(Teksti on julkaistu kolumnina Vihreässä langassa)
Taksinkuljettajat valittavat paljon liikennevaloista. Joutuu alati pysähtelemään, kun ne toopet eivät laita vihreää aaltoa. Kyse on salajuonesta autoilijoita vastaan tai silkasta osaamattomuudesta. Yleensä kuljettaja kuitenkin ymmärtää, kun selittää rauhallisesti, että on matemaattisesti mahdotonta saada vihreä aalto kulkemaan ruutukaavassa yhtä aikaa neljään suuntaan. Siksi ristiin rastiin ajavalle taksille valo on usein punainen.
Kukaan ei ole vain ongelmaa kuljettajalle aiemmin avannut. Ehkäpä liikennesuunnitteluosasto voisi kertoa liikennevalojen ohjelmoinnista selkeäsanaisesti sen sijaan, että alistuu sylkykupiksi sulkeutumalla julkisuudelta.
Taksinkuljettajissa on paljon perussuomalaisten kannattajia. Heidän lisäkseen puoluetta kannattavat monet ammattimiehet, joiden käsitys poliitikoista on vähän samanlainen kuin taksimiesten käsitys liikennesuunnittelijoista. Perussuomalaisten kannatuksen huikea nousu osoittaa poliittisen eliitin vakavaa epäonnistumista. Merkittävä syy on politiikan kielessä. Johtavien poliitikkojen puheista ei asiaan vihkiytymätön saa mitään selvää. Puhe on tekoabstraktia silloinkin kun asiat ovat täysin konkreettisia. Niin yksinkertaisen asian sanomiseen kuin että valtiolla tulot eivät riitä kattamaan menoja tarvitaan outoa käsitettä ”kestävyysvaje”.
Puheet ovat joskus myös tahallaan epäselviä. Puolueet yrittävät tavoitella kaikkien ääniä yhtä aikaa. Selkeä mielipide rajaisi aina joitakin äänestäjiä ulos tai puolueen seuraavasta hallituksesta. Poliitikot olisivat paljon suositumpia, jos he puhuisivat avoimesti politiikan vaikeista asioista.
Perussuomalaiset ovat kaikessa erilaisia kuin vihreät. Tyypillinen vihreä on arvoliberaali, akateemisesti koulutettu nainen, tyypillinen perussuomalainen ammattikoulun käynyt arvokonservatiivinen mies. En silti pidä siitä, että vihreät ovat julkistaneet perussuomalaiset päävastustajikseen. Pystymmehän me yhteistyöhön arvokonservatiivisten kepulaistenkin kanssa. Ulkomaalaisvastaiset ovat asia erikseen, mutta heidän osuutensa puolueen kannattajakunnasta on vähäinen.
Perussuomalaisten kannatuksen taustalla on aito yhteiskunnallinen ongelma. Alun perin puolue perustettiin ahdinkoon joutuneiden pienviljelijöiden tueksi. Nyt natisee savupiipputeollisuus. Tekniikan kehitys yhdistettynä kylmään talousliberalismiin suistaa ahdinkoon perussuomalaisten ydinjoukkoa. Tätä ongelmaa on pyrittävä hoitamaan, ei vain heidän hyväkseen vaan myös heidän kanssaan.
===
PS.
Tämä kirjoitus on uutisoitu julkisuudessa niin, että vaatisin vihreiden pyrkivän hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Kirjoituksessa ei edes mainita sanaa hallitus.
Ei kaikkea tarvitse suoraan mainita eli tässä tapauksessa sanaa ”hallitus”. Jotain lukija itsekin voi päätellä.
Mitä muuta yhteistyöhalukkuuden korostaminen voi ennen eduskuntavaaleja merkitä kuin mahdollisuutta mennä samaan hallitukseen?
Jäät kyllä aika yksin tämän linjauksen kanssa. Sinnemäki, Niinistö ja Laturi ovat jyrkästi eri mieltä (ainakin vielä). Mutta heillähän on aikaa vielä urallaan olla hallituksessa monta kertaa toisin kuin sinulla, jolle ministerin postiin on ehkä viimeinen mahdollisuus.
Nyt kun itse moitit kollegojasi epäselvästä kielenkäytöstä, niin avaisitko termin ”ulkomaalaisvastainen”.
Mitä se tarkoittaa?
Kirjoituksessa taksinkuljettaja on vähän yksinkertainen yksityisautoilija, joka ei vaan ymmärrä, että joukkoliikenteen liikennevaloetuus ei vaikuta lainkaan hänen liikkumiseensa. Kaikki omat havainnoinnit (järjen ja yleisen edun kannalta) mielivaltaisista toimivista valoista on pelkkää ymmärtämättömyyttä. Jos on neljään suuntaan tyhjä risteys, niin risteyksen kuuluu vaihtua tunnistimella punaiseksi, kun siihen joku saapuu. Tämän sanelee jo ruutukaaviokin.
Samainen taksinkuljettaja ja ne keskimääräiset 1,6 matkustajaa ajoneuvossa onkin toisessa asiayhteydessä arvokas osa joukkoliikennettä, siis silloin kuin ei edusta Perussuomalaista äänestäjää.
Tämä ei ole pelkästään politiikan ongelma. Melkein jokaisella elämänalueella tulee vastaan kahdenlaisia asenneongelmia: ”ei sitä tarvitse kunnolla selittää, kun ei ne sitä kuitenkaan ymmärrä” (no, jotkut eivät ymmärräkään, mutta ei sitä voida lähteä sellaisesta oletuksesta, että kaikkei asiaan vihkiytymättömät ovat tyhmiä) ja ”en ymmärrä tätä itsekään hyvin, joten yritän peittää oman tietämättömyyteni mahdollisimman vakuuttavan oloisella, mutta epäselvällä selityksellä”.
Minäkin valitan liikennevaloista Helsingissä. Kenen etu on pitää melkein kaikki valot toiminnassa läpi vuorokauden? Meillä Ruoholahden sivukaduilla liikkuu arviolta 1 auto kymmenen minuuitn välein yön tunteina. Kaikki odottavat minuutin valon vaihtumista. Ei tämä ainakaan ole ympäristön (polttoainetta kuluu) tai asukkaiden (kiihdytysääniä) etu.
”PS. Tämä kirjoitus on uutisoitu julkisuudessa niin, että vaatisin vihreiden pyrkivän hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Kirjoituksessa ei edes mainita sanaa hallitus.”
Mutta kuten tässäkin on todettu, se on kirjoituksen yksi implikaatioista, siis että hallituskumppaniksi sopisi myös Perussuomalaiset.
Eikä post scriptumkaan kumoa sitä implikaatiota? Lause ”Kirjoituksessa ei edes mainita sanaa hallitus” ei sitä kuomoa muuta kuin implisiittisesti. Eli emme voi vieläkään suoraan päätellä kelpaisiko Perussuomalaiset hallituskumppaniksenne vai eivät?
Sivumennen kysyttynä: onko GPS-seuratussa ”ruuhka”maksuideassa tarkoitus, että myös taksit maksavat per kilometri sen mukaan missä ajavat?
”Nyt kun itse moitit kollegojasi epäselvästä kielenkäytöstä, niin avaisitko termin “ulkomaalaisvastainen”.
Mitä se tarkoittaa?”
Ulkomaalaisvastaisuus = Kaikki, mikä ei aktiivisesti tue monikulttuurisuutta ja avointa maahanmuuttupolitiikkaa.
Montako taksinkuljettajaa Suomessa on? Muistaakseni n. 30000-40000, sellaista jolla on ammattiajolupa. Hyvin moni on sivutoiminen ja osa-aikainen tuuraaja. Joukkoon mahtuu mm. opiskelijoita, lastentarhanopettajia, rovasteja, molekyylibiologian tohtoreita tai vaikkapa valtiotieteen maistereita. Saattavat lapsia kouluun ja vanhuksia sairaalaan kun ei ”parempaa” työtä ole.
Kaupan kassalla törmää usein nuoriin jotka eivät osaa laskea tai sanoa hyvää päivää. Ovatko siis kaikki kassatyöntekijät laskutaidottomia moukkia, peräti jopa persuja *gasp*? Poliiseissakin on paljon persuja *gulp*, mikä on tietysti päivänselvää kun vain toinen osaa kirjoittaa ja toinen lukea.
Miksi jotakin ammattiryhmää saa jatkuvasti mollata ja yleistää? Tekisi monelle poliitikolle, suunnittelijalle ja virkamiehelle hyvää vaikka ajella joskus sitä taksia.
http://www.valtioneuvosto.fi/hallitus/jasenet/fi.jsp
Monenlaista asiantuntijaa tuossakin apinalaatikossa… (=journalistinen termi, ei suinkaan loukkaus)
Seuraavan hallituksen viikunanlehti: vihreät vai persut?
Eli tarvitaanko apupuoluetta brändäämään hallitus homo- vai jokamiesmyönteiseksi. Heh
Luin joskus, enkä pentele löydä enää lähdettä, arvion (80-luvulta) että tiedon määrä kaksinkertaistuu noin 20 vuodessa. Ja tapamme vastata tähän on pilkkoa tietoa yhä uusiin erikoisaloihin. Esimerkiksi liikennevalojen ohjaus ja suunnittelu alkaa kai erotettua muusta liikennesuunnittelusta, ja näin siksi että ne liikennevalojärjestelmät on yhä sofistukoituneempia eli parempia, mutta edellyttävät erikoisosaamista. Samaisen lähteen mukaan vuonna 80 erikoisaloja oli noin 2 000 – 4000, tällä vuonna 2000 noin 4000 – 8000, vuonna 2020 8000 – 16 000… Tjsp. nuo luvut ei ole olennaisia vaan kasvun logiikka, jossain vaiheessa meillä on jokaisella henkilökohtainen erikoisala ja sen jälkeen meistä tulee moniosaajia. 🙂
Yhä monimutkaisemmat järjestelmät aiheuttaa avuttomuuden tunnetta. Henkilökohtaiset vaikutusmahdollisuudet ihan oikeasti vähenee kun joku munapää jossain päättää miten asiat toimii, tosin henkilön parhaakseksi tai ainakin yleiseksi hyväksi noin keskimäärin. Esimerkiksi liikenneverkossa on luultavasti yhä vähemmän ns. taksireittejä kun liikenteenohjaus kehittyy keskimäärin paremmaksi.
Se on ihan totta ettei asiantuntijavallan varaan ei voi jättäytyä koska asiantuntijat on asiantuntijoita nimenomaan siksi että he ovat erikoistuneet johonkin. Mutta ei tämä nyt sitä tarkoita että asiantuntijoille voi viitata kintaalla kun ne puhuu niin vaikeita.
Poliittisesti yhden vastauksen tarjoaa nostalgialiikkeet. Nationalistit, teollisuusvasemmisto, omavarais-ekoilijat, jne. Yhteistä näille on se että maailman pitäisi olla jotenkin yksinkertaisempi paikka, millä tavalla riippuu sitten nostalgian kohteesta. Vahingollisimmaan tuo johtaa siihen että maailmasta sitten tehdään yksinkertaisempi väkisin ja seurauksista välittämättä.
Vaihtoehto on ihan raaka duuni, eli pitää nähdä se vaiva että selvittää ja ymmärtää monimutkaisiakin asioita. Ja asiantuntijoita muuten voi ja saa vaatia rajoittamaan jargonia. Jos ei ymmärrä niin on mahdotonta kansantajuistaa valintatilanteita, ainakin mun kokemuksen mukaan se että osaa selittää yksinkertaisesti edellyttää että itsekin ymmärtää, itseasiassa tuo on minusta hyvä tapa testata omaa tiedon tasoa.
Demokratian kannalta ongelmallista tässä on se että tuo vaatii päättäjiltä ja puolueilta todella paljon, eli nostaa kynnystä osallistua poliittiseen toimintaan.
Hyvä kirjoitus. Minusta Persujen suosion kasvu kertoo ennen kaikkea juuri siitä, että poliitikot ovat ”kestävyysvajeineen” etääntyneet tavallisesta kansasta. Omalta osaltaan tähän tietenkin vaikuttanut vaalirahoitussotkut, jotka saavat juuri tuollaista kapulakieltä puhuvan poliitikon näyttämään siltä, että hänelle äänestäjät ovat yhdentekevää karjaa, joiden ainoa tehtävä on antaa poliitikolle äänensä ja sitten olla hiljaa sen 4 vuotta, kun poliitikko lapioi verorahoja kavereidensa taskuihin.
Persujen kannattaminen onkin siis enemmän kuin persuaatteen kannatusta, noiden valtapuolueiden touhuun kypsymistä. Vaikken itse persujen ideoista juuri välitäkään, on minusta hyvä, että joku ravistelee valtapuolueita oikein kunnolla, jotta niille menee viesti perille.
Saarelman kirjoituksessa oli hyvää ajatusta.
Jos spekuloidaan vielä pidemmälle, niin mitä kertoo se, että suurin osa persujen kannattajista on miehiä?? MIten valtapuolueet ovat epäonnistuneet juuri miesten suhteen?
Helsingin liikennevalosuunnittelustahan on ollut poikkeuksellisen hyvät selvitykset netissä http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/index.asp – vihreästä aallosta http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/vihreaaalto.asp
Näköjään taas hallintouudistuksen takia hyvät sivut ovat rapistumassa.
Kaijanaholle:
Katsops vain, ksv:llä oli netissä selvitys valo-ohjauksen vaikeudesta.
Avaisitko nyt vuorostasi termit ”monikulttuurisuus” ja ”avoin maahanmuuttopolitiikka”. Mitä ne sitten tarkoittavat?
Muuten yhdyn Pyyluoman ja Saarelman puheenvuoroihin.
Tuosta Kaijanahon linkittämästä sivustosta heräsi kysymys: Miksei vihreä aalto voisi joillakin kaduilla toimia kerrallaan vain toiseen suuntaan? Vaikka aamupäivällä Helsinkiin ja iltapäivällä pois?
Riitta, juuri niin vihreä aalto toimii. Aamulla sisään, iltapäiväruuhkassa ulos ja keskellä päivää kompromissina haitat minimoiva kompromissiohjelma.
Päivään sanominen ei ole tärkeätä tai ainakin sen sanomisessa saisi käyttää pelisilmää.
Laskutaito taas saattaa ollakin oleellista ja tärkeätä on ainakin sen ymmärtäminen, että ostokset ovat hyvää vauhtia muuttumassa toisen omaisuudeksi eli että niitä ei saisi pahemmin heitellä vaan kohdella asiallisella kunnioituksella.
Jep. (Uskottavalle) vasemmistolle olisi tilaus.
Osmo: ”Katsops vain, ksv:llä oli netissä selvitys valo-ohjauksen vaikeudesta.”
Selvityshän oli vain vihreän aallon vaikeudesta, ja kaksisuuntaisen vihreän aallon vaikeudesta.
Kaikki kunnia vaikean asian kanssa painiskeleville liikennesuunnittelijoille, joiden työn te poliitikot teette vielä moninverroin hankalammaksi pistämällä lusikkanne soppaan vaatimalla milloin minkäkinlaisia kevyenliikenteen-, joukkoliikenteen tai jonkun muun etuuksia.
Toimivissa liikennevalo-ohjauksissa on perinteinen yhteenkytketty vihreä aalto jo hylätty ja siirrytään sumealla logiikalla toteutettuihin ratkaisuihin. Jos Helsingin liikennejärjestelmää halutaan kehittää, pitää unohtaa höpinät tiemaksuista ja keskittyä esim. noiden liikennevalo-ohjausten kehittämiseen niin, että ne toimivat kokaisuudessaan liikenteen kannalta optimaalisesti. Silloin myös ruuhkat helpottaa ja päästöt vähenee.
Kuules Osmo,
Raitiovaunuille varattu osa kadusta on kaameata tuhlausta. Sillä osalla katua kuljetetaan vain vähän ihmisiä, joten tila on vajaakäytössä. Siinä pitäisi kulkea busseja ja muuta autoliikennettä.
Lisäksi raitiovanujen kokonaiskustannukset ovat aivan hirvittävät. Istuipaikka-kilometrin hinta on kymenkertainen verrattuna esim. kaasubussiin, kun ottaa huomioon kaikki kustannukset: Itse raitiovaunut, raiteet ja sähköänsyöttöjärjestelmä + kaiken tämän huolto ja kunnossapito + henkilöstökulut.
Ratikosta aiheutuu vielä suuri ympäristö- ja terveyshaitta kun jarrutushiekasta syntyy valtavasti sairauksia aiheuttavaa tiepölyä.
Lisäksi tulevat sähkövoimalaitosten hiilidioksiidi-, yms.-päästöt.
Kyllä nämäkin rahat kannattaisi laittaa esim. vanhustenhoitoon.
Motto: Rehellisyys maan perii….
Seppo Korppoo
Osaa laskea todelliset kustannukset ja haitat
Kuinka suuri osa vihreän aallon toimimattomuudesta on näennäistä? Ainakin eräässä toisessa suomalaisessa kaupungissa vihreät aallot tuntuvat toimivan suhteellisen hyvin, kun ajaa rauhallisesti nopeusrajoitusten mukaan. Ongelmia syntyy siitä, kun suuri osa autoilijoista (taksikuskit etunenässä) kiihdyttävät siihen tavanomaiseen 10-15 km/h nopeusrajoituksen ylittävään nopeuteensa ehtiäkseen jarruttaa taas seuraaviin punaisiin.
Ruuhka-aikana rauhallinen ajo ei tietenkään auta, kun joka valojen välissä ehtii muutama kohkaaja ohittaa tekemään eteen taas uuden valoihin pysähtyvän jonon.
Osmo, ok, mutta ei siellä niin lukenut… oli vain pitkä selitys kaksisuuntaisuuden vaivalloisuudesta.
Mannerheimintien päässä erottajalla oli loistava näkymä yhteen helsingin ruuhkaisimmista katuosuuksista. Ymmärrän hyvin risteävän autoliikenteen vihreän aallon mahdottomuuden kun itsekin olen joskus ollut tekemässä liikennevalojen optimointia tekevää tietokoneohjelmistoa.
Mutta tuolta kadun päästä katsottuna selitykset vaikuttivat kummallisilta kun pahin pullonkaula oli ylioppilastalon jalankulkuvalot jotka olivat lyhyellä matkalla vuorotahdissa sokoksen kulman valojen kanssa siten että vain muutama auto kerrallaan pääsi läpi.
Tuolla jalankulkureitillä lähimmät vaikuttavat jalankulkuvalot olivat varmaankin kaivokadun valot, ja tuossa on matkaa sen verran että jalankulkuliikenne ehti hajaantumaan. Niiden kanssa synkkaus olisi ollut mielipuolista. Jäljelle jäi oikeastaan vain yksi selitys joka valitettavasti ei liity tahdistamisen vaikeuteen.
”Jos Helsingin liikennejärjestelmää halutaan kehittää, pitää unohtaa höpinät tiemaksuista ja keskittyä esim. noiden liikennevalo-ohjausten kehittämiseen niin, että ne toimivat kokaisuudessaan liikenteen kannalta optimaalisesti. Silloin myös ruuhkat helpottaa ja päästöt vähenee.”
Ruuhkaisimmat liikennevaloristeykset kannattaisi muuttaa liikenneympyröiksi kaikkialla missä vain on tilaa. Jos risteyksessä on paljon kevyttä- ja/tai joukkolliikennettä, niin silloin täytyy tietysti laittaa henkilöautot kulkemaan eri kerroksessa muun liikenteen kanssa.
Hiljaisemmilla alueilla turhia liikennevaloja voisi myös korvata miniliikenneympyröillä – tai edes pitää ne valot poissa päältä ruuhkatuntien ulkopuolella.
j:
>Kuinka suuri osa vihreän aallon toimimattomuudesta
>on näennäistä? Ainakin eräässä toisessa
>suomalaisessa kaupungissa vihreät aallot tuntuvat
>toimivan suhteellisen hyvin, kun ajaa
>rauhallisesti nopeusrajoitusten mukaan.
Vaikea sanoa. Odottavan aika on pitkä, ja subjektiivinen tunne epäreiluudesta voi olla vahvempi kuin se mitä omilla silmillään näkee.
Mutta joskus vuosia sitten, kun ajelin varsin säännöllisesti Helsingin keskustaan ja sieltä pois autolla, havaitsin että iltasella Manskun vihreä aalto toimi kerrassaan mainiosti Hesarin risteyksestä Ruskeasuolle – kunhan ajoi taksien vauhtia, eli noin seitsemääkymppiä (rajoitus oli tuolloin 50 km/h). Jos noudatti nopeusrajoitusta, sai pysähtyä joka valoissa. Ja tässä ei siis ollut kyseessä se, että olisi ajettu ruuhkaa vastaan, jolloin prioriteetti on toiseen suuntaan, vaan ajettiin vallitsevan liikennevirran suuntaan.
PS Tästä on kuitenkin niin kauan, että rikos on jo vanhentunut. (Taksien vauhtia ajaminen onnistui, koska nopeusrajoitusta noudattavat henkilöautot pysähtelivät kiltisti siinä keskikaistalla, reunakaista/bussikaista oli vapaana taksien tapaan ajelulle).
Likennevaloista Osmolle kun on lautakunnassa niitä KSV:n suunnittelijoita paimentamassa meidän äänestäjien valtuuttamana
Jos katu on niin ruuhkautunut, että jono täyttää kokonaan useamman perätäisen liikennevalo-ohjatun risteyksen välit, niin eihän se jono liikahda ennenkuin vihreä aalto on saavuttanut jonossa ensimmäisenä olevan. Silloin taaempana odottaville on jo kerennyt vaihtua punainen, eli he eivät ole päässeet ollenkaan liikkeelle. Ruuhkassa olisikin parempi laittaa jono koko matkaltaan liikkelle laittamalla vihreä kaikkiin risteyksiin samaan suuntaan meneville yhtä aikaa. Käytönössä autoilijat pääsevät liikkeelle vain ajamalla risteysaluelle odottamaan – ja tukkimaan risteävää liikennettä.
Helsingissä on joissain paikoissa (esim Koskelantie aamuisin tai edellä kuvattu Manskun pätkä) tuo täysruuhka-tilanne, ja liikenne seisoo ihan tarpeettomasti. Siellä pitäisi siis se aalto unohtaa ja miettiä miten liikenne sujuisi parhaiten. Kaikkien osapuolten kannalta, ei vain joukkoliikenteen tai jalankulkijan.
En tiedä, kiinnostaako ketään, mutta päätin kuitenkin kertoa omat ajatukseni siitä, miksi aion äänestää Soinia tulevissa vaaleissa, mikäli olen kykenevä.
Olen 67-vuotias ja koko laillisen ikäni äänestänyt kokoomusta. Otaniemestä valmistunut.
Pääsääntöisesti se on mennyt vanhan mukaan. Pikku hiljaa viimeisten vuosien aikana on alkanut monta asiaa kiinnostaa erikoisesti. Kari Suomalaisen piirros aikanaan, Eila Kännöön kohdistunut kritiikki ja sitten pikku hiljaa omat kokemukset ja median antamat tiedot, joskin nekin kummallisesti muuttuivat vuosien varrella. Tällä rintamalla sitten viimeinen pisara oli Halla-ahon saama tuomio omasta mielipiteestään tietystä henkilöstä, joka toisille on pyhä.
Mitkään tiedot ongelmista ympäri Eurooppaa eräistä maahanmuuttajista eivät tietenkään koskeneet/uhanneet meitä. Yleensä vain kauhisteltiin moisia kirjoituksia ja sanottiin Suomen kyllä hoitavan hommat. Niinpä. Vasta kun persujen kannatus alkoi todella nousta, jotkut puolueet alkoivat ilmeisesti miettiä asioita ja ihmisten mielipiteitä.
Itse olen kai Soinin linjoilla. Töihin tulevat ja todella kuolemanvaarassa olevat ok, muut ???
Tietenkin sitten nämä jo kyllästyttävät vaalirahajutut. Tiedän hyvin, että maantapa narahti nyt, mutta olisiko joidenkin pitänyt tajuta homma ja hoitaa hommat toisin?
Taloustilanne on nyt ihan ——stä, ja meille todellakin puhutaan kestävyysvajeesta ja puhutaan työn verotuksen keventämisestä ja ehkä ALV:n pienestä nostosta, joka ei tietenkään ole tasavero, koska jne… Voi hyvä tavaton. Kuinka helkkarin tyhminä jotkut meitä pitävät. Muuten kokoomus ajaa itsensä päin seinää näillä puheilla. Tähän samaan kuuluvat tietysti sähkövero, jätevero, polttoainevero jne. Muistan joskus vihreidenkin kannattaneen kulutusverojen korotusta.
Minulle sitten viimeinen juttu oli kokoomuksen aulis tapa suostua Kreikan jne velkojen takaajaksi/antajaksi. Ilmoitin jo aikanaan heti meilillä Kataiselle/avustajalle, että vaihdan puoluetta, mikäli tuo Kreikan juttu menee läpi. Se meni. Sanasta miestä jne.
Tiedän hyvin, ettei persut mitään oleellista pysty muuttamaan, mutta ehkä jotain. Otan riskin ja katson neljä vuotta.
Niin kauan kuin ihmiset saavat tahtonsa läpi menee hyvin. Sitten kun tahtotiloissa on ristiriitaisuutta tarvitaan politiikkaa, ja tämä on äärimmäisen yleinen ongelma. Mitä neuvottelukykyisempi kukin kulttuuri on, sitä paremmin sillä menee.
P.S. Portugali pyytää lainaa Euroopan vakausrahastolta juuri ennen Suomen vaaleja, ja perussuomalaisten kannatus nousee taas uuteen ennätykseen.
Kylläpäs mainitaan sana hallitus:
”Selkeä mielipide rajaisi aina joitakin äänestäjiä ulos tai puolueen seuraavasta hallituksesta.”
Keskustassa 8 minuuttia per 500m ei ole ihan uskottavaa paikassa, jossa ei ole risteävää liikennettä tai ruuhkaa enempi kuin 10 autoa suuntaansa.
Jos liikennevalosuunnitelu ja sen ohjeistus olisi Vihreitten tavoitteiden mukaisesti ”avoin yhteiskunta”, niin tällaista puutaheinää ei tarvisi lukea. Siihen asti kuka tahansa voi lausua mitä tahansa tästä aiheesta.
Öh, arvokonservatiivinen kepulainen? Ainakin tätä Helsingin paikallispolitiikkaa seuranneena voin vakuuttaa, että Vihreät ovat arvokonservatiivisempia kuin keskustalaiset.
pjt: ”havaitsin että iltasella Manskun vihreä aalto toimi kerrassaan mainiosti Hesarin risteyksestä Ruskeasuolle – kunhan ajoi taksien vauhtia, eli noin seitsemääkymppiä”
Ihan sama periaate toimii nykyisinkin varsin monessa paikassa. Liikennevaloilla yritetään pitää nopeudet alhaisina pysäyttämällä liikenne tarpeeksi usein (tavallaan hyvä ajatus), mutta kun ajaa tarpeeksi nopeasti, ehtii vihreistä ennen kuin punaiset tulevat päälle – eli hyväätarkoittanut periaate johtaa juuri siihen, mitä yritettiin estää. Sitten laitetaankin peltipoliiseja katujen varteen, vaan eipä sekään nopeuksia laske, mutta saadaanpa kerättyä rahaa 😉
Liikenneruuhkista selviää kun valitsee työaikansa hyvin moni voi valita tylaikansa . Töissä ollessani tulin töihin enne seitsemää ja lähdin kolmen aikoihin eikä ollut ruuhkia, työmatka kumpaankiin suuntaan 10-15 minuuttia, ei ruuhkia.
Kollegani tulivat, vaikka hekin olisivat voineet valita työaikansa, yhdeksäksi ja lähtivät viiden maissa ja kiroilivat ruuhkia.
Punainen aalto on pikku juttu , ammatikseen ajajaa se voi harmittaa
Puhe on tekoabstraktia silloinkin kun asiat ovat täysin konkreettisia. Niin yksinkertaisen asian sanomiseen kuin että valtiolla tulot eivät riitä kattamaan menoja tarvitaan outoa käsitettä ”kestävyysvaje”.”
Suurempi ongelma on se , mitä jätetään sanomatta.
Esim työura-keskustelua on käyty avaamatta sen laajempaa merkitystä .
EK:n intresseissä on tietysti vain yritysten kulujen pienentäminen,joetn Laatusen puheet ovat hyvin yksisilmäisiä.
Mutta tuntuu oudolta , että poliitikotkin vaikenevat tyystin työuran pidentämiseen liittyvistä ongelmista.
Suurin ongelma on mistä löydetään lisääntyvälle työvoiman tarjonnalle lisää työpaikkoja.
Kasvuennusteet ovat sellaisia, että nettona työpaikat eivät lisäänny 2010-luvulla eli työapaikkojen määrä pysyyy n 2,4 miljoonana.
Kortistossa meillä on työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityneitä n 400000. Viralliset tilastot ovat toki alempia, mutta ne ovat vain osajoukko kaikista työttömistä.
Eli työn tarjoajia on n 2,8 miljoonaa.
Kun tuohon joukkoon lisätään eläkeikää korottamalla n 4 ikäluokkaa eli n 60000 x4 eli 240000 henkeä niin päädytään n 3 miljoonaa työn tarjoajaan ja jos toiseen päähän lisätään edes yksi vuosi niin puhutaan n 3,1 miljoonasta työntarjoajasta n 2,4 miljoonan työpaikan markkinoilla.
Eli olemme vaihtamassa eläkettä jättityöttömyyteen.
Mutta kun toteutetaan tuo Osmon 350tai 500 euron perustulo niin onhan se alempi kuin 1300 euron eläke ja yritysten voitot kasvavat vastaavasti.
Seuraava lukukin on jo varmaan kirjoitettu: Kun huomataan ,e ttä meillä on jättityöttömyys niin joku valopääpoliitikko esittää, että päästetään vanhat eläkkelle ja sen jälkeen tehdään varhaiseläkejärjestelmä, mutta se tuskin on yhtä antelias kuin nykyinen eli jotain takuueläkkeen luokkaa.
Toinen vaikenemisen alue on maahanmuutto. Ei kukkan vakavasti otettava poliitikko esitä mitään kritiikkiä maahanmuuttoa kohtaan, sekin on vaiettu alue.
Nykyinen maahanmuutto keskittyy ns matalan tuottavuuden töihin eli meille tullaan töihin pienipalkkaisiin pätkätöihin.
Se taas merkitsee, että maahanmuuttajien työttömyysaste on korkea.
Pienipalkkainen työ ei myöskään lisää bkt:ta ja kun usein nämä maahanmuuttajat ovat suuriperheisiä isovanhempineen niin eivät he paranna edes huoltosuhdetta, päinvastoin.
Ja edes täällä ansaittua rahaa ei kuluteta täällä vaan lähetetään merkittävä osa kotimaahan.
Lisäksi maahanmuuttajia käytettään avoimesti hyväksi työmarkkinoilla ja he syövät näin markkinoita rehellisiltä yrittäjiltä ja työntekijö
iltä
Suomalaisen polittiikan vaikenemisen kulttuuri on johtanut demokratiavajeeseen ja sitä kautta protestiliikkeiden syntymiseen
Hyvä T, Kaivokadun (jos oikein lasken niin kolme) ja Aleksin risteyksissä Manskulla lienee eri määrä vaiheita. Tuollaisessa ympäristössä ei pitäisi olla valoja lainkaan.
Liikennevalot olivat tässä Soininvaaran kirjoituksessa vain analogia, mutta jatkanpa silti niistä. Tietenkin vihreällä aallolla on rajoitteensa. Ongelma ei kuitenkaan ole perusrajoitteessa, vaan järjettömiin mittakaavoihin paisutetuissa joukkoliikenteen valoetuuksissa. Nykyään varmaan jokaisessa bussinpahasessa on kyseinen kapistus, jolla valot saa käännettyä vihreäksi. Eipä siis ihme, että kaikki vihreät aallot pitkin kaupunkia ovat täysin sekaisin. Ei tarvita kuin yksi ratikka tai bussi sivukadulta, niin pum sinne meni vihreä aalto kaikilta henkilöautoilta. Tämä on sitä vihreiden politiikkaa. Yksinkertaista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea joukkoliikennettä ja haitata henkilöautoliikennettä maksimaalisesti. Tähän yhdistetään tietysti pysäköintipaikkojen systemaattinen vähentäminen, autoilun verottaminen kaikissa mahdollisissa yhteyksissä ja ”ruuhka”maksun ajaminen. Vielä jos mahdollista, suljetaan kokonaisia katuosuuksia ja liikenneyhteyksiä henkilöautoilta, ja varataan ne pelkästään busseille. Autoilijat joutuvat ajamaan usean kilometrin kiertotiet. Esimerkkejä: Haaga ja Viikki.
Eipä siinä mitään, rehellistä ja päämäärätietoista politiikkaa. Samalla syy, miksi minä en ikinä äänestä vihreitä.
Bussissa tai ratikassa ei ole nappia jolla valo vaihtuu. Joukkoliikenne-etuuksien toteutuksesta, KG.
Taidat on unohtaa sen suurimman paradoksin; ei tarvita kuin yksi ratikka tai bussi risteyksen, niin kaikki muut ratikat ja bussit seisoo.
Nyt täytyy kohtuuden nimissä tunnustaa, että nk ruuhka-aikaan väylät kyllä vetävät monesti täydellä kapasiteetilla toiseen suuntaan, tietysti suosien joukkoliikennettä jos vain mahdollista. Kovassa ruuhkassa joukkoliikenne-etukaan ei ole aina mahdollista, koska väylä yksikertaisesti menevät tukkoon ja silloin ei liiku bussi tai ratikkakaan.
Kaupunki on kuitenkin elossa 24/7 ja ruuhkapiikkien ulkopuolella tämä valoetuus tai tahallinen liikenteen ”rauhoittaminen” on se mistä aiheesta voidaan ja pitää keskustella. Nykyisillä toimilla on valtava yhteiskunnallinen hinta, kuten OS avaakin toisessa postauksessa liittyen jonottamisen hintaan kehäteillä.
Vihreästä aallosta vielä,
Helsingin liikenneongelma pitää ratkaista strategisella tasolla. Taktinen ja toiminta-tasot eivät riitä.
Siis seuraavasti: Ratikat kokonaan pois. Niiden kokonaiskustannukset istuinkilometriä kohden ovat silmittömät. Ratikat myös haittaavat muuta liikennettä. Nehän kulkevat keskellä katua ja vievät siten arvokkainta liikennetilaa, joka on älyttömässä vajaakäytössä.
Siis kun keskeltä katua vapautuu tilaa muulle liikenteelle tulee lisää liikennekapasiteettia. Lisäksi ratikan kääntyminen sivulle pysäyttää tuon puolen liikenteen. Aivan älytöntä!
Ratikoiden poistolla liikenteen sujuvuus pullonkauloissa parantuu arviolta 50%, ja vihreät aallotkin on helponmpi organisoida tehokkaasti.
Lisäksi: Tunnelit ovat edullisia ratkaisuja keskustan alueella siirtämään liikennettä yhdeltä puolelta kaupunkia toiselle.
Ainakin esikaupunkialueilla voisi myös käyttää enemmän maanpinnan yläpuolla kulkevia katuja. Niitä käytetään menestyksellisesti muissa maissa.
Näillä keinoilla Helsingin liikenteen sujuvuus parnee niin paljon, ettei muita ratkaisuja sitten enää tarvitaakkaan!
Seppo Korppoo
Autoja rakastava ja humpuukia vihaava…
Korppoo, poistamalla ratikat esimerkiksi Mannerheimintieltä joko
(a) kasvatat autoliikennemäärää noin 200% jos matkustajat vaihtaa yksityisautoon
(b) tuotat käytännössä jokaisen ratika tilalle pari bussia.
Ja joukkoliikenteen kustannukset tuolla ei tipu lainkaan, päinvastoin.
Autojen rakastaja S. Korppoo:
Ratikat kokonaan pois. Niiden kokonaiskustannukset istuinkilometriä kohden ovat silmittömät.
Saisiko tähän jonkin lähteen? Vähän vaikea uskoa, että näin on. Tai tietysti riippuu siitä, mitä tarkoitetaan ”silmittömällä” ja mihin verrattuna.
Ratikat myös haittaavat muuta liikennettä.
Pitäisikö viisi neliömetriä tyhjää tilaa ympärillään kuljettava liikkuja olla mielestäsi etuoikeutettu? Aika selvää, että ladullakin yksin tuleva vastaantulija väistää kymmenen hengen letkaa. Niin varmasti sinäkin tekisit?
Miksei näin sitten kaupunkiliikenteessä?
Elina, tää näitä ikuisuuskeksusteluja. Lyhyt virallisliturginen vastaus: Helsingin ratikat on halpoja liikennöidä per matkustaja ja kalliita per matkustajakilometri.
Varsinainen ongelma tuossa nyt on se että sekä ratikoiden että bussien kustannukset on ihan mitä sattuu linjakohtaisesti, eli tuo tilastointitapa ei ole kovin mielekäs. Ykkönen on kallis, kymppi ei ole, nyt esimerkiksi. Bussipuolella ratikantapaisen reitin omaava 18 ja toisaalta vaikkapa 77, joka on osan matkaa motaria Jakomäestä kiitävä bussi, vaatii suurinpiirtein saman verran busseja eli maksaa saman verran. 77 reitin pituus on kilometreinä tuplat. Toisaalta 18 on melkein tuplamäärä matkustajia. Miten sen nyt sitten laskee.
Ratikan aiheuttamat kustannukset / istuinkilometri koostuvat seuraavista tekijöistä:
1) Ratikkan investointi + käyttö + huolto + korjauskulut + poistot
2) Infrastrukuuri-investointikulut= ratajärjestelmä korokkeineen ja omine liikennevaloineen, yms. + varikot + sähköntyöttöjärjestelmä ja niiden huolto + korjaus + poistot
3) Henkilöstökulut + hallintokulut
4) Käyttökulut = sähkö, yms.
= KONAISKULUT
Istuinkilometrin hinta saadaan jakamalla vuosittaiset KOKONAISKULUT sillä YHTEISKILOMETRIMÄÄRÄLLÄ, jotka ratillapenkit vuodessa kulkevat.
Runsas 10 vuotta sitten laskin tämän ja tulokseksi tuli muistaakseni luku, joka oli luokkaa viisi kertaa suurempi kuin diesel / kaasubussin vastaava luku.
On vielä muistettava, että ratikka aiheuttaa vakavan terveyshaitan levitämällä tonneittain sairauksia aiheuttavaa tiepölyä, joka tulee sen jarruhiekasta.Lisäksi tulevat sähkövoimaloiden hiilidioksiidi- ja hiukkaspäästöt.
On muistettava, että nykyaikainen bussi on tehokkaan joustava, hiljainen ja vähän saastuttava.
Lisäksi on syytä muistaa, että ratikka ja sen kiskot haittaavat merkittävästi muuta liikennettä, mikä pakottaa tekemään kaikenlaisia kalliita ja ihmisten kulkemista haittaavia ratkaisuija.
Ratikkoihin tuhlatut rahat pitäisi suunnata muualle, kuten esimerkiksi mielenterveystyöhön, sosiaalisektorille ja terveyspalveluihin.
Seppo Korppoo
Ei ihme, että Seppo on hyvin vihainen kaikille ratikanrakastajille
Ei eri kuljetusmuotojen yksikkökustannuseroja voi kuitata aivan kevyesti. Palvelut on järjestettävä niin, että lipun hinta ei tunnu kiskonnalta ja matka sujuu.
@tpyyluoma:
Joo, kyllä oikeastaan tarkoitinkin tuolla liikennevaloetuuksiin puuttumisella juuri hiljaisen liikenteen aikoja. Olen samaa mieltä siitä, että ruuhka-aikoina väylät vetävät kapasiteettinsa mukaan (sitä kapasiteettia on tosin paikoitellen saatettu tahallisesti vähentää).
Tavoitteesta lienemme samaa mieltä, tosin minusta se lipunhinta ei ole ihan ykkösasia; hyvä kyyti kelpaa vähän kalliimmallakin, huonoa taas ei käytetä edes ilmaiseksi.
Ja mitä sä tarkoitat yksikkökustannuksilla? Nykyään ihan virallisestikin lasketaan HSL:n kautta vuosikustunnuksiin infra. Esimerkiksi se Itämetro vuositasolla:
– Metron liiikennöinti n. 5 miljoonaa rapparin mukaan
– Asemien ylläpito varmaan suurinpiirtein saman verran, eli 5 miljoonaa
– Liityntälinjasto 10 miljoonaa nykykustannustasolla, rapparin mukaan vähän vähemmän vuoden 2008 hintatasoll
– Pääomakulukorvaukset nyrkkisäännöllä 5% investoinnista noin 40 miljoonaa vuodessa, virallinen laskentapa turhan kireillä korolla (HKL 11% tuottotavoite on absurdein, ja selittää muuten kovia kustannuksia ratikoille) ja poistoajoilla antaisi suurempia lukuja.
Eli yhteensä n. 60 miljoonaa vuositasolla, joista varsinainen metron liikennöinti on alle 10% ja bussitkin mukaan laskien pelkkä liikennöinti n. 25%. Eli kyllä ne kustannukset on ihan muualla kuin liikennöinnissä.
Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ovat kaikkialla osoittautuneet erääksi edullisimmaksi tavaksi parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja taloudellisuutta huolimatta siitä, että osalle muuta liikennettä niistä toki on haittaa. Kotimaisia uusimpia tuloksia löytyy http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jenka/loppuraportti.asp
Helsingin liikennevaloetuudet eivät koskaan ole olleet paloautotyyppisiä pakkoetuuksia, jotka todellakin sekoittavat liikennevalojen toimintaa. Bussi- ja ratikkaetuudet pidentävät joukkoliikenteen vihreää tavallista pitempään tai aloittavat sen tavallista aikaisemmin. Ratikoilla on lisäksi monissa isoissa risteyksissä lisävaiheet eli ylimääräiset vihreät. Näillä keinoin ei liikennevalojen toimintaa varmasti saa ”täysin sekaisin”.
Myös on hyvä muistaa, että etuudet ovat lisänneet joukkoliikenteen sujuvuutta Helsingissä jo yli 30 vuoden ajan. Mistään viime vuosien villityksestä ei siis varmasti ole kyse. Itse asiassa etuuksien älykkyyttä ja tehokkuutta tulisikin nykyisestä tehostaa. Tähän onkin jo syntynyt ja myös on tulossa aivan uusia mahdollisuuksia.