Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?

Vas­tauk­se­ni HS-raa­din kysymykseen

2) Ei tarvita.

On sel­keäm­pää ja demo­kraat­ti­sem­paa, että val­tiol­lis­ta val­taa käyt­tää edus­kun­ta ja hal­li­tus. On hyvä, että pää­mi­nis­te­ri on edus­kun­nan edes­sä vas­tuus­sa kai­kes­ta pää­se­mät­tä pre­si­den­tin selän taak­se pii­loon. On suo­ras­taan vaa­ral­lis­ta, että perus­tus­la­kim­me on kovin moni­tul­kin­tai­nen sii­tä, miten ulko­po­li­tiik­kaa joh­de­taan kriisiaikana. 

Mitä sit­ten teem­me pre­si­den­til­lä, jol­la ei ole suo­raa val­taa? Kun maa jou­tuu poliit­ti­seen krii­siin, pre­si­dent­ti voi käyt­tää arvo­val­taa, jos sitä hänel­lä on.  Krei­kan sen parem­min kuin Ita­lian pre­si­den­til­lä ei ole muo­dol­lis­ta pää­tös­val­taa mis­tään, mut­ta näi­den mai­den hal­li­tus­krii­seis­sä pre­si­den­til­lä on sil­ti ollut mer­kit­tä­vä tehtävä.

66 vastausta artikkeliin “Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?”

  1. Jos Demo­kra­tia toi­mi­si, niin pres­saa ei tie­ten­kään tarvittaisi.

    Meil­lä demo­kra­tia ei toi­mi, kos­ka poli­tii­kot ovat erit­täin lei­pään­tyi­nei­tä ja pii­ri on niin pie­ni että sii­nä asiat sumpli­taan vaa­leis­ta välittämättä.

    Ei ihme että kan­sa on kyl­läs­ty­nyt politiikkaan.

    Esim. vii­me vaa­leis­sa kokoo­mus ja rkp teki “val­lan­kaap­pauk­sen” vih­reit­ten, sdp ja vasem­mis­to­lii­ton tuel­la, vaa­leis­ta välittämättä.

    EU-poli­tii­kan eikä muun­kaan poli­tii­kan suun­ta ei muut­tu­nut miten­kään vaik­ka kan­sa oli­si muu­tos­ta halunnut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Joo, pois vaan. Poliit­ti­nen ilma­pii­ri on onnek­si hyvin eri­lai­nen ver­rat­tu­na tasa­val­lan alkuai­koi­hin kun kom­mu­nis­tien ei-ihan-perus­teet­to­mas­ti pelät­tiin pys­ty­vän sabo­toi­maan edus­kun­nan työs­ken­te­lyä ja mal­til­li­suus tar­koit­ti ensin itse­näi­syy­den vas­tus­ta­mis­ta, sit­ten kunin­gas­val­taa ja lopul­ta molem­mil­ta ideoil­ta oli pudon­nut poh­ja pois. Tar­vet­ta pre­si­den­til­le tuli­kin myö­hem­min, alun perin odot­ta­mat­to­mas­ta suunnasta.

    Sen sijaan edus­kun­nan valit­se­ma pre­si­dent­ti ilman muo­dol­li­sia val­ta­oi­keuk­sia sopi­si nyky­ai­kaan kuin nenä pää­hän. Val­ta­oi­keu­det­to­muus mer­kit­si­si sitä että pre­si­dent­ti voi­tai­siin vali­ta ansioi­den ja koke­muk­sen perus­teel­la saman­lai­sen yksi­mie­li­syy­den val­li­tes­sa kuin edus­kun­nan puhe­mies ennen uuden hal­li­tuk­sen muodostamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Et voi olla tosis­sa­si väit­tä­mäs­sä että nykyi­nen toi­min­ta­mal­li oli­si demokraattinen!

    Edus­kun­ta on hal­li­tuk­sen kumi­lei­ma­sin ja enti­nen pre­si­den­tin val­ta on siir­ret­ty pää­mi­nis­te­ril­le joka vali­taan puo­luei­den kau­neus­kil­pai­luis­sa eikä demokraattisesti.

    Par­la­men­ta­ris­min suo­ma­lai­nen toteu­tus ei ole mikään demo­kra­tian ilmen­ty­mä vaan lähin­nä demo­kra­tian irvikuva.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kysy­mys tuli­si olla, että tar­vi­taan­ko pre­si­dent­tiä ollen­kaan. Nyt tun­tuu, että teol­li­suus tar­vit­see pre­si­dent­tiä vain myyn­ni­ne­dis­tä­jäk­si dik­ta­tuu­rei­hin Kek­ko­sen mal­lil­la tai sit­ten yhteis­kun­ta halu­aa jon­kun kom­men­toi­maan lööp­pien otsi­koi­ta “arvo­joh­ta­na”.

    Minus­ta EK voi­si jär­jes­tää Idols-hen­ki­sen kil­pai­lun, jos­sa valit­si­si­vat uskot­ta­vim­man jou­lu­pu­kin. Jou­lu­pu­kin brän­di oli­si maa­il­mal­la pal­jon vah­vem­pi, kuin Suo­men pre­si­den­tin. Oli­si var­mas­ti pal­jon jän­nem­pää dik­taat­to­ril­le­kin pääs­tä samaan kuvaan täl­lai­sen maa­il­man­laa­jui­sen joh­ta­jan kans­sa ja samal­la har­maat emi­nens­sit sai­si­vat teh­tyä taus­tal­la kaup­po­ja samal­la kun Puk­kim­me viih­dyt­tää diktaattoria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Edus­kun­ta voi erot­taa pää­mi­nis­te­rin. Vii­mek­si vuon­na 2003. Tai siis hän ehti ero­ta itse, kun ker­rot­tiin, miten täs­sä tulee käymään.

    Joo. Ja kom­men­toi­jat ovat ilmei­ses­ti unoh­ta­neet, että vaa­le­ja­kin jär­jes­te­tään (mis­si­kil­pai­lu­jen lisäk­si) sään­nöl­li­sin välia­join. Val­lan­kaap­pauk­sia ei ole näkynyt.

    PS: joku hak­ke­ri ilmei­ses­ti käy lisää­mäs­sä yli­mää­räi­siä kir­jai­mia ja nume­roi­ta Osmon teks­tei­hin, Suo­mes­ta täs­sä kui­ten­kin lie­nee kysymys?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Pre­si­dent­tim­me on täl­lä het­kel­lä tosi­aan vähän ram­pa, kos­ka hänen roo­lin­sa on huo­nos­ti mää­ri­tel­ty. Pre­si­den­tin roo­li on jou­tu­nut poliit­ti­sen kiis­ta­kap­pa­leen ase­maan. Pre­si­den­tin teh­tä­viä muu­tel­laan jat­ku­vas­ti, ja niis­tä on yhtä mon­ta tul­kin­taa kuin on puo­luei­ta ja poliitikkoja.

    Ehkä Kek­ko­sen ajan jäl­keen oli­kin tar­vet­ta pie­niin kor­jauk­siin pre­si­den­tin roo­lin suh­teen, mut­ta nykyi­nen tilan­ne, jos­sa pre­si­den­tin roo­li on jää­nyt epä­mää­räi­sek­si ei ole kenel­le­kään eduksi.

    Täs­sä tilan­tee­sa esi­mer­kik­si oikeis­to on tai­pu­vai­nen vähen­tä­mään pre­si­den­tin val­taa, kos­ka pre­si­den­tit tapaa­vat olla dema­rei­ta. Dema­rit taas kuun­te­le­vat pre­si­dent­tiä luon­nol­li­sis­ta syis­tä auliim­min, ja koros­ta­vat hänen ase­maan­sa. Näi­den vaa­lien jäl­keen puo­luei­den roo­lit ja mie­li­pi­teet voi­vat taas vaih­tua. Ei hyvä.

    Myös pre­si­den­tin roo­li lau­tas­kiis­tois­sa on ollut lähin­nä koo­mi­nen. Suo­mi ei ole kyen­nyt sopi­maan sii­tä, miten se ulko- / EU-poli­tii­kas­saan toimii.

    Pre­si­den­tin huo­nos­ti mää­ri­tel­ty roo­li ei kui­ten­kaan tar­koi­ta vie­lä sitä, että täl­lai­ses­ta “pel­le-pre­si­den­tis­tä” tuli­si luo­pua. Pre­si­den­tin tuo­maa yhtä yli­mää­räis­tä pää­tök­sen­te­ko­ker­ros­ta voi­daan myös tarvita.

    Ensim­mäi­nen koh­de, jos­sa pre­si­den­tin roo­lia kai­pai­sin, on nor­maa­lin päi­vit­täi­sen poli­tii­kan­teon ylä­puo­lel­le nouse­vat asiat. Täl­lai­nen asia on esi­mer­kik­si sodan­käyn­ti. En todel­la­kaan pitäi­si sii­tä, jos vaik­ka hal­li­tus sitoi­si Suo­men jos­sain pika­ko­kouk­ses­sa johon­kin sotaan osa­na EU:ta, tai jos edus­kun­tam­me tai euro­par­la­met­tim­me teki­si enem­mis­tö­pää­tök­siä sodis­ta osa­na päi­vit­täis­tä kisaa hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion tai enem­mis­tön ja vähem­mis­tön välillä.

    Täl­lai­sis­sa vaka­vis­sa kysy­myk­sis­sä yksi yli­mää­räi­nen ker­ros, joka toi­mi­si luk­ko­na, joka voi myös kysee­na­lais­taa nor­maa­lin päi­vän­po­li­tii­kan, voi­si olla pai­kal­laan. Pre­si­dentl­lä voi­si siis olla luon­te­va roo­lin­sa myös uudes­sa “kek­ko­sen­jäl­kei­ses­sä” ja “EU-ajan” jär­jes­tel­mäs­säm­me. Pre­si­den­tin roo­li kan­san suo­ral­la vaa­lil­la valit­se­ma­na luot­to­hen­ki­lö­nä sopii myös hyvin täl­lai­seen rooliin.

    Ehkä veto-oikeu­del­la tai uudel­leen­kä­sit­te­lyyn­vien­tioi­keu­del­la varus­tet­tu pre­si­dent­ti sopi­si edel­leen yhteis­kun­taam­me pitä­mään vaka­vat asiat vaka­vi­na asioi­na, ja erot­ta­maan ne poliit­ti­sis­ta pyör­teis­tä omak­si tasok­seen. Pre­si­den­tin toi­mi­val­taan voi­si hyvin kuu­lua myös mui­ta, vaik­ka­pa lain­sää­dän­tö­työ­hön liit­ty­viä vas­taa­via oikeuksia.

    Ilman täl­lais­ta pre­si­den­tin roo­lia maam­me voi olla hel­pom­min vie­tä­vis­sä muo­ti­vir­taus­ten muka­na (pahim­mil­laan sotiin, useam­min muu­ten vain type­riin pää­tök­siin tai tur­hiin poliit­tis­ten tap­pe­lui­den sivu­tuot­tei­na syn­ty­viin kou­ke­roi­hin). Yli­mää­räi­nen var­mis­tin, tai arvo­val­tai­nen kysee­na­lais­ta­ja voi olla paikallaan.

    Nykyi­sen pre­si­den­tin roo­lis­ta tap­pe­le­mi­sen sijaan kehon­tan­kin polii­tik­ko­ja pykä­lää vaka­vam­paan kekus­te­luun sii­tä, mil­lai­nen oli­si hyvä pre­si­den­tin roo­li, jos meil­lä oli­si nykyis­tä toi­mi­vam­pi ja rii­dat­to­mam­pi presidentti-instituutio.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Esim. vii­me vaa­leis­sa kokoo­mus ja rkp teki “val­lan­kaap­pauk­sen” vih­reit­ten, sdp ja vasem­mis­to­lii­ton tuel­la, vaa­leis­ta välittämättä.

    EU-poli­tii­kan eikä muun­kaan poli­tii­kan suun­ta ei muut­tu­nut miten­kään vaik­ka kan­sa oli­si muu­tos­ta halunnut. 

    Mitä Ilpo hou­rai­lee? Per­sut oli­vat kan­tan­sa ilmais­seet ennen vaa­le­ja, eivät kan­taan­sa pyör­tä­neet (vaik­ka rehel­li­syy­den nimis­sä tosiop­por­tu­nis­tin tavoin pela­si­vat lähes kat­ke­raan lop­puun asti, “et jos ny kui­ten­nii joten­nii olis­ki mahol­list sekä sääs­tää että syö­dä se kak­ku…”), eivät­kä siis men­neet hallitukseenkaan.

    Demo­kra­ti­aa, sanon minä.

    Koko­naan eri debat­ti on se, voi­ko edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia yli­pää­tään kos­kaan olla riit­tä­vä poliit­ti­sen osal­lis­tu­mi­sen väli­ne. Kuten myös se, onko nykyi­nen vaa­li­ta­pa paras mahdollinen.

    Tie­tys­ti ter­veel­lä itse­tun­nol­la varus­tet­tu humaa­ni, valis­tu­nut, lain hen­keä kun­nioit­ta­va ja dele­goin­tiin kyke­ne­väi­nen dik­taat­to­ri sai­si enem­män aikaan parem­paa ja nopeammin.

    Täl­lai­sia heppuja/mimmejä ei nyt vaan olla vie­lä kos­kaan pääs­ty mis­sään havainnoimaan…

    Joten täl­lä epä­täy­del­li­sel­lä jär­jes­tel­mäl­lä on tois­tai­sek­si jatkettava.

    ***

    Vas­taus Oden kymy­syk­seen: emme tar­vit­se, mut­ta yksi­tyi­set henkilöt/yritykset voi­vat täl­lai­sen puhu­van pään kyl­lä kus­tan­taa mikä­li halua sii­hen on.

    Sen sijaan tar­vit­sem­me kyl­lä ehdot­to­mas­ti kan­sa­nää­nes­tyk­sen Suu­res­ta Joh­ta­jas­tam­me. Muun­lai­nen valin­ta louk­kaa jokai­sen ajat­te­le­van ihmi­sen oikeuskäsitystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Jos pre­si­den­tin vir­ka val­tion pää­nä säi­ly­te­tään, niin minus­ta kausi tuli­si lyhen­tää vii­teen tai nel­jään vuo­teen. Nyky­mal­lil­la 12 vuot­ta tur­va­mies­kuplas­sa asus­ta­mi­nen lai­tos­taa van­huk­sen aika pahasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Ei tar­vi­ta. Pre­si­dent­ti-ins­ti­tuu­tioon käy­te­tyil­lä rahoil­la voi­sim­me vah­vis­taa oikeus­kans­le­rin ja oikeus­asia­mie­hen toimistoja. 

    Oikeus­kans­le­rin teh­tä­viin kuu­luu Wikin mukaan:
    “Oikeus­kans­le­ri val­voo val­tio­neu­vos­ton toi­mien lain­mu­kai­suut­ta, ja hänel­lä on läs­nä­olo- ja puheoi­keus val­tio­neu­vos­ton istun­nois­sa. Hän myös antaa lai­no­pil­li­sia neu­vo­ja val­tio­neu­vos­tol­le ja ottaa vas­taan kan­sa­lais­ten kan­te­lu­ja lain­vas­tai­ses­ta viranomaistoiminnasta.”

    Oikeus­asia­mies:
    “Oikeus­asia­mie­hen teh­tä­vä on val­voa, että viran­omai­set ja vir­ka­mie­het nou­dat­ta­vat lakia ja täyt­tä­vät velvollisuutensa.”

    Kysei­siin vir­koi­hin voi­si olla kan­sa­nää­nes­tys, ehdok­kuu­del­le pitäi­si aset­taa toki kor­keat kri­tee­rit. Tavoit­tee­na oli­si, että näis­tä tuli­si mah­dol­li­sim­man riip­pu­mat­to­mia, puo­lue­po­li­tii­kan ulko­puo­li­sia tark­kai­li­joi­ta, jot­ka var­mis­ta­vat sen, että koneis­to toi­mii, niin kuin sen pitää­kin toimia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Pre­si­dent­tiys on nykyi­sel­lään ihan oival­li­nen lop­pusi­joi­tus­paik­ka uran­sa jo käy­tän­nös­sä teh­neil­le polii­ti­koil­le tai vaih­toeh­toi­ses­ti tur­va­säi­lö hen­ki­löil­le, joil­la oli­si mah­dol­li­suuk­sia johon­kin oikeas­ti vai­ku­tus­val­tai­seen teh­tä­vään, mut­ta jos­sa he voi­si­vat saa­da pal­jon pahaa aikaan.

    Joh­to­pää­tös: Suo­meen tar­vit­tai­siin lisää presidenttejä.

    Pie­nen­ne­tään pre­si­dent­tiy­den kulis­se­ja sen ver­ran, että rahaa riit­täi­si vaik­ka muu­ta­mal­le kym­me­nel­le pre­si­den­til­le kausit­tain. Voi­si jopa aja­tel­la, että riit­tä­vän mon­ta kaut­ta edus­kun­nas­sa tar­koit­tai­si meno­lip­pua pre­si­dent­ti­kau­den läpi eläk­keel­le: onhan noi­ta kul­tai­sia käden­pu­ris­tuk­sia lii­ke-elä­mäs­sä­kin. Lisäk­si oli­si haus­kaa seu­ra­ta, kun kym­me­nien tai jopa sato­jen pre­si­dent­tien armei­ja kät­te­lee Lin­nan juh­lis­sa vie­rai­ta. Jos­sain vai­hees­sa saat­tai­sim­me pääs­tä sii­hen pis­tee­seen, että Lin­nan juh­lis­sa oli­si enem­män pre­si­dent­te­jä kuin vie­rai­ta: mikä sur­rea­lis­ti­sen kihel­möi­vä ajatus!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Edus­kun­ta voi erot­taa pää­mi­nis­te­rin. Vii­mek­si vuon­na 2003. Tai siis hän ehti erot6a itse, kun ker­rot­tiin, mit6en täs­sä tulee käymään. 

    ja seu­rauk­se­na myös­kin oli, että pää­mins­te­rin tähän maa­han valit­si tuol­loin, kuten myös kun hänen seu­raa­jan­sa seit­se­män vuot­ta myö­hem­min, kes­kus­tan puoluekokous. 

    Minus­ta tämä ei ole demo­kraat­ti­sin mah­dol­li­sin tapa vali­ta de-fac­to valtionpäämies.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Koko kal­lis ins­ti­tuut­ti pitäi­si lak­kaut­taa tar­peet­to­ma­na. Krii­si­ti­lan­tees­sa tar­vi­taan nk. hen­gen­luo­jia ja sovit­te­li­joi­ta. Mie­les­tä­ni täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa tar­vit­ta­va arvo­val­ta perus­tuu kui­ten­kin enem­män hen­ki­lö­koh­tai­seen karis­maan kuin mihin­kään viral­li­seen man­daat­tiin. Sovit­te­li­ja voi täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa olla esim. joku laa­jaa kan­san­suo­sio­ta naut­ti­va ex-politiikko.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa pre­si­dent­tiä poliit­ti­se­na päätöksentekijänä?
    Ei tarvita.

    <=> “Tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa demo­kra­ti­aa vai riit­tää­kö oligarkia?
    Ei tarvita.”

    Koi­vis­ton jäl­keen val­ta siir­ret­tiin pie­nel­tä sisä­pii­ril­tä kan­san demo­kraat­ti­ses­ti valit­se­mal­le edus­ta­jal­le siir­ty­mäl­lä suo­raan kan­san­vaa­liin. Nyt val­taa siir­re­tään takai­sin pie­nel­le sisä­pii­ril­le. Kan­sal­la­han voi olla vää­riä mielipiteitä.

    Muis­sa mais­sa par­la­men­teis­sa on kak­si kama­ria, jot­ka pelaa­vat toi­si­aan vas­taan, sekä perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin hyväk­sy­mäs­sä lake­ja ja usein vie­lä pre­si­dent­ti vii­mei­se­nä luk­ko­na veto-oikeu­del­la varus­tet­tu­na. Suo­mes­sa on yksi­ka­ma­ri­nen edus­kun­ta, jota käy­tän­nös­sä joh­taa enem­mis­tö­hal­li­tus ryh­mä­ku­ril­la ja jol­la on oma poliit­ti­nen maal­lik­ko­va­lio­kun­ta perus­tus­lail­li­suut­ta “miet­ti­mäs­sä”. Nyt vii­meis­tä­kin luk­koa eli pre­si­dent­tiä ollaan pois­ta­mas­sa, vaik­ka todel­li­sen veto-oikeu­den puu­te tekee täs­tä jo nyt­kin jär­jet­tö­män heikon.
    Mikä tei­tä oikein vai­vaa? Vallanhimo?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Simo Mele­nius:
    Pie­nen­ne­tään pre­si­dent­tiy­den kulis­se­ja sen ver­ran, että rahaa riit­täi­si vaik­ka muu­ta­mal­le kym­me­nel­le pre­si­den­til­le kausit­tain. Voi­si jopa aja­tel­la, että riit­tä­vän mon­ta kaut­ta edus­kun­nas­sa tar­koit­tai­si meno­lip­pua pre­si­dent­ti­kau­den läpi eläk­keel­le: onhan noi­ta kul­tai­sia käden­pu­ris­tuk­sia liike-elämässäkin. 

    Yhdis­ty­neen kunin­gas­kun­nan par­la­men­tis­sa on tätä muis­tut­ta­va käy­tän­tö: nimi­tys vir­kaan “Steward of the Manor of Norths­tead” tai “Crown Steward and Bai­liff of the three Chil­tern Hundreds of Sto­ke, Des­bo­rough and Burn­ham”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Jos pre­si­dent­tiä ei tar­vi­ta poliit­ti­se­na pää­tök­sen­te­ki­jä­nä, oli­si syy­tä lak­kaut­taa koko ins­ti­tuu­tio. Tai siir­tää valin­ta edus­kun­nal­le. Mik­si vai­va­ta kan­saa uurnille?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Edus­kun­ta voi erot­taa pää­mi­nis­te­rin. Vii­mek­si vuon­na 2003. Tai siis hän ehti erot6a itse, kun ker­rot­tiin, mit6en täs­sä tulee käymään.

    Oikeas­ti­han näin ei ole käy­tän­nön tasol­la, kos­ka Edus­kun­ta tekee mitä hal­li­tus käs­kee ja hal­li­tus­puo­lueil­la on nyky­ver­sios­sa aina enem­mis­tö Eduskunnassa.

    Kek­ko­nen oli­si lait­ta­nut Van­ha­sen käve­le­mään pal­jon aikai­sem­min kuin mitä itse sit­ten suos­tui läh­te­mään. Van­ha­sen keis­sis­sä juu­ri­kin näkyi kuin­ka vai­ke­aa on pääs­tä ongel­mal­li­ses­ta pää­mi­nis­te­ris­tä eroon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tie­de­mies:
    Minul­la on ehdo­tus: Kan­sa äänes­täi­si minis­te­reis­tä ja edus­kun­ta oli­si valit­tu arval­la, eikä puo­luei­ta oli­si. Tämä toi­mi­si pal­jon paremmin.

    Ja siel­tä­hän sitä tuli oikeas­ti out-of-the-box ‑ajat­te­lua parhaimmillaan!

    Enää pitäi­si sit­ten rat­kais­ta, että miten mää­riy­tyy minis­te­rien mää­rä täs­sä järjestelmässä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se ero­tet­tu pää­mi­nis­te­ri oli nimel­tään Jäätteenmäki.

    Eikä sitä­kään ero­tet­tu. Minä puhuin kui­ten­kin Van­ha­ses­ta enkä Jäätteenmäestä. 

    Van­ha­nen jou­tui läh­te­mään tul­kin­ta­ni mukaan kun pai­neet nousi­vat eron puo­les­ta lii­an suu­rik­si. Kek­ko­nen oli­si lait­ta­nut hom­mal­le sto­pin pal­jon aikaisemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Soi­nin­vaa­ra: “On sel­keäm­pää ja demo­kraat­ti­sem­paa, että val­tiol­lis­ta val­taa käyt­tää edus­kun­ta ja hal­li­tus.

    Vii­mei­set kol­me vuo­si­kym­men­tä Suo­mea on vie­ty koh­ti puh­da­sop­pi­sem­paa par­la­ment­ta­ris­mia. Tavoi­tet­ta on perus­tel­tu demo­kra­tial­la. Muu­ten hyvä, mut­ta vie­lä pitäi­si ker­toa, miten kus­sa­kin asias­sa par­la­ment­ta­ris­mi edis­tää demokratiaa.

    Par­la­ment­ta­ris­mi on demo­kra­tian muo­to — käy­tän­nön toteu­tus, mut­ta samal­la kui­ten­kin vain väliop­ti­mi. Minut saa rai­vos­tu­maan hyvin har­va asia. Tämä on yksi niis­tä: demo­kra­ti­aa käy­te­tään kep­pi­he­vo­sen par­la­men­tin, edus­kun­na, val­lan pön­kit­tä­mi­seen ilman että asioi­den yhteyt­tä miten­kään perus­tel­laan. Tähän Osmo­kin yllä sortuu. 

    Pela­taa tämä iän ikui­nen Kek­kos-kort­ti pois: Kek­ko­sen ase­ma, val­lan legi­ti­mi­teet­ti demo­kra­tian kan­nal­ta, oli yhtä heik­ko kuin nyky­ään pää­mi­nis­te­rin. Siis heik­ko suh­tees­sa nykyi­sel­lä vaa­li­ta­val­la valit­tuun presidenttiin. 

    Mis­tä­hän joh­tuu, että kan­san suo­ral­la vaa­lil­la valit­se­mal­ta päät­tä­jäl­tä pyri­tään vie­mään kaik­ki val­ta par­la­ment­ta­ris­min — anteek­si — “demo­kra­tian” nimis­sä? Jos halu­taan pitäy­tyä demo­kra­tias­sa, on vai­kea perus­tel­la mik­si tär­kein val­lan­käyt­tä­jä pitäi­si vali­ta joten­kin muu­ten kuin mah­dol­li­sim­man demo­kraat­ti­sel­la vaa­li­ta­val­la. Kun ker­ta Soi­nin­vaa­ra on eri mie­li­nen, oli­si kiva kuul­la perustelut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. 51% enem­mis­tö voi suo­ras­sa kan­san­vaa­lis­sa vali­ta mie­lei­sen­sä pre­si­den­tin itse­ään edus­ta­maan, loput 49% jää­vät ilman. Suh­teel­li­sel­la vaa­li­ta­val­la vali­tus­sa edus­kun­nas­sa omia edus­ta­jia irto­aa pal­jon pie­nem­mil­le­kin vähem­mis­töil­le. Mil­lä ihmeen nurin­ku­ri­sel­la logii­kal­la tuo ensim­mäi­nen pää­tök­sen­te­ko­ta­pa on “demo­kraat­ti­sem­pi”?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kuvi­tel­laan, että seu­raa­vat edus­kun­ta­vaa­lit voit­taa kris­til­lis-kan­sal­lis-sosia­lis­tis-puo­luei­den vaaliliitto. 

    Suu­rim­man puo­lu­een puheen­joh­ta­ja ei ole saa ääniä kuin nimek­si eikä pää­se edus­kun­taan. Hänes­tä tulee hal­li­tus­tun­nus­te­li­ja ja pää­mi­nis­te­ri. Pää­mi­nis­te­rin per­soo­nal­li­suus on tun­ne­tus­ti narsistis-paranoidinen. 

    Täl­lä sys­tee­mil­lä täl­lai­nen hen­ki­lö nousi val­taan Sak­sas­sa 1930-luvulla:

    The depres­sion had been wor­se­ning in Ger­ma­ny, and in 1932 unemplo­y­ment reac­hed thir­ty percent — 5,102,000 in Sep­tem­ber. Hin­den­burg’s seven-year term as pre­si­dent ended that year, and at age 84 Hin­den­burg ran for re-elec­tion, his major oppo­nent for the pre­si­dency — Adolf Hit­ler. Neit­her Hin­den­burg nor Hit­ler won a majo­ri­ty, and in the runoff cam­paign Hin­den­burg won 19.4 mil­lion to Hit­ler’s 11.4. But in the par­lia­men­ta­ry elec­tions held later that April, the Natio­nal Socia­lists inc­rea­sed their seats from 107 to 162, the Natio­nal Socia­lists beco­ming the lar­gest poli­tical par­ty in Ger­ma­ny. Hit­ler had lost the elec­tion for the pre­si­dency, but his cam­paig­ning had paid off.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. jat­koa … Sak­san kan­sal­lis­so­sia­lis­tit sai­vat kol­man­nek­sen par­la­ment­ti­pai­kois­ta ja sii­tä tuli suu­rin puo­lue ja sen myö­tä Hit­le­ris­tä tuli mitä tuli…

    Ita­lian Ber­lusco­ni oli vas­taa­va itse­val­tai­nen esi­merk­ki. Pre­si­dent­ti, tuo­miois­tui­met, mie­le­no­soi­tuk­set, ei mit­kään pys­ty­neet hänen toi­miin­sa. Vas­ta ulko­val­to­jen väliin­tu­lo sai Ber­lusco­nin luo­pu­maan itsevallasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. .. Suo­mel­la­kin oli jo täl­lä uudel­la sys­tee­mil­lä oma pik­ku-ber­lusco­nin­sa nais­seik­kai­lui­neen ja lau­ta­ka­soi­neen jne. 

    Aina kun radios­sa alkaa aihees­ta puhua ja niin­ku teo­ri­ti­soi­maan joku vakio niin­ku-polii­ti­kan asian­tun­ti­ja, tus­kas­tun ja vaih­dan Ylex:lle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. juge: Oikeas­ti­han näin ei ole käy­tän­nön tasol­la, kos­ka Edus­kun­ta tekee mitä hal­li­tus käs­kee ja hal­li­tus­puo­lueil­la on nyky­ver­sios­sa aina enem­mis­tö Eduskunnassa.
    ´snip´

    Tot­ta­han toki — vai pitäi­si­kö oppo­si­tio­puo­lueil­la olla enem­mis­tö eduskunnassa? 😉
    Mut­ta vaa­lien jäl­keen ase­tel­mat vaih­tu­vat — älä unoh­da vaaleja.
    Ja edel­lä mai­ni­tus­sa tapauk­ses­sa Kepun puo­lue­ko­kouk­sen pää­tök­sel­lä ei oli­si ollut tar­koi­tet­tua vai­ku­tus­ta, jos Kepu oli­si pär­jän­nyt vaa­leis­sa huo­nos­ti — kuten nyt 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Vas­ta ulko­val­to­jen väliin­tu­lo sai Ber­lusco­nin luo­pu­maan itsevallasta.”

    Täh? Ber­lusco­ni menet­ti kan­na­tus­taan puo­lu­ees­saan, hävi­si pai­kal­lis­vaa­lit, menet­ti myös vähi­tel­len par­la­ment­ti­kan­na­tus­taan kun­nes bud­jet­tie­si­tys hylät­tiin loka­kuus­sa ja Ber­lusco­ni sai epä­luot­ta­mus­lauseen mar­ras­kuus­sa 2011. Ei siel­lä mitään ulko­val­to­jen inter­ven­tio­ta ollut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. nimi: 51% enem­mis­tö voi suo­ras­sa kan­san­vaa­lis­sa vali­ta mie­lei­sen­sä pre­si­den­tin itse­ään edus­ta­maan, loput 49% jää­vät ilman. Suh­teel­li­sel­la vaa­li­ta­val­la vali­tus­sa edus­kun­nas­sa omia edus­ta­jia irto­aa pal­jon pie­nem­mil­le­kin vähem­mis­töil­le. Mil­lä ihmeen nurin­ku­ri­sel­la logii­kal­la tuo ensim­mäi­nen pää­tök­sen­te­ko­ta­pa on “demo­kraat­ti­sem­pi”?

    Lisäk­si osa täs­tä 51 pro­sen­tis­ta jou­tuu yleen­sä valit­se­maan kah­den itsel­le vähem­män mie­lei­sen ehdok­kaan välil­lä eli yleen­sä pre­si­dent­ti edus­taa kan­san vähemmistöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. KKK: Lisäk­si osa täs­tä 51 pro­sen­tis­ta jou­tuu yleen­sä valit­se­maan kah­den itsel­le vähem­män mie­lei­sen ehdok­kaan välillä

    Niin­pä — kuvi­tel­laan tilan­ne, että tämän vuo­den pre­si­den­tin­vaa­leis­sa tulee 2. kier­ros, jos­sa ovat muka­na Haa­vis­to ja Nii­nis­tö. Kum­paa Soi­nin ja Väy­ry­sen EU-vas­tai­set kan­nat­ta­jat voi­vat äänes­tää? Tai perin­tei­set vasem­mis­ton kan­nat­ta­jat? Tai kris­til­li­set rait­tiusih­mi­set? Voi olla että 51% ei haluai­si kum­paa­kaan pre­si­den­tik­seen. Ja ovat sii­nä tie­ten­kin vää­räs­sä, mut­ta tämä oli­kin tie­ten­kin vain teo­reet­ti­nen esimerkki 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. KKK: Lisäk­si osa täs­tä 51 pro­sen­tis­ta jou­tuu yleen­sä valit­se­maan kah­den itsel­le vähem­män mie­lei­sen ehdok­kaan välil­lä eli yleen­sä pre­si­dent­ti edus­taa kan­san vähemmistöä.

    ..toi­sin kuin esi­mer­kik­si pää­mi­nis­te­ri, jota on äänes­tä­nyt kan­san suu­ri enem­mis­tö ja nime­no­maan ensim­mäi­se­nä ehdokkaanaan..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Rai­mo K: Tot­ta­han toki – vai pitäi­si­kö oppo­si­tio­puo­lueil­la olla enem­mis­tö eduskunnassa?
    Mut­ta vaa­lien jäl­keen ase­tel­mat vaih­tu­vat – älä unoh­da vaaleja.
    Ja edel­lä mai­ni­tus­sa tapauk­ses­sa Kepun puo­lue­ko­kouk­sen pää­tök­sel­lä ei oli­si ollut tar­koi­tet­tua vai­ku­tus­ta, jos Kepu oli­si pär­jän­nyt vaa­leis­sa huo­nos­ti – kuten nyt 

    rai­mo kool­la on näem­mä taas tar­ve puhua aidan sei­päis­tä. Hyvä. Lisä­ar­vo nol­la tosin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minus­ta Rai­mon point­ti oli ihan oikea. Demo­kra­ti­aa on se, että kan­san enem­mis­tön tah­don mukai­nen hal­li­tus hal­lit­see. Se voi har­mit­taa vähem­mis­töön jää­nei­tä, mut­ta oli­si­ko parem­pi, että vähem­mis­tön tah­don mukai­nen hal­li­tus hallitsee.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. ano­nyy­mi: ..toi­sin kuin esi­mer­kik­si pää­mi­nis­te­ri, jota on äänes­tä­nyt kan­san suu­ri enem­mis­tö ja nime­no­maan ensim­mäi­se­nä ehdokkaanaan..

    Sii­hen, mik­si pää­mi­nis­te­riä ei vali­ta vaa­leil­la vaan nykyi­sen­kal­tai­sel­la neu­vot­te­lu­me­net­te­lyl­lä, on ihan ilmei­siä syi­tä. Kysy­mys on sii­tä, että hal­li­tuk­sen pitää olla poliit­ti­ses­ti toi­min­ta­ky­kyi­nen. Pää­mi­nis­te­ri, jol­la on kan­san enem­mis­tön tuki taka­na mut­ta joka ei pys­ty sovit­ta­maan omi­aan poliit­ti­sia tavoit­tei­ta mui­den ryh­mien tavoit­tei­den kans­sa, on täy­sin toimintakyvytön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Vil­le: Niin­pä – kuvi­tel­laan tilan­ne, että tämän vuo­den pre­si­den­tin­vaa­leis­sa tulee 2. kier­ros, jos­sa ovat muka­na Haa­vis­to ja Nii­nis­tö. Kum­paa Soi­nin ja Väy­ry­sen EU-vas­tai­set kan­nat­ta­jat voi­vat äänes­tää? Tai perin­tei­set vasem­mis­ton kan­nat­ta­jat? Tai kris­til­li­set rait­tiusih­mi­set? Voi olla että 51% ei haluai­si kum­paa­kaan pre­si­den­tik­seen. Ja ovat sii­nä tie­ten­kin vää­räs­sä, mut­ta tämä oli­kin tie­ten­kin vain teo­reet­ti­nen esimerkki 

    Tätä­pä on hyvä kuvi­tel­la — mut­ta voi­ko yksi pre­si­dent­ti oikeas­ti olla mie­lei­nen kaikille?
    Ja jos vasem­mis­ton kan­nat­ta­jia tai kris­til­li­siä rait­tiusih­mi­siä jne. on lii­an vähän vai­kut­ta­maan vaa­lin tulok­seen, niin sit­ten hei­tä on vaan lii­an vähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. juge: rai­mo kool­la on näem­mä taas tar­ve puhua aidan sei­päis­tä. Hyvä. Lisä­ar­vo nol­la tosin.

    Aida kir­joi­te­taan isol­la alkukirjaimella.
    Mut­ta pre­si­dent­ti- ja hal­li­tus­asiois­sa vaa­lit ovat aika perus­jut­tu­ja, lisä­ar­voa tai ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. onko odel­ta­kin pääs­syt jo unoh­tu­maan Suo­mes­sa käy­tös­sä ole­va val­lan kolmijako???

    Ei hal­li­tuk­sen pitäi­si hal­li­ta vaan edus­kun­nan. Hal­li­tus on toi­meen­pa­ne­va elin. Edus­kun­ta vali­taan, hal­li­tus­ta ei. Edus­kun­nan pitäi­si hal­li­ta ja käyt­tää val­taa, nyt sitä käyt­tää toi­meen­pa­ne­va elin jos­ta ei äänestetä.

    Tätä voi­si sanoa puti­ni­lai­sek­si hal­lin­to­ta­vak­si. Ei demokratiaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Pre­si­dent­tiä ei tar­vi­ta, kun kaik­ki menee hyvin. Sii­tä osa­puo­let ovat yhtä­miel­tä. Entä sit­ten, kun kaik­ki ei mene hyvin. Kenel­le soit­tai­sit Suo­mes­sa? Yhdyn pre­si­dent­ti Koi­vis­ton käsi­tyk­seen, ettei nyky­ti­lan­ne ole hyvä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. alku­pe­räi­nen kysy­mys pre­si­den­tin val­ta­oi­keuk­sis­ta ja tar­vi­taan­ko niitä:

    ehdot­to­mas­ti tar­vit­tai­siin. Nyt van­ha kek­ko­sen val­ta on pää­mi­nis­te­ril­lä, jota ei vali­ta demo­kraat­ti­ses­ti. Tämä ei ole demo­kra­ti­aa. Ihme ettei eu puu­tu tähän. Unka­rin tilan­tee­seen puut­tui mut­ta suo­men tilan­ne on yhtä paha.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. KKK: Sii­hen, mik­si pää­mi­nis­te­riä ei vali­ta vaa­leil­la vaan nykyi­sen­kal­tai­sel­la neu­vot­te­lu­me­net­te­lyl­lä, on ihan ilmei­siä syi­tä. Kysy­mys on sii­tä, että hal­li­tuk­sen pitää olla poliit­ti­ses­ti toi­min­ta­ky­kyi­nen. Pää­mi­nis­te­ri, jol­la on kan­san enem­mis­tön tuki taka­na mut­ta joka ei pys­ty sovit­ta­maan omi­aan poliit­ti­sia tavoit­tei­ta mui­den ryh­mien tavoit­tei­den kans­sa, on täy­sin toimintakyvytön.

    Ja pre­si­dent­ti­hän on perin­tei­ses­ti aina ollut täl­lai­nen henkilö?

    Minä en ymmär­rä, mitä teke­mis­tä täl­lä vuo­da­tuk­sel­la­si on sen alku­pe­räi­sen argu­ment­ti­si kans­sa, ettei pre­si­dent­ti edus­ta koko kan­saa. Mikä tekee pää­mi­nis­te­ris­tä täs­sä suh­tees­sa pre­si­dent­tiä paremman?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Kan­nat­taa lukea Mat­ti Wiber­gin kom­ment­ti HS-raa­dis­sa. En osai­si sanoa sitä paremmin.

    Suo­ma­lais­ta par­la­men­ta­ris­mia hei­ken­tää etu­jär­jes­tö­val­ta. Edus­kun­nan on ryh­dis­täy­dyt­tä­vä ja otet­ta­va takai­sin kaik­ki sil­le kuu­lu­va lain­sää­dän­tö­val­ta. Ajan­koh­tai­nen esi­merk­ki on elä­keiäs­tä päät­tä­mi­nen, joka kuu­luu vain ja ainoas­taan eduskunnalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. voi her­ran­ju­ma­la sen­tään edus­kun­ta ei voi antaa pää­mi­nis­te­ril­le epä­luot­ta­mus­lauset­ta. Se voi antaa hal­li­tuk­sel­le epä­luot­ta­mus­lauseen. Saa­ke­li vie­köön ja sun pitäi­si olla vie­lä edus­kun­nan älymystöä.

    Pää­mi­nis­te­rin erot­ta­mis­ta voi esit­tää vain pää­mi­nis­te­ri. Ota nyt vaan se laki­kir­ja kouraan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. nimi: “51% enem­mis­tö voi suo­ras­sa kan­san­vaa­lis­sa vali­ta mie­lei­sen­sä pre­si­den­tin itse­ään edus­ta­maan, loput 49% jää­vät ilman. Suh­teel­li­sel­la vaa­li­ta­val­la vali­tus­sa edus­kun­nas­sa omia edus­ta­jia irto­aa pal­jon pie­nem­mil­le­kin vähem­mis­töil­le. Mil­lä ihmeen nurin­ku­ri­sel­la logii­kal­la tuo ensim­mäi­nen pää­tök­sen­te­ko­ta­pa on “demo­kraat­ti­sem­pi”?”

    Myös edus­kun­nas­sa val­tao­sa pää­tök­sis­tä, mm. hal­li­tuk­sen muo­dos­tus, teh­dään 51% ennem­mis­töl­lä. Enkä minä nyt sitä sano, että edus­kun­ta pitäi­si lakkauttaa. 

    En miten­kään vas­tus­ta edus­kun­taa ins­ti­tuu­tio­na, vaan sitä että Suo­men tär­kein poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ki­jä vali­taan täl­lä het­kel­lä epä­de­mo­kraat­ti­sem­min kuin oli­si mah­dol­lis­ta. Se on ihan se ja sama, onko tit­te­li pää­mi­nis­te­ri vai pre­si­dent­ti ja mit­kä eksak­tit val­ta­oi­keu­det ovat. 

    Joku voi­si ihan oikeas­ti koit­taa argu­men­toi­da, miten se hal­li­tus­käh­min­tä on demo­kraat­ti­sem­pi tapa kuin suo­ra pre­si­den­tin vaa­li. Lop­pu­tu­los on suu­rin piir­tein sama: 51 % valit­see joh­ta­jan. Ero on sii­nä, valit­see­ko sen kan­sa vai kansanedustajat.

    Se on tie­tys­ti ihan rele­vant­ti poh­dis­ke­lun aihe, tar­vit­see­ko demo­kra­tia tul­pak­seen par­la­men­tin ja mis­sä mää­rin. Kun tavoit­tee­na on tul­pa­ta demo­kra­ti­aa, perus­te­lui­den pitäi­si olla jotain muu­ta kuin demokratia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Ei pre­si­den­til­lä ole enää mitään todel­lis­ta funktiota.

    Pre­si­dent­ti-ins­ti­tuu­tio vain sot­kee nykyi­sel­lään vas­tuu­ta ja val­taa. Tämä näkyy täs­sä vaa­li­kes­kus­te­lus­sa, prsei­den­tin kuvi­tel­laan kyke­ne­vän muut­ta­maan kai­ken ja käs­ke­mään Edus­kun­taa ja hal­li­tus­ta dik­daat­to­rin tavoin

    Polii­tik­ko­jen kes­kuu­des­sa­kin pre­si­den­tin vir­ka on rec­tum-vir­ka ja näkyy sii­nä, että pre­si­den­tin­vaa­lis­ta on tul­lut enem­män elä­ke­läis­ten ja b‑poliitikkojen kokoontumisajo

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Erit­täin epä­to­den­nä­köis­tä, kos­ka hal­li­tus pei­laa koko ajan hyväk­syn­tän­sä edus­kun­nas­sa. Onko jokin itseusar­vo, että täs­sä epäonistutaan?

    Täl­lä oli tie­ten­kin sar­kas­ti­ses­ti tar­koi­tus ilmais­ta, että hal­li­tuk­ses­ta ei jou­du pois jol­lei siel­tä omin neu­voin läh­de. Jot­kut­han ovat jos­kus teh­neet niin ja var­mas­ti myö­hem­min aja­tel­leet, että oli­pa tyh­mäs­ti tehty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Juge hyvä, perus­tus­lain 64 § toi­nen momentti:

    Pre­si­den­tin on ilman esi­tet­tyä pyyn­töä­kin myön­net­tä­vä ero val­tio­neu­vos­tol­le tai minis­te­ril­le, jos tämä ei enää nau­ti edus­kun­nan luottamusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Tus­kin mis­sään muus­sa maas­sa on välit­tö­mäs­ti pre­si­den­tin vaa­lin alla niin mon­ta pre­si­dent­tieh­do­kas­ta kuin nyt Suo­mes­sa. Tämä mah­dol­lis­tuu kun vaa­lieh­dok­kai­den puo­lue­toi­mis­to­jen ei tar­vit­se mak­saa senttiäkään
    vaa­lieh­dok­kai­den tele­vi­sio­ajas­ta. Tai­taa­pa muu­kin mai­nos­tus men­nä “ase­ve­li­hin­taan” puo­luet­ta kat­so­mat­ta veron­mak­sa­jien varoilla.

    Eli tuli­si­ko Suo­meen perus­taa sel­lai­nen pre­si­den­tin vir­ka, mitä kaik­ki puo­lu­eet pää­si­si­vät hoi­ta­maan pre­si­den­tin vaa­lin äänes­tyk­sen tulok­sen perus­teel­la. Sit­ten äänes­tys­kan­sal­le myy­täi­siin sano­ma­leh­tiä artik­ke­lil­la, että kuka osapre­si­den­teis­tä pää­see EU:n kokouk­seen koko­nai­sen ruo­ka­lau­ta­sen äärel­le edus­ta­maan Suomea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    jos pää­mi­nis­te­ri ero­aa, ero­aa koko hal­li­tus ja kun koko hal­li­tus saa epä­luot­ta­mus­lauseen, ero­aa myös pää­mi­nis­te­ri. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­jan edus­kun­ta hyväk­syy. Mis­sä on ongelma?

    Ongel­ma on sii­nä, että juge ei ymmär­rä par­la­men­ta­ris­mia — ts. että hal­li­tuk­sen on nau­tit­ta­va edus­kun­nan luot­ta­mus­ta. Tosin vii­mek­si hal­li­tus on kaa­tu­nut epä­luot­ta­mus­lausee­seen 26. huh­ti­kuu­ta 1958.
    Vas­tak­kai­nen esi­merk­kin on Koi­vis­ton toi­nen hal­li­tus, joka ei eron­nut vuon­na 1982 vaik­ka se “menet­ti” pre­si­dent­ti Kek­ko­sen luot­ta­muk­sen — Koi­vis­to kat­soi, että edus­kun­nan luot­ta­mus riit­tää, pre­si­den­tin luot­ta­mus­ta ei sil­loi­sen­kaan perus­tus­lain mukaan tarvittu.
    Voi olla, että joku uskoo, että 200 hen­gen poruk­ka voi pan­na täy­tän­töön pää­tök­siä parem­min kuin 20 hen­gen poruk­ka, ehkä sama hep­pu uskoo, että demo­kra­tia ei toi­mi ennen kuin 5 mil­joo­naa saa päättää. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Pek­ka Haa­vis­to ehkä jää pois toi­sel­ta kier­rok­sel­ta. Mik­si vai­vau­tua uur­nil­le, kun vih­rei­den kan­ta on, että pre­si­dent­ti on tur­ha. Paras tapa tukea tätä kan­taa on jät­tää äänestämättä. 

    Mik­si vih­reät yleen­sä­kin ovat muka­na pre­si­den­tin vaaleissa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Mikä mah­taa olla toden­nä­köi­syys, että hal­li­tus voi­si nyky­jär­jes­tel­mäs­sä kaatua?”

    Puo­luei­den puheen­joh­ta­jat ja avain­hen­ki­löt ovat hal­li­tuk­ses­sa, hal­li­tuk­sen kaa­tu­mi­nen edel­lyt­täi­si vaka­vaa krii­siä puo­luei­den välil­le ati jon­kun hal­li­tus­puo­lu­een ajau­tu­mis­ta vaikeuksiin
    Esim SDP rökä­le­tap­pio vaa­leis­sa vois johj­taa ajat­te­luun, että oppo­si­tios­sa on parem­pi mah­dol­li­suus nos­taa kannatusta .

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Kyl­lä pre­si­dent­tiä yhä tar­vi­taan, ja ehkä hie­man vah­vem­mil­la val­ta­oi­keuk­sil­la kuin nyt. Hän­tä tar­vit­tai­siin ennen kaik­kea nii­den tilan­tei­den varal­ta, jois­sa par­la­men­taa­ri­nen jär­jes­tel­mä ei toimi.
    Esi­mer­kik­si vuon­na 2009 ajau­dut­tiin tilan­tee­seen, jos­sa vaa­li­ra­ha­ko­hun seu­rauk­se­na edus­kun­nan enem­mis­töä saat­toi vaka­vas­ti epäil­lä kor­rup­toi­tu­neek­si. Täs­sä tilan­tees­sa oli­si ollut tar­peen hajot­taa edus­kun­ta ja käy­dä uudet vaa­lit, jot­ta jär­jes­tel­män legi­ti­mi­teet­ti oli­si tur­vat­tu. Pää­mi­nis­te­ri (kesk) ei tie­ten­kään näh­nyt täl­lai­seen tar­vet­ta. Mikä­li pre­si­den­til­lä oli­si ollut hajo­tusoi­keus, oli­si jär­jes­tel­män legi­ti­mi­tee­tin palau­tuk­seen ollut mah­dol­li­suus (en toki väi­tä, että pre­si­dent­ti oli­si toi­mi­nut näin).
    Nyt sama pur­kau­tui hie­man jäl­ki­jät­töi­se­nä jyt­ky­nä kak­si vuot­ta myöhässä.
    “Puh­taan” par­la­men­ta­ris­min nimeen van­no­taan kovin usein mant­ran tavoin, mut­ta sekin jär­jes­tel­mä tar­vit­see varajärjestelmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. ano­nyy­mi: Minä en ymmär­rä, mitä teke­mis­tä täl­lä vuo­da­tuk­sel­la­si on sen alku­pe­räi­sen argu­ment­ti­si kans­sa, ettei pre­si­dent­ti edus­ta koko kan­saa. Mikä tekee pää­mi­nis­te­ris­tä täs­sä suh­tees­sa pre­si­dent­tiä paremman?

    Pää­mi­nis­te­ri jou­tuu otta­maan huo­mioon pää­tök­sen­teos­saan mui­den kuin oman ryh­män mie­li­pi­teet. Tämän vuok­si par­la­men­ta­ris­mi edus­taa mie­les­tä­ni parem­min koko kan­san näke­myk­siä kuin jär­jes­tel­mät jois­sa pre­si­den­til­lä on pal­jon val­taa (esim. USA). Täl­lai­sis­sa jär­jes­tel­mis­sä tär­keim­mäl­lä val­lan­käyt­tä­jäl­lä suu­rem­mat mah­dol­li­suu­det soo­loil­la kuin par­la­men­taa­ris­sa jär­jes­tel­mis­sä. Demo­kraat­ti­suu­den kan­nal­ta olen­nai­sin kysy­mys ei ole se, kuin­ka tär­kein val­lan­käyt­tä­jä on valit­tu teh­tä­vään­sä vaan kuin­ka hänen val­lan­käyt­töä kontroloidaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. KKK: Pää­mi­nis­te­ri jou­tuu otta­maan huo­mioon pää­tök­sen­teos­saan mui­den kuin oman ryh­män mie­li­pi­teet. Tämän vuok­si par­la­men­ta­ris­mi edus­taa mie­les­tä­ni parem­min koko kan­san näke­myk­siä kuin jär­jes­tel­mät jois­sa pre­si­den­til­lä on pal­jon val­taa (esim. USA). Täl­lai­sis­sa jär­jes­tel­mis­sä tär­keim­mäl­lä val­lan­käyt­tä­jäl­lä suu­rem­mat mah­dol­li­suu­det soo­loil­la kuin par­la­men­taa­ris­sa jär­jes­tel­mis­sä. Demo­kraat­ti­suu­den kan­nal­ta olen­nai­sin kysy­mys ei ole se, kuin­ka tär­kein val­lan­käyt­tä­jä on valit­tu teh­tä­vään­sä vaan kuin­ka hänen val­lan­käyt­töä kontroloidaan.

    Juu­ri sen vuok­si pre­si­dent­ti ei saa­kaan olla heik­ko. Hänen on toi­mit­ta­va vas­ta­pai­no­na hal­li­tuk­sel­le ja eduskunnalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Pre­si­dent­ti pois, nimi­ty­soi­keu­det, edus­tus­teh­tä­vät ja yli­pääl­lik­kyys pää­mi­nis­te­ril­le, ulko­po­liit­tis­ten val­ta­oi­keuk­sien rip­peet val­tio­neu­vos­tol­le, veto-oikeut­ta ei enää kenel­le­kään. Pää­mi­nis­te­rin nimi­tyk­sek­si kans­le­ri, kos­ka minis­te­ri-sana tar­koit­taa “vähäi­sem­pää.” Pre­si­dent­ti on kunin­gas­val­lan jäänne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Pekka Taipale Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.