_

Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja

Sirkka-Liisa Anttila vaatii jo ensi vuoden budjettiin rahaa maidontuotannon tukemiseksi, koska maidon ylituotanto Euroopassa ja maailmassa on ajanut maitotilat kannattavuuskriisiin. Tukea saa jakaa 15 000 euroa maitotilaa kohden – tilan koosta riippumatta(!). Suomessa maitotiloja on 12 000, joten Anttila on pyytämässä 180 miljoonaa euroa. SATA-komiteassa me yritämme torjua köyhyyttä, mutta ei meidän käytettävissämme ole tuollaisia rahasummia. Maatalouspolitiikassa raha on halpaa.

Jos ahdinkoon joutuneita maidon tuottajia pitää tukea ylituotantotilanteessa, eikö olisi järkevämpää jakaa luopumistukea markkinoiden tasapainottamiseksi kuin tukea ylituotannon jatkumista?

Euroopan maidontuotannon tukea on perusteltu sillä, että maanosa on kertakaikkisesti huono paikka tuottaa maitoa, koska maailmassa on niin paljon paremmin maidontuotantoon soveltuvia alueita. Tällä argumentilla voisi joku toinen perustella myös maidontuotannon vähentämistä Euroopassa. Tuoremaitoa ei pidä kuljettaa maanosasta toiseen, mutta juustoja ja maitojauhetta kyllä siinä missä paperiakin. Se auttaisi kehitysmaita paljon paremmin kuin virallinen kehitysapu.

493 thoughts on “Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja

  1. Tässä vähän kannattavuuskriisiä:

    Tilastokeskuksen mukaan maatalousyrittäjäkotitalouden keskimääräinen käytettävissä oleva mediaanitulo oli 50 350 euroa vuonna 2006. Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun tuloista, joissa on mukana saadut tulonsiirrot ja laskennallinen asuntotulo, vähennetään verot ja vastaavat maksut. Muissa yrittäjäperheissä käytettävissä oleva mediaanitulo oli 43 480 euroa. Kaikissa palkansaajakotitalouksissa käytettävissä oleva mediaanitulo oli 38 320 euroa ja työntekijäperheissä 33 590 euroa. Erot maatalousperheiden hyväksi olivat vastaavasti 16, 31 ja 50 prosenttia. Erot muuttuvat, jos verrataan rahatuloja tai tuloja perheen ansaitsijaa kohden, mutta johtopäätös on sama: maatalousyrittäjillä on korkeat käytettävissä olevat tulot.

    Maatalousperheissä tehdään usein muutakin kuin maataloustyötä, mutta on otettava huomioon, että merkittävien lisäansioiden hankkiminen ei tavalliselta työntekijältä käytännössä onnistu.

    Tuloeroja on vaikea ymmärtää, kun ottaa huomioon, että maataloustuottajia tuetaan noin 2,3 miljardin euron vuotuisella tulonsiirrolla, keskimäärin noin 28 000 eurolla maatalousyritystä kohti. Nämä rahat on kerätty enimmäkseen veroina suurimmaksi osaksi vähemmän ansaitsevilta työntekijöiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Maitotuet ovat vain pisara siinä maatalouden tukikokonaisuudessa, jolla ylläpidetään ylisuurta tuotantoa siellä missä sitä ei tarvita ja missä tälle tuotannolle ei ole luontaisia olosuhteita. Keskustelu maatalouden eri tukimuodoista muistuttaa lähinnä keskustelua uskonnosta, eli loogisten järkiargumenttien esittäminen on lähinnä ajanhukkaa. Niiden joiden mielestä esim. ympäristötuki on vain suora tulonsiirto viljelijöille kannattaa muistaa, että asian puolustajat näkevät ettei kotimaisen maatalouden tukemisella ei ole mitään ylärajaa ja eri tukimuotojen lähes ainoa tarkoitus on varmistaa maataloustuen jatkuminen jakamalla tukikokonaisuus eri osiin tavalla, jotka voidaan viedä läpi yksitellen. Näin kokonaiskustannuksia ei tarvitse koskaan perustella.

    Kriisiajan omavaraisuudella ei ole olemassa liian korkaa hintaa. Suomessa ja Euroopassa maatalous on pyhä lehmä jonka ylläpito perustuu sellaiseen maailmankuvaan, joka ei ole vastannut todellisuutta enää vuosikausiin. Kannattaa varautua siihen, että maitotilat saavat lisätukensa, onhan se hölmöä, mutta sitä maatalouden tukeminen on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Maataloustukea tosiaan perustellaan yleensä huoltovarmuudella. Maatilatilastollisen (hauskaa) vuosikirjan tiedoista laskin omavaraisuusasteita vuonna 2006 joillekin peruselintarvikkeille prosentteina seuraavasti: lihat 105, kananmunat 116, maito 105, maidosta jalostettu rasva 128, ja leipävilja 96. Sopii kysyä, eikö näistä luvuista voida tinkiä? Kriisitilanteissakin varmaan jotakin voidaan ostaa ulkomailta ja varastoimalla voidaan ostaa aikaa.

    Maataloustuen pienentäminen vähentäisi tuotantoa ja kohtuullistaisi maataloudesta veronmaksajille aiheutuvaa taakkaa. Kehitysmaista puhumattakaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kriisiajan omavaraisuutta ajatellen maito on tarpeeton hyödyke. Vaikka samoista lehmistä saadaan sekä liha että maito, ovat lehmät sen verran syöppöjä ja juoppoja, ettei maito ole erityisen energiatehokasta tuotantoa. Kriisiaikoja ja ylipäätään ympäristöä parempi olisi, jos maitoa ei tuettaisi. Kalsiumia voi lisätä ravintoon vaikka suoraan, jos sitä ei muualta tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Näiltä maataloustuotteiden huoltovarmuuteen vetoajilta olisin kysynyt, että miten öljyn, hiilen ja kaasuntuotannossa on huoltovarmuus taattu? Vai eikö näille tuotteille ole nähtävissä kriisitilanteessa tarvetta?

    Jos vastaus on, että varastoilla tai tuonnilla, niin voisiko joku selvittää minulle, miksei sama toimisi ruuan suhteen, vaan siinä on ehdottoman välttämätöntä pyörittää älyttömän kallista omaa tuotantoa?

    Nyky-yhteiskunnan toiminnalle täysin välttämätöntä öljyä tuottaa maailmalla kourallinen maita ja niistä osa on varsin hankalia poliittisesti. Kaasu tulee Suomeen yhtä putkea pitkin suunnasta, joka on ainoa realistinen uhkakuva Suomelle kriisissä.

    Ruokaa sen sijaan tuotetaan suunnilleen kaikkialla maailmassa. Sen lisäksi toisin kuin esim. tuota kaasua, ruokaa on suhteellisen helppo varastoida.

    Ja etenkin sanoisin, että jonkun maidon kohdalla huoltovarmuus on aivan yhdentekevää. Maito ei ole mitenkään välttämätön elintarvike, eikä siksi sen tuotannon katoaminen haittaisi huoltovarmuuteen yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. jorelle: Osallistuin taannoin kurssille, jossa luennointiin mm. huoltovarmuudesta. Siitä opin, että jos sellainen kriisi maailmaa kohtaa, että maataloustuotteet eivät enää siirry maasta toiseen, tarkoittaa se myös sitä, että maatalouskoneissa ja kuljetuksissa käytettävää polttoainetta ei saada.

    Nykyaikainen maatalous on niin koneellistettu, että ko. tapauksessa se halvaantuisi täysin. Esim. maidon kuljetukseen tiloilta niihin muutamaan meijeriin, jotka vielä ovat jäljellä, ei polttoainetta riittäisi muutamaa viikkoa kauempaa.

    Maatalouden harjoittaminen ei ole oikeaa yritystoimintaa. Veronmaksajat tulevat aina apuun oli sitten katovuosi, liikatuotanto tai riskinotto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Muutama vuosi sitten meidän kylätien varrelta kunnan maataloussihteeri kaivoi vuosikausia käyttämättöminä olleet pusikkoituneet peltotilkut vuokrapelloiksi. Peltoja järjestettiin vuokralle viljelijälle, joka asui 50 km päässä.

    Viljely onkin ollut hyvin näennäistä, koska tuki on erotettu tuotannnosta. Tämä viittaa siihen, ettei muuta ideaa ollut kuin kerätä pusikkojen avulla tukirahaa. Saivatpahan maan omistavat eläkeläisetkin siinä ohessa pienen osan tukirahoista vuokratuloina. Mutta veronmaksajien kannalta järjestely oli täysin järjetön. Maataloussihteeri ei ollut veronmaksajien asialla vaan yksittäisen viljelijän asiamies.

    Sama peli jatkuu, ministeri Anttila on viljelijöiden rahankeruuasiamies, ei veronmaksajien etujen ajaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Maatilojen tuloja katsoessa pitää huomata pari asiaa:

    – Eläkemaksu alle 11%, loput saadaan valtiolta

    – Viljejöiden kaikki lomat maksaa valtio, kustannus yli 200 miljoonaa vuodessa. Sama summa kuin valtionosuus toimeentulotukeen. Niin, viljelijällä on vuosiloma ja viikkovapaat jne. jne.lomaedut. MTK:n osaston ym. toimielimen kokous on erikseen määrätty loman arvoiseksi. Ks. Mela.fi

    – Viljelijän työpäivä on lyhyt, MTT:n mukaan maitotilalla 4-5 h/pv raskaimmalla tuotantosuunnalla eli maitotiloilla. Tiedän tämän myös käytännöstä eräästä mielenkiintoisesta syystä.

    – Varsinkin Etelä-Suomeen maksetaan hurjia investointukeja: 50% ja yli esimerkiksi navetan rakentamiseen.

    – Jokaisella aktiivitilalla on metsää keskimäärin n. 37 ha.

    – Suomen kansalliset maataloustuet muodostavat n. 11 % kaikesta EU 25-alueella maksetusta kansallisesta maataloustuesta tai 3,8 % kaikesta EU 25 alueella maksetusta tuesta merenkulku ja teollisuus mukaan luettuina. Peräti 74 % Suomen kansallisesta elinkeinotuesta maksetaan maatalouteen. EU 25-alueella vastaava osuus on keskimäärin 24%. Lähimmin vertailukelpoisissa Ruotsissa ja Tanskassa osuudet ovat vain 12 ja 10%.

    – Valtio ostaa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä melkoisen osan tilasta perijälle tuin ja verohuojennuksi. Tukea saa jo tuella rakennetun kiinteistön siirtämiseen isältä pojalle. Tästä tuli keväällä päätös ja tuki oli muistaakseni 50% hinnasta. Saattoi olla ylikin.

    – Ylituotantoa on 10-20%. Tarvitseeko huoltovarmuus sitä? Riittäisikö 70-80%, koska kulutus sopeutuu kriisessä alas.

    – Puhtaita GM-vapaita elintarvikkeita Suomesta? Rehuvalkuaisesta luokkaa 90 % tuodaan ja siitä enin GM-soijaa.

    – Kasvituotannossa käytetään kiloa kohti saman verran tai _enemmän_ myrkkyjä kuin Euroopassa, esimerkiksi Saksassa. Ja varsinkin Virossa ja uusissa EU-maissa, joissa myrkkyjä ei juuri kylvetä. Silti sadot isoja ja vilja myllykelpoista. Meillä viljasta sellaista on 30-60% vuodesta riippuen.

    – Maatilan maista ei koskaa ja rakennuksista vain aniharvoin maksetaan kiinteistöveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. “Jos ahdinkoon joutuneita maidon tuottajia pitää tukea ylituotantotilanteessa, eikö olisi järkevämpää jakaa luopumistukea markkinoiden tasapainottamiseksi kuin tukea ylituotannon jatkumista?”

    “Tuskin se huoltovarmuus suorastaan ylituotantoa vaatii.”

    En usko itsekään, että ylituotanto on tarpeellista huoltovarmuuden kannalta. Mutta se mitä tarkoittaa markkinoiden tasapaino maitomarkkinoilla on sitten jo epäselvempi juttu? Etenkin se miten huoltovarmuus toteutuu markkinoiden ollessa tasapainossa? Mikä pitäisi olla maitotuotannon omavaraisuuden aste, jotta huoltovarmuus on turvattu? Tuonnin varaan heittäytyminen on tässä suhteessa vaarallista kriisiaikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Haluaisiko joku oikeasti luopua suomalaisesta maataloustuotannosta?

    Maatalouden, myös maitotilojen, tukeminen on EU:n yhteisiä päätöksiä.

    Kaikkialla läntisessä maailmassa tuetaan omaa maataloustuotantoa. USA:ta myöten.

    Maitolitran tuottajahinnan laskeminen alle tuotantokustannusten on minulle mysteeri, kun samaan aikaan kuitenkin kuluttajahinta jatkaa nousuaan.

    Minä en mielelläni näkisi tilannetta, jossa suomalainen maataloustuotanto on ajettu alas ja tuomme ruokamme mistä milloinkin saamme aina halvimmalla ostettua. Eikä se alentaisi myöskään maksuamme EU:hun, jonka takaisinmaksu tapahtuu pääosin maataloustuen kautta.

    Nyt käytännön toimena pitäisi selvittää, miksi tuottajahinta laskee vaikka kuluttajahinta nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Maatalouden tuotot olivat vuosina

    2002 yht. 3 933 milj. €, josta tukea 44 % (1 727 milj. €)
    2004 yht. 3 970 milj. €, josta tukea 45 % (1 788 milj. €)
    2007 yht. 4 265 milj. €, josta tukea 43 % (1 868 milj. €)

    Mitään muuta elinkeinotoimintaa ei tueta tällaisilla prosenteilla. Samalla on selvää, että täysin markkinaehtoisesti Suomessa ei harjoitettaisi maataloutta juuri lainkaan.

    Jos Suomella on varaa panna 2 miljardia euroa vuodessa maataloustukeen, mitä rahahuolia maallamme oikeastaan on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. “Jos ahdinkoon joutuneita maidon tuottajia pitää tukea ylituotantotilanteessa, eikö olisi järkevämpää jakaa luopumistukea markkinoiden tasapainottamiseksi kuin tukea ylituotannon jatkumista?”

    Samanaikaisesti pitäisi poistaa investointituet kokonaan, koska muuten jäljelle jääneet kasvattavat tuotantoaan ja pian ollaan taas ylituotannon puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. “Haluaisiko joku oikeasti luopua suomalaisesta maataloustuotannosta?”

    Ei varmastikaan kovin moni. Sen taitaa jo osoittaa se, että moni tuntuu olevan valmis maksamaan paljonkin enemmän suomalaisista kasviksista kaupassa. Sen sijaan kovin moni varmasti olisi halukas

    -Pienentämään sitä aivan järjettömän suurta rahasummaa jolla veronmaksajat tukevat maataloutta
    -Muuttamaan tukijärjestelmää suuntaan, jossa maatalouden harjoittajien ei tarvitsisi käyttää merkittävää osaa työajastaan erilaisten byrokraattisten lippujen ja lappujen täyttämiseen
    -Mahdollistamaan kehitysmaiden reilumman kilpailun maataloustuotteiden markkinoilla
    -Kääntämään trendi, jossa tukijärjestelmä johtaa siihen, että vuosi vuodelta enemmän ja enemmän tukea maksetaan harvemmille ja harvemmille viljelijöille, ja täten vain edesauttaa maaseudun hitaassa kuolemisessa
    -ja ennen kaikkea pohtimaan mahdollisia ratkaisumalleja ylläoleviin ongelmiin, ilman, että välittömästi syytetään huoltovarmuuden tuhoamisesta, maatalouden alasajamisesta ja koko maaseudun tappamisesta.

    Olen kuullut useita erilaisia tavoitteita, mihin maataloustuella pyritään, mutta en vielä ensimmäistäkään, mihin nykyinen maataloustukijärjestelmä olisi edes etäisesti järkevä ratkaisu. Järkevä siinä mielessä, että näihin tavoitteisiin edes päästäisiin, tai ei päästäisi muin keinoin merkittävästi halvemmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. “2007 yht. 4 265 milj. €, josta tukea 43 % (1 868 milj. €)”

    HS tänä vuonna, Esko Seppänen vuonna 2006 ja vuonna 2008 tämä blogisti (http://pseudonyymi.blogspot.com/2008_06_22_archive.html) ovat päätyneet tukien osalta 2,4 – 3 miljardiin. HS:n ja blogistin julkisista ja esillepannuista lähteistä kokoama luku on n. 3 mrd ja Seppäsen EU-lähteistä kokoama summa on 2,4 mrd.

    Joten tuet ovat aivan omaa luokkaansa. Nähtävästi vain Japanissa on joskus historiassa maksettu suurempia. WTO:n kauhistelemassa Sveitsissä liki samaa luokkaa mutta nyt jo pienempiä. Suomessa tätä tiettävästi maailman ylivertaisesti suurinta tukea sen kuin korotetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Rahaa ei koskaan kannattaisi panna kannattamattomaan liiketoimintaan. Tässä mielessä ei kannattaisi tukea maidontuotantoa.

    Toisaalta kotimainen maatalous ei tule koskaan pärjäämään ulkomaiselle tuottavuudessa. Tässä mielessä tukiaisille ei tule loppua. Tuskinpa monikaan nimittäin haluaa loppua kotimaiselle maidontuotannolle.

    Umpikuja! Tähän tulee palamaan vielä lisää rahaa tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Häikiö kysyy että halutaanko Suomesta tappaa maatalous. Myönnän tuntevani alaa huonosti, mutta silläkin uhalla:

    Niin kauan kun EU-maissa maksetaan tukea maataloudella on myös reilua suomalaisia maatalouden harjoittajia kohtaan tukea vastaavasti heitä. Siis reilua, järkevyydestä en ole vakuuttunut, jos vaikka tanskalaiset veronmaksajat haluavat subventoida meidän syömää ruokaa niin se on heidän ongelmansa ja meidän etu. Mutta kuitenkin, tästä syystä tuet kuuluukin EU-tasolla päätettäväksi. Pitäisi vaikuttaa siihen että niitä pienennetään koko unionissa.

    Sen sijaan kansallisille lisätuille on vaikea keksiä perustetta. Kyllä, täällä on kylmää ja lyhyt kasvukausi. Tämän pitäisi näkyä peltomaan pienenä hintana, suurina tiloina (tehokkuus), ja paikalliseen olosuhteisiin sopeutuneena tuotantona. Vaan ei näy. Jos nuo kansalliset tuet poistetaan, niin peltomaan hinta romahtaa, tilojen määrä pienenee radikaalisti, mutta miksi tämä lopettaisi maatalouden? Varsinkin kun sekä pienempi maan hinta että suurempi tilakoko nostavat kannattavuutta.

    Pientilojen suojelulla on pitkät perinteet, ne vain työllistää (osapäiväisesti) enää niin vähän ihmisiä että reaaliperusteet tälle häviää. Edes keskustan äänestäjistä ei ole kuin alle kymmenesosa maatalouden harjoittajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. “Minä en mielelläni näkisi tilannetta, jossa suomalainen maataloustuotanto on ajettu alas ja tuomme ruokamme mistä milloinkin saamme aina halvimmalla ostettua. Eikä se alentaisi myöskään maksuamme EU:hun, jonka takaisinmaksu tapahtuu pääosin maataloustuen kautta.”

    Maataloustukien kierrättäminen EU:n kautta on vähän hämmentävää. Miksei EU:ssa voitaisi vain päättää, millä ehdoilla jäsemmaissa tukia saa oman maan maataloudelle jakaa ja jättää tukien maksaminen kunkin maan omaksi taakaksi? Miksi tuen pitää virrata EU:n kautta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Milloinkohan Kepu ymmärtää ajamansa tukipolitiikan kierouden kehitysmaita kohtaan: annetaan kehitysapuna almuja kehitysmaille (aneet) ja suojellaan samalla kotimaista tuotantoa isolla rahalla, ettei vaan kehitysmaalainen kolleega pääse markkinoille myymään tuotteitaan, nostamaan paikallista elintasoa.. Yhden edunsaajaryhmän etu on muutenkin muilta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Onpas yksinkertaista, edellä esitetään strategisesti poimittuja ronttisummia, joista jokainen tilastolliseen tietojenkäsittelyyn perehtynyt ymmärtää, että eivät kerro paljoa muuta kuin esittäjänsä maatalousvihamielisyydestä ja kaunaisuudesta.

    Helsinkiläinen pankkiiri sanoi mielipiteenään siirryttyään maanviljelykseen ja karjanhoitoon, että maanviljelys on vaikeampaa kuin pankkitoiminta, koska maanviljelijä joutuu miettimään 10-15 vuotta eteenpäin esimerkiksi konesijoituksiensa kannattavuutta.

    Kvartaalitaloudessa taas voidaan piiloutua suhdanteiden taakse. Veronmaksajathan nekin mokat maksavat loppupeleissä käsittääkseni.

    Pelottaa, että aiheutuuko tämänkaltaisista kannanotoista samanlainen sotku kuin siitä, kun asiaa tuntemattomat älynikkarit kävivät julkisen terveydenhoidon kimppuun kannattavuuslaskelmineen.

    Nyt meillä on terveydenhoitojärjestelmä, josta voi vain sanoa, että paljon porua, vähän villoja.

    Ainakin minun maitotilasukulaisissa tehdään hirveästi töitä. Onko Tulenheimo siellä Kruununhaassa nähnyt edes lehmää saatikka nähnyt, miten maitotila toimii.

    Ei sotia ja muita kriisejä voi ennustaa, ne vain ovat yhtäkkiä päällä, ovat tuntemani vanhat sodat nähneet ihmiset kertoneet. Samanlainen kuuluu olleen tilanne itäisessä Keski-Euroopassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. “En usko itsekään, että ylituotanto on tarpeellista huoltovarmuuden kannalta.”
    Maito on harvoja tuotteita, joissa olemme omavaraisia.

    Ruuan tuotanto ja tuonti/viention nollasummapeliä.
    Kaikkea tuntia ei voida korvata suoraan kotimaisella vastaavalla tuotannolla vaan joudutaan turvautumaan siihen, mitä kykenemme tuottamaan

    Jos esim viljan tuntim lakkaa niin meillä pitää olla jonkin täällä menetyvän ravintoaineen ylituotantoa, jolla paikkaamme tuon tuonnin aukon eesim maidon ylituotantoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. “Siitä opin, että jos sellainen kriisi maailmaa kohtaa, että maataloustuotteet eivät enää siirry maasta toiseen, tarkoittaa se myös sitä, että maatalouskoneissa ja kuljetuksissa käytettävää polttoainetta ei saada”

    Maatalouskäytössä olevia traktoreita on n 50000 ja ajoneuvokalusta on n 2,5 miljoonaa.
    Noilla varmuusvarastoilla trakatorit kulkevat vuosia ja omaa polttoainetuotantoakin alkkaa olla jo niin paljon, että jää vielä ylikin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jotta ei tulisi väärää käsitystä, minä en kannata kaiken maataloustuen lopettamista. Minusta vain EU, joka on päättänyt tästä jäsenmaidensa oikeudesta tukea maitotiloja, tekee tyhmästi. Kyse on euroopanlaajuisesta ylituotannosta, johon ainoa ratkaisu on, että maidontuotantoa vähennetään. Tama ei tarkoita maatalouden lopettamista vaan muutaman prosentin supistamista. Erityisen raukkamaista on dumpata ylituotanto maailmanmarkkinoille tuhjoamaan tuotantoa muualla.
    Sen lisäksi tämä on sikamaisen kallista.
    Todettakoon vielä, että EU:n toimet johtuvat maidon tuottajahinnan laskemisesta noin 20 senttiin maitolitralta. Suomea tämä ei koske, vaan hinta on Hesarin mukaan noin 35 senttiä. Mutta Anttila haluaa silti Suomen käyttävän oikeutta tukeen.
    Jos ollaan huolissaan maidontuotanon tulevaisuudesta Suomessa, pitäisi tukea toimia, jolla maidontuotantoa EU:n alueella vähennetään eikä näitä toimia lisätä sitä edelleen. Eihän maidon hinta voi pitkään olla Suomessa melkein kaksinkertainen muihin EU-maihin nähden. Suomalaiset vain opetetaan juomaan iskukumennettua maitoa ja saamme halpaa Lidl-maitoa suoraan Saksasta.
    Etelä-Suomen maito tuotetaan nyt lähinnä Pohjois-Suomessa, Ehkä joku virolainen maidontuottaja huomaa pian, että Viro on paljon lähempänä Helsinkiä kuin Kainuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Täällä Suomessa on monta muuta asiaa, joiden hintaa yhteiskunnalle kannattaisi miettiä moneen kertaan. Tällainen asia ovat esimerkiksi tasakattoiset tai lähes tasakattoiset koulut, sairaalat, päiväkodit ja muut rakennukset, joissa kasvaa home, sädesienet ym.

    Rakennusten korjaamiseen jaetaan erilaisia tukia, korjataan tai ei korjata.

    Minusta tällaisiin asioihin pitäisi puuttua yhtä pontevasti kuin maataloustukiin.

    Haluan maksaa maitolitrasta sellaisen hinnan, että lehmiä hoidetaan hyvin.

    Ylituotannon määrästä en tiedä, mutta minusta maanviljelijät ovat jatkuvasti tähtäimessä eri syistä ja siksi reagoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. “Lehmien hyvä kohtelu ei puolla maidon tuotantoa Suomessa vaan jossain, jossa lehmä voi laiduntaa vapaana ja syödä tuoretta ruohoa.”

    Missä, miten varmaa se olisi. Asiat pakkaavat kääntymään päälaelleen, esimerkiksi geenimanipuloidusta viljasta ym. piti tulla maailman pelastaja. Nyt siemenet ovatkin kiristämisen väline, jolla ajetaan maanviljelijöitä itsemurhiin kehitysmaissa. Siemeniä myydään samalla periaatteella kuin huumeita, eli ensin puoli-ilmaiseksi, kun viljelijä on koukussa ja riippuvainen, ryhdytään tasitoimiin rahastamisessa.

    Afrikassa olisi käsittääkseni parasta, että perheillä olisi omat maatilkkunsa ja pienet karjansa pakolaisleirien vaihtoehtona.

    Mikä täällä Suomessa olisi parasta joukolle, joka ei sopeudu kaupunkeihin. Ehkä heillekin olisi parasta kylvää ja kyntää pientä peltotilkkuaan ja hoitaa karjaa ja saada leipänsä jatkoksi tuet, joita he saavat joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Suomen Eulle maksamasta jäsenmaksusta huomattava osa palaa takaisin maataloustukena. Kun maataloutta syytellään tukipolitiikasta, pääkohde on oltava Bryssel. Itseasiassa EUn budjetti taitaa olla pääosin maatalousbudjetti.

    Maitoasioissa minua hirvittää navettojen koon kasvu. Enää ei ole navetta eikä mikään, jossa on alle sata lehmää. Suurimmat alkavat olemaan 300 lehmän navettoja. Siis Suomessakin.

    Jos mietitään, millaiseen maatalouteen Suomi soveltuu, niin se on nimenomaan karjatalous. Jopa oikein hyvin. Vilja-alueena tämä on siperiaa.

    Hesarissa oli eilen 24.7.mielenkiintoinen juttu lähiruuasta. Tuollaisen homman soisi lisääntyvän suurissa mitoissa. Monia kuluttajia kiinnostaa hyvin paljon, missä ruoka on tuotettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. a m-b heitti tuossa yllä kiinnostavan idean: voisiko julkinen valta tarjota ilmaiseksi tai huokealla vuokralla pieniä maatilkkuja ihmisille, joilla olisi intoa hoitaa niitä omiin tarpeisiinsa? Kaupallinen maatalous ei Suomessa oikein lyö leiville, mutta jos ihmisellä on aikaa (esim. työttömyyden takia), hän saattaa hyvinkin viljellä omaksi ilokseen ja hyödykseen. Asuminen voi olla ongelma – viljelyalat ovat yleensä etäällä kaupungeista, eikä ihminen välttämättä halua muuttaa tämän takia. Mutta moni viihtyy maalla muutenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. “Nyt siemenet ovatkin kiristämisen väline, jolla ajetaan maanviljelijöitä itsemurhiin kehitysmaissa.”

    Sanoo Vandana Shiva – ja tuli kertoneeksi perättömyyden, joka on todistettu sellaiseksi useilla selvityksillä ja lopuksi YK:n rahoittamalla tutkimusyhtenvedolla.

    Havaittiin, että itsemurhat eivät ole Intiassa yleisiä, eivät keskity viljelijöihin, eivät ole yleistyneet viljelijöiden keskuudessa, vaan ovat keskimäärin vähentyneet muuntogeenisen puuvillan viljelyn yleistyessä.

    Lähde: http://www.ifpri.org/pubs/dp/IFPRIDP00808.pdf

    Tämä ilman, että otan kantaa geenitekniikkaan. On kummin hyvä pitäytyä tosiasioissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Missä, miten varmaa se olisi. Asiat pakkaavat kääntymään päälaelleen, esimerkiksi geenimanipuloidusta viljasta ym. piti tulla maailman pelastaja. Nyt siemenet ovatkin kiristämisen väline, jolla ajetaan maanviljelijöitä itsemurhiin kehitysmaissa. Siemeniä myydään samalla periaatteella kuin huumeita, eli ensin puoli-ilmaiseksi, kun viljelijä on koukussa ja riippuvainen, ryhdytään tasitoimiin rahastamisessa.

    Lähteitä tälle? Tämä legenda tuntuu kiertävän keskustelussa yhtenään, mutta toistaiseksi lähteet on näkemättä. Intiassa kyllä pienviljelijöiden itsemurhat ovat valitettavan yleisiä, mutta ainakaan minä en ole kuullut että GMO-siementen myynti olisi niihin jotenkin erityisen merkittävänä syynä.

    Toki GMO-viljelyssä on ongelmansa joita ei pidä vähätellä. Itse pidän suurimpana uhkana riskiä, että jalostettu lajike pääsee karkuun pellolta ja syrjäyttää luonnonvaraiset lajikkeet, vähentäen biodiversiteettiä. Tämä ongelma toki on kaikkien jalostettujen kasvien kanssa.

    Afrikassa olisi käsittääkseni parasta, että perheillä olisi omat maatilkkunsa ja pienet karjansa pakolaisleirien vaihtoehtona.

    Parasta olisi jos afrikkalaisille annettaisiin mahdollisuus kilpailla tasaveroisesti maailmalla niillä tuotteilla joita siellä pystytään tuottamaan, siis ennen kaikkia elintarvikkeilla. EU:n ja USA:n tullimuuri, tukiaiset ja kaikista vastenmielisimpänä ylijäämän dumppaus polkuhintaan kehitysmaiden markkinoille estävät tämän.

    Minusta maataloustuista pitäisi pitkällä aikavälillä (esim. 20 vuotta) pyrkiä luopumaan (lähes) kokonaan. Tietenkään niitä ei voi eikä pidä lopettaa yön yli. Huoltovarmuuskysymystä ei voi ohittaa, mutta minusta ei ole todennäköistä että Suomi voisi nykymaailmassa jäädä niin eristyksiin ettei elintarvikkeiden tuonti mistään muusta maasta olisi mahdollista. Ihan samalla lailla ei jokaisen Suomen kunnankaan oleteta olevan täysin omavarainen. On vaikea nähdä, että jos joku EU-maa joutuisi sotaan, muut sulkisivat silmänsä ja rajansa ja jättäisivät sen täysin oman onnensa nojaan.

    Tuskin maatalous Suomesta katoaisi tyystin ilman tukiakaan. Pitää muistaa, että muidenkin EU-maiden elintarvikkeet ovat tuettuja, joten jos koko EU:n alueella tuista luovuttaisiin (tietenkään Suomi ei voi sooloilla asiassa) asteittain, hintaero kotimaisen ja ulkomaisen tuotteen välillä ei kasvaisi niin dramaattisesti kuin pelkästään tuen osuuden suomalaisen tuotteen hinnasta vähentämällä voisi kuvitella. Varmasti jotkut tuotantosuunnat osoittautuisivat elinkelvottomiksi, mutta ihan yhtä varmasti on monia elintarvikkeita joita Suomessa olisi järkevää tuottaa ilman tukiakin. Esimerkiksi maidontuotanto lienee juuri sellainen tuotantosuunta joka Suomessa voi hyvinkin olla ihan kannattavaa markkinaehtoisestikin, Suomalaiset kuitenkin arvostavat tuoremaitotuotteita ja niiden kuljetus pitkien matkojen takaa tulee äkkiä varsin kalliiksi kylmäketjun vaatimusten takia.

    Nähdäkseni jos jotain tukia maksetaan, niiden pitää perustua selkeisiin positiivisiin ulkoisvaikutuksiin huoltovarmuudelle, maisemalle ja ympäristölle. Nykyinen tukijärjestelmä on tasoltaan ja monimutkaisuudeltaan aivan kestämätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. “Lehmien hyvä kohtelu ei puolla maidon tuotantoa Suomessa vaan jossain, jossa lehmä voi laiduntaa vapaana ja syödä tuoretta ruohoa.”

    Maitojauhe ja UHT kulkisi tänne jostain Brasilista saakka laivalla luokkaa 70 €/tonni. Halvemmalla ja ympäristötehokkaammin kuin kylmärekalla Kiuruvedeltä ja sitä ennen tankkiautolla sadoilta maakunnan tiloilta pisara kerrallaan kierrellen.

    Suomen maidontuotannon tehokkuus on hyvin hyvin huono:

    “Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin (Suomessa) 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti.”

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen%20tulokset/Maidontuotanto%202005

    Kuten tunnettua, naudat ovat autoa pahempia metaanintuottajia. Niiden lukumäärää olisi sopivaa rajoittaa. Suomessa myös lehmän keskituotos on pohjoismaita alhaisempi. Lehmä ei kärsi siitä, että lypsää enemmän, vaan se osoittaa hyvää terveydentilaa. Eikä viljelijäkään kärsisi siitä, että robotti – pian jokaisella maitotilalla muuten – lypsää minuutin kauemmin.

    Pieni olisi tietenkin kaunista mutta liian kallista ja ekologisesti sekä eläineettisesti kestämätöntä. Virosta esimerkiksi tiedetään, että isoilla, yli tuhannen eläimen tiloilla, eläimiä pidetään parhaiten. Tuloksena paras keskituotos ja varsin korkea elinikä. Keskituotos vaikka tuolla linkin jutun 1200 eläimen tilalla on 10 000 kiloa. Suomessa se on meikäläisillä n. 35 eläimen tiloilla n. 8000 kiloa. Joten se siitä hyvän hoidon ja pienimittakaavaisuuden kauneudesta.

    Lehmä ei edes loukkaannu, vaikka sitä puhuteltaisiiin väärältä nimeltä. Se näyttää olevan lehmän kannalta ainoa ison yksikön epäkohta.

    http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-1008/viron-parhaat-lehmat-yli-tuhannen-lehman-karjassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. a m-b: “Onko Tulenheimo siellä Kruununhaassa nähnyt edes lehmää saatikka nähnyt, miten maitotila toimii.”

    Kiitos kysymästä! Kirjoitan Päijät-Hämeestä, 2 km päästä lähimmältä maitotilalta, joita kesäpaikkani ympärillä sijaitsee tusinan verran. Muutamilla on tullut vierailtua.

    Maatalouden ekspertti en ole. Taloushistoriaa kuitenkin tunnen. Käyttämäni luvut eivät ole “strategisesti poimittuja ronttisummia”, vaan MTK:n keskeisimpiä avainlukuja. Ne löytyvät jokaisesta Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot -vuosijulkaisusta.

    Henkilökohtaisesti olen samaa mieltä kuin tcrown kommentissaan 24.7.2009 kello 23:08. Hänen ranskalaiset viivansa tiivistävät problematiikan mainiosti suurimmalta osin.

    Erityisesti jaan tcrownin näkemyksen, että olisi syytä ryhtyä “ennen kaikkea pohtimaan mahdollisia ratkaisumalleja ylläoleviin ongelmiin, ilman, että välittömästi syytetään huoltovarmuuden tuhoamisesta, maatalouden alasajamisesta ja koko maaseudun tappamisesta.”

    Se, että maataloustukeen käytetään noin 2 miljardia euroa vuodessa ei poista sitä tosiasiaa, jonka jo aiemmin totesin – on selvää, että täysin markkinaehtoisesti Suomessa ei harjoitettaisi maataloutta juuri lainkaan. Sitä en toivo – mutta en sitäkään, että nykytilanne enää jatkuu kymmentä vuotta kauemmin. Siinä ajassa maataloustukeen on kulunut 20 miljardia euroa lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Blogin isäntä onnistui tiivistämään jotain erittäin olennaista seuraavaan, johon on myös helppo yhtyä:

    “Jotta ei tulisi väärää käsitystä, minä en kannata kaiken maataloustuen lopettamista. Minusta vain EU, joka on päättänyt tästä jäsenmaidensa oikeudesta tukea maitotiloja, tekee tyhmästi. Kyse on euroopanlaajuisesta ylituotannosta, johon ainoa ratkaisu on, että maidontuotantoa vähennetään. Tama ei tarkoita maatalouden lopettamista vaan muutaman prosentin supistamista. Erityisen raukkamaista on dumpata ylituotanto maailmanmarkkinoille tuhjoamaan tuotantoa muualla.
    Sen lisäksi tämä on sikamaisen kallista.”

    Tätä taustaa vasten keskustelua ei välttämättä tarvitsisi käydä tunneargumentein, joissa jokainen tukiaisten yhdestäkään ongelmasta puhuva on maatalouden lahtari, eläinten huonoa kohtelua kannattava ahne pirulainen tai mitään mistään ymmärtämätön kaupunkilaissnobi.

    Kyse on siitä, että maataloustuesta on vuosien mittaan tullut maatalouselinkeinon harjoittajien sosiaaliturvatuki, joka ei enää järkevästi vastaa tarkoitustaan, vaan synnyttää lukemattomia epätoivottuja vaikutuksia. Tämä ei tarkoita, etteikö yhteiskunnan muitakin ongelmia – kuten niitä homeisia kouluja – tulisi pyrkiä ratkomaan samalla tarmokkuudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. “Todettakoon vielä, että EU:n toimet johtuvat maidon tuottajahinnan laskemisesta noin 20 senttiin maitolitralta. Suomea tämä ei koske, vaan hinta on Hesarin mukaan noin 35 senttiä. Mutta Anttila haluaa silti Suomen käyttävän oikeutta tukeen.”

    Todettakoon vielä se, että kun Valio on laskenut tuottajahintojaan, se ei ole laskenut tukkuhintojaan Suomessa. Näinhän Valio ilmoitti vuodenvaihteesakin, kun se pudotti tuottajahintaa 5 sentillä. Tarkoitus on kyetä dumppaamaan maito Venäjälle.

    Kumminkin viljelijöiden parista ollaan ihmettelevinään sitä, että kun tuottajahinta laskee niin niin miksi se ei mene kuluttajahintoihin. Hyvin kaksinaamaista: kun eivät itse laske sitä Suomen hintaa vaan syyttävät kauppaa.

    Me täällä saisimme nyt maksaa enemmän, että tuo dumppaaminen onnistuisi vielä paremmin. Suomen maailman suurin maataloustuki valuu Venäjälle maidon osalta. Ei muuten, mutta kun se on kallista ja viljelijälle samalla kannattavaa, muutenhan ylituotannosta (maitorasvoissa 23%) luovuttaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. “Lehmien hyvä kohtelu ei puolla maidon tuotantoa Suomessa vaan jossain, jossa lehmä voi laiduntaa vapaana ja syödä tuoretta ruohoa.”

    Lehmien hyvään kohteluun liittyy paljon muutakin kuin vapaa laiduntaminen ja tuore ruoho. On vaikea kuvitella lehmien voivan hyvin, jos ne on jalostettu äärimmilleen, ne ovat jatkuvassa raskauskierteessä, alttiina sairauksille epähygienisissä oloissa ja jos kuljetus- ja teurastusolosuhteet ovat nykyisenlaiset.

    Joku täällä jo aiemmin ihmetteli onko joku edes nähnyt lehmää ja arkea maitotuotantotiloilla. Kunpa satunnaisille maitotiloille voisikin tehdä yllätyskäyntejä seuraamaan sitä arkea, niin näkisi sen mitä maidontuotanto ja lehmien olot todellisuudessa ovat. Tuottajat eivät kuitenkaan halua päästää ulkopuolisia kuten toimittajia tiloille vedoten tautiriskiin, vaikka asianmukaisilla järjestelyillä riskiä ei synny. Todellisuudessa tuottajat haluavatkin pitää yllä vääristeltyä mielikuvaa kuluttajien silmissä siitä, miten lehmät kirmaavat vapaana kesäisellä laitumella ja mummo käy niitä jakkaransa kanssa lypsämässä auringonnousun aikaan.

    Todellisuus on huomattavasti synkempi, sillä lehmät on jalostettu äärimmilleen tuottamaan mahdollisimman paljon maitoa ja tämän seurauksena lehmien elimistö ja terveys on kovilla. Liivitkin on pakko laittaa etteivät utareet laahaa maata. Lisäksi lehmät ovat jatkuvassa raskaus- ja synnytyskierteessä, sillä ilman vasikkaa lehmät eivät maitoa tuota. Vasikoita syntyy niin paljon, että niitä ei pystytä elättämään ja siksi ne erotetaankin pian emostaan eroahdistuksesta välittämättä ja teurastetaan lihaksi. Lähes kaikki naudanliha tulee maitotiloilta, joten maidontuotanto on vahvasti kytköksissä lihantuotantoon. Teurastamoon lähtiessä tulee ahtaat ja usein pitkät kuljetukset päälle. Teurastamot ovat myös visusti suljettuja paikkoja, jonne ketään ulkopuolisia ei päästetä. Miten hyvään kohteluun voisi teurastukset ja tehdasmaisuus edes kuulua? Jos mitään ongelmia ei ole, niin miksi kuluttajille ei haluta näyttää mistä ruoka tulee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. “Haluan maksaa maitolitrasta sellaisen hinnan, että lehmiä hoidetaan hyvin.”

    Vaihtoehtoisesti voit ostaa kasvismaitoja, joita nykyään saa kaupoista monta erilaista eikä tarvitse olla huolissaan eläinten hyvinvointiongelmista.

    Tässä kohtaa voisi kysyä, mihin edes tarvitsemme lehmänmaitoa niin paljon, että sitä varten tarvitsemme ympäristön pilaavan ja epäeettisen tehotuotannon. Moni varmasti muistaa Valion maitopropagandan jo kouluajoilta ikään kuin maito olisi jotenkin välttämätöntä tai erityisen terveellistä. Toisaalta ilmankin näyttää pärjäävän hyvin ja onhan maidon myös epäilty olevan syypää moniin kansansairauksiin. Terveydellisillä syillä tätä elinkeinoa lienee ainakin vaikea puolustella.

    Tukiaisista vielä sen verran, että eläinten hyvinvointituki auttaa eläimiä lähinnä kosmeettisesti, mutta josta on kätevästi tehty jälleen eräs tulonsiirtomuoto, jota kukaan ei osaa tai uskalla kyseenalaistaa. Muistaako joku vielä tehotuotantovideoiden ilmestyessä kuinka maatalousministerimme Sirkka-Liisa Anttila sanoi, että videot eivät ole Suomesta, kunnes paljastui, että yksi mukana olleista tiloista olikin Anttilan oma sukutila.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Suomenmaa uutisoi:

    Suurnavetat haastavat tukipolitiikan

    Rakennekehityksen synnyttämät suuret yksiköt haastavat erityisesti maatalouden tukipolitiikan, jota pitää MTK:n puheenjohtajan (Marttilan) mielestä miettiä uudelleen.

    Tällä hetkellä pohjoisessa eli Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa tuki yhtä eläintä kohtaan on korkea. Tulevaisuudessa pohjoisten alueiden tuki voi olla rajattu siten, että sitä saisi esimerkiksi 250:aan lehmään saakka.

    –Sen jälkeen tuotanto pitäisi rahoittaa markkinavetoisesti.

    Marttilan mukaan ongelmia voi tulla esimerkiksi rahoituksessa, sillä taloudelliset riskit suuressa navetassa ovat luonnollisestikin suuret. Hän ei näe järkevänä, että kunnat lähtisivät tukemaan rahoituksen avulla suurnavettoja, sillä vastuu rahoituksesta täytyy olla ensisijaisesti valtion kontolla.

    http://www.suomenmaa.fi/arkisto.php?doc=4020127.htm&alldepts=off

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tcrown: “…Kääntämään trendi, jossa tukijärjestelmä johtaa siihen, että vuosi vuodelta enemmän ja enemmän tukea maksetaan harvemmille ja harvemmille viljelijöille, ja täten vain edesauttaa maaseudun hitaassa kuolemisessa”

    Jouni Lundqvist: “Maitoasioissa minua hirvittää navettojen koon kasvu. Enää ei ole navetta eikä mikään, jossa on alle sata lehmää. Suurimmat alkavat olemaan 300 lehmän navettoja. Siis Suomessakin.”

    Miksi tämä trendi on paha asia? Mitä pahaa on suurissa navetoissa? Volyymiedut maataloustuotannossa ovat huomattavat, ja tilakokojen kasvu on edellytys paremmalle tuottavuudelle ja edelleen tukien alenemiselle. Eikö tämä juuri ole tavoiteltavaa kehitystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Huoltovarmuuden suhteen: yhden pitkänkin kriisin yli voidaan elää ilman tuoreita elintarvikkeita, jos varastoissa on kuiva- ym. säilöttyä ruokaa (armeijassa saattoi saada syötäväkseen 2. maailmansodan aikaisia ruokatarvikkeita vielä useita vuosikymmeniä jälkeen päin, eli silloin oli ainakin varastoja kerätty riittävästi…) Käytännössä kriisitilanteessa sähköä ja öljyä säännösteltäisiin, eivätkä tehomaatalous ja kuljetukset toimisi kuten normaalitilanteessa, eli liiallinen tuotanto happanisi ja mätänisi tuottajien käsiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. “Terveydellisillä syillä tätä elinkeinoa lienee ainakin vaikea puolustella.”

    Suomella ei aluksikaan ole vahvistettua ravitsemuspolitiikkaa lähes ainoana länsimaana. Se on perin outoa. Asian väitöstyössään esiin tuonut nyttemmin Eviran johtajistoon kuuluva Auli Suojanen määrittelee sen “julkisen sektorin asettamiksi kansanravitsemuksen ja kehittämistavoitteiksi ja toimiksi, joilla pyritään parantamaan kansanterveyttä aktiivisesti terveyttä edistävän ruokavalion avulla.”

    En toista koko kirjoitusta tähän. Linkki aiheeseen, jos Osmolle sopii.

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/10/maatalouspolitiikkaa-terveyden.html

    Maidosta sitten erikseen. Lyhyesti: Suomessa vain miehet ovat pahasti lihavia. Naiset, lapset ja nuoret lähes hoikimpia Euroopassa (toisin kuin luullaan). Miesten ravitsemus ei eroa leimallisesti muunmaalaisten miesten ravitsemuksesta kuin maailmanennätystasoa olevan maidon ja maitotuotteiden käytön osalta. Miesten lihominen myös alkaa siinä ikävaiheessa, kun maidon kulutus kasvaa suurimmilleen. Maitorasvat siis lihottavat, muustahan ei ole kyse.

    Toinen linkki mielestäni tärkeään kirjoitukseen edellisestä aiheesta, joka ei ole huomiota saanut:

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/05/kuka-puhuisi-maidon-terveyshaitoista.html

    Molemmissa kirjoituksissa ovat lähteet esillä, joten ne eivät siis ole blogistin mielipiteitä, vaan asiallista yhteenvetoa faktaseikkojen nojalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. “Miksi tämä trendi on paha asia? Mitä pahaa on suurissa navetoissa? Volyymiedut maataloustuotannossa ovat huomattavat, ja tilakokojen kasvu on edellytys paremmalle tuottavuudelle ja edelleen tukien alenemiselle. Eikö tämä juuri ole tavoiteltavaa kehitystä?”

    Se on paha asia, kun maataloustukia perustellaan sillä, että maaseutu pitää pitää asuttuna. Ja on yksinkertaisesti (taloudellisesti) typerää yrittää teollistaa suomalaista maataloustuotantoa, joka ei ikimaailmassa kykene kilpailemaan muun maailman maatalousteollisuutta vastaan. Suomen maatalouden pitäisi sen sijaan pohtia muita keinoja kilpailla kuin tehokkuus. Se taas tietysti vaatisi innovointia , markkinointia ja yritysriskin ottamista, mitä nykyinen tukijärjestelmä ei alkuunkaan tue. Ja maatalouden tehokkuuden lisääntyminen ei koskaan aikaisemminkaan ole johtanut maksettujen tukien vähenemiseen, miksi se tekisi niin tulevaisuudessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Suomessa lienee kaupallista potentiaalia marjoissa ja sienissä. Ala on niin houkutteleva, että ulkomaiset yritykset ryntäävät paikalle. Mutta aika harvoin kuulee, että jostain muualta investoitaisiin suomalaiseen viljaan, vihannekseen, lihaan tai hedelmään. Tai maitoon. Henkilökohtaisesti pidän Kaskein Marjan (http://www.kaskeinmarja.fi) tuotteita erittäin hyvinä. Ja tämä on intressitön suositus 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Huoltovarmuuden pitää olla keskeinen tekijä maatalouspolitiikassa. Muuten lähdemme taas tasan sen kelkkaan, joka pystyy myymään vehnää.

    Huoltovarmuus ei vaadi maataloustuotteiden tukea! Huoltovarmuuden saavuttamiseksi tulee tukea kykyä tuottaa. Nämä ovat täysin eri asia. Sveitsillä oli ainakin aikaisemin tämän tyyppinen järjestelmä, joka sivutuotteena tuotti pienen määrän korkeatasoisia elintarvikkeita.

    EU ymmärtää huonosti huoltovarmuusasioita. Länsi-Euroopan huoltovarmuutta ollaan hiljakseen rakentamassa NATO:n varaan. Ainakin avaukset siihen suuntaan on tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Minusta kaikkein olennaisen pointti suomalaisten ruuan puolesta on puhtaus. Itse en ikinä tietoisesti ostaisi Itä-eurooppalaista sianlihaa (voi ehkä saada heisimadon, joka voi pahimmassa tapauksessa vammauttaa tai tappaa.) tai Kiinalaisia maitotuotteita/lisäravinteita, joista ainakin jälkimmäisten on todettu sisältävän joskus vaikka mitä myrkkyjä, jotta esimerksi proteeinilisäravinteissa olisi muka suurempi valkuaispitoisuus. Lisäksi olen aika varma, että joissakin nuudelipakkauksissa joita ennen nuorena ja tyhmänä ostin on ollut rotan tai hiiren papanoita – ja joiden ostamisen sitten lopetin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Varmaankin tässä monimutkaiseen ongelmaan on tarjolla vain yksi ratkaisu: tukiaisia annetaan maataloudelle ja samalla seurataan maatalousyrittäjien määrän alenemista. Ratkaisu ongelmaan on siis aika.

    Hyvän käsityksen asiasta saa katsomalla MTK:n näkemystä maatilojen kehitysnäkymistä vuoteen 2016 asti.

    MTK odottaa tilojen määrän vähenevän vuoden 2008 tasosta (63 400) vuoteen 2016 mennessä 46 750:een tilaan. Samalla tilojen keskikoot kasvavat 35,5 ha:sta 47,5 ha:iin.

    Luvut löytyvät täältä: http://bit.ly/8pJgQ (ppt-esitys, dia 2).

    Suunta on selvä sen jälkeenkin, ellei paikallisuudessa piilevää arvoa onnistuta kapitalisoimaan. Tähän asti ei näytä olleen edes vakavaa yritystä, kun on luotettu siihen, että suomalaisuudella myydään mitä vain. Eipä näköjään myydä.

    Lähiruokakonseptissa olisi kehittämisen varaa vaikka kuinka paljon. Suomesta puuttuu täysin Appellation d’origine contrôlée -tyyppinen laatujärjestelmä, jolla Ranskassa maataloustuotteille on onnistuneesti luotu lisäarvoa pitkälti psykologisin keinoin. Mikä estää yrittämästä samaa Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tulenheimo: “Mikä estää yrittämästä samaa Suomessa?”

    Ei meillä ole mitään laatukontrollin arvoista maatalous- tai puutarhatuotannon parista. Pastöroitu maito tai sika-nauta -jauheliha ei liene hyvä idea?

    Kyse on siis siitä, ettei vaan ole aidosti säilyneitä, vielä tänäänkin eläviä ruokaperinteitä. Mutta silti niitä olemattomia perinteitä ja makuja mukamas elvytetään. En kumminkaan usko, että haluat mitään järjestelmää pepulle, mutille, rössypotulle, lörtsyille, körpäkälle ja rönttösille. [i]Appellation d’origine contrôlée du körpäkkä[/i]?

    Mutta katsopas vaikka tämän masiinan

    http://ec.europa.eu/agriculture/quality/door/browse.html?search

    avulla, millaisia hyvin moniin makunystyröihin sopivia tuotteita muut ovat vuosisatojen aikana kehittäneet, säilyttäneet tähän päivään ja nyt suojanneet. Meillä noista kaikista tunnetaan kotoperäisinä kait muikunmäti, jonka ruotsalaiset jo ehtivätkin suojaamaan.

    Ja jiippii, suomalaiset sentään ovat älynneet suojata rönttösen. Eh…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. “”Ainakin minun maitotilasukulaisissa tehdään hirveästi töitä.””

    “””Pettämätön perustelu maataloustuille!”””

    Kommetin lähtökohta on ajatus, että kommentoijan pitäisi tuntea riittävässä määrin kommentoimansa asia, toisin sanoen vuoropuhelua konkretian kanssa taritaan, vaikka se monelta kommentoijalta tuntuu unohtuvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Purasjoki on tehnyt parikin selvitystä ruuan ja muiden tavaroiden kalleuden syistä Suomessa.

    Merkittävin syy on kaavoituksella tehty kaupan keksittyminen .
    Esim suurin puolue Helsingin kaupunginhallituksessa, joka nykyään hyväksyy kaavoituksen, on HOK-Elanto.

    Eivät nämä sukarit, kakkoset, novat turhaan maasuta poliitikkoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. “Huoltovarmuuden pitää olla keskeinen tekijä maatalouspolitiikassa. Muuten lähdemme taas tasan sen kelkkaan, joka pystyy myymään vehnää”

    Ruuasta tulee pulaa 10-20 vuoden kuluessa ja hinta pulan myötä nousemaan.
    Syytkin ovat hyvin tiedossa: Maailman väestön kasvu, maanviljelyyn kelpaavan rajallinen määrä. Kulutustottumusten muutos: Intialaisten ja kiinalaisten siirtyessä liharuokaan tarvitaan rehuntuotantoon suuria määriä peltopinta-alaa.
    Lihan tuotanto, erityisesti naudanlihan, on tehotonta .
    Meret muuttuvat ja ne ovat ylikalastettuja, joten sekin ravinto joudutaan korvaamaan muulla.

    Bioenergian tuotanto siirtää viljelymaata pois ruuan tuotannosta.

    Eli ruuasta tulee olemaan pula , kannattaa ostaa peltoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. a m-b: Minä ymmärsin, että kommentin lähtökohta on se, että valtion on hyvä maksaa tukia niille, jotka tekevät hirveästi töitä.

    Tässä ei ole tietenkään yhtään mitään järkeä. Työ on resurssi, jonka käyttöä pitäisi kannustaa vähentämään aivan samoin kuin vaikka öljy. Jos olisit vaatinyt sukulaisillesi suurempia tukija, koska he käyttävät ihan hirveästi öljyä, niin kukaan ei ottaisi mielipidettäsi vakavasti.

    Sen sijaan, että me kannustamme ihmisiä tekemään töitä meidän pitäisi kannustaa ihmisiä tuottamaan niitä asioita, joita muut ihmiset haluavat. Se, että suomalaiset eivät ole valmiita maksmaan suomalaisista maataloustuotteista niin paljoa, että ne pärjäisivät kilpailussa ulkomaisten maataloustuotteiden kanssa kertoo siitä, että suomalaiset maanviljelijät eivät tuota sitä mitä suomalaiset haluavat. Heille maksetut tuet tuhoavat hyvinvointia.

    Sen lisäksi on aian absurdi ajatus, että poliitikkojen ja byrokraattien pitäisi päättää siitä, ketkä ovat ahkeria ja ketkä eivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Maidontuotanto tulee Suomesta loppumaan kokonaan 2010 luvulla. Siihen johtaa väistämättä EU:n päätös lopettaa maittaiset tuotantokiintiöt. Ei voida kuvitella, että Suomessa rakennettaisiin yleisesti satojen lehmien, kenties 1000+, navetoita. Siinä mittakaavasasa maidontuotantoa voi harjoittaa vain maissa , jossa lehmät voi olla ulkona läpivuoden, ilman massiivisen kokoluokan tuotantotiloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. “Kommetin lähtökohta on ajatus, että kommentoijan pitäisi tuntea riittävässä määrin kommentoimansa asia, toisin sanoen vuoropuhelua konkretian kanssa taritaan, vaikka se monelta kommentoijalta tuntuu unohtuvan.”

    Eli päihdepolitiikasta saavat keskustella vain alkoholistit ja narkkarit? Eikö siinä ole konkretiaa riittävästi, että toimin lystin maksumiehenä?

    “Ruuasta tulee pulaa 10-20 vuoden kuluessa ja hinta pulan myötä nousemaan.
    Syytkin ovat hyvin tiedossa: Maailman väestön kasvu, maanviljelyyn kelpaavan rajallinen määrä. Kulutustottumusten muutos: Intialaisten ja kiinalaisten siirtyessä liharuokaan tarvitaan rehuntuotantoon suuria määriä peltopinta-alaa.”

    Malthus ennusti tuota jo monta sataa vyotta sitten. Toistaiseksi pieleen on mennyt, mikä on juuri nyt muuttumassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Liekö tyhmä kysymys kymmenen, mutta viljelläänkö Suomessa soijaa? Soijan valkuainehan olisi eettisempää ravintoa kuin eläimestä peräisin oleva valkuainen.

    Olen vasta-alkaja soija käyttäjänä, löysin belgialaisia tuotteita, mutta käyttäisin mielelläni suomalaisia. Onko niitä olemassa? Miten arvokasta soijan valkuainen on?

    Jos soija kasvaa Suomessa, eikö se olisi tuote, jota kannattaisi kasvattaa ja jalostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Liikakalstuksesta: muistaakseni Siiponjoessa pyydystetään nahkiaisia herrasmiessopimuksella niin, että pieniä nahkiaisia ei pyydetä, tiettyinä aikoina ja tiettyinä päivinä ei nahkiaista pyydetä lainkaan. Nahkiaiskanta on näin säilynyt runsaana.

    Joku kirjoitti perinneruoista ja niiden patentoimisesta. Eikö nahkiainen voisi olla sellainen, vai onko joku ehtinyt jo edelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Jos raportin Tuhannen lehmän navetta – Taloudellinen tarkastelu luvut pitävät paikkaansa, päästään siirtymällä 1000 lehmän navettakokoon nelinkertaiseen (litramääräiseen) työn tuottavuuteen nykytilanteeseen nähden. Tämän kokoluokan yksiköitä tarvittaisiin Suomessa vain muutama sata nykyisen maidon tuotantotason ylläpitoon.

    Samaisessa raportissa väitetään tuhannen lehmän navetan sijoitetun pääoman tuotoksi hurjaa 16% kun tukien osuus liikevaihdosta on 23%.

    Jos luvut pitävät paikkansa, on kummallista tukea nykymuotoista tuotantoa tilakohtaisella tuella, vaan pikemminkin tulisi rohkaista maidontuottajia perustamaan (osakeyhtiömuotoisia) suurnavettoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Minä kyllä olen valmis uskomaan siihen, että ruuan hinta on trendinomaisessa nousussa juuri niistä syistä, joita “liian vanha” viestissään sanoi. Melkoinen varoitus tulevasta saatiin vuosi sitten, mutta ei tämä tähän lopu. Laman mentyä ohi palaamme asiaan.

    Pellot kannattaa siis pitää viljelykuntoisina, mutta tämä ei tarkoita sitä, että olisi järkevää tukea maidon ylituotantoa paikoissa, jonne se ei sovi.

    Suomalaninen maidontuotanto on menossa kohden umpikujaa, koska se noudattaa lyhytnäköisesti EU:n tukipolitiikan virheitä.

    Nyt kannattaa tehdä suurnavetta jonnekin Lapin käsivarteen, kuljettaa rehut sinne etelästä ja maidot etelään juotavaksi. Tämä on logistisesti niin järjetöntä, ettei sillä ole mitään tulevaisuutta, kun tukipolitiikkaa jossain vaiheessa rationalisoidaan.

    Erityisen naurettavaa on, että teuraseläimet kuljetetaan elävinä etelästä pohjoiseen teurastettavaksi, koska pohjoisessa teurastetusta eläimestä saa sen kasvatuspaikasta riippumatta suuremmat tuet.

    Kun pohjoisen tuki siirtää maidontuotannon Etelä-Suomesta Kainuuseen, syntyy tilanne, jossa maidolla on Etelä-Suomeen paljon lyhyempi matka Virosta. Tämä ei jää virolaisilta huomaamatta.

    Aiemmin meillä säädeltiin navettojen kokoa päämääränä estää suurnavetat. Nyt kun maitotilan koolle ei ole ylärajaa, syntyy jättinavetoita. Jokaista 500 lehmän suurnavettaa kohden pitäisi lakkautaa parikymmentä pientä navettaa. On täysin toivotonta yrittää pitää molempia hengissä yhtäaikaa.

    Maatalous on tunteita herättävä asia, mutta nämä uudet suurnavetat eivät ole enää maataloutta vaan teollisuutta. En ymmärrä, miksi maitotilan konkurssi kuuluu enemmän yhteiskunnan murheeksi kuin sahan konkurssi. Sinänsä suurnavetat voivat olla nykyaikaa. Ne puhdistavat jätevetensä paremmin ja kun ne toimivat palkkatyön avulla, työntekijöille voidaan järjestää viisipäiväinen työviikko ja normaalit työntekijän edut. Kun lehmiä ei kuitenkaan laidunneta ulkona vaan syötetään muualla tuotetulla rehulla, logistiikkakin on suurnavetassa parempi kuin jos sama maito tuotettaisiin kymmenissä siellä täällä sijaitsevissa navetoissa.

    Google nappasi Summan tehdashallin, mutta on noita paperitehtaita jäämässä tyhjilleen muuallakin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo:
    Minä kyllä olen valmis uskomaan siihen, että ruuan hinta on trendinomaisessa nousussa juuri niistä syistä, joita “liian vanha” viestissään sanoi. Melkoinen varoitus tulevasta saatiin vuosi sitten, mutta ei tämä tähän lopu. Laman mentyä ohi palaamme asiaan.

    Olisikohan Vihreidenkin vahitellen aika alkaa valmistautua tulevaan ja pohtia uudelleen suhtautumistaan geenimuunteluun ruuantuotannon tehostamisessa ja maatalouden aiheuttaman ymparistokuormituksen vahentamisessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Osmo:”Minä kyllä olen valmis uskomaan siihen, että ruuan hinta on trendinomaisessa nousussa juuri niistä syistä, joita “liian vanha” viestissään sanoi.”

    Uskotko teknologisen kehityksen tyssäävän, vai mikä saa sinut uskomaan pitkän ajan trendin kaikkien hyödykkeiden halventumisesta kääntymään?

    Kaikista liian vanhan mainitsemista syistä huolimatta (lukuun ottamatta bioenergiajuttua, jonka vaikutus riippuu täysin poliittisista päätöksistä ja ei siksi toimi markkinamekanismilla) uskon, että ruoka tulee edelleen halventumaan.

    hups. tcrown olikin jo ansiokkaasti huomauttanyt tästä…

    Huolestuttavaa tämä Osmon asenne on silloin, kun sillä perustellaan jotain maataloustukijaisia tyyliin, kyllä niitä peltoja vielä tulevaisuudessa tarvitaan. Poliitikot ja byrokraatit eivät tiedä tulevaisuuden hintakehitystä markkinoita paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. On totta, että tukipolitiikka tuottaa järjettömiä tilanteita. Tästä pitäisi luonnollisesti päästä eroon, mutta ongelmana on se, että esim. Ranskassa maatalouden ongelmat ovat vielä kertaluokkaa suurempia kuin Suomessa. Tästä syystä tuista ei päästä eroon.

    Myös Suomessa on suunta “teolliseen” maatalouteen johtuen maatalouden huonosta kannattavuudesta joka ajaa tilakokoja ylös.

    Ristiriitaisesti kuluttajat toivovat lähiruokaa ja luomua sekä samalla etsivät hyllyiltä parhaita tarjouksia. Ihmiset eivät ole vielä ajatelleet tätä loppuun asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. “Suomalaninen maidontuotanto on menossa kohden umpikujaa, koska se noudattaa lyhytnäköisesti EU:n tukipolitiikan virheitä.”

    Voisi tuon muotoilla toisinkin, teen sen, koska minun ei ole tarve ja tapa käyttää kovinkaan korrektia kieltä: “siltarumpu-keskusta käyttää tietoisesti ja kannatussyistä hyväkseen EU:n tukipolitiikkaa, joka ei sovellu sellaisenaan Suomeen”.

    Jep. Tallinnasta 90 km Helsinkiin, Seinäjoelta 350 km. Tuo pitäisi “syvä-kepulaisenkin” nähdä.

    Mitä ruoantuotannon “buustaamisee” tulee, sekin on järkevää ruoan kysynnän kasvaessa tehdä siellä, missä tuotos-panos suhde on Suomea parempi. Latvia, Liettua, Puola ja Viro sekä puoli Ruotsia kannattaa ottaa tehokkaaseen viljelyyn ennemmin kuin yhtäkään länttiä Seinäjoen pohjoispuolelta. Myös ex-NL:n alueella on potentiaalia vaikka mihin. Pellot vain jäivät huonolle viljelylle. Osasyynä se, että oligarkit nappasivat ensimmäisenä lannoiteteollisuuden.

    Ja luonnollisesti Afrikka olisi viljeltävä läpensä. Aluehan on hedelmällistä mutta sen viljelyä ei ole kehitetty. Yksi ongelma sielläkin on ollut lannoitepula. Mitä olen fiksumpiani kuunnellut, kyse olisi usein fosforista eli se olisi kynnysravinne. Sitä ei ole ollut varaa käyttää, vaikka Afrikka tuottaa fosforia ja paljon. Kas kun se tuodaan Eurooppaan. Täällä sitä on kylvetty jopa 30 kg/ha. Afrikassa kunnon satoihin olisi riittänyt jopa vain 4 kg/ha mutta siihenkään ei ole ollut varaa.

    Suomella olisi ollut upea rooli tulevan ruokapulan lievittämisessä: Sokli ja sen puhdas ja rikas fosfori. Se on enemmän kuin öljyn veroinen aarre 10-20 vuoden kuluttua. Ja myytiin pilkkahinnalla Yaralle. Se lienee saanut jo ainakin kolmanneksen kauppasummasta peitettyä, kun nosti lannoitehintoja ja jää hautomaan Soklia, kunnes valtio palauttaa oman osansa kauppasummasta rakentamalla Sokliin rautatien. Muille kaivoksille ne on tehty jälkirahoituksella eli ne ovat maksaneet yhteydet itse. Sokli on tähän erikoinen poikkeus.

    Norja ja Yara eivät kumminkaan olisi tarvinneet köyhän Suomen kehitysapua. Ihmettelen Häkämiehen, keskustapoliitikkojen ja kaupalle suosiolle MTK:n toimintaa. Sitä muuten ihmettelee kaikkein kepulaisinkin ja asian ympärillä leijuu valtavia intohimoja, katkeruutta ja jopa kostomentaliteettia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Kävin lomailemassa Karjalassa ja siellä pisti silmään upeat maisemat ja niiden käyttämättömyys. Pellot puskivat ukonputkea, metsät rehottivat hoitamattomina. Siellä täällä näkyi suurten metsäpalojen jälkiä. Entiset sovhoosit ja karjatilat olivat enää betonirunkoja. Jos kannas kuuluisi Suomeen, se olisi parasta viljelysmaata, nyt se on Venäjän takapajulaa jossa ei maatalous kannata.

    Tiet olivat edelleen erittäin huonossa kunnossa. Ajattelin ettei kannaksella poljeta muilla kuin maastopyörillä, mutta sitten Sortavalan ja Käkisalmen välillä tuli soratiellä vastaan neljä pyöräilijää vanhoilla käyräsarvisilla retkipyörillä ja cyclocrosseilla. Olivat ilmeisesti Laatokkaa kiertäviä venäläisiä.

    Kannaksella on uskomaton matkailupotentiaali mutta ilmeisesti vain tahtoa puuttuu molemmin puolin. Suomen politiikan tulisi kääntyä nykyisestä enemmän itään päin, alkaen siitä että ruotsin sijaan annetaan mahdollisuus lukea myös venäjää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. “Suomalaninen maidontuotanto on menossa kohden umpikujaa, koska se noudattaa lyhytnäköisesti EU:n tukipolitiikan virheitä.

    Nyt kannattaa tehdä suurnavetta jonnekin Lapin käsivarteen, kuljettaa rehut sinne etelästä ja maidot etelään juotavaksi”

    Tämä Käsivarren viljely ja maidonjalostus on kyllä Kepun ideoita, ei EU:n. Kepu pitää vielä kiinni perinteisestä maanviljelystä, koska näin se voi pitää kiinni vallan rippeistään.
    Ja Vihreät ovat hallituksessa tukemassa tätä politiikkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. “Pellot kannattaa siis pitää viljelykuntoisina, mutta tämä ei tarkoita sitä, että olisi järkevää tukea maidon ylituotantoa paikoissa, jonne se ei sovi.”
    Ja kukahan ne pitää kunnossa ? Ei ketään voida pakottaa pitämään peltoja ilmaiseksi kunnossa.
    Käytännössä pellon ylläpito maksaa saman kuin vilelykin, säästöjä syntyy lähinnä viljeltävän tavaran jatkokäsittelyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. “Minä kyllä olen valmis uskomaan siihen, että ruuan hinta on trendinomaisessa nousussa juuri niistä syistä, joita “liian vanha” viestissään sanoi.”

    Ongelma ei ole ainoastana hinta vaan myös saatavuus. Ruuasta on tullut strateginen tuote ja sitä tullaan myymään vain nöyrille kumppaneille.
    Maailmalla oon käynnissä suuri viljelymaan uus jako, kun Kiina, Intia ja muut suurvallat ovat ryhtyneet ostamaan itselleen viljelymaan.

    Myöskin muuntogeenisten kasvien tekijä ja patenttisuoja siirtää ruuan tuotannon päätäntä- vallan suurvalloille.
    Monsato on usalainen firma, luokiteltu strategiseksi,ja ilman Monsaton ja käytännössä USA:n hallituksen lupaa siemenviljaa ei saa.
    Geenimuunneltu ruoka on nyt COCOMin piirissä kuten aikoinaan elektroniikka

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. #Ristiriitaisesti kuluttajat toivovat lähiruokaa ja luomua sekä samalla etsivät hyllyiltä parhaita tarjouksia. Ihmiset eivät ole vielä ajatelleet tätä loppuun asti.#

    Miksi nauriita ei viljellä enempää. Ne voivat olla todella hyviä, jos ovat oikein kasvatettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Mitä tulee Suomen ilmastoon ja täällä mielekkääseen maanviljelykseen, ruis lienee niitä harvoja viljelykasveja, joiden viljely on Suomen oloissa lähtökohtaisesti kilpailukykyistä, myös vientimarkkinoille.

    Kannatan maanviljelyselinkeinon säilyttämistä ja kehittämistä, mutta pyrkimys nykyisen kulutuksen mukaan laskettuun täysomavaraisuuteen ainakaan maidon suhteen on hullujen touhua, jos se tapahtuu tukiaisten avulla. Omavaraisuutta ja ylituotantoakin voisi yrittää ennemmin suosia sellaisen elintarviketuotannon suhteen, joka olisi kriisioloissa käyttökelpoista: Palkokasvit, juurekset, öljykasvit, kananmunat, vilja, sianliha.

    Ja nimenomaisesti pitäisi todellakin edellyttää, että maanviljelyselinkeino kokonaisuutena olisi jollain tavoin kriisivarmistettu: Pitäisi olla valmis suunnitelma sen suhteen, miten toimitaan, ja ennen kaikkea mistä karsitaan ensimmäisenä, jos yhtäkkiä joudutaan toimimaan oloissa, joissa esim. sähköstä, polttoaineista tai keinolannoitteista on todellista pulaa. Nykyisen kaltainen tehomaatalous on paljon haavoittuvaisempi tällaisten seikkojen suhteen kuin oli Suomen maatalouselinkeino esimerkiksi 50 vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. “Pitäisi olla valmis suunnitelma sen suhteen, miten toimitaan, ja ennen kaikkea mistä karsitaan ensimmäisenä, jos yhtäkkiä joudutaan toimimaan oloissa, joissa esim. sähköstä, polttoaineista tai keinolannoitteista on todellista pulaa.”

    Et sitten Huoltovarmuuskeskuksesta ja ETL:n elintarvikepoolista ole kuullut?

    Muuan Sirkka-Liisa on. Hän halusi, että HVK (ei siis hyvävelikerho nyt) valjastettaisiin ostamaan enemmän viljaa varastoon vaikka sitä ei tarvittaisikaan huoltovarmuuden kannalta. Mutta kyse lienee ollut lähinnä rehulaatuisen suomalaisen viljan menekin turvaamisesta. Sitä en tiedä, paljonko HVK maksaa viljasta, mutta enpäs usko, että asia kiinnostaisi viljelijöitä tai Sirkka-Liisaa, jos ei enemmän kuin Raisio tai Suomen Rehu.

    Nuo kaksi jälkimmäistä taitavat ostaa muuten sen viljan, joka pistetään varaston toisesta päästä ulos. Pitäisikin penkaista, millä hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Liian vanha:
    “Myöskin muuntogeenisten kasvien tekijä ja patenttisuoja siirtää ruuan tuotannon päätäntä- vallan suurvalloille.Monsato on usalainen firma, luokiteltu strategiseksi,ja ilman Monsaton ja käytännössä USA:n hallituksen lupaa siemenviljaa ei saa.”

    Asiassa on monta puolta, tuo on yksi niistä. Huoltovarmuudenkin kannalta on tietysti olennaista, ettei tuollaisia riippuvuussuhteita synny. Toisaalta Euroopassa ja Suomessakin olisi alan osaamista ja potentiaalia omaan kehitystyöhön, jos poliittinen ilmapiiri olisi sille suotuisampi. Muuntogeenisiä lajikkeita voidaan kehittää myös ihan julkisrahoitteisina projekteina. Esim. Suomessa kannattaisi kehittää erityisesti näihin olosuhteisiin soveltuvia lajikkeita. Tehdäänhän täällä omaa jalostustyötäkin perinteisillä jalostusmenetelmillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. A.M-B, Soijaproteeini on hyvää proteeinia. Avainsana on “täydellinen aminohappokoostus”. Ihminen tarvitsee 20 eri aminohappoa, joista 12 se voi valmistaa itse hiilihydraateista. Nämä 8 välttämätöntä aminohappoa sisältyvät soijaproteeiniin ja sillä on siis tuo ns. täydellinen aminohappokoostumus, niin kuin eläinperäisillä valkuaisillakin. Soijaproteiini ei ole todella kovaa treenavien urheilijan kannalta ihanteellista, sillä soijaproteiini imeytyy liian hitaasti, mikä on palautumisen kannalta negatiivista, mutta tavalliselle kuntoilijallakin se on riittävän hyvää. Jotta joka päivä ei tarvitsisi syödä soijaa, kaikki välttämättömät aminohapot voi myös saada yhdistelemällä asiantuntevasti esimerkiksi vilja ja palkokasveja. Tähän löytyy varmasti oppaita hyvistä kasvissyöjien opaskirjoista. Aminohapot voisi myös syödä erillisinä purkista, mutta elimistö yleensä tykkää pilkkoa proteeinit itse. En tosin tiedä onko tuo olennaista muillekin kuin urheilijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. “Ja nimenomaisesti pitäisi todellakin edellyttää, että maanviljelyselinkeino kokonaisuutena olisi jollain tavoin kriisivarmistettu: Pitäisi olla valmis suunnitelma sen suhteen, miten toimitaan, ja ennen kaikkea mistä karsitaan ”

    Huoltovarmuuskeskus on elin joka valmistelee materiaalista varautumista. Pääpaino on juuri polttoainehuollossa, elintarvikkeissa,lannoitteissa, lääkkeissä.
    Se mitä toteutettaan riippuu kriisitä

    Mutta on huoltovarmuuskeskus aktiivinen muillakin sektoreilla. Kun Draka (entinen Nokia Kaapeli) lopetti kaapelin valmistuksen Suomessa niin se organisoi tilalle Nestor-kaapelin osittain valtion rahoittamana.
    Kaapeli on elintärkeä varatuote kriisiaikana tietoliikenteelle. Merikaapelia kun ei voi kuljettaa kovinkaan helposti, Tietoliikenteen kannalta Suomi on saari.

    Teollisuuden myyminen ulkoamaille johtaa väistämättä ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa tärkeä ala loppuu Suomessa.
    Soneran myynti oli jo suuri vahinko, nyt meitä voidaan kuunnella ulkoamailta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Eiköhän sen kriisivalmiuden voisi näin aikuisten ihmisten kesken siirtää samalle keppihevosten hautausmaalle kuin “koko maan asuttuna pitäminen”. Eli ei siitä oikeasti ole kyse eikä siihen kukaan ihan aikuisten oikeasti usko.

    Pidän kiinni oletuksesta, että Suomessa kyllä viljeltäisiin ilman tukiakin, koska luulen tukien valuvan pienten tehottomien tilojen tekohengitykseen ja maan hintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Niin. Tästäkin aiheestä on helppo siirtyä aiheeseen, tarvitseeko ihminen maitoa ja lihaa elääkseen. Ei tarvitse. GCn viitaten totean, että palkokasveissa on riittävät aminohapot, sienistä saa ne myös.

    Soijan ongelma on se, että sen taustalla voi olla Monsato rounduppeineen. Joka tapauksessa navetoita ei tarvita terveellisen ruuan saamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. “Eli ei siitä oikeasti ole kyse eikä siihen kukaan ihan aikuisten oikeasti usko.”

    Juuri näin, ikään kuin kriisiaikana syötäisiin pippuripihvejä eikä näkkileipää. Kas kun ei hanhenmaksapalleroita ja banaaneja.

    Ilmaston lämpenemisen takia Suomi on luultavasti kohta paljon parempaa viljelymaata kuin nyt. Sekin kannattaa muistaa. Olisiko siinä yksi syy maan korkeaan hintaan?

    Sitten pitää yrittää pitää mielessä, että suuri osa maailman parhaasta viljelymaasta on tukien takia väärässä eli tehottomassa käytössä. Kun tuotanto rationalisoidaan tukia poistamalla, se yksinään elättää miljardin tai pari. Samalla maatalous muuttuu kannattavaksi monessa köyhemmässä maassa ja sillä elätetään taas miljardi tai pari. Teknologian uudistamisella elätetään myös miljardi tai pari.

    Niissä maissa, joissa vilja ei kunnolla kasva, kasvatetaan puuta energiatarpeeseen ja hiilinieluksi. Mutta missä, sitä ei EU:n osalta kukaan voi tietää, koska tuet vääristävät, minkä taisin jo sanoakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. “Muuntogeenisiä lajikkeita voidaan kehittää myös ihan julkisrahoitteisina projekteina”

    kaikki nykyiset viljeltävät kasvit ovat muuntogeenisiä. Geenejä ei ole tosin muunneltu laboratoriossa, mutta valinnan kautta on valittu aina suotuisa mutaatio jatkoviljelyyn.
    Lopputulema on kuitenkin sama: Geeneiltään muuttunut kasvi, jos sitä verrataan ilman valikointia sukuaan jatkaneisiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. “”Teollisuuden myyminen ulkoamaille johtaa väistämättä ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa tärkeä ala loppuu Suomessa.

    Soneran myynti oli jo suuri vahinko, nyt meitä voidaan kuunnella ulkoamailta.””

    Eikö meillä Suomessa ole tapana toimia nopeasti tuumasta toimeen -periaatteella”. Tehtyjä päätöksiä ei arvioida edes tulosten kautta, vaan siirrytään vauhdilla seuraavaan mahdolliseen hölmöyteen.

    Ennakkoluulottomin ja kehityshakuisin on se, joka tekee villeimmän ehdotuksen. Tehtyjä päätksiä ei arvioida edes tulosten kautta, vaan siirrytään seuraavaan mahdolliseen hulluuteen.

    Onkohan meillä hirttäytynyt kaasu päälle jälleenrakennus-Suomesta? Mitenhän ongelman saisi korjatuksi?

    Onkohan tämä pakkotoimiminen jonkinlaista kansallista ahdistuksen purkamista?

    Mehän ollaan EU:ssa nopean toiminnan miesten ja naisten maineessa. Minusta se on kyseenalainen kunnia muulloin kuin pakottavissa kriisitilanteissa ja sota-aikana.

    Yhdessä asiassa oltiin viisaita, kun ei pantu raitiotieraiteita rullalle kun monet muut panivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Isoissa tehdasmallisissa navetoissa on myös ongelmia. Taloudellisessa mielessä logistiikka saattaa pelata, mutta ympäristön kannalta asiassa on ongelmia. Mitä enemmän eläimiä sitä enemmän lantaa. Ja mitä enemmän lantaa sitä enemmän ravinteita mitkä pitäisi saada levitettyä pelloille. Ylenmääräinen lannoittaminen samoille pelloille ei onneksi ole mahdollista. Eli lanta pitää saada levitettyä laajoille alueille, joka ei taas ole taloudellisesti kannattavaa. Jos asiaa katsottaisiin laajemmasta näkökulmasta niin suuret yksiköt eivät välttämättä olekaan taloudelllisesti kannattavanpia. Suurista eläinyksikkömääristä pitäisi päästä pienempiin yksiköihin, jotka olisivat tasaisemmin sijoittuneet ympäri maata. Karjatalouden tuoma nurmenviljely tekee myös hyvää pelloille lisäämällä viljelykiertoa ja vähentämällä lannoitteiden käyttöä. Ja pelkkä kotimaisen valkuaisrehunkin käyttö olisi mahdollista. Ja ei ne saksalaisetkaan lypsävät lehmät taida vapaina nurmea syöden vaellella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. “Mitä enemmän eläimiä sitä enemmän lantaa. Ja mitä enemmän lantaa sitä enemmän ravinteita mitkä pitäisi saada levitettyä pelloille. Ylenmääräinen lannoittaminen samoille pelloille ei onneksi ole mahdollista. ”

    Logiikkasi pettää, mitä enemmän eläimiä, sitä enemmän ne vaativat myös rehuviljelmiä , joten ei maan hehtaarikuormitus kasva oli eläimiä yksi tai 1000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. “Mitä maailmassa tapahtuisi, jos EU ja USA lopettaisivat kaiken tuen maataloudelle?”

    Kehitysmaiden maataloudelle se olisi onnenpotku, sillä niiden tuotanto tulisi kilpailukykyiseksi ja ne kykenesivät kehittämään teollista maataloutta.
    Nykyinne syteemihän on täysin järjetön: Ensin länsimaat tukevat maataloutta niin että kehitysmaissa kärsitään nälästä ja estetään vaurastuminen.
    Toisella kädellä syydetään kehitysapua kehitysmaille, jotta nämä voisivat ostaa näitä länsimaista ruokaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. liian vanha:”Teollisuuden myyminen ulkoamaille johtaa väistämättä ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa tärkeä ala loppuu Suomessa.”

    Ei tietenkään johda. Omistajan kansallisuudella ei ole mitään väliä, jos olettaa, että omistaja ei vihaa rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. “Soneran myynti oli jo suuri vahinko, nyt meitä voidaan kuunnella ulkoamailta.””

    Eikö meillä Suomessa ole tapana toimia nopeasti tuumasta toimeen -periaatteella”. Tehtyjä päätöksiä ei arvioida edes tulosten kautta, vaan siirrytään vauhdilla seuraavaan mahdolliseen hölmöyteen.”

    Eivätkä päättäjät ole edes kovin hyviä tekniikassa.
    Kun Telia ja Sonera yhdistyivät niin mittakaavaetu on vaatinut, että verkonhallinta järjestelmät on yhdistetty ja päävastuu verkon ylläpidosta on Ruotsissa ja suomalaisilla rajoitetut käyttöoikeudet.
    Verkon päähaltija voi seurata kaikkea verkon liikennettä eli Säpö voi vakoilla suomalaisia eikä täällä tiedetä mitään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Urvelo: “Ilmaston lämpenemisen takia Suomi on luultavasti kohta paljon parempaa viljelymaata kuin nyt. Sekin kannattaa muistaa. Olisiko siinä yksi syy maan korkeaan hintaan?”

    Ei ole. Kyllä Odekin on aiheesta kirjoittanut ja selittänyt aika hyvin mm. Ricardon maanvuokralain avulla hinnan takana olevan tuet. Saman on tutkinut esiin mm. pellerveolainen PTT.

    On hieman kaukaa haettua väittää, että ilmastonmuutos, jolla ei ole ollut eikä vielä kenties pitkään aikaan ole vaikutusta satotasoon, olisi jo nyt pääomittunut pellon hintaan.

    Volmertille se, että viljelykierto ym. on toteutuu peinissä ja suurissa yksiköissä. Suuria yksiköitä puoltaa myös mahdollisuus rakentaa kannattavankokoisia biokaasun talteenottoyksiköitä muiden seikkojen lisäksi.

    Toisin kuin luullaan, pieni ei ole kaunista ja ympäristötehokasta maataloudessa. Tätä harhaluuloa on ahkerasti elätetty, koska sillä on haluttu perustella huonoissa kasvuoloissa tapahtuvaa elinkelvottomien tilojen viljelyä. Siis tukemista.

    Suomessa satotasot kaikilla viljelykasveilla on puolet jo Tanskaan ja Saksaan verrattuna. Maidontuotannossa työn teho on samaa kehnoa luokkaa, ks. yllä. Myös sadon laadussa on huomauttamista ja paljon. Viljasta myllykelpoista on vuodesta riippuen 30-60%. Sokerijuurikkaasta saadaan sokeria puolet, perunassa tärkkelystä huomattavasti vähemmän – suunnatomasti pienempien hehtaarisatojen ohella.

    Pieni hehtaarisato tai saanto merkitsee sitä, että viljelyala suhteessa satoon on suuri. Siitä seuraa suuret valumat vesistöihin peltojen ollessa muokattuina. Ympäristön kannalta onkin monelta kannalta parempi, että sadot saadaan pieneltä alalta kuin laajaperäisesti viljellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. “Eli lanta pitää saada levitettyä laajoille alueille, joka ei taas ole taloudellisesti kannattavaa.”

    Aiemmin viittaamastani raportista:

    Ohjeen mukaisten lukujen
    perusteella tuhannen lehmän navetta ja uudistukseen tarvittava nuorkarja tarvitsee
    lannanlevitysalaa vähintään 806 hehtaari. Tämä peltoala voi olla osakeyhtiön hallinnassa
    olevaa peltoalaa tai lannanvastaanottosopimuksiin perustuvaa peltoa. Jos yhtiö tuottaa
    karkeat rehut itse, tarvitaan peltoa tuotantoon noin 840 hehtaaria.

    806 hehtaaria on ympyrä jonka säde on reilut 1,6 km. Ei kuulosta kovin isolta logistiselta tai taloudelliselta ongelmalta. Olen ymmärtänyt että käytännössä lannanluovutussopimukset toimivat hyvin vastavuoroisuusperiaatteella tai nimellistä korvausta vastaan. Excelillä saattaa lannalle löytyä muutakin taloudellisesti järkevää käyttöä tuossa mittakaavassa (33000 m3/vuosi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Liian vanha:
    “kaikki nykyiset viljeltävät kasvit ovat muuntogeenisiä. Geenejä ei ole tosin muunneltu laboratoriossa, mutta valinnan kautta on valittu aina suotuisa mutaatio jatkoviljelyyn.”

    Tiedän tämän kyllä 🙂
    Muuntogeenisellä tarkoitin GMO:ta, eli sitä “geeniruokaa”, jonka niin moni haluaa peloissaan kieltää. Olet aivan oikeassa siinä, että jalostus tuottaa geenistöltään muuntuneita yksilöitä, joten ihmiset ovat tehneet vuosisatoja muuntogeenisiä lajikkeita, mutta ilman ymmärrystä siitä, mitä siellä kasvissa oikeasti tapahtuu. Nyt kun asioita ymmärretään ja sama asia voidaan tehdä paremmin, jalostuksesta on yht’äkkiä tullut kaikin tavoin arveluttavaa ja pelottavaa.

    Itse toivoisin, että ruuantuotannossa päästäisiin joskus sellaiseen rationaalisesti suunnitellun kestävän viljelyn aikakauteen, jossa käytetään parhaita mahdollisia jalostusmenetelmiä (myös geeniteknologiaa) lajikkeiden kehittelyyn ja kasvatus tehtäisiin osin luomuviljelyn periaatteilla, mm. mahdollisimman vähillä myrkytyksillä. Ennen kaikkea toivoisin, että ekologisesti kestävän viljelyn kehittäminen perustuisi enemmän tutkimustietoon ja vähemmän mielikuviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Juha:”Ristiriitaisesti kuluttajat toivovat lähiruokaa ja luomua sekä samalla etsivät hyllyiltä parhaita tarjouksia. Ihmiset eivät ole vielä ajatelleet tätä loppuun asti.”

    Tämä ei oikeastaan ole ristiriita. Kyse on vain siitä, että se mitä ihminen sanoo, ei ole sama asia kuin mitä hän haluaa.

    Ihmiset sanovat arvostavansa lähiruokaa ja luomua, mutta todellisuudessa he eivät arvosta lähiruokaa ja luomua.

    Noin yleensä ihmiset sanovat arvostavansa kaikkea hyvää ja vastustavansa kaikkea pahaa. Sitten kun otetaan huomioon kaiken hyvän ja pahan kustannukset, niin kuva ei olekaan enää yhtä mustavalkoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Lehdessä lukee, että YK on ehdottanut 10 miljardin lahjoitusta rikkailta köyhille ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Se on Suomen muutaman vuoden maataloustuki!

    Olisi hienoa, jos joku tekisi arvion Suomen maatalouden ympäristövaikutuksista, siis aikuistenoikean arvion. Ympäristöministeriö se tekijä ei voi olla koska sen tehtävä ei niinkään ole ympäristönsuojelu vaan maalaisten suojelu ympäristönsuojelulta.

    Koska Suomen maanviljely väistämättä on poikkeuksellisen tehotonta, se on myös ympäristöä haaskaavaa. Vaihtoehto, peltojen metsittäminen, olisi ympäristöteko myös siinä mielessä, että metsät tuhoavat hiilidioksidia peltoja paremmin. Tuet vääristävät vielä lisää. Sen lisäksi tulee piittaamattomuudesta ja sen sellaisesta johtuvat päästöt ja mm. Itämeren tuho.

    Näinä aikoina noista saisi aika hyvän argumentin maataloustukien rationalisointiin. En tosin tiedä, olisiko vihreitä sen esittäjäksi, kun pitää linjanvedoissa huomioida puolueen maaseutusiipi — ja viherhörhöt, joista luonnonläheisyys tarkoittaa kaikkea sitä, mikä muistuttaa omaa puuhastelua yrttimaalla.

    Jos maataloustuet edes osin lopetettaisiin ja säästyneet rahat ohjattaisiin köyhiin maihin, ihmiskunta astuisi todella ison harppauksen eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Nettoveroaste:”On hieman kaukaa haettua väittää, että ilmastonmuutos, jolla ei ole ollut eikä vielä kenties pitkään aikaan ole vaikutusta satotasoon, olisi jo nyt pääomittunut pellon hintaan.”

    Se ei ole yhtään kaukaa haettua. Kaikki markkinoilla oleva informaatio tulevista tapahtumista sisältyy hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Entä ostorehujen sisältämät ravinteet? Ongelmana on, että karjatilat käyttävät myös ostoravinteita (rehut, lannoitteet) kun selviäisivät omavaraisestikin. Suomessa viljanviljelyssä sadon mukana poistuu keskimäärin 30-50 kg/ha vähemmän typpeä mitä lannoitteissa lisätään. Fosforissa vaihtelu on suurempaa. Ravinnetaseet (typpi ja fosfori) ovat suuria varsinkin karjatiloilla. Seuduilla, jossa kotieläintilat ovat keskittyneet ei peltoihin tarvitsi lisätä fosforia useaan kymmeneen vuoteen, koska sitä on varastoitunut maahan vuosia jatkuneen ylilannoituksen johdosta. Mihin ravinteet sitten pitäisi viedä. Biokaasulaitos ei tätä ongelmaa ratkaise, koska ravinteet eivät siinä katoa mihinkään (ja hyvä niin). Nykytilanteessa karjatilat lannoittavat (karjanlannalla) siis tilojen läheisiä peltoja, vaikkei niitä tarvitsisi lannoittaa ollenkaan. Kaukaisimmille pelloille ei logistisista syistä lantaa viedä vaan käytetään ostolannoitteita (halvempaa ja helpompaa).
    Nettoveroasteelle toteaisin vielä, että tottahan se on, että peltoviljelyn ympäristökuormituksen kannalta tilan koolla ei suurta merkitystä. Korostan, että lantaa tuottavien tilojen olisi sijoituttava tasaisemmin, koska myös pellot ovat hajallaan. Eli karjatiloja lisää etelä-suomeen, josta ne ovat hävinneet. Karjatilojen puutteen vuoksi viljelykierto on viljaviljelyalueilla hyvin vähäistä luomutiloja lukuun ottamatta.
    Kokonaisuudessa kyse on enemmän ravinteiden kierrätyksestä. Mielestäni pitäisi tukea toimia, jotka johtaisivat suljetumpaan ravinnekiertoon. Ravinteiden kierrätyksen pitäisi olla tiloille edullisempaa kuin ostoravinteiden käyttö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Viljelyn lopettaminen ei myöskään lopeta ravinnekuormitusta kokonaan. On yleinen haraluulo, että pellon viljelystä poisottaminen lopettaa päästöt. Mitä ravinteille muka sitten tapahtuu? Pellot sijaitsevat yleensä luontaisesti rehevillä paikoilla ja vuosien ajan jatkunut fosforin ylilannoitus näkyisi vaikkei peltoja viljeltäisikään. Metsittäminen toki sitoisi ravinteita, mutta maisemallisesti enemämän kuin arveluttavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Onko se Venäjän Karjala joutomaata? Onko niin, että suuri osa Suomestakin muuttuisi joutumaaksi, jos maataloustuet (+ kaikki muut maaseututuet, joiden määrää yritetään par’aikaa radikaalisti lisätä)?

    En ole varma, olenko ymmärtänyt oikein, mutta käsittääkseni Venäjä tulee saamaa hyvityksenä hiilinieluistaan – eli niistä Karjalan metsistä – päästöoikeuksia. Päästöoikeudet voi sitten myydä vaikka eteenpäin siitä tulee oikeaa rahaa toisin kuin tuetusta maataloudesta, josta ei tule edes leikkirahaa vaan pelkää menoa.

    Metsissä saa aivan varmaankin tehdä harvennushakkuita, koska muuten sen kyky sitoa hiiltä heikkenee (käsittääkseni). Puut voi sitten polttaa vaikka biopolttolaitoksessa. Tai mistä nyt parhaat rahat saisi.

    Tällä yhtälöllä maanviljelijä voisi ehkä jo muutaman vuoden päästä kannattavasti pistää pellot pakettiin ja siirtyä elämään metsän tuottamilla pääomatuloilla vapaaherran elämää. tulot varmaankin tippuisivat, mutta eipä tarvitsisi työtäkään tehdä.

    Hallituspuolueitten tavoite tuntuu sen sijaan olevan pitää porukka turpeeseen sidottuna, Keskustan äänestäjäkuntana. Sitä ei kaupunkilaisjärjellä ihan ymmärrä, eikä kyllä maalasijärjelläkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Volmertti: Jos tuo ravintokuormitus joka tapauksessa menee järviin viljelyn jatkuessa, niin kyllähän se lopettaminen vähentää huomattavasti järvien rehevöitymistä.

    Vähän sama kuin sanoisi, että ei kannata lopettaa tupakointia, koska terva ei kuitenkaan heti poistu keuhkoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. “Entä ostorehujen sisältämät ravinteet? Ongelmana on, että karjatilat käyttävät myös ostoravinteita (rehut, lannoitteet) kun selviäisivät omavaraisestikin”
    Ei tuo tilannetta muuta yksi lehmä syö saman verran näitäkin oli se yskin tai suuressa laumassa.
    Lehmä taas tarvitsee kuivarehua saman verran, joten rehupinta-ala kasvaa suorassa suhteessa lehmien määrään joten p***n ja k***n määrä per hehtaari on vakio piensiää ja suurissa yksiköissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. “Nykytilanteessa karjatilat lannoittavat (karjanlannalla) siis tilojen läheisiä peltoja, vaikkei niitä tarvitsisi lannoittaa ollenkaan. Kaukaisimmille pelloille ei logistisista syistä lantaa viedä vaan käytetään ostolannoitteita (halvempaa ja helpompaa).”

    Lannan levitys on kaiken lisäksi säännösteltyä, joten ylisuuria eriä ei saa levittää hehtaarille.’
    EU-setä tulee ja pamputtaa, jos menettelee kuvaamallasi tavalla.,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. “Nyt kun asioita ymmärretään ja sama asia voidaan tehdä paremmin, jalostuksesta on yht’äkkiä tullut kaikin tavoin arveluttavaa ja pelottavaa”

    Kyllä tähän avustettuun geenimanipulaatioon sisältyy myös riskejä , pahin on muun luonnon saastuminen eli geenit voivat levittäytyä myös kasveihin, joita niihin ei haluta.
    Tämä johtuu eri kasvien ja eläimien geenien yhdistelystä.
    Samoin tulevat kysymykseen tekijänoikeusongelmat jos naapurin pelto saastuu geenimuunnellulla vaikka hän ei halua maksaa siitä.
    Monsanto on yksioikoiseti pistänyt saastunen pellon omistajan maksamaan ja USA:n lainsäädäntö mahdollistaa sen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Artturille, joka sanoo:

    Ihmiset sanovat arvostavansa lähiruokaa ja luomua, mutta todellisuudessa he eivät arvosta lähiruokaa ja luomua.

    Ilmiö on tuttu jokaiselle, joka on ollut mielipidemittausten kanssa tekemisissä.

    Ihminen heijastaa gallup-vastauksissaan ideaaliminäänsä, ei omaa raadollista itseään. Vastaus kuvastaa lähinnä sitä, mitä ihminen toivoisi olevansa.

    Jos kysytään esim: lajittelisitko talousjätteesi paremmin, jos keräyspisteet olisivat lähempänä, niin 90 prosenttia vastaa, että KYLLÄ.

    Kun ne keräyspisteet ovat lähempänä, niin kierrätys toki lisääntyy, mutta vain murto-osan siitä, mitä mittaus olisi antanut ymmärtää…

    Sitä vain niin kovasti toivoo olevansa parempi ihminen. Kaikki tutkijat, jotka mittaavat ympäristöarvoja voivat varautua todella leveään virhemarginaaliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Vaikka en vieläkään asiasta paljoa mitään tiedä, korjaan sen verran, että ilmeisesti ei ole odotettavissa vanhasta metsästä saatavia “ilmastokorvauksia”.

    Tosin mitään varmuutta ei tietenkään ole, minkälaiseen sopimukseen Kööpenhaminassa päädytään. Sen sijaan ainakin jotkut odottavat, että metsittämisestä saisi maanomistaja korvauksia.

    Tuossakin lienee yksi syy peltomaan kalleuteen. Jos korvaukset metsittämisestä tulevat, nyt kannattaa ostaa lisää peltoa, jotta voi muutaman vuoden päästä metsittää. Ja raivatakin.

    Näin hyvin pinnallisilla tiedoilla spekuloituna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Olen blogin huonoin pysymään aiheessa, sori, eli seuraavalla ei ole mitään tekemistä otsikon kanssa, joka kai liittyi jotenkin maatalouteen, mutta:

    Vihreät ovat malliesimerkki tästä edellä mainitsemastani efektistä.

    Koska on jotenkin hienoa, jaloa ja sivistynyttä äänestää vihreitä, niin mielipidemittauksissa vihreät saavat järjestään huomattavasti suurempia kannatuslukemia kuin äänestyspäivän realisoinneissa.

    Todellisuudessa vihreitä ihkuillut 21-vuotias jäikin kotiin tilaamaan Dillingerin ja kipaisi hakemaan Ärrältä Karhu six-packin.

    Että se siitä…

    Näin ainakin ennen. Ehkä nyttemmin vihreiden ennusteet ovat enemmän balanssissa todellisten lukujen kanssa. Tämän varmasti Osmo tietää paremmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Tuollainen tuhannen lehmän navetta on potentiaalisti ihan kohtuullisen kokoinen biokaasun tuotantolaitos, suurinpiirtein 3GWh/v (lämpöarvo). Suomessa on jotain 300 000 lehmää, eli vuositasolla potentiaalia olisi noin terawatti. En tiedä, mutta kuvittelisin kasvihuonekaasujen kannalta positiviiseksi että metaani kerätään ja poltetaan?

    Lähde: “BIOKAASUN TUOTANTOMAHDOLLISUUDET ELÄINTEN LANNASTA POHJOISEN KESKI-SUOMEN ALUEELLA”, https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37885/karunen_23.pdf?sequence=1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Rotwang: “Nyt kun asioita ymmärretään ja sama asia voidaan tehdä paremmin, jalostuksesta on yht’äkkiä tullut kaikin tavoin arveluttavaa ja pelottavaa”

    Usein kun jotakin opitaan tekemään aiempaa paremmin, sama asia voidaan tehdä myös aiempaa pahemmin.

    Liian vanhan mainitsemien riskien lisäksi itseäni ainakin pelottaa se, mitä Monsanton kaltaiset moraalittomasti ja piittaamattomasti toimivat yritykset mahtavat saada gm-teknologioilla aikaan.
    Mikä estää yrityksiä esimerkiksi pyrkimästä kehittämään lajikkeita, jotka tuhoavat kilpailijan vastaavat lajikkeet ja valtaavat näiden elintilan (kuten Monsanton lajikkeet tällä hetkellä tekevät luonnonmukaisille lajikkeille ympäri maailman)?

    Kukapa ainoastaan taloudellisen voiton mahdollisuuksia tuijottava yrittäjä ei haluaisi saada mahdollisimman suurta osaa maailman ruoka-ainetuotannosta omaan kontrolliinsa? Siinähän Monsanto on jo osittain onnistunut, Yhdysvaltojen löperön gm-lainsäädännön (ja epäilemättä myös korruption) avulla. Mitä tapahtuu, kun Monsanto saa yhtä aggresiivisen kilpailijan (luulisi näitä löytyvän, kun miettii yrityksien mahdollisuuksia lyödä rahoiksi ruokakriisillä)?

    Kyllä geenien manipulointiin liittyy sellaisia uhkia, jotka tulisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ottaa huomioon lainsäädännössä, maailmanlaajuisesti. Toivottavasti ruokasotaa ei tarvitse konkreettisesti käydä ennen kuin uskotaan, että sen seuraukset voivat olla pahoja. Toisin sanoen: toivottavasti tässä asiassa ollaan viisaampia kuin aikoinaan ydinaseiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Liian vanha:
    Kyllä tähän avustettuun geenimanipulaatioon sisältyy myös riskejä , pahin on muun luonnon saastuminen eli geenit voivat levittäytyä myös kasveihin, joita niihin ei haluta.
    Tämä johtuu eri kasvien ja eläimien geenien yhdistelystä.

    Jalostuksella (seka perinteisella etta geeniteknologialla) kasvista tehdaan ihmisen nakokulmasta parempi, mutta luonnonvalinnan nakokulmasta huonompi, joten jalostetut lajikkeet eivat tyypillisesti levia luontoon, koska luonnonvaraiset lajit ovat niita vahvempia. Jos kasviin lisataan geeni, joka esimerkiksi parantaa sen satoa tai sailyvyytta, niin sellaisen leviaminen luontoon on aarimmaisen epatodennakoista.

    Mikaan inhimillinen toiminta ei tietenkaan ole taysin riskitonta, mutta riskit pitaa suhteuttaa muihin riskeihin. Pitaa muistaa, etta perinteinen maatalous ei ole ympariston kannalta haitatonta, vaan kaikkea muuta. Ihmisilla on vaan luontainen taipumus yliarvioida uuden ja tuntemattoman riskeja ja olla sokeita tuttujen asioiden riskeille. Jos esimerkiksi pellon X tuottamaa satoa voidaan lisata N% geeniteknologialla tai vaihtoehtoisesti lisaamalla lannoitusta ja myrkytyksia, niin on selvaa, etta geeniteknologia on ympariston kannalta parempi vaihtoehto. Tietysti, jos silla pellon tuottamalla sadolla ei ole mitaan valia, vaan peltoja viljellaan siksi etta maisemat olisivat kauniita, niin siina tapauksessa ei geeniteknologiaa tarvita (kuten ei myrkkyja/lannoitteitakaan).

    Monsanto on yksioikoiseti pistänyt saastunen pellon omistajan maksamaan ja USA:n lainsäädäntö mahdollistaa sen.

    No tama on yhta fiksua kuin laittaa henkilo maksamaan siita, etta kuuli naapurin soittavan stereoissaan tekijanoikeuksilla suojattua musiikkia. Ongelma on lainsaadannossa, ei kaytetyssa jalostusteknologiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kasvinjalostus sisältää aina riskejä. Minä en ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten suunniteltu geenimuuntelu olisi riskipitoisempaa kuin satunnainen, jollaisia tuotetaan esimerkiksi siemeniä säteilyttämällä ja katsomalla, syntyikö näin jotain aiempaa parempaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. “Vihreät ovat malliesimerkki tästä edellä mainitsemastani efektistä.”
    Tuli tuosta mieleen, että kyllä se Osmostakin edellen pilkistää pieni populisti ja poliitikko.
    Hän väitti tuossa alkupuolella :

    “Suomalaninen maidontuotanto on menossa kohden umpikujaa, koska se noudattaa lyhytnäköisesti EU:n tukipolitiikan virheitä”

    EU olemme me ja Suomen maataloustukikin perustuu Suomen tiukkaan kantaan niiden puolesta, muuten Suomi estäisi jonkun muun tärkeän tavoitteen toteutumisen. Eikä EU sekaannu siihen viljelläänkö Käsivarressa vai ei, se on kansallinen asia.
    Tuo tilapäinen 15000 euron tukikin on kansallinen ja vapaaehtoinen.

    Kyllä tuo Käsivarressa viljely on puhtaasti Suomen sisäinen asia, ei Osmon pitäisi juosta EU:selän taakse.

    Tosin norjalaiset EU:n ulkopuolella ovat vielä sitkeämpiä yrittäjiä: He yrittävät viljellä vehnää Jäämeren rannalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. @Saara:
    Juu, en tosiaankaan halua maailmaan mitaan uusia suuryritysten valtakeskittymia tai ruokasotia. Asiaan liittyva patenttilainsaadanto on ilman muuta syyta laittaa sellaiseen kuntoon, etta tallaiseen tilanteeseen ei paadyta. Minusta olisi perin surullista, jos paadymme sellaiseen poliittiseen pattitilanteeseen, etta joudumme joko antamaan ruokamarkkinoilla huomattavasti lisaa valtaa muutamille suuryrityksille tai vaihtoehtoisesti jattamaan kayttamatta kaiken sen potentiaalin, jonka geeniteknologia kasvinjalostukselle antaisi. Tunnen patenttiasioita aika huonosti, joten mulla ei kauheasti ole sanottavaa siihen, miten tuo tilanne olisi kaytannossa parasta ratkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Osmo:
    Kasvinjalostus sisältää aina riskejä. Minä en ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten suunniteltu geenimuuntelu olisi riskipitoisempaa kuin satunnainen, jollaisia tuotetaan esimerkiksi siemeniä säteilyttämällä ja katsomalla, syntyikö näin jotain aiempaa parempaa.

    Tama ei taida olla Vihreissa kovin yleinen nakemys. En ole ainakaan koskaan ennen kuullut Vihreiden poliitikolta mitaan tamansuuntaista kannanottoa. Yleensa ne, jotka ovat aihetta kommentoineet, ovat keskittyneet lahinna GM:n riskien paisutteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. “joten jalostetut lajikkeet eivat tyypillisesti levia luontoon, koska luonnonvaraiset lajit ovat niita vahvempia. Jos kasviin lisataan geeni, joka esimerkiksi parantaa sen satoa tai sailyvyytta, niin sellaisen leviaminen luontoon on aarimmaisen epatodennakoista. ”

    Se, että jokin on epätodennäköistä on vain matemaattinen määritelmä eikä se sulje pois sitä mahdollisuutta, että jokin tapahtuu.
    Epätodennäköinen tarkoittaa oikeasti, että tapahtuma on mahdollinen, mutta ei tapahdu usein.

    Luonnollinen geenimanipulaatio on parempi, ettei se tuota kovinkaan mullistavia muunnoksia vaan muunnos on aina vähäinen.
    Eikä luonnollisessa manipulaatiossa koskaan risteytetä lajeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. “No tama on yhta fiksua kuin laittaa henkilo maksamaan siita, etta kuuli naapurin soittavan stereoissaan tekijanoikeuksilla suojattua musiikkia. Ongelma on lainsaadannossa, ei kaytetyssa jalostusteknologiassa.”

    Valitettavasti USA:lla on tässä asiassa paljon sananvaltaa ja muiden maiden kansallisten lainsäädäntöjen on alistuttava siihen, koska muuten seuraa kaupparajoituksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Liian vanhalle: Nitraattidirektiivin mukaan viljalle saa antaa typpeä 170 kg/ha. Keskimääräisessä viljasadossa typpeä poistuu noin 70 kg/ha. Käytännössä tilat kuuluvat kuitenkin ympäristötuen piiriin ja sallitut enimmäismäärät ovat pienempiä. Keskimäääräiset typpilannoitusmäärät karkeasti sanottuna noin 100 kg/ha luokkaa. Eli ylijäämää syntyy joka vuosi. Fosforilannoituksen osalta tilanne on eri. Suuri osa Suomen pelloista ei tarvitse fosforilannoitusta tällä hetkellä lainkaan. Karjanlannan mukana fosforia tulee joka tapauksessa lisää eli lanta tulisi ohjata pelloille missä maan fosforiluvut ovat alhaisia. Ne eivät vain satu sijaitsemaan yleensä sen karjatilan välittömässä läheisyydessä. Se mitä yritän sanoa on, että jos karjatilat olisivat sijoittuneet tasaisesti sinne missä pellot sijaitsevat, olisi lannan optimaalinen levittäminen pelloille missä sitä eniten tarvitaan helpompaa.

    Vielä ulkomaiden tehokkaammasta tuotannosta. Keski-Euroopassa viljasadot ovat suurempia. Vastaavasti käytetään suurempia lannoitemääriä ja typen valmistus on hyvin energiaa vievä prosessi. Myös torjunta-aineruiskutuksia on moninkertainen määrä. Esim. viljalla saatetaan ruikuttaa yli 10 kertaa kesässä kun Suomessa vastaavasti 1-3 ruiskutusta riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Liian vanha:”Luonnollinen geenimanipulaatio on parempi, ettei se tuota kovinkaan mullistavia muunnoksia vaan muunnos on aina vähäinen.
    Eikä luonnollisessa manipulaatiossa koskaan risteytetä lajeja.”

    Mitä on luonnollinen geenimanipulaatio? Siis sitäkö, mitä luonnossa itsestään tapahtuu mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta? No, tämän lisäksihän ihminen on harrastanut omiin päämääriinsä tähtäävää jalostusta jo vuosisatoja. Nykyinen maissi tai vehnä on aika lailla erilainen kuin se niiden alkuperäinen villisti luonnossa kasvava muoto. Mikä tässä on hyväksyttävämpää kuin GM:ssä etenkin, kun se tapahtuu paljon umpimähkäisemmin ja suunnittelemattomammin?

    Mitä tuohon lajien risteytykseen tulee, niin tämän nyt vellovan sikainfluenssan kohdalla on puhuttu juuri siassa olevan flunssaviruksen ja ihmisessä olevan flunssaviruksen risteytyksestä. Tämä kaikki on tapahtunut ihan luonnollisesti ja ainakin minusta se on paljon suurempi uhka ihmiskunnan terveydelle kuin joku GM tomaatti, joka kestää paremmin kuivuutta kuin tavallinen tomaatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Se, että jokin on epätodennäköistä on vain matemaattinen määritelmä eikä se sulje pois sitä mahdollisuutta, että jokin tapahtuu.
    Epätodennäköinen tarkoittaa oikeasti, että tapahtuma on mahdollinen, mutta ei tapahdu usein.

    Mitaan tulevaisuuden tapahtumaa ei pystyta 100% varmuudella sulkemaan pois tai ennustamaan. Kyse on aina todennakoisyyksista ja niiden arvioinnista parhaan mahdollisen tiedon perusteella. Tama koskee kaikkea inhimillista toimintaa. Jokainen ihminen tekee paivittain monia asioita, joissa on mm. olemassa pieni tapaturmaisen kuoleman mahdollisuus.

    Luonnollinen geenimanipulaatio on parempi, ettei se tuota kovinkaan mullistavia muunnoksia vaan muunnos on aina vähäinen.

    Luonnollinen geenimanipulaatio tuottaa suuren joukon sattumanvaraisia mutaatioita. Toivottujen uusien ominaisuuksien mukana tulee aina suuri joukko muita geneettisia muutoksia, joiden laadusta tai vaikutuksista jalostajalla ei ole mitaan tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Kun ilmasto lämpenee ja kuivuusaluueet lisääntyvät, ruuasta tulee vielä huutava pula. Välimerenalue, Australia ja osa USAa ainakin ovat liipasimella. Osaa maapallon vilja-aitoista uhkaa kuihtuminen.

    Suomen ei missään tapauksessa kannata antaa oman ruoansaannin valua etelän maille. Maan ravinnontuotanto pitää säilyttää iskukykyisena laajalla rintamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Ja ettei ainoastaan asian vierestä kirjoiteta niin olen aivan samaa mieltä kirjoittajan kanssa, että maitotilojen ylituotannon tukeminen on järjetöntä. Nykyinen maatalouspolitiikka on kannustanut investoimaan isoihin yksiköihin ja pienet tilat ovat jäänneet avustusten ulkopuolelle kokonaan. Eilen taisi olla uutisissa, että Tornioon suunnitellaan 1000 lypsylehmän navettaa. Muistelen myös , että kun eri maitotilojen kannattavuutta oli tutkittu niin kannattavimipia oli melko pienet tilat. Ei suuret tulot vaan pienet menot…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Osmo: “Kasvinjalostus sisältää aina riskejä. Minä en ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten suunniteltu geenimuuntelu olisi riskipitoisempaa kuin satunnainen, jollaisia tuotetaan esimerkiksi siemeniä säteilyttämällä ja katsomalla, syntyikö näin jotain aiempaa parempaa.”

    Mitä enemmän mahdollisuuksia toimia tarkoitushakuisesti, sitä enemmän riskejä, kun ihmiset ovat puikoissa ja raha kannustimena. En tarkoita, että geenimuuntelua olisi vastustettava tai estettävä, vaan että riskejä olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan ja pahimpien uhkakuvien toteutumista ennaltaehkäisemään. Yhdysvalloissa siinä ei onnistuttu ajoissa, ja siksi Monsanto voi riehua vapaana levittäen syöpäriskiä lisäävää torjunta-ainettaan ja sille immuuneja kasvilajikkeitaan ympäri maailmaa, ja käyttäytyä kuin se omistaisi muuntelemansa lajikkeet. Siis korvauksia peritään kaikilta, joiden pelloilta näitä lajikkeita löytyy, sen sijaan että perinteiseen tyyliin vain myytäisiin siemeniä.

    Jotenkin homma tuo ikävästi mieleen nykyään informaatioteknologian piirissä käytävät IPR- ja patenttikiistat, joiden tarkoituksena on haalia firmoille lisää rahaa tai markkinaosuutta, mutta joista tuntuu olevan kuluttajalle lähinnä haittaa. En osaa pitää kasvilajikkeidenkin alistamista tekijänoikeuskäytännöille kovinkaan suotavana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Sellainen lisays tuohon edelliseen, etta tuo termi ‘luonnollinen geenimanipulaatio’ on kylla aika harhaanjohtava. Esim. sateilyttamalla aiheutetut sattumanvaraiset mutaatiot eivat ole minusta sen luonnollisempia kuin modernin geeniteknologian keinoin tehty kohdennettu geenimuokkaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Monsanto on yksioikoiseti pistänyt saastunen pellon omistajan maksamaan ja USA:n lainsäädäntö mahdollistaa sen.

    Itse asiassa, yllätys yllätys, ei se ihan noin mennyt, vaan tapaus oli paljon monimutkaisempi:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Monsanto_Canada_Inc._v._Schmeiser

    Eli siis se mistä viljelijää syytettiin ja lopulta tuomittiin ei ollut se, että hän antoi mahdollisesti itsekseen levinneen GMO-maissin kasvaa pellollaan, vaan että hän selvästi tietoisena siitä että mistä tavarasta oli kyse (tehtyään siis kokeita hyönteismyrkyllä) keräsi siemenet talteen ja istutti ne seuraavana vuonna. Lisäksi tämä tapahtui Kanadassa (ei USA:ssa) ja Schmeiser sai tuomion mutta ei rangaistusta tai vahingonkorvauksia maksettavakseen.

    Osmolle: Ero geeniteknologian ja perinteisen kasvinjalostuksen riskeissä on se, että geeniteknologia nopeuttaa prosesseja huomattavasti. Aiemmin oli enemmän aikaa havaita ongelmat. Voi olla, että riskit biodiversiteetille ja ihmisten terveydelle eivät ole merkittäviä, mutta viisaampaa olisi selvittää se kokein valvotuissa oloissa eikä koko ekosysteemin ja väestön tasolla.

    Geeniteknologia ei ole todellakaan se ilmestyskirjan peto, jollaisena se usein esitetään, mutta ei sekään ole mielestäni hyvä asia, että väitetään että mitään riskejä ei voi olla ja vain typerä homeopatia-energiakristalli-fengshui-hippi väittää toisin. 50-luvulla ajateltiin samoin erilaisista teollisuuskemikaaleista, asbesti esimerkiksi oli kätevä eriste, lyijy erinomainen voiteluaine ja DDT:llä hävitettäisiin malaria maailmasta. Minusta jotain voidaan oppia tuon naiivin optimismin ikävistä seurauksista.

    Uskon, että geeniteknologialla on merkittävä rooli ruuantuotannon tulevaisuudessa, mutta tällä kertaa voitaisiin yrittää edetä vähän rauhallisemmin niin ehkä selvittäisiin vähän vähemmillä vaurioilla ympäristölle ja terveydelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. “Kasvinjalostus sisältää aina riskejä. Minä en ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt, miten suunniteltu geenimuuntelu olisi riskipitoisempaa kuin satunnainen, jollaisia tuotetaan esimerkiksi siemeniä säteilyttämällä ja katsomalla, syntyikö näin jotain aiempaa parempaa.”

    Yksi mielestäni kiinnostava ryhmittymä ajaa sellaista kuin cisgenetiikka, ei harmainta aavistustakaan mitä tuo on suomeksi. Ideana siis se että muokkaus rajoitetaan sellaisiin muutoksiin perimässä jotka periaatteessa voisivat tapahtua luonnollisestikin, eli käytetään vain sukulaiskasveja. Periaatteessa täysin sama asia kuin perinteinen kasvinjalostua, ilman säteilytystä, mutta huomattavasti nopeampaa ja ohjatumpaa.

    Kts. http://www.cisgenesis.com
    Rautalankakuva: http://en.wikipedia.org/wiki/Cisgenesis

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. “Valitettavasti USA:lla on tässä asiassa paljon sananvaltaa ja muiden maiden kansallisten lainsäädäntöjen on alistuttava siihen, koska muuten seuraa kaupparajoituksia”
    “Lisäksi tämä tapahtui Kanadassa (ei USA:ssa) ja Schmeiser sai tuomion mutta ei rangaistusta tai vahingonkorvauksia maksettavakseen.”

    Kuten totesin , yksinoikeus johonkin johtaa myös poliittiseen valtaan eli USA voi vaikuttaa Kandan lainsäädäntöön

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. tpyyluoma:
    Yksi mielestäni kiinnostava ryhmittymä ajaa sellaista kuin cisgenetiikka, ei harmainta aavistustakaan mitä tuo on suomeksi. Ideana siis se että muokkaus rajoitetaan sellaisiin muutoksiin perimässä jotka periaatteessa voisivat tapahtua luonnollisestikin, eli käytetään vain sukulaiskasveja.

    Tama on erittain kannatettava aloite! Sen lisaksi, etta geeneja siirretaan lahisukulaista, kasvin omien geenien saatelyyn voidaan vaikuttaa. Yksilon ominaisuuksiin vaikuttaa nimittain paitsi se, mita geeneja silla on myos se, kuinka aktiivisesti niita ilmennetaan. Kasvin omien geenien yli- tai ali-ilmentaminen tulee tarjoamaan lahitulevaisuudessa paljonkin mahdollisuuksia suunnitelmalliseen kasvinjalostukseen. Nama ovat luonteeltaan sellaisia muutoksia, jotka todennakoisesti ovat useimpien perinteisella jalostuksella saavutettujen muutosten taustalla. Edes kaikkein pessimistisimpien kauhuskenaarioiden perusteella taman tyyppista geeniteknologiaa ei voida pitaa riskialttiimpina kuin perinteista jalostusta. Olisi erinomainen ajatus, etta tallaisten cisgeneettisten kasvien lupakaytantoa lievennettaisiin selvasti. Se antaisi pienemmille yrityksille ja julkisille yksikoille huomattavasti paremmat toimintamahdollisuudet, kun raskas ja kallis lupakaytanto ei olisi pullonkaulana. Se todennakoisesti lieventaisi selvasti sita riskia, etta ravinnontuotannon immateriaalioikeudet paatyvat harvojen suuryritysten haltuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Keskustelu on jo edennyt muuallekin, mutta korjaanpa kuitenkin muutamia alussa esitettyjä virheellisiä lukuja, jotka pomppasi n. minuutin nettietsimisellä esiin:

    Esko niemi (24.7 klo 16.14) kommentoi “maatalousyrittäjäkotitalouden keskimääräinen käytettävissä oleva mediaanitulo oli 50 350 euroa”.
    Ei pidä paikkaansa, vaan menee tilastokeskuksen mukaan näin:
    – yrittäjät (ei maat.) keskiarvo n.26000€, mediaani n.40000€.
    – ylemmät toimihenkilöt ka. n34000€, medi n30000€.
    – Maatalousyrittäjät ka. n29500€, medi n26000€.
    – työntekijät ka. n23000€, medi n22000€. Jne…

    Esko Niemi (24.7 klo 18.08) kirjoitti: “omavaraisuusasteita vuonna 2006 joillekin peruselintarvikkeille prosentteina seuraavasti: lihat 105, kananmunat 116, maito 105, maidosta jalostettu rasva 128, ja leipävilja 96″.
    Tosi vanhaa tietoa, 2008 tiedot: naudanliha 85, siipikarjanliha 103, sianliha 116, kanamuna 117, maito 101, leipävilja 114. Laskusuunnassa pääosin, paitsi vilja sahaa vuosista riippuen.

    Samuli Saarelmalle (24.7 klo 18.21) kommentti: Ruuan (varmuus)varastointi pidempään on yllättävän vaikeata, kokeile joskus kotona, mutta ei varmaan kannata syödä sitä sitten enää!

    Leenalle (24.7 klo 18.22) kommentti: kriisitilanteen polttoaineesta, maatiloilla on omat polttoainesäiliöt, usein isot eli voi vuodenkin tarve löytyä ellei satu olemaan juuri tyhjänä kriisin alkaessa. Valtio voi myös toimittaa todnäk. tarvittaessa toimittaa säädellysti menovettä tarpeisiin. Ehkä Leenaltakin heruisi pullollinen rypsiöljyä, jos saa sitä vastaan vaikka ruokaa.

    Nettoveroaste (24.7 klo 19.52) kirjoitti:”Viljelijän työpäivä on lyhyt, MTT:n mukaan maitotilalla 4-5 h/pv raskaimmalla tuotantosuunnalla eli maitotiloilla”

    Ei pidä paikkaansa, tilastokeskuksen tiedoissa lypsykarjatilalla tehdään 4140 työtuntia vuodessa töitä (ei nyt lasketa yksinäisten viljelijöiden tai tilan ulkopuolella töissä käyvien pientilojen vaikutusta vaan) otetaan raakasti tuosta luku ja jaetaan vuoden päivien lukumäärällä (miinus viikonloput, kun meilläkin vapaat). 262 arkipäivää vuodessa, joista 220 on Suomessa yleisesti työpäiviä ja oletetaan kaksi henkilöä: 4140/220/2 = 9,4 tuntia päivässä.

    Niin ja sukupolvenvaihdoksen tuet ne menee kaupunkilaisille eli muille lapsille.
    Perintöveroa en muutenkaan ihan täysin hyväksy kenellekään kaupungissakaan. Siinähän jokainen sukupolvi joutuu aloittamaan ainakin lähes täysin alusta, kun isolla kädellä verotetaan yhteiskunnalle joka antaa sitä pois riippumatta kuinka kauan/runsaasti/hyvin lapsia edeltävät sukupolvet ovat yhteiskuntaa rakentaneet.
    Työntekijän lapsi aloittaa tasan samasta nollasta kuin vaikka ulkomailta muuttanut, vain ulkomailla asuva suku hyötyy omaisuuttaan kasvattaen ja välttyessään verotukselta.
    Vai pysyykö yhteiskunnan rattaat liikkeessä (työmies töissä) vain pakottamalla suurimman osan elämänalussa köyhiksi, vastapainona vaan saadaan sitten alhainen syntyvyys ja onko se hyvä vai huono?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. “kaikki ihmiset ovat samaa lajia , rotua ei voi päätellä toistaiseksi edes geeneistä.”

    Eikö rotu ihan määritelmällisesti tarkoita sitä, että mitä kauempana ihminen geneettisesti on toisesta, sitä enemmän hän on eri rotua? Kyllä tuollainen pitäisi ja pystytäänkin geeneistä päättelemään. Siihenhän perustuu esimerkiksi ne palvelut, joiden avulla ihminen voi selvittää oman taustansa.

    Minusta Artturin kysymys on ihan relevantti. Jos lajien puhtaudella on jokin itseisarvo, niin miksei sama pätisi rotuihinkin? Tai päinvastoin, jos rotupuhtaus ei ole mikään arvo, niin miksi lajipuhtaus sitten olisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. “Ruuan (varmuus)varastointi pidempään on yllättävän vaikeata, kokeile joskus kotona, mutta ei varmaan kannata syödä sitä sitten enää!”

    Kotonani on paljonkin säilykkeitä, joiden parasta ennen päivä on vuosien päässä. Ja tämä siis kotioloissa tavallisella keittiön hyllyllä. Keskitetyissä varastoissa voidaan todennäköisesti itse varastojen olosuhteet tehdä sellaisiksi, että säilyminen on vielä parempaa.

    En siis täysin ymmärrä, mikä on pointtisi. Ei kai kukaan ehdottanutkaan, että tuoretta salaattia yritettäisiin varmuusvarastoida.

    Tästä varmuusvarastoinnista sen verran, että miten ihmeessä meidän on tarkoitus selvitä jostain syyskuusta seuraavaan syyskuuhun esim. leipäviljan kohdalla, jos varastointi on muka niin vaikeaa? Tuolla välillähän eivät Suomen pellot tuota jyvän jyvää.

    Jos taas sitten puhutaan pidemmistä ajoista (sanotaan vaikka 5 vuodesta), niin miten vaikeaa maataloutta olisi panna pystyyn uudestaan, jos se on lakkautettu? Kysehän ei ole mistään high-tech touhusta, joten ei uskoisi sen tietotaidon mihinkään katoavan. Jos siis jouduttaisiin vuosikaupalla olemaan saarrossa, niin luulisi, että ne metsittymään jätetyt pellot voisi uudestaan raivata ruuantuotannolle. Tuollaiseen metsistä pellon tekemiseen se kaskiviljely aikoinaan perustui muutenkin. Nykyteknologialla puskutraktoreineen ym. sen tekemisen luulisi olevan joka tapauksessa paljon helpompaa.

    Tuo maatalouden omavaraisuuden varaan laskeminen täyttäisi siis vain sellaisen hyvin epätodennäköisen skenaarion, jossa saarto ensinnäkin kestää vain lyhyen aikaa (jotta ei ole aikaa panna pystyy viljelyä), mutta ei liian lyhyttä (jotta varastot kuitenkin tyhjenevät). Lisäksi saarron pitää olla melko lailla vedenpitävä (jollainen se ei ollut esim. viime kahinassa), jotta maahan ei saada tuotua elintarvikkeita ulkomailta. Se ei kuitenkaan saa vaikuttaa esim. armeijan varustetilanteeseen, koska jos armeija romahtaisi ja maa sen vuoksi miehitettäisiin, ei niillä itse kasvatetuilla maataloustuotteilla tekisi mitään. Minun on lähes mahdotonta keksiä, miten tällainen saartoskenaario voisi toteutua. Ja etenkin muihin kansakunnan uhkiin nähden sen todennäköisyys on joka tapauksessa niin pieni, ettei se mitenkään oikeuta niin suurta verorahojen hassausta kuin mitä nykyisin maatalouteen syydetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Pohtija: “Esko niemi (24.7 klo 16.14) kommentoi “maatalousyrittäjäkotitalouden keskimääräinen käytettävissä oleva mediaanitulo oli 50 350 euroa”.
    Ei pidä paikkaansa, vaan menee tilastokeskuksen mukaan näin:
    – yrittäjät (ei maat.) keskiarvo n.26000€, mediaani n.40000€.
    – ylemmät toimihenkilöt ka. n34000€, medi n30000€.
    – Maatalousyrittäjät ka. n29500€, medi n26000€.
    – työntekijät ka. n23000€, medi n22000€. Jne…”

    Esittämäni luvut löytyvät täältä, ja ne ovat edelleen kuten esitin:

    http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_tjt_tau_101_fi&ti=1.+Kotitalouksien+tulot+sosioekonomisen+aseman+mukaan+1990-2007&path=../Database/StatFin/tul/tjt/&lang=3&multilang=fi

    Siellä ovat nyt myös vuoden 2007 luvut, mutta erot eivät ole olennaisia.

    Mitä tulee omavaraisuusasteisiin, niin pointtini pätee edelleen: luvut ovat pääosin yli 100 %:n.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. “Ei pidä paikkaansa, tilastokeskuksen tiedoissa lypsykarjatilalla tehdään 4140 työtuntia vuodessa töitä (ei nyt lasketa yksinäisten viljelijöiden tai tilan ulkopuolella töissä käyvien pientilojen vaikutusta vaan) otetaan raakasti tuosta luku ja jaetaan vuoden päivien lukumäärällä (miinus viikonloput, kun meilläkin vapaat). 262 arkipäivää vuodessa, joista 220 on Suomessa yleisesti työpäiviä ja oletetaan kaksi henkilöä: 4140/220/2 = 9,4 tuntia päivässä.”

    Ja höpön löpön: navetta aamulla ja illalla – pari tuntia per reissu. Nykyään yhä useammassa robotti lypsää, 3-5 vuoden kuluttua se on jokaisessa navetassa. Isäntä kenties irrottaa rehua tai noutaa paalin pari päiväsydännä. Tunti silloin tällöin – kerta-pari viikkoonsa – ja loppupäivä lenaillaan Maaseudun Tulevaisuutta niin että kyljehän siinä kipeytyvät.

    Joku satunnainen askare, kuten keinosiementäjän kahvittaminen ja juorujen kuuntelu siihen tepastelun ja haukottelun lomaan ja välillä karmeaa valitusta, kuin maajusseja sorretaan.

    Lihasikatiloilla vierähtää töissä vielä vähemmän, koska jokaisessa on automaattiruokkijat ja lanta menee ritilään. Painovoima, juu nou? Jos ei harrasta eläintenkasvatusta, pääsee maajussi lähes vuoden läpensä niin vähällä työllä etteipä sitä usko kukaan. Jos harrastaa kasvatusta, voihan siellä karjasuojassa steppailla katsomassa kun sika tai kana nukkuu syötyään. Onhan se tietenkin soma näky kun pikkupossuset kuorsaavat toinen toisensa päällä.

    Vain puinti- ja rehuntekoaikana tulee palkansaajan työpäiviä tai muutamana kiireisempänä päivänä jopa 12-tuntisia jokunen. Ja mikä valitus siitä kuullaan.

    Joo, turha sitten väittää muuta: tiedän eräästä mielenkiintoisesta syystä tiimalleen, mitä maatalossa nykyään tehdään tai ei tehdä. Ja se mitä ei tehdä, on kova työ. Ei voi edes verrata rakennustyöhön, ei keveimpiinkään, sillä tilat ovat loppuunsa koneistettuja.

    Tämä kova työ ja pitkät päivät ovat se uskomattomin myytti, joka on onnistuttu suomalaisille syöttämään. Ihan luulen, että maajusseja täytyy naurattaa se, mitä ihmisille onkaan voitu uskotella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Samuli Saarelma summaa tuossa ylhäällä itsestään selviä asioita. Siitä huolimatta Suomessa on, ei pelkästään omavaraisuus vaan, “yliomavaraisuus” varmaan hanhenmaksapalleroistakin. Sen sijaan, että varastoitaisiin näkkileipää, käytetään 2 000 000 000 euroa joka vuosi “omavaraisuuteen”, vaikka perustelun huomaa vääräksi — tai on ainakin huomaavinaan — hetken kun miettii.

    Joskus yritin googlata vastauksia tuollaisiin ihmettelyihin, joita Samulikin esittää. Ei löytynyt. Voi olla, että en googlannut tarpeeksi ahkerasti. Tai sitten maatalouden huoltovarmuus perustuu salailulle — ja salailu taas johtuisi siitä, että homma on juuri niin typerää kuin täällä on monikin esittänyt.

    Olisi kiva lukea huoltovarmuusselvitys tms, jossa kävisi ilmi, miksi ruokaa, polttoainetta yms. ei varastoida, niin paljon, että sen turvin voitaisiin raivata vanhat pellot käyttöön kriisin sattuessa. (Ymmärrän, että viljely ei ole ihan yksinkertaista, mutta jos huoltovarmuuteen panostettaisiin tältä osin joku sata miljoonaa vuodessa, kyllä nyt varmaan sen sadon saisi kasvamaan ja korjattua.)

    Siihen asti aion uskoa, että syynä on Keskustan liian suuri valta ja EU:n vanhentunut (lue: nationalistinen) tukipolitiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Ymmärrän muuten myös sen, että erilaisille yhteiskunnallisille porukoille pitää demokratiassa jakaa hyvää, jotta legitimaatio säilyy (lue: ettei porukka kääntyisi yhteiskuntavastaisiksi, rupeaisi lakkooon tai peräti kapinaan).

    Siksi Suomen maatalouden tuet pitää ajaa alas pikkuhiljaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Nettoveroasteelle

    Käyttämäsi mtt tutkimus oli kuvitteellinen tilanne, jossa työaikoja arvioitiin ei mihinkään todelliseen tilojen käyttämään työaikaan.
    Tuot tutkmusta on tietysti kiva käyttää oikeana tietona, jostain syystä linkki puuttui tutkmukseen.

    “- Eläkemaksu alle 11%, loput saadaan valtiolta”

    esim. kansaneläkken maksaa valtio kuten merimieseläkkeen samoin valtio maksaa yel maksaneidenkin eläkkeitä ja eikä ole kuin pari päivää kun keva pj sanoi että kuntien eläkesaajien eläkemaksut voivat siirtyä valtion piikkiin, koska eläkkeiden maksajienmäärä niiden saajiin muuttu epäsuotuisaksi.

    “- Viljejöiden kaikki lomat maksaa valtio, kustannus yli 200 miljoonaa vuodessa. Sama summa kuin valtionosuus toimeentulotukeen. Niin, viljelijällä on vuosiloma ja viikkovapaat jne. jne.lomaedut. MTK:n osaston ym. toimielimen kokous on erikseen määrätty loman arvoiseksi. Ks. Mela.fi”

    Joista toinen puoli on äityisloma ym. muita sairastaiseen liittyviä asioita. Pitäisikö viljeliän luopua äityisloma oikeudestaan ilmeisesti kun sitä kovasti kritisoit. Niin palkansaaja voi vuosittainosallistua 30 päivän verran ay toimintaan täydellä palkalla siten kuin tessissä on sovittu. Niin mutta palkansaajan edut ovatkin toinen juttu, vaikka hänellä on mahdollisuus nostaa kelalta sairaspäivärahaa samaan aikaan kun saa täyttä palkkaa.

    “Maatilan maista ei koskaa ja rakennuksista vain aniharvoin maksetaan kiinteistöveroa”

    tontista maksetaan aina ja vuosittain, rakennuksista maksetaan niiden arvonmukaan, sillä jos talo on sen verran arvoton ei siitäkään tarvitse maksaa kiinteistöveroa.

    “- Ylituotantoa on 10-20%. Tarvitseeko huoltovarmuus sitä? Riittäisikö 70-80%, koska kulutus sopeutuu kriisessä alas.”

    No sokerintuotantoa sitten pitäisi rutkasti nostaa

    Alustukseen vain sen verran että Suomen nestemaidontuotanto vastaa kutakuinkin kulutusta.
    Ylituotanto onkin juuri noissa keskieurooppan maissa jonka vaikutuksesta tänne dumpataan tuota ylituotantoa

    ja suurin navetta, 300 lehmää on konkurssissa.

    San Atonille miksi vain Suomen tuet pitäisi ajaa alas, sillä ei siitä ainakaan suomalaiset mitenkään hyödy. Pelkkä tuontiruoka maksoi vuonna 2008 yli 2 miljardia ja se ei ollut vielä myynti hinta vaan se mitä siitä muualle maksettiin eikä se kattanut kuin ehkä reilut 20% koko kulutuksesta.

    metsittyneiden peltojen raivaus kriisin sattuessa, krisistä riippuen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi.

    Esko Niemelle

    kerrot “Tilastokeskuksen mukaan maatalousyrittäjäkotitalouden keskimääräinen käytettävissä oleva mediaanitulo oli 50 350 euroa vuonna 2006. Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun tuloista, joissa on mukana saadut tulonsiirrot ja laskennallinen asuntotulo, vähennetään verot ja vastaavat maksut. Muissa yrittäjäperheissä käytettävissä oleva mediaanitulo oli 43 480 euroa. Kaikissa palkansaajakotitalouksissa käytettävissä oleva mediaanitulo oli 38 320 euroa ja työntekijäperheissä 33 590 euroa. Erot maatalousperheiden hyväksi olivat vastaavasti 16, 31 ja 50 prosenttia. Erot muuttuvat, jos verrataan rahatuloja tai tuloja perheen ansaitsijaa kohden, mutta johtopäätös on sama: maatalousyrittäjillä on korkeat käytettävissä olevat tulot.”

    eli tuo tarkoittaa että maatalousyrittäjät maksavat itse ison osan maataloustuistaan verothan maksetaan tulojen mukaan. Monet tosin kirjoittavat etteivät maajussit maksa lainkaan veroja. Vain kunnallisveroa maksavat eivät oikeastaan maksa maataloustukia lainkaan.

    “Maatalousperheissä tehdään usein muutakin kuin maataloustyötä, mutta on otettava huomioon, että merkittävien lisäansioiden hankkiminen ei tavalliselta työntekijältä käytännössä onnistu.”

    Onko väärin tehdä muutakin työtä viljelyä?

    Onnistuu kyllä jos halua on, se on itsestä kiinni ja siitä haluaako olla kaiket päivät töissä vaiko ei

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. “Onko väärin tehdä muutakin työtä viljelyä?

    Onnistuu kyllä jos halua on, se on itsestä kiinni ja siitä haluaako olla kaiket päivät töissä vaiko ei”

    Mitä Suomessa talvella viljellään ?? Tuttavallani on Tuusulassa 50 hehtaaria viljeltävää ja hänen työvuotensa viljelmissä alkaa huhti-toukokuun vaihteessa ja loppuu syyskuussa.Siinäkin on käytännössä tauko toukokuun- elokuun välillä

    Pitäisikö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. pez: “eli tuo tarkoittaa että maatalousyrittäjät maksavat itse ison osan maataloustuistaan verothan maksetaan tulojen mukaan. Monet tosin kirjoittavat etteivät maajussit maksa lainkaan veroja. Vain kunnallisveroa maksavat eivät oikeastaan maksa maataloustukia lainkaan.”

    Niin, maatalousyrittäjät maksavat veronsa itselleen, eikä se edes riitä. Muut veronmaksajat maksavat yhteiseen kassaan, josta maksetaan maataloustukia ja kaikki muut valtion menot.

    “Onko väärin tehdä muutakin työtä viljelyä?

    Onnistuu kyllä jos halua on, se on itsestä kiinni ja siitä haluaako olla kaiket päivät töissä vaiko ei”

    Ei tietenkään ole väärin tehdä muuta työtä kuin viljelyä, päin vastoin. Tavallinen työntekijä vaan ei enää jaksa työpäivänsä jälkeen ja viikonloppuisin hankkia lisäansioita. Maatalousyrittäjillä aikaa tuntuu riittävän, kuten Nettoveroaste aiemmin selosti. On mielestäni epäoikeudenmukaista ja järjetöntä, että tuet ovat niin korkeita, että maatalousyrittäjäkotitaloudet tulevat noin paljon paremmin toimeen kuin tavalliset työntekijäperheet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. “esim. kansaneläkken maksaa valtio kuten merimieseläkkeen samoin valtio maksaa yel maksaneidenkin eläkkeitä ja eikä ole kuin pari päivää kun keva pj sanoi että kuntien eläkesaajien eläkemaksut voivat siirtyä valtion piikkiin, koska eläkkeiden maksajienmäärä niiden saajiin muuttu epäsuotuisaksi.”

    Joo mutta valtiohan ei maksa Yellejä ja työeläkkeitä. Viljelijän eläkkeet hoitaa yli puoleksi valtio. Maksuprosentti on n. 11 kun muilla n. 20. Siitä viljelijän omasta puolikkaastakin huolehtii valtio toisen kautta puolet: viljelijän tulot kun koostuvat puoleksi tuista.

    Lomista se, että valtiohan ne MTK:n kokouslomat ja muut kolotukset ja luppoilut maksaa. Se ei muutu miksikään. Viljelijä on tuoltakin osin virkamiehen asemassa.

    Eli lomista, eläkkeistä ja ansiotasosta sekä tuotteiden menekistä huolehtii valtio. Erikoista yrittäjyyttä vai onko viljely yrittäjyyttä lainkaan. Vai ainoa elävä versio Unkarin Janos Kadarin ajan gulassikommunismista?

    Mitä kepulaisten haluun kaapata eläkkeet valtion piikkiin tulee, siinä ei ole mitään uutta. Edellisen kerran se tehtiin 1956, kun keskusta kaappasi siihen asti maksetut työläisten eläkerahat bubjettiin ja hävitti ne. Sitten keskusta jarrutti työeläkeyhtöiden syntyä vuoteen 1961, jolloin se saatiin aikaan Miettusen(kesk.) ohi eduskunnan lakialoitteella.

    Keskusta on Vesa Vihriälän johdolla yrittänyt kaapata eläkevarat 2006. Ei onnistunut enää. Asiasta kerrotaan mielenkiintoisesti tässä:

    http://www.demari.fi/content/view/4558/319/

    “Käyttämäsi mtt tutkimus oli kuvitteellinen tilanne, jossa työaikoja arvioitiin ei mihinkään todelliseen tilojen käyttämään työaikaan.”

    Jaa. No mitäs sanot käyttämistäni käytännön esimerkeistä? Älä ahistu.

    “tontista maksetaan aina ja vuosittain, rakennuksista maksetaan niiden arvonmukaan, ”

    Pellosta ja metsistä ei. Rakennuksista ei arvon mukaan vaan poistamattomasta osasta.

    “No sokerintuotantoa sitten pitäisi rutkasti nostaa”

    Tyypillistä keskustalaista venkoilua. Tosiasia on, että sokerinviljely ei ole kannattaavaa hyvin pienen saannon vuoksi ja se pitäisi, jos järkeviä oltaisiin, lopettaa kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. pez:”San Atonille miksi vain Suomen tuet pitäisi ajaa alas, sillä ei siitä ainakaan suomalaiset mitenkään hyödy. Pelkkä tuontiruoka maksoi vuonna 2008 yli 2 miljardia ja se ei ollut vielä myynti hinta vaan se mitä siitä muualle maksettiin eikä se kattanut kuin ehkä reilut 20% koko kulutuksesta.

    Ensinnäkin, mikähän on lähteesi näille tiedoille. Toiseksi, Suomen maatalous ei joitain vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta tuota lainkaan lisäarvoa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteiden myyntihinta ei kata siihen menneiden koneiden, polttoaineiden, lannoitteiden jne. kustannuksia saati, että maksaisi viljelijälle palkkaa. Senhän vuoksi meillä juuri niitä maataloustukiaisia onkin, että “tuotanto” on oikeasti puuhastelua, jossa tuotteet markkinahinnoilla myytäessä ei tule mitään lisäarvoa, josta sille viljelijälle saisi palkan maksettua!

    Jos siis maataloustuotanto lopetettaisiin, voisimme käyttää ne rahat, jotka nyt menevät lannoitteiden, polttoaineiden ja maatalouskoneiden ostamiseen, ruuan ostamiseen ja suurelta osin saisimme vähintään saman verran kuin, mitä sen kotimaisen tuotannon arvo nyt on. Mutta tässä ei vielä kaikki. Maajussit voisivat siirtyä johonkin oikeasti lisäarvoa tuottavaan työhön, joka tietenkin lisäisi kansakunnan hyvinvointia.

    Ja jos vielä EU poistaisi tuontitullit, jotka nyt estävät kehitysmaiden tuotteiden tuloa markkinoille, ne tuontihinnat laskisivat vielä nykyisestä.

    “metsittyneiden peltojen raivaus kriisin sattuessa, krisistä riippuen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. ”

    No, mikä siinä on niin vaikeaa? Miten ihmeessä se oli mahdollista niille esi-isillemme pääosin pelkällä ihmistyövoimalla ja perinnetiedolla, mutta ei onnistuisi meiltä harvestereillä ja puskutraktoreilla yhdistettynä parhaaseen tieteelliseen tietoon maanviljelystä? Täyssaarron sattuessa ylimääräistä työvoimaakin olisi yllin kyllin tarjolla, koska kaikki vientiteollisuudessa olevat muuttuisivat tuossa tilanteessa täysin toimettomiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. “Ei tietenkään ole väärin tehdä muuta työtä kuin viljelyä, päin vastoin.”

    On se merkillistä: ensin viljelijä tekee sanojensa mukaan 9,5 h/265 tilalla ja sitten vielä hoitaa toisen työn.

    Pakkohan se on, koska viljelijän työstä jäi MTT:n mukaan tämä kouraan:

    “Kun yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkovaatimus, saadaan työansioksi 5 350 euroa vuodessa. Kun se jaetaan vuosittaisella työtuntimäärällä, saadaan palkansaajien tuntiansioihin vertailukelpoinen käsite, työtuntiansio, joka oli maataloudessa 2,0 euroa.”

    Miksi viljelijä ei mene Mäkkärille kadehtimiinsa palkkatöihin. Saisi yli 8 euroa tiimalle, nelinkertaisen liksan MTT:n kertomaan nähden. Saisi neljä jätti-Massikkaa yhden sijaan. Tai kahdeksan Mersua kahden sijaan noissa hyvissä hankkeissa. Jos tekisi Mäkkärillä kymmentuntisen päivän/265, Mersujen jono kasvaisi 12:een ja täyttäisi konesuojat ja pihamaan ja näkyisi valtatielle ja naapuriin saakka. Näinhän se on kaikkien ahkerimpien Mäkkärin pihvinpaistajien kohdalla…

    Vai olisiko niin, että MTT:n tilastoimat tulot on “tilastoitu”. Ilmeisesti: pellon arvo hinnannousun jälkeen (vaikka palaakaan ei olisi ostettu ja myyty) on otettu 5%:n korolla vähentämään tuloa. Sitä, jonka laskuperusteita on muutoinkin syytä epäillä.

    Tosiasia viljelijän työstä on se, että akka, lomittaja (heitä on valtion palkkaamana 6000) tai ruokinta-automaatti hoitaa elukat.

    Isäntä lähtee sillä välin edes kerran viikkoonsa kolmeksi-viideksi tunniksi ruiskuttamaan metsätien pusikoita tai lanaamaan jotain kärrypolkua, jota ei kukaan aja. Rahat tähän harrasteluun tulee tievaltion budjetista, jonne on piilotettu näitä maajussien harrastuspalkkiota. Niitähän lisättiin hiljan.

    Nämä teidenhoitoon (eli syrjäteiden kosmetiikkaan) varatut rahat ovat olleet keskustan ja sieltä Antti Rantakankaan erityisessä suojeluksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Kaikenlaisia ilmaisen ruuan ruikuttajia täällä pyörii. ruoka täytyisi olla ilmaista, voivoi 20 vuotta olen saarnannut näille kaupungin peräkamarin lököhousuille joilla taskut raapii asfalttia, saispas maajussikin tekemästään tuotteesta saman kun muutkin yrittäjät,eli minkä ruuan tekeminen maksaa eli tuotantokustannukset on niin samahinta tilille ja tuet pois .sama peli joka maassa ja olisi kiva katella ku nämä kiroilee kun on ruoka kallista maitolitra 20 euroo ja lihakilo 50 euroo ei niitä tukia maajusseille makseta vaan kuluttajille että olisi kaupassa halpaa euroruokaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Sirkka-Liisa Anttila pelottelee, että jos kotimaista “ruuan” tuotantoa ei tueta tulee 300.000 työtöntä. Itse juon mieluusti ruotsalaista maitoa, koska sen likaaminen ei saastuta vesistöjämme.

    Arlan maitopurkissa, jostain syystä lukee, että maito on ulkomaista, mutta siinä mainitaan myös että se on valmistettu Hämeenlinnassa. Eli yhtään työtöntä elintarviketyöntekijää ei ole raaka-aineen tuonnin takia.

    Ruisleipä muuten valmistetaan kokonaan ulkomaisesta rukiista, mutta paketissa ei mainita mitään alkuperästä.

    Olen aivan samaa mieltä, että eläkeläisen miljoona on tehomaatalouden 100 miljoonaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Onpa joillakin kaunaista kirjoittelua, ovatko kirjoittajat nähneet maatilaa muuta kuin junan tai auton ikkunasta käsin.

    Juttelin pitkän tovin maatilan emännän kanssa: tiloilla todellakin uskotaan, että maanviljelys ja karjanhoito pyritään tappamaan tulevaisuuden Suomesta. Kyseisen emännän mukaan maatilan pitäjä ei tunne enää itseään yrittäjäksi. Työstä on mennyt tekemisen ilo esimerkiksi jatkuvana virtana tulevien uusien säännösten vuoksi ja siksi, että kaiken ylös kirjaamiseen menee kohtuuttomasti aikaa. Kirjaamisaika on pois itse työltä, jota kuulemma riittäisi vaikka kellon ympäri sekä edelliselle sukupolvelle että työn jatkajaparille.

    Eläimiä ei kuulemma voi hoitaa huonosti pelkästään kustannussyistä. Pelkkä eläinlääkärin paikalle saapuminen maksaa maltaita. Kuulostaa järkeenkäyvältä.

    Mutta muiden kuin maanviljelijöiden ja karjatilanomistajien tekemisiä ei panna samalla tavalla syyniin. Mitä hyötyä yhteiskunnalle on esimerkiksi jatkuvista muovikorttien uusimisista, maksulaiytteet ovat pienkauppiaille kohtuuttoman kalliita. Turhia välistävetäjia riittää.

    En ole koskaan käynyt maatalousnäyttelyssä, ehkä menen huomenna katsastamaan ensimmäisen näyttelyni Kokkolassa.

    Kuulemani mukaan lehmät nauttivat näyttelyistä, niiden karvoja ja häntää föönätään ja ulkonäköä ehostetaan erilaisin keinoin. Pitänee mennä tarkastamaan asianlaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. “ei niitä tukia maajusseille makseta vaan kuluttajille että olisi kaupassa halpaa euroruokaa”

    Kun panet sen 300-kiloisen mullin teuraaksi ja nostat ensin hehtaarituet, ympäristötuet ja sonnipalkkiot ym. (enimmillään 800-1000 euroa/eläin) sekä tuottajahinnan sekä LSO:n pääomankoron ja HK:n osingot, saanen tulla jostakin nostamaan sen kuluttajalle lupaamasi tuen, yli tuhat euroa sonnilta? Itsehän et halua niitä tukia ja palkkioita, vaan haluat tukea kuluttajaa.

    Voin antaa tilinumeroni. Laita minulle vaikka parilta mullilta ja Odelle kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Ville Viljava:”saispas maajussikin tekemästään tuotteesta saman kun muutkin yrittäjät,eli minkä ruuan tekeminen maksaa ”

    Saispas tosiaan. Minä tosin en silloin ostaisi sitä ruokaa suomalaiselta maajussilta, vaan sieltä, jossa se tuotetaan oikeasti siihen maailmanmarkkinahintaan aivan kuten ostan t-paidankin vietnamilaiselta ompelijalta enkä suomalaiselta. Miksi t-paidan ompelijalla ei ole samanlaista oikeutta tukiaisiin, kun muut tekevät hänen tuottamansa tuotteet paljon halvemmalla, mutta maagisesti samalla tavoin maailmanmarkkinoilla kilpailukyvyttömässä maataloudessa tällaisiin tukiaisiin on jokin Jumalan asettama pyhä oikeus.

    Jos ruuan, etenkin lihan hinta nousisi tukiaisten poistamisen johdosta, niin hyvähän se vain olisi. Vihdoinkin ihmisten ruuankulutusta ohjaisivat markkinat (kuten ohjaavat kaiken muunkin kulutusta), eikä se, että tukiaiset sotkevat asiaa. Mutta kuten jo aiemmin kirjoitin, jos tukiaisten lisäksi tuontitullit poistettaisiin, niin todennäköisesti ruuan hinta ennemminkin laskisi kuin nousisi.

    Euroopassa ruoka on kallista juuri niiden tullien vuoksi, koska ne estävät kehitysmaita reilusti kilpailemasta Euroopan markkinoilla. Euroopassa siis kuluttajat maksavat korkeaa hintaa ja tämän päälle EU:n maataloustuottajat vielä dumppaavat maailmanmarkkinoille tukiaisin viljeltyjä maataloustuotteita polkuhinnalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eurooppalaiset veronmaksajat subventoivat muun maailman syöpöttelyä samaan aikaan, kun itse maksavat ruuastaan tullien vuoksi korkeaa hintaa. Onko tässä mitään järkeä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Suomi voisi neuvotella EU:n jäsenmaksun uusiksi niin, ettei EU maksaisi Suomelle maataloustukea. Voi olla, että saisimme alennuksen täysimääräisenä (parantuisivathan tällöin muiden EU-maiden maataloustuotteiden vientiedellytykset).

    Jotteivät maantalouden harjoittajat joutuisi kohtuuttomiin vaikeuksiin, niin Suomi voisi maksaa siirtymäajan kansallista tukea kannustaen etsimään ja siirtymään taloudellisesti tuottavaan toimintaan.

    Lopputulemana uskon, että maatalousmaan hinta lähtisi laskuun (ja moni maalta kaupunkiin muuttanut ja tunnesyistä perimänsä maatilkun hallussaan pitänyt aktivoituisi myymään ennen kuin hintalaskee enemmän) ja moni nykyään kannattamaton tai huonosti kannattava toiminta alkaisi kannattaa (kt. energiakasvien kasvatus). Osa kasveista saa Suomen olosuhteissa oman pikantin makunsa, josta täällä ja jopa muualla ollaan(/oltaisiin markkinointisatsausten jälkeen) valmiita maksamaan.

    Lisäksi on hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa lähituotannon ja luomun merkitys tulee korostumaan, kun kaupan kilpailu saadaan toimimaan paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. “Suomi voisi neuvotella EU:n jäsenmaksun uusiksi niin, ettei EU maksaisi Suomelle maataloustukea.”

    Eivät EU-tuet ole se suurin ongelma, vaan kotimaasta maksetut. Ne muodostavat tuista aivan ylivoimaisen osan, luokkaa 70 %.

    Ei tuota ole tietenkään tarvinnut tietää eikä ole voinutkaan, koska asiaa on pidetty johdonmukaisesti piilossa. Keskustan parista on luonnollisesti haluttu a) peittää kotimaan jättituet, b) haluttu syyttää epätervestä tukipolitiikasta EU:ta.

    Mutta ennen EU-aikaa ne tuet vasta kovat olivat. etenkin kun laskee kuluttajien hintatuen. (Termi, joka tarkoittaa kuluttajan maksamaa ylihintaa.)

    Tottakai olivat, kuoska kilpailua ei ollut lainkaan, sillä lisenssejä ei saanut – paitsi vientiin veronmaksajien varoin. 90-luvulle saakka oli vuosia, että ruista tuotiin vain 700 tonnia, 20 autokuormaa. Nyt tuodaan monikymmenkertainen määrä. Sitä ennen rukiit viljeltiin väkisin isolla ja heikkosatoisells alalla valtavilla lannoite- ja etenkin tukimäärillä höystäen.

    Tai nauta. Muutama hassu kontillinen koko maahan vielä vuonna 1990. Sitä ennen syötiin tunnetun maailman vetolujinta ja vääntöjäykintä “härkää”. Maailman parasta lihaa siis mutta ei elintarvikekäytössä. Se oli koneella erotettu ja taltattu ja kaavittu erilaisilla astaloilla ja teräaseilla “härästä” eli raavaasta, siis nahoiksi lypsetyistä lampaankokoisista lehmänraakeista, joiden tiinehtyvyys tai lääkeainevaste oli kadonnut iän myötä.

    Liha oli marmoroitunutta vain sikäli, että teurasauton kuskin piskanjälki näkyi elukan kyljessä. Ja olihan se melkein marmorin kovuistakin mutta menetti marmorille tyypillisen harmaan värinsä nitriitteillä.

    Enpä kaipaa noita aikoja ennen EU:ta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Kiihkeää keskusteluapa pukkaa. Pientä kommentointia vielä aiheesta.

    Samuli Saarelmalle ad hoc: Opitaan yhdessä huoltovarmuuskeskuksesta (http://www.huoltovarmuus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/). Ei riitä pari purkkia säilykkeitä hallin nurkassa, siinä vaikka yksi pointtini. Esim keliaakikon nälkää viljakasa ei vie.
    Ja jos saadaan kriisissä vielä katovuosi, niin yhden vuoden viljat ei ehkä riitä. Ulkomailta ei kriisissä myydä, eikä olisi niillä hinnoilla varaa ostaakaan. Alasajon jälkeen on myös vaikea valita kärsiäkö nälkää ja polkaistako varmuusviljalla uusi tuotanto käyntiin ilman käytännön osaamista ja tietoa sadosta, vai syödäkö ne varastot. Vähän kasvimaasatotasoa parempi osaaminen olisi kyllä hyväksi maataloudessakin, ei se viljely Zimbabwessakaan ole uusille yrittäjille vielä ihan viljavuoria kasvattanut.
    Omavaraisuus kattaa senkin, että ”normaaliaikana” tulee äkillinen saantivaikeus perustavarasta ja siihen on sitten puskuria, ettei tule meille kuluttajille kaupassa heti itku.

    San Atonille kommentti: Näinhän se jo menee, sanon valitettavan nopeasti eikä palata voi. Tarkka varovaisuus muutoksissa on oltava, kun kyse on ruuasta ja jos kokeiltu kehityssuunta onkin moka, niin vahingot kalahtavat kipeästi. Vaan ainahan joku voimiensa tunnossa huutaa ”vauhtia, lyökää kovempaa”, oli kyseessä eläin, abu ghraib tai yrittäjä.

    Esko Niemelle ad hoc: Tarkistin ja löysin ongelmasi. Että miksi tarkastella perhekuntaa eikä kulutusyksikköä kohti. Perhekunnassa on kaikkien rahat mukana eli vaikka kotona hoidettavat eläkeläiset sekä molempien palkka ja kaupunkiin verrattaessa tätä vääristää sinkkutalouksien valitettavan suuri määrä.
    Eli ratkaisuna ehdotan, katso kulutusyksikköä kohti tai ala kannustamaan ja ohjaamaan sinkkuja pariskunniksi sekä hoitamaan vanhempiaan enemmän kotona, jotta mediaanitulot yli tuplaantuu hetkessä. En usko niin, mutta ethän valinnut tarkastelutapaa tietoisena mielipiteenmuokkausstrategiana maataloutta vastaan, ethän?
    Ja omavaraisuusasteet ovat reippaassa laskusuunnassa, riittääkö se vai haluatko kertarytinää?

    Nettoveroasteelle ad hoc: Kiitos provosoinnista samoin, höpönpöppöä. Kannattaa kokeilla vaikka ihan itse ja yllätyksesi olisi suuri, kun tiloilta löytyykin sellaisia töitä joista et taida olla tietoinenkaan kuten vaikka pakolliset kasvavat paperityöt, sairaat eläimet ja vasikat (ei voi ruokkia/lypsää koneella) tai vaikka eläimen synnytys esim yöllä jne.
    Ei rakennustöitä voi tosiaan verrata niihin, kun rakennustyömaat ovat nykyään niin koneistettuja vuokrakoneilla ja niin helppoa että puolalainen putkimieskin sen osaa. Valmiit elementit tulevat tehtaalta eikä tarvi kuin saumoja siloitella, vasaraakaan ei tarvitse enää osata käyttää sen kun nauloja ammuskelee ruoka- ja kahvituntien lomassa. Väitän kuvauksen vastaavan tasoltaan tietämystäsi maataloudesta, nimim muutama lauta on tullut kannettua.
    PS. Ei-yrittäjänä et tiedäkään ettei viljelijä traktoreita eikä usein kaikkia autojakaan omista vaan yritys (saa ne itsellekin lunastaa, mutta joutuu maksamaan firmalle palkastaan kuten muutkin).
    Niitä kärrypolkuja käyttävät eniten ei-viljelijät mm marjastajat, kalastajat, metsästäjät ja mökkeilijät ajaen ne maastureilla kuopille ja siksi lanaus sekä valtionosuus kunnossapitoon.
    Ja mitähän eläimen piiskaaminen maataloustukeen liittyy, palkansaajahan se teurasautossa niitä lyö jos lyö ja harva eläintenhoitaja sitä myöskään kaipaa.

    Niin ja muistutukseksi. Älkää vain viitatko kommentteihini jos puhutte viljelijöiden sanomisista (jostain sain sen vaikutelman). En ole edes ollut (tunnen toki muutamia, terveisiä ja kiitos ruuasta), vaan asioista mielellään selvää ottava Hesalainen palkansaaja kehä I:n sisäpuolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Kaipaan aikaa ennen EU:ta

    Presidenttinä oli Kekkonen ja maataloustulolaki oli voimassa ja EU:n viljelijöiden teurastuksesta tietty mitään..

    “1980- luku oli Suomen maataloudessa parasta aikaa. Silloin viljelijöillä oli yrittäjän vapaus. Jokainen sai tehdä mitä halusi. Maaseutu kukoisti. Joka puolella rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa. Peltoja salaojitettiin ja maatalous koneellistui.
    Viljelijäväestön työstä saama palkka vastasi teollisuustyöväen palkkatasoa. Nyt on työmäärä lisääntynyt ja tuntipalkan realiarvo paljon pienempi kuin 1980- luvulla.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. “Eivät EU-tuet ole se suurin ongelma, vaan kotimaasta maksetut. Ne muodostavat tuista aivan ylivoimaisen osan, luokkaa 70 %.”

    Kovin on tuulesta temmattu 70 %prosentti. On noin 23 % “Maataloustuottajille maksettu kansallinen maataloustuki nousi viime vuonna 480 miljoonaan euroon, ilmenee maa- ja metsätalousministeriön keräämistä tiedoista. Maatalouden kokonaistuki nousi vuonna 2007 runsaaseen 2,1 miljardiin euroon.”

    https://www.ess.fi/?article=227976

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Kauppa vain vapaaksi ja säädökset kanssa! Alan heti tuottamaan maitoa HALVALLA. Keski-lännessä ,ameriikan maalla, lehmiin pistetään joka päivä lypsätys hormoonia. Se nostaa keskituotosta 40%, mutta aiheuttaa samalla runsaasti tuskaisia juoksutusmahakierteitä. Lähes orjiksi luokiteltavat maahanmuuttajat hoitavat lypsämisen kolmesti päivässä. Jos lehmä ei jaksa heruttaa kolmatta kertaa laitetaan siihen oksitosiinipiikki jonka vaikutuksesta lehmä ei voi pidättää maitoaan. Ainoa katettu paikka on lypsyasema. Lehmät ovat sorapohjaisella kentällä, jonka reunassa on apekaukalot, johon jaetaan gmo-rehut. Lanta huuhdellaan vedellä ja työnnellään kauhakuormaimella MAAPOHJAISEEN lammikkoon. Kelit vaihteleva +45 ja -30 asteen välillä, kuten suomessakin, tosin harvoin täällä on niin lämmintä. Antibiootteja ja “karjantarkkailua” ei valvota millään tavalla.

    Markkinoiden vapautus ja tukien lopetus täyttää nämä teidän “kehitysmaat” tällaisilla tiloilla. Paikalliset ihmiset huomaavat olevansa täysin agribisneksen orjia ja ympäristöa tuhotaan sumeilematta. Nykyinen systeemi rajoituksineen, säätelyineen ja tukineen on minun mielestäni hyvä näin.

    Ps. Monet moittivat aina että lehmä joutuu raskaus kierteeseen? Eikös se ole ihan luonnollista naudoille ja hirvieläimille tehdä vasa/vasikka joka vuosi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. TEHOTUOTANNOLLA AINA HINTANSA

    Olin harjoittelutilalla puoli vuotta. 12 000 lammasta siellä laidunsi, tuotanto oli kyllä tehokasta, kerintä hallejakin oli kolme kappaletta ja lannoitteet levitettiin pelloille helikopterilla. MUTTA lampaa elivät suomalaisesta näkökulmastani hyvin huonolla ravinnolla, huonot yksilöt nääntyivät arolle, niitä sieltä sitten kerättiin ja heitettiin tilusten läpi virtaavaan jokeen, koska isännän mukaan se vei ne hyvin mennessään. Samaisesta purosta myös lampaat joivat juomavetensä. Ihmettelin isännälle, miksi ei lampaita edes kaivettu maahan, niin ei hän nähnyt mitään eroa tässä heidän mallissaan. Kuolleisuus oli myös todella suuri, sekä karitsoidessa, että uuhilla. En saanut edes varmuutta pidettiinkö kulloinkin siittävästä pässistä kirjaa, toiminta ainakin vaikutti siltä, että ei pidetty. Katrasta siirrettiin mönkijöillä ajamalla ja laidun oli täysin palanutta niiltä paikoin missä eläimet olivat olleet. Laidun ruoka ei sinävuonna tahtonut millään riittää, niin teurastuksiakin jouduttiin aikaistamaan, kun eläimiä nääntyi liikaa nälkään. Tilalla oli myös kopteri jolla isäntä levitti lannoitteet laitumille, siinä suomipojan meinasi silmät pudota päästä, kun seuraavana päivänä ajeli alueilla mihin typpeä oli levitetty ja sen tasaisuudesta voi olla sitten montaa mieltä, jokikin sai taasen omansa. Kyllä täällä suomessa on homma sitten ihan toinen, voin vain pyytää käymään omin silmin katsomassa paikallista meininkiä ja sitten kirjoittamaan uudestaan tästä hänen uuden seelannin mallistaan. Halvalla tuotettu on myös sen laatuista ja seuraamukset silmin nähtävissä, siitä ei pääse ympäri, eikä ali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Pekka:
    Keski-lännessä ,ameriikan maalla, lehmiin pistetään joka päivä lypsätys hormoonia. Se nostaa keskituotosta 40%, mutta aiheuttaa samalla runsaasti tuskaisia juoksutusmahakierteitä. Lähes orjiksi luokiteltavat maahanmuuttajat hoitavat lypsämisen kolmesti päivässä. Jos lehmä ei jaksa heruttaa kolmatta kertaa laitetaan siihen oksitosiinipiikki jonka vaikutuksesta lehmä ei voi pidättää maitoaan. Ainoa katettu paikka on lypsyasema. Lehmät ovat sorapohjaisella kentällä, jonka reunassa on apekaukalot, johon jaetaan gmo-rehut. Lanta huuhdellaan vedellä ja työnnellään kauhakuormaimella MAAPOHJAISEEN lammikkoon. Kelit vaihteleva +45 ja -30 asteen välillä, kuten suomessakin, tosin harvoin täällä on niin lämmintä. Antibiootteja ja “karjantarkkailua” ei valvota millään tavalla.

    Mita ihmeen valia silla on, onko se rehu GMO:ta vai ei? Ei se lehma sita tieda, eika silla siirtogeenilla siella rehukasvissa ole yhtaan mitaan vaikutusta sen lehman hyvinvointiin. On aika tyypillista, etta aina kun kuvaillaan kaikki mahdolliset tehotuotannon kauheudet, niin varmasti muistetaan niputtaa ne pahat geenit sinne mukaan samaan pakettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Tässä kotimaisessa tuessa jonka joku otti esille on vielä se että se vääristää alueiden välistä tuottavuutta ja siirtää tuotantoa pohjoiseen.

    Jos vaikka esimerkkinä otetaan hieman tunnetumman henkilön eli MTKn puheenjohtajan Juha Marttilan tuet eli Simosta maatalousyhtymä Marttila. Noiden Mavin sivujen perusteella josta löytyy kaikkien tilojen tuet niin he saavat tukia 41.000 euroa. Kuitenkin heillä on noin 80 lypsylehmän navetta ja jos vuosituotos on noin 8.500 litraa niin maitoa tuotetaan noin 680.000 litraa. Nyt navetta on Simossa eli tukialue on käsittääkseni C3P2. Nyt C3P2-aluella KANSALLISTA budjetin verovaroista rahoitettua tukea maksetaan noin 14,5 senttiä per litra. Tuki tosin maksetaan kiintiöiden eikä tuotettujen litrojen mukaan mutta jos kiintiö vastaa suurinpiirtein tuotantoa niin kansallista tukea maksetaan siis noin 98.000 euroa eli reilusti enemmän kuin EU-tukia, yli kaksinkertainen määrä. Ja tämä siis omista budjettivaroistamme, ei EU-varoista. Vastaava tila etelässä saisi kansallista tukea vain noin 3 senttiä per litra eli noin 20.000 euroa. Tukiero kotimaisen budjettivaroista maksettavan tuen osalta on siis noin 80.000 euroa tämänkaltaisella tilalla.

    Tornioon ollaan ilmeisesti suunnittelemassa 1.000 lehmän jättinavettaa, puuhamiehinä useampi etelästä kotoisin oleva tuottaja. Jokainen voi tietysti kysyä että miksi. Mahtaisiko yhtään olla vaikuttamassa se että tuolla alueella maksettaisiin tuollaisella 1.000 lehmän navetalla pyöreästi noin miljoona (1.000.000) euroa vuodessa (siis joka vuosi) ENEMMÄN kansallista tukea kuin etelässä? Siis enemmän, kokonaistuki tuollaiselle navetalla olisi noin 1.300.000 euroa vuodessa. Siis ilman peltotukia. Ja nyt jokainen voi tietysti kysyä että kuinka järkevää ja ekologista on tukea tuotantoa ja kuinka paljon ja kuinka pohjoisessa? Rahdata rehut ja muut tuotantopanokset etelästä pohjoiseen ja maito takaisin pohjoisesta etelään missä kuluttajat ovat? Eikö ekologisesti järkevämpää olisi suunnata se tuki niin että maitokin tuotettaisiin mahdollisimman lähellä? Mutta että onko järkeä tukipolitiikalla lopettaa maidontuotanto etelästä missä kulutus on ja siirtää se pohjoiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Pohtija:”Ei riitä pari purkkia säilykkeitä hallin nurkassa, siinä vaikka yksi pointtini. Esim keliaakikon nälkää viljakasa ei vie.”

    Mitähän koitat oikein sanoa? Ylimalkainen viittaus huoltovarmuus.fi:n sivulle ei perustellut yhtään mitään. Niin, ei varmaan nykyisin ole varmuusvarastoitu ruokaa niin paljon, että sitä riittäisi koko kansalle parin vuoden ajaksi, kun on tuo älyttömän kallis maatalous, joka jotain kuitenkin tuottaa. Tämä ei kuitenkaan perustele, etteikö varastointi olisi mahdollista ja itse viljelyä halvempi tapa.

    Ja mitähän noihin keliaakikkoihin viittaamalla oikein haluat sanoa? Suomi ei tuota jyvääkään riisiä, jota keliaakikot voivat syödä. Heidän varalleen pitää siis jo nyt ruoka varastoida, eikä voida laskea sen varaan, että Suomen pellot tuottavat yli oman tarpeen vehnää, koska he eivät siihen vehnään voi kuitenkaan koskea.

    “Ulkomailta ei kriisissä myydä, eikä olisi niillä hinnoilla varaa ostaakaan. ”

    Todista. Kerro minulle yksikin kriisi, jossa maa ei ole saanut ostettua ulkomailta ruokaa. Viime kerran, kun Suomi oli kriisissä ja kyse oli jopa koko maailman palosta, niin silti ruokaa saatiin ostettua ulkomailta.

    Ruoka on siitä hyvä tuote, että sitä tuotetaan suunnilleen kaikkialla maailmassa. Paljon ongelmallisempi on esimerkiksi öljy, joka on Suomen yhteiskunnalle (ja jopa sille maataloudelle!) aivan yhtä kriittinen tekijä kuin ruokakin. Sitä ei tuota kuin rajattu joukko maita ja iso osa niistäkin on poliittisesti varsin epäilyttäviä ainakin jos verrataan maailman suurimpiin ruuantuottajiin. Kaasun suhteen Suomi on yhden putken varassa ja sekin tulee Venäjältä. Jos siis olet huolissasi siitä, että Suomen joutuessa kriisiin, ei ruokaa saada tuotua, niin eikö sinua huoleta fossiilisten polttoaineiden saanti?

    Millä perusteella ei ruokaa olisi varaa ostaa? Eikö ennemminkin päde, että sitä ei ole varaa itse tuottaa, koska se ei onnistu markkinahinnoilla, vaan jatkuvasti joudutaan siihen pumppaamaan tukiaisia?

    Mitä oman viljelyn pystyyn pistämiseen tulee, niin Zimbabwe ei kyllä käy esimerkkinä, kun siellä valtio ryhtyi hakkaamaan omia viljelijöitä. Kyllä tällä keinoin varmaan minkä tahansa maatalous saadaan kiville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Pekka:”Kauppa vain vapaaksi ja säädökset kanssa”

    Ja miksi ne säädökset pitäisi poistaa? Eihän suomalainen teollisuuskaan saa esim. ympäristö- ja työsäädöksiä Suomessa sanella vain siksi, että jossain toisessa maassa nämä ovat huonommalla tolalla.

    Minun puolestani voidaan kyllä vaatia, että Suomessa myytävän ruuan tuotannossa on tietyt eläintensuojelulliset asiat kunnossa ja ruoka on turvallista syödä, mutta tässäkin homman voi jättää jopa myyjille itselleen, eikä välttämättä tarvita valtiota väliin. Suomalainen farmari voi markkinoida lihaansa sillä, että elukoista on pidetty hyvää huolta eikä niiden kasvatuksessa ole käytetty esim. hormooneja. Jos joku myy ulkolaista lihaa, markkinoi sitä samanlaisilla iskulauseilla eivätkä nämä sitten pidäkään paikkaansa, niin kyse on petoksesta, joka on jo muutenkin laissa kielletty.

    Toin tämän jo aiemmin esille. Suomalainen t-paidan ompelija ei saa mitään tukiaisia, vaikka joutuu kilpailemaan kiinalaisessa hikipajassa työskentelevän kanssa. Sillä hikipajalaisella ei varmaankaan ole sama työsuojalainsäädäntö suojanaan kuin suomalaisella. Miksi siis suomalaista maanviljelijää pitäisi suojella yhtään enempää kuin sitä t-paidan ompelijaa? Vai kannatatko sinä nyt sitä, että suomalaisen työn tuottamiselta poistetaan kaikki lainsäädäntösuoja sille tasolle, mitä se on alimmillaan missään päin maailmaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. ONPA HUPAISAA KESKUSTELUA

    Toin tämän jo aiemmin esille. Suomalainen t-paidan ompelija ei saa mitään tukiaisia, vaikka joutuu kilpailemaan kiinalaisessa hikipajassa työskentelevän kanssa. Sillä hikipajalaisella ei varmaankaan ole sama työsuojalainsäädäntö suojanaan kuin suomalaisella. Miksi siis suomalaista maanviljelijää pitäisi suojella yhtään enempää kuin sitä t-paidan ompelijaa? Vai kannatatko sinä nyt sitä, että suomalaisen työn tuottamiselta poistetaan kaikki lainsäädäntösuoja sille tasolle, mitä se on alimmillaan missään päin maailmaa?

    tulemme kyllä toimeen ilman T-paitoja mutta ilman ruokaa emme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Samuli Saarelma:
    Tunnetko yhtään suomalaista T-paidan ompelijaa?

    Jos ruuan tuotanto ohjataan kehitysmaihin tukien poistolla, niin maito mikä sieltä tulee on tuotettu kuvailemallani tavalla. Agribisnes ei välitä mistään(nähty on). Valitettava tosiasia on että eettisesti tuotetusta ruuasta tulee tuhottoman kallista ja ihmiset joutuvat ostamaan halvempaa tavaraa maailmalta. Sitä tavaraa emme voi kontrolloida.

    Kotimaisen tuen avulla suomalaiset viljelijät nousevat samalle tasolle euroopan viljeliöiden kanssa. Keski-eurooppalaiset saavat hurjat tuet!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Ketju rönsyilee myös loanheiton tasolle menevään asenteelliseen heittelyyn, mutta yhteen juttuun alkuperäiseen palatakseni kommentoin:

    >>>Kyse on siitä, että maataloustuesta on vuosien mittaan tullut maatalouselinkeinon harjoittajien sosiaaliturvatuki, joka ei enää järkevästi vastaa tarkoitustaan, vaan synnyttää lukemattomia epätoivottuja vaikutuksia.<<<

    En tiedä, onko sosiaaliturvatuki, mutta nykyisestä tukiverkostosta on tullut yrittäjän toimeentuloon ja yritystoiminnan suunnitteluun suuresti vaikuttava tekijä. Yrittäjähän seisoo vaikka päivän päällään, jos siitä maksetaan, oli hommassa järkeä eli ei.

    Moni investoiva tila tavoittelee volyymin tuomaa yrittäjävoittoa. Vaikka kannattavuus-% pienenee, niin kun volyymi kasvaa riittävästi, niin taskunpohjalle jää enemmän. JOS tukijärjestelmä uhkaa muuttua kovin paljon, on aina niitä, jotka joutuvat tosi koville muutoksessa. Heillä on luonnollisesti intressi puolustaa etuaan.

    Muusta ammattiyhdistystoiminnasta tutulla logiikalla tämä johtaa siihen, että kun "saavutetuista eduista" ei voida tinkiä, niin mitään uudistustakaan ei voida tehdä. Paitsi mankua lisää rahaa (maitotiloille palkkiota, duunarille lisää liksaa etc.).

    Eli koska maataloustuki (kuluttajan syömatueksikin mainittu) on merkittävä tuottajan tuloksessa, niin maataloustoiminta on monesti aika kippuralla tuon tuen ympärillä. Ja koska tukemme täytyy olla EU-komissiolla hyväksytettyä ja kansallisesti "saavutetuista eduista ei tingitä", niin älyttömyyksiinhän se johtaa. Valitettavasti.

    Jos tietäisin, miten tämä solmu ratkaistaan, niin olisin ihan jossain muussa asemassa…

    Petri Leinonen

    PS. Ruoan kysyntäjousto on heikko. maailmanmarkkinoiltakin saa ruokaa, mutta silloin ei saa olla ronkeli tuotannon laajempien eettisten/ekologisten/sosiaalisten arvojen kanssa. Ja vihannespuolelta on tuttua, että kun purjon kotimaiset varastot loppuvat alkuvuodesta, niin hollantilaisten tukkujen hinnat yllättäen tuplaantuvat. Siitä voi päätellä jotain maailmankaupan reiluudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Pekka: “Kotimaisen tuen avulla suomalaiset viljelijät nousevat samalle tasolle euroopan viljeliöiden kanssa. Keski-eurooppalaiset saavat hurjat tuet!!!”

    Hän laittanee sitten jotain lähdettä ja laskelmaa tuekseen niistä keski-eurooppalaisten hurjista tuista.

    Laske vaikka hehtaari- ja eläintuet yhteen ja jyvitä ne peltohehtaarille. Noin laskien Suomessa maksetaan 1300 euroa /ha.

    Missä maksetaan enemmän? Niinpä, ei missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Pekka: “Kotimaisen tuen avulla suomalaiset viljelijät nousevat samalle tasolle euroopan viljeliöiden kanssa. Keski-eurooppalaiset saavat hurjat tuet!!!”
    Hän laittanee sitten jotain lähdettä ja laskelmaa tuekseen niistä keski-eurooppalaisten hurjista tuista.
    Laske vaikka hehtaari- ja eläintuet yhteen ja jyvitä ne peltohehtaarille. Noin laskien Suomessa maksetaan 1300 euroa /ha.
    Missä maksetaan enemmän? Niinpä, ei missään.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/nakoislehti/tiiserit/06/fi_FI/eu_haluaa_leikata_ranskan_ja_saksan_isot_maataloustuet/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Farmsubsidy.orgista näkee että keskiverto porukkaa ollaan. Belgia saa yli 200€/ha enemmän kuin myö täällä (EU- budjetista). Täälläpäin tilatuki on 150€/ha, kun taas euroopassa lähennellään sitä 500€/ha. Suomessa maksetaan enemmän tukea kansallisesti tuottamisesta. Esimerkkinä eläinkunnan tuotteet. Ranskan pojat saa samat rahat vaikkei tuottaisi niin yhtään mitään. Eräällä pihvitilalla hollannissa sanoivat saavansa tukea yli 1000€/ha kaikkineen ja lihan hinta 4.5€/kg. Tuolla hinnalla voisi jo tuottaa ilman tukia. Taikana taisi olla puolalaiset lihan leikkaajat ja suurten kaupunkien pohjattomat markkinat.

    Auttaisikohan jos työttömyystuet poistettaisiin? Saisi maatiloille halvempaa työvoimaa. Esimerkkinä kulurakenteen eroista voidaan pitää Usan väljää suhtautumista antibiootin käyttöön. Suomessa kaikki tapahtuu vain eläinlääkärin määräyksestä. Käynti hinta kaikkineen 100€/tapaus. Usassa 5 dollaria ja pullo mukaan lähikaupasta. Kaverilla meni 200 000€ pelkän lietteen varastointirakennukseen(ymppilupa vaati kattamisen). Usassa maakuoppa riittää….jne….jne….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Se, että jossain tuetaan maataloutta ei ole peruste tukea kotimaista tuotantoa, vaan päin vastoin. Miksi tuottaisimme täällä jotain, kun sen voi saada osaksi ranskalaisten ja saksalaisten veronmaksajien rahoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Ville Viljava:”tulemme kyllä toimeen ilman T-paitoja mutta ilman ruokaa emme.”

    Entä toppatakkeja? Samasta paikasta nekin tulevat. Kyllä Suomen olosuhteissa vaatteet ovat ihan yhtä välttämättömiä selviytymiselle kuin ruokakin.

    Pekka:”Tunnetko yhtään suomalaista T-paidan ompelijaa?”

    En, ne katosivat suunnilleen kaikki 1990-luvun laman aikaan markkinoiden auetessa kilpailulle. Ja siis ilman mitään sen kummempaa valitusta homman pitämisestä pyörimässä veronmaksajien piikkiin.

    “Jos ruuan tuotanto ohjataan kehitysmaihin tukien poistolla, niin maito mikä sieltä tulee on tuotettu kuvailemallani tavalla. ”

    Kuten kirjoitin, minulla ei ole mitään sitä vastaan, että asetamme tiettyjä kriteereitä Suomessa myytävälle ruualle (vaikka mainitsemasi eläinten kohtelun suhteen). Onhan sillä niitä jo läjittäin nytkin. Mutta eihän tämä maajusseille kelpaa, koska he tietävät häviävänsä tuollaisessa reilussa kilpailussa. Ainoa tapa, jolla he pystyvät “tuottamaan” ruokaa, on se, että suomalainen ja eurooppalainen veronmaksaja maksavat heidän tehottomuudestaan. Panin tuon tuottamisen lainausmerkkeihin siksi, että monessa maatalouden alassa Suomessa ei tuoteta lainkaan lisäarvoa.

    “Kotimaisen tuen avulla suomalaiset viljelijät nousevat samalle tasolle euroopan viljeliöiden kanssa. Keski-eurooppalaiset saavat hurjat tuet!!!”

    Mitä sitten? Sitä suuremmalla syyllä meidän kannattaisi tuoda ruoka ulkomailta. Jos muiden maiden veronmaksajat haluavat välttämättä maksaa siitä, että suomalaiset saavat halpaa ruokaa, niin siitä vaan. Miksi meidän pitäisi ryhtyä samaan hullutukseen? Tai kysytään maataloustukien kannattajilta, miksemme käytä samaa logiikkaa kaikessa muussakin? Miksemme pumppaa veronmaksajien rahaa vaikka paperiteollisuuteen, jotta nämä tuottaisivat paperia Suomessa eivätkä muuttaisi pois?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Ville Viljava:”tulemme kyllä toimeen ilman T-paitoja mutta ilman ruokaa emme.”
    Entä toppatakkeja? Samasta paikasta nekin tulevat. Kyllä Suomen olosuhteissa vaatteet ovat ihan yhtä välttämättömiä selviytymiselle kuin ruokakin.

    Samuli Saarelma heittäytyy tyhmäksi, ilman T-paitoja tai ilman sateenvarjoja, ellet ymmärrä ajatusta keskustelua on turha jatkaa. Ei lisäarvoa, ellei ruuasta makseta käypää hintaa se ei tee siitä arvotonta vaan yhteiskunta käyttää viljelijää hyväkseen, joku voisi sanoa orjana. Ruoka ulkomailta, älä viitsi naurattaa, muiden maiden maksuhalukkuus loppuu sinä hetkenä kun saavat tietää että meidän on pakko ostaa heidän tuotteitaan, jonka jälkeen he maksattaisivat jopa omat syömisensä meillä. Syöt tuettua ruokaa ja viljelijä jopa maksaa sinulle siitä ja kuvittelet että voisit saada vielä halvemmalla, olet joko tyhmä tai trolli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Suomen maatalousdoktriini on maailman tiukin. Sitä pitää pystyssä valtio ja MTK ja toimittajat syötetään kerran vuodessa puhtaalla kotimaisella appeella edustustila Kettulassa.

    Totuus on kuten tässä ketjussa on osoitettu:

    1) Suomalainen ruoka tai oikeammin sen raaka-aine ei ole sen puhtaampaan kuin muualla. Ja siinä sivussa vesitöt on pilattu ehkä lopullisesti.

    2) Elintarvikeketju ei edellytä kotimaista alkutuotantoa. Raaka-ainetta tuodaan jo. On ällistyttävää, että vielä menee läpi tuo hokema 300.000 työttömästä elintarviketyöntekijästä, jolla on saatu SAK:n suut tukkoon.

    3) Omavaraisuutta ei ole nytkään. Ruis tuodaan ulkoa. Koneet tuodaan ulkoa. Polttoaine tuodaan ulkoa. Rehut tuodaan ulkoa. Lannoitteet tuodaan ulkoa jne.

    4) Tämä “omavaraisuuden” harha on tuhoisa. Jos todella tulee kriisi, Suomelle käy kuin 1800-luvun katovuosina. Ei ole hankintakanavia tuoda maataloustuotteita ulkoa.

    5) Paras varautuminen kriisiin on lopettaa koko maatalous ja rakentaa monipuoliset ja varmat hankintakanavat. Niin tekee metsäteollisuus, kun realiteetit ovat tulleet vastaan eikä mitkään tuet ja verohelpotukset enää riitä. Raaka-ainetta kasvatetaan Etelä-Amerikassa, koska se seitsemän kertaa tuottoisampaa.

    6) Mielenkiintoinen strateginen vaihtoehto on, mitä nykyään moni maa tekee, että vuokrataan viljelymaata esim Afrikasta. Suomen kehitysavun voisi muuttaa kaivon kaivamisesta maatalouteen kehitysmaissa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Evert The NeveRest kirjoitti 3.8.2009 kello 21:41Suomen maatalousdoktriini on maailman tiukin. Sitä pitää pystyssä valtio ja MTK ja toimittajat syötetään kerran vuodessa puhtaalla kotimaisella appeella edustustila Kettulassa.

    Valehtelet niin että korvat heiluu, yksikään kirjoittamistasi väitteistä ei pidä paikkaansa, osoita yksikin väitteistäsi todeksi linkein päättelyin tai muulla tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. “2) (…) “jolla on saatu SAK:n suut tukkoon.”

    Tarkemmin sanottuna tulipunainen SEL hiljaiseksi.

    “3) Omavaraisuutta ei ole nytkään. Ruis tuodaan ulkoa.”

    Lisäys: Oliko se niin, että 90 % sianrehun valkuaisesta tuodaan ulkoa. Valtaosa geenimuunneltua, jossa sinänsä ei ole mitään kielteistä.

    “Lannoitteet tuodaan ulkoa” sillä tarkennuksella, että ostetaan ulkomaalaisomisteiselta tosiasiassa monopolilta. Se luotiin Kemiran aikaan eikä Kilpailuvirasto nähnyt koko asiaa. Eikä näe nytkään. Ihmettelen.

    “5) Paras varautuminen kriisiin on lopettaa koko maatalous ja rakentaa monipuoliset ja varmat hankintakanavat. ”

    Tai jättää 60-70 % omavaraisuus parhaita alueita viljellen. Nyt on politiikkana pitää joka ainoa tilkku tukien parissa ja jossain näennäisviljelyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Ville Viljava:”Ei lisäarvoa, ellei ruuasta makseta käypää hintaa se ei tee siitä arvotonta vaan yhteiskunta käyttää viljelijää hyväkseen, joku voisi sanoa orjana.”

    Ei, yhteiskunta ei hyväksikäytä viljelijää yhtään sen enempää kuin sitä t-paidan ompelijaakaan, jos vain heidän tuotteittensa arvo markkinoilla on alhainen. Jos tuotanto ei tuota lisäarvoa markkinahinnoilla, niin sitten se ei tuota. Ei se itkemällä “käyvästä hinnasta” muutu mihinkään. Käypä hinta on se, mitä siitä tuotteesta ollaan valmiita maksamaan. Tämä pätee niin ruokaan kuin t-paitoihinkin.

    “muiden maiden maksuhalukkuus loppuu sinä hetkenä kun saavat tietää että meidän on pakko ostaa heidän tuotteitaan, jonka jälkeen he maksattaisivat jopa omat syömisensä meillä”

    Perustele. Pitäähän meidän nytkin ostaa montakin tuotetta ulkomailta. Koska niiden tuottajilla ei ole mitään monopolia, ne eivät voi nostaa hintojaan taivaaseen. Etenkään jonkun ruuan kohdalla ei mitään monopolia hyvin todennäköisesti pääse mitenkään syntymäänkään, koska sitä tuotetaan kaikkialla maailmassa (toisin kuin vaikkapa öljyä, jossa siinäkään ei OPECin kartelli toimi erityisen hyvin). Jos ne keskieurooppalaiset lopettavat viljelijöidensä subventoinnin ja heidän tuottamansa ruuan hinta nousee, niin sitten ostamme jostain muualta. Mikä tässä on niin vaikeaa?

    “Syöt tuettua ruokaa ja viljelijä jopa maksaa sinulle siitä ja kuvittelet että voisit saada vielä halvemmalla, olet joko tyhmä tai trolli.”

    Heh heh. Jos suomalainen (tai eurooppalainen) ruoka oikeasti olisi halpaa, niin mihin ihmeeseen se tarvitsee tuontitulleja, joilla ulkopuolelta tuotu ruoka saadaan keinotekoisesti kalliimmaksi? Ja ei viljelijä mitään maksa. Hänelle maksetaan siitä hemmetin kalliista harrastuksesta, jota maataloudeksi kutsutaan. Jos hän olisi möyrimättä kalliilla vehkeillään pelloillaan ja ostamatta lannoitteita, niin niillä säästyneillä rahoilla saataisiin se hänen tuottamansa ruoka ostettua maailmanmarkkinoilta. Tämä kertoo juuri sen, että hänen tuotantonsa ei tuota lainkaan lisäarvoa.

    Sinällään huvittavaa, että ryhdyit henkilökohtaisten solvausten syytämiseen. Olen oppinut, että tämä on yleensä merkki siitä, että kaikki asialliset argumentit ovat keskustelijalta loppu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. SAMULI SAARELMA JATKAA VALEHTELUAAN Hänet tulisi saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen yhden ammattikunnan maineen mustaamisesta, varsinkin kun hän kirjoittaa noita valeitaan muillakin palstoilla.
    Esimerkkinä vaikka tämä.

    1) Suomalainen ruoka tai oikeammin sen raaka-aine ei ole sen puhtaampaan kuin muualla. Ja siinä sivussa vesitöt on pilattu ehkä lopullisesti.

    valetta joka sana, Suomalainen ruoka on esim. salmonella vapaata, tuottajat tekevät kovasti töitä että näin on. Päijänteen vettä juo Helsinkiläiset, kaikista Suomen järvistä voi juoda, Saarelman ei ehkä ymmärrä mitä pilaamisella tarkoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Rikoksen nimi olkoon “pyhän lehmän arvioiminen kielteisessä sävyssä”. Enimmäisrangaistus kaksi vuotta vettä ilman leipää. Itämeren vettä.

    Oikeesti muuten hiukan nauratti, kun joku arveli, että suomalainen ruoka ei ilmaston lämpenemisen jälkeen olisi enää niin puhdasta kuin nykyään. Heheh. Ikään kuin suomalainen viljelijä ei käyttäisi tolkuttomasti myrkkyjä.

    Hups, leivätön pöytä taitaa odottaa Kepun vastustamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Maatalous tuottaa 12mrd € edestä ruokaa Suomeen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde. Elintarvikeketju tulee häviämään Suomesta tukien poiston jälkeen. Puolalaiset leikkaa lihaa ja pakkaa juustoja ja paistaa pikkuleipiä puolella siitä mitä Suomalainen duunari.

    Kehitysmaihin viety maatalous ja karjatalous tarkoittavat julmaa agribisnestä. Häviäjiä paikalliset ihmiset ja ympäristö. Tyypillstä ajattelua, antaa niiden sotkea järvensä, kunhan me saadaan halpaa ruokaa.

    Jos tullit poistetaan ja vaaditaan että tuotu ruoka on yhtä eettistä ja ekologisesti tuotettua kuin Suomessa nyt, ei maailmalta tule ainuttakaan laivaa Eurooppaan asti. Ruuan hintahan siinä nousee ja rajusti. Ainahan voi ummistaa silmänsä.

    GMO soija on ymmärtääkseni kielletty Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. “Maatalous tuottaa 12mrd € edestä ruokaa Suomeen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Niin, tuet ovat 3 miljardia ja koko alkutuotannon arvo on 5 miljardia. Alkutuotantoa ovat maa-, metsä-, riista- ja kalatalous. Maatalouden arvo on ollut luokkaa miljardi tai alle.

    Sitä on maajussien parista syytelty liian pieneksi, heidän mukaansa koska tuilla on painettu tuottajahinta alas. Kumminkin Suomessa maksetaan ja on aina maksettu sekä EU:n kovimmat maataloustuet että kärkipään tuottajahinnat maidosta, sianlihasta, sokerijuurikkaasta ja viljoista aina, kun sato on kelvannut ihmisruoksi. Perunoista on maksettu EU:n keskihintaa. Kaikesta, mikä vähänkään kasvaa, on maksettu todella hyvin tukina ja tuottajahintana.

    Palkkionamme kaikesta kalleudesta ja laaduttomuudesta on ollut rähisevä kepulainen. Luuletteko tosissanne, että siedämme EU-aikana tätä aiheuttamaanne kustannusta ja pelleilyänne sekä täysin perusteetonta rutinaanne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Maatalouskauna on vuosikymmeniä ylläpidetty “kansanhuvi” puoluepolitiikassa ja mediassa. Seuraavaksi muutama numero suhteellisuustajun palauttamiseksi tukikritiikkiin, tilastoinnit laahaa jäljessä mutta suuruusluokat ovat oikein. Lopussa hyvä kommentti Heinäluomasta.

    “Tilastokeskuksen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa jakaantuen eri osapuolille siten, että maataloustuottajat saivat maataloustulona 0, 9 mrd euroa, valtio rahastaa ruuan alv- ja alkoholiverona 4 mrd, tuontielintarvikkeiden osuus noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osapuolille kuluu runsas 10 mrd euroa. Valtio ja muut kotimaiset osapuolet ottavat ruokaketjusta siis 83 prosenttia. Elintarvikkeiden perustuottaja, viljelijä saa työpanokselleen ja yritykseensä sijoittamalleen omalle pääomalleen yhteensä vain 5 prosentin siivun.
    Valtion tuella on ruokalaskua kevennetty runsaalla miljardilla eli 6 prosentin verran. Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?
    Viljelijä saa elintarvikeketjun rahavirroista vajaan miljardin. Elintarvikeketjun muut kotimaiset osapuolet lohkaisevat 14 miljardia. Tuontielintarvikkeiden ostoon kuluu vain runsas kaksi miljardia. Elintarvikeomavaraisuutemme on harkitusti pidetty varsin korkeana. Eero Heinäluoma yritti pari vuotta sitten syyttää “välikäsiä” elintarvikkeidemme korkeista hinnoista. Lopetti arvostelun lyhyeen kun huomasi, että suurin osa välikäsistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun summa, 17 miljardiakin löytyy myös MTT:n vuosijulkaisusta. Siellä on myös numerot elintarviketalouden rahavirroista, vienti ja tuonti mukaan lukien Rahavirrat olivat v. 2005 yhteensä 20,5 miljardia euroa. Tässä huoltovarmuuden lisäksi toinen syy, miksi maataloutemme alasajoa esittäneet kansantalousteoreetikot eivät ole saaneet kannatusta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. Pekka:”Maatalous tuottaa 12mrd € edestä ruokaa Suomeen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Missä universumissa tämä on hyvä hyötysuhde!?!?

    Olisiko yrityksellä, joka tuottaisi melkein 20% tappiota liikevaihdosta hyvä hyötysuhde?

    Paljonkohan esim. Nokia saa jotain tutkimusrahoitusta yms. tukia Suomen valtiolta? Veikkaan, että se on aika paljon vähemmän kuin 20% lopputuotteen arvosta.

    “Jos tullit poistetaan ja vaaditaan että tuotu ruoka on yhtä eettistä ja ekologisesti tuotettua kuin Suomessa nyt, ei maailmalta tule ainuttakaan laivaa Eurooppaan asti. Ruuan hintahan siinä nousee ja rajusti. Ainahan voi ummistaa silmänsä.”

    ööööö… No ihmisillä on enemmän rahaa ostaa sitä ruokaa, kun ei tartte maksaa maajusseille tukea. Tuet nostavat ruoan kokonaishintaa. Ei sitä voi kattoa vaan sitä paljonko maksalaatikkopaketti maksaa kaupan hyllyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. Ville Viljava, jos haluat syyttää minua valehtelusta ja vielä uhitella rikosoikeudellisilla seurauksilla, niin kannattaisi edes tsekata sen verran, että minun nimiini panemasi “valheet” ovat oikeasti minun kirjoittamiani. Lainaamasi pätkä: “Suomalainen ruoka tai oikeammin sen raaka-aine ei ole sen puhtaampaan kuin muualla. Ja siinä sivussa vesitöt on pilattu ehkä lopullisesti”, ei ole minun kirjoittamaani vaan nimimerkin Evert The NeveRest.

    Joten nyt olisi hyvä paikka anteeksipyynnölle.

    Mitä itse tuohon väitteeseen tulee, niin se, että kirjoitat, että Suomessa ei ole salmonellaa, ei kyllä vielä todista, että suomalainen ruoka olisi puhtaampaa kuin muualla. Tämän lisäksi sinun pitäisi osoittaa, että muualla salmonella on ongelma.

    Minun väitteeni eivät ole koskeneet suomalaisen ruuan laatua, vaan maatalouden kalleutta veronmaksajille. En ole erityisen huolissani suomalaisen ruuan puhtaudesta, mutta enpä ole huolissani siitä muuallakaan Euroopassa. Kehitysmaat ovat sitten asia erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Pekka:”Maatalous tuottaa 12mrd € edestä ruokaa Suomeen. Tuet 2mrd€, hyvä hyötysuhde.”

    Et kai vakavissasi luule, että se ruoka syntyy vain tuolla 2 mrd:n panoksella? Kyllä siihen noiden tukien lisäksi tarvitaan koneita, polttoaineita, lannoitteita, jne. Juuri tämän vuoksi maatalous ei sitä lisäarvoa tuotakaan. Jos maataloudessa oikeasti 2 mrd:n panoksella ja 144 000 ihmisen työpanoksella saavutettaisiin 12 mrd:n tulos, niin hyvä diilihän se olisi. Silloin se ei tosin tarvitsisi mitään tukiakaan eikä esteitä ulkomaalaiselle kilpailulle (EU:n ulkopuolisen ruuan tuontitullit).

    Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin. Kun minä menen Suomessa kauppaan, niin en todellakaan voi vedota siihen, että veronmaksajat ovat tämän ruuan jo maksaneet ja olla maksamatta ostoksiani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Pekka:”Kehitysmaihin viety maatalous ja karjatalous tarkoittavat julmaa agribisnestä. Häviäjiä paikalliset ihmiset ja ympäristö.”

    Ja mihinkähän logiikkaan tämä perustuu? Nykyisin ihmiset kehitysmaissa elävät köyhyysrajalla, kun eivät voi korkeiden tuontitullien vuoksi myydä tuotteitaan Eurooppaan. Tämä johtaa siihen, että he eivät voi tehostaa maanviljelyään lannoittein ja konein, koska vientimahdollisuutta ei ole. Ainoa tapa tuottaa on raskaalla käsipelillä (tai ehkä jonkun härän avustuksella) tuottaa ruokaa omaan tarpeeseen, eikä tämä tuota rahaa tehostamisen vaatimiin investointeihin.

    Tuontitullien poisto antaisi heille mahdollisuuden kehittää maatalouttaan ja nostaa itsensä pois köyhyydestä siinä, missä heidän kaupunkiin eurooppalaisille kulutustavaroita tuottamaan lähteneet siskot ja veljetkin ovat saaneet itsensä nostettua.

    Minun on todella vaikea nähdä, miten kehitysmaiden ihmiset voisivat hävitä siinä, että heidän tuotteilleen asetetut tullit poistetaan. Tai jos tämä pätee maataloustuotteisiin, niin eikö sitten myös kaikkeen muuhunkin, esim. vaatteisiin, leluihin, elektroniikkaan, jne.? Olisivatko kiinalaiset tosiaan tyytyväisiä, jos asettaisimme heidän tuottamilleen leluille hirvittävät tullit, jotka estäisivät heitä tuomasta niitä länsimaiden markkinoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. Artturi kirjoitti 5.8.2009 kello 8:37 ööööö… No ihmisillä on enemmän rahaa ostaa sitä ruokaa, kun ei tartte maksaa maajusseille tukea. Tuet nostavat ruoan kokonaishintaa. Ei sitä voi kattoa vaan sitä paljonko maksalaatikkopaketti maksaa kaupan hyllyllä.

    kaikkea sitä kirjoitetaan, tuki maksetaan luonnollisesti kuluttajalle ja se laskee elintarvikkeiden hintoja, kai nyt muistatte kun liityttiin EU:n tuottajahinnat pudotettiin noin puoleen ja elintarvikkeiden hinta laski noin 10 prosenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Tokihan rikkailla eli veroja maksavilla on enemmän rahaa ostaa reilusti kalliimpaa ruokaa, mutta entäs köyhät? Tukien poisto näkyy enemmän rikkaille…

    Eli nyt ostellaan 2mrd:lla ekulla safkaa ulkomailta. Maatalouden alasajon jälkeen pitää maailmalle työntää rahaa 15mrd enemmän ja mitä saadaan??mistä rahat??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. Onko kaikki turhaketuottaminen yhtä arvokasta, kunhan valtio saa siitä verotuloja ja firma tekee voittoa.

    Esim. kengät, jotka kestävät kesän, ovat epäterveellisiä jaloille, johtavat virheasentoihin jaloissa ja muualla kehossa ja mahdoillisiin leikkauksiin, sokerijuomat ja muu roskaruoka, joista pahimmillaan on seurauksena vatsalaukun pienentämisleikkaus, kun paino karkaa käsistä ym., ym. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. Samuli Saarelma kirjoitti 5.8.2009 kello 9:21 Lainaamasi pätkä: “Suomalainen ruoka tai oikeammin sen raaka-aine ei ole sen puhtaampaan kuin muualla. Ja siinä sivussa vesitöt on pilattu ehkä lopullisesti”, ei ole minun kirjoittamaani vaan nimimerkin Evert The NeveRest.

    Joten nyt olisi hyvä paikka anteeksipyynnölle.

    Olen pahoillani sekaannuksesta, palstan hierarkia poikkeaa tavanomaisesta ja keskustelu on hektistä.
    Tämä vastaus oli siis tarkoitettu Evert The NeveRestille.

    Esimerkkinä vaikka tämä.

    1) Suomalainen ruoka tai oikeammin sen raaka-aine ei ole sen puhtaampaan kuin muualla. Ja siinä sivussa vesitöt on pilattu ehkä lopullisesti.

    valetta joka sana, Suomalainen ruoka on esim. salmonella vapaata, tuottajat tekevät kovasti töitä että näin on. Päijänteen vettä juo Helsinkiläiset, kaikista Suomen järvistä voi juoda, Saarelman ei ehkä ymmärrä mitä pilaamisella tarkoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. “Maatalouden alasajon jälkeen pitää maailmalle työntää rahaa 15mrd enemmän.”

    Kannattaako tuota puolitotuutta viljellä liikaa? Mihin koko elintarvikeketju siitä katoasi, että teollisuus toisi osan alle miljardin arvoisista raaka-aineistaan, vieläpä laadukkaina ja halvalla? Ei ole kadonnut Ruotsistakaan.

    Tuon alle miljardin arvoisen erän tuottaminen täällä tulee veronmaksajalle kalliiksi: 3 miljardia tukina, 7 % valtion budjetista. Tuloksena Euroopan lähes kallein ruoka: Saarioisten savikiekkoja ja HK:n tahnaa, jota makkaraksi iljetäänkin sanoa. Toisella tavalla saostettuna samaa mönjää näkyy myytävän maksalaatikkona. Ja kinkku, jossa on xx % (GM?)soijaa ja yy % suolavettä, joka lirisee pakkauksesta leikkulaudalle puolen desin lammikoksi ja josta on maksettu kuten kinkusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. “Eli nyt ostellaan 2mrd:lla ekulla safkaa ulkomailta. Maatalouden alasajon jälkeen pitää maailmalle työntää rahaa 15mrd enemmän ja mitä saadaan??mistä rahat??”

    Ihan joo juuri näin. Miten kävi kun kannattamaton tekstiiliteollisuus loppui 90-luvulla? Ihan alastomina ollaan sen jälkeen kuljettu. Paitsi rikkaat, joilla on varaa ostaa vietnamilaisia t-paitoja.

    Kepulaiset toki yrittivät tosi järkevästi ehdottaa, että tekstiiliteollisuus pidetään hengissä parilla-kolmella miljardilla vuodessa maatalouden tapaan, mutta ei se Lipponen suostunut. Pelkästään tosta syystä on meikän ykkösinhokkeja.

    Vakavammin sanottuna: historiankirjoitus tulee varmasti lukemaan maataloustuet rikkaiden maiden suurten syntien joukkoon.

    Jos tämä on vaikea ymmärtää, ajatellaanpa Suomea. Miten kirjoitettaisiin Suomen historiaa, jos aatelisten verovapaus olisi jatkunut tähän päivään? Että olisi ollut yksi sikarikas luokka, jonka ei tarvitsisi maksaa veroja samasta bisenksestä kuin naapurin rutiköyhän pienviljelijän.

    Puistattava idea mutta totta tänä päivänä, kunhan “aatelisen” muuttaa EU:n maanviljelijäksi ja “rutiköyhän” … no sitä ei tarvitse muuttaa miksikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. a m-b: kaikki tuottaminen mitä ihmiset arvostavat (ovat valmiita siitä maksamaan) on yhtä arvokasta, riippumatta siitä onko se sinun mielestä turhaa.

    ville viljava:”tuki maksetaan luonnollisesti kuluttajalle”

    Ei makseta. Tuki pamahtaa maanviljelijän tilille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. kaikki tuottaminen mitä ihmiset arvostavat (ovat valmiita siitä maksamaan) on yhtä arvokasta, riippumatta siitä onko se sinun mielestä turhaa.

    Pötyä ja vaarallinen ajatus sitä paitsi. Arvokasta on kuluttaminen, joka pyrkii huomioimaan eettisiä arvoja. Usein tyhmät ihmiset eivät osaa niitä huomioida ja siksi pitää rakentaa maailma, joka kannustimia siirtämällä vähintään kuluttaa kestävästi. Maailman muuttaminen on valtioiden tehtävä siksi, että kellään muulla ei — onneksi — ole oikeutta väkivallan käyttöön kannustimia siirreltäessä.

    Libertarismi ei ole pelkästään tylsää löpinää, se on myös vaarallinen aate yhteisen tulevaisuutemme kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. Nimimerkki Ville Viljava on uskossaan vahva. Tämän keskustelupalstan tarkoitus eikä vain olekin argumentoida asiaperustein tai rationaalisesti päätellen eikä julistaa vallitsevaa maatalous-doktriinia tai -uskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. Ville Viljava:”tuki maksetaan luonnollisesti kuluttajalle ja se laskee elintarvikkeiden hintoja, kai nyt muistatte kun liityttiin EU:n tuottajahinnat pudotettiin noin puoleen ja elintarvikkeiden hinta laski noin 10 prosenttia.”

    Maksetaan kuluttajalle? Mistä sen saa käydä nostamassa, kun ei ole minun tililläni näkynyt?

    Kun liityttiin EU:in elintarvikkeiden hinnat laskivat siksi, ettei enää ollut mahdollista pitää yllä korkeita tuontitulleja eurooppalaiselle ruualle. Kyse ei siis ollut siitä, että kuluttajille olisi pumpattu jotain maataloustukea, vaan siitä, että kuluttajat saivat vihdoin oikeuden ostaa ruokaa sieltä, mistä sen halvimmin saivat suomalaismaajussien suojatun monopolin sijaan. Jos EU:n ulkopuolisen ruuan tullit poistettaisiin, niin ruuan hinta todennäköisesti laskisi vielä lisää.

    Jos et tiennyt, niin tätä kutsutaan vapaa-kaupaksi ja se johtaa kilpailuun, joka on empirian valossa todettu kehittävän yhteiskuntia kaikkein nopeiten. Se sinun ajamasi tuontitullein suojattu ja tukiaisin hengissä pidetty tuottaminen taas on suunnitelmataloutta, joka ei toimi, vaan hukkaa kansakunnan varoja.

    Vieläkään et ole vastannut, että jos tukiaiset ja tuontitullit ovat niiiiin hyviä asioita maataloudessa, niin miksei sama päde kaikkeen muuhunkin tuotantoon? Miksei Nokian puhelintuotantoa tai UPM:n paperia tarvitse tukea veronmaksajien rahoilla ja suojata kilpailulta korkeilla tulleilla? Luulisi, että tuet olisivat vielä parempia asioissa, joiden tuotanto ei Suomessa ole luonnonolosuhteiden vuoksi suunnilleen vaikeinta maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. “Nimimerkki Ville Viljava on uskossaan vahva. Tämän keskustelupalstan tarkoitus eikä vain olekin argumentoida asiaperustein tai rationaalisesti päätellen eikä julistaa vallitsevaa maatalous-doktriinia tai -uskoa.”

    Mitähän uskoa te julistatte?

    Täytynee muistaa myös että kaikki suuret elintarvikeyhtiöt ovat haalineet halvantyövoimanmaista yhtiöitä itselleen. Varautuvat kai tukien poistoon. Sehän tarkoittaa että suomalainen elintarviketyöntekijä kohtaa suomalaisen t-paidan tekijän kohtalon. (Sairaanhoito ja muut kunnalliset palvelut tulisi myös yksityistää 100%. Valtion miljardien työntäminen tehottomaan suomalaiseen terveyden huoltoon on myös verovarojen tuhlausta. Saatikka puolustusvoimat. Tuodaan kaikki ulkoa. ;-))

    “Puistattava idea mutta totta tänä päivänä, kunhan “aatelisen” muuttaa EU:n maanviljelijäksi ja “rutiköyhän” … no sitä ei tarvitse muuttaa miksikään.”

    Muuttuu orjaksi. Agribisnes hallitsee riistotuotannon. Kehitysmaiden ihmiset, ympäristö ja eläimet ovat häviäjiä. Aina löytyy ihmisiä, jotka repivät pikavoittoja riistämisellä. VAI kuvitteletteko te että oikeasti “siellä edullisilla alueilla” ruoho on aina vihreää ja eläimet käyskentelevät laitumilla. Lapsellista porukkaa. Tällä hetkellä edullisia alueita ovat maat, joissa on erittäin halpaa työvoimaa, olematon ympäristölainsäädäntö, satama mihin on hyvä tuoda GMO-rehua, ei eläinsuojelulakia jne….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  176. Evert The NeveRest kirjoitti 5.8.2009 kello 14:41

    Nimimerkki Ville Viljava on uskossaan vahva. Tämän keskustelupalstan tarkoitus eikä vain olekin argumentoida asiaperustein tai rationaalisesti päätellen eikä julistaa vallitsevaa maatalous-doktriinia tai -uskoa.

    tarkoitatko että “argumentoida asiaperustein tai rationaalisesti päätellen” voi valehdella tai toistella vallitsevi mantroja sen kummemmin perustelematta olen kyllä jyrkästi toista mieltä.
    Kirjoitat mm. seuraavaa

    5) Paras varautuminen kriisiin on lopettaa koko maatalous ja rakentaa monipuoliset ja varmat hankintakanavat. Niin tekee metsäteollisuus, kun realiteetit ovat tulleet vastaan eikä mitkään tuet ja verohelpotukset enää riitä. Raaka-ainetta kasvatetaan Etelä-Amerikassa, koska se seitsemän kertaa tuottoisampaa.

    lyhyesti sanottuna täyttä skeidaa, mistä keksit tuon “seisemän kertaa tuottoisampaa” tarkoitat varmaan puu kasvaa tuon verran nopeammin mutta ei se raakaainetta sen halvemmaksi tee, puu voidaan tuottaa vain pienemmällä alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  177. Pekka:”Täytynee muistaa myös että kaikki suuret elintarvikeyhtiöt ovat haalineet halvantyövoimanmaista yhtiöitä itselleen. Varautuvat kai tukien poistoon. Sehän tarkoittaa että suomalainen elintarviketyöntekijä kohtaa suomalaisen t-paidan tekijän kohtalon.”

    Eivät tukien poistoon, vaan vapaaseen kilpailuun, joka seuraisi siitä, jos tuontitullit poistettaisiin, mutta eihän vapaa kilpailu kelpaa, kun on monopoli puolustettavana. Paljon helpompaa on nostaa monopolin varjolla ylisuuria voittoja kuin oikeasti kilpailla reilusti avoimilla markkinoilla.

    Mitä suomalaisen elintarviketyöntekijän kohtaloon tulee, niin enpä oikein usko ruuan raaka-aineiden halpenemisen tuontitullien poistumisen vuoksi juuri heitä haittaavan, ennemminkin päinvastoin. Lisäksi tuoretta leipää on aika vaikea rahdata rahtilaivoilla toiselta puolelta maapalloa siinä, missä t-paitoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  178. Samuli Saarelma kirjoitti 5.8.2009 kello 16:02

    Ville Viljava:”tuki maksetaan luonnollisesti kuluttajalle ja se laskee elintarvikkeiden hintoja, kai nyt muistatte kun liityttiin EU:n tuottajahinnat pudotettiin noin puoleen ja elintarvikkeiden hinta laski noin 10 prosenttia.”

    Maksetaan kuluttajalle? Mistä sen saa käydä nostamassa, kun ei ole minun tililläni näkynyt?

    etkö ymmärrä lukemaasi, kenen taskusta tuet löytyvät, eivät viljelijät maataloustuesta mitään hyödy eikä sitä sen takia maksetakkaan vaan kuluttaja hyötyy ja yhteiskunta varmistaa sen avulla halvan ruokahuollon itselleen. Huvittava on käsityksesi että maailman kaupan vapauttaminen alentaisi elintarvikkeiden hintaa edelleen, elintarvikkeiden hinta on kehittyneissä maissa niin alhaalla, alle tuotantokustannusten, että ainoa keino saada sitaä halvemmalla on ryöstää sitä jostain et kai nyt sitä sentään tarkoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  179. Ville Viljava:”etkö ymmärrä lukemaasi, kenen taskusta tuet löytyvät, eivät viljelijät maataloustuesta mitään hyödy eikä sitä sen takia maksetakkaan vaan kuluttaja hyötyy ja yhteiskunta varmistaa sen avulla halvan ruokahuollon itselleen.”

    Eli tarkoitatko tosissasi, että viljelijät eivät panisi pahakseen, jos EU ja Suomi kategorisesti lopettaisi maatalouden tukemisen ja poistaisi tuontitullit? Jos tarkoitat, niin mihinkähän tämän oikein perustat?

    Kuten jo kirjoitin, ruokahuollon halpuus ei toteudu tukiaisilla. Poistamalla tukiaiset ja tuontitullit maataloustuotteille ruoka ennemminkin halpenisi kuin kallistuisi. Ja tämän lisäksi siis kuluttajilla olisi sen maataloustuen verran enemmän fyrkkaa taskussa, koska veroja voitaisiin sen verran laskea. Tämä jälkimmäinen toteutuisi jo pelkästään kansallisten tukien poistamisella. Niillä ei olisi mitään merkitystä ruuan hintaan EU:n alueella, mutta säästäisivät pitkän pennin veronmaksajille.

    “Huvittava on käsityksesi että maailman kaupan vapauttaminen alentaisi elintarvikkeiden hintaa edelleen, elintarvikkeiden hinta on kehittyneissä maissa niin alhaalla, alle tuotantokustannusten, että ainoa keino saada sitaä halvemmalla on ryöstää sitä jostain et kai nyt sitä sentään tarkoita.”

    Miksi sitä pitäisi ryöstää? Miksei siitä voisi maksaa tuottajille kohtuullista korvausta aivan kuten maksamme t-paidastakin? T-paitojen ompeleminen meidän mielestämme surkeilla palkoilla on ollut kiinalaisille paremman tulon lähde kuin sen oman peltotilkun kuokkiminen. Tämä on johtanut siihen, että kaupunkeihin muuttaneiden tulot ovat nousseet. Jos myös ne maaseudulle jääneet saisivat myydä meille tuotteitaan ilman tuontitulleja, heidänkin tulonsa lähtisivät nousuun.

    Käytännössä Euroopan ylläpitämät tuontitullit ja maataloustukiaiset aiheuttavat hyvin paljon haittaa kehitysmaiden kehitykselle. Jos ne poistettaisiin, taloudellinen hyöty kehitysmaille olisi suurempi kuin se, että nostaisimme kehitysavun sinne YK:n suosittelemalle tasolle. Ja tämän lisäksi siis eurooppalaiset kuluttajat voittaisivat, kun saisivat ruokansa halvemmalla ja sen lisäksi verot laskisivat. Ainoita häviäjiä olisivat maanviljelijät, joiden koko ansaintalogiikka perustuu toisaalta veronmaksajien kuppaamiseen (tuet) ja monopolistiseen kilpailun estämiseen (tuontitullit).

    Ja jos maataloustuotteiden hinta tukien ja tullien poiston myötä nousisi niin, että maatalous jopa 60 leveyspiirin pohjoispuolella olisi taloudellisesti kannattavaa, niin mikäs siinä, sitten olisi. Viljelijät ovat kuitenkin ne, jotka eivät tähän reiluun kilpailuun uskalla lähteä. Kuluttajilla ei olisi mitään sitä vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ilman teollisuusmaiden tukia maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinta nousisi rajusti, koska maailman ruokahuolto ei tule toimeen ilman suurinta osaa teollisuusmaiden tuotannosta. Vuosi sitten maailmanmarkkinahinta kävi niin korkealla, että moni kehitysmaa asetti vientitulleja pitääkseen viljan kotimarkkinahinnan siedettävänä. Koska EU:n tuki on pääasiassa hehtaaritukea, eikä pelloille le vaihtoehtoista käyttöä, suurin osa pelloista pysyisi tuotannossa, mutta tulonjakovaikutukset olisivat rajuja ja kaikki olisi joitakin vuosia aivan sekaisin. Setasapaino, jonka markkinat löytäisivät, ei kuitenkaan merkitsisi Euroopan maataloustuotannon loppua, ei voisi merkitä.
      Suomessa viljely loppuisi huonoimmilla pelloilla, jotka varmaankin metsitettäisiin tai siirrettäisiin energiakasvien viljelyyn.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  180. Suomessa viljely loppuisi huonoimmilla pelloilla, jotka varmaankin metsitettäisiin tai siirrettäisiin energiakasvien viljelyyn.

    Näillä näkymin noin saattaa käydä, jos Kööpenhaminan jälkeen metsittämisestä aletaan maksaa korvaus ja maataloustukia alenettaan. Toisaalta ilmaston saattaa lämmetä jopa viisi astetta seuraavan 50 vuoden aikana, mikä tekee Suomesta erittäin edullisen paikan maanviljelyn kannalta, jolloin metsittäminen ei kannata.

    No, maataloustukien karsimisesta voi aina unelmoida kuten muistakin maailmanparannsuprojekteista. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, jos kansalaiset ja poliitikotkin luulevat tukien olevan välttämättömiä tai ainakin ihan kivoja. Mitään ei erityisesti tapahdu Suomessa niin kauan kun Kepu on yksi suurista puolueista ja kokoomuksessakin on vahva maataloussiipi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  181. “Ilman teollisuusmaiden tukia maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinta nousisi rajusti”

    Todennäköisesti noin, mutta merkitsisikö tämä eurooppalaisille kuluttajille näkyvän hinnan nousua? Ei mitenkään välttämättä, koska mehän emme saa ostaa elintarvikkeitamme maailmanmarkkinoilta, vaan joudumme ostamaan ne tuontitullein suojatulta monopoliltamme. Muistelen, kun joskus ennen EU-aikaa Suomessa oli joku ongelma voivuoren kanssa ja julkisuudessa keskusteltiin sen dumppaamisesta maailmanmarkkinoille. Valtaosa kansasta oli aika lailla ällikällä lyöty niistä hinnoista, joista voikilolle siinä yhteydessä puhuttiin, kun vertailivat sitä siihen, mitä itse joutuivat siitä pulittamaan.

    Ja tosiaan, tuo maataloustuotteiden hinnan nousu maailmanmarkkinoilla olisi tervetullutta juuri kehitysmaille, koska maatalous on yksi ala, jolla ne pystyvät kilpailemaan kehittyneiden maiden kanssa. Hinnan nousu mahdollistaisi myös investoinnit kehitysmaiden maatalouteen, jossa lannoitteiden käyttö ja koneistus on paljon alemmalla tasolla kuin kehittyneissä maissa.

    Jos joku maapallon ulkopuolinen taho katselisi maapallon ihmisten touhua, se olisi kyllä ällikällä lyöty, kun näkisi, että ihmiskunta satsaa hirvittäviä määriä maataloustuotantoon kylmässä pohjolassa, jossa juuri ja juuri saadaan yksi sato vuodessa samaan aikaan, kun ilmastollisesti paljon suotuisimmilla seuduilla hommaa harrastetaan käsipelillä ilman kunnon lannoitteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  182. Maataloustukihan keksittiin ruuan hintojen kurissapitämiseksi ja vakaannuttamiseksi, ei viljelijöiden tulotason turvaamiseksi. Se sama vaikutus sillä on edelleenkin, vaikka julkisuudessa puhutaan ainoastaan viljelijöiden tuloista.
    Maataloustukea ei koskaan kokonaan poisteta, ei uskalleta, koska sen seuraukset olisivat tramaattiset (ruuantuotannon heilahtelut niin, että välillä olisi nälänhätä). Tästähän on jo hyviä esimerkkejä parilta viime vuodelta.
    Maanviljelijät kyllä tulisivat toimeen paremmin markkinataloudessa kuin tukitaloudessa. Ruuan kysynnän hintajousto on niin pieni, että se mahdollistaisi aivan erilaisen hinnoittelun kuin nykyisessä sääntelytaloudessa. Toisaalta myös tuotteiden tarjonta asettuisi selvästi nykyistä alemmalle tasolle epävarmuustekijöistä johtuen. Sekin nostaisi hintatasoa. Osa pelloista jäisi viljelemättä, ei välttämättä huonoimmat pellot, vaan huonoimpien yrittäjien pellot.
    Tämä keskusteluketju sinänsä lähti käyntiin blogissa olleen virheellisestä tiedosta. Suunniteltu maitotilojen hätäapu olisi enintään 15 000 euroa tilaa kohti 3 vuodessa. EU:ssahan tuet jyvitetään tuotannon laajuuden mukaan, jolloin pienimmille jäisi vain murusia. Tuskin tässäkään asiassa tehdään poikkeusta. Jos Suomi päättää jakaa tuon enimmäismäärän, niin suurin tila (n. 300 lehmää) saisi tuon 5000 euroa/vuosi. Keskiverto 25 lehmän tila saisi siten n. 400 euroa/vuosi ja koko kustannusarvio valtiolle olisi n. 5 milj. euroa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  183. “Maataloustukea ei koskaan kokonaan poisteta, ei uskalleta, koska sen seuraukset olisivat tramaattiset (ruuantuotannon heilahtelut niin, että välillä olisi nälänhätä). Tästähän on jo hyviä esimerkkejä parilta viime vuodelta.”

    Tälle perustelulle näkisin mielelläni jotain todisteitakin. Miten voit ottaa viime vuosilta mitään esimerkkejä siitä, mitä tukien poistamisesta seuraisi, kun viime vuosina on toimittu juuri tukien alaisuudessa? Siis siitäkö, että ruuantuotanto heiluu tukisysteemin vallitessa, vedät johtopäätöksen, että se heiluisi vielä enemmän tukien poistuessa?

    Yksi syy viime vuoden hintapiikkiin oli se, että USA:ssa suosittiin (yllätys, yllätys, tukia käyttäen) sitä, että maissista tehtiin polttoainetta autoihin. Tämä johti siihen, että osa maissituotannosta poistui ruuantuotannosta, mikä tietenkin johti ruokamaissin hinnan nousuun.

    “Maanviljelijät kyllä tulisivat toimeen paremmin markkinataloudessa kuin tukitaloudessa. Ruuan kysynnän hintajousto on niin pieni, että se mahdollistaisi aivan erilaisen hinnoittelun kuin nykyisessä sääntelytaloudessa.”

    No, jos maanviljelijät tulisivat paremmin toimeen, niin miksi he ovat se blokki, joka kaikkein tiukimmin pitää niistä tukiaisista kiinni?

    Mitä muuten nyt täsmälleen tarkoitat tuolla, että ruuan hintajousto on pieni? Se tietenkin pätee, että jos syödään halvinta mahdollista ruokaa kaloritarpeen tyydyttämiseksi ja sitten tämän hinta nousee, niin kulutus ei todennäköisesti putoa, vaan ihmiset tinkivät muiden asioiden kulutuksesta, jottei kuoltaisi nälkään. Mutta tällähän ei ole juuri mitään tekemistä kehittyneiden länsimaiden syöpöttelyllä. Jos lihan hinta nousee kallistuneen viljan vuoksi, niin sitten syödään suoraan sitä viljaa kierrättämättä sitä ensin elukoiden läpi.

    Toiseksi iso osa ruuan hinnasta kuluttajille tulee ihan muusta kuin siitä raaka-aineesta. Leivän ostaessasi jotain kymmenys menee sinne maajussille. Jos viljan hinta kaksinkertaistuu, leivän hinta nousee vain 10%.

    “Osa pelloista jäisi viljelemättä, ei välttämättä huonoimmat pellot, vaan huonoimpien yrittäjien pellot.”

    Jotka myytäisiin sitten hyville yrittäjille, jotka sitten viljelisivät niistä pelloistaan niitä, jotka parhaiten tuottavat. Näinhän markkinatalous toimii. Nyt tukiaismaailmassa ei tällaiseen ole tarvetta, koska se huono yrittäjäkin tulee ihan hyvin toimeen, koska toimeentulo ei ole sidottu siihen, miten hyvä on oikeassa tuotannossa, vaan tukiaiset sotkevat koko mekanismin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  184. Kekkosen aikaan käytiin työehtosopimusneuvotteluja ja maataloustuloneuvotteluja. Sitten jonku Efta:n tai EEC:n takia maatalousneuvottelut loppuivat ja tilalle tuli maataloustuki.

    Tilastokeskuksen mukaan tukien osuus on 40 prosenttia tilojen tuloista:
    “Maatiloille maksettujen suorien tukien kokonaismäärä oli vuonna 2004 noin 1,74 miljardia euroa. Viljelijäperheen palkaksi ja omille pääomille korvaukseksi jäävä erä, maatalouden tulos, oli noin 1,14 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että maatilojen myyntitulot eivät yksistään riittäneet kattamaan tilojen menoja, vaan tuistakin noin 35 prosenttia jouduttiin uhraamaan tuotantopanosten hankintamenoihin. Tiedot käyvät ilmi nyt julkaistavasta Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 2004:stä.” (Tilastokeskus)

    Kuluttajahintoihin tuella ei ole sellaista vaikutusta mitä on annettu ymmärtää, koska raaka-aineen hinta on vain pieni osa loppujalosteen hinnasta.

    BTW. Washingtonissa luetaan tätä ketjua, koska siellä ollaan nyt muuttamassa kehitysapua sellaiseksi, josta aiemmin tässä ketjussa puhuin. Viikolla uutisoitiin, että Obaman hallinto haluaa vahvistaa kehittyvien maiden omaa alkutuotantoa. EU:ssa ainakin ministeri Anttilan suulla on sanottu, että maitoa pitää ilmeisesti jauheena viedä kehitysmaihin, jotta hinta täällä ei laske häiritsevästi 8)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  185. Timo Tenhunen kirjoitti 6.8.2009 kello 22:01

    Maataloustukihan keksittiin ruuan hintojen kurissapitämiseksi ja vakaannuttamiseksi, ei viljelijöiden tulotason turvaamiseksi. Se sama vaikutus sillä on edelleenkin, vaikka julkisuudessa puhutaan ainoastaan viljelijöiden tuloista.

    Timo Tenhunen taisi tyhjätä Bajatson, tuohon vaikea mitään lisätä tai pois ottaa. Erilaisia skenaarioita voidaan tietysti pyörittää loputtomiin, vaikka tuo että kehitysmaat ruokkisivat meidät, eiväthän nuo pysty ruokkimaan edes itseään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  186. Kunnon pläjäytys perustietoa palstan lukijoille, lukijoita ja kommentoijia kun tuntuu riittävän, tiedot laahaavat osin jäljessä tilastoinnin takia mutta suuruus luokat pitäisi olla oikein.

    “Voisi tietysti pohtia, miksi tämmöiseen tukisysteemiin on jouduttu? Kenen etu se on? Kuka ja / tai mikä tätä ohjaa tämmöiseksi? Miksi sitä ei pureta maailmalaajuisesti? Luulisi, että “vapaa-kauppaa ajavat” EU ja USA, Kanada, Japani jne olisivat halukkaita purkamaan tukisysteemit? Hitaasti varmaan siihen suuntaan ollaan menossa?
    Tukisysteemin “voittajia” ovat jotkut tehokkaat maatalousmaat, suuret kansainväliset elintarvike- ja tuotantopanosjätit, vähävarainen länsimainen kuluttaja ? Häviäjiä varmasti kehitysmaiden maatalous ja runsaasti (kulutus)veroja maksava länsimainen kuluttaja?
    Tilastokeskuksen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa jakaantuen eri osapuolille siten, että maataloustuottajat saivat
    maataloustulona 0, 9 mrd euroa, valtio rahastaa ruuan alv- ja alkoholiverona 4 mrd, tuontielintarvikkeiden osuus noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osapuolille kuluu runsas 10
    mrd euroa. Valtio ja muut kotimaiset osapuolet ottavat ruokaketjusta siis 83 prosenttia. Elintarvikkeiden perustuottaja, viljelijä saa työpanokselleen ja yritykseensä
    sijoittamalleen omalle pääomalleen yhteensä vain 5 prosentin siivun.
    Valtion tuella on ruokalaskua kevennetty runsaalla miljardilla eli 6 prosentin verran. Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri
    hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?
    Viljelijä saa elintarvikeketjun rahavirroista vajaan miljardin. Elintarvikeketjun muut kotimaiset osapuolet lohkaisevat 14 miljardia. Tuontielintarvikkeiden ostoon kuluu vain
    runsas kaksi miljardia. Elintarvikeomavaraisuutemme on harkitusti pidetty varsin korkeana. Eero Heinäluoma yritti pari vuotta sitten syyttää “välikäsiä” elintarvikkeidemme
    korkeista hinnoista. Lopetti arvostelun lyhyeen kun huomasi, että suurin osa välikäsistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun summa, 17 miljardiakin löytyy myös MTT:n
    vuosijulkaisusta. Siellä on myös numerot elintarviketalouden rahavirroista, vienti ja tuonti mukaan lukien Rahavirrat olivat v. 2005 yhteensä 20,5 miljardia euroa. Tässä
    huoltovarmuuden lisäksi toinen syy, miksi maataloutemme alasajoa esittäneet kansantalousteoreetikot eivät ole saaneet kannatusta.
    Maatalouden kokonaistuotto on 4.0 miljardia euroa, josta tuet ovat 1.8 ja tuotteista saatavat myyntitulot 2.2. Maatalouden kokonaiskustannukset ovat 2.9 mrd., näin jää maataloustuloa 1.1 mrd. Maatiloja Suomessa on 70 000, tuloa jää siten 15 700 e/ tila. Keskimäärin tiloilla työskentelee 1.5 henkilöä eli tuloa jää 10 000/viljelijä. Tiedot ovat mm. Tilastokeskuksen nettisivuilla.
    EU:n maatalousbudjetti on 40 miljardia euroa. Suomi saa siitä miljardin eli 2.5 %. EU:n yksi tavoite on edulliset elintarvikkeet kuluttajille. Tuottajahinnat (elintarviketeollisuuden raaka-ainehinnat) pidetään alhaisina maksamalla viljelijöille tulotukea koko EU-alueella. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on siis perimmiltään välillisesti elintarvikkeiden kuluttajahintojen subventiojärjestelmä.
    Suomen valtion budjetti on 37.6 mrd. euroa. Kansalliset tuet ovat noin 600 miljoonaa, lisäksi 200 milj. menee EU-osarahoitteisiin tukiin. Kansallisten tukien osuus on 2.1 % valtion budjetista eli samaa luokkaa kuin maatalouden osuus bkt:stä ja viljelijöiden osuus väestöstä! Se on asukasta kohden 160 euroa vuodessa eli 44 senttiä päivässä. Kansallisilla tuilla turvataan viljelijöiden kohtuullinen toimeentulo sekä laadukkaat raaka-aineet elintarviketeollisuudellemme.
    Maatalouden verotettavaksi tuloksi jää puolet tuotteiden myyntituloista tai EU-tukien verran. Kansallisilla tuilla siis hankitaan tuotantopanoksia ja ne kiertävät edelleen kansantaloutta pyörittämään eivätkä jää suoraan viljelijän tuloksi. Asumistukikin menee lopulta jonkun muun taskuun kuin sille, jolle se maksetaan.
    YLEn teksti-TV kertoi 15.1.: “Työnhakijoille maksettiin toissa vuonna työttömyysturvaetuuksia yhteensä 2,7 mrd euroa. Vuodesta 2002 määrä nousi 8 prosenttia. Työttömyyskassojen osuus summasta oli 1,6 ja Kelan 1,1 mrd. euroa.” Työttömyysmenot eivät ole suoraan yhteismitalliset viljelijöiden tukemisen kanssa, mutta vertailua voinee tehdä. Viljelijöitä on 110 000 ja koko elintarvikeketju työllistää 300 000 ihmistä. Jos maataloutemme ajettaisiin täysin alas, niin kyseessä olisi ko. ryhmän työpaikkojen kohtalo. Työttömyysmenot lisääntyisivät ainakin 1,5 mrd. euroa. Säästäisimme siis 800 milj. kotimaisen elintarvikehuollon turvaavia kansallisia tukia maksamalla sen sijaan yli 1 500 milj. lähes vastikkeetonta työllisyystukea?
    EU:lle maksamaamme 1,3 miljardin jäsenmaksuun maatalouden alasajolla ei olisi vaikutusta, mutta kansantalouteemme hyvin vakavia. Tukisimme yhä mm. Tanskan, Hollannin ja Ranskan maataloutta, mutta meiltä jäisi saamatta em. miljardi euroa EU:n maksamaa tukea. Kansantaloutta paremmin tuntevien mukaan vuotuinen 5–8 miljardin ruokalasku ulkomaille heikentäisi kansantalouttamme. Millä me ruokalaskumme maksaisimme, jos emme pystyisi viemään samalla summalla tuotteita ulkomaille.
    Suomesta on lopettanut 15 vuoden aikana 60 000 tilaa ja lopuista 70 000 noin 1/3 lopettaa seuraavan 10 vuoden aikana. Eli tehostumista on jo tapahtunut ja tapahtuu vieläkin. Ihan kaikki tilat tuskin lopettavat? Suomessa on tilojen keskipinta-ala nyt noin 32 ha. EU:n keskiarvo on noin 20. Tehokkaassa Hollannissa samoin noin 20, Saksassa, Tanskassa ja Ranskassa noin 40- 45- 50. Berlusconimaassa noin 7 ha!!!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  187. Samuli Saarelmalle suosittelisin kansantaloustieteen perusteiden kertausta (tai kokonaan uudelleen opiskelemista, sen verran asiantuntemattomia väitteesi ovat). Tarkoittamani ilmiö tunnetaan nimellä cobweb, suomeksi lukinseitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  188. Timo Tenhuselle, otin kantaa jo siihen, että tukien vuoksi maataloustuotteiden hintaheilahtelu kasvaisi. Et mitenkään kommentoinut tätä. Et myöskään pystynyt esittämään mitään vasta-argumentteja tekstiini, vaan keskityit puhtaaseen henkilökohtaiseen solvaamiseen. Tämä on yleensä merkki siitä, ettet oikeasti pysty niitä väitteitäni kumoamaan, muttet pysty tätä myöskään myöntämään.

    Sitten tärkeä kohta Evert the NeveRestin tekstistä:”Tämä tarkoittaa sitä, että maatilojen myyntitulot eivät yksistään riittäneet kattamaan tilojen menoja, vaan tuistakin noin 35 prosenttia jouduttiin uhraamaan tuotantopanosten hankintamenoihin”. Tämä oli itsellänikin käsitys asioiden tilasta, mutta hyvä, että se tuli nyt niinkin virallisen tahon kuin Tilastokeskus suulla sanottua.

    Oleellista tuossa on siis se, että jos maanviljelijöille sanottaisiin, että “Älkää viljelkö maata, vaan vaikka pyöritelkää vain peukaloita”, heille olisi varaa maksaa enemmän tukia elämiseen kuin nyt. Ruoka voitaisiin ostaa sillä rahalla, joka nyt menee maanviljelijöiltä tuotantopanosten hankkimiseen ja siis jäisi vielä rahaa yli.

    Lyhyesti sanottuna maatalous on hemmetin kallis harrastus, jonka veronmaksajat kustantavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  189. SS: “…Ruoka voitaisiin ostaa sillä rahalla, joka nyt menee maanviljelijöiltä tuotantopanosten hankkimiseen ja siis jäisi vielä rahaa yli…”

    Miten tuossa järjestelmässä taattaisiin huoltovarmuus? Ruoka on tunnettu ja hyvin käytetty keino poliittisessa painostuksessa.

    Toinen seikka, jonka tunnut ohittavan, on ruuan laatu. En mielelläni syö edes kaikkialla EU:ssa tuotettua ruokaa, koska myrkkyjäämät ovat tutkitusti aika kovia. Mikä olisi tilanne sen jälkeen, kun ruoka ostettaisiin mistä sattuu.

    Minusta paras ratkaisu on EU:ssa lopettaa tuotannon tukeminen ja tukea vain tuotantopanoksia. Tarvittaessa kyetään nostamaan tuotanto vastaamaan kansallista tarvetta ja ohessa tuotetaan korkealuokkaisia elintarvikkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  190. Samuli Saarelma

    “Sitten tärkeä kohta Evert the NeveRestin tekstistä:”Tämä tarkoittaa sitä, että maatilojen myyntitulot eivät yksistään riittäneet kattamaan tilojen menoja, vaan tuistakin noin 35 prosenttia jouduttiin uhraamaan tuotantopanosten hankintamenoihin”. Tämä oli itsellänikin käsitys asioiden tilasta, mutta hyvä, että se tuli nyt niinkin virallisen tahon kuin Tilastokeskus suulla sanottua.”

    Suomessa on kallis ja tehotn panostuotanto ei tuosta voi mitään muuta johtopäätöstä vetää, oko ehdotuksia miten sitä saataisiin tehokkaammaksi ja sitä kautta tulisi tuet myös tarpeettomaksi.

    Kun täällä vaaditaan että kehitysmaat saisivat ilman tulleja tuoda elintarvikkeita vosiko samaan syssyyn laittaa myös että tuotantotavat tai paremminkin ne mistä kustannuksia tulee laitetaan samaan tasoon. Mitä markkinatalouden vaatiimsta se on jos vain yksi osa yhteiskunnasta halutaan siihen laittaa mutta itse halutaan jäädä suojattuun tilaan.

    Evert the NeveRestin kirjoitus todella osoittaa että vaintuottajahintaa roimasti korottamalla voidaan tuet poistaa ei muuten jos ei haluta panosteollsiuuden kustannuksia karsia, valinta on sinun

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  191. Tilastokeskuksen mukaan viljelijäpuolisoiden keskimääräinen verotettava tulo v. 2007 oli 53.896 euroa, mutta maataloudesta siitä tuli vain 17.041 euroa (32 prosenttia).

    Maatilarekisterin mukaan yksityishenkilöiden omistamilla maatiloilla oli vuonna 2008 vain 58.102 viljelijää jotka siis saivat kolmanneksen tuloistaan tilalta vastaten 20.000 täyspäiväistä viljelijää.

    Viljelijän työpanoksen määrä on niin pieni, että syystä suomalainen maatalousdoktriini on kytkenyt “tuotantoketjuun” kaiken mahdollisen jalostus- ja liitännäistoimet ja puhuu 300.000 ihmisen “leivästä”, jotta miljardituki ei näyttäisi järkyttävän epäsuhtaiselta. Nykyaajan logistiikalla raaka-aine jalostukseen voidaan kuitenkin tuoda ja tuodaankin jo enenevässä määrin.

    Jos suomalainen maatalous keksittäisiin nyt, se todettaisiin kannattamattomaksi. Jos joku sitä tästä huolimattahaluaisi harjoittaa, hän ei saisi ympäristölupaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  192. Vuonna 2006 Helsingin Sanomat laski tuen Suomen maataloudelle olevan vain 4 miljardia euroa vuodessa plus puuttuvat ympäristöhaittaverot. Toisen laskelman mukaan luku on 5 miljardia, siis noin neljä tuhatta euroa vuodessa kaksilapsista perhettä kohden. Päälle tulevat valtavat ympäristöhaitat, joista maataloudelta ei peritä korvausta.

    http://vapaasana.net/artikkelit/2005/12/maataloustuki-sin-kin-maksat-tuhat-euroa-vuodessa

    Maataloustuotannon voitto on siis noin -100 % liikevaihdosta, jos alkutuotannostamme maatalouden osuus on tosiaan 4 mrd/v.

    Kaikki tuet ja tullit pitää lopettaa. Suomeen jäisi silti sitä tuotantoa, joka täällä olisi erityisen tehokasta tai edes sen verran tehokasta, minkä verran ylihintaa kuluttajat suostuvat siitä maksamaan. Se olisi nykyistä vähemmän ja painopiste ei olisi ihan sama kuin nyt vaan fiksumpi.

    Keskimäärin suomalaiset rikastuisivat, kun osa maataloudesta järkeistyisi ja loput resursseista siirtyisivät uuteen muiden alojen tuotantoon. Myös maailman köyhimmät ihmiset, jotka ovat lähinnä kehitysmaiden maatalousväkeä, voittaisivat paljon. Koko ihmiskunta jäisi keskimäärin paljon voitolle.

    EU:n tullimuurit ja tukipolitiikka tappavat 6600 ihmistä päivässä!
    http://www.vapaasana.net/node/159

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  193. Evert The NeveRest kirjoitti 9.8.2009 kello 22:01
    Tilastokeskuksen mukaan viljelijäpuolisoiden keskimääräinen verotettava tulo v. 2007 oli 53.896 euroa, mutta maataloudesta siitä tuli vain 17.041 euroa (32 prosenttia).

    Evert The NeveRest on täysin pihalla viljelijöiden tuloista, tuo 53896 on mediaani luku jolla ei ole mitään tekemistä verotettavan tulon kanssa. Muu osa on satua, miksi oikeastaan kirjoitat noita satujasi, oikeaakin tietoa on saatavissa joka lähtöön.

    http://www.aijaa.com/v.php?i=4642892.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  194. “Evert The NeveRest on täysin pihalla viljelijöiden tuloista, tuo 53896 on mediaani luku jolla ei ole mitään tekemistä verotettavan tulon kanssa. Muu osa on satua, miksi oikeastaan kirjoitat noita satujasi, oikeaakin tietoa on saatavissa joka lähtöön.”

    Suurin osa viljelijöistä on harrastajia, oikeiden yrittäjienkin joukossa on n 50000 ns epäaitoa yrittäjää eli yrittäjiä, joiden tulo on niin pieni, etteivät he elä yrityksensä tuotolla, vaan yhteiskunnan tuilla.

    Suomen maatalouden historia poikkeeaa muusta Euroopasta. Vertailu Ruotsiin ositaa, että Ruotsi valitsi suurtilastrategian jo 1850-luvulla ja ajoi alas torpparilaitoksen 1900 luvun vaihteeseen mennessä.
    Suomi säilytti Venäjän yhteydessä feodaalisen torpparilaitoksen aian 1920-luvulle j kun se jouduttiin purkamaan lännen avun ehtona niin syntyi suuri määrä elinkelvottomia
    pientiloja.
    Kun eliitti pelkäsi sivistynyttä työväestöä niin suuri osa kansasta pidettiin matalalla sivistystasolla esim kielikoulutusta alettiin anta kansakouluissa vasta 60-luvun loppupuolella ja suuri osa kansasta pidettiin tukiaisilla sidottuna pientiloihin.

    Vasta EU on pakottanut saneeramaan maataloutta, mutta sekin tapahtuu hitaasti.

    Virossa maatilat ovat kannattavia vaikka tukitaso on vain n 1/5 Suomen tasosta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  195. Liian vanha kirjoitti 10.8.2009 kello 7:30 Suurin osa viljelijöistä on harrastajia, oikeiden yrittäjienkin joukossa on n 50000 ns epäaitoa yrittäjää eli yrittäjiä, joiden tulo on niin pieni, etteivät he elä yrityksensä tuotolla, vaan yhteiskunnan tuilla.

    Palstalle on pesiytynyt muutama ammatti valehtelia
    sadunkertojien lisäksi, jospa minäkin laittaisin yhde sellaise.

    “Maataloustukien terveystarkastukseen voisimme Suomesta esittää EU:lle , että tuet maksettaisiin suoraan kuluttajille. On nimittäin turhaa byrokratiaa kierrättää tukia maajussien kautta , koska hyöty niistä menee elintarviketeollisuudelle ja kaupalle ilmaisen raaka-ainnen muodossa. Ravintoketjun viimeisenä lenkkinä kuluttaja hyötyy tuetusta , ilmaisesta raaka-aineesta.
    Käytännössä tämä tuki maksettaisiin suoraan kuluttajalle, joka saisi näin avustusta ruokalaskuunsa. Tuen ehtona olisi ruokakiintiö. Ts. perheen pääluvun mukainen laskennallinen ruoankulutus vuodessa. Muualla EU:ssa tämä kiintiö olisi suurempi , koska lämmin ilmanala tuottaa ruokaa enemmän ja siksi sitä pitää kuluttaa ja tukea enemmän (vertaa nykyinen CAP/tilatuki).
    Tuki maksettaisiin tietenkin ennakkoon, sillä rahaa tarvitaan koko ajan ruokaan. Jos perhe ylittäisi sille lasketun kiintiön tai komissiolle esitetyistä kuiteista puuttuisi jotakin, määrättäisiin sanktio. Tukia olisi palautettava.
    Tuet tulisi hakea kunkin satokauden alkaessa samanalaisella lomakkeistolla kuin haetaan nykyisiä maataloustukia. Nimikkeitä tietenkin tulisi hieman terveys-ja välitarkistaa. Tähän tietenkin aina liittyy tuen vähentäminen.
    Ympäristötuen kohdalla perheiden tulisi tehdä erillinen selvitys ja laskelma siitä, kuinka paljon on syöty ympäristöä kuluttavaa ruokaa(lihatuotteet) ja ympäristöä säästävää ruokaa (juurekset, vihannekset). Jos perhe ylittää lihakiintiön, esim. kesän grillauskaudella, niin tuesta leikataan ympäristötuen osuus. Ympäristöä säästävästä kiintiön ylityksestä ei saa lisätukea.
    Tarkastukset: saitilla on aikaisemmin jo ehdotettu yllätystarkastuksia tiloille, koska jussit kuitenkin piilottelevat tarkastajilta jotakin ? En kyllä ole vielä keksinyt , mitä se voisi olla. Niin, nyt nämä kuluttajien hyväksymät yllätystarkastukset saatettaisiin voimaan. Perheen asuntoon voi tarkastaja siis tulla , vaikka keskellä yötä, tilaamatta. Juuri öiseen aikaanhan jääkaapilla käydään salaa syöpöttelemässä vaikka päivän kalorikiintiö on tullut täyteen.
    Kesämökeillä tapahtuu myös usein ylisyöntejä. Sen vuoksi satelliittivalvonta toteutetaan nykyiseen malliin. Kuluttajien motivoimiseksi voisi EU:n imagotyöryhmä pitää pari visiointikonfrenssia jossakin eksoottisessa kohteessa. Loppuklausuulina voisi olla: satelliitti kuvaa, selluliitti sulaa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  196. Kalle Pyöräniemi:”Miten tuossa järjestelmässä taattaisiin huoltovarmuus? Ruoka on tunnettu ja hyvin käytetty keino poliittisessa painostuksessa.”

    Ruoka ei todellakaan ole tunnettu ja hyvin käytetty keino poliittisessa painostuksessa, koska sitä pystyy ostamaan melkein keneltä tahansa. Jos vaikka Venäjä haluaisi vähän uhitella ja ei suostuisi myymään ruokaa Suomelle, niin tällä ei olisi juuri mitään seurauksia muille kuin venäläisille ruoantuottajille. Suomalainen kuluttaja ei varmasti edes huomaisi tätä ruokalaskussaan.

    “Toinen seikka, jonka tunnut ohittavan, on ruuan laatu. En mielelläni syö edes kaikkialla EU:ssa tuotettua ruokaa, koska myrkkyjäämät ovat tutkitusti aika kovia. Mikä olisi tilanne sen jälkeen, kun ruoka ostettaisiin mistä sattuu.”

    Sinä olisit täysin vapaa ostamaan juuri niin puhdasta ruokaa kuin haluaisit.

    Ville Viljava:”Niinhän kuuluukin maksaa, kulut, ja kohtuullisen tuloksen”

    Valtion ei todellakaan kuulu kustantaa ihmisten harrastuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  197. Samuli Saarelmalle:

    Pahoittelen, jos koit kehotukseni loukkaavana. Se ei ollut tarkoitus. Kukaan ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija, sinä et vaan ole asiantuntija talouspolitiikassa, varsinkaan sen alalajissa maatalouspolitiikassa. Minä en sitten jossakin muussa, mutta en myöskään osallistu julkiseen keskusteluun niissä asioissa. Suosittelisin kuitenkin kaikkia perehtymään cobweb-ilmiöön. Se selittää taloustieteellisesti, miksi ruuantuotantoa on kohdeltava eri tavalla kuin vaikkapa kännyköiden valmistusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  198. pez:”Kun täällä vaaditaan että kehitysmaat saisivat ilman tulleja tuoda elintarvikkeita vosiko samaan syssyyn laittaa myös että tuotantotavat tai paremminkin ne mistä kustannuksia tulee laitetaan samaan tasoon. Mitä markkinatalouden vaatiimsta se on jos vain yksi osa yhteiskunnasta halutaan siihen laittaa mutta itse halutaan jäädä suojattuun tilaan.”

    Tarkoitatko, että suomalainen maajussi painaa tulotasonsa sinne kehitysmaalaisen tasolle? No, siitä vaan, kukaan ei kiellä. Sitä, että Suomessa voi viljellä vain kesällä, kun taas jossain Thaimaassa saadaan kolme satoa vuodessa, suosii tietenkin thaimaalaista viljelijää, mutta tämä vain osoittaa, ettei Suomessa olekaan mitään järkeä koittaa pärjätä ruuan tuotannolla. Suomen suhteellinen etu on aivan muissa asioissa. Aivan samasta syystä Suomessa ei kannata koittaa porata öljyä, vaan tuoda se sieltä, missä sitä on maaperässä paremmin saatavissa.

    Ville Viljava:”Niinhän kuuluukin maksaa, kulut, ja kohtuullisen tuloksen, et kai nyt mitään muuta kuvitellut.”

    Ei kohtuullista, vaan _negatiivisen_ tuloksen. Tuotantopanokset ovat kalliimmat kuin lopputuote, eli tukiaisia menee sen maajussin elättämisen lisäksi vielä siihen hänen tolkuttoman kalliin harrastuksen pyörittämiseen. Kuten kirjoitin, halvempaa olisi veronmaksajille se, että maajussit olisivat tuhlaamatta rahojaan niihin tuotantopanoksiin ja ostaisivat niillä rahoilla sen sijaan ruokaa maailmanmarkkinoilta saman verran kuin nykyisin tuottavat. Tästä jäisi siis vielä rahaa yli.

    Mitä siihen mainitsemaasi Malawiin tulee, niin juuri tuo olisi tulos, jos tullimuurit poistettaisiin ja malawilaiset viljelijät saisivat kilpailla eurooppalaisten tuottajien kanssa tasaisesti. Tullien poisto mahdollistaisi heille korkeammat tulot ja sitä kautta mahdollisuuden investoida tuotantoonsa ja tuloksena olisi juuri se, että heidän ruuantuotantosa lähtisi räjähdysmäiseen kasvuun. Sen lisäksi siis, että veronmaksajat säästäisivät paljon rahaa tukiaisista ja tulleista luopumalla, he vielä auttaisivat kehitysmaiden asukkaita.

    Kalle Pyöräniemi:”Toinen seikka, jonka tunnut ohittavan, on ruuan laatu. En mielelläni syö edes kaikkialla EU:ssa tuotettua ruokaa, koska myrkkyjäämät ovat tutkitusti aika kovia. Mikä olisi tilanne sen jälkeen, kun ruoka ostettaisiin mistä sattuu.”

    Huoltovarmuudesta olen jo kirjoittanut aiemmin, joten en tässä ala sitä toistamaan. Mitä ruuan laatuun tulee, niin tietenkin ruuan sisältämiä myrkkyjä valvottaisiin ihan samalla tavoin kuin nytkin valvotaan. Tämän suhteen ei ole mitään väliä, tuleeko se ruoka siitä naapurimaatilalta vai toiselta puolelta maapalloa. Eläinten hyvinvoinnin valvominen on tietenkin vaikeampaa, mutten näe mitenkään mahdottomana luoda jotain sertifikaattia, joka takaisi, että tuotannossa olleita eläimiä on kohdeltu hyvin. Jos tuon sertifikaatin haluaa, niin sitten pitää päästää tarkastajat maatilalle, oli sitten missä päin maailmaa tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  199. Timo Tenhunen:”Pahoittelen, jos koit kehotukseni loukkaavana. Se ei ollut tarkoitus. Kukaan ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija, sinä et vaan ole asiantuntija talouspolitiikassa, varsinkaan sen alalajissa maatalouspolitiikassa. Minä en sitten jossakin muussa, mutta en myöskään osallistu julkiseen keskusteluun niissä asioissa. Suosittelisin kuitenkin kaikkia perehtymään cobweb-ilmiöön. Se selittää taloustieteellisesti, miksi ruuantuotantoa on kohdeltava eri tavalla kuin vaikkapa kännyköiden valmistusta.”

    Edelleen jatkat samalla linjalla. Sen sijaan, että koittaisit perustella, mikä argumentaatiossani on pielessä, keskityt a) mollaamaan minun taloustiedon tasoa (etkä siinäkään esitä mitään perusteluja sille, miksi taloustieteen osaamiseni on jotenkin huonoa) ja b) intät “cobweb, cobweb, cobweb” luullen sen jotenkin perustelevan kantasi. Ei perustele.

    Se cobweb-teoria ei perustele, miksi maataloustuotteiden tuotanto olisi oleellisesti erilaista verrattuna vaikka mainitsemaasi kännykkätuotantoon.

    Wikipediasta löytyi hyvä kommentti liittyen tähän teoriaan:”One reason to be skeptical about this model’s predictions is that it assumes producers are extremely shortsighted.” Eli koko teoria pyörii sen varassa, että maajussit ovat täysiä idiootteja, jotka eivät opi virheistään (eli siitä, että lisäsivät tuotantoaan tämän hetken hinnan vuoksi liikaa, minkä vuoksi seuraavan sadon tullessa hinta oli liian matala).

    Voi tietenkin olla, että nykyiset tukiaisin syötetyt pullasorsat olisivat tälläisiä, jos joutuisivat oikeasti toimimaan markkinataloudessa, mutta todennäköisesti silloinkaan oppiminen ei kovin kauaa kestäisi. Siirtyminen markkinatalouteen voitaisiin muutenkin tehdä asteittaisesti.

    Ja lopuksi, jos cobweb edes olisi ongelma maataloustuotannossa, markkinahintojen heilahtelun korjaaminen esim. valtion varmuusvarastoilla olisi halvempaa kuin nykyisen tukisysteemin pyöritys.

    Mutta jos haluat jatkaa tuota cobweb-soopaasi, niin kerro, miten vaikka leipää kuluttavalle kansalaiselle viljan hinnan heilahtelu jopa parinkertaiseksi haittaisi juuri lainkaan? Itse raakaviljan osuus lopullisesta leivän hinnasta on joka tapauksessa niin vähäinen, että kuluttaja sitä tuskin edes huomaisi. Ja kun tähän yhdistetään vielä se, että nykyihmiseltä menee ruokaan paljon pienempi osuus tuloista kuin meni jotain puoli vuosisataa sitten, huomataan, että mitään nälänhätää ei missään tapauksessa seuraisi länsimaissa, vaikka maataloustuotteiden hinnat heilahtelisivat reilusti nykyistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  200. Samuli Saarelma kirjoitti 10.8.2009 kello 12:25

    Ville Viljava:”Niinhän kuuluukin maksaa, kulut, ja kohtuullisen tuloksen, et kai nyt mitään muuta kuvitellut.”

    Ei kohtuullista, vaan _negatiivisen_ tuloksen. Tuotantopanokset ovat kalliimmat kuin lopputuote, eli tukiaisia menee sen maajussin elättämisen lisäksi vielä siihen hänen tolkuttoman kalliin harrastuksen pyörittämiseen. Kuten kirjoitin, halvempaa olisi veronmaksajille se, että maajussit olisivat tuhlaamatta rahojaan niihin tuotantopanoksiin ja ostaisivat niillä rahoilla sen sijaan ruokaa maailmanmarkkinoilta saman verran kuin nykyisin tuottavat. Tästä jäisi siis vielä rahaa yli.

    Keskustelu on vaikeaa kun vastapuoli on niin perusteellisesti pihalla perusasioistakin, vielä yksi yditys.

    “Ruikutat maataloustuesta mutta osaatko vastata kysymykseen miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  201. Ville Viljava:”suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle.”

    Siksi, että jos emme söisi Suomessa tuotettua ruokaa söisimme ulkomailla tuotettua ruokaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  202. Artturi kirjoitti 10.8.2009 kello 17:19

    Ville Viljava:”suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle.”

    Siksi, että jos emme söisi Suomessa tuotettua ruokaa söisimme ulkomailla tuotettua ruokaa.

    Menikö Artturilta näppis rikki kun jätti vastaamatta loppuosaan, onko Virolaisen ja Suomalaisen palkkojen ero tukea Suomalaiselle työntekijälle, Virolainen työskentelee neljä kertaa halvemmalla kuin Suomalainen, vai menikö Artturille JAUHOT SUUHUN.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  203. Samuli Saarelmalle: Oikein hyvä, olet siis alkanut perehtyä myös taloustieteeseen. Taloustieteen tasosi muuten paljastui, kun et ymmärtänyt, mitä kulutuksen hintajoustolla tarkoitetaan. Siinä juuri on ero leivän ja kännyköiden välillä. Toki tuotannossakin on jotakin eroa.
    “Mutta jos haluat jatkaa tuota cobweb-soopaasi, niin kerro, miten vaikka leipää kuluttavalle kansalaiselle viljan hinnan heilahtelu jopa parinkertaiseksi haittaisi juuri lainkaan? Itse raakaviljan osuus lopullisesta leivän hinnasta on joka tapauksessa niin vähäinen, että kuluttaja sitä tuskin edes huomaisi. Ja kun tähän yhdistetään vielä se, että nykyihmiseltä menee ruokaan paljon pienempi osuus tuloista kuin meni jotain puoli vuosisataa sitten, huomataan, että mitään nälänhätää ei missään tapauksessa seuraisi länsimaissa, vaikka maataloustuotteiden hinnat heilahtelisivat reilusti nykyistä enemmän.”
    Ei kaikki ihmiset asu länsimaissa. Globaaleilla markkinoilla toivoisin vähän globaalimpaa ajattelutapaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  204. Timo Tenhunen:”Taloustieteen tasosi muuten paljastui, kun et ymmärtänyt, mitä kulutuksen hintajoustolla tarkoitetaan”

    Missä olen tuonut ilmi, etten ymmärrä kulutuksen hintajoustoa? Leipä ja kännykkä eivät tätä tietenkään osoita. Jos leipä kallistuu, niin sen kulutus vähenee, kun ihmiset siirtyvät käyttämään muita elintarvikkeita. Jos taas halpenee, sitä käytetään ylenmäärin (heitellään vaikka puiston sorsille).

    Odotan edelleen, että kerrot jotain perusteltuja argumentteja kannallesi minun taloustieteen osaamisesta räkyttämisen sijaan. Tai ehkä tarkoituksesi olikin johdattaa keskustelu pois itse aiheesta minun taloustieteen osaamisesta keskusteluun, koska tajusit väitteittesi perustelujen olevan niin surkeissa kantimissa.

    “Ei kaikki ihmiset asu länsimaissa. Globaaleilla markkinoilla toivoisin vähän globaalimpaa ajattelutapaa.”

    Eh, juuri tätä olen tässä itsekin toivonut. Kehitysmaiden kilpailumahdollisuus länsimaiden suhteen on ennen kaikkea maataloustuotteissa. Tuontitullit ja länsimaiden maataloustukiaiset tekevät tämän kuitenkin niille erittäin vaikeaksi. Ja tästä seuraa sitten se, ettei kehitysmaiden maanviljelijöillä ole varaa investoida tuotantonsa kehittämiseen ja sitä kautta sitten huono tuotantotaso.

    Jos siis oikeasti olisimme huolissamme kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnista, emme jauhaisi jotain cobweb-soopaa, vaan päästäisimme heidän tuottajat kilpailemaan meidän maataloustuotemarkkinoillemme ja sitä kautta vaurastumaan. Ja sokerina pohjalla voisimme käyttää ne länsimaisille veronmaksajille säästyneet maataloustukirahat kehitysmaiden terveydenhuolto- ja koulutuskehitysprojekteihin.

    Maataloustukien ja tuontitullien pyörittäminen on siis globaalisti pahinta köyhimpien maiden sortoa, mitä voimme tehdä. Eivät kehitysmaat ole vaatimassa meitä jatkamaan maatalouden tukemista, vaan ne meidän omat maajussit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  205. “Ruikutat maataloustuesta mutta osaatko vastata kysymykseen miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota.”

    Jos duunarin työtä suojellaan tullein, niin sitten hänen työhönsä pätee tietenkin sama kuin maajussinkin. Mutta tämähän ei yleisesti päde, vaan suomalainen duunari on monessa asiassa paljon kiinalaista tuottavampi. Tämä johtuu tietenkin monesta asiasta, parempi koulutus, parempi infrastruktuuri, korruption puute, jne.

    Ja kyllä, kannatan myös kaikkien muiden tullien poistamista maataloustullien lisäksi.

    Sitä paitsi, maatalouden tuotamattomaksi osoittaminen ei edes vaadi tuota esittämääsi vertausta, vaan siinä voidaan käyttää ihan niitä oikeita hintoja, joilla maataloustuotteet myydään. Jopa niillä hinnoilla laskien maatalous ei tuota yhtä paljoa kuin siihen hassataan tuotantopanoksia saati, että maanviljelijöille voisi siitä tuotannosta maksaa jotain palkkaakin, vaan tukiaisia tarvitaan sen maanviljelijöiden elättämisen lisäksi myös siihen heidän kalliin harrastuksensa pyörittämiseen.

    Ihan oikeasti, mistä luulet niiden rahojen tulevan, joista maanviljelijöiden tukiaiset maksetaan, jos duunaritkaan eivät oikeasti tuota lisäarvoa (eli heidän käyttämiensä tuotantopanosten arvo on sama tai korkeampi kuin lopputuotteiden)? Et kai vakavissasi luule, että valtio maksaa verot? Vai olisikohan sittenkin niin, että toisin kuin maanviljelijöiden, duunarien työn arvo on oikeasti positiviinen ja siksi on varaa verottaa heitä ja maksaa siitä maanviljelijöille hemmetin kalliin harrastuksen pyörittämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  206. Ville Viljava tuntuu uskovan, että suomalaisille työntekijöille maksetaan Suomen ja Viron palkkaeron verran tukiaisia, joten ehkä ei siitä sen enempää.

    Mitä tulee ruoalla kiristämiseen, Artturi kirjoitti, että ei onnistu, koska ruokaa voi ostaa mistä vain.

    Ei pidä paikkaansa. Ruokaa voi toki ostaa mistä vain, mutta sen kuljettaminen Suomeen voidaan estää. Näin kävi talvisodan aikana, kun Neuvostoliitolla oli sopimus “Euroopan jakamisesta” natsien kanssa.

    Vastaavia tilanteita on ollut aiemminkin. 1860-luvun nälänhätää olisi voitu merkittävästi lieventää, jos meri ei olisi jäätynyt poikkeuksellisen aikaisin. Snellman ja köyhyys olivat myös osasyyllisiä. Snellman ei raaskinut kuluttaa valtion pientä kassaa ruoan ostoon ennen kuin se oli liian myöhäistä.

    Joskus ruokaa ei saa ostettuakaan, kuten kävi Suomen itsenäistymisen aikoihin. Kun viljan tulo Venäjältä loppui, osoittautui mahdottomaksi korvata sitä viljantuonnilla muualta maailmansodasta johtuen. Seurauksena oli nälkää, mikä osaltaan johti kansalaissotaan.

    Jatkosodan loppuvaiheessa Suomi oli täysin riippuvainen Saksan viljakaupasta, olihan Saksa valloittanut suurimman osan Euroopasta. Siksi Saksa pystyi kiristämään Suomea ja Rytiä jatkamaan sotaa Saksan rinnalla.

    Eli kyllä ruoka on oiva kiristyskeino. Ja joskus sitä ei saa ostettua muuten vain.

    Tästä ei kuitenkaan voi johtaa, että Suomessa pitää tuottaa ruokaa “omavaraisesti”, kulutuksen verran ja ylikin. Turha yrittää, jätkät!

    Ruokaa voi nimittäin varastoida riittävän määrän. Maatalouden tuotantovälineitä pitäisi myös varastoida ja luoda jonkinlainen “viljelyvelvollisuus” kriisin varalle (miehet siirtyisivät tietyn iän jälkeen sotaväen reservistä “viljelyjoukkojen” reserviin — ehkä naisillakin voisi peräti olla joku maanpuolustuksellinen velvollisuus ruoantuotannossa). Parissa vuodessa varmasti saataisiin maanviljely pyörimään sellaisella teholla, että ei kuoltaisi nälkään, kunhan varastoissakin vielä riittäisi “hätäruokaa”. Ja aina sitä jonkin verran varmaan saa ostettua Ruotsista, kuten yleensä Suomen kriiseissä.

    Jos maataloutta nyt tuetaan 4 000 000 000 eurolla vuodessa, kuten usein näkee väitettävän, sillä summalla voisi luoda muutamassa vuodessa vaikka jokaiselle suomalaiselle henkilökohtaisen ruokavaraston kellariin näkkileivän kaltaisia jopa vuosikymmeniä säilyviä eineksinä.

    Äkkiä kun lasken … kilossa näkkileipää on parin päivän kaloritarve eli 3 000 kaloria … nykyisellä maataloustuella ostaisi 500 kg näkkileipää per lärvi vuodessa … eli nykyisellä vuoden maataloustuella kattaisi ihmisen kaloritarpeen noin kolmeksi vuodeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  207. Samuli Saarelma kirjoitti 10.8.2009 kello 19:11

    “Ruikutat maataloustuesta mutta osaatko vastata kysymykseen miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle. Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille. Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota.”

    Jos duunarin työtä suojellaan tullein, niin sitten hänen työhönsä pätee tietenkin sama kuin maajussinkin. Mutta tämähän ei yleisesti päde, vaan suomalainen duunari on monessa asiassa paljon kiinalaista tuottavampi. Tämä johtuu tietenkin monesta asiasta, parempi koulutus, parempi infrastruktuuri, korruption puute, jne.

    Ja kyllä, kannatan myös kaikkien muiden tullien poistamista maataloustullien lisäksi.

    Samuli Saarelmalta irtoaa selitystä kuin virtahevon hukkaputkesta kerran syötyä, duunarit saavat siis palkkatukea siinä 80 miljardia, tuota minä kyllä sanoisin kalliiksi harrastukseksi. Kun sulattelemme Saarelman selityksiä niin hänellä on varmaan kannanotto siihen miksi liki 10 miljardin ruokalaskussamme ei ole pennyäkään viljelijän palkkaa, päinvastoin viljelijät maksavat osan palkastaa kuluttajalle eli KULUTTAJA SYÖ VILJELIJÄN PÖYDÄSTÄ.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  208. “Palstalle on pesiytynyt muutama ammatti valehtelia
    sadunkertojien lisäksi, jospa minäkin laittaisin yhde sellaise.”

    Suomessa oli EU liittyessämme noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja virallinen tavoite on n 30000.
    Mutta kehitys tuskin pysähtyy tähän, Virossa maatalous on keskittynyt 200 tilaan ja ne tulevat toimeen n 20 %:lla Suomen tukitasosta.

    Suomen mittakaavassa se tarkoittais n 1000 tilaa eli nykyiset tilat ovat vielä pääosin harrastusta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  209. “Suomessa oli EU liittyessämme noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja virallinen tavoite on n 30000.
    Mutta kehitys tuskin pysähtyy tähän, Virossa maatalous on keskittynyt 200 tilaan ja ne tulevat toimeen n 20 %:lla Suomen tukitasosta.

    Suomen mittakaavassa se tarkoittais n 1000 tilaa eli nykyiset tilat ovat vielä pääosin harrastusta”

    Viron maanviljelystä tuli juuri pätkä uutisissa. Osakeyhtiöt tai osuuskunnat ja muutama tuhat tilaa voisi olla Suomen maatalouden tulevaisuus. Kunhan saadaan Kepu pois ohjaksista.

    Tuo ajatus, että maanviljely on harrastustoimintaa … niinhän se taitaa olla aika monelle. Itsekin tunnen yhden. Palkka tulee lehtien jakamisesta (“hyvää kuntoilua”), mutta hän tekee toisen tilin harrastaen viljelyä eräässä Lounais-Suomen hedelmällisessä jokilaaksossa muutaman viikon vuodessa.

    Hän itse on aika hiljainen tuloistaan, mutta omakotitalo on jotain 200 neliön tienoilla eikä siis missään korvessa. Sitä hän vain kiroaa, että maata ei saa myydä kuin pelloksi, koska on kansallismaisemaa. Muuten taloja voisi olla pari maailmallakin.

    Tarkemmin ajatellen se lehdenjako taitaa olla harrastustoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  210. Timo Tenhunen:”Oikein hyvä, olet siis alkanut perehtyä myös taloustieteeseen. Taloustieteen tasosi muuten paljastui, kun et ymmärtänyt, mitä kulutuksen hintajoustolla tarkoitetaan.”

    Sen lisäksi, että nöyryytät itseäsi julkisesti taloustieteen tiedoillasi, niin annat itsestäsi hyvin epäkohteliaan vaikutelman.

    “Kaikella ystävyydellä: tässä on kyse ristijoustosta.”

    Kaikella ystävyydellä: siinä on kyse sekä hintajoustosta, että ristijoustosta.

    San Aton:”Ei pidä paikkaansa. Ruokaa voi toki ostaa mistä vain, mutta sen kuljettaminen Suomeen voidaan estää.”

    Jeps ja niin voidaan minkä tahansa tuontitavaran kuljettaminenkin. Teesi oli, että ruoka olisi nykyään jotenkin hyvä ja paljon käytetty painostuskeino. Tämä ei pidä paikkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  211. Ville Viljava:”duunarit saavat siis palkkatukea siinä 80 miljardia,”

    Ja mitenkähän tämän oikein laskit? Ehkä sinulle käsitys siitä, mitä sana “tuki” tarkoittaa on hämärtynyt täysin. Duunarien palkkojen kohdallahan on kyse puhtaasta markkinataloudesta. Firma ostaa duunareilta työtä ja panee sitten tämän tuotteen hintaan ja tuote sitten, yllätys yllätys, myydään vapailla markkinoilla. Duunarin palkan maksaa siis se kuluttaja ja täysin vapaaehtoisesti, koska saa itselleen vastalahjaksi tuotteen, joka on hänelle arvokkaampi kuin se maksettu rahamäärä (eihän hän muuten tuotetta ostaisi).

    Maanviljelijöiden kohdalla ei ole kyse tästä. He eivät saa edes tuontitulleista (jotka nostavat tuotteiden hintoja, koska vähentävät ulkomaista kilpailua) huolimatta myytyä tuotteitaan siihen hintaan, että saisivat edes tuotantokustannuksensa katettua. Duunariin tämä vertautuisi niin, että firmat eivät saisi myynnillään katettua edes raaka-aineiden, koneiden jne. kuluja, vaan osan niistä ja kaikki duunarien palkat maksettaisiin veronmaksajien pussista. Tämä ei tietenkään päde, vaan rahavirta on yrityksiltä ja duunareilta valtiolle, ei toisinpäin.

    “miksi liki 10 miljardin ruokalaskussamme ei ole pennyäkään viljelijän palkkaa,”

    Siksi, että suomalaiset maanviljelijät ovat niin hemmetin tehottomia tuottajia. Ei tämä tietenkään kokonaan ole heidän oma syynsä, vaan ilmasto vain on huono maataloudelle. Viljelijöiden on tietenkin pakko myydä tuotteensa sillä hinnalla kuin kilpailijatkin (jotka oikeasti ovat tehokkaita tuottajia), koska muuten kuluttajat eivät niitä ostaisi. Tästä seuraa se, että heidän tuottaman lisäarvo jää negatiiviseksi.

    “KULUTTAJA SYÖ VILJELIJÄN PÖYDÄSTÄ.”

    Ei vaan päinvastoin. Kuluttaja ostaisi mieluummin ruuat samaan hintaan tai jopa halvemmalla ulkomailta ja säästäisi ne viljelijöiden imevät tukiaiset johonkin hyödyllisempään. Jopa sillä tavoin homman junailemalla, että viljelijöiltä kielletään maanviljely ja sen sijaan käytetään heidän siihen upottamat tuotantopanokset ruuan hankintaan ja annetaan viljelijöille sitten verorahoista sama nettoelintaso kuin nykyisinkin, veronmaksaja säästäisi rahaa.

    Timo Tenhuselta näytti taas totaalisti loppuvan perustellut argumentit itse asiaan liittyen ja hän keskittyy pelkästään sanakikkailuun. Mitään todisteita siitä, että kuluttaja häviäisi tukien poistuessa saati, että tukien poistamisesta seuraisi nälänhätä, hän ei ole esittänyt. Hän ei ole myöskään perustellut, miksi maanviljelijät olisivat paremmassa tilanteessa ilman tukiaisia. Hintajoustosta jankkaaminen ei tätä suinkaan osoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  212. “Tuo ajatus, että maanviljely on harrastustoimintaa … niinhän se taitaa olla aika monelle. Itsekin tunnen yhden. Palkka tulee lehtien jakamisesta (”hyvää kuntoilua”), mutta hän tekee toisen tilin harrastaen viljelyä eräässä Lounais-Suomen hedelmällisessä jokilaaksossa muutaman viikon vuodessa.”

    Työkaverillani on 30 hehtaaria viljeltyä Tuusulassa. Hänellä on kokopäivätoimi firmassamme.
    Käytännössä hän on 1-2 viikkoa lomilla noita maatloustöitä varten.
    Lapset eivät enää asu edes Suomessa, joten hommat täytyy tehdä yksin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  213. “Jeps ja niin voidaan minkä tahansa tuontitavaran kuljettaminenkin. Teesi oli, että ruoka olisi nykyään jotenkin hyvä ja paljon käytetty painostuskeino. Tämä ei pidä paikkaansa.”

    Tämä ei pidä paikkaansa, esim Intia joutui kääntymään USA:n liittolaiseksi saadakseen
    Monsanton geenimuunneltua viljaa.

    Kun tähän lasketaan mukaan kilpailu vedestä, supistuvasta maatalousmaasta , väestön kasvu, meitä on 2050 jo tuplamäärä nykyiseen verrattuna.
    Paljon ennen sitä vesi ja ruoka ovat muuttuneet rajallisiksi ja useimpien maiden oma tuotanto ei enää riitä omavaraisuteen. Sen jälkeen nuo ylituotantomaat voivat haallita noita alituotantomaita.

    Suomi on mys maantietelliseti saari, joten kuljetukset tänne on helppo katkaista. Meillä on jo kokemus siitä vuosilta 1918 ja 1860 luvulta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  214. San Anton:”Äkkiä kun lasken … kilossa näkkileipää on parin päivän kaloritarve eli 3 000 kaloria … nykyisellä maataloustuella ostaisi 500 kg näkkileipää per lärvi vuodessa … eli nykyisellä vuoden maataloustuella kattaisi ihmisen kaloritarpeen noin kolmeksi vuodeksi.”

    Hieno lasku. Tietenkään käytännössä tuollaista ruokavarastointia hätätilaa varten ei tarvitsisi tehdä noin. Helpompaa olisi varmaan varastoida viljaa jossain valtavissa varastoissa ja sitten leipoa siitä leipää sitä mukaa kuin sitä tarvitaan. Raakaviljahan on vielä paljon tuota näkkäriä halvempaa. Löysin tiedon, että vehnän hinta olisi nyt jotain $200/tonni, eli $0.2/kg eli $0.15/euro. Sillä neljällä miljardilla saisi siis 26 miljoonaa tonnia vehnää eli noin 5 tonnia per henki. Kilo vehnää riittää reilusti päivän kaloritarpeen tyydyttämiseen, tai sanotaan puolen toista päivän. Tuolla yhden vuoden maataloustuella saisi siis koko kansan kaloritarpeen tyydytettyä 20 vuodeksi. Koko huoltovarmuusjuttu on siis puhdasta roskaa ja vähintään sama varmuus voitaisiin hankkia paljon halvemmin muilla keinoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  215. Liian vanha kirjoitti 10.8.2009 kello 20:57

    Suomessa oli EU liittyessämme noin 120000 tilaa, nyt 60000 ja virallinen tavoite on n 30000.
    Mutta kehitys tuskin pysähtyy tähän, Virossa maatalous on keskittynyt 200 tilaan ja ne tulevat toimeen n 20 %:lla Suomen tukitasosta.

    Suomen mittakaavassa se tarkoittais n 1000 tilaa eli nykyiset tilat ovat vielä pääosin harrastusta

    Mitä ihmettä oikein kirjoittelette, Virossa on liki 20000 maatilaa joista noin 600 yli sadan hehtaarin tiloja. Maan omistus on hyvin vakiintumatonta, valtio omistaa vielä pääosan maista. Tukitaso on siirtymä kauden jälkeen sama kuin Suomessa, itse asiassa tulee olemaan suurempi korkeampien viitesatojen ansiosta.Vielä voisi lisätä ruoka on kallista Virossa noin kolme kertaa kalliimpaa kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  216. Artturi: “Kaikella ystävyydellä: siinä on kyse sekä hintajoustosta, että ristijoustosta.”

    Alkuperäinen sanamuoto kertoi kyllä ainoastaan ristijoustosta: “Jos leipä kallistuu, niin sen kulutus vähenee, kun ihmiset siirtyvät käyttämään muita elintarvikkeita.” Eli siirrytään käyttämään substituutteja (=korvaavia tuotteita). Ristijoustoa ja hintajoustoa on kyllä käytännössä hankala erottaa toisistaan empiirisessä tutkimuksessa.

    Ei minulla ole tarkoitus nöyryyttää tai loukata ketään. Toivoisin vain vähän asiapitoisuutta tähänkin maatalouskeskusteluun. Mutta se taitaa olla liikaa toivottu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  217. Liian vanha:”Tämä ei pidä paikkaansa, esim Intia joutui kääntymään USA:n liittolaiseksi saadakseen
    Monsanton geenimuunneltua viljaa.”

    Tuntematta tilannetta tarkemmin voin kommentoida, että tämä ei riitä painostuskeinoksi. Jos Yhdysvallat eivät myy ruokaa, niin joku muu myy. Tietysti on ymmärrettävää, että jos haluaa saada käyttöönsä Monsaton kehittämää viljaa, niin voi vastineeksi joutua myös hyväksymään jotain patenttijuttuja. Vastaavasti voi jättää Monsaton viljan käyttämättä.

    Timo Tenhunen:”Jos leipä kallistuu, niin sen kulutus vähenee”=kysyntä on elastista, eli puhutaan kysynnän hintajoustosta.

    “ihmiset siirtyvät käyttämään muita elintarvikkeita”=ristijousto

    “Ei minulla ole tarkoitus nöyryyttää tai loukata ketään.”

    Harva sitä itseään nöyryyttää tarkoituksella…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  218. Huoltovarmuus voidaan saavuttaa kolmella tapaa:
    1. Riittävä normaaliajan maataloustuotanto,
    2. siihen lisättynä tärkeiden tuotantopanosten varmuusvarastot, tai
    3. Ruuan varmuusvarastot.
    Kaloreiden lisäksi on huolehdittava myös muiden ihmisille tärkeiden ravintoaineiden saannin riittävyydestä myös kriisiaikoina. Pelkällä näkkileivällä emme pärjää kovinkaan pitkälle.
    Hinta tietysti ratkaisee, mitä toimenpiteitä käytetään. Suomessa oli ennen EU aikaa käytössä kaikkien kolmen yhdistelmä. Nyt on purettu kohtaa 3.
    Varastoinnin kustannuksia ovat varastopääoman korko, varastojen rakentamisesta aiheutuneet menot, varastotappiot ja varastojen uusimisesta aiheutuvat kulut.
    Rauhanajan maataloustuotannosta aiheutuu veronmaksajille kuluja tukien muodossa. Mutta hän saa ne takaisin ruokakaupassa alentuneina ruuan hintoina. Oikeastaan jopa korkojen kanssa, sillä tuki aiheuttaa ylituotantoa ja siten laskee hintoja jopa enemmän. Pääosan tuista veronmaksajat joutuisivat jopa maksamaan EU:n kassaan ilman kotimaista tuotantoakin, joten nettokustannus on ainoastaan kansalliset tuet, jotka ovat välttämättömiä maataloustuotannon harjoittamiseksi Suomessa.
    Edellä olevan perusteella luulisi olevan päivänselvää, minkälaisen stradegian valtion varojen hoitajat haluavat valita huoltovarmuuden säilyttämiseksi. Mutta se ei tietysti tämän palstan asiantuntijoille käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  219. Minun mielestäni strategisesti ja logistisesti parasta huoltovarmuutta on luoda toimivat ja monipuoliset hankintakanavat. Onko meillä nyt esim. ruista varastoissa? Tuskin.

    Minä en käsitä, minkä ajan kriisistä on kysymys, joka perustuu jonkun kansan tai valtion näännyttämiseen nälkään. Ei edes muinainen poltetun maan taktiikka ihmisiä nälkään halunnut tappaa, vaan karistaa takaa-ajajat kannoilt.

    Nälällä pelottelu on olennainen osa suomalaista maatalousdoktriinia, mutta osaako joku kertoa milloin viimeksi joku kehittynyt valtio olisi ollut hädässä tai mikä sellainen tilanne olisi.

    Voisiko joku vaikka Ville Viljala joka elää omavaraistaloudessa kertoa milloin näin on tapahtunut tai tapahtumassa.

    p.s. nälkävuosina oltiin niin “omavaraisia” kuin voi vain olla ja kun halla näille kurjille rajoille iski ei edes pettuleipä pelastanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  220. “Edellä olevan perusteella luulisi olevan päivänselvää, minkälaisen stradegian valtion varojen hoitajat haluavat valita huoltovarmuuden säilyttämiseksi. Mutta se ei tietysti tämän palstan asiantuntijoille käy.”

    Huoltovarmuuden kannalta iso osa Suomen maataloudesta ei ole perusteltua. Suomessa on esimerkiksi paljon sellaista lihan tuotantoa joka perustuu hyvin pitkälle ulkomaisen rehun (soijan,etc.) tuontiin.

    Ylipäätään poikkeus oloissa lihantuotanto ei ole hirveän tehokastapa tuottaa ruokaa. Voisi kuvitella, että härkäpavut, lantut, nauriit(ja tietysti proteeinirikas öljyhamppu, joka on syytä mainita jo pelkästään sen takia, että joku voi vetää siitä herneen nenään) menisivät heittämällä lihantuotannon ohitse, jos oikeasti pitäisi alkaa kriisi oloissa tuottaa koko Suomen ruuat Suomessa. Onkohan siemeniä varastossa tarpeeksi…

    … Ja sitten vielä on se öljy ongelma. Ei vaan olisi niin, että Suomesta loppuisi kriisioloissa polttoaineet(olennainen osa ruuantuotantoa, eikö?) ennen ruokaa?

    Joka tapauksessa edellä olevista syistä merkittävää osaa Suomen maataloudesta ei voi perustella huoltovarmuudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  221. “Kaloreiden lisäksi on huolehdittava myös muiden ihmisille tärkeiden ravintoaineiden saannin riittävyydestä myös kriisiaikoina. Pelkällä näkkileivällä emme pärjää kovinkaan pitkälle.”

    Kalorit ovat ehdottomasti tärkeimmät ihmisten hengissä pysymisen kannalta. Tietenkin puutostaudit on hyvä pitää poissa, mutta siihen tarvittavat asiat (vitamiinit, jne.) ovat selvästi helpommin hankittavissa.

    Ja se esitetty lasku siis osoitti, että kalorit voidaan koko kansalle hankkia 20 vuodeksi yhden vuoden maataloustuilla.

    “Varastoinnin kustannuksia ovat varastopääoman korko, varastojen rakentamisesta aiheutuneet menot, varastotappiot ja varastojen uusimisesta aiheutuvat kulut.”

    No, pannaan siihen varastojen rakentamiseen sitten toisen vuoden maataloustuet. Kyllä neljällä miljardilla eurolla pitäisi jo aikamoiset varastot saada rakennettua. Varastoja tietenkin kierrätettäisiin niin, että vanhmipia otettaisiin syöntiin samaa mukaa kuin uusia varastottaisiin. Varastojen uusimisesta ei siis syntyisi mitään kuluja. Jokainen intin käynyt on varmasti syönyt jotain 20 vuotta vanhoja säilykkeitä ja ihan samalla tavoin tyydyttivät nälkää kuin uudetkin.

    “Rauhanajan maataloustuotannosta aiheutuu veronmaksajille kuluja tukien muodossa. Mutta hän saa ne takaisin ruokakaupassa alentuneina ruuan hintoina”

    Ei saa. Ruoka ei Suomessa ehkä jotain erittäin vaikeasti kuljetettavia asioita lukuunottamatta olisi yhtään kalliimpaa, vaikka maataloutta ei tuettaisikaan. Senhän vuoksi tukien lisäksi on käytössä vielä tuontitullitkin, etteivät ulkomaiset tuottajat voisi tulla kilpailemaan. Ilman tulleja hinnat painuisivat siis vielä nykyistäkin alemmas.

    EU on toki kantona kaskessa, eli tietenkin optimaalisena tilanteena olisi se, että koko EU luopuisi tuista. Mutta jopa kansallisista tuista luopuminen olisi järkevää.

    “Edellä olevan perusteella luulisi olevan päivänselvää, minkälaisen stradegian valtion varojen hoitajat haluavat valita huoltovarmuuden säilyttämiseksi.”

    On tosiaan aivan päivänselvää, että veronmaksajien kannalta olisi nykyistä maatalouden tukemista halvempia vaihtoehtoja huoltovarmuuden takaamiselle. Asiantuntijat eivät tässä ole se este, vaan maatalouslobby ja Suomen suurin puolue.

    Muuten, mikseivät ne varastoinnin kustannukset yllättäen sitten haittaakaan siinä kohdassa 2:”tärkeiden tuotantopanosten varmuusvarastot”? Koska tuotantopanokset ovat kalliimpia kuin se tuotetun ruuan arvo, oletettavasti myös niiden varmuusvarastointiin uppoaa enemmän pääomaa. Lisäksi esim. sellainen maataloustuotannossa tarvittava asia kuin polttoaine on paljon vaikeammin maailmalta hankittavissa kuin ruokaa, koska sitä tuottaa vain pieni joukko maita verrattuna ruuan tuottajiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  222. Artturi, äläpä pätki virkettä, kun siihen ei ole aihetta. Lainauksen mukaan kuluttajat pelkästään vaihtavat leivän muihin elintarvikkeisiin, jos sen hinta nousee. Ruuan kokonaiskulutukselle ei tapahdu mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  223. “Rauhanajan maataloustuotannosta aiheutuu veronmaksajille kuluja tukien muodossa. Mutta hän saa ne takaisin ruokakaupassa alentuneina ruuan hintoina.”

    Mielenkiintoista. Voisiko, Timo Tenhunen, tämän mielestäsi häviöttömän rahanliikuttelun jättää pois? Ei tarvitsisi edes kiistellä tuista.

    Vai keksitkö joitakin syitä sen olemassaololle. Vaikka häviöt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  224. Viljava: “Samuli Saarelmalta irtoaa selitystä kuin virtahevon hukkaputkesta kerran syötyä, duunarit saavat siis palkkatukea siinä 80 miljardia, tuota minä kyllä sanoisin kalliiksi harrastukseksi”

    Kuten sinulle kerrottua, palkkahan ei ole tukea. Paitsi maanviljelijän palkka, joka koostuu puoleksi tuista – ainakin.

    Tässä vuoden 2006 Eurostatsin tietoja niistä teollisuuden ja maatalouden tuista:

    1) Suomen kansalliset maataloustuet muodostavat 11,5 % kaikesta EU 25-alueella maksetusta kansallisesta maataloustuesta.

    2)) Se oli 3,8 % kaikesta EU 25 – alueella maksetusta tuesta merenkulku ja teollisuus mukaan luettuina. Samaan aikaan Suomen väkiluku on vain noin 1,1 prosenttia po. alueesta

    3) 74 % Suomen kansallisesta elinkeinotuesta maksettiin maatalouteen.

    4) EU 25-alueella vastaava osuus on keskimäärin 24 %. Lähimmin vertailukelpoisissa Ruotsissa ja Tanskassa osuudet ovat vain 12 ja 10 %.

    Joten kuka syö ja kenen pöydässä? Maatalouteen, joka ei elinkeinona voi kasvaa vaan taantuu, syydetään varat, jotka pitäisi käyttää vaikkapa T&K-toimintaan ja koulutukseen. Tai ihan kaikkeen muuhun, kuin pellon hinnan nostamiseen ja maailman kalleimpiin lukeutuvan ruoan tuottamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  225. “Lainauksen mukaan kuluttajat pelkästään vaihtavat leivän muihin elintarvikkeisiin, jos sen hinta nousee. Ruuan kokonaiskulutukselle ei tapahdu mitään”

    Niin, se varmaan pätee, että kalorikulutus tuskin muuttuu, vaikka ruoka kallistuisi (tai toisaalta kalorikulutus on viime vuosikymmenien aikana pysynyt suunnilleen samassa, vaikka ruoka on suhteellisesti halventunut ihmisten tuloihin nähden), mutta tämä ei vielä tarkoita sitä, että ruuan raaka-aineiden kulutus olisi hintajoustamatonta.

    Jos vilja on halpaa, sitä syötetään elukoille ja myydään ihmisille lihaa. Tässä menetetään valtavasti alkuperäisen viljan kaloreista, mutta se ei haittaa, koska halvan hinnan vuoksi sitä on varaa tuhlata. Jos vilja kallistuisi, sitä ei kierrätettäisi enää eläinten kautta, vaan syötettäisiin suoraan ihmisille. Ihmisten saamat kalorimäärät pysyisivät samoina, mutta viljaa kulutettaisiin paljon vähemmän ja sen kilohinta olisi paljon korkeampi. Nykyisin viljasta tehdään myös polttoainetta, mikä tietenkin myös loppuisi, jos ruuaksi menevän viljan hinta nousisi ja toisaalta kasvaisi, jos viljan hinta laskisi suhteessa maaöljyyn. Tuo etanoliksi tislaaminen on muuten hyvä tapa taata minimihinta viljalle. Jos viljan hinta laskee alle tietyn rajan, kaikki sen yli menevä tuotanto voidaan tislata etanoliksi ja jättää saman verran öljyä pumppaamatta maasta.

    Se todellinen hintajoustamattomuus tulee vastaan vasta jossain köyhimpien kehitysmaiden kohdalla, kun syödään jo muutenkin vain sitä viljan tärkkelystä. Tosin sielläkin kulutus joustaa sillä tavoin kohoavaan hintaan, että köyhimmät kuolevat nälkään ja kulutus sitä kautta vähenee. Kulutus on sielläkin siis hintajoustavaa, kun hintaa mitataan euroissa, vaikkei ehkä olekaan sen suhteen, että ihmiset ovat valmiita antamaan mitä tahansa säästyäkseen nälkäkuolemalta.

    Mutta tällä kehitysmaajutulla ei siis ole mitään tekemistä meidän maataloustukien kanssa. Meidän kulutuksemme on hintajoustavaa, joten maataloustuet eivät tule sillä perusteltua. Kehitysmaiden suhteen taas heidän maataloustuotteilla kilpailun estäminen tulleja ja tukiaisia käyttäen on taas minusta todella sikamaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  226. Nettoveroaste kirjoitti 11.8.2009 kello 18:13

    “Viljava: “Samuli Saarelmalta irtoaa selitystä kuin virtahevon hukkaputkesta kerran syötyä, duunarit saavat siis palkkatukea siinä 80 miljardia, tuota minä kyllä sanoisin kalliiksi harrastukseksi”

    Kuten sinulle kerrottua, palkkahan ei ole tukea. Paitsi maanviljelijän palkka, joka koostuu puoleksi tuista – ainakin.”

    Nettoveroaste heittäytyy tyhmäksi, jokainen Suomalainen työntekijä voidaan korvata kahdella Kiinalaisella, kuulemma ajavat rekkaa vain viittä kympiä vaikka sataakin saisi, sen takia kaksi, säästöä syntyisi nopeasti laskien 80 miljardia. Säästöllä voisi vaikka sitten ostaa vanhuksille toiset tukisukat ja koululaisille uudet kynät.

    “Joten kuka syö ja kenen pöydässä? Maatalouteen, joka ei elinkeinona voi kasvaa vaan taantuu, syydetään varat, jotka pitäisi käyttää vaikkapa T&K-toimintaan ja koulutukseen. Tai ihan kaikkeen muuhun, kuin pellon hinnan nostamiseen ja maailman kalleimpiin lukeutuvan ruoan tuottamiseen.”

    Nettoveroaste syö minun pöydässäni niin kauan kun maksaa minulle nälkäpalkkaa (4,6 euroa tunti) Pellon hinta ei vaikuta ruuan hintaan ja Suomen tuottajahinnat ovat matalimmasta päästä jos nyt ymmärrät mitä tuottajahinnalla tarkoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  227. Tenhunen: “Rauhanajan maataloustuotannosta aiheutuu veronmaksajille kuluja tukien muodossa. Mutta hän saa ne takaisin ruokakaupassa alentuneina ruuan hintoina. Oikeastaan jopa korkojen kanssa, sillä tuki aiheuttaa ylituotantoa ja siten laskee hintoja jopa enemmän.”

    Kuluttaja saattaa hyötyä maataloustuista mutta veronmaksaja ja kansalainen ei.

    Vai hyötyykö sittenkin? Olisiko tosiaan niin, että ruoka on “aidosti niukka hyödyke”. Eli onko totta, että Suomen tuotanto ei korvautuisi, koska ruoan tuotanto on jo nyt äärirajoillaan?

    No, ei tietenkään. Esimerkiksi Afrikassa on valtavia alueita ilman traktoreita tai jopa ilman maanviljelijöitä malarian takia, kun porukalla ei ole varaa lääkkeisiin tai edes hyttysverkkoihin. Rikkaiden maiden markkinoiden avaamisen jälkeen (tukien ja tullien poistamisen jälkeen) varaa alkaisi pian olla.

    Suomen talouden historia maatalousvaltaisesta kehitysmaasta maailman liki rikkaammaksi valtioksi vähän yli sadassa vuodessa on opettavaista lukemista. Tosin usealta kehitysmaalta puuttuu maanviljelijöiden omistamat metsät … mutta nyt alkaa taas mennä ohi. Sen vielä sanon, että valtiolla oli Suomen rikastumisessa yksi avainrooleista, ettei jäisi sellaista käsitystä, että olen joku laissez faire -hörhö.

    Samuli Saarelmalle sanon, että ruoka pitäisi kai varastoida mahdollisimman hajautetusti. Tästä olisi se ilo, että syystä toisesta mureneva infra (vihollinen, terroristi-iskut, tauti jne) ei haittaisi niin paljon. Toiseksi varastointi olisi osin ilmaista tai lähes, koska se voitaisiin toteuttaa hallinnollisin määräyksin (ihmisiä ja erilaisia yhteisöjä voitaisiin velvoittaa ruoan säilömiseen — ja, joo, ymmärrän, että joku komeron varaaminen varmuusvarastolle aiheuttaa teoriassa kuluja).

    Mutta tämäkään kommentti ei taida kuulua tähän ketjuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  228. Kiistelin vaimon kanssa juuri tästä maataloustukiasiasta ja kuinka tarpeellista se ylipäätään on. Vaimo argumentoi usein omavaraisuuden puolesta. Jos ruuan tuotanto loppuisi Suomessa tällä sekunnilla niin kuinka kauan suomalaisten kuvut saataisiin ravittua?
    1 viikko,1 kk vai onko vuosi lähempänä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  229. … minulla sydänalasta ottaa kulkiessani Helsinki Tampere moottoritietä ja näen korkeita pengerryksiä ja moottoritien ylittäviä siltoja, jotka kasvavat koivuntainta. Navigaattorista voi nähdä, että sillat johtavat pienille peltotilkuille. Se onko peltotilkut viljelty, sitä ei navigaattori kerro. Siellä kasvaa kaiketi maailman kallein vilja.

    Missään muualla, en Euroopassa enkä Yhdysvalloissa en tällaisia miljoonia euroja maksaneita kummitussiltoja ole nähnyt. Kuten otsikko kuuluu, miljoonat ovat halpoja puhuttaessa raaka-ainetuotannon tukemisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  230. Nettoveroaste: “Mielenkiintoista. Voisiko, Timo Tenhunen, tämän mielestäsi häviöttömän rahanliikuttelun jättää pois? Ei tarvitsisi edes kiistellä tuista.”
    Minä olen jo vastannut tuohon kysymykseen, mutta palstan talousasiantuntijat ampuivat sen heti alas. Luepa ylempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  231. Ari Aaltoselle:
    Tällä hetkellä varastoissa on paljon viljaa parempia aikoja odottelemassa. Jos ne käytettäisiin, niin näkkileipää voisi varmaan syödä muutaman vuoden. Tosin ei rukiista, sillä sitä ei Suomesta löydy.
    Lihaa ei enää varastoi kukaan, joten sen tulo kauppoihin loppuisi käytännössä välittömästi.
    Tuore maito loppuisi parissa päivässä. Juustot muutamassa kuukaudessa (kypsymisajan kuluttua). Voita ei nyt ole varastoissa, mutta EU suunnittelee sen ottamista jälleen interventiolistalle. Interventiohan tarkoittaa, että EU ostaa varastoon halvalla ja myy sen sitten pois kalliilla.
    Nämä ovat tällaisia valistuneita arvauksia tämän hetken tilanteesta, tarkkoja lukuja en nyt ehdi etsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  232. Evert The NeveRest kirjoitti 11.8.2009 kello 20:34

    “… minulla sydänalasta ottaa kulkiessani Helsinki Tampere moottoritietä ja näen korkeita pengerryksiä ja moottoritien ylittäviä siltoja, jotka kasvavat koivuntainta. Navigaattorista voi nähdä, että sillat johtavat pienille peltotilkuille. Se onko peltotilkut viljelty, sitä ei navigaattori kerro. Siellä kasvaa kaiketi maailman kallein vilja.

    Missään muualla, en Euroopassa enkä Yhdysvalloissa en tällaisia miljoonia euroja maksaneita kummitussiltoja ole nähnyt. Kuten otsikko kuuluu, miljoonat ovat halpoja puhuttaessa raaka-ainetuotannon tukemisesta.”

    Mistä ihmeestä te oikein keksitte noita juttujanne, minulle on opetettu että valehtelu on rumaa, ehkä olen vain eksynyt väärälle palstalle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  233. Afrikan maatalous ja ulkomaiset sijoittajat ovat olleet viime aikoina otsikoissa kaikkialla muualla paitsi Omahyväis-Suomessa.

    Etiopialaiset hyppivät tasajalkaa kun saudit saapuvat katsastamaan viljelymaita:
    http://us.ft.com/ftgateway/superpage.ft?news_id=fto081920081445476265

    Korea ostaa puolet Madagasgarin pelloista:
    http://www.theroadtothehorizon.org/2008/12/news-korea-buys-half-of-madagascars.html

    YK on huolestunut, kun maata suorastaan lahjoitetaan pois, jotta saadaan investointeja infraan ja työtä ja leipää kansalle:
    http://www.ft.com/cms/s/0/612aa510-488c-11de-8870-00144feabdc0.html

    Kannattaa googlettaa lontoon kielellä.

    p.s. Laitoin tuohon linkkejä, kun täällä eräs piipahtelee herjaamassa jopa tilastokeskuksen tietoja valheiksi. Voit käydä ihmettelemässä koivua kasvavaa kummitussiltaa vaikka moottoritien Valkeakosken Konhon liittymästä hieman Tampereelle päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  234. Evert The NeveRest kirjoitti 12.8.2009 kello 11:20

    “Afrikan maatalous ja ulkomaiset sijoittajat ovat olleet viime aikoina otsikoissa kaikkialla muualla paitsi Omahyväis-Suomessa.

    Etiopialaiset hyppivät tasajalkaa kun saudit saapuvat katsastamaan viljelymaita:
    http://us.ft.com/ftgateway/superpage.ft?news_id=fto081920081445476265

    Poikkeaa hiukan täällä kirjoittelevien “asiantuntijoiden” käsityksestä joiden mukaan koko oma tuotanto pitäisi lopettaa. Muualla satsataan miljardeja ruokahuollon turvaamiseksi.

    “p.s. Laitoin tuohon linkkejä, kun täällä eräs piipahtelee herjaamassa jopa tilastokeskuksen tietoja valheiksi. Voit käydä ihmettelemässä koivua kasvavaa kummitussiltaa vaikka moottoritien Valkeakosken Konhon liittymästä hieman Tampereelle päin.”

    Paljastetaan nyt mitä nämä “kummitussillat” ovat ennen kuin pahemmin munaatte itsenne, ne ovat eläinten ylikulkusiltoja siis metsän eläinten ei kotieläinten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  235. On melkoinen ihme, jos Afrikka pystyy ruokkimaan edes oman kasvavan väestönsä kestävillä viljelymenetelmillä.

    Kyllä esim. traktorin on todistettu nostavan tuottavuutta vaimon vetämään auraan nähden. On myös todistettu, että malaria-alueilla kun viljelijä pysyy hengissä se nostaa tuottavuutta roimasti.

    No, leikki leikkinä, mutta Afrikan maanviljelys on rahakkaiden markkinoiden ja sitä kautta pääomien puutteen takia tuottavuudeltaan surkeaa. Edes kunnon lanotteita ei ole varaa usein ostaa.

    Tuo tilanne johtaa myös kestävän kehityksen kannalta esimerkiksi eroosioon ja aavikoitumiseen. Sikäläiset ihmiset ovat niin rutiköyhiä, että heidän on pakko kaataa puita ja lisätä peltopinta-alaa ja laidunmaita pystymättä miettimään ekologisia seurauksia. Vähän niin kuin monessa osaa Eurooppaa vielä joku aika sitten, Suomessakin jossain määrin.

    Afrikan maat ovat maatalousvaltaisia, kuten Suomi ennen teollistumista. Siksi teollistumiseen vaadittavien pääomien on pakko syntyä maataloudessa. Niitä ei kuitenkaan synny, koska ei ole rahakkaita markkinoita, on vain toisia rutiköyhiä joille myydä.

    Vaurastumisella olisi myös myönteinen eli pienentävä vaikutus väestön määrään. Hiilijalanjälkikin olisi vauraassa Afrikassa pienempi kuin köyhässä. Luetteloa voisi jatkaa.

    Voisi ärhäkkäästi sanoa, että rikkaiden maiden maataloustuet ja tullit ovat rikos ihmiskuntaa kohtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  236. “YK on huolestunut, kun maata suorastaan lahjoitetaan pois, jotta saadaan investointeja infraan ja työtä ja leipää kansalle”

    Tämä on jonkinlaista tekopyhyyttä YK:lta. Myynti pilkkahintaan on toki rikos, mutta periaatteesa sillä ei ole väliä kuka pellot omistaa. Afrikan mailla olisi tässä mahdollisuus poistaa köyhyys, kun pääsevät perimään länsimailta vuokrat. Tarvitsee vain asettaa maa-arvoverot tai “resource-rent-tax”, millä vuokrat peritään ja taloushuolet ovat ohi. Tätä YK ei tule kuitenkaan ehdottamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  237. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.8.2009 kello 21:28

    “Afrikka “viljelisi” vehnää tehokkaimmin viljelemällä esimerkiksi sokeria ja myymällä sen Eurooppaan ja ostamalla niillä rahoilla vehnää. Tämä ei onnistu, koska EU varjelee omaa ilmaston vuoksi tehotonta sokerituotantoaan.”

    Soininvaara on oikeilla jäljillä, kahvia, mausteita, kaakaota, pähkinöitä, tupakkaa, teetä, lista on pitkä missä kehitysmaiden virkaveljemme pärjäävät. Vehnän ja lihan tuotannossa on turha lähteä kisaamaan kehittyneiden maiden tehotuotannon kansa, tuotantopanosten hinta, verrattuna työhön on liian korkea ja niistä ei voi tinkiä. Kuulisin mieluusti palstan lukijoiden mielipiteen jos ovat toista mieltä ja millä perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  238. “Vaurastumisella olisi myös myönteinen eli pienentävä vaikutus väestön määrään. Hiilijalanjälkikin olisi vauraassa Afrikassa pienempi kuin köyhässä. Luetteloa voisi jatkaa.”

    Kun näkee ajavansa päin seinää, on kiva kiihdyttää ensin ja jarruttaa sitten joskus myöhemmin jos sattuu huvittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  239. “Vehnän ja lihan tuotannossa on turha lähteä kisaamaan kehittyneiden maiden tehotuotannon kansa, tuotantopanosten hinta, verrattuna työhön on liian korkea ja niistä ei voi tinkiä. Kuulisin mieluusti palstan lukijoiden mielipiteen jos ovat toista mieltä ja millä perusteella.”

    Minä en ainakaan ymmärrä, miksi tehotuotanto ei onnistuisi jo nyt joissakin osissa Afrikkaa, kunhan investoinnit tehtäisiin kannattaviksi poistamalla kilpailijoilta valtavat tuet. Tullit pitäisi myös poistaa mutta vasta sen jälkeen, koska muuten kehitysmaan tuottaja joutuu kilpailemaan tuetun tuottajan kanssa. Tai sitten rikkaisen maiden pitäisi poistaa tullit yksipuolisesti.

    Sen jälkeen Afrkassa kannattaisi panostaa työvaltaisempaan tuotantoon ja kasveihin, jotka hyötyvät lämmöstä ja pitkästä kasvukaudesta. Afrikka on sen verran iso manner, että mahtaako siellä montakaan koko aluetta koskevaa suhteellista etua olla?

    Kyseessä on tietysti prosessi joka kestäisi kymmeniä vuosia, kun vauraus vähitellen leviäisi rannikoilta sisämaahan ja edullisimmilta alueilta vähemmän edullisille. Ihan niin kuin Suomessa aikoinaan. Onneksi suomalainen talonpoika ei joutunut kilpailemaan 1800-luvun lopun “lentoonlähtövaiheessa” tuetun maatalouden kanssa tullimuurin takaa.

    En, muuten, taaskaan ymmärrä, mikä “turkkalon” kryptisen viestin tarkoitus on. Onko hiilijalanjäljen pienentäminen ja väestönkasvun rajoittaminen seinään päin ajamista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  240. San Anton:”Tullit pitäisi myös poistaa mutta vasta sen jälkeen, koska muuten kehitysmaan tuottaja joutuu kilpailemaan tuetun tuottajan kanssa.”

    hmmm… mielenkiintoinen logiikka, että ei kannata ottaa jotain ulkomailta, jos saa sitä melkein ilmaiseksi, mutta jos se maksaa paljon niin silloin kannattaa ostaa.

    Noin yleensä kannattaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Silloin vauraustuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  241. Sanaton: “Voisi ärhäkkäästi sanoa, että rikkaiden maiden maataloustuet ja tullit ovat rikos ihmiskuntaa kohtaan.”

    Ehkä voisi niinkin, en sitä kiellä, on se osansa kokonaiskuvaa, mutta suurin “rikos” afrikkalaisia kohtaan, ja suurin este Afrikan maiden maatalouden tai muiden taloussektorien nousulle ovat kyseiset yhteiskunnat itse.

    Yleistäen, Afrikasta puuttuvat:

    -struktuurit tehokkaaseen ja säästeliääseen vedenkäyttöön, sekä tietotaito näiden struktuurien ylläpitämiseksi, huoltamiseksi ja uudistamiseksi
    -tieintrastruktuuri sekä tietotaito, poliittisen koneiston kyky (tahto, preferenssi?) ja resurssit tällaisen perusinfran ylläpitämiseen (Afrikan tiet ovat “peltoa”, tarvikkeet eivät pääse viljelijöille, eivätkä viljellyt tuotteet markkinoille)
    -vihreän vallankumouksen perusedellytyksiin kuuluvat lannoitteet ja tekniikka sekä tietotaito näiden edellytysten käyttämiseen sekä koneistuvan maatalouden edellyttämät määrät polttoainetta
    -byrokratiasta ja kaikenkattavasta korruptiosta ja vallankäyttäjien kontrollista vapaa yksityinen, voitontavoitteluun ja tätä myöten ahkeraan yrittämiseen motivoiva (sen ylipäätään mahdollistava) “mielivallalta rauhoitettu” markkinasektori
    -byrokratiasta vapaat mahdollisuudet Afrikan sisämarkkinoiden kehittymiselle (ylipäänsä syntymiselle ehkä pikemmin?)
    -(em. syistä) kyky houkutella länsimaisia sijoittajia
    -maiden välinen solidaarisuus ja yhteistyö meriyhteyksien, satamien jakamisessa, nyt Afrikan merenrannattomat sisämaat ovat sitäkin huonommassa tilanteessa
    -“luterilainen” työetiikka (mm. Calderisi kuvaa kuinka menestyneen yrittäjän(maanviljelijän) oven taakse ilmestyy koko suku ja “kylän vanhin” käsi ojossa vaatimaan osaansa voitoista vaikka itse eivät ole laittaneet usein rikkaa ristiin. Tämä on hänen mielestään suurin yksittäinen este Afrikan kehittymiselle.)
    -koulutettu työvoima
    -kilpailevien heimoalueiden tasapuolinen huomioonottaminen
    -viljelyalueiden oikeudenmukainen jakautuminen
    -yhteiskuntarauha

    Osa on sellaisia tekijöitä, joista voi osaltaan syyttää nykyisiä länsimaita ja ehkä myös kolonialismin perintöä, mutta suurimmat ongelmat ja useimmat ongelmat ovat sellaisia, jotka voivat korjautua vain afrikkalaisten itse muuttaessa yleistä arvo- ja käsitysmaailmaansa.

    Näistä syistä johtuen markkinoiden vapauttaminen ei tarjoaisi minkäänlaista ihmelääkettä surullisen ongelmalliseen tilanteeseen.

    Jos Eurooppa lakkaisi kokonaan tukemasta joidenkin elintarvikeketjun kannalta välttämättömien tuotteiden omavaraista tuottamista, niin pitäisi olla takuut siitä, että Afrikka pystyy vakaasti ja luotettavasti ne tuottamaan. Ei vain vuotta tai viittä vaan vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Oletetaan seuraava skenaario: Euroopan oma sokerintuotanto on ajettu alas, koska Afrikka tuottaa sokeria halvemmalla. So far so good. Nyt maa X, joka on Euroopan suurin sokerintuottaja, ajautuukin sisällissotaan kun heimo/liittouma/tai vastaava Y on sitä mieltä, että se ei ole saanut ansaitsemaansa osuutta myyntivoitoista (missä voi toki olla osansa totuutta!) ja maan sokerintuotanto romahtaa. Euroopassa pellot ovat muussa käytössä.

    Eurooppaa motivoi toki paljolti raadollisen itsekäs ja poliittisesti kietoutunut eturyhmäpolitiikka, mutta uskon, että myös huoli markkinoiden ja tuotantoketjujen pitkän aikavälin vakaudesta ja luotettavuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  242. Ville Viljava kirjoitti 12.8.2009 kello 19:30 “Paljastetaan nyt mitä nämä “kummitussillat” ovat ennen kuin pahemmin munaatte itsenne, ne ovat eläinten ylikulkusiltoja siis metsän eläinten ei kotieläinten.”

    Kyllä ne ovat täysimittaisia maantiesiltoja, jotka johtavat petltotilkuille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  243. az:”mutta uskon, että myös huoli markkinoiden ja tuotantoketjujen pitkän aikavälin vakaudesta ja luotettavuudesta.”

    No miks me ei sitten yritetä säädellä kaikkia tuotantoketjuja? Miks suunnilleen pelkästään ruokaa? (Ranska tietty myös elokuvia…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  244. “”San Anton:”Tullit pitäisi myös poistaa mutta vasta sen jälkeen, koska muuten kehitysmaan tuottaja joutuu kilpailemaan tuetun tuottajan kanssa.”

    hmmm… mielenkiintoinen logiikka, että ei kannata ottaa jotain ulkomailta, jos saa sitä melkein ilmaiseksi, mutta jos se maksaa paljon niin silloin kannattaa ostaa.”

    Minusta se ei ole kovinkaan mielenkiintoista. Yritän sanoa tämän lyhyesti:
    1) Afrikkalaisella on kanala
    2) Tullit poistetaan ja Euroopasta tulee tuetusta tehokanalasta kanaa Afrikkaan
    3) Afrikkalaisella ei enää ole kanalaa
    4) Afrikkalainen kuolee nälkään

    Jotta ymmärtäisi, miksi tuon suuntaisesti tapahtuu, pitää tietää, että monessa Afrikan maassa ei paljoa muuta osata kuin maataloutta eikä mitään uudelleenkoulutusta ole. Kanalansa menettänyt Ghanalainen ei voi esim. ryhtyä IT-konsultiksi, koska hän ei osaa, ei voi kouluttautua ja vaikka voisikin, työpaikkaa ei olisi. Omaa firmaakaan ei voi perustaa, koska ei saa lainaa mistään uusiin kenkiin, että voisi kävellä sinne asiakkaan luokse. Jos siis jostain tietokoneen omistava henkilö asiakkaaksi löytyisi.

    Jokainen maailmassa vaurastunut maa on aluksi suojellut tuotantoaan. Afrikkalaiset maat eivät voi olla poikkeus varsinkin, kun kilpailijana on rikkaiden maiden verovaroilla tuetut tuottajat.

    Joihinkin azin esittämiin ongelmiin voi etsiä syytä samalta suunnalta. Työmoraali on heikko silloin, kun mitään edistystä ei tapahdu, ei ole toivoa ja malaria voi kuitenkin tarttua huomenna ja korjata pois. Tavallaan sellainen “manana-kulttuuri” on rationaalinen strategia tuossa tilanteessa (mistä kertoo se Meksikossa tehty klassikkotutkimus, jonka nimeä en nyt muista). Useat muutkin ongelmat johtuvat heikosti toimivasta taloudesta, joka osin korjaantuisi, jos eurooppalaiset maatalousyrittäjät alkaisivat sijoittaa Afrikkaan.

    Mutta tietenkin myönnän, että kaikkia ongelmia ei voi korjata ulkoapäin. Se ei kai kuitenkaan kuulu tähän ketjuun.

    Huoltovarmuus ei varmaankaan kärsisi vaikka Afrikassa sotia syttyisikin, jos suunnitelmissa tällainen mahdollisuus olisi otettu huomioon. En tiedä, miten tarkkaan ottaen pitäisi toimia, mutta näin maallikkona kuvittelisin, että aika yksinkertainen keino olisi varmuusvarastojen kasvattaminen. Pitäisi varmaan myös olla valmius aloitta eurooppalainen tuotanto uudelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  245. San Aton: “Sikäläiset ihmiset ovat niin rutiköyhiä, että heidän on pakko kaataa puita ja lisätä peltopinta-alaa ja laidunmaita pystymättä miettimään ekologisia seurauksia.”

    Näet keskeisen ekologisen ongelman, mutta mikä onkaan ratkaisumallisi ensimmäinen askel? Eikö Afrikan maatalousviennin lisääminen ainakin alkuvaiheessa kiihdyttäisi tätä peltojen ja laidunten laajentamista? Hieman rikkaammassa Brasiliassa on tapahtunut juuri näin.

    Ja ajattelitko tuottaa keinolannoitteita, traktoreita, dieseliä ja asfalttia jotenkin kestävästi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  246. “Oletetaan seuraava skenaario: Euroopan oma sokerintuotanto on ajettu alas, koska Afrikka tuottaa sokeria halvemmalla. So far so good. Nyt maa X, joka on Euroopan suurin sokerintuottaja, ajautuukin sisällissotaan kun heimo/liittouma/tai vastaava Y on sitä mieltä, e”

    Zimbabwe on hyvä esimerkki tällaisesta . Vielä 80-luvulla se tuotti ravintoa yli oman tarpeen ja ruokki satoja miljoonia rajojensa ulkopuolella.
    Alle 10 vuodessa se muuttui ruuan tuojaksi eikä kykene enää elättämään edes omaa kansaa.

    Tinen on vientikiellot, joihin ruuan puute ajaa eli syntyy tilanteita , että ruokaa ei saa edes rahalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  247. Ja ajattelitko tuottaa keinolannoitteita, traktoreita, dieseliä ja asfalttia jotenkin kestävästi?

    Minä olen ajatellut luottaa siihen näkemykseen, että uusiutuva energia halpenee jatkossa merkittävästi etenkin afrikkalaisissa olosuhteissa, joissa aurinko paistaa ja biopolttoainemetsiköt kasvaa suhisten. Optimistisesti toivon, että uusiutuvat (muutaman muun teknologisen edistysaskeleen ohella) luovat maailman, jossa ympäristöongelmat eivät enää ole reunaehtona kehitykselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  248. tullit ja tuet poistamalla ajetaan Keski-euroopan agri bisnesmiehet orjuuttamaan paikallista väestöä. Jos teillä olisi hajuakaan alasta ja siitä mitä bisnes sille tekee, te ette kävisi tätä keskustelua. Käykää katsomassa maailmalla niin tiedätte mitä ihanuutta se on!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  249. San Aton:”Jotta ymmärtäisi, miksi tuon suuntaisesti tapahtuu, pitää tietää, että monessa Afrikan maassa ei paljoa muuta osata kuin maataloutta eikä mitään uudelleenkoulutusta ole. ”

    Jos ymmärtää talouden toimintaa, niin pystyy päättelemään, että rajojen avaaminen ei tuhoa paikallista maataloutta, jos paikalliset eivät osaa tuottaa mitään muuta kuin ruokaa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Comparative_advantage

    “Jokainen maailmassa vaurastunut maa on aluksi suojellut tuotantoaan”

    Korrellaatio ei tarkoita kausalaatiota. Maat eivät ole vaurastuneet protektionismin vuoksi vaan siitä huolimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  250. Mhin valuu tämä ympäristötuki:

    “Ympäristötuki on korvausta ympäristötuen saannin ehtona olevien toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä.

    Vuonna 2008 ympäristötukea maksettiin yhteensä noin 303 milj. euroa.” (mmm.fi)

    Käsittämätön summa, enkä ole vielä tähän päivään mennessä onnistunut bongaamaan edes yhtään suojakaistaa. Viimeksi ihmettelin lähdepitoista lamparetta. Pelto, tai ainakin traktorin toinen pyöräpari oli brunnissa.

    Ihmettelin keväällä, miten lumen päälle ja vielä rannan rinteeseen saa levittää lietettä. Joku sanoi, että se on kalkkistabiloitua, mikä tarkoittaa, että lietteeseen sekoitetaan hiukan kalkkia, sen annetaan seistä jonkin aikaa ja sitten roiskitaan luontoon. Toisaalla sanottiin, että kalkki helpottaa fosforin liukenemista veteen, mikä vain lisää saastetta, jos sitä kalkkia on edes muistettu/raskittu sekaan panna.

    Ministeriö jakaa ympäristötukea, kukaan ei valvo, ja vielä julkinen salaisuus on, että tukien ehtoja ei noudateta.

    Maatalous ei kanna vastuuta ympäristöstä hitusen vertaa ja siitä siitä vielä rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  251. Evert The NeveRest kirjoitti 18.8.2009 kello 13:57

    “Ministeriö jakaa ympäristötukea, kukaan ei valvo, ja vielä julkinen salaisuus on, että tukien ehtoja ei noudateta.
    Maatalous ei kanna vastuuta ympäristöstä hitusen vertaa ja siitä siitä vielä rahaa.”

    Jos hiukan hellittäisit tuota valehtelua ja ottaisit asioista selvää, voit aloittaa vaikka tästä.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html

    Lisäksi voisit miettiä kenen kuuluu maksaa ympäristön hoidon kustannukset, avainsanana “elinkaarihinnoittelu”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  252. Kunnissa ei ole resursseja (haluja) valvoa, onko se liete ihan oikeasti kalkki-stabiloitua vai ei. Valvonta on sitä paitsi turhaa. Sanktioita ei ole tai niitä ei laiteta. Sekä valvoja että valvottava eivät kanna vastuuta ympäristöstä.

    Ville Viljava voi postata tänne jonkin viljellylle pellolle tehdyn suojakaistan GPS-koordinaanit. Minä en ole vielä kyselyistä ja etsinnöistä huolimatta löytänyt ainuttakaan. Onko niitä vain paperilla, kun niistäkin maksetaanko miljoonien tukia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  253. Sitran luonnonvarastrategian innovaatio on kaiken luonnonvaran tarkastelu ja hyödyntäminen kiertojen näkökulmasta.

    http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kansallisen%20luonnonvarastrategian%20taustaraportti.pdf

    Tämä näkökulma antaa maa- ja metsätaloudelle mahdollisuuden kustannusten siirtämiseksi kuluttajille. Tuotantoketjussa olevat kustannukset on tähän asti nähty vain tuottajalle kuuluviksi ilman, että kuluttajan tulisi osallistua niihin. Rummutetaan vain esim. sitä, että maatalous kuormittaa vesistöjä, tuottaa kasvihuonekaasuja ja tuhlaa fossiilisia energiavaroja.
    Vaaditaan em. kohteiden korjaamista ilman keskustelua niiden kustannusvaikutuksista. Ts. ruoan pitäisi vaan entisestään halventua ja ympäristön tilan kohentua. Sitten vedotaan ympäristötukeen ja väitetään sen olevan tehotonta. Ja tämän vuoksi tukea vaaditaan poistettavaksi. Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea maksetaan liian vähän koska ympäristön tila ei kohene. Ja vielä vähemmän sellainen, että ruoan hintaa tulisi nostaa ja suunnata tämä raha ympäristötoimenpiteisiin. Siis vanhasta käytännöstä poiketen , ei teolllisuudelle eikä kaupan katteisiin.
    Sitran raportista lainattua: “II Kehityssuunnat ja toimintamallit muuttuvat ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan vuoksi, koska ihmisten
    on pakko muuttaa tuotanto- ja kulutustapoja. Kansantaloudet ja teknologian kehittäjät panostavat siirtymiseen
    uusiutumattomista uusiutuviin energiavaroihin ja materiaalikiertojen tehostamiseen. Tietopohjaa ja käsityksiä
    joudutaan rakentamaan uudelta pohjalta, koska instituutioiden perinteiset käsitykset murtuvat, eikä uuden
    rakentamiseen ole aina tarvittavaa tietopohjaa olemassa.”
    Ihmisten kulutustottumusten on pakko muuttua. Enää ei voida luonnonvaroja kuluttaa halvalle, ruoasta on maksettava nykyisen 12 prosentin sijasta 20 – 30 prosenttia kotitalouden menoista.Siinä on sellainen matokuuri nykyihmiselle, että oksat pois.
    Tässä on MTK:lle oiva tilaisuus siirtää tuotannon kulut lopputuotteeseen, nyt on momentum käytettävä .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  254. Noita suojakaistoja ei kyllä erota 120 km/h pikatiellä kulkevasta autosta. Samanlaista vihreää ne kasvavat kuin muukin pelto ja pusikoituminen on kielletty.
    Ennekuin menet puhumaan valvonnan puutteesta ja sanktioiden vähäisyydestä, suosittelisin tutustumaan millainen tilanne oikeasti on. Ylinopeuksien valvonta ja sanktiot ovat vähäisiä verrattuna näihin.
    Kalkkistabilointia ei käytetä yleensä eläinten lantaan. Sen tarkoitushan on tappaa bakteereita, joita ei eläinsuojista haitallisessa määrin tule (poikkeuksena, jos on havaittu salmonellatartunta eläimissä, silloin joudutaan tekemään kalkkistabilointikin). Kalkkistabilointi sen sijaan on pakollista, jos asutuksen jätelietettä levitetään pellolle. Luulisin, että kuvailemassasi tapauksessa oli kyse ihmisten lannasta, ei eläinten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  255. Maataloustuki tietoa palstan lukijoille.
    EU:n tuet ovat varsin kohtuulliset eli voidaan sanoa että osataa sitä muuallakin.

    Korkein tuki Sveitsin, Norjan ja Japanin tuottajille Maatalouden tuki nousi 324 mrd ecuun viime vuonna
    ——————————————————————————–
    Yli vuosikymmenen jatkunut maataloustuen supistuminen katkesi viime vuonna. OECD-maiden maatalouden saama kokonaistuki kasvoi perjantaina julkistetun OECD:n

    maatalousraportin mukaan 27,5 miljardia ecua viime vuonna ja kohosi yhteensä 324,0 miljardiin ecuun.
    ——————————————————————————–
    Asukasta kohti laskettuna maatalouden tuki nousi 198 ecusta 223 ecuun. Eniten maatalouttaan tukivat viime vuonna eri mittareilla mitattuna Sveitsi, Norja ja Japani. Niiden henkeä kohti laskettu maatalouden kokonaistuki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
    Euroopan unionin kansalaiset tukivat maataloutta 341 eculla. Jokainen Yhdysvaltain kansalainen maksoi maataloudelle viime vuonna tukea 325 ecua. Syynä maataloustuen
    kasvuun oli ylituotannon lisääntyminen ja maailmanmarkkinahintojen lasku.
    Suhteellisesti korkeinta tukea maataloudelle maksoivat Sveitsi, Norja ja Japani. Sveitsissä tuottajatuen osuus tuotannon arvosta nousi viime vuonna 68 prosentista 73
    prosenttiin ja Norjassa 65 prosentista 70 prosenttiin. Islannin tuottajatuki nousi viime vuonna 58 prosentista 69 prosenttiin. Elintarpeiden hintataso suhteessa maailmanmarkkinahintoihin oli viime vuonna korkein Sveitsissä. Maan kuluttajahinnat olivat OECD:n katsauksen mukaan 2,63 kertaa korkeammat kuin markkinahinnat. Japanissa suhde oli 2,13, Norjassa 2,12, EU:ssa 1,48 ja Yhdysvalloissa 1,03.Tuottajatuen osuus tuotannon arvosta nousi viime vuonna Japanissa 61 prosentista 63 prosenttiin, vaikka tuottajatuki euroissa ilmaistuna laski 46,4 miljardista 43,9 miljardiin euroon. Japanin koko maataloustuki laski viime vuonna 56,5 miljardista eurosta 50,8 miljardiin euroon.
    Veroina Japanin koko maataloustuesta maksettiin viime vuonna 9,7 miljardia euroa. Kuluttajat maksoivat elintarpeiden korkeampina hintoina Japanin maataloudelle tukea 69,0 miljardia euroa. Japanin kuluttajahintataso oli Sveitsin jälkeen maailman korkein.Etelä-Korean tuottajatuki laski viime vuonna 66 prosentista 59 prosenttiin maatalouden tuotannon arvosta. Henkeä kohti Korea tukimaataloutta kokonaisuudessaan 308
    eurolla. Turkin tuottajatuki nousi 31 prosentista 39 prosenttiin. Maan maatalouden henkeä kohti laskettu kokonaistuki oli 315 euroa.Australian tuottajatuki pysyi viime vuonna 7 prosenttina tuotannon arvosta. Kanadan tuottajatuki nousi 14 prosentista 16 prosenttiinmaataloustuotannon arvosta.Riisiä ja maitoa tuetaan eniten
    Korkeimman suhteellisen tuen maissa maataloudelle maksettu tuki on selvästi korkein myös kokopäiväistä viljelijää tai peltoalaa kohti laskettuna. Japanin tuottajatuki
    maanviljelijää kohti oli viime vuonna 19 000 euroa ja hehtaaria kohti 8 786 euroa.
    Sveitsissä viljelijää kohti laskettu tuki oli 30 000 euroa ja Norjassa 29 000 euroa. Hehtaaria kohti tuottajatukea maksettiin Sveitsissä 3 031 euroa ja Norjassa 2 348 euroa.
    OECD-maiden keskimääräinen tuottajatuki viljelijää kohti oli viime vuonna 10 000 euroa. Vastaavasti keskimääräinen hehtaarituki oli 187 euroa. Yhdysvalloissa
    tuottajatukea maksettiin 17 000 euroa viljelijää kohti ja 100 euroa hehtaaria kohti.
    EU:n tuottajatuki oli OECD:n katsauksen mukaan viime vuonna 17 000 euroa maanviljelijää ja 800 euroa hehtaaria kohti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  256. Ovatko ne suojakaistoja, mihin ei työkoneilla ole kaatumisvaaran takia turvallista tai mahdoton mennä. Minä en niitä sellaisiksi laskisi.

    Tuo kalkkistabilointi minulle kerrottiin, kun ihmettelin miten eräs isäntä levitti lietteet kevättalvella pellolle lumen päälle, mistä on suora valumayhteys lampeen. Kalkkistabiloitua lietettä kuulemma saa levittää. Minusta se näytti ja lemahti aivan tavalliselta eläinten ulosteelta.

    Jos joku rikkoo lakia tässä suhteessa, mikä on sanktio. Tuskin liikentoimintakielto, olisiko sakko tai huomautus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  257. Ville Viljava:”tukea maksetaan liian vähän koska ympäristön tila ei kohene.”

    Tämä on kyllä hieno asenne: jos joku asia ei toimi, niin sitä tarvitaan lisää. Jyri Raivio Hesarin taloustoimituksessa on toinen tämän uskomattoman älynväläyksen suurista puolestapuhujista.

    Jos viljelijät joutuisivat maksamaan ympäristölle aiheuttamistaan haitoista, tämä tuotantokustannusten nousu siirtyisi kuluttajille suoraan elintarvikkeiden korkeamman hinnan muodossa. Tähän ei tarvita yhtään mitään elinkaarimalleja ja kuluttajien verotusta ja verotulojen jakoa viljelijöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  258. Artturi kirjoitti 19.8.2009 kello 14:02

    “Ville Viljava:”Syynä maataloustuen
    kasvuun oli ylituotannon lisääntyminen”

    dingdingding!

    Varsin kohtuullista sanoisin.”

    Kaksi hyvää satovuotta peräkkäin, hinnat romahtaneet, käytännössä vilja miltei ilmaista, onko Artturilla jotain valittamista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  259. Artturi kirjoitti 19.8.2009 kello 13:36

    “Jos viljelijät joutuisivat maksamaan ympäristölle aiheuttamistaan haitoista, tämä tuotantokustannusten nousu siirtyisi kuluttajille suoraan elintarvikkeiden korkeamman hinnan muodossa. Tähän ei tarvita yhtään mitään elinkaarimalleja ja kuluttajien verotusta ja verotulojen jakoa viljelijöille.”

    Lasku lähetetään luonnollisesti tilaajalle eli kuluttajalle, kerätyillä varoilla kohennetaan ympäristön tilaa ei siinä viljelijää välissä tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  260. Ville Viljava:”onko Artturilla jotain valittamista”

    No tottakai. Ne maataloustuet.

    “ei siinä viljelijää välissä tarvita.”

    Tarvitaan, koska se on se viljelijä, joka pilaa sen ympäristön. Niin kauan kuin viljelijät hyötyvät ympäristön pilaamisesta, he jatkavat sitä. Ainoa tapa puuttua siihen, on tehdä ympäristön pilaamisesta kannattamatonta viljelijöille. Tämä aiheuttaa tuotantokustannusten nousun, jonka viljelijät sitten ulosmittaavat kuluttajilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  261. Artturi kirjoitti 20.8.2009 kello 9:01

    “Ville Viljava:”onko Artturilla jotain valittamista”

    No tottakai. Ne maataloustuet.

    “ei siinä viljelijää välissä tarvita.”

    Tarvitaan, koska se on se viljelijä, joka pilaa sen ympäristön. Niin kauan kuin viljelijät hyötyvät ympäristön pilaamisesta, he jatkavat sitä. Ainoa tapa puuttua siihen, on tehdä ympäristön pilaamisesta kannattamatonta viljelijöille. Tämä aiheuttaa tuotantokustannusten nousun, jonka viljelijät sitten ulosmittaavat kuluttajilta.”

    Olet voittanut lotossa ja valitat siitä, kuittaat sekä tuet että puoliilmaisen ravinnon, mietihän nyt uudelleen koko juttu.

    Ajatuksesi viljelijät pilaamassa ympäristöä on mielikuvituksesi tuotetta, tuottajat toimii niissä raameissa mitä muu yhteiskunta sille asettaa ja tuottaa elintarvikkeet vaikka suljetuissa kasvihuoneissa jos maksaja löytyy. Yhteiskunta kerää myös varat toimiin mitkä se katsoo tarpeelliseksi vaikka nyt ympäristön tilan kohentamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  262. Tukiehtojen rikkomisesta on sanktiona tukien leikkaus. Eli sama jos otettaisiin palkansaajalta osa palkasta pois. Jos lisäksi on rikottu yleistä lakia, niin tulee sen mukaiset seuraamukset.
    Suojavyöhykkeet ovat vähintään pelto-oja 60 cm, valtaoja 1 m ja vesistö 3 m. Nuo ovat käytännössä myös maksimimäärät, sillä ylimenevä katsotaan valvonnassa viljelemättömäksi pelloksi, joten siitä tulee sitten sanktiot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  263. Minulla on autokorjaamo, jonka nimi on Ville Viljavan autokorjaamo.

    Kun teen asiakkaan autoon öljynvaihdon, kaadan tietenkin jäteöljyt maahan naapuritontin rajalle.

    Nyt sitten joku naapuri, luultavasti autoton mistään ymmärtämätön pipertäjä tulee sanomaan, että minun pitäisi huolehtia korjaamoni jäteöljyt keräyspisteeseen.

    Minä sanon että ei tässä minua mihinkään tarvita. Asiahan ei kuulu minulle, vaan on aivan keräyspisteen ja asiakkaan välinen.

    Ja painotan nyt että tämä ei tietenkään muuttuisi, vaikka autokorjaamot saisivat valtiolta öljynkäsittelyyn rahaa mitä totta kai pitäisi saada kun ympäristö on meille korjaamoyrittäjille tärkeä. Vaikka saisimme, edelleenkin asia olisi asiakkaan ja keräyspisteen välinen. Ettekö ole kuulleet elinkustannusmallista vai elämänkaarimalliko se oli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  264. “Miltei ajattelin tänään kirjoitti 20.8.2009 kello 14:21

    Minulla on autokorjaamo, jonka nimi on Ville Viljavan autokorjaamo.

    Kun teen asiakkaan autoon öljynvaihdon, kaadan tietenkin jäteöljyt maahan naapuritontin rajalle.”

    Eivät viljelijät kaada “öljyä maahan” eikä tee muutakaan laitonta, maanviljely on toistaiseksi täysin laillista eikä se pilaa vesiä tai ympäristöä. Mavin sivuilta voit perehtyä minkä takia ympäristötukea maksetaan, miksi sitä maksetaan siihen viljelijöillä ole osaa eikä arpaa.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/ymparistotuenjaluonnonhaittakorvauksensitoumusehdot.html

    Kertauksen vuoksi jos on päässyt unohtumaan.

    “Tuotantoketjussa olevat kustannukset on tähän asti nähty vain tuottajalle kuuluviksi ilman, että kuluttajan tulisi osallistua niihin. Rummutetaan vain esim. sitä, että maatalous kuormittaa vesistöjä, tuottaa kasvihuonekaasuja ja tuhlaa fossiilisia energiavaroja.
    Vaaditaan em. kohteiden korjaamista ilman keskustelua niiden kustannusvaikutuksista. Ts. ruoan pitäisi vaan entisestään halventua ja ympäristön tilan kohentua. Sitten vedotaan ympäristötukeen ja väitetään sen olevan tehotonta. Ja tämän vuoksi tukea vaaditaan poistettavaksi. Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea maksetaan liian vähän koska ympäristön tila ei kohene. Ja vielä vähemmän sellainen, että ruoan hintaa tulisi nostaa ja suunnata tämä raha ympäristötoimenpiteisiin. Siis vanhasta käytännöstä poiketen , ei teolllisuudelle eikä kaupan katteisiin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  265. Tuore uutinen kertoo:
    “Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK selvittää mahdollisuuksia viljan käyttöön raaka-aineena energialaitoksissa. Syynä ovat viljan hinnan romahdus ja odotettavissa oleva poikkeuksellisen hyvä sato. Myymättä on vielä myös viime satokauden viljaa.”

    Maksetaanko maataloustukea polttoaineenkin tuotannosta, mitä vilja tässä tapauksessa onvai periikö valtio tuet takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  266. En myöskään kannata ympäristötuen korottamista vaan ehkä olisi paikallaan suurempi maataloustuen remontti. Mutta kyllä ympäristötuesta löytyy ympäristöä auttavia toimenpiteitä. Esimerkiksi lisätoimenpiteissä tuetaan peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Myös lannoitusta rajoitetaan ja varsinkin fosforin osalta ympäristötuella on ollut merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  267. # Osmo Soininvaara kirjoitti 20.8.2009 kello 16:49

    “Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea maksetaan liian vähän koska ympäristön tila ei kohene.
    Ei kyllä pälkähdä. Jos ympäristötukeen ei ole liitetty ympäristöä koskevia ehtoja, miten tämän tuen lisääminen voisi miltään osin auttaa ympäristöä?”

    Olen joka paikkaan tunkenut noita ympäristötuen saamisen ehtoja, ehkä palstan lukijat on niin kiireisiä ettei ehdi niihin tutustua ei niitä luke tarvitse, riittää kun silmäilee niin tajuaa kylla missä mennään

    http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/5FKLsan7m/Ymparistotuen_sitoumusehdot_2009.pdf

    Jos mennään järeämpiin toimiin, vaikka rantapeltojen viljelyn kieltäminen EU:n alueella tai kosteikkojen rakentamiseen kaikkien laskuojien suulle tai kalanviljelyn kieltämistä tai rypsiöljyllä käyvään maatalouskonekantaan konekantaan tai apulanta teollisuudelta kielletään öljyn käyttö tai osa tuotannosta siirretään kasvihuoneisiin suljettuun tuotantoon niin on kai sanomattakin selvää että ruuan hinta on aivan toisissa lukemissa eikä ilman yhteiskunnan mukana oloa näitä ole mahdollista toteuttaa. Nykysysteemissä koetetaan selvitä mahdollisimman halvalla ja viljejöiden syyllistäminen tuntuu olevan osalla päätarkoituksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  268. Ville Viljava
    “Eivät viljelijät kaada “öljyä maahan” eikä tee muutakaan laitonta, maanviljely on toistaiseksi täysin laillista eikä se pilaa vesiä tai ympäristöä.”

    Uskomatonta valehtelua. Saaristomeren rehevöityminen on pääosin oman maataloutemme aikaansaannoksia.

    Ja Tenhusen kannattaisi itse opetella taloustieteitä, eikä syyttää toisia sen osaamattomuudesta. Saarelma niitä harvoja netin keskustelijoita, joka ymmärtää talouden toimintaa kokonaisvaltaisesti ja on mitä ilmeisemmin lukenut kansantaloustieteen kirjan jos toisenkin. Samaa ei voi sanoa Tenhusesta. Yhtään järkevää kansantaloudellista argumenttia en ole hänen suustaan huomannut tulevan, pelkkää höpöhöpöä. Pelkkä hintajoustoon vetoaminen ei ole mikään argumentti.

    Ei kannata kuvitella että voi piilotella kansantaloustieteen terminologian takana, täällä on useita henkilöitä, jotka sekä tuntevat termit että ymmärtävät missä niitä käytetään. Hintajoustolla ei ole käsiteltävän asian kanssa mitään tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  269. Yhtä totta kuin Suomessa ei ole korruptiota niin Suomen yliopistoissa tehdään riippumatonta tutkimusta. Metsäprofessori Erkki Lähde esitti tehometsätalouden vastaisia tutkimustuloksia. Hänet laitettiin disponibilitettiin.
    Helsingin yliopiston julkaisuviitetietokannasta löytyy vain kolme maataloustukea sivuavaa julkaisua ja nekin vasta sanahaulla:
    https://julki.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=maataloustuki&Search_Code=GKEY%5E*&PID=GlZqkblymcc2QUCvIoEpLogVVT3l&SEQ=20090822102730&CNT=100&HIST=1

    Tutkimushanketietokannan 4500 hankkeesta sanalla maataloustuki ei löydy ainuttakaan hanketta. Haulla “maataloustu*” löytyy kuusi osumaa, jotka eivät käsittele maataloustukea.

    Olen työskennellyt tutkijana ja tunnen tiedemaailmaa. Voisin esittää muitakin esimerkkejä, miten valtioyliopiston tutkimus on kaikkea muuta kuin riippumatonta nimenomaan jo tutkimuskohteen valinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  270. Syltty kirjoitti 22.8.2009 kello 10:11

    “”Ville Viljava
    “Eivät viljelijät kaada “öljyä maahan” eikä tee muutakaan laitonta, maanviljely on toistaiseksi täysin laillista eikä se pilaa vesiä tai ympäristöä.”

    Uskomatonta valehtelua. Saaristomeren rehevöityminen on pääosin oman maataloutemme aikaansaannoksia.””

    Syltyllä on varmaan jotain näyttökin voimakkaiden väitteidensä tueksi.

    “Luin jostakin lehdestä mielenkiintoisen artikkelin tuolla otsikolla. Siinä pari Helsingin yliopiston agronomiopiskelijaa oli tutkinut pääkaupunkiseudun ravinnepäästöjä ja vertauskuvallisesti puhuivat pääkaupunkiseudusta päästöineen miljoonan sian sikalana. Ensinnäkin kaikki jätevedet kerätään ja siitä haihdutetaan typpi ilmaan, jossa siitä muodostuu ilmastonmuutosta edistävää kaasua. Sen jälkeen fosfori kiteytetään rakeeksi. Tähän saakka ok. Sitten mielenkiintoista oli mihin nämä rakeet käytetään? Ne käytetään kaupungin viherrakentamisen lannoitteena, niimpä opiskelijat olivat käyneet mittailemassa mereen laskevista sadevesiviemäreistä fosforipitoisuuksia ja tulokset olivat olleet hirvittävän korkeita pitoisuuksia. Että silleen!!
    Taannoin oli pari kuvaa täällä Suomen rannikolta, Kalajoelta ja Helsingistä. Kalajoella, syvintä maaseutua, kirkas vesi ja pohja näkyy. Helsingin edustalla paskavesi lilluu ja huomaa oikeassa laidassa laivan vana, herättää kyllä jotain ajatuksia siitä mistä ne saasteet vesistöihin tulee.”

    http://www.aijaa.com/v.php?i=3888251.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=3888238.jpg
    http://www.aijaa.com/v.php?i=3892195.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  271. “Maatalouspolitiikassa raha on halpaa.” Seuraavaksi ehdottaisin rupattelua metsätalouden valtiomiljoonista. Kyseessä on mm. Kemera-rahat ja metsäkeskukset, joiden lisärahoitusta vaaditaa.

    Minä en millään käsitä, että valtio toimii metsänomistajien vakuutuslaitoksena. Verorahoista korvataan ennätykselliset myyrätuhot, jotka johtuvat metsien raiskaamisesta. Minkään maailman ketut, pöllöt eikä haukat pysty avohakkuiden heinikoissa sikiäviin myyrien armeijohin.

    Palkansaaja ja tavallinen yrittäjä maksaa itse sosiaalivakuutuksensa. Metsänomistajien myyrätuhotkin korvataan verorahoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  272. Evert The NeveRest kirjoitti 22.8.2009 kello 21:23

    “Maatalouspolitiikassa raha on halpaa.”

    Voihan raha halpaa olla mutta kenelle, jotenkin tuntuu että Evert The NeveRestillä olisi asian suhteen hiukan miettimistä. Metsämiljoonista pieni vinki, otahan selvää kuka omistaa Suomen metsät.

    “Yhteiskunnan hyvinvointia on mitattu ulos talonpojan kukkarosta. Taloustutkimus on arvioinut tuottajien menettäneen hyvinvointitappioina saman verran, sen suuruudeksi on kertynyt nyt 570 – 600 miljoonaa euroa vuodessa.
    Unionissa vietettyjen vuosien aikana on käynyt niin, että sen tuomat hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti kaikille suomalaisille. MTT:n Taloustutkimuksen mukaan koko
    yhteiskunta on saanut jäsenyyden ansiosta hyvinvointivoittoa viime vuosina 500 – 700 miljoonaa euroa.
    Taloustutkimuksen mukaan maatalouden tulot ovat laskeneet ja kiintein hinnoin laskettuna,ne ovat yhä kolmanneksen alhaisemmat kuin 10 vuotta aikaisemmin. Ruoan hinta EU-aikana on noussut, mutta muita kuluttajahintoja hitaammin. Se on nyt reaalisesti alhaisempi kuin ensimmäisenä EU-vuonna -95.
    Nykyaikana jokainen aikaansa seuraava ihminen tietää, miten elintarvikkeen hinta jakautuu eri portaiden (tuottaja, alv, teollisuus, kauppa) kesken. Sitä taustaa vasten hän ymmärtää, että EU-tuet eivät ole turvanneet tuottajan asemaa. Ne ovat menneet elintarvikeketjun muiden osien, teollisuuden , kaupan ja KULUTTAJAN hyväksi.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  273. Ville Viljava:”Olet voittanut lotossa ja valitat siitä, kuittaat sekä tuet että puoliilmaisen ravinnon, mietihän nyt uudelleen koko juttu.”

    häh? Sulla on nyt mennyt käsitteet sekaisin. Maanviljelijä kuittaa ne tuet, jotka veronmaksajat kustantavat. Vastineeksi veronmaksajat saavat ostettua jonkun verran edullisempaa ruokaa. Tämä edullinen ruoka on kalliimpaa kuin mitä tuontiruoka olisi ilman kiintiöitä ja tulleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  274. Henri Weijolle: Tuossa Suomen Kuvalehden jutussa oli asiaakin – viimeisessä kappaleessa. Kannattaa lukea sekin.
    Syltty: Ehkä voisit sitten esittää syväanalyysin käsiteltävästä asiasta, kun olet kerran niin viisas. Eli mikä mättää, jos kerran hintajousto ei vaikuta maataloustuotteiden markkinoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  275. Artturi kirjoitti 23.8.2009 kello 21:02

    “Ville Viljava:”Olet voittanut lotossa ja valitat siitä, kuittaat sekä tuet että puoliilmaisen ravinnon, mietihän nyt uudelleen koko juttu.”

    häh? Sulla on nyt mennyt käsitteet sekaisin. Maanviljelijä kuittaa ne tuet, jotka veronmaksajat kustantavat. Vastineeksi veronmaksajat saavat ostettua jonkun verran edullisempaa ruokaa. Tämä edullinen ruoka on kalliimpaa kuin mitä tuontiruoka olisi ilman kiintiöitä ja tulleja.”

    Maataloustuet menee kiistatta kuluttajalle, vieläpä niin että siihen sisältyy tulonsiirto elementti, hyvätuloiset maksaa osan pienituloisten ruokalaskusta.
    Mihin Artturi perustaa käsityksensä että tuontiruoka olisi halvempaa, kauppa on täysin vapaata EU:n sisällä ja pitkälti sen ulkopuolellakin WTO:n puitteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  276. Timo Tenhunen:”Eli mikä mättää, jos kerran hintajousto ei vaikuta maataloustuotteiden markkinoilla?”

    Sinä olet tätä inttänyt ilman mitään todisteita asiasta. Sinulle minkään “syväanalyysin” esittäminen olisi kuin helmien heittämistä sioille, koska olet osoittanut, ettet ole kiinnostunut lainkaan perustelluilla argumenteilla keskustelusta, vaan ainoastaan ylimielisestä jargon-termien heittelystä.

    Ja vastauksena kysymykseesi, se mättää, että hintainformaation ei anneta ohjata tuotantoa, vaan tuottajan toimeentulo on kiinni ennen kaikkea tukiaisista, ei siitä, mitä hän tuottaa ja millä hinnalla sen myy. Pahimmillaan (=pääosassa Suomen maataloutta) tämä johtaa siihen, että tuotetaan tuotteita, joiden pelkät tuotantokustannukset ovat korkeampia kuin niiden myynnistä saatava hinta, puhumattakaan siitä, että tuottajalle olisi varaa maksaa siitä myydystä tuotannosta jotain tuloa, kuten kaikessa muussa tuotannosa tapahtuu tai se lopetetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  277. Timo Tenhunen: Kukaan vähänkään uskottava keskustelija ei tässäkään keskustelussa ole väittänyt etteikö hintajousto vaikuttaisi maataloustuotteiden markkinoilla…

    Noin yleensä kannattaa kuunnella kritiikkiä tahoilta, joiden motiivina ei ole loukata sinua. Sitä annetaan yleensä syystä.

    Maataloudessa mättää se, että viljelijöille maksetaan tukia. Lisäksi maataloudessa mättää se, että se saastuttaa, mutta ei joudu maksamaan oman saastuttamisensa kustannuksia. Tämä saastuttaminen ei lopu, vaikka valtio käyttäisi miten paljon rahaa tahansa sen lopettamiseen niin kauan kuin saastuttaminen on viljelijän oman edun mukaista. Ainoa tapa päästä eroon ylituotannosta on tehdä maatalouden harjoittamisesta kannattamattomampaa ja ainut tapa päästä eroon saastuttamisesta on tehdä siitä haitallista myös viljelijälle itselleen.

    Näiden päätelmien tekemiseen ei tarvitse olla keskimääräistä viisaampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  278. Jos moottoritie rakennetaan peltojen halki tai muuten katkaisee vanhan reitin pelloille, niin se rakennettava “täysimittainen maantiesilta” on ennemminkin moottoritien rakentamiseen liittyvä kustannus, eikä tukea maataloudelle. Vaikka sitten joutaa suurimman osan vuodesta kasvamaan koivua, aktiivipalvelusta muutama traktorikäynti keväin syksyin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  279. Tuossa Suomen Kuvalehden jutussa oli asiaakin – viimeisessä kappaleessa. Kannattaa lukea sekin.

    En nyt ihan ymmärrä, tarkoitatko sitä että sivulauseessa todetaan, että myös Neva ja Pietari kuormittavat Itämerta? Tälläkö heltiää synninpäästö suomalaiselle maataloudelle? Vai sekö, että Itämeri on profiililtaan erilainen kuin Perämeri ja siksi saastuneempi? Mitä väliä sillä on? Olkoon vaikka maailman helpoimmin rehevöityvä meri mutta ei se mikään tekosyy ole sille, että sitä SAA saastuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  280. Artturi kirjoitti 24.8.2009 kello 12:12

    “Maataloudessa mättää se, että viljelijöille maksetaan tukia. Lisäksi maataloudessa mättää se, että se saastuttaa, mutta ei joudu maksamaan oman saastuttamisensa kustannuksia. Tämä saastuttaminen ei lopu, vaikka valtio käyttäisi miten paljon rahaa tahansa sen lopettamiseen niin kauan kuin saastuttaminen on viljelijän oman edun mukaista. Ainoa tapa päästä eroon ylituotannosta on tehdä maatalouden harjoittamisesta kannattamattomampaa ja ainut tapa päästä eroon saastuttamisesta on tehdä siitä haitallista myös viljelijälle itselleen.”

    Maataloudelle ei makseta tukea vaan kuluttajalle, kulut viljelystä ja sen haitoista kuuluu tilaajan maksettavaksi, Artturilta taisi alla oleva jäädä lukematta.

    ““Tuotantoketjussa olevat kustannukset on tähän asti nähty vain tuottajalle kuuluviksi ilman, että kuluttajan tulisi osallistua niihin. Rummutetaan vain esim. sitä, että maatalous kuormittaa vesistöjä, tuottaa kasvihuonekaasuja ja tuhlaa fossiilisia energiavaroja.
    Vaaditaan em. kohteiden korjaamista ilman keskustelua niiden kustannusvaikutuksista. Ts. ruoan pitäisi vaan entisestään halventua ja ympäristön tilan kohentua. Sitten vedotaan ympäristötukeen ja väitetään sen olevan tehotonta. Ja tämän vuoksi tukea vaaditaan poistettavaksi. Kenellekään ei pälkähdä päähän, että tukea maksetaan liian vähän koska ympäristön tila ei kohene. Ja vielä vähemmän sellainen, että ruoan hintaa tulisi nostaa ja suunnata tämä raha ympäristötoimenpiteisiin. Siis vanhasta käytännöstä poiketen , ei teolllisuudelle eikä kaupan katteisiin.””

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  281. Ville Viljava:”Maataloustuet menee kiistatta kuluttajalle, vieläpä niin että siihen sisältyy tulonsiirto elementti, hyvätuloiset maksaa osan pienituloisten ruokalaskusta.”

    Eivät mene. Kuluttajat voisivat ilman tukiaisia ostaa elintarvikkeet maailmanmarkkinoilta samaan tai jopa halvempaan hintaan kuin nyt tuetuilta kotimaisilta maanviljelijöiltä. Tukien poistamisen seuraus kuluttajille ei siis olisi se, että ruokalasku kasvaisi sen verran kuin nykyisin pumpataan rahaa maanviljelijöille, vaan paljon vähemmän tai jopa ei yhtään.

    Jotta tukien poisto nostaisi rajusti elintarvikkeiden hintoja, pitäisi niiden nyt olla selvästi EU:n tai maailmanmarkkinahintoja alempia. Näin ei selvästikään ole, vaan Suomessa on varsin kallis ruoka esim. verrattuna muihin EU-maihin. Tuomalla ruoka muualta kotimaisen tuotannon sijaan ei siis todennäköisesti nostaisi sen hintaa. Joitain poikkeuksia voi olla sellaisten elintarvikkeiden kohdalla, joiden kuljetus on vaikeaa, sanotaan vaikka tuore maito, mutta näiden osuus lopullisesta ruokalaskusta on niin vähäinen, että tuissa säästyvät rahat kompensoivat ne moninkertaisesti.

    Mitä tuohon tulonsiirtoon tulee, niin mikään ei estä jakamasta niitä säästyneitä tukiaisrahoja niin, että kaikki, eivät vain hyvätuloiset voittavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  282. Samuli Saarelma kirjoitti 24.8.2009 kello 14:36

    “Ville Viljava:”Maataloustuet menee kiistatta kuluttajalle, vieläpä niin että siihen sisältyy tulonsiirto elementti, hyvätuloiset maksaa osan pienituloisten ruokalaskusta.”

    Eivät mene. Kuluttajat voisivat ilman tukiaisia ostaa elintarvikkeet maailmanmarkkinoilta samaan tai jopa halvempaan hintaan kuin nyt tuetuilta kotimaisilta maanviljelijöiltä.”

    Samuli Saarelma kirjoittaa satuja, kun liityttiin EU:n tuottajahinnat laskivat 40 prosenttia, hyöty suoraan kuluttajalle, elintarvikkeiden hinta laski 10 prosenttia.
    Maataloustuella korvattiin tuottajahinnan lasku viljelijöille.

    “Elintarviketeollisuuden maksamat maatalouden tuottajahinnat laskivat vuoden 1995 alussa keskimäärin 40 prosenttia. Eniten laskivat viljakasvien ja kananmunien hinnat, yli 50 prosenttia. Lihojen hinnat laskivat lähes 50 prosenttia ja maidon 30 prosenttia.”

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_05_ruuanhinta.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  283. Ville Viljava:”Maataloustuella korvattiin tuottajahinnan lasku viljelijöille.”

    Niin, eli maataloustuki meni niille huonosti tuottaville maanviljelijöille, eikä kuluttajille, kuten sinä väitit. Kuluttajat hyötyivät siitä, että saivat ostaa elintarvikkeensa maailmanmarkkinahintaan (tai tarkemmin sanottuna EU-hintaan). Tämän asian mahdollisti tullien poistaminen (jotka ennen EU-aikaa pitivät tuottajahinnat keinotekoisen korkealla), eivät maataloustuet. Jos maataloustuet nyt poistettaisiin, ei elintarvikkeiden hinnat pomppaisi (joitain poikkeuksia lukuunottamatta) pilviin, vaan pysyisivät siinä maailmanmarkkina/EU-hinnan tienoilla.

    Kuluttajat eivät siis hyödy maataloustukiaisista mitään. Kuluttajat hyötyvät siitä (oli kyseessä sitten t-paidat tai maataloustuotteet), että tuontitullit poistetaan, mikä mahdollistaa ulkomaalaisen kilpailun tulon ennen suojatuille ja siten ylihintaisille markkinoille.

    Olen tätä muistaakseni kysynyt jo moneen kertaan näiltä maatalouslobbyn edustajilta: Jos tukiaiset ovat niin hyvä asia maataloustuotteissa ja niistä hyöty menee kuluttajille, niin miksei sama päde kaikessa muussakin tuotannossa? Miksei kannattaisi valtavilla tukiaisilla ylläpitää suomalaista t-paitaompelua sen sijaan, että ostamme ne Kiinasta? Teidän logiikallannehan kuluttaja olisi se hyötyjä t-paitojen ompelun tukemisessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  284. Samuli Saarelma kirjoitti 24.8.2009 kello 17:44

    “Ville Viljava:”Maataloustuella korvattiin tuottajahinnan lasku viljelijöille.”

    Niin, eli maataloustuki meni niille huonosti tuottaville maanviljelijöille, eikä kuluttajille,”

    Etkö ymmärrä Suomen kieltä vai vedätätkö vain.
    Esim. Ranskan ja Englannin eu-tuet ovat yli kaksinkertaiset tilaa kohti suomeen verrattuna:

    Euroa
    Suomi 8.044
    Ruotsi 8.925
    Tanska 15.503
    Saksa 14.979
    Ranska 19.702
    Englanti 20.525

    “kun liityttiin EU:n tuottajahinnat laskivat 40 prosenttia, hyöty suoraan kuluttajalle, elintarvikkeiden hinta laski 10 prosenttia.”

    Seuraavaan en osaa vastata, viljelijät eivät tukitaloutta halua, viljelijöille ei tukitaloudesta ole mitään hyötyä. Vastustus tukitalouteen siirtymisestä oli rajua ja viljelijät pamputettiin hiljaiseksi, kirjaimellisesti.

    “Olen tätä muistaakseni kysynyt jo moneen kertaan näiltä maatalouslobbyn edustajilta: Jos tukiaiset ovat niin hyvä asia maataloustuotteissa ja niistä hyöty menee kuluttajille, niin miksei sama päde kaikessa muussakin tuotannossa? Miksei kannattaisi valtavilla tukiaisilla ylläpitää suomalaista t-paitaompelua sen sijaan, että ostamme ne Kiinasta? Teidän logiikallannehan kuluttaja olisi se hyötyjä t-paitojen ompelun tukemisessakin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  285. Ystäväni ryhtyi viljemään vanhempiensa tilaa periaatteella kaksi viikkoa keväällä ja kaksi syksyllä. Ihmettelin miksi hänellä oli koko kalusto uutta. Pankijohtaja oli neuvonut, ettei tarvitse maksaa veroja.

    Ystävä keräsi kaikki mahdolliset kuitit ja pani ne tilan kuluihin.

    Maatalouskaupassa oli lista myytävistä traktoreista. Niissä oli ilmoitettu ajotunnit. Käytön kannalta uuden karheaa kalustoa oli pantu kiertoo. Nytkin laman aikaan AEK:n tilastot näyttävät vain pientä notkahdusta uusien traktoreiden rekisteröinnissä.

    Tutkin maatalouden investointitukia, piti oikein hieroa silmiä. Toisin kuin yritystoiminnassa, ehdot ovat löysät summat suuria.

    Mutta yksi asia hyvät ystävät kertokaa se minulle. Missään ei ole mainintaa tuen takaisimaksusta eli pitääkö ollenkaan tilittää takaisin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  286. Osmo Soininvaara: Maataloustuella on monia perusteita ja sen suuruutta pitää arvioida aina siitä lähtökohdasta, minkä perusteella tukea maksetaan. Jos se nähdään pelkkänä elinkeinotukena, niin sopiva vertailukohta on tuo mainitsemasi tuotannon määrä. Jos taasen on tarkoitus turvata kohtuullinen tulotaso maataloudessa työskenteleville, niin olisi sopivaa suhteuttaa se työllisten määrään. Jos halutaan turvata väestön ruokahuolto, niin sopivaa olisi suhteuttaa se väestön määrään. Ympäristö- ja aluetalousvaikutuksille löytyy sitten muita kriteereitä. Jne. Kaikki ovat yhtä oikeita ja kaikkia niitä on syytä käyttää maataloustuen vaikutuksia arvioitaessa.
    Henri Weijo: Suomen Kuvalehden jutussa esitettiin, että Pohjanlahdella maatalouden päästöt sekoittuvat puhtaaseen veteen ja tuloksena on puhdas Pohjanlahti. Suomenlahdella ja Itämerellä maatalouden päästöt sekoittuvat jo valmiiksi likaiseen veteen ja tuloksena on saastunut meri. Minusta näillä on väliä meren kannalta, ei tietysti tietyllä asenteella tänne kirjoittavien kannalta. Vakavammin puhuen, minusta tuntuu, että Suomen maatalouden toimenpiteillä ei ole enää saavutettavissa kovin suuria parannuksia asian suhteen. Ei edes sen lopettamisella. Pientä hienosäätöä voidaan aina toki tehdä ja pienetkin parannukset ovat tärkeitä Itämeren herkälle ekosysteemille. Ympäristöväki on esittänyt lähinnä vain uusia byrokraattisia määräyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä ympäristönsuojelun kanssa. Kaikkein pahinta, mitä Itämerelle voisi tehdä, olisi varmasti se, että Suomen ruokahuolto siirrettäisiin hoidettavaksi Itämeren etelä- ja itärannikolta käsin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  287. Suurin osa tuesta maksetaan hehtaariperustein, joten samalla kun tilakoko on kasvanut, on myös tuki per viljelijä kasvanut. Samoin myös menot. Traktorit on ainakin ennen maksettu metsästä saaduilla voitoilla, ei maatalouden tuloilla. Tukea joutuu myös maksamaan takaisin, jos valvonnassa havaitaan rikkeitä (myös tahattomista rikkeistä joutuu maksamaan). Takaisin perittävät summat voivat olla hyvin suuriakin. Esimerkiksi hukkakauran torjunnan laiminlyöminen, suojakaistojen puuttuminen. Myös ilmoitetut pinta-alat voivat olla eri kuin valvonnassa mitatut, jolloin tukea joutuu maksamaan takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  288. Palstalla valehdellaan niin paljon että väliin pieni kevennys.

    Kaupunkilainen tulkintatapa maanviljelijän tuloista ja tuista:
    + normaali tulo viljelystä omaan käyttöön varmaan samaa luokkaa kuin palkkaväellä
    + veroa ei makseta kun on jotain vähennyksiä
    + talon puolesta hienot koneet joilla saa ajella, eikä tarvitse (voi halutessaan) ostaa mönkijää
    + tämän päälle vielä tukia, aivan varmasti ne ovat verottomia koska veropörssissä olevat verotettavat tulot ovat vähemmän kuin iltalehdessä olevat tukisummat
    + kaiken kukkuraksi vielä ALV-palautuksia
    + ei tarvitse edes kesämökkiä kun saa asua maalla muutenkin
    + ei ruokamenoja kun kaiken saa omalta tilalta
    + eläinten (=lemmikkejä) kustannukset verovähennyskelpoisia
    + asuntoa ei tarvitse hankia sehän on tilalla valmiina
    + tila saadaan perintönä siitä ei tarvitse maksaa mitään
    + työtä ei tarvitse tehdä viljahan kasvaa itsestään
    Ei kun nauttimaan eduista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  289. Suomessa maatalous on suurin vesistön saastuttaja ja senkin vuoksi alkutuotanto pitäisi siirtää suotuisille alueille.

    En käsitä, miten sinilevätilannettakin yritetään ajaa Suomenlahden ja Venäjän syyksi, kun satelliittikuvatkin todistavat aivan muuta. Viime vuoden kesän satellittikuvakoosteesta näkyy, miten mönjät lilluvat laajalla alueella Pohjanlahdella:

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=240527&lan=fi&clan=fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  290. Ville Viljavalle, mitä järkeä tukia on katsoa tilaa kohden? Etenkin siis jos samaan aikaan vakuutellaan, ettei kyse ole siitä, että tuki menee oikeasti viljelijän elättämiseen eikä kuluttajan halpaan hintaan. Oikea tapa laskea on tietenkin tuki suhteutettuna tuotantoon. Kuinka monta tukieuroa menee suomalaisen ruokakilon tuotantoon verrattuna vaikka mainitsemiisi Ranskaan, Saksaan ja Britanniaan?

    Jos tuetaan sitä, että kuluttaja saa halpaa ruokaa (kuten te tunnutte väittävänne), on kuluttajalle herttisen yhdentekevää, tuleeko se ruoka monelta vaiko yhdeltä tilalta. Oleellista hänelle on se, että se on halpaa.

    Tässä Timo Tenhusen pätkässä taisi lipsahtaa se, mistä oikeasti maataloustuessa on kyse:”Jos taasen on tarkoitus turvata kohtuullinen tulotaso maataloudessa työskenteleville, niin olisi sopivaa suhteuttaa se työllisten määrään.”

    Tosiaan, jos ja kun tuo on se oikea syy maataloustuelle, niin sitten tosiaan tilakohtaisessa tarkastelussa on järkeä, mutta tämä johtaa kahteen asiaan. Ensinnäkin sitten pitää lopettaa valehtelu siitä, että tuen tarkoitus on kuluttajahinnan alhaalla pitäminen. Sitä se ei ole.

    Toiseksi ja tärkeämpänä pitäisi perustella, että miksi juuri maataloustyö on sellainen työ, jota pitää suojella, kun taas muissa asioissa annetaan markkinavoimien jyllätä ja kannattamattomien ammattien (t-paitojen ompelija Suomessa) kadota ja uusien kannattavien syntyä tilalle (it-konsultti tms.).

    Minusta on reilua, että niin rikkaassa maassa kuin Suomi kaikille kansalaisille taataan tietty peruselintaso. Mutta tässä asiassa pitää olla tasapuolinen. Ei ole mitään järkeä, että maanviljelijälle, jonka työn arvo markkinoilla on niin matala, ettei hän saa sillä elantoa, taataan maataloustuilla sama tulotaso kuin oikeasti tuottavaa työtä tekeville duunareille ja samaan aikaan sitten työttömät duunarit (joiden tarjoama työ ei myöskään mene markkinoilla kaupaksi) kituuttavat paljon tiukemmissa olosuhteissa.

    Tähänkin perustulo olisi hyvä idea. Perustulo takaisi sekä maanviljelijän että duunarin perustoimeentulon, jos oma työ ei tuota sitä elantoa. Tämän päälle ihmiset voivat sitten puuhastella ihan mitä huvittaa. Jos maanviljelijä voi maata viljelemällä oikeasti tuottaa jotain (eivätkä tuotantokustannukset ylitä tuotteen myyntihintaa, kuten nykyisin on monen tuotteen kohdalla), niin kaikin mokomin vaan tuottakoon. Mutta jos ei, niin häntä ei ole mitään syytä kohdella yhtään paremmin kuin sitä duunaria, jonka työ ei mene kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  291. Viljasatotilasto se vasta mielenkiintoinen on. Suomen viljasato on 3,4 miljoonaa tonnia (sija 57.) Piskuinen Tanska tuottaa jo 9,2 mtonnia. Suomen hehtaarisato on 2897 kg/ha, Ruotsin 4497 kg/ha, Tanska 6 075 kg/ha ja Benelux-maissa liipotetaan yli 7000 kiloa per hehtaari.

    Afrikassa Egypti on kärjessä, mutta hännänhuippuina on joukko suotuisten alueiden kehittyviä maita, joiden maataloudenlta puuttuu infrastruktuuri.

    On sulaa hulluutta ylläpitää työvoimaltaan marginaalista, tappiollista ja saastuttavaa elinkeinoa yllä tukiaisilla, jotka nyt nostattavat valtion velkaa miljardeilla.

    Tilasto:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  292. Samuli Saarelma kirjoitti 25.8.2009 kello 13:17

    “Ville Viljavalle, mitä järkeä tukia on katsoa tilaa kohden? Etenkin siis jos samaan aikaan vakuutellaan, ettei kyse ole siitä, että tuki menee oikeasti viljelijän elättämiseen eikä kuluttajan halpaan hintaan. Oikea tapa laskea on tietenkin tuki suhteutettuna tuotantoon. Kuinka monta tukieuroa menee suomalaisen ruokakilon tuotantoon verrattuna vaikka mainitsemiisi Ranskaan, Saksaan ja Britanniaan?”

    Saarelman järkytyksen voi hyvin ymmärtää,onhan esitetty murskaavia todisteita jolla hänen teoriansa on ammuttu alas. Sama pätee Evert The NeveRestin teorioihin joiden mukaan “kannattamaton” viljely pitäisi lopettaa koko maailmasta.

    EU:n tuet ovat varsin kohtuulliset eli voidaan sanoa että osataan sitä muuallakin.

    Korkein tuki Sveitsin, Norjan ja Japanin tuottajille Maatalouden tuki nousi 324 mrd ecuun viime vuonna
    ——————————————————————————–
    Yli vuosikymmenen jatkunut maataloustuen supistuminen katkesi viime vuonna. OECD-maiden maatalouden saama kokonaistuki kasvoi perjantaina julkistetun OECD:n maatalousraportin mukaan 27,5 miljardia ecua viime vuonna ja kohosi yhteensä 324,0 miljardiin ecuun.
    ——————————————————————————–
    Asukasta kohti laskettuna maatalouden tuki nousi 198 ecusta 223 ecuun. Eniten maatalouttaan tukivat viime vuonna eri mittareilla mitattuna Sveitsi, Norja ja Japani. Niiden henkeä kohti laskettu maatalouden kokonaistuki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.
    Euroopan unionin kansalaiset tukivat maataloutta 341 eculla. Jokainen Yhdysvaltain kansalainen maksoi maataloudelle viime vuonna tukea 325 ecua. Syynä maataloustuen
    kasvuun oli ylituotannon lisääntyminen ja maailmanmarkkinahintojen lasku.
    Suhteellisesti korkeinta tukea maataloudelle maksoivat Sveitsi, Norja ja Japani. Sveitsissä tuottajatuen osuus tuotannon arvosta nousi viime vuonna 68 prosentista 73
    prosenttiin ja Norjassa 65 prosentista 70 prosenttiin. Islannin tuottajatuki nousi viime vuonna 58 prosentista 69 prosenttiin. Elintarpeiden hintataso suhteessa maailmanmarkkinahintoihin oli viime vuonna korkein Sveitsissä. Maan kuluttajahinnat olivat OECD:n katsauksen mukaan 2,63 kertaa korkeammat kuin markkinahinnat. Japanissa suhde oli 2,13, Norjassa 2,12, EU:ssa 1,48 ja Yhdysvalloissa 1,03.Tuottajatuen osuus tuotannon arvosta nousi viime vuonna Japanissa 61 prosentista 63 prosenttiin, vaikka tuottajatuki euroissa ilmaistuna laski 46,4 miljardista 43,9 miljardiin euroon. Japanin koko maataloustuki laski viime vuonna 56,5 miljardista eurosta 50,8 miljardiin euroon.
    Veroina Japanin koko maataloustuesta maksettiin viime vuonna 9,7 miljardia euroa. Kuluttajat maksoivat elintarpeiden korkeampina hintoina Japanin maataloudelle tukea 69,0 miljardia euroa. Japanin kuluttajahintataso oli Sveitsin jälkeen maailman korkein.Etelä-Korean tuottajatuki laski viime vuonna 66 prosentista 59 prosenttiin maatalouden tuotannon arvosta. Henkeä kohti Korea tukimaataloutta kokonaisuudessaan 308
    eurolla. Turkin tuottajatuki nousi 31 prosentista 39 prosenttiin. Maan maatalouden henkeä kohti laskettu kokonaistuki oli 315 euroa.Australian tuottajatuki pysyi viime vuonna 7 prosenttina tuotannon arvosta. Kanadan tuottajatuki nousi 14 prosentista 16 prosenttiin maataloustuotannon arvosta.Riisiä ja maitoa tuetaan eniten
    Korkeimman suhteellisen tuen maissa maataloudelle maksettu tuki on selvästi korkein myös kokopäiväistä viljelijää tai peltoalaa kohti laskettuna. Japanin tuottajatuki
    maanviljelijää kohti oli viime vuonna 19 000 euroa ja hehtaaria kohti 8 786 euroa.
    Sveitsissä viljelijää kohti laskettu tuki oli 30 000 euroa ja Norjassa 29 000 euroa. Hehtaaria kohti tuottajatukea maksettiin Sveitsissä 3 031 euroa ja Norjassa 2 348 euroa.
    OECD-maiden keskimääräinen tuottajatuki viljelijää kohti oli viime vuonna 10 000 euroa. Vastaavasti keskimääräinen hehtaarituki oli 187 euroa. Yhdysvalloissa
    tuottajatukea maksettiin 17 000 euroa viljelijää kohti ja 100 euroa hehtaaria kohti.
    EU:n tuottajatuki oli OECD:n katsauksen mukaan viime vuonna 17 000 euroa maanviljelijää ja 800 euroa hehtaaria kohti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  293. “Osaako joku sanoa, mikä on maataloustuen määrän ja viljelijäiden määrän välinen korrelaatio. Onko tukipotti pudonnut samassa suhteessa kuin viljeliöiden määrä.”

    Tarkkoja viitteitä ei ole, mutta muistaakseni jokunen vuosi sitten Kauppalehden viikkoliitteessä (Presso vai mikä se oli?) oli kuva, jossa maataloustuen saajien määrä osoitti yhtä tukevasti kaakkoon kuin yhteensä maksetun tuen määrä koilliseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  294. Voitaisiinko ajatella että tuki suhteutettaisiin tuotokseen. On kai kohtuullista että yhden sadon Suomessa tuki on puolet siitä mitä kahden sadon maissa.

    ps. En ole missään muualla nähnyt niin jättiläismäisiä voikukkia ja nokkosia kuin Kokemäenjoen peltojen rantapenkereillä. Sato täällä vaatii, niinkuin ennenvanhaan sanottiin, reilut väkilannoitteet. Junassa oli kerran seminaariin menossa tutkijoita. Juttelivat, että Limingan seudulla maahaan on lykätty lannoitetta niin paljon, että ei ikinä tarvitse lannoittaa. Miksi nämä tutkijat eivät julkista tutkimuksiaan? Kenen leipää syöt sen lauluja lauluja laulat sanoo sananlaskukin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  295. Evert The NeveRest kirjoitti 25.8.2009 kello 23:44

    “Voitaisiinko ajatella että tuki suhteutettaisiin tuotokseen. On kai kohtuullista että yhden sadon Suomessa tuki on puolet siitä mitä kahden sadon maissa.”

    EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 – 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha).

    “ps. En ole missään muualla nähnyt niin jättiläismäisiä voikukkia ja nokkosia kuin Kokemäenjoen peltojen rantapenkereillä. Sato täällä vaatii, niinkuin ennenvanhaan sanottiin, reilut väkilannoitteet. Junassa oli kerran seminaariin menossa tutkijoita. Juttelivat, että Limingan seudulla maahaan on lykätty lannoitetta niin paljon, että ei ikinä tarvitse lannoittaa. Miksi nämä tutkijat eivät julkista tutkimuksiaan? Kenen leipää syöt sen lauluja lauluja laulat sanoo sananlaskukin.”

    Lannoituksen on perustuttava “Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta” -kohdan mukaisesti riittävän usein tehdyn viljavuustutkimuksen tulokseen ja vuosittaiseen viljelysuunnitelmaan.
    Käytettyihin ravinnemääriin lasketaan mukaan sekä
    väkilannoitteiden että mahdollisesti käytetyn karjanlannan ja vastaavien orgaanisten lannoitteiden sisältämät ravinteet.

    tcrown kirjoitti 25.8.2009 kello 23:39

    “Osaako joku sanoa, mikä on maataloustuen määrän ja viljelijäiden määrän välinen korrelaatio. Onko tukipotti pudonnut samassa suhteessa kuin viljeliöiden määrä.”

    Maataloustulo on pudonnut Suomessa puoleen kymmenessä vuodessa eli EU aikana ja viljelijöiden määrä miltei puolittunut, siinä on korrelaatiota riittämiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  296. Ville Viljava, pitkässä postauksessasi esitit paljon lukuja, muttet sitä, paljonko tärkeintä, eli mitä tuki on tuotettua viljakiloa kohden.

    Sadoista kirjoitit:”Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 – 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha)”

    Mikä on tälle lähteesi? Se Evertin lainaama Tilastokeskuksen luku (otettu vuosilta 1998-2001) on melko tarkkaan sama kuin tuo EU:n luku. Ja vaikka se olisi tuo 3400 kg/ha, niin silti Suomi ei mahtuisi maailman top 40 listalle (jossa esim. kaikki muut Pohjoismaat Islantia lukuunottamatta ovat ja Tanska on siis tuosta noin kaksinkertainen).

    Luulisi siinä olevan jotain osviittaa Suomen maatalouden tehokkuudesta, että hehtaarisadoissa jäämme jopa sellaisten maiden kuin Surinam, Vietnam ja Papua-Uusi Guinea taakse. Näissä maissa infrastruktuuri, lannoitteiden käyttö ja koneistus on pakko olla paljon alemmalla tasolla kuin Suomessa ja siitä huolimatta ne pesevät suomalaisen maajussin hehtaaria kohden saatavassa sadossa. Ainoa syy, miksi he pesevät Suomen mennen tullen, on se, että siellä maanviljely on ilmasto-olosuhteiden vuoksi oikeasti järkevää, eikä kyse ole veronmaksajien tekohengityksellä pystystä pidetystä touhusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  297. Samuli Saarelma kirjoitti 26.8.2009 kello 12:23

    “Ville Viljava, pitkässä postauksessasi esitit paljon lukuja, muttet sitä, paljonko tärkeintä, eli mitä tuki on tuotettua viljakiloa kohden.”

    Keskustelu on hankalaa kun olet niin perusteellisesti ulkona perusasioitakin, viitesadon mukaan määräytyy peltotuet ja Suomen alhaisen, onnettomien yhteensattumien vuoksi, viitesadon takia tuet on esim. Ranskassa ja Saksassa liki kolminkertaiset Suomen tukiin nahden. Etelä Suomen satotasot on miltei kaksinkertainen viitesatoon verrattuna hehtaaria kohden mutta maamme laajuus pudottaa keskisadot alhaiseksi. Tuki hehtaaria kohden on siinä 600 euroa, mitä siitä viljelijälle jää voi katsoa vaikka Taloustohtorin sivuilta

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  298. Artturi kirjoitti 26.8.2009 kello 9:52

    “Ville Viljava: Kertaus on opintojen äitä: Se, että muualla maksetaan korkeita tukia on syy olla maksamatta tukia Suomessa. Ei syy maksaa niitä.”

    Yrittääkö Artturi olla nokkela on hyvä muistaa että tukitalous ei ole tuottajien keksintöä vaan yhteiskunnan, tukitaloudella se takaa itselleen edulliset, laadukkaat ja varmat elintarvikkeet ei siinä viljelijää ole ajateltu hetkeäkään. Toden totta kertaus on opintojen äiti.

    “Tilastokeskuksen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa jakaantuen eri osapuolille siten, että maataloustuottajat saivat maataloustulona 0, 9 mrd euroa, valtio rahastaa ruuan alv- ja alkoholiverona 4 mrd, tuontielintarvikkeiden osuus noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osapuolille kuluu runsas 10 mrd euroa. Valtio ja muut kotimaiset osapuolet ottavat ruokaketjusta siis 83 prosenttia. Elintarvikkeiden perustuottaja, viljelijä saa työpanokselleen ja yritykseensä sijoittamalleen omalle pääomalleen yhteensä vain 5 prosentin siivun.
    Valtion tuella on ruokalaskua kevennetty runsaalla miljardilla eli 6 prosentin verran. Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?
    Viljelijä saa elintarvikeketjun rahavirroista vajaan miljardin. Elintarvikeketjun muut kotimaiset osapuolet lohkaisevat 14 miljardia. Tuontielintarvikkeiden ostoon kuluu vain runsas kaksi miljardia. Rahavirrat olivat v. 2005 yhteensä 20,5 miljardia euroa. Tässä huoltovarmuuden lisäksi toinen syy, miksi maataloutemme alasajoa esittäneet kansantalousteoreetikot eivät ole saaneet kannatusta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  299. Ville Viljava:”Tuki hehtaaria kohden on siinä 600 euroa” ja tuohon yhdistetään se Suomen alle 3 tonnin hehtaarisato, niin tätä voi verrata vaikka siihen, mitä kirjoitit USA:sta, jossa hehtaarituki on 100 euroa ja hehtaarituotto suunnilleen kaksinkertainen. Jos EU:n keskimääräinen hehtaarituki on 800 euroa, niin sekin pesee Suomen mennen tullen. Niiden tilastokeskuksen lukujen perusteella EU:n keskimääräin tuotto lienee siellä 5000 kg/ha paremmalla puolella.

    En siis oikein tiedä, mitä ruikutat huonoista viitesadoista, kun selvästikin suomalainen viljelijä näyttäisi saavan parempaa tukea tuotettua viljakiloa kohti (jopa sinun 3400 kg/ha käyttäen) kuin keskimäärin EU:ssa USA:sta nyt puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  300. Samuli Saarelma kirjoitti 26.8.2009 kello 13:37

    “En siis oikein tiedä, mitä ruikutat huonoista viitesadoista, kun selvästikin suomalainen viljelijä näyttäisi saavan parempaa tukea tuotettua viljakiloa kohti (jopa sinun 3400 kg/ha käyttäen) kuin keskimäärin EU:ssa USA:sta nyt puhumattakaan.”

    Saarelma on kova poika säveltämään, EU:n keskisato on noin 3300 kiloa eli sattumoisin sama mikä Suomenkin viitesadon kuuluisi olla ja tuolla sadolla kuuluisi irrota tuo 800 euroa per hehtaari. Suomen viitesato on kuitenkin virheellisesti tuo 2900 kiloa jolla tukea tulee 560 euroa parhailla viljely alueilla eli takkiin tulee keskimääräisellä tilalla noin 8000 tuhatta euroa vuosittain. Etelä Suomen tiloilla vieläkin enemmän, keskisadot on siinä 5-6 tonnia hehtaarilta. Hehtaaria kohden laskien esim, Saksan ja Ranskan tukitaso on miltei kolminkertainen Suomen tukiin verrattuna.
    USA on oma lukunsa, siellä tukijärjestelmä on erilainen ja viljellään rahakkaampia kasveja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  301. Ville Viljava:”EU:n keskisato on noin 3300 kiloa “.

    Mistä ihmeestä tämä luku on tempaistu? Tässä sieltä Tilastokeskuksen sivulta otettuja EU-maiden tuotantolukuja (kg/ha):

    Belgia ja Luxemburg 7 549
    Alankomaat 7 495
    Ranska 7 175
    Britannia 6 871
    Irlanti 6 851
    Saksa 6 593
    Tanska 6 075
    Itävalta 5 580
    Italia 5 016
    Ruotsi 4 497
    Unkari 4 462
    Tšekki 4 167
    Slovakia 3 683
    Kreikka 3 505

    (Tuon jälkeen lista loppui, tai Suomi oli siellä mainittu luvulla 2 897.)

    Tuosta jää minusta puuttumaan merkittävistä maatalousmaista vain Espanja ja Puola. Niissä tuotannon pitää olla todella alhainen, jotta keskiarvo painuisi lähellekään tuota sinun mainitsemaasi 3300 kg/ha etenkin, kun tuolla oli jo mukana esim. Ranska ja Saksa, jotka ovat kaksi EU:n suurinta tuottajaa. Tilastokeskuksen lähdeaineistosta löytyi antoi Puolalle 2913 kg/ha ja Espanjalle 3188 kg/ha, eli nippa nappa tuon antamasi keskiarvon alapuolella.

    Sitä lähdeaineistoa käyttäen sainkin sitten laskettua tuon EU-keskiarvon. Se on 4622 kg/ha, eli yli 50% korkeampi kuin Suomessa. Jos uudet itäeurooppalaiset EU-maat jätetään pois laskuista (koska itsekin koko ajan vetoat Länsi-Euroopan maiden saamiin tukiin, etkä ole sanallakaan maininnut uusien maiden saamasta tukitasosta), niin keskiarvo on 5607 kg/ha eli melko tarkkaan kaksinkertainen Suomen lukuun verrattuna.

    Mistä siis olet tuon antamasi luvun tempaissut?

    Entä mistä olet sen Suomen “oikean” luvun ottanut, kun se ei pidä yhtä sen puoleen tuon Tilastokeskuksen kuin sen esittämäsi EU-arvion kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  302. Ville Viljava:”tukitalous ei ole tuottajien keksintöä vaan yhteiskunnan”

    Samalla tavalla varmaan ammattiyhdistysten erityisasemakin on yhteiskunnan, ei ammattiliittojen keksintö?

    Se, että jotain on päätetty eduskunnassa ei tarkoita sitä, että se on kansan tahto tai että se olisi hyväksi yhteiskunnalle. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että enemmistö kansanedustajista, jotka olivat salissa äänestivät sen puolesta.

    “Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa”

    Onko tähän laskettu mukaan tuet? Sen lisäksi suuri osa tuosta 10 miljardista säästettäisiin, jos Suomessa ei viljeltäisi vaan ruoka ostettaisiin muualta. Tähän ei oo myöskään laskettu mukaan ympäristölle aiheutunutta haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  303. Samuli Saarelma kirjoitti 27.8.2009 kello 13:41

    “Ville Viljava:”EU:n keskisato on noin 3300 kiloa “.
    Mistä ihmeestä tämä luku on tempaistu? Tässä sieltä Tilastokeskuksen sivulta otettuja EU-maiden tuotantolukuja (kg/ha):”

    Saarelma on tarkkana kuin porkkana siitä piste Saarelmalle, tuo 3300 oli euroopan keskiarvo mutta itse asiaa se ei muuta miksikään Suomen tukitaso kärsii virheellisestä viitesadosta ja erityisesti päätuotanto alue eteläsuomi. Tuo 3,4 tonnia löytyy vaikka tästa MMM:n tiedotteesta.

    http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm

    Artturi kirjoitti 27.8.2009 kello 14:15

    “Ville Viljava:”tukitalous ei ole tuottajien keksintöä vaan yhteiskunnan”

    Samalla tavalla varmaan ammattiyhdistysten erityisasemakin on yhteiskunnan, ei ammattiliittojen keksintö?”

    Artturilla puolestaan on pallo niin hukassa ettei tuohon voi enää edes vastata, Artturin on hyvä lukea alla oleva.

    “Ruoka pitäisi tuottaa ja teettää halpatyövoimalla, jotta se olisi entistä halvempaa. Maataloustuet tulisivat näin tarpeettomiksi, jolloin rahaa säästyisi, MIHIN ?
    On se ihme ja kumma kun ruoka ei saisi maksaa mitään. Sen pitäisi tulla kuluttajalle alle tuotantokustannusten. Valtio on velvoitettu subventoimaan kuluttajaa maksamalla maatalouden tuottajille puuttuva osa kustannuksista ,palkasta ym. kuluista.
    On toki ymmärrettävä heikosti toimeentulevien asema, rahat eivät riitä elinkustannuksiin, ruokaan, vuokriin ja muihin elämiseen liittyviin menoihin.
    Suurinta meteliä pitävät kuitenkin kohtuullisesti toimeentulevat kansalaiset. Rahaa kyllä kulutetaan runsaasti ökyomakotitaloihin, kodin viihde-elektroniikkaan (kotiteatterit), talviasuttaviin huviloihin veneineen , mönkijöineen, moottorikelkkoineen , 2-3 autoon /kotitalous, ulkomaan matkoihin, kalliisiin harrastuksiin (elitistiset taiteet), kuntoklubeihin ….
    Tuo hysteerinen kuluttaminen on mennyt jo niin pitkälle, että perhe-elämä on suomalaisilla kärsinyt. Lapset on jätetty kasvamaan yksinään viihdemaailman hoteisiin, kun vanhemmilla on liian kiire kaiken kuluttamisen ja kokemisen keskellä.
    Toki työelämä vaatii veronsa, mutta loppuaika on pyhitettävä perhe-elämälle ja palattava perusarvojen mukaiseen elämäntyyliin.
    Ruokaan menee suomalaisilla keskimäärin 12 % kaikista menoista, ruoka ei koskaan ole ollut näin halpaa. Kaikkeen muuhun tarpeelliseen ja tarpeettomaan sälään kuitenkin leijonanosa. Ruoka vain maksaa liikaa ei mikään muu.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  304. Ville Viljava, ensin pisteet siitä, että tunnustit kirjoittaneesi hölynpölyä aiemmin. Suomen hehtaarisadot ovat siis paljon alemmat kuin keskimäärin EU:ssa puhumattakaan EU:n “vanhoista” jäsenmaista.

    Sitten tuohon tunteelliseen vuodatukseesi:”On se ihme ja kumma kun ruoka ei saisi maksaa mitään.”

    Edelleenkään tästä ei ole maataloustukien vastustuksen kohdalla kyse. Kyse on siitä, että ruoka saa kyllä maksaa sen, mitä se vapailla markkinoilla maksaa, mutta jos sitä ei pysty sillä hinnalla tuottamaan, niin on parempi pistää pillit pussiin kuin jatkaa kyseistä kallista harrastusta veronmaksajien rahoilla.

    Sama pätee vaikka siihen mainitsemaasi (öky)viihde-elektroniikkaan. Jos sitä pystyy suomalainen yrittäjä tuottamaan siihen hintaan, että se käy kaupaksi, niin hyvä. Jos taas ei pärjää vaikkapa kiinalaisille kilpailussa, niin sitten on parasta keksiä jotain muuta tekemistä, eikä aloittaa kiukuttelua kuluttajille siitä, että heidän pitäisi joko maksaa elektroniikasta ylihintaa vain siksi, että se on tuotettu Suomessa tai maksaa verojen kautta suomalaiselle elektroniikkafirmalle tukiaisia, jotta se voisi myydä tuotteensa samaan hintaan kuin kiinalainen, vaikka tuotantokustannukset ylittäisivät hinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  305. Samuli Saarelma kirjoitti 27.8.2009 kello 17:48

    “Ville Viljava, ensin pisteet siitä, että tunnustit kirjoittaneesi hölynpölyä aiemmin. Suomen hehtaarisadot ovat siis paljon alemmat kuin keskimäärin EU:ssa puhumattakaan EU:n “vanhoista” jäsenmaista.”

    Mikä pienemmissä hehtaari sadoissa Saarelmaa kyrsii ei sitä kukaan ole kiistänyt sen seurausta on vain se että tukitaso “vanhoissa eu maissa” hehtaaria kohden on liki kolme kertaa korkeammat kuin Suomessa. Kuluttajan ruokalaskua se ei lisää senttiäkään.

    “Edelleenkään tästä ei ole maataloustukien vastustuksen kohdalla kyse. Kyse on siitä, että ruoka saa kyllä maksaa sen, mitä se vapailla markkinoilla maksaa, mutta jos sitä ei pysty sillä hinnalla tuottamaan, niin on parempi pistää pillit pussiin kuin jatkaa kyseistä kallista harrastusta veronmaksajien rahoilla.”

    Saarelman ajatuksen juoksu nyt pätkii pahemman kerran, Saarelma on varmaan kouluja käynyt,jopa niin paljon,että teoriat on opittu,oikeassa elämässä kaikki vaan ei toimi teorian mukaan.
    Asennekin on oikea,mikäli oikea asenne on maatalousvastaisuus Suomessa.
    Mutta osaako Saarelma vastata kysymykseen, olen tämän kyllä esittänyt ennenkin, miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle.Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille.Moderni tehdashan voi olla jopa Kiinassa joten tuottavuuteen ei kannata vedota, eli koko Suomi voi laittaa “pillit pussiin” sillä jokainen Suomalainen työntekijä voidaan korvata monta kertaa halvemmalla ulkolaisella työntekijällä koska vain, esteenä on vain SAK. Miten Saarelma aikoo murtaa SAK:n vallan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  306. Palstalla on muutama kirjoittelija joita olen kutsunut ammatti valehtelijoiksi, keräsin otteita heidän kirjoituksistaan ja niitä tuli monta sivua siis otteita jotka ovat selviä valheita. Johtavana ajatuksena niissä on että maailmalla on joku kauppa mistä voi ostaa maailmamarkkina hintaisia elintarvikkeita ja ne on edullisempia kuin nyt myynnissä olevat, jotka tekee kalliiksi maataloustuki.
    -Kysymys yksi, missä tämä kauppa sijaitsee.
    -Kysymys kaksi, paljonko edullisemmin saisimme sieltä elintarvikkeemme siis paljonko hinta laskisi kaupassa.
    -Kysymys kolme, mitä maksaisi vapautuvan työvoiman työllistäminen kun nykyinenkin työttömyyden hoito maksaa noin nelisen miljrdia.
    -Kysymys neljä, mistä rahat ulkolaisten elintarvikkeiden ostoon, nykysysteemissä raha pyörii kotimaassa ja on hyvä sijoitus veronmaksajalle.

    “Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.”

    “Kotimainen elintarvikeketju työllistää tällä hetkellä suoraan 130 000 henkeä, eli noin 5 % työllisistä. Maatalous työllistää suoraan noin 90 000 ja lisäksi elintarviketeollisuus työllistää vajaat 40 000 henkeä. Näiden lisäksi elintarvikeketju työllistää välillisesti muillakin toimialoilla, esimerkiksi kaupassa ja kuljetuksissa vähintään saman verran kuin maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa yhteensä. MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Taloustutkimuksen mukaan karkea kokonaisarvio elintarvikealan työllisyysvaikutuksista on lähes 300 000 henkeä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  307. Ville Viljava:”miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle.Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille”

    Jos puhutaan teollisuustuotteista, niin tuossa ei ole mitään tukea. Suomalainen on vain sen verran tuottavampi, että hänelle on varaa maksaa paljon korkeampia palkkoja kuin kiinalaiselle. Hän on paremmin koulutettu, hänellä on paremmat koneet käytössään jne. Joka tapauksessa, jos tuotteet käyvät kaupaksi maailmalla ja niiden myynnistä on varaa maksaa työntekijöille palkkaa, kyse ei ole mistään tuesta.

    Palveluammattien kohdalla asia hieman monimutkaisempi, koska maahanmuuttosäännösten vuoksi kiinalainen ei saa tulla Suomeen tekemään sitä palvelutyötä. Tätä voi pitää jonkinlaisena protektionismina, mutta silloinkaan asia ei ole yhtä yksinkertainen kuin maatalouden kohdalla. Maataloustuotteiden tuonnista ei ole juuri mitään haittaa (ennemminkin sitä on omasta tuotannosta saastumisen muodossa), mutta massiivisesta maahanmuutosta seuraisi sosiaalisia ym. ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  308. Ville Viljava:”jolloin rahaa säästyisi, MIHIN ?”

    Mihin tahansa ihmiset itse sitä haluavat käyttää. Jos he valitsevat käyttävänsä sen maataloustukiin, niin mikäs siinä, mutta oletettavasti he löytävät sille parempaakin käyttöä.

    “On se ihme ja kumma kun ruoka ei saisi maksaa mitään.”

    Tottakai se saa maksaa vaikka kuun taivaalta, kunhan se maksaa ilman tukia muodostuvan markkinahinnan.

    “Ruoka vain maksaa liikaa ei mikään muu.”

    Kaikki hyödykkeet joiden hintaan nostetaan typerällä politiikalla maksavat liikaa, ei pelkästään ruoka. Tosin minkään muun teollisuuden alan tuet eivät maksa niin paljoa yhteiskunnalle kuin maataloustuet. Siksi niistä kannattaa pitää enemmän ääntä kuin vaikka telakkatuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  309. Samuli Saarelma kirjoitti 28.8.2009 kello 9:02

    Ville Viljava:”miksi suomalaisen maataloustuotteen hintaa saa verrata maailman halvimpiin maataloustuotteisiin ja sanoa ,että erotus on kaikki tukea maataloudelle.Mutta suomalaisten palkkoja ei saa verrata kiinalaisten eikä edes virolaisten palkkoihin puhumattakaan ,että erotus olisi jotain tukea suomalaiselle duunarille”

    “Jos puhutaan teollisuustuotteista, niin tuossa ei ole mitään tukea. Suomalainen on vain sen verran tuottavampi, että hänelle on varaa maksaa paljon korkeampia palkkoja kuin kiinalaiselle.”

    Tajuaako Saarelma varmasti nyt mitä kirjoittaa, tekisi mieli kommentoida oikein kunnolla mutta olkoon nyt, olen työskennellyt kiinalaisia kaivinkoneita maahan tuovassa yrityksessä ja käynyt myös kyseisellä tehtaalla ja annatteluun olisi kyllä nyt aihetta. Kiinalaisten keskipalkka on siinä 100 euroa kuukaudessa.

    Artturi kirjoitti 28.8.2009 kello 9:09

    ““Ruoka vain maksaa liikaa ei mikään muu.”

    Kaikki hyödykkeet joiden hintaan nostetaan typerällä politiikalla maksavat liikaa, ei pelkästään ruoka. Tosin minkään muun teollisuuden alan tuet eivät maksa niin paljoa yhteiskunnalle kuin maataloustuet. Siksi niistä kannattaa pitää enemmän ääntä kuin vaikka telakkatuista.”

    Maataloustuki ei maksa yhteiskunnalle mitään päinvastoin, alkutuotannosta tulee se arvonlisä mitä muu yhteiskunta hyödyntää, jäikö Artturilta huömaamatta tämä.

    “Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  310. Itku pääsee kun nyky web2.0 aikana taas eksyy lukemaan ihmisten kontribuutiota. Hyvin tuntuu ajattelijoilla riittävän aikaa perustella asioita joista ei tunnuta ymmärtävän juuri mitään laajemmassa kaavassa. Selvästikkin lisääntyneen vapaa-ajan käyttäminen täälläkin johtuu siitä että yhteiskuntamme tehokkuus ja tuottavuus on kokonaisuudessaan noussut ihan varmasti samaa tahtia kuin palkankorotuskierrokset. Mistä se raha tulee. Ja hinnatkin taas nousee, paljonko siitä leivän hinnasta taas olikaan se alkutuottajan osuus. Ainiin, tukiaisissahan taisi olla kanssa niitä korotuskierroksia vai oliko. Mikähän se modulaatio (eli tukien mukauttaminen) olikaan, hienosti on siinäkin sanamuoto esitetty.

    Euromääräiset luvut tuntuvat monella kirjoittajalla isoilta, ja suhteellisuuden taju loppuu ja kauhistellaan vaan kovasti. Verrataan nyt taas sitä kansalaisen maksamaa ympäristötukea ja vaikkapa käyttövettä, jälkimmäinen maksaa kolme kertaa enemmän ja varaa on mm auton ja pihakiveysten pesemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  311. Olipas mielenkiinoinen blogi Soininvaaralla,meni useampi tunti lukiessa.Pakko oli ruveta kommentoimaan hieman.

    “Aivan aluksi”,lainaten erästä puoluejohtajaa,lukiessa tuli hieman ristiriitainen olo,koska suuret navetat voivat tuottaa maitoa kannattavammin,eli vähemmällä tuella kuin pienet.Ainakin teoriassa,taas toisaalta moni kirjoittaja halusi lähiruokaa pieniltä tiloilta,ja samaan aikaan maatalous tukien loppua….

    Eli,pitäiskö keksiä jotain siltä väliltä?

    Mitä investointi tukiin tulee,näyttäähän niitä prosentteja katsellessa tuntua siltä,että navetat tulee tänne ilmaiseksi….mutta,jos joku on katsonut joskus spede show:n prosentti ostaja,ymmärtää,mitä seuraavaksi kirjoitan.

    Tuki prosentti on korkea,jopa yli 50,mutta,se hinta joka on nk.hyväksytty kustannus,on noin puolet siitä,mitä nyky navetta maksaa,eli todellisempi tuki prosentti olisikin jotain vähän yli 20 prossaa.On nimittäin ihan ite tullu kokeiltua asiaa.

    Ja vielä,tos aika alussa oli yksi teksti,jossa sanottiin että lehmä on tuhlaavainen,oikeastaan turha eläin,osoittaa vaan täydellistä tietämättömyyttä.Siis nauta on ainoa eläin,joka muuttaa ihmisravinnoksi,sellaisen kasvimassan,jota ihminen sellaisenaan ei voi käyttää hyväkseen.Ja jos joku päivä isoon pilliin puhalletaan,sianlihan ja kananmunan tuotanto päättyy,ja vaje korvataan maitorasvalla,asiaan löytyy suunnitelma,ainakin meitä koulutetaan….Kuten varmaan on helppo ymmärtää,maidon ja sitä kautta lihan tuotanto kuuluu luonnostaan tänne,Suomen puoleen väliin.Etelämpänä on paremmat senssit viljellä viljaa.
    Soininvaaran kans samaa mieltä,et maitoa aivan liian paljon markkinoilla,kiitos EU:n,ja kiiniön poisto suunnitelma.
    Mutta lopullinen totuus on se,maidon polkumyynti hinta revitään tuottajan selkänahasta.Omalla tilallani nää kaks hinnan laskua tänä vuonna merkitsee n.9000euroa kuussa.

    Ja ainakin tämän navetan saa käydä katsomassa,koska vaan.MUTTA PÄIVÄLLÄ,JA TILANVÄEN LÄSNÄ OLLESSA.(KETTUTYTÖT EIVÄT OLE SUOSIKKILISTALLA)

    Olen itse maidontuottaja,150 lehmää,kaksi lypsyrobottia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  312. Nyt Kokoomuksessa suunnitellaan jo nykyisen maataloustuen korvaamisella kokonaan suomalaisten verovaroista. Lainaus Maaseudun tulevaisuudesta:

    “Itälä haluaa kansalliset tuet jättiremonttiin
    9.10.2009

    Europarlamentaarikko Ville Itälä (kok.) esittää, että maatalouden kansalliset tuet poistetaan kokonaan ja korvataan uudella tukimallilla. Hän ei tiedä millainen tukimalli olisi, mutta uskoo, että ratkaisu löytyy.

    ”Nyt on tärkeintä, että kaikki ovat yhtä mieltä tavoitteesta. Yhteisen pöydän ääressä alkaa ideoitakin tulla.”

    Itälän mukaan kansallisia 141- ja 142-tukia on jouduttu puolustamaan EU-komissiossa huonolla menestyksellä.

    ”Se peli on jo hävitty. Tukia on puolustettu kymmenen vuotta ja kohta ei ole mitään jäljellä.”

    Nyt olisi hänen mukaansa oikea hetki alkaa laatia uutta mallia, koska EU valmistelee maatalouden kokonaisuudistusta vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Itälä sanoo, että Suomen pitää koplata kansallinen tukiuudistus samaan pakettiin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  313. Evert The NeveRest kirjoitti 9.10.2009 kello 19:04
    “Nyt Kokoomuksessa suunnitellaan jo nykyisen maataloustuen korvaamisella kokonaan suomalaisten verovaroista. Lainaus Maaseudun tulevaisuudesta”

    Niin. Siis Itälän avaushan on hyvällä asialla. Ei todellakaan ole suunnitelmissa korvata nykyistä EU-rahoitteista tukea kansallisella tuella vaan EUlta tietysti otetaan kaikki mitä EU maksamaan suostuu ja enemmänkin otettaisiin jos vaan mahdollista. Tavoitteenahan käsittääkseni on että EUn 2013 tukiuudistuksessa maamme pohjoiset olot yritetään saada tunnustetuiksi EUn tasolla ja sitä kautta enemmän tukia EUn maksettavaksi eli tukitasomme korotettaisiin korkeammaksi kuin hyvin tuotanto-olosuhteiden Ranskan ja Saksan yms. Itse valitettavasti suhtaudun kovasti pessimistisesti siihen että tavoitteet EUssa saataisiin läpi joten veikkaan että kansallista tukea tarvitaan. Se mihin Itälän avaus puuttuu on että kansalliset tuet kohdennettaisiin uudestaan eli sama rahamäärä jaettaisiin maan sisällä eri tavalla. Nythän pohjoisen c-alueen tukitaso on niin korkea eteläiseen ab-alueeseen verrattuna että se vääristää tuotannon sijoittumista. Jopa MTKn puheenjohtaja Marttila totesi tukierosta SuomenKuvalehden haastattelussa että: “Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee”, Marttila sanoo.

    Lisälainaus jutusta: “Hullunkurinen tilanne. Lypsylehmät katoavat Etelä-Suomesta, sieltä missä maito kulutetaan ja missä ovat suotuisimmat ilmasto-olosuhteet.”

    Eli tuki vääristää kannattavuutta ja tekee sen että tuotanto kannattaa pohjoisen heikommissa olosuhteissa paremmin kuin etelässä. Jos tukiero olisi kohdallaan eli oikean suuruinen niin tuotannon siirtymistä pohjoiseen ei tapahtuisi. Kokonaisuuden kannalta tietysti on vähän niin ja näin että rehuvilja rahdataan etelästä pohjoiseen ja maito pohjoisesta etelään, ei se ainakaan liikenteen päästöjä vähennä? Lisäksi uhkaa käydä niin että etelän paremmat pellot menevät vajaakäytölle kun samaan aikaan pohjoisessa raivataan kasvavalle tuotannolle lisää peltoalaa. Muistelisin että maatalouden ilmastonmuutosraportin yksi tekijöitä mitä ei saisi tehdä jotta kasvihuonepäästöt vähenisivät oli pellonraivaus. Ja tämä vääristynyt tukiero toimii juuri raivauksen puolesta. Samaan aikaan etelään jää peltoja vajaakäytölle kun kotieläinten määrät vähenevät.

    Niin. Ja Itälän avaus tähtää juuri siihen että tämä tuotannon sijoitumista vääristävä tukiero poistettaisiin niin että ei tulisi tällaistä kannattavuuseroa etelän ja pohjoisen välille. Tavoitteena on että tuotanto pidettäisiin edes maamme parhailla maatalousalueille kun nykyinen ylisuuri tukiero uhkaa tehdä niin että maamme parhailta tuotantoalueilta maatalous loppuu kannattamattomana ja siirtyy tukien ohjaamana maamme huonoimmille tuotantoalueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  314. Palaisin maatalouden ympäristötukiin, ympäristövastuuseen ja lietteen levittämiseen, mistä väännettiin peistä aiemmin ja josta (MTK:n?) Ville Viljava uhosi ja syytti minua valehtelusta.

    Ensinnä anteeksi tämä pitkä lainaus, mutta se on tarpeen asian todistelun kannalta:

    “Evert The NeveRest kirjoitti 18.8.2009 kello 13:57 Mhin valuu tämä ympäristötuki:

    Ympäristötuki on korvausta ympäristötuen saannin ehtona olevien toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä.

    Vuonna 2008 ympäristötukea maksettiin yhteensä noin 303 milj. euroa. (mmm.fi)

    Käsittämätön summa, enkä ole vielä tähän päivään mennessä onnistunut bongaamaan edes yhtään suojakaistaa.

    Ihmettelin keväällä, miten lumen päälle ja vielä rannan rinteeseen saa levittää lietettä. Joku sanoi, että se on kalkkistabiloitua, mikä tarkoittaa, että lietteeseen sekoitetaan hiukan kalkkia, sen annetaan seistä jonkin aikaa ja sitten roiskitaan luontoon. Toisaalla sanottiin, että kalkki helpottaa fosforin liukenemista veteen, mikä vain lisää saastetta, jos sitä kalkkia on edes muistettu/raskittu sekaan panna.

    Ministeriö jakaa ympäristötukea, kukaan ei valvo, ja vielä julkinen salaisuus on, että tukien ehtoja ei noudateta.

    Maatalous ei kanna vastuuta ympäristöstä hitusen vertaa ja saa siitä vielä rahaa.

    ****************************************
    Ville Viljava kirjoitti 18.8.2009 kello 18:45 Evert The NeveRest kirjoitti 18.8.2009 kello 13:57

    “Ministeriö jakaa ympäristötukea, kukaan ei valvo, ja vielä julkinen salaisuus on, että tukien ehtoja ei noudateta.

    Maatalous ei kanna vastuuta ympäristöstä hitusen vertaa ja saa siitä vielä rahaa.”

    Jos hiukan hellittäisit tuota valehtelua ja ottaisit asioista selvää, voit aloittaa vaikka tästä.

    http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html

    Lisäksi voisit miettiä kenen kuuluu maksaa ympäristön hoidon kustannukset, avainsanana “elinkaarihinnoittelu”

    *************************************************

    Lietettä ei levitetä jäiseen maahan eikä 15.10. jälkeen. Tänään maajussien alut jäivät kiinni liukkailta ja lasti kaatui joen varteen:

    Traktoria ajanut nuori mies ja kyydissä ollut poika loukkaantuivat perjantaina Orivedellä Pirkanmaalla traktorin suistuttua ojaan. Onnettomuus sattui Eräjärventiellä vähän ennen kymmentä aamulla. Lietelantavaunua vetänyt traktori suistui tieltä jäisessä mäessä. Traktori kaatui, ja 15 tonnia painanut peräkärry tuli osittain sen päälle…”
    (STT,Julkaistu 16.10.2009 13:48:16)

    Eli se siitä ympäristötuesta ja -vastuusta. Odotan Ville Viljavan kommenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)