Kuukausi: kesäkuu 2011

En tunne yksi­tyisko­htais­es­ti Kreikan säästöo­hjel­maa, mut­ta ne tiedot, jot­ka siitä ovat tihkuneet, näyt­tävät aika pahoilta. 

1)      Arvon­lisävero kohoaa 13 pros­en­tista 23 prosenttiin

2)      Läm­mi­tysöljyä ale­taan verot­taa kuin dieselöljyä, jot­tei sitä käytet­täisi dieselöljyn sijasta

3)      Maa pakote­taan myymään muun muas­sa moottoritiensä. 

Kreikan tilanteessa on ymmär­ret­tävää, että on ryhdyt­tävä rajui­hin toimi­in, vaik­ka ne vähän sat­tuisi­vat. Sat­tumi­nen ei kuitenkaan saa olla itse­tarkoi­tus. Jat­ka lukemista “Kuo­hi­taanko Kreikkaa liian rajusti?”

Olen aiem­minkin kir­joit­tanut, että oli oikein pois­taa kiin­teistövero vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmästä. Oma perustelu­ni on ollut se, että tulovero­jen tasauk­ses­sa on kyse siitä, että ne kun­nat, joiden asukkail­la on suuret tulot, mak­sa­vat tästä niille kun­nille, joiden asukkail­la on pienet tulot. Kiin­teistöveron osalta ne kun­nat, joiden asukkail­la on suuret asum­is­menot, mak­sa­vat niille kun­nille, jois­sa asum­i­nen on hal­paa. On min­ul­la toinenkin taka-aja­tus. Kaupunkiseuduil­la keskuskun­ta saa tuot­tamis­taan työ­paikoista edes sen kiin­teistöveron, kun ympäröivä repub­likaanivyöhyke kerää vain verot palka­nsaa­jil­ta. Nyt on ilmaan­tunut uusi näköko­h­ta, kesämökkikun­tien kiin­teistövero, jota kom­men­toin alempana.

Kan­tani tuek­si on nyt ilmaan­tunut argu­ment­ti, jota lehtien pääkir­joit­ta­jat tois­ta­vat kuin kuorossa, ja onpa siihen sor­tunut muu­ta­ma kokoomus­poli­itikkokin. Kun kiin­teistövero ei enää osal­lis­tu vero­tu­lo­jen tasauk­seen, on kan­nat­tavam­paa kuin ennen nos­taa kiinteistöveroa.

Virheelli­nen argu­ment­ti on virheelli­nen, vaik­ka sil­lä puo­lus­tet­taisi­in oikeaa asi­aa. Jat­ka lukemista “Väärä tieto kiinteistöverosta”

Kun aika moni lehti on siteer­an­nut blokikir­joi­tus­tani siitä, että asevelvol­lisu­us on tarkoi­tus lyhen­tää pien­im­mil­lään neljään kuukau­teen ja reserviä supis­taa olen­nais­es­ti, lie­nee syytä täs­men­tää asiaa.

Tulk­in­tani päätök­ses­tä on omani, mut­ta ei vain omani. Varsin moni paikalla ollut tulk­it­si epämääräis­es­ti kir­joitet­tua kom­pro­mis­sia näin, kos­ka muut vai­h­toe­hdot rajat­ti­in pois muu­ta kaut­ta. Jat­ka lukemista “Supis­tet­tu koulu­tus vai valikoi­va asevelvollisuus”

Lehdet ovat täyn­nä kir­joituk­sia siitä, että satasen koro­tus työ­markki­natu­keen ote­taan pois toimeen­tu­lotues­ta. Hui­jaus­ta koko jut­tu siis?

Toimeen­tu­lotuen normia nos­te­taan samal­la kuudel­la pros­en­til­la, eli noin 25 eurol­la kuus­sa yksin elävän kohdal­la ja lap­siper­heil­lä vas­taavasti enem­män. Jat­ka lukemista “Onko satasen koro­tus huijausta?”

Poljin viikon­lop­puna Pirkkalaan ja takaisin.  Meno­matkalla tun­nit oli­vat vähissä, joten ajoin suo­raan van­haa kol­mosti­etä, jon­ka numero nyt on 130. Reit­tinä vähän tyl­sä, mut­ta nopea, kos­ka pääti­et on raken­net­tu suorik­si, eikä niis­sä ole ylimääräisiä mäk­iä. Oikeas­t­aan tie 130 on Euroopan lev­ein pyörätie, kos­ka melkein koko liikenne on siir­tynyt moottoritielle.

Takaisin tulin Hämeen­lin­nas­ta ikälop­pua Hämeen­lin­nanti­etä, tietä 290, joka menee Turen­gin kaut­ta Hausjär­ven kirkolle ja sieltä Joke­lan kaut­ta Tuusu­laan. Reit­ti oli 20 kilo­metriä pidem­pi ja kesti kak­si tun­tia kauemmin.

Vähän urpu­tus­ta tievi­ra­nomaisille. Hämeen­lin­nan jäl­keen (pohjois­puolel­la siis) joku oli keksinyt lisätä liiken­netur­val­lisu­ut­ta karhen­ta­mal­la asfaltin pientareil­ta. Rat­ti­in nukah­tanut havah­tuu renkaista tule­vaan mökään. Ihan jees, pait­si, että mis­sä fil­lar­il­la pitäisi ajaa? Fil­lar­in on käytet­tävä pien­nar­ta jos ja vain jos se on kulkukelpoinen.

Hong Kongis­sa ennen Kiinaan liit­tämistä oli sään­tö, että edullisi­in yhteiskun­nan ylläpitämi­in vuokrat­aloi­hin oli tulo­ra­ja, muis­taak­seni 750 paikallista dol­lar­ia kuus­sa. Häätö oli edessä, jos tulot ylit­tivät tämän. Oli työ­nan­ta­jien help­po neu­votel­la palkoista.

Vähän täl­laista val­tio­varain­min­is­ter­iö esit­tää ara­va-vuokrat­aloi­hin. Vuokra­sopimusten tulisi olla määräaikaisia – esimerkik­si viisivuo­tisia. Jos vuokra-ajan päät­tyessä asukas ei ole enää tarpeek­si köy­hä, on muut­to edessä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että vuokra-asun­non voi saa­da vain jos on työtön tai muuten vail­la ansio­tu­lo­ja. Jos onnis­tuu saa­maan työ­paikan, joutuu muut­ta­maan pois viiden vuo­den kulut­tua. Jat­ka lukemista “Häätö asun­nos­ta jos menee töihin?”

Tapasin eduskun­nan kup­pi­las­sa juuri työn­sä lopet­ta­neen Tapani Töllin, joka oli kovin eri mieltä uuden hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tushankkeista: eri mieltä enem­mänkin kuin vain viran puoles­ta oppo­si­tion edus­ta­jana. Hänen kor­vaansa oli tart­tunut uuden kun­t­a­min­is­teri Hen­na Virkkusen lause, jon­ka mukaan kun­tien lukumäärä tulee olen­nais­es­ti laskemaan.

Kun­tau­ud­is­tus tehdään kuten hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa sovit­ti­in, mut­ta kat­son silti oikeak­si vilkuil­la vai­h­toe­hto­ja. Kun päätetään jotain, on hyvä tietää, mis­tä vai­h­toe­hdoista luovutaan.

Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tuk­sen vaihtoehtoja”

Hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat tilaisu­us, jos­sa ihan yllät­täen voi men­nä läpi asioi­ta, joiden edis­tämi­nen muu­toin on mah­do­ton­ta. Nyt meni puoli­huoli­mat­tomasti läpi peri­aate, että kiin­teistövero irrote­taan vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta. Tätä olen täl­lä blogilla vaat­in­ut pari­inkin otteeseen.

Vero­tu­lo­jen tasaus tarkoit­taa, että jokaiselle kun­nalle taataan vero­tu­lo­ja (keskimääräisel­lä vero­pros­en­til­la) noin 3000 euroa asukas­ta kohden ja tämä rahoite­taan leikkaa­mal­la varakkaam­mil­ta kun­nil­ta vero­tu­loista noin 37 % siltä osin kuin ne ylit­tävät tuon noin 3000 euroa asukas­ta kohden. Köy­hät kun­nat eivät siis hyödy vero­tu­lois­taan mitään (pait­si siltä osin kuin niiden vero­pros­ent­ti ylit­tää maan keskiar­von). Jat­ka lukemista “Kiin­teistövero pois vero­tu­lo­jen tasauksesta”

Hal­li­tus­neu­vot­telu­jen suurin käden­vään­tö käyti­in talouden suures­ta lin­jas­ta. Kuin­ka paljon val­tion bud­jetin ali­jäämää tarvit­see leika­ta? Tätä jäh­nät­ti­in melkein kak­si viikkoa, kunnes neu­vot­te­lut kar­i­u­tu­i­v­at, kun demar­it eivät hyväksyneet kokoomuk­sen ”viimeistä tar­jous­ta”. Vaik­ka neu­vot­telu­jen lop­putu­los on tietysti julki­nen, kesken neu­vot­telun tehdyt tar­jouk­set eivät ole. Aika paljon julk­isu­u­teen on kuitenkin jo ker­rot­tu. Seu­raavas­sa ei ole mitään uut­ta tietoa. Ana­lyysi on tietysti omani.

Val­tio­varain­min­is­ter­iön laskelmien mukaan bud­jet­tia olisi pitänyt tas­apain­ot­taa viidel­lä mil­jardil­la, jot­ta se olisi tas­apain­os­sa vuon­na 2015 eikä uut­ta velkaa enää tarvit­taisi. Yksikään puolue ei ollut tähän valmis. Jat­ka lukemista “Talouden sopeutus”

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan maan­puo­lus­tuk­sen meno­ja alen­netaan 200 miljoon­aa euroa vuosi­ta­sol­la. Tämä merk­it­see reservi­a­jan vahvu­u­den alen­tamista radikaal­isti. Täs­mäl­listä reservin kokoa ei näköjään maini­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa, mut­ta se on taustal­la menosäästöis­sä. Yleinen asevelvol­lisu­us säi­lyy eikä siis siir­ry­tä valikoivaan, mut­ta kuu­den kuukau­den koulu­tus kor­vataan neljän kuukau­den koulu­tuk­sel­la. Se on ohjel­mas­sa piilotet­tu kood­is­anan ”Siilas­maan raport­ti” taakse. Jat­ka lukemista “Maan­puo­lus­tus remonttiin”