Miksi älykäs tiemaksu on parempi kuin bensavero?

27.2.2011 · Aihe: _ 

Tietullien ajatus on lähtöisin ruuhkautuneista kaupungeista. Yksikään kaupunki, joka on ottanut maksun koeluonteisesti käyttöön, ei ole sitä perunut, koska liikenneolosuhteet ovat parantuneet niin merkittävästi. Tukholman tietullipäätös tehtiin hyvin tulehtuneissa tunnelmissa kapealla poliittisella enemmistöllä. Nyt samaa tehdään yksimielisyyden vallitessa Göteborgiin. Maksamaan joutuva autoilijakin on yleensä tyytyväinen, koska nyt autolla pääsee eteenpäin.

Kaupungin tieverkkoon mahtuu suosiolla vain tietty määrä autoja. Jos autoja tulee enemmän, kaikkien matkanteko hidastuu. Siksi on kaikkien kannalta parempi, että on jokin keino rajoittaa ahtaan tilan käyttäjiä.

Tukholman ja Lontoon kaltainen kiinteä tulliraja on varsin hölmö, mutta näyttää silti toimivan tyydyttävästi. On kuitenkin kohtuutonta rahastaa täysi maksu sadan metrin matkasta tullirajan toiselta puolelta toiselle. Siksi vyöhykepohjainen kilometritariffi ilman kiinteää tullirahaa on paljon parempi. Tällaisia suunnitellaan nyt kiivaasti ympäri Eurooppaa. Jos tarkoituksena on välttää ruuhkautumista, maksun pitää olla myös kellonajasta riippuvainen.

On muitakin tapoja säädellä ”yhteismaan” käyttöä. Singaporessa auton omistamiseen tarvitaan lupa. Näitä jälkimarkkinakelpoisia lupia on liikkeellä vain kiinteä määrä. Menettelee, mutta ei ole optimaalinen, vaan säädellä pitäisi kilometrejä. Autosta, jota käytetään vain harvoin, ei ole mainittavaa haittaa, mutta ne tuo järjestelmä karsii pois ensimmäiseksi.

Helsingissä mitoittavaa ruuhkaliikennettä on leikattu säätelemällä työmatkailun käytettävissä olevien pysäköintipaikkojen määrää. Toimii, mutta ei ole optimaalinen, koska ruuhkassa ajamista piti vähentää, ei pysäköintiä. (Pysäköintiin liittyy toki se, että se on kovin kallista, mutta jos maksaa itse…)

On toinenkin tapa.  Helsingin sisääntulotiet ovat valtion omistuksessa, mutta niiden päässä oleva liikennevalo kaupungin. Helsinki päästää esimerkiksi Länsiväylältä autoja vain niin paljon kuin katuverkko kohtuudella pystyy ottamaan vastaan. Jos päästäisi enemmän, matkat itse asiassa pitenisivät, koska ruuhkautuneen katuverkon kapasiteetti on pienempi kuin sopivasti kuormitetun. Tämäkään ei toimi ihan oikein, koska pohjoisesta päin keskustaan tunkee autoja, joiden säätelyyn ei ole vastaavaa keinoa. Siksi autoja joudutaan aamuruuhkassa varastoimaan Länsiväylälle pidempään kuin olisi tasapuolista.

On myös kysymys kalliiden investointien välttämisestä. Jos jollakin väylällä on kymmenen tuhatta autoa ruuhkatunnin aikana ja näiden kulku viivästyy ruuhkautumisen takia 20 minuutilla, syntyy tästä kymmenen euron tuntihinnan perusteella 30 000 euron kustannus päivässä ja 7,5 miljoonan euron kustannus vuodessa. Tällä voi perustella hyvin sadan miljoonan euron investointia. Toisen vaihtoehto olisi saada tuhat autoilijaa siirtymään joko bussiin, jäämään kotiin tai ajoittamaan kulkunsa huippuruuhkan ulkopuolelle. Nuo tuhat viimeistä autoa aiheuttavat tuon sadan miljoonan investoinnin. Ruuhkia tasaava mekanismi säästäisi rahaa huomattavasti.

Tällainen kohde on Helsingissä Herttoniemen liikenneympyrässä, joka kasvavan liikenteen vuoksi on tarkoitus korjata yli sadan miljoonan euron investoinnilla. Tällaiselta rahanhaaskaukselta vältymme, jos pystymme ohjaamaan liikenteen määriä.

Varsinainen murheen kryyni on kuitenkin Kehä I, jonka liikennemäärät kasvavat hallitsemattomasti. Yleinen ennuste on, että väylä ruuhkautuu pahasti lähivuosina. Väylän kapasiteetin kasvattamiseen kaadetaan rahaa tolkuttomasti, mutta mikään rahasumma ei tule riittämään. Olisi myös autoilijoiden etu hinnoitella vähemmän välttämätön liikenne pois huippuruuhkien aikaan.

Yleisesti ottaen autoilun verottaminen on sillä tavoin vinksallaan, että autoilu on räikeästi yliverotettua syrjäseuduilla ja aliverotettua tiheästi asutuilla alueilla. Tällainen epätasapaino synnyttää hyvinvointitappiota.

Älykäs tietulli tuottaa ilmeistä hyvinvointivoittoa verrattuna siihen, että sama maksu peritään kaikille yhtä korkeana polttoaineverona.  Tätä ei minusta voi kiistää. Kiistää voi kuitenkin sen, ovatko hyödyt niin suuria, että moiseen investointiin kannattaa lähtöä. Tätähän esimerkiksi nimimerkki Sari pohti. Jos olisi kyse vain Suomesta, ei kannattaisi, mutta kun tällainen järjestelmä kehitetään joka tapauksessa ruuhkautuneempien alueiden käyttöön, eivät se käyttöönoton lisäkustannukset olisi Suomessa merkittävät. Joka autossa on kohta jo muutenkin gps-laite, eikä se niin hirveästi ole maksanut. Käyttöön on tulossa eurooppalainen satelliittipaikannusjärjestelmä, jonka väitetään olevan niin tarkka, että satelliitti voi varoittaa nukahtanutta kuljettajaa siitä, että auton on suistumassa tieltä. Uskoo ken haluaa.

On varmaankin totta, että voimme jäädä odottelemaan, että muut kehittävät tähän tarvittavan teknologian, muta tämä olisi toisaalta juuri sitä osaamisenalaa, josta Suomessa on kapasiteettia vapaana tai vapautumassa. Tästä voisi tehdä myös vientituotteen.

Koska postauksesta on tulossa pitkä, säästään esimerkit älykkään tietullin mahdollistamasta pehmeästä ohjauksesta seuraavaan.

Kommentit

63 Vastausta artikkeliin “Miksi älykäs tiemaksu on parempi kuin bensavero?”

  1. Sepi kirjoitti 27.2.2011 kello 15:53

    Mielenkiintoista väittää autoilua yliverotetuksi syrjäseuduilla, kun työmatkakulujen verovähennykset tekevät todellisessa skutsissa asumisen usein taloudellisesti kannattavaksi ja viimeistään työmatkojen kilometrikorvaus tekee omalla autolla työajojen ajamisesta naurettavan kannattavaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalle kirjoitti 27.2.2011 kello 16:45

    Miksi molemmat ovat huonoja.

    Sekä polttoaineen verotus että erilaiset tie- ja ajoneuvoverot ovat taloutemme kannalta huonoja. Kilpailemme eurooppalaisilla yhteismarkkinoilla ja täällä on pidemmät etäisyydet kuin Keski-Euroopassa. Jokainen kuljetuksiin kohdistunut veroeuro kertautuu Suomessa.

    Aikaisemmin asia taklattiin pitämällä dieselpolttoaineen hinta alhaalla, millä tuettiin raskaan teollisuuden kuljetuksia. Nyt elinkeinorakenteemme on toisenlainen ja suuri osa kansantuotteesta tehdään henköautoilla. Kuljetuksiin kohdistuva verotus ei ole järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Esko Niemi kirjoitti 27.2.2011 kello 17:29

    “autoilu on räikeästi yliverotettua syrjäseuduilla ja aliverotettua tiheästi asutuilla alueilla!”

    Laskelmat pöytään, pliis.

    Eiköhän esimerkiksi tienpito autoilusta kerättyihin verotuloihin nähden ole taajamissa aika lailla halvempaa kuin landella (ks. myös Sepin kommentit edellä)? Ja entäs se saastuttaminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 27.2.2011 kello 18:01

    Kalle, jokainen kuljetuksille annettu verohelpotus maksetaan sitten muina korkeampina veroina jotka myös haittaa kilpailukykyä. Ja lisäksi on jotenkin hassua että maassa jossa on jo muutenkin pitkät etäisyydet subventoidaan pitkiä matkoja jolloin ne ceteris paribus kasvaa entisestään. Sen kyllä ymmärrän että ns. hyötyliikenteelle annetaan tilaa erillisillä kaistoilla, mutta ei sekään oikein optimaalinen ratkaisu ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 27.2.2011 kello 18:02

    Tällainen kohde on Helsingissä Herttoniemen liikenneympyrässä, joka kasvavan liikenteen vuoksi on tarkoitus korjata yli sadan miljoonan euron investoinnilla. Tällaiselta rahanhaaskaukselta vältymme, jos pystymme ohjaamaan liikenteen määriä.

    Esimerkiksi tekemällä sen ratikan Laajasaloon, prkl. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Turkka Louekari kirjoitti 27.2.2011 kello 18:03

    Pistemäinen tietulli voi olla kohtuuton jossakin poikkeustapauksessa, mutta ainakin se olisi selkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 27.2.2011 kello 18:10

    Ja kirjoitetaan nyt vielä jotain varsinaisset a aiheesta.

    Yleisesti ottaen autoilun verottaminen on sillä tavoin vinksallaan, että autoilu on räikeästi yliverotettua syrjäseuduilla ja aliverotettua tiheästi asutuilla alueilla. Tällainen epätasapaino synnyttää hyvinvointitappiota.

    Oletko nyt ihan varma tuosta? Tässä on kaksi ongelmaa:

    Ensinnäkin, syrjäseuduilla asumista subventoidaan lukemattomilla tavoilla, ml. työmatkavähennykset. Onko se nyt niin kauheata että edes jotakin vastaavasti verotetaan?

    Toiseksi, yksi tapa ajatella tiemaksuja on että ne olisivat kustannuspohjaisia. Eli kilometritaksa menee sen mukaan mitä ko. tienpätkä maksaa, näin laskettuna syrjätiet ovat kovin kalliita per ajettu kilometri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 27.2.2011 kello 20:10

    Kaikkien liikkujaryhmien etu on hyvin toimiva liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla ympäri maailman liikenteen ruuhkautuminen on vallitseva olotila eikä sitä ole pystytty missään poistamaan tai merkittävästi vähentämään väyläkapasiteettia ja -määrää lisäämällä.

    Väylämaksut tulevat vääjäämättä. Tähän johtopäätökseen on asiantuntijatasolla yhä laajemmin tultu, kun on käyty läpi ne vaihtoehtoiset keinot, joilla ruuhkautumisen astetta ja haittoja voitaisiin vähentää.

    Kaupunkiliikenne saadaan toimivammaksi, jos ajoneuvovirtojen säätelyssä on käytettävissä perinteisten liikenteenohjauskeinojen lisäksi
    älykäs väylämaksujärjestelmä. Se säästää kaikkien aikaa, vaivaa ja rahaa.

    Liikenneministeriö on edennyt kiitettävän ripeästi asian valmistelussa sen jälkeen, kun tuo ruma sana “väylämaksu” tuli valtakunnassa sallituksi. Toivottavasti seuraavassa hallitusohjelmassa on asian toteuttamisesta selkeä sanamuoto. Toivottavaa olisi myös, että liikenneministeriksi valittaisiin henkilö, joka sitoutuu asian toteuttamiseen.

    Ehdotettu tekniikka on selvästi taloudellisempi tapa toteuttaa asia kuin ensimmäisen sukupolven tullijärjestelmät. Ns sanottu hyötyliikenne ja sitä kautta tuotantotalous on asiassa suurimpia voittajia.

    Kaupunkiliikenteessä järjestelmä antaa piristysruiskeen myös joukkoliikenteelle. Matkustajamäärät kasvavat, vuorovälit lyhenevät, liikennöinti tulee luotettavammaksi ja palvelu paranee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. spottu kirjoitti 27.2.2011 kello 20:22

    OS: “Tukholman ja Lontoon kaltainen kiinteä tulliraja on varsin hölmö, mutta näyttää silti toimivan tyydyttävästi.”

    Niinpä. Yksinkertaiset ratkaisut yleensä toimivat, teoriassa täydelliset eivät. “Väärin sammutettu” ei ole argumentti.

    Jos ongelmana on Kehä I tukkeutuminen, väylästä kannattaa varmaankin tehdä maksullinen. Jos Länsiväylällä odotellaan pääsyä katuverkkoon, kannattanee Länsiväylästä pikemminkin tehdä osa katuverkkoa. Ehkäpä Östersundomiin ei sittenkään kannattaisi kaavoittaa autokaupunkia, vaan ehkäistä ongelmat ennalta.

    Maailma on täynnä valmiita ratkaisuja, niitä on aivan tarpeeksi rusinat pullasta -strategian hyödyntämiseen sen sijaan että ryhdytään keksimään pyörää uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Raimo K kirjoitti 27.2.2011 kello 21:21

    Sepi: “Mielenkiintoista väittää autoilua yliverotetuksi syrjäseuduilla, kun työmatkakulujen verovähennykset tekevät todellisessa skutsissa asumisen usein taloudellisesti kannattavaksi.”

    Missähän näin tapahtuu?
    Itse olen verovähennyksinä saanut korkeintaan alle puolet polttoainekuluista; ajan dieselillä, yhdensuuntainen matka 70 km.
    Ja nyt, kun on edullinen työmatkabussilippu olemassa, en saa sitäkään vähää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Raimo K kirjoitti 27.2.2011 kello 21:24

    Kalle: “Kilpailemme eurooppalaisilla yhteismarkkinoilla ja täällä on pidemmät etäisyydet kuin Keski-Euroopassa.”

    Siksipä pitäisi suosia niitä, joilla ne pitkät etäisyydet on – pääkaupunkiseudulla ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 27.2.2011 kello 21:57

    Minusta vaikutta siltä, että älykkiänu ruuhkamsukasu on aamuisin klo 7-9 perittävä.(aikaa voi varioida) kaksiportainen 4- 6 e. Huomaamme, etät ongeölnakojtha voi periaatteessa olla vain yksi risteys (Herttoniemi esimerkkinä).

    Iltaruuhka ei ole niin paha – se on tasoittuneempi ja myöhästyminen ei ole niin fataalia. Ja jos A ei ole aamulla mennyt omalla autoallan töihin, ei hän myöskään voi illalla palaa omalla autolla.Tämä ei myöskään kohttuuuttomasti verota esim. lasten harratsuksiin viemistä.

    Kuten Tkholmassakin, perintä valvontakammeralla. Maksu kuukausittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kimmo kirjoitti 27.2.2011 kello 21:58

    Miksi ihmeessä Vihreät tekevät tästä GPS-kyttäysjärjestelmästä itselleen elämää suuremman teeman?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kimmo kirjoitti 27.2.2011 kello 22:03

    Käyttöön on tulossa eurooppalainen satelliittipaikannusjärjestelmä, jonka väitetään olevan niin tarkka, että satelliitti voi varoittaa nukahtanutta kuljettajaa siitä, että auton on suistumassa tieltä. Uskoo ken haluaa.

    Ajatelkaa. Päästiin vihdoin asian ytimeen. Ei tarvitse olla huolissaan seurannasta ja tietojen tallennuksesta, kun valvonnasta on tarkoitus tehdä reaaliaikaista. Onko tämä se Vihreiden avoin yhteiskunta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2011 kello 7:44

    Kimmo, tämä EU:n projekti gps:n kilpailijasta ei ole vihreiden keksintö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tavallinen Teknikko kirjoitti 27.2.2011 kello 23:07

    Suomen poliittisen kentän ja virkamiesten tavan tuntien, niin aivan varmasti bensavero ja tiemaksut tullaan säätämään toisistaan riippumattomiksi. Että tulevaisuudessa tullaan maksamaan molempia maksuja päällekkäin.

    Eikös aikoinaan maksatettu siitäkin maksua, että autoilija saa pitää tavaratelinettä autonsa katollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. seppo kirjoitti 28.2.2011 kello 1:06

    Kun muutin Olarin hienostoslummista maaseudun rauhaan, pakoon ruohonleikkureiden tyranniaa,jouduin ajamaan ajokortin. Kylälle on matkaa ja vaikka käytän ravintolarasvoista tuotettua kierrätyspolttoainetta autokustannukset ovat suuria. Nykyisin julkinen liikenne maaseudulla supistuu sellaiseen tahtiin,että muita mahdollisuuksia liikkua kuin oma auto on vähän. Tapa löytää ekologisesti elämää suojeleva vaihtoehto nykymenolle edellyttää pohdintaa. Joudunko maalaisena maksamaan kaupukien liikennekurimuksesta, vai lisäänkö sitä tulemalla kaupunkiin seitsemän kertaa vuodessa. Mielummin tulen junalla tai Bussilla. Metsänkaatorahoilla ostettujen maastureiden määrä lisääntyy täällä kyllä. Ihan varma en ole ovatko saaneet uusien autojen “vähäpäästöisyydestä” jotain tukea tai etua. Oma kaksikymmenvuotias melkoisen puhtaita arvoja päästävä,maaseudulla pääosin liikkuva autoni tuskin kaipaa gps paikanninta. Pikemminkin omaa rauhaa. Niin ja sitten sellainen pikkujuttu. Jos olen mitään ymmärtänyt niin öljyhuippu oli vuonna 2006. Vielä riittää mutta kuinka kauan. Kun taas keskustelua käydään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Monni kirjoitti 28.2.2011 kello 1:14

    Kyllä Osmo on oikeassa tuossa syrjäseutujen sorsimisessa. Autoilun kallein veropaukku on autovero, joka maksetaan kertarysäyksellä autoa ostaessa ja se on tasan sama Muoniossa ja Helsingissä. Muoniossa ei tule toimeen ilman autoa. Helsingissä tulee.

    Itse asun ulkomailla kaupungissa, jossa on tietullit. olen tästä erittäin tyytyväinen, ja voin sanoa tietullien parantaneen elämänlaatua keskustassa selvästi. Erityisesti siksi, että ne on sidottu osittain päästöihin, jolloin pahimmat saastuttajat on siivottu kokonaan pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tiedemies kirjoitti 28.2.2011 kello 8:35

    Tpyyluoma:
    Ensinnäkin, syrjäseuduilla asumista subventoidaan lukemattomilla tavoilla, ml. työmatkavähennykset. Onko se nyt niin kauheata että edes jotakin vastaavasti verotetaan?

    Kaksi väärää ei tee oikeaa. Työmatkavähennykset tietysti ovat järjettömyyksiä, olisi paljon mielekkäämpää verottaa polttoainetta vähemmän, erityisesti alueilla, joilla tätä työmatkavähennys omasta autosta hyväksytään.

    Kamalaa ei ole se, että jotain verotetaan “vastaavasti”, vaan se, että verotetaan ihan väärää. Toki bensaverossa on se hyvä puoli, että verotetaan efektiivisesti ajettua kilometriä sitä enemmän mitä raskaammalla pöntöllä ajetaan, eli se on melkein “vastaavasti” verottamista.

    Mutta siis, mitä järkeä on kaataa rahaa taskusta toiseen?

    Toiseksi, yksi tapa ajatella tiemaksuja on että ne olisivat kustannuspohjaisia. Eli kilometritaksa menee sen mukaan mitä ko. tienpätkä maksaa, näin laskettuna syrjätiet ovat kovin kalliita per ajettu kilometri.

    Höpsis. Kiinteän kustannuksen jakaminen automäärällä – jonka käyttäytyminen on juuri se, mihin yritetään vaikuttaa – tuottaa täysin merkityksettömän luvun. Ainoa mittaamisen arvoinen marginaalikustannus autosta tiellä on sen aiheuttama haitta muille tielläliikkujille. Okei, nastarengas varmaan kuluttaa tietä sen verran, että nastoilla ajaessa voisi maksaa enemmän, mutta ero on kyllä tässäkin melkein mitätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Suojavyöhyke kirjoitti 28.2.2011 kello 8:54

    Älykäs tiemaksu ja ruuhkautunut kaupunki ovat kuitenkin eri asia kuin pääkaupunkiseudulle kaavailtu malli jossa esimerkiksi Vihdin tai Kirkkonummen alueellisesta liikenteestä peritään lisäkorvaus aina arkisin aamu- ja iltakuuden välillä. Kun maaseutu kytketään samaan nippuun ruuhkautuneen keskustan kanssa, on tulkinnasta älykkyys vielä kaukana. Ruuhkien tai joukkoliikenteen kehittämisen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kimmo kirjoitti 28.2.2011 kello 8:57

    Kimmo, tämä EU:n projekti gps:n kilpailijasta ei ole vihreiden keksintö.

    Mutta järjestelmän pakkokäyttö näyttää nyt olevan. EU:n tulevasta järjestelmästä on luettu vuosikausia mitä huikeampia Orwell-tarinoita, mutta OS taitaa olla ensimmäinen poliitikko, joka toistaa näitä tätä nyt ääneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Olli Heiskanen kirjoitti 28.2.2011 kello 9:17

    Minusta tuntuu, että tietulleilla hoidetaan oiretta, eikä varsinaista tautia. Varsinainen tauti on mielestäni asumisen järjetön hinta Helsingin kantakaupungissa. Jos ihmisillä olisi varaa asua lähempänä työpaikkaansa, ei työmatkaliikennekään olisi niin suurta. Asumisen tarjontapuoli ei ole Helsingissä kysynnän tasolla.

    Tarjonnan kasvattaminen on tietysti niin pitkän tähtäimen työtä, että sillä ei nopeasti liikennemäärille mitään voi tehdä. Eikä poliittista tahtoakaan ole tainnut moiseen löytyä.
    Tyhjillään seisovaa tonttimaata olisi syydä saada asutuskäyttöön.

    Entä minkä arvoista on vapaa-aika? Oma työmatkani kestää autolla reilun vartin per suunta, kun julkisilla siihen menee vähintään kolme varttia. Tämäkin siinä harvinaislaatuisessa tapauksessa, että bussi kulkee aikataulussaan. Ainakin minulle vapaa-aika on niin arvokasta, että työmatkat autolla taittuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Raimo K kirjoitti 28.2.2011 kello 9:21

    tiedemies: “olisi paljon mielekkäämpää verottaa polttoainetta vähemmän, erityisesti alueilla, joilla tätä työmatkavähennys omasta autosta hyväksytään.”

    Olisiko? – mutta kun työmatkavähennystä omalla autolla ei hyväksytä missään automaattisesti – pitää olla erityisiä syitä, esim. jos joutuu odottamaan bussia yli 2 tuntia (!!!).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Raimo K kirjoitti 28.2.2011 kello 9:22

    Kimmo: “OS taitaa olla ensimmäinen poliitikko, joka toistaa näitä tätä nyt ääneen.”

    Onko liikenneministeri Anu Vehviläinen jo unohtunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 28.2.2011 kello 9:46

    “Jos ihmisillä olisi varaa asua lähempänä työpaikkaansa, ei työmatkaliikennekään olisi niin suurta. Asumisen tarjontapuoli ei ole Helsingissä kysynnän tasolla.”

    Keksutaa ei voi luoda lsiää, joten pitää miettiä josko työpaikat sijoitetaan kehä- ja tuloteitten risteyksiin. Tällöin asuminenkin olisi hieman laajemmalla alueella ja maan hinta edullisempi
    Samoin tilakulut alenisivat 30-40 %joten kilpailukykykin ja palkanmaksukyky paranisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 28.2.2011 kello 9:49

    “Kimmo, tämä EU:n projekti gps:n kilpailijasta ei ole vihreiden keksintö.”

    Ja EU:n kerskahankkaille pitää löytää rahoittaja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 28.2.2011 kello 9:52

    “Väylämaksut tulevat vääjäämättä. Tähän johtopäätökseen on asiantuntijatasolla yhä laajemmin tultu, kun on käyty läpi ne vaihtoehtoiset keinot, joilla ruuhkautumisen astetta ja haittoja voitaisiin vähentää. ”

    Tarkoitus on lisätä eriarvoisuutta NL tapaan.Köyhät kävelevät ja eliitti kurvailee tyhjillä kaduilla ökymaatureilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Simo Melenius kirjoitti 28.2.2011 kello 10:39

    “Keksutaa ei voi luoda lsiää, joten pitää miettiä josko työpaikat sijoitetaan kehä- ja tuloteitten risteyksiin.”

    Tällöin varmistetaan lähinnä se, että juuri kukaan ei pärjää ilman autoa, kun välimatkat ovat kymmeniä kilometrejä tällaisten toimistopuistojen ja asuinalueiden välillä. Ja sitten, kun kaikilla jo on auto, onkin mielekästä rakentaa lisää kehä- ja tuloteitä ja sinne uusia työpaikkoja ja asuinalueita autoilijoille.

    Keskustaa nimenomaan voi luoda lisää: Helsingissä on ihan hirveästi tyhjää tilaa. Ei täällä tarvitsisi rakentaa edes puoliksikaan New Yorkin Manhattanin tiiviystasolle, mutta kyllä tänne mahtuu Töölön kaltaista 5-6 kerroksista kivikaupunginosaa tiiviine katuineen lisää mielin määrin. Kaupunki on kuitenkin kaupunki ja viime kädessä ihmisten asumus. Mieluummin vähemmän luontoa ja enemmän ihmisiä kaupunkiin kuin loputtomia vihreiden metsien ja peltojen taakse levittäytyviä moottori- ja kehäteitä, joita on pakko käyttää, kun muulla tavalla ei pääse töihin eikä kotiin. Suurempia luontoalueita voi lähteä ihailemaan vaikka viikonloppuisin, kunhan ei tarvitse “ihailla” tuntia suuntaansa auton ratin takaa viitenä päivänä viikossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. KariS kirjoitti 28.2.2011 kello 10:49

    Kysymyksesi on väärä, koska ei ole olemassakaan älykästä tiemaksua. On vain älyttömiä lisämaksuja tienkäyttäjille. Tuon älyttömän maksun keräämiseeen voidaan kyllä kehitellä joitain IT-pohjaisia älyratkaisuja. Se ei tee niistä älykkäitä. Alytön on älytön vaikka voissa paistaa.

    Tiemaksut ovat perusteltuja siellä, missä on aidosti tiheän asutuksen ja sitä seuraavan ison autokannan aiheuttamia ruuhkaongelmia (miljoonakaupungit), tai sitten luonnontieteelliset olosuhteet aiheuttaa kalliita tierakenteita (esim Norja, Alppien tunnelit).

    Suomi on maailman 30 harvaan asutuimman itsenäisen maan joukossa, joten meillä ei ole aitojen ruuhkien takia tarvetta lisäverottaa autoilijoita. Meillä ei myöskään ole vuoristoja joiden läpi tarvitsisi teitä rakentaa moninkertaisilla kustannuksilla ja jälkirahoittaa niitä käyttömaksuilla. Meillä ei ole ruuhlaisia suurkaupunkejakaan, Helsinki on pikkukylä metropolien joukossa.

    Meillä on vain Helsingin surkean liikennesuunnittelun ja vielä surkeamman liikenteen poliittisen ohjauksen aiheuttamia paikallisia ongelmia jossain Kehä ykkösen sisäpuolella. Ne on ratkaistavissa ihan normaalin liikennesuunnittelun keinoin jos tahtoa olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. matti kirjoitti 28.2.2011 kello 10:56

    Jep, köyhiinhän tämä ruuhakmaksu tietysti iskee, koska

    – ylemmät toimihenkilöt voivat säädellä työaikojaan, köyhät joutuvat tulemaan tietyllä kellonlyömällä -> he maksavat
    – köyhän kukkarossa “piiska” tuntuu vahvemmin kuin ylemmän toimihenkilön -> he muuttavat käyttäytymistään
    – ylemmän palkka on neuvoteltavissa -> ylempi voi ottaa maksun huomioon palkassaaan ja eduissaaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 28.2.2011 kello 11:49

    TM, tuo kahdesta väärästä ei tule yhtä oikeaa on hyvä pointti, minusta tässä nyt vaan vähän haisee siltarumpupoliitikka. Mutta tuosta kustannuksesta olen eri mieltä. Sillä että tie ylipäänsä on olemassa on kustannus, niiden korjaaminen, auraaminen, jne. ei ole todellakaan mitenkään ilmaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. TomiA kirjoitti 28.2.2011 kello 12:10

    On kuin seinälle puhuisi. Jokainen vasta-argumentti kimpoaa varmuuden panssarista. Tulevaisuuden tekniikka toimii aina, rekisterit pysyvät salaisina eikä niitä tietenkään luovuteta muille viranomaisille, autoa ei saa ajaa Lapin perukoillakaan, jos siinä ei ole jotain ihme valvovaa vempelettä á 2000 ekee ja jos laite menee rikki poikkeusajoluvan saa noutaa liikenneministeriöstä virka-aikana.

    Mites tämä EU-kuvio? Ai, että visio on estää autoilu köyhiltä, siis niiltä, joilla tuskin on varaa 15 vuotta vanhaan €500 kosloon. Maailmassa on, usko tai älä, ihmisiä, joiden kuukausipalkka ei ole kansanedustajamainen 6335 euroa. Jossain Bulgariassa ne hihkuu onnesta. Tai Kainuussa.

    Ja miksi? Koska Byrsselissä oli ruuhka eikä kehä ykkönen oikein vedä vaikka on kiire lentokentälle.

    Äh, onneksi noi Soininvaaran maalailemat uhkakuvat ei toteudu. Tai jos toteutuvat, alan äänestää Persuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. KariS kirjoitti 28.2.2011 kello 12:23

    “Eiköhän esimerkiksi tienpito autoilusta kerättyihin verotuloihin nähden ole taajamissa aika lailla halvempaa kuin landella ”

    Maaseudulla se viimeinen kilometri tai kaksi ovat pääosin yksityisteitä, siis tieosakkaiden tiemaksuilla ylläpitämiä. Varsinaisia tiemaksuteitä siis, ei niitä auraa eikä lanaa kukaan verovaroin, vaan tien käyttäjät maksavat ylläpidon itse, olipa autoa tai ei. Vanhat autotomat mummot mökeissään maksaa osuutensa siinä missä muutkin. Sovelletaan samaa Helsinkiin, Osmo Soininvaara maksakoon Katajanokan katujen ylläpitokulut yhdessä muiden Katajanokan asukkaiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2011 kello 13:32

    Heh,
    Toisin kuin siellä maalla, Helsingissä valtio ei todellakaan maksa tienpidon kuluja vaan helsinkiläiset maksavat esimerkiksi Katajanokan katujen ylläpitokulut itse, ei kaupungijnosittain vaan koko kaupungin laajuudella. Katajanokkkalaisille varmaankin sopisi, että heidän tienpitomaksunsa rajoittuisi Katajanokan katuverkkoon ja muut kaupunginosat huolehtisivat vastaavasti omistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Raimo K kirjoitti 28.2.2011 kello 12:45

    KariS: “Suomi on maailman 30 harvaan asutuimman itsenäisen maan joukossa, joten meillä ei ole aitojen ruuhkien takia tarvetta lisäverottaa autoilijoita.”

    Suomi on maailman monosentrisimpiä maita, juuri pääkaupunkiseudun ansiosta.
    Pääkaupunkiseudun ruuhkista/ruuhkattomuudesta minulla ei ole kokemusta, tapelkoot pääkaupunkiseutulaiset keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. nimetön kirjoitti 28.2.2011 kello 13:16

    Olen jostain lukenut, että Suomessa käytetään maata per asumisneliö eniten Euroopassa. Samanaikaisesti asutaan ahtaasti ja asuminen on kallista. Johtuukohan asumisen kalleus osittain siitä, että asumisessa joudutaan maksamaan niin paljon infrastruktuuria, kuten parkkipaikkoja ja isoja teitä? Olisi kiinnostava tutkimusaihe.

    Mielestäni autoilua tulisi kaupunkiseuduilla rajoittaa jo sen takia, että isot tiet ja parkkikentät eivät mielestäni ole mielyttävää kaupunkiympäristöä. Tietullit ovat käsittääkseni tehokkain ja toimivin keino rajoittaa autoilun määrää tai ainakin kasvua.
    Vyöhykemalli vaikuttaisi olevan fiksuin näistä, mutta ainakin jokin tulli tulisi ottaa käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 28.2.2011 kello 14:41

    Kiintoisaa olisi saada kuulla, millä logiikalla se, että valtaosa maasta on harvaan asuttua, vaikuttaa liikennetiheyteen pääkaupunkiseudulla – ei oikeita ruuhkia, koska Lapissa on tilaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. juge kirjoitti 28.2.2011 kello 15:01

    OS: “Katajanokkkalaisille varmaankin sopisi, että heidän tienpitomaksunsa rajoittuisi Katajanokan katuverkkoon ja muut kaupunginosat huolehtisivat vastaavasti omistaan.”

    Noinkohan vain katajanokkalaisille sopisi että kalliolaiset päättäisivät että ei heitä kiinnosta kunnostaa katuja etelään kun pääasiointisuunta autoilla heiltä on pohjoiseen. Antaa siltojen vaikka romahtaa kun kerran metrollakin pääsee tarvittaessa etelään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2011 kello 15:05

    juge,
    Se ei ollut ehdotus vaan vastaus KariS:lle siitä, että mitä tapahtuisi, jos katajanokkalaiset joutuisivat maksamaan itse kadunpitonsa kutebn maalla joudutaan maksamaan yksityisteistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Sepi kirjoitti 28.2.2011 kello 15:45

    “RaimoL: Missähän näin tapahtuu?”

    Ei tarvitse kuin kulkea töihin vähän epämääräisinä työaikoina syrjemmältä, niin julkisen liikenteen vaihtoehtoja ei enää olekaan tarjolla. 24snt/km riittänee kattamaan autoilun kustannukset kokonaan, tai ainakin hyvin lähelle kokonaan.

    Riippumatta siitä paljonko vähennys on, se tekee kaukana työpaikalta asumisen kannattavammaksi kuin se olisi, jos työntekijä vastaisi itse valintojensa aiheuttamista kustannuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. kse kirjoitti 28.2.2011 kello 16:13

    “Kiintoisaa olisi saada kuulla, millä logiikalla se, että valtaosa maasta on harvaan asuttua, vaikuttaa liikennetiheyteen pääkaupunkiseudulla – ei oikeita ruuhkia, koska Lapissa on tilaa?”

    Ilmeisesti samalla logiikalla, jonka mukaan ympärivuorokautiset “ruuhkamaksut” on ulotettava aina kehyskuntiin saakka, koska Kehä I:llä ja parilla sisäänajoväylällä on parin pahimman ruuhkatunnin aikaan pikkasen ruuhkaa.

    Tai sillä logiikalla, jonka mukaan ajelu Lepsämäntiellä kohti Selkiä on törkeästi aliverotettua vrt. Pihtiputaan kylänraitilla köröttely.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Kjr63 kirjoitti 28.2.2011 kello 16:24

    @Olli Heiskanen
    “Minusta tuntuu, että tietulleilla hoidetaan oiretta, eikä varsinaista tautia. Varsinainen tauti on mielestäni asumisen järjetön hinta Helsingin kantakaupungissa.”

    Ei asuminen maksa Helsingin kantakaupungissa juuri mitään. Niille, jotka omistavat siellä asunnon.
    Veronmaksajat kustantavat heille tiet ja palvelut ja infrastruktuurin. Päinvastoin, se on valtava tulonlähde pankeille ja loordeille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Sakari E kirjoitti 28.2.2011 kello 16:28

    Eikö tiemaksun tavoitteita voitaisi saavuttaa yksinkertaisesti parkkipaikkoja vähentämällä? Olet itsekin kutsunut sitä tehokkaaksi tavaksi estää ruuhkia, eikä siitä koidu valvonnan lisäkuluja.

    Minusta oli esimerkiksi vallan erinomainen se ehdotus, että työnantajan olisi pakko tarjota autopaikan vaihtoehdoksi lisäpalkkaa, jonka voisi laskea vaikka lähimmän parkkihallin tuntitaksan perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. pjt kirjoitti 28.2.2011 kello 16:39

    Jos tätä alueellista liikenteen “omien” kulujen maksamista lähdetään tosissaan edistämään, niin katajanokkalaiset huomaavat varmaan melko pian, että heillä on intressi varmistaa myös se, että Inex Partnersilta Kilosta on riittävän iso baana lähi-Alepaan. Eli vaikka ei kulkisi kuin kävelymatkoja Katajanokan ja Valtioneuvoston kanslian välillä, niin raskaahkolle tiestölle on tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Tapio Peltonen kirjoitti 28.2.2011 kello 16:42

    Miksi juuri kallis satelliittipaikannusjärjestelmä, jonka kiertämiseen olisi sekä insentiivi että aika helpot tekniset keinot?

    Miksei vaihdeta rekisterikilven materiaalia muovikomposiitiksi ja laminoida sinne sisään etäluettavaa rfid-sirua, ja pistetä oleellisiin paikkoihin lukijoita, joilla seurataan, milloin auto tulee tietylle alueelle ja milloin se lähtee sieltä pois? Kustannus on olematon ja tämän kiertämistä voidaan helposti tarkkailla laittamalla vilkkaasti liikennöityihin paikkoihin lukija-kamerayhdistelmiä. Jos kilven tietoihin täsmäävää rfid-tunnistetta ei ole, räpsäistään sakot.

    Ei sen tunnisteen ole edes pakko olla siellä kilven sisässä, sen voi vaikka laittaa tarraan ja tuulilasiin, jos se on teknisesti helpompi lähestymistapa. Tarratunnisteita voisi liimailla turistienkin autoihin; tarraa luovutettaessa otettaisiin laskutustiedot tai maksettaisiin ennakkoon jokin summa, joka vapauttaa tietulleista maassaoloaikana.

    RFID-tunnisteet ovat likimain ilmaisia eivätkä lukulaitteetkaan maailmoja maksa. Tekniikka on erinomaisen luotettavaa ja ennen kaikkea jo käytössä esimerkiksi logistiikka-alalla suorittamassa käytännössä samoja tehtäviä kuin mitä tuollaiselta “älykkäältä” ruuhkamaksujärjestelmältä vaadittaisiin. Eikä tässä syntyisi ollenkaan samanlaisia ikäviä yksityisyydensuojakysymyksiä kuin satelliittipaikannuksessa. Eikä tarvittaisi autoihin mitään sellaisia mustia laatikoita, joihin ei saa naapurin Reiska autoa kaljapalkalla huoltaessaan koskea, vaan joita saisivat räplätä vain liikenneministeriön agentit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. JukkaA kirjoitti 28.2.2011 kello 16:58

    Ruuhkamaksu on eri asia kuin tietulli. Ruuhkamaksulla hillitään ruuhkautumista, tietullilla yleensä rahoitetaan väylän rakentamista.

    Nyt kaavailtu “älykäs tiemaksu” ei ole kumpaakaan, siinä on molempien aineksia, mutta siitä kaavaillaan myös polttoaine- ja autoveron korvaajaa. Lisäksi sen myötä kolmannet osapuolet kuten vakuutusyhtiöt ja autonvuokrausfirmat voivat parantaa toimintaansa saamalla ajoneuvojen ajo- ja sijaintitietoa. Myös tielaitos voi välittää onnettomuus- ja tietyötietoa suoraan lähistössä oleville autoille.

    Kannattaisiko siirtyä “tiemaksuihin” vapaaehtoisuuden pohjalta. Ne jotka hankkisisivat laitteet, saisivat alennusta vakuutusmaksuista ja alkuvaiheessa autoverosta. Ja jos olisi tietulleja tai Tukholman tyyppisiä ruuhkamaksuasemia, vapaaehtoisille annettaisiin edullinen ohituskaista maksupisteen ohi.

    Näin myös järjestelmän väistämättömät alkuvaiheen viat saataisiin korjattua pienemmän populaation kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. TimoT kirjoitti 28.2.2011 kello 17:22

    Tuohan onkin järkevä ehdotus. Sillä voitaisiin lähettää myös tienpitolasku oikeaan osoitteeseen, niin Katajanokalla kuin myös Peräkylällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Suikkanen kirjoitti 28.2.2011 kello 18:22

    Tekisi kovasti mieli tapani mukaan äänestää vihreitä, mutta nämä tie- ja mediamaksut taitavat kariuttaa aikeeni. En edes omista autoa, TV-maksunkin maksan. Mutta, mutta..kyseessä ovat kuitenkin yksilön- ja valinnanvapaus. En halua että valtio tunkee väkisin maksulappuja kurkusta alas tai käyttäytymistä ohjaillaan vain käymällä ihmisten lompakolla. Vähemmästäkin suuttuu.

    Jos joskus käytettäisiin porkkanaa kepin sijaan..kansakin olisi varmasti tyytyväisempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Ville kirjoitti 28.2.2011 kello 19:14

    Tapio Peltonen: “Tarratunnisteita voisi liimailla turistienkin autoihin; tarraa luovutettaessa otettaisiin laskutustiedot tai maksettaisiin ennakkoon jokin summa, joka vapauttaa tietulleista maassaoloaikana.”

    Ihan realistinen ajatus, onhan sellaisia pysäköintitalojakin, joista ei pääse pois ilman luottokorttia (käteismaksu tai sirukorttimaksu ei onnistu) 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. TomiA kirjoitti 28.2.2011 kello 20:38

    “Kiintoisaa olisi saada kuulla, millä logiikalla se, että valtaosa maasta on harvaan asuttua, vaikuttaa liikennetiheyteen pääkaupunkiseudulla – ei oikeita ruuhkia, koska Lapissa on tilaa?”

    No, ei mitenkään ja siksi juuri gps joka autoon on niin huono idea. Ja parista muusta syystä.

    Asiasta toiseen, paljonko autoilun kalleus Suomessa vaikuttaa asuntojen hintaan? Veikkaan, että aika paljon. Sähköautojen myötä liikkumisen (marginaali)kustannus voi vihdoin lähteä laskuun. Se mahdollistaa urban sprawlin. Jos hyvin käy, kohta suomalaiset eivät enää elä kuin silakat purkissa vaan pääsevät edes vähän lähemmäs vauraiden maiden asukkaiden asumisväljyyttä.

    Mutta voiko sen toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla?

    Tarvitaan varmaan jotain GPS-pohjaisia systeemejä ohjaamaan liikennettä siellä täällä, muuten ruuhkat kasvavat kuin LA:ssa. (Jung, juuri kun kirjoitin LA televisiossa, Idolissa sanottiin LA. Syncronicity!).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Joel A. kirjoitti 1.3.2011 kello 2:09

    Eiköhän näissä tietulli/ruuhkamaksu/tiemaksupuheissa ole ennakointia siitä, mitä tapahtuu kun sähköautot tai ylipäätään muut kuin polttomoottorikäyttöiset autot yleistyvät. Valtio kerää hillittömän määrän verotuloja bensiinin ja dieselin veroina vuosittain. Ilman sitä rahaa valtio menisi käytännössä konkurssiin, eli jostain se raha on kaavittava kasaan sittenkin, kun bensaa ja dieseliä ei juurikaan myydä. Jos autot silloin kulkevat sähköllä, eikä sähkön hintaa haluta nostaa pilviin, niin ainoa ratkaisu on verottaa sähköauton käytöstä kilometrien mukaan. Siihen taas tarvitaan tuollainen 1984-mäinen isoveliratkaisu, koska muuten emme tiedä kuka on ajanut ja miten paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. B.J kirjoitti 1.3.2011 kello 9:39

    Pitää muistaa, että koko ongelma esintyy ainoastaan muutamalla hassulla tiekilometrillä Helsingissä ja sielläkin ainoastaan arkisin kello kahdeksan ja kuusitoista. Osmo itsekkin toteaa, että viimeiset tuhat autoa pois ruuhkasta ja se on siinä.

    Minulle on aivan sama, miten helsinki ongelmansa ratkaisee. Sitä ei voi ymmärtää, miksi tälläisen pienen helsinkiläisen ongelman ratkaisemiseksi pitäisi tavallisten suomalaisten ajoja alkaa kyttäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kimmo kirjoitti 1.3.2011 kello 10:00

    Jos autot silloin kulkevat sähköllä, eikä sähkön hintaa haluta nostaa pilviin, niin ainoa ratkaisu on verottaa sähköauton käytöstä kilometrien mukaan. Siihen taas tarvitaan tuollainen 1984-mäinen isoveliratkaisu, koska muuten emme tiedä kuka on ajanut ja miten paljon.

    Mikä ihmeen ongelma on laittaa se laskuri siihen tolppaan, joka toimii vain henkilökohtaisella kortilla. Tai kerätä aluekohtaista vuosimaksua, tai… Kyllä keinoja on muitakin kuin se henkilökohtainen valvontasiru nahan alle, johon ollaan lujaa vauhtia menossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Syltty kirjoitti 1.3.2011 kello 10:32

    TomiA
    Sähköautojen myötä liikkumisen (marginaali)kustannus voi vihdoin lähteä laskuun. Se mahdollistaa urban sprawlin.

    No ei sillä nyt vaan voi olla kovinkaan merkittävää vaikutusta, sillä autoilun kustannus suhteessa omakotitalon hintaan pieni. Etenkin kun autosta on helposti nipistettävissä merkittäviä säästöjä, eli vanha kottero ei maksa kuin muutaman satasen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Markku af Heurlin kirjoitti 1.3.2011 kello 17:17

    Äh.oliko tämä lähtenyt vai ei, Joten pannaan varmuduen vuoksi toistamiseen.

    Sähköautojen käyttämälle sähköenergialle oma veronsa. Autoon sinetöity kulutusmittari, jola luetaan aika ajoin, esim. vuosittain. Ennakkomaksu arviokilotrien mukaan, lähtökohtaisetsi 16.000 km/vuosi. (vrt. ennakkovero)Vuotuinen tasausmaksu, kuten kotitaloudessakin.

    Hyvin yksinkertaista.

    Veron suurus on sitten toinen asia. pitää suunnileen vastata polttoaineveroa.

    Lopuksi huomautus: yksi sähkökWh vaatii suunnilleen 3 kWh primäärienergiaa. Osmo Soinivaara on tällä palstalla aivan oikein todennut, että periaatteessa kaikki sähkö on hiilisähköä. Laskekaa siitä sähköauton hiilidioksidipäästöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. tiedemies kirjoitti 2.3.2011 kello 6:16

    Autojen lataaminen tapahtuu varmaan pääosin öisin. Talvipakkasella sekin varmaan tehdäänkin hiilellä, mutta tuskin muulloin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. espoolainen kirjoitti 2.3.2011 kello 11:29

    Autoilun kannalta suurin ongelma satelliittipohjaisessa järjestelmässä on siinä, että se on aivan liian helppo laajentaa “ruuhkamaksusta” yleiseksi tieveroksi. Tästä antaa hyvää esimakua tuo LVM:n ruuhkamaksusuunnitelma, jossa tieveroa perittäisiin Uudenmaan peräkylilläkin ja myös ruuhka-aikojen ulkopuolella.

    En oikein hyväksy näkemystä, että tieinvestoinnit olisivat hukkaanheitettyä rahaa. Sujuva liikenne on kuitenkin koko alueen etu. Investointien viivyttäminen luultavasti vain johtaa investointikustannusten räjähtämiseen käsiin (paljonko Länsimetro olisi maksanut 80-luvulla?). Ruuhkamaksu voi auttaa pahimpaan hätään hetkeksi mutta liikenteen kasvaessa ruuhkat ovat pian ennallaan.

    ..
    Lontoossa on muuten vaihteeksi supistettu ruuhkamaksualuetta: http://www.tfl.gov.uk/roadusers/congestioncharging/17094.aspx Lontoon maksua peritään vain ydinkeskustassa ja vain ruuhka-aikoina. Esim. lauantaina ja iltaisin voi ajaa autolla keskustaan shoppailemaan ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. tcrown kirjoitti 2.3.2011 kello 11:55

    Singaporessa auton omistamiseen tarvitaan lupa. Näitä jälkimarkkinakelpoisia lupia on liikkeellä vain kiinteä määrä. Menettelee, mutta ei ole optimaalinen, vaan säädellä pitäisi kilometrejä. Autosta, jota käytetään vain harvoin, ei ole mainittavaa haittaa, mutta ne tuo järjestelmä karsii pois ensimmäiseksi.

    Luulisin, että Singaporessa suhteellisen pienenä maana haitaksi lasketaan myös parkissa olevan auton vaatima tila.

    Kysymys siitä, onko optimaalisempaa määrätä autoilun hinta vai autojen määrä on tietysti kysymys siitä, kummasta kuvitellaan, että se osataan arvioida tarkemmin. Singaporessa on tietysti teknisesti helpompaa toteuttaa tuo autojen määrän rajoittaminen jälkimarkkinakelpoisesti kuin Länsiväylällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Misha Dellinger kirjoitti 2.3.2011 kello 15:57

    Miksi sen pitää perustua GPS-laitteeseen? GPSllä A) siirretään laitekustannukset yksittäiselle autoilijalle ja B) kytätään henkilön jokaista liikettä, joka on yksiyisyyden kannalta todella kyseenalaista. Suurissa kaupungeissa, kuten Lontoossa ruuhkamaksut on toteutettu sisääntuloväylillä sijaitsevilla kameroilla, jotka tunnistavat rekisterikilven. Sekin on yksityisyyden kannalta hivenen kyseenalaista, mutta kyttääminen sentään keskittyy vain sisääntuloväylille eikä sen alueen ulko- tai sisäpuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Teemu K kirjoitti 2.3.2011 kello 19:48

    Misha Dellinger:

    Miksi sen pitää perustua GPS-laitteeseen? GPSllä A) siirretään laitekustannukset yksittäiselle autoilijalle ja B) kytätään henkilön jokaista liikettä,

    Kiinnikasvaminen autoon lienee saavuttanut maksimipisteensä, jos kokee peltikasan seurannan itsensä seurannaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Pekka Taipale kirjoitti 2.3.2011 kello 21:14

    Sepi:
    >Mielenkiintoista väittää autoilua yliverotetuksi
    >syrjäseuduilla, kun työmatkakulujen
    >verovähennykset tekevät todellisessa skutsissa
    >asumisen usein taloudellisesti kannattavaksi

    Sinulla taitaa olla pikkuisen hakusessa, miten nuo verovähennykset toimivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Kimmo kirjoitti 2.3.2011 kello 22:31

    On muuten jäänyt täysin kertomatta mitä tämä lysti maksaa. Tällä palstalla kun on tapana jyvittää hyvinkin tarkkaan euroja kohdistettuna mitä ihmeellisimpiin liitännäisiin.

    Helpoin osa lienee se 300-1000€ per auto minkä datankeruulaite maksaa. Hinta-arvio voi toki olla varsin alakanttiin, kun pohditaan vaikkapa taksin datalaitteistoa.

    Mitä maksaa sitten ensin tämä EU-GPS järjestelmän Suomen osuus ja paljonko itse valvontakoneisto?

    Tukholman hyvinkin primitiivinen järjestelmä maksoi sen verran, ettei kruunuakaan ole vielä kilahtanut muuta kuin laitteisto- ja ohjelmistoyritysten taskuun. Ja tämä järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2006!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. anonyymi kirjoitti 8.3.2011 kello 9:18

    Tukholman hyvinkin primitiivinen järjestelmä maksoi sen verran, ettei kruunuakaan ole vielä kilahtanut muuta kuin laitteisto- ja ohjelmistoyritysten taskuun. Ja tämä järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2006!

    Tarkoituksena ei liene ollut saada rahaa vaan parantaa liikkuvuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus