Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?

20.1.2012 · Aihe: _ 

Vastaukseni HS-raadin kysymykseen

2) Ei tarvita.

On selkeämpää ja demokraattisempaa, että valtiollista valtaa käyttää eduskunta ja hallitus. On hyvä, että pääministeri on eduskunnan edessä vastuussa kaikesta pääsemättä presidentin selän taakse piiloon. On suorastaan vaarallista, että perustuslakimme on kovin monitulkintainen siitä, miten ulkopolitiikkaa johdetaan kriisiaikana.

Mitä sitten teemme presidentillä, jolla ei ole suoraa valtaa? Kun maa joutuu poliittiseen kriisiin, presidentti voi käyttää arvovaltaa, jos sitä hänellä on.  Kreikan sen paremmin kuin Italian presidentillä ei ole muodollista päätösvaltaa mistään, mutta näiden maiden hallituskriiseissä presidentillä on silti ollut merkittävä tehtävä.

Kommentit

66 Vastausta artikkeliin “Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?”

  1. Ilpo Iso-Peura kirjoitti 20.1.2012 kello 7:39

    Jos Demokratia toimisi, niin pressaa ei tietenkään tarvittaisi.

    Meillä demokratia ei toimi, koska politiikot ovat erittäin leipääntyineitä ja piiri on niin pieni että siinä asiat sumplitaan vaaleista välittämättä.

    Ei ihme että kansa on kyllästynyt politiikkaan.

    Esim. viime vaaleissa kokoomus ja rkp teki “vallankaappauksen” vihreitten, sdp ja vasemmistoliiton tuella, vaaleista välittämättä.

    EU-politiikan eikä muunkaan politiikan suunta ei muuttunut mitenkään vaikka kansa olisi muutosta halunnut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. spottu kirjoitti 20.1.2012 kello 7:56

    Joo, pois vaan. Poliittinen ilmapiiri on onneksi hyvin erilainen verrattuna tasavallan alkuaikoihin kun kommunistien ei-ihan-perusteettomasti pelättiin pystyvän sabotoimaan eduskunnan työskentelyä ja maltillisuus tarkoitti ensin itsenäisyyden vastustamista, sitten kuningasvaltaa ja lopulta molemmilta ideoilta oli pudonnut pohja pois. Tarvetta presidentille tulikin myöhemmin, alun perin odottamattomasta suunnasta.

    Sen sijaan eduskunnan valitsema presidentti ilman muodollisia valtaoikeuksia sopisi nykyaikaan kuin nenä päähän. Valtaoikeudettomuus merkitsisi sitä että presidentti voitaisiin valita ansioiden ja kokemuksen perusteella samanlaisen yksimielisyyden vallitessa kuin eduskunnan puhemies ennen uuden hallituksen muodostamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. juge kirjoitti 20.1.2012 kello 8:28

    Et voi olla tosissasi väittämässä että nykyinen toimintamalli olisi demokraattinen!

    Eduskunta on hallituksen kumileimasin ja entinen presidentin valta on siirretty pääministerille joka valitaan puolueiden kauneuskilpailuissa eikä demokraattisesti.

    Parlamentarismin suomalainen toteutus ei ole mikään demokratian ilmentymä vaan lähinnä demokratian irvikuva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. juge kirjoitti 20.1.2012 kello 8:31

    Niin ja lisäksi pääministerin voi käytännössä erottaa vain pääministeri itse.

    Siinäpä sitä demokratiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2012 kello 9:07

    Eduskunta voi erottaa pääministerin. Viimeksi vuonna 2003. Tai siis hän ehti erot6a itse, kun kerrottiin, mit6en tässä tulee käymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Juhani Salovaara kirjoitti 20.1.2012 kello 9:06

    Kysymys tulisi olla, että tarvitaanko presidenttiä ollenkaan. Nyt tuntuu, että teollisuus tarvitsee presidenttiä vain myynninedistäjäksi diktatuureihin Kekkosen mallilla tai sitten yhteiskunta haluaa jonkun kommentoimaan lööppien otsikoita “arvojohtana”.

    Minusta EK voisi järjestää Idols-henkisen kilpailun, jossa valitsisivat uskottavimman joulupukin. Joulupukin brändi olisi maailmalla paljon vahvempi, kuin Suomen presidentin. Olisi varmasti paljon jännempää diktaattorillekin päästä samaan kuvaan tällaisen maailmanlaajuisen johtajan kanssa ja samalla harmaat eminenssit saisivat tehtyä taustalla kauppoja samalla kun Pukkimme viihdyttää diktaattoria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Raimo K kirjoitti 20.1.2012 kello 9:39

    Osmo Soininvaara:
    Eduskunta voi erottaa pääministerin. Viimeksi vuonna 2003. Tai siis hän ehti erota itse, kun kerrottiin, miten tässä tulee käymään.

    Joo. Ja kommentoijat ovat ilmeisesti unohtaneet, että vaalejakin järjestetään (missikilpailujen lisäksi) säännöllisin väliajoin. Vallankaappauksia ei ole näkynyt.

    PS: joku hakkeri ilmeisesti käy lisäämässä ylimääräisiä kirjaimia ja numeroita Osmon teksteihin, Suomesta tässä kuitenkin lienee kysymys?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Juho Laatu kirjoitti 20.1.2012 kello 10:37

    Presidenttimme on tällä hetkellä tosiaan vähän rampa, koska hänen roolinsa on huonosti määritelty. Presidentin rooli on joutunut poliittisen kiistakappaleen asemaan. Presidentin tehtäviä muutellaan jatkuvasti, ja niistä on yhtä monta tulkintaa kuin on puolueita ja poliitikkoja.

    Ehkä Kekkosen ajan jälkeen olikin tarvetta pieniin korjauksiin presidentin roolin suhteen, mutta nykyinen tilanne, jossa presidentin rooli on jäänyt epämääräiseksi ei ole kenellekään eduksi.

    Tässä tilanteesa esimerkiksi oikeisto on taipuvainen vähentämään presidentin valtaa, koska presidentit tapaavat olla demareita. Demarit taas kuuntelevat presidenttiä luonnollisista syistä auliimmin, ja korostavat hänen asemaansa. Näiden vaalien jälkeen puolueiden roolit ja mielipiteet voivat taas vaihtua. Ei hyvä.

    Myös presidentin rooli lautaskiistoissa on ollut lähinnä koominen. Suomi ei ole kyennyt sopimaan siitä, miten se ulko- / EU-politiikassaan toimii.

    Presidentin huonosti määritelty rooli ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että tällaisesta “pelle-presidentistä” tulisi luopua. Presidentin tuomaa yhtä ylimääräistä päätöksentekokerrosta voidaan myös tarvita.

    Ensimmäinen kohde, jossa presidentin roolia kaipaisin, on normaalin päivittäisen politiikanteon yläpuolelle nousevat asiat. Tällainen asia on esimerkiksi sodankäynti. En todellakaan pitäisi siitä, jos vaikka hallitus sitoisi Suomen jossain pikakokouksessa johonkin sotaan osana EU:ta, tai jos eduskuntamme tai europarlamettimme tekisi enemmistöpäätöksiä sodista osana päivittäistä kisaa hallituksen ja opposition tai enemmistön ja vähemmistön välillä.

    Tällaisissa vakavissa kysymyksissä yksi ylimääräinen kerros, joka toimisi lukkona, joka voi myös kyseenalaistaa normaalin päivänpolitiikan, voisi olla paikallaan. Presidentllä voisi siis olla luonteva roolinsa myös uudessa “kekkosenjälkeisessä” ja “EU-ajan” järjestelmässämme. Presidentin rooli kansan suoralla vaalilla valitsemana luottohenkilönä sopii myös hyvin tällaiseen rooliin.

    Ehkä veto-oikeudella tai uudelleenkäsittelyynvientioikeudella varustettu presidentti sopisi edelleen yhteiskuntaamme pitämään vakavat asiat vakavina asioina, ja erottamaan ne poliittisista pyörteistä omaksi tasokseen. Presidentin toimivaltaan voisi hyvin kuulua myös muita, vaikkapa lainsäädäntötyöhön liittyviä vastaavia oikeuksia.

    Ilman tällaista presidentin roolia maamme voi olla helpommin vietävissä muotivirtausten mukana (pahimmillaan sotiin, useammin muuten vain typeriin päätöksiin tai turhiin poliittisten tappeluiden sivutuotteina syntyviin koukeroihin). Ylimääräinen varmistin, tai arvovaltainen kyseenalaistaja voi olla paikallaan.

    Nykyisen presidentin roolista tappelemisen sijaan kehontankin poliitikkoja pykälää vakavampaan kekusteluun siitä, millainen olisi hyvä presidentin rooli, jos meillä olisi nykyistä toimivampi ja riidattomampi presidentti-instituutio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 20.1.2012 kello 10:50

    Esim. viime vaaleissa kokoomus ja rkp teki “vallankaappauksen” vihreitten, sdp ja vasemmistoliiton tuella, vaaleista välittämättä.

    EU-politiikan eikä muunkaan politiikan suunta ei muuttunut mitenkään vaikka kansa olisi muutosta halunnut.

    Mitä Ilpo hourailee? Persut olivat kantansa ilmaisseet ennen vaaleja, eivät kantaansa pyörtäneet (vaikka rehellisyyden nimissä tosiopportunistin tavoin pelasivat lähes katkeraan loppuun asti, “et jos ny kuitennii jotennii oliski mahollist sekä säästää että syödä se kakku…”), eivätkä siis menneet hallitukseenkaan.

    Demokratiaa, sanon minä.

    Kokonaan eri debatti on se, voiko edustuksellinen demokratia ylipäätään koskaan olla riittävä poliittisen osallistumisen väline. Kuten myös se, onko nykyinen vaalitapa paras mahdollinen.

    Tietysti terveellä itsetunnolla varustettu humaani, valistunut, lain henkeä kunnioittava ja delegointiin kykeneväinen diktaattori saisi enemmän aikaan parempaa ja nopeammin.

    Tällaisia heppuja/mimmejä ei nyt vaan olla vielä koskaan päästy missään havainnoimaan…

    Joten tällä epätäydellisellä järjestelmällä on toistaiseksi jatkettava.

    ***

    Vastaus Oden kymysykseen: emme tarvitse, mutta yksityiset henkilöt/yritykset voivat tällaisen puhuvan pään kyllä kustantaa mikäli halua siihen on.

    Sen sijaan tarvitsemme kyllä ehdottomasti kansanäänestyksen Suuresta Johtajastamme. Muunlainen valinta loukkaa jokaisen ajattelevan ihmisen oikeuskäsitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mikko H kirjoitti 20.1.2012 kello 11:22

    Jos presidentin virka valtion päänä säilytetään, niin minusta kausi tulisi lyhentää viiteen tai neljään vuoteen. Nykymallilla 12 vuotta turvamieskuplassa asustaminen laitostaa vanhuksen aika pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Einsten kirjoitti 20.1.2012 kello 11:40

    Ei tarvita. Presidentti-instituutioon käytetyillä rahoilla voisimme vahvistaa oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen toimistoja.

    Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu Wikin mukaan:
    “Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta, ja hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus valtioneuvoston istunnoissa. Hän myös antaa lainopillisia neuvoja valtioneuvostolle ja ottaa vastaan kansalaisten kanteluja lainvastaisesta viranomaistoiminnasta.”

    Oikeusasiamies:
    “Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.”

    Kyseisiin virkoihin voisi olla kansanäänestys, ehdokkuudelle pitäisi asettaa toki korkeat kriteerit. Tavoitteena olisi, että näistä tulisi mahdollisimman riippumattomia, puoluepolitiikan ulkopuolisia tarkkailijoita, jotka varmistavat sen, että koneisto toimii, niin kuin sen pitääkin toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tiedemies kirjoitti 20.1.2012 kello 12:10

    Minulla on ehdotus: Kansa äänestäisi ministereistä ja eduskunta olisi valittu arvalla, eikä puolueita olisi. Tämä toimisi paljon paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Simo Melenius kirjoitti 20.1.2012 kello 12:26

    Presidenttiys on nykyisellään ihan oivallinen loppusijoituspaikka uransa jo käytännössä tehneille poliitikoille tai vaihtoehtoisesti turvasäilö henkilöille, joilla olisi mahdollisuuksia johonkin oikeasti vaikutusvaltaiseen tehtävään, mutta jossa he voisivat saada paljon pahaa aikaan.

    Johtopäätös: Suomeen tarvittaisiin lisää presidenttejä.

    Pienennetään presidenttiyden kulisseja sen verran, että rahaa riittäisi vaikka muutamalle kymmenelle presidentille kausittain. Voisi jopa ajatella, että riittävän monta kautta eduskunnassa tarkoittaisi menolippua presidenttikauden läpi eläkkeelle: onhan noita kultaisia kädenpuristuksia liike-elämässäkin. Lisäksi olisi hauskaa seurata, kun kymmenien tai jopa satojen presidenttien armeija kättelee Linnan juhlissa vieraita. Jossain vaiheessa saattaisimme päästä siihen pisteeseen, että Linnan juhlissa olisi enemmän presidenttejä kuin vieraita: mikä surrealistisen kihelmöivä ajatus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Risto kirjoitti 20.1.2012 kello 12:34

    Osmo Soininvaara:
    Eduskunta voi erottaa pääministerin. Viimeksi vuonna 2003. Tai siis hän ehti erot6a itse, kun kerrottiin, mit6en tässä tulee käymään.

    ja seurauksena myöskin oli, että pääminsterin tähän maahan valitsi tuolloin, kuten myös kun hänen seuraajansa seitsemän vuotta myöhemmin, keskustan puoluekokous.

    Minusta tämä ei ole demokraattisin mahdollisin tapa valita de-facto valtionpäämies.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2012 kello 12:40

    Risto,
    Ei valinnut keskustan puoluekokous. Demarit valitsivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. KKK kirjoitti 20.1.2012 kello 12:46

    Koko kallis instituutti pitäisi lakkauttaa tarpeettomana. Kriisitilanteessa tarvitaan nk. hengenluojia ja sovittelijoita. Mielestäni tällaisissa tilanteissa tarvittava arvovalta perustuu kuitenkin enemmän henkilökohtaiseen karismaan kuin mihinkään viralliseen mandaattiin. Sovittelija voi tällaisessa tilanteessa olla esim. joku laajaa kansansuosiota nauttiva ex-politiikko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. anonyymi kirjoitti 20.1.2012 kello 12:52

    Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?
    Ei tarvita.

    <=> “Tarvitaanko Suomessa demokratiaa vai riittääkö oligarkia?
    Ei tarvita.”

    Koiviston jälkeen valta siirrettiin pieneltä sisäpiiriltä kansan demokraattisesti valitsemalle edustajalle siirtymällä suoraan kansanvaaliin. Nyt valtaa siirretään takaisin pienelle sisäpiirille. Kansallahan voi olla vääriä mielipiteitä.

    Muissa maissa parlamenteissa on kaksi kamaria, jotka pelaavat toisiaan vastaan, sekä perustuslakituomioistuin hyväksymässä lakeja ja usein vielä presidentti viimeisenä lukkona veto-oikeudella varustettuna. Suomessa on yksikamarinen eduskunta, jota käytännössä johtaa enemmistöhallitus ryhmäkurilla ja jolla on oma poliittinen maallikkovaliokunta perustuslaillisuutta “miettimässä”. Nyt viimeistäkin lukkoa eli presidenttiä ollaan poistamassa, vaikka todellisen veto-oikeuden puute tekee tästä jo nytkin järjettömän heikon.
    Mikä teitä oikein vaivaa? Vallanhimo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. IJ kirjoitti 20.1.2012 kello 13:28

    Simo Melenius:
    Pienennetään presidenttiyden kulisseja sen verran, että rahaa riittäisi vaikka muutamalle kymmenelle presidentille kausittain. Voisi jopa ajatella, että riittävän monta kautta eduskunnassa tarkoittaisi menolippua presidenttikauden läpi eläkkeelle: onhan noita kultaisia kädenpuristuksia liike-elämässäkin.

    Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa on tätä muistuttava käytäntö: nimitys virkaan “Steward of the Manor of Northstead” tai “Crown Steward and Bailiff of the three Chiltern Hundreds of Stoke, Desborough and Burnham“.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Oikeistodemari kirjoitti 20.1.2012 kello 13:33

    Jos presidenttiä ei tarvita poliittisena päätöksentekijänä, olisi syytä lakkauttaa koko instituutio. Tai siirtää valinta eduskunnalle. Miksi vaivata kansaa uurnille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. juge kirjoitti 20.1.2012 kello 13:42

    Osmo Soininvaara: Eduskunta voi erottaa pääministerin. Viimeksi vuonna 2003. Tai siis hän ehti erot6a itse, kun kerrottiin, mit6en tässä tulee käymään.

    Oikeastihan näin ei ole käytännön tasolla, koska Eduskunta tekee mitä hallitus käskee ja hallituspuolueilla on nykyversiossa aina enemmistö Eduskunnassa.

    Kekkonen olisi laittanut Vanhasen kävelemään paljon aikaisemmin kuin mitä itse sitten suostui lähtemään. Vanhasen keississä juurikin näkyi kuinka vaikeaa on päästä ongelmallisesta pääministeristä eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.1.2012 kello 15:10

    Se erotettu pääministeri oli nimeltään Jäätteenmäki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 20.1.2012 kello 14:27

    Tiedemies:
    Minulla on ehdotus: Kansa äänestäisi ministereistä ja eduskunta olisi valittu arvalla, eikä puolueita olisi. Tämä toimisi paljon paremmin.

    Ja sieltähän sitä tuli oikeasti out-of-the-box -ajattelua parhaimmillaan!

    Enää pitäisi sitten ratkaista, että miten määriytyy ministerien määrä tässä järjestelmässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. juge kirjoitti 20.1.2012 kello 15:39

    Osmo Soininvaara: Se erotettu pääministeri oli nimeltään Jäätteenmäki.

    Eikä sitäkään erotettu. Minä puhuin kuitenkin Vanhasesta enkä Jäätteenmäestä.

    Vanhanen joutui lähtemään tulkintani mukaan kun paineet nousivat eron puolesta liian suuriksi. Kekkonen olisi laittanut hommalle stopin paljon aikaisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. LNu kirjoitti 20.1.2012 kello 18:19

    Soininvaara: “On selkeämpää ja demokraattisempaa, että valtiollista valtaa käyttää eduskunta ja hallitus.

    Viimeiset kolme vuosikymmentä Suomea on viety kohti puhdasoppisempaa parlamenttarismia. Tavoitetta on perusteltu demokratialla. Muuten hyvä, mutta vielä pitäisi kertoa, miten kussakin asiassa parlamenttarismi edistää demokratiaa.

    Parlamenttarismi on demokratian muoto – käytännön toteutus, mutta samalla kuitenkin vain välioptimi. Minut saa raivostumaan hyvin harva asia. Tämä on yksi niistä: demokratiaa käytetään keppihevosen parlamentin, eduskunna, vallan pönkittämiseen ilman että asioiden yhteyttä mitenkään perustellaan. Tähän Osmokin yllä sortuu.

    Pelataa tämä iän ikuinen Kekkos-kortti pois: Kekkosen asema, vallan legitimiteetti demokratian kannalta, oli yhtä heikko kuin nykyään pääministerin. Siis heikko suhteessa nykyisellä vaalitavalla valittuun presidenttiin.

    Mistähän johtuu, että kansan suoralla vaalilla valitsemalta päättäjältä pyritään viemään kaikki valta parlamenttarismin – anteeksi – “demokratian” nimissä? Jos halutaan pitäytyä demokratiassa, on vaikea perustella miksi tärkein vallankäyttäjä pitäisi valita jotenkin muuten kuin mahdollisimman demokraattisella vaalitavalla. Kun kerta Soininvaara on eri mielinen, olisi kiva kuulla perustelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. nimi kirjoitti 20.1.2012 kello 19:43

    51% enemmistö voi suorassa kansanvaalissa valita mieleisensä presidentin itseään edustamaan, loput 49% jäävät ilman. Suhteellisella vaalitavalla valitussa eduskunnassa omia edustajia irtoaa paljon pienemmillekin vähemmistöille. Millä ihmeen nurinkurisella logiikalla tuo ensimmäinen päätöksentekotapa on “demokraattisempi”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Evert The NeveRest kirjoitti 20.1.2012 kello 19:48

    Kuvitellaan, että seuraavat eduskuntavaalit voittaa kristillis-kansallis-sosialistis-puolueiden vaaliliitto.

    Suurimman puolueen puheenjohtaja ei ole saa ääniä kuin nimeksi eikä pääse eduskuntaan. Hänestä tulee hallitustunnustelija ja pääministeri. Pääministerin persoonallisuus on tunnetusti narsistis-paranoidinen.

    Tällä systeemillä tällainen henkilö nousi valtaan Saksassa 1930-luvulla:

    The depression had been worsening in Germany, and in 1932 unemployment reached thirty percent — 5,102,000 in September. Hindenburg’s seven-year term as president ended that year, and at age 84 Hindenburg ran for re-election, his major opponent for the presidency — Adolf Hitler. Neither Hindenburg nor Hitler won a majority, and in the runoff campaign Hindenburg won 19.4 million to Hitler’s 11.4. But in the parliamentary elections held later that April, the National Socialists increased their seats from 107 to 162, the National Socialists becoming the largest political party in Germany. Hitler had lost the election for the presidency, but his campaigning had paid off.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Evert The NeveRest kirjoitti 20.1.2012 kello 20:10

    jatkoa … Saksan kansallissosialistit saivat kolmanneksen parlamenttipaikoista ja siitä tuli suurin puolue ja sen myötä Hitleristä tuli mitä tuli…

    Italian Berlusconi oli vastaava itsevaltainen esimerkki. Presidentti, tuomioistuimet, mielenosoitukset, ei mitkään pystyneet hänen toimiinsa. Vasta ulkovaltojen väliintulo sai Berlusconin luopumaan itsevallasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Evert The NeveRest kirjoitti 20.1.2012 kello 21:24

    .. Suomellakin oli jo tällä uudella systeemillä oma pikku-berlusconinsa naisseikkailuineen ja lautakasoineen jne.

    Aina kun radiossa alkaa aiheesta puhua ja niinku teoritisoimaan joku vakio niinku-poliitikan asiantuntija, tuskastun ja vaihdan Ylex:lle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Raimo K kirjoitti 20.1.2012 kello 21:33

    juge: Oikeastihan näin ei ole käytännön tasolla, koska Eduskunta tekee mitä hallitus käskee ja hallituspuolueilla on nykyversiossa aina enemmistö Eduskunnassa.
    ´snip´

    Tottahan toki – vai pitäisikö oppositiopuolueilla olla enemmistö eduskunnassa? 😉
    Mutta vaalien jälkeen asetelmat vaihtuvat – älä unohda vaaleja.
    Ja edellä mainitussa tapauksessa Kepun puoluekokouksen päätöksellä ei olisi ollut tarkoitettua vaikutusta, jos Kepu olisi pärjännyt vaaleissa huonosti – kuten nyt 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Pekka Taipale kirjoitti 20.1.2012 kello 21:40

    “Vasta ulkovaltojen väliintulo sai Berlusconin luopumaan itsevallasta.”

    Täh? Berlusconi menetti kannatustaan puolueessaan, hävisi paikallisvaalit, menetti myös vähitellen parlamenttikannatustaan kunnes budjettiesitys hylättiin lokakuussa ja Berlusconi sai epäluottamuslauseen marraskuussa 2011. Ei siellä mitään ulkovaltojen interventiota ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. KKK kirjoitti 20.1.2012 kello 22:30

    nimi: 51% enemmistö voi suorassa kansanvaalissa valita mieleisensä presidentin itseään edustamaan, loput 49% jäävät ilman. Suhteellisella vaalitavalla valitussa eduskunnassa omia edustajia irtoaa paljon pienemmillekin vähemmistöille. Millä ihmeen nurinkurisella logiikalla tuo ensimmäinen päätöksentekotapa on “demokraattisempi”?

    Lisäksi osa tästä 51 prosentista joutuu yleensä valitsemaan kahden itselle vähemmän mieleisen ehdokkaan välillä eli yleensä presidentti edustaa kansan vähemmistöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Ville kirjoitti 20.1.2012 kello 23:45

    KKK: Lisäksi osa tästä 51 prosentista joutuu yleensä valitsemaan kahden itselle vähemmän mieleisen ehdokkaan välillä

    Niinpä – kuvitellaan tilanne, että tämän vuoden presidentinvaaleissa tulee 2. kierros, jossa ovat mukana Haavisto ja Niinistö. Kumpaa Soinin ja Väyrysen EU-vastaiset kannattajat voivat äänestää? Tai perinteiset vasemmiston kannattajat? Tai kristilliset raittiusihmiset? Voi olla että 51% ei haluaisi kumpaakaan presidentikseen. Ja ovat siinä tietenkin väärässä, mutta tämä olikin tietenkin vain teoreettinen esimerkki 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. anonyymi kirjoitti 21.1.2012 kello 2:31

    KKK: Lisäksi osa tästä 51 prosentista joutuu yleensä valitsemaan kahden itselle vähemmän mieleisen ehdokkaan välillä eli yleensä presidentti edustaa kansan vähemmistöä.

    ..toisin kuin esimerkiksi pääministeri, jota on äänestänyt kansan suuri enemmistö ja nimenomaan ensimmäisenä ehdokkaanaan..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 8:44

    Raimo K: Tottahan toki – vai pitäisikö oppositiopuolueilla olla enemmistö eduskunnassa?
    Mutta vaalien jälkeen asetelmat vaihtuvat – älä unohda vaaleja.
    Ja edellä mainitussa tapauksessa Kepun puoluekokouksen päätöksellä ei olisi ollut tarkoitettua vaikutusta, jos Kepu olisi pärjännyt vaaleissa huonosti – kuten nyt

    raimo koolla on näemmä taas tarve puhua aidan seipäistä. Hyvä. Lisäarvo nolla tosin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 8:50

    Minusta Raimon pointti oli ihan oikea. Demokratiaa on se, että kansan enemmistön tahdon mukainen hallitus hallitsee. Se voi harmittaa vähemmistöön jääneitä, mutta olisiko parempi, että vähemmistön tahdon mukainen hallitus hallitsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. KKK kirjoitti 21.1.2012 kello 9:48

    anonyymi: ..toisin kuin esimerkiksi pääministeri, jota on äänestänyt kansan suuri enemmistö ja nimenomaan ensimmäisenä ehdokkaanaan..

    Siihen, miksi pääministeriä ei valita vaaleilla vaan nykyisenkaltaisella neuvottelumenettelyllä, on ihan ilmeisiä syitä. Kysymys on siitä, että hallituksen pitää olla poliittisesti toimintakykyinen. Pääministeri, jolla on kansan enemmistön tuki takana mutta joka ei pysty sovittamaan omiaan poliittisia tavoitteita muiden ryhmien tavoitteiden kanssa, on täysin toimintakyvytön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 21.1.2012 kello 10:25

    Ville: Niinpä – kuvitellaan tilanne, että tämän vuoden presidentinvaaleissa tulee 2. kierros, jossa ovat mukana Haavisto ja Niinistö. Kumpaa Soinin ja Väyrysen EU-vastaiset kannattajat voivat äänestää? Tai perinteiset vasemmiston kannattajat? Tai kristilliset raittiusihmiset? Voi olla että 51% ei haluaisi kumpaakaan presidentikseen. Ja ovat siinä tietenkin väärässä, mutta tämä olikin tietenkin vain teoreettinen esimerkki

    Tätäpä on hyvä kuvitella – mutta voiko yksi presidentti oikeasti olla mieleinen kaikille?
    Ja jos vasemmiston kannattajia tai kristillisiä raittiusihmisiä jne. on liian vähän vaikuttamaan vaalin tulokseen, niin sitten heitä on vaan liian vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raimo K kirjoitti 21.1.2012 kello 10:28

    juge: raimo koolla on näemmä taas tarve puhua aidan seipäistä. Hyvä. Lisäarvo nolla tosin.

    Aida kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
    Mutta presidentti- ja hallitusasioissa vaalit ovat aika perusjuttuja, lisäarvoa tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 10:54

    onko odeltakin päässyt jo unohtumaan Suomessa käytössä oleva vallan kolmijako???

    Ei hallituksen pitäisi hallita vaan eduskunnan. Hallitus on toimeenpaneva elin. Eduskunta valitaan, hallitusta ei. Eduskunnan pitäisi hallita ja käyttää valtaa, nyt sitä käyttää toimeenpaneva elin josta ei äänestetä.

    Tätä voisi sanoa putinilaiseksi hallintotavaksi. Ei demokratiaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 11:33

    parlamentarismi voisi muuttua demokratiaksi jos muutama aloiteoikeus jotka nyt ovat vain pmn käsissä annettaisiin eduskunnan puhemiehistölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 12:21

    Kansanedustajilla on aloiteoikeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 12:12

    perustuslain mukaan pääministeriä ei saa pois viralta kuin pääministerin aloitteesta. Tuli vaan tällainenkin pikkufakta mieleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 12:20

    Eduskunnan antama epäluottamuslause riittää päämiisterin erotamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 12:53

    Osmo Soininvaara:
    Kansanedustajilla on aloiteoikeus.

    lueppa nyt vaan se perustuslaki uudelleen. Esityksen pääministerin erottamiseksi tekee pääministeri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 15:00

    Jos eduskunta antaa pääministerille epäluottamuslauseen, pääministerin on erottava. Kyllä tässä on valta eduskunnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kalle kirjoitti 21.1.2012 kello 12:57

    Presidenttiä ei tarvita, kun kaikki menee hyvin. Siitä osapuolet ovat yhtämieltä. Entä sitten, kun kaikki ei mene hyvin. Kenelle soittaisit Suomessa? Yhdyn presidentti Koiviston käsitykseen, ettei nykytilanne ole hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 14:05

    alkuperäinen kysymys presidentin valtaoikeuksista ja tarvitaanko niitä:

    ehdottomasti tarvittaisiin. Nyt vanha kekkosen valta on pääministerillä, jota ei valita demokraattisesti. Tämä ei ole demokratiaa. Ihme ettei eu puutu tähän. Unkarin tilanteeseen puuttui mutta suomen tilanne on yhtä paha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. anonyymi kirjoitti 21.1.2012 kello 15:15

    KKK: Siihen, miksi pääministeriä ei valita vaaleilla vaan nykyisenkaltaisella neuvottelumenettelyllä, on ihan ilmeisiä syitä. Kysymys on siitä, että hallituksen pitää olla poliittisesti toimintakykyinen. Pääministeri, jolla on kansan enemmistön tuki takana mutta joka ei pysty sovittamaan omiaan poliittisia tavoitteita muiden ryhmien tavoitteiden kanssa, on täysin toimintakyvytön.

    Ja presidenttihän on perinteisesti aina ollut tällainen henkilö?

    Minä en ymmärrä, mitä tekemistä tällä vuodatuksellasi on sen alkuperäisen argumenttisi kanssa, ettei presidentti edusta koko kansaa. Mikä tekee pääministeristä tässä suhteessa presidenttiä paremman?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Tuomo kirjoitti 21.1.2012 kello 16:20

    Kannattaa lukea Matti Wibergin kommentti HS-raadissa. En osaisi sanoa sitä paremmin.

    Suomalaista parlamentarismia heikentää etujärjestövalta. Eduskunnan on ryhdistäydyttävä ja otettava takaisin kaikki sille kuuluva lainsäädäntövalta. Ajankohtainen esimerkki on eläkeiästä päättäminen, joka kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. juge kirjoitti 21.1.2012 kello 16:53

    voi herranjumala sentään eduskunta ei voi antaa pääministerille epäluottamuslausetta. Se voi antaa hallitukselle epäluottamuslauseen. Saakeli vieköön ja sun pitäisi olla vielä eduskunnan älymystöä.

    Pääministerin erottamista voi esittää vain pääministeri. Ota nyt vaan se lakikirja kouraan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 19:33

    jos pääministeri eroaa, eroaa koko hallitus ja kun koko hallitus saa epäluottamuslauseen, eroaa myös pääministeri. Seuraavan hallituksen muodostajan eduskunta hyväksyy. Missä on ongelma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. LNu kirjoitti 21.1.2012 kello 17:00

    nimi: “51% enemmistö voi suorassa kansanvaalissa valita mieleisensä presidentin itseään edustamaan, loput 49% jäävät ilman. Suhteellisella vaalitavalla valitussa eduskunnassa omia edustajia irtoaa paljon pienemmillekin vähemmistöille. Millä ihmeen nurinkurisella logiikalla tuo ensimmäinen päätöksentekotapa on “demokraattisempi”?”

    Myös eduskunnassa valtaosa päätöksistä, mm. hallituksen muodostus, tehdään 51% ennemmistöllä. Enkä minä nyt sitä sano, että eduskunta pitäisi lakkauttaa.

    En mitenkään vastusta eduskuntaa instituutiona, vaan sitä että Suomen tärkein poliittinen päätöksentekijä valitaan tällä hetkellä epädemokraattisemmin kuin olisi mahdollista. Se on ihan se ja sama, onko titteli pääministeri vai presidentti ja mitkä eksaktit valtaoikeudet ovat.

    Joku voisi ihan oikeasti koittaa argumentoida, miten se hallituskähmintä on demokraattisempi tapa kuin suora presidentin vaali. Lopputulos on suurin piirtein sama: 51 % valitsee johtajan. Ero on siinä, valitseeko sen kansa vai kansanedustajat.

    Se on tietysti ihan relevantti pohdiskelun aihe, tarvitseeko demokratia tulpakseen parlamentin ja missä määrin. Kun tavoitteena on tulpata demokratiaa, perusteluiden pitäisi olla jotain muuta kuin demokratia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Liian vanha kirjoitti 21.1.2012 kello 18:06

    Ei presidentillä ole enää mitään todellista funktiota.

    Presidentti-instituutio vain sotkee nykyisellään vastuuta ja valtaa. Tämä näkyy tässä vaalikeskustelussa, prseidentin kuvitellaan kykenevän muuttamaan kaiken ja käskemään Eduskuntaa ja hallitusta dikdaattorin tavoin

    Poliitikkojen keskuudessakin presidentin virka on rectum-virka ja näkyy siinä, että presidentinvaalista on tullut enemmän eläkeläisten ja b-poliitikkojen kokoontumisajo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. newyorkista kirjoitti 21.1.2012 kello 18:57

    Osmo Soininvaara:
    Jos eduskunta antaa pääministerille epäluottamuslauseen, pääministerin on erottava. Kyllä tässä on valta eduskunnalla.

    Mikä mahtaa olla todennäköisyys, että hallitus voisi nykyjärjestelmässä kaatua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2012 kello 19:25

    Erittäin epätodennäköistä, koska hallitus peilaa koko ajan hyväksyntänsä eduskunnassa. Onko jokin itseusarvo, että tässä epäonistutaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. newyorkista kirjoitti 21.1.2012 kello 20:18

    Osmo Soininvaara:
    Erittäin epätodennäköistä, koska hallitus peilaa koko ajan hyväksyntänsä eduskunnassa. Onko jokin itseusarvo, että tässä epäonistutaan?

    Tällä oli tietenkin sarkastisesti tarkoitus ilmaista, että hallituksesta ei joudu pois jollei sieltä omin neuvoin lähde. Jotkuthan ovat joskus tehneet niin ja varmasti myöhemmin ajatelleet, että olipa tyhmästi tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Pekka Pessi kirjoitti 21.1.2012 kello 20:27

    Juge hyvä, perustuslain 64 § toinen momentti:

    Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Tavallinen Teknikko kirjoitti 21.1.2012 kello 20:46

    Tuskin missään muussa maassa on välittömästi presidentin vaalin alla niin monta presidenttiehdokasta kuin nyt Suomessa. Tämä mahdollistuu kun vaaliehdokkaiden puoluetoimistojen ei tarvitse maksaa senttiäkään
    vaaliehdokkaiden televisioajasta. Taitaapa muukin mainostus mennä “asevelihintaan” puoluetta katsomatta veronmaksajien varoilla.

    Eli tulisiko Suomeen perustaa sellainen presidentin virka, mitä kaikki puolueet pääsisivät hoitamaan presidentin vaalin äänestyksen tuloksen perusteella. Sitten äänestyskansalle myytäisiin sanomalehtiä artikkelilla, että kuka osapresidenteistä pääsee EU:n kokoukseen kokonaisen ruokalautasen äärelle edustamaan Suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Raimo K kirjoitti 21.1.2012 kello 21:31

    Osmo Soininvaara:
    jos pääministeri eroaa, eroaa koko hallitus ja kun koko hallitus saa epäluottamuslauseen, eroaa myös pääministeri. Seuraavan hallituksen muodostajan eduskunta hyväksyy. Missä on ongelma?

    Ongelma on siinä, että juge ei ymmärrä parlamentarismia – ts. että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Tosin viimeksi hallitus on kaatunut epäluottamuslauseeseen 26. huhtikuuta 1958.
    Vastakkainen esimerkkin on Koiviston toinen hallitus, joka ei eronnut vuonna 1982 vaikka se “menetti” presidentti Kekkosen luottamuksen – Koivisto katsoi, että eduskunnan luottamus riittää, presidentin luottamusta ei silloisenkaan perustuslain mukaan tarvittu.
    Voi olla, että joku uskoo, että 200 hengen porukka voi panna täytäntöön päätöksiä paremmin kuin 20 hengen porukka, ehkä sama heppu uskoo, että demokratia ei toimi ennen kuin 5 miljoonaa saa päättää. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Evert The NeveRest kirjoitti 21.1.2012 kello 21:43

    Pekka Haavisto ehkä jää pois toiselta kierrokselta. Miksi vaivautua uurnille, kun vihreiden kanta on, että presidentti on turha. Paras tapa tukea tätä kantaa on jättää äänestämättä.

    Miksi vihreät yleensäkin ovat mukana presidentin vaaleissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Liian vanha kirjoitti 21.1.2012 kello 23:01

    “Mikä mahtaa olla todennäköisyys, että hallitus voisi nykyjärjestelmässä kaatua?”

    Puolueiden puheenjohtajat ja avainhenkilöt ovat hallituksessa, hallituksen kaatuminen edellyttäisi vakavaa kriisiä puolueiden välille ati jonkun hallituspuolueen ajautumista vaikeuksiin
    Esim SDP rökäletappio vaaleissa vois johjtaa ajatteluun, että oppositiossa on parempi mahdollisuus nostaa kannatusta .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. uusvanha vihreä kirjoitti 22.1.2012 kello 1:52

    Kyllä presidenttiä yhä tarvitaan, ja ehkä hieman vahvemmilla valtaoikeuksilla kuin nyt. Häntä tarvittaisiin ennen kaikkea niiden tilanteiden varalta, joissa parlamentaarinen järjestelmä ei toimi.
    Esimerkiksi vuonna 2009 ajauduttiin tilanteeseen, jossa vaalirahakohun seurauksena eduskunnan enemmistöä saattoi vakavasti epäillä korruptoituneeksi. Tässä tilanteessa olisi ollut tarpeen hajottaa eduskunta ja käydä uudet vaalit, jotta järjestelmän legitimiteetti olisi turvattu. Pääministeri (kesk) ei tietenkään nähnyt tällaiseen tarvetta. Mikäli presidentillä olisi ollut hajotusoikeus, olisi järjestelmän legitimiteetin palautukseen ollut mahdollisuus (en toki väitä, että presidentti olisi toiminut näin).
    Nyt sama purkautui hieman jälkijättöisenä jytkynä kaksi vuotta myöhässä.
    “Puhtaan” parlamentarismin nimeen vannotaan kovin usein mantran tavoin, mutta sekin järjestelmä tarvitsee varajärjestelmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. KKK kirjoitti 22.1.2012 kello 14:20

    anonyymi: Minä en ymmärrä, mitä tekemistä tällä vuodatuksellasi on sen alkuperäisen argumenttisi kanssa, ettei presidentti edusta koko kansaa. Mikä tekee pääministeristä tässä suhteessa presidenttiä paremman?

    Pääministeri joutuu ottamaan huomioon päätöksenteossaan muiden kuin oman ryhmän mielipiteet. Tämän vuoksi parlamentarismi edustaa mielestäni paremmin koko kansan näkemyksiä kuin järjestelmät joissa presidentillä on paljon valtaa (esim. USA). Tällaisissa järjestelmissä tärkeimmällä vallankäyttäjällä suuremmat mahdollisuudet sooloilla kuin parlamentaarissa järjestelmissä. Demokraattisuuden kannalta olennaisin kysymys ei ole se, kuinka tärkein vallankäyttäjä on valittu tehtäväänsä vaan kuinka hänen vallankäyttöä kontroloidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. anonyymi kirjoitti 25.1.2012 kello 19:13

    KKK: Pääministeri joutuu ottamaan huomioon päätöksenteossaan muiden kuin oman ryhmän mielipiteet. Tämän vuoksi parlamentarismi edustaa mielestäni paremmin koko kansan näkemyksiä kuin järjestelmät joissa presidentillä on paljon valtaa (esim. USA). Tällaisissa järjestelmissä tärkeimmällä vallankäyttäjällä suuremmat mahdollisuudet sooloilla kuin parlamentaarissa järjestelmissä. Demokraattisuuden kannalta olennaisin kysymys ei ole se, kuinka tärkein vallankäyttäjä on valittu tehtäväänsä vaan kuinka hänen vallankäyttöä kontroloidaan.

    Juuri sen vuoksi presidentti ei saakaan olla heikko. Hänen on toimittava vastapainona hallitukselle ja eduskunnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. anonyymi kirjoitti 28.1.2012 kello 1:05

    Pienen piirin valta ja elinten sekoittuminen on oligarkiaa, ei demokratiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Jaakko Leinonen kirjoitti 26.1.2015 kello 3:31

    Presidentti pois, nimitysoikeudet, edustustehtävät ja ylipäällikkyys pääministerille, ulkopoliittisten valtaoikeuksien rippeet valtioneuvostolle, veto-oikeutta ei enää kenellekään. Pääministerin nimitykseksi kansleri, koska ministeri-sana tarkoittaa “vähäisempää.” Presidentti on kuningasvallan jäänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus