Aika alkaa vaaliohjelman kasaaminen

Lupasin aikanaan laa­tia wiki-peri­aat­teel­la oman vaalio­hjel­mani täl­lä blogilla. Muiden kiirei­den vuok­si han­ke on lykkään­tynyt ja lykkään­tynyt. Jot­ta se kuitenkin valmis­tu­isi ennen vaale­ja, se on nyt aloitet­ta­va. Seu­raavas­sa eräitä nopeasti kyhät­tyjä otsikoi­ta aiheik­si, joista aion lyhyen jutun kir­joit­taa. Otan vas­taan hyviä ehdo­tuk­sia aiheik­si. Jos jonkin ehdo­tuk­sen hyväksyn, lisään sen alla ole­vaan lis­taan. Näitä kaikkia on jo käsitel­ty täl­lä blogilla.

Tätä postaus­ta päivitetään kom­men­nt­tien mukaan. Viimeisim­mät lisäyk­set punaisel­la.

  • Kaset­ti­mak­su on kor­vat­ta­va verora­hoista mak­set­taval­la tuel­la (luon­nos valmis)
  • Kaikille oikeus halutes­saan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan lyhempään työaikaan (luon­nos valmis)
  • Eläkeikää on nos­tet­ta­va elin­iän piden­tyessä (luon­nos valmis)
  • Ter­vey­den­huolto pois kun­nil­ta (luon­nos valmis)
  • Vero­tus ja tulon­si­ir­rot: Keskeis­in­tä on nos­taa pieni­palkkaisen työn kannattavuutta
  • Kaupunkiseu­tu­jen hallinto on järjestettävä
  • Val­tion on vihel­let­tävä poik­ki kun­tien pyrkimys valikoi­da asukkaitaan
  • Infrain­vestoin­tien rahoi­tus val­ti­ol­ta kun­nil­la ja maakunnille
  • Han­k­in­ta­lakia on järkevöitet­tävä sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon hankinnoissa
  • Valikoivaan asevelvol­lisu­u­teen tai ammattiarmeijaan
  • Van­huk­set hoidokeista asiakkaiksi
  • Kaik­ki pait­si pyöräi­ly on turhaa
  • Hai­tat verolle
  • Yrit­täjän sosiaaliturva
  • Kiin­teistöveroa kan­nat­taa korottaa
  • Julkisen talouden tasapaino
  • Huume­poli­ti­ikas­ta
  • Rautatei­den kap­a­siteet­ti saata­va täy­teen käyttöön
  • Vapaa autoe­tu työ­suhde-etu­na kiellettävä

151 vastausta artikkeliin “Aika alkaa vaaliohjelman kasaaminen”

  1. Vero­tuk­ses­sa tulisi siir­tyä työn vero­tuk­ses­ta (ympäristö)haittojen verotukseen. 

    Pyöräi­lyn edis­tämi­nen: työ­paikan pysäköin­tioikeud­es­ta luop­u­valle vas­taa­van arvoinen palkanko­ro­tus (pk-seudul­la noin 100 e / kk)

  2. Osmo:

    Val­tion on vihel­let­tävä poik­ki kun­tien pyrkimys valikoi­da asukkaitaan

    Pitääks val­tion viheltää poik­ki kans asukkaiden pyrkimys vali­ta kuntansa?

    Kaikille oikeus halutes­saan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan lyhempään työaikaan

    Riip­pumat­ta työ­nan­ta­jan suostumuksesta?

    Vero­tuk­si­in ja tulon­si­ir­toi­hin vois ottaa mukaan sen, että keskilu­okalle ja sitä rikkaam­mille kohdis­te­tut tulon­si­ir­rot vois lopettaa.

    Eiks ter­vey­den­huol­lon otta­mi­nen pois kun­nil­ta oo redun­dant­ti, jos kun­ta ei saa vali­ta asukkaitaan? Jos se kuitenkin ote­taan pois kun­nil­ta, niin miten sun mielestä ala säi­lytetään tarpeeks vapaana, että innovoin­tia tapah­tuu? Olisko esim. ter­veystilit hyvä tapa hoitaa/rahoittaa perusterveydenhoito?

    Ei mitään kaavoituk­ses­ta?! Eiks se olis just eduskun­nan päätet­tävis­sä, että infraa ei olis pakko rak­en­taa joka paikkaan mihin kaavoit­taa jotain?

    Noin yleen­sä mä toivoisin, että Suomes­sa suh­taudut­tas vähän suo­peam­min kokeilui­hin ja olis kiva, jos sinä rupeisit aja­maan poli­ti­ikkaa, että joil­lain alueil­la yms. vois kokeil­la vähän muus­ta Suomes­ta eri­laisia sään­töjä, jot­ta niiden vaiku­tuk­sista saatas vähän parem­pi kuva.

    Esim. joku kaupunkiseu­tu voitas vaik­ka vapaut­taa maankäytön suun­nit­telus­ta tai joku koulupi­iri vois tes­tail­la Ruotsin mallia tj.

    Mun mielestä me ollaan vähän fakki­udut­tu siihen, että julkisen val­lan pitää olla tasan saman­laista jokaiselle suo­ma­laiselle riip­pumat­ta siitä miten arvokas­ta tietoo noil­la kokeiluil­la sais.

  3. Osmo,

    Voisit käsitel­lä PK-sek­torin vero­tus­ta ja yrit­täjien riskejä/suojaverkon puutetta.

    On tiedosa, että 40 000 yrit­täjää (per­hei­neen) elää köy­hyys­ra­jan tun­tu­mas­sa. Syitä tähän on var­maan monia, mut­ta vero­tus ei var­maankaan ole niistä vähäisin, sil­lä verot­ta­ja on tun­netusti yksi agres­si­ivisim­mista yri­tyk­siä konkurssi­in ajav­ista tahoista.

    Kuitenkin juuri PK-sek­to­ril­ta pitäisi löy­tyä ratkaisu Suomen tule­vaisu­udelle. Siltä sek­to­ril­ta­han tulee yli puo­let uusista pysyvistä työ­paikoista. Työ­paikka­han on ihmiselle paras köy­hyys­louku­un putoamista estävä tekijä.

    Toisaal­ta, kun las­kee yhteen yri­tyk­sen voit­toveron ja yrit­täjän pääo­maveron saa hel­posti yli 50% vero­tuk­sen niskaansa.

    Kun näitä vero­ja ollaan vielä nyt nos­ta­mas­sa, voikin miet­tiä, että kan­nat­taako Suomes­sa enää ollenkaan yrittää.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, Espoo

  4. Nokial­ta vapau­tu­via asiantun­ti­joi­ta hyö­dyn­net­tävä. Ovat mitä tärkein kansalli­nen voimavara. Tutkimuk­sen resursse­ja kohden­net­ta­va enem­män talouskasvua/veronmaksajaa hyödyt­tävi­in kohteisiin.

  5. Joo infra vaan kun­nille, maakun­nille sit­ten jos ne ovat oikeasti suo­raan demokraat­tisia yksiköitä joil­la on kaavoitus­val­ta, vero­tus, jne. Eli jos on maakuntahallinto.

    Ensi­askeleena, yhtäläi­nen val­tiono­su­us kaikki­in han­kkeisi­in los­sista ratikkaan, eli esim. 30%.

    On joitain poikkeuk­sia jot­ka tule­vat jatkos­sakin ole­maan val­takun­nal­lisia, Lentora­ta mah­dol­li­sista han­kkeista tulee ekana mieleen. Nykyjär­jestelmäkin käy jos val­takun­nal­lisen kri­teere­itä tiuken­netaan. Nyrkkisään­tönä val­takun­nas­sa voi tuskin olla yhtäaikaa käyn­nis­sä yli yli käden sormil­la las­ket­tavaa määrää val­takun­nal­lisia liikennehankkeita.

  6. Äkkipäätä tulee mieleen: 

    -sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus ja siihen liit­tyvänä äitiys- ja van­hempainva­paae­tu­udet ja las­ten koti­hoidon tuki. Eli laa­jem­min tasa-arvokysymyk­set nais­ten ja miesten työ­nan­ta­jien kesken. 

    -opiskelun mak­sut­to­muus, niin ulko- kuin koti­mais­ten opiske­li­joiden. Ja miten opiskelu­aiko­ja saataisi­in lyhennettyä.

    -maa­han­muut­tokysymyk­set

    Vihreäthän halu­a­vat pro­filoitua vas­tavoimana per­suille mah­dol­lisim­man vapaan liikku­vu­u­den puolestapuhu­ji­na. Nyt kuitenkin ihmisiä huolestut­taa rikol­lisu­u­den kasvu arjen tur­vat­to­muut­ta lisäävänä tek­i­jänä. Myös työelämän pelisään­nöt ovat hakuses­sa. Tämän päivän hesaris­sa pal­jaste­taan, että myös kun­nat käyt­tävät palveluis­saan yri­tyk­siä, jois­sa ihmisiä pide­tään orjatyössä. 

    Lisää tullee…

  7. Itseäni kiin­nos­taisi noiden lisäk­si kan­tasi yrit­täjyy­teen ja siihen kan­nus­tamiseen — tietysti, jos koet, että siihen edes tulisi kannustaa.

    Olen parin ystäväni kanssa “har­ras­tanut” yri­tys­toim­intaa varsi­naisen työn ohel­la. Olemme huo­man­neet, että har­ras­tuk­seno­mainen yrit­tämiseen liit­tyy jär­jet­tömiä määriä hallinnol­lisia vaa­timuk­sia ja tehtäviä. Tarkoituk­se­namme on lähi­aikoina ainakin osal­la siir­tyä oman yri­tyk­sen palveluk­seen, mut­ta yrit­täjäris­ki pelot­taa suh­teessa tur­val­liseen palkkatyöhön. Suomen kansan­taloudelle siitä olisi kuitenkin selvää hyö­tyä, vaik­ka ei miljoon­ista puhutakaan.

    Tuol­la jos­sain aiem­mas­sa blogikir­joituk­ses­sa kom­menteis­sa oli muuten mie­lenki­in­toinen peruste siir­tymisessä kulu­tus eli ALV-poh­jaiseen vero­tuk­seen, jota en itse ole koskaan tul­lut ajatelleek­si. Palkkaverot kohdis­tu­vat vain suo­ma­laisi­in, mut­ta ALV kos­ket­taa sekä koti­maista, että tuon­tikaup­paa, jol­loin se todel­lakin voisi olla yrit­täjyy­den kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto? Voisiko kulu­tusvero­tus­ta muut­taa vielä enem­män pro­gres­si­iviseen suun­taan? Jos elämälle keskeis­ten hyödykkei­den, kuten ruo­ka ja vaat­teet ja tietyt palve­lut esim. julki­nen liikenne, ALV pide­tään alhaal­la suo­sisi se vähempit­u­loisia, joiden tuloista suurem­pi osa menee näi­hin keskeisi­in hyödykkeisi­in. Omas­ta puolestani mm. rajatun pääo­maverova­pau­den osin­go­ista voisi pois­taa samal­la pitäen huoli, että yrit­täjä saa palkkansa lisäk­si kohtu­ullisen kor­vauk­sen otta­mas­taan riskistä. 

    Nokian uutisia seu­rates­sa tulee väk­isin mieleen, että lähi­aikoina Suomeen voisi syn­tyä luke­ma­ton määrä mikroyri­tyk­siä IT-sek­to­rille, kun­han päte­viä koodare­i­ta ei ohja­ta maailmalle.

    Yrit­täjyy­teen ollaan ilmeis­es­ti joil­lain aloil­la (esim. rak­en­t­a­mi­nen) myös “pakotet­tu”, jot­ta työn­tek­i­jöitä saadaan jous­ta­maan. Tämän kaltais­ten yrit­täjyy­den negati­ivis­ten vaiku­tusten sekä sar­jayrit­täjyy­den vält­tämistä voisi myös pohtia, jos siihen on yleis­es­ti aihetta.

  8. Eli­na:
    “-opiskelun mak­sut­to­muus, niin ulko- kuin koti­mais­ten opiske­li­joiden. Ja miten opiskelu­aiko­ja saataisi­in lyhennettyä.”

    Paras tapa lyhen­tää niitä opin­to­ja on nimeno­maan luop­ua tuos­ta opiskelun maksuttomuudesta.

  9. Siis mitä, eikö jo suurin osa infra­s­ta ole kun­tien vas­tu­ul­la? Ilmeis­es­ti tarkoititkin val­tion infra-han­kkei­ta. Siinä olen samaa mieltä, maa kär­sii kun infra­hankkeet toteu­tu­vat sen mukaan kel­lä nyt sat­tuu ole­maan oma edus­ta­ja Arka­di­an­mäel­lä. Esim. Län­siväylää ei raken­net­tu moot­tori­tiek­si Kirkkon­um­melle asti ennen kuin he sai­vat oman kansane­dus­ta­jan. Tietyssä mielessä jokainen edus­ta­ja on esteelli­nen päät­täessään näistä raho­jen jaoista noinkin yksi­tyisko­htais­es­ti mitä nyt.
    Se onkin sit­ten jo toinen jut­tu rak­en­tu­isiko mikään val­tatie tai rata kun­tien tai maakun­tienkaan rahoilla.

  10. Han­k­in­ta­lakia voisi samantien järkevöit­tää muil­lakin aloil­la. Ymmärtääk­seni juridi­ik­ka on keskeinen syy julk­ishallinnon IT-pro­jek­tien jatku­vi­in epäon­nis­tu­misi­in. (Asi­as­ta parem­min tietävät kor­jatkoon tai tarkentakoon.)

  11. Suomes­sa on jo valikoi­va asevelvol­lisu­us, kos­ka naiset eivät osal­lis­tu ja miehistäkin vain joku 80 prossaa vai onko se jo 70?

    Asi­aan. Per­sut on kuule­ma vihrei­den pää­vas­tus­ta­jia. Siihen näh­den luet­telos­sa ote­taan kan­taa aika vähän per­su­jen teemoi­hin. Oikeas­t­aan ei lainkaan. 

    Näil­lä näkymin ja vaalio­hjel­maa odotel­lessa heikäläiset vastustavat 

    -pako­laisia ja joskus maas­ta­muut­toa ylipään­sä (kos­ka työvoima­pu­la, jos sel­l­ainen edes uhkaa, voidaan ratkaista muil­la keinoin)
    ‑kehi­tys­a­pua (kas, kun Suo­mi ei voi maail­maa pelas­taa ja apu menee muutenkin ihan hukkaan)
    ‑ilmas­tosopimuk­sia (kos­ka ilmas­to­muu­tos ei ole tot­ta ja vaik­ka olisi, sitä ei kuu­lu estää siirtämäl­lä teol­lisu­ut­ta Kiinaan, ja Suomikin on niin pieni maa)
    ‑teol­lisu­u­den “ulosliput­tamista” (kos­ka teol­lisu­u­den alasajo voidaan estää nyky­istä parem­mal­la politiikalla)
    ‑pakko­ruot­sia (kuka sitä nyt kan­nat­taisi muutenkaan?)
    ‑punav­ihre­itä (kos­ka he ovat absolu­ut­tis­es­ti paho­ja tai ainakin toiv­ot­to­mia tolloja)

    Per­suil­la on myös mui­ta mielip­iteitä, ehkä melkein kaik­ki, mut­ta noista ne näp­pitun­tu­mal­la tun­tu­vat eniten kohkaa­van, jos en sit­ten jotain oleel­lista unohtanut. 

    Jostain kohdista voi hyvin olla samaa mieltä ja toi­sista osit­tain. Pari älytön­täkin siel­lä on, jos ottaa huomioon perustelut.

    En tietenkään tiedä, kan­nat­taako ja kenen kan­nat­taa ja mis­sä määrin pro­filoitua per­su­jen vas­tus­ta­jak­si. Yksi viisaus kyl­lä menee niin, että vihrei­den kan­nat­taa inho­ta per­su­ja ja päin­vas­toin, kos­ka eivät kil­paile samoista äänestäjistä. Kinailus­ta seu­raa­va julk­isu­us omille kan­noille on siten ikään kuin riskitöntä. 

    Oman vaa­ti­mat­toman mielip­i­teeni mukaan, kan­nat­ta kuitenkin myös yrit­tää naker­taa per­su­jen uskot­tavu­ut­ta. On ne sen ver­ran hoopo­ja, että en heitä mielel­läni hal­li­tuk­ses­sa näk­isi (vaik­ka en niin innois­sani ole ollut vihrei­denkään esityksestä).

  12. Kun­tali­itosten sijaan maakun­tien itse­hallinto! Kts. Ahve­na­maa ja Kainuu…
    Ja pääkaupunkiseudulle ylikun­nalli­nen metropoli­hallinto! Sil­lä kyl­lähän Sta­di, Espoo, Van­taa ja Kau­ni­ainen aina yhtä maakun­taa vastaa;-))

  13. - jotain vihreää / luon­non­suo­jelu­un liittyvää
    — jotain energiataloudesta
    — jotain EU:sta tai globaal­ista taloudesta

  14. Pienyrit­täjäk­si ryhtymistä olisi min­unkin mielestäni helpotet­ta­va ja siihen kan­nustet­ta­va selvästi nyky­istä enemmän.

    Suo­mi elää mur­roksen aikaa, jos­sa uuden­laista liike­toim­intaa on syn­nyt­tävä katoa­van tilalle, mut­ta uuden luomi­nen ja aiem­min tun­tem­at­tomien toim­inta­mallien kehit­te­ly on aina ahdis­tavaa ja pelot­tavaa jo sinän­sä. Siihen kun lisätään yrit­tämisen nykyi­nen pelot­tavu­us, riskialt­tius ja kus­tan­nuk­set, moni joko jät­tää yri­tyk­sen­sä kokon­aan perus­ta­mat­ta tai tur­vau­tuu toim­i­maan jo tun­net­tu­jen mallien mukaan, mah­dol­lisim­man tur­val­liselta tun­tu­val­la liikei­de­al­la — eli sel­l­aisel­la, joka on jo monel­la muul­lakin käytössä. Näin ei aute­ta pär­jäämistämme tule­vaisu­udessa, eikä sitä kehi­tys­tä, jon­ka tavoit­teena olisi olta­va siir­tymisemme jäki­te­ol­lisen yhteiskun­nan jäähdyt­te­ly­vai­heesta seu­raavalle tasolle (mikä ikinä se sit­ten kohdal­lamme onkin).

    Riskinot­toa epä­var­moil­la aloil­la tulisi siis helpot­taa, mut­ta en väitä tietäväni, miten tämä tulisi käytän­nössä toteut­taa. Olisiko sen kek­simi­nen jonkun huip­pupoli­itikon tehtävä? 🙂

    Tuk­i­jär­jestelmis­sä pitää päästä eroon nöyryyt­tämis­es­tä, tuen­saa­jien itse­tun­toa lyt­täävistä ele­menteistä, mieli­v­al­taisu­ud­es­ta ja mon­imutkaisu­u­ud­es­ta. Aika teho­ton tämä nykysys­tee­mi on, kun Kelas­sa tuen myön­täjä ei aina itsekään tiedä, kuka on mihinkin tukeen ja tuen määrään oikeutet­tu. Oikaisu­jen hakemiseen tuhraan­tuu kaikkien osa­puolten aikaa ihan turhaan. Puhu­mat­takaan tuista, jot­ka jäävät hake­mat­ta kos­ka tukeen oikeutet­tu ei henkises­ti kestä asioi­da virkail­i­jan kanssa, tai on liian huonos­sa kun­nos­sa kyetäk­seen viemään polveile­via hakupros­esse­ja läpi. Toisin sanoen: perustulo.

  15. 1. Perus­tu­lo (ensim­mäi­nen kohtasi vähän viit­taa tähän). Olet käsit­tääk­seni melkein­pä idean isä Suomes­sa, joten sin­un ohjel­maasi tämän pitäisi kyl­lä ehdot­tomasti kuulua.
    2. Kiin­teistöveron vähit­täi­nen nos­t­a­mi­nen niin, että sil­lä ulos­mi­tataan kaupunki­maan ansioton arvon­nousu maan­omis­ta­jil­ta kaupungille (en tiedä, onko tämä kiin­ni eduskun­nas­ta, mut­ta jos on, niin sit­ten tähän lisää vapaut­ta kun­nille). Seu­rauk­se­na halvem­mat asun­not ja alem­mat tuloverot.
    3. Korkeak­oului­hin lukukausi­mak­sut, jot­ta nopeasti opiskelu muut­tuu nyky­istä kan­nat­tavam­mak­si. Perus­tu­lo kom­pen­soisi tämän taloudel­lista hait­taa opiskelijoille.
    4. NATO-jäsenyys sopisi hyvin yhteen maan­puo­lus­tuk­sen muut­tamisen vapaae­htoisek­si kanssa. Tosin tämä voi olla liian kova pala poli­it­tis­es­ti, joten pelkästään asevelvol­lisu­ud­es­ta luop­umi­nen olisi jo iso askel oikeaan.
    5. Suo­ran demokra­t­ian lisäämi­nen. Tämä on kai ollut vihrei­den listal­la aiem­min, mut­ta on “jostain syys­tä” jäänyt vähem­mälle hei­dän päästessä itse mais­ta­maan valtaa.

  16. ilk­ka:

    Eli­na:
    “-opiskelun mak­sut­to­muus, niin ulko- kuin koti­mais­ten opiske­li­joiden. Ja miten opiskelu­aiko­ja saataisi­in lyhennettyä.”
    Paras tapa lyhen­tää niitä opin­to­ja on nimeno­maan luop­ua tuos­ta opiskelun maksuttomuudesta.

    Mil­lä perus­teel­la muuten opiskelu­aiko­ja ylipäätään halu­taan ohja­ta lyhyem­mik­si? Onko kenel­läkään tiedos­sa, mitä kaikkea siitä seu­raa? Eikö opiskel­lessa syn­tyvän henkisen pääo­man laatu ole opiskelu­a­jan pitu­ut­ta tärkeämpää? 

    Minä väitän, että tutk­in­to, jon­ka suorit­tamisen aikana on kasvet­tu kokon­ais­val­tais­es­ti ihmisenä (eikä siis vain opiskel­tu laput silmil­lä mah­dol­lisim­man nopeasti), on keskimäärin paljon arvokkaampi sekä suorit­ta­jalle itselleen että kansan­taloudellemme. En tiedä, onko asi­aa tutkit­tu, mut­ta en lähtisi suin päin pakot­ta­maan ihmisiä valmis­tu­maan pikavauh­tia ennen kuin seu­rauk­sia on kat­tavasti arvioitu.

  17. Paula:

    Siis mitä, eikö jo suurin osa infra­s­ta ole kun­tien vastuulla?

    Jos puhutaan liiken­nein­fra­s­ta niin ei ole, val­tio osal­lis­tuu val­takun­nal­lisi­in han­kkeisi­in vai­hte­val­l­la osu­udel­la, Helsingis­sä keskimäärin noin 50% ja muual­la enem­män. Siel­lä mis­sä äänestetään keskus­taa kaikke han­kkeet on valtakunnallisia. 🙂

    Olli Pot­to­nen:

    Han­k­in­ta­lakia voisi samantien järkevöit­tää muil­lakin aloil­la. Ymmärtääk­seni juridi­ik­ka on keskeinen syy julk­ishallinnon IT-pro­jek­tien jatku­vi­in epäon­nis­tu­misi­in. (Asi­as­ta parem­min tietävät kor­jatkoon tai tarkentakoon.)

    Sös­sitään sitä yksi­tyisel­lä puolel­lakin, nyrkkisään­tönä 70% IT-pro­jek­teista menee enem­män tai vähem­män pieleen. Kuu­luu toimi­alan luon­teeseen, olen­naista on että ymmär­retään luovut­taa ajois­sa, ja tuo­ta julk­is­by­rokra­tia ehkä haittaa.

  18. O.S:“Valikoivaan asevelvol­lisu­u­teen tai ammattiarmeijaan”

    Mis­täpäs otat rahat moi­seen, kos­ka se tulee nyky­istä huo­mat­tavasti kalliimaksi?

    Ammat­tiarmei­jan soti­laat ovat pitkälle erikois­tunei­ta omas­sa tehtävässään. Sodankäyn­nin teknolo­gia tulee tuol­la mallil­la ole­maan pitkälle teknistynyt­tä, mikä aiheut­taa lisään­tyneen han­k­in­ta- koulu­tus ja ylläpi­to­tarpeen. Jo yksistään palkka­menot nou­se­vat diplo­mi-insinöörien tasolle vuorotyölisi­neen. Ylem­män johdon palkat nou­se­vat osastopääl­liköi­den yri­tysjo­hta­jien tasolle. Kan­ta­henkilökun­taa on nyt n. 10 000. 

    Jokainen työ­paik­ka tulee vähin­tään säi­lymään , kos­ka pois­tu­vien varus­mi­esten tilalle tulee pidem­mälle koulutet­tu­ja soti­lasam­mat­ti­henkilöitä. Hei­dän lisäk­oulu­tuk­sen­sa entiseen varus­miesk­oulu­tuk­seen ver­rat­tuna vaatii lisää henkilötyövuosia.

    Oma kus­tan­nus­lisän­sä tulee koi­tu­maan (on jo alka­nut) Nato- yhteenso­vi­tuk­ses­ta. Natoon liit­tymi­nen tuo lisää velvoit­tei­ta kan­sain­väliseen kriisienhallintaan. 

    Lisäk­si saamme koti­maa­han amerikkalaisen yhteiskun­nan epä­tasa-arvon. Ulko­mail­la käy­ty­jen sotien vaina­jat ovat vähän koulute­tun väestönosan nuo­ria miehiä ja naisia.

    Tähtääkö Soin­in­vaara täl­lä uud­is­tuk­sel­laan ehkä työl­lisyyspoli­it­tisi­in päämääri­in ? Amerikkalaisel­la sota­te­ol­lisu­udel­la ainakin näyt­tää menevän hyvin, kansal­la ei niinkään.

  19. Miten olisi opiskele­vien van­hempi­en tuloloukut opin­to­tukien tulo­rajo­jen joh­dos­ta? Näi­den pois­t­a­mi­nen siis? Havaitsin tämän juuri (sosi­aalipoli­itikkona) kun osui oma­lle kohdalle. 

    CASE:

    vaimo opiskelee ja jää aitiys­lo­ma­lle kesäl­lä. siir­tyy opin­totuelta min­im­iäi­tiyspäivära­halle. Samal­la palkkat­u­lolop­puu. Jos per­heen elät­täjä (isä) nos­taa opin­to­tukea, saa tien­ata vain 660 euroa kuukaudessa. Tulo­ra­ja ei huomioi äidin tulon mene­tyk­siä, per­heen kasvua, eikä sitä, että per­heel­liseltä katoaa myös opin­totuen asum­is­lisä (n. puo­let opin­totues­ta). tästä läh­tien per­he on yleisen asum­is­lisän piiris­sä, johon tulot vaikut­ta­vat. Yleisen asum­istuen piiris­sä olem­i­nen on hyvin han­kalaa, varsinkin keikkalu­on­tois­es­ti työken­televälle, jol­la tulot vai­htelee kuukausittain. 

    Nyt järke­vim­mältä ratkaisul­ta tun­tuu jät­täy­tyä kokon­aan opin­totuelta pois (toukoku­us­sa) ja hoidel­la opin­not lop­pu­un ilman tukea. Tässä elämän­vai­heessa, kun korkeak­oulu­opinot vai­h­tu­vat uran­lu­omiseen, tekee mielel­lään paljon ja mon­en­laista työtä. Nyt työtä ei saa tedä lop­pu­vuon­na yli 2000 kuukausi­pal­ka­lla, ilman että joutuu palaut­ta­maan alku­vuon­na nos­ta­mansa tuet takaisin. 

    Ongel­ma: tukien mon­imutkaistu­mi­nen & tuloloukut. Vaik­ka kiinos­taa elät­tää per­he palkkat­u­lol­la, viesti on se, ettei sekään ole sovelias­ta ehdoitta. 

    Kysymyk­siä: Nopeut­ta­vatko tulo­ra­jat opiske­li­joiden valmis­tu­mista, vai onko kyse arvopo­h­jais­es­ta päätök­ses­tä? Sovel­tuuko työn­teon rajoit­ta­mi­nen kaikil­la aloil­la työ­markki­noille siir­tymiseen opin­noista, ottaaen huomioon tämän päivän työlämän luon­teen? Asiantun­te­mus rak­en­tuu usein sekä työelämässä että opin­nois­sa saman aikaises­ti. (Toki myös alo­ja, jois­sa pätevys­vaa­timuseten takia siir­tymä opin­noista työelämään on selvem­pi, kuten opettajat)

    Ratkaisu: Kan­nat­ta­masi perus­tu­lo? Huomioithan, että vai­ka perus­tu­lo olisi sama kuin opintuki+asumislisä nyt (n.450), se alen­taisi opiske­li­jan tulota­soa korkeam­man vero­pros­entin vuok­si. Vaik­ka tulo­ra­ja pois­tu­isi perus­tu­lon myötä, samal­la nousisi opiske­li­jan vero­pros­ent­ti nykyis­es­tä 10 pros­en­tista neljäänkymme­neen. Pitäisikö perus­tu­los­sa alen­taa vero­pros­ent­ta opiske­li­joiden kohdalla?

  20. # Kaikille oikeus halutes­saan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan lyhempään työaikaan

    Voitaisi­inko ajatel­la, että tämä tarkoit­taisi samal­la sitä, että ammat­tili­it­to­jen tur­vat tukkoon siitä, jos joku nyt halu­aa sit­ten palkata osa-aikaisia, esimerkik­si kul­je­tusalal­la? Ei min­ul­la tästä “oikeud­es­ta” ole mitään ihmeem­pää mielipi­det­tä, mut­ta tässä on muu­ta­ma ongelma. 

    Niil­lä aloil­la, joil­la nimel­lis­es­ti palk­ka ja sen tuo­ma elin­ta­so on sel­l­ainen, että tämä tulisi kysymyk­seen, käy usein niin, ettei työa­jas­ta tin­kimi­nen ole edes kovin mielekästä. Siis, kos­ka se kahdek­san tun­tia siel­lä työ­paikalla on lähin­nä vain sitä varten että palaver­it saadaan jär­jestet­tyä. Oikeasti töitä tehdään kel­lon ympäri. 

    Ja en tiedä mik­si han­k­in­ta­la­ki on vain sosi­aali- yms. alo­jen ongel­ma. En tunne asi­aa tarkem­min, mut­ta olen ymmärtänyt, että se pakot­taa jonkun laa­jan kokon­aisu­u­den toim­i­maan lähin­nä täysin jär­jen­vas­tais­es­ti, tyyli­in koko armei­jan osta­maan leipän­sä yhdeltä toimit­ta­jal­ta. (Tämä tuskin on tot­ta, mut­ta karkea yleistys siitä, minkälaisia ongelmia siihen liittyy)

    Ota mukaan myös opin­to­jen mak­sut­to­muu­den lopet­ta­mi­nen EU:n ulkop­uolisil­ta, ja mielel­lään myös jonkin­laisen opin­tosetelin käyt­tööno­ton. [Täl­lä ehdo­tuk­sel­la ammun itseäni jalka­an, kos­ka ase­mani perus­tuu siihen, ettei ketään (vähiten opiske­li­joi­ta) kiin­nos­ta kuin­ka hyvin osaan opettaa.]

  21. Paras tapa lyhen­tää niitä opin­to­ja on nimeno­maan luop­ua tuos­ta opiskelun maksuttomuudesta. 

    Paras tapa vähen­tää opiskelu­paikois­sa notku­mista on hoitaa talous ja työ­markki­nat siihen kun­toon, että nuo­rille on työ­paikko­ja joi­hin men­nä. Raimo Sailak­sen takavu­osien ainainen kit­inä oli, että opiske­li­jat piti hoitaa pikaises­ti pois koulus­ta työ­markki­noille, mielu­um­min henkilöko­htaisen velan voimal­la. Yhtälöstä vaan puut­tui ne työ­markki­nat. Velan­oton vält­tämi­nen on opiske­li­joil­ta aivan ratio­naa­li­nen val­in­ta tilanteessa, jos­sa koulu­tus­ta vas­taav­ista töistä ei ole takei­ta. Asian toinen puoli on sit­ten se, että (ammatti)korkeakoulujen sisäänot­tomäärät eivät mah­dol­lis­es­ti vas­taa työvoimatarpei­ta, mikä on osaltaan aiheut­ta­mas­sa ongel­maa. Näi­hin on tun­netusti vaikea puut­tua, jos koulu saa rahaa aloi­tu­s­paikko­jen määrän mukaan.

  22. Kiitos run­saista kan­nan­otoista. Run­saus osoit­taa, että tälle ohjel­man rak­en­telulle on tilaus.
    Tämä on tarkoitet­tu sisällysluet­telok­si, joten tässä kan­nat­taisi ottaa kan­taa sisällysluet­telon laa­jen­nuk­si­in, ei itse sisältöi­hin, kos­ka jokaises­ta otsikos­ta tulee oma postauksensa.
    Olen värit­tänyt ne kom­men­tit, jot­ka ovat johta­neet lisäyksiin.

  23. Olisi jotenkin toivonut, että val­tion­talouden kestävyys­va­je ja kun­tien velan­oto­ssa piilevä aikapom­mi oli­si­vat löytäneet tien­sä listalle.

    Vaiken­e­misen joudun tulk­it­se­maan niin, että olet tyy­tyväi­nen Vihrei­den yleisi­in talous­poli­it­tisi­in lin­joi­hin val­tion­talouden rahoituk­sen osalta. Ymmärtääk­seni ne taas pyörivät jonkin onnel­lisu­us­mit­tarin ympärillä.

  24. Kan­na­tusääni Art­turin ehdot­tamille kokeiluille kaavoituk­ses­sa, koulu­tuk­ses­sa jne.

    Myös näk­isin posi­ti­ivise­na sen, että selväsanais­es­ti OS tai joku muu kan­nat­taisi ihmisille laa­jaa itsemääräämisoikeut­ta sikäli kuin asia kos­kee vain heitä itseään (jos sitä mieltä on).

    Vielä yksi jut­tu, koko päätök­sen­teko­pros­essin selkeyt­tämi­nen ja asiantun­ti­jatiedon parem­pi hyö­dyn­tämi­nen avoimel­la pros­es­sil­la olisi val­lan mukavaa.

  25. _ Mitä _ val­tio siis konkreet­tis­es­ti tekee “viheltäessään pelin poikki”?
    Mil­lainen ääni kuuluu?

  26. Olisin kiin­nos­tunut kuule­maan per­im­mäi­sistä eet­ti­sistä, peri­aat­teel­li­sista ja filosofi­sista lähtöko­hdis­tasi yhteiskun­nal­lisu­u­teen, poli­tikoimiseen ja demokraat­tiseen päätök­sen­tekoon. Siitä perus­tas­ta, jon­ka varaan rakennat.

    Ote­taan yhdek­si esimerkik­si vaikka­pa vas­tauk­sesi MTV3:n vaa­likonekysymyk­seen, jos­sa kysyt­ti­in tulisiko val­tion saa­da määrätä kun­tien yhdis­tymi­sistä kun­tien ja kun­ta­lais­ten tah­don vas­tais­es­ti. Olit vetänyt pal­lukan niin äärim­milleen kyl­lä-vas­tauk­seen, että tun­tui melkein kuin olisit ottanut yhteyt­tä MTV3:een ja pyytänyt lupaa liikut­taa pal­lukan ulos annetul­ta skaalalta.
    Miten oikeu­tat tämän tuol­la per­im­mäisel­lä tasol­la? En tarkoi­ta nyt sitä, että mik­si kat­sot näi­den yhdis­tymis­ten ole­van yhteisek­si hyväk­si, vaan miten perustelet kun­tien ja kun­ta­lais­ten tah­don sivu­ut­tamisen? Muu­ta­man päivän takaisen HS:n kyse­lyn mukaan helsinkiläi­sistäkin 75% vas­tus­taa pakkoli­itok­sia, ja voi olet­taa Helsingis­sä tämän yhdis­tymishalukku­u­den ole­van Suomen kärk­ilu­okkaa Turun ohel­la. Toki edus­tuk­sel­liseen demokra­ti­aan kuu­luu ei-suosit­tu­jenkin päätösten tekem­i­nen, mut­ta mikä on se arvo, minkä annat täl­lai­sis­sa kysymyk­sis­sä ihmis­ten sub­jek­ti­ivisille tun­te­muk­sille ja toiveille?

    Mui­ta tätä per­im­mäistä poh­jaa koske­via kysymyk­siä voisi­vat olla esimerkiksi:

    Puolue­poli­it­ti­nen laskel­moin­ti vs omat rehelliset näkemykset?
    Oman poli­it­tisen viiteryh­män ver­tai­s­paine vs omat rehelliset näkemykset?
    Miten suh­taudut näi­hin? Miten koet ne? Mis­sä määrin pidät­täy­dyt sel­l­ais­ten omien näke­mys­ten esit­tämis­es­tä, joiden kat­sot voivan olla puolueen imagolle haitak­si, tai voivan tuo­da hyökkäyk­siä puolue­tove­r­ien taholta?

    Mil­laiseen syvem­pään päämäärään ja visioon kan­nat­ta­masi poli­it­tiset ratkaisut ja väli­neet tähtäävät? Mil­lainen on näke­myk­sesi hyvästä Suomes­ta vuon­na 2020 tai 2030 (enem­män ihantei­den ja mieliku­vien tasolla)?

    Mil­lainen on suh­teesi epä­var­muu­teen ja väärässä olemisen mah­dol­lisu­u­teen? Kuin­ka paljon poli­it­tises­sa ajat­telus­sasi kiin­nität huomio­ta mah­dol­lis­es­ti mak­set­tavak­si tule­vaan hin­taan, jos näke­myk­sesi tai sen takana olleet lähtöko­h­dat osoit­tau­tu­vat virheellisiksi?

    Kuin­ka pyrit erot­ta­maan toi­sis­taan itsesi oikeut­tamisen ja yhteiskun­nal­lisen hyvän? Ettet päädy aja­maan jotakin tavoitet­ta, mah­dol­lis­es­ti kri­ti­ikkiä mielestäsi sulkien, kos­ka olet investoin­ut tuo­hon tavoit­teeseen paljon oma­nar­von­tun­toa, uskot­tavu­ut­ta tai esimerkik­si kunniantuntoa?

    Mil­lainen on filosofinen näke­myk­sesi tiedos­ta? Entä ymmärryksestä?

  27. Tuos­ta Nokian tapauk­ses­ta nähdään, kuin­ka epäre­helli­nen tuo “naisen euro on 80 sent­tiä” on. Ver­tailu ei tehty­jen työ­tun­tien lisäk­si ota huomioon työ­paikko­jen tur­val­lisu­ut­ta. Nais­ten tulisi siis saa­da olla tur­val­lisem­mis­sa työ­paikois­sa kuin mies­ta ja naisille pitäisi mak­saa parem­paa tun­tipalkkaa kuin miehille.

    Mitä mieltä sinä olet naisen eurosta?

  28. Iikalle pikavas­taus: valmis­tu­misen jälkeisiä tulo­ja ei huomioi­da opin­totuen tuloharkinnassa.

  29. Seku­lar­is­mi. Ei eri­ty­isoikeuk­sia uskon­nol­lisille yhdyskun­nille (vrt. perus­tus­la­ki ja tasa-arvolaki).

    Todel­li­nen tasa-arvo. Uno­h­da feminismi.

    Pakko­ruot­si pois.

  30. “Han­k­in­ta­lakia on järkevöitet­tävä sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon hankinnoissa”

    Jos viit­sit, pyytäisi luke­maan muu­ta­man kir­joit­ta­mani muis­ti­in­pan­ot aiheesta (neljä osaa muo­dosta­vat sarjan):

    https://www.facebook.com/note.php?note_id=301444479980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=302150634980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=302310934980
    https://www.facebook.com/note.php?note_id=303158234980

    (Niille, jot­ka eivät ole face­book-kavere­i­tani, pahoit­te­len, että työni takia noiden muis­ti­in­pano­jen näkyvyys on rajoitettu.)

  31. En nyt mal­ta olla kom­men­toimat­ta, kun use­assa kom­men­tis­sa on kir­joitet­tu opiskelus­ta ja työnteosta.

    Minus­ta ensisi­jaista on saa­da mah­dol­lisim­man suuri osa opiske­li­joista oman alansa töi­hin. Vas­ta tois­si­jaista on opiskelu­iden lyhentäminen.

    Syitä opiske­li­joiden huonos­ta työl­listymis­es­tä koulu­tuk­sen­sa aloille voi etsiä mm. työehtosopimusjärjestelmästä.

  32. Tekesin ja muiden suo­ma­laisia inno­vaa­tioi­ta rahoit­tavien instanssien vah­va restrukturointi

    Tästä on jo jonkin ver­ran kir­joitet­tu lehdis­sä, että suurin osa tuista menee isoille yri­tyk­sille ja ns. “vakioasi­akkaille” (HS.fi). Markki­nat tietävät parem­min mil­lä yri­tyk­sil­lä on poten­ti­aalia kuin val­tion virkamiehet. Lisäk­si Tekes ja vas­taa­vat kart­ta­vat riskiä. Tässä ei ole juuri mitään järkeä. Mallia voisi ottaa ennen kaikkea Israelista, jota pide­tään aika lail­la men­estys­tari­nana miten val­tion ja ven­ture cap­i­tal­in suhdet­ta tulisi hoitaa (Wikipedia):

    The ori­gins of the now thriv­ing Ven­ture Cap­i­tal indus­try in Israel can be traced to a gov­ern­ment ini­tia­tive in 1993 named the Yoz­ma pro­gram (“Ini­tia­tive” in Hebrew); which offered attrac­tive tax incen­tives to any for­eign ven­ture-cap­i­tal invest­ments in Israel and offered to dou­ble any invest­ment with funds from the government.[4] As a result Between 1991 and 2000, Israel’s annu­al ven­ture-cap­i­tal out­lays, near­ly all pri­vate, rose near­ly 60-fold, from $58 mil­lion to $3.3 bil­lion; com­pa­nies launched by Israeli ven­ture funds rose from 100 to 800; and Israel’s infor­ma­tion-tech­nol­o­gy rev­enues rose from $1.6 bil­lion to $12.5 bil­lion. By 1999, Israel ranked sec­ond only to the Unit­ed States in invest­ed pri­vate-equi­ty cap­i­tal as a share of GDP. And it led the world in the share of its growth attrib­ut­able to high-tech ven­tures: 70 percent.

    Eli siir­retään Tekesin ja vas­taavien rahat rahas­toon, jos­ta jae­taan samal­la perus­teel­la kuin tuos­sa Yoz­mas­sa ja saman­laisil­la veroe­duil­la. Varsinkin nyt kun Nokia uhkaa heit­tää paljon osaavaa mut­ta Nokialle turhaa osaamista kilo­metrite­htaalle niin täl­lä alkaa olla jo kiire.

  33. Korkea­palkkaisen työvoiman houkut­telu Suomeen verohelpotuksilla

    Tätä kuulee aina san­ot­ta­van että suo­ma­lais­ten suuryri­tys­ten on vaikea rekry­toi­da ulko­maalaisia huip­pu­osaa­jia, kos­ka verot on liian korkeal­la ja palkat liian mata­lat. Matalille palkoille on vaikea val­tion tehdä mitään, mut­ta vero­ja voi helpot­taa. Päte­vien ulko­maalais­ten saan­ti on hyvin tärkeää osaamisen vai­h­tamisen takia. 

    Vero­help­tuk­sen perustelu on tämä: ulko­maalainen joka tulee Suomeen ei toden­näköis­es­ti jää tänne, ELLEI hän vietä tääl­lä tarpeek­si pitkää aikaa ja luo niin vahvo­ja siteitä (esimerkik­si löy­dä puolisoa), että kokee Suomen uudek­si kodik­seen. Tämän­laisia siteitä ei syn­ny ihan nopeasti, san­o­taan nyt lonkalta vii­isi vuot­ta (tämän voisi varmis­taa ihan tilas­tois­takin että mikä on toden­näköisyys jäädä Suomeen kun on viet­tänyt X vuot­ta Suomes­sa.) Sama pätee suo­ma­laisi­inkin: mon­et ulko­maille työn perässä muut­ta­neet muut­ta­vat takaisin Suomeen, ellei ole hyvin painavaa syytä (uusi elämä ulko­mail­la). Ulko­maalainen ei myöskään saa verora­hoilleen saman­laista vastinet­ta kuin suo­ma­lainen, eikä hän ole naut­tin­ut ensim­mäisenä 18 ikävuote­naan ilmais­es­ta koulu­tuk­ses­ta tai vastaavasta. 

    Yksi esimerk­ki voisi olla, että ensim­mäiset viisi vuot­ta ulko­maalainen Suomes­sa naut­tii merkit­tävästi alem­paa tulovero­tus­ta (sekä val­tion että kun­nalli­nen) joka nousee viidessä vuodessa por­tait­tain kohti suo­ma­laista vero­ta­soa. Suomel­la olisi siis viisi vuot­ta aikaa “hur­ma­ta” tämä ulko­maalainen osaa­ja jäämään tänne. En tiedä kuin­ka moni muu maa har­ras­taa vas­taavaa houkut­telua, mut­ta tiedän jonkin ver­ran yksit­täisiä esimerkke­jä. Esimerkik­si Nor­ja ja Ruot­si har­ras­ta­vat tätä jos­sain mittakaavassa. 

    En lähde tässä speku­loimaan että miten paljon alen­nus­ta pitäisi saa­da alem­mis­sa tulolu­okissa ja eri aloil­la. AY-liike tuskin tykkäisi siitä, että korkea­palkkaisil­la SAK-aloil­la alka­isi tul­la halvem­min verotet­tua kil­pail­e­vaa työvoimaa. Mut­ta aja­tus on pohtimisen arvoinen mielestäni.

  34. Listal­la alkaa olla jo pitu­ut­ta, mut­ta vieno toive vielä olisi: ener­gia. Mis­tä ote­taan, miten paljon, mil­laisel­la politiikalla?

    Saatan liioitel­la vähän, mut­ten ehkä paljoa, jos sanon ener­gian ja sen saatavu­u­den muo­dos­tu­van tämän vuo­sisadan alkupuolen määrääväk­si kysymyk­sek­si. Etenkin järkipuolueen edus­ta­jien toivoisi asi­aan paneutuvan ;).

  35. Suomes­sa tutkin­non suorit­taville ulko­maalaisille tar­jot­ta­va automaat­tis­es­ti työlu­paa valmis­tu­misen yhteydessä

    Tämä lie­nee yksi Suomen hölmöimpiä prose­du­ure­ja. Moni EU:n ulkop­uolelta tule­va, joka tekee Suomes­sa ilmaisen (!) korkeak­oulu­tutkin­non, joutuu lähtemään tutkin­non valmis­tut­tua kos­ka tälle ei myön­netä työlu­paa. Tämä siis vaik­ka vas­tavalmis­tunut halu­aisi kivenko­vaan jäädä Suomeen. Itse tapasin yhden täl­laisen tapauk­sen viime vuon­na. Eli Suo­mi antoi ilmaisen tutkin­non ja pot­ki tämän jäl­keen maas­ta pois.

  36. “Ter­vey­den­huolto pois kunnilta”

    Mik­si ihmeessä? Kenelle?
    Fir­moille? No, USA varoit­ta­va esimerkki.
    Val­ti­olle? Meistä itään on ollut run­saasti val­tion jär­jestämää ter­vey­den­huoltoa, jot­ka ovat toim­i­neet pääasi­as­sa lahjuksilla.
    Maakun­nille? Ehkä.

  37. “Kaupunkiseu­tu­jen hallinto on järjestettävä”

    Jep! Kan­natan Sak­san mallia (joi­ta on useita).
    Esim. Köln, jos­sa aika usein käyn mes­suil­la, on jaet­tu yhdek­sään noin 100.000 asukkaan osaan, joil­la on demokraat­ti­nen hallinto.

    1. Kölmin demokraat­tisil­la kaupungi­nosil­la ei ole vero­tu­soikeut­ta, joten niiden itse­hallinto ei tuo­ta sel­l­aista seg­re­gaa­tio­ta kuin tuot­taisi vaikka­pa Kulosaaren erot­ta­mi­nen omak­si kunnakseen.

  38. Jari Mus­to­nen: “Olisi jotenkin toivonut, että val­tion­talouden kestävyys­va­je ja kun­tien velan­oto­ssa piilevä aikapom­mi oli­si­vat löytäneet tien­sä listalle.”

    Julkisen talouden kestävyys­va­je taitaa olla saman­lainen “köy­hät kyykkyyn” mantra kuin edel­lisen laman aikainen kulutusjuhla.
    Esim. eläkkeil­lä ei ole mitään tekemistä julkisen talouden kanssa, sil­lä yhä harvem­mat ja harvem­mat saa­vat kansaneläkettä.

  39. Olisi hienoa, jos eduskun­nas­sa ryhdyt­täisi­in toimi­in nuoriso­työt­tömyy­den tiput­tamisek­si pohjo­is­maiselle tasolle tai edes vähän lähemmäs. 

    -Syr­jäy­tymis­vaaraa pitäisi siis vähen­tää eri­tyis­es­ti koulupu­dokkaiden kohdalla. 

    -Lisäk­si toivoisi, että val­tio tuk­isi (korkeak­oulu­jen) opiske­li­joiden kesä­työ- ja har­joit­telu­paikko­ja ja vielä niin, että tuen saisi vain, kun työ­paik­ka lankeaisi meri­iteil­lä eikä suhteil­la. Tuki voisi olla vaikka­pa työ­nan­ta­ja­mak­su­ista luop­umi­nen (ja opiske­li­ja voisi mak­saa ne “takaisin” osit­tain tai kokon­aan valmistuttuaan).

    Tuol­laiset uud­is­tuk­set mak­saisi­vat itsenä takaisin moninker­tais­es­ti pitem­mäl­lä tähtäimellä.

    Muutenkin toivoisi vähän inno­vati­ivi­su­ut­ta peli­in nuoriso­työt­tömyy­den suh­teen tai edes tutus­tu­mista muun maail­man keinoi­hin. Nuoriso­työt­tömyys on kai Suomen suurin uhka — mut­ta tietysti myös mah­dol­lisu­us työvoima­pu­lan tor­jun­nas­sa ja osaamisen kehittämisessä.

  40. Ilpo Per­naa: “O.S:”Valikoivaan asevelvol­lisu­u­teen tai ammattiarmeijaan”
    Mis­täpäs otat rahat moi­seen, kos­ka se tulee nyky­istä huo­mat­tavasti kalliimaksi?”

    No se nyt riip­puu täysin siitä, mitä budjetoidaan.

    Ja: “Kan­ta­henkilökun­taa on nyt n. 10 000.
    Jokainen työ­paik­ka tulee vähin­tään säi­lymään, kos­ka pois­tu­vien varus­mi­esten tilalle tulee pidem­mälle koulutet­tu­ja sotilasammattihenkilöitä.”

    No ei sitä nyt niin vaan varus­mi­esten tilalle tul­la, kyl­lä kai työ­nan­ta­ja työhöno­to­s­ta päät­tää… Ja tuot­tavu­u­so­hjel­ma (?) pitää huolen työ­paikko­jen säilymisestä?
    Arvioi­da pitää muutenkin kuin stetson-menetelmällä.
    Suun­ta on kyl­lä selvä: varus­mi­esten määrä piene­nee ja ammat­ti­lais­ten suh­teelli­nen osu­us kas­vaa, mut­ta mikä on lopputulos?

  41. En tiedä, ovatko nämä sin­ulle tärkeitä, mut­ta ehdotan nyt silti:

    Kaik­ki alle yksivuo­ti­aat koti­hoitoon (päiväkoti joutuu mak­samaan vau­valle äid­in­maid­on korvikkeen ja tekemään hänelle erik­seen suo­lat­toman ruoan).

    Isille mah­dol­lisu­us pidem­pi­in per­he­vap­aisi­in äitien (tai siis imeväis­ten) oikeuk­sia huonontamatta.

  42. Mil­lainen olisi seu­tuhallinnon rooli? Miten sen päät­täjät valit­taisi­in? Mitä tehtäviä sille kuu­luisi kaavoit­tamisen yms. sijaan?

    Mikä olisi maakun­tata­son ja seu­tuhallinnon väli­nen suhde? Pitäisikö maakun­tien liitoista tehdä jonkin­laisia seudullisia päät­täjiä laa­jem­mis­sa asioissa?

    Nyt maakun­tien liitot ovat kun­tay­htymiä ja kun­tay­htymien hallinto on valit­tu suo­raan puoluei­den man­daateil­la, ei kansalais­ten tai jäsenkun­tien muuten kuin epäsuorasti.

    Resurssien epä­ta­sainen jakau­tu­mi­nen aiheut­taisi edelleen ongelmia eri aluei­den kesken nimeno­maan liiken­nehankkei­den rahoit­tamises­sa. Ei maaseudun kun­nil­la olisi varaa hoitaa sel­l­aisia edes yhdessä kos­ka niiden resurssit menevät jo nyt perus­palvelui­hin. Ja jos ter­vey­den­hoito ja sos. palve­lut siir­ret­täisi­in ylem­mälle tasolle niin var­maan val­tiono­suuk­sia myös leikattaisiin…

    Jos ter­vey­den­hoito menee pois kun­nil­ta niin mitä tilalle? NHS:n kaltainen val­takun­nalli­nen organ­isaa­tio vai palvelu­iden osto­ja eri tuot­ta­jil­ta maakuntatasolla?

  43. Pitäisikö jo ottaa ruotsin kie­len pakol­lisu­ud­es­ta luop­umi­nen ohjel­maan. Koko perusk­oulun pikkuhil­jaa tapah­tu­va “heiken­tämi­nen” olisi sit­ten jo laa­ja asia ja se kos­kee kun­tat­alout­ta sekä nyky­isiä liian täy­teen ahdet­tu­ja opetussuunnitelmia.

  44. Maat­alous ja maat­alous­tu­ki agendalle. 

    1) Poro‑, hevos- ja ket­tutarho­jen tuet pois ja varat omaishoidon tukeen.

    2) Maa- ja met­sä­talouden kansal­lis­ten tukien
    pois­to Ruotsin tapaan.

    3) Nol­la­tol­er­anssi maat­alouden ympäristöhaitoille ja

    4) eläin­ten­pidos­sa ilmeneville väärinkäytök­sille ja muille maat­alouden lakien rikko­jille liike­toim­intakiel­to, kuten on muidenkin yrit­täjien kohdalla.

  45. Osmo: “Kölmin demokraat­tisil­la kaupungi­nosil­la ei ole vero­tu­soikeut­ta, joten niiden itse­hallinto ei tuo­ta sel­l­aista seg­re­gaa­tio­ta kuin tuot­taisi vaikka­pa Kulosaaren erot­ta­mi­nen omak­si kunnakseen.”

    Joo. Eipä tai­da Kulosaa­res­sa olla 100.000 asukastakaan?

  46. Perus­tu­lo on nous­sut kom­menteis­sa esi­in. Sen voisi hyvin mak­saa kaikille Suomen kansalaisille vau­vas­ta vaari­in — kom­pen­saa­tiona sit­ten koulu­jen ja päivähoidon mak­sut nos­tet­taisi­in lähem­mäs todel­lisia tuotan­tokus­tan­nuk­sia ja kaik­ki Kelan mak­samat tuet sairaan­hoitoa ja lääkkeitä luku­un otta­mat­ta voisi pois­taa; jopa pakol­li­sista eläke­vaku­u­tuk­sista ja työt­tömyys­vaku­u­tuk­sista voisi luop­ua (vapaae­htois­es­ti niitä saisi yhä ottaa kuka halu­aa, mut­ta perus­tur­va rahoitet­taisi­in verovaroin). PeruS-mielisem­män perus­tu­lon saisi, kun oleskelu- tai työlu­pa ei siihen oikeut­taisi… Kun­tienkaan ei tarvit­sisi mak­saa ylimääräisiä tukia pien­ten las­ten koti- tai yksi­tyis­es­tä hoi­dos­ta, kun pien­ten las­ten pitämi­nen kotona olisi houkut­tel­e­vaa, jos omat tulot ovat pienet. Nyky­is­in­hän voi olla niin, että pieni­palkkaista vuorotyötä tekevän ihmisen las­ten vuoro­hoidon todel­liset kus­tan­nuk­set ovat niin isot, että halvem­mak­si tulisi kun­nan mak­saa samaa palkkaa vastik­keet­ta, jos las­ten­hoitoa ei tarvit­sisi järjestää.

  47. “Tätä kuulee aina san­ot­ta­van että suo­ma­lais­ten suuryri­tys­ten on vaikea rekry­toi­da ulko­maalaisia huip­pu­osaa­jia, kos­ka verot on liian korkealla”

    Suomes­sa on ollut vuodes­ta 1996 läh­tien voimas­sa ulko­maisille asiantun­ti­joille kohden­net­tu veron­huo­jen­nus­la­ki, niin san­ot­tu avain­henkilöla­ki Lain mukaan työn­tek­i­jä voi tietyis­sä tapauk­sis­sa mak­saa ansio­tu­lois­taan 35 pros­entin lähde­veroa pro­gres­si­ivisen veron
    sijaan. Edun saa enin­tään 48 työsken­te­lyn ensim­mäiseltä kuukaudelta
    Palkan pitää olla jotain 6000 euroa ja enemmän

  48. Julkisen talouden vaje pitäisi täyt­tää leikkaa­mal­la julkisen sek­torin palkko­ja 30 %.
    Näin tehti­in Virossa, Latvi­as­sa, Kreikas­sa, Irlan­nis­sa, Espan­jas­sa ja Portugalissa.
    Suo­mi voisi ottaa mallia muus­ta EU:sta

    1. Liian van­ha: julk­isten palkko­jen alen­t­a­mi­nen 30 pros­en­til­la vähe3ntäisi ter­veyskeskusten osalta kulu­ja sata pros­ent­tia, kun ei olisi henkilökun­taa lainkaan vaan kaik­ki meni­sivät yksityissektorille.

  49. Tulok­sel­lisem­paa kehitysyhteistyötä

    Kehi­tys­maid­en köy­hien ihmis­ten eli­nolo­jen kestävä paran­t­a­mi­nen on hyvin tärkeää, mut­ta sitä tehdään usein tehot­tomasti. Kehi­tyspoli­it­ti­nen keskustelu on usein kinastelua siitä, paljonko rahaa pitäisi pan­na pala­maan, vaik­ka olisi paljon tärkeäm­pää keskit­tyä siihen, mitä saadaan aikaan.

    Vii­sai­ta ympäristöinvestointeja

    Ympäristön­suo­jelun ja etenkin ilmastopoli­ti­ikan nimis­sä tehdään julk­isin varoin tai pakote­taan ihmisiä tekemään monia investoin­te­ja, jot­ka tule­vat kovin kalli­ik­si mut­ta edis­tävät tavoit­tei­ta vain vähän. Toisaal­ta on monia investoin­te­ja, joi­ta ei tehdä, vaik­ka ne toisi­vat erit­täin iso­ja ympäristöhyö­tyjä hal­val­la tai jopa rahaa säästäen. (Esimerkik­si siinä, että tavara­ju­nali­iken­net­tä palvele­vista rata- ja vaun­uin­vestoin­neista on tin­git­ty ja annet­tu tavar­ali­iken­teen siir­tyä radoil­ta rekkar­al­lik­si on tuh­lat­tu rahaa, menetet­ty ihmishenkiä ja pilat­tu ympäristöä.)

  50. VR:n kulut on 1.4miljardia vuodessa. Tämän saisi var­masti tip­pumaan 1.0 mil­jardi­in jos pois­taisi lip­pu­jen myyn­nin ja tarkas­tuk­sen. Koko toim­inta val­tion rahot­teisek­si ja käyt­töas­teet saisi nouse­maan. Juna­matkus­tus alka­isi vas­ta ilmaise­na kor­vaa­maan turhia yksi­ty­isautomatko­ja. Ilmas­to­tavoit­teisi­in pääsy var­masti helpot­tuisi huomattavasti.

  51. Euroopan ener­giapoli­ti­ik­ka uusit­ta­va. 20/20/20-sopimuk­ses­ta luovut­ta­va ja korostet­ta­va ener­gian päästöt­tömyyt­tä. Tämä tarkoit­taa toki ydin­voiman laa­jaa lisärak­en­tamista koko Euroopan alueella.

  52. Hen­ri Weijo:
    Suomes­sa tutkin­non suorit­taville ulko­maalaisille tar­jot­ta­va automaat­tis­es­ti työlu­paa valmis­tu­misen yhteydessä

    Työlu­van saa, jos vain on se työ­paik­ka. Työ­paikkaa saa etsiä valmis­tu­misen jäl­keenkin vielä 6 kk: http://213.138.145.18/netcomm/content.asp?article=3402&language=FI#9 (9 & 10)

    Pitäisikö jokaiselle, joka on AMK-tutkin­non suorit­tanut, mut­ta ei esimerkik­si osaa suomea tai ole muutenkaan eri­tyisem­min työl­listyvää sort­tia tar­jo­ta mah­dol­lisu­ut­ta elää tääl­lä maail­man­tap­pi­in sosi­aal­i­tur­van varas­sa? Tietysti täl­läi­sis­sä tapauk­ses­sa se per­im­mäi­nen virhe on tehty opiskelu­paik­ka ja ‑lupa myönnettäessä.

    Menee listalle tai ei, toiv­ot­tavasti joku poli­itikko miet­ti, onko eri­tyis­es­ti näis­sä englan­ninkieli­sis­sä AMK-ohjelmis­sa mak­sa­jan kannal­ta jotain järkeä. Minus­ta ne tun­tu­vat varsin kalli­il­ta kehi­tysavun muodolta.

    1. Wei­jon esit­tämä ongel­ma on osit­tain ratkaistu. Ennen piti matkus­taa koti­maa­hansa (!) anomaan työlu­paa Suomeen, vaik­ka se työ­paik­ka olisi ole­mas­sa. Nyt ei enää tarvitse.

  53. Tossa kom­men­tis­sa meni Osmo pahasti met­sään. Julkisel­la puolel­la on ainakin lat­ti­ata­sol­la parem­mat palkat, enem­män lomaa, ruokatun­ti työaikaa, melkein täy­delli­nen irti­sanomis­suo­ja. Sik­si palka­nalen­nus voisi olla ihan paikallaan. Jos työn­tek­i­jät lähtevät yksi­ty­isille, en pitäisi sitäkään niin pahana.

  54. Noin otsikko­ta­sol­la, kun olet sitä mutis­sut että mitä tahansa saa rak­en­taa jos se on kaa­van mukainen niin pitäisikö tähän tul­la joku muu­tos? Eli siis kevyem­pi kaavoitu­so­h­jaus ja tiukem­pi valvon­ta. Voisiko tähän yhdis­tää jotenkin har­maan talouden kitken­tää ja työ­suhtei­den valvon­taa, eli siis jotenkin niin että ker­ran myön­net­tävän raken­nus­lu­van sijaan olisi läpi raken­nus­pros­essin jatku­va valvonta.

  55. Julk­isu­us­pe­ri­aate hallinnos­sa pitäisi ymmärtää paljon nyky­istä laajemmin.

    Han­k­in­ta­lain osalta tämä esimerkik­si tarkoit­taisi että tar­jous­pyyn­nöt, sopimuk­set ja hyväksymis­pöytäkir­jat ovat julk­isia koko sopimuk­sen voimas­saoloa­jan, ja kenel­lä tahansa pitää olla mah­dol­lisu­us arvioi­da onko hyväksyt­ty a) tar­jous b) toim­i­tus tar­jous­pyyn­nön mukainen.

    IT-jär­jestelmien osalta tämä tarkoit­taisi että sopimusten puit­teis­sa teh­dyn työn tulok­se­na syn­tyneet siir­ret­tävis­sä ole­vat imma­te­ri­aalioikeudet kuu­lu­vat julk­isti­laa­jalle, joka luovut­taa niihin oikeuk­sia hark­in­tansa mukaan. Nykyi­nen käytän­tö jos­sa toimit­ta­ja voi rauhas­sa rak­en­taa ven­dor lock-in ‑mekanis­me­ja asi­akkaan jär­jestelmi­in pitää voi­da kyseenalais­taa. Sama pätee tietysti mihin tahansa imma­te­ri­aaliomaisu­u­teen joka on syn­tynyt julkissopimuk­sen puitteissa.

    Julk­ishallinnos­sa kerä­tyn data osalta tämä tarkoit­taisi että kaik­ki julki­nen data tulee saat­taa julkises­ti saataville jot­ta har­ras­ta­jat ja yksi­tyiset yri­tyk­set voivat raken­nel­la niiden päälle omia sovel­luk­si­aan. Tämä tarkoit­taa sekä man­u­aal­ista että ohjel­mallista käyt­töä. Keinotekois­t­en “teknis­ten estei­den” rak­en­t­a­mi­nen tulee sank­tioi­da, ja pois­taa hallintoyk­siköiltä lasken­nal­liset kan­nus­timet joi­ta käytetään perus­teena mak­sulliselle datan jakelulle.

  56. Samuli Lintula:<blockquote’<Niille, jot­ka eivät ole face­book-kavere­i­tani, pahoit­te­len, että työni takia noiden muis­ti­in­pano­jen näkyvyys on rajoitettu.

    sick brag!

    Raimo K:

    Esim. eläkkeil­lä ei ole mitään tekemistä julkisen talouden kanssa, sil­lä yhä harvem­mat ja harvem­mat saa­vat kansaneläkettä.

    !? Jen­gi kuitenkin yleen­sä mak­saa vero­ja, kun ne tekee duunia.

  57. Liian van­ha: “Julkisen talouden vaje pitäisi täyt­tää leikkaa­mal­la julkisen sek­torin palkko­ja 30 %.
    Näin tehti­in Virossa, Latvi­as­sa, Kreikas­sa, Irlan­nis­sa, Espan­jas­sa ja Portugalissa.
    Suo­mi voisi ottaa mallia muus­ta EU:sta”

    Niin että juuri näil­lä mail­la menee niin hyvin, että Suomen pitäisi ottaa mallia?

  58. En ihan sat­apros­ent­tis­es­ti allekir­joi­ta Evertin ajatuk­sia maat­aloud­es­ta, mut­ta niiden suun­ta on kyl­lä oikea. Eri­tyis­es­ti pitäisi lain­säädän­nön tasol­la osoit­taa, että lain­säätäjä ymmärtää sen, että maat­alouden suo­javyöhykkei­den kas­vat­ta­mi­nen on moninker­tais­es­ti kus­tan­nuste­hokkaampi tapa suo­ja­ta vesistöjä rehevöi­tymiseltä kuin liki­main voodoope­ri­aat­teel­la toimivien pien­puhdis­ta­mo­jen pakkoasen­nut­ta­mi­nen jokaiseen haja-asu­tusalueen asuinkiinteistöön.

  59. Voisit kam­pan­jan aikana sanoa jotain myös huumeista ja riippuvuuksista.

  60. “Liian van­ha: julk­isten palkko­jen alen­t­a­mi­nen 30 pros­en­til­la vähe3ntäisi ter­veyskeskusten osalta kulu­ja sata pros­ent­tia, kun ei olisi henkilökun­taa lainkaan vaan kaik­ki meni­sivät yksityissektorille.”

    Tuskin­pa, ei yksi­ty­is­ten asi­akaskun­ta lisään­ny elleivät hin­nat halpene. Yksi­tyisel­läkin tuotan­to on sidot­tu kysyn­tään, ei muiden palkkoihin.
    Ei vas­taavaa siir­tymää ole tapah­tunut nois­sa muis­sakaan EU-maissa.

  61. “Pakolli­nen eläke­jär­jestelmä las­ke­taan osak­si julk­ista taloutta.”
    Kys­mys on vains iitä, että Suomes­sa oikeis­to halu­aa näyt­tää Suomen himoverottajana.
    Mm laske­mal­la kirkol­lisveronkin veroasteeseen.

    Veroaste on muutenkin ver­tailukelvo­ton luku, kos­ka jokainen maa las­kee sen omsi­ta lähtöko­hdis­taan eikä minkään stan­dard­in mukaan

  62. Kun­ta­hallinnon voisi lopet­taa tarpeettomana.
    Tiet, kadut, puis­tot ym yleis­ten aluei­den rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to voidaan voidaan siirtää Tiehallinnolle.
    Samoin vesi-ja viemärilaitokset.
    Sähkö-ja ener­gialaitok­set voidaan tehdä val­tion omis­ta­mak­si yhtöik­si tai yhdis­tää Tiehallint­toon, jos­ta tulisi suuri infran ylläpitäjä.

    Koulu­tus­ta ja päivähoitoa varten peruste­taan Ope­tusvi­ras­to , näin voidaan yhdis­tää varhais- ja myöhempiopetustoimi.Kirjastot tähän organisaatioon

    Sosi­aal­i­toi­mi Kelaan.

    Ter­vey­den­hoitoon kokon­aan uusi malli , jos­sa asi­akas­palvelu ja peruster­vy­den­hoito perus­tuu yrit­täji­in ja erikois­saan­hoito julk­isi­in sairaaloi­hin . Mah­dol­lisu­us tietysti yksi­ty­isi­in sairaaloi­hinkin, mut­ta ilman val­tion tukea.

    Kult­tuuri ja urheilu yhdis­tyk­si­in, joi­ta val­tio tukee ainakin aluksi

    Mikä tässä on vaikeaa ?

  63. Rak­en­tamisen normio­h­jaus on siitä huono, että se kaven­taa rak­en­tamisen tapo­ja ja suosii sar­jatuotan­toa eli kartel­lisoi rak­en­tamisen isoille yhtiöille. Inno­vaa­tio­takin syn­tyy vähän huonos­ti min­is­ter­iön pöy­däl­lä. Sik­si olisi hyvä yhdis­tää kohoa­va kiin­teistövero­ta­so ja rak­en­tamisen kehit­tämi­nen niin, että tehdään kiin­teistöveros­ta ohjaa­va “tasapainolauta“vero. Siis lis­tataan hyviä ja tavoiteltavia asioi­ta uud­is­rak­en­tamises­sa: ener­giat­alous, tont­tite­hokku­us, arkkite­htu­uri , uudet raken­nus­ta­vat jne. Ne raken­nuk­set, jois­sa ei ole näi­hin sat­sat­tu mak­sa­vat korotet­tua kiin­teistöveroa, vähän sat­san­neet nor­maalia. Paljon sat­san­neet saa­vat parik­si kymmenek­si vuodek­si alen­nuk­sen kiin­teistöveroon ‚joka rahoite­taan “huono­jen” korote­tu­il­la veroil­la. Markki­nat hin­noit­tel­e­vat pienenkin veroeron hin­toi­hin, ja pääo­maa ohjau­tuu hyvään rak­en­tamiseen mon­imuo­toisu­u­den ja innovoivu­u­den kärsimättä.

  64. “Vero­tus ja tulon­si­ir­rot: Keskeis­in­tä on nos­taa pieni­palkkaisen työn kannattavuutta”

    Heh, Osmo halu­aa lisää köy­hiä ja suurem­mat tulo­erot eli jakaa tulot yhä jyrkem­min suu­rit­u­lois­t­en hyväk­si ja pien­i­t­u­lois­t­en vahingoksi.
    Pieni­palkkainen työ ei juurikaan lisää bkt:ta eli kasvun ja bkt:n kannal­ta pieni­palkkaisel­la työl­lä ei ole merkitystä.
    Työt­tömien elät­tämi­nen mak­saa n 2 % bkt:ta eli pieni­palkkainen työ lisää bkt:ta ehkä 2,5 % mut­ta vain ker­talu­on­toiseti eli sil­lä ei ole oleel­lista merkitystä.

    Toden­näköis­es­ti tuon pieni­palkkaisen työn organ­isoin­ti tulee kalliimmaksi

    Ain­oa moti­ivi pieni­palkkaisen työn edis­tämisessä on Osmol­lakin Egyptin ja Tunisian kaltais­ten lev­ot­to­muuk­sien estäminen.
    Työssä ole­vaa voidaan valvoa tehokkaasti ja niin­pä nähdään hel­posti ketkä ovat vaar­al­lisia eli­itin asemalle.Työssäkäyvän työ­nan­ta­javalvon­ta kun ulot­tuu nykyään yhä laa­jem­min myös yksityiselämäänkin 

    Ja työ­nan­ta­jan ja val­tion edus­ta­jt kuu­lu­vat hys-hys-verkos­toi­hin, jot­ka kyt­täävät toisinajattelijoita.

  65. spot­tu:

    Julk­ishallinnos­sa kerä­tyn data osalta tämä tarkoit­taisi että kaik­ki julki­nen data tulee saat­taa julkises­ti saataville jot­ta har­ras­ta­jat ja yksi­tyiset yri­tyk­set voivat raken­nel­la niiden päälle omia sovel­luk­si­aan. Tämä tarkoit­taa sekä man­u­aal­ista että ohjel­mallista käyt­töä. Keinotekois­t­en “teknis­ten estei­den” rak­en­t­a­mi­nen tulee sank­tioi­da, ja pois­taa hallintoyk­siköiltä lasken­nal­liset kan­nus­timet joi­ta käytetään perus­teena mak­sulliselle datan jakelulle.

    Just näin. Se Amerikkalainen malli jos­sa kaik­ki julk­ishallinnon tuot­ta­ma tieto ei lähtöko­htais­es­ti ole tek­i­jänoikeussuo­jan alaista on järkevä. Tämä on sitä perus­in­fraa minkä päälle voi tehdä sovel­luk­sia, lisää tätä ja vähem­män idioot­ti­maista IT-lain­säädän­töä. Esimerkik­si Tilas­tokeskus, Helsin­gin kaupun­gin tietokeskus ja HSL on tätä jo hyvin edis­tänyt, mil­loin vaikka­pa KELAn dataa saadaan verkkoon?

  66. Osmo: “Pakolli­nen eläke­jär­jestelmä las­ke­taan osak­si julk­ista taloutta.”

    Mik­siköhän? Kela ja vaku­u­tusy­htiöt samal­la viivalla???
    Eläke­vaku­u­tuk­sis­sa ei silti ole mitään kestävyys­va­jet­ta, joten se ei vaiku­ta julkisen sek­torin kestävyys­va­jeeseen muu­ta kuin sitä pienentäen.
    Epäilen edelleen tarkoi­tushakuista laskuvirhettä.

  67. Art­turi B: “Jen­gi kuitenkin yleen­sä mak­saa vero­ja, kun ne tekee duunia.”

    Ja mis­sähän eläkeläiset eivät mak­sa veroja?
    Ja kestävyys­va­jeessa aina viitataan eläkeMENOIHIN.

  68. “Kaikille oikeus halutes­saan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan lyhempään työaikaan”

    Eli halu­taan luo­da eli­it­ille työ­nan­tan “vapaae­htoses­ti” mak­samia lisäe­tuuk­sia ja köy­hät tekemään työtä 24/7 ?
    Nyt nuo etu­udet ovat sub­ven­toitu­ja, oten kaik­ki voivat käyt­tää niitä ja se tietysti har­mit­taa eli­it­tiä, kun kaup­pa­pi­ikakin voi olla esim osa-aikaeläkkeellä

  69. Tuo kah­denker­roksen väki-ajat­telu istuu lujasti vihreissä.Kuin 1700-luvun Venäjällä.

    Sin­nemä­ki piti aivan luon­nol­lise­na 100000 euron irti­sanomisko­r­vaus­ta Nokian insinööreille mut­ta ahtaa­jille hän ei suvaitse euroakaan

  70. “Osmo: julk­isten palkko­jen alen­t­a­mi­nen 30 pros­en­til­la vähe3ntäisi ter­veyskeskusten osalta kulu­ja sata pros­ent­tia, kun ei olisi henkilökun­taa lainkaan vaan kaik­ki meni­sivät yksityissektorille.”

    Liian van­ha: “Tuskin­pa, ei yksi­ty­is­ten asi­akaskun­ta lisään­ny elleivät hin­nat halpene. Yksi­tyisel­läkin tuotan­to on sidot­tu kysyn­tään, ei muiden palkkoihin.
    Ei vas­taavaa siir­tymää ole tapah­tunut nois­sa muis­sakaan EU-maissa.”

    Siis henkilökun­ta menisi yksi­tyis­sek­to­rille! Kyl­lä ter­veyskeskuk­sen tuotan­to putoaa, jos henkilöstöä ei ole — vai miten Liian van­ha tilanteen hoitaisi?
    Yksi­tyisen puolen asi­akkaik­si tietysti meni­sivät ne, jot­ka pysty­i­sivät — lisää tulisi jonkin verran.
    Virossa on jo valmi­ik­si yksi­ty­is­ten per­helääkärien jär­jestelmä, joten siir­tymät ja palka­nalen­nuk­set eivät sitä koske, Latvi­as­ta ym. en tiedä.

  71. PS: ter­veyskeskuk­ses­sa lääkäri voi tien­ata yli 5.000 euroa/kk — ja se kuu­lostaa paljolta.
    MedOnel­la reipas kan­di voi samoissa hom­mis­sa tien­ata 10.000 €.
    Jos nyt julkisen puolen palkkaa las­ke­taan 30%, kuin­ka käy?
    Työ­tahti on kova myös julkisel­la puolel­la, ainakin.

  72. Vapaa autoe­tu työ­suhdee­tu­na on lakkautet­ta­va. Tämä etu­us kan­nus­taa yksi­ty­isautoilu­un henkilöko­htai­sis­sa ajois­sa sil­loinkin, kun julkisen liiken­teen käyt­tö voisi olla järkevää: kun men­ovesi on käytän­nössä ilmaista, tun­tuu junalip­pu kohtu­ut­toman kalli­il­ta vai­h­toe­hdol­ta esim. per­heen lapin matkaa suun­nitel­lessa. Auton käyt­töe­tu on aivan riit­tävä etu­us, sil­lä työa­jos­sa ajatut kilo­metrit voi laskut­taa työ­nan­ta­jal­ta. Lisäk­si työ­suhde­fillar­ista on tehtävä houkut­tel­e­vampi vai­h­toe­hto työ­na­jan­ta­jalle ja työntekijälle.

  73. lasse, en ihan ymmär­rä ideaasi. Jos “hyvä” rak­en­t­a­mi­nen on oikeasti hin­tansa arvoista asukkaalle, mik­si sitä pitäisi eri­tyis­es­ti sub­ven­toi­da kiin­teistöverol­la? Jos se taas ei ole rahansa arvoista, mik­si keinotekois­es­ti pakot­taa ihmiset osta­maan kalli­im­min raken­net­tu­ja asun­to­ja kuin mitä he vapail­la markki­noil­la halu­aisi­vat? Emme­hän me kan­nus­ta ihmisiä osta­maan Rols Royce­ja Toy­oto­jen sijaan. 

    Kiin­teistövero voidaan min­un puolestani tehdä ainakin jos­sain määrin sidon­naisek­si ton­tin kokoon, jol­loin tont­tite­hokku­udel­la (paljon ja korkei­ta talo­ja) säästää siinä vero­tuk­ses­sa, vaikkei sitä tämän eksplisi­it­tisem­min subventoitaisikaan.

  74. Pakko­ruotsin pois­to lisäisi ruot­sia oikeasti osaavien määrää.

    Pakko­ruot­si ei ns. toi­mi. Toim­i­mat­to­muus ei johdu huonos­ta opetuk­ses­ta, ilmapi­iristä tms., vaan pakol­lisu­ud­es­ta itsessään. Eri­laisia inno­vaa­tioi­ta saa­da teinit jotenkin innos­tu­maan pakko­ruot­sista on lau­takun­nis­sa ja elimis­sä pal­lotel­tu siitä asti kun pako­ruot­si on ollut ole­mas­sa. Pitäisi pystyä myön­tämään tosi­asi­at; pakko­ruot­si ei ope­ta ruot­sia kuin mur­to-osalle ikäluokkaa.

    Vapaae­htoise­na ruotsi­na voisi tar­jo­ta run­saasti vai­h­toe­hto­ja siten että olisi esim. A‑ruotsi (A‑englannin sijaan), B‑ruotsi, C‑ruotsi ja vielä lukukau­den mit­tainen pikakurssi, D‑ruotsi, jon­ka voisi aloit­taa mil­loin vaan iltapäivä-extrana ja joka pain­ot­tuisi käytän­nön puhetaitoon.
    Täl­löin joukko joka ei val­it­sisi ruot­sia ollenkaan, pysy­isi melko pienenä. 

    MIKÄ OLEELLISINTA: Tämä joukko, joka ei ruot­sia val­it­sisi, on se joka nykyisel­läänkään ei opi yhtään ruot­sia vaik­ka tilas­tois­sa kurssit läpäiseekin. Ei yhtään.
    Tämän oppimisen­er­gian vapaut­ta­mi­nen mui­hin opin­toi­hin lisäisi ruot­sia halukkaasti opiskel­e­van joukon viihtyvyyt­tä ja oppimis­tu­lok­sia. Lisäk­si se pois­taisi sen angs­tisen suh­tau­tu­misen suomen­ruot­salaisi­in ja ruot­si­in toise­na kansal­liskie­lenä jota pakko­ruot­si ruokkii.

  75. Miten määäritel­lään julkisen talouden tasapaino? 

    Kun käytämme euroa muiden maid­en kanssa, niin riit­tää, että par­il­la maal­la menee Suomea huonom­min. Vel­ka tul­laan kuitenkin jos­sain vai­heessa print­taa­maan pois.

  76. 1. Kuten jo esi­tit, Kelalle siiret­täisi­in merkit­tävä osa toimeen­tu­lo­tuki­in liit­tyvistä asioista ja kun­tien sosi­aal­i­toi­mi keskit­ty­isi mui­hin tehtäviinsä.

    2. Sairaan­hoit­o­menot remont­ti­in. Pitäisikö erikois­sairaan­hoito siirtää kokon­aan val­tion kontolle?

    3. Kun­ta­la­ki uusik­si. Kun­nat voisi­vat men­nä konkurssi­in, jos ne hoita­vat asiansa huonos­ti. Kun­tien yhdis­tymisien yhtey­dessä pois­te­taan henkilöstön viiden vuo­den työllisyyssuoja.

    4. Ei pääo­maveron nos­tamiselle. Nos­te­taan mielum­min yhtiöi­den voitois­taan mak­samaa (26%) tuloveroa, kuin koti­maisia sijoit­ta­jia sor­tavaa (28%) pääo­maveroa. Ulko­maiset yri­tyk­set näyt­tävät joka tapauk­ses­sa O‑veroa Suomes­sa ja mak­sa­vat soinkoa keveym­män vero­tuk­sen mais­sa. Pois­te­taan yri­tyk­siltä kirkollisvero.

    5. Yleisen sol­i­daarisu­u­den nimis­sä las­ke­taan lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten “verova­paa­ta” osinko­ra­jaa 75.000€ ja nos­te­taan samal­la pienyri­tys­ten alv-rajaa.

    6. Uud­is­te­taan kehi­tys­a­pua. Siir­retään kehi­tysavun menolu­okkaan KAIKKI human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta aiheutu­vat kulut sekä rauhan­tur­vaamisen kus­tan­nuk­set puo­lus­tus­min­is­ter­iöltä. Rauha on paras­ta kehi­tys­a­pua. Tämän jäl­keen voimme leika­ta muista kehi­tys­a­pupro­jek­teista kokon­ais­sum­man muuttumatta.

    7. Tehdään muu­tok­sia julkisen sek­torin työ­suhtei­den ehtoi­hin ja tämän jäl­keen ote­taan kaik­ki julkisen sek­torin toimet tarkastelu­un tuot­tavu­u­so­hjel­man pohjalta.

    8. Ray ja Veikkaus fuusioidaan.

    9. Alko­holi­tuot­teet nor­maaleik­si myyn­tiar­tikke­lik­si. Alkon organ­isaa­tio aje­taan alas. Val­tio saa vero­tu­lon­sa alko­ho­liv­eroil­la. Altia Oy valmis­taa ja tuo maa­han mitä saa kaupaksi.

    10. Kannabik­sen lääkekäyt­tö sallittava. 

    Tässä muu­tamia ehdo­tuk­sia näin ensi alkuun.

  77. Samuli Saarel­ma, eikö ihan yksinker­tais­es­ti olisi viedä veron pain­o­tus­ta kiin­teistöveros­ta pois kohti maapo­h­javeroa? Tämä ainakin pakot­taisi rak­en­ta­maan korkealle ja tiivi­isti. Ja ylipäätän­sä pakot­taisi rakentamaan!

  78. Samuli:

    Siis suosit­taisi­in yhteiskun­nan kannal­ta “hyvää” rak­en­tamista. Asukkaalle on ihan sama, minkälainen eriste kaukoläm­pö­talon seinän välis­sä on, kun pat­te­ria voi kään­tää isom­malle. Mut­ta jos raken­nus­li­ike saa parem­man kat­teen hyvin eris­te­tys­tä talosta (kos­ka sen asumisku­lut oli­si­vat halvem­mat) se rak­en­taa niitä. Toisaal­ta harvem­pi rak­en­taa haja-alueelle öljyläm­mi­tys­talon, kos­ka sen jälleenmyynti/spekulointiarvo las­kee kiin­teistöveror­a­situk­sen vuoksi. 

    Jos nyt vain korote­taan kiin­teistöveroa hin­nan mukaan, käy niin ettei kukaan uskalla ostaa uusia asun­to­ja nou­se­van kiin­teistöveron pelos­sa, ja asumisen laatu las­kee kiin­teistöveron verran.Samalla kiin­teistökan­nan van­hetes­sa kas­vaa paine nos­taa kiin­teistöveroa, kos­ka van­hem­man asun­tokan­nan kaupoista syn­tyvä markki­nahin­ta on keskimäärin pienem­pi kuin tasais­es­ti uusi­u­tu­val­la asuntokannalla.

  79. Raimo K:

    Ja kestävyys­va­jeessa aina viitataan eläkeMENOIHIN.

    A) Myös julkisel­la puolel­la on paljon nyky­isiä ja tule­via eläkeläisiä
    B) Kaikissa laskelmis­sa olete­taan, että verolu­on­toisia eläke­mak­su­ja joudu­taan tulev­ina vuosi­na myös yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la selvästi korot­ta­maan. Se on kaik­ki rahaa, jon­ka työ­nan­ta­jat joutu­vat mak­samaan (jostain pitäisi löy­tyä asi­akas, joka on sen valmis mak­samaan), ja toisaal­ta se on rahaa joko ei jää sen enem­pää työn tek­i­jän kuin (varsi­naisi­na veroina kerät­tävänä) muun julkisen sek­torin pyörit­tämiseen käytettäväksi.

  80. Rauli: “2. Sairaan­hoit­o­menot remont­ti­in. Pitäisikö erikois­sairaan­hoito siirtää kokon­aan val­tion kontolle?”

    Tämä tarkoit­ta­nee sitä, että sairaan­hoitoon täy­tyy panos­taa lisää — meil­lähän käytetään sairaan­hoitoon mui­ta kehit­tyneitä mai­ta huo­mat­tavasti vähemmän.

  81. Pieni, mut­ta järkevä aloite:
    Alle 50 kuu­tiois­t­en mopo­jen ja moposkoot­terei­den keinotekoinen 40 km/h nopeu­den­ra­joi­tus ja ‑rajoit­timet pois­tet­ta­va. Luon­nos­taan ne kulke­vat n. 60 km/h, jol­loin niiden moot­torikin toimii kuten on suun­nitel­tu (=taloudel­lisem­min ja saas­teet­tomam­min), ja ne sovel­tu­isi­vat taa­ja­mali­iken­teeseen huo­mat­tavasti nyky­istä parem­min ja tur­val­lisem­min olemat­ta tientukkeena.

    Kevyt­moot­toripyöräk­si luokitel­tu 125 kuu­tioinen skoot­teri olisi muuten toki vai­h­toe­hto työ­matkakulki­neek­si huhtiku­us­ta mar­rasku­un lop­pu­un, mut­ta nyky­isil­lä järkyt­tävil­lä vaku­u­tus­mak­suil­la auto tulee halvemmaksi.

    Skoot­terin pysäköin­tikin kaupungis­sa on oleel­lis­es­ti autoa simp­pe­limpi juttu.

  82. Pyöräi­lyn edis­tämi­nen ilmestyikin jo listalle. Sinäl­lään hieno asia, mut­ta pyöräi­lyn suurin ongel­ma on huonot pyöräti­et, joista päätetään kun­nal­lis­ta­sol­la eikä eduskun­nas­sa. Toisaal­ta hal­li­tus voisi muut­taa tieli­iken­nease­tus­ta siten, että pyöräil­i­jä saisi ajaa ajo­radal­la sen huonon pyörä­tien sijaan.

  83. Tuos­ta Nokian tapauk­ses­ta nähdään, kuin­ka epäre­helli­nen tuo “naisen euro on 80 sent­tiä” on. Ver­tailu ei tehty­jen työ­tun­tien lisäk­si ota huomioon työ­paikko­jen turvallisuutta.

    Min­ua tässä keskustelus­sa häir­it­see se, että ver­rataan kuukau­sian­sioi­ta eikä tun­tian­sioi­ta. On ymmär­ret­tävää, että pidem­mästä työa­jas­ta mak­se­taan korkeam­paa palkkaa. Kun työ­tun­tien määrä vuodessa ote­taan huomioon, ero supis­tuu olen­nais­es­ti, joidenkin väit­tei­den mukaan jopa pois­tuu kokonaan.

  84. “Kun työ­tun­tien määrä vuodessa ote­taan huomioon, ero supis­tuu olen­nais­es­ti, joidenkin väit­tei­den mukaan jopa pois­tuu kokonaan.”

    Peri­aat­teessa nais­ten ja miesten palkkaero saadaan kurot­tua umpeen, kun nais­ten tun­tipalkko­ja nos­te­taan noin 20% korkeam­mik­si kuin miesten. Kos­ka vas­taavaa eroa ei ole ole­mas­sa tuot­tavu­udessa, se tarkoit­taisi, että naisia ei enää palkat­taisi töi­hin, jos vain miehiä olisi saatavilla. 

    Sik­si ei edes olla vaa­ti­mas­sa naisille yleen­sä palkanko­ro­tuk­sia vaan nos­tel­laan joidenkin mieli­v­al­tais­ten nais­ten alo­jen palkko­ja veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la. “Mieli­v­al­tainen” tarkoit­taa, että ei yritetä ikään kuin objek­ti­ivis­es­ti tutkia alo­jen “oikei­ta” palkko­ja. “Verovaroil­la” taas sik­si, että yksi­tyisel­lä puolel­la palkan ylära­jan määrää tuot­tavu­us, ja sik­si “nais­er­iä” voi har­ras­taa lähin­nä julkisel­la puolella.

    Eikä siinä muu­ta kuin, että veron­mak­sa­jaa saat­taa hiukan huima­ta julk­isten puolen töi­den hin­ta varsinkin suh­teutet­tuna tuot­tavu­ut­ta heiken­tävi­in saavutet­tui­hin etu­i­hin. Onko­han meil­lä siihen varaa? Jos sat­tuu ole­maan huonos­ti palkat­ul­la tai muuten surkeal­la miesalal­la, san­o­taan vaik­ka ATK-tuk­i­henkilönä tai rak­sal­la 25 asteen pakkases­sa, saat­taa käsi puris­tua nyrkki­in, kun nais­ten palkoista mes­su­taan pres­i­dentin puoli­son johdolla.

  85. Uusi­u­tu­van ener­gian ja vihreän teknolo­gian tukem­i­nen syöt­tö­tar­if­feil­la ja investoin­ti­tu­il­la. Noki­akin jo vähen­tää Suomes­sa teknolo­gia-alan työ­paikko­ja. Nyt pitäisi saa­da (koti)markkinaimua ja teknolo­giatyön­töä teknolo­gian kehit­tämiseen ja vientiin.

  86. Kokon­aisveroaste ei saa nous­ta nyky­istä korkeammaksi.

    Onko julki­nen val­ta todel­la niin hyvä allokoimaan resursse­ja, että puo­let resurs­seista pitää pyörit­tää sen kautta?
    Jos rak­en­teisi­in ei puu­tu­ta, tulee veroaste nouse­maan täysin sietämät­tömäk­si taloudel­lisen huolto­suh­teen huonontues­sa väestön ikään­tyessä. Tämä saa ennen­pitkää aikaisek­si adverse selec­tion kier­teen, jos­sa mak­supuolel­la ole­vat pak­enevat vero­ja, ja saama­puolel­la ole­vat jäävät/tulevat naut­ti­maan verovaroista.

    Aluetuet lopetet­ta­va.

    Suomen alueelli­nen väestö­jakau­ma tulee muut­tumaan. Nykyi­nen rakenne ain­oas­taan hidas­taa tätä muu­tos­ta, ja saa aikaisek­si val­ta­vat kus­tan­nuk­set ja hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot, muut­ta­mat­ta lopputulosta.

    Kansal­liset maat­aloustuet lopetettava.

    Suomel­la ei ole suh­teel­lista kil­pailue­t­ua maat­alous­tuotan­nos­sa. Nykyi­nen rakenne tuot­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Voimme hyvin syödä muiden verovaroil­la tuet­tu­ja elin­tarvikkei­ta. On myöskin kyseenalaista, onko suo­ma­lainen elin­tarvike­tuotan­to ympäristöys­täväl­lisem­pää (vesien pilaan­tu­mi­nen, kasvi­huone­tuotan­non energiankulutus).

  87. Osmo: “Min­ua tässä keskustelus­sa häir­it­see se, että ver­rataan kuukau­sian­sioi­ta eikä tuntiansioita.”

    Se onkin väärin.
    Pitää ver­ra­ta sään­nöl­lisen työa­jan keski­tun­tian­sio­ta. Jos ver­rataan eri tun­timääril­lä tien­at­tua ansio­ta, eihän siitä mitään naisen tai miehen eurover­tailua tule, vaan esim. sitä, kuka tekee enem­män ylitöitä.

  88. Hie­man epäi­lyt­tää kon­tro­ver­saalimpi­en ja/tai vaikeampi­en aihei­den puut­tumi­nen aloi­tusvi­esti­in kerät­tävältä listal­ta. Niitä on kyl­lä mainit­tu käy­dyssä keskustelussa. 

    Esimerkik­si yhdek­si vaalien pääpuheai­heista nous­sut human­i­taari­nen maa­han­muut­to (Eli­na), jos­ta en lukui­sista blogilla käy­dy­istä keskusteluista huoli­mat­ta tiedä tarkalleen, mikä kan­tasi on. Se on aina jotenkin hävin­nyt tai piiloutunut yleispyöreäm­män näke­myk­sen suojiin.

    Toise­na vaikka­pa ener­gia (J.M. Korho­nen), jos­ta tilas­toih­misenä var­maankin osaat esit­tää karkean laskel­ma-arvion vuodelle 2020 ener­gialähteistä ja niiden kus­tan­nuk­sista toteutet­taes­sa Helsin­gin vihrei­den vaa­timia 40% leikkauk­sia ja omaakin ydinvoimavastaisuuttasi.

    Kol­man­te­na toivoisin omaa kir­joi­tus­taan otsikol­la “Leikkaus­lista”. Siinä voisit eritel­lä leikkausko­htei­ta esimerkik­si por­rastet­tuna 2 mil­jardin, 5 mil­jardin ja 10 mil­jardin leikkauk­sille. Ottaen huomioon mah­dol­liset taloudel­liset vaikeudet, joi­ta voi olla tulos­sa tai olla tulemat­ta. Ei tarvitse kan­nat­taa leikkauk­sia, aihet­ta voi käsitel­lä hengessä, jos täy­tyy leika­ta. Itse aiem­min Kokoomus­ta haukkues­sasi pid­it aihet­ta tärkeänä, joten mik­si et näyt­täisi esimerkkiä.

    Tämä nyt ei ole niinkään henkilöi­tyä kri­ti­ikkiä vaik­ka se tietysti täl­lä blogilla siltä tun­tuu, vaan enem­män yleistä pet­tymys­tä kaartel­e­vaan ja kiertelevään keskustelu­un. Esimerkik­si Zyskow­icz ei saanut Ajanko­htaises­sa Kakkoses­sa äänestäjälle vas­tat­tua, mis­tä hän leikkaisi. Jotenkin turhaut­tavaa kun suo­raan ja tärkeään kysymyk­seen tulee ker­ta toisen­sa jäl­keen sama kiertelevä vas­taus vero­tu­lo­jen kas­vamis­es­ta kun työl­lisyys para­nee tms. eikä mitenkään saa puris­te­tuk­si sitä toiv­ot­tua vas­taus­ta. Helpom­min saisi kivestä puris­tet­tua vet­tä kuin vas­tauk­sen kysymyk­seen “Jos tarvit­see leika­ta, niin mis­tä?”. Ja muis­takin kuin eri tahoille helpon pop­u­laari­sista kohteista (kehi­tys­a­pu, puolustusmäärärahat).

    Sama kos­kee monia mui­ta kysymyk­siä. Lisää rehellisyyt­tä, suo­ra­puheisu­ut­ta ja vaikei­den kysymys­ten kohtaamista.

  89. az:

    Esimerkik­si yhdek­si vaalien pääpuheai­heista nous­sut human­i­taari­nen maa­han­muut­to (Eli­na), jos­ta en lukui­sista blogilla käy­dy­istä keskusteluista huoli­mat­ta tiedä tarkalleen, mikä kan­tasi on. Se on aina jotenkin hävin­nyt tai piiloutunut yleispyöreäm­män näke­myk­sen suojiin. 

    Pahoit­te­len rai­vokäytän­nöl­lisyyt­täni jo etukä­teen: Tiedä nyt siitä keskustelus­ta, minus­ta poli­it­ti­nen keskutelu on sitä että san­o­taan että pitäisi tehdä näin eikä noin kos­ka on joku ongel­ma joka näin kor­jaan­tuu, eikä sitä että san­o­taan että on ongel­ma. Ts. sil­lä että tode­taan että on ongel­ma ilman että tar­jo­taan mitään edes jotenkin toteut­tamiskelpoista ratkaisua ei ole mitään arvoa, ja noi­ta ratkaisu­ja nyt ei vaan ole näkynyt. Siitä että pitäisi opet­taa suomea, kotoutua parem­min ja vaatikin sitä, jne. on hert­tainen yksimielisyys mut­ta mitä tuos­ta sit­ten käytän­nössä seuraa?

    Minus­ta esimerkik­si on ongel­mallista että van­hu­us on rai­h­naista aikaa tai että useil­la tun­temil­lani ihmisil­lä on paha olla, mut­ta en nyt ajatel­lut hirveästi pitää meteliä aiheesta tai vaa­tia val­tioneu­vos­tol­ta toimia kun ei ole mitään aja­tus­ta siitä mitä asialle voisi tehdä. Samas­ta syys­tä en muuten oikein läm­pene onnellisuusmittarille.

  90. Olen vaku­ut­tunut omien koke­muk­sen ja myös asian tiimoil­ta ole­vi­in tutkimuk­si­in nojat­en, että tämä nais­ten 80 sent­tiä on täysi myytti. 

    Paljon olen pätkä­työtä tehnyt erinäi­sis­sä työ­paikois­sa ja tilanteesta johtuen työ­paikan sosi­aalisen elämän ulkop­uolise­na tehnyt seu­raavia havaintoja. 

    A) naiset aloit­ta­vat päivän­sä muu­ta­mal­la kahvikupil­lisel­la jakaen koke­muk­si­aan zum­bat­un­nista tai Eetu-Valt­terin mitään tajua­mat­tomas­ta opet­ta­jas­ta (ei tajua E‑V:n neroutta). 

    Näinä kaht­e­na aamu­tunti­na miehet ovat tiivi­isti omis­sa työhuoneis­saan (voivathan he siel­lä selail­la pornoa, en tiedä. 

    Iltapäiväl­lä sama meno. 

    Vähin­tään puoli tun­tia käytetään nais­porukas­sa sen pohtimiseen, tilataanko pul­laa rusi­noil­la vai ilman. 

    B) naiset ovat paljon enem­män sairaus­lomil­la. Ilmeis­es­ti mikä tahansa kurkun käheys saa jäämään koti­in lep­äilemään. Miehet vetä­sevät neljänkympin kuumeessa buranan ja työkun­to on taattu. 

    Mil­loin tuurasin äitiys­lo­ma­laista, mil­loin sairaus­lo­ma­laista, mut­ta sama lop­putule­ma: kahdek­san tun­nin työt oli­vat tehtävis­sä noin kolmes­sa tunnissa. 

    Se oli jotenkin noloa, kos­ka eihän asi­as­ta voi sanoa mitään. Siinä aset­taa huonoon val­oon edel­lisen toim­i­jan, joten olin hiljaa. 

    Kyse nyt oli koulu­tus­si­h­teereistä ja eri­lai­sista assis­tent­ti-tyyp­pi­sistä työte­htävistä eli en halua täl­lä väheksyä laisinkaan niitä naisia, jot­ka raskaissa töis­sä tekevät aivan var­masti kaikken­sa– enkä johta­jata­son uranaisia, jot­ka var­masti tekevät myös kaikkensa. 

    Mut…

  91. Osmo aikoo kolminker­tais­taa puo­lus­tus­bud­jetin siir­tymäl­lä ammat­tiarmi­jaan! Onko se var­masti real­isti­nen tavoite tässä taloudel­lises­sa tilanteessa? 😉

    1. Asw­evelvol­lisu­us on eri­it­täin kallis tapa ylläpitää armei­jaa. Se ei näy val­tion bud­jetis­sa menoina vaan menetet­ty­inä tuloina. Koko mierspu0linen ikälu­ok­ka asfrmei­jas­sa mak­saa yhtä paljon kuin eläkeiän lasku puolel­la vuodella.

  92. “Kiin­teistöveroa kan­nat­taa korottaa.”

    Toiv­ot­tavsti tämä edis­ty­isi. Vuosit­tainen 2% maa-arvoille olisi hyvä tavoite.

  93. tpyy­lu­o­ma

    noi­ta ratkaisu­ja nyt ei vaan ole näkynyt

    Älä viit­si olla noin epäre­helli­nen. Suomel­la on run­saasti liikku­mavaraa, ihan kan­sain­välis­tenkin sopimusten puit­teis­sa, sen suh­teen kuin­ka tiukko­ja kri­teere­itä oleskelu­lu­valle tois­si­jaisen suo­jelun perus­teel­la, per­hei­den yhdis­tämiselle tai esimerkik­si puolisoiden hakemiselle van­has­ta koti­maas­ta (pääosin jär­jestet­tyjä avi­o­li­it­to­ja) asetetaan.

    Nyt tehtävät päätök­set näi­den suh­teen vaikut­ta­vat suo­raan siihen, onko Suomes­sa näitä tuli­joi­ta jälkeläisi­neen vuon­na 2030 kym­meniä vai sato­ja tuhansia.

    Sen teesken­telem­i­nen, ettei ole mitään mis­tä päät­tää, on silkkaa epärehellisyyttä.

    Asi­aan tulisi ottaa perustel­lusti kan­taa nyt. Kun esimerkik­si Ruotsin kehi­tyskulku voidaan vielä johdon­mukaisel­la poli­ti­ikalla välttää.

    Et viit­sisi puhua käytän­nöl­lisyy­destä kun oikeasti tarkoi­tat jotain ihan muuta.

  94. Ehdotan maan­laa­juista katet­tua ja läm­mitet­tyä pyörätiev­erkos­toa sekä Kes­ki-Euroopas­ta tut­tua kahvi­lakult­tuuria talvisen Man­ner­heim­intien tilalle.

  95. az:

    Et viit­sisi puhua käytän­nöl­lisyy­destä kun oikeasti tarkoi­tat jotain ihan muuta.

    Kiva että luet ajatuk­siani, tosin väärin kun tarkoitin ihan sitä mitä kir­joitn. Per­heeny­hdis­tämisen sään­töjä kiris­tetään jos se paisuu, veikkaisin että ensi vaa­likaudel­la ihan riip­pumat­ta siitä kuka on hal­li­tuk­ses­sa, ihan niin kuin sään­töjä sääde­tään lain­säädän­tö­työn nor­maalil­la muu­ta­man vuo­den viiveel­lä. Käytän­nön vaiku­tus on suu­ru­u­lu­okkaa sato­ja pako­laisia vuodessa, tämäkö on se kansakun­nan kohtalon kysymys?

    Jos halu­aa argu­men­toi­da ekspo­nen­ti­aalisen kasvun vaaro­jen puoles­ta tyyli­in yksi per­heeny­hdis­tämisen poikii toiseen ja niin edelleen ad infini­tum ja me kaik­ka asu­taan kali­faatis­sa, niin pitäisi sit­ten vielä jotenkin uskot­tavasti selit­tää että mik­si sään­nöt oli­si­vat samat sil­loin kun hak­i­joi­ta on 500, 5 000 tai 50 000? Tämä ns. keskustelu ylipään­sä tar­joaa muiden vir­hear­gu­ment­tien ohel­la lop­ut­to­mia esimerkke­jä tyyp­istä http://en.wikipedia.org/wiki/Slippery_slope

  96. Jos nyt jotain halu­aa maa­han­muu­tos­ta sanoa niin ollen lukenyt viime vuosi­na tasan yhden paperin ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta joka on järkevä, sisältää toimen­piteitä jot­ka voisi tehdä ja jot­ka ovat perustel­tu­ja. EVAn Tal­ent Avail­able sivul­ta 30 eteen­päin käsit­telee hallintoa ja sen ongelmia, http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/10/talent_available.pdf
    Lihavoin esi­tyk­set siitä mitä pitäisi tehdä:

    …Every­body knows that the immi­gra­tion and res­i­dence per­mit renew­al process is slow. It has been sug­gest­ed that it may actu­al­ly infringe upon civ­il rights. For exam­ple, peo­ple wait­ing more than six months for a deci­sion on exten­sion of a res­i­dence per­mit are in a state of lim­bo: they can­not leave the coun­try, local employ­ers are wary of hir­ing them, their access to pub­lic ser­vices is under­mined, they can­not sign longterm leas­es on hous­ing or indeed plan any­thing at all for the future.
    They are in dan­ger of becom­ing a drain on the sys­tem instead of an asset. There has to be a max­i­mum wait­ing time allo­cat­ed for this process.

    And since there is no guar­an­tee of when a deci­sion is forth­com­ing, appli­cants have no idea of how long they have to hang on, or when they might be enti­tled to place a few phone calls to get an update on the process.

    But it is also impor­tant to note that the sit­u­a­tion is very dif­fer­ent across the coun­try. Rur­al police offices are often much quick­er to process res­i­dence per­mit renewals, sim­ply because in rur­al areas there are few­er appli­cants than in urban cen­tres. Mean­while, the sit­u­a­tion at the Immi­gra­tion Police office in Mal­mi is embar­rass­ing with peo­ple wait­ing months for a decision.

    A thor­ough exam­i­na­tion of the immi­gra­tion process and its stum­bling blocks is need­ed, with the goal to allo­cate more funds for stream­lin­ing the process and unclog­ging bot­tle­necks

    For exam­ple, the country’s biggest bot­tle­neck should be close­ly exam­ined: the Immi­gra­tion Police Office in Mal­mi, where the cap­i­tal city region’s for­eign­ers are required to sub­mit res­i­dent per­mit renewals…

    One seri­ous prob­lem for expats in Fin­land is that fre­quent­ly, they are bound by legal doc­u­ments which they do not under­stand. For exam­ple, rental agree­ments, real estate con­tracts, and court doc­u­ments are not pro­vid­ed in Eng­lish. Even the Tax Admin­is­tra­tion, which has done a won­der­ful job of pro­vid­ing online doc­u­men­ta­tion in Eng­lish, still does not issue tax cards or annu­al tax pro­pos­als in any lan­guage oth­er than Finnish and Swedish.

    The Tax Administration’s com­mu­ni­ca­tions office says that they are very aware of the need for these forms in oth­er lan­guages, but face prob­lems of pri­ori­ti­sa­tion and resources. The Tax Admin­is­tra­tion says that before any trans­la­tion project can be launched, a com­mit­tee must decide through empir­i­cal data which lan­guages doc­u­ments should be trans­lat­ed into. Then they must iden­ti­fy qual­i­fied legal trans­la­tors, copy-edi­tors, get gov­ern­ment approval for the trans­la­tion project and then fund­ing for the undertaking.

    At the moment, they do not have the mon­ey need­ed to put such a pro­gramme into place, although they believe this will hap­pen, eventually.

    This atti­tude is almost com­i­cal if it were not so frus­trat­ing: a seem­ing­ly unwill­ing­ness to com­mit to action because of a sea of red tape, a lax ser­vice atti­tude and the desire to avoid being seen as putting any lan­guage above any oth­er. It is out­ra­geous, that after years of being an EU mem­ber state, and with vision­ary goals of becom­ing an inter­na­tion­al hub of tech­nol­o­gy and inno­va­tion, Fin­land can­not even pro­vide vital tax infor­ma­tion in for­eign languages.

    Yes, it would be ide­al to be able to pro­vide forms in a vari­ety of lan­guages, and yes, this will take some plan­ning and fund­ing. But there is no rea­son that with min­i­mal effort, the tax office could not quick­ly pro­vide its forms in Eng­lish – which is, after all, a kind of default inter­na­tion­al lan­guage. Cer­tain­ly it would be a vast improve­ment over the cur­rent sit­u­a­tion. This would inno way raise Eng­lish up as any kind of offi­cial lan­guage – this is mere­ly a quick prac­ti­cal step to serv­ing the inter­na­tion­al community.

    Minus­ta tuon viimeisen voisi sanoa tiukem­minkin ja laa­jen­taa mui­hin vas­taavi­in vira­nomaisi­in. Rajal­lis­ten resurssien maail­mas­sa vira­nomais­palvelua ei tul­la anta­maan tasaverois­es­ti kaikil­lä kielil­lä tamilista retoro­ma­ni­aan. Englan­nin ja ehkä venäjän kielelle pitäisi antaa jonkin­lainen sta­tus de fac­to viral­lisi­na kielinä, joil­la esimerkik­si yrit­ti­jä voi hoitaa perusasioin­nin ainakin isom­mis­sa kaupungeis­sa (Helsin­ki). Sama kos­kee kieli­v­aa­timuk­sia ylipään­sä, rapor­tis­sa on pitkät pätkät siitä että työ­nan­ta­jat nyt voisi­vat ihan tosis­saan miet­tiä minkälaista suomen kie­len taitoa joku tehtävä vaatii ja minä lisäisin tähän että puut­teelli­nen kieli­taito voisi olla perustelu hie­man pienem­mälle TESin mukaiselle pal­ka­lla siinä kuin puut­teelli­nen tutk­in­tokin. Julkisel­la puolel­la HSL:lle tämä esimerkik­si on käytän­nön ongel­ma, ja jos viran­hoito edel­lyt­tää viral­lis­es­ti sekä suomen että ruotsin taitoa niin mon­tako­han tuol­laista muut­ta­jaa löytyy?

    Lyhyesti san­ot­tuna se olen­nainen kielikysymys on ihan muu kuin pakkoruotsi.

  97. tpyy­lu­o­ma,

    Voisin ehkä ymmärtää näke­mys­täsi, jos meil­lä ei olisi Euroopas­ta lukuisia esimerkke­jä, mm. länsi­naa­purista, siitä, kuin­ka muu­ta­mat tuhan­net voivat paris­sa vuosikymme­nessä kas­vaa sadoik­si tuhan­sik­si. Kuin­ka tuli­joi­ta, joille voimas­sa ole­van lain­säädän­nön poh­jal­ta pitää antaa oleskelulu­pa voi olla äkisti kym­meniäkin tuhan­sia yhdessä vuodessa Ruotsin kokoises­sa maassa.

    Mitään slip­pery slo­pea tai muu­ta esit­tämääsi muka­mas-fik­tio­ta ei tarvitse kek­siä, kun sen todel­lisu­ud­es­ta on run­saasti empi­iristä näyttöä.

    On turha teesken­nel­lä, etteikö siihen poli­ti­ikalla vaikutettaisi.

    Väität ettei ratkaisu­ja ole esitet­ty. Ehto­jen tiuken­t­a­mi­nen on hyvin selvä ratkaisu, vai väitätkö muuta?

  98. Ehto­jen tiuken­t­a­mi­nen on hyvin selvä ratkaisu, vai väitätkö muuta?

    Niin siis per­heeny­hdis­tämisen ehto­jen tiuken­t­a­mi­nen, vaiku­tus kuten todet­tu käytän­nössä joitain sato­ja vuodessa. Johtuuko Ruotsin ulko­maalaisväestön kasvu sin­un mielestäsi per­heeny­hdis­tämi­sistä? Euroopan pahin pako­laisongel­ma on Kreikas­sa, onko sin­un mielestäsi Kreikan ulko­maalais­poli­ti­ik­ka lepsua?

    On turha teesken­nel­lä, etteikö siihen poli­ti­ikalla vaikutettaisi.

    Niin miten tarkalleen ajat­telit vaikuttaa?

    Ihan noin selvyy­den vuok­si, muis­te­len hämärästi mutis­seeni niin että se pää­tyi jopa pain­o­mus­teelle joskus 90-luvul­la että onko Suomeen tarkoi­tus tuo­da uusi alalu­ok­ka van­han tilalle ulko­mail­ta? Enkä ollut ain­oa, ei tässä keskustelus­sa mitään muu­ta uut­ta ole kuin pain­okelvo­ton kie­lenkäyt­tö, samat tyh­mät ideat malli­in vas­taan­ot­tokeskuk­set kor­peen on kuul­tu ja jopa valitet­tavasti osa toteutet­tu. Argu­men­tit meni muis­taak­seni suur­in­pi­irtein niin että puoles­ta puhuu se että tuli­jalle on absolu­ut­tis­es­ti parem­pi olla pien­i­t­u­loinen Suomes­sa kuin keski­t­u­loinen koti­maas­sa ja että jonkun se siivous­du­u­nikin pitää tehdä, vas­taan taas se että etnis­es­ti erot­tu­va sosi­aa­li­nen alalu­ok­ka on hel­posti ylisukupolvis­es­ti jatku­va ja muutenkin ikävä asia. Tuo­ta voi sit­ten pun­ni­ta. Varsi­nainen kysymys kuitenkin oli että voiko asial­la ihan oikeasti tehdä juuri mitään poli­it­tis­ten rajoit­tei­den puit­teis­sa (työ­nan­ta­jien paine), demograafis­ten reali­teetit ja (raja)valvonnan rajoit­teet huomioonot­taen? Henk. koht. mielip­i­teeni on että ei, kovin tiukalla valvon­nal­la tehdään salakul­je­tuk­ses­ta ja pimeästä työstä niin kan­nat­tavaa että yrit­täjiä kyl­lä löy­tyy, saat­taa hyvinkin jopa lisätä maa­han­muut­toa kuten kiel­to­la­ki viinan juontia.

  99. Ehdo­tuk­seni armei­jan uudistamiseksi.

    1. Hyvin lyhyt, muu­ta­man viikon, myös naisille pakolli­nen kansalais­palvelu. Sisältää sivi­ilikri­is­in­hallintaa ym sairaan­hoitoa. Sen voi kor­va­ta saman pituisel­la aseel­lisel­la palvelul­la, johon pitää anoa.

    2. Aseel­lises­sa perusk­oulu­tuk­ses­sa annetaan riit­tävät taidot jot­ta väki saadaan mobil­isoitua kun yhtä huonos­ti koulutet­tua miljoo­nan miehen armei­jaa kasa­taan rajan taa.

    3 Peruste­taan jenkkien kansal­liskaartin kaltainen puo­liammat­ti­lais­armei­ja perusk­oulu­tuk­sen saaneista vapaae­htoi­sista, jot­ka palvel­e­vat muu­ta­man vuo­den esim. viikon­lop­un kuus­sa, kak­si viikkoa vuodessa. Hei­dän tehtävän­sä on pitää jatku­vasti yllä johto­jär­jestelmiä ja teknisiä ase­la­je­ja mobil­isaa­tion var­al­ta ja varautua vaik­ka strate­gisen iskun tor­jun­taan. Suomes­sa on lehti­ti­eto­jen mukaan 300000 korkeak­oulu­opiske­li­jaa ja 138900 ammat­tiko­rkeak­oulu­opiske­li­jaa, niiden joukos­ta löy­tyy var­masti riit­tävästi vapaaehtoisia(köyhiä).

    4. Jos halu­taan jatkaa sotimista Afgan­istanis­sa, tulisi myös perus­taa pieni, esim pataljoo­nan, ammattiarmeija.

  100. Miten olis Tax Wahlroos (tänään Uud­es­ta Suomes­ta bongattu):

    - Kuu­lumme kehit­tyneistä maista siihen har­valukuiseen maid­en joukkoon, jot­ka ei vero­ta maa- ja met­sä­talous­maa­ta. Mil­lä helkkarin perus­teel­la suo­ma­lainen maat­alousyrit­täjä nos­taa kahdek­sansa­taa euroa per hehtaari eikä mak­sa siitä mitään veroa? Jos me verotet­taisi­in maa- ja met­sä­talous­maista viisi euroa per hehtaar­il­ta, se tuot­taisi vähän vajaa puoli mil­jar­dia euroa, mikä on ihan kiitet­tävä raha, Wahlroos laskeskelee.

    Kuu­lostaa hyvältä!

  101. Työ­matkavähen­nys pois ja tilalle kaava­mainen 200 e/v työ­matkavähen­nys kaikille. Ei kai ole val­tion tehtävä tukea sitä, että asu­taan kaukana työpaikasta?

  102. Lai­tan heti toisen perään: Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va kaikille myös niille, jot­ka eivät ole kas­san jäseniä. Kaikki­han sen verois­saan kuitenkin mak­sa­vat, on älytön­tä että sen hallinnoin­ti on hajautet­tu kym­meni­in kas­soi­hin ja että se on val­jastet­tu ay-liik­keen markkinointikikaksi.

  103. “- Kuu­lumme kehit­tyneistä maista siihen har­valukuiseen maid­en joukkoon, jot­ka ei vero­ta maa- ja met­sä­talous­maa­ta. Mil­lä helkkarin perus­teel­la suo­ma­lainen maat­alousyrit­täjä nos­taa kahdek­sansa­taa euroa per hehtaari eikä mak­sa siitä mitään veroa? Jos me verotet­taisi­in maa- ja met­sä­talous­maista viisi euroa per hehtaar­il­ta, se tuot­taisi vähän vajaa puoli mil­jar­dia euroa, mikä on ihan kiitet­tävä raha, Wahlroos laskeskelee.”

    http://www.uusisuomi.fi/raha/109373-bjorn-wahlroosin-pinna-paloi-miksi-saan-tukea-273000€v

  104. “Siis henkilökun­ta menisi yksi­tyis­sek­to­rille! Kyl­lä ter­veyskeskuk­sen tuotan­to putoaa, jos henkilöstöä ei ole – vai miten Liian van­ha tilanteen hoitaisi?
    Yksi­tyisen puolen asi­akkaik­si tietysti meni­sivät ne, jot­ka pysty­i­sivät – lisää tulisi jonkin verran.”

    Ei yksi­tyisellekään vain men­nä, kyl­lä yksi­tyi­nen teke tarveharkinnan.

    Terkkarei­den asi­akkaina ovat työt­tömät, eläkeläiset, lapset, nuoret, sairaat , siis poruk­ka jol­la ei ole maksukykyä.Etenkin kun he jou­tu­i­v­at mak­samaan moninker­tases­ti enem­män yksityisellä

    Työssäkäyvät saa­vat ilmaisen ter­vey­den­hoidon yksi­tyisel­lä jo nyt.

    Tuskin­pa yksi­tyi­nen kyke­nee nap­paa­maan mon­taakaan uut­ta asi­akas­ta tuos­ta mak­sukyvöt­tömästä joukos­ta ja niin­pä ei syn­nyt uusia työpaikkojakaan.

    Taitaa olla real­is­mi hukassa

  105. tpyy­lu­o­ma,

    Rehellis­es­ti tode­ten on sanoin kuvaam­a­ton­ta, kuin­ka pihal­la voit olla tästä kysymyk­ses­tä. Puhut Suomes­ta kuin jostain eteläisen Euroopan maas­ta, jonne pujahde­taan rajavalvon­nan huo­maa­mat­ta ja jos­sa eletään tuhan­sit­tain lait­tom­i­na siir­to­laisi­na työtä tehden. Se on hie­man helpom­paa Kreikas­sa tai Espan­jas­sa tai Ital­ias­sa, kun ei ole talvisin 20C pakkas­ta ja eroaa täysin Suomeen kohdis­tu­vas­ta elin­ta­sosi­ir­to­laisu­ud­es­ta. Kos­ka et käy tätä keskustelua ensim­mäistä etkä toista ker­taa, niin ei tuol­laiselle vääris­te­lylle pidä olla lainkaan kärsivällisyyttä.

    Pain­o­tan vielä, kos­ka tämä on toden­näköis­es­ti Suomen pitkän aikavälin tule­vaisu­u­den kannal­ta tärkein yhteiskun­nalli­nen kysymys, että on täysin poli­it­ti­nen val­in­ta, han­kki­iko myös Suo­mi oman “euroop­palaisen” sato­jen tuhan­sien suu­ruisen islami­lais-afrikkalaisen vähem­mistön­sä, jon­ka väistämät­tömänä luon­nol­lise­na seu­rauk­se­na ovat suurkaupunkien lisään­tynyt väki­val­ta, jen­git, ghet­tou­tu­mi­nen, ongel­mak­oulut, öisen kaupunkiym­päristön muut­tumi­nen tur­vat­tomam­mak­si, yleinen suurkaupunkien asuin­vi­ihtyvyy­den vähen­e­m­i­nen jne., jon­ka myös Merkel, Cameron ja Sarkozy ovat havah­tuneet myöntämään.

    Älä edelleenkään väitä, ettei voitaisi vali­ta toisin. Poli­itikko­jen vas­tu­u­na olisi ker­toa, mitä he halu­a­vat vali­ta ja mik­si. Moni on paen­nut tuon ei voi­da vali­ta mantran taakse, aivan kuin olisimme jonkin luon­non­voiman kohteena, jota kut­sua esim. “kan­sain­välistyväk­si maail­mak­si”, vaik­ka kyse on yhä hyvin vah­vasti omas­ta päätän­tä­val­las­tamme. Voimme päät­tää tois­si­jaisen suo­jelun perusteista ja monista muista keskei­sistä tekijöistä.

    Poli­itikon vas­tu­u­na olisi perustel­la, miten hän halu­aa niistä päät­tää ja mik­si, eikä väis­tel­lä näin tärkeitä kysymyk­siä tai jaaritel­la niistä ympäripyöreyk­siä tai epämääräisyyksiä.

  106. Min­ua nyt ihme­tyt­tää kovasti maa­han­muu­ton poisjät­tämi­nen aihelistasta. 

    Hesarin tänään julk­ista­man gallupin mukaan perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus on jo 17,9 pros­ent­tia. Yksi kan­tavista teemoista monil­la PS:n kärkiehdokkail­la on juuri human­i­taarisen maa­hamuu­ton voimakas rajoittaminen. 

    Onhan aiheesta tääl­lä toki joitain aloituk­sia, mut­ta ei min­ullekaan (az) ole jäänyt oikein selvää kuvaa Osmon näke­myk­sistä. Ain­oas­taan se, että kiin­tiö­pako­lai­sista tulisi kuo­ria ker­ma päältä, mut­ta entäs tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka noin muuten..

    Hie­man huvit­taa, kun Osmo postasi vielä hil­jat­tain per­su­jen kan­nat­ta­ja-ana­lyysin­sa päähän­potk­i­tu­ista luusereista, joil­la on järkyt­tävän mata­la koulu­tus­ta­so. Ehkä kuitenkaan liki viidennes suo­ma­lai­sista ei voi täyt­tää tätä määritelmää. 

    Pakko­ruot­si, sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to ja maa­han­muut­to — siinä iso­ja kysymk­siä. Onko Osmon vaikea ottaa näi­hin kan­taa, kun näke­myk­set poikkea­vat vihrei­den viral­lis­es­ta lin­jas­ta? Onko Osmo piilopersu?

  107. tpyy­lu­o­ma,

    Per­heeny­hdis­tämishake­muk­sia on jonos­sa täl­lä het­kel­lä n. 9000 kap­palet­ta. Kuukausit­tain uusia hake­muk­sia tulee kolmisen­sa­taa. Nämä ovat käytän­nössä kaik­ki somalialaisilta.

    Mikäli per­heenkokoa­jal­ta edel­lytet­täisi­in toimeen­tu­loa ilman yhteiskun­nan tukea ja sopi­van kokoista asun­toa per­heelle, niin kuin­ka mon­en luulet näistä Suomeen päätyvän?

    Eli mis­tä “sadoista” puhut? Kym­menistä tuhan­sista puhumi­nen on huo­mat­tavasti lähempänä totu­ut­ta muu­ta­man vuo­den aikajänteellä. 

    Ja tässä se direk­ti­ivi, johon usein vedo­taan. Tästä voi tode­ta, että mitään velvoitet­ta nykyisen kaltaiseen per­heeny­hdis­tämiskäytän­töön Suomel­la ei ole. 

    Sisäasi­ain­min­is­ter­iön läpyskästä poimittua: 

    Direk­ti­ivin mukaan jäsen­val­tio voi vaa­tia hake­muk­sen tehneeltä henkilöltä todis­tei­ta, että
    per­heenkokoa­jal­la on riit­tävät asuin­jär­jeste­lyt, sairaus­vaku­u­tus sekä per­heen ylläpi­toon riittävä
    toimeen­tu­lo. Riit­täväk­si asuin­jär­jeste­lyk­si direk­ti­ivi määrit­telee asun­non, jota voidaan pitää
    vas­taa­van­laisen per­heen tavanomaise­na asun­tona samal­la alueel­la. Sairaus­vaku­u­tuk­sen tulisi direktiivin
    mukaan olla yhtäläi­nen jäsen­val­tion kansalaisen vaku­u­tus­tur­van kanssa. Direk­ti­ivi määrit­telee riittävän
    toimeen­tu­lon sel­l­aisek­si, ettei per­heenkokoa­jan tai hänen per­heen­jäsen­ten­sä tarvit­sisi turvautua
    jäsen­val­tion sosi­aal­i­huolto­jär­jestelmään. Riit­tävän toimeen­tu­lon määrit­te­lyn tulisi ottaa huomioon
    kansal­liset vähim­mäis­palkat ja ‑eläk­keet sekä per­heen­jäsen­ten lukumäärä.

  108. Ei kan­na­ta antaa poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien, varsinkaan pop­ulistien, päät­tää agen­das­ta. Itse en voisi äänestää ehdokas­ta, jon­ka mielestä pakko­ruot­si, sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to ja maa­han­muut­to ovat vaalien tärkeimpiä kysymyksiä.

  109. az, 2008 — 2009 oli poikkeuk­sel­lisen paljon per­heeny­hdis­tämis­hanke­muk­sia. 2009 annet­ti­in myön­teisiä päätök­siä 444 kap­palet­ta joka lie­nee jotain tuhat ihmistä. Kokon­aisuute­na kun­nat otti­vat vas­taan (2009) 2 167 pako­laista. Minä en ihan matemaat­tis­es­ti ymmär­rä miten sinä saat tästä Suomelle “sato­jen tuhan­sien suu­ruisen islami­lais-afrikkalaisen vähem­mistön­sä”, sem­minkin kun Suo­mi on sin­un mukaasi ihan eri jut­tu maa­han­muu­ton rak­en­teltaan kuin vaikka­pa Etelä-Euroop­pa, mut­ta eiköhän se taas ole niin että me vaan eletään ihan eri maailmassa.

  110. Itse en voisi äänestää ehdokas­ta, jon­ka mielestä pakko­ruot­si, sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to ja maa­han­muut­to ovat vaalien tärkeimpiä kysymyksiä.

    Piti näitä asioi­ta tärkeinä tai vähem­män tärkeinä, tulisi näi­hin kuitenkin mielestäni ottaa kan­taa. Tai toki voi olla otta­mat­takin, mut­ta antaa epälu­otet­ta­van vaikutel­man, jos kysymyk­si­in ei saa kansane­dus­ta­jae­hdokkaal­ta vastausta.

    Itse en äänestäisi ehdokas­ta, joka ei vas­taa kysymyk­si­in. Jos vas­taus on “en osaa sanoa” tai “min­ul­la ei ole kan­taa asi­aan”, on sekin kuitenkin vas­taus toisin kuin vaikeneminen.

  111. - Sanan­va­paus on pyhä. Suomen tulisi näyt­tää maail­malle esimerkkiä vapaas­ta demokraat­tis­es­ta tietoy­hteiskun­nas­ta. Vihreät Brax­in johdol­la eivät tun­nu ole­van tämän idean takana. Rasis­tis­es­ta idi­o­tismista voi kyl­lä mielu­usti jakaa pikasakko­ja. Kaiken täy­tyy kuitenkin olla täysin avoin­ta ja perustel­tua. Ei sel­l­aista farssia joka aset­taa koko Suo­ma­laisen oikeuslaitok­sen naurunalaiseksi. 

    - Asevelvol­lisu­u­den voisi min­un puolestani muut­taa vapaae­htoisek­si niin että porkkanana olisi myös n. 1000€/kk palkka.

    - Kiel­tenope­tus tulisi vapaut­taa. Kun­nat voisi­vat halutes­saan päät­tää olla kaksikielisiä. 

    - Human­itääri­nen maa­han­muut­to tulisi olla rajat­tua siihen n. 1000 maa­han­muut­ta­jaan vuodessa. Pain­ottuen naisi­in ja lap­si­in. Kansal­lisuuk­sien jakau­man tulisi olla suh­teel­lisen tasainen. Ja näille tar­jot­taisi­in täysi tuli. 

    - Maa­han­muut­toon oppe­ja vaikka­pa Kanadas­ta, eli pistey­tys käyt­töön. Maa­han­muut­to ei saisi heiken­tää huolto­suhdet­ta, eikä rumen­taa rikos­ti­las­to­ja. Paatuneet väki­val­tarikol­liset tulisi karkot­taa lähtö­maa­hansa ja ottaa sieltä vaik­ka pari orpo­las­ta tilalle. Maa­han­muut­to etelän maista ei ole ekologista.

    - Maat­alous­tukia tulisi laskea. Maat ja met­sät verolle. Soi­ta pitää suo­jel­la. paras­ta kehi­tys­a­pua on antaa mah­dol­lisu­us köy­hien maid­en maanvil­jeli­jöille. Suo­ma­lainen maanvil­je­ly ei ole ekologista.

  112. Eli­na, yleen­sä kään­nyn tilas­toa­siois­sa Tilas­tokeskuk­sen puoleen jol­la on mm. eri­no­maiset web­bi­sivut. Ja sivu­men­nen henkilöko­htainen yksi pikku asia on että sitä viras­toa ei todel­lakaan ruve­ta sotke­maan alueel­lis­ta­mal­la, prkl. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

    Itse asi­as­ta edelleenkin sitä mieltä että toimi­va ratkaisu olisi laskea per­heeny­hdis­tämiset samaan pako­laiski­in­tiöön, poli­itikot voi sit­ten vään­tää siitä kuin­ka iso sen tulee olla. Voipi tosin olla jotain juri­disia esteitä, en tunne asi­aa tarpeek­si hyvin. Mitään tuom­moista avaus­ta on kuitenkaan miltään puolueelta odota, kos­ka se tabu maa­han­muut­tokeskustelus­sa on se että sal­lit­tua on vain pitää asen­nekas­va­tusaarno­ja suun­taan tai toiseen ja muuten arvolässyttää.

  113. JR,

    Ei konkreet­tisi­in kysymyk­si­in kom­men­toimi­nen ole pop­ulis­mia vain sik­si kos­ka nämä aiheet eivät sin­ulle ole mieluisia. Sin­ul­la on tietysti täysi oikeus olla äänestämät­tä ehdokas­ta, joka julkeaa kom­men­toi­da pakko­ruot­sia tai maa­han­muut­toa, mut­ta onnek­si edu­s­tat siinä vähemmistöä.

    Jos tämän muiden kom­men­toimat­to­muu­den joh­dos­ta perus­suo­ma­laiset kom­men­toimal­la pää­sevät sit­ten päät­tämään niistä tärkeäm­mistäkin asioista (jot­ka toki ovat tärkeitä) ja siinä onnis­tu­vat tekemään jotain sel­l­aista kuin mitä pahim­mil­laan pelätään, niin kom­men­toimat­tomat kan­ta­vat aika suuren vastuun.

    Tänään PS 17,9% ja raaka­datas­sa ainakin 25%. 17,9% on ennus­tus vaalien äänisaal­ista, kan­na­tus on jo paljon korkeam­paa. Jos­sain vai­heessa tulee eteen sen miet­timi­nen, kuin­ka järkevää on luovut­taa nämä aiheet yhdelle puolueelle omak­si alueek­seen. Kos­ka äänestävät kansalaiset ne kuitenkin koke­vat tärkeik­si. Koke­vat nyt, ja koke­vat 2015 ja koke­vat 2019.

    Ei tuos­sa kan­taa ottamisen väis­telyssä ole pidem­män päälle juuri mitään point­tia, vaik­ka sil­lä sin­un yhden ääne­si menettäisikin.

  114. tpyy­lu­o­ma,

    Yksi hake­mus käsit­tää yhden ihmisen eli 444 myön­teistä päätöstä tarkoit­taa 444 ihmistä. Kos­ka maa­han­muut­tovi­ras­to käsit­telee n. tuhat hake­mus­ta vuodessa puo­let siis hylätään. Käsit­te­ly tapah­tuu haas­tat­tele­mal­la usein luku- ja kir­joi­tus­taido­ton­ta henkilöä, joten se on hidas­ta hommaa.

    (Voi olla, että hake­musten käsit­te­lymäärä on van­haa tietoa. Resursse­ja on ehkä lisätty.)

    Soma­lialais­ten per­heeny­hdis­tämishake­muk­set ovat jatku­vas­sa kasvus­sa, joten et voi sanoa, että niitä oli vuon­na 2009 poikkeuk­sel­lisen paljon muuten kuin entiseen nähden. 

    Tuo liki 9000 soma­lialais­ten per­heeny­hdis­tämishake­mus­ta kom­ment­tis­sani oli joka tapauk­ses­sa liioit­telua. Maa­han­muut­tovi­ras­ton sivul­la on 5500 hake­mus­ta jouluku­un 2010 alus­sa Eli oikea luku täl­lä het­kel­lä lie­nee kuu­den tuhan­nen kieppeillä.

  115. Verotilien käyt­töönot­to:
    ‑Jokaiselle kansalaiselle verotili, jon­ka kaut­ta kuka tahansa voi mak­saa verotet­tavaa tuloa henkilölle.
    ‑Tililtä vähen­netään verot yms. automaat­tis­es­ti ja lop­pu siir­retään pankkitilille
    Seuraukset:
    ‑Byrokra­t­ian vähen­tämien työ­nan­ta­jil­ta ja pienyrittäjiltä
    ‑Har­maan talouden väheneminen
    ‑Paperiso­dan vähen­e­m­i­nen jnejne.

  116. Ilmastopoli­ti­ik­ka.
    Sen ver­ran isoista asioista on kysymys, että jotain selvi­tys­tä ajatuk­sis­tasi näitäkin koskien kaipaisin, vaik­ka oletkin pro­filoitunut enem­män muiden (myös tärkei­den) asioiden poliitikoksi.

  117. Eli­na valehtelee:

    Yksi hake­mus käsit­tää yhden ihmisen eli 444 myön­teistä päätöstä tarkoit­taa 444 ihmistä. 

    Avasin tpyy­lu­o­man linkin ja toden tot­ta: yksi hake­mus per perheenkokoaja.

    Mut­ta mis­tä ihmeestä tpyy­lu­o­ma päät­telet, että tämä tarkoit­taa noin tuhat­ta ihmistä? Soma­lialainen per­heeny­hdis­täjä tekee keskimäärin hake­muk­sen 4–5 perheenjäsenestään. 

    Ja järky­tys: nämä 6000 hake­mus­ta jonos­sa tarkoit­ta­vat siis n. 30 000 somppulia.

    Niitähän tulee oves­ta ja ikkunoista ja ves­san­pön­töstä. Koh­ta niitä on jopa Munkkivuores­sa, joka on ollut soma­l­ifree-zone viimeisenä suo­ma­laisu­u­den lin­nakkeena Helsingissä.

    Apua, ne vie mun naiset..!

    Täy­tyy muut­taa Etelä­man­tereelle. Ai niin,sekin sulaa 🙁

  118. Oletkin näköjään lisän­nyt sit­ten eilen luon­nok­seesi main­in­nan huume­poli­ti­ikas­ta. Pidän lisäys­tä erit­täin kan­natet­ta­vana, vaikken ehkä uskokaan, että sin­un on kan­nat­tavaa tehdä siitä eri­tyisen näkyvää vaaliteemaa.

    Kir­joitit jo heinäku­us­sa aiheesta sinän­sä erit­täin pätevän tek­stin, mut­ta päädy­it jostain syys­tä totea­maan, ettei Suomes­sa ole syytä nou­dat­taa muu­ta maail­maa lib­er­aalimpaa politiikkaa. 

    Olen tästä eri mieltä: myös meil­lä on huumau­sainei­den ja kiel­to­lain aiheut­tamia ongelmia, vaikkeivät ne olekaan yhtä näkyviä kuin Mek­sikos­sa tai Yhdys­val­lois­sa. Huumau­saineen käytöstä kiin­ni­jäämi­nen voi johtaa työ­paikan menet­tämiseen, saa­mat­ta jäämiseen tai vaikka­pa tarpeel­lisen reseptin uusi­mat­ta jät­tämiseen hyvin kyseenalaisin perustein. 

    Mielestäni olisi perustel­tua ajaa dekrim­i­nal­isaa­tio­ta Suomes­sakin — siinä ohes­sa hoi­tu­isi myös käytän­nössä monien vaa­ti­ma kannabik­sen “lail­lis­t­a­mi­nenkin”. En henkilöko­htais­es­ti tee eroa ham­pulle ja kovem­mille aineille, vaan minus­ta esi­tyk­sesi hero­i­inin myyn­nistä Alkos­sa on erit­täin hyvä, mut­ta olenkin ajat­telul­tani kai poikkeuk­sel­lisen lib­er­aali; mis­tä voin olla samaa mieltä mon­en kon­ser­vati­ivisem­man kanssa lie­nee, että monis­sa tapauk­sis­sa käytöstä olisi parem­pi jät­tää rankaise­mat­ta kuin rankaista. Lyhyel­lä tähtäimel­lä tämä olisi riit­tävää asi­aan liit­tyvän kan­sain­välisen ulot­tuvu­u­denkin vuoksi.

    Nykyi­nen käytän­tö, jos­sa jokainen tajun­taan vaikut­ta­va aine pyritään aja­maan välit­tömästi pimeille markki­noille yksinker­tais­es­ti siitä syys­tä, että se vaikut­taa tajun­taan, ei ole järjellinen.

  119. Lisää vero­tu­lo­ja valtiolle:
    * Turpeen veroe­tu­jen poistaminen
    * Muutenkin uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen käytön kovem­pi verot­tami­men (kaivos­toim­inta ym)

  120. Suurin toiveeni on, ettei Osmo sanoisi maa­han­muu­tos­ta sanaakaan (pait­si jos siihen on oikea syy; täl­lä het­kel­lä ei ole). Asi­as­ta on turha tehdä vaa­likysymys­tä. Antaa las­ten leikkiä hiekkalaatikol­la rauhas­sa sil­lä välin kun aikuiset keskit­tyvät aikuis­ten juttuihin.

    Tässä esimerkke­jä järke­vistä vaalikysymyksistä:

    - Ter­vey­den­huolto pois kunnilta
    — Kaupunkiseu­tu­jen hallinto on järjestettävä
    — Val­tion on vihel­let­tävä poik­ki kun­tien pyrkimys valikoi­da asukkaitaan
    — Infrain­vestoin­tien rahoi­tus val­ti­ol­ta kun­nil­la ja maakunnille
    — Han­k­in­ta­lakia on järkevöitet­tävä sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon hankinnoissa

    Juuri täl­lai­sista oikeista, aikuis­ten ihmis­ten kysymyk­sistä vaalien alla tulee keskustel­la. Pysy asial­in­jal­la, Osmo!

  121. Mallies­imerk­ki:

    Antaa las­ten leikkiä hiekkalaatikol­la rauhas­sa sil­lä välin kun aikuiset keskit­tyvät aikuis­ten juttuihin.

    Juuri täl­lais­ten ylim­ielis­ten asen­tei­den takia per­su­jen kan­na­tus 17,9 ja vihrei­den jotain ihan muuta. 

    Osmo ei noin ylim­ieli­nen ehkä ole? Mut­ta onnis­tu­it mus­ta­maalaa­maan hänetkin kommentillasi. 

    Nim­imerkkisi on muuten varsin osu­va: ämmä

  122. “Suo­mi voisi ottaa mallia muus­ta EU:sta”

    Niin että juuri näil­lä mail­la menee niin hyvin, että Suomen pitäisi ottaa mallia?”

    Suo­mi on vain muu­ta­man vuo­den jäl­jessä noista ja mitä enem­män lainaamme muille ja takaamme mui­ta sitä nop­sam­min saavu­tamme nuo“kilpailijat”.

    Ei kan­na­ta nau­raa itselle.Kyllä se julkisen sek­torin palkko­jen leikkaus on nopein ja har­mit­tomin tapa tas­apain­ot­taa talous

  123. “A) naiset aloit­ta­vat päivän­sä muu­ta­mal­la kahvikupil­lisel­la jakaen koke­muk­si­aan zum­bat­un­nista tai Eetu-Valt­terin mitään tajua­mat­tomas­ta opet­ta­jas­ta (ei tajua E‑V:n neroutta).

    Näinä kaht­e­na aamu­tunti­na miehet ovat tiivi­isti omis­sa työhuoneis­saan (voivathan he siel­lä selail­la pornoa, en tiedä. ” 

    Tuo­han ei johdu nais­ten ja miesten välis­es­tä eros­ta vaan huonos­ta johtamisesta.
    Esmieshän tuon pölöt­tämisen sallii.

    Tai­dat olla ollut kunnanhommissa

  124. “Vapaa autoe­tu työ­suhde-etu­na kiellettävä”

    Ihan OK.

    Jokin vero­helpo­tus pitäisi saa­da työ­matkansa fil­laroiville. Vero­pros­entin pienen­nys niille jot­ka todis­tet­tavasti pyöräilevät työ­matkat kesäaikaan. Talvel­la tietysti ei voi vaa­tia fil­laroin­tia jo turvallisuussyistä.

    Otsikko voisi olla: Uuden polkupyörän hin­taa vas­taa­va vuo­tu­inen vero­helpo­tus työmatkapyöräilijöille.

  125. Apteekki­laitos 2000-luvulle

    - 500 miljoo­nan euron säästö

    - ja mah­dol­lis­es­ti moninker­taisi­na tuloina globaalin lääkeke­hi­tyk­sen kaut­ta, yksi mah­dolli­nen pelas­tus­laut­ta Nokian jättäessä

    Suo­ma­lainen apteekki­laitos on van­hen­tunut, ja apteekkien vapaut­ta­mi­nen koulu­tuk­sen saaneille säästäisi veron­mak­sajien (Kela) raho­ja jopa puoli mil­jar­dia euroa näis­sä tule­vis­sa säästötalkois­sa. Se oli kohtu­ullista ja oikeu­den­mukaista Pikku kun­tienkin miljonääri­apteekkar­it eivät sovi tähän päivään.

    Vuo­den 2012 alus­sa on vapaudet­ta­va pääkaupunkiseu­tu, ja saatu­jen koke­musten myötä ede­tä. Myäs käsikaup­palääkkei­den lääkkei­den saami­nen lähikau­pas­ta olisi oikein, kuten monis­sa mais­sa on, ja johan nytkin saa mon­en­laisia vit­a­mini­valmis­tei­ta yms. mar­keteista. Vois­han joku niitäkin syy­dä ylimäärin ja saa­da ylian­nos­tuk­sen. Syr­jäseu­tu­jen ongel­maan voi olla nykyaikaisem­pia ratkaisua ns. pos­ti­apteek­ki. On hyvin yleis­es­tä ja ymmär­ret­tävää, että mon­et etelä­suo­ma­laiset osta­vat Tallinna matkoil­laan edulliset buranat, ja näin epä­tasar­vo myös osaltaan kas­vaa. Ja kyl­lähän jos osaa kau­pas­sa käy­dä, niin osaa myös tuote­selosteenkin lukea. Ei pidä pitää kansaa tyhmänä. 

    Ääneni sille, jon­ka vaalio­hjel­mas­sa apteekki­laitos muute­taan nykyaikaan ja veron­mak­sasille sopi­vak­si. Yleen­sä esitetään tarkoi­tushakuisek­si vas­taar­gu­men­tik­si lääkärikeskuk­set tai kat­sas­tusase­mat, joi­ta siir­tyivät ulko­maalai­somis­tuk­seen, ja oli ehkä negati­ivisia vaiku­tuk­sia. Nyt lähde­tään pääkaupunkiseudus­ta ja kat­so­taan tilanne, miten käy. Jos hin­nat laske­vat eikä palvelu huonone, niin sekä asi­akas että veron­mak­sa­ja on oikeu­den­mukainen voittaja.

    Sil­lä perustel­laan, että moni lääkealan ammat­ti­lainen jäisi tämän myötä työt­tömäk­si. Päin vas­toin saataisi­in vih­doin ja viimein lääke- ja bio­te­ol­lisu­us nousu­un, kun vapau­tu­isi ammat­ti­taitoista henkilöä ja saisimme paljon kaipaamia kasvuyri­tyk­siä ja vien­ti­t­u­lo­ja, jol­la voimme ylläpitää oikei­den­mukaises­ti jakau­tuneen hyvinvointivaltiomme.

    Tässä on myös sekin puoli, että ennen lääkkeitä valmis­tet­ti­in apteekeis­sa, mut­ta nyky­isin käytän­nössä lääk­keet valmis­teet lääkete­htaas­sa. Tämä muu­tos pitäisi näkyä apteekki­laitok­sen kehit­tämisessä. Hyvin hoidet­tua tämä paran­taa sekä lääkkei­den käyt­täjien, veron­mak­sajien, val­tion ja lääkealan ammat­ti­lais­ten tilannetta.

    Nykyi­nen monop­o­li­jär­jestelmä on eri­no­mainen apteekkareille ja apteekkarisu­vuille. Vaik­ka nyky­isin apteek­it ei periy­dy, niin näin on jos­sain määrin edelleen. Syynä on se, että oikeal­la suku­nimel­lä ole­va pääsee sel­l­aisi­in tehtävi­in lääke­huol­losta, joiden hoito kat­so­taan isok­si mer­i­ti­ik­si apteekkia hakiessa.

    Hyvä kysymys: mikäs olisi tärkein meri­it­ti? Tietysti uuden lääk­keen kehit­tämi­nen mukaan­lukien johtamis­taidot. Nyky­isin näil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Toinen hyvä kysymys: kuka apteekkari halu­aisi nyky­istä jär­jestelmää muut­taa, kor­ja­ta parem­min nykyaikaan sopivaksi. 

    En väitä, mut­ta esim. vaali­ra­hoituk­sen tietyt summarajat/lahjoittaja on hv-jär­jestelmässä hel­posti kierät­tet­tävästi monien apteekkarien myötä ja muil­la tavoin. On mah­dol­lista, että Hyvä veli/sisko ‑jär­jestelmä toimii, mis­tä pitäisi päästä Suomes­sa eroon.

    Esim.
    On mah­dol­lista, että apteekissa toimii kak­si yri­tys­tä, esim. luon­tais­tuotepuoli eriytet­ty osakey­htiök­si, ja jopa vaimon/pojan nimi­in. Voisi joku kat­soa miten muu­ta­man vuo­den aikana on mon­en apteekkarin palkkaa muutet­tu pääo­mat­u­lok­si. Tai vaikka­pa miten apteekkarin poi­ka tai tytär saa palkkaa tekemäl­lä tyyli­in apteekin esit­teen, ja näin itse apteekkarin tulo piene­nee. En väitä, että näin on.

    Siis nykyi­nen apteekki­laitos on siis objek­ti­ivis­es­ti van­hen­tunut. Nyky­isin käytän­nössä kaik­ki lääk­keet valmis­te­taan lääkete­htais­sa eikä apteekeis­sa, ja tämä kehi­tys pitäisi näkyä apteekkilaitoksessa.

    Porkkanaa ja keppiä

    Sil­lä, että jotkut yrit­tää kek­siä uuden lääk­keen, pitää olla suuri kan­nuste. Nyky­isin tilanne Suomes­sa on täysin vas­takkainen. Kun­tien miljonäärik­si pääsee myymäl­lä lääkkeitä monop­o­lin tuomin eduin. Pienel­lä tutk­i­jan pal­ka­lla lääke­tu­tutk­i­jat tekevät arvokas­ta, uuden lääk­keen kek­simistä, pitkäjän­teistä työtä, kun saman koulu­tuk­sen saan­nut apteekissa on veroka­len­terin käressä ilman yrit­täjän riskiä.

     

    Kova lob­baus käynnissä

     

    Nyt on kova lob­baus käyn­nis­sä, olkaa äänestäjien puolella.

     

    http://www.apteekkari.fi/blogit/reunamerkintoja/apteekkiasiaa-jyvaskylassa.html?page=6&p31=7

    “Kävin Jyväskylässä puhu­mas­sa apteekki­asi­aa. Kes­ki-Suomen apteekkariy­hdis­tys oli yhdessä alueen maakun­tali­iton kanssa jär­jestänyt infor­maa­ti­oti­laisu­u­den Kes­ki-Suomen vaalipi­irin kansanedustajille. 

    Läh­es kaik­ki vaalipi­irin kansane­dus­ta­jat saa­pui­v­at tilaisu­u­teen. Tämä oli eri­no­mainen saavu­tus, kun muis­taa, että eduskun­tavaal­i­tais­telu on käyn­nistynyt. Vaalit pide­tään huhtikuussa.

    Suo­ma­laisen apteekki­jär­jestelmän kannal­ta seu­raa­van eduskun­nan rooli on hyvin tärkeä. Saa­han Apteekki­toimin­nan kehit­tämistyöryh­mä työn­sä valmi­ik­si maalisku­un puo­lessa välis­sä. Se toiv­ot­tavasti luo hyvän perus­tan uuden hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan työlle apteekki­a­sioiden suhteen.

    Jyväskylän tilaisu­udessa – kuten myös aiem­mis­sa kansane­dus­ta­jati­laisuuk­sis­sa ympäri Suomea – kansane­dus­ta­jat yllät­tyivät tajutes­saan sen huo­mat­ta­van työn, mitä apteekeis­sa tehdään. Lääkeneu­von­ta, reseptin varmis­t­a­mi­nen ja tarvit­taes­sa oikaisem­i­nen, koneelli­nen annos­jakelu yms. vaku­ut­ti­vat kansane­dus­ta­jat apteekkien työn tärkeydestä.

    Apteekki­talouden haas­teet tuli­vat tilaisu­udessa varsin hyvin esille. Mitä se päät­täjien mielis­sä merk­it­see, jää nähtäväksi.

    Tilaisu­us jär­jestet­ti­in Val­tion kiväärite­htaan enti­sis­sä tilois­sa. Asei­den valmis­tus päät­tyi Jyväskylässä 1990-luvul­la ja tilat jäivät tyhjilleen. Nyt niis­sä työsken­telee val­ta­va määrä ihmisiä, kym­menis­sä eri yri­tyk­sis­sä. Tämä on hieno osoi­tus siitä, miten kaikkea van­haa ei pidä purkaa. Sille pitää löytää uut­ta, aikaan sopi­vaa käyttöä. 

    Onnek­si raken­nusten his­to­ri­as­ta ja siel­lä valmis­te­tu­ista aseista oli pieni näyt­te­lyti­la. Kun tulin aamul­la ennen tilaisu­u­den alkua paikalle, ehdin siihen huolel­la pere­htyä. Tehtaan his­to­ria on kun­ni­akas. Siel­lä valmis­tet­ti­in asei­ta vapautemme puoles­ta talvi- ja jatkosodis­sa tais­telleelle armeijallemme.

    Halu­an eri­tyis­es­ti kiit­tää niitä keskisuo­ma­laisia apteekkare­i­ta, jot­ka tilaisu­u­teen osal­lis­tu­i­v­at. Olen var­ma, että paikalla ollei­den kansane­dus­ta­jien käsi­tys suo­ma­lais­es­ta apteekkarista vahvis­tui myön­teisel­lä tavalla. 

    Ilk­ka Oksala

    Kir­joit­ta­ja on Suomen Apteekkar­ili­iton toimitusjohtaja”

  126. Nim­im. M., onko tuo “suurin toiveesi”, etteivät vihreät puhuisi maa­han­muu­tos­ta sanaakaan myös voimas­sa sil­loin kun perus­suo­ma­laiset ovat hal­li­tuk­ses­sa toteut­ta­mas­sa maa­han­muut­tolin­jauk­si­aan ja vihreät “aikuiset” istu­vat oppositiossa?

  127. Ovatko nämä “vapaa autoe­tu kiel­let­tävä” ‑vaa­timuk­sia esit­tävät muuten tosi­aan noin pihal­la? Tajua­vatko mitä tilalle tulee, ja mitä hei­dän pitää sit­ten ryhtyä vaatimaan?

  128. Eli­na, järkeilin että per­heeny­hdis­tyk­set var­maan sisäl­tyy kun­tien vas­taan­ot­tami­in pako­laisi­in ja kun vähen­tää siitä luvus­ta oleskelu­lu­vat ja kiin­tiö­pako­laiset niin luku on noin tuhat. Voipi olla että järkeilin väärin.

    Vihreil­lä on maa­han­muut­to-ohjel­ma, se on ver­rat­taen hyvä eli ei kovin hyvä. Hyvää on esimerkik­si sen tyyp­piset huomiot että har­maa­ta talout­ta tor­ju­taan, no tor­ju­mal­la har­maaya talout­ta ihan yleen­sä. Suurin osa maa­han­muut­toon liit­tyvistä ongelmista on ihan yleisiä ongelmia jot­ka tulisi kor­ja­ta joka tapauk­ses­sa, kan­nustin­loukut nyt vaan esimerkik­si kär­jistyy ihmis­ten kohdal­la joiden­ka työl­listymi­nen on muutenkin vaikea. Huonoa on sit­ten esimerkik­si käytän­nössä pakolli­nen (tuki­in sit­o­mi­nen) kie­lenopiskelu, ja tämä siis puolueelta joka tähän saak­ka johdon­mukaises­ti ja oikein on epäil­lyt pakkok­oulu­tusten mielekkyyt­tä yleen­sä, jos ihmi­nen ei halua istua kurssil­la niin ei hän mitään opi ja paik­ka on pois joltain koulu­tuk­seen haluavalta.

    Per­suil­la ei ole tähänkään yhtään mitään san­ot­tavaa, eli eivät ole edes väärässä. Mah­dolli­nen keskustelu eduskun­nas­sa pyöri­nee eril­lais­ten kyl­tyyrikysymys­ten ympäril­lä, joka on silleen tur­val­lista edus­ta­jien kannal­ta ettei län­si­maisen demokra­ti­as­sa val­tio päätä siitä mikä on kult­tuuri, mitä ihmiset ovat mieltä, mihin usko­vat, tms.

    Uusi kisa poli­ti­ikas­sa on siitä kuka sanoo eniten mieltä kiihot­tavista kysymyk­sistä, joi­hin ei tosin ole mitään käytän­nön mah­dol­lisuuk­sia tehdä mitään mikä on eri näp­pärää kun ei voi­da sit­ten syyt­tää toimet­to­muud­es­ta. Per­su­ja tästä on yksin turha syyt­tää, kokoomus nyt esimerkik­si pelasi ihan samaa ennen vaale­ja, ja medi­al­lakin on oma osansa. Kansaa saa juuri sel­l­aiset päät­täjät kuin halu­aa, ja jos kansaa nyt ei kiin­nos­ta, niin virkamieskun­ta päät­tää kun hei­dän val­it­se­mansa edus­ta­jat pat­sastelee. Niin kauan kun on hyvä virkamieskun­ta niin ei tuo nyt niin kauhea ongel­ma ole, mitään isom­pia uud­is­tuk­sia ei vaan noin synny.

  129. On irvokas­ta, että kap­i­tal­is­min epäko­hti­in joutuu puut­tumaan kap­i­tal­is­mi. Björn Walhroos soi­mi Suomea ain­oana maanaa joka ei vero­ta maakap­i­tal­is­te­ja. Hän ehdot­taa 25 euron veroa hehtaar­ille, mikä tietää n. 500 miljoon­aa valtiolle.

    Panee miet­timään, mik­si Suomes­sa maa- ja met­sä­taloudel­la on yrit­täjän ase­ma ja edut, Euroopan ylivoimais­es­ti korkeim­mat tuki­aiset, 56 vuo­den eläkeikä ym. ym.

    Wahlroos piti samas­sa puheessa kansal­lisia 141-tukia jär­jet­töminä ja vaati niiden lopettamista.

    Suomes­sa Keskus­ta on niin vah­va, että mikään puolue ei halua sohaista muu­ra­hais­pesää ja vaaran­taa ase­maansa vaalien jäkei­sis­sä hallitusneuvotteluissa. 

    Iro­nista on, että juuri tästä syys­tä Suomes­sa agraaripuolue on vahvem­pi kuin mis­sään muus­sa länsi-maassa.

  130. tpyy­lu­o­ma,

    Jos myön­teinen päätös on annet­tu, niin se ei takaa vielä asun­toa eli var­masti suurelta osin päätök­sen saa­neet asu­vat vielä vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa tai suku­lais­ten­sa luona ilman kir­jo­ja ja eivät näin ollen näy kun­tien vas­taan­ot­tamis­sa pakolaisissa. 

    Puhuin aikoinaan maa­han­muut­tovi­ras­ton yli­jo­hta­jan, Jor­ma Vuo­ri­on kanssa aiheesta ja hänen näkeymyk­sen­sä oli, että tilanne on soma­lialais­ten per­heeny­hdis­tämis­ru­uhkan kanssa aivan kestämätön. Yksik­er­tais­es­ti yhteiskun­nal­la ei hänen mukaansa ole käytet­tävis­sään läh­eskään niin paljon resursse­ja, mitä tarvi­taan pros­essin läpiviemiseen hake­muk­sen käsit­telystä asun­to­jen osoit­tamiseen ja onnis­tuneeseen kotouttamiseen. 

    Sik­si vähän ihmette­len, että esim. sin­ul­la on niin vim­mainen tarve vähätel­lä asi­aa. Luulisi Vuo­ri­on jos kenen tietävän asi­as­ta ja osaa­van aset­taa sen mittasuhteisiinsa. 

    Mut­ta ei tämä nyt elämää suurem­pi asia ole, siinä var­masti mon­et kom­men­taat­torit ovat oike­as­sa enkä itsekään niin ajat­tele. Kuitenkin kyseessä on var­masti suurem­pi asia Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta kuin vapaa autoe­tu ja mitä tuol­la lis­tas­sa nyt onkaan täl­lä hetkellä.

  131. Saisiko­han noi­hin asioi­hin vielä jonkun­laisen tärkeysindikaat­torin? Jollei muu­ta, niin mitkä ovat “hal­li­tuskysymyk­siä” ja mis­tä voidaan tehdä lehmänkauppoja.

    1. Saisiko­han noi­hin asioi­hin vielä jonkun­laisen tärkeysindikaat­torin? Jollei muu­ta, niin mitkä ovat “hal­li­tuskysymyk­siä” ja mis­tä voidaan tehdä lehmänkauppoja.

      Puolueet voivat aset­taa ehto­ja hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­miselle, yksit­täi­nen ehdokas nyt ei oikein voi.

  132. az: “onko tuo “suurin toiveesi”, etteivät vihreät puhuisi maa­han­muu­tos­ta sanaakaan myös voimas­sa sil­loin kun perus­suo­ma­laiset ovat hal­li­tuk­ses­sa toteut­ta­mas­sa maa­han­muut­tolin­jauk­si­aan ja vihreät “aikuiset” istu­vat oppositiossa?”

    Aikuisia löy­tyy toki muis­takin puolueista kuin vihreistä. Perus­suo­ma­laiset eivät pääse toteut­ta­maan omia lin­jauk­si­aan vapain käsin. Val­lan rak­en­teet ovat täyn­nä ei-perus­suo­ma­laisia eikä vaaleil­la vaikute­ta suo­raan kaikki­in palapelin osi­in. Pelkkä pin­nalli­nen pop­ulis­mi ja hajanaisen protestin kanavoin­ti eivät riitä todel­liseen, pitkäaikaiseen muu­tok­seen. Tuskin­pa nämä vaalit Suomen maa­han­muut­to- ja kehi­tyspoli­ti­ikkaa tai poli­it­tista kult­tuuria ja päätösten poh­jal­la ole­via arvo­ja mitenkään eri­tyisem­min mullistavat.

    Eli­na: “Juuri täl­lais­ten ylim­ielis­ten asen­tei­den takia per­su­jen kan­na­tus 17,9 ja vihrei­den jotain ihan muuta.”

    So? Ihan nor­maalia heilahtelua ottaen huomioon viimeaikaiset kohut ja sen, että epämääräiselle protes­timielialalle sat­tui löy­tymään sopi­va kana­va. Jos nyt ensin kat­sot­taisi­in, mitä per­sut tekevät vähäisel­lä val­lal­laan ja palataan asi­aan vuon­na 2015. Vas­ta sit­ten, lukuisien kom­pro­missien ja kiemurtelu­jen jäl­keen, nähdään kuin­ka pysyvästä ilmiöstä on kyse. Ja vaik­ka per­sut jäi­sivätkin keskisu­urek­si puolueek­si, niin entä sit­ten? En minä per­su­ja pelkää. Mik­si pitäisi?

  133. Yksit­täi­nen ehdokas, varsinkin jos on näkyvä mielipi­de­vaikut­ta­ja, toki voi esit­tää, toiv­ot­tavasti(?), kan­tansa hal­li­tuskysymyk­si­in ihan julkises­tikin. Eikö se ole lop­ul­ta aika nor­maalia yhteiskun­nal­lista keskustelua? Jos Heinälu­o­ma kom­men­toisi SDP:n hal­li­tuskysymyk­siä, niin olisiko se jotenkin ei suo­tavaa? Tai pitäisi olla? Vai onko tämä tähdel­lisin keskustelu ain­oas­taan kulissien suo­jaan tarkoitet­tua? Ei äänestyspäätösten poh­jak­si? Äänestäjille vain vihre­itä lei­jo­nia, pakotet­tu­ja hymyjä ja lupauslistoja?

    Vihreät toki kart­ta­vat avoin­ta keskustelua kipupis­teistään, mut­ta älä nyt viit­si kuitenkaan pajunköyt­tä syöt­tää. Jos Kokoomus voit­taisi vaalit ja vihreät saisi yllät­tävän hyvän tulok­sen, niin ei kissaa ehtisi sanoa kun yrit­täisit mui­ta vihre­itä vaku­ut­taa, ettei ydin­voiman tarvitse olla kyn­nyskysymys vaik­ka puolue on sen nyt jo äänestäjilleen kyn­nyskysymyk­sek­si luvannut.

    Vaik­ka ilmaiset vas­tus­tavasi, niin et pitänyt sitä kyn­nyskysymyk­senä kun vihreät läh­tivät hal­li­tuk­ses­ta, niin tuskin pitäisit nytkään.

    Äänestäjiä kohtaan rehellistä olisi toki ilmaista täl­laiset ja mon­et muut avoimesti ennen vaaleja.

    Ettei kaik­ki tun­tu­isi ole­van niin suurelta osin laskel­moitua julk­isu­u­den hallinnan peliä.

  134. Eli­na, min­un käsi­tys on se että sitä lain­säädän­töä pitäisi selkeyt­tää ja sulkea por­saan­reik­iä, mikä on ihan nor­maalia lain­säädän­nön ajan­mukaistamista, ja että hake­musten käsit­te­lyyn pitäisi saa­da reilusti lisää resursse­ja mikä taas on poli­it­ti­nen kysymys. On vähän vaikea suh­tau­tua vakavasti ehdo­tuk­si­in jot­ka lähtevät ylipään­sä siitä että resursse­ja pitäisi vähentää.

    On tuo minus­takin ongel­ma, se on vaan ver­rat­taen pieni. San­o­taan nyt vaik­ka näin, minus­ta puoli­son tulo­jen takia ihmis­ten jät­tämi­nen ilman mitään tukia on väärin ja tulee kor­ja­ta, mut­ta en oikeasti äänestäisi ehdokas­ta jon­ka mielestä juuri tuo on maail­man tärkein asia. Enkä varsinkaan sel­l­aista joka ei osaa ker­toa miten tuo tehdään.

  135. “Panee miet­timään, mik­si Suomes­sa maa- ja met­sä­taloudel­la on yrit­täjän ase­ma ja edut, Euroopan ylivoimais­es­ti korkeim­mat tuki­aiset, 56 vuo­den eläkeikä ym. ym.”

    Tuos­ta maa­jusi­in eläk­keestä tulee 80 % verovaroista eli val­ti­ol­ta, yrit­täjien 20 %
    Palka­nsaa­ja on ain­oa ryhmä,joka mak­saa omat eläkkeensä-

  136. - Kun­tien yhteistyö järkeistettävä

    - Armei­ja 2000-luvulle, samoin kuten pakko­ruotsin poistues­sa kaikil­la portailta

    - Kehi­tysy­hteistyö: Suomen mah­dol­lisu­us aut­taa kehi­tysy­hteistyötä ver­rat­ta­va esim. öljy-Norjaan

    - Apteekki­laitos 2000-luvulle
    — 500 miljoo­nan euron säästö
    — ja mah­dol­lis­es­ti moninker­taisi­na tuloina globaalin lääkeke­hi­tyk­sen kaut­ta, yksi mah­dolli­nen pelas­tus­laut­ta Nokian jättäessä

    - Maat­alouden kehit­tämi­nen, meil­lä on upeat mah­dol­lisu­udet vaik­ka yrt­tien ja tehokkaiden pen­sas­mustikoiden kas­vat­tamiseen val­oisan kesän ansiosta
    — eläkeikä maanvil­jel­lä ei kohtu­ulli­nen mui­ta kohtaan, eikä yrittäjäriskiä

    — Hyvä veli/sisko jär­jestelmän kitkem­i­nen , hv-jär­jestelmän on osoitet­tu olleen keskeinen syy Islannin rom­ah­tamiseen, tätä tapah­tuu hyvin monel­la alueil­la ja erit­täin laa­jaa, ja pahin­ta, että jotkut eivät näe sitä notku­vien pöy­tien takaa (esim. vaali­ra­hoi­tus­ta tai syn­tymäpäiviä ei saa kikkail­la kan­na­tusy­hdis­tyk­sen kautta)

    Se on pitkäl­lä matem­ati­ikalla las­ket­tuna 3 mil­jardin euron säästö ja 15 mil­jardin tulot.

    Suurin kasvu tulee kuitenkin siitä, jos tun­nemme, että olemme samas­sa veneessä. Kuten hyvin ystäväni sanoi, että mil­lainen näi­den optiovu­osien jäl­keen olisi talvisotahenki?

    Kun kaver­ille ei jätetty.

  137. Tärkeitä asioi­ta jo. Tulee näin suo­ral­ta kädeltä mieleen nämä pari:

    *Sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to­la­ki ja viime vuon­na sääde­tyn avo­eron hyvi­tys ‑lain kumoaminen.
    *Kirkon ja val­tion erottaminen

    (*Hait­taveroi­hin var­maankin kuu­luisi tärkeänä ympäristöhai­tat kuten suo­ra hiilivero?)

  138. EDIT, vuosiluku
    Vaik­ka itse olenkin jonkin sortin upseeri, niin ehdotan asevelvol­lisu­u­den poistamista.

    Mik­si? Sik­si, että tärkeim­mältä asevelvol­lisu­u­den kri­teer­iltä putosi poh­ja pois. Se on johtamiskoulutus.

    Nokian kri­isin taustal­la on esim Finan­cial Times ‑lehden mukaan Nokian autori­taari­nen johtamiskultturi. 

    Kuka­pa muu kuin Nokian insinööri on ammen­tanut johtamistapansa armei­jan har­maista. Inno­vati­ivi­su­u­den suosimi­nen on kiel­let­tyä armei­jas­sa. Käsky­jen tot­telem­i­nen kyl­lä. Aivan kuin syvältä Nokiasta.

    Suomen armei­jan johtamisk­oulu­tus on aikansa elänyt eikä se toi­mi 2000-luvun Suomes­sa. Armei­ja ei enää kval­i­fioi johta­jia vaan diskvafil­ioi. Sik­si johtamisk­oulu­tuk­senkaan avul­la ei voi enää perustel­la asevelvollisuutta.

    Onko­han mis­sä muus­sa maas­sa Euroopas­sa enää asevelvol­lisu­ut­ta, joka kaiken lisäk­si siirtää nuorten astu­mista työelämään 1–2 vuodella?

  139. Puolueet voivat aset­taa ehto­ja hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­miselle, yksit­täi­nen ehdokas nyt ei oikein voi.

    Tot­takai, sen takia tuo hal­li­tuskysymys oli sitaateis­sa. Point­ti oli, että jaot­telu olisi edes kak­si­ta­soinen “tärkeät” ja “vähem­män tärkeät” asi­at. Tot­takai voi käyt­tää vaik­ka asteikkoa 0–100.

  140. “Nokian kri­isin taustal­la on esim Finan­cial Times ‑lehden mukaan Nokian autori­taari­nen johtamiskultturi. ”

    Juu, markki­na­jo­hta­ja ja suun­nan­näyt­täjä on mallies­imerk­ki huonos­ta johtamis­es­ta. Ana­lyysin taso on jos­sain FT:ssä ja BBC:ssä kuin lukion ainekir­joi­tus­tun­nil­ta, jos sitäkään.

  141. HYVINVOINTIPALVELUT — JULKISIA VAI YKSITYISIÄ

    Julk­isten ja yksi­ty­is­ten hyv­in­voin­ti-palvelu­jen roolista Suomes­sa käy­dään nyt laa­jaa keskustelua. Se on hyvä, sil­lä asia on tärkeä ja monitahoinen.

    Keskustelun ytimessä on se, että kumpi palvelukon­sep­ti on laadullisin, taloudel­lisin ja yhteiskun­nal­lis­es­ti tasa-arvoisin vaihtoehto.

    Vasem­mis­to tietenkin markki­noi sitä aja­tus­ta, että yhteiskun­nan tar­joa­mat palve­lut ovat, tai ainakin voidaan kehit­tää kokon­aisu­u­den kannal­ta parhaak­si vai­h­toe­hdok­si. Tämän puoles­ta on tul­lut juuri ulos mm. tri Pent­ti Ara­järvi. Viitataan mm. siihen, että on voitu osoit­taa julk­isten tilaa­ja-tuot­ta­ja-mallin ole­van taloudel­lis­es­ti kalli­impi vai­h­toe­hto. Tätä mallia käytetään laa­jasti esimerkik­si sosi­aali- ja ter­veyssek­to­riel­la. Malli perus­tuu siihen ajatuk­seen, että val­tion / kun­tien viras­tois­sa pyritään otta­maan käyt­töön yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la käytet­täviä tehokkai­ta menetelmiä.

    On tot­ta, että tilaa­ja-tuot­ta­ja-malli ei ole toimin­ut toiv­o­tul­la taval­la julkiesel­la sek­to­ril­la. Seu­rauk­se­na on ollut kus­tan­nusten kohoamista, koordi­noin­ti- ja laatuon­gelmia, inter­face-kohdis­sa sekaan­nuk­sia, jne.

    Vaik­ka olenkin yli 40-vuo­tisen urani aikana toimin­ut vain yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, olen läheltäkin voin­ut seu­ra­ta julkisen sekrotin toim­intaa. Mon­et pro­jek­treis­tani ovat olleet val­tion / kun­tien tilaamia. Lisäk­si vai­moni Mai­ja on toimin­ut 40 vuot­ta julkkisel­la sek­to­ril­la (ter­vey­den­hoito- ja ope­tussek­tor­eil­la), jota kaut­ta min­ul­la on ollut mah­dol­lisu­us tutus­tua tämänkin sek­torin raadollisuuteen.

    Edel­lä mainit­tuun perustuen voinkin tode­ta seuraavaa:
    1) Julisel­la sek­to­ril­la on voimas­sa esit­telijän vas­tuu-peri­aate. Sen mukaan esit­telijä, EI PÄÄTTÄJÄ vas­taa päätök­sen oikeel­lisu­ud­es­ta. Esit­telijäl­lä ei kuitenkaan ole val­taa päätök­sen toteut­tamiseen. Lisäk­si poli­it­tisin perustein val­i­tut virkamiehet + poli­iti­ikot pyrkivät sekaan­tu­maan ja intrigoimaan muuten aivan selvis­säkin asiois­sa. Tämä asianti­la johtaa seu­raavaan: “Kukaan ei ole vas­tu­us­sa mis­tään”. Kaikille täysjärk­isille pitää olla selvää, että täl­lä peri­aat­teel­la ei voi saa­da tehokas­ta ja laadullista toim­intaa aikaan.
    2) Esit­telijän pää-pri­or­i­teet­tik­si tulee virhei­den ja riskien vält­tämi­nen. Täten “selus­tan varmis­tamisek­si” on han­kit­ta­va mah­dol­lisim­man paljon lausun­to­ja pien­in­pi­inkin asioi­hin, ennenkuin ne voidaan esitel­lä. Ajan mit­taan lausun­to­ta­ho­jen nim­ilis­tan pitu­us vaan kas­vaa ja kasvaa.…
    3) Val­tion / kun­nan byrokraateista ei saa tehokas­ta yrit­täjää mil­lään keinol­la. Sik­si he ovat kään­täneet tilaa­ja-tuot­ta-mallin täälaelleen: siitä on tehty keino lisätä kus­tan­nuk­sia ja vältää vastuuta.

    Johtopäätök­sek­si siis tulee se, että yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tulee olla on oleel­lisen tärkeä rooli tule­vaisu­u­den hyv­in­voin­tipalvelu­jen tuottajana.
    Tämä kuitenkin edel­lyt­tää sitä että, tilaa­jan (julki­nen sek­tori) hoitaa oman osuuten­sa kun­toon. Täl­lä tarkoi­tan sitä, että ostet­ta­van palvelu­jen erit­te­ly, laatukri­teer­it ja kil­pailut­ta­mi­nen jär­jestetään asianmukaisesti.
    Näin yksi­tyi­nen sek­tori voi tuot­taa sel­l­aisen tehokkaan / taloudel­lisin / laadullisen palve­lu­ta­son, johon julkin­nen sek­tori ei voi mitenkään päästä.

    Täl­lä taval­la myös PK-sek­tori saa laa­jen­tu­van markki­nan. On nimit­täin myös huomioita­va se, että tämä sek­tori jo nyt tuot­taa yli puo­let uusista pysyvistä työpaikoista.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, Espoo

  142. Nyt kun sel­l­u­loosate­ol­lisu­us on pakan­nut kat­tiloitaan ja mut­tanut euka­lyp­tus­parati­i­sei­hin, niin herää kysymys “mitä met­sille nyt tehdään”.

    Keskustapuolue ja TEM ovat jo suun­nil­tellee­ta raskai­ta tukia, jot­ta puumas­sa neu­la­sia ja juuria myöten kaive­taan ylös ja kuskataan poltettavaksi.

    Turus­sa, mis­sä puu­ta ei ole käden ulot­tuvil­la, jo iloit­ti­in, että sitä voi tuo­da laivoil­la ulkomailta.
    http://www.ts.fi/online/kotimaa/198724.html

    Keskustalle tämäkin ener­giatu­ki on vain naamioitua elinkeino­tukea ja maakap­i­tal­is­min pönkittämistä.

    Hal­li­tus­vas­tu­un tuu­per­ta­ma Vihreä-liike ei ole ottanut kan­taa met­sien hoitoon ja käyt­töön. Suomes­ta puut­tuu luon­non arvo­ja kun­nioit­ta­va metsäpolitiikka.

  143. “Koiravero­ja” pitäisi lisätä.

    Koiravero on ollut voimas­sa jo vuodes­ta 1800. Nyky­isin moni kun­ta on siitä luop­unut Suomes­sa on 600.000 koiraa. Helsingis­sä vero on 50 euroa vuodessa koiraa kohti.

    Koiraveron voisi päivit­tää 2000-luvulle:
    — Ökyautot
    — Mönkijät
    — Vesiskootterit
    — Porealtaat
    — Turkisvaatteet
    — Rin­taim­plan­tit ja peniksen pidennykset
    — Lis­taa voisi jatkaa vaik­ka kuin­ka eri­laisil­la turhakkeil­la (koira ei ole turhake).

    Jos meil­lä on välineitä seu­ra­ta ja kerätä mm. tek­i­jänoikeusmak­su­ja, niin var­masti on myös keino­ja kerätä edm. “koiravero­ja”.

    Ps.Suomessa on 600.000 koiraa. Sadan euron koiravero tietää 60 miljoo­nan verotuloja.

Vastaa käyttäjälle az Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.