Taksinkuljettajan mieliharmi

(Tek­sti on julka­istu kolumn­i­na Vihreässä langassa)

Taksinkul­jet­ta­jat valit­ta­vat paljon liiken­neval­oista. Joutuu alati pysähtelemään, kun ne toopet eivät lai­ta vihreää aal­toa. Kyse on sala­juon­es­ta autoil­i­joi­ta vas­taan tai silka­s­ta osaa­mat­to­muud­es­ta. Yleen­sä kul­jet­ta­ja kuitenkin ymmärtää, kun selit­tää rauhal­lis­es­ti, että on matemaat­tis­es­ti mah­do­ton­ta saa­da vihreä aal­to kulke­maan ruu­tukaavas­sa yhtä aikaa neljään suun­taan. Sik­si ris­ti­in rasti­in ajavalle tak­sille valo on usein punainen.

Kukaan ei ole vain ongel­maa kul­jet­ta­jalle aiem­min avan­nut. Ehkäpä liiken­nesu­un­nit­telu­osas­to voisi ker­toa liiken­neval­o­jen ohjel­moin­nista selkeäsanais­es­ti sen sijaan, että alis­tuu sylkykupik­si sulkeu­tu­mal­la julkisuudelta.

Taksinkul­jet­ta­jis­sa on paljon perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jia. Hei­dän lisäk­seen puoluet­ta kan­nat­ta­vat mon­et ammat­timiehet, joiden käsi­tys poli­itikoista on vähän saman­lainen kuin tak­simi­esten käsi­tys liiken­nesu­un­nit­telijoista. Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen huikea nousu osoit­taa poli­it­tisen eli­itin vakavaa epäon­nis­tu­mista. Merkit­tävä syy on poli­ti­ikan kielessä. Johtavien poli­itikko­jen puheista ei asi­aan vihkiy­tymätön saa mitään selvää. Puhe on tekoab­strak­tia sil­loinkin kun asi­at ovat täysin konkreet­tisia. Niin yksinker­taisen asian sanomiseen kuin että val­ti­ol­la tulot eivät riitä kat­ta­maan meno­ja tarvi­taan outoa käsitet­tä ”kestävyys­va­je”.

Puheet ovat joskus myös tahal­laan epä­selviä. Puolueet yrit­tävät tavoitel­la kaikkien ääniä yhtä aikaa. Selkeä mielipi­de rajaisi aina joitakin äänestäjiä ulos tai puolueen seu­raavas­ta hal­li­tuk­ses­ta. Poli­itikot oli­si­vat paljon suosi­tumpia, jos he puhuisi­vat avoimesti poli­ti­ikan vaikeista asioista.

Perus­suo­ma­laiset ovat kaikessa eri­laisia kuin vihreät. Tyyp­illi­nen vihreä on arvolib­er­aali, aka­teemis­es­ti koulutet­tu nainen, tyyp­illi­nen perus­suo­ma­lainen ammat­tik­oulun käynyt arvokon­ser­vati­ivi­nen mies. En silti pidä siitä, että vihreät ovat julk­ista­neet perus­suo­ma­laiset pää­vas­tus­ta­jik­seen. Pystym­me­hän me yhteistyöhön arvokon­ser­vati­ivis­ten kepu­lais­tenkin kanssa. Ulko­maalais­vas­taiset ovat asia erik­seen, mut­ta hei­dän osuuten­sa puolueen kan­nat­ta­jakun­nas­ta on vähäinen.

Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen taustal­la on aito yhteiskun­nalli­nen ongel­ma. Alun perin puolue perustet­ti­in ahdinkoon joutunei­den pienvil­jeli­jöi­den tuek­si. Nyt natisee savupi­ip­pute­ol­lisu­us. Tekni­ikan kehi­tys yhdis­tet­tynä kylmään talous­lib­er­al­is­mi­in suis­taa ahdinkoon perus­suo­ma­lais­ten ydin­joukkoa. Tätä ongel­maa on pyrit­tävä hoita­maan, ei vain hei­dän hyväk­seen vaan myös hei­dän kanssaan.

===

PS.

Tämä kir­joi­tus on uuti­soitu julk­isu­udessa niin, että vaatisin vihrei­den pyrkivän hal­li­tusy­hteistyöhön perus­suo­ma­lais­ten kanssa. Kir­joituk­ses­sa ei edes maini­ta sanaa hallitus.

49 vastausta artikkeliin “Taksinkuljettajan mieliharmi”

  1. Ei kaikkea tarvitse suo­raan maini­ta eli tässä tapauk­ses­sa sanaa “hal­li­tus”. Jotain luk­i­ja itsekin voi päätellä. 

    Mitä muu­ta yhteistyöhalukku­u­den korost­a­mi­nen voi ennen eduskun­tavaale­ja merk­itä kuin mah­dol­lisu­ut­ta men­nä samaan hallitukseen?

    Jäät kyl­lä aika yksin tämän lin­jauk­sen kanssa. Sin­nemä­ki, Niin­istö ja Laturi ovat jyrkästi eri mieltä (ainakin vielä). Mut­ta heil­lähän on aikaa vielä ural­laan olla hal­li­tuk­ses­sa mon­ta ker­taa toisin kuin sin­ul­la, jolle min­is­terin posti­in on ehkä viimeinen mahdollisuus.

  2. Nyt kun itse moitit kol­le­go­jasi epä­selvästä kie­lenkäytöstä, niin avaisitko ter­min “ulko­maalais­vas­tainen”.

    Mitä se tarkoittaa?

  3. Kir­joituk­ses­sa taksinkul­jet­ta­ja on vähän yksinker­tainen yksi­ty­isautoil­i­ja, joka ei vaan ymmär­rä, että joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tu­us ei vaiku­ta lainkaan hänen liikku­miseen­sa. Kaik­ki omat havain­noin­nit (jär­jen ja yleisen edun kannal­ta) mieli­v­al­tai­sista toimivista val­oista on pelkkää ymmärtämät­tömyyt­tä. Jos on neljään suun­taan tyhjä risteys, niin risteyk­sen kuu­luu vai­h­tua tun­nis­timel­la punaisek­si, kun siihen joku saa­puu. Tämän sanelee jo ruutukaaviokin.

    Samainen taksinkul­jet­ta­ja ja ne keskimääräiset 1,6 matkus­ta­jaa ajoneu­vos­sa onkin toises­sa asi­ay­htey­dessä arvokas osa joukkoli­iken­net­tä, siis sil­loin kuin ei edus­ta Perus­suo­ma­laista äänestäjää.

  4. Puhe on tekoab­strak­tia sil­loinkin kun asi­at ovat täysin konkreettisia. 

    Tämä ei ole pelkästään poli­ti­ikan ongel­ma. Melkein jokaisel­la elämä­nalueel­la tulee vas­taan kah­den­laisia asen­neon­gelmia: “ei sitä tarvitse kun­nol­la selit­tää, kun ei ne sitä kuitenkaan ymmär­rä” (no, jotkut eivät ymmär­räkään, mut­ta ei sitä voi­da lähteä sel­l­ais­es­ta ole­tuk­ses­ta, että kaikkei asi­aan vihkiy­tymät­tömät ovat tyh­miä) ja “en ymmär­rä tätä itsekään hyvin, joten yritän peit­tää oman tietämät­tömyyteni mah­dol­lisim­man vaku­ut­ta­van oloisel­la, mut­ta epä­selväl­lä selityksellä”.

  5. Minäkin val­i­tan liiken­neval­oista Helsingis­sä. Kenen etu on pitää melkein kaik­ki val­ot toimin­nas­sa läpi vuorokau­den? Meil­lä Ruo­ho­lah­den sivukaduil­la liikkuu arvi­ol­ta 1 auto kymme­nen min­u­uitn välein yön tun­teina. Kaik­ki odot­ta­vat min­uutin val­on vai­h­tu­mista. Ei tämä ainakaan ole ympäristön (polt­toainet­ta kuluu) tai asukkaiden (kiihdy­tysääniä) etu.

  6. “PS. Tämä kir­joi­tus on uuti­soitu julk­isu­udessa niin, että vaatisin vihrei­den pyrkivän hal­li­tusy­hteistyöhön perus­suo­ma­lais­ten kanssa. Kir­joituk­ses­sa ei edes maini­ta sanaa hallitus.”

    Mut­ta kuten tässäkin on todet­tu, se on kir­joituk­sen yksi imp­likaa­tioista, siis että hal­li­tuskump­paniksi sopisi myös Perussuomalaiset.

    Eikä post scrip­tumkaan kumoa sitä imp­likaa­tio­ta? Lause “Kir­joituk­ses­sa ei edes maini­ta sanaa hal­li­tus” ei sitä kuo­moa muu­ta kuin implisi­it­tis­es­ti. Eli emme voi vieläkään suo­raan päätel­lä kel­paisiko Perus­suo­ma­laiset hal­li­tuskump­paniksenne vai eivät?

  7. Sivu­men­nen kysyt­tynä: onko GPS-seu­ra­tus­sa “ruuhka“maksuideassa tarkoi­tus, että myös tak­sit mak­sa­vat per kilo­metri sen mukaan mis­sä ajavat?

  8. “Nyt kun itse moitit kol­le­go­jasi epä­selvästä kie­lenkäytöstä, niin avaisitko ter­min “ulko­maalais­vas­tainen”.
    Mitä se tarkoittaa?”

    Ulko­maalais­vas­taisu­us = Kaik­ki, mikä ei akti­ivis­es­ti tue monikult­tuurisu­ut­ta ja avoin­ta maahanmuuttupolitiikkaa.

  9. Mon­tako taksinkul­jet­ta­jaa Suomes­sa on? Muis­taak­seni n. 30000–40000, sel­l­aista jol­la on ammat­ti­a­jolu­pa. Hyvin moni on sivu­toimi­nen ja osa-aikainen tuu­raa­ja. Joukkoon mah­tuu mm. opiske­li­joi­ta, las­ten­tarhanopet­ta­jia, rovaste­ja, molekyyli­bi­olo­gian tohtor­e­i­ta tai vaikka­pa val­ti­oti­eteen mais­tere­i­ta. Saat­ta­vat lap­sia koulu­un ja van­huk­sia sairaalaan kun ei “parem­paa” työtä ole.

    Kau­pan kas­sal­la tör­mää usein nuori­in jot­ka eivät osaa laskea tai sanoa hyvää päivää. Ovatko siis kaik­ki kas­satyön­tek­i­jät lasku­taidot­to­mia moukkia, peräti jopa per­su­ja *gasp*? Poli­i­seis­sakin on paljon per­su­ja *gulp*, mikä on tietysti päivän­selvää kun vain toinen osaa kir­joit­taa ja toinen lukea.

    Mik­si jotakin ammat­tiryh­mää saa jatku­vasti mol­la­ta ja yleistää? Tek­isi mon­elle poli­itikolle, suun­nit­teli­jalle ja virkamiehelle hyvää vaik­ka ajel­la joskus sitä taksia. 

    http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/jasenet/fi.jsp
    Mon­en­laista asiantun­ti­jaa tuos­sakin apinalaatikos­sa… (=jour­nal­isti­nen ter­mi, ei suinkaan loukkaus)

  10. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen viiku­nan­le­hti: vihreät vai persut?

    Eli tarvi­taanko apupuoluet­ta brändäämään hal­li­tus homo- vai jokamies­myön­teisek­si. Heh

  11. Luin joskus, enkä pen­tele löy­dä enää lähdet­tä, arvion (80-luvul­ta) että tiedon määrä kaksinker­tais­tuu noin 20 vuodessa. Ja tapamme vas­ta­ta tähän on pilkkoa tietoa yhä uusi­in erikoisa­loi­hin. Esimerkik­si liiken­neval­o­jen ohjaus ja suun­nit­telu alkaa kai erotet­tua muus­ta liiken­nesu­un­nit­telus­ta, ja näin sik­si että ne liiken­neval­o­jär­jestelmät on yhä sofis­tukoituneem­pia eli parem­pia, mut­ta edel­lyt­tävät erikoisosaamista. Samaisen läh­teen mukaan vuon­na 80 erikoisa­lo­ja oli noin 2 000 — 4000, täl­lä vuon­na 2000 noin 4000 — 8000, vuon­na 2020 8000 — 16 000… Tjsp. nuo luvut ei ole olen­naisia vaan kasvun logi­ik­ka, jos­sain vai­heessa meil­lä on jokaisel­la henkilöko­htainen erikoisala ja sen jäl­keen meistä tulee moniosaajia. 🙂

    Yhä mon­imutkaisem­mat jär­jestelmät aiheut­taa avut­to­muu­den tun­net­ta. Henkilöko­htaiset vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ihan oikeasti vähe­nee kun joku munapää jos­sain päät­tää miten asi­at toimii, tosin henkilön parhaak­sek­si tai ainakin yleisek­si hyväk­si noin keskimäärin. Esimerkik­si liiken­n­ev­erkos­sa on luul­tavasti yhä vähem­män ns. tak­sire­it­te­jä kun liiken­teeno­h­jaus kehit­tyy keskimäärin paremmaksi.

    Se on ihan tot­ta ettei asiantun­ti­javal­lan varaan ei voi jät­täy­tyä kos­ka asiantun­ti­jat on asiantun­ti­joi­ta nimeno­maan sik­si että he ovat erikois­tuneet johonkin. Mut­ta ei tämä nyt sitä tarkoi­ta että asiantun­ti­joille voi viita­ta kin­taal­la kun ne puhuu niin vaikeita.

    Poli­it­tis­es­ti yhden vas­tauk­sen tar­joaa nos­tal­giali­ik­keet. Nation­al­is­tit, teol­lisu­us­vasem­mis­to, omavarais-ekoil­i­jat, jne. Yhteistä näille on se että maail­man pitäisi olla jotenkin yksinker­taisem­pi paik­ka, mil­lä taval­la riip­puu sit­ten nos­tal­gian kohteesta. Vahin­gol­lisim­maan tuo johtaa siihen että maail­mas­ta sit­ten tehdään yksinker­taisem­pi väk­isin ja seu­rauk­sista välittämättä.

    Vai­h­toe­hto on ihan raa­ka duu­ni, eli pitää nähdä se vai­va että selvit­tää ja ymmärtää mon­imutkaisi­akin asioi­ta. Ja asiantun­ti­joi­ta muuten voi ja saa vaa­tia rajoit­ta­maan jar­gonia. Jos ei ymmär­rä niin on mah­do­ton­ta kansan­ta­juis­taa val­in­tati­lantei­ta, ainakin mun koke­muk­sen mukaan se että osaa selit­tää yksinker­tais­es­ti edel­lyt­tää että itsekin ymmärtää, itseasi­as­sa tuo on minus­ta hyvä tapa tes­ta­ta omaa tiedon tasoa.

    Demokra­t­ian kannal­ta ongel­mallista tässä on se että tuo vaatii päät­täjiltä ja puolueil­ta todel­la paljon, eli nos­taa kyn­nys­tä osal­lis­tua poli­it­tiseen toimintaan.

  12. Hyvä kir­joi­tus. Minus­ta Per­su­jen suo­sion kasvu ker­too ennen kaikkea juuri siitä, että poli­itikot ovat “kestävyys­va­jei­neen” etään­tyneet taval­lis­es­ta kansas­ta. Oma­l­ta osaltaan tähän tietenkin vaikut­tanut vaali­ra­hoi­tus­sotkut, jot­ka saa­vat juuri tuol­laista kapu­lakieltä puhu­van poli­itikon näyt­tämään siltä, että hänelle äänestäjät ovat yhden­tekevää kar­jaa, joiden ain­oa tehtävä on antaa poli­itikolle äänen­sä ja sit­ten olla hil­jaa sen 4 vuot­ta, kun poli­itikko lapi­oi verora­ho­ja kaverei­den­sa taskuihin. 

    Per­su­jen kan­nat­ta­mi­nen onkin siis enem­män kuin per­suaat­teen kan­na­tus­ta, noiden val­ta­puoluei­den touhu­un kyp­symistä. Vaikken itse per­su­jen ideoista juuri väl­itäkään, on minus­ta hyvä, että joku rav­is­telee val­ta­puoluei­ta oikein kun­nol­la, jot­ta niille menee viesti perille.

  13. Saarel­man kir­joituk­ses­sa oli hyvää ajatusta.

    Jos speku­loidaan vielä pidem­mälle, niin mitä ker­too se, että suurin osa per­su­jen kan­nat­ta­jista on miehiä?? MIten val­ta­puolueet ovat epäon­nis­tuneet juuri miesten suhteen?

  14. “Nyt kun itse moitit kol­le­go­jasi epä­selvästä kie­lenkäytöstä, niin avaisitko ter­min “ulko­maalais­vas­tainen”. Mitä se tarkoittaa?”

    Ulko­maalais­vas­taisu­us = Kaik­ki, mikä ei akti­ivis­es­ti tue monikult­tuurisu­ut­ta ja avoin­ta maahanmuuttupolitiikkaa.

    Avaisitko nyt vuorostasi ter­mit “monikult­tuurisu­us” ja “avoin maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka”. Mitä ne sit­ten tarkoittavat?

    Muuten yhdyn Pyy­lu­o­man ja Saarel­man puheenvuoroihin.

  15. Tuos­ta Kai­jana­hon linkit­tämästä sivus­tos­ta heräsi kysymys: Mik­sei vihreä aal­to voisi joil­lakin kaduil­la toimia ker­ral­laan vain toiseen suun­taan? Vaik­ka aamupäiväl­lä Helsinki­in ja iltapäiväl­lä pois?

    1. Riit­ta, juuri niin vihreä aal­to toimii. Aamul­la sisään, iltapäiväru­uhkas­sa ulos ja keskel­lä päivää kom­pro­missi­na hai­tat min­i­moi­va kompromissiohjelma.

  16. Kau­pan kas­sal­la tör­mää usein nuori­in jot­ka eivät osaa laskea tai sanoa hyvää päivää.

    Päivään sanomi­nen ei ole tärkeätä tai ainakin sen sanomises­sa saisi käyt­tää pelisilmää.
    Lasku­taito taas saat­taa ollakin oleel­lista ja tärkeätä on ainakin sen ymmärtämi­nen, että ostok­set ovat hyvää vauh­tia muut­tumas­sa toisen omaisu­udek­si eli että niitä ei saisi pahem­min heit­el­lä vaan kohdel­la asial­lisel­la kunnioituksella.

    Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen taustal­la on aito yhteiskun­nalli­nen ongelma.

    Jep. (Uskot­tavalle) vasem­mis­tolle olisi tilaus.

  17. Osmo: “Kat­sops vain, ksv:llä oli netis­sä selvi­tys valo-ohjauk­sen vaikeudesta.”

    Selvi­tyshän oli vain vihreän aal­lon vaikeud­es­ta, ja kak­sisu­un­taisen vihreän aal­lon vaikeudesta. 

    Kaik­ki kun­nia vaikean asian kanssa painiskeleville liiken­nesu­un­nit­telijoille, joiden työn te poli­itikot teette vielä mon­in­ver­roin han­kalam­mak­si pistämäl­lä lusikkanne sop­paan vaa­ti­mal­la mil­loin minkäkin­laisia kevyenliikenteen‑, joukkoli­iken­teen tai jonkun muun etuuksia. 

    Toimivis­sa liiken­neva­lo-ohjauk­sis­sa on per­in­teinen yhteenkytket­ty vihreä aal­to jo hylät­ty ja siir­ry­tään sumeal­la logi­ikalla toteutet­tui­hin ratkaisui­hin. Jos Helsin­gin liiken­nejär­jestelmää halu­taan kehit­tää, pitää uno­htaa höpinät tiemak­su­ista ja keskit­tyä esim. noiden liiken­neva­lo-ohjausten kehit­tämiseen niin, että ne toimi­vat kokaisu­udessaan liiken­teen kannal­ta opti­maalis­es­ti. Sil­loin myös ruuhkat helpot­taa ja päästöt vähenee.

  18. Kuules Osmo,

    Raitio­vaunuille varat­tu osa kadus­ta on kaamea­ta tuh­laus­ta. Sil­lä osal­la kat­ua kul­jete­taan vain vähän ihmisiä, joten tila on vajaakäytössä. Siinä pitäisi kulkea busse­ja ja muu­ta autoliikennettä. 

    Lisäk­si raitio­vanu­jen kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat aivan hirvit­tävät. Istu­ipaik­ka-kilo­metrin hin­ta on kymenker­tainen ver­rat­tuna esim. kaa­sub­us­si­in, kun ottaa huomioon kaik­ki kus­tan­nuk­set: Itse raitio­vaunut, raiteet ja sähköän­syöt­töjär­jestelmä + kaiken tämän huolto ja kun­nos­s­api­to + henkilöstökulut.

    Ratikos­ta aiheutuu vielä suuri ympäristö- ja ter­veyshait­ta kun jar­ru­tushiekas­ta syn­tyy val­tavasti sairauk­sia aiheut­tavaa tiepölyä.

    Lisäk­si tule­vat sähkövoimalaitosten hiilidioksiidi‑, yms.-päästöt.

    Kyl­lä nämäkin rahat kan­nat­taisi lait­taa esim. vanhustenhoitoon.

    Mot­to: Rehellisyys maan perii.…

    Sep­po Korppoo
    Osaa laskea todel­liset kus­tan­nuk­set ja haitat

  19. Kuin­ka suuri osa vihreän aal­lon toim­i­mat­to­muud­es­ta on näen­näistä? Ainakin eräässä toises­sa suo­ma­laises­sa kaupungis­sa vihreät aal­lot tun­tu­vat toimi­van suh­teel­lisen hyvin, kun ajaa rauhal­lis­es­ti nopeusra­joi­tusten mukaan. Ongelmia syn­tyy siitä, kun suuri osa autoil­i­joista (tak­sikuskit etunenässä) kiihdyt­tävät siihen tavanomaiseen 10–15 km/h nopeusra­joituk­sen ylit­tävään nopeu­teen­sa ehtiäk­seen jar­rut­taa taas seu­raavi­in punaisiin.

    Ruuh­ka-aikana rauhalli­nen ajo ei tietenkään auta, kun joka val­o­jen välis­sä ehtii muu­ta­ma kohkaa­ja ohit­taa tekemään eteen taas uuden val­oi­hin pysähtyvän jonon.

  20. Osmo, ok, mut­ta ei siel­lä niin lukenut… oli vain pitkä seli­tys kak­sisu­un­taisu­u­den vaivalloisuudesta.

  21. Man­ner­heim­intien päässä erot­ta­jal­la oli lois­ta­va näkymä yhteen helsin­gin ruuhkaisim­mista katu­o­suuk­sista. Ymmär­rän hyvin ris­teävän autoli­iken­teen vihreän aal­lon mah­dot­to­muu­den kun itsekin olen joskus ollut tekemässä liiken­neval­o­jen opti­moin­tia tekevää tietokoneohjelmistoa. 

    Mut­ta tuol­ta kadun päästä kat­sot­tuna seli­tyk­set vaikut­ti­vat kum­mallisil­ta kun pahin pul­lonkaula oli yliop­pi­lastalon jalankulku­val­ot jot­ka oli­vat lyhyel­lä matkalla vuoro­tahdis­sa sokok­sen kul­man val­o­jen kanssa siten että vain muu­ta­ma auto ker­ral­laan pääsi läpi. 

    Tuol­la jalankulkure­it­il­lä lähim­mät vaikut­ta­vat jalankulku­val­ot oli­vat var­maankin kai­vokadun val­ot, ja tuos­sa on matkaa sen ver­ran että jalankulkuli­ikenne ehti hajaan­tu­maan. Niiden kanssa synkkaus olisi ollut mielipuolista. Jäl­jelle jäi oikeas­t­aan vain yksi seli­tys joka valitet­tavasti ei liity tahdis­tamisen vaikeuteen.

  22. “Jos Helsin­gin liiken­nejär­jestelmää halu­taan kehit­tää, pitää uno­htaa höpinät tiemak­su­ista ja keskit­tyä esim. noiden liiken­neva­lo-ohjausten kehit­tämiseen niin, että ne toimi­vat kokaisu­udessaan liiken­teen kannal­ta opti­maalis­es­ti. Sil­loin myös ruuhkat helpot­taa ja päästöt vähenee.”

    Ruuhkaisim­mat liiken­neval­oristeyk­set kan­nat­taisi muut­taa liiken­neympyröik­si kaikkial­la mis­sä vain on tilaa. Jos risteyk­sessä on paljon kevyt­tä- ja/tai joukkol­li­iken­net­tä, niin sil­loin täy­tyy tietysti lait­taa henkilöau­tot kulke­maan eri ker­rokses­sa muun liiken­teen kanssa.

    Hil­jaisem­mil­la alueil­la turhia liiken­neval­o­ja voisi myös kor­va­ta minili­iken­neympyröil­lä — tai edes pitää ne val­ot pois­sa päältä ruuhkatun­tien ulkopuolella.

  23. j:
    >Kuin­ka suuri osa vihreän aal­lon toimimattomuudesta
    >on näen­näistä? Ainakin eräässä toisessa
    >suo­ma­laises­sa kaupungis­sa vihreät aal­lot tuntuvat
    >toimi­van suh­teel­lisen hyvin, kun ajaa
    >rauhal­lis­es­ti nopeusra­joi­tusten mukaan. 

    Vaikea sanoa. Odot­ta­van aika on pitkä, ja sub­jek­ti­ivi­nen tunne epäreilu­ud­es­ta voi olla vahvem­pi kuin se mitä omil­la silmil­lään näkee.

    Mut­ta joskus vuosia sit­ten, kun ajelin varsin sään­nöl­lis­es­ti Helsin­gin keskus­taan ja sieltä pois autol­la, havaitsin että iltasel­la Man­skun vihreä aal­to toi­mi ker­ras­saan main­iosti Hesarin risteyk­ses­tä Ruskea­suolle — kun­han ajoi tak­sien vauh­tia, eli noin seit­semääkymp­piä (rajoi­tus oli tuol­loin 50 km/h). Jos nou­dat­ti nopeusra­joi­tus­ta, sai pysähtyä joka val­ois­sa. Ja tässä ei siis ollut kyseessä se, että olisi ajet­tu ruuhkaa vas­taan, jol­loin pri­or­i­teet­ti on toiseen suun­taan, vaan ajet­ti­in val­lit­se­van liiken­nevir­ran suuntaan.

    PS Tästä on kuitenkin niin kauan, että rikos on jo van­hen­tunut. (Tak­sien vauh­tia ajami­nen onnis­tui, kos­ka nopeusra­joi­tus­ta nou­dat­ta­vat henkilöau­tot pysähte­liv­ät kiltisti siinä keskikaistal­la, reunakaista/bussikaista oli vapaana tak­sien tapaan ajelulle).

  24. Liken­neval­oista Osmolle kun on lau­takun­nas­sa niitä KSV:n suun­nit­telijoi­ta pai­men­ta­mas­sa mei­dän äänestäjien valtuuttamana

    Jos katu on niin ruuhkau­tunut, että jono täyt­tää kokon­aan use­am­man perätäisen liiken­neva­lo-ohjatun risteyk­sen välit, niin eihän se jono liikah­da ennenkuin vihreä aal­to on saavut­tanut jonos­sa ensim­mäisenä ole­van. Sil­loin taaem­pana odot­taville on jo keren­nyt vai­h­tua punainen, eli he eivät ole päässeet ollenkaan liik­keelle. Ruuhkas­sa olisikin parem­pi lait­taa jono koko matkaltaan liikkelle lait­ta­mal­la vihreä kaikki­in risteyk­si­in samaan suun­taan meneville yhtä aikaa. Käytönössä autoil­i­jat pää­sevät liik­keelle vain aja­mal­la risteysaluelle odot­ta­maan – ja tukki­maan ris­teävää liikennettä. 

    Helsingis­sä on jois­sain paikois­sa (esim Koske­lantie aamuisin tai edel­lä kuvat­tu Man­skun pätkä) tuo täys­ru­uh­ka-tilanne, ja liikenne seisoo ihan tarpeet­tomasti. Siel­lä pitäisi siis se aal­to uno­htaa ja miet­tiä miten liikenne sujuisi parhait­en. Kaikkien osa­puolten kannal­ta, ei vain joukkoli­iken­teen tai jalankulkijan.

  25. En tiedä, kiin­nos­taako ketään, mut­ta päätin kuitenkin ker­toa omat ajatuk­seni siitä, mik­si aion äänestää Soinia tule­vis­sa vaaleis­sa, mikäli olen kykenevä.
    Olen 67-vuo­tias ja koko lail­lisen ikäni äänestänyt kokoomus­ta. Otaniemestä valmistunut.
    Pääsään­töis­es­ti se on men­nyt van­han mukaan. Pikku hil­jaa viimeis­ten vuosien aikana on alka­nut mon­ta asi­aa kiin­nos­taa erikois­es­ti. Kari Suo­ma­laisen piir­ros aikanaan, Eila Kän­nöön kohdis­tunut kri­ti­ik­ki ja sit­ten pikku hil­jaa omat koke­muk­set ja medi­an anta­mat tiedot, joskin nekin kum­mallis­es­ti muut­tui­v­at vuosien var­rel­la. Täl­lä rin­ta­mal­la sit­ten viimeinen pis­ara oli Hal­la-ahon saa­ma tuomio omas­ta mielip­i­teestään tietys­tä henkilöstä, joka toisille on pyhä.
    Mitkään tiedot ongelmista ympäri Euroop­paa eräistä maa­han­muut­ta­jista eivät tietenkään koskeneet/uhanneet meitä. Yleen­sä vain kauhis­telti­in moisia kir­joituk­sia ja san­ot­ti­in Suomen kyl­lä hoita­van hom­mat. Niin­pä. Vas­ta kun per­su­jen kan­na­tus alkoi todel­la nous­ta, jotkut puolueet alkoi­vat ilmeis­es­ti miet­tiä asioi­ta ja ihmis­ten mielipiteitä.
    Itse olen kai Soinin lin­joil­la. Töi­hin tule­vat ja todel­la kuole­man­vaaras­sa ole­vat ok, muut ???
    Tietenkin sit­ten nämä jo kyl­lästyt­tävät vaali­ra­ha­ju­tut. Tiedän hyvin, että maan­ta­pa narahti nyt, mut­ta olisiko joidenkin pitänyt taju­ta hom­ma ja hoitaa hom­mat toisin?
    Talousti­lanne on nyt ihan ——stä, ja meille todel­lakin puhutaan kestävyys­va­jeesta ja puhutaan työn vero­tuk­sen keven­tämis­es­tä ja ehkä ALV:n pien­estä nos­tos­ta, joka ei tietenkään ole tasavero, kos­ka jne… Voi hyvä tava­ton. Kuin­ka helkkarin tyh­minä jotkut meitä pitävät. Muuten kokoomus ajaa itsen­sä päin seinää näil­lä puheil­la. Tähän samaan kuu­lu­vat tietysti sähkövero, jätevero, polt­toain­evero jne. Muis­tan joskus vihrei­denkin kan­nat­ta­neen kulu­tusvero­jen korotusta.
    Min­ulle sit­ten viimeinen jut­tu oli kokoomuk­sen aulis tapa suos­tua Kreikan jne velko­jen takaajaksi/antajaksi. Ilmoitin jo aikanaan heti meilil­lä Kataiselle/avustajalle, että vai­h­dan puoluet­ta, mikäli tuo Kreikan jut­tu menee läpi. Se meni. Sanas­ta miestä jne.
    Tiedän hyvin, ettei per­sut mitään oleel­lista pysty muut­ta­maan, mut­ta ehkä jotain. Otan riskin ja kat­son neljä vuotta.

  26. Niin kauan kuin ihmiset saa­vat tah­ton­sa läpi menee hyvin. Sit­ten kun tah­totilois­sa on ris­tiri­itaisu­ut­ta tarvi­taan poli­ti­ikkaa, ja tämä on äärim­mäisen yleinen ongel­ma. Mitä neu­vot­telukykyisem­pi kukin kult­tuuri on, sitä parem­min sil­lä menee.

    P.S. Por­tu­gali pyytää lainaa Euroopan vakaus­ra­has­tol­ta juuri ennen Suomen vaale­ja, ja perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus nousee taas uuteen ennätykseen.

  27. Kyl­läpäs maini­taan sana hallitus:
    “Selkeä mielipi­de rajaisi aina joitakin äänestäjiä ulos tai puolueen seu­raavas­ta hallituksesta.”

  28. Keskus­tas­sa 8 min­u­ut­tia per 500m ei ole ihan uskot­tavaa paikas­sa, jos­sa ei ole ris­teävää liiken­net­tä tai ruuhkaa enem­pi kuin 10 autoa suuntaansa.

    Jos liiken­neval­o­su­un­nitelu ja sen ohjeis­tus olisi Vihre­it­ten tavoit­tei­den mukaises­ti “avoin yhteiskun­ta”, niin täl­laista puu­ta­heinää ei tarvisi lukea. Siihen asti kuka tahansa voi lausua mitä tahansa tästä aiheesta.

  29. Öh, arvokon­ser­vati­ivi­nen kepu­lainen? Ainakin tätä Helsin­gin paikallispoli­ti­ikkaa seu­ran­neena voin vaku­ut­taa, että Vihreät ovat arvokon­ser­vati­ivisem­pia kuin keskustalaiset.

  30. pjt: “havaitsin että iltasel­la Man­skun vihreä aal­to toi­mi ker­ras­saan main­iosti Hesarin risteyk­ses­tä Ruskea­suolle – kun­han ajoi tak­sien vauh­tia, eli noin seitsemääkymppiä”

    Ihan sama peri­aate toimii nyky­isinkin varsin mon­es­sa paikas­sa. Liiken­neval­oil­la yritetään pitää nopeudet alhaisi­na pysäyt­tämäl­lä liikenne tarpeek­si usein (taval­laan hyvä aja­tus), mut­ta kun ajaa tarpeek­si nopeasti, ehtii vihreistä ennen kuin punaiset tule­vat päälle — eli hyvää­tarkoit­tanut peri­aate johtaa juuri siihen, mitä yritet­ti­in estää. Sit­ten laite­taankin peltipoli­ise­ja katu­jen var­teen, vaan eipä sekään nopeuk­sia laske, mut­ta saadaan­pa kerät­tyä rahaa 😉

  31. Liiken­neru­uhk­ista selviää kun val­it­see työaikansa hyvin moni voi vali­ta tylaikansa . Töis­sä ollessani tulin töi­hin enne seit­semää ja lähdin kol­men aikoi­hin eikä ollut ruuhkia, työ­mat­ka kumpaanki­in suun­taan 10–15 min­u­ut­tia, ei ruuhkia.
    Kol­le­gani tuli­vat, vaik­ka hekin oli­si­vat voineet vali­ta työaikansa, yhdek­säk­si ja läh­tivät viiden mais­sa ja kiroili­vat ruuhkia.
    Punainen aal­to on pikku jut­tu , ammatik­seen aja­jaa se voi harmittaa

  32. Puhe on tekoab­strak­tia sil­loinkin kun asi­at ovat täysin konkreet­tisia. Niin yksinker­taisen asian sanomiseen kuin että val­ti­ol­la tulot eivät riitä kat­ta­maan meno­ja tarvi­taan outoa käsitet­tä ”kestävyys­va­je”.”

    Suurem­pi ongel­ma on se , mitä jätetään sanomatta.
    Esim työu­ra-keskustelua on käy­ty avaa­mat­ta sen laa­jem­paa merkitystä .
    EK:n intres­seis­sä on tietysti vain yri­tys­ten kulu­jen pienentäminen,joetn Laa­tusen puheet ovat hyvin yksisilmäisiä.

    Mut­ta tun­tuu oudol­ta , että poli­itikotkin vaikenevat tyystin työu­ran piden­tämiseen liit­tyvistä ongelmista.

    Suurin ongel­ma on mis­tä löy­de­tään lisään­tyvälle työvoiman tar­jon­nalle lisää työpaikkoja.
    Kasvuen­nus­teet ovat sel­l­aisia, että net­tona työ­paikat eivät lisään­ny 2010-luvul­la eli työa­paikko­jen määrä pysyyy n 2,4 miljoonana.

    Kortis­tossa meil­lä on työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si rek­isteröi­tyneitä n 400000. Viral­liset tilas­tot ovat toki alem­pia, mut­ta ne ovat vain osajoukko kaik­ista työttömistä.
    Eli työn tar­joa­jia on n 2,8 miljoonaa.

    Kun tuo­hon joukkoon lisätään eläkeikää korot­ta­mal­la n 4 ikälu­okkaa eli n 60000 x4 eli 240000 henkeä niin päädytään n 3 miljoon­aa työn tar­joa­jaan ja jos toiseen päähän lisätään edes yksi vuosi niin puhutaan n 3,1 miljoonas­ta työn­tar­joa­jas­ta n 2,4 miljoo­nan työ­paikan markkinoilla.

    Eli olemme vai­h­ta­mas­sa eläket­tä jättityöttömyyteen.

    Mut­ta kun toteutetaan tuo Osmon 350tai 500 euron perus­tu­lo niin onhan se alem­pi kuin 1300 euron eläke ja yri­tys­ten voitot kas­va­vat vastaavasti.

    Seu­raa­va lukukin on jo var­maan kir­joitet­tu: Kun huo­mataan ‚e ttä meil­lä on jät­ti­työt­tömyys niin joku val­opääpoli­itikko esit­tää, että päästetään van­hat eläkkelle ja sen jäl­keen tehdään varhaiseläke­jär­jestelmä, mut­ta se tuskin on yhtä antelias kuin nykyi­nen eli jotain taku­ueläk­keen luokkaa.

  33. Toinen vaiken­e­misen alue on maa­han­muut­to. Ei kukkan vakavasti otet­ta­va poli­itikko esitä mitään kri­ti­ikkiä maa­han­muut­toa kohtaan, sekin on vai­et­tu alue.
    Nykyi­nen maa­han­muut­to keskit­tyy ns mata­lan tuot­tavu­u­den töi­hin eli meille tul­laan töi­hin pieni­palkkaisi­in pätkätöihin.
    Se taas merk­it­see, että maa­han­muut­ta­jien työt­tömyysaste on korkea.
    Pieni­palkkainen työ ei myöskään lisää bkt:ta ja kun usein nämä maa­han­muut­ta­jat ovat suuriper­heisiä iso­van­hempi­neen niin eivät he paran­na edes huolto­suhdet­ta, päinvastoin.
    Ja edes tääl­lä ansait­tua rahaa ei kulute­ta tääl­lä vaan lähetetään merkit­tävä osa kotimaahan.
    Lisäk­si maa­han­muut­ta­jia käytet­tään avoimesti hyväk­si työ­markki­noil­la ja he syövät näin markki­noi­ta rehellisiltä yrit­täjiltä ja työntekijö
    iltä

    Suo­ma­laisen polit­ti­ikan vaiken­e­misen kult­tuuri on johtanut demokra­ti­ava­jeeseen ja sitä kaut­ta protestili­ikkei­den syntymiseen

  34. Hyvä T, Kai­vokadun (jos oikein lasken niin kolme) ja Aleksin risteyk­sis­sä Man­skul­la lie­nee eri määrä vai­hei­ta. Tuol­laises­sa ympäristössä ei pitäisi olla val­o­ja lainkaan.

  35. Liiken­neval­ot oli­vat tässä Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­sa vain analo­gia, mut­ta jatkan­pa silti niistä. Tietenkin vihreäl­lä aal­lol­la on rajoit­teen­sa. Ongel­ma ei kuitenkaan ole perus­ra­joit­teessa, vaan jär­jet­tömi­in mit­takaavoihin paisute­tuis­sa joukkoli­iken­teen val­oe­tuuk­sis­sa. Nykyään var­maan jokaises­sa buss­in­pa­hases­sa on kyseinen kapis­tus, jol­la val­ot saa kään­net­tyä vihreäk­si. Eipä siis ihme, että kaik­ki vihreät aal­lot pitkin kaupunkia ovat täysin sekaisin. Ei tarvi­ta kuin yksi ratik­ka tai bus­si sivukadul­ta, niin pum sinne meni vihreä aal­to kaik­il­ta henkilöau­toil­ta. Tämä on sitä vihrei­den poli­ti­ikkaa. Yksinker­taista toim­intaa, jon­ka tarkoituk­se­na on tukea joukkoli­iken­net­tä ja hai­ta­ta henkilöau­toli­iken­net­tä mak­si­maalis­es­ti. Tähän yhdis­tetään tietysti pysäköin­tipaikko­jen sys­temaat­ti­nen vähen­tämi­nen, autoilun verot­ta­mi­nen kaikissa mah­dol­li­sis­sa yhteyk­sis­sä ja “ruuhka“maksun ajami­nen. Vielä jos mah­dol­lista, sul­je­taan kokon­aisia katu­o­suuk­sia ja liiken­ney­hteyk­siä henkilöau­toil­ta, ja varataan ne pelkästään bus­seille. Autoil­i­jat joutu­vat aja­maan use­an kilo­metrin kier­toti­et. Esimerkke­jä: Haa­ga ja Viikki. 

    Eipä siinä mitään, rehellistä ja päämääräti­etoista poli­ti­ikkaa. Samal­la syy, mik­si minä en ikinä äänestä vihreitä.

  36. Bus­sis­sa tai ratikas­sa ei ole nap­pia jol­la valo vai­h­tuu. Joukkoli­ikenne-etuuk­sien toteu­tuk­ses­ta, KG.

  37. Ei tarvi­ta kuin yksi ratik­ka tai bus­si sivukadul­ta, niin pum sinne meni vihreä aal­to kaik­il­ta henkilöautoilta.

    Tai­dat on uno­htaa sen suurim­man paradoksin; ei tarvi­ta kuin yksi ratik­ka tai bus­si risteyk­sen, niin kaik­ki muut ratikat ja bus­sit seisoo.

    Nyt täy­tyy kohtu­u­den nimis­sä tun­nus­taa, että nk ruuh­ka-aikaan väylät kyl­lä vetävät mon­esti täy­del­lä kap­a­siteetil­la toiseen suun­taan, tietysti suosien joukkoli­iken­net­tä jos vain mah­dol­lista. Kovas­sa ruuhkas­sa joukkoli­ikenne-etukaan ei ole aina mah­dol­lista, kos­ka väylä yksik­er­tais­es­ti menevät tukkoon ja sil­loin ei liiku bus­si tai ratikkakaan.

    Kaupun­ki on kuitenkin elos­sa 24/7 ja ruuhkapi­ikkien ulkop­uolel­la tämä val­oe­tu­us tai tahalli­nen liiken­teen “rauhoit­ta­mi­nen” on se mis­tä aiheesta voidaan ja pitää keskustel­la. Nyky­isil­lä toimil­la on val­ta­va yhteiskun­nalli­nen hin­ta, kuten OS avaakin toises­sa postauk­ses­sa liit­tyen jonot­tamisen hin­taan kehäteillä.

  38. Vihreästä aal­losta vielä,

    Helsin­gin liiken­neon­gel­ma pitää ratkaista strate­gisel­la tasol­la. Tak­ti­nen ja toim­inta-tasot eivät riitä.

    Siis seu­raavasti: Ratikat kokon­aan pois. Niiden kokon­aiskus­tan­nuk­set istuinkilo­metriä kohden ovat silmit­tömät. Ratikat myös hait­taa­vat muu­ta liiken­net­tä. Nehän kulke­vat keskel­lä kat­ua ja vievät siten arvokkain­ta liiken­neti­laa, joka on älyt­tömässä vajaakäytössä.

    Siis kun keskeltä kat­ua vapau­tuu tilaa muulle liiken­teelle tulee lisää liiken­neka­p­a­siteet­tia. Lisäk­si ratikan kään­tymi­nen sivulle pysäyt­tää tuon puolen liiken­teen. Aivan älytöntä!

    Ratikoiden pois­tol­la liiken­teen suju­vu­us pul­lonkaulois­sa paran­tuu arvi­ol­ta 50%, ja vihreät aal­lotkin on helpon­mpi organ­isoi­da tehokkaasti.

    Lisäk­si: Tun­nelit ovat edullisia ratkaisu­ja keskus­tan alueel­la siirtämään liiken­net­tä yhdeltä puolelta kaupunkia toiselle.

    Ainakin esikaupunkialueil­la voisi myös käyt­tää enem­män maan­pin­nan yläpuol­la kulke­via katu­ja. Niitä käytetään men­estyk­sel­lis­es­ti muis­sa maissa.

    Näil­lä keinoil­la Helsin­gin liiken­teen suju­vu­us parnee niin paljon, ettei mui­ta ratkaisu­ja sit­ten enää tarvitaakkaan!

    Sep­po Korppoo
    Auto­ja rakas­ta­va ja humpuukia vihaava…

  39. Korp­poo, pois­ta­mal­la ratikat esimerkik­si Man­ner­heim­intieltä joko
    (a) kas­vatat autoli­iken­nemäärää noin 200% jos matkus­ta­jat vai­h­taa yksityisautoon
    (b) tuo­tat käytän­nössä jokaisen rati­ka tilalle pari bussia.

    Ja joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­set tuol­la ei tipu lainkaan, päinvastoin.

  40. Auto­jen rakas­ta­ja S. Korppoo: 

    Ratikat kokon­aan pois. Niiden kokon­aiskus­tan­nuk­set istuinkilo­metriä kohden ovat silmittömät. 

    Saisiko tähän jonkin läh­teen? Vähän vaikea uskoa, että näin on. Tai tietysti riip­puu siitä, mitä tarkoite­taan “silmit­tömäl­lä” ja mihin verrattuna.

    Ratikat myös hait­taa­vat muu­ta liikennettä.

    Pitäisikö viisi neliömetriä tyhjää tilaa ympäril­lään kul­jet­ta­va liikku­ja olla mielestäsi etuoikeutet­tu? Aika selvää, että ladul­lakin yksin tule­va vas­taan­tuli­ja väistää kymme­nen hen­gen letkaa. Niin var­masti sinäkin tekisit? 

    Mik­sei näin sit­ten kaupunkiliikenteessä?

  41. Eli­na, tää näitä ikuisu­uskek­sustelu­ja. Lyhyt viral­lis­li­turginen vas­taus: Helsin­gin ratikat on halpo­ja liiken­nöidä per matkus­ta­ja ja kalli­ita per matkustajakilometri.

    Varsi­nainen ongel­ma tuos­sa nyt on se että sekä ratikoiden että bussien kus­tan­nuk­set on ihan mitä sat­tuu lin­jako­htais­es­ti, eli tuo tilas­toin­ti­ta­pa ei ole kovin mielekäs. Ykkö­nen on kallis, kymp­pi ei ole, nyt esimerkik­si. Bus­sipuolel­la ratikan­ta­paisen reitin omaa­va 18 ja toisaal­ta vaikka­pa 77, joka on osan matkaa motaria Jakomäestä kiitävä bus­si, vaatii suur­in­pi­irtein saman ver­ran busse­ja eli mak­saa saman ver­ran. 77 reitin pitu­us on kilo­me­treinä tuplat. Toisaal­ta 18 on melkein tuplamäärä matkus­ta­jia. Miten sen nyt sit­ten laskee.

  42. Ratikan aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set / istuinkilo­metri koos­t­u­vat seu­raav­ista tekijöistä:
    1) Ratikkan investoin­ti + käyt­tö + huolto + kor­jausku­lut + poistot
    2) Infra­struku­uri-investoin­tiku­lut= rata­jär­jestelmä korokkei­neen ja omine liiken­neval­oi­neen, yms. + varikot + sähkön­työt­töjär­jestelmä ja niiden huolto + kor­jaus + poistot
    3) Henkilöstöku­lut + hallintokulut
    4) Käyt­töku­lut = sähkö, yms.
    = KONAISKULUT

    Istuinkilo­metrin hin­ta saadaan jaka­mal­la vuosit­taiset KOKONAISKULUT sil­lä YHTEISKILOMETRIMÄÄRÄLLÄ, jot­ka ratil­lapenkit vuodessa kulkevat.

    Run­sas 10 vuot­ta sit­ten laskin tämän ja tulok­sek­si tuli muis­taak­seni luku, joka oli luokkaa viisi ker­taa suurem­pi kuin diesel / kaa­sub­ussin vas­taa­va luku.

    On vielä muis­tet­ta­va, että ratik­ka aiheut­taa vaka­van ter­veyshai­tan lev­itämäl­lä ton­neit­tain sairauk­sia aiheut­tavaa tiepö­lyä, joka tulee sen jarruhiekasta.Lisäksi tule­vat sähkövoimaloiden hiilid­iok­si­i­di- ja hiukkaspäästöt.

    On muis­tet­ta­va, että nykyaikainen bus­si on tehokkaan jous­ta­va, hil­jainen ja vähän saastuttava.

    Lisäk­si on syytä muis­taa, että ratik­ka ja sen kiskot hait­taa­vat merkit­tävästi muu­ta liiken­net­tä, mikä pakot­taa tekemään kaiken­laisia kalli­ita ja ihmis­ten kulkemista hait­taavia ratkaisuija.

    Ratikkoi­hin tuh­latut rahat pitäisi suun­na­ta muualle, kuten esimerkik­si mie­len­ter­veystyöhön, sosi­aalisek­to­rille ja terveyspalveluihin.

    Sep­po Korppoo
    Ei ihme, että Sep­po on hyvin vihainen kaikille ratikanrakastajille

  43. Ei eri kul­je­tus­muo­to­jen yksikkökus­tan­nusero­ja voi kui­tata aivan kevyesti. Palve­lut on jär­jestet­tävä niin, että lipun hin­ta ei tun­nu kiskonnal­ta ja mat­ka sujuu.

  44. @tpyyluoma:

    Joo, kyl­lä oikeas­t­aan tarkoitinkin tuol­la liiken­neval­oe­tuuk­si­in puut­tumisel­la juuri hil­jaisen liiken­teen aiko­ja. Olen samaa mieltä siitä, että ruuh­ka-aikoina väylät vetävät kap­a­siteet­tin­sa mukaan (sitä kap­a­siteet­tia on tosin paikoitellen saatet­tu tahal­lis­es­ti vähentää).

  45. Ei eri kul­je­tus­muo­to­jen yksikkökus­tan­nusero­ja voi kui­tata aivan kevyesti. Palve­lut on jär­jestet­tävä niin, että lipun hin­ta ei tun­nu kiskonnal­ta ja mat­ka sujuu.

    Tavoit­teesta lienemme samaa mieltä, tosin minus­ta se lipun­hin­ta ei ole ihan ykkösa­sia; hyvä kyyti kel­paa vähän kalli­im­mal­lakin, huonoa taas ei käytetä edes ilmaiseksi.

    Ja mitä sä tarkoi­tat yksikkökus­tan­nuk­sil­la? Nykyään ihan viral­lis­es­tikin las­ke­taan HSL:n kaut­ta vuosikus­tun­nuk­si­in infra. Esimerkik­si se Itämetro vuositasolla:

    - Metron lii­iken­nöin­ti n. 5 miljoon­aa rap­parin mukaan
    — Asemien ylläpi­to var­maan suur­in­pi­irtein saman ver­ran, eli 5 miljoonaa
    — Liityn­tälin­jas­to 10 miljoon­aa nykykus­tan­nus­ta­sol­la, rap­parin mukaan vähän vähem­män vuo­den 2008 hintatasoll
    — Pääo­maku­luko­r­vauk­set nyrkkisään­nöl­lä 5% investoin­nista noin 40 miljoon­aa vuodessa, viralli­nen lasken­ta­pa turhan kireil­lä korol­la (HKL 11% tuot­to­tavoite on absur­dein, ja selit­tää muuten kovia kus­tan­nuk­sia ratikoille) ja pois­toa­joil­la antaisi suurem­pia lukuja.

    Eli yhteen­sä n. 60 miljoon­aa vuosi­ta­sol­la, joista varsi­nainen metron liiken­nöin­ti on alle 10% ja bus­sitkin mukaan lask­ien pelkkä liiken­nöin­ti n. 25%. Eli kyl­lä ne kus­tan­nuk­set on ihan muual­la kuin liikennöinnissä.

  46. …jär­jet­tömi­in mit­takaavoihin paisute­tuis­sa joukkoli­iken­teen val­oe­tuuk­sis­sa. Nykyään var­maan jokaises­sa buss­in­pa­hases­sa on kyseinen kapis­tus, jol­la val­ot saa kään­net­tyä vihreäk­si. Eipä siis ihme, että kaik­ki vihreät aal­lot pitkin kaupunkia ovat täysin sekaisin.

    Joukkoli­iken­teen liiken­neval­oe­tu­udet ovat kaikkial­la osoit­tau­tuneet erääk­si edullisim­mak­si tavak­si paran­taa joukkoli­iken­teen suju­vu­ut­ta ja taloudel­lisu­ut­ta huoli­mat­ta siitä, että osalle muu­ta liiken­net­tä niistä toki on hait­taa. Koti­maisia uusimpia tulok­sia löy­tyy http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jenka/loppuraportti.asp

    Helsin­gin liiken­neval­oe­tu­udet eivät koskaan ole olleet paloau­to­tyyp­pisiä pakkoe­tuuk­sia, jot­ka todel­lakin sekoit­ta­vat liiken­neval­o­jen toim­intaa. Bus­si- ja ratikkae­tu­udet piden­tävät joukkoli­iken­teen vihreää taval­lista pitem­pään tai aloit­ta­vat sen taval­lista aikaisem­min. Ratikoil­la on lisäk­si monis­sa isois­sa risteyk­sis­sä lisä­vai­heet eli ylimääräiset vihreät. Näil­lä keinoin ei liiken­neval­o­jen toim­intaa var­masti saa “täysin sekaisin”. 

    Myös on hyvä muis­taa, että etu­udet ovat lisän­neet joukkoli­iken­teen suju­vu­ut­ta Helsingis­sä jo yli 30 vuo­den ajan. Mis­tään viime vuosien vil­li­tyk­ses­tä ei siis var­masti ole kyse. Itse asi­as­sa etuuk­sien älykkyyt­tä ja tehokku­ut­ta tulisikin nykyis­es­tä tehostaa. Tähän onkin jo syn­tynyt ja myös on tulos­sa aivan uusia mahdollisuuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.