Aika alkaa vaaliohjelman kasaaminen

Lupa­sin aika­naan laa­tia wiki-peri­aat­teel­la oman vaa­lioh­jel­ma­ni täl­lä blo­gil­la. Mui­den kii­rei­den vuok­si han­ke on lyk­kään­ty­nyt ja lyk­kään­ty­nyt. Jot­ta se kui­ten­kin val­mis­tui­si ennen vaa­le­ja, se on nyt aloi­tet­ta­va. Seu­raa­vas­sa eräi­tä nopeas­ti kyhät­ty­jä otsi­koi­ta aiheik­si, jois­ta aion lyhyen jutun kir­joit­taa. Otan vas­taan hyviä ehdo­tuk­sia aiheik­si. Jos jon­kin ehdo­tuk­sen hyväk­syn, lisään sen alla ole­vaan lis­taan. Näi­tä kaik­kia on jo käsi­tel­ty täl­lä blogilla.

Tätä pos­taus­ta päi­vi­te­tään kom­mennt­tien mukaan. Vii­mei­sim­mät lisäyk­set punai­sel­la.

  • Kaset­ti­mak­su on kor­vat­ta­va vero­ra­hois­ta mak­set­ta­val­la tuel­la (luon­nos valmis)
  • Kai­kil­le oikeus halu­tes­saan omal­la kus­tan­nuk­sel­laan lyhem­pään työ­ai­kaan (luon­nos valmis)
  • Elä­kei­kää on nos­tet­ta­va eli­niän piden­tyes­sä (luon­nos valmis)
  • Ter­vey­den­huol­to pois kun­nil­ta (luon­nos valmis)
  • Vero­tus ja tulon­siir­rot: Kes­kei­sin­tä on nos­taa pie­ni­palk­kai­sen työn kannattavuutta
  • Kau­pun­ki­seu­tu­jen hal­lin­to on järjestettävä
  • Val­tion on vihel­let­tä­vä poik­ki kun­tien pyr­ki­mys vali­koi­da asukkaitaan
  • Infrain­ves­toin­tien rahoi­tus val­tiol­ta kun­nil­la ja maakunnille
  • Han­kin­ta­la­kia on jär­ke­vöi­tet­tä­vä sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon hankinnoissa
  • Vali­koi­vaan ase­vel­vol­li­suu­teen tai ammattiarmeijaan
  • Van­huk­set hoi­do­keis­ta asiakkaiksi
  • Kaik­ki pait­si pyö­räi­ly on turhaa
  • Hai­tat verolle
  • Yrit­tä­jän sosiaaliturva
  • Kiin­teis­tö­ve­roa kan­nat­taa korottaa
  • Jul­ki­sen talou­den tasapaino
  • Huu­me­po­li­tii­kas­ta
  • Rau­ta­tei­den kapa­si­teet­ti saa­ta­va täy­teen käyttöön
  • Vapaa autoe­tu työ­suh­de-etu­na kiellettävä

151 vastausta artikkeliin “Aika alkaa vaaliohjelman kasaaminen”

  1. Vero­tuk­ses­sa tuli­si siir­tyä työn vero­tuk­ses­ta (ympäristö)haittojen verotukseen. 

    Pyö­räi­lyn edis­tä­mi­nen: työ­pai­kan pysä­köin­tioi­keu­des­ta luo­pu­val­le vas­taa­van arvoi­nen pal­kan­ko­ro­tus (pk-seu­dul­la noin 100 e / kk)

  2. Osmo:

    Val­tion on vihel­let­tä­vä poik­ki kun­tien pyr­ki­mys vali­koi­da asukkaitaan

    Pitääks val­tion vihel­tää poik­ki kans asuk­kai­den pyr­ki­mys vali­ta kuntansa?

    Kai­kil­le oikeus halu­tes­saan omal­la kus­tan­nuk­sel­laan lyhem­pään työaikaan

    Riip­pu­mat­ta työ­nan­ta­jan suostumuksesta?

    Vero­tuk­siin ja tulon­siir­toi­hin vois ottaa mukaan sen, että kes­ki­luo­kal­le ja sitä rik­kaam­mil­le koh­dis­te­tut tulon­siir­rot vois lopettaa.

    Eiks ter­vey­den­huol­lon otta­mi­nen pois kun­nil­ta oo redun­dant­ti, jos kun­ta ei saa vali­ta asuk­kai­taan? Jos se kui­ten­kin ote­taan pois kun­nil­ta, niin miten sun mie­les­tä ala säi­ly­te­tään tar­peeks vapaa­na, että inno­voin­tia tapah­tuu? Olis­ko esim. ter­veys­ti­lit hyvä tapa hoitaa/rahoittaa perusterveydenhoito?

    Ei mitään kaa­voi­tuk­ses­ta?! Eiks se olis just edus­kun­nan pää­tet­tä­vis­sä, että infraa ei olis pak­ko raken­taa joka paik­kaan mihin kaa­voit­taa jotain?

    Noin yleen­sä mä toi­voi­sin, että Suo­mes­sa suh­tau­dut­tas vähän suo­peam­min kokei­lui­hin ja olis kiva, jos sinä rupei­sit aja­maan poli­tiik­kaa, että joil­lain alueil­la yms. vois kokeil­la vähän muus­ta Suo­mes­ta eri­lai­sia sään­tö­jä, jot­ta nii­den vai­ku­tuk­sis­ta saa­tas vähän parem­pi kuva.

    Esim. joku kau­pun­ki­seu­tu voi­tas vaik­ka vapaut­taa maan­käy­tön suun­nit­te­lus­ta tai joku kou­lu­pii­ri vois tes­tail­la Ruot­sin mal­lia tj.

    Mun mie­les­tä me ollaan vähän fak­kiu­dut­tu sii­hen, että jul­ki­sen val­lan pitää olla tasan saman­lais­ta jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le riip­pu­mat­ta sii­tä miten arvo­kas­ta tie­too noil­la kokei­luil­la sais.

  3. Osmo,

    Voi­sit käsi­tel­lä PK-sek­to­rin vero­tus­ta ja yrit­tä­jien riskejä/suojaverkon puutetta.

    On tie­do­sa, että 40 000 yrit­tä­jää (per­hei­neen) elää köy­hyys­ra­jan tun­tu­mas­sa. Syi­tä tähän on var­maan monia, mut­ta vero­tus ei var­maan­kaan ole niis­tä vähäi­sin, sil­lä verot­ta­ja on tun­ne­tus­ti yksi agres­sii­vi­sim­mis­ta yri­tyk­siä kon­kurs­siin aja­vis­ta tahoista.

    Kui­ten­kin juu­ri PK-sek­to­ril­ta pitäi­si löy­tyä rat­kai­su Suo­men tule­vai­suu­del­le. Sil­tä sek­to­ril­ta­han tulee yli puo­let uusis­ta pysy­vis­tä työ­pai­kois­ta. Työ­paik­ka­han on ihmi­sel­le paras köy­hyys­lou­kuun putoa­mis­ta estä­vä tekijä.

    Toi­saal­ta, kun las­kee yhteen yri­tyk­sen voit­to­ve­ron ja yrit­tä­jän pää­oma­ve­ron saa hel­pos­ti yli 50% vero­tuk­sen niskaansa.

    Kun näi­tä vero­ja ollaan vie­lä nyt nos­ta­mas­sa, voi­kin miet­tiä, että kan­nat­taa­ko Suo­mes­sa enää ollen­kaan yrittää.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, Espoo

  4. Nokial­ta vapau­tu­via asian­tun­ti­joi­ta hyö­dyn­net­tä­vä. Ovat mitä tär­kein kan­sal­li­nen voi­ma­va­ra. Tut­ki­muk­sen resurs­se­ja koh­den­net­ta­va enem­män talouskasvua/veronmaksajaa hyö­dyt­tä­viin kohteisiin.

  5. Joo infra vaan kun­nil­le, maa­kun­nil­le sit­ten jos ne ovat oikeas­ti suo­raan demo­kraat­ti­sia yksi­köi­tä joil­la on kaa­voi­tus­val­ta, vero­tus, jne. Eli jos on maakuntahallinto.

    Ensias­ke­lee­na, yhtä­läi­nen val­tio­no­suus kaik­kiin hank­kei­siin los­sis­ta ratik­kaan, eli esim. 30%.

    On joi­tain poik­keuk­sia jot­ka tule­vat jat­kos­sa­kin ole­maan val­ta­kun­nal­li­sia, Len­to­ra­ta mah­dol­li­sis­ta hank­keis­ta tulee eka­na mie­leen. Nyky­jär­jes­tel­mä­kin käy jos val­ta­kun­nal­li­sen kri­tee­rei­tä tiu­ken­ne­taan. Nyrk­ki­sään­tö­nä val­ta­kun­nas­sa voi tus­kin olla yhtä­ai­kaa käyn­nis­sä yli yli käden sor­mil­la las­ket­ta­vaa mää­rää val­ta­kun­nal­li­sia liikennehankkeita.

  6. Äkki­pää­tä tulee mieleen: 

    -sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus ja sii­hen liit­ty­vä­nä äitiys- ja van­hem­pain­va­paa­etuu­det ja las­ten koti­hoi­don tuki. Eli laa­jem­min tasa-arvo­ky­sy­myk­set nais­ten ja mies­ten työ­nan­ta­jien kesken. 

    -opis­ke­lun mak­sut­to­muus, niin ulko- kuin koti­mais­ten opis­ke­li­joi­den. Ja miten opis­ke­luai­ko­ja saa­tai­siin lyhennettyä.

    -maa­han­muut­to­ky­sy­myk­set

    Vih­reät­hän halua­vat pro­fi­loi­tua vas­ta­voi­ma­na per­suil­le mah­dol­li­sim­man vapaan liik­ku­vuu­den puo­les­ta­pu­hu­ji­na. Nyt kui­ten­kin ihmi­siä huo­les­tut­taa rikol­li­suu­den kas­vu arjen tur­vat­to­muut­ta lisää­vä­nä teki­jä­nä. Myös työ­elä­män peli­sään­nöt ovat hakuses­sa. Tämän päi­vän hesa­ris­sa pal­jas­te­taan, että myös kun­nat käyt­tä­vät pal­ve­luis­saan yri­tyk­siä, jois­sa ihmi­siä pide­tään orjatyössä. 

    Lisää tul­lee…

  7. Itseä­ni kiin­nos­tai­si noi­den lisäk­si kan­ta­si yrit­tä­jyy­teen ja sii­hen kan­nus­ta­mi­seen — tie­tys­ti, jos koet, että sii­hen edes tuli­si kannustaa.

    Olen parin ystä­vä­ni kans­sa “har­ras­ta­nut” yri­tys­toi­min­taa var­si­nai­sen työn ohel­la. Olem­me huo­man­neet, että har­ras­tuk­sen­omai­nen yrit­tä­mi­seen liit­tyy jär­jet­tö­miä mää­riä hal­lin­nol­li­sia vaa­ti­muk­sia ja teh­tä­viä. Tar­koi­tuk­se­nam­me on lähiai­koi­na aina­kin osal­la siir­tyä oman yri­tyk­sen pal­ve­luk­seen, mut­ta yrit­tä­jä­ris­ki pelot­taa suh­tees­sa tur­val­li­seen palk­ka­työ­hön. Suo­men kan­san­ta­lou­del­le sii­tä oli­si kui­ten­kin sel­vää hyö­tyä, vaik­ka ei mil­joo­nis­ta puhutakaan.

    Tuol­la jos­sain aiem­mas­sa blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa kom­men­teis­sa oli muu­ten mie­len­kiin­toi­nen perus­te siir­ty­mi­ses­sä kulu­tus eli ALV-poh­jai­seen vero­tuk­seen, jota en itse ole kos­kaan tul­lut aja­tel­leek­si. Palk­ka­ve­rot koh­dis­tu­vat vain suo­ma­lai­siin, mut­ta ALV kos­ket­taa sekä koti­mais­ta, että tuon­ti­kaup­paa, jol­loin se todel­la­kin voi­si olla yrit­tä­jyy­den kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to? Voi­si­ko kulu­tus­ve­ro­tus­ta muut­taa vie­lä enem­män progres­sii­vi­seen suun­taan? Jos elä­mäl­le kes­keis­ten hyö­dyk­kei­den, kuten ruo­ka ja vaat­teet ja tie­tyt pal­ve­lut esim. jul­ki­nen lii­ken­ne, ALV pide­tään alhaal­la suo­si­si se vähem­pi­tu­loi­sia, joi­den tulois­ta suu­rem­pi osa menee näi­hin kes­kei­siin hyö­dyk­kei­siin. Omas­ta puo­les­ta­ni mm. raja­tun pää­oma­ve­ro­va­pau­den osin­gois­ta voi­si pois­taa samal­la pitäen huo­li, että yrit­tä­jä saa palk­kan­sa lisäk­si koh­tuul­li­sen kor­vauk­sen otta­mas­taan riskistä. 

    Nokian uuti­sia seu­ra­tes­sa tulee väki­sin mie­leen, että lähiai­koi­na Suo­meen voi­si syn­tyä luke­ma­ton mää­rä mik­ro­y­ri­tyk­siä IT-sek­to­ril­le, kun­han päte­viä koo­da­rei­ta ei ohja­ta maailmalle.

    Yrit­tä­jyy­teen ollaan ilmei­ses­ti joil­lain aloil­la (esim. raken­ta­mi­nen) myös “pako­tet­tu”, jot­ta työn­te­ki­jöi­tä saa­daan jous­ta­maan. Tämän kal­tais­ten yrit­tä­jyy­den nega­tii­vis­ten vai­ku­tus­ten sekä sar­jay­rit­tä­jyy­den vält­tä­mis­tä voi­si myös poh­tia, jos sii­hen on ylei­ses­ti aihetta.

  8. Eli­na:
    “-opis­ke­lun mak­sut­to­muus, niin ulko- kuin koti­mais­ten opis­ke­li­joi­den. Ja miten opis­ke­luai­ko­ja saa­tai­siin lyhennettyä.”

    Paras tapa lyhen­tää nii­tä opin­to­ja on nime­no­maan luo­pua tuos­ta opis­ke­lun maksuttomuudesta.

  9. Siis mitä, eikö jo suu­rin osa infras­ta ole kun­tien vas­tuul­la? Ilmei­ses­ti tar­koi­tit­kin val­tion infra-hank­kei­ta. Sii­nä olen samaa miel­tä, maa kär­sii kun infra­hank­keet toteu­tu­vat sen mukaan kel­lä nyt sat­tuu ole­maan oma edus­ta­ja Arka­dian­mäel­lä. Esim. Län­si­väy­lää ei raken­net­tu moot­to­ri­tiek­si Kirk­ko­num­mel­le asti ennen kuin he sai­vat oman kan­san­edus­ta­jan. Tie­tys­sä mie­les­sä jokai­nen edus­ta­ja on esteel­li­nen päät­täes­sään näis­tä raho­jen jaois­ta noin­kin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti mitä nyt.
    Se onkin sit­ten jo toi­nen jut­tu raken­tui­si­ko mikään val­ta­tie tai rata kun­tien tai maa­kun­tien­kaan rahoilla.

  10. Han­kin­ta­la­kia voi­si saman­tien jär­ke­vöit­tää muil­la­kin aloil­la. Ymmär­tääk­se­ni juri­diik­ka on kes­kei­nen syy jul­kis­hal­lin­non IT-pro­jek­tien jat­ku­viin epä­on­nis­tu­mi­siin. (Asias­ta parem­min tie­tä­vät kor­jat­koon tai tarkentakoon.)

  11. Suo­mes­sa on jo vali­koi­va ase­vel­vol­li­suus, kos­ka nai­set eivät osal­lis­tu ja mie­his­tä­kin vain joku 80 pros­saa vai onko se jo 70?

    Asi­aan. Per­sut on kuu­le­ma vih­rei­den pää­vas­tus­ta­jia. Sii­hen näh­den luet­te­los­sa ote­taan kan­taa aika vähän per­su­jen tee­moi­hin. Oikeas­taan ei lainkaan. 

    Näil­lä näky­min ja vaa­lioh­jel­maa odo­tel­les­sa hei­kä­läi­set vastustavat 

    -pako­lai­sia ja jos­kus maas­ta­muut­toa yli­pään­sä (kos­ka työ­voi­ma­pu­la, jos sel­lai­nen edes uhkaa, voi­daan rat­kais­ta muil­la keinoin)
    ‑kehi­tys­a­pua (kas, kun Suo­mi ei voi maa­il­maa pelas­taa ja apu menee muu­ten­kin ihan hukkaan)
    ‑ilmas­to­so­pi­muk­sia (kos­ka ilmas­to­muu­tos ei ole tot­ta ja vaik­ka oli­si, sitä ei kuu­lu estää siir­tä­mäl­lä teol­li­suut­ta Kii­naan, ja Suo­mi­kin on niin pie­ni maa)
    ‑teol­li­suu­den “ulos­li­put­ta­mis­ta” (kos­ka teol­li­suu­den alas­ajo voi­daan estää nykyis­tä parem­mal­la politiikalla)
    ‑pak­ko­ruot­sia (kuka sitä nyt kan­nat­tai­si muutenkaan?)
    ‑puna­vih­rei­tä (kos­ka he ovat abso­luut­ti­ses­ti paho­ja tai aina­kin toi­vot­to­mia tolloja)

    Per­suil­la on myös mui­ta mie­li­pi­tei­tä, ehkä mel­kein kaik­ki, mut­ta nois­ta ne näp­pi­tun­tu­mal­la tun­tu­vat eni­ten koh­kaa­van, jos en sit­ten jotain oleel­lis­ta unohtanut. 

    Jos­tain koh­dis­ta voi hyvin olla samaa miel­tä ja toi­sis­ta osit­tain. Pari äly­tön­tä­kin siel­lä on, jos ottaa huo­mioon perustelut.

    En tie­ten­kään tie­dä, kan­nat­taa­ko ja kenen kan­nat­taa ja mis­sä mää­rin pro­fi­loi­tua per­su­jen vas­tus­ta­jak­si. Yksi vii­saus kyl­lä menee niin, että vih­rei­den kan­nat­taa inho­ta per­su­ja ja päin­vas­toin, kos­ka eivät kil­pai­le samois­ta äänes­tä­jis­tä. Kinai­lus­ta seu­raa­va jul­ki­suus omil­le kan­noil­le on siten ikään kuin riskitöntä. 

    Oman vaa­ti­mat­to­man mie­li­pi­tee­ni mukaan, kan­nat­ta kui­ten­kin myös yrit­tää naker­taa per­su­jen uskot­ta­vuut­ta. On ne sen ver­ran hoo­po­ja, että en hei­tä mie­lel­lä­ni hal­li­tuk­ses­sa näki­si (vaik­ka en niin innois­sa­ni ole ollut vih­rei­den­kään esityksestä).

  12. Kun­ta­lii­tos­ten sijaan maa­kun­tien itse­hal­lin­to! Kts. Ahve­na­maa ja Kainuu…
    Ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­le yli­kun­nal­li­nen met­ro­po­li­hal­lin­to! Sil­lä kyl­lä­hän Sta­di, Espoo, Van­taa ja Kau­niai­nen aina yhtä maa­kun­taa vastaa;-))

  13. - jotain vih­re­ää / luon­non­suo­je­luun liittyvää
    — jotain energiataloudesta
    — jotain EU:sta tai glo­baa­lis­ta taloudesta

  14. Pie­ny­rit­tä­jäk­si ryh­ty­mis­tä oli­si minun­kin mie­les­tä­ni hel­po­tet­ta­va ja sii­hen kan­nus­tet­ta­va sel­väs­ti nykyis­tä enemmän.

    Suo­mi elää mur­rok­sen aikaa, jos­sa uuden­lais­ta lii­ke­toi­min­taa on syn­nyt­tä­vä katoa­van tilal­le, mut­ta uuden luo­mi­nen ja aiem­min tun­te­mat­to­mien toi­min­ta­mal­lien kehit­te­ly on aina ahdis­ta­vaa ja pelot­ta­vaa jo sinän­sä. Sii­hen kun lisä­tään yrit­tä­mi­sen nykyi­nen pelot­ta­vuus, ris­kialt­tius ja kus­tan­nuk­set, moni joko jät­tää yri­tyk­sen­sä koko­naan perus­ta­mat­ta tai tur­vau­tuu toi­mi­maan jo tun­net­tu­jen mal­lien mukaan, mah­dol­li­sim­man tur­val­li­sel­ta tun­tu­val­la lii­kei­deal­la — eli sel­lai­sel­la, joka on jo monel­la muul­la­kin käy­tös­sä. Näin ei aute­ta pär­jää­mis­täm­me tule­vai­suu­des­sa, eikä sitä kehi­tys­tä, jon­ka tavoit­tee­na oli­si olta­va siir­ty­mi­sem­me jäki­teol­li­sen yhteis­kun­nan jääh­dyt­te­ly­vai­hees­ta seu­raa­val­le tasol­le (mikä iki­nä se sit­ten koh­dal­lam­me onkin).

    Ris­kin­ot­toa epä­var­moil­la aloil­la tuli­si siis hel­pot­taa, mut­ta en väi­tä tie­tä­vä­ni, miten tämä tuli­si käy­tän­nös­sä toteut­taa. Oli­si­ko sen kek­si­mi­nen jon­kun huip­pu­po­lii­ti­kon tehtävä? 🙂

    Tuki­jär­jes­tel­mis­sä pitää pääs­tä eroon nöy­ryyt­tä­mi­ses­tä, tuen­saa­jien itse­tun­toa lyt­tää­vis­tä ele­men­teis­tä, mie­li­val­tai­suu­des­ta ja moni­mut­kai­suuu­des­ta. Aika teho­ton tämä nyky­sys­tee­mi on, kun Kelas­sa tuen myön­tä­jä ei aina itse­kään tie­dä, kuka on mihin­kin tukeen ja tuen mää­rään oikeu­tet­tu. Oikai­su­jen hake­mi­seen tuh­raan­tuu kaik­kien osa­puol­ten aikaa ihan tur­haan. Puhu­mat­ta­kaan tuis­ta, jot­ka jää­vät hake­mat­ta kos­ka tukeen oikeu­tet­tu ei hen­ki­ses­ti kes­tä asioi­da vir­kai­li­jan kans­sa, tai on lii­an huo­nos­sa kun­nos­sa kye­täk­seen vie­mään pol­vei­le­via haku­pro­ses­se­ja läpi. Toi­sin sanoen: perustulo.

  15. 1. Perus­tu­lo (ensim­mäi­nen koh­ta­si vähän viit­taa tähän). Olet käsit­tääk­se­ni mel­kein­pä idean isä Suo­mes­sa, joten sinun ohjel­maa­si tämän pitäi­si kyl­lä ehdot­to­mas­ti kuulua.
    2. Kiin­teis­tö­ve­ron vähit­täi­nen nos­ta­mi­nen niin, että sil­lä ulos­mi­ta­taan kau­pun­ki­maan ansio­ton arvon­nousu maa­no­mis­ta­jil­ta kau­pun­gil­le (en tie­dä, onko tämä kiin­ni edus­kun­nas­ta, mut­ta jos on, niin sit­ten tähän lisää vapaut­ta kun­nil­le). Seu­rauk­se­na hal­vem­mat asun­not ja alem­mat tuloverot.
    3. Kor­kea­kou­lui­hin luku­kausi­mak­sut, jot­ta nopeas­ti opis­ke­lu muut­tuu nykyis­tä kan­nat­ta­vam­mak­si. Perus­tu­lo kom­pen­soi­si tämän talou­del­lis­ta hait­taa opiskelijoille.
    4. NATO-jäse­nyys sopi­si hyvin yhteen maan­puo­lus­tuk­sen muut­ta­mi­sen vapaa­eh­toi­sek­si kans­sa. Tosin tämä voi olla lii­an kova pala poliit­ti­ses­ti, joten pel­käs­tään ase­vel­vol­li­suu­des­ta luo­pu­mi­nen oli­si jo iso askel oikeaan.
    5. Suo­ran demo­kra­tian lisää­mi­nen. Tämä on kai ollut vih­rei­den lis­tal­la aiem­min, mut­ta on “jos­tain syys­tä” jää­nyt vähem­mäl­le hei­dän pääs­tes­sä itse mais­ta­maan valtaa.

  16. ilk­ka:

    Eli­na:
    “-opis­ke­lun mak­sut­to­muus, niin ulko- kuin koti­mais­ten opis­ke­li­joi­den. Ja miten opis­ke­luai­ko­ja saa­tai­siin lyhennettyä.”
    Paras tapa lyhen­tää nii­tä opin­to­ja on nime­no­maan luo­pua tuos­ta opis­ke­lun maksuttomuudesta.

    Mil­lä perus­teel­la muu­ten opis­ke­luai­ko­ja yli­pää­tään halu­taan ohja­ta lyhyem­mik­si? Onko kenel­lä­kään tie­dos­sa, mitä kaik­kea sii­tä seu­raa? Eikö opis­kel­les­sa syn­ty­vän hen­ki­sen pää­oman laa­tu ole opis­ke­lua­jan pituut­ta tärkeämpää? 

    Minä väi­tän, että tut­kin­to, jon­ka suo­rit­ta­mi­sen aika­na on kas­vet­tu koko­nais­val­tai­ses­ti ihmi­se­nä (eikä siis vain opis­kel­tu laput sil­mil­lä mah­dol­li­sim­man nopeas­ti), on kes­ki­mää­rin pal­jon arvok­kaam­pi sekä suo­rit­ta­jal­le itsel­leen että kan­san­ta­lou­del­lem­me. En tie­dä, onko asi­aa tut­kit­tu, mut­ta en läh­ti­si suin päin pakot­ta­maan ihmi­siä val­mis­tu­maan pika­vauh­tia ennen kuin seu­rauk­sia on kat­ta­vas­ti arvioitu.

  17. Pau­la:

    Siis mitä, eikö jo suu­rin osa infras­ta ole kun­tien vastuulla?

    Jos puhu­taan lii­ken­nein­fras­ta niin ei ole, val­tio osal­lis­tuu val­ta­kun­nal­li­siin hank­kei­siin vaih­te­vall­la osuu­del­la, Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­rin noin 50% ja muu­al­la enem­män. Siel­lä mis­sä äänes­te­tään kes­kus­taa kaik­ke hank­keet on valtakunnallisia. 🙂

    Olli Pot­to­nen:

    Han­kin­ta­la­kia voi­si saman­tien jär­ke­vöit­tää muil­la­kin aloil­la. Ymmär­tääk­se­ni juri­diik­ka on kes­kei­nen syy jul­kis­hal­lin­non IT-pro­jek­tien jat­ku­viin epä­on­nis­tu­mi­siin. (Asias­ta parem­min tie­tä­vät kor­jat­koon tai tarkentakoon.)

    Sös­si­tään sitä yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la­kin, nyrk­ki­sään­tö­nä 70% IT-pro­jek­teis­ta menee enem­män tai vähem­män pie­leen. Kuu­luu toi­mia­lan luon­tee­seen, olen­nais­ta on että ymmär­re­tään luo­vut­taa ajois­sa, ja tuo­ta jul­kis­by­ro­kra­tia ehkä haittaa.

  18. O.S:“Valikoivaan ase­vel­vol­li­suu­teen tai ammattiarmeijaan”

    Mis­tä­päs otat rahat moi­seen, kos­ka se tulee nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti kalliimaksi?

    Ammat­tiar­mei­jan soti­laat ovat pit­käl­le eri­kois­tu­nei­ta omas­sa teh­tä­väs­sään. Sodan­käyn­nin tek­no­lo­gia tulee tuol­la mal­lil­la ole­maan pit­käl­le tek­nis­ty­nyt­tä, mikä aiheut­taa lisään­ty­neen han­kin­ta- kou­lu­tus ja yllä­pi­to­tar­peen. Jo yksis­tään palk­ka­me­not nouse­vat diplo­mi-insi­nöö­rien tasol­le vuo­ro­työ­li­si­neen. Ylem­män joh­don pal­kat nouse­vat osas­to­pääl­li­köi­den yri­tys­joh­ta­jien tasol­le. Kan­ta­hen­ki­lö­kun­taa on nyt n. 10 000. 

    Jokai­nen työ­paik­ka tulee vähin­tään säi­ly­mään , kos­ka pois­tu­vien varus­mies­ten tilal­le tulee pidem­mäl­le kou­lu­tet­tu­ja soti­la­sam­mat­ti­hen­ki­löi­tä. Hei­dän lisä­kou­lu­tuk­sen­sa enti­seen varus­mies­kou­lu­tuk­seen ver­rat­tu­na vaa­tii lisää henkilötyövuosia.

    Oma kus­tan­nus­li­sän­sä tulee koi­tu­maan (on jo alka­nut) Nato- yhteen­so­vi­tuk­ses­ta. Natoon liit­ty­mi­nen tuo lisää vel­voit­tei­ta kan­sain­vä­li­seen kriisienhallintaan. 

    Lisäk­si saam­me koti­maa­han ame­rik­ka­lai­sen yhteis­kun­nan epä­ta­sa-arvon. Ulko­mail­la käy­ty­jen sotien vai­na­jat ovat vähän kou­lu­te­tun väes­tön­osan nuo­ria mie­hiä ja naisia.

    Täh­tää­kö Soi­nin­vaa­ra täl­lä uudis­tuk­sel­laan ehkä työl­li­syys­po­liit­ti­siin pää­mää­riin ? Ame­rik­ka­lai­sel­la sota­teol­li­suu­del­la aina­kin näyt­tää mene­vän hyvin, kan­sal­la ei niinkään.

  19. Miten oli­si opis­ke­le­vien van­hem­pien tulo­lou­kut opin­to­tu­kien tulo­ra­jo­jen joh­dos­ta? Näi­den pois­ta­mi­nen siis? Havait­sin tämän juu­ri (sosi­aa­li­po­lii­tik­ko­na) kun osui omal­le kohdalle. 

    CASE:

    vai­mo opis­ke­lee ja jää aitiys­lo­mal­le kesäl­lä. siir­tyy opin­to­tuel­ta mini­miäi­tiys­päi­vä­ra­hal­le. Samal­la palk­ka­tu­lo­lop­puu. Jos per­heen elät­tä­jä (isä) nos­taa opin­to­tu­kea, saa tie­na­ta vain 660 euroa kuu­kau­des­sa. Tulo­ra­ja ei huo­mioi äidin tulon mene­tyk­siä, per­heen kas­vua, eikä sitä, että per­heel­li­sel­tä kato­aa myös opin­to­tuen asu­mis­li­sä (n. puo­let opin­to­tues­ta). täs­tä läh­tien per­he on ylei­sen asu­mis­li­sän pii­ris­sä, johon tulot vai­kut­ta­vat. Ylei­sen asu­mis­tuen pii­ris­sä ole­mi­nen on hyvin han­ka­laa, var­sin­kin keik­ka­luon­toi­ses­ti työ­ken­te­le­väl­le, jol­la tulot vaih­te­lee kuukausittain. 

    Nyt jär­ke­vim­mäl­tä rat­kai­sul­ta tun­tuu jät­täy­tyä koko­naan opin­to­tuel­ta pois (tou­ko­kuus­sa) ja hoi­del­la opin­not lop­puun ilman tukea. Täs­sä elä­män­vai­hees­sa, kun kor­kea­kou­luo­pi­not vaih­tu­vat uran­luo­mi­seen, tekee mie­lel­lään pal­jon ja monen­lais­ta työ­tä. Nyt työ­tä ei saa tedä lop­pu­vuon­na yli 2000 kuu­kausi­pal­kal­la, ilman että jou­tuu palaut­ta­maan alku­vuon­na nos­ta­man­sa tuet takaisin. 

    Ongel­ma: tukien moni­mut­kais­tu­mi­nen & tulo­lou­kut. Vaik­ka kii­nos­taa elät­tää per­he palk­ka­tu­lol­la, vies­ti on se, ettei sekään ole sove­lias­ta ehdoitta. 

    Kysy­myk­siä: Nopeut­ta­vat­ko tulo­ra­jat opis­ke­li­joi­den val­mis­tu­mis­ta, vai onko kyse arvo­poh­jai­ses­ta pää­tök­ses­tä? Sovel­tuu­ko työn­teon rajoit­ta­mi­nen kai­kil­la aloil­la työ­mark­ki­noil­le siir­ty­mi­seen opin­nois­ta, ottaa­en huo­mioon tämän päi­vän työ­lä­män luon­teen? Asian­tun­te­mus raken­tuu usein sekä työ­elä­mäs­sä että opin­nois­sa saman aikai­ses­ti. (Toki myös alo­ja, jois­sa päte­vys­vaa­ti­muse­ten takia siir­ty­mä opin­nois­ta työ­elä­mään on sel­vem­pi, kuten opettajat)

    Rat­kai­su: Kan­nat­ta­ma­si perus­tu­lo? Huo­mioit­han, että vai­ka perus­tu­lo oli­si sama kuin opintuki+asumislisä nyt (n.450), se alen­tai­si opis­ke­li­jan tulo­ta­soa kor­keam­man vero­pro­sen­tin vuok­si. Vaik­ka tulo­ra­ja pois­tui­si perus­tu­lon myö­tä, samal­la nousi­si opis­ke­li­jan vero­pro­sent­ti nykyi­ses­tä 10 pro­sen­tis­ta nel­jään­kym­me­neen. Pitäi­si­kö perus­tu­los­sa alen­taa vero­pro­sent­ta opis­ke­li­joi­den kohdalla?

  20. # Kai­kil­le oikeus halu­tes­saan omal­la kus­tan­nuk­sel­laan lyhem­pään työaikaan

    Voi­tai­siin­ko aja­tel­la, että tämä tar­koit­tai­si samal­la sitä, että ammat­ti­liit­to­jen tur­vat tuk­koon sii­tä, jos joku nyt halu­aa sit­ten pal­ka­ta osa-aikai­sia, esi­mer­kik­si kul­je­tusa­lal­la? Ei minul­la täs­tä “oikeu­des­ta” ole mitään ihmeem­pää mie­li­pi­det­tä, mut­ta täs­sä on muu­ta­ma ongelma. 

    Niil­lä aloil­la, joil­la nimel­li­ses­ti palk­ka ja sen tuo­ma elin­ta­so on sel­lai­nen, että tämä tuli­si kysy­myk­seen, käy usein niin, ettei työ­ajas­ta tin­ki­mi­nen ole edes kovin mie­le­käs­tä. Siis, kos­ka se kah­dek­san tun­tia siel­lä työ­pai­kal­la on lähin­nä vain sitä var­ten että pala­ve­rit saa­daan jär­jes­tet­tyä. Oikeas­ti töi­tä teh­dään kel­lon ympäri. 

    Ja en tie­dä mik­si han­kin­ta­la­ki on vain sosi­aa­li- yms. alo­jen ongel­ma. En tun­ne asi­aa tar­kem­min, mut­ta olen ymmär­tä­nyt, että se pakot­taa jon­kun laa­jan koko­nai­suu­den toi­mi­maan lähin­nä täy­sin jär­jen­vas­tai­ses­ti, tyy­liin koko armei­jan osta­maan lei­pän­sä yhdel­tä toi­mit­ta­jal­ta. (Tämä tus­kin on tot­ta, mut­ta kar­kea yleis­tys sii­tä, min­kä­lai­sia ongel­mia sii­hen liittyy)

    Ota mukaan myös opin­to­jen mak­sut­to­muu­den lopet­ta­mi­nen EU:n ulko­puo­li­sil­ta, ja mie­lel­lään myös jon­kin­lai­sen opin­to­se­te­lin käyt­töön­o­ton. [Täl­lä ehdo­tuk­sel­la ammun itseä­ni jal­kaan, kos­ka ase­ma­ni perus­tuu sii­hen, ettei ketään (vähi­ten opis­ke­li­joi­ta) kiin­nos­ta kuin­ka hyvin osaan opettaa.]

  21. Paras tapa lyhen­tää nii­tä opin­to­ja on nime­no­maan luo­pua tuos­ta opis­ke­lun maksuttomuudesta. 

    Paras tapa vähen­tää opis­ke­lu­pai­kois­sa not­ku­mis­ta on hoi­taa talous ja työ­mark­ki­nat sii­hen kun­toon, että nuo­ril­le on työ­paik­ko­ja joi­hin men­nä. Rai­mo Sai­lak­sen taka­vuo­sien ainai­nen kiti­nä oli, että opis­ke­li­jat piti hoi­taa pikai­ses­ti pois kou­lus­ta työ­mark­ki­noil­le, mie­luum­min hen­ki­lö­koh­tai­sen velan voi­mal­la. Yhtä­lös­tä vaan puut­tui ne työ­mark­ki­nat. Velan­o­ton vält­tä­mi­nen on opis­ke­li­joil­ta aivan ratio­naa­li­nen valin­ta tilan­tees­sa, jos­sa kou­lu­tus­ta vas­taa­vis­ta töis­tä ei ole takei­ta. Asian toi­nen puo­li on sit­ten se, että (ammatti)korkeakoulujen sisään­ot­to­mää­rät eivät mah­dol­li­ses­ti vas­taa työ­voi­ma­tar­pei­ta, mikä on osal­taan aiheut­ta­mas­sa ongel­maa. Näi­hin on tun­ne­tus­ti vai­kea puut­tua, jos kou­lu saa rahaa aloi­tus­paik­ko­jen mää­rän mukaan.

  22. Kii­tos run­sais­ta kan­na­no­tois­ta. Run­saus osoit­taa, että täl­le ohjel­man raken­te­lul­le on tilaus.
    Tämä on tar­koi­tet­tu sisäl­lys­luet­te­lok­si, joten täs­sä kan­nat­tai­si ottaa kan­taa sisäl­lys­luet­te­lon laa­jen­nuk­siin, ei itse sisäl­töi­hin, kos­ka jokai­ses­ta otsi­kos­ta tulee oma postauksensa.
    Olen värit­tä­nyt ne kom­men­tit, jot­ka ovat joh­ta­neet lisäyksiin.

  23. Oli­si joten­kin toi­vo­nut, että val­tion­ta­lou­den kes­tä­vyys­va­je ja kun­tien vela­no­tos­sa pii­le­vä aika­pom­mi oli­si­vat löy­tä­neet tien­sä listalle.

    Vai­ke­ne­mi­sen jou­dun tul­kit­se­maan niin, että olet tyy­ty­väi­nen Vih­rei­den ylei­siin talous­po­liit­ti­siin lin­joi­hin val­tion­ta­lou­den rahoi­tuk­sen osal­ta. Ymmär­tääk­se­ni ne taas pyö­ri­vät jon­kin onnel­li­suus­mit­ta­rin ympärillä.

  24. Kan­na­tusää­ni Art­tu­rin ehdot­ta­mil­le kokei­luil­le kaa­voi­tuk­ses­sa, kou­lu­tuk­ses­sa jne.

    Myös näki­sin posi­tii­vi­se­na sen, että sel­vä­sa­nai­ses­ti OS tai joku muu kan­nat­tai­si ihmi­sil­le laa­jaa itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta sikä­li kuin asia kos­kee vain hei­tä itse­ään (jos sitä miel­tä on).

    Vie­lä yksi jut­tu, koko pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­sin sel­keyt­tä­mi­nen ja asian­tun­ti­ja­tie­don parem­pi hyö­dyn­tä­mi­nen avoi­mel­la pro­ses­sil­la oli­si val­lan mukavaa.

  25. _ Mitä _ val­tio siis kon­kreet­ti­ses­ti tekee “vihel­täes­sään pelin poikki”?
    Mil­lai­nen ääni kuuluu?

  26. Oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan perim­mäi­sis­tä eet­ti­sis­tä, peri­aat­teel­li­sis­ta ja filo­so­fi­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta­si yhteis­kun­nal­li­suu­teen, poli­ti­koi­mi­seen ja demo­kraat­ti­seen pää­tök­sen­te­koon. Sii­tä perus­tas­ta, jon­ka varaan rakennat.

    Ote­taan yhdek­si esi­mer­kik­si vaik­ka­pa vas­tauk­se­si MTV3:n vaa­li­ko­ne­ky­sy­myk­seen, jos­sa kysyt­tiin tuli­si­ko val­tion saa­da mää­rä­tä kun­tien yhdis­ty­mi­sis­tä kun­tien ja kun­ta­lais­ten tah­don vas­tai­ses­ti. Olit vetä­nyt pal­lu­kan niin äärim­mil­leen kyl­lä-vas­tauk­seen, että tun­tui mel­kein kuin oli­sit otta­nut yhteyt­tä MTV3:een ja pyy­tä­nyt lupaa lii­kut­taa pal­lu­kan ulos anne­tul­ta skaalalta.
    Miten oikeu­tat tämän tuol­la perim­mäi­sel­lä tasol­la? En tar­koi­ta nyt sitä, että mik­si kat­sot näi­den yhdis­ty­mis­ten ole­van yhtei­sek­si hyväk­si, vaan miten perus­te­let kun­tien ja kun­ta­lais­ten tah­don sivuut­ta­mi­sen? Muu­ta­man päi­vän takai­sen HS:n kyse­lyn mukaan hel­sin­ki­läi­sis­tä­kin 75% vas­tus­taa pak­ko­lii­tok­sia, ja voi olet­taa Hel­sin­gis­sä tämän yhdis­ty­mis­ha­luk­kuu­den ole­van Suo­men kär­ki­luok­kaa Turun ohel­la. Toki edus­tuk­sel­li­seen demo­kra­ti­aan kuu­luu ei-suo­sit­tu­jen­kin pää­tös­ten teke­mi­nen, mut­ta mikä on se arvo, min­kä annat täl­lai­sis­sa kysy­myk­sis­sä ihmis­ten sub­jek­tii­vi­sil­le tun­te­muk­sil­le ja toiveille?

    Mui­ta tätä perim­mäis­tä poh­jaa kos­ke­via kysy­myk­siä voi­si­vat olla esimerkiksi:

    Puo­lue­po­liit­ti­nen las­kel­moin­ti vs omat rehel­li­set näkemykset?
    Oman poliit­ti­sen vii­te­ryh­män ver­tais­pai­ne vs omat rehel­li­set näkemykset?
    Miten suh­tau­dut näi­hin? Miten koet ne? Mis­sä mää­rin pidät­täy­dyt sel­lais­ten omien näke­mys­ten esit­tä­mi­ses­tä, joi­den kat­sot voi­van olla puo­lu­een ima­gol­le hai­tak­si, tai voi­van tuo­da hyök­käyk­siä puo­lue­to­ve­rien taholta?

    Mil­lai­seen syvem­pään pää­mää­rään ja visioon kan­nat­ta­ma­si poliit­ti­set rat­kai­sut ja väli­neet täh­tää­vät? Mil­lai­nen on näke­myk­se­si hyväs­tä Suo­mes­ta vuon­na 2020 tai 2030 (enem­män ihan­tei­den ja mie­li­ku­vien tasolla)?

    Mil­lai­nen on suh­tee­si epä­var­muu­teen ja vää­räs­sä ole­mi­sen mah­dol­li­suu­teen? Kuin­ka pal­jon poliit­ti­ses­sa ajat­te­lus­sa­si kiin­ni­tät huo­mio­ta mah­dol­li­ses­ti mak­set­ta­vak­si tule­vaan hin­taan, jos näke­myk­se­si tai sen taka­na olleet läh­tö­koh­dat osoit­tau­tu­vat virheellisiksi?

    Kuin­ka pyrit erot­ta­maan toi­sis­taan itse­si oikeut­ta­mi­sen ja yhteis­kun­nal­li­sen hyvän? Ettet pää­dy aja­maan jota­kin tavoi­tet­ta, mah­dol­li­ses­ti kri­tiik­kiä mie­les­tä­si sul­kien, kos­ka olet inves­toi­nut tuo­hon tavoit­tee­seen pal­jon oma­nar­von­tun­toa, uskot­ta­vuut­ta tai esi­mer­kik­si kunniantuntoa?

    Mil­lai­nen on filo­so­fi­nen näke­myk­se­si tie­dos­ta? Entä ymmärryksestä?

  27. Tuos­ta Nokian tapauk­ses­ta näh­dään, kuin­ka epä­re­hel­li­nen tuo “nai­sen euro on 80 sent­tiä” on. Ver­tai­lu ei teh­ty­jen työ­tun­tien lisäk­si ota huo­mioon työ­paik­ko­jen tur­val­li­suut­ta. Nais­ten tuli­si siis saa­da olla tur­val­li­sem­mis­sa työ­pai­kois­sa kuin mies­ta ja nai­sil­le pitäi­si mak­saa parem­paa tun­ti­palk­kaa kuin miehille.

    Mitä miel­tä sinä olet nai­sen eurosta?

  28. Iikal­le pika­vas­taus: val­mis­tu­mi­sen jäl­kei­siä tulo­ja ei huo­mioi­da opin­to­tuen tuloharkinnassa.

  29. Seku­la­ris­mi. Ei eri­tyi­soi­keuk­sia uskon­nol­li­sil­le yhdys­kun­nil­le (vrt. perus­tus­la­ki ja tasa-arvolaki).

    Todel­li­nen tasa-arvo. Unoh­da feminismi.

    Pak­ko­ruot­si pois.

  30. Han­kin­ta­la­kia on jär­ke­vöi­tet­tä­vä sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon hankinnoissa”

    Jos viit­sit, pyy­täi­si luke­maan muu­ta­man kir­joit­ta­ma­ni muis­tiin­pa­not aihees­ta (nel­jä osaa muo­dos­ta­vat sarjan):

    https://www.facebook.com/note.php?note_id=301444479980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=302150634980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=302310934980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=303158234980

    (Niil­le, jot­ka eivät ole face­book-kave­rei­ta­ni, pahoit­te­len, että työ­ni takia noi­den muis­tiin­pa­no­jen näky­vyys on rajoitettu.)

  31. En nyt mal­ta olla kom­men­toi­mat­ta, kun useas­sa kom­men­tis­sa on kir­joi­tet­tu opis­ke­lus­ta ja työnteosta.

    Minus­ta ensi­si­jais­ta on saa­da mah­dol­li­sim­man suu­ri osa opis­ke­li­jois­ta oman alan­sa töi­hin. Vas­ta tois­si­jais­ta on opis­ke­lui­den lyhentäminen.

    Syi­tä opis­ke­li­joi­den huo­nos­ta työl­lis­ty­mi­ses­tä kou­lu­tuk­sen­sa aloil­le voi etsiä mm. työehtosopimusjärjestelmästä.

  32. Teke­sin ja mui­den suo­ma­lai­sia inno­vaa­tioi­ta rahoit­ta­vien ins­tans­sien vah­va restrukturointi

    Täs­tä on jo jon­kin ver­ran kir­joi­tet­tu leh­dis­sä, että suu­rin osa tuis­ta menee isoil­le yri­tyk­sil­le ja ns. “vakio­asiak­kail­le” (HS.fi). Mark­ki­nat tie­tä­vät parem­min mil­lä yri­tyk­sil­lä on poten­ti­aa­lia kuin val­tion vir­ka­mie­het. Lisäk­si Tekes ja vas­taa­vat kart­ta­vat ris­kiä. Täs­sä ei ole juu­ri mitään jär­keä. Mal­lia voi­si ottaa ennen kaik­kea Israe­lis­ta, jota pide­tään aika lail­la menes­tys­ta­ri­na­na miten val­tion ja ven­tu­re capi­ta­lin suh­det­ta tuli­si hoi­taa (Wiki­pe­dia):

    The ori­gins of the now thri­ving Ven­tu­re Capi­tal industry in Israel can be traced to a govern­ment ini­tia­ti­ve in 1993 named the Yoz­ma pro­gram (“Ini­tia­ti­ve” in Hebrew); which offe­red att­rac­ti­ve tax incen­ti­ves to any foreign ven­tu­re-capi­tal invest­ments in Israel and offe­red to double any invest­ment with funds from the government.[4] As a result Between 1991 and 2000, Israel’s annual ven­tu­re-capi­tal out­lays, near­ly all pri­va­te, rose near­ly 60-fold, from $58 mil­lion to $3.3 bil­lion; com­pa­nies launc­hed by Israe­li ven­tu­re funds rose from 100 to 800; and Israel’s infor­ma­tion-tech­no­lo­gy reve­nues rose from $1.6 bil­lion to $12.5 bil­lion. By 1999, Israel ran­ked second only to the Uni­ted Sta­tes in inves­ted pri­va­te-equi­ty capi­tal as a sha­re of GDP. And it led the world in the sha­re of its growth att­ri­bu­table to high-tech ven­tu­res: 70 percent.

    Eli siir­re­tään Teke­sin ja vas­taa­vien rahat rahas­toon, jos­ta jae­taan samal­la perus­teel­la kuin tuos­sa Yoz­mas­sa ja saman­lai­sil­la veroe­duil­la. Var­sin­kin nyt kun Nokia uhkaa heit­tää pal­jon osaa­vaa mut­ta Nokial­le tur­haa osaa­mis­ta kilo­met­ri­teh­taal­le niin täl­lä alkaa olla jo kiire.

  33. Kor­kea­palk­kai­sen työ­voi­man hou­kut­te­lu Suo­meen verohelpotuksilla

    Tätä kuu­lee aina sanot­ta­van että suo­ma­lais­ten suu­ry­ri­tys­ten on vai­kea rek­ry­toi­da ulko­maa­lai­sia huip­puo­saa­jia, kos­ka verot on lii­an kor­keal­la ja pal­kat lii­an mata­lat. Mata­lil­le pal­koil­le on vai­kea val­tion teh­dä mitään, mut­ta vero­ja voi hel­pot­taa. Päte­vien ulko­maa­lais­ten saan­ti on hyvin tär­ke­ää osaa­mi­sen vaih­ta­mi­sen takia. 

    Vero­help­tuk­sen perus­te­lu on tämä: ulko­maa­lai­nen joka tulee Suo­meen ei toden­nä­köi­ses­ti jää tän­ne, ELLEI hän vie­tä tääl­lä tar­peek­si pit­kää aikaa ja luo niin vah­vo­ja sitei­tä (esi­mer­kik­si löy­dä puo­li­soa), että kokee Suo­men uudek­si kodik­seen. Tämän­lai­sia sitei­tä ei syn­ny ihan nopeas­ti, sano­taan nyt lon­kal­ta viii­si vuot­ta (tämän voi­si var­mis­taa ihan tilas­tois­ta­kin että mikä on toden­nä­köi­syys jää­dä Suo­meen kun on viet­tä­nyt X vuot­ta Suo­mes­sa.) Sama pätee suo­ma­lai­siin­kin: monet ulko­mail­le työn peräs­sä muut­ta­neet muut­ta­vat takai­sin Suo­meen, ellei ole hyvin pai­na­vaa syy­tä (uusi elä­mä ulko­mail­la). Ulko­maa­lai­nen ei myös­kään saa vero­ra­hoil­leen saman­lais­ta vas­ti­net­ta kuin suo­ma­lai­nen, eikä hän ole naut­ti­nut ensim­mäi­se­nä 18 ikä­vuo­te­naan ilmai­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta tai vastaavasta. 

    Yksi esi­merk­ki voi­si olla, että ensim­mäi­set vii­si vuot­ta ulko­maa­lai­nen Suo­mes­sa naut­tii mer­kit­tä­väs­ti alem­paa tulo­ve­ro­tus­ta (sekä val­tion että kun­nal­li­nen) joka nousee vii­des­sä vuo­des­sa por­tait­tain koh­ti suo­ma­lais­ta vero­ta­soa. Suo­mel­la oli­si siis vii­si vuot­ta aikaa “hur­ma­ta” tämä ulko­maa­lai­nen osaa­ja jää­mään tän­ne. En tie­dä kuin­ka moni muu maa har­ras­taa vas­taa­vaa hou­kut­te­lua, mut­ta tie­dän jon­kin ver­ran yksit­täi­siä esi­merk­ke­jä. Esi­mer­kik­si Nor­ja ja Ruot­si har­ras­ta­vat tätä jos­sain mittakaavassa. 

    En läh­de täs­sä spe­ku­loi­maan että miten pal­jon alen­nus­ta pitäi­si saa­da alem­mis­sa tulo­luo­kis­sa ja eri aloil­la. AY-lii­ke tus­kin tyk­käi­si sii­tä, että kor­kea­palk­kai­sil­la SAK-aloil­la alkai­si tul­la hal­vem­min vero­tet­tua kil­pai­le­vaa työ­voi­maa. Mut­ta aja­tus on poh­ti­mi­sen arvoi­nen mielestäni.

  34. Lis­tal­la alkaa olla jo pituut­ta, mut­ta vie­no toi­ve vie­lä oli­si: ener­gia. Mis­tä ote­taan, miten pal­jon, mil­lai­sel­la politiikalla?

    Saa­tan lii­oi­tel­la vähän, mut­ten ehkä pal­joa, jos sanon ener­gian ja sen saa­ta­vuu­den muo­dos­tu­van tämän vuo­si­sa­dan alku­puo­len mää­rää­väk­si kysy­myk­sek­si. Eten­kin jär­ki­puo­lu­een edus­ta­jien toi­voi­si asi­aan paneutuvan ;).

  35. Suo­mes­sa tut­kin­non suo­rit­ta­vil­le ulko­maa­lai­sil­le tar­jot­ta­va auto­maat­ti­ses­ti työ­lu­paa val­mis­tu­mi­sen yhteydessä

    Tämä lie­nee yksi Suo­men höl­möim­piä pro­se­duu­re­ja. Moni EU:n ulko­puo­lel­ta tule­va, joka tekee Suo­mes­sa ilmai­sen (!) kor­kea­kou­lu­tut­kin­non, jou­tuu läh­te­mään tut­kin­non val­mis­tut­tua kos­ka täl­le ei myön­ne­tä työ­lu­paa. Tämä siis vaik­ka vas­ta­val­mis­tu­nut haluai­si kiven­ko­vaan jää­dä Suo­meen. Itse tapa­sin yhden täl­lai­sen tapauk­sen vii­me vuon­na. Eli Suo­mi antoi ilmai­sen tut­kin­non ja pot­ki tämän jäl­keen maas­ta pois.

  36. Ter­vey­den­huol­to pois kunnilta”

    Mik­si ihmees­sä? Kenelle?
    Fir­moil­le? No, USA varoit­ta­va esimerkki.
    Val­tiol­le? Meis­tä itään on ollut run­saas­ti val­tion jär­jes­tä­mää ter­vey­den­huol­toa, jot­ka ovat toi­mi­neet pää­asias­sa lahjuksilla.
    Maa­kun­nil­le? Ehkä.

  37. Kau­pun­ki­seu­tu­jen hal­lin­to on järjestettävä”

    Jep! Kan­na­tan Sak­san mal­lia (joi­ta on useita).
    Esim. Köln, jos­sa aika usein käyn mes­suil­la, on jaet­tu yhdek­sään noin 100.000 asuk­kaan osaan, joil­la on demo­kraat­ti­nen hallinto.

    1. Köl­min demo­kraat­ti­sil­la kau­pun­gi­no­sil­la ei ole vero­tusoi­keut­ta, joten nii­den itse­hal­lin­to ei tuo­ta sel­lais­ta segre­gaa­tio­ta kuin tuot­tai­si vaik­ka­pa Kulos­aa­ren erot­ta­mi­nen omak­si kunnakseen.

  38. Jari Mus­to­nen: “Oli­si joten­kin toi­vo­nut, että val­tion­ta­lou­den kes­tä­vyys­va­je ja kun­tien vela­no­tos­sa pii­le­vä aika­pom­mi oli­si­vat löy­tä­neet tien­sä listalle.”

    Jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys­va­je tai­taa olla saman­lai­nen “köy­hät kyyk­kyyn” mant­ra kuin edel­li­sen laman aikai­nen kulutusjuhla.
    Esim. eläk­keil­lä ei ole mitään teke­mis­tä jul­ki­sen talou­den kans­sa, sil­lä yhä har­vem­mat ja har­vem­mat saa­vat kansaneläkettä.

  39. Oli­si hie­noa, jos edus­kun­nas­sa ryh­dyt­täi­siin toi­miin nuo­ri­so­työt­tö­myy­den tiput­ta­mi­sek­si poh­jois­mai­sel­le tasol­le tai edes vähän lähemmäs. 

    -Syr­jäy­ty­mis­vaa­raa pitäi­si siis vähen­tää eri­tyi­ses­ti kou­lu­pu­dok­kai­den kohdalla. 

    -Lisäk­si toi­voi­si, että val­tio tuki­si (kor­kea­kou­lu­jen) opis­ke­li­joi­den kesä­työ- ja har­joit­te­lu­paik­ko­ja ja vie­lä niin, että tuen sai­si vain, kun työ­paik­ka lan­ke­ai­si merii­teil­lä eikä suh­teil­la. Tuki voi­si olla vaik­ka­pa työ­nan­ta­ja­mak­suis­ta luo­pu­mi­nen (ja opis­ke­li­ja voi­si mak­saa ne “takai­sin” osit­tain tai koko­naan valmistuttuaan).

    Tuol­lai­set uudis­tuk­set mak­sai­si­vat itse­nä takai­sin monin­ker­tai­ses­ti pitem­mäl­lä tähtäimellä.

    Muu­ten­kin toi­voi­si vähän inno­va­tii­vi­suut­ta peliin nuo­ri­so­työt­tö­myy­den suh­teen tai edes tutus­tu­mis­ta muun maa­il­man kei­noi­hin. Nuo­ri­so­työt­tö­myys on kai Suo­men suu­rin uhka — mut­ta tie­tys­ti myös mah­dol­li­suus työ­voi­ma­pu­lan tor­jun­nas­sa ja osaa­mi­sen kehittämisessä.

  40. Ilpo Per­naa: “O.S:”Valikoivaan ase­vel­vol­li­suu­teen tai ammattiarmeijaan”
    Mis­tä­päs otat rahat moi­seen, kos­ka se tulee nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti kalliimaksi?”

    No se nyt riip­puu täy­sin sii­tä, mitä budjetoidaan.

    Ja: “Kan­ta­hen­ki­lö­kun­taa on nyt n. 10 000.
    Jokai­nen työ­paik­ka tulee vähin­tään säi­ly­mään, kos­ka pois­tu­vien varus­mies­ten tilal­le tulee pidem­mäl­le kou­lu­tet­tu­ja sotilasammattihenkilöitä.”

    No ei sitä nyt niin vaan varus­mies­ten tilal­le tul­la, kyl­lä kai työ­nan­ta­ja työ­hö­no­tos­ta päät­tää… Ja tuot­ta­vuus­oh­jel­ma (?) pitää huo­len työ­paik­ko­jen säilymisestä?
    Arvioi­da pitää muu­ten­kin kuin stetson-menetelmällä.
    Suun­ta on kyl­lä sel­vä: varus­mies­ten mää­rä pie­ne­nee ja ammat­ti­lais­ten suh­teel­li­nen osuus kas­vaa, mut­ta mikä on lopputulos?

  41. En tie­dä, ovat­ko nämä sinul­le tär­kei­tä, mut­ta ehdo­tan nyt silti:

    Kaik­ki alle yksi­vuo­ti­aat koti­hoi­toon (päi­vä­ko­ti jou­tuu mak­sa­maan vau­val­le äidin­mai­don kor­vik­keen ja teke­mään hänel­le erik­seen suo­lat­to­man ruoan).

    Isil­le mah­dol­li­suus pidem­piin per­he­va­pai­siin äitien (tai siis ime­väis­ten) oikeuk­sia huonontamatta.

  42. Mil­lai­nen oli­si seu­tu­hal­lin­non roo­li? Miten sen päät­tä­jät valit­tai­siin? Mitä teh­tä­viä sil­le kuu­lui­si kaa­voit­ta­mi­sen yms. sijaan?

    Mikä oli­si maa­kun­ta­ta­son ja seu­tu­hal­lin­non väli­nen suh­de? Pitäi­si­kö maa­kun­tien lii­tois­ta teh­dä jon­kin­lai­sia seu­dul­li­sia päät­tä­jiä laa­jem­mis­sa asioissa?

    Nyt maa­kun­tien lii­tot ovat kun­tayh­ty­miä ja kun­tayh­ty­mien hal­lin­to on valit­tu suo­raan puo­luei­den man­daa­teil­la, ei kan­sa­lais­ten tai jäsen­kun­tien muu­ten kuin epäsuorasti.

    Resurs­sien epä­ta­sai­nen jakau­tu­mi­nen aiheut­tai­si edel­leen ongel­mia eri aluei­den kes­ken nime­no­maan lii­ken­ne­hank­kei­den rahoit­ta­mi­ses­sa. Ei maa­seu­dun kun­nil­la oli­si varaa hoi­taa sel­lai­sia edes yhdes­sä kos­ka nii­den resurs­sit mene­vät jo nyt perus­pal­ve­lui­hin. Ja jos ter­vey­den­hoi­to ja sos. pal­ve­lut siir­ret­täi­siin ylem­mäl­le tasol­le niin var­maan val­tio­no­suuk­sia myös leikattaisiin…

    Jos ter­vey­den­hoi­to menee pois kun­nil­ta niin mitä tilal­le? NHS:n kal­tai­nen val­ta­kun­nal­li­nen orga­ni­saa­tio vai pal­ve­lui­den osto­ja eri tuot­ta­jil­ta maakuntatasolla?

  43. Pitäi­si­kö jo ottaa ruot­sin kie­len pakol­li­suu­des­ta luo­pu­mi­nen ohjel­maan. Koko perus­kou­lun pik­ku­hil­jaa tapah­tu­va “hei­ken­tä­mi­nen” oli­si sit­ten jo laa­ja asia ja se kos­kee kun­ta­ta­lout­ta sekä nykyi­siä lii­an täy­teen ahdet­tu­ja opetussuunnitelmia.

  44. Maa­ta­lous ja maa­ta­lous­tu­ki agendalle. 

    1) Poro‑, hevos- ja ket­tu­tar­ho­jen tuet pois ja varat omais­hoi­don tukeen.

    2) Maa- ja met­sä­ta­lou­den kan­sal­lis­ten tukien
    pois­to Ruot­sin tapaan.

    3) Nol­la­to­le­rans­si maa­ta­lou­den ympä­ris­tö­hai­toil­le ja

    4) eläin­ten­pi­dos­sa ilme­ne­vil­le vää­rin­käy­tök­sil­le ja muil­le maa­ta­lou­den lakien rik­ko­jil­le lii­ke­toi­min­ta­kiel­to, kuten on mui­den­kin yrit­tä­jien kohdalla.

  45. Osmo: “Köl­min demo­kraat­ti­sil­la kau­pun­gi­no­sil­la ei ole vero­tusoi­keut­ta, joten nii­den itse­hal­lin­to ei tuo­ta sel­lais­ta segre­gaa­tio­ta kuin tuot­tai­si vaik­ka­pa Kulos­aa­ren erot­ta­mi­nen omak­si kunnakseen.”

    Joo. Eipä tai­da Kulos­aa­res­sa olla 100.000 asukastakaan?

  46. Perus­tu­lo on nous­sut kom­men­teis­sa esiin. Sen voi­si hyvin mak­saa kai­kil­le Suo­men kan­sa­lai­sil­le vau­vas­ta vaa­riin — kom­pen­saa­tio­na sit­ten kou­lu­jen ja päi­vä­hoi­don mak­sut nos­tet­tai­siin lähem­mäs todel­li­sia tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia ja kaik­ki Kelan mak­sa­mat tuet sai­raan­hoi­toa ja lääk­kei­tä lukuun otta­mat­ta voi­si pois­taa; jopa pakol­li­sis­ta elä­ke­va­kuu­tuk­sis­ta ja työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sis­ta voi­si luo­pua (vapaa­eh­toi­ses­ti nii­tä sai­si yhä ottaa kuka halu­aa, mut­ta perus­tur­va rahoi­tet­tai­siin vero­va­roin). PeruS-mie­li­sem­män perus­tu­lon sai­si, kun oles­ke­lu- tai työ­lu­pa ei sii­hen oikeut­tai­si… Kun­tien­kaan ei tar­vit­si­si mak­saa yli­mää­räi­siä tukia pien­ten las­ten koti- tai yksi­tyi­ses­tä hoi­dos­ta, kun pien­ten las­ten pitä­mi­nen koto­na oli­si hou­kut­te­le­vaa, jos omat tulot ovat pie­net. Nykyi­sin­hän voi olla niin, että pie­ni­palk­kais­ta vuo­ro­työ­tä teke­vän ihmi­sen las­ten vuo­ro­hoi­don todel­li­set kus­tan­nuk­set ovat niin isot, että hal­vem­mak­si tuli­si kun­nan mak­saa samaa palk­kaa vas­tik­keet­ta, jos las­ten­hoi­toa ei tar­vit­si­si järjestää.

  47. Tätä kuu­lee aina sanot­ta­van että suo­ma­lais­ten suu­ry­ri­tys­ten on vai­kea rek­ry­toi­da ulko­maa­lai­sia huip­puo­saa­jia, kos­ka verot on lii­an korkealla”

    Suo­mes­sa on ollut vuo­des­ta 1996 läh­tien voi­mas­sa ulko­mai­sil­le asian­tun­ti­joil­le koh­den­net­tu veron­huo­jen­nus­la­ki, niin sanot­tu avain­hen­ki­lö­la­ki Lain mukaan työn­te­ki­jä voi tie­tyis­sä tapauk­sis­sa mak­saa ansio­tu­lois­taan 35 pro­sen­tin läh­de­ve­roa progres­sii­vi­sen veron
    sijaan. Edun saa enin­tään 48 työs­ken­te­lyn ensim­mäi­sel­tä kuukaudelta
    Pal­kan pitää olla jotain 6000 euroa ja enemmän

  48. Jul­ki­sen talou­den vaje pitäi­si täyt­tää leik­kaa­mal­la jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja 30 %.
    Näin teh­tiin Viros­sa, Lat­vias­sa, Krei­kas­sa, Irlan­nis­sa, Espan­jas­sa ja Portugalissa.
    Suo­mi voi­si ottaa mal­lia muus­ta EU:sta

    1. Lii­an van­ha: jul­kis­ten palk­ko­jen alen­ta­mi­nen 30 pro­sen­til­la vähe3ntäisi ter­veys­kes­kus­ten osal­ta kulu­ja sata pro­sent­tia, kun ei oli­si hen­ki­lö­kun­taa lain­kaan vaan kaik­ki meni­si­vät yksityissektorille.

  49. Tulok­sel­li­sem­paa kehitysyhteistyötä

    Kehi­tys­mai­den köy­hien ihmis­ten eli­no­lo­jen kes­tä­vä paran­ta­mi­nen on hyvin tär­ke­ää, mut­ta sitä teh­dään usein tehot­to­mas­ti. Kehi­tys­po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu on usein kinas­te­lua sii­tä, pal­jon­ko rahaa pitäi­si pan­na pala­maan, vaik­ka oli­si pal­jon tär­keäm­pää kes­kit­tyä sii­hen, mitä saa­daan aikaan.

    Vii­sai­ta ympäristöinvestointeja

    Ympä­ris­tön­suo­je­lun ja eten­kin ilmas­to­po­li­tii­kan nimis­sä teh­dään jul­ki­sin varoin tai pako­te­taan ihmi­siä teke­mään monia inves­toin­te­ja, jot­ka tule­vat kovin kal­liik­si mut­ta edis­tä­vät tavoit­tei­ta vain vähän. Toi­saal­ta on monia inves­toin­te­ja, joi­ta ei teh­dä, vaik­ka ne toi­si­vat erit­täin iso­ja ympä­ris­tö­hyö­ty­jä hal­val­la tai jopa rahaa sääs­täen. (Esi­mer­kik­si sii­nä, että tava­ra­ju­na­lii­ken­net­tä pal­ve­le­vis­ta rata- ja vau­nuin­ves­toin­neis­ta on tin­git­ty ja annet­tu tava­ra­lii­ken­teen siir­tyä radoil­ta rek­ka­ral­lik­si on tuh­lat­tu rahaa, mene­tet­ty ihmis­hen­kiä ja pilat­tu ympäristöä.)

  50. VR:n kulut on 1.4miljardia vuo­des­sa. Tämän sai­si var­mas­ti tip­pu­maan 1.0 mil­jar­diin jos pois­tai­si lip­pu­jen myyn­nin ja tar­kas­tuk­sen. Koko toi­min­ta val­tion rahot­tei­sek­si ja käyt­tö­as­teet sai­si nouse­maan. Juna­mat­kus­tus alkai­si vas­ta ilmai­se­na kor­vaa­maan tur­hia yksi­tyi­sau­to­mat­ko­ja. Ilmas­to­ta­voit­tei­siin pää­sy var­mas­ti hel­pot­tui­si huomattavasti.

  51. Euroo­pan ener­gia­po­li­tiik­ka uusit­ta­va. 20/20/20-sopi­muk­ses­ta luo­vut­ta­va ja koros­tet­ta­va ener­gian pääs­töt­tö­myyt­tä. Tämä tar­koit­taa toki ydin­voi­man laa­jaa lisä­ra­ken­ta­mis­ta koko Euroo­pan alueella.

  52. Hen­ri Weijo:
    Suo­mes­sa tut­kin­non suo­rit­ta­vil­le ulko­maa­lai­sil­le tar­jot­ta­va auto­maat­ti­ses­ti työ­lu­paa val­mis­tu­mi­sen yhteydessä

    Työ­lu­van saa, jos vain on se työ­paik­ka. Työ­paik­kaa saa etsiä val­mis­tu­mi­sen jäl­keen­kin vie­lä 6 kk: http://213.138.145.18/netcomm/content.asp?article=3402&language=FI#9 (9 & 10)

    Pitäi­si­kö jokai­sel­le, joka on AMK-tut­kin­non suo­rit­ta­nut, mut­ta ei esi­mer­kik­si osaa suo­mea tai ole muu­ten­kaan eri­tyi­sem­min työl­lis­ty­vää sort­tia tar­jo­ta mah­dol­li­suut­ta elää tääl­lä maa­il­man­tap­piin sosi­aa­li­tur­van varas­sa? Tie­tys­ti täl­läi­sis­sä tapauk­ses­sa se perim­mäi­nen vir­he on teh­ty opis­ke­lu­paik­ka ja ‑lupa myönnettäessä.

    Menee lis­tal­le tai ei, toi­vot­ta­vas­ti joku polii­tik­ko miet­ti, onko eri­tyi­ses­ti näis­sä englan­nin­kie­li­sis­sä AMK-ohjel­mis­sa mak­sa­jan kan­nal­ta jotain jär­keä. Minus­ta ne tun­tu­vat var­sin kal­liil­ta kehi­ty­sa­vun muodolta.

    1. Wei­jon esit­tä­mä ongel­ma on osit­tain rat­kais­tu. Ennen piti mat­kus­taa koti­maa­han­sa (!) ano­maan työ­lu­paa Suo­meen, vaik­ka se työ­paik­ka oli­si ole­mas­sa. Nyt ei enää tarvitse.

  53. Tos­sa kom­men­tis­sa meni Osmo pahas­ti met­sään. Jul­ki­sel­la puo­lel­la on aina­kin lat­tia­ta­sol­la parem­mat pal­kat, enem­män lomaa, ruo­ka­tun­ti työ­ai­kaa, mel­kein täy­del­li­nen irti­sa­no­mis­suo­ja. Sik­si pal­kan­alen­nus voi­si olla ihan pai­kal­laan. Jos työn­te­ki­jät läh­te­vät yksi­tyi­sil­le, en pitäi­si sitä­kään niin pahana.

  54. Noin otsik­ko­ta­sol­la, kun olet sitä mutis­sut että mitä tahan­sa saa raken­taa jos se on kaa­van mukai­nen niin pitäi­si­kö tähän tul­la joku muu­tos? Eli siis kevyem­pi kaa­voi­tusoh­jaus ja tiu­kem­pi val­von­ta. Voi­si­ko tähän yhdis­tää joten­kin har­maan talou­den kit­ken­tää ja työ­suh­tei­den val­von­taa, eli siis joten­kin niin että ker­ran myön­net­tä­vän raken­nus­lu­van sijaan oli­si läpi raken­nus­pro­ses­sin jat­ku­va valvonta.

  55. Jul­ki­suus­pe­ri­aa­te hal­lin­nos­sa pitäi­si ymmär­tää pal­jon nykyis­tä laajemmin.

    Han­kin­ta­lain osal­ta tämä esi­mer­kik­si tar­koit­tai­si että tar­jous­pyyn­nöt, sopi­muk­set ja hyväk­sy­mis­pöy­tä­kir­jat ovat jul­ki­sia koko sopi­muk­sen voi­mas­sao­loa­jan, ja kenel­lä tahan­sa pitää olla mah­dol­li­suus arvioi­da onko hyväk­syt­ty a) tar­jous b) toi­mi­tus tar­jous­pyyn­nön mukainen.

    IT-jär­jes­tel­mien osal­ta tämä tar­koit­tai­si että sopi­mus­ten puit­teis­sa teh­dyn työn tulok­se­na syn­ty­neet siir­ret­tä­vis­sä ole­vat imma­te­ri­aa­lioi­keu­det kuu­lu­vat jul­kis­ti­laa­jal­le, joka luo­vut­taa nii­hin oikeuk­sia har­kin­tan­sa mukaan. Nykyi­nen käy­tän­tö jos­sa toi­mit­ta­ja voi rau­has­sa raken­taa ven­dor lock-in ‑meka­nis­me­ja asiak­kaan jär­jes­tel­miin pitää voi­da kysee­na­lais­taa. Sama pätee tie­tys­ti mihin tahan­sa imma­te­ri­aa­lio­mai­suu­teen joka on syn­ty­nyt jul­kis­so­pi­muk­sen puitteissa.

    Jul­kis­hal­lin­nos­sa kerä­tyn data osal­ta tämä tar­koit­tai­si että kaik­ki jul­ki­nen data tulee saat­taa jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­le jot­ta har­ras­ta­jat ja yksi­tyi­set yri­tyk­set voi­vat raken­nel­la nii­den pääl­le omia sovel­luk­si­aan. Tämä tar­koit­taa sekä manu­aa­lis­ta että ohjel­mal­lis­ta käyt­töä. Kei­no­te­kois­ten “tek­nis­ten estei­den” raken­ta­mi­nen tulee sank­tioi­da, ja pois­taa hal­lin­to­yk­si­köil­tä las­ken­nal­li­set kan­nus­ti­met joi­ta käy­te­tään perus­tee­na mak­sul­li­sel­le datan jakelulle.

  56. Samu­li Lintula:<blockquote’<Niille, jot­ka eivät ole face­book-kave­rei­ta­ni, pahoit­te­len, että työ­ni takia noi­den muis­tiin­pa­no­jen näky­vyys on rajoitettu.

    sick brag!

    Rai­mo K:

    Esim. eläk­keil­lä ei ole mitään teke­mis­tä jul­ki­sen talou­den kans­sa, sil­lä yhä har­vem­mat ja har­vem­mat saa­vat kansaneläkettä.

    !? Jen­gi kui­ten­kin yleen­sä mak­saa vero­ja, kun ne tekee duunia.

  57. Lii­an van­ha: “Jul­ki­sen talou­den vaje pitäi­si täyt­tää leik­kaa­mal­la jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja 30 %.
    Näin teh­tiin Viros­sa, Lat­vias­sa, Krei­kas­sa, Irlan­nis­sa, Espan­jas­sa ja Portugalissa.
    Suo­mi voi­si ottaa mal­lia muus­ta EU:sta”

    Niin että juu­ri näil­lä mail­la menee niin hyvin, että Suo­men pitäi­si ottaa mallia?

  58. En ihan sata­pro­sent­ti­ses­ti alle­kir­joi­ta Ever­tin aja­tuk­sia maa­ta­lou­des­ta, mut­ta nii­den suun­ta on kyl­lä oikea. Eri­tyi­ses­ti pitäi­si lain­sää­dän­nön tasol­la osoit­taa, että lain­sää­tä­jä ymmär­tää sen, että maa­ta­lou­den suo­ja­vyö­hyk­kei­den kas­vat­ta­mi­nen on monin­ker­tai­ses­ti kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi tapa suo­ja­ta vesis­tö­jä rehe­vöi­ty­mi­sel­tä kuin liki­main voo­doo­pe­ri­aat­teel­la toi­mi­vien pien­puh­dis­ta­mo­jen pak­koa­sen­nut­ta­mi­nen jokai­seen haja-asu­tusa­lu­een asuinkiinteistöön.

  59. Voi­sit kam­pan­jan aika­na sanoa jotain myös huu­meis­ta ja riippuvuuksista.

  60. Lii­an van­ha: jul­kis­ten palk­ko­jen alen­ta­mi­nen 30 pro­sen­til­la vähe3ntäisi ter­veys­kes­kus­ten osal­ta kulu­ja sata pro­sent­tia, kun ei oli­si hen­ki­lö­kun­taa lain­kaan vaan kaik­ki meni­si­vät yksityissektorille.”

    Tus­kin­pa, ei yksi­tyis­ten asia­kas­kun­ta lisään­ny ellei­vät hin­nat hal­pe­ne. Yksi­tyi­sel­lä­kin tuo­tan­to on sidot­tu kysyn­tään, ei mui­den palkkoihin.
    Ei vas­taa­vaa siir­ty­mää ole tapah­tu­nut nois­sa muis­sa­kaan EU-maissa.

  61. Pakol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä las­ke­taan osak­si jul­kis­ta taloutta.”
    Kys­mys on vains iitä, että Suo­mes­sa oikeis­to halu­aa näyt­tää Suo­men himoverottajana.
    Mm las­ke­mal­la kir­kol­lis­ve­ron­kin veroasteeseen.

    Veroas­te on muu­ten­kin ver­tai­lu­kel­vo­ton luku, kos­ka jokai­nen maa las­kee sen omsi­ta läh­tö­koh­dis­taan eikä min­kään stan­dar­din mukaan

  62. Kun­ta­hal­lin­non voi­si lopet­taa tarpeettomana.
    Tiet, kadut, puis­tot ym yleis­ten aluei­den raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­to voi­daan voi­daan siir­tää Tiehallinnolle.
    Samoin vesi-ja viemärilaitokset.
    Säh­kö-ja ener­gia­lai­tok­set voi­daan teh­dä val­tion omis­ta­mak­si yhtöik­si tai yhdis­tää Tie­hal­lint­toon, jos­ta tuli­si suu­ri infran ylläpitäjä.

    Kou­lu­tus­ta ja päi­vä­hoi­toa var­ten perus­te­taan Ope­tus­vi­ras­to , näin voi­daan yhdis­tää var­hais- ja myöhempiopetustoimi.Kirjastot tähän organisaatioon

    Sosi­aa­li­toi­mi Kelaan.

    Ter­vey­den­hoi­toon koko­naan uusi mal­li , jos­sa asia­kas­pal­ve­lu ja perus­ter­vy­den­hoi­to perus­tuu yrit­tä­jiin ja eri­kois­saan­hoi­to jul­ki­siin sai­raa­loi­hin . Mah­dol­li­suus tie­tys­ti yksi­tyi­siin sai­raa­loi­hin­kin, mut­ta ilman val­tion tukea.

    Kult­tuu­ri ja urhei­lu yhdis­tyk­siin, joi­ta val­tio tukee aina­kin aluksi

    Mikä täs­sä on vaikeaa ?

  63. Raken­ta­mi­sen nor­mioh­jaus on sii­tä huo­no, että se kaven­taa raken­ta­mi­sen tapo­ja ja suo­sii sar­ja­tuo­tan­toa eli kar­tel­li­soi raken­ta­mi­sen isoil­le yhtiöil­le. Inno­vaa­tio­ta­kin syn­tyy vähän huo­nos­ti minis­te­riön pöy­däl­lä. Sik­si oli­si hyvä yhdis­tää kohoa­va kiin­teis­tö­ve­ro­ta­so ja raken­ta­mi­sen kehit­tä­mi­nen niin, että teh­dään kiin­teis­tö­ve­ros­ta ohjaa­va “tasapainolauta“vero. Siis lis­ta­taan hyviä ja tavoi­tel­ta­via asioi­ta uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa: ener­gia­ta­lous, tont­ti­te­hok­kuus, ark­ki­teh­tuu­ri , uudet raken­nus­ta­vat jne. Ne raken­nuk­set, jois­sa ei ole näi­hin sat­sat­tu mak­sa­vat koro­tet­tua kiin­teis­tö­ve­roa, vähän sat­san­neet nor­maa­lia. Pal­jon sat­san­neet saa­vat parik­si kym­me­nek­si vuo­dek­si alen­nuk­sen kiin­teis­tö­ve­roon ‚joka rahoi­te­taan “huo­no­jen” koro­te­tuil­la veroil­la. Mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat pie­nen­kin veroe­ron hin­toi­hin, ja pää­omaa ohjau­tuu hyvään raken­ta­mi­seen moni­muo­toi­suu­den ja inno­voi­vuu­den kärsimättä.

  64. Vero­tus ja tulon­siir­rot: Kes­kei­sin­tä on nos­taa pie­ni­palk­kai­sen työn kannattavuutta”

    Heh, Osmo halu­aa lisää köy­hiä ja suu­rem­mat tuloe­rot eli jakaa tulot yhä jyr­kem­min suu­ri­tu­lois­ten hyväk­si ja pie­ni­tu­lois­ten vahingoksi.
    Pie­ni­palk­kai­nen työ ei juu­ri­kaan lisää bkt:ta eli kas­vun ja bkt:n kan­nal­ta pie­ni­palk­kai­sel­la työl­lä ei ole merkitystä.
    Työt­tö­mien elät­tä­mi­nen mak­saa n 2 % bkt:ta eli pie­ni­palk­kai­nen työ lisää bkt:ta ehkä 2,5 % mut­ta vain ker­ta­luon­toi­se­ti eli sil­lä ei ole oleel­lis­ta merkitystä.

    Toden­nä­köi­ses­ti tuon pie­ni­palk­kai­sen työn orga­ni­soin­ti tulee kalliimmaksi

    Ainoa motii­vi pie­ni­palk­kai­sen työn edis­tä­mi­ses­sä on Osmol­la­kin Egyp­tin ja Tuni­sian kal­tais­ten levot­to­muuk­sien estäminen.
    Työs­sä ole­vaa voi­daan val­voa tehok­kaas­ti ja niin­pä näh­dään hel­pos­ti ket­kä ovat vaa­ral­li­sia elii­tin asemalle.Työssäkäyvän työ­nan­ta­ja­val­von­ta kun ulot­tuu nyky­ään yhä laa­jem­min myös yksityiselämäänkin 

    Ja työ­nan­ta­jan ja val­tion edus­tajt kuu­lu­vat hys-hys-ver­kos­toi­hin, jot­ka kyt­tää­vät toisinajattelijoita.

  65. spot­tu:

    Jul­kis­hal­lin­nos­sa kerä­tyn data osal­ta tämä tar­koit­tai­si että kaik­ki jul­ki­nen data tulee saat­taa jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­le jot­ta har­ras­ta­jat ja yksi­tyi­set yri­tyk­set voi­vat raken­nel­la nii­den pääl­le omia sovel­luk­si­aan. Tämä tar­koit­taa sekä manu­aa­lis­ta että ohjel­mal­lis­ta käyt­töä. Kei­no­te­kois­ten “tek­nis­ten estei­den” raken­ta­mi­nen tulee sank­tioi­da, ja pois­taa hal­lin­to­yk­si­köil­tä las­ken­nal­li­set kan­nus­ti­met joi­ta käy­te­tään perus­tee­na mak­sul­li­sel­le datan jakelulle.

    Just näin. Se Ame­rik­ka­lai­nen mal­li jos­sa kaik­ki jul­kis­hal­lin­non tuot­ta­ma tie­to ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole teki­jä­noi­keus­suo­jan alais­ta on jär­ke­vä. Tämä on sitä perus­in­fraa min­kä pääl­le voi teh­dä sovel­luk­sia, lisää tätä ja vähem­män idioot­ti­mais­ta IT-lain­sää­dän­töä. Esi­mer­kik­si Tilas­to­kes­kus, Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kus ja HSL on tätä jo hyvin edis­tä­nyt, mil­loin vaik­ka­pa KELAn dataa saa­daan verkkoon?

  66. Osmo: “Pakol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä las­ke­taan osak­si jul­kis­ta taloutta.”

    Mik­si­kö­hän? Kela ja vakuu­tus­yh­tiöt samal­la viivalla???
    Elä­ke­va­kuu­tuk­sis­sa ei sil­ti ole mitään kes­tä­vyys­va­jet­ta, joten se ei vai­ku­ta jul­ki­sen sek­to­rin kes­tä­vyys­va­jee­seen muu­ta kuin sitä pienentäen.
    Epäi­len edel­leen tar­koi­tus­ha­kuis­ta laskuvirhettä.

  67. Art­tu­ri B: “Jen­gi kui­ten­kin yleen­sä mak­saa vero­ja, kun ne tekee duunia.”

    Ja mis­sä­hän elä­ke­läi­set eivät mak­sa veroja?
    Ja kes­tä­vyys­va­jees­sa aina vii­ta­taan eläkeMENOIHIN.

  68. Kai­kil­le oikeus halu­tes­saan omal­la kus­tan­nuk­sel­laan lyhem­pään työaikaan”

    Eli halu­taan luo­da elii­til­le työ­nan­tan “vapaa­eh­to­ses­ti” mak­sa­mia lisäe­tuuk­sia ja köy­hät teke­mään työ­tä 24/7 ?
    Nyt nuo etuu­det ovat sub­ven­toi­tu­ja, oten kaik­ki voi­vat käyt­tää nii­tä ja se tie­tys­ti har­mit­taa eliit­tiä, kun kaup­pa­pii­ka­kin voi olla esim osa-aikaeläkkeellä

  69. Tuo kah­den­ker­rok­sen väki-ajat­te­lu istuu lujas­ti vihreissä.Kuin 1700-luvun Venäjällä.

    Sin­ne­mä­ki piti aivan luon­nol­li­se­na 100000 euron irti­sa­no­mis­kor­vaus­ta Nokian insi­nöö­reil­le mut­ta ahtaa­jil­le hän ei suvait­se euroakaan

  70. Osmo: jul­kis­ten palk­ko­jen alen­ta­mi­nen 30 pro­sen­til­la vähe3ntäisi ter­veys­kes­kus­ten osal­ta kulu­ja sata pro­sent­tia, kun ei oli­si hen­ki­lö­kun­taa lain­kaan vaan kaik­ki meni­si­vät yksityissektorille.”

    Lii­an van­ha: “Tus­kin­pa, ei yksi­tyis­ten asia­kas­kun­ta lisään­ny ellei­vät hin­nat hal­pe­ne. Yksi­tyi­sel­lä­kin tuo­tan­to on sidot­tu kysyn­tään, ei mui­den palkkoihin.
    Ei vas­taa­vaa siir­ty­mää ole tapah­tu­nut nois­sa muis­sa­kaan EU-maissa.”

    Siis hen­ki­lö­kun­ta meni­si yksi­tyis­sek­to­ril­le! Kyl­lä ter­veys­kes­kuk­sen tuo­tan­to puto­aa, jos hen­ki­lös­töä ei ole — vai miten Lii­an van­ha tilan­teen hoitaisi?
    Yksi­tyi­sen puo­len asiak­kaik­si tie­tys­ti meni­si­vät ne, jot­ka pys­tyi­si­vät — lisää tuli­si jon­kin verran.
    Viros­sa on jo val­miik­si yksi­tyis­ten per­he­lää­kä­rien jär­jes­tel­mä, joten siir­ty­mät ja pal­kan­alen­nuk­set eivät sitä kos­ke, Lat­vias­ta ym. en tiedä.

  71. PS: ter­veys­kes­kuk­ses­sa lää­kä­ri voi tie­na­ta yli 5.000 euroa/kk — ja se kuu­los­taa paljolta.
    MedO­nel­la rei­pas kan­di voi samois­sa hom­mis­sa tie­na­ta 10.000 €.
    Jos nyt jul­ki­sen puo­len palk­kaa las­ke­taan 30%, kuin­ka käy?
    Työ­tah­ti on kova myös jul­ki­sel­la puo­lel­la, ainakin.

  72. Vapaa autoe­tu työ­suh­dee­tu­na on lak­kau­tet­ta­va. Tämä etuus kan­nus­taa yksi­tyi­sau­toi­luun hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa ajois­sa sil­loin­kin, kun jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­tö voi­si olla jär­ke­vää: kun meno­ve­si on käy­tän­nös­sä ilmais­ta, tun­tuu juna­lip­pu koh­tuut­to­man kal­liil­ta vaih­toeh­dol­ta esim. per­heen lapin mat­kaa suun­ni­tel­les­sa. Auton käyt­tö­etu on aivan riit­tä­vä etuus, sil­lä työ­ajos­sa aja­tut kilo­met­rit voi las­kut­taa työ­nan­ta­jal­ta. Lisäk­si työ­suh­de­fil­la­ris­ta on teh­tä­vä hou­kut­te­le­vam­pi vaih­toeh­to työn­ajan­ta­jal­le ja työntekijälle.

  73. las­se, en ihan ymmär­rä ide­aa­si. Jos “hyvä” raken­ta­mi­nen on oikeas­ti hin­tan­sa arvois­ta asuk­kaal­le, mik­si sitä pitäi­si eri­tyi­ses­ti sub­ven­toi­da kiin­teis­tö­ve­rol­la? Jos se taas ei ole rahan­sa arvois­ta, mik­si kei­no­te­koi­ses­ti pakot­taa ihmi­set osta­maan kal­liim­min raken­net­tu­ja asun­to­ja kuin mitä he vapail­la mark­ki­noil­la haluai­si­vat? Emme­hän me kan­nus­ta ihmi­siä osta­maan Rols Royce­ja Toy­oto­jen sijaan. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro voi­daan minun puo­les­ta­ni teh­dä aina­kin jos­sain mää­rin sidon­nai­sek­si ton­tin kokoon, jol­loin tont­ti­te­hok­kuu­del­la (pal­jon ja kor­kei­ta talo­ja) sääs­tää sii­nä vero­tuk­ses­sa, vaik­kei sitä tämän ekspli­siit­ti­sem­min subventoitaisikaan.

  74. Pak­ko­ruot­sin pois­to lisäi­si ruot­sia oikeas­ti osaa­vien määrää.

    Pak­ko­ruot­si ei ns. toi­mi. Toi­mi­mat­to­muus ei joh­du huo­nos­ta ope­tuk­ses­ta, ilma­pii­ris­tä tms., vaan pakol­li­suu­des­ta itses­sään. Eri­lai­sia inno­vaa­tioi­ta saa­da tei­nit joten­kin innos­tu­maan pak­ko­ruot­sis­ta on lau­ta­kun­nis­sa ja eli­mis­sä pal­lo­tel­tu sii­tä asti kun pako­ruot­si on ollut ole­mas­sa. Pitäi­si pys­tyä myön­tä­mään tosi­asiat; pak­ko­ruot­si ei ope­ta ruot­sia kuin mur­to-osal­le ikäluokkaa.

    Vapaa­eh­toi­se­na ruot­si­na voi­si tar­jo­ta run­saas­ti vaih­toeh­to­ja siten että oli­si esim. A‑ruotsi (A‑englannin sijaan), B‑ruotsi, C‑ruotsi ja vie­lä luku­kau­den mit­tai­nen pika­kurs­si, D‑ruotsi, jon­ka voi­si aloit­taa mil­loin vaan ilta­päi­vä-ext­ra­na ja joka pai­not­tui­si käy­tän­nön puhetaitoon.
    Täl­löin jouk­ko joka ei valit­si­si ruot­sia ollen­kaan, pysyi­si mel­ko pienenä. 

    MIKÄ OLEELLISINTA: Tämä jouk­ko, joka ei ruot­sia valit­si­si, on se joka nykyi­sel­lään­kään ei opi yhtään ruot­sia vaik­ka tilas­tois­sa kurs­sit läpäi­see­kin. Ei yhtään.
    Tämän oppi­mi­se­ner­gian vapaut­ta­mi­nen mui­hin opin­toi­hin lisäi­si ruot­sia haluk­kaas­ti opis­ke­le­van jou­kon viih­ty­vyyt­tä ja oppi­mis­tu­lok­sia. Lisäk­si se pois­tai­si sen angs­ti­sen suh­tau­tu­mi­sen suo­men­ruot­sa­lai­siin ja ruot­siin toi­se­na kan­sal­lis­kie­le­nä jota pak­ko­ruot­si ruokkii.

  75. Miten määä­ri­tel­lään jul­ki­sen talou­den tasapaino? 

    Kun käy­täm­me euroa mui­den mai­den kans­sa, niin riit­tää, että paril­la maal­la menee Suo­mea huo­nom­min. Vel­ka tul­laan kui­ten­kin jos­sain vai­hees­sa print­taa­maan pois.

  76. 1. Kuten jo esi­tit, Kelal­le sii­ret­täi­siin mer­kit­tä­vä osa toi­meen­tu­lo­tu­kiin liit­ty­vis­tä asiois­ta ja kun­tien sosi­aa­li­toi­mi kes­kit­tyi­si mui­hin tehtäviinsä.

    2. Sai­raan­hoi­to­me­not remont­tiin. Pitäi­si­kö eri­kois­sai­raan­hoi­to siir­tää koko­naan val­tion kontolle?

    3. Kun­ta­la­ki uusik­si. Kun­nat voi­si­vat men­nä kon­kurs­siin, jos ne hoi­ta­vat asian­sa huo­nos­ti. Kun­tien yhdis­ty­mi­sien yhtey­des­sä pois­te­taan hen­ki­lös­tön vii­den vuo­den työllisyyssuoja.

    4. Ei pää­oma­ve­ron nos­ta­mi­sel­le. Nos­te­taan mie­lum­min yhtiöi­den voi­tois­taan mak­sa­maa (26%) tulo­ve­roa, kuin koti­mai­sia sijoit­ta­jia sor­ta­vaa (28%) pää­oma­ve­roa. Ulko­mai­set yri­tyk­set näyt­tä­vät joka tapauk­ses­sa O‑veroa Suo­mes­sa ja mak­sa­vat soin­koa keveym­män vero­tuk­sen mais­sa. Pois­te­taan yri­tyk­sil­tä kirkollisvero.

    5. Ylei­sen soli­daa­ri­suu­den nimis­sä las­ke­taan lis­taa­mat­to­mien yri­tys­ten “vero­va­paa­ta” osin­ko­ra­jaa 75.000€ ja nos­te­taan samal­la pie­ny­ri­tys­ten alv-rajaa.

    6. Uudis­te­taan kehi­tys­a­pua. Siir­re­tään kehi­ty­sa­vun meno­luok­kaan KAIKKI huma­ni­taa­ri­ses­ta maa­han­muu­tos­ta aiheu­tu­vat kulut sekä rau­han­tur­vaa­mi­sen kus­tan­nuk­set puo­lus­tus­mi­nis­te­riöl­tä. Rau­ha on paras­ta kehi­tys­a­pua. Tämän jäl­keen voim­me lei­ka­ta muis­ta kehi­tys­a­pu­pro­jek­teis­ta koko­nais­sum­man muuttumatta.

    7. Teh­dään muu­tok­sia jul­ki­sen sek­to­rin työ­suh­tei­den ehtoi­hin ja tämän jäl­keen ote­taan kaik­ki jul­ki­sen sek­to­rin toi­met tar­kas­te­luun tuot­ta­vuus­oh­jel­man pohjalta.

    8. Ray ja Veik­kaus fuusioidaan.

    9. Alko­ho­li­tuot­teet nor­maa­leik­si myyn­tiar­tik­ke­lik­si. Alkon orga­ni­saa­tio aje­taan alas. Val­tio saa vero­tu­lon­sa alko­ho­li­ve­roil­la. Altia Oy val­mis­taa ja tuo maa­han mitä saa kaupaksi.

    10. Kan­na­bik­sen lää­ke­käyt­tö sallittava. 

    Täs­sä muu­ta­mia ehdo­tuk­sia näin ensi alkuun.

  77. Samu­li Saa­rel­ma, eikö ihan yksin­ker­tai­ses­ti oli­si vie­dä veron pai­no­tus­ta kiin­teis­tö­ve­ros­ta pois koh­ti maa­poh­ja­ve­roa? Tämä aina­kin pakot­tai­si raken­ta­maan kor­keal­le ja tii­viis­ti. Ja yli­pää­tän­sä pakot­tai­si rakentamaan!

  78. Samu­li:

    Siis suo­sit­tai­siin yhteis­kun­nan kan­nal­ta “hyvää” raken­ta­mis­ta. Asuk­kaal­le on ihan sama, min­kä­lai­nen eris­te kau­ko­läm­pö­ta­lon sei­nän välis­sä on, kun pat­te­ria voi kään­tää isom­mal­le. Mut­ta jos raken­nus­lii­ke saa parem­man kat­teen hyvin eris­te­tys­tä talos­ta (kos­ka sen asu­mis­ku­lut oli­si­vat hal­vem­mat) se raken­taa nii­tä. Toi­saal­ta har­vem­pi raken­taa haja-alu­eel­le öljy­läm­mi­tys­ta­lon, kos­ka sen jälleenmyynti/spekulointiarvo las­kee kiin­teis­tö­ve­ro­ra­si­tuk­sen vuoksi. 

    Jos nyt vain koro­te­taan kiin­teis­tö­ve­roa hin­nan mukaan, käy niin ettei kukaan uskal­la ostaa uusia asun­to­ja nouse­van kiin­teis­tö­ve­ron pelos­sa, ja asu­mi­sen laa­tu las­kee kiin­teis­tö­ve­ron verran.Samalla kiin­teis­tö­kan­nan van­he­tes­sa kas­vaa pai­ne nos­taa kiin­teis­tö­ve­roa, kos­ka van­hem­man asun­to­kan­nan kau­pois­ta syn­ty­vä mark­ki­na­hin­ta on kes­ki­mää­rin pie­nem­pi kuin tasai­ses­ti uusiu­tu­val­la asuntokannalla.

  79. Rai­mo K:

    Ja kes­tä­vyys­va­jees­sa aina vii­ta­taan eläkeMENOIHIN.

    A) Myös jul­ki­sel­la puo­lel­la on pal­jon nykyi­siä ja tule­via eläkeläisiä
    B) Kai­kis­sa las­kel­mis­sa ole­te­taan, että vero­luon­toi­sia elä­ke­mak­su­ja jou­du­taan tule­vi­na vuo­si­na myös yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la sel­väs­ti korot­ta­maan. Se on kaik­ki rahaa, jon­ka työ­nan­ta­jat jou­tu­vat mak­sa­maan (jos­tain pitäi­si löy­tyä asia­kas, joka on sen val­mis mak­sa­maan), ja toi­saal­ta se on rahaa joko ei jää sen enem­pää työn teki­jän kuin (var­si­nai­si­na veroi­na kerät­tä­vä­nä) muun jul­ki­sen sek­to­rin pyö­rit­tä­mi­seen käytettäväksi.

  80. Rau­li: “2. Sai­raan­hoi­to­me­not remont­tiin. Pitäi­si­kö eri­kois­sai­raan­hoi­to siir­tää koko­naan val­tion kontolle?”

    Tämä tar­koit­ta­nee sitä, että sai­raan­hoi­toon täy­tyy panos­taa lisää — meil­lä­hän käy­te­tään sai­raan­hoi­toon mui­ta kehit­ty­nei­tä mai­ta huo­mat­ta­vas­ti vähemmän.

  81. Pie­ni, mut­ta jär­ke­vä aloite:
    Alle 50 kuu­tiois­ten mopo­jen ja mopos­koot­te­rei­den kei­no­te­koi­nen 40 km/h nopeu­den­ra­joi­tus ja ‑rajoit­ti­met pois­tet­ta­va. Luon­nos­taan ne kul­ke­vat n. 60 km/h, jol­loin nii­den moot­to­ri­kin toi­mii kuten on suun­ni­tel­tu (=talou­del­li­sem­min ja saas­teet­to­mam­min), ja ne sovel­tui­si­vat taa­ja­ma­lii­ken­tee­seen huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä parem­min ja tur­val­li­sem­min ole­mat­ta tientukkeena.

    Kevyt­moot­to­ri­pyö­räk­si luo­ki­tel­tu 125 kuu­tioi­nen skoot­te­ri oli­si muu­ten toki vaih­toeh­to työ­mat­ka­kul­ki­neek­si huh­ti­kuus­ta mar­ras­kuun lop­puun, mut­ta nykyi­sil­lä jär­kyt­tä­vil­lä vakuu­tus­mak­suil­la auto tulee halvemmaksi.

    Skoot­te­rin pysä­köin­ti­kin kau­pun­gis­sa on oleel­li­ses­ti autoa simp­pe­lim­pi juttu.

  82. Pyö­räi­lyn edis­tä­mi­nen ilmes­tyi­kin jo lis­tal­le. Sinäl­lään hie­no asia, mut­ta pyö­räi­lyn suu­rin ongel­ma on huo­not pyö­rä­tiet, jois­ta pää­te­tään kun­nal­lis­ta­sol­la eikä edus­kun­nas­sa. Toi­saal­ta hal­li­tus voi­si muut­taa tie­lii­ken­nea­se­tus­ta siten, että pyö­räi­li­jä sai­si ajaa ajo­ra­dal­la sen huo­non pyö­rä­tien sijaan.

  83. Tuos­ta Nokian tapauk­ses­ta näh­dään, kuin­ka epä­re­hel­li­nen tuo “nai­sen euro on 80 sent­tiä” on. Ver­tai­lu ei teh­ty­jen työ­tun­tien lisäk­si ota huo­mioon työ­paik­ko­jen turvallisuutta.

    Minua täs­sä kes­kus­te­lus­sa häi­rit­see se, että ver­ra­taan kuu­kausian­sioi­ta eikä tun­tian­sioi­ta. On ymmär­ret­tä­vää, että pidem­mäs­tä työ­ajas­ta mak­se­taan kor­keam­paa palk­kaa. Kun työ­tun­tien mää­rä vuo­des­sa ote­taan huo­mioon, ero supis­tuu olen­nai­ses­ti, joi­den­kin väit­tei­den mukaan jopa pois­tuu kokonaan.

  84. Kun työ­tun­tien mää­rä vuo­des­sa ote­taan huo­mioon, ero supis­tuu olen­nai­ses­ti, joi­den­kin väit­tei­den mukaan jopa pois­tuu kokonaan.”

    Peri­aat­tees­sa nais­ten ja mies­ten palk­kae­ro saa­daan kurot­tua umpeen, kun nais­ten tun­ti­palk­ko­ja nos­te­taan noin 20% kor­keam­mik­si kuin mies­ten. Kos­ka vas­taa­vaa eroa ei ole ole­mas­sa tuot­ta­vuu­des­sa, se tar­koit­tai­si, että nai­sia ei enää pal­kat­tai­si töi­hin, jos vain mie­hiä oli­si saatavilla. 

    Sik­si ei edes olla vaa­ti­mas­sa nai­sil­le yleen­sä pal­kan­ko­ro­tuk­sia vaan nos­tel­laan joi­den­kin mie­li­val­tais­ten nais­ten alo­jen palk­ko­ja veron­mak­sa­jien kus­tan­nuk­sel­la. “Mie­li­val­tai­nen” tar­koit­taa, että ei yri­te­tä ikään kuin objek­tii­vi­ses­ti tut­kia alo­jen “oikei­ta” palk­ko­ja. “Vero­va­roil­la” taas sik­si, että yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la pal­kan ylä­ra­jan mää­rää tuot­ta­vuus, ja sik­si “nai­se­riä” voi har­ras­taa lähin­nä jul­ki­sel­la puolella.

    Eikä sii­nä muu­ta kuin, että veron­mak­sa­jaa saat­taa hiu­kan hui­ma­ta jul­kis­ten puo­len töi­den hin­ta var­sin­kin suh­teu­tet­tu­na tuot­ta­vuut­ta hei­ken­tä­viin saa­vu­tet­tui­hin etui­hin. Onko­han meil­lä sii­hen varaa? Jos sat­tuu ole­maan huo­nos­ti pal­ka­tul­la tai muu­ten sur­keal­la mie­sa­lal­la, sano­taan vaik­ka ATK-tuki­hen­ki­lö­nä tai rak­sal­la 25 asteen pak­ka­ses­sa, saat­taa käsi puris­tua nyrk­kiin, kun nais­ten pal­kois­ta mes­su­taan pre­si­den­tin puo­li­son johdolla.

  85. Uusiu­tu­van ener­gian ja vih­reän tek­no­lo­gian tuke­mi­nen syöt­tö­ta­rif­feil­la ja inves­toin­ti­tuil­la. Nokia­kin jo vähen­tää Suo­mes­sa tek­no­lo­gia-alan työ­paik­ko­ja. Nyt pitäi­si saa­da (koti)markkinaimua ja tek­no­lo­gia­työn­töä tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen ja vientiin.

  86. Koko­nais­ve­roas­te ei saa nous­ta nykyis­tä korkeammaksi.

    Onko jul­ki­nen val­ta todel­la niin hyvä allo­koi­maan resurs­se­ja, että puo­let resurs­seis­ta pitää pyö­rit­tää sen kautta?
    Jos raken­tei­siin ei puu­tu­ta, tulee veroas­te nouse­maan täy­sin sie­tä­mät­tö­mäk­si talou­del­li­sen huol­to­suh­teen huo­non­tues­sa väes­tön ikään­tyes­sä. Tämä saa ennen­pit­kää aikai­sek­si adver­se selec­tion kier­teen, jos­sa mak­su­puo­lel­la ole­vat pake­ne­vat vero­ja, ja saa­ma­puo­lel­la ole­vat jäävät/tulevat naut­ti­maan verovaroista.

    Alue­tuet lopetettava.

    Suo­men alu­eel­li­nen väes­tö­ja­kau­ma tulee muut­tu­maan. Nykyi­nen raken­ne ainoas­taan hidas­taa tätä muu­tos­ta, ja saa aikai­sek­si val­ta­vat kus­tan­nuk­set ja hyvin­voin­ti­tap­piot, muut­ta­mat­ta lopputulosta.

    Kan­sal­li­set maa­ta­lous­tuet lopetettava.

    Suo­mel­la ei ole suh­teel­lis­ta kil­pai­lue­tua maa­ta­lous­tuo­tan­nos­sa. Nykyi­nen raken­ne tuot­taa hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Voim­me hyvin syö­dä mui­den vero­va­roil­la tuet­tu­ja elin­tar­vik­kei­ta. On myös­kin kysee­na­lais­ta, onko suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää (vesien pilaan­tu­mi­nen, kas­vi­huo­ne­tuo­tan­non energiankulutus).

  87. Osmo: “Minua täs­sä kes­kus­te­lus­sa häi­rit­see se, että ver­ra­taan kuu­kausian­sioi­ta eikä tuntiansioita.”

    Se onkin väärin.
    Pitää ver­ra­ta sään­nöl­li­sen työ­ajan kes­ki­tun­tian­sio­ta. Jos ver­ra­taan eri tun­ti­mää­ril­lä tie­nat­tua ansio­ta, eihän sii­tä mitään nai­sen tai mie­hen euro­ver­tai­lua tule, vaan esim. sitä, kuka tekee enem­män ylitöitä.

  88. Hie­man epäi­lyt­tää kont­ro­ver­saa­lim­pien ja/tai vai­keam­pien aihei­den puut­tu­mi­nen aloi­tus­vies­tiin kerät­tä­väl­tä lis­tal­ta. Nii­tä on kyl­lä mai­nit­tu käy­dys­sä keskustelussa. 

    Esi­mer­kik­si yhdek­si vaa­lien pää­pu­he­ai­heis­ta nous­sut huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to (Eli­na), jos­ta en lukui­sis­ta blo­gil­la käy­dyis­tä kes­kus­te­luis­ta huo­li­mat­ta tie­dä tar­kal­leen, mikä kan­ta­si on. Se on aina joten­kin hävin­nyt tai pii­lou­tu­nut yleis­pyö­reäm­män näke­myk­sen suojiin.

    Toi­se­na vaik­ka­pa ener­gia (J.M. Kor­ho­nen), jos­ta tilas­toih­mi­se­nä var­maan­kin osaat esit­tää kar­kean las­kel­ma-arvion vuo­del­le 2020 ener­gia­läh­teis­tä ja nii­den kus­tan­nuk­sis­ta toteu­tet­taes­sa Hel­sin­gin vih­rei­den vaa­ti­mia 40% leik­kauk­sia ja omaa­kin ydinvoimavastaisuuttasi.

    Kol­man­te­na toi­voi­sin omaa kir­joi­tus­taan otsi­kol­la “Leik­kaus­lis­ta”. Sii­nä voi­sit eri­tel­lä leik­kaus­koh­tei­ta esi­mer­kik­si por­ras­tet­tu­na 2 mil­jar­din, 5 mil­jar­din ja 10 mil­jar­din leik­kauk­sil­le. Ottaen huo­mioon mah­dol­li­set talou­del­li­set vai­keu­det, joi­ta voi olla tulos­sa tai olla tule­mat­ta. Ei tar­vit­se kan­nat­taa leik­kauk­sia, aihet­ta voi käsi­tel­lä hen­ges­sä, jos täy­tyy lei­ka­ta. Itse aiem­min Kokoo­mus­ta hauk­kues­sa­si pidit aihet­ta tär­keä­nä, joten mik­si et näyt­täi­si esimerkkiä.

    Tämä nyt ei ole niin­kään hen­ki­löi­tyä kri­tiik­kiä vaik­ka se tie­tys­ti täl­lä blo­gil­la sil­tä tun­tuu, vaan enem­män yleis­tä pet­ty­mys­tä kaar­te­le­vaan ja kier­te­le­vään kes­kus­te­luun. Esi­mer­kik­si Zys­kowicz ei saa­nut Ajan­koh­tai­ses­sa Kak­ko­ses­sa äänes­tä­jäl­le vas­tat­tua, mis­tä hän leik­kai­si. Joten­kin tur­haut­ta­vaa kun suo­raan ja tär­ke­ään kysy­myk­seen tulee ker­ta toi­sen­sa jäl­keen sama kier­te­le­vä vas­taus vero­tu­lo­jen kas­va­mi­ses­ta kun työl­li­syys para­nee tms. eikä miten­kään saa puris­te­tuk­si sitä toi­vot­tua vas­taus­ta. Hel­pom­min sai­si kives­tä puris­tet­tua vet­tä kuin vas­tauk­sen kysy­myk­seen “Jos tar­vit­see lei­ka­ta, niin mis­tä?”. Ja muis­ta­kin kuin eri tahoil­le hel­pon popu­laa­ri­sis­ta koh­teis­ta (kehi­tys­a­pu, puolustusmäärärahat).

    Sama kos­kee monia mui­ta kysy­myk­siä. Lisää rehel­li­syyt­tä, suo­ra­pu­hei­suut­ta ja vai­kei­den kysy­mys­ten kohtaamista.

  89. az:

    Esi­mer­kik­si yhdek­si vaa­lien pää­pu­he­ai­heis­ta nous­sut huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to (Eli­na), jos­ta en lukui­sis­ta blo­gil­la käy­dyis­tä kes­kus­te­luis­ta huo­li­mat­ta tie­dä tar­kal­leen, mikä kan­ta­si on. Se on aina joten­kin hävin­nyt tai pii­lou­tu­nut yleis­pyö­reäm­män näke­myk­sen suojiin. 

    Pahoit­te­len rai­vo­käy­tän­nöl­li­syyt­tä­ni jo etu­kä­teen: Tie­dä nyt sii­tä kes­kus­te­lus­ta, minus­ta poliit­ti­nen kes­ku­te­lu on sitä että sano­taan että pitäi­si teh­dä näin eikä noin kos­ka on joku ongel­ma joka näin kor­jaan­tuu, eikä sitä että sano­taan että on ongel­ma. Ts. sil­lä että tode­taan että on ongel­ma ilman että tar­jo­taan mitään edes joten­kin toteut­ta­mis­kel­pois­ta rat­kai­sua ei ole mitään arvoa, ja noi­ta rat­kai­su­ja nyt ei vaan ole näky­nyt. Sii­tä että pitäi­si opet­taa suo­mea, kotou­tua parem­min ja vaa­ti­kin sitä, jne. on hert­tai­nen yksi­mie­li­syys mut­ta mitä tuos­ta sit­ten käy­tän­nös­sä seuraa?

    Minus­ta esi­mer­kik­si on ongel­mal­lis­ta että van­huus on raih­nais­ta aikaa tai että useil­la tun­te­mil­la­ni ihmi­sil­lä on paha olla, mut­ta en nyt aja­tel­lut hir­veäs­ti pitää mete­liä aihees­ta tai vaa­tia val­tio­neu­vos­tol­ta toi­mia kun ei ole mitään aja­tus­ta sii­tä mitä asial­le voi­si teh­dä. Samas­ta syys­tä en muu­ten oikein läm­pe­ne onnellisuusmittarille.

  90. Olen vakuut­tu­nut omien koke­muk­sen ja myös asian tii­moil­ta ole­viin tut­ki­muk­siin noja­ten, että tämä nais­ten 80 sent­tiä on täy­si myytti. 

    Pal­jon olen pät­kä­työ­tä teh­nyt eri­näi­sis­sä työ­pai­kois­sa ja tilan­tees­ta joh­tuen työ­pai­kan sosi­aa­li­sen elä­män ulko­puo­li­se­na teh­nyt seu­raa­via havaintoja. 

    A) nai­set aloit­ta­vat päi­vän­sä muu­ta­mal­la kah­vi­ku­pil­li­sel­la jakaen koke­muk­si­aan zum­ba­tun­nis­ta tai Eetu-Valt­te­rin mitään tajua­mat­to­mas­ta opet­ta­jas­ta (ei tajua E‑V:n neroutta). 

    Näi­nä kah­te­na aamu­tun­ti­na mie­het ovat tii­viis­ti omis­sa työ­huo­neis­saan (voi­vat­han he siel­lä selail­la por­noa, en tiedä. 

    Ilta­päi­väl­lä sama meno. 

    Vähin­tään puo­li tun­tia käy­te­tään nais­po­ru­kas­sa sen poh­ti­mi­seen, tila­taan­ko pul­laa rusi­noil­la vai ilman. 

    B) nai­set ovat pal­jon enem­män sai­raus­lo­mil­la. Ilmei­ses­ti mikä tahan­sa kur­kun käheys saa jää­mään kotiin lepäi­le­mään. Mie­het vetä­se­vät nel­jän­kym­pin kuu­mees­sa bura­nan ja työ­kun­to on taattu. 

    Mil­loin tuu­ra­sin äitiys­lo­ma­lais­ta, mil­loin sai­raus­lo­ma­lais­ta, mut­ta sama lop­pu­tu­le­ma: kah­dek­san tun­nin työt oli­vat teh­tä­vis­sä noin kol­mes­sa tunnissa. 

    Se oli joten­kin noloa, kos­ka eihän asias­ta voi sanoa mitään. Sii­nä aset­taa huo­noon valoon edel­li­sen toi­mi­jan, joten olin hiljaa. 

    Kyse nyt oli kou­lu­tus­sih­tee­reis­tä ja eri­lai­sis­ta assis­tent­ti-tyyp­pi­sis­tä työ­teh­tä­vis­tä eli en halua täl­lä vähek­syä lai­sin­kaan nii­tä nai­sia, jot­ka ras­kais­sa töis­sä teke­vät aivan var­mas­ti kaik­ken­sa– enkä joh­ta­ja­ta­son ura­nai­sia, jot­ka var­mas­ti teke­vät myös kaikkensa. 

    Mut…

  91. Osmo aikoo kol­min­ker­tais­taa puo­lus­tus­bud­je­tin siir­ty­mäl­lä ammat­tiar­mi­jaan! Onko se var­mas­ti rea­lis­ti­nen tavoi­te täs­sä talou­del­li­ses­sa tilanteessa? 😉

    1. Aswe­vel­vol­li­suus on eriit­täin kal­lis tapa yllä­pi­tää armei­jaa. Se ei näy val­tion bud­je­tis­sa menoi­na vaan mene­tet­tyi­nä tuloi­na. Koko mierspu0linen ikä­luok­ka asfr­mei­jas­sa mak­saa yhtä pal­jon kuin elä­keiän las­ku puo­lel­la vuodella.

  92. Kiin­teis­tö­ve­roa kan­nat­taa korottaa.”

    Toi­vot­tavs­ti tämä edis­tyi­si. Vuo­sit­tai­nen 2% maa-arvoil­le oli­si hyvä tavoite.

  93. tpyy­luo­ma

    noi­ta rat­kai­su­ja nyt ei vaan ole näkynyt

    Älä viit­si olla noin epä­re­hel­li­nen. Suo­mel­la on run­saas­ti liik­ku­ma­va­raa, ihan kan­sain­vä­lis­ten­kin sopi­mus­ten puit­teis­sa, sen suh­teen kuin­ka tiuk­ko­ja kri­tee­rei­tä oles­ke­lu­lu­val­le tois­si­jai­sen suo­je­lun perus­teel­la, per­hei­den yhdis­tä­mi­sel­le tai esi­mer­kik­si puo­li­soi­den hake­mi­sel­le van­has­ta koti­maas­ta (pää­osin jär­jes­tet­ty­jä avio­liit­to­ja) asetetaan.

    Nyt teh­tä­vät pää­tök­set näi­den suh­teen vai­kut­ta­vat suo­raan sii­hen, onko Suo­mes­sa näi­tä tuli­joi­ta jäl­ke­läi­si­neen vuon­na 2030 kym­me­niä vai sato­ja tuhansia.

    Sen tees­ken­te­le­mi­nen, ettei ole mitään mis­tä päät­tää, on silk­kaa epärehellisyyttä.

    Asi­aan tuli­si ottaa perus­tel­lus­ti kan­taa nyt. Kun esi­mer­kik­si Ruot­sin kehi­tys­kul­ku voi­daan vie­lä joh­don­mu­kai­sel­la poli­tii­kal­la välttää.

    Et viit­si­si puhua käy­tän­nöl­li­syy­des­tä kun oikeas­ti tar­koi­tat jotain ihan muuta.

  94. Ehdo­tan maan­laa­juis­ta katet­tua ja läm­mi­tet­tyä pyö­rä­tie­ver­kos­toa sekä Kes­ki-Euroo­pas­ta tut­tua kah­vi­la­kult­tuu­ria tal­vi­sen Man­ner­hei­min­tien tilalle.

  95. az:

    Et viit­si­si puhua käy­tän­nöl­li­syy­des­tä kun oikeas­ti tar­koi­tat jotain ihan muuta.

    Kiva että luet aja­tuk­sia­ni, tosin vää­rin kun tar­koi­tin ihan sitä mitä kir­joitn. Per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen sään­tö­jä kiris­te­tään jos se pai­suu, veik­kai­sin että ensi vaa­li­kau­del­la ihan riip­pu­mat­ta sii­tä kuka on hal­li­tuk­ses­sa, ihan niin kuin sään­tö­jä sää­de­tään lain­sää­dän­tö­työn nor­maa­lil­la muu­ta­man vuo­den vii­veel­lä. Käy­tän­nön vai­ku­tus on suu­ruu­luok­kaa sato­ja pako­lai­sia vuo­des­sa, tämä­kö on se kan­sa­kun­nan koh­ta­lon kysymys?

    Jos halu­aa argu­men­toi­da eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun vaa­ro­jen puo­les­ta tyy­liin yksi per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen poi­kii toi­seen ja niin edel­leen ad infi­ni­tum ja me kaik­ka asu­taan kali­faa­tis­sa, niin pitäi­si sit­ten vie­lä joten­kin uskot­ta­vas­ti selit­tää että mik­si sään­nöt oli­si­vat samat sil­loin kun haki­joi­ta on 500, 5 000 tai 50 000? Tämä ns. kes­kus­te­lu yli­pään­sä tar­jo­aa mui­den vir­hear­gu­ment­tien ohel­la loput­to­mia esi­merk­ke­jä tyy­pis­tä http://en.wikipedia.org/wiki/Slippery_slope

  96. Jos nyt jotain halu­aa maa­han­muu­tos­ta sanoa niin ollen luke­nyt vii­me vuo­si­na tasan yhden pape­rin ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­ta joka on jär­ke­vä, sisäl­tää toi­men­pi­tei­tä jot­ka voi­si teh­dä ja jot­ka ovat perus­tel­tu­ja. EVAn Talent Avai­lable sivul­ta 30 eteen­päin käsit­te­lee hal­lin­toa ja sen ongel­mia, http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/10/talent_available.pdf
    Liha­voin esi­tyk­set sii­tä mitä pitäi­si tehdä:

    …Eve­ry­bo­dy knows that the immi­gra­tion and resi­dence per­mit renewal process is slow. It has been sug­ges­ted that it may actual­ly infrin­ge upon civil rights. For example, people wai­ting more than six months for a deci­sion on exten­sion of a resi­dence per­mit are in a sta­te of lim­bo: they can­not lea­ve the count­ry, local emplo­yers are wary of hiring them, their access to public ser­vices is under­mi­ned, they can­not sign long­term lea­ses on housing or indeed plan anyt­hing at all for the future.
    They are in dan­ger of beco­ming a drain on the sys­tem ins­tead of an asset. The­re has to be a maxi­mum wai­ting time alloca­ted for this process.

    And since the­re is no gua­ran­tee of when a deci­sion is forthco­ming, applicants have no idea of how long they have to hang on, or when they might be entit­led to place a few pho­ne calls to get an upda­te on the process.

    But it is also impor­tant to note that the situa­tion is very dif­fe­rent across the count­ry. Rural police offices are often much quic­ker to process resi­dence per­mit renewals, simply because in rural areas the­re are fewer applicants than in urban cent­res. Meanw­hi­le, the situa­tion at the Immi­gra­tion Police office in Mal­mi is embar­ras­sing with people wai­ting months for a decision.

    A tho­rough exa­mi­na­tion of the immi­gra­tion process and its stumbling blocks is nee­ded, with the goal to alloca­te more funds for stream­li­ning the process and unclog­ging bott­le­necks

    For example, the country’s big­gest bott­le­neck should be clo­se­ly exa­mi­ned: the Immi­gra­tion Police Office in Mal­mi, whe­re the capi­tal city region’s foreig­ners are requi­red to sub­mit resi­dent per­mit renewals…

    One serious problem for expats in Fin­land is that frequent­ly, they are bound by legal docu­ments which they do not unders­tand. For example, ren­tal agree­ments, real esta­te cont­racts, and court docu­ments are not pro­vi­ded in English. Even the Tax Admi­ni­stra­tion, which has done a won­der­ful job of pro­vi­ding onli­ne docu­men­ta­tion in English, still does not issue tax cards or annual tax pro­po­sals in any lan­gua­ge other than Fin­nish and Swedish.

    The Tax Administration’s com­mu­nica­tions office says that they are very awa­re of the need for the­se forms in other lan­gua­ges, but face problems of prio­ri­ti­sa­tion and resources. The Tax Admi­ni­stra­tion says that befo­re any trans­la­tion pro­ject can be launc­hed, a com­mit­tee must deci­de through empi­rical data which lan­gua­ges docu­ments should be trans­la­ted into. Then they must iden­ti­fy qua­li­fied legal trans­la­tors, copy-edi­tors, get govern­ment appro­val for the trans­la­tion pro­ject and then fun­ding for the undertaking.

    At the moment, they do not have the money nee­ded to put such a pro­gram­me into place, alt­hough they belie­ve this will hap­pen, eventually.

    This atti­tu­de is almost comical if it were not so frustra­ting: a see­mingly unwil­ling­ness to com­mit to action because of a sea of red tape, a lax ser­vice atti­tu­de and the desi­re to avoid being seen as put­ting any lan­gua­ge abo­ve any other. It is out­ra­geous, that after years of being an EU mem­ber sta­te, and with visio­na­ry goals of beco­ming an inter­na­tio­nal hub of tech­no­lo­gy and inno­va­tion, Fin­land can­not even pro­vi­de vital tax infor­ma­tion in foreign languages.

    Yes, it would be ideal to be able to pro­vi­de forms in a varie­ty of lan­gua­ges, and yes, this will take some plan­ning and fun­ding. But the­re is no rea­son that with mini­mal effort, the tax office could not quickly pro­vi­de its forms in English – which is, after all, a kind of default inter­na­tio­nal lan­gua­ge. Cer­tain­ly it would be a vast impro­ve­ment over the cur­rent situa­tion. This would inno way rai­se English up as any kind of official lan­gua­ge – this is mere­ly a quick prac­tical step to ser­ving the inter­na­tio­nal community.

    Minus­ta tuon vii­mei­sen voi­si sanoa tiu­kem­min­kin ja laa­jen­taa mui­hin vas­taa­viin viran­omai­siin. Rajal­lis­ten resurs­sien maa­il­mas­sa viran­omais­pal­ve­lua ei tul­la anta­maan tasa­ve­roi­ses­ti kai­kil­lä kie­lil­lä tami­lis­ta reto­ro­ma­ni­aan. Englan­nin ja ehkä venä­jän kie­lel­le pitäi­si antaa jon­kin­lai­nen sta­tus de fac­to viral­li­si­na kie­li­nä, joil­la esi­mer­kik­si yrit­ti­jä voi hoi­taa perus­asioin­nin aina­kin isom­mis­sa kau­pun­geis­sa (Hel­sin­ki). Sama kos­kee kie­li­vaa­ti­muk­sia yli­pään­sä, rapor­tis­sa on pit­kät pät­kät sii­tä että työ­nan­ta­jat nyt voi­si­vat ihan tosis­saan miet­tiä min­kä­lais­ta suo­men kie­len tai­toa joku teh­tä­vä vaa­tii ja minä lisäi­sin tähän että puut­teel­li­nen kie­li­tai­to voi­si olla perus­te­lu hie­man pie­nem­mäl­le TESin mukai­sel­le pal­kal­la sii­nä kuin puut­teel­li­nen tut­kin­to­kin. Jul­ki­sel­la puo­lel­la HSL:lle tämä esi­mer­kik­si on käy­tän­nön ongel­ma, ja jos viran­hoi­to edel­lyt­tää viral­li­ses­ti sekä suo­men että ruot­sin tai­toa niin mon­ta­ko­han tuol­lais­ta muut­ta­jaa löytyy?

    Lyhyes­ti sanot­tu­na se olen­nai­nen kie­li­ky­sy­mys on ihan muu kuin pakkoruotsi.

  97. tpyy­luo­ma,

    Voi­sin ehkä ymmär­tää näke­mys­tä­si, jos meil­lä ei oli­si Euroo­pas­ta lukui­sia esi­merk­ke­jä, mm. län­si­naa­pu­ris­ta, sii­tä, kuin­ka muu­ta­mat tuhan­net voi­vat paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä kas­vaa sadoik­si tuhan­sik­si. Kuin­ka tuli­joi­ta, joil­le voi­mas­sa ole­van lain­sää­dän­nön poh­jal­ta pitää antaa oles­ke­lu­lu­pa voi olla äkis­ti kym­me­niä­kin tuhan­sia yhdes­sä vuo­des­sa Ruot­sin kokoi­ses­sa maassa.

    Mitään slip­pe­ry slo­pea tai muu­ta esit­tä­mää­si muka­mas-fik­tio­ta ei tar­vit­se kek­siä, kun sen todel­li­suu­des­ta on run­saas­ti empii­ris­tä näyttöä.

    On tur­ha tees­ken­nel­lä, ettei­kö sii­hen poli­tii­kal­la vaikutettaisi.

    Väi­tät ettei rat­kai­su­ja ole esi­tet­ty. Ehto­jen tiu­ken­ta­mi­nen on hyvin sel­vä rat­kai­su, vai väi­tät­kö muuta?

  98. Ehto­jen tiu­ken­ta­mi­nen on hyvin sel­vä rat­kai­su, vai väi­tät­kö muuta?

    Niin siis per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen ehto­jen tiu­ken­ta­mi­nen, vai­ku­tus kuten todet­tu käy­tän­nös­sä joi­tain sato­ja vuo­des­sa. Joh­tuu­ko Ruot­sin ulko­maa­lais­väes­tön kas­vu sinun mie­les­tä­si per­hee­nyh­dis­tä­mi­sis­tä? Euroo­pan pahin pako­lai­son­gel­ma on Krei­kas­sa, onko sinun mie­les­tä­si Krei­kan ulko­maa­lais­po­li­tiik­ka lepsua?

    On tur­ha tees­ken­nel­lä, ettei­kö sii­hen poli­tii­kal­la vaikutettaisi.

    Niin miten tar­kal­leen ajat­te­lit vaikuttaa?

    Ihan noin sel­vyy­den vuok­si, muis­te­len hämä­räs­ti mutis­see­ni niin että se pää­tyi jopa pai­no­mus­teel­le jos­kus 90-luvul­la että onko Suo­meen tar­koi­tus tuo­da uusi ala­luok­ka van­han tilal­le ulko­mail­ta? Enkä ollut ainoa, ei täs­sä kes­kus­te­lus­sa mitään muu­ta uut­ta ole kuin pai­no­kel­vo­ton kie­len­käyt­tö, samat tyh­mät ideat mal­liin vas­taan­ot­to­kes­kuk­set kor­peen on kuul­tu ja jopa vali­tet­ta­vas­ti osa toteu­tet­tu. Argu­men­tit meni muis­taak­se­ni suu­rin­piir­tein niin että puo­les­ta puhuu se että tuli­jal­le on abso­luut­ti­ses­ti parem­pi olla pie­ni­tu­loi­nen Suo­mes­sa kuin kes­ki­tu­loi­nen koti­maas­sa ja että jon­kun se sii­vous­duu­ni­kin pitää teh­dä, vas­taan taas se että etni­ses­ti erot­tu­va sosi­aa­li­nen ala­luok­ka on hel­pos­ti yli­su­ku­pol­vi­ses­ti jat­ku­va ja muu­ten­kin ikä­vä asia. Tuo­ta voi sit­ten pun­ni­ta. Var­si­nai­nen kysy­mys kui­ten­kin oli että voi­ko asial­la ihan oikeas­ti teh­dä juu­ri mitään poliit­tis­ten rajoit­tei­den puit­teis­sa (työ­nan­ta­jien pai­ne), demo­graa­fis­ten rea­li­tee­tit ja (raja)valvonnan rajoit­teet huo­mioo­not­taen? Henk. koht. mie­li­pi­tee­ni on että ei, kovin tiu­kal­la val­von­nal­la teh­dään sala­kul­je­tuk­ses­ta ja pimeäs­tä työs­tä niin kan­nat­ta­vaa että yrit­tä­jiä kyl­lä löy­tyy, saat­taa hyvin­kin jopa lisä­tä maa­han­muut­toa kuten kiel­to­la­ki vii­nan juontia.

  99. Ehdo­tuk­se­ni armei­jan uudistamiseksi.

    1. Hyvin lyhyt, muu­ta­man vii­kon, myös nai­sil­le pakol­li­nen kan­sa­lais­pal­ve­lu. Sisäl­tää sivii­li­krii­sin­hal­lin­taa ym sai­raan­hoi­toa. Sen voi kor­va­ta saman pitui­sel­la aseel­li­sel­la pal­ve­lul­la, johon pitää anoa.

    2. Aseel­li­ses­sa perus­kou­lu­tuk­ses­sa anne­taan riit­tä­vät tai­dot jot­ta väki saa­daan mobi­li­soi­tua kun yhtä huo­nos­ti kou­lu­tet­tua mil­joo­nan mie­hen armei­jaa kasa­taan rajan taa.

    3 Perus­te­taan jenk­kien kan­sal­lis­kaar­tin kal­tai­nen puo­liam­mat­ti­lai­sar­mei­ja perus­kou­lu­tuk­sen saa­neis­ta vapaa­eh­toi­sis­ta, jot­ka pal­ve­le­vat muu­ta­man vuo­den esim. vii­kon­lo­pun kuus­sa, kak­si viik­koa vuo­des­sa. Hei­dän teh­tä­vän­sä on pitää jat­ku­vas­ti yllä joh­to­jär­jes­tel­miä ja tek­ni­siä ase­la­je­ja mobi­li­saa­tion varal­ta ja varau­tua vaik­ka stra­te­gi­sen iskun tor­jun­taan. Suo­mes­sa on leh­ti­tie­to­jen mukaan 300000 kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jaa ja 138900 ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jaa, nii­den jou­kos­ta löy­tyy var­mas­ti riit­tä­väs­ti vapaaehtoisia(köyhiä).

    4. Jos halu­taan jat­kaa soti­mis­ta Afga­nis­ta­nis­sa, tuli­si myös perus­taa pie­ni, esim patal­joo­nan, ammattiarmeija.

  100. Miten olis Tax Wahl­roos (tänään Uudes­ta Suo­mes­ta bongattu):

    - Kuu­lum­me kehit­ty­neis­tä mais­ta sii­hen har­va­lu­kui­seen mai­den jouk­koon, jot­ka ei vero­ta maa- ja met­sä­ta­lous­maa­ta. Mil­lä helk­ka­rin perus­teel­la suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­yrit­tä­jä nos­taa kah­dek­san­sa­taa euroa per heh­taa­ri eikä mak­sa sii­tä mitään veroa? Jos me vero­tet­tai­siin maa- ja met­sä­ta­lous­mais­ta vii­si euroa per heh­taa­ril­ta, se tuot­tai­si vähän vajaa puo­li mil­jar­dia euroa, mikä on ihan kii­tet­tä­vä raha, Wahl­roos laskeskelee.

    Kuu­los­taa hyvältä!

  101. Työ­mat­ka­vä­hen­nys pois ja tilal­le kaa­va­mai­nen 200 e/v työ­mat­ka­vä­hen­nys kai­kil­le. Ei kai ole val­tion teh­tä­vä tukea sitä, että asu­taan kau­ka­na työpaikasta?

  102. Lai­tan heti toi­sen perään: Ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va kai­kil­le myös niil­le, jot­ka eivät ole kas­san jäse­niä. Kaik­ki­han sen verois­saan kui­ten­kin mak­sa­vat, on äly­tön­tä että sen hal­lin­noin­ti on hajau­tet­tu kym­me­niin kas­soi­hin ja että se on val­jas­tet­tu ay-liik­keen markkinointikikaksi.

  103. - Kuu­lum­me kehit­ty­neis­tä mais­ta sii­hen har­va­lu­kui­seen mai­den jouk­koon, jot­ka ei vero­ta maa- ja met­sä­ta­lous­maa­ta. Mil­lä helk­ka­rin perus­teel­la suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­yrit­tä­jä nos­taa kah­dek­san­sa­taa euroa per heh­taa­ri eikä mak­sa sii­tä mitään veroa? Jos me vero­tet­tai­siin maa- ja met­sä­ta­lous­mais­ta vii­si euroa per heh­taa­ril­ta, se tuot­tai­si vähän vajaa puo­li mil­jar­dia euroa, mikä on ihan kii­tet­tä­vä raha, Wahl­roos laskeskelee.”

    http://www.uusisuomi.fi/raha/109373-bjorn-wahlroosin-pinna-paloi-miksi-saan-tukea-273000€v

  104. Siis hen­ki­lö­kun­ta meni­si yksi­tyis­sek­to­ril­le! Kyl­lä ter­veys­kes­kuk­sen tuo­tan­to puto­aa, jos hen­ki­lös­töä ei ole – vai miten Lii­an van­ha tilan­teen hoitaisi?
    Yksi­tyi­sen puo­len asiak­kaik­si tie­tys­ti meni­si­vät ne, jot­ka pys­tyi­si­vät – lisää tuli­si jon­kin verran.”

    Ei yksi­tyi­sel­le­kään vain men­nä, kyl­lä yksi­tyi­nen teke tarveharkinnan.

    Terk­ka­rei­den asiak­kai­na ovat työt­tö­mät, elä­ke­läi­set, lap­set, nuo­ret, sai­raat , siis poruk­ka jol­la ei ole maksukykyä.Etenkin kun he jou­tui­vat mak­sa­maan monin­ker­ta­ses­ti enem­män yksityisellä

    Työs­sä­käy­vät saa­vat ilmai­sen ter­vey­den­hoi­don yksi­tyi­sel­lä jo nyt.

    Tus­kin­pa yksi­tyi­nen kyke­nee nap­paa­maan mon­taa­kaan uut­ta asia­kas­ta tuos­ta mak­su­ky­vöt­tö­mäs­tä jou­kos­ta ja niin­pä ei syn­nyt uusia työpaikkojakaan.

    Tai­taa olla rea­lis­mi hukassa

  105. tpyy­luo­ma,

    Rehel­li­ses­ti tode­ten on sanoin kuvaa­ma­ton­ta, kuin­ka pihal­la voit olla täs­tä kysy­myk­ses­tä. Puhut Suo­mes­ta kuin jos­tain ete­läi­sen Euroo­pan maas­ta, jon­ne pujah­de­taan raja­val­von­nan huo­maa­mat­ta ja jos­sa ele­tään tuhan­sit­tain lait­to­mi­na siir­to­lai­si­na työ­tä teh­den. Se on hie­man hel­pom­paa Krei­kas­sa tai Espan­jas­sa tai Ita­lias­sa, kun ei ole tal­vi­sin 20C pak­kas­ta ja ero­aa täy­sin Suo­meen koh­dis­tu­vas­ta elin­ta­so­siir­to­lai­suu­des­ta. Kos­ka et käy tätä kes­kus­te­lua ensim­mäis­tä etkä tois­ta ker­taa, niin ei tuol­lai­sel­le vää­ris­te­lyl­le pidä olla lain­kaan kärsivällisyyttä.

    Pai­no­tan vie­lä, kos­ka tämä on toden­nä­köi­ses­ti Suo­men pit­kän aika­vä­lin tule­vai­suu­den kan­nal­ta tär­kein yhteis­kun­nal­li­nen kysy­mys, että on täy­sin poliit­ti­nen valin­ta, hank­kii­ko myös Suo­mi oman “euroop­pa­lai­sen” sato­jen tuhan­sien suu­rui­sen isla­mi­lais-afrik­ka­lai­sen vähem­mis­tön­sä, jon­ka väis­tä­mät­tö­mä­nä luon­nol­li­se­na seu­rauk­se­na ovat suur­kau­pun­kien lisään­ty­nyt väki­val­ta, jen­git, ghet­tou­tu­mi­nen, ongel­ma­kou­lut, öisen kau­pun­kiym­pä­ris­tön muut­tu­mi­nen tur­vat­to­mam­mak­si, ylei­nen suur­kau­pun­kien asuin­viih­ty­vyy­den vähe­ne­mi­nen jne., jon­ka myös Mer­kel, Came­ron ja Sar­kozy ovat havah­tu­neet myöntämään.

    Älä edel­leen­kään väi­tä, ettei voi­tai­si vali­ta toi­sin. Polii­tik­ko­jen vas­tuu­na oli­si ker­toa, mitä he halua­vat vali­ta ja mik­si. Moni on paen­nut tuon ei voi­da vali­ta mant­ran taak­se, aivan kuin oli­sim­me jon­kin luon­non­voi­man koh­tee­na, jota kut­sua esim. “kan­sain­vä­lis­ty­väk­si maa­il­mak­si”, vaik­ka kyse on yhä hyvin vah­vas­ti omas­ta pää­tän­tä­val­las­tam­me. Voim­me päät­tää tois­si­jai­sen suo­je­lun perus­teis­ta ja monis­ta muis­ta kes­kei­sis­tä tekijöistä.

    Polii­ti­kon vas­tuu­na oli­si perus­tel­la, miten hän halu­aa niis­tä päät­tää ja mik­si, eikä väis­tel­lä näin tär­kei­tä kysy­myk­siä tai jaa­ri­tel­la niis­tä ympä­ri­pyö­reyk­siä tai epämääräisyyksiä.

  106. Minua nyt ihme­tyt­tää kovas­ti maa­han­muu­ton pois­jät­tä­mi­nen aihelistasta. 

    Hesa­rin tänään jul­kis­ta­man gal­lu­pin mukaan perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus on jo 17,9 pro­sent­tia. Yksi kan­ta­vis­ta tee­mois­ta monil­la PS:n kär­kieh­dok­kail­la on juu­ri huma­ni­taa­ri­sen maa­ha­muu­ton voi­ma­kas rajoittaminen. 

    Onhan aihees­ta tääl­lä toki joi­tain aloi­tuk­sia, mut­ta ei minul­le­kaan (az) ole jää­nyt oikein sel­vää kuvaa Osmon näke­myk­sis­tä. Ainoas­taan se, että kiin­tiö­pa­ko­lai­sis­ta tuli­si kuo­ria ker­ma pääl­tä, mut­ta entäs tur­va­paik­ka­po­li­tiik­ka noin muuten..

    Hie­man huvit­taa, kun Osmo pos­ta­si vie­lä hil­jat­tain per­su­jen kan­nat­ta­ja-ana­lyy­sin­sa pää­hän­pot­ki­tuis­ta luuse­reis­ta, joil­la on jär­kyt­tä­vän mata­la kou­lu­tus­ta­so. Ehkä kui­ten­kaan liki vii­den­nes suo­ma­lai­sis­ta ei voi täyt­tää tätä määritelmää. 

    Pak­ko­ruot­si, suku­puo­li­neut­raa­li avio­liit­to ja maa­han­muut­to — sii­nä iso­ja kysymk­siä. Onko Osmon vai­kea ottaa näi­hin kan­taa, kun näke­myk­set poik­kea­vat vih­rei­den viral­li­ses­ta lin­jas­ta? Onko Osmo piilopersu?

  107. tpyy­luo­ma,

    Per­hee­nyh­dis­tä­mis­ha­ke­muk­sia on jonos­sa täl­lä het­kel­lä n. 9000 kap­pa­let­ta. Kuu­kausit­tain uusia hake­muk­sia tulee kol­mi­sen­sa­taa. Nämä ovat käy­tän­nös­sä kaik­ki somalialaisilta.

    Mikä­li per­heen­ko­koa­jal­ta edel­ly­tet­täi­siin toi­meen­tu­loa ilman yhteis­kun­nan tukea ja sopi­van kokois­ta asun­toa per­heel­le, niin kuin­ka monen luu­let näis­tä Suo­meen päätyvän?

    Eli mis­tä “sadois­ta” puhut? Kym­me­nis­tä tuhan­sis­ta puhu­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä totuut­ta muu­ta­man vuo­den aikajänteellä. 

    Ja täs­sä se direk­tii­vi, johon usein vedo­taan. Täs­tä voi tode­ta, että mitään vel­voi­tet­ta nykyi­sen kal­tai­seen per­hee­nyh­dis­tä­mis­käy­tän­töön Suo­mel­la ei ole. 

    Sisä­asiain­mi­nis­te­riön läpys­käs­tä poimittua: 

    Direk­tii­vin mukaan jäsen­val­tio voi vaa­tia hake­muk­sen teh­neel­tä hen­ki­löl­tä todis­tei­ta, että
    per­heen­ko­koa­jal­la on riit­tä­vät asuin­jär­jes­te­lyt, sai­raus­va­kuu­tus sekä per­heen yllä­pi­toon riittävä
    toi­meen­tu­lo. Riit­tä­väk­si asuin­jär­jes­te­lyk­si direk­tii­vi mää­rit­te­lee asun­non, jota voi­daan pitää
    vas­taa­van­lai­sen per­heen tavan­omai­se­na asun­to­na samal­la alu­eel­la. Sai­raus­va­kuu­tuk­sen tuli­si direktiivin
    mukaan olla yhtä­läi­nen jäsen­val­tion kan­sa­lai­sen vakuu­tus­tur­van kans­sa. Direk­tii­vi mää­rit­te­lee riittävän
    toi­meen­tu­lon sel­lai­sek­si, ettei per­heen­ko­koa­jan tai hänen per­heen­jä­sen­ten­sä tar­vit­si­si turvautua
    jäsen­val­tion sosi­aa­li­huol­to­jär­jes­tel­mään. Riit­tä­vän toi­meen­tu­lon mää­rit­te­lyn tuli­si ottaa huomioon
    kan­sal­li­set vähim­mäis­pal­kat ja ‑eläk­keet sekä per­heen­jä­sen­ten lukumäärä.

  108. Ei kan­na­ta antaa poliit­tis­ten vas­tus­ta­jien, var­sin­kaan popu­lis­tien, päät­tää agen­das­ta. Itse en voi­si äänes­tää ehdo­kas­ta, jon­ka mie­les­tä pak­ko­ruot­si, suku­puo­li­neut­raa­li avio­liit­to ja maa­han­muut­to ovat vaa­lien tär­keim­piä kysymyksiä.

  109. az, 2008 — 2009 oli poik­keuk­sel­li­sen pal­jon per­hee­nyh­dis­tä­mis­han­ke­muk­sia. 2009 annet­tiin myön­tei­siä pää­tök­siä 444 kap­pa­let­ta joka lie­nee jotain tuhat ihmis­tä. Koko­nai­suu­te­na kun­nat otti­vat vas­taan (2009) 2 167 pako­lais­ta. Minä en ihan mate­maat­ti­ses­ti ymmär­rä miten sinä saat täs­tä Suo­mel­le “sato­jen tuhan­sien suu­rui­sen isla­mi­lais-afrik­ka­lai­sen vähem­mis­tön­sä”, sem­min­kin kun Suo­mi on sinun mukaa­si ihan eri jut­tu maa­han­muu­ton raken­tel­taan kuin vaik­ka­pa Ete­lä-Euroop­pa, mut­ta eikö­hän se taas ole niin että me vaan ele­tään ihan eri maailmassa.

  110. Itse en voi­si äänes­tää ehdo­kas­ta, jon­ka mie­les­tä pak­ko­ruot­si, suku­puo­li­neut­raa­li avio­liit­to ja maa­han­muut­to ovat vaa­lien tär­keim­piä kysymyksiä.

    Piti näi­tä asioi­ta tär­kei­nä tai vähem­män tär­kei­nä, tuli­si näi­hin kui­ten­kin mie­les­tä­ni ottaa kan­taa. Tai toki voi olla otta­mat­ta­kin, mut­ta antaa epä­luo­tet­ta­van vai­ku­tel­man, jos kysy­myk­siin ei saa kan­san­edus­ta­jaeh­dok­kaal­ta vastausta.

    Itse en äänes­täi­si ehdo­kas­ta, joka ei vas­taa kysy­myk­siin. Jos vas­taus on “en osaa sanoa” tai “minul­la ei ole kan­taa asi­aan”, on sekin kui­ten­kin vas­taus toi­sin kuin vaikeneminen.

  111. - Sanan­va­paus on pyhä. Suo­men tuli­si näyt­tää maa­il­mal­le esi­merk­kiä vapaas­ta demo­kraat­ti­ses­ta tie­to­yh­teis­kun­nas­ta. Vih­reät Braxin joh­dol­la eivät tun­nu ole­van tämän idean taka­na. Rasis­ti­ses­ta idio­tis­mis­ta voi kyl­lä mie­luus­ti jakaa pika­sak­ko­ja. Kai­ken täy­tyy kui­ten­kin olla täy­sin avoin­ta ja perus­tel­tua. Ei sel­lais­ta fars­sia joka aset­taa koko Suo­ma­lai­sen oikeus­lai­tok­sen naurunalaiseksi. 

    - Ase­vel­vol­li­suu­den voi­si minun puo­les­ta­ni muut­taa vapaa­eh­toi­sek­si niin että pork­ka­na­na oli­si myös n. 1000€/kk palkka.

    - Kiel­ten­ope­tus tuli­si vapaut­taa. Kun­nat voi­si­vat halu­tes­saan päät­tää olla kaksikielisiä. 

    - Huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to tuli­si olla rajat­tua sii­hen n. 1000 maa­han­muut­ta­jaan vuo­des­sa. Pai­not­tuen nai­siin ja lap­siin. Kan­sal­li­suuk­sien jakau­man tuli­si olla suh­teel­li­sen tasai­nen. Ja näil­le tar­jot­tai­siin täy­si tuli. 

    - Maa­han­muut­toon oppe­ja vaik­ka­pa Kana­das­ta, eli pis­tey­tys käyt­töön. Maa­han­muut­to ei sai­si hei­ken­tää huol­to­suh­det­ta, eikä rumen­taa rikos­ti­las­to­ja. Paa­tu­neet väki­val­ta­ri­kol­li­set tuli­si kar­kot­taa läh­tö­maa­han­sa ja ottaa siel­tä vaik­ka pari orpo­las­ta tilal­le. Maa­han­muut­to ete­län mais­ta ei ole ekologista.

    - Maa­ta­lous­tu­kia tuli­si las­kea. Maat ja met­sät verol­le. Soi­ta pitää suo­jel­la. paras­ta kehi­tys­a­pua on antaa mah­dol­li­suus köy­hien mai­den maan­vil­je­li­jöil­le. Suo­ma­lai­nen maan­vil­je­ly ei ole ekologista.

  112. Eli­na, yleen­sä kään­nyn tilas­to­asiois­sa Tilas­to­kes­kuk­sen puo­leen jol­la on mm. erin­omai­set web­bi­si­vut. Ja sivu­men­nen hen­ki­lö­koh­tai­nen yksi pik­ku asia on että sitä viras­toa ei todel­la­kaan ruve­ta sot­ke­maan alu­eel­lis­ta­mal­la, prkl. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

    Itse asias­ta edel­leen­kin sitä miel­tä että toi­mi­va rat­kai­su oli­si las­kea per­hee­nyh­dis­tä­mi­set samaan pako­lais­kiin­ti­öön, polii­ti­kot voi sit­ten vään­tää sii­tä kuin­ka iso sen tulee olla. Voi­pi tosin olla jotain juri­di­sia estei­tä, en tun­ne asi­aa tar­peek­si hyvin. Mitään tuom­mois­ta avaus­ta on kui­ten­kaan mil­tään puo­lu­eel­ta odo­ta, kos­ka se tabu maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­sa on se että sal­lit­tua on vain pitää asen­ne­kas­va­tusaar­no­ja suun­taan tai toi­seen ja muu­ten arvolässyttää.

  113. JR,

    Ei kon­kreet­ti­siin kysy­myk­siin kom­men­toi­mi­nen ole popu­lis­mia vain sik­si kos­ka nämä aiheet eivät sinul­le ole mie­lui­sia. Sinul­la on tie­tys­ti täy­si oikeus olla äänes­tä­mät­tä ehdo­kas­ta, joka jul­ke­aa kom­men­toi­da pak­ko­ruot­sia tai maa­han­muut­toa, mut­ta onnek­si edus­tat sii­nä vähemmistöä.

    Jos tämän mui­den kom­men­toi­mat­to­muu­den joh­dos­ta perus­suo­ma­lai­set kom­men­toi­mal­la pää­se­vät sit­ten päät­tä­mään niis­tä tär­keäm­mis­tä­kin asiois­ta (jot­ka toki ovat tär­kei­tä) ja sii­nä onnis­tu­vat teke­mään jotain sel­lais­ta kuin mitä pahim­mil­laan pelä­tään, niin kom­men­toi­mat­to­mat kan­ta­vat aika suu­ren vastuun.

    Tänään PS 17,9% ja raa­ka­da­tas­sa aina­kin 25%. 17,9% on ennus­tus vaa­lien ääni­saa­lis­ta, kan­na­tus on jo pal­jon kor­keam­paa. Jos­sain vai­hees­sa tulee eteen sen miet­ti­mi­nen, kuin­ka jär­ke­vää on luo­vut­taa nämä aiheet yhdel­le puo­lu­eel­le omak­si alu­eek­seen. Kos­ka äänes­tä­vät kan­sa­lai­set ne kui­ten­kin koke­vat tär­keik­si. Koke­vat nyt, ja koke­vat 2015 ja koke­vat 2019.

    Ei tuos­sa kan­taa otta­mi­sen väis­te­lys­sä ole pidem­män pääl­le juu­ri mitään point­tia, vaik­ka sil­lä sinun yhden ääne­si menettäisikin.

  114. tpyy­luo­ma,

    Yksi hake­mus käsit­tää yhden ihmi­sen eli 444 myön­teis­tä pää­tös­tä tar­koit­taa 444 ihmis­tä. Kos­ka maa­han­muut­to­vi­ras­to käsit­te­lee n. tuhat hake­mus­ta vuo­des­sa puo­let siis hylä­tään. Käsit­te­ly tapah­tuu haas­tat­te­le­mal­la usein luku- ja kir­joi­tus­tai­do­ton­ta hen­ki­löä, joten se on hidas­ta hommaa.

    (Voi olla, että hake­mus­ten käsit­te­ly­mää­rä on van­haa tie­toa. Resurs­se­ja on ehkä lisätty.)

    Soma­lia­lais­ten per­hee­nyh­dis­tä­mis­ha­ke­muk­set ovat jat­ku­vas­sa kas­vus­sa, joten et voi sanoa, että nii­tä oli vuon­na 2009 poik­keuk­sel­li­sen pal­jon muu­ten kuin enti­seen nähden. 

    Tuo liki 9000 soma­lia­lais­ten per­hee­nyh­dis­tä­mis­ha­ke­mus­ta kom­ment­tis­sa­ni oli joka tapauk­ses­sa lii­oit­te­lua. Maa­han­muut­to­vi­ras­ton sivul­la on 5500 hake­mus­ta jou­lu­kuun 2010 alus­sa Eli oikea luku täl­lä het­kel­lä lie­nee kuu­den tuhan­nen kieppeillä.

  115. Vero­ti­lien käyttöönotto:
    ‑Jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le vero­ti­li, jon­ka kaut­ta kuka tahan­sa voi mak­saa vero­tet­ta­vaa tuloa henkilölle.
    ‑Tilil­tä vähen­ne­tään verot yms. auto­maat­ti­ses­ti ja lop­pu siir­re­tään pankkitilille
    Seuraukset:
    ‑Byro­kra­tian vähen­tä­mien työ­nan­ta­jil­ta ja pienyrittäjiltä
    ‑Har­maan talou­den väheneminen
    ‑Pape­ri­so­dan vähe­ne­mi­nen jnejne.

  116. Ilmas­to­po­li­tiik­ka.
    Sen ver­ran isois­ta asiois­ta on kysy­mys, että jotain sel­vi­tys­tä aja­tuk­sis­ta­si näi­tä­kin kos­kien kai­pai­sin, vaik­ka olet­kin pro­fi­loi­tu­nut enem­män mui­den (myös tär­kei­den) asioi­den poliitikoksi.

  117. Eli­na valehtelee:

    Yksi hake­mus käsit­tää yhden ihmi­sen eli 444 myön­teis­tä pää­tös­tä tar­koit­taa 444 ihmistä. 

    Ava­sin tpyy­luo­man lin­kin ja toden tot­ta: yksi hake­mus per perheenkokoaja.

    Mut­ta mis­tä ihmees­tä tpyy­luo­ma päät­te­let, että tämä tar­koit­taa noin tuhat­ta ihmis­tä? Soma­lia­lai­nen per­hee­nyh­dis­tä­jä tekee kes­ki­mää­rin hake­muk­sen 4–5 perheenjäsenestään. 

    Ja jär­ky­tys: nämä 6000 hake­mus­ta jonos­sa tar­koit­ta­vat siis n. 30 000 somppulia.

    Nii­tä­hän tulee oves­ta ja ikku­nois­ta ja ves­san­pön­tös­tä. Koh­ta nii­tä on jopa Munk­ki­vuo­res­sa, joka on ollut soma­li­free-zone vii­mei­se­nä suo­ma­lai­suu­den lin­nak­kee­na Helsingissä.

    Apua, ne vie mun naiset..!

    Täy­tyy muut­taa Ete­lä­man­te­reel­le. Ai niin,sekin sulaa 🙁

  118. Olet­kin näkö­jään lisän­nyt sit­ten eilen luon­nok­see­si mai­nin­nan huu­me­po­li­tii­kas­ta. Pidän lisäys­tä erit­täin kan­na­tet­ta­va­na, vaik­ken ehkä usko­kaan, että sinun on kan­nat­ta­vaa teh­dä sii­tä eri­tyi­sen näky­vää vaaliteemaa.

    Kir­joi­tit jo hei­nä­kuus­sa aihees­ta sinän­sä erit­täin päte­vän teks­tin, mut­ta pää­dyit jos­tain syys­tä totea­maan, ettei Suo­mes­sa ole syy­tä nou­dat­taa muu­ta maa­il­maa libe­raa­lim­paa politiikkaa. 

    Olen täs­tä eri miel­tä: myös meil­lä on huu­mausai­nei­den ja kiel­to­lain aiheut­ta­mia ongel­mia, vaik­kei­vät ne ole­kaan yhtä näky­viä kuin Mek­si­kos­sa tai Yhdys­val­lois­sa. Huu­mausai­neen käy­tös­tä kiin­ni­jää­mi­nen voi joh­taa työ­pai­kan menet­tä­mi­seen, saa­mat­ta jää­mi­seen tai vaik­ka­pa tar­peel­li­sen resep­tin uusi­mat­ta jät­tä­mi­seen hyvin kysee­na­lai­sin perustein. 

    Mie­les­tä­ni oli­si perus­tel­tua ajaa dekri­mi­na­li­saa­tio­ta Suo­mes­sa­kin — sii­nä ohes­sa hoi­tui­si myös käy­tän­nös­sä monien vaa­ti­ma kan­na­bik­sen “lail­lis­ta­mi­nen­kin”. En hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tee eroa ham­pul­le ja kovem­mil­le aineil­le, vaan minus­ta esi­tyk­se­si heroii­nin myyn­nis­tä Alkos­sa on erit­täin hyvä, mut­ta olen­kin ajat­te­lul­ta­ni kai poik­keuk­sel­li­sen libe­raa­li; mis­tä voin olla samaa miel­tä monen kon­ser­va­tii­vi­sem­man kans­sa lie­nee, että monis­sa tapauk­sis­sa käy­tös­tä oli­si parem­pi jät­tää ran­kai­se­mat­ta kuin ran­kais­ta. Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä tämä oli­si riit­tä­vää asi­aan liit­ty­vän kan­sain­vä­li­sen ulot­tu­vuu­den­kin vuoksi.

    Nykyi­nen käy­tän­tö, jos­sa jokai­nen tajun­taan vai­kut­ta­va aine pyri­tään aja­maan välit­tö­mäs­ti pimeil­le mark­ki­noil­le yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä syys­tä, että se vai­kut­taa tajun­taan, ei ole järjellinen.

  119. Lisää vero­tu­lo­ja valtiolle:
    * Tur­peen veroe­tu­jen poistaminen
    * Muu­ten­kin uusiu­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen käy­tön kovem­pi verot­ta­mi­men (kai­vos­toi­min­ta ym)

  120. Suu­rin toi­vee­ni on, ettei Osmo sanoi­si maa­han­muu­tos­ta sanaa­kaan (pait­si jos sii­hen on oikea syy; täl­lä het­kel­lä ei ole). Asias­ta on tur­ha teh­dä vaa­li­ky­sy­mys­tä. Antaa las­ten leik­kiä hiek­ka­laa­ti­kol­la rau­has­sa sil­lä välin kun aikui­set kes­kit­ty­vät aikuis­ten juttuihin.

    Täs­sä esi­merk­ke­jä jär­ke­vis­tä vaalikysymyksistä:

    - Ter­vey­den­huol­to pois kunnilta
    — Kau­pun­ki­seu­tu­jen hal­lin­to on järjestettävä
    — Val­tion on vihel­let­tä­vä poik­ki kun­tien pyr­ki­mys vali­koi­da asukkaitaan
    — Infrain­ves­toin­tien rahoi­tus val­tiol­ta kun­nil­la ja maakunnille
    — Han­kin­ta­la­kia on jär­ke­vöi­tet­tä­vä sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon hankinnoissa

    Juu­ri täl­lai­sis­ta oikeis­ta, aikuis­ten ihmis­ten kysy­myk­sis­tä vaa­lien alla tulee kes­kus­tel­la. Pysy asia­lin­jal­la, Osmo!

  121. Mal­lie­si­merk­ki:

    Antaa las­ten leik­kiä hiek­ka­laa­ti­kol­la rau­has­sa sil­lä välin kun aikui­set kes­kit­ty­vät aikuis­ten juttuihin.

    Juu­ri täl­lais­ten yli­mie­lis­ten asen­tei­den takia per­su­jen kan­na­tus 17,9 ja vih­rei­den jotain ihan muuta. 

    Osmo ei noin yli­mie­li­nen ehkä ole? Mut­ta onnis­tuit mus­ta­maa­laa­maan hänet­kin kommentillasi. 

    Nimi­merk­ki­si on muu­ten var­sin osu­va: ämmä

  122. Suo­mi voi­si ottaa mal­lia muus­ta EU:sta”

    Niin että juu­ri näil­lä mail­la menee niin hyvin, että Suo­men pitäi­si ottaa mallia?”

    Suo­mi on vain muu­ta­man vuo­den jäl­jes­sä nois­ta ja mitä enem­män lai­naam­me muil­le ja takaam­me mui­ta sitä nop­sam­min saa­vu­tam­me nuo“kilpailijat”.

    Ei kan­na­ta nau­raa itselle.Kyllä se jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen leik­kaus on nopein ja har­mit­to­min tapa tasa­pai­not­taa talous

  123. A) nai­set aloit­ta­vat päi­vän­sä muu­ta­mal­la kah­vi­ku­pil­li­sel­la jakaen koke­muk­si­aan zum­ba­tun­nis­ta tai Eetu-Valt­te­rin mitään tajua­mat­to­mas­ta opet­ta­jas­ta (ei tajua E‑V:n neroutta).

    Näi­nä kah­te­na aamu­tun­ti­na mie­het ovat tii­viis­ti omis­sa työ­huo­neis­saan (voi­vat­han he siel­lä selail­la por­noa, en tiedä. ” 

    Tuo­han ei joh­du nais­ten ja mies­ten väli­ses­tä eros­ta vaan huo­nos­ta johtamisesta.
    Esmies­hän tuon pölöt­tä­mi­sen sallii.

    Tai­dat olla ollut kunnanhommissa

  124. Vapaa autoe­tu työ­suh­de-etu­na kiellettävä”

    Ihan OK.

    Jokin vero­hel­po­tus pitäi­si saa­da työ­mat­kan­sa fil­la­roi­vil­le. Vero­pro­sen­tin pie­nen­nys niil­le jot­ka todis­tet­ta­vas­ti pyö­räi­le­vät työ­mat­kat kesä­ai­kaan. Tal­vel­la tie­tys­ti ei voi vaa­tia fil­la­roin­tia jo turvallisuussyistä.

    Otsik­ko voi­si olla: Uuden pol­ku­pyö­rän hin­taa vas­taa­va vuo­tui­nen vero­hel­po­tus työmatkapyöräilijöille.

  125. Apteek­ki­lai­tos 2000-luvulle

    - 500 mil­joo­nan euron säästö

    - ja mah­dol­li­ses­ti monin­ker­tai­si­na tuloi­na glo­baa­lin lää­ke­ke­hi­tyk­sen kaut­ta, yksi mah­dol­li­nen pelas­tus­laut­ta Nokian jättäessä

    Suo­ma­lai­nen apteek­ki­lai­tos on van­hen­tu­nut, ja apteek­kien vapaut­ta­mi­nen kou­lu­tuk­sen saa­neil­le sääs­täi­si veron­mak­sa­jien (Kela) raho­ja jopa puo­li mil­jar­dia euroa näis­sä tule­vis­sa sääs­tö­tal­kois­sa. Se oli koh­tuul­lis­ta ja oikeu­den­mu­kais­ta Pik­ku kun­tien­kin mil­jo­nää­riap­teek­ka­rit eivät sovi tähän päivään.

    Vuo­den 2012 alus­sa on vapau­det­ta­va pää­kau­pun­ki­seu­tu, ja saa­tu­jen koke­mus­ten myö­tä ede­tä. Myäs käsi­kaup­pa­lääk­kei­den lääk­kei­den saa­mi­nen lähi­kau­pas­ta oli­si oikein, kuten monis­sa mais­sa on, ja johan nyt­kin saa monen­lai­sia vita­mi­ni­val­mis­tei­ta yms. mar­ke­teis­ta. Vois­han joku nii­tä­kin syy­dä yli­mää­rin ja saa­da ylian­nos­tuk­sen. Syr­jä­seu­tu­jen ongel­maan voi olla nyky­ai­kai­sem­pia rat­kai­sua ns. pos­tiap­teek­ki. On hyvin ylei­ses­tä ja ymmär­ret­tä­vää, että monet ete­lä­suo­ma­lai­set osta­vat Tal­lin­na mat­koil­laan edul­li­set bura­nat, ja näin epä­ta­sar­vo myös osal­taan kas­vaa. Ja kyl­lä­hän jos osaa kau­pas­sa käy­dä, niin osaa myös tuo­te­se­los­teen­kin lukea. Ei pidä pitää kan­saa tyhmänä. 

    Ääne­ni sil­le, jon­ka vaa­lioh­jel­mas­sa apteek­ki­lai­tos muu­te­taan nyky­ai­kaan ja veron­mak­sa­sil­le sopi­vak­si. Yleen­sä esi­te­tään tar­koi­tus­ha­kui­sek­si vas­taar­gu­men­tik­si lää­kä­ri­kes­kuk­set tai kat­sas­tus­a­se­mat, joi­ta siir­tyi­vät ulko­maa­lai­so­mis­tuk­seen, ja oli ehkä nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. Nyt läh­de­tään pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta ja kat­so­taan tilan­ne, miten käy. Jos hin­nat las­ke­vat eikä pal­ve­lu huo­no­ne, niin sekä asia­kas että veron­mak­sa­ja on oikeu­den­mu­kai­nen voittaja.

    Sil­lä perus­tel­laan, että moni lää­kea­lan ammat­ti­lai­nen jäi­si tämän myö­tä työt­tö­mäk­si. Päin vas­toin saa­tai­siin vih­doin ja vii­mein lää­ke- ja bio­teol­li­suus nousuun, kun vapau­tui­si ammat­ti­tai­tois­ta hen­ki­löä ja sai­sim­me pal­jon kai­paa­mia kas­vu­yri­tyk­siä ja vien­ti­tu­lo­ja, jol­la voim­me yllä­pi­tää oikei­den­mu­kai­ses­ti jakau­tu­neen hyvinvointivaltiomme.

    Täs­sä on myös sekin puo­li, että ennen lääk­kei­tä val­mis­tet­tiin aptee­keis­sa, mut­ta nykyi­sin käy­tän­nös­sä lääk­keet val­mis­teet lää­ke­teh­taas­sa. Tämä muu­tos pitäi­si näkyä apteek­ki­lai­tok­sen kehit­tä­mi­ses­sä. Hyvin hoi­det­tua tämä paran­taa sekä lääk­kei­den käyt­tä­jien, veron­mak­sa­jien, val­tion ja lää­kea­lan ammat­ti­lais­ten tilannetta.

    Nykyi­nen mono­po­li­jär­jes­tel­mä on erin­omai­nen apteek­ka­reil­le ja apteek­ka­ri­su­vuil­le. Vaik­ka nykyi­sin aptee­kit ei periy­dy, niin näin on jos­sain mää­rin edel­leen. Syy­nä on se, että oikeal­la suku­ni­mel­lä ole­va pää­see sel­lai­siin teh­tä­viin lää­ke­huol­los­ta, joi­den hoi­to kat­so­taan isok­si meri­tiik­si apteek­kia hakiessa.

    Hyvä kysy­mys: mikäs oli­si tär­kein meriit­ti? Tie­tys­ti uuden lääk­keen kehit­tä­mi­nen mukaan­lu­kien joh­ta­mis­tai­dot. Nykyi­sin näil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Toi­nen hyvä kysy­mys: kuka apteek­ka­ri haluai­si nykyis­tä jär­jes­tel­mää muut­taa, kor­ja­ta parem­min nyky­ai­kaan sopivaksi. 

    En väi­tä, mut­ta esim. vaa­li­ra­hoi­tuk­sen tie­tyt summarajat/lahjoittaja on hv-jär­jes­tel­mäs­sä hel­pos­ti kie­rät­tet­tä­väs­ti monien apteek­ka­rien myö­tä ja muil­la tavoin. On mah­dol­lis­ta, että Hyvä veli/sisko ‑jär­jes­tel­mä toi­mii, mis­tä pitäi­si pääs­tä Suo­mes­sa eroon.

    Esim.
    On mah­dol­lis­ta, että aptee­kis­sa toi­mii kak­si yri­tys­tä, esim. luon­tais­tuo­te­puo­li eriy­tet­ty osa­keyh­tiök­si, ja jopa vaimon/pojan nimiin. Voi­si joku kat­soa miten muu­ta­man vuo­den aika­na on monen apteek­ka­rin palk­kaa muu­tet­tu pää­oma­tu­lok­si. Tai vaik­ka­pa miten apteek­ka­rin poi­ka tai tytär saa palk­kaa teke­mäl­lä tyy­liin aptee­kin esit­teen, ja näin itse apteek­ka­rin tulo pie­ne­nee. En väi­tä, että näin on.

    Siis nykyi­nen apteek­ki­lai­tos on siis objek­tii­vi­ses­ti van­hen­tu­nut. Nykyi­sin käy­tän­nös­sä kaik­ki lääk­keet val­mis­te­taan lää­ke­teh­tais­sa eikä aptee­keis­sa, ja tämä kehi­tys pitäi­si näkyä apteekkilaitoksessa.

    Pork­ka­naa ja keppiä

    Sil­lä, että jot­kut yrit­tää kek­siä uuden lääk­keen, pitää olla suu­ri kan­nus­te. Nykyi­sin tilan­ne Suo­mes­sa on täy­sin vas­tak­kai­nen. Kun­tien mil­jo­nää­rik­si pää­see myy­mäl­lä lääk­kei­tä mono­po­lin tuo­min eduin. Pie­nel­lä tut­ki­jan pal­kal­la lää­ke­tu­tut­ki­jat teke­vät arvo­kas­ta, uuden lääk­keen kek­si­mis­tä, pit­kä­jän­teis­tä työ­tä, kun saman kou­lu­tuk­sen saan­nut aptee­kis­sa on vero­ka­len­te­rin käres­sä ilman yrit­tä­jän riskiä.

     

    Kova lob­baus käynnissä

     

    Nyt on kova lob­baus käyn­nis­sä, olkaa äänes­tä­jien puolella.

     

    http://www.apteekkari.fi/blogit/reunamerkintoja/apteekkiasiaa-jyvaskylassa.html?page=6&p31=7

    Kävin Jyväs­ky­läs­sä puhu­mas­sa apteek­kia­si­aa. Kes­ki-Suo­men apteek­ka­riyh­dis­tys oli yhdes­sä alu­een maa­kun­ta­lii­ton kans­sa jär­jes­tä­nyt infor­maa­tio­ti­lai­suu­den Kes­ki-Suo­men vaa­li­pii­rin kansanedustajille. 

    Lähes kaik­ki vaa­li­pii­rin kan­san­edus­ta­jat saa­pui­vat tilai­suu­teen. Tämä oli erin­omai­nen saa­vu­tus, kun muis­taa, että edus­kun­ta­vaa­li­tais­te­lu on käyn­nis­ty­nyt. Vaa­lit pide­tään huhtikuussa.

    Suo­ma­lai­sen apteek­ki­jär­jes­tel­män kan­nal­ta seu­raa­van edus­kun­nan roo­li on hyvin tär­keä. Saa­han Apteek­ki­toi­min­nan kehit­tä­mis­työ­ryh­mä työn­sä val­miik­si maa­lis­kuun puo­les­sa välis­sä. Se toi­vot­ta­vas­ti luo hyvän perus­tan uuden hal­li­tuk­sen ja edus­kun­nan työl­le apteek­ki­asioi­den suhteen.

    Jyväs­ky­län tilai­suu­des­sa – kuten myös aiem­mis­sa kan­san­edus­ta­ja­ti­lai­suuk­sis­sa ympä­ri Suo­mea – kan­san­edus­ta­jat yllät­tyi­vät taju­tes­saan sen huo­mat­ta­van työn, mitä aptee­keis­sa teh­dään. Lää­ke­neu­von­ta, resep­tin var­mis­ta­mi­nen ja tar­vit­taes­sa oikai­se­mi­nen, koneel­li­nen annos­ja­ke­lu yms. vakuut­ti­vat kan­san­edus­ta­jat apteek­kien työn tärkeydestä.

    Apteek­ki­ta­lou­den haas­teet tuli­vat tilai­suu­des­sa var­sin hyvin esil­le. Mitä se päät­tä­jien mie­lis­sä mer­kit­see, jää nähtäväksi.

    Tilai­suus jär­jes­tet­tiin Val­tion kivää­ri­teh­taan enti­sis­sä tilois­sa. Asei­den val­mis­tus päät­tyi Jyväs­ky­läs­sä 1990-luvul­la ja tilat jäi­vät tyh­jil­leen. Nyt niis­sä työs­ken­te­lee val­ta­va mää­rä ihmi­siä, kym­me­nis­sä eri yri­tyk­sis­sä. Tämä on hie­no osoi­tus sii­tä, miten kaik­kea van­haa ei pidä pur­kaa. Sil­le pitää löy­tää uut­ta, aikaan sopi­vaa käyttöä. 

    Onnek­si raken­nus­ten his­to­rias­ta ja siel­lä val­mis­te­tuis­ta aseis­ta oli pie­ni näyt­te­ly­ti­la. Kun tulin aamul­la ennen tilai­suu­den alkua pai­kal­le, ehdin sii­hen huo­lel­la pereh­tyä. Teh­taan his­to­ria on kun­nia­kas. Siel­lä val­mis­tet­tiin asei­ta vapau­tem­me puo­les­ta tal­vi- ja jat­ko­so­dis­sa tais­tel­leel­le armeijallemme.

    Haluan eri­tyi­ses­ti kiit­tää nii­tä kes­ki­suo­ma­lai­sia apteek­ka­rei­ta, jot­ka tilai­suu­teen osal­lis­tui­vat. Olen var­ma, että pai­kal­la ollei­den kan­san­edus­ta­jien käsi­tys suo­ma­lai­ses­ta apteek­ka­ris­ta vah­vis­tui myön­tei­sel­lä tavalla. 

    Ilk­ka Oksala

    Kir­joit­ta­ja on Suo­men Apteek­ka­ri­lii­ton toimitusjohtaja”

  126. Nimim. M., onko tuo “suu­rin toi­vee­si”, ettei­vät vih­reät puhui­si maa­han­muu­tos­ta sanaa­kaan myös voi­mas­sa sil­loin kun perus­suo­ma­lai­set ovat hal­li­tuk­ses­sa toteut­ta­mas­sa maa­han­muut­to­lin­jauk­si­aan ja vih­reät “aikui­set” istu­vat oppositiossa?

  127. Ovat­ko nämä “vapaa autoe­tu kiel­let­tä­vä” ‑vaa­ti­muk­sia esit­tä­vät muu­ten tosi­aan noin pihal­la? Tajua­vat­ko mitä tilal­le tulee, ja mitä hei­dän pitää sit­ten ryh­tyä vaatimaan?

  128. Eli­na, jär­kei­lin että per­hee­nyh­dis­tyk­set var­maan sisäl­tyy kun­tien vas­taa­not­ta­miin pako­lai­siin ja kun vähen­tää sii­tä luvus­ta oles­ke­lu­lu­vat ja kiin­tiö­pa­ko­lai­set niin luku on noin tuhat. Voi­pi olla että jär­kei­lin väärin.

    Vih­reil­lä on maa­han­muut­to-ohjel­ma, se on ver­rat­taen hyvä eli ei kovin hyvä. Hyvää on esi­mer­kik­si sen tyyp­pi­set huo­miot että har­maa­ta talout­ta tor­ju­taan, no tor­ju­mal­la har­maaya talout­ta ihan yleen­sä. Suu­rin osa maa­han­muut­toon liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta on ihan ylei­siä ongel­mia jot­ka tuli­si kor­ja­ta joka tapauk­ses­sa, kan­nus­tin­lou­kut nyt vaan esi­mer­kik­si kär­jis­tyy ihmis­ten koh­dal­la joi­den­ka työl­lis­ty­mi­nen on muu­ten­kin vai­kea. Huo­noa on sit­ten esi­mer­kik­si käy­tän­nös­sä pakol­li­nen (tukiin sito­mi­nen) kie­le­no­pis­ke­lu, ja tämä siis puo­lu­eel­ta joka tähän saak­ka joh­don­mu­kai­ses­ti ja oikein on epäil­lyt pak­ko­kou­lu­tus­ten mie­lek­kyyt­tä yleen­sä, jos ihmi­nen ei halua istua kurs­sil­la niin ei hän mitään opi ja paik­ka on pois jol­tain kou­lu­tuk­seen haluavalta.

    Per­suil­la ei ole tähän­kään yhtään mitään sanot­ta­vaa, eli eivät ole edes vää­räs­sä. Mah­dol­li­nen kes­kus­te­lu edus­kun­nas­sa pyö­ri­nee eril­lais­ten kyl­tyy­ri­ky­sy­mys­ten ympä­ril­lä, joka on sil­leen tur­val­lis­ta edus­ta­jien kan­nal­ta ettei län­si­mai­sen demo­kra­tias­sa val­tio pää­tä sii­tä mikä on kult­tuu­ri, mitä ihmi­set ovat miel­tä, mihin usko­vat, tms.

    Uusi kisa poli­tii­kas­sa on sii­tä kuka sanoo eni­ten miel­tä kii­hot­ta­vis­ta kysy­myk­sis­tä, joi­hin ei tosin ole mitään käy­tän­nön mah­dol­li­suuk­sia teh­dä mitään mikä on eri näp­pä­rää kun ei voi­da sit­ten syyt­tää toi­met­to­muu­des­ta. Per­su­ja täs­tä on yksin tur­ha syyt­tää, kokoo­mus nyt esi­mer­kik­si pela­si ihan samaa ennen vaa­le­ja, ja medial­la­kin on oma osan­sa. Kan­saa saa juu­ri sel­lai­set päät­tä­jät kuin halu­aa, ja jos kan­saa nyt ei kiin­nos­ta, niin vir­ka­mies­kun­ta päät­tää kun hei­dän valit­se­man­sa edus­ta­jat pat­sas­te­lee. Niin kau­an kun on hyvä vir­ka­mies­kun­ta niin ei tuo nyt niin kau­hea ongel­ma ole, mitään isom­pia uudis­tuk­sia ei vaan noin synny.

  129. On irvo­kas­ta, että kapi­ta­lis­min epä­koh­tiin jou­tuu puut­tu­maan kapi­ta­lis­mi. Björn Walh­roos soi­mi Suo­mea ainoa­na maa­naa joka ei vero­ta maa­ka­pi­ta­lis­te­ja. Hän ehdot­taa 25 euron veroa heh­taa­ril­le, mikä tie­tää n. 500 mil­joo­naa valtiolle.

    Panee miet­ti­mään, mik­si Suo­mes­sa maa- ja met­sä­ta­lou­del­la on yrit­tä­jän ase­ma ja edut, Euroo­pan yli­voi­mai­ses­ti kor­keim­mat tukiai­set, 56 vuo­den elä­kei­kä ym. ym.

    Wahl­roos piti samas­sa puhees­sa kan­sal­li­sia 141-tukia jär­jet­tö­mi­nä ja vaa­ti nii­den lopettamista.

    Suo­mes­sa Kes­kus­ta on niin vah­va, että mikään puo­lue ei halua sohais­ta muu­ra­hais­pe­sää ja vaa­ran­taa ase­maan­sa vaa­lien jäkei­sis­sä hallitusneuvotteluissa. 

    Iro­nis­ta on, että juu­ri täs­tä syys­tä Suo­mes­sa agraa­ri­puo­lue on vah­vem­pi kuin mis­sään muus­sa länsi-maassa.

  130. tpyy­luo­ma,

    Jos myön­tei­nen pää­tös on annet­tu, niin se ei takaa vie­lä asun­toa eli var­mas­ti suu­rel­ta osin pää­tök­sen saa­neet asu­vat vie­lä vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­sa tai suku­lais­ten­sa luo­na ilman kir­jo­ja ja eivät näin ollen näy kun­tien vas­taa­not­ta­mis­sa pakolaisissa. 

    Puhuin aikoi­naan maa­han­muut­to­vi­ras­ton yli­joh­ta­jan, Jor­ma Vuo­rion kans­sa aihees­ta ja hänen näkey­myk­sen­sä oli, että tilan­ne on soma­lia­lais­ten per­hee­nyh­dis­tä­mis­ruuh­kan kans­sa aivan kes­tä­mä­tön. Yksi­ker­tai­ses­ti yhteis­kun­nal­la ei hänen mukaan­sa ole käy­tet­tä­vis­sään lähes­kään niin pal­jon resurs­se­ja, mitä tar­vi­taan pro­ses­sin läpi­vie­mi­seen hake­muk­sen käsit­te­lys­tä asun­to­jen osoit­ta­mi­seen ja onnis­tu­nee­seen kotouttamiseen. 

    Sik­si vähän ihmet­te­len, että esim. sinul­la on niin vim­mai­nen tar­ve vähä­tel­lä asi­aa. Luu­li­si Vuo­rion jos kenen tie­tä­vän asias­ta ja osaa­van aset­taa sen mittasuhteisiinsa. 

    Mut­ta ei tämä nyt elä­mää suu­rem­pi asia ole, sii­nä var­mas­ti monet kom­men­taat­to­rit ovat oikeas­sa enkä itse­kään niin ajat­te­le. Kui­ten­kin kysees­sä on var­mas­ti suu­rem­pi asia Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta kuin vapaa autoe­tu ja mitä tuol­la lis­tas­sa nyt onkaan täl­lä hetkellä.

  131. Sai­si­ko­han noi­hin asioi­hin vie­lä jon­kun­lai­sen tär­key­sin­di­kaat­to­rin? Jol­lei muu­ta, niin mit­kä ovat “hal­li­tus­ky­sy­myk­siä” ja mis­tä voi­daan teh­dä lehmänkauppoja.

    1. Sai­si­ko­han noi­hin asioi­hin vie­lä jon­kun­lai­sen tär­key­sin­di­kaat­to­rin? Jol­lei muu­ta, niin mit­kä ovat “hal­li­tus­ky­sy­myk­siä” ja mis­tä voi­daan teh­dä lehmänkauppoja.

      Puo­lu­eet voi­vat aset­taa ehto­ja hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mi­sel­le, yksit­täi­nen ehdo­kas nyt ei oikein voi.

  132. az: “onko tuo “suu­rin toi­vee­si”, ettei­vät vih­reät puhui­si maa­han­muu­tos­ta sanaa­kaan myös voi­mas­sa sil­loin kun perus­suo­ma­lai­set ovat hal­li­tuk­ses­sa toteut­ta­mas­sa maa­han­muut­to­lin­jauk­si­aan ja vih­reät “aikui­set” istu­vat oppositiossa?”

    Aikui­sia löy­tyy toki muis­ta­kin puo­lueis­ta kuin vih­reis­tä. Perus­suo­ma­lai­set eivät pää­se toteut­ta­maan omia lin­jauk­si­aan vapain käsin. Val­lan raken­teet ovat täyn­nä ei-perus­suo­ma­lai­sia eikä vaa­leil­la vai­ku­te­ta suo­raan kaik­kiin pala­pe­lin osiin. Pelk­kä pin­nal­li­nen popu­lis­mi ja haja­nai­sen pro­tes­tin kana­voin­ti eivät rii­tä todel­li­seen, pit­kä­ai­kai­seen muu­tok­seen. Tus­kin­pa nämä vaa­lit Suo­men maa­han­muut­to- ja kehi­tys­po­li­tiik­kaa tai poliit­tis­ta kult­tuu­ria ja pää­tös­ten poh­jal­la ole­via arvo­ja miten­kään eri­tyi­sem­min mullistavat.

    Eli­na: “Juu­ri täl­lais­ten yli­mie­lis­ten asen­tei­den takia per­su­jen kan­na­tus 17,9 ja vih­rei­den jotain ihan muuta.”

    So? Ihan nor­maa­lia hei­lah­te­lua ottaen huo­mioon vii­me­ai­kai­set kohut ja sen, että epä­mää­räi­sel­le pro­tes­ti­mie­lia­lal­le sat­tui löy­ty­mään sopi­va kana­va. Jos nyt ensin kat­sot­tai­siin, mitä per­sut teke­vät vähäi­sel­lä val­lal­laan ja pala­taan asi­aan vuon­na 2015. Vas­ta sit­ten, lukui­sien kom­pro­mis­sien ja kie­mur­te­lu­jen jäl­keen, näh­dään kuin­ka pysy­väs­tä ilmiös­tä on kyse. Ja vaik­ka per­sut jäi­si­vät­kin kes­ki­suu­rek­si puo­lu­eek­si, niin entä sit­ten? En minä per­su­ja pel­kää. Mik­si pitäisi?

  133. Yksit­täi­nen ehdo­kas, var­sin­kin jos on näky­vä mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja, toki voi esit­tää, toi­vot­ta­vas­ti(?), kan­tan­sa hal­li­tus­ky­sy­myk­siin ihan jul­ki­ses­ti­kin. Eikö se ole lopul­ta aika nor­maa­lia yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua? Jos Hei­nä­luo­ma kom­men­toi­si SDP:n hal­li­tus­ky­sy­myk­siä, niin oli­si­ko se joten­kin ei suo­ta­vaa? Tai pitäi­si olla? Vai onko tämä täh­del­li­sin kes­kus­te­lu ainoas­taan kulis­sien suo­jaan tar­koi­tet­tua? Ei äänes­tys­pää­tös­ten poh­jak­si? Äänes­tä­jil­le vain vih­rei­tä lei­jo­nia, pako­tet­tu­ja hymy­jä ja lupauslistoja?

    Vih­reät toki kart­ta­vat avoin­ta kes­kus­te­lua kipu­pis­teis­tään, mut­ta älä nyt viit­si kui­ten­kaan pajun­köyt­tä syöt­tää. Jos Kokoo­mus voit­tai­si vaa­lit ja vih­reät sai­si yllät­tä­vän hyvän tulok­sen, niin ei kis­saa ehti­si sanoa kun yrit­täi­sit mui­ta vih­rei­tä vakuut­taa, ettei ydin­voi­man tar­vit­se olla kyn­nys­ky­sy­mys vaik­ka puo­lue on sen nyt jo äänes­tä­jil­leen kyn­nys­ky­sy­myk­sek­si luvannut.

    Vaik­ka ilmai­set vas­tus­ta­va­si, niin et pitä­nyt sitä kyn­nys­ky­sy­myk­se­nä kun vih­reät läh­ti­vät hal­li­tuk­ses­ta, niin tus­kin pitäi­sit nytkään.

    Äänes­tä­jiä koh­taan rehel­lis­tä oli­si toki ilmais­ta täl­lai­set ja monet muut avoi­mes­ti ennen vaaleja.

    Ettei kaik­ki tun­tui­si ole­van niin suu­rel­ta osin las­kel­moi­tua jul­ki­suu­den hal­lin­nan peliä.

  134. Eli­na, minun käsi­tys on se että sitä lain­sää­dän­töä pitäi­si sel­keyt­tää ja sul­kea por­saan­rei­kiä, mikä on ihan nor­maa­lia lain­sää­dän­nön ajan­mu­kais­ta­mis­ta, ja että hake­mus­ten käsit­te­lyyn pitäi­si saa­da rei­lus­ti lisää resurs­se­ja mikä taas on poliit­ti­nen kysy­mys. On vähän vai­kea suh­tau­tua vaka­vas­ti ehdo­tuk­siin jot­ka läh­te­vät yli­pään­sä sii­tä että resurs­se­ja pitäi­si vähentää.

    On tuo minus­ta­kin ongel­ma, se on vaan ver­rat­taen pie­ni. Sano­taan nyt vaik­ka näin, minus­ta puo­li­son tulo­jen takia ihmis­ten jät­tä­mi­nen ilman mitään tukia on vää­rin ja tulee kor­ja­ta, mut­ta en oikeas­ti äänes­täi­si ehdo­kas­ta jon­ka mie­les­tä juu­ri tuo on maa­il­man tär­kein asia. Enkä var­sin­kaan sel­lais­ta joka ei osaa ker­toa miten tuo tehdään.

  135. Panee miet­ti­mään, mik­si Suo­mes­sa maa- ja met­sä­ta­lou­del­la on yrit­tä­jän ase­ma ja edut, Euroo­pan yli­voi­mai­ses­ti kor­keim­mat tukiai­set, 56 vuo­den elä­kei­kä ym. ym.”

    Tuos­ta maa­jusiin eläk­kees­tä tulee 80 % vero­va­rois­ta eli val­tiol­ta, yrit­tä­jien 20 %
    Pal­kan­saa­ja on ainoa ryhmä,joka mak­saa omat eläkkeensä-

  136. - Kun­tien yhteis­työ järkeistettävä

    - Armei­ja 2000-luvul­le, samoin kuten pak­ko­ruot­sin pois­tues­sa kai­kil­la portailta

    - Kehi­ty­syh­teis­työ: Suo­men mah­dol­li­suus aut­taa kehi­ty­syh­teis­työ­tä ver­rat­ta­va esim. öljy-Norjaan

    - Apteek­ki­lai­tos 2000-luvulle
    — 500 mil­joo­nan euron säästö
    — ja mah­dol­li­ses­ti monin­ker­tai­si­na tuloi­na glo­baa­lin lää­ke­ke­hi­tyk­sen kaut­ta, yksi mah­dol­li­nen pelas­tus­laut­ta Nokian jättäessä

    - Maa­ta­lou­den kehit­tä­mi­nen, meil­lä on upeat mah­dol­li­suu­det vaik­ka yrt­tien ja tehok­kai­den pen­sas­mus­ti­koi­den kas­vat­ta­mi­seen valoi­san kesän ansiosta
    — elä­kei­kä maan­vil­jel­lä ei koh­tuul­li­nen mui­ta koh­taan, eikä yrittäjäriskiä

    — Hyvä veli/sisko jär­jes­tel­män kit­ke­mi­nen , hv-jär­jes­tel­män on osoi­tet­tu olleen kes­kei­nen syy Islan­nin romah­ta­mi­seen, tätä tapah­tuu hyvin monel­la alueil­la ja erit­täin laa­jaa, ja pahin­ta, että jot­kut eivät näe sitä not­ku­vien pöy­tien takaa (esim. vaa­li­ra­hoi­tus­ta tai syn­ty­mä­päi­viä ei saa kik­kail­la kan­na­tusyh­dis­tyk­sen kautta)

    Se on pit­käl­lä mate­ma­tii­kal­la las­ket­tu­na 3 mil­jar­din euron sääs­tö ja 15 mil­jar­din tulot.

    Suu­rin kas­vu tulee kui­ten­kin sii­tä, jos tun­nem­me, että olem­me samas­sa venees­sä. Kuten hyvin ystä­vä­ni sanoi, että mil­lai­nen näi­den optio­vuo­sien jäl­keen oli­si talvisotahenki?

    Kun kave­ril­le ei jätetty.

  137. Tär­kei­tä asioi­ta jo. Tulee näin suo­ral­ta kädel­tä mie­leen nämä pari:

    *Suku­puo­li­neut­raa­li avio­liit­to­la­ki ja vii­me vuon­na sää­de­tyn avoe­ron hyvi­tys ‑lain kumoaminen.
    *Kir­kon ja val­tion erottaminen

    (*Hait­ta­ve­roi­hin var­maan­kin kuu­lui­si tär­keä­nä ympä­ris­tö­hai­tat kuten suo­ra hiilivero?)

  138. EDIT, vuo­si­lu­ku
    Vaik­ka itse olen­kin jon­kin sor­tin upsee­ri, niin ehdo­tan ase­vel­vol­li­suu­den poistamista.

    Mik­si? Sik­si, että tär­keim­mäl­tä ase­vel­vol­li­suu­den kri­tee­ril­tä puto­si poh­ja pois. Se on johtamiskoulutus.

    Nokian krii­sin taus­tal­la on esim Financial Times ‑leh­den mukaan Nokian auto­ri­taa­ri­nen johtamiskultturi. 

    Kuka­pa muu kuin Nokian insi­nöö­ri on ammen­ta­nut joh­ta­mis­ta­pan­sa armei­jan har­mais­ta. Inno­va­tii­vi­suu­den suo­si­mi­nen on kiel­let­tyä armei­jas­sa. Käs­ky­jen tot­te­le­mi­nen kyl­lä. Aivan kuin syväl­tä Nokiasta.

    Suo­men armei­jan joh­ta­mis­kou­lu­tus on aikan­sa elä­nyt eikä se toi­mi 2000-luvun Suo­mes­sa. Armei­ja ei enää kva­li­fioi joh­ta­jia vaan dis­kva­fi­lioi. Sik­si joh­ta­mis­kou­lu­tuk­sen­kaan avul­la ei voi enää perus­tel­la asevelvollisuutta.

    Onko­han mis­sä muus­sa maas­sa Euroo­pas­sa enää ase­vel­vol­li­suut­ta, joka kai­ken lisäk­si siir­tää nuor­ten astu­mis­ta työ­elä­mään 1–2 vuodella?

  139. Puo­lu­eet voi­vat aset­taa ehto­ja hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mi­sel­le, yksit­täi­nen ehdo­kas nyt ei oikein voi.

    Tot­ta­kai, sen takia tuo hal­li­tus­ky­sy­mys oli sitaa­teis­sa. Point­ti oli, että jaot­te­lu oli­si edes kak­si­ta­soi­nen “tär­keät” ja “vähem­män tär­keät” asiat. Tot­ta­kai voi käyt­tää vaik­ka asteik­koa 0–100.

  140. Nokian krii­sin taus­tal­la on esim Financial Times ‑leh­den mukaan Nokian auto­ri­taa­ri­nen johtamiskultturi. ”

    Juu, mark­kin­ajoh­ta­ja ja suun­nan­näyt­tä­jä on mal­lie­si­merk­ki huo­nos­ta joh­ta­mi­ses­ta. Ana­lyy­sin taso on jos­sain FT:ssä ja BBC:ssä kuin lukion aine­kir­joi­tus­tun­nil­ta, jos sitäkään.

  141. HYVINVOINTIPALVELUTJULKISIA VAI YKSITYISIÄ

    Jul­kis­ten ja yksi­tyis­ten hyvin­voin­ti-pal­ve­lu­jen roo­lis­ta Suo­mes­sa käy­dään nyt laa­jaa kes­kus­te­lua. Se on hyvä, sil­lä asia on tär­keä ja monitahoinen.

    Kes­kus­te­lun yti­mes­sä on se, että kum­pi pal­ve­lu­kon­sep­ti on laa­dul­li­sin, talou­del­li­sin ja yhteis­kun­nal­li­ses­ti tasa-arvoi­sin vaihtoehto.

    Vasem­mis­to tie­ten­kin mark­ki­noi sitä aja­tus­ta, että yhteis­kun­nan tar­joa­mat pal­ve­lut ovat, tai aina­kin voi­daan kehit­tää koko­nai­suu­den kan­nal­ta par­haak­si vaih­toeh­dok­si. Tämän puo­les­ta on tul­lut juu­ri ulos mm. tri Pent­ti Ara­jär­vi. Vii­ta­taan mm. sii­hen, että on voi­tu osoit­taa jul­kis­ten tilaa­ja-tuot­ta­ja-mal­lin ole­van talou­del­li­ses­ti kal­liim­pi vaih­toeh­to. Tätä mal­lia käy­te­tään laa­jas­ti esi­mer­kik­si sosi­aa­li- ja ter­veys­sek­to­riel­la. Mal­li perus­tuu sii­hen aja­tuk­seen, että val­tion / kun­tien viras­tois­sa pyri­tään otta­maan käyt­töön yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la käy­tet­tä­viä tehok­kai­ta menetelmiä.

    On tot­ta, että tilaa­ja-tuot­ta­ja-mal­li ei ole toi­mi­nut toi­vo­tul­la taval­la jul­kie­sel­la sek­to­ril­la. Seu­rauk­se­na on ollut kus­tan­nus­ten kohoa­mis­ta, koor­di­noin­ti- ja laa­tuon­gel­mia, inter­face-koh­dis­sa sekaan­nuk­sia, jne.

    Vaik­ka olen­kin yli 40-vuo­ti­sen ura­ni aika­na toi­mi­nut vain yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, olen lähel­tä­kin voi­nut seu­ra­ta jul­ki­sen sek­ro­tin toi­min­taa. Monet pro­jekt­reis­ta­ni ovat olleet val­tion / kun­tien tilaa­mia. Lisäk­si vai­mo­ni Mai­ja on toi­mi­nut 40 vuot­ta julk­ki­sel­la sek­to­ril­la (ter­vey­den­hoi­to- ja ope­tus­sek­to­reil­la), jota kaut­ta minul­la on ollut mah­dol­li­suus tutus­tua tämän­kin sek­to­rin raadollisuuteen.

    Edel­lä mai­nit­tuun perus­tuen voin­kin tode­ta seuraavaa:
    1) Juli­sel­la sek­to­ril­la on voi­mas­sa esit­te­li­jän vas­tuu-peri­aa­te. Sen mukaan esit­te­li­jä, EI PÄÄTTÄJÄ vas­taa pää­tök­sen oikeel­li­suu­des­ta. Esit­te­li­jäl­lä ei kui­ten­kaan ole val­taa pää­tök­sen toteut­ta­mi­seen. Lisäk­si poliit­ti­sin perus­tein vali­tut vir­ka­mie­het + polii­tii­kot pyr­ki­vät sekaan­tu­maan ja int­ri­goi­maan muu­ten aivan sel­vis­sä­kin asiois­sa. Tämä asian­ti­la joh­taa seu­raa­vaan: “Kukaan ei ole vas­tuus­sa mis­tään”. Kai­kil­le täys­jär­ki­sil­le pitää olla sel­vää, että täl­lä peri­aat­teel­la ei voi saa­da teho­kas­ta ja laa­dul­lis­ta toi­min­taa aikaan.
    2) Esit­te­li­jän pää-prio­ri­teet­tik­si tulee vir­hei­den ja ris­kien vält­tä­mi­nen. Täten “selus­tan var­mis­ta­mi­sek­si” on han­kit­ta­va mah­dol­li­sim­man pal­jon lausun­to­ja pie­nin­piin­kin asioi­hin, ennen­kuin ne voi­daan esi­tel­lä. Ajan mit­taan lausun­to­ta­ho­jen nimi­lis­tan pituus vaan kas­vaa ja kasvaa.…
    3) Val­tion / kun­nan byro­kraa­teis­ta ei saa teho­kas­ta yrit­tä­jää mil­lään kei­nol­la. Sik­si he ovat kään­tä­neet tilaa­ja-tuot­ta-mal­lin tää­lael­leen: sii­tä on teh­ty kei­no lisä­tä kus­tan­nuk­sia ja väl­tää vastuuta.

    Joh­to­pää­tök­sek­si siis tulee se, että yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la tulee olla on oleel­li­sen tär­keä roo­li tule­vai­suu­den hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen tuottajana.
    Tämä kui­ten­kin edel­lyt­tää sitä että, tilaa­jan (jul­ki­nen sek­to­ri) hoi­taa oman osuu­ten­sa kun­toon. Täl­lä tar­koi­tan sitä, että ostet­ta­van pal­ve­lu­jen erit­te­ly, laa­tu­kri­tee­rit ja kil­pai­lut­ta­mi­nen jär­jes­te­tään asianmukaisesti.
    Näin yksi­tyi­nen sek­to­ri voi tuot­taa sel­lai­sen tehok­kaan / talou­del­li­sin / laa­dul­li­sen pal­ve­lu­ta­son, johon jul­kin­nen sek­to­ri ei voi miten­kään päästä.

    Täl­lä taval­la myös PK-sek­to­ri saa laa­jen­tu­van mark­ki­nan. On nimit­täin myös huo­mioi­ta­va se, että tämä sek­to­ri jo nyt tuot­taa yli puo­let uusis­ta pysy­vis­tä työpaikoista.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, Espoo

  142. Nyt kun sel­lu­loo­sa­teol­li­suus on pakan­nut kat­ti­loi­taan ja mut­ta­nut euka­lyp­tus­pa­ra­tii­sei­hin, niin herää kysy­mys “mitä met­sil­le nyt tehdään”.

    Kes­kus­ta­puo­lue ja TEM ovat jo suun­nil­tel­lee­ta ras­kai­ta tukia, jot­ta puu­mas­sa neu­la­sia ja juu­ria myö­ten kai­ve­taan ylös ja kus­ka­taan poltettavaksi.

    Turus­sa, mis­sä puu­ta ei ole käden ulot­tu­vil­la, jo iloit­tiin, että sitä voi tuo­da lai­voil­la ulkomailta.
    http://www.ts.fi/online/kotimaa/198724.html

    Kes­kus­tal­le tämä­kin ener­gia­tu­ki on vain naa­mioi­tua elin­kei­no­tu­kea ja maa­ka­pi­ta­lis­min pönkittämistä.

    Hal­li­tus­vas­tuun tuu­per­ta­ma Vih­reä-lii­ke ei ole otta­nut kan­taa met­sien hoi­toon ja käyt­töön. Suo­mes­ta puut­tuu luon­non arvo­ja kun­nioit­ta­va metsäpolitiikka.

  143. Koi­ra­ve­ro­ja” pitäi­si lisätä.

    Koi­ra­ve­ro on ollut voi­mas­sa jo vuo­des­ta 1800. Nykyi­sin moni kun­ta on sii­tä luo­pu­nut Suo­mes­sa on 600.000 koi­raa. Hel­sin­gis­sä vero on 50 euroa vuo­des­sa koi­raa kohti.

    Koi­ra­ve­ron voi­si päi­vit­tää 2000-luvulle:
    — Ökyautot
    — Mönkijät
    — Vesiskootterit
    — Porealtaat
    — Turkisvaatteet
    — Rin­taimplan­tit ja penik­sen pidennykset
    — Lis­taa voi­si jat­kaa vaik­ka kuin­ka eri­lai­sil­la tur­hak­keil­la (koi­ra ei ole turhake).

    Jos meil­lä on väli­nei­tä seu­ra­ta ja kerä­tä mm. teki­jä­noi­keus­mak­su­ja, niin var­mas­ti on myös kei­no­ja kerä­tä edm. “koi­ra­ve­ro­ja”.

    Ps.Suomessa on 600.000 koi­raa. Sadan euron koi­ra­ve­ro tie­tää 60 mil­joo­nan verotuloja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.