Ylellisen köyhät katalaanit

14.7.2010 · Aihe: _ 

Barcelona vaikuttaa ulkoisesti erittäin vauraalta kaupungilta. Kuitenkin kansantulotilastoissa se on jossain Pohjois-Karjalan tasossa. Tätä ei voi uskoa, jos on käynyt Kataloniassa ja Lieksassa.

Ei sitä oikein uskonut myöskään The Independent –lehden Espanja/Katalonia tai Barcelona-liitteen kolumnisti, joka vertaili katalonialaisten verotietoja kulutuksen määriin. Jo keskimääräinen vuokra vie verotettavasta tulosta leijonan osan. Millä katalaanit ostavat sellaisen määrän kalliita autoja, syövät sata rav intolaillallista vuodessa, matkustavat yhtenään ulkomailla.

Verotettavan tulon käsitteessä ja sen mukana kansantalouden tilinpitotiedoissa on oltava jotain vikaa. Kovasti vaikuttaa siltä, että suuri osa tuloista on tilastojen ja verotuksen ulkopuolella. Tämä on myös meidän murheemme kahdesta syystä

1)      EU-maksut määräytyvät tilastoidun kansantalouden perusteella. Katalaanit maksavat EU:lle yhtä vähänkuin lieksalaiset.

2)      Kun Espanja/Katalonia ei saa kerätyksi verotuloja, koko Euroalueen valtionlainojen korot uhkaavat nousta.

Jokin kuri siis pitäisi saada.

Mielenkiintoisempi kysymys on, että kun osa Katalonian kansantaloudesta on verotuksen ulkopuolella, olisiko tuota osaa olemassakaan, jos sitä verotettaisiin kuten muuta kansantaloutta? Josd vastaus tähän on kielteinen, tuo harmaa talous on parempi kuin avoin työttömyys ja sosiaaliturvalla eläminen, jolla se on Suomessa järjestetty.

Osassa harmaata taloutta tämä pitää paikkansa. Neutraali verotus, joka kohdistuu kaikkiin hyödykkeisiin samalla voimalla, ei ole optimaalista. Tuottamatonta kansantaloutta –  siis vajaatuottoisten kansalaisten työtä – kannattaisi verottaa vähemmän kuin muuta, palveluja vähemmän kuin teollisia tuotteita ja niin edelleen.

Paras arvaus kuitenkin on, että jos katalaanit saisivat koko kansantalouden veronalaiseksi ja alentaisivat vastaavasti verokantoja, maa voisi paremmin, vaikka joutuisi maksamaan enemmän EU:lle. Jotkin nyt kannattavat harmaan talouden oksat karsiutuisivat pois, mutta jotkin virallisen talouden osat taas laajenisivat.

Mutta jokin pointti siinäkin on, että silto osin kuin harmaa talous on huono-osaisten taloutta, sen verottomuus ei ole mikään virhe.

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Ylellisen köyhät katalaanit”

  1. kenlie kirjoitti 14.7.2010 kello 12:30

    Aika hyvätuloisilta katalalaanit minusta vaikuttavat.

    Katalonian ostovoimakorjattu BKT/asukas näyttäisi olevan – tosin alempi kuin Etelä-Suomen – mutta sentään Suomen keskitason yläpuolella:

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/1-18022010-AP/EN/1-18022010-AP-EN.PDF

    Espanjan Baskimaa päihittää tällä mittarilla myös Etelä-Suomen.

    Siitä onko ostovoimakorjattu BKT paras mitta voi olla tietysti eri mieltä. Mutta onhan sillä väliä, montako Big Mac’iä tai VW Golgfia työ- tai yrittäjätuloilla saa hankittua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Eero kirjoitti 14.7.2010 kello 12:52

    Vaikka harmaan talouden osuus Suomessa on matalampi kuin Etelä-Euroopassa, voi samaa pohtia kyllä meilläkin hieman pienemmässä mittakaavassa.

    Esim: Onko reilua ulkoistaa lakia/verotusta kiertävän kalliolaisen pizzerian omistajan (ja hänen lähipiirinsä) työllistymisen tukeminen samalla alueella sääntöjen mukaan pelaavaa ravintolaa pyörittävälle yrittäjälle?

    Tässä on toki hyviä puolia (muutakin kuin se, että asiakkaat saavat krapulalättynsä egen pari halvemmalla), mutta saattaisi olla kuitenkin oikeudenmukaisempaa hoitaa asia veronmaksajien kukkarosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ketsuppi kirjoitti 14.7.2010 kello 12:58

    Joskus ajauduin Barcelonassa laitakaupungin sivukujille, ja siellä oli köyhää. Vähän pelottavaa myös, kun tunsi, että joka toinen mies katsoi perään ryöstömahdollisuuksia arvioiden. Syynä pelkoon oli varmastikin myös Barcelonan maine vaarallisena kaupunkina.

    Onkohan Barcelonan tuloerot vähän eri luokkaa kun Lieksassa? Matkustelevatko heikäläiset kaikki ja ajelevat Mersuilla?

    Suomen harmaan markkinan kooksi on, muuten, arvelut 7%. Teorian mukaan markkinan koko kasvaa, mitä ankarampaa verotus on. Tiedä häntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ville kirjoitti 14.7.2010 kello 13:22

    Näkymättömien tulojen lisäksi Espanjassa tuntuu olevan melko paljon vuosisatojen aikana kertynyttä omaisuutta, joka ei sekään näy missään tilastoissa.

    Vuokrien suhteen on kyse oikeastaan korjausliikkeestä: 10-15 vuotta sitten vuokrat olivat varsin halvat, vaikka asuntojen myyntihinnat olivat korkeat – tämä johtui ehkä osaltaan tyhjien asuntojen suuresta määrästä (myös suurkaupungeissa, ei vain rannikon hotellirakennuskohteissa). Jotain ehkä kertoo sekin, että asuntoja on varaa pitää tyhjillään suurin määrin: ne ovat silloin luultavasti velattomia.

    Muu Katalonia kuin Barcelonan ympäristö jää silti helposti jälkeen Pohjois-Karjalastakin, pikkukylät ovat köyhiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Alemman tason mies kirjoitti 14.7.2010 kello 13:58

    Yksi tekijä voisi olla paikan (kuulemani mukaan) äärimmäisen matala lapsiluku. Lapsettomilla riittää rahaa kulutukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Evert The NeveRest kirjoitti 14.7.2010 kello 14:19

    Nerokas tapa tarkasta kataloonien tilit.

    Suomessa valtionhallinto uskoo kuin kuuhun nousevaan, että kansakunnan kirjanpidossa debet ja kredit -sarakkeet täsmäävät. Työn verotusta kun lasketaan, sanotaan että se menee suoraan kulutukseen ja palautuu takaisin yhteiseen hyvään. (Eläkeläisten verotuksessa/kulutuksessa tosin on jokin toinen, mystinen mekanismi ja siksi köyhien eläkeläisten verotusta ei voi alentaa).

    Eikös sitä pitäisi samalla tavalla tehdä kuin Soininvaara teki Katlaoniassa, stressitestit jokaisesta yhteisön maassa. Paljonkohan näitä siipeilijöitä on kusemassa Suomen sinisilmille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. jussi kirjoitti 14.7.2010 kello 18:06

    Myös pieni korruptio parantaisi elämisenlaatua Suomessa, jokaiselle tulisi antaa elämässään 3 ojenkortta joilla voisi hankkia esim yliopistopaikan tai rakennusluvan tai vapautua vankilasta tai sakosta tai erivapauden virkaan tms. Intiassa moni tällainen asia hoituu maksamalla maksukykynsä mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. peto kirjoitti 14.7.2010 kello 18:07

    Ainakin Barcelonassa on enemmän yhteiskunnan ulkopuolella olevia kuin Suomessa. Vaikka kadut ovatkin siistiytyneet, ei ole vaikeaa törmätä laittomiin siirtolaisiin. Vierailin keväällä keskustan ulkopuolella olevalle kirpputorilla, ja hämmästytti millaista roskiksista kerättyä romua afrikkalaiset yrittivät kaupata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. TL kirjoitti 14.7.2010 kello 19:28

    Katselin hiljattain tv-ohjelmaa joka käsitteli EU-direktiivien noudattamista ja valvontaa Suomessa ja Italiassa. Suomessa oltiin erittäin tiukkoja ja vaativia, direktiivit menivät aina yrittämisen ja maalaisjärjen edelle. Italiassa direktiivit käsitettiin lähinnä suosituksina eikä niitä erityisesti valvottu, tärkeintä oli yrittäminen ja elinkeino.

    Olen aika varma että välimeren maiden pienyritysten tapa on maksaa veroja jaksamisen ja maan tavan mukaan. Ja syrjäisissä teollisuushalleissa ja maatiloilla laittomat pakolaiset työskentelevät vielä orjapalkoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ketsuppi kirjoitti 14.7.2010 kello 20:45

    Joku talouden kirjanpidosta ymmärtävä voisi kerto, missä määrin “vuosisatojen myötä kertynyt omaisuus” näkyy BKT:ssa. Sillä näkyyhän se, jos ei muuten niin lainojen takausten kautta lisääntyvänä rahana. Kuvittelisin myös, että jos maahan on rakennettu silta vuonna 25 eKr. ja sitä vielä käytetään, sillan rakentamiselta säästyneet rahat voi käyttää kulutukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville kirjoitti 15.7.2010 kello 0:17

    Ketsuppi, eikö Osmo juuri spekuloinut, että kulutukseen näyttää riittävän rahaa enemmän kuin osaisi odottaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tiedemies kirjoitti 15.7.2010 kello 7:59

    Vuosisatojen myötä kertynyt omaisuus, kuten talot tms. näkyy siten, että kulutuksesta ja tuotannosta suurempi osa voi mennä muuhun kuin talojen tms. rakentamiseen. Jos BKT on €30 000, ja siitä €5000 menee rakentamiseen ensimmäisessä paikassa ja €15000 toisessa, niin se näkyy kyllä selvästi: Toisessa on kolme kertaa enemmän nostokurkia ja liki puolet vähemmän VW-Golfeja ja bigmäkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Evert The NeveRest kirjoitti 15.7.2010 kello 10:51

    Toisin kuin joku Katalonia, Suomi ei ole sodan jäljiltä milloinkaan valmis.

    Ihmeteltäessä ruuan korkeaa hintaa, joku huomautti, että kauppaketjut kätkevät katettaan myymälätilojen rakentamiseen (ja purkamiseen).

    Mikään muu yritys ei olekaan hävittänyt yhtäpaljon suomalaista rakennushistoriaa kuin S-ryhmä. Vanhat, arvokkaat myymälärakennukset puretaan surutta ja tilalle tuodaan ruuan jakelulaatikoita, joissa henkilökunnan määrä on minimoitu.

    … niin ja peltoakin raivataan ja soita ojitetaan, risupaketti vie meidän takaisin tervanpolttotalouteen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 15.7.2010 kello 17:09

    Silläkin lienee merkitystä, että 1800-luvulla kaavoitettiin riittävästi kunnollista ruutukaavakaupunkia. Rakennuskantaa ja infrastruktuuria ei ole tarvinnut rakentaa kokonaan uudelleen moneen kertaan ja esim. kivijalkakaupat palvelevat ihmisiä kuten 100-200 vuotta sitten; julkiselle liikenteelle on riittävä asumistiheys ym. Vastaavaa määrää moottoriteitä ja kauppakeskuksia kuin Helsingin ympärillä ei ole tarvinnut rakentaa – ja maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Liian vanha kirjoitti 16.7.2010 kello 6:59

    Sattui silmiini Ulkoministeriön Espanjan taloutta käsittelevä raportti.
    Espanjan yksi suuri ongelma on laaja harmaa talous, arvio on n 20-25 % eli todella korkea.
    Se näkyy tilastojen ja näkyvän talouden erona.
    Espanjaa vaivaa myös Baltia-ilmiö eli köyhät eivät ole näkyvissä.
    Aikoinani asuessani Baltiassa kadun kulmassa seisoessani näin heti useita isoja Mersuja, isoja Bemareita, Rolls Roycea etc.
    Todellisuudessa auto oli vain n 20 % ja maaseudulla hevonen ja rattaat yleinen kulkuneuvo.

    Espanja elää turismista, joten katukuva siivotaan joka aamu.

    Turismiin liittyy myös liikkuva kausityövoima joka ei maksa veroja mihinkään maahan.
    Verottajien yhteistoiminta on heikkoa ja niinpä ihmisillä ei ole pakko rekisteröityä mihinkään maahan etenkin kun työnantaja on mukana juonessa.

    Esim Suomessa virolaiset rakennusmiehet ovat muodostaneet jo oman harmaan urakoinnin eli saat viroalisen rakennusmiehen töihin 6-10 eurolla/tunti. Ei kannata enää miettiä kotitalousvähennystä.
    Suomalainen firma perii 40-50 euroa samasta työstä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus