Yksityinen vai julkinen sairaanhoito (2) Julkisen pitää tunnustaa tosiasiat

16 vastausta artikkeliin “Yksityinen vai julkinen sairaanhoito (2) Julkisen pitää tunnustaa tosiasiat”

1. Hyviä ajatuk­sia, joi­hin voi yhtyä. Onko oma­lääkäri­malli kuitenkin poli­it­tis­es­ti ja käytän­nössä liian kaukana nykyjär­jestelmästä? Nykyään meil­lä on julki­nen, yksi­tyi­nen, työter­veys ja näistä vielä erik­seen yksi­tyiset sairausvakuutukset.
   Pitääkö voimavarat kohdis­taa sote ‑rak­en­teen paran­tamiseen? Eli ammat­ti­mais­taa julki­nen puoli. Alueet viiteen ja val­tu­us­tot pois. Ja siihen rak­en­teeseen istutet­taisi­in omalääkärisysteemiä.

   Vastaa

2. Blo­gistin kol­men kohdan ohjel­mas­sa on järkeä. Tosin tuo yksi­ty­is­puolen lähet­tei­den tilanne ei ole ihan niin yksinker­tainen, mitä se tek­stis­sä kuvataan. Samoin valitet­tavasti olen blo­gistin kanssa samaa mieltä siitä, että joidenkuiden hoit­a­mi­nen on tärkeäm­pää kuin tois­t­en. Kun täl­lä het­kel­lä pri­or­isoin­tia ei tehdä avoimesti, se tehdään joukol­la toim­i­joiden omak­sum­ia objek­ti­ivisia ja sub­jek­ti­ivisia perusteita.

   Sen sijaan syöpähoitoi­hin pääsemis­es­tä olen hie­man eri mieltä. Syöpähoidot Suomes­sa toimi­vat, kun on päässyt diag­nosoitavak­si asti ja hoito on edullisem­pi kuin määräävän lääkärin net­tovu­osi­palk­ka. Mon­en mod­ernin syöpälääk­keen kuurin hin­talu­ok­ka on 100 000 euroa ja se autaa pahim­mil­laan alle 20 pros­ent­tia poti­laista, jot­ka täyt­tävät kohdis­tamiskri­teer­it. Siten yhden paran­tu­misen hin­naksi tulee yli puoli miljoon­aa. Muis­sa Län­si-Euroopan mais­sa näitä hoito­ja määrätään helpom­min kuin Suomes­sa, mikä vaikut­ta­nee osaltaan esimerkik­si eroon ter­vey­den­huol­lon osu­udessa bkt:sta Suomes­sa ja Ruot­sis­sa. Tämä ero näkyy ihan tilas­tois­sa: kaikki­aan syövistä para­nee Suomes­sa toden­näköisem­min kuin EU:ssa keskimäärin, mut­ta keuhkosyövis­sä olemme keskiar­von ala­puolel­la. Keuhkosyövän hoitoon on tul­lut kymme­nen viime vuo­den aikana kalli­ita ja vain pie­neen osaan poti­lai­ta tehoavia lääkkeitä.

   Vastaa

3. Ehdo­tuk­si­asi 1 & 2 on näkynyt joskus julk­isu­udessa muidenkin esit­tämänä, enkä muista näh­neeni minkään puolueen ampuneen niitä alas. Mikä vielä tärkeäm­pää, järke­viä vas­takkaisia asiantun­ti­ja-arvioitakaan ei ole näkynyt. 

   Osaatko arvioi­da, mik­si nuo eivät näytä etenevän?

   Kol­mas ehdo­tuk­sesi eli yksi­ty­is­lääkärien jonkin­lainen vas­tu­ut­ta­mi­nen tekemistään lähet­teistä vaatii minus­ta vielä jatko­jalostamista. Jos lääkäri­asemille asetet­taisi­in lähet­teistä vas­tu­u­ta, mut­ta yksit­täisille ammat­in­har­joit­ta­jille ei, niin ilmiö vain siir­ty­isi muualle — ei poistuisi.

   Vastaa

   1. “Ehdo­tuk­si­asi 1 & 2 on näkynyt joskus julk­isu­udessa muidenkin esit­tämänä, enkä muista näh­neeni minkään puolueen ampuneen niitä alas. Mikä vielä tärkeäm­pää, järke­viä vas­takkaisia asiantun­ti­ja-arvioitakaan ei ole näkynyt. 

      Osaatko arvioi­da, mik­si nuo eivät näytä etenevän?”

      Molem­man ehdo­tuk­sen käytän­nön este on ollut ainakin siinä, että se avaisi koko sote-rahoituk­sen uusiksi.

      Sairaus­päivära­han saa­jat asu­vat isom­mal­ta osin tiety­il­lä hyv­in­voin­tialueil­la kuin toisil­la, johtuen mm. väestön ikä­jakau­mien eroista eri puo­lil­la Suomea. Eikä olisi kovin reilua lait­taa hyv­in­voin­tialuet­ta mak­samaan sairaus­päivära­ho­ja lisä­menona tilanteessa, jos­sa hyv­in­voin­tialueista liki kaik­ki ovat tap­pi­ol­la jo muutenkin — ilman, että hyv­in­voin­tialuei­den tulop­uol­ta kat­so­taan samal­la. Tulop­uol­ta ei ole halut­tu ava­ta, kos­ka sil­loin aikeaisi pan­do­ran lipas muutenkin.

      Matko­jen osalta hyv­in­voin­tialueet ovat myös keskenään aika eri­lai­sis­sa tilanteis­sa. Etenkin Lapis­sa on todel­la pitkät matkat, ja jos matkaku­lut siir­ret­täisi­in hyv­in­voin­tialueen vas­tu­ulle, se lisäisi osan hyv­in­voin­tialueista meno­ja selvästi mui­ta enem­män per asukasluku. Jon­ka takia raho­jen jako­ma­lli­akin pitäisi sil­loin var­maan muut­taa. Jos matkat mak­saisi hyv­in­voin­tialue itse, hoito­ja ei kan­nat­taisi ehkä koit­taa keskit­tää yhtä paljoa myöskään val­takun­nal­lis­es­ti näi­den näkökul­mas­ta vält­tämät­tä oman alueen ulkopuolelle.

      Omas­ta mielestäni olisi parem­pi kan­nus­taa käyt­tämään joukkoli­iken­net­tä kuin tak­se­ja mon­es­sa tapauk­ses­sa, jois­sa tar­tun­tariskiä ei ole jne. Mallis­sa, joka antaa tukea vain jos tak­seilee, on itsessäänkin valuvikaa.

      Vastaa

      1. On selvää, että jos kus­tan­nus­vas­tu­ut mut­tuvat, mut­tuvat myös rahoituk­sen periaatteet.

4. Ei mei­dän tarvitse kek­siä tätäkään itse. Ter­vey­den­huolto ei tarvitse vaku­u­tusy­htiöitä vetämään välistä. Yhteiskun­ta voi mak­saa palve­lut yksi­ty­isille lääkäreillekin suo­raan .Tämä toimii mm. Tan­skas­sa ihan hyvin.
   .

   Vastaa

5. Ehdo­tuk­set peri­aat­teel­li­sista muu­tok­sista sairaspäivära­haa ja kela-kyyte­jä koskien ovat eri­no­maisia, samoin eri­tyis­es­ti tuo yksi­tyisen taloudelli­nen vas­tuu lähet­teistä julkiseen erikois­sairaan­hoitoon. Viimek­si­maini­tun suh­teen ehdot­taisin yksinker­tais­es­ti, että lähet­teen käsit­te­lylle las­ket­taisi­in kus­tan­nus (vrt.esim.laboratoriotestien tai hoitopäivien hin­nat) ja tämä laskutet­taisi­in lähet­tävältä tahol­ta. Julkises­sa erikois­sairaan­hoi­dos­sa kokeneim­mat (ja kalleim­mat) erikois­lääkärit saat­ta­vat koko päivän vain lukea ja käsitel­lä lähet­teitä. Lisäk­si lähet­teet automa­ti­saa­tios­ta huoli­mat­ta yhä työl­listävät sih­teere­itä ym. lähet­teenkäsit­telijöitä ja palau­tuneista lähet­teitä läh­tee poti­laalle ja lähet­tävälle taholle myös lähtöko­htais­es­ti kir­jeet ohjeineen. 

   150–200€/lähete vas­tan­nee melko hyvin todel­lisia kus­tan­nuk­sia. Yksi­ty­is­lääkäri voi toki veloit­taa tämän kus­tan­nuk­sen poti­laal­ta, mut­ta uskoisin sen vähen­tävän jo merkit­tävästi kan­nustet­ta tehdä turhan­päiväisiä lähet­teitä löysin rantein tai vain “hyvän palvelun tar­joamisek­si”. Ylipäätään merkit­tävä osa lähet­teistä palau­tuu lähet­täjälle, eri­tyis­es­ti yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta huterin perustein tai vail­la ymmär­rystä julkisen ter­vey­den­huol­lon tehtävän­jaos­ta tehdy­istä lähet­teistä. Näis­sä sit­ten julk­isin varoin palkatut erikois­lääkärit anta­vat yksi­ty­is­lääkärille esim. jatko­hoito-ohjei­ta tai opas­tus­ta ter­veyspalvelu­jär­jestelmämme toimin­nas­ta. Esimerkik­si yksi­tyis­sek­to­ril­ta tehdään jatku­vasti lähet­teitä peräpukamien kumilenkkili­gatu­u­ra­hoitoi­hin erikois­sairaan­hoitoon gas­trokirur­gian erikoisalalle, vaik­ka kyseiset hoidot käsit­tääk­seni koko maas­sa tehdään ter­veyskeskuk­sis­sa. Mak­su olisi järkevää toki per­iä myös ter­veyskeskuk­sil­ta saman­laisen ohjaus­vaiku­tuk­sen tuot­tamisek­si, kyl­lä siel­läkin turhia lähet­teitä tehdään — vaikkakin suh­teessa vähemmän.

   Vastaa

6. Koh­ta 3 väite, että työter­veyshuol­lolle olisi kan­nat­tavam­paa tehdä lähete julkiselle kuin tutkia ja hoitaa itse ei juuri koskaan pidä paikkaansa.

   Suurin osa työter­veyshuol­lon sopimuk­sista on suorite­pe­rus­taisia eli lasku työ­nan­ta­jalle läh­tee kaikesta tekemis­es­tä. Labras­sa ja kuvan­tamises­sa on val­ta­vat kat­teet, joten tot­ta ihmeessä kan­nat­taa itse tutkia ja hoitaa, jos vaan työ­nan­ta­jan kanssa tehty sopimus sairaan­hoitopalveluista antaa tähän mahdollisuuden.

   Poikkeuk­se­na tähän on harv­inaiset kiin­teähin­taiset työter­veyssopimuk­set ja vielä tätäkin harv­inaisem­mat yri­tyk­seen inte­groidut työterveyshuollot.

   Erikois­sairaan­hoi­dos­sa­han se päätös tehdään lähet­teen perus­teel­la kuu­luuko poti­las sinne vai peruster­vey­den­huoltoon. En näe mitään mieltä siinä, että yksi­tyiselle hakeu­tunut poti­las, jon­ka vai­va hoidet­taisi­in julkisen tk-lääkärin lähet­teel­lä erikois­sairaan­hoi­dos­sa, jou­tu­isikin mak­samaan tästä julkises­ta esh-palvelus­ta eril­lis­mak­sun (asi­akas sen lop­ul­ta aina mak­saisi) tai pahim­mil­laan kuor­mit­ta­maan ter­veyskeskus­lääkäriä jo ker­ran tode­tul­la hoidon tarpeel­la vain että lähete tulisi ”oikeas­ta” paikasta.

   Tun­nistan kyl­lä ilmiön, jos­sa sup­pea työter­veyssopimus ei kata ns. perus­ta­son tutkimuk­sia ja poti­las yritetään lähet­tää erikois­sairaan­hoitoon vaik­ka oikea ratkaisu olisi kehot­taa hakeu­tu­maan ter­veysase­malle tai mak­samaan tutkimuk­set omas­ta pus­sista, mut­ta taloudel­liset insen­ti­iv­it eivät ole tämän taustal­la vaan lähin­nä halu aut­taa poti­las­ta, osaa­mat­to­muus tai laiskuus.

   Vastaa

   1. Työ­nan­ta­jana olen myös havain­nut ilmiön, että työn­tek­i­jä ohjataan mielel­lään oman kon­sernin mui­ta palvelui­ta käyt­tämään. Näkyvim­mil­lään tämä on joidenkin erikois­lääkärei­den osalta, joil­la on vas­taan­ot­to use­am­mal­la yri­tyk­sel­lä: aika erikoisosaa­jalle löy­tyy var­masti saman kon­sernin vastaanottopäivältä.

      Olen myös havain­nut ilmiön tois­in­päin. Työn­tek­i­jät hakeu­tu­vat mielu­um­min julkiselle puolelle kuin työter­veyshuoltoon. Tämä kos­kee lähin­nä niitä vaivo­ja, jot­ka ovat korvien välis­sä. Olen jopa joskus joutunut anta­maan työn­tek­i­jälle määräyk­sen men­nä oman työter­veyslääkärin vas­taan­otolle, vaik­ka tämä on julkisen puolen hoito­pros­es­sis­sa. Osasyynä täl­laiseen käytök­seen on ilmeis­es­ti toimeen­tu­lon opti­moin­ti hal­lit­se­mal­la sairaslomien pituuk­sia tai muu vas­taa­va syy.

      Vastaa

      1. Jos kysymys on nimeno­maan työter­veyshuoltoon kuu­lu­vista työ­nan­ta­jan kus­tan­ta­mista muista palveluista, on saman kon­sernin muiden palvelu­iden käyt­töön syynä se että yri­tys on tyyp­il­lis­es­ti tehnyt TTH-sopimuk­sen vain yhden palvelun­tuot­ta­jan kanssa. Muun palvelun­tuot­ta­jan käyt­tämi­nen vaati­nee eril­lisiä mak­susi­toumuk­sia työ­nan­ta­jal­ta eikä yri­tys saa työter­veyshuol­lon kelako­r­vauk­sia näistä käyn­neistä. Sinäl­lään ammat­in­har­joit­ta­jatyöter­veyslääkäri ei hyödy saman kon­sernin palvelu­iden käytöstä muuten kuin lisään­tyneenä suju­vuute­na lähetepalaut­tei­den suh­teen jne.

         Osa työn­tek­i­jöistä halu­aa tosi­aan käyt­tää julk­isia palvelui­ta. Yllät­tävän usein työn­tek­i­jöil­lä on epälu­u­loa ter­veysti­eto­jen pää­tymis­es­tä työ­nan­ta­jalle työter­vey­den kaut­ta vaik­ka näin ei pitäisi päästä käymään. Työter­vey­dessä on myös usein akti­ivisem­pi ote palaut­taa työn­tek­i­jä työhön esim. osa-aika ratkaisu­ja tai työn muokkauk­sia hyödyntäen.

         Näi­hin keinoi­hin se työter­veyshuol­lon sairaus­pois­saolo­ja vähen­tävä vaiku­tus ensisi­jais­es­ti perus­tuukin eikä esim. nopeaan lääketi­eteel­liseen hoitoon. Tehokas työkyvyn arvio, jos­sa huomioidaan myös keinot muoka­ta työn vaatimuksia.

      2. Mk:lle. Työter­vey­den­huol­lon perus­paketit eivät sisäl­lä erikois­lääkäri­palvelui­ta. Niitä ei myöskään Kela läh­eskään aina kor­vaa osana työter­veyshuoltoa. Sik­si moni yri­tys on han­kkin­ut eril­lisen sairasku­lu­vaku­u­tuk­sen, jon­ka käyt­tölogi­ik­ka poikkeaa työterveyshuollosta.

7. Mikä hoito on ylipäätään tarpeellista ?
   Hedelmöi­tys kun ale­taan van­hana las­ta yrittämään
   Lihavu­us joka on itse hankittu
   Mie­len­ter­veys kun ei kestetä että kaikki
   Ei mene oman toiveen mukaan jne 

   Mikä taas toisi tulosta vähäl­lä rahal­la ennaltaehkäisevästi? 

   Esim ter­veel­lisen kehon sijaan kek­sitään syitä lihavu­u­den normalisoinnille. 

   Ja kyl­lä on kiire sil­lä työn­tek­i­jä pitää saa­da töi­hin mielu­um­min heti eikä odotel­lessa hoitoa voi tuh­la­ta päiviä

   Vastaa

8. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “1) Sairaus­päivära­hat – siis hoidon odot­tamisen kus­tan­nuk­set – pitäisi olla hyv­in­voin­tialuei­den vas­tu­ul­la, kuten se on Ruot­sis­sa land­stinget­tien vas­tu­ul­la. Sil­loin ei kan­na­ta maku­ut­taa ketään puol­ta vuot­ta odot­ta­mas­sa muu­ta­man tuhan­nen euron hin­taista leikkausta.”

   Voisi ehkä toimia, JOS hoita­mat­to­muus johtuu taloudel­lis­ten kan­nus­timien puut­teesta. Nyt se johtuu pääasi­as­sa ihan muista asioista. Tuo malli johtaisi suo­ma­laises­sa kon­tek­stis­sa tosin ken­ties tosin siihen, että ei kan­na­ta hoitaa ollenkaan sel­l­aisia, jot­ka ovat tip­puneet jo sairaus­päivära­hal­ta pois voisi­vat hoitoa saat­u­aan pala­ta sairaus­päivära­han nos­ta­jik­si. Malle­ja ei voi sel­l­aise­naan siirtää maas­ta toiseen, kos­ka muutkin asi­at eroavat.

   “2) Nyky­is­ten Kela-tak­sien kus­tan­nuk­set pitäisi samoin siirtää hyv­in­voin­tialuei­den vas­tu­ulle. Nyt hoitoa kan­nat­taa keskit­tää vähän liikaakin, kos­ka kela mak­saa lisään­tyvät matkat”

   Tuo olisi pitänyt tehdä jo sote-uud­is­tua tehtäessä. Jos se tehdään siinä kohtaa, kun van­hat ter­veysase­mat on jo lakkautet­tu, kos­ka val­tio näin on kan­nus­tanut ne lakkaut­ta­maan, se toi­mi olisi jo suun­nan­muu­tok­se­na jonkin­laista kiu­san­tekoa osalle hyv­in­voin­tialueista. Jos tuol­lainen uud­is­tus tehtäisi­in, pitäisi sote-rahoi­tuskri­teerik­si nos­taa etäisyyk­si­in liit­tyvä asia. Nyt siel­lä ei sel­l­aista ole, kun val­tio vas­taa kuljetuksista.

   “3) Yksi­ty­isil­lä lääkäri­asemil­la pitäisi olla jokin taloudelli­nen vas­tuu lähet­teistä julk­isi­in sairaaloi­hin. Nyt joidenkin lääkäri­asemien liikei­dea näyt­tää ole­van lähet­tei­den myyminen.”

   Nyky­isin poti­las voi käy­dä vaik­ka kymme­nen yksi­ty­is­lääkärin luona, jot­ta löytää jonkun, joka antaa hänen halu­a­mansa lähet­teen. Vaik­ka 9 olisi ollut eri mieltä, hei­dän näke­myk­sen­sä ei siinä kohtaa paina mitenkään, kun­han vain löytää yhdenkin, joka lähet­teen antaa. 

   Taloudel­lisen vas­tu­un ei pitäisi koskea mitä tahansa lähet­teitä, vaan lääketi­eteel­lis­es­ti perus­teet­tomil­ta vaikut­tavia lähet­teitä. Niistä voisi laskut­taa lähet­täjää, jos niitä tulee joltain esim. enem­män kuin x kpl vuodessa.

   Vastaa

9. Sivuhuomiona jonkun huip­pu-urheil­i­jan vaivo­jen arvot­ta­mi­nen korkeam­malle kuin jonkun toisen, esimerkik­si työn­tek­i­jän, on vähin­täänkin kyseenalaista.

   Urheilun ja huip­pu-urheilun todel­li­nen arvon­lisä yhteiskun­nalle ja muille ihmisille on vähäistä. Vai kuin­ka moni teistä ihan aikuis­ten oikeasti pitää Tero Pitkämäen kei­hään­heit­to ulko­mail­la tärkeäm­pänä kuin että roskakus­ki käy tyh­jen­tämässä tei­dän roskik­sest sään­nöl­lis­es­ti. Roskakuskeil­la on myös huo­mat­tavasti olkapäävaivoja.

   Mut­ta niin se vain mei­dän yhteiskun­tamme arvot­taa tois­t­en har­ras­tuk­set jotenkin paljon korkeam­malle kuin tois­t­en. Urheilua pide­tään jotenkin työnä, tätä en ole ikinä tajun­nut. Sit­ten tämä urheilun kau­pal­lis­tu­mi­nen ja ammatil­lis­tu­mi­nen on oikeas­t­aan johtanut kaiken­laisi­in ikävi­in lieveilmiöi­hin, kuten kiel­let­ty­jen ainei­den käyt­töön, sop­u­pelaamiseen, ja siihen, että moni nuori urheil­i­ja treenaa kovaa ja loukkaa itsen­sä. Te ette vain kuule näistä “epäon­nis­tuneista” huip­pu-urheil­i­joista, kos­ka julk­isu­udessa pide­tään vain meteliä niistä Top5 tai Top10 tason urheilijoista.

   Vastaa

10. Julkisel­la puolel­la ei ole saatavil­la kaikki­in sairauk­si­in ensidi­ag­noosin tekevää erikois­lääkäriä. Jos näkö on heiken­tynyt ja epäilee silmä­sairaut­ta, niin pitää men­nä optikkoli­ik­keeseen tai yksi­tyiselle lääkäri­ase­malle varaa­maan aika silmälääkärille joka tutkii silmät ja mah­dol­lis­es­ti kir­joit­taa lähet­teen että pääsee leikkausjonoon, jos ei halua leikkaut­taa kalli­il­la yksi­tyisel­lä klinikalla.
    Leikkausjonos­sa voi tosin men­nä parikin vout­ta, kuten allekir­joit­ta­neel­la meni, vaik­ka olin työikäi­nen ja sairaus (har­maakai­hi) hait­tasi työn­tekoa. Hait­tasi myös autol­la ajoa että olin todel­la vaar­alli­nen kus­ki varsinkin pimeäl­lä. Mut­ta sel­l­aista se on, jos viiskymp­pisenä saa sel­l­aisen sairau­den joka taval­lis­es­ti iskee vas­ta yli 70-vuotiaille.

    Vastaa

11. Oletko Osmo lukenut kir­jaa: Tätä on Lean?

    Siinä ter­vey­den­huolto on yksi kir­jan läpikulke­va esimerk­ki. Kir­jas­sa nos­te­taan esi­in muun muas­sa tehokkuusparadoksi.

    Kir­ja kan­nat­taa lukea ja vaik­ka kir­joit­taa siitä juttu.

    Kir­jan taustal­la ole­vat perusa­jatuk­set ovat aika vanhoja.

    Vastaa