Aika alkaa vaaliohjelman kasaaminen

15.2.2011 · Aihe: Oden vaaliohjelma 

Lupasin aikanaan laatia wiki-periaatteella oman vaaliohjelmani tällä blogilla. Muiden kiireiden vuoksi hanke on lykkääntynyt ja lykkääntynyt. Jotta se kuitenkin valmistuisi ennen vaaleja, se on nyt aloitettava. Seuraavassa eräitä nopeasti kyhättyjä otsikoita aiheiksi, joista aion lyhyen jutun kirjoittaa. Otan vastaan hyviä ehdotuksia aiheiksi. Jos jonkin ehdotuksen hyväksyn, lisään sen alla olevaan listaan. Näitä kaikkia on jo käsitelty tällä blogilla.

Tätä postausta päivitetään kommennttien mukaan. Viimeisimmät lisäykset punaisella.

  • Kasettimaksu on korvattava verorahoista maksettavalla tuella (luonnos valmis)
  • Kaikille oikeus halutessaan omalla kustannuksellaan lyhempään työaikaan (luonnos valmis)
  • Eläkeikää on nostettava eliniän pidentyessä (luonnos valmis)
  • Terveydenhuolto pois kunnilta (luonnos valmis)
  • Verotus ja tulonsiirrot: Keskeisintä on nostaa pienipalkkaisen työn kannattavuutta
  • Kaupunkiseutujen hallinto on järjestettävä
  • Valtion on vihellettävä poikki kuntien pyrkimys valikoida asukkaitaan
  • Infrainvestointien rahoitus valtiolta kunnilla ja maakunnille
  • Hankintalakia on järkevöitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa
  • Valikoivaan asevelvollisuuteen tai ammattiarmeijaan
  • Vanhukset hoidokeista asiakkaiksi
  • Kaikki paitsi pyöräily on turhaa
  • Haitat verolle
  • Yrittäjän sosiaaliturva
  • Kiinteistöveroa kannattaa korottaa
  • Julkisen talouden tasapaino
  • Huumepolitiikasta
  • Rautateiden kapasiteetti saatava täyteen käyttöön
  • Vapaa autoetu työsuhde-etuna kiellettävä

Kommentit

151 Vastausta artikkeliin “Aika alkaa vaaliohjelman kasaaminen”

  1. Teemu K kirjoitti 15.2.2011 kello 14:56

    Verotuksessa tulisi siirtyä työn verotuksesta (ympäristö)haittojen verotukseen.

    Pyöräilyn edistäminen: työpaikan pysäköintioikeudesta luopuvalle vastaavan arvoinen palkankorotus (pk-seudulla noin 100 e / kk)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Artturi B kirjoitti 15.2.2011 kello 15:11

    Osmo:

    Valtion on vihellettävä poikki kuntien pyrkimys valikoida asukkaitaan

    Pitääks valtion viheltää poikki kans asukkaiden pyrkimys valita kuntansa?

    Kaikille oikeus halutessaan omalla kustannuksellaan lyhempään työaikaan

    Riippumatta työnantajan suostumuksesta?

    Verotuksiin ja tulonsiirtoihin vois ottaa mukaan sen, että keskiluokalle ja sitä rikkaammille kohdistetut tulonsiirrot vois lopettaa.

    Eiks terveydenhuollon ottaminen pois kunnilta oo redundantti, jos kunta ei saa valita asukkaitaan? Jos se kuitenkin otetaan pois kunnilta, niin miten sun mielestä ala säilytetään tarpeeks vapaana, että innovointia tapahtuu? Olisko esim. terveystilit hyvä tapa hoitaa/rahoittaa perusterveydenhoito?

    Ei mitään kaavoituksesta?! Eiks se olis just eduskunnan päätettävissä, että infraa ei olis pakko rakentaa joka paikkaan mihin kaavoittaa jotain?

    Noin yleensä mä toivoisin, että Suomessa suhtauduttas vähän suopeammin kokeiluihin ja olis kiva, jos sinä rupeisit ajamaan politiikkaa, että joillain alueilla yms. vois kokeilla vähän muusta Suomesta erilaisia sääntöjä, jotta niiden vaikutuksista saatas vähän parempi kuva.

    Esim. joku kaupunkiseutu voitas vaikka vapauttaa maankäytön suunnittelusta tai joku koulupiiri vois testailla Ruotsin mallia tj.

    Mun mielestä me ollaan vähän fakkiuduttu siihen, että julkisen vallan pitää olla tasan samanlaista jokaiselle suomalaiselle riippumatta siitä miten arvokasta tietoo noilla kokeiluilla sais.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo Korppoo kirjoitti 15.2.2011 kello 15:12

    Osmo,

    Voisit käsitellä PK-sektorin verotusta ja yrittäjien riskejä/suojaverkon puutetta.

    On tiedosa, että 40 000 yrittäjää (perheineen) elää köyhyysrajan tuntumassa. Syitä tähän on varmaan monia, mutta verotus ei varmaankaan ole niistä vähäisin, sillä verottaja on tunnetusti yksi agressiivisimmista yrityksiä konkurssiin ajavista tahoista.

    Kuitenkin juuri PK-sektorilta pitäisi löytyä ratkaisu Suomen tulevaisuudelle. Siltä sektoriltahan tulee yli puolet uusista pysyvistä työpaikoista. Työpaikkahan on ihmiselle paras köyhyysloukuun putoamista estävä tekijä.

    Toisaalta, kun laskee yhteen yrityksen voittoveron ja yrittäjän pääomaveron saa helposti yli 50% verotuksen niskaansa.

    Kun näitä veroja ollaan vielä nyt nostamassa, voikin miettiä, että kannattaako Suomessa enää ollenkaan yrittää.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, Espoo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. seppo niini kirjoitti 15.2.2011 kello 15:28

    Nokialta vapautuvia asiantuntijoita hyödynnettävä. Ovat mitä tärkein kansallinen voimavara. Tutkimuksen resursseja kohdennettava enemmän talouskasvua/veronmaksajaa hyödyttäviin kohteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Seppo Hyttinen, ay-aktiivi kirjoitti 15.2.2011 kello 15:38

    Työelämä reilummaksi: kaikki työsuhteen muodot tasa-arvoisiksi, kun on kyse esim. lomaoikeudesta ja työterveyshuollosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 15.2.2011 kello 15:43

    Joo infra vaan kunnille, maakunnille sitten jos ne ovat oikeasti suoraan demokraattisia yksiköitä joilla on kaavoitusvalta, verotus, jne. Eli jos on maakuntahallinto.

    Ensiaskeleena, yhtäläinen valtionosuus kaikkiin hankkeisiin lossista ratikkaan, eli esim. 30%.

    On joitain poikkeuksia jotka tulevat jatkossakin olemaan valtakunnallisia, Lentorata mahdollisista hankkeista tulee ekana mieleen. Nykyjärjestelmäkin käy jos valtakunnallisen kriteereitä tiukennetaan. Nyrkkisääntönä valtakunnassa voi tuskin olla yhtäaikaa käynnissä yli yli käden sormilla laskettavaa määrää valtakunnallisia liikennehankkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Elina kirjoitti 15.2.2011 kello 16:00

    Äkkipäätä tulee mieleen:

    -subjektiivinen päivähoito-oikeus ja siihen liittyvänä äitiys- ja vanhempainvapaaetuudet ja lasten kotihoidon tuki. Eli laajemmin tasa-arvokysymykset naisten ja miesten työnantajien kesken.

    -opiskelun maksuttomuus, niin ulko- kuin kotimaisten opiskelijoiden. Ja miten opiskeluaikoja saataisiin lyhennettyä.

    -maahanmuuttokysymykset

    Vihreäthän haluavat profiloitua vastavoimana persuille mahdollisimman vapaan liikkuvuuden puolestapuhujina. Nyt kuitenkin ihmisiä huolestuttaa rikollisuuden kasvu arjen turvattomuutta lisäävänä tekijänä. Myös työelämän pelisäännöt ovat hakusessa. Tämän päivän hesarissa paljastetaan, että myös kunnat käyttävät palveluissaan yrityksiä, joissa ihmisiä pidetään orjatyössä.

    Lisää tullee…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jukka S kirjoitti 15.2.2011 kello 16:25

    Itseäni kiinnostaisi noiden lisäksi kantasi yrittäjyyteen ja siihen kannustamiseen – tietysti, jos koet, että siihen edes tulisi kannustaa.

    Olen parin ystäväni kanssa “harrastanut” yritystoimintaa varsinaisen työn ohella. Olemme huomanneet, että harrastuksenomainen yrittämiseen liittyy järjettömiä määriä hallinnollisia vaatimuksia ja tehtäviä. Tarkoituksenamme on lähiaikoina ainakin osalla siirtyä oman yrityksen palvelukseen, mutta yrittäjäriski pelottaa suhteessa turvalliseen palkkatyöhön. Suomen kansantaloudelle siitä olisi kuitenkin selvää hyötyä, vaikka ei miljoonista puhutakaan.

    Tuolla jossain aiemmassa blogikirjoituksessa kommenteissa oli muuten mielenkiintoinen peruste siirtymisessä kulutus eli ALV-pohjaiseen verotukseen, jota en itse ole koskaan tullut ajatelleeksi. Palkkaverot kohdistuvat vain suomalaisiin, mutta ALV koskettaa sekä kotimaista, että tuontikauppaa, jolloin se todellakin voisi olla yrittäjyyden kannalta parempi vaihtoehto? Voisiko kulutusverotusta muuttaa vielä enemmän progressiiviseen suuntaan? Jos elämälle keskeisten hyödykkeiden, kuten ruoka ja vaatteet ja tietyt palvelut esim. julkinen liikenne, ALV pidetään alhaalla suosisi se vähempituloisia, joiden tuloista suurempi osa menee näihin keskeisiin hyödykkeisiin. Omasta puolestani mm. rajatun pääomaverovapauden osingoista voisi poistaa samalla pitäen huoli, että yrittäjä saa palkkansa lisäksi kohtuullisen korvauksen ottamastaan riskistä.

    Nokian uutisia seuratessa tulee väkisin mieleen, että lähiaikoina Suomeen voisi syntyä lukematon määrä mikroyrityksiä IT-sektorille, kunhan päteviä koodareita ei ohjata maailmalle.

    Yrittäjyyteen ollaan ilmeisesti joillain aloilla (esim. rakentaminen) myös “pakotettu”, jotta työntekijöitä saadaan joustamaan. Tämän kaltaisten yrittäjyyden negatiivisten vaikutusten sekä sarjayrittäjyyden välttämistä voisi myös pohtia, jos siihen on yleisesti aihetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. ilkka kirjoitti 15.2.2011 kello 16:45

    Elina:
    “-opiskelun maksuttomuus, niin ulko- kuin kotimaisten opiskelijoiden. Ja miten opiskeluaikoja saataisiin lyhennettyä.”

    Paras tapa lyhentää niitä opintoja on nimenomaan luopua tuosta opiskelun maksuttomuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Paula kirjoitti 15.2.2011 kello 16:46

    Siis mitä, eikö jo suurin osa infrasta ole kuntien vastuulla? Ilmeisesti tarkoititkin valtion infra-hankkeita. Siinä olen samaa mieltä, maa kärsii kun infrahankkeet toteutuvat sen mukaan kellä nyt sattuu olemaan oma edustaja Arkadianmäellä. Esim. Länsiväylää ei rakennettu moottoritieksi Kirkkonummelle asti ennen kuin he saivat oman kansanedustajan. Tietyssä mielessä jokainen edustaja on esteellinen päättäessään näistä rahojen jaoista noinkin yksityiskohtaisesti mitä nyt.
    Se onkin sitten jo toinen juttu rakentuisiko mikään valtatie tai rata kuntien tai maakuntienkaan rahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Olli Pottonen kirjoitti 15.2.2011 kello 16:49

    Hankintalakia voisi samantien järkevöittää muillakin aloilla. Ymmärtääkseni juridiikka on keskeinen syy julkishallinnon IT-projektien jatkuviin epäonnistumisiin. (Asiasta paremmin tietävät korjatkoon tai tarkentakoon.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. TomiA kirjoitti 15.2.2011 kello 16:56

    Suomessa on jo valikoiva asevelvollisuus, koska naiset eivät osallistu ja miehistäkin vain joku 80 prossaa vai onko se jo 70?

    Asiaan. Persut on kuulema vihreiden päävastustajia. Siihen nähden luettelossa otetaan kantaa aika vähän persujen teemoihin. Oikeastaan ei lainkaan.

    Näillä näkymin ja vaaliohjelmaa odotellessa heikäläiset vastustavat

    -pakolaisia ja joskus maastamuuttoa ylipäänsä (koska työvoimapula, jos sellainen edes uhkaa, voidaan ratkaista muilla keinoin)
    -kehitysapua (kas, kun Suomi ei voi maailmaa pelastaa ja apu menee muutenkin ihan hukkaan)
    -ilmastosopimuksia (koska ilmastomuutos ei ole totta ja vaikka olisi, sitä ei kuulu estää siirtämällä teollisuutta Kiinaan, ja Suomikin on niin pieni maa)
    -teollisuuden “ulosliputtamista” (koska teollisuuden alasajo voidaan estää nykyistä paremmalla politiikalla)
    -pakkoruotsia (kuka sitä nyt kannattaisi muutenkaan?)
    -punavihreitä (koska he ovat absoluuttisesti pahoja tai ainakin toivottomia tolloja)

    Persuilla on myös muita mielipiteitä, ehkä melkein kaikki, mutta noista ne näppituntumalla tuntuvat eniten kohkaavan, jos en sitten jotain oleellista unohtanut.

    Jostain kohdista voi hyvin olla samaa mieltä ja toisista osittain. Pari älytöntäkin siellä on, jos ottaa huomioon perustelut.

    En tietenkään tiedä, kannattaako ja kenen kannattaa ja missä määrin profiloitua persujen vastustajaksi. Yksi viisaus kyllä menee niin, että vihreiden kannattaa inhota persuja ja päinvastoin, koska eivät kilpaile samoista äänestäjistä. Kinailusta seuraava julkisuus omille kannoille on siten ikään kuin riskitöntä.

    Oman vaatimattoman mielipiteeni mukaan, kannatta kuitenkin myös yrittää nakertaa persujen uskottavuutta. On ne sen verran hoopoja, että en heitä mielelläni hallituksessa näkisi (vaikka en niin innoissani ole ollut vihreidenkään esityksestä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seppo Hyttinen, ay-aktiivi kirjoitti 15.2.2011 kello 17:11

    Kuntaliitosten sijaan maakuntien itsehallinto! Kts. Ahvenamaa ja Kainuu…
    Ja pääkaupunkiseudulle ylikunnallinen metropolihallinto! Sillä kyllähän Stadi, Espoo, Vantaa ja Kauniainen aina yhtä maakuntaa vastaa;-))

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juho Laatu kirjoitti 15.2.2011 kello 17:18

    – jotain vihreää / luonnonsuojeluun liittyvää
    – jotain energiataloudesta
    – jotain EU:sta tai globaalista taloudesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Saara kirjoitti 15.2.2011 kello 17:30

    Pienyrittäjäksi ryhtymistä olisi minunkin mielestäni helpotettava ja siihen kannustettava selvästi nykyistä enemmän.

    Suomi elää murroksen aikaa, jossa uudenlaista liiketoimintaa on synnyttävä katoavan tilalle, mutta uuden luominen ja aiemmin tuntemattomien toimintamallien kehittely on aina ahdistavaa ja pelottavaa jo sinänsä. Siihen kun lisätään yrittämisen nykyinen pelottavuus, riskialttius ja kustannukset, moni joko jättää yrityksensä kokonaan perustamatta tai turvautuu toimimaan jo tunnettujen mallien mukaan, mahdollisimman turvalliselta tuntuvalla liikeidealla – eli sellaisella, joka on jo monella muullakin käytössä. Näin ei auteta pärjäämistämme tulevaisuudessa, eikä sitä kehitystä, jonka tavoitteena olisi oltava siirtymisemme jäkiteollisen yhteiskunnan jäähdyttelyvaiheesta seuraavalle tasolle (mikä ikinä se sitten kohdallamme onkin).

    Riskinottoa epävarmoilla aloilla tulisi siis helpottaa, mutta en väitä tietäväni, miten tämä tulisi käytännössä toteuttaa. Olisiko sen keksiminen jonkun huippupoliitikon tehtävä? 🙂

    Tukijärjestelmissä pitää päästä eroon nöyryyttämisestä, tuensaajien itsetuntoa lyttäävistä elementeistä, mielivaltaisuudesta ja monimutkaisuuudesta. Aika tehoton tämä nykysysteemi on, kun Kelassa tuen myöntäjä ei aina itsekään tiedä, kuka on mihinkin tukeen ja tuen määrään oikeutettu. Oikaisujen hakemiseen tuhraantuu kaikkien osapuolten aikaa ihan turhaan. Puhumattakaan tuista, jotka jäävät hakematta koska tukeen oikeutettu ei henkisesti kestä asioida virkailijan kanssa, tai on liian huonossa kunnossa kyetäkseen viemään polveilevia hakuprosesseja läpi. Toisin sanoen: perustulo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Samuli Saarelma kirjoitti 15.2.2011 kello 17:35

    1. Perustulo (ensimmäinen kohtasi vähän viittaa tähän). Olet käsittääkseni melkeinpä idean isä Suomessa, joten sinun ohjelmaasi tämän pitäisi kyllä ehdottomasti kuulua.
    2. Kiinteistöveron vähittäinen nostaminen niin, että sillä ulosmitataan kaupunkimaan ansioton arvonnousu maanomistajilta kaupungille (en tiedä, onko tämä kiinni eduskunnasta, mutta jos on, niin sitten tähän lisää vapautta kunnille). Seurauksena halvemmat asunnot ja alemmat tuloverot.
    3. Korkeakouluihin lukukausimaksut, jotta nopeasti opiskelu muuttuu nykyistä kannattavammaksi. Perustulo kompensoisi tämän taloudellista haittaa opiskelijoille.
    4. NATO-jäsenyys sopisi hyvin yhteen maanpuolustuksen muuttamisen vapaaehtoiseksi kanssa. Tosin tämä voi olla liian kova pala poliittisesti, joten pelkästään asevelvollisuudesta luopuminen olisi jo iso askel oikeaan.
    5. Suoran demokratian lisääminen. Tämä on kai ollut vihreiden listalla aiemmin, mutta on “jostain syystä” jäänyt vähemmälle heidän päästessä itse maistamaan valtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Saara kirjoitti 15.2.2011 kello 17:40

    ilkka:

    Elina:
    “-opiskelun maksuttomuus, niin ulko- kuin kotimaisten opiskelijoiden. Ja miten opiskeluaikoja saataisiin lyhennettyä.”
    Paras tapa lyhentää niitä opintoja on nimenomaan luopua tuosta opiskelun maksuttomuudesta.

    Millä perusteella muuten opiskeluaikoja ylipäätään halutaan ohjata lyhyemmiksi? Onko kenelläkään tiedossa, mitä kaikkea siitä seuraa? Eikö opiskellessa syntyvän henkisen pääoman laatu ole opiskeluajan pituutta tärkeämpää?

    Minä väitän, että tutkinto, jonka suorittamisen aikana on kasvettu kokonaisvaltaisesti ihmisenä (eikä siis vain opiskeltu laput silmillä mahdollisimman nopeasti), on keskimäärin paljon arvokkaampi sekä suorittajalle itselleen että kansantaloudellemme. En tiedä, onko asiaa tutkittu, mutta en lähtisi suin päin pakottamaan ihmisiä valmistumaan pikavauhtia ennen kuin seurauksia on kattavasti arvioitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 15.2.2011 kello 17:44

    Paula:

    Siis mitä, eikö jo suurin osa infrasta ole kuntien vastuulla?

    Jos puhutaan liikenneinfrasta niin ei ole, valtio osallistuu valtakunnallisiin hankkeisiin vaihtevallla osuudella, Helsingissä keskimäärin noin 50% ja muualla enemmän. Siellä missä äänestetään keskustaa kaikke hankkeet on valtakunnallisia. 🙂

    Olli Pottonen:

    Hankintalakia voisi samantien järkevöittää muillakin aloilla. Ymmärtääkseni juridiikka on keskeinen syy julkishallinnon IT-projektien jatkuviin epäonnistumisiin. (Asiasta paremmin tietävät korjatkoon tai tarkentakoon.)

    Sössitään sitä yksityisellä puolellakin, nyrkkisääntönä 70% IT-projekteista menee enemmän tai vähemmän pieleen. Kuuluu toimialan luonteeseen, olennaista on että ymmärretään luovuttaa ajoissa, ja tuota julkisbyrokratia ehkä haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ilpo Pernaa kirjoitti 15.2.2011 kello 17:48

    O.S:”Valikoivaan asevelvollisuuteen tai ammattiarmeijaan”

    Mistäpäs otat rahat moiseen, koska se tulee nykyistä huomattavasti kalliimaksi?

    Ammattiarmeijan sotilaat ovat pitkälle erikoistuneita omassa tehtävässään. Sodankäynnin teknologia tulee tuolla mallilla olemaan pitkälle teknistynyttä, mikä aiheuttaa lisääntyneen hankinta- koulutus ja ylläpitotarpeen. Jo yksistään palkkamenot nousevat diplomi-insinöörien tasolle vuorotyölisineen. Ylemmän johdon palkat nousevat osastopäälliköiden yritysjohtajien tasolle. Kantahenkilökuntaa on nyt n. 10 000.

    Jokainen työpaikka tulee vähintään säilymään , koska poistuvien varusmiesten tilalle tulee pidemmälle koulutettuja sotilasammattihenkilöitä. Heidän lisäkoulutuksensa entiseen varusmieskoulutukseen verrattuna vaatii lisää henkilötyövuosia.

    Oma kustannuslisänsä tulee koitumaan (on jo alkanut) Nato- yhteensovituksesta. Natoon liittyminen tuo lisää velvoitteita kansainväliseen kriisienhallintaan.

    Lisäksi saamme kotimaahan amerikkalaisen yhteiskunnan epätasa-arvon. Ulkomailla käytyjen sotien vainajat ovat vähän koulutetun väestönosan nuoria miehiä ja naisia.

    Tähtääkö Soininvaara tällä uudistuksellaan ehkä työllisyyspoliittisiin päämääriin ? Amerikkalaisella sotateollisuudella ainakin näyttää menevän hyvin, kansalla ei niinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Iikka kirjoitti 15.2.2011 kello 18:14

    Miten olisi opiskelevien vanhempien tuloloukut opintotukien tulorajojen johdosta? Näiden poistaminen siis? Havaitsin tämän juuri (sosiaalipoliitikkona) kun osui omalle kohdalle.

    CASE:

    vaimo opiskelee ja jää aitiyslomalle kesällä. siirtyy opintotuelta minimiäitiyspäivärahalle. Samalla palkkatuloloppuu. Jos perheen elättäjä (isä) nostaa opintotukea, saa tienata vain 660 euroa kuukaudessa. Tuloraja ei huomioi äidin tulon menetyksiä, perheen kasvua, eikä sitä, että perheelliseltä katoaa myös opintotuen asumislisä (n. puolet opintotuesta). tästä lähtien perhe on yleisen asumislisän piirissä, johon tulot vaikuttavat. Yleisen asumistuen piirissä oleminen on hyvin hankalaa, varsinkin keikkaluontoisesti työkentelevälle, jolla tulot vaihtelee kuukausittain.

    Nyt järkevimmältä ratkaisulta tuntuu jättäytyä kokonaan opintotuelta pois (toukokuussa) ja hoidella opinnot loppuun ilman tukea. Tässä elämänvaiheessa, kun korkeakouluopinot vaihtuvat uranluomiseen, tekee mielellään paljon ja monenlaista työtä. Nyt työtä ei saa tedä loppuvuonna yli 2000 kuukausipalkalla, ilman että joutuu palauttamaan alkuvuonna nostamansa tuet takaisin.

    Ongelma: tukien monimutkaistuminen & tuloloukut. Vaikka kiinostaa elättää perhe palkkatulolla, viesti on se, ettei sekään ole soveliasta ehdoitta.

    Kysymyksiä: Nopeuttavatko tulorajat opiskelijoiden valmistumista, vai onko kyse arvopohjaisesta päätöksestä? Soveltuuko työnteon rajoittaminen kaikilla aloilla työmarkkinoille siirtymiseen opinnoista, ottaaen huomioon tämän päivän työlämän luonteen? Asiantuntemus rakentuu usein sekä työelämässä että opinnoissa saman aikaisesti. (Toki myös aloja, joissa pätevysvaatimuseten takia siirtymä opinnoista työelämään on selvempi, kuten opettajat)

    Ratkaisu: Kannattamasi perustulo? Huomioithan, että vaika perustulo olisi sama kuin opintuki+asumislisä nyt (n.450), se alentaisi opiskelijan tulotasoa korkeamman veroprosentin vuoksi. Vaikka tuloraja poistuisi perustulon myötä, samalla nousisi opiskelijan veroprosentti nykyisestä 10 prosentista neljäänkymmeneen. Pitäisikö perustulossa alentaa veroprosentta opiskelijoiden kohdalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Tiedemies kirjoitti 15.2.2011 kello 18:31

    # Kaikille oikeus halutessaan omalla kustannuksellaan lyhempään työaikaan

    Voitaisiinko ajatella, että tämä tarkoittaisi samalla sitä, että ammattiliittojen turvat tukkoon siitä, jos joku nyt haluaa sitten palkata osa-aikaisia, esimerkiksi kuljetusalalla? Ei minulla tästä “oikeudesta” ole mitään ihmeempää mielipidettä, mutta tässä on muutama ongelma.

    Niillä aloilla, joilla nimellisesti palkka ja sen tuoma elintaso on sellainen, että tämä tulisi kysymykseen, käy usein niin, ettei työajasta tinkiminen ole edes kovin mielekästä. Siis, koska se kahdeksan tuntia siellä työpaikalla on lähinnä vain sitä varten että palaverit saadaan järjestettyä. Oikeasti töitä tehdään kellon ympäri.

    Ja en tiedä miksi hankintalaki on vain sosiaali- yms. alojen ongelma. En tunne asiaa tarkemmin, mutta olen ymmärtänyt, että se pakottaa jonkun laajan kokonaisuuden toimimaan lähinnä täysin järjenvastaisesti, tyyliin koko armeijan ostamaan leipänsä yhdeltä toimittajalta. (Tämä tuskin on totta, mutta karkea yleistys siitä, minkälaisia ongelmia siihen liittyy)

    Ota mukaan myös opintojen maksuttomuuden lopettaminen EU:n ulkopuolisilta, ja mielellään myös jonkinlaisen opintosetelin käyttöönoton. [Tällä ehdotuksella ammun itseäni jalkaan, koska asemani perustuu siihen, ettei ketään (vähiten opiskelijoita) kiinnosta kuinka hyvin osaan opettaa.]

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Mikko H kirjoitti 15.2.2011 kello 18:34

    Paras tapa lyhentää niitä opintoja on nimenomaan luopua tuosta opiskelun maksuttomuudesta.

    Paras tapa vähentää opiskelupaikoissa notkumista on hoitaa talous ja työmarkkinat siihen kuntoon, että nuorille on työpaikkoja joihin mennä. Raimo Sailaksen takavuosien ainainen kitinä oli, että opiskelijat piti hoitaa pikaisesti pois koulusta työmarkkinoille, mieluummin henkilökohtaisen velan voimalla. Yhtälöstä vaan puuttui ne työmarkkinat. Velanoton välttäminen on opiskelijoilta aivan rationaalinen valinta tilanteessa, jossa koulutusta vastaavista töistä ei ole takeita. Asian toinen puoli on sitten se, että (ammatti)korkeakoulujen sisäänottomäärät eivät mahdollisesti vastaa työvoimatarpeita, mikä on osaltaan aiheuttamassa ongelmaa. Näihin on tunnetusti vaikea puuttua, jos koulu saa rahaa aloituspaikkojen määrän mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.2.2011 kello 19:03

    Kiitos runsaista kannanotoista. Runsaus osoittaa, että tälle ohjelman rakentelulle on tilaus.
    Tämä on tarkoitettu sisällysluetteloksi, joten tässä kannattaisi ottaa kantaa sisällysluettelon laajennuksiin, ei itse sisältöihin, koska jokaisesta otsikosta tulee oma postauksensa.
    Olen värittänyt ne kommentit, jotka ovat johtaneet lisäyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jari Mustonen kirjoitti 15.2.2011 kello 19:08

    Olisi jotenkin toivonut, että valtiontalouden kestävyysvaje ja kuntien velanotossa piilevä aikapommi olisivat löytäneet tiensä listalle.

    Vaikenemisen joudun tulkitsemaan niin, että olet tyytyväinen Vihreiden yleisiin talouspoliittisiin linjoihin valtiontalouden rahoituksen osalta. Ymmärtääkseni ne taas pyörivät jonkin onnellisuusmittarin ympärillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Samuli Rinne kirjoitti 15.2.2011 kello 19:12

    Kannatusääni Artturin ehdottamille kokeiluille kaavoituksessa, koulutuksessa jne.

    Myös näkisin positiivisena sen, että selväsanaisesti OS tai joku muu kannattaisi ihmisille laajaa itsemääräämisoikeutta sikäli kuin asia koskee vain heitä itseään (jos sitä mieltä on).

    Vielä yksi juttu, koko päätöksentekoprosessin selkeyttäminen ja asiantuntijatiedon parempi hyödyntäminen avoimella prosessilla olisi vallan mukavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Catilina kirjoitti 15.2.2011 kello 19:18

    _ Mitä _ valtio siis konkreettisesti tekee “viheltäessään pelin poikki”?
    Millainen ääni kuuluu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. az kirjoitti 15.2.2011 kello 19:45

    Olisin kiinnostunut kuulemaan perimmäisistä eettisistä, periaatteellisista ja filosofisista lähtökohdistasi yhteiskunnallisuuteen, politikoimiseen ja demokraattiseen päätöksentekoon. Siitä perustasta, jonka varaan rakennat.

    Otetaan yhdeksi esimerkiksi vaikkapa vastauksesi MTV3:n vaalikonekysymykseen, jossa kysyttiin tulisiko valtion saada määrätä kuntien yhdistymisistä kuntien ja kuntalaisten tahdon vastaisesti. Olit vetänyt pallukan niin äärimmilleen kyllä-vastaukseen, että tuntui melkein kuin olisit ottanut yhteyttä MTV3:een ja pyytänyt lupaa liikuttaa pallukan ulos annetulta skaalalta.
    Miten oikeutat tämän tuolla perimmäisellä tasolla? En tarkoita nyt sitä, että miksi katsot näiden yhdistymisten olevan yhteiseksi hyväksi, vaan miten perustelet kuntien ja kuntalaisten tahdon sivuuttamisen? Muutaman päivän takaisen HS:n kyselyn mukaan helsinkiläisistäkin 75% vastustaa pakkoliitoksia, ja voi olettaa Helsingissä tämän yhdistymishalukkuuden olevan Suomen kärkiluokkaa Turun ohella. Toki edustukselliseen demokratiaan kuuluu ei-suosittujenkin päätösten tekeminen, mutta mikä on se arvo, minkä annat tällaisissa kysymyksissä ihmisten subjektiivisille tuntemuksille ja toiveille?

    Muita tätä perimmäistä pohjaa koskevia kysymyksiä voisivat olla esimerkiksi:

    Puoluepoliittinen laskelmointi vs omat rehelliset näkemykset?
    Oman poliittisen viiteryhmän vertaispaine vs omat rehelliset näkemykset?
    Miten suhtaudut näihin? Miten koet ne? Missä määrin pidättäydyt sellaisten omien näkemysten esittämisestä, joiden katsot voivan olla puolueen imagolle haitaksi, tai voivan tuoda hyökkäyksiä puoluetoverien taholta?

    Millaiseen syvempään päämäärään ja visioon kannattamasi poliittiset ratkaisut ja välineet tähtäävät? Millainen on näkemyksesi hyvästä Suomesta vuonna 2020 tai 2030 (enemmän ihanteiden ja mielikuvien tasolla)?

    Millainen on suhteesi epävarmuuteen ja väärässä olemisen mahdollisuuteen? Kuinka paljon poliittisessa ajattelussasi kiinnität huomiota mahdollisesti maksettavaksi tulevaan hintaan, jos näkemyksesi tai sen takana olleet lähtökohdat osoittautuvat virheellisiksi?

    Kuinka pyrit erottamaan toisistaan itsesi oikeuttamisen ja yhteiskunnallisen hyvän? Ettet päädy ajamaan jotakin tavoitetta, mahdollisesti kritiikkiä mielestäsi sulkien, koska olet investoinut tuohon tavoitteeseen paljon omanarvontuntoa, uskottavuutta tai esimerkiksi kunniantuntoa?

    Millainen on filosofinen näkemyksesi tiedosta? Entä ymmärryksestä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Koski kirjoitti 15.2.2011 kello 19:46

    Tuosta Nokian tapauksesta nähdään, kuinka epärehellinen tuo “naisen euro on 80 senttiä” on. Vertailu ei tehtyjen työtuntien lisäksi ota huomioon työpaikkojen turvallisuutta. Naisten tulisi siis saada olla turvallisemmissa työpaikoissa kuin miesta ja naisille pitäisi maksaa parempaa tuntipalkkaa kuin miehille.

    Mitä mieltä sinä olet naisen eurosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pompo Stenberg kirjoitti 15.2.2011 kello 20:11

    Iikalle pikavastaus: valmistumisen jälkeisiä tuloja ei huomioida opintotuen tuloharkinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Einsten kirjoitti 15.2.2011 kello 20:26

    Sekularismi. Ei erityisoikeuksia uskonnollisille yhdyskunnille (vrt. perustuslaki ja tasa-arvolaki).

    Todellinen tasa-arvo. Unohda feminismi.

    Pakkoruotsi pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Samuli Lintula kirjoitti 15.2.2011 kello 20:28

    “Hankintalakia on järkevöitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa”

    Jos viitsit, pyytäisi lukemaan muutaman kirjoittamani muistiinpanot aiheesta (neljä osaa muodostavat sarjan):

    https://www.facebook.com/note.php?note_id=301444479980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=302150634980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=302310934980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=303158234980

    (Niille, jotka eivät ole facebook-kavereitani, pahoittelen, että työni takia noiden muistiinpanojen näkyvyys on rajoitettu.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jaakko Särelä kirjoitti 15.2.2011 kello 20:35

    En nyt malta olla kommentoimatta, kun useassa kommentissa on kirjoitettu opiskelusta ja työnteosta.

    Minusta ensisijaista on saada mahdollisimman suuri osa opiskelijoista oman alansa töihin. Vasta toissijaista on opiskeluiden lyhentäminen.

    Syitä opiskelijoiden huonosta työllistymisestä koulutuksensa aloille voi etsiä mm. työehtosopimusjärjestelmästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Henri Weijo kirjoitti 15.2.2011 kello 20:54

    Tekesin ja muiden suomalaisia innovaatioita rahoittavien instanssien vahva restrukturointi

    Tästä on jo jonkin verran kirjoitettu lehdissä, että suurin osa tuista menee isoille yrityksille ja ns. “vakioasiakkaille” (HS.fi). Markkinat tietävät paremmin millä yrityksillä on potentiaalia kuin valtion virkamiehet. Lisäksi Tekes ja vastaavat karttavat riskiä. Tässä ei ole juuri mitään järkeä. Mallia voisi ottaa ennen kaikkea Israelista, jota pidetään aika lailla menestystarinana miten valtion ja venture capitalin suhdetta tulisi hoitaa (Wikipedia):

    The origins of the now thriving Venture Capital industry in Israel can be traced to a government initiative in 1993 named the Yozma program (“Initiative” in Hebrew); which offered attractive tax incentives to any foreign venture-capital investments in Israel and offered to double any investment with funds from the government.[4] As a result Between 1991 and 2000, Israel’s annual venture-capital outlays, nearly all private, rose nearly 60-fold, from $58 million to $3.3 billion; companies launched by Israeli venture funds rose from 100 to 800; and Israel’s information-technology revenues rose from $1.6 billion to $12.5 billion. By 1999, Israel ranked second only to the United States in invested private-equity capital as a share of GDP. And it led the world in the share of its growth attributable to high-tech ventures: 70 percent.

    Eli siirretään Tekesin ja vastaavien rahat rahastoon, josta jaetaan samalla perusteella kuin tuossa Yozmassa ja samanlaisilla veroeduilla. Varsinkin nyt kun Nokia uhkaa heittää paljon osaavaa mutta Nokialle turhaa osaamista kilometritehtaalle niin tällä alkaa olla jo kiire.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Henri Weijo kirjoitti 15.2.2011 kello 21:11

    Korkeapalkkaisen työvoiman houkuttelu Suomeen verohelpotuksilla

    Tätä kuulee aina sanottavan että suomalaisten suuryritysten on vaikea rekrytoida ulkomaalaisia huippuosaajia, koska verot on liian korkealla ja palkat liian matalat. Matalille palkoille on vaikea valtion tehdä mitään, mutta veroja voi helpottaa. Pätevien ulkomaalaisten saanti on hyvin tärkeää osaamisen vaihtamisen takia.

    Verohelptuksen perustelu on tämä: ulkomaalainen joka tulee Suomeen ei todennäköisesti jää tänne, ELLEI hän vietä täällä tarpeeksi pitkää aikaa ja luo niin vahvoja siteitä (esimerkiksi löydä puolisoa), että kokee Suomen uudeksi kodikseen. Tämänlaisia siteitä ei synny ihan nopeasti, sanotaan nyt lonkalta viiisi vuotta (tämän voisi varmistaa ihan tilastoistakin että mikä on todennäköisyys jäädä Suomeen kun on viettänyt X vuotta Suomessa.) Sama pätee suomalaisiinkin: monet ulkomaille työn perässä muuttaneet muuttavat takaisin Suomeen, ellei ole hyvin painavaa syytä (uusi elämä ulkomailla). Ulkomaalainen ei myöskään saa verorahoilleen samanlaista vastinetta kuin suomalainen, eikä hän ole nauttinut ensimmäisenä 18 ikävuotenaan ilmaisesta koulutuksesta tai vastaavasta.

    Yksi esimerkki voisi olla, että ensimmäiset viisi vuotta ulkomaalainen Suomessa nauttii merkittävästi alempaa tuloverotusta (sekä valtion että kunnallinen) joka nousee viidessä vuodessa portaittain kohti suomalaista verotasoa. Suomella olisi siis viisi vuotta aikaa “hurmata” tämä ulkomaalainen osaaja jäämään tänne. En tiedä kuinka moni muu maa harrastaa vastaavaa houkuttelua, mutta tiedän jonkin verran yksittäisiä esimerkkejä. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi harrastavat tätä jossain mittakaavassa.

    En lähde tässä spekuloimaan että miten paljon alennusta pitäisi saada alemmissa tuloluokissa ja eri aloilla. AY-liike tuskin tykkäisi siitä, että korkeapalkkaisilla SAK-aloilla alkaisi tulla halvemmin verotettua kilpailevaa työvoimaa. Mutta ajatus on pohtimisen arvoinen mielestäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. J. M. Korhonen kirjoitti 15.2.2011 kello 21:12

    Listalla alkaa olla jo pituutta, mutta vieno toive vielä olisi: energia. Mistä otetaan, miten paljon, millaisella politiikalla?

    Saatan liioitella vähän, mutten ehkä paljoa, jos sanon energian ja sen saatavuuden muodostuvan tämän vuosisadan alkupuolen määrääväksi kysymykseksi. Etenkin järkipuolueen edustajien toivoisi asiaan paneutuvan ;).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Henri Weijo kirjoitti 15.2.2011 kello 21:22

    Suomessa tutkinnon suorittaville ulkomaalaisille tarjottava automaattisesti työlupaa valmistumisen yhteydessä

    Tämä lienee yksi Suomen hölmöimpiä proseduureja. Moni EU:n ulkopuolelta tuleva, joka tekee Suomessa ilmaisen (!) korkeakoulututkinnon, joutuu lähtemään tutkinnon valmistuttua koska tälle ei myönnetä työlupaa. Tämä siis vaikka vastavalmistunut haluaisi kivenkovaan jäädä Suomeen. Itse tapasin yhden tällaisen tapauksen viime vuonna. Eli Suomi antoi ilmaisen tutkinnon ja potki tämän jälkeen maasta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 15.2.2011 kello 21:38

    “Terveydenhuolto pois kunnilta”

    Miksi ihmeessä? Kenelle?
    Firmoille? No, USA varoittava esimerkki.
    Valtiolle? Meistä itään on ollut runsaasti valtion järjestämää terveydenhuoltoa, jotka ovat toimineet pääasiassa lahjuksilla.
    Maakunnille? Ehkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Raimo K kirjoitti 15.2.2011 kello 21:42

    “Kaupunkiseutujen hallinto on järjestettävä”

    Jep! Kannatan Saksan mallia (joita on useita).
    Esim. Köln, jossa aika usein käyn messuilla, on jaettu yhdeksään noin 100.000 asukkaan osaan, joilla on demokraattinen hallinto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.2.2011 kello 22:33

    Kölmin demokraattisilla kaupunginosilla ei ole verotusoikeutta, joten niiden itsehallinto ei tuota sellaista segregaatiota kuin tuottaisi vaikkapa Kulosaaren erottaminen omaksi kunnakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Raimo K kirjoitti 15.2.2011 kello 21:47

    Jari Mustonen: “Olisi jotenkin toivonut, että valtiontalouden kestävyysvaje ja kuntien velanotossa piilevä aikapommi olisivat löytäneet tiensä listalle.”

    Julkisen talouden kestävyysvaje taitaa olla samanlainen “köyhät kyykkyyn” mantra kuin edellisen laman aikainen kulutusjuhla.
    Esim. eläkkeillä ei ole mitään tekemistä julkisen talouden kanssa, sillä yhä harvemmat ja harvemmat saavat kansaneläkettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. TomiA kirjoitti 15.2.2011 kello 21:48

    Olisi hienoa, jos eduskunnassa ryhdyttäisiin toimiin nuorisotyöttömyyden tiputtamiseksi pohjoismaiselle tasolle tai edes vähän lähemmäs.

    -Syrjäytymisvaaraa pitäisi siis vähentää erityisesti koulupudokkaiden kohdalla.

    -Lisäksi toivoisi, että valtio tukisi (korkeakoulujen) opiskelijoiden kesätyö- ja harjoittelupaikkoja ja vielä niin, että tuen saisi vain, kun työpaikka lankeaisi meriiteillä eikä suhteilla. Tuki voisi olla vaikkapa työnantajamaksuista luopuminen (ja opiskelija voisi maksaa ne “takaisin” osittain tai kokonaan valmistuttuaan).

    Tuollaiset uudistukset maksaisivat itsenä takaisin moninkertaisesti pitemmällä tähtäimellä.

    Muutenkin toivoisi vähän innovatiivisuutta peliin nuorisotyöttömyyden suhteen tai edes tutustumista muun maailman keinoihin. Nuorisotyöttömyys on kai Suomen suurin uhka — mutta tietysti myös mahdollisuus työvoimapulan torjunnassa ja osaamisen kehittämisessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Raimo K kirjoitti 15.2.2011 kello 21:54

    Ilpo Pernaa: “O.S:”Valikoivaan asevelvollisuuteen tai ammattiarmeijaan”
    Mistäpäs otat rahat moiseen, koska se tulee nykyistä huomattavasti kalliimaksi?”

    No se nyt riippuu täysin siitä, mitä budjetoidaan.

    Ja: “Kantahenkilökuntaa on nyt n. 10 000.
    Jokainen työpaikka tulee vähintään säilymään, koska poistuvien varusmiesten tilalle tulee pidemmälle koulutettuja sotilasammattihenkilöitä.”

    No ei sitä nyt niin vaan varusmiesten tilalle tulla, kyllä kai työnantaja työhönotosta päättää… Ja tuottavuusohjelma (?) pitää huolen työpaikkojen säilymisestä?
    Arvioida pitää muutenkin kuin stetson-menetelmällä.
    Suunta on kyllä selvä: varusmiesten määrä pienenee ja ammattilaisten suhteellinen osuus kasvaa, mutta mikä on lopputulos?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Riitta kirjoitti 15.2.2011 kello 22:25

    En tiedä, ovatko nämä sinulle tärkeitä, mutta ehdotan nyt silti:

    Kaikki alle yksivuotiaat kotihoitoon (päiväkoti joutuu maksamaan vauvalle äidinmaidon korvikkeen ja tekemään hänelle erikseen suolattoman ruoan).

    Isille mahdollisuus pidempiin perhevapaisiin äitien (tai siis imeväisten) oikeuksia huonontamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Austrian kirjoitti 15.2.2011 kello 22:28

    Millainen olisi seutuhallinnon rooli? Miten sen päättäjät valittaisiin? Mitä tehtäviä sille kuuluisi kaavoittamisen yms. sijaan?

    Mikä olisi maakuntatason ja seutuhallinnon välinen suhde? Pitäisikö maakuntien liitoista tehdä jonkinlaisia seudullisia päättäjiä laajemmissa asioissa?

    Nyt maakuntien liitot ovat kuntayhtymiä ja kuntayhtymien hallinto on valittu suoraan puolueiden mandaateilla, ei kansalaisten tai jäsenkuntien muuten kuin epäsuorasti.

    Resurssien epätasainen jakautuminen aiheuttaisi edelleen ongelmia eri alueiden kesken nimenomaan liikennehankkeiden rahoittamisessa. Ei maaseudun kunnilla olisi varaa hoitaa sellaisia edes yhdessä koska niiden resurssit menevät jo nyt peruspalveluihin. Ja jos terveydenhoito ja sos. palvelut siirrettäisiin ylemmälle tasolle niin varmaan valtionosuuksia myös leikattaisiin…

    Jos terveydenhoito menee pois kunnilta niin mitä tilalle? NHS:n kaltainen valtakunnallinen organisaatio vai palveluiden ostoja eri tuottajilta maakuntatasolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Risto Rönnberg kirjoitti 15.2.2011 kello 22:29

    Pitäisikö jo ottaa ruotsin kielen pakollisuudesta luopuminen ohjelmaan. Koko peruskoulun pikkuhiljaa tapahtuva “heikentäminen” olisi sitten jo laaja asia ja se koskee kuntataloutta sekä nykyisiä liian täyteen ahdettuja opetussuunnitelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Evert The NeveRest kirjoitti 15.2.2011 kello 22:37

    Maatalous ja maataloustuki agendalle.

    1) Poro-, hevos- ja kettutarhojen tuet pois ja varat omaishoidon tukeen.

    2) Maa- ja metsätalouden kansallisten tukien
    poisto Ruotsin tapaan.

    3) Nollatoleranssi maatalouden ympäristöhaitoille ja

    4) eläintenpidossa ilmeneville väärinkäytöksille ja muille maatalouden lakien rikkojille liiketoimintakielto, kuten on muidenkin yrittäjien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Raimo K kirjoitti 15.2.2011 kello 22:44

    Osmo: “Kölmin demokraattisilla kaupunginosilla ei ole verotusoikeutta, joten niiden itsehallinto ei tuota sellaista segregaatiota kuin tuottaisi vaikkapa Kulosaaren erottaminen omaksi kunnakseen.”

    Joo. Eipä taida Kulosaaressa olla 100.000 asukastakaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Ville kirjoitti 15.2.2011 kello 22:51

    Perustulo on noussut kommenteissa esiin. Sen voisi hyvin maksaa kaikille Suomen kansalaisille vauvasta vaariin – kompensaationa sitten koulujen ja päivähoidon maksut nostettaisiin lähemmäs todellisia tuotantokustannuksia ja kaikki Kelan maksamat tuet sairaanhoitoa ja lääkkeitä lukuun ottamatta voisi poistaa; jopa pakollisista eläkevakuutuksista ja työttömyysvakuutuksista voisi luopua (vapaaehtoisesti niitä saisi yhä ottaa kuka haluaa, mutta perusturva rahoitettaisiin verovaroin). PeruS-mielisemmän perustulon saisi, kun oleskelu- tai työlupa ei siihen oikeuttaisi… Kuntienkaan ei tarvitsisi maksaa ylimääräisiä tukia pienten lasten koti- tai yksityisestä hoidosta, kun pienten lasten pitäminen kotona olisi houkuttelevaa, jos omat tulot ovat pienet. Nykyisinhän voi olla niin, että pienipalkkaista vuorotyötä tekevän ihmisen lasten vuorohoidon todelliset kustannukset ovat niin isot, että halvemmaksi tulisi kunnan maksaa samaa palkkaa vastikkeetta, jos lastenhoitoa ei tarvitsisi järjestää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Liian vanha kirjoitti 15.2.2011 kello 23:53

    “Tätä kuulee aina sanottavan että suomalaisten suuryritysten on vaikea rekrytoida ulkomaalaisia huippuosaajia, koska verot on liian korkealla”

    Suomessa on ollut vuodesta 1996 lähtien voimassa ulkomaisille asiantuntijoille kohdennettu veronhuojennuslaki, niin sanottu avainhenkilölaki Lain mukaan työntekijä voi tietyissä tapauksissa maksaa ansiotuloistaan 35 prosentin lähdeveroa progressiivisen veron
    sijaan. Edun saa enintään 48 työskentelyn ensimmäiseltä kuukaudelta
    Palkan pitää olla jotain 6000 euroa ja enemmän

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Liian vanha kirjoitti 15.2.2011 kello 23:57

    Julkisen talouden vaje pitäisi täyttää leikkaamalla julkisen sektorin palkkoja 30 %.
    Näin tehtiin Virossa, Latviassa, Kreikassa, Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa.
    Suomi voisi ottaa mallia muusta EU:sta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.2.2011 kello 8:15

    Liian vanha: julkisten palkkojen alentaminen 30 prosentilla vähe3ntäisi terveyskeskusten osalta kuluja sata prosenttia, kun ei olisi henkilökuntaa lainkaan vaan kaikki menisivät yksityissektorille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. JS kirjoitti 15.2.2011 kello 23:58

    Tuloksellisempaa kehitysyhteistyötä

    Kehitysmaiden köyhien ihmisten elinolojen kestävä parantaminen on hyvin tärkeää, mutta sitä tehdään usein tehottomasti. Kehityspoliittinen keskustelu on usein kinastelua siitä, paljonko rahaa pitäisi panna palamaan, vaikka olisi paljon tärkeämpää keskittyä siihen, mitä saadaan aikaan.

    Viisaita ympäristöinvestointeja

    Ympäristönsuojelun ja etenkin ilmastopolitiikan nimissä tehdään julkisin varoin tai pakotetaan ihmisiä tekemään monia investointeja, jotka tulevat kovin kalliiksi mutta edistävät tavoitteita vain vähän. Toisaalta on monia investointeja, joita ei tehdä, vaikka ne toisivat erittäin isoja ympäristöhyötyjä halvalla tai jopa rahaa säästäen. (Esimerkiksi siinä, että tavarajunaliikennettä palvelevista rata- ja vaunuinvestoinneista on tingitty ja annettu tavaraliikenteen siirtyä radoilta rekkaralliksi on tuhlattu rahaa, menetetty ihmishenkiä ja pilattu ympäristöä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Hybrid kirjoitti 16.2.2011 kello 0:58

    VR:n kulut on 1.4miljardia vuodessa. Tämän saisi varmasti tippumaan 1.0 miljardiin jos poistaisi lippujen myynnin ja tarkastuksen. Koko toiminta valtion rahotteiseksi ja käyttöasteet saisi nousemaan. Junamatkustus alkaisi vasta ilmaisena korvaamaan turhia yksityisautomatkoja. Ilmastotavoitteisiin pääsy varmasti helpottuisi huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. TommiK kirjoitti 16.2.2011 kello 2:14

    Euroopan energiapolitiikka uusittava. 20/20/20-sopimuksesta luovuttava ja korostettava energian päästöttömyyttä. Tämä tarkoittaa toki ydinvoiman laajaa lisärakentamista koko Euroopan alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Risto kirjoitti 16.2.2011 kello 7:13

    Henri Weijo:
    Suomessa tutkinnon suorittaville ulkomaalaisille tarjottava automaattisesti työlupaa valmistumisen yhteydessä

    Työluvan saa, jos vain on se työpaikka. Työpaikkaa saa etsiä valmistumisen jälkeenkin vielä 6 kk: http://213.138.145.18/netcomm/content.asp?article=3402&language=FI#9 (9 & 10)

    Pitäisikö jokaiselle, joka on AMK-tutkinnon suorittanut, mutta ei esimerkiksi osaa suomea tai ole muutenkaan erityisemmin työllistyvää sorttia tarjota mahdollisuutta elää täällä maailmantappiin sosiaaliturvan varassa? Tietysti tälläisissä tapauksessa se perimmäinen virhe on tehty opiskelupaikka ja -lupa myönnettäessä.

    Menee listalle tai ei, toivottavasti joku poliitikko mietti, onko erityisesti näissä englanninkielisissä AMK-ohjelmissa maksajan kannalta jotain järkeä. Minusta ne tuntuvat varsin kalliilta kehitysavun muodolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.2.2011 kello 8:12

    Weijon esittämä ongelma on osittain ratkaistu. Ennen piti matkustaa kotimaahansa (!) anomaan työlupaa Suomeen, vaikka se työpaikka olisi olemassa. Nyt ei enää tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Risto kirjoitti 16.2.2011 kello 7:36

    “Kaukolämmön rangaistusvero” pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Jussi kirjoitti 16.2.2011 kello 8:24

    Tossa kommentissa meni Osmo pahasti metsään. Julkisella puolella on ainakin lattiatasolla paremmat palkat, enemmän lomaa, ruokatunti työaikaa, melkein täydellinen irtisanomissuoja. Siksi palkanalennus voisi olla ihan paikallaan. Jos työntekijät lähtevät yksityisille, en pitäisi sitäkään niin pahana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 8:43

    Noin otsikkotasolla, kun olet sitä mutissut että mitä tahansa saa rakentaa jos se on kaavan mukainen niin pitäisikö tähän tulla joku muutos? Eli siis kevyempi kaavoitusohjaus ja tiukempi valvonta. Voisiko tähän yhdistää jotenkin harmaan talouden kitkentää ja työsuhteiden valvontaa, eli siis jotenkin niin että kerran myönnettävän rakennusluvan sijaan olisi läpi rakennusprosessin jatkuva valvonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. spottu kirjoitti 16.2.2011 kello 9:14

    Julkisuusperiaate hallinnossa pitäisi ymmärtää paljon nykyistä laajemmin.

    Hankintalain osalta tämä esimerkiksi tarkoittaisi että tarjouspyynnöt, sopimukset ja hyväksymispöytäkirjat ovat julkisia koko sopimuksen voimassaoloajan, ja kenellä tahansa pitää olla mahdollisuus arvioida onko hyväksytty a) tarjous b) toimitus tarjouspyynnön mukainen.

    IT-järjestelmien osalta tämä tarkoittaisi että sopimusten puitteissa tehdyn työn tuloksena syntyneet siirrettävissä olevat immateriaalioikeudet kuuluvat julkistilaajalle, joka luovuttaa niihin oikeuksia harkintansa mukaan. Nykyinen käytäntö jossa toimittaja voi rauhassa rakentaa vendor lock-in -mekanismeja asiakkaan järjestelmiin pitää voida kyseenalaistaa. Sama pätee tietysti mihin tahansa immateriaaliomaisuuteen joka on syntynyt julkissopimuksen puitteissa.

    Julkishallinnossa kerätyn data osalta tämä tarkoittaisi että kaikki julkinen data tulee saattaa julkisesti saataville jotta harrastajat ja yksityiset yritykset voivat rakennella niiden päälle omia sovelluksiaan. Tämä tarkoittaa sekä manuaalista että ohjelmallista käyttöä. Keinotekoisten “teknisten esteiden” rakentaminen tulee sanktioida, ja poistaa hallintoyksiköiltä laskennalliset kannustimet joita käytetään perusteena maksulliselle datan jakelulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Artturi B kirjoitti 16.2.2011 kello 9:23

    Samuli Lintula:<blockquote'<Niille, jotka eivät ole facebook-kavereitani, pahoittelen, että työni takia noiden muistiinpanojen näkyvyys on rajoitettu.

    sick brag!

    Raimo K:

    Esim. eläkkeillä ei ole mitään tekemistä julkisen talouden kanssa, sillä yhä harvemmat ja harvemmat saavat kansaneläkettä.

    !? Jengi kuitenkin yleensä maksaa veroja, kun ne tekee duunia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.2.2011 kello 9:36

    Pakollinen eläkejärjestelmä lasketaan osaksi julkista taloutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Raimo K kirjoitti 16.2.2011 kello 9:24

    Liian vanha: “Julkisen talouden vaje pitäisi täyttää leikkaamalla julkisen sektorin palkkoja 30 %.
    Näin tehtiin Virossa, Latviassa, Kreikassa, Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa.
    Suomi voisi ottaa mallia muusta EU:sta”

    Niin että juuri näillä mailla menee niin hyvin, että Suomen pitäisi ottaa mallia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Tapio Peltonen kirjoitti 16.2.2011 kello 9:37

    En ihan sataprosenttisesti allekirjoita Evertin ajatuksia maataloudesta, mutta niiden suunta on kyllä oikea. Erityisesti pitäisi lainsäädännön tasolla osoittaa, että lainsäätäjä ymmärtää sen, että maatalouden suojavyöhykkeiden kasvattaminen on moninkertaisesti kustannustehokkaampi tapa suojata vesistöjä rehevöitymiseltä kuin likimain voodooperiaatteella toimivien pienpuhdistamojen pakkoasennuttaminen jokaiseen haja-asutusalueen asuinkiinteistöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. B.J kirjoitti 16.2.2011 kello 9:53

    Voisit kampanjan aikana sanoa jotain myös huumeista ja riippuvuuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Liian vanha kirjoitti 16.2.2011 kello 10:12

    “Liian vanha: julkisten palkkojen alentaminen 30 prosentilla vähe3ntäisi terveyskeskusten osalta kuluja sata prosenttia, kun ei olisi henkilökuntaa lainkaan vaan kaikki menisivät yksityissektorille.”

    Tuskinpa, ei yksityisten asiakaskunta lisäänny elleivät hinnat halpene. Yksityiselläkin tuotanto on sidottu kysyntään, ei muiden palkkoihin.
    Ei vastaavaa siirtymää ole tapahtunut noissa muissakaan EU-maissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Liian vanha kirjoitti 16.2.2011 kello 10:15

    “Pakollinen eläkejärjestelmä lasketaan osaksi julkista taloutta.”
    Kysmys on vains iitä, että Suomessa oikeisto haluaa näyttää Suomen himoverottajana.
    Mm laskemalla kirkollisveronkin veroasteeseen.

    Veroaste on muutenkin vertailukelvoton luku, koska jokainen maa laskee sen omsita lähtökohdistaan eikä minkään standardin mukaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 16.2.2011 kello 10:29

    Kuntahallinnon voisi lopettaa tarpeettomana.
    Tiet, kadut, puistot ym yleisten alueiden rakentaminen ja ylläpito voidaan voidaan siirtää Tiehallinnolle.
    Samoin vesi-ja viemärilaitokset.
    Sähkö-ja energialaitokset voidaan tehdä valtion omistamaksi yhtöiksi tai yhdistää Tiehallinttoon, josta tulisi suuri infran ylläpitäjä.

    Koulutusta ja päivähoitoa varten perustetaan Opetusvirasto , näin voidaan yhdistää varhais- ja myöhempiopetustoimi.Kirjastot tähän organisaatioon

    Sosiaalitoimi Kelaan.

    Terveydenhoitoon kokonaan uusi malli , jossa asiakaspalvelu ja perustervydenhoito perustuu yrittäjiin ja erikoissaanhoito julkisiin sairaaloihin . Mahdollisuus tietysti yksityisiin sairaaloihinkin, mutta ilman valtion tukea.

    Kulttuuri ja urheilu yhdistyksiin, joita valtio tukee ainakin aluksi

    Mikä tässä on vaikeaa ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. lasse kirjoitti 16.2.2011 kello 10:31

    Rakentamisen normiohjaus on siitä huono, että se kaventaa rakentamisen tapoja ja suosii sarjatuotantoa eli kartellisoi rakentamisen isoille yhtiöille. Innovaatiotakin syntyy vähän huonosti ministeriön pöydällä. Siksi olisi hyvä yhdistää kohoava kiinteistöverotaso ja rakentamisen kehittäminen niin, että tehdään kiinteistöverosta ohjaava “tasapainolauta”vero. Siis listataan hyviä ja tavoiteltavia asioita uudisrakentamisessa: energiatalous, tonttitehokkuus, arkkitehtuuri , uudet rakennustavat jne. Ne rakennukset, joissa ei ole näihin satsattu maksavat korotettua kiinteistöveroa, vähän satsanneet normaalia. Paljon satsanneet saavat pariksi kymmeneksi vuodeksi alennuksen kiinteistöveroon ,joka rahoitetaan “huonojen” korotetuilla veroilla. Markkinat hinnoittelevat pienenkin veroeron hintoihin, ja pääomaa ohjautuu hyvään rakentamiseen monimuotoisuuden ja innovoivuuden kärsimättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Liian vanha kirjoitti 16.2.2011 kello 10:46

    “Verotus ja tulonsiirrot: Keskeisintä on nostaa pienipalkkaisen työn kannattavuutta”

    Heh, Osmo haluaa lisää köyhiä ja suuremmat tuloerot eli jakaa tulot yhä jyrkemmin suurituloisten hyväksi ja pienituloisten vahingoksi.
    Pienipalkkainen työ ei juurikaan lisää bkt:ta eli kasvun ja bkt:n kannalta pienipalkkaisella työllä ei ole merkitystä.
    Työttömien elättäminen maksaa n 2 % bkt:ta eli pienipalkkainen työ lisää bkt:ta ehkä 2,5 % mutta vain kertaluontoiseti eli sillä ei ole oleellista merkitystä.

    Todennäköisesti tuon pienipalkkaisen työn organisointi tulee kalliimmaksi

    Ainoa motiivi pienipalkkaisen työn edistämisessä on Osmollakin Egyptin ja Tunisian kaltaisten levottomuuksien estäminen.
    Työssä olevaa voidaan valvoa tehokkaasti ja niinpä nähdään helposti ketkä ovat vaarallisia eliitin asemalle.Työssäkäyvän työnantajavalvonta kun ulottuu nykyään yhä laajemmin myös yksityiselämäänkin

    Ja työnantajan ja valtion edustajt kuuluvat hys-hys-verkostoihin, jotka kyttäävät toisinajattelijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 10:46

    spottu:

    Julkishallinnossa kerätyn data osalta tämä tarkoittaisi että kaikki julkinen data tulee saattaa julkisesti saataville jotta harrastajat ja yksityiset yritykset voivat rakennella niiden päälle omia sovelluksiaan. Tämä tarkoittaa sekä manuaalista että ohjelmallista käyttöä. Keinotekoisten “teknisten esteiden” rakentaminen tulee sanktioida, ja poistaa hallintoyksiköiltä laskennalliset kannustimet joita käytetään perusteena maksulliselle datan jakelulle.

    Just näin. Se Amerikkalainen malli jossa kaikki julkishallinnon tuottama tieto ei lähtökohtaisesti ole tekijänoikeussuojan alaista on järkevä. Tämä on sitä perusinfraa minkä päälle voi tehdä sovelluksia, lisää tätä ja vähemmän idioottimaista IT-lainsäädäntöä. Esimerkiksi Tilastokeskus, Helsingin kaupungin tietokeskus ja HSL on tätä jo hyvin edistänyt, milloin vaikkapa KELAn dataa saadaan verkkoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Raimo K kirjoitti 16.2.2011 kello 10:47

    Osmo: “Pakollinen eläkejärjestelmä lasketaan osaksi julkista taloutta.”

    Miksiköhän? Kela ja vakuutusyhtiöt samalla viivalla???
    Eläkevakuutuksissa ei silti ole mitään kestävyysvajetta, joten se ei vaikuta julkisen sektorin kestävyysvajeeseen muuta kuin sitä pienentäen.
    Epäilen edelleen tarkoitushakuista laskuvirhettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Raimo K kirjoitti 16.2.2011 kello 10:49

    Artturi B: “Jengi kuitenkin yleensä maksaa veroja, kun ne tekee duunia.”

    Ja missähän eläkeläiset eivät maksa veroja?
    Ja kestävyysvajeessa aina viitataan eläkeMENOIHIN.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Liian vanha kirjoitti 16.2.2011 kello 10:49

    “Kaikille oikeus halutessaan omalla kustannuksellaan lyhempään työaikaan”

    Eli halutaan luoda eliitille työnantan “vapaaehtosesti” maksamia lisäetuuksia ja köyhät tekemään työtä 24/7 ?
    Nyt nuo etuudet ovat subventoituja, oten kaikki voivat käyttää niitä ja se tietysti harmittaa eliittiä, kun kauppapiikakin voi olla esim osa-aikaeläkkeellä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Liian vanha kirjoitti 16.2.2011 kello 10:53

    Tuo kahdenkerroksen väki-ajattelu istuu lujasti vihreissä.Kuin 1700-luvun Venäjällä.

    Sinnemäki piti aivan luonnollisena 100000 euron irtisanomiskorvausta Nokian insinööreille mutta ahtaajille hän ei suvaitse euroakaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Raimo K kirjoitti 16.2.2011 kello 10:57

    “Osmo: julkisten palkkojen alentaminen 30 prosentilla vähe3ntäisi terveyskeskusten osalta kuluja sata prosenttia, kun ei olisi henkilökuntaa lainkaan vaan kaikki menisivät yksityissektorille.”

    Liian vanha: “Tuskinpa, ei yksityisten asiakaskunta lisäänny elleivät hinnat halpene. Yksityiselläkin tuotanto on sidottu kysyntään, ei muiden palkkoihin.
    Ei vastaavaa siirtymää ole tapahtunut noissa muissakaan EU-maissa.”

    Siis henkilökunta menisi yksityissektorille! Kyllä terveyskeskuksen tuotanto putoaa, jos henkilöstöä ei ole – vai miten Liian vanha tilanteen hoitaisi?
    Yksityisen puolen asiakkaiksi tietysti menisivät ne, jotka pystyisivät – lisää tulisi jonkin verran.
    Virossa on jo valmiiksi yksityisten perhelääkärien järjestelmä, joten siirtymät ja palkanalennukset eivät sitä koske, Latviasta ym. en tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Raimo K kirjoitti 16.2.2011 kello 11:02

    PS: terveyskeskuksessa lääkäri voi tienata yli 5.000 euroa/kk – ja se kuulostaa paljolta.
    MedOnella reipas kandi voi samoissa hommissa tienata 10.000 €.
    Jos nyt julkisen puolen palkkaa lasketaan 30%, kuinka käy?
    Työtahti on kova myös julkisella puolella, ainakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Jukka kirjoitti 16.2.2011 kello 11:10

    Vapaa autoetu työsuhdeetuna on lakkautettava. Tämä etuus kannustaa yksityisautoiluun henkilökohtaisissa ajoissa silloinkin, kun julkisen liikenteen käyttö voisi olla järkevää: kun menovesi on käytännössä ilmaista, tuntuu junalippu kohtuuttoman kalliilta vaihtoehdolta esim. perheen lapin matkaa suunnitellessa. Auton käyttöetu on aivan riittävä etuus, sillä työajossa ajatut kilometrit voi laskuttaa työnantajalta. Lisäksi työsuhdefillarista on tehtävä houkuttelevampi vaihtoehto työnajantajalle ja työntekijälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Samuli Saarelma kirjoitti 16.2.2011 kello 11:12

    lasse, en ihan ymmärrä ideaasi. Jos “hyvä” rakentaminen on oikeasti hintansa arvoista asukkaalle, miksi sitä pitäisi erityisesti subventoida kiinteistöverolla? Jos se taas ei ole rahansa arvoista, miksi keinotekoisesti pakottaa ihmiset ostamaan kalliimmin rakennettuja asuntoja kuin mitä he vapailla markkinoilla haluaisivat? Emmehän me kannusta ihmisiä ostamaan Rols Royceja Toyotojen sijaan.

    Kiinteistövero voidaan minun puolestani tehdä ainakin jossain määrin sidonnaiseksi tontin kokoon, jolloin tonttitehokkuudella (paljon ja korkeita taloja) säästää siinä verotuksessa, vaikkei sitä tämän eksplisiittisemmin subventoitaisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Timo Hosia kirjoitti 16.2.2011 kello 11:34

    Pakkoruotsin poisto lisäisi ruotsia oikeasti osaavien määrää.

    Pakkoruotsi ei ns. toimi. Toimimattomuus ei johdu huonosta opetuksesta, ilmapiiristä tms., vaan pakollisuudesta itsessään. Erilaisia innovaatioita saada teinit jotenkin innostumaan pakkoruotsista on lautakunnissa ja elimissä palloteltu siitä asti kun pakoruotsi on ollut olemassa. Pitäisi pystyä myöntämään tosiasiat; pakkoruotsi ei opeta ruotsia kuin murto-osalle ikäluokkaa.

    Vapaaehtoisena ruotsina voisi tarjota runsaasti vaihtoehtoja siten että olisi esim. A-ruotsi (A-englannin sijaan), B-ruotsi, C-ruotsi ja vielä lukukauden mittainen pikakurssi, D-ruotsi, jonka voisi aloittaa milloin vaan iltapäivä-extrana ja joka painottuisi käytännön puhetaitoon.
    Tällöin joukko joka ei valitsisi ruotsia ollenkaan, pysyisi melko pienenä.

    MIKÄ OLEELLISINTA: Tämä joukko, joka ei ruotsia valitsisi, on se joka nykyiselläänkään ei opi yhtään ruotsia vaikka tilastoissa kurssit läpäiseekin. Ei yhtään.
    Tämän oppimisenergian vapauttaminen muihin opintoihin lisäisi ruotsia halukkaasti opiskelevan joukon viihtyvyyttä ja oppimistuloksia. Lisäksi se poistaisi sen angstisen suhtautumisen suomenruotsalaisiin ja ruotsiin toisena kansalliskielenä jota pakkoruotsi ruokkii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Heikki kirjoitti 16.2.2011 kello 12:39

    Miten määäritellään julkisen talouden tasapaino?

    Kun käytämme euroa muiden maiden kanssa, niin riittää, että parilla maalla menee Suomea huonommin. Velka tullaan kuitenkin jossain vaiheessa printtaamaan pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Rauli kirjoitti 16.2.2011 kello 12:54

    1. Kuten jo esitit, Kelalle siirettäisiin merkittävä osa toimeentulotukiin liittyvistä asioista ja kuntien sosiaalitoimi keskittyisi muihin tehtäviinsä.

    2. Sairaanhoitomenot remonttiin. Pitäisikö erikoissairaanhoito siirtää kokonaan valtion kontolle?

    3. Kuntalaki uusiksi. Kunnat voisivat mennä konkurssiin, jos ne hoitavat asiansa huonosti. Kuntien yhdistymisien yhteydessä poistetaan henkilöstön viiden vuoden työllisyyssuoja.

    4. Ei pääomaveron nostamiselle. Nostetaan mielummin yhtiöiden voitoistaan maksamaa (26%) tuloveroa, kuin kotimaisia sijoittajia sortavaa (28%) pääomaveroa. Ulkomaiset yritykset näyttävät joka tapauksessa O-veroa Suomessa ja maksavat soinkoa keveymmän verotuksen maissa. Poistetaan yrityksiltä kirkollisvero.

    5. Yleisen solidaarisuuden nimissä lasketaan listaamattomien yritysten “verovapaata” osinkorajaa 75.000€ ja nostetaan samalla pienyritysten alv-rajaa.

    6. Uudistetaan kehitysapua. Siirretään kehitysavun menoluokkaan KAIKKI humanitaarisesta maahanmuutosta aiheutuvat kulut sekä rauhanturvaamisen kustannukset puolustusministeriöltä. Rauha on parasta kehitysapua. Tämän jälkeen voimme leikata muista kehitysapuprojekteista kokonaissumman muuttumatta.

    7. Tehdään muutoksia julkisen sektorin työsuhteiden ehtoihin ja tämän jälkeen otetaan kaikki julkisen sektorin toimet tarkasteluun tuottavuusohjelman pohjalta.

    8. Ray ja Veikkaus fuusioidaan.

    9. Alkoholituotteet normaaleiksi myyntiartikkeliksi. Alkon organisaatio ajetaan alas. Valtio saa verotulonsa alkoholiveroilla. Altia Oy valmistaa ja tuo maahan mitä saa kaupaksi.

    10. Kannabiksen lääkekäyttö sallittava.

    Tässä muutamia ehdotuksia näin ensi alkuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Henri Weijo kirjoitti 16.2.2011 kello 13:41

    Samuli Saarelma, eikö ihan yksinkertaisesti olisi viedä veron painotusta kiinteistöverosta pois kohti maapohjaveroa? Tämä ainakin pakottaisi rakentamaan korkealle ja tiiviisti. Ja ylipäätänsä pakottaisi rakentamaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. lasse kirjoitti 16.2.2011 kello 13:55

    Samuli:

    Siis suosittaisiin yhteiskunnan kannalta “hyvää” rakentamista. Asukkaalle on ihan sama, minkälainen eriste kaukolämpötalon seinän välissä on, kun patteria voi kääntää isommalle. Mutta jos rakennusliike saa paremman katteen hyvin eristetystä talosta (koska sen asumiskulut olisivat halvemmat) se rakentaa niitä. Toisaalta harvempi rakentaa haja-alueelle öljylämmitystalon, koska sen jälleenmyynti/spekulointiarvo laskee kiinteistöverorasituksen vuoksi.

    Jos nyt vain korotetaan kiinteistöveroa hinnan mukaan, käy niin ettei kukaan uskalla ostaa uusia asuntoja nousevan kiinteistöveron pelossa, ja asumisen laatu laskee kiinteistöveron verran.Samalla kiinteistökannan vanhetessa kasvaa paine nostaa kiinteistöveroa, koska vanhemman asuntokannan kaupoista syntyvä markkinahinta on keskimäärin pienempi kuin tasaisesti uusiutuvalla asuntokannalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Risto kirjoitti 16.2.2011 kello 14:00

    Raimo K:

    Ja kestävyysvajeessa aina viitataan eläkeMENOIHIN.

    A) Myös julkisella puolella on paljon nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä
    B) Kaikissa laskelmissa oletetaan, että veroluontoisia eläkemaksuja joudutaan tulevina vuosina myös yksityisellä sektorilla selvästi korottamaan. Se on kaikki rahaa, jonka työnantajat joutuvat maksamaan (jostain pitäisi löytyä asiakas, joka on sen valmis maksamaan), ja toisaalta se on rahaa joko ei jää sen enempää työn tekijän kuin (varsinaisina veroina kerättävänä) muun julkisen sektorin pyörittämiseen käytettäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Raimo K kirjoitti 16.2.2011 kello 14:18

    Rauli: “2. Sairaanhoitomenot remonttiin. Pitäisikö erikoissairaanhoito siirtää kokonaan valtion kontolle?”

    Tämä tarkoittanee sitä, että sairaanhoitoon täytyy panostaa lisää – meillähän käytetään sairaanhoitoon muita kehittyneitä maita huomattavasti vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Mopo kirjoitti 16.2.2011 kello 14:25

    Pieni, mutta järkevä aloite:
    Alle 50 kuutioisten mopojen ja moposkoottereiden keinotekoinen 40 km/h nopeudenrajoitus ja -rajoittimet poistettava. Luonnostaan ne kulkevat n. 60 km/h, jolloin niiden moottorikin toimii kuten on suunniteltu (=taloudellisemmin ja saasteettomammin), ja ne soveltuisivat taajamaliikenteeseen huomattavasti nykyistä paremmin ja turvallisemmin olematta tientukkeena.

    Kevytmoottoripyöräksi luokiteltu 125 kuutioinen skootteri olisi muuten toki vaihtoehto työmatkakulkineeksi huhtikuusta marraskuun loppuun, mutta nykyisillä järkyttävillä vakuutusmaksuilla auto tulee halvemmaksi.

    Skootterin pysäköintikin kaupungissa on oleellisesti autoa simppelimpi juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Olli Pottonen kirjoitti 16.2.2011 kello 14:33

    Pyöräilyn edistäminen ilmestyikin jo listalle. Sinällään hieno asia, mutta pyöräilyn suurin ongelma on huonot pyörätiet, joista päätetään kunnallistasolla eikä eduskunnassa. Toisaalta hallitus voisi muuttaa tieliikenneasetusta siten, että pyöräilijä saisi ajaa ajoradalla sen huonon pyörätien sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.2.2011 kello 15:27

    Tuosta Nokian tapauksesta nähdään, kuinka epärehellinen tuo “naisen euro on 80 senttiä” on. Vertailu ei tehtyjen työtuntien lisäksi ota huomioon työpaikkojen turvallisuutta.

    Minua tässä keskustelussa häiritsee se, että verrataan kuukausiansioita eikä tuntiansioita. On ymmärrettävää, että pidemmästä työajasta maksetaan korkeampaa palkkaa. Kun työtuntien määrä vuodessa otetaan huomioon, ero supistuu olennaisesti, joidenkin väitteiden mukaan jopa poistuu kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. TomiA kirjoitti 16.2.2011 kello 15:48

    “Kun työtuntien määrä vuodessa otetaan huomioon, ero supistuu olennaisesti, joidenkin väitteiden mukaan jopa poistuu kokonaan.”

    Periaatteessa naisten ja miesten palkkaero saadaan kurottua umpeen, kun naisten tuntipalkkoja nostetaan noin 20% korkeammiksi kuin miesten. Koska vastaavaa eroa ei ole olemassa tuottavuudessa, se tarkoittaisi, että naisia ei enää palkattaisi töihin, jos vain miehiä olisi saatavilla.

    Siksi ei edes olla vaatimassa naisille yleensä palkankorotuksia vaan nostellaan joidenkin mielivaltaisten naisten alojen palkkoja veronmaksajien kustannuksella. “Mielivaltainen” tarkoittaa, että ei yritetä ikään kuin objektiivisesti tutkia alojen “oikeita” palkkoja. “Verovaroilla” taas siksi, että yksityisellä puolella palkan ylärajan määrää tuottavuus, ja siksi “naiseriä” voi harrastaa lähinnä julkisella puolella.

    Eikä siinä muuta kuin, että veronmaksajaa saattaa hiukan huimata julkisten puolen töiden hinta varsinkin suhteutettuna tuottavuutta heikentäviin saavutettuihin etuihin. Onkohan meillä siihen varaa? Jos sattuu olemaan huonosti palkatulla tai muuten surkealla miesalalla, sanotaan vaikka ATK-tukihenkilönä tai raksalla 25 asteen pakkasessa, saattaa käsi puristua nyrkkiin, kun naisten palkoista messutaan presidentin puolison johdolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Aki Suokko kirjoitti 16.2.2011 kello 15:51

    Uusiutuvan energian ja vihreän teknologian tukeminen syöttötariffeilla ja investointituilla. Nokiakin jo vähentää Suomessa teknologia-alan työpaikkoja. Nyt pitäisi saada (koti)markkinaimua ja teknologiatyöntöä teknologian kehittämiseen ja vientiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Airto kirjoitti 16.2.2011 kello 16:27

    Kokonaisveroaste ei saa nousta nykyistä korkeammaksi.

    Onko julkinen valta todella niin hyvä allokoimaan resursseja, että puolet resursseista pitää pyörittää sen kautta?
    Jos rakenteisiin ei puututa, tulee veroaste nousemaan täysin sietämättömäksi taloudellisen huoltosuhteen huonontuessa väestön ikääntyessä. Tämä saa ennenpitkää aikaiseksi adverse selection kierteen, jossa maksupuolella olevat pakenevat veroja, ja saamapuolella olevat jäävät/tulevat nauttimaan verovaroista.

    Aluetuet lopetettava.

    Suomen alueellinen väestöjakauma tulee muuttumaan. Nykyinen rakenne ainoastaan hidastaa tätä muutosta, ja saa aikaiseksi valtavat kustannukset ja hyvinvointitappiot, muuttamatta lopputulosta.

    Kansalliset maataloustuet lopetettava.

    Suomella ei ole suhteellista kilpailuetua maataloustuotannossa. Nykyinen rakenne tuottaa hyvinvointitappioita. Voimme hyvin syödä muiden verovaroilla tuettuja elintarvikkeita. On myöskin kyseenalaista, onko suomalainen elintarviketuotanto ympäristöystävällisempää (vesien pilaantuminen, kasvihuonetuotannon energiankulutus).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Raimo K kirjoitti 16.2.2011 kello 16:28

    Osmo: “Minua tässä keskustelussa häiritsee se, että verrataan kuukausiansioita eikä tuntiansioita.”

    Se onkin väärin.
    Pitää verrata säännöllisen työajan keskituntiansiota. Jos verrataan eri tuntimäärillä tienattua ansiota, eihän siitä mitään naisen tai miehen eurovertailua tule, vaan esim. sitä, kuka tekee enemmän ylitöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. az kirjoitti 16.2.2011 kello 16:29

    Hieman epäilyttää kontroversaalimpien ja/tai vaikeampien aiheiden puuttuminen aloitusviestiin kerättävältä listalta. Niitä on kyllä mainittu käydyssä keskustelussa.

    Esimerkiksi yhdeksi vaalien pääpuheaiheista noussut humanitaarinen maahanmuutto (Elina), josta en lukuisista blogilla käydyistä keskusteluista huolimatta tiedä tarkalleen, mikä kantasi on. Se on aina jotenkin hävinnyt tai piiloutunut yleispyöreämmän näkemyksen suojiin.

    Toisena vaikkapa energia (J.M. Korhonen), josta tilastoihmisenä varmaankin osaat esittää karkean laskelma-arvion vuodelle 2020 energialähteistä ja niiden kustannuksista toteutettaessa Helsingin vihreiden vaatimia 40% leikkauksia ja omaakin ydinvoimavastaisuuttasi.

    Kolmantena toivoisin omaa kirjoitustaan otsikolla “Leikkauslista”. Siinä voisit eritellä leikkauskohteita esimerkiksi porrastettuna 2 miljardin, 5 miljardin ja 10 miljardin leikkauksille. Ottaen huomioon mahdolliset taloudelliset vaikeudet, joita voi olla tulossa tai olla tulematta. Ei tarvitse kannattaa leikkauksia, aihetta voi käsitellä hengessä, jos täytyy leikata. Itse aiemmin Kokoomusta haukkuessasi pidit aihetta tärkeänä, joten miksi et näyttäisi esimerkkiä.

    Tämä nyt ei ole niinkään henkilöityä kritiikkiä vaikka se tietysti tällä blogilla siltä tuntuu, vaan enemmän yleistä pettymystä kaartelevaan ja kiertelevään keskusteluun. Esimerkiksi Zyskowicz ei saanut Ajankohtaisessa Kakkosessa äänestäjälle vastattua, mistä hän leikkaisi. Jotenkin turhauttavaa kun suoraan ja tärkeään kysymykseen tulee kerta toisensa jälkeen sama kiertelevä vastaus verotulojen kasvamisesta kun työllisyys paranee tms. eikä mitenkään saa puristetuksi sitä toivottua vastausta. Helpommin saisi kivestä puristettua vettä kuin vastauksen kysymykseen “Jos tarvitsee leikata, niin mistä?”. Ja muistakin kuin eri tahoille helpon populaarisista kohteista (kehitysapu, puolustusmäärärahat).

    Sama koskee monia muita kysymyksiä. Lisää rehellisyyttä, suorapuheisuutta ja vaikeiden kysymysten kohtaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 16:58

    az:

    Esimerkiksi yhdeksi vaalien pääpuheaiheista noussut humanitaarinen maahanmuutto (Elina), josta en lukuisista blogilla käydyistä keskusteluista huolimatta tiedä tarkalleen, mikä kantasi on. Se on aina jotenkin hävinnyt tai piiloutunut yleispyöreämmän näkemyksen suojiin.

    Pahoittelen raivokäytännöllisyyttäni jo etukäteen: Tiedä nyt siitä keskustelusta, minusta poliittinen keskutelu on sitä että sanotaan että pitäisi tehdä näin eikä noin koska on joku ongelma joka näin korjaantuu, eikä sitä että sanotaan että on ongelma. Ts. sillä että todetaan että on ongelma ilman että tarjotaan mitään edes jotenkin toteuttamiskelpoista ratkaisua ei ole mitään arvoa, ja noita ratkaisuja nyt ei vaan ole näkynyt. Siitä että pitäisi opettaa suomea, kotoutua paremmin ja vaatikin sitä, jne. on herttainen yksimielisyys mutta mitä tuosta sitten käytännössä seuraa?

    Minusta esimerkiksi on ongelmallista että vanhuus on raihnaista aikaa tai että useilla tuntemillani ihmisillä on paha olla, mutta en nyt ajatellut hirveästi pitää meteliä aiheesta tai vaatia valtioneuvostolta toimia kun ei ole mitään ajatusta siitä mitä asialle voisi tehdä. Samasta syystä en muuten oikein lämpene onnellisuusmittarille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Elina kirjoitti 16.2.2011 kello 17:02

    Olen vakuuttunut omien kokemuksen ja myös asian tiimoilta oleviin tutkimuksiin nojaten, että tämä naisten 80 senttiä on täysi myytti.

    Paljon olen pätkätyötä tehnyt erinäisissä työpaikoissa ja tilanteesta johtuen työpaikan sosiaalisen elämän ulkopuolisena tehnyt seuraavia havaintoja.

    A) naiset aloittavat päivänsä muutamalla kahvikupillisella jakaen kokemuksiaan zumbatunnista tai Eetu-Valtterin mitään tajuamattomasta opettajasta (ei tajua E-V:n neroutta).

    Näinä kahtena aamutuntina miehet ovat tiiviisti omissa työhuoneissaan (voivathan he siellä selailla pornoa, en tiedä.

    Iltapäivällä sama meno.

    Vähintään puoli tuntia käytetään naisporukassa sen pohtimiseen, tilataanko pullaa rusinoilla vai ilman.

    B) naiset ovat paljon enemmän sairauslomilla. Ilmeisesti mikä tahansa kurkun käheys saa jäämään kotiin lepäilemään. Miehet vetäsevät neljänkympin kuumeessa buranan ja työkunto on taattu.

    Milloin tuurasin äitiyslomalaista, milloin sairauslomalaista, mutta sama lopputulema: kahdeksan tunnin työt olivat tehtävissä noin kolmessa tunnissa.

    Se oli jotenkin noloa, koska eihän asiasta voi sanoa mitään. Siinä asettaa huonoon valoon edellisen toimijan, joten olin hiljaa.

    Kyse nyt oli koulutussihteereistä ja erilaisista assistentti-tyyppisistä työtehtävistä eli en halua tällä väheksyä laisinkaan niitä naisia, jotka raskaissa töissä tekevät aivan varmasti kaikkensa– enkä johtajatason uranaisia, jotka varmasti tekevät myös kaikkensa.

    Mut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Kalle kirjoitti 16.2.2011 kello 17:57

    Osmo aikoo kolminkertaistaa puolustusbudjetin siirtymällä ammattiarmijaan! Onko se varmasti realistinen tavoite tässä taloudellisessa tilanteessa? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.2.2011 kello 18:22

    Aswevelvollisuus on eriittäin kallis tapa ylläpitää armeijaa. Se ei näy valtion budjetissa menoina vaan menetettyinä tuloina. Koko mierspu0linen ikäluokka asfrmeijassa maksaa yhtä paljon kuin eläkeiän lasku puolella vuodella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Kjr63 kirjoitti 16.2.2011 kello 18:00

    “Kiinteistöveroa kannattaa korottaa.”

    Toivottavsti tämä edistyisi. Vuosittainen 2% maa-arvoille olisi hyvä tavoite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. az kirjoitti 16.2.2011 kello 18:09

    tpyyluoma

    noita ratkaisuja nyt ei vaan ole näkynyt

    Älä viitsi olla noin epärehellinen. Suomella on runsaasti liikkumavaraa, ihan kansainvälistenkin sopimusten puitteissa, sen suhteen kuinka tiukkoja kriteereitä oleskeluluvalle toissijaisen suojelun perusteella, perheiden yhdistämiselle tai esimerkiksi puolisoiden hakemiselle vanhasta kotimaasta (pääosin järjestettyjä avioliittoja) asetetaan.

    Nyt tehtävät päätökset näiden suhteen vaikuttavat suoraan siihen, onko Suomessa näitä tulijoita jälkeläisineen vuonna 2030 kymmeniä vai satoja tuhansia.

    Sen teeskenteleminen, ettei ole mitään mistä päättää, on silkkaa epärehellisyyttä.

    Asiaan tulisi ottaa perustellusti kantaa nyt. Kun esimerkiksi Ruotsin kehityskulku voidaan vielä johdonmukaisella politiikalla välttää.

    Et viitsisi puhua käytännöllisyydestä kun oikeasti tarkoitat jotain ihan muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Kimmo kirjoitti 16.2.2011 kello 18:20

    Ehdotan maanlaajuista katettua ja lämmitettyä pyörätieverkostoa sekä Keski-Euroopasta tuttua kahvilakulttuuria talvisen Mannerheimintien tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 18:54

    az:

    Et viitsisi puhua käytännöllisyydestä kun oikeasti tarkoitat jotain ihan muuta.

    Kiva että luet ajatuksiani, tosin väärin kun tarkoitin ihan sitä mitä kirjoitn. Perheenyhdistämisen sääntöjä kiristetään jos se paisuu, veikkaisin että ensi vaalikaudella ihan riippumatta siitä kuka on hallituksessa, ihan niin kuin sääntöjä säädetään lainsäädäntötyön normaalilla muutaman vuoden viiveellä. Käytännön vaikutus on suuruuluokkaa satoja pakolaisia vuodessa, tämäkö on se kansakunnan kohtalon kysymys?

    Jos haluaa argumentoida eksponentiaalisen kasvun vaarojen puolesta tyyliin yksi perheenyhdistämisen poikii toiseen ja niin edelleen ad infinitum ja me kaikka asutaan kalifaatissa, niin pitäisi sitten vielä jotenkin uskottavasti selittää että miksi säännöt olisivat samat silloin kun hakijoita on 500, 5 000 tai 50 000? Tämä ns. keskustelu ylipäänsä tarjoaa muiden virheargumenttien ohella loputtomia esimerkkejä tyypistä http://en.wikipedia.org/wiki/Slippery_slope

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 19:51

    Jos nyt jotain haluaa maahanmuutosta sanoa niin ollen lukenyt viime vuosina tasan yhden paperin ulkomaalaispolitiikasta joka on järkevä, sisältää toimenpiteitä jotka voisi tehdä ja jotka ovat perusteltuja. EVAn Talent Available sivulta 30 eteenpäin käsittelee hallintoa ja sen ongelmia, http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/10/talent_available.pdf
    Lihavoin esitykset siitä mitä pitäisi tehdä:

    …Everybody knows that the immigration and residence permit renewal process is slow. It has been suggested that it may actually infringe upon civil rights. For example, people waiting more than six months for a decision on extension of a residence permit are in a state of limbo: they cannot leave the country, local employers are wary of hiring them, their access to public services is undermined, they cannot sign longterm leases on housing or indeed plan anything at all for the future.
    They are in danger of becoming a drain on the system instead of an asset. There has to be a maximum waiting time allocated for this process.

    And since there is no guarantee of when a decision is forthcoming, applicants have no idea of how long they have to hang on, or when they might be entitled to place a few phone calls to get an update on the process.

    But it is also important to note that the situation is very different across the country. Rural police offices are often much quicker to process residence permit renewals, simply because in rural areas there are fewer applicants than in urban centres. Meanwhile, the situation at the Immigration Police office in Malmi is embarrassing with people waiting months for a decision.

    A thorough examination of the immigration process and its stumbling blocks is needed, with the goal to allocate more funds for streamlining the process and unclogging bottlenecks

    For example, the country’s biggest bottleneck should be closely examined: the Immigration Police Office in Malmi, where the capital city region’s foreigners are required to submit resident permit renewals…

    One serious problem for expats in Finland is that frequently, they are bound by legal documents which they do not understand. For example, rental agreements, real estate contracts, and court documents are not provided in English. Even the Tax Administration, which has done a wonderful job of providing online documentation in English, still does not issue tax cards or annual tax proposals in any language other than Finnish and Swedish.

    The Tax Administration’s communications office says that they are very aware of the need for these forms in other languages, but face problems of prioritisation and resources. The Tax Administration says that before any translation project can be launched, a committee must decide through empirical data which languages documents should be translated into. Then they must identify qualified legal translators, copy-editors, get government approval for the translation project and then funding for the undertaking.

    At the moment, they do not have the money needed to put such a programme into place, although they believe this will happen, eventually.

    This attitude is almost comical if it were not so frustrating: a seemingly unwillingness to commit to action because of a sea of red tape, a lax service attitude and the desire to avoid being seen as putting any language above any other. It is outrageous, that after years of being an EU member state, and with visionary goals of becoming an international hub of technology and innovation, Finland cannot even provide vital tax information in foreign languages.

    Yes, it would be ideal to be able to provide forms in a variety of languages, and yes, this will take some planning and funding. But there is no reason that with minimal effort, the tax office could not quickly provide its forms in English – which is, after all, a kind of default international language. Certainly it would be a vast improvement over the current situation. This would inno way raise English up as any kind of official language – this is merely a quick practical step to serving the international community.

    Minusta tuon viimeisen voisi sanoa tiukemminkin ja laajentaa muihin vastaaviin viranomaisiin. Rajallisten resurssien maailmassa viranomaispalvelua ei tulla antamaan tasaveroisesti kaikillä kielillä tamilista retoromaniaan. Englannin ja ehkä venäjän kielelle pitäisi antaa jonkinlainen status de facto virallisina kielinä, joilla esimerkiksi yrittijä voi hoitaa perusasioinnin ainakin isommissa kaupungeissa (Helsinki). Sama koskee kielivaatimuksia ylipäänsä, raportissa on pitkät pätkät siitä että työnantajat nyt voisivat ihan tosissaan miettiä minkälaista suomen kielen taitoa joku tehtävä vaatii ja minä lisäisin tähän että puutteellinen kielitaito voisi olla perustelu hieman pienemmälle TESin mukaiselle palkalla siinä kuin puutteellinen tutkintokin. Julkisella puolella HSL:lle tämä esimerkiksi on käytännön ongelma, ja jos viranhoito edellyttää virallisesti sekä suomen että ruotsin taitoa niin montakohan tuollaista muuttajaa löytyy?

    Lyhyesti sanottuna se olennainen kielikysymys on ihan muu kuin pakkoruotsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. az kirjoitti 16.2.2011 kello 20:07

    tpyyluoma,

    Voisin ehkä ymmärtää näkemystäsi, jos meillä ei olisi Euroopasta lukuisia esimerkkejä, mm. länsinaapurista, siitä, kuinka muutamat tuhannet voivat parissa vuosikymmenessä kasvaa sadoiksi tuhansiksi. Kuinka tulijoita, joille voimassa olevan lainsäädännön pohjalta pitää antaa oleskelulupa voi olla äkisti kymmeniäkin tuhansia yhdessä vuodessa Ruotsin kokoisessa maassa.

    Mitään slippery slopea tai muuta esittämääsi mukamas-fiktiota ei tarvitse keksiä, kun sen todellisuudesta on runsaasti empiiristä näyttöä.

    On turha teeskennellä, etteikö siihen politiikalla vaikutettaisi.

    Väität ettei ratkaisuja ole esitetty. Ehtojen tiukentaminen on hyvin selvä ratkaisu, vai väitätkö muuta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. tpyyluoma kirjoitti 16.2.2011 kello 20:59

    Ehtojen tiukentaminen on hyvin selvä ratkaisu, vai väitätkö muuta?

    Niin siis perheenyhdistämisen ehtojen tiukentaminen, vaikutus kuten todettu käytännössä joitain satoja vuodessa. Johtuuko Ruotsin ulkomaalaisväestön kasvu sinun mielestäsi perheenyhdistämisistä? Euroopan pahin pakolaisongelma on Kreikassa, onko sinun mielestäsi Kreikan ulkomaalaispolitiikka lepsua?

    On turha teeskennellä, etteikö siihen politiikalla vaikutettaisi.

    Niin miten tarkalleen ajattelit vaikuttaa?

    Ihan noin selvyyden vuoksi, muistelen hämärästi mutisseeni niin että se päätyi jopa painomusteelle joskus 90-luvulla että onko Suomeen tarkoitus tuoda uusi alaluokka vanhan tilalle ulkomailta? Enkä ollut ainoa, ei tässä keskustelussa mitään muuta uutta ole kuin painokelvoton kielenkäyttö, samat tyhmät ideat malliin vastaanottokeskukset korpeen on kuultu ja jopa valitettavasti osa toteutettu. Argumentit meni muistaakseni suurinpiirtein niin että puolesta puhuu se että tulijalle on absoluuttisesti parempi olla pienituloinen Suomessa kuin keskituloinen kotimaassa ja että jonkun se siivousduunikin pitää tehdä, vastaan taas se että etnisesti erottuva sosiaalinen alaluokka on helposti ylisukupolvisesti jatkuva ja muutenkin ikävä asia. Tuota voi sitten punnita. Varsinainen kysymys kuitenkin oli että voiko asialla ihan oikeasti tehdä juuri mitään poliittisten rajoitteiden puitteissa (työnantajien paine), demograafisten realiteetit ja (raja)valvonnan rajoitteet huomioonottaen? Henk. koht. mielipiteeni on että ei, kovin tiukalla valvonnalla tehdään salakuljetuksesta ja pimeästä työstä niin kannattavaa että yrittäjiä kyllä löytyy, saattaa hyvinkin jopa lisätä maahanmuuttoa kuten kieltolaki viinan juontia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Kutoja kirjoitti 16.2.2011 kello 22:15

    Ehdotukseni armeijan uudistamiseksi.

    1. Hyvin lyhyt, muutaman viikon, myös naisille pakollinen kansalaispalvelu. Sisältää siviilikriisinhallintaa ym sairaanhoitoa. Sen voi korvata saman pituisella aseellisella palvelulla, johon pitää anoa.

    2. Aseellisessa peruskoulutuksessa annetaan riittävät taidot jotta väki saadaan mobilisoitua kun yhtä huonosti koulutettua miljoonan miehen armeijaa kasataan rajan taa.

    3 Perustetaan jenkkien kansalliskaartin kaltainen puoliammattilaisarmeija peruskoulutuksen saaneista vapaaehtoisista, jotka palvelevat muutaman vuoden esim. viikonlopun kuussa, kaksi viikkoa vuodessa. Heidän tehtävänsä on pitää jatkuvasti yllä johtojärjestelmiä ja teknisiä aselajeja mobilisaation varalta ja varautua vaikka strategisen iskun torjuntaan. Suomessa on lehtitietojen mukaan 300000 korkeakouluopiskelijaa ja 138900 ammattikorkeakouluopiskelijaa, niiden joukosta löytyy varmasti riittävästi vapaaehtoisia(köyhiä).

    4. Jos halutaan jatkaa sotimista Afganistanissa, tulisi myös perustaa pieni, esim pataljoonan, ammattiarmeija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Henri Weijo kirjoitti 16.2.2011 kello 22:57

    Miten olis Tax Wahlroos (tänään Uudesta Suomesta bongattu):

    – Kuulumme kehittyneistä maista siihen harvalukuiseen maiden joukkoon, jotka ei verota maa- ja metsätalousmaata. Millä helkkarin perusteella suomalainen maatalousyrittäjä nostaa kahdeksansataa euroa per hehtaari eikä maksa siitä mitään veroa? Jos me verotettaisiin maa- ja metsätalousmaista viisi euroa per hehtaarilta, se tuottaisi vähän vajaa puoli miljardia euroa, mikä on ihan kiitettävä raha, Wahlroos laskeskelee.

    Kuulostaa hyvältä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Krtek kirjoitti 16.2.2011 kello 23:00

    Työmatkavähennys pois ja tilalle kaavamainen 200 e/v työmatkavähennys kaikille. Ei kai ole valtion tehtävä tukea sitä, että asutaan kaukana työpaikasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Krtek kirjoitti 16.2.2011 kello 23:02

    Laitan heti toisen perään: Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille myös niille, jotka eivät ole kassan jäseniä. Kaikkihan sen veroissaan kuitenkin maksavat, on älytöntä että sen hallinnointi on hajautettu kymmeniin kassoihin ja että se on valjastettu ay-liikkeen markkinointikikaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. B.J kirjoitti 16.2.2011 kello 23:10

    “- Kuulumme kehittyneistä maista siihen harvalukuiseen maiden joukkoon, jotka ei verota maa- ja metsätalousmaata. Millä helkkarin perusteella suomalainen maatalousyrittäjä nostaa kahdeksansataa euroa per hehtaari eikä maksa siitä mitään veroa? Jos me verotettaisiin maa- ja metsätalousmaista viisi euroa per hehtaarilta, se tuottaisi vähän vajaa puoli miljardia euroa, mikä on ihan kiitettävä raha, Wahlroos laskeskelee.”

    http://www.uusisuomi.fi/raha/109373-bjorn-wahlroosin-pinna-paloi-miksi-saan-tukea-273000€v

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Liian vanha kirjoitti 16.2.2011 kello 23:18

    “Siis henkilökunta menisi yksityissektorille! Kyllä terveyskeskuksen tuotanto putoaa, jos henkilöstöä ei ole – vai miten Liian vanha tilanteen hoitaisi?
    Yksityisen puolen asiakkaiksi tietysti menisivät ne, jotka pystyisivät – lisää tulisi jonkin verran.”

    Ei yksityisellekään vain mennä, kyllä yksityinen teke tarveharkinnan.

    Terkkareiden asiakkaina ovat työttömät, eläkeläiset, lapset, nuoret, sairaat , siis porukka jolla ei ole maksukykyä.Etenkin kun he joutuivat maksamaan moninkertasesti enemmän yksityisellä

    Työssäkäyvät saavat ilmaisen terveydenhoidon yksityisellä jo nyt.

    Tuskinpa yksityinen kykenee nappaamaan montaakaan uutta asiakasta tuosta maksukyvöttömästä joukosta ja niinpä ei synnyt uusia työpaikkojakaan.

    Taitaa olla realismi hukassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. az kirjoitti 17.2.2011 kello 2:25

    tpyyluoma,

    Rehellisesti todeten on sanoin kuvaamatonta, kuinka pihalla voit olla tästä kysymyksestä. Puhut Suomesta kuin jostain eteläisen Euroopan maasta, jonne pujahdetaan rajavalvonnan huomaamatta ja jossa eletään tuhansittain laittomina siirtolaisina työtä tehden. Se on hieman helpompaa Kreikassa tai Espanjassa tai Italiassa, kun ei ole talvisin 20C pakkasta ja eroaa täysin Suomeen kohdistuvasta elintasosiirtolaisuudesta. Koska et käy tätä keskustelua ensimmäistä etkä toista kertaa, niin ei tuollaiselle vääristelylle pidä olla lainkaan kärsivällisyyttä.

    Painotan vielä, koska tämä on todennäköisesti Suomen pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta tärkein yhteiskunnallinen kysymys, että on täysin poliittinen valinta, hankkiiko myös Suomi oman “eurooppalaisen” satojen tuhansien suuruisen islamilais-afrikkalaisen vähemmistönsä, jonka väistämättömänä luonnollisena seurauksena ovat suurkaupunkien lisääntynyt väkivalta, jengit, ghettoutuminen, ongelmakoulut, öisen kaupunkiympäristön muuttuminen turvattomammaksi, yleinen suurkaupunkien asuinviihtyvyyden väheneminen jne., jonka myös Merkel, Cameron ja Sarkozy ovat havahtuneet myöntämään.

    Älä edelleenkään väitä, ettei voitaisi valita toisin. Poliitikkojen vastuuna olisi kertoa, mitä he haluavat valita ja miksi. Moni on paennut tuon ei voida valita mantran taakse, aivan kuin olisimme jonkin luonnonvoiman kohteena, jota kutsua esim. “kansainvälistyväksi maailmaksi”, vaikka kyse on yhä hyvin vahvasti omasta päätäntävallastamme. Voimme päättää toissijaisen suojelun perusteista ja monista muista keskeisistä tekijöistä.

    Poliitikon vastuuna olisi perustella, miten hän haluaa niistä päättää ja miksi, eikä väistellä näin tärkeitä kysymyksiä tai jaaritella niistä ympäripyöreyksiä tai epämääräisyyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Elina kirjoitti 17.2.2011 kello 6:32

    Minua nyt ihmetyttää kovasti maahanmuuton poisjättäminen aihelistasta.

    Hesarin tänään julkistaman gallupin mukaan perussuomalaisten kannatus on jo 17,9 prosenttia. Yksi kantavista teemoista monilla PS:n kärkiehdokkailla on juuri humanitaarisen maahamuuton voimakas rajoittaminen.

    Onhan aiheesta täällä toki joitain aloituksia, mutta ei minullekaan (az) ole jäänyt oikein selvää kuvaa Osmon näkemyksistä. Ainoastaan se, että kiintiöpakolaisista tulisi kuoria kerma päältä, mutta entäs turvapaikkapolitiikka noin muuten..

    Hieman huvittaa, kun Osmo postasi vielä hiljattain persujen kannattaja-analyysinsa päähänpotkituista luusereista, joilla on järkyttävän matala koulutustaso. Ehkä kuitenkaan liki viidennes suomalaisista ei voi täyttää tätä määritelmää.

    Pakkoruotsi, sukupuolineutraali avioliitto ja maahanmuutto — siinä isoja kysymksiä. Onko Osmon vaikea ottaa näihin kantaa, kun näkemykset poikkeavat vihreiden virallisesta linjasta? Onko Osmo piilopersu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Elina kirjoitti 17.2.2011 kello 7:51

    tpyyluoma,

    Perheenyhdistämishakemuksia on jonossa tällä hetkellä n. 9000 kappaletta. Kuukausittain uusia hakemuksia tulee kolmisensataa. Nämä ovat käytännössä kaikki somalialaisilta.

    Mikäli perheenkokoajalta edellytettäisiin toimeentuloa ilman yhteiskunnan tukea ja sopivan kokoista asuntoa perheelle, niin kuinka monen luulet näistä Suomeen päätyvän?

    Eli mistä “sadoista” puhut? Kymmenistä tuhansista puhuminen on huomattavasti lähempänä totuutta muutaman vuoden aikajänteellä.

    Ja tässä se direktiivi, johon usein vedotaan. Tästä voi todeta, että mitään velvoitetta nykyisen kaltaiseen perheenyhdistämiskäytäntöön Suomella ei ole.

    Sisäasiainministeriön läpyskästä poimittua:

    Direktiivin mukaan jäsenvaltio voi vaatia hakemuksen tehneeltä henkilöltä todisteita, että
    perheenkokoajalla on riittävät asuinjärjestelyt, sairausvakuutus sekä perheen ylläpitoon riittävä
    toimeentulo. Riittäväksi asuinjärjestelyksi direktiivi määrittelee asunnon, jota voidaan pitää
    vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella. Sairausvakuutuksen tulisi direktiivin
    mukaan olla yhtäläinen jäsenvaltion kansalaisen vakuutusturvan kanssa. Direktiivi määrittelee riittävän
    toimeentulon sellaiseksi, ettei perheenkokoajan tai hänen perheenjäsentensä tarvitsisi turvautua
    jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Riittävän toimeentulon määrittelyn tulisi ottaa huomioon
    kansalliset vähimmäispalkat ja -eläkkeet sekä perheenjäsenten lukumäärä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. JR kirjoitti 17.2.2011 kello 8:08

    Ei kannata antaa poliittisten vastustajien, varsinkaan populistien, päättää agendasta. Itse en voisi äänestää ehdokasta, jonka mielestä pakkoruotsi, sukupuolineutraali avioliitto ja maahanmuutto ovat vaalien tärkeimpiä kysymyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. tpyyluoma kirjoitti 17.2.2011 kello 8:24

    az, 2008 – 2009 oli poikkeuksellisen paljon perheenyhdistämishankemuksia. 2009 annettiin myönteisiä päätöksiä 444 kappaletta joka lienee jotain tuhat ihmistä. Kokonaisuutena kunnat ottivat vastaan (2009) 2 167 pakolaista. Minä en ihan matemaattisesti ymmärrä miten sinä saat tästä Suomelle “satojen tuhansien suuruisen islamilais-afrikkalaisen vähemmistönsä”, semminkin kun Suomi on sinun mukaasi ihan eri juttu maahanmuuton rakenteltaan kuin vaikkapa Etelä-Eurooppa, mutta eiköhän se taas ole niin että me vaan eletään ihan eri maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Elina kirjoitti 17.2.2011 kello 9:02

    Itse en voisi äänestää ehdokasta, jonka mielestä pakkoruotsi, sukupuolineutraali avioliitto ja maahanmuutto ovat vaalien tärkeimpiä kysymyksiä.

    Piti näitä asioita tärkeinä tai vähemmän tärkeinä, tulisi näihin kuitenkin mielestäni ottaa kantaa. Tai toki voi olla ottamattakin, mutta antaa epäluotettavan vaikutelman, jos kysymyksiin ei saa kansanedustajaehdokkaalta vastausta.

    Itse en äänestäisi ehdokasta, joka ei vastaa kysymyksiin. Jos vastaus on “en osaa sanoa” tai “minulla ei ole kantaa asiaan”, on sekin kuitenkin vastaus toisin kuin vaikeneminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. TL kirjoitti 17.2.2011 kello 9:10

    – Sananvapaus on pyhä. Suomen tulisi näyttää maailmalle esimerkkiä vapaasta demokraattisesta tietoyhteiskunnasta. Vihreät Braxin johdolla eivät tunnu olevan tämän idean takana. Rasistisesta idiotismista voi kyllä mieluusti jakaa pikasakkoja. Kaiken täytyy kuitenkin olla täysin avointa ja perusteltua. Ei sellaista farssia joka asettaa koko Suomalaisen oikeuslaitoksen naurunalaiseksi.

    – Asevelvollisuuden voisi minun puolestani muuttaa vapaaehtoiseksi niin että porkkanana olisi myös n. 1000€/kk palkka.

    – Kieltenopetus tulisi vapauttaa. Kunnat voisivat halutessaan päättää olla kaksikielisiä.

    – Humanitäärinen maahanmuutto tulisi olla rajattua siihen n. 1000 maahanmuuttajaan vuodessa. Painottuen naisiin ja lapsiin. Kansallisuuksien jakauman tulisi olla suhteellisen tasainen. Ja näille tarjottaisiin täysi tuli.

    – Maahanmuuttoon oppeja vaikkapa Kanadasta, eli pisteytys käyttöön. Maahanmuutto ei saisi heikentää huoltosuhdetta, eikä rumentaa rikostilastoja. Paatuneet väkivaltarikolliset tulisi karkottaa lähtömaahansa ja ottaa sieltä vaikka pari orpolasta tilalle. Maahanmuutto etelän maista ei ole ekologista.

    – Maataloustukia tulisi laskea. Maat ja metsät verolle. Soita pitää suojella. parasta kehitysapua on antaa mahdollisuus köyhien maiden maanviljelijöille. Suomalainen maanviljely ei ole ekologista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. tpyyluoma kirjoitti 17.2.2011 kello 9:13

    Elina, yleensä käännyn tilastoasioissa Tilastokeskuksen puoleen jolla on mm. erinomaiset webbisivut. Ja sivumennen henkilökohtainen yksi pikku asia on että sitä virastoa ei todellakaan ruveta sotkemaan alueellistamalla, prkl. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

    Itse asiasta edelleenkin sitä mieltä että toimiva ratkaisu olisi laskea perheenyhdistämiset samaan pakolaiskiintiöön, poliitikot voi sitten vääntää siitä kuinka iso sen tulee olla. Voipi tosin olla jotain juridisia esteitä, en tunne asiaa tarpeeksi hyvin. Mitään tuommoista avausta on kuitenkaan miltään puolueelta odota, koska se tabu maahanmuuttokeskustelussa on se että sallittua on vain pitää asennekasvatusaarnoja suuntaan tai toiseen ja muuten arvolässyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. az kirjoitti 17.2.2011 kello 9:15

    JR,

    Ei konkreettisiin kysymyksiin kommentoiminen ole populismia vain siksi koska nämä aiheet eivät sinulle ole mieluisia. Sinulla on tietysti täysi oikeus olla äänestämättä ehdokasta, joka julkeaa kommentoida pakkoruotsia tai maahanmuuttoa, mutta onneksi edustat siinä vähemmistöä.

    Jos tämän muiden kommentoimattomuuden johdosta perussuomalaiset kommentoimalla pääsevät sitten päättämään niistä tärkeämmistäkin asioista (jotka toki ovat tärkeitä) ja siinä onnistuvat tekemään jotain sellaista kuin mitä pahimmillaan pelätään, niin kommentoimattomat kantavat aika suuren vastuun.

    Tänään PS 17,9% ja raakadatassa ainakin 25%. 17,9% on ennustus vaalien äänisaalista, kannatus on jo paljon korkeampaa. Jossain vaiheessa tulee eteen sen miettiminen, kuinka järkevää on luovuttaa nämä aiheet yhdelle puolueelle omaksi alueekseen. Koska äänestävät kansalaiset ne kuitenkin kokevat tärkeiksi. Kokevat nyt, ja kokevat 2015 ja kokevat 2019.

    Ei tuossa kantaa ottamisen väistelyssä ole pidemmän päälle juuri mitään pointtia, vaikka sillä sinun yhden äänesi menettäisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Elina kirjoitti 17.2.2011 kello 9:38

    tpyyluoma,

    Yksi hakemus käsittää yhden ihmisen eli 444 myönteistä päätöstä tarkoittaa 444 ihmistä. Koska maahanmuuttovirasto käsittelee n. tuhat hakemusta vuodessa puolet siis hylätään. Käsittely tapahtuu haastattelemalla usein luku- ja kirjoitustaidotonta henkilöä, joten se on hidasta hommaa.

    (Voi olla, että hakemusten käsittelymäärä on vanhaa tietoa. Resursseja on ehkä lisätty.)

    Somalialaisten perheenyhdistämishakemukset ovat jatkuvassa kasvussa, joten et voi sanoa, että niitä oli vuonna 2009 poikkeuksellisen paljon muuten kuin entiseen nähden.

    Tuo liki 9000 somalialaisten perheenyhdistämishakemusta kommenttissani oli joka tapauksessa liioittelua. Maahanmuuttoviraston sivulla on 5500 hakemusta joulukuun 2010 alussa Eli oikea luku tällä hetkellä lienee kuuden tuhannen kieppeillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Panu Heinonen kirjoitti 17.2.2011 kello 11:41

    Verotilien käyttöönotto:
    -Jokaiselle kansalaiselle verotili, jonka kautta kuka tahansa voi maksaa verotettavaa tuloa henkilölle.
    -Tililtä vähennetään verot yms. automaattisesti ja loppu siirretään pankkitilille
    Seuraukset:
    -Byrokratian vähentämien työnantajilta ja pienyrittäjiltä
    -Harmaan talouden väheneminen
    -Paperisodan väheneminen jnejne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. MA kirjoitti 17.2.2011 kello 12:43

    Ilmastopolitiikka.
    Sen verran isoista asioista on kysymys, että jotain selvitystä ajatuksistasi näitäkin koskien kaipaisin, vaikka oletkin profiloitunut enemmän muiden (myös tärkeiden) asioiden poliitikoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Elina kirjoitti 17.2.2011 kello 13:15

    Elina valehtelee:

    Yksi hakemus käsittää yhden ihmisen eli 444 myönteistä päätöstä tarkoittaa 444 ihmistä.

    Avasin tpyyluoman linkin ja toden totta: yksi hakemus per perheenkokoaja.

    Mutta mistä ihmeestä tpyyluoma päättelet, että tämä tarkoittaa noin tuhatta ihmistä? Somalialainen perheenyhdistäjä tekee keskimäärin hakemuksen 4-5 perheenjäsenestään.

    Ja järkytys: nämä 6000 hakemusta jonossa tarkoittavat siis n. 30 000 somppulia.

    Niitähän tulee ovesta ja ikkunoista ja vessanpöntöstä. Kohta niitä on jopa Munkkivuoressa, joka on ollut somalifree-zone viimeisenä suomalaisuuden linnakkeena Helsingissä.

    Apua, ne vie mun naiset..!

    Täytyy muuttaa Etelämantereelle. Ai niin,sekin sulaa 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. K-kansalainen kirjoitti 17.2.2011 kello 14:17

    Oletkin näköjään lisännyt sitten eilen luonnokseesi maininnan huumepolitiikasta. Pidän lisäystä erittäin kannatettavana, vaikken ehkä uskokaan, että sinun on kannattavaa tehdä siitä erityisen näkyvää vaaliteemaa.

    Kirjoitit jo heinäkuussa aiheesta sinänsä erittäin pätevän tekstin, mutta päädyit jostain syystä toteamaan, ettei Suomessa ole syytä noudattaa muuta maailmaa liberaalimpaa politiikkaa.

    Olen tästä eri mieltä: myös meillä on huumausaineiden ja kieltolain aiheuttamia ongelmia, vaikkeivät ne olekaan yhtä näkyviä kuin Meksikossa tai Yhdysvalloissa. Huumausaineen käytöstä kiinnijääminen voi johtaa työpaikan menettämiseen, saamatta jäämiseen tai vaikkapa tarpeellisen reseptin uusimatta jättämiseen hyvin kyseenalaisin perustein.

    Mielestäni olisi perusteltua ajaa dekriminalisaatiota Suomessakin – siinä ohessa hoituisi myös käytännössä monien vaatima kannabiksen “laillistaminenkin”. En henkilökohtaisesti tee eroa hampulle ja kovemmille aineille, vaan minusta esityksesi heroiinin myynnistä Alkossa on erittäin hyvä, mutta olenkin ajattelultani kai poikkeuksellisen liberaali; mistä voin olla samaa mieltä monen konservatiivisemman kanssa lienee, että monissa tapauksissa käytöstä olisi parempi jättää rankaisematta kuin rankaista. Lyhyellä tähtäimellä tämä olisi riittävää asiaan liittyvän kansainvälisen ulottuvuudenkin vuoksi.

    Nykyinen käytäntö, jossa jokainen tajuntaan vaikuttava aine pyritään ajamaan välittömästi pimeille markkinoille yksinkertaisesti siitä syystä, että se vaikuttaa tajuntaan, ei ole järjellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Matti Haavikko kirjoitti 17.2.2011 kello 14:58

    Lisää verotuloja valtiolle:
    * Turpeen veroetujen poistaminen
    * Muutenkin uusiutumattomien luonnonvarojen käytön kovempi verottamimen (kaivostoiminta ym)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. M. kirjoitti 17.2.2011 kello 15:05

    Suurin toiveeni on, ettei Osmo sanoisi maahanmuutosta sanaakaan (paitsi jos siihen on oikea syy; tällä hetkellä ei ole). Asiasta on turha tehdä vaalikysymystä. Antaa lasten leikkiä hiekkalaatikolla rauhassa sillä välin kun aikuiset keskittyvät aikuisten juttuihin.

    Tässä esimerkkejä järkevistä vaalikysymyksistä:

    – Terveydenhuolto pois kunnilta
    – Kaupunkiseutujen hallinto on järjestettävä
    – Valtion on vihellettävä poikki kuntien pyrkimys valikoida asukkaitaan
    – Infrainvestointien rahoitus valtiolta kunnilla ja maakunnille
    – Hankintalakia on järkevöitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnoissa

    Juuri tällaisista oikeista, aikuisten ihmisten kysymyksistä vaalien alla tulee keskustella. Pysy asialinjalla, Osmo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Elina kirjoitti 17.2.2011 kello 17:13

    Malliesimerkki:

    Antaa lasten leikkiä hiekkalaatikolla rauhassa sillä välin kun aikuiset keskittyvät aikuisten juttuihin.

    Juuri tällaisten ylimielisten asenteiden takia persujen kannatus 17,9 ja vihreiden jotain ihan muuta.

    Osmo ei noin ylimielinen ehkä ole? Mutta onnistuit mustamaalaamaan hänetkin kommentillasi.

    Nimimerkkisi on muuten varsin osuva: ämmä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Liian vanha kirjoitti 17.2.2011 kello 17:34

    “Suomi voisi ottaa mallia muusta EU:sta”

    Niin että juuri näillä mailla menee niin hyvin, että Suomen pitäisi ottaa mallia?”

    Suomi on vain muutaman vuoden jäljessä noista ja mitä enemmän lainaamme muille ja takaamme muita sitä nopsammin saavutamme nuo”kilpailijat”.

    Ei kannata nauraa itselle.Kyllä se julkisen sektorin palkkojen leikkaus on nopein ja harmittomin tapa tasapainottaa talous

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Liian vanha kirjoitti 17.2.2011 kello 17:39

    “A) naiset aloittavat päivänsä muutamalla kahvikupillisella jakaen kokemuksiaan zumbatunnista tai Eetu-Valtterin mitään tajuamattomasta opettajasta (ei tajua E-V:n neroutta).

    Näinä kahtena aamutuntina miehet ovat tiiviisti omissa työhuoneissaan (voivathan he siellä selailla pornoa, en tiedä. ”

    Tuohan ei johdu naisten ja miesten välisestä erosta vaan huonosta johtamisesta.
    Esmieshän tuon pölöttämisen sallii.

    Taidat olla ollut kunnanhommissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Fillaristi kirjoitti 17.2.2011 kello 18:23

    “Vapaa autoetu työsuhde-etuna kiellettävä”

    Ihan OK.

    Jokin verohelpotus pitäisi saada työmatkansa fillaroiville. Veroprosentin pienennys niille jotka todistettavasti pyöräilevät työmatkat kesäaikaan. Talvella tietysti ei voi vaatia fillarointia jo turvallisuussyistä.

    Otsikko voisi olla: Uuden polkupyörän hintaa vastaava vuotuinen verohelpotus työmatkapyöräilijöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Kari Järvelä kirjoitti 17.2.2011 kello 19:43

    Apteekkilaitos 2000-luvulle

    – 500 miljoonan euron säästö

    – ja mahdollisesti moninkertaisina tuloina globaalin lääkekehityksen kautta, yksi mahdollinen pelastuslautta Nokian jättäessä

    Suomalainen apteekkilaitos on vanhentunut, ja apteekkien vapauttaminen koulutuksen saaneille säästäisi veronmaksajien (Kela) rahoja jopa puoli miljardia euroa näissä tulevissa säästötalkoissa. Se oli kohtuullista ja oikeudenmukaista Pikku kuntienkin miljonääriapteekkarit eivät sovi tähän päivään.

    Vuoden 2012 alussa on vapaudettava pääkaupunkiseutu, ja saatujen kokemusten myötä edetä. Myäs käsikauppalääkkeiden lääkkeiden saaminen lähikaupasta olisi oikein, kuten monissa maissa on, ja johan nytkin saa monenlaisia vitaminivalmisteita yms. marketeista. Voishan joku niitäkin syydä ylimäärin ja saada yliannostuksen. Syrjäseutujen ongelmaan voi olla nykyaikaisempia ratkaisua ns. postiapteekki. On hyvin yleisestä ja ymmärrettävää, että monet eteläsuomalaiset ostavat Tallinna matkoillaan edulliset buranat, ja näin epätasarvo myös osaltaan kasvaa. Ja kyllähän jos osaa kaupassa käydä, niin osaa myös tuoteselosteenkin lukea. Ei pidä pitää kansaa tyhmänä.

    Ääneni sille, jonka vaaliohjelmassa apteekkilaitos muutetaan nykyaikaan ja veronmaksasille sopivaksi. Yleensä esitetään tarkoitushakuiseksi vastaargumentiksi lääkärikeskukset tai katsastusasemat, joita siirtyivät ulkomaalaisomistukseen, ja oli ehkä negatiivisia vaikutuksia. Nyt lähdetään pääkaupunkiseudusta ja katsotaan tilanne, miten käy. Jos hinnat laskevat eikä palvelu huonone, niin sekä asiakas että veronmaksaja on oikeudenmukainen voittaja.

    Sillä perustellaan, että moni lääkealan ammattilainen jäisi tämän myötä työttömäksi. Päin vastoin saataisiin vihdoin ja viimein lääke- ja bioteollisuus nousuun, kun vapautuisi ammattitaitoista henkilöä ja saisimme paljon kaipaamia kasvuyrityksiä ja vientituloja, jolla voimme ylläpitää oikeidenmukaisesti jakautuneen hyvinvointivaltiomme.

    Tässä on myös sekin puoli, että ennen lääkkeitä valmistettiin apteekeissa, mutta nykyisin käytännössä lääkkeet valmisteet lääketehtaassa. Tämä muutos pitäisi näkyä apteekkilaitoksen kehittämisessä. Hyvin hoidettua tämä parantaa sekä lääkkeiden käyttäjien, veronmaksajien, valtion ja lääkealan ammattilaisten tilannetta.

    Nykyinen monopolijärjestelmä on erinomainen apteekkareille ja apteekkarisuvuille. Vaikka nykyisin apteekit ei periydy, niin näin on jossain määrin edelleen. Syynä on se, että oikealla sukunimellä oleva pääsee sellaisiin tehtäviin lääkehuollosta, joiden hoito katsotaan isoksi meritiiksi apteekkia hakiessa.

    Hyvä kysymys: mikäs olisi tärkein meriitti? Tietysti uuden lääkkeen kehittäminen mukaanlukien johtamistaidot. Nykyisin näillä ei ole mitään merkitystä. Toinen hyvä kysymys: kuka apteekkari haluaisi nykyistä järjestelmää muuttaa, korjata paremmin nykyaikaan sopivaksi.

    En väitä, mutta esim. vaalirahoituksen tietyt summarajat/lahjoittaja on hv-järjestelmässä helposti kierättettävästi monien apteekkarien myötä ja muilla tavoin. On mahdollista, että Hyvä veli/sisko -järjestelmä toimii, mistä pitäisi päästä Suomessa eroon.

    Esim.
    On mahdollista, että apteekissa toimii kaksi yritystä, esim. luontaistuotepuoli eriytetty osakeyhtiöksi, ja jopa vaimon/pojan nimiin. Voisi joku katsoa miten muutaman vuoden aikana on monen apteekkarin palkkaa muutettu pääomatuloksi. Tai vaikkapa miten apteekkarin poika tai tytär saa palkkaa tekemällä tyyliin apteekin esitteen, ja näin itse apteekkarin tulo pienenee. En väitä, että näin on.

    Siis nykyinen apteekkilaitos on siis objektiivisesti vanhentunut. Nykyisin käytännössä kaikki lääkkeet valmistetaan lääketehtaissa eikä apteekeissa, ja tämä kehitys pitäisi näkyä apteekkilaitoksessa.

    Porkkanaa ja keppiä

    Sillä, että jotkut yrittää keksiä uuden lääkkeen, pitää olla suuri kannuste. Nykyisin tilanne Suomessa on täysin vastakkainen. Kuntien miljonääriksi pääsee myymällä lääkkeitä monopolin tuomin eduin. Pienellä tutkijan palkalla lääketututkijat tekevät arvokasta, uuden lääkkeen keksimistä, pitkäjänteistä työtä, kun saman koulutuksen saannut apteekissa on verokalenterin käressä ilman yrittäjän riskiä.

     

    Kova lobbaus käynnissä

     

    Nyt on kova lobbaus käynnissä, olkaa äänestäjien puolella.

     

    http://www.apteekkari.fi/blogit/reunamerkintoja/apteekkiasiaa-jyvaskylassa.html?page=6&p31=7

    “Kävin Jyväskylässä puhumassa apteekkiasiaa. Keski-Suomen apteekkariyhdistys oli yhdessä alueen maakuntaliiton kanssa järjestänyt informaatiotilaisuuden Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajille.

    Lähes kaikki vaalipiirin kansanedustajat saapuivat tilaisuuteen. Tämä oli erinomainen saavutus, kun muistaa, että eduskuntavaalitaistelu on käynnistynyt. Vaalit pidetään huhtikuussa.

    Suomalaisen apteekkijärjestelmän kannalta seuraavan eduskunnan rooli on hyvin tärkeä. Saahan Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä työnsä valmiiksi maaliskuun puolessa välissä. Se toivottavasti luo hyvän perustan uuden hallituksen ja eduskunnan työlle apteekkiasioiden suhteen.

    Jyväskylän tilaisuudessa – kuten myös aiemmissa kansanedustajatilaisuuksissa ympäri Suomea – kansanedustajat yllättyivät tajutessaan sen huomattavan työn, mitä apteekeissa tehdään. Lääkeneuvonta, reseptin varmistaminen ja tarvittaessa oikaiseminen, koneellinen annosjakelu yms. vakuuttivat kansanedustajat apteekkien työn tärkeydestä.

    Apteekkitalouden haasteet tulivat tilaisuudessa varsin hyvin esille. Mitä se päättäjien mielissä merkitsee, jää nähtäväksi.

    Tilaisuus järjestettiin Valtion kivääritehtaan entisissä tiloissa. Aseiden valmistus päättyi Jyväskylässä 1990-luvulla ja tilat jäivät tyhjilleen. Nyt niissä työskentelee valtava määrä ihmisiä, kymmenissä eri yrityksissä. Tämä on hieno osoitus siitä, miten kaikkea vanhaa ei pidä purkaa. Sille pitää löytää uutta, aikaan sopivaa käyttöä.

    Onneksi rakennusten historiasta ja siellä valmistetuista aseista oli pieni näyttelytila. Kun tulin aamulla ennen tilaisuuden alkua paikalle, ehdin siihen huolella perehtyä. Tehtaan historia on kunniakas. Siellä valmistettiin aseita vapautemme puolesta talvi- ja jatkosodissa taistelleelle armeijallemme.

    Haluan erityisesti kiittää niitä keskisuomalaisia apteekkareita, jotka tilaisuuteen osallistuivat. Olen varma, että paikalla olleiden kansanedustajien käsitys suomalaisesta apteekkarista vahvistui myönteisellä tavalla.

    Ilkka Oksala

    Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. az kirjoitti 17.2.2011 kello 20:23

    Nimim. M., onko tuo “suurin toiveesi”, etteivät vihreät puhuisi maahanmuutosta sanaakaan myös voimassa silloin kun perussuomalaiset ovat hallituksessa toteuttamassa maahanmuuttolinjauksiaan ja vihreät “aikuiset” istuvat oppositiossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Pekka Taipale kirjoitti 18.2.2011 kello 0:30

    Ovatko nämä “vapaa autoetu kiellettävä” -vaatimuksia esittävät muuten tosiaan noin pihalla? Tajuavatko mitä tilalle tulee, ja mitä heidän pitää sitten ryhtyä vaatimaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. tpyyluoma kirjoitti 18.2.2011 kello 7:58

    Elina, järkeilin että perheenyhdistykset varmaan sisältyy kuntien vastaanottamiin pakolaisiin ja kun vähentää siitä luvusta oleskeluluvat ja kiintiöpakolaiset niin luku on noin tuhat. Voipi olla että järkeilin väärin.

    Vihreillä on maahanmuutto-ohjelma, se on verrattaen hyvä eli ei kovin hyvä. Hyvää on esimerkiksi sen tyyppiset huomiot että harmaata taloutta torjutaan, no torjumalla harmaaya taloutta ihan yleensä. Suurin osa maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on ihan yleisiä ongelmia jotka tulisi korjata joka tapauksessa, kannustinloukut nyt vaan esimerkiksi kärjistyy ihmisten kohdalla joidenka työllistyminen on muutenkin vaikea. Huonoa on sitten esimerkiksi käytännössä pakollinen (tukiin sitominen) kielenopiskelu, ja tämä siis puolueelta joka tähän saakka johdonmukaisesti ja oikein on epäillyt pakkokoulutusten mielekkyyttä yleensä, jos ihminen ei halua istua kurssilla niin ei hän mitään opi ja paikka on pois joltain koulutukseen haluavalta.

    Persuilla ei ole tähänkään yhtään mitään sanottavaa, eli eivät ole edes väärässä. Mahdollinen keskustelu eduskunnassa pyörinee erillaisten kyltyyrikysymysten ympärillä, joka on silleen turvallista edustajien kannalta ettei länsimaisen demokratiassa valtio päätä siitä mikä on kulttuuri, mitä ihmiset ovat mieltä, mihin uskovat, tms.

    Uusi kisa politiikassa on siitä kuka sanoo eniten mieltä kiihottavista kysymyksistä, joihin ei tosin ole mitään käytännön mahdollisuuksia tehdä mitään mikä on eri näppärää kun ei voida sitten syyttää toimettomuudesta. Persuja tästä on yksin turha syyttää, kokoomus nyt esimerkiksi pelasi ihan samaa ennen vaaleja, ja mediallakin on oma osansa. Kansaa saa juuri sellaiset päättäjät kuin haluaa, ja jos kansaa nyt ei kiinnosta, niin virkamieskunta päättää kun heidän valitsemansa edustajat patsastelee. Niin kauan kun on hyvä virkamieskunta niin ei tuo nyt niin kauhea ongelma ole, mitään isompia uudistuksia ei vaan noin synny.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Evert The NeveRest kirjoitti 18.2.2011 kello 9:49

    On irvokasta, että kapitalismin epäkohtiin joutuu puuttumaan kapitalismi. Björn Walhroos soimi Suomea ainoana maanaa joka ei verota maakapitalisteja. Hän ehdottaa 25 euron veroa hehtaarille, mikä tietää n. 500 miljoonaa valtiolle.

    Panee miettimään, miksi Suomessa maa- ja metsätaloudella on yrittäjän asema ja edut, Euroopan ylivoimaisesti korkeimmat tukiaiset, 56 vuoden eläkeikä ym. ym.

    Wahlroos piti samassa puheessa kansallisia 141-tukia järjettöminä ja vaati niiden lopettamista.

    Suomessa Keskusta on niin vahva, että mikään puolue ei halua sohaista muurahaispesää ja vaarantaa asemaansa vaalien jäkeisissä hallitusneuvotteluissa.

    Ironista on, että juuri tästä syystä Suomessa agraaripuolue on vahvempi kuin missään muussa länsi-maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Elina kirjoitti 18.2.2011 kello 9:50

    tpyyluoma,

    Jos myönteinen päätös on annettu, niin se ei takaa vielä asuntoa eli varmasti suurelta osin päätöksen saaneet asuvat vielä vastaanottokeskuksissa tai sukulaistensa luona ilman kirjoja ja eivät näin ollen näy kuntien vastaanottamissa pakolaisissa.

    Puhuin aikoinaan maahanmuuttoviraston ylijohtajan, Jorma Vuorion kanssa aiheesta ja hänen näkeymyksensä oli, että tilanne on somalialaisten perheenyhdistämisruuhkan kanssa aivan kestämätön. Yksikertaisesti yhteiskunnalla ei hänen mukaansa ole käytettävissään läheskään niin paljon resursseja, mitä tarvitaan prosessin läpiviemiseen hakemuksen käsittelystä asuntojen osoittamiseen ja onnistuneeseen kotouttamiseen.

    Siksi vähän ihmettelen, että esim. sinulla on niin vimmainen tarve vähätellä asiaa. Luulisi Vuorion jos kenen tietävän asiasta ja osaavan asettaa sen mittasuhteisiinsa.

    Mutta ei tämä nyt elämää suurempi asia ole, siinä varmasti monet kommentaattorit ovat oikeassa enkä itsekään niin ajattele. Kuitenkin kyseessä on varmasti suurempi asia Suomen tulevaisuuden kannalta kuin vapaa autoetu ja mitä tuolla listassa nyt onkaan tällä hetkellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. tcrown kirjoitti 18.2.2011 kello 9:56

    Saisikohan noihin asioihin vielä jonkunlaisen tärkeysindikaattorin? Jollei muuta, niin mitkä ovat “hallituskysymyksiä” ja mistä voidaan tehdä lehmänkauppoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2011 kello 10:52

    Saisikohan noihin asioihin vielä jonkunlaisen tärkeysindikaattorin? Jollei muuta, niin mitkä ovat “hallituskysymyksiä” ja mistä voidaan tehdä lehmänkauppoja.

    Puolueet voivat asettaa ehtoja hallitukseen osallistumiselle, yksittäinen ehdokas nyt ei oikein voi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. M. kirjoitti 18.2.2011 kello 10:38

    az: “onko tuo “suurin toiveesi”, etteivät vihreät puhuisi maahanmuutosta sanaakaan myös voimassa silloin kun perussuomalaiset ovat hallituksessa toteuttamassa maahanmuuttolinjauksiaan ja vihreät “aikuiset” istuvat oppositiossa?”

    Aikuisia löytyy toki muistakin puolueista kuin vihreistä. Perussuomalaiset eivät pääse toteuttamaan omia linjauksiaan vapain käsin. Vallan rakenteet ovat täynnä ei-perussuomalaisia eikä vaaleilla vaikuteta suoraan kaikkiin palapelin osiin. Pelkkä pinnallinen populismi ja hajanaisen protestin kanavointi eivät riitä todelliseen, pitkäaikaiseen muutokseen. Tuskinpa nämä vaalit Suomen maahanmuutto- ja kehityspolitiikkaa tai poliittista kulttuuria ja päätösten pohjalla olevia arvoja mitenkään erityisemmin mullistavat.

    Elina: “Juuri tällaisten ylimielisten asenteiden takia persujen kannatus 17,9 ja vihreiden jotain ihan muuta.”

    So? Ihan normaalia heilahtelua ottaen huomioon viimeaikaiset kohut ja sen, että epämääräiselle protestimielialalle sattui löytymään sopiva kanava. Jos nyt ensin katsottaisiin, mitä persut tekevät vähäisellä vallallaan ja palataan asiaan vuonna 2015. Vasta sitten, lukuisien kompromissien ja kiemurtelujen jälkeen, nähdään kuinka pysyvästä ilmiöstä on kyse. Ja vaikka persut jäisivätkin keskisuureksi puolueeksi, niin entä sitten? En minä persuja pelkää. Miksi pitäisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. az kirjoitti 18.2.2011 kello 11:23

    Yksittäinen ehdokas, varsinkin jos on näkyvä mielipidevaikuttaja, toki voi esittää, toivottavasti(?), kantansa hallituskysymyksiin ihan julkisestikin. Eikö se ole lopulta aika normaalia yhteiskunnallista keskustelua? Jos Heinäluoma kommentoisi SDP:n hallituskysymyksiä, niin olisiko se jotenkin ei suotavaa? Tai pitäisi olla? Vai onko tämä tähdellisin keskustelu ainoastaan kulissien suojaan tarkoitettua? Ei äänestyspäätösten pohjaksi? Äänestäjille vain vihreitä leijonia, pakotettuja hymyjä ja lupauslistoja?

    Vihreät toki karttavat avointa keskustelua kipupisteistään, mutta älä nyt viitsi kuitenkaan pajunköyttä syöttää. Jos Kokoomus voittaisi vaalit ja vihreät saisi yllättävän hyvän tuloksen, niin ei kissaa ehtisi sanoa kun yrittäisit muita vihreitä vakuuttaa, ettei ydinvoiman tarvitse olla kynnyskysymys vaikka puolue on sen nyt jo äänestäjilleen kynnyskysymykseksi luvannut.

    Vaikka ilmaiset vastustavasi, niin et pitänyt sitä kynnyskysymyksenä kun vihreät lähtivät hallituksesta, niin tuskin pitäisit nytkään.

    Äänestäjiä kohtaan rehellistä olisi toki ilmaista tällaiset ja monet muut avoimesti ennen vaaleja.

    Ettei kaikki tuntuisi olevan niin suurelta osin laskelmoitua julkisuuden hallinnan peliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. tpyyluoma kirjoitti 18.2.2011 kello 11:28

    Elina, minun käsitys on se että sitä lainsäädäntöä pitäisi selkeyttää ja sulkea porsaanreikiä, mikä on ihan normaalia lainsäädännön ajanmukaistamista, ja että hakemusten käsittelyyn pitäisi saada reilusti lisää resursseja mikä taas on poliittinen kysymys. On vähän vaikea suhtautua vakavasti ehdotuksiin jotka lähtevät ylipäänsä siitä että resursseja pitäisi vähentää.

    On tuo minustakin ongelma, se on vaan verrattaen pieni. Sanotaan nyt vaikka näin, minusta puolison tulojen takia ihmisten jättäminen ilman mitään tukia on väärin ja tulee korjata, mutta en oikeasti äänestäisi ehdokasta jonka mielestä juuri tuo on maailman tärkein asia. Enkä varsinkaan sellaista joka ei osaa kertoa miten tuo tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Liian vanha kirjoitti 18.2.2011 kello 11:31

    “Panee miettimään, miksi Suomessa maa- ja metsätaloudella on yrittäjän asema ja edut, Euroopan ylivoimaisesti korkeimmat tukiaiset, 56 vuoden eläkeikä ym. ym.”

    Tuosta maajusiin eläkkeestä tulee 80 % verovaroista eli valtiolta, yrittäjien 20 %
    Palkansaaja on ainoa ryhmä,joka maksaa omat eläkkeensä-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Kari Järvelä kirjoitti 18.2.2011 kello 22:05

    – Kuntien yhteistyö järkeistettävä

    – Armeija 2000-luvulle, samoin kuten pakkoruotsin poistuessa kaikilla portailta

    – Kehitysyhteistyö: Suomen mahdollisuus auttaa kehitysyhteistyötä verrattava esim. öljy-Norjaan

    – Apteekkilaitos 2000-luvulle
    – 500 miljoonan euron säästö
    – ja mahdollisesti moninkertaisina tuloina globaalin lääkekehityksen kautta, yksi mahdollinen pelastuslautta Nokian jättäessä

    – Maatalouden kehittäminen, meillä on upeat mahdollisuudet vaikka yrttien ja tehokkaiden pensasmustikoiden kasvattamiseen valoisan kesän ansiosta
    – eläkeikä maanviljellä ei kohtuullinen muita kohtaan, eikä yrittäjäriskiä

    – Hyvä veli/sisko järjestelmän kitkeminen , hv-järjestelmän on osoitettu olleen keskeinen syy Islannin romahtamiseen, tätä tapahtuu hyvin monella alueilla ja erittäin laajaa, ja pahinta, että jotkut eivät näe sitä notkuvien pöytien takaa (esim. vaalirahoitusta tai syntymäpäiviä ei saa kikkailla kannatusyhdistyksen kautta)

    Se on pitkällä matematiikalla laskettuna 3 miljardin euron säästö ja 15 miljardin tulot.

    Suurin kasvu tulee kuitenkin siitä, jos tunnemme, että olemme samassa veneessä. Kuten hyvin ystäväni sanoi, että millainen näiden optiovuosien jälkeen olisi talvisotahenki?

    Kun kaverille ei jätetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Tomivuutta vihreiden politiikkaan kirjoitti 19.2.2011 kello 13:56

    Tärkeitä asioita jo. Tulee näin suoralta kädeltä mieleen nämä pari:

    *Sukupuolineutraali avioliittolaki ja viime vuonna säädetyn avoeron hyvitys -lain kumoaminen.
    *Kirkon ja valtion erottaminen

    (*Haittaveroihin varmaankin kuuluisi tärkeänä ympäristöhaitat kuten suora hiilivero?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Evert The NeveRest kirjoitti 19.2.2011 kello 22:49

    EDIT, vuosiluku
    Vaikka itse olenkin jonkin sortin upseeri, niin ehdotan asevelvollisuuden poistamista.

    Miksi? Siksi, että tärkeimmältä asevelvollisuuden kriteeriltä putosi pohja pois. Se on johtamiskoulutus.

    Nokian kriisin taustalla on esim Financial Times -lehden mukaan Nokian autoritaarinen johtamiskultturi.

    Kukapa muu kuin Nokian insinööri on ammentanut johtamistapansa armeijan harmaista. Innovatiivisuuden suosiminen on kiellettyä armeijassa. Käskyjen totteleminen kyllä. Aivan kuin syvältä Nokiasta.

    Suomen armeijan johtamiskoulutus on aikansa elänyt eikä se toimi 2000-luvun Suomessa. Armeija ei enää kvalifioi johtajia vaan diskvafilioi. Siksi johtamiskoulutuksenkaan avulla ei voi enää perustella asevelvollisuutta.

    Onkohan missä muussa maassa Euroopassa enää asevelvollisuutta, joka kaiken lisäksi siirtää nuorten astumista työelämään 1-2 vuodella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. tcrown kirjoitti 20.2.2011 kello 0:25

    Puolueet voivat asettaa ehtoja hallitukseen osallistumiselle, yksittäinen ehdokas nyt ei oikein voi.

    Tottakai, sen takia tuo hallituskysymys oli sitaateissa. Pointti oli, että jaottelu olisi edes kaksitasoinen “tärkeät” ja “vähemmän tärkeät” asiat. Tottakai voi käyttää vaikka asteikkoa 0-100.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. TomiA kirjoitti 20.2.2011 kello 13:29

    “Nokian kriisin taustalla on esim Financial Times -lehden mukaan Nokian autoritaarinen johtamiskultturi. ”

    Juu, markkinajohtaja ja suunnannäyttäjä on malliesimerkki huonosta johtamisesta. Analyysin taso on jossain FT:ssä ja BBC:ssä kuin lukion ainekirjoitustunnilta, jos sitäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Seppo Korppoo kirjoitti 20.2.2011 kello 18:03

    HYVINVOINTIPALVELUT – JULKISIA VAI YKSITYISIÄ

    Julkisten ja yksityisten hyvinvointi-palvelujen roolista Suomessa käydään nyt laajaa keskustelua. Se on hyvä, sillä asia on tärkeä ja monitahoinen.

    Keskustelun ytimessä on se, että kumpi palvelukonsepti on laadullisin, taloudellisin ja yhteiskunnallisesti tasa-arvoisin vaihtoehto.

    Vasemmisto tietenkin markkinoi sitä ajatusta, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat, tai ainakin voidaan kehittää kokonaisuuden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Tämän puolesta on tullut juuri ulos mm. tri Pentti Arajärvi. Viitataan mm. siihen, että on voitu osoittaa julkisten tilaaja-tuottaja-mallin olevan taloudellisesti kalliimpi vaihtoehto. Tätä mallia käytetään laajasti esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektoriella. Malli perustuu siihen ajatukseen, että valtion / kuntien virastoissa pyritään ottamaan käyttöön yksityisellä sektorilla käytettäviä tehokkaita menetelmiä.

    On totta, että tilaaja-tuottaja-malli ei ole toiminut toivotulla tavalla julkiesella sektorilla. Seurauksena on ollut kustannusten kohoamista, koordinointi- ja laatuongelmia, interface-kohdissa sekaannuksia, jne.

    Vaikka olenkin yli 40-vuotisen urani aikana toiminut vain yksityisellä sektorilla, olen läheltäkin voinut seurata julkisen sekrotin toimintaa. Monet projektreistani ovat olleet valtion / kuntien tilaamia. Lisäksi vaimoni Maija on toiminut 40 vuotta julkkisella sektorilla (terveydenhoito- ja opetussektoreilla), jota kautta minulla on ollut mahdollisuus tutustua tämänkin sektorin raadollisuuteen.

    Edellä mainittuun perustuen voinkin todeta seuraavaa:
    1) Julisella sektorilla on voimassa esittelijän vastuu-periaate. Sen mukaan esittelijä, EI PÄÄTTÄJÄ vastaa päätöksen oikeellisuudesta. Esittelijällä ei kuitenkaan ole valtaa päätöksen toteuttamiseen. Lisäksi poliittisin perustein valitut virkamiehet + poliitiikot pyrkivät sekaantumaan ja intrigoimaan muuten aivan selvissäkin asioissa. Tämä asiantila johtaa seuraavaan: “Kukaan ei ole vastuussa mistään”. Kaikille täysjärkisille pitää olla selvää, että tällä periaatteella ei voi saada tehokasta ja laadullista toimintaa aikaan.
    2) Esittelijän pää-prioriteettiksi tulee virheiden ja riskien välttäminen. Täten “selustan varmistamiseksi” on hankittava mahdollisimman paljon lausuntoja pieninpiinkin asioihin, ennenkuin ne voidaan esitellä. Ajan mittaan lausuntotahojen nimilistan pituus vaan kasvaa ja kasvaa….
    3) Valtion / kunnan byrokraateista ei saa tehokasta yrittäjää millään keinolla. Siksi he ovat kääntäneet tilaaja-tuotta-mallin täälaelleen: siitä on tehty keino lisätä kustannuksia ja vältää vastuuta.

    Johtopäätökseksi siis tulee se, että yksityisellä sektorilla tulee olla on oleellisen tärkeä rooli tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tuottajana.
    Tämä kuitenkin edellyttää sitä että, tilaajan (julkinen sektori) hoitaa oman osuutensa kuntoon. Tällä tarkoitan sitä, että ostettavan palvelujen erittely, laatukriteerit ja kilpailuttaminen järjestetään asianmukaisesti.
    Näin yksityinen sektori voi tuottaa sellaisen tehokkaan / taloudellisin / laadullisen palvelutason, johon julkinnen sektori ei voi mitenkään päästä.

    Tällä tavalla myös PK-sektori saa laajentuvan markkinan. On nimittäin myös huomioitava se, että tämä sektori jo nyt tuottaa yli puolet uusista pysyvistä työpaikoista.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, Espoo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Evert The NeveRest kirjoitti 22.2.2011 kello 11:29

    Nyt kun selluloosateollisuus on pakannut kattiloitaan ja muttanut eukalyptusparatiiseihin, niin herää kysymys “mitä metsille nyt tehdään”.

    Keskustapuolue ja TEM ovat jo suunniltelleeta raskaita tukia, jotta puumassa neulasia ja juuria myöten kaivetaan ylös ja kuskataan poltettavaksi.

    Turussa, missä puuta ei ole käden ulottuvilla, jo iloittiin, että sitä voi tuoda laivoilla ulkomailta.
    http://www.ts.fi/online/kotimaa/198724.html

    Keskustalle tämäkin energiatuki on vain naamioitua elinkeinotukea ja maakapitalismin pönkittämistä.

    Hallitusvastuun tuupertama Vihreä-liike ei ole ottanut kantaa metsien hoitoon ja käyttöön. Suomesta puuttuu luonnon arvoja kunnioittava metsäpolitiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Evert The NeveRest kirjoitti 22.2.2011 kello 21:22

    “Koiraveroja” pitäisi lisätä.

    Koiravero on ollut voimassa jo vuodesta 1800. Nykyisin moni kunta on siitä luopunut Suomessa on 600.000 koiraa. Helsingissä vero on 50 euroa vuodessa koiraa kohti.

    Koiraveron voisi päivittää 2000-luvulle:
    – Ökyautot
    – Mönkijät
    – Vesiskootterit
    – Porealtaat
    – Turkisvaatteet
    – Rintaimplantit ja peniksen pidennykset
    – Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka erilaisilla turhakkeilla (koira ei ole turhake).

    Jos meillä on välineitä seurata ja kerätä mm. tekijänoikeusmaksuja, niin varmasti on myös keinoja kerätä edm. “koiraveroja”.

    Ps.Suomessa on 600.000 koiraa. Sadan euron koiravero tietää 60 miljoonan verotuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus