Miten työaika lyhenee

18.2.2009 · Aihe: _ 

Viestiketjussa “Lamasta ulos rentoon elämään” esitettiin paljon oletuksia siitä, mitä ja miksi esitin, että olisi onnellisempaa, että lamasta tultaisiin ulos lyhennetyn yhteiskuntaan työajan kuin suurtyöttömyyden yhteiskuntaan.

Pelkään pahoin, että aiempaa työllisyysastetta ei tulla saavuttamaan ja että riskinä on hyvin syrjivä työttömyysyhteiskunta, jossa joidenkin työpanosta ei tarvita. Tällainen yhteiskunta on hyvin julma – jo tämä nykyinen on julma työstä syrjäytyneitä kohtaan.

Ennustan, että hyvin toimeentuleva keskiluokka tulee lyhentämään omaa työaikaansa omilla päätöksillään, koska arvostaa enemmän vapaata aikaa kuin lisätuloja ja koska heillä on siihen varaa. Taloudellista liikkuma-alaa lisää se, että kaupunkilaisten asuntovarallisuus alkaa kulkea perintönä. Yhteiskunnan kantla tämä joukko on väärä työajan lyhentäjä, koska heidän työpanostaan tarvitaan. (Tosin en ole ihan varma tästäkään, mutta se on toinen juttu)

Vapaa-ajan arvostuksesta kertoo esimerkiksi se, että pienten lasten kotihoito on Suomessa niin suosittua, vaikka kotihoidontuki on varsin matala. Tanskassa, Norjassa ja Hollannissa ihmiset ovat lyhentäneen työaikaansa oma-aloitteisesti niin paljon, että työaika on tosiasiassa lyhempi kuin Ranskassa, jossa työaikaa on lyhennetty näyttävästi pakolla.

Kansantaloudellisesti ei olisi niin väliksi, vaikka vähän koulutettu osa työvoimasta tekisi vähemmän töitä, koska low -skill -työvoimasta ei ole pulaa ja koska osa tästä joukosta uhkaa syrjäytyä pysyvään työttömyyteen. Jos tietyntyyppisestä työpanoksesta on alikysyntää, sen suhteellinen palkka uhkaa laskea´. Ay-liike on keskittynyt puolustamaan ikääntyneen työvoiman etuja, mutta nuori prekariaatti saa pärjätä markkinaehtoisesti, eivätkä markkinat ole heille suotuisia.

Kun palkka on pieni, ei ole varaa lyhentää omaa työaikaansa. Köyhät tekevät USA:ssa kahta työtä ja tähän suuntaan kehitys meilläkin menee. Niinpä se joukko, jonka olisi järkevintä lyhentää työaikaa, ei voi sitä tehdä.

Minä en esitä Ranskan mallin mukaista kollektiivista sopimusta työajan pakollisesta lyhentämisestä. Riittää, että työntekijät saavat siihen oikeuden. Tämä oikeus on pienten lasten vanhemmilla, mutta se pitäisi laajentaa koko työvoimaan.

Jotta välttäisimme tilanteen, jossa low- skill -työvoima jakautuu kahtia työttömiin ja hyvin pitkää työpäivää tekeviin, olisi hyvä, että lyhyempi työaika tehtäisiin heille taloudellisesti mahdolliseksi. Tässä tarvittaisiin vähän yhteiskunnallista insinööritaitoa. Itse kannattaisin perustuloa, joka tekisi mahdolliseksi kohtuullisen elämän pienilläkin ansiotuloilla, mutta muutkin mahdollisuudet käyvät.

Kommentit

70 Vastausta artikkeliin “Miten työaika lyhenee”

  1. Antti kirjoitti 18.2.2009 kello 15:48

    Suurin haasteemme on perustulo, perustulo, perustulo… Jos joku voisi taas referoida mitä perustulolla tarkoitetaan, mitä nykyisiä tukia se korvaisi, ketkä perustuloa saisivat ja miten paljon, minkä verran perustulon tarjoaminen yhteiskunnalle maksaisi, ja miten tuo maan mainio perustulo sitten rahoitettaisiin? En ole tätä blokia niin kauhean pitkään seurannut, että jos aihetta on jo aikaisemmin käsitelty niin linkkiä kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Arto Tukiainen kirjoitti 18.2.2009 kello 16:01

    Antti, olet saapunut oikeaan blogiin, koska täällä on perustulon guru pitäjänä. Vihreillähän on jo laskelmat valmiina:

    http://www.vihreat.fi/perustulo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2009 kello 16:22

    Eipä ole taidettu tällä palstalla kunnolla käsitellä perustuloa. Vähän aihetta on riipaissut syyskuinen artikkeli “Perustulko olisi yksinkertaisin

    Pyrin ottamaan haasteen vastaan ja vaikka viikonloppuna raapustaa jonkinlaisen esittelyn perust5ulosta. Se johtaa varmaankin useaan postaukseen, koska koko ajatuksen esittäminen yhdellä kertaa johtaisi liian pitkään artikkeliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Teemu K kirjoitti 18.2.2009 kello 16:55

    Perintönä kulkevasta asuntovarallisuudesta vain, että kaupunkiasuntojen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä remonttien ja huollon muodossa. Remontointi ja huolto taas tulee kallistumaan koska tähän ei ole työvoimaa koska puolet ikäluokasta koulutetaan maistereiksi, joista ei ole muille mitään hyötyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. B.J kirjoitti 18.2.2009 kello 18:32

    Noin 50-vuotta sitten vastattiin Suomessa suurtyöttömyyteen Yhdysvaltojen mallin mukaisesti siirtymällä 5-päiväseen työviikkoon. Mitkä olivat tämän työajan lyhennyksen seuraukset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jukka Jonninen kirjoitti 18.2.2009 kello 18:36

    Anttia saattaa kiinnostaa myös perustulon normatiivista oikeutusta käsittelevä kandidaatin työni. Se on luettavissa täällä:

    Oikeus vapauteen – Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta:

    http://www.scribd.com/doc/2923061/Jukka-Jonninen-2007-Oikeus-vapauteen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juuso Koponen kirjoitti 18.2.2009 kello 18:59

    Mielenkiintoista olisi kuulla Osmolta myös arvioita siitä, miten eri perustulomallit käytännön tulosten kannalta eroavat. Esimerkiksi Vihreiden perustulomallissa säilytetään aika paljon nykysysteemistä, esimerkiksi erikseen maksettava asumis- ja toimeentulotuki, eri verokanta pääomatuloille ja lievästi progressiivinen verotus. Puhdasoppisempi perustulo kai luopuisi kokonaan tuloihin sidotuista lisätuista ja virittäisi itse perustulon sen verran suureksi, että sillä pitäisi saada asumismenotkin katettua? Eroaako negatiivinen tulovero käytännössä perustulosta? Jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 18.2.2009 kello 19:32

    Antti, mitä perustulo maksaa on toistuva kysymys joka osoittaa että kysyjä ei ymmärrä mistä puhutaan. Jos kaikilla maksetaan perustuloa, niin se on pienituloisen kannalta samaa rahaa kuin nykyiset sosiaalituet, parempituloiselle taas käytännössä veroprogressio, todellinen veroaste on maksettu vero miinus perustulo. Tästä syystä perustuloon sopii tasavero, josta perustulo tekee tosiasiassa progressiivisen. Se mikä on perusturvan ja verotuksen taso on eri kysymys, ja se voidaan määrittää vapaammin perustulon avulla:

    Oletetaan että haluamme, että kenenkään todellinen rajaveroaste ei nouse yli 50%. Eli siis että progressiivisen verotuksen ja tukien pienemisen jälkeen lisäeuro kasvattaa tuloja vähintään 50 sentillä. Pienituloisilla verotus on lähes nolla, eli tuo veroaste syntyy tuista.Jos sosiaalituki on vastikkeellinen, eli pitää olla työtön, sairas tai jotain vastaavaa saadakseen sitä, niin sen pitää sitten olla niin pieni että se on korkeintaan puolet mahdollisen työn palkasta. Jos työllistyminen syö tukia vaikka 800 euroa, niin työstä pitäisi saada nettona 1600. Vasemmiston mielestä tämä ei ole ongelma, koska ihmisten tulee työllistyä vain hyviin palkattuun kokopäivätyöhön. Perustulossa, negatiivisessa tuloverossa, sovitetussa toimeentulotuessa, jne. kävisi niin että tuki pienisi 50 jokaista 100 ansaittua euroa kohti. Minun on vaikea ymmärtää miten tämä tuottaisi lisää kustannuksia.

    Vastikkeellisuus myös rajaa tukien suuruutta, jos nostamme minimietuuksien tasoa niin nostimme samalla todellsta verotusta, eli luomme kannustinloukkuja. Eli tukia ei voi nostaa. Oikeisto pitää vastikkeellista sosiaaliturvasta, ja Katainen selitää silmä kosteina että työnteko on hyvinvoinnin perusta, nimen omaan tästä syystä.

    Eli valitse kaksi kolmesta: riittävä, vastikkeellinen ja kannustava sosiaaliturva. Jos se on riittävä ja vastikkeellinen, niin se ei ole kannustava. Jos se on kannustava ja vastikkeellinen, niin se ei ole riittävä. Ja jos se on riittävä ja kannustava, niin se ei ole vastikkeellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pekka Vitikainen kirjoitti 18.2.2009 kello 19:47

    “Pelkään pahoin, että aiempaa työllisyysastetta ei tulla saavuttamaan ja että riskinä on hyvin syrjivä työttömyysyhteiskunta, jossa joidenkin työpanosta ei tarvita.”

    Näin siinä taitaa käydä mikäli asialle ei tehdä jotain. Mitä, en tiedä, en ole mikään Pythia. Kuitenkin, asian estäminen vaatii melkoista yksituumaaisuutta yhteiskunnalta.

    “Ennustan, että hyvin toimeentuleva keskiluokka tulee lyhentämään omaa työaikaansa omilla päätöksillään, koska arvostaa enemmän vapaata aikaa kuin lisätuloja ja koska heillä on siihen varaa. Taloudellista liikkuma-alaa lisää se, että kaupunkilaisten asuntovarallisuus alkaa kulkea perintönä.”

    Totta, miksi ahnehtia lisätuloja kun verotus ne kuitenkin osittain syö. Vaikka ei söisikään niin miksi mennä töihin jos pärjää ilmankin.

    “Kun palkka on pieni, ei ole varaa lyhentää omaa työaikaansa. Köyhät tekevät USA:ssa kahta työtä ja tähän suuntaan kehitys meilläkin menee. Niinpä se joukko, jonka olisi järkevintä lyhentää työaikaa, ei voi sitä tehdä.”

    Jep. Tuossa se ydin onkin. Meidän, meidän Suomalaisten on pakko tehdä jotain ennen kuin tilanne kärjistyy USA ja Ranskan malliin. Siihen meillä ei ole varaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Seppo Ryväs kirjoitti 18.2.2009 kello 19:55

    Asumistuki on jo käytännössä yhtäkuin perustulo. Sitä saa myös omistusasuntoon. Yksinasuva nollatuloinen stadissa saisi laskurin mukaan 177 euroa kuussa aika lailla automaattisesti, vaikka säästöjä on hulppeat 50 donaa.

    Tuossa nimenomaisessa tapauksessa kannattaa melkein lopettaa työmarkkinatuen kerjääminen, etenkin nykyään, kun Soininvaaran ja Filatoffin ideoimaa aktivointipaskaa tulee joka vuosi.

    Kuukausia kestävä hyödytön aktivointipaska paitsi masentaa, se myös pilaa muut pikkubisnekset, niinkuin kävi sille yhelle ilmaislehtien jakajalle MOTin jutussa.

    Mä en kyllä ymmärrä miksi perustuloa pitäisi tuosta laajentaa. Tasoa pitäisi vain hieman korottaa. Vaarana on se, että perustulosta tulisi yleisen opintotuen tapaan suurimmaksi osaksi vain biletystuki keski- ja hyvätuloisten kakaroille.

    Kun raha siis jaetaan tiettyyn välttämättömyyshyödykkeeseen, sen saavat vain ne, jotka sitä tarvitsevat, eivätkä kyttäämisen aiheuttamat byro-kulut muodostu kohtuuttomiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tuure kirjoitti 18.2.2009 kello 19:55

    Osmo krjoitti: “Pelkään pahoin, että aiempaa työllisyysastetta ei tulla saavuttamaan ja että riskinä on hyvin syrjivä työttömyysyhteiskunta, jossa joidenkin työpanosta ei tarvita. Tällainen yhteiskunta on hyvin julma – jo tämä nykyinen on julma työstä syrjäytyneitä kohtaan.”

    Se on jo syrjivä ja julma, tästä on omakohtaista kokemusta. Anteeksi jos tämä ei aivan täysin aiheeseen liity, mutta kerron kuitenkin.

    Olen pitkäaikaistyötön, vaikka vain 29v. Ongelma on se, että minulle ei anneta mahdollisuutta edes päästä työvoimakoulutukseen. Olen hakenut vuoden sisällä moneen, jopa samaan paikkaan useammin, sekä myös kauempaa. Kertaakaan ei ole valittu. Aina sama peruste, koska hakijoita oli enemmän kun voitiin valita. Se on aika outoa, että juuri tahon jonka pitäisi tarjota mahdollisuus kouluttautua, ei anna siihen mahdollisuutta.

    Tiedän syynkin. Työvoimatoimiston virkailijoilla on käytössä valtakunnallinen verkko jossa näkyy koko asiointihistoriani työvoimatoimistoissa. Saan maksaa siitä että olen asioinut heillä, ja kertonut itsestäni. Kuntoutusta yms. vuosien takana. Ja kun nämä virkailijat valitsevat, he tekevät päätöksen saman julman tavan mukaan kuin muukin kilpailuyhteiskunta. En saa mahdollisuutta työvoimatoimistojen kautta, he ovat sulkeneet minut loukkuun. Tälle asialle pitäisi mielestäni tehdä jotain, että jokainen hakija olisi samalla viivalla, eikä menneisyyteni vaikuttaisi koulutukseen pääsemiseen.

    Viimeksi kun kävin toimistossa, kysyin että miksi ei valita, virkailija katsoi tietojani ja totesi “niin sinulla on täällä tällaisia asioita.”
    Pitää yrittää jotain muuta kautta, mutta työvoimakoulutus tuntuisi muuten kaikkein järkevimmältä vaihtoehdolta.

    Tämä siis tuntuu julmalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville kirjoitti 18.2.2009 kello 20:13

    Seppo Ryväs kirjoitti: “Vaarana on se, että perustulosta tulisi yleisen opintotuen tapaan suurimmaksi osaksi vain biletystuki keski- ja hyvätuloisten kakaroille.”

    Minusta hiukan tuntuu, että Sepolla ei ole oikein tuntumaa eikä käsitystä nykypäivän opiskelijoiden elämään. Se, että opintotuella ei elä, ei tarkoita, että se olisi biletystuki. Monet opiskelijat elävät hyvin niukasti, ja vielä useammat tekevät pakon edessä töitä. Opiskelijaelämään kuuluu myös biletys, mikä varmasti puritanisteja häiritsee. Olin vuosia sitten käymässä Venäjällä, joka siihen aikaan oli köyhä valtio, ja opiskelijat bilettivät sielläkin, vaikkei heillä ollut rahaa ostaa 5 kopeekan hintaisia oluita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seppo Ryväs kirjoitti 18.2.2009 kello 20:22

    Tuurelle on pakko kertoa se salaisuus, että paras keino päästä työvoimakoulutukseen on olla pyrkimättä siihen. Silloin nimittäin tädit päättävät, että Tuure on passivoitunut ja Tuure pääsee aktivointirumbaan mukaan. Jos vielä on jotain tuota muuta sekoilua taustalla, voi päästä ohi jonon johonkin aidosti hyödylliseen ja kiinnostavaan, kuten nyt vaikka Amiedun “moottoripyörän korjaus ja zen”-kursseille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Sylvesteri kirjoitti 18.2.2009 kello 20:53

    Sepi ei ole tainnut hiffata koko perustulon ideaa, jos väittää asumistukea perustulon kaltaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tommi Uschanov kirjoitti 18.2.2009 kello 20:58

    Sille, että ns. biletys liittyy ihmisten symbolisissa mielikuvissa yhteen perustulon kanssa, on Suomessa aivan luonnollinen selitys. Perustuloahan ovat Suomessa erittäin näkyvästi ja julkisesti olleet jo jonkin aikaa vaatimassa tahot, jotka ovat tarjonneet sille “perusteluksi” nimenomaan perustulon biletyksen mahdollistavaa funktiota. (Haulla ‘perustulo biletys’ Google löytää jo alun toistasataa osumaa.)

    Tämä on ollut sen luokan strateginen möhläys, että nämä tunarit ovat todennäköisesti yksistään sillä onnistuneet viivyttämään poliittisen uskottavuusvaikutelman syntymistä perustulon ympärille jopa useilla vuosilla. Kuten olen itse toisaalla kirjoittanut, perustuloa ei tulla saamaan Suomeen ennen kuin kalapuikkoviiksinen kepun kansanedustaja Pohjanmaalta on saatu vakuuttuneeksi siitä, että se on hyvä ajatus. Ja häneen on mahdollista vaikuttaa ainoastaan äärimmäisen toisenlaista puhetapaa käyttämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tommi Uschanov kirjoitti 18.2.2009 kello 21:36

    Jukka Jonnisen tutkielmassaan (pätevästi) esittelemän Van Parijsin aitolibertarismin lisäksi voidaan esittää myös toinen, yksinkertaisempi yhteiskuntafilosofinen argumentti perustulon puolesta.

    Kansantaloustieteen valtavirran makrotalousteoriaan kuuluu osana ajatus ns. NAIRU-työttömyysasteesta eli ajatus, että työttömyysasteen on kaikissa olosuhteissa oltava vähintään tietyn verran korkeampi kuin nolla, jotta inflaatio ei nousisi markkinatalouden koko perustan vaarantavalle tasolle. NAIRU-työttömyyttä on siis talouden kannalta vaarallista edes pyrkiä alentamaan esimerkiksi suhdannepoliittisin toimin – myös silloin, kun se olisi teoriassa mahdollista. Jos toimivassa markkinataloudessa on NAIRU-työttömyysasteen vuoksi siis näin aina oltava tietty määrä työttömiä, niin silloin se, että työttömiä on, on välillisesti markkinatalouden koko olemassaolon välttämätön ehto. Ja tällöin ne, jotka ovat kulloinkin työttömiä, ovat oikeutettuja korvaukseen siitä, että he omalla työttömyydellään mahdollistavat koko markkinatalouden olemassaolon; se, että osa ihmisistä ei tee työtä, on omalla tavallaan yhtä välttämätöntä talousjärjestelmän normaalille kitkattomalle toiminnalle kuin se, että muut ihmiset puolestaan tekevät työtä.

    Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että esimerkiksi kansantaloustiede ei suinkaan aina johda yhteiskuntapoliittisesti siihen suuntaan, johon sekä yleisimmät siihen vetoajat että yleisimmät tämän vetoamisen alimpaanhelvettiinkiroajat luulevan sen johtavan. (Argumentti ei ole omani, vaan sen on esittänyt kanadalainen filosofi Brian Zamulinski.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. hups kirjoitti 18.2.2009 kello 21:41

    Ennustan, että hyvin toimeentuleva keskiluokka tulee lyhentämään omaa työaikaansa omilla päätöksillään, koska arvostaa enemmän vapaata aikaa kuin lisätuloja

    Hyvin toimeentuleva keskiluokka arvostaa tuloja (65) aikalailla enemmän kuin lyhyttä työpäivää (47) ja pitkiä lomia (20). Tai arvostivat kysyttäessä vielä vuonna 2000, josta World Values Survey antaa tietoa. Luvut tarkoittavat sitä, kuinka usein korkeakoulutetut ovat kyseisen vaihtoehdon valinneet, kun on saanut valita useammasta.

    Se on kyllä totta, että lyhyen työpäivän arvostus lisääntyi voimakkaasti 1990–2000, 38:sta 47:ään kaikkien suomalaisten kohdalla (koulutuksesta ei ole 1990 näemmä kysytty). Koulutuksen määrällä ei näytä kyllä olevan paljoakaan vaikutusta suomalaisten mielipiteisiin näissäkään asioissa.

    Enkä vieläkään usko, että tällä lamalla on muutenkaan mitään dramaattisia vaikutuksia, kun en keksi mitään syytä, miksi olisi. “Lamat aina muuttavat yhteiskuntia” ei kelpaa etenkin, koska se ei ole totta.

    Mutta jos vaikka Skandinavisissa hyvinvointivaltioissa on muuten ollut tuollainen “amerikkalaista alaluokkaa synnyttävä trendi”, josta Soininvaara on varoitellut varmaan 15 vuotta, olisi kiva nähdä joku todistus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juuso Koponen kirjoitti 18.2.2009 kello 22:21

    Kuten olen itse toisaalla kirjoittanut, perustuloa ei tulla saamaan Suomeen ennen kuin kalapuikkoviiksinen kepun kansanedustaja Pohjanmaalta on saatu vakuuttuneeksi siitä, että se on hyvä ajatus.

    Sivuhuomautuksena: perustuloa Suomeen on perinteisesti ajanut nimenomaan Kepu ja vasemmisto on vastustanut. Toki on vettä virrannut Kalajoessa sittemmin sen verran että eri puolueiden kannat ovat kerinneet muuttua, mutta uskoisin, että demareiden pään kääntäminen perustulon kannalle on vaikeampaa kuin keskustalaisten joille voi osoittaa puolueen historiasta montakin vaihetta jossa perustulo on ollut varsin vahvasti agendalla mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Artturi Björk kirjoitti 18.2.2009 kello 22:23

    hups: Loistava esimerkki väärin käytetystä kyselytutkimusesta! Lyhyt työpäivä ja palkka ovat vaihtoehtoja joiden välillä ihmiset valitsevat, eivät mitään rakseja joita voi laittaa ruutuun. Arvostus tapahtuu jatkuvalla skaalalla eikä sitä voi arvioida asteikolla arvostaa – ei arvosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. hups kirjoitti 18.2.2009 kello 22:35

    Täytyy nyt sitten jatkaa kun aloitti World Values Surveystä.

    “Onko vapaa-aika tärkeää elämässä?”

    Vuonna 1990 piti hyvin tärkeänä 46,6% ja melko tärkeänä 45,6%. Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 39,1% ja 50,8%. Eli ei näytä hyvältä tuon joutilaisuusyhteiskunnan kannalta.

    “Onko työ tärkeää elämässä?”

    Vastaavat luvut:
    1990: 54,1 (hyvin tärkeä), 52,0 (melko tärkeä)
    2000: 40,2, 37,3

    “Ei lankaan tärkeää” nousi 1:stä 3,9 prosenttiin.

    No, kuka näitä niin tosissan jaksaa ottaa, mutta on silti mielenkiintoista nähdä uusimmat luvut ensi vuonna (?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kilgore kirjoitti 18.2.2009 kello 22:40

    Onko Osmo ollut viininmaistajaisissa kun sekä kirjoituksessa että kommenteissa on useita kirjoitusvirheitä? 🙂

    Jokin hyvin ytimellinen kirjoitus perustulon ideasta, ja eritoten siitä kuinka se poistaisi matalapalkkaisen työn kannustinloukut ja vähentäisi byrokratian tarvetta olisi sangen hyvä.

    Itsekin vasta tutustuin aiheeseen kunnolla (Voiman verkkoversion julkaisemasta haastattelusta), ja kannatukseni perustuloa kohtaan nousi merkittävästi (olen ennenkin sitä kannattanut, kiitos lähinnä Kelan byrokratia##lvetin).

    Eniten työtä tosiaan teettää väärien ennakkoluulojen poistaminen, ja siinä olet hra. Soininvaara tehnyt erinomaista pohjatyötä. Toivottavasti jaksat jatkaa sitä jatkossakin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. hups kirjoitti 18.2.2009 kello 22:53

    En tiedä, onko soveliasta jatkaa, sillä näistä on varmaan parempiakin tilastoja. Pistetään nyt vielä yksi tuleen:

    “Onko työ tärkeää elämässä?” koulutuksen mukaan:

    matala, keski, korkea
    54,9, 48,5, 48,1

    Tuota en olisi arvannut. Olen aina luullut, että korkea koulutus johtaa sellaisiin hommiin, että ihmiset jaksavat pitää työtään tärkeänä. Matalan koulutuksen taas luulisi johtavan päinvastaiseen tulokseen.

    Pistetään nyt tämä vielä:
    “Onko vapaa-aika tärkeää?” koulutuksen mukaan:

    matala, keski, korkea
    38,0, 41,7, 37,1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Raivio kirjoitti 18.2.2009 kello 23:07

    Minulla on taiteilijatuttu, joka elää peruspäivärahalla + asumistuella siitä huolimatta, että tekee erilaisia taideproduktioita (ihan hyviä, Kiasmassa ym. esillä), joista saisi hyvinkin apurahoja. Tämä siksi, että jos produktiosta menee ottamaan rahaa, joutuu tekemään kaikenmaailman ilmoituksia ja asumistuki pienenee ja joutuu tsiigattavaksi joskos tulisi soviteltu päiväraha ym. Ennen kaikkea, muutaman satasen takia pitäisi tehdä useampi tunti paperitöitä.

    Mikäli käytössä olisi järkevä perustulo, nämä apurahat kannattaisi ottaa ja maksaa niistä veroja. Kuitenkin olen nähnyt erilaisia malleja tästä, ja Vihreiden malli oli sellainen, että asumistukijärjestelmä jäisi silti voimaan. Mitä järkeä? Asumistuki tuntuu olevan vahvimmin byrokratiaa luova näistä tuista. Jos perustulo olisi sama kaikille (tosin porrastettaisiin asuinpaikan mukaan), voisi veronmaksaja itse päättää käyttääkö vähät rahansa asumiseen vai asuuko kaninkolossa ja syö paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ville kirjoitti 18.2.2009 kello 23:38

    Perustulolla olisi kaiken muun hyvän lisäksi sellainenkin vaikutus, että se alentaisi yritysten kynnystä palkata nuoria tai kokemattomia työntekijöitä, kun (oppisopimusta muistuttaen) voitaisiin aluksi maksaa hyvinkin pientä palkkaa ennen kuin työntekijä on oppinut työn ja hänen tekemänsä työ on yritykselle kannattavaa.
    Näin vastavalmistuneetkin pääsisivät työhön saamaan työkokemusta toimeentulon ollessa turvattu ja yritysten toiminta tehostuisi ja tulisi selkeämmäksi johtaa ja valvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tavallinen teknikko kirjoitti 19.2.2009 kello 0:05

    Vitikainen sanoi:
    “Jep. Tuossa se ydin onkin. Meidän, meidän Suomalaisten on pakko tehdä jotain ennen kuin tilanne kärjistyy USA ja Ranskan malliin. Siihen meillä ei ole varaa.”

    Olin vuonna 1992 Ranskassa erään ison suomalaisen firman lähettämänä tekemässä työkeikkaa. Työkeikkani oli paikalliseksi paikkakunnan tehtaaksi muuttuneen entisen Pirellin tehtaan tiloissa.

    Töitä aloitettaessa minulta kysyttiin, että ottaisinko sähkömiehen kaverikseni. Toki otin. Sitten kun liki viikon työ oli ohi, niin kaveri kiitti minua siitä, että olin järjestänyt hänelle työtä. Tästä kiinnoistuikin ja kysyin, että kuinka työtä järjestin. Kaveri vastasi, että hän asuu asuntovaunussa tehtaan takapihalla ja on passissa asuntovaunussa sen varalta, että josko työhön tehtaalta kutsuttaisiin. Teki jopa muutaman tunnin keikkoja tehtaalle per päivä tai viikko.

    Tässä mallia tulevasta eikä mistään kansalaispalkoista. Toki kansalaispalkka voi olla samaa tasoa kuin lapsilisäkin, että ainakin aikuinen lapsilisän suuruisella korvauksella perunansa hankkii…. Säännöstelykupongit vielä päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Nairuttaja kirjoitti 19.2.2009 kello 2:16

    Joidenkin tutkimusten mukaanhan minimipalkka nostaa NAIRU:n tasoa.

    Uschanov: “Ja tällöin ne, jotka ovat kulloinkin työttömiä, ovat oikeutettuja korvaukseen siitä, että he omalla työttömyydellään mahdollistavat koko markkinatalouden olemassaolon”

    Työttömien virkaa voisivat hoitaa rikkaat. Rikkaiden työttömyysvirat vaihtuisivat tasaisin väliajoin. Heille ei tarvitsisi kustantaa verorahoilla työttömyyskorvausta.

    NAIRU taisi olla tämän Milton Friedmanin tekosia.

    Wikipedia: “The NAIRU theory was mainly intended as an argument against active Keynesian demand management and in favor of free markets”

    Eiköhän tämä riitä tästä NAIRU:sta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Köksä kirjoitti 19.2.2009 kello 8:51

    “Mutta jos vaikka Skandinavisissa hyvinvointivaltioissa on muuten ollut tuollainen “amerikkalaista alaluokkaa synnyttävä trendi”, josta Soininvaara on varoitellut varmaan 15 vuotta, olisi kiva nähdä joku todistus.”

    Ole hyvä:

    “90% pamilaisista ei tule toimeen palkallaan
    | STU | 03.04.2007

    Palvelualojen ammattiliitto PAM kysyi verkkosivuilla jäseniltään palkan riittävyydestä elämiseen. Vain 10% vastanneista ilmoitti, että palkka riittää ja kattaa elinkustannukset. Lähes 60 %:lla oli toistuvasti vaikeuksia saada rahansa riittämään. Kyselyyn vastasi 1502 jäsentä.
    PAM:n mukaan yksityisten palvelualojen työntekijöiden ansioita nakertavat muun muassa osa-aikaiset työsuhteet ja vuokratyövoiman käyttö. Myöskään solidaarinen palkkapolitiikka ei ole ollut pamilaisten jäsenten näkökulmasta riittävää. Liitto huomauttaa myös, että kaikkien palkansaajien keskiansioiden ja yksityisten palvelualojen palkkojen välinen ero on kasvanut. ”

    http://www.suurtalousuutiset.fi/index.php?misc=search&subaction=showfull&id=1175558878&archive=&cnshow=news&ucat=&start_from=&

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tommi Uschanov kirjoitti 19.2.2009 kello 8:52

    Sivuhuomautuksena: perustuloa Suomeen on perinteisesti ajanut nimenomaan Kepu ja vasemmisto on vastustanut. Toki on vettä virrannut Kalajoessa sittemmin sen verran että eri puolueiden kannat ovat kerinneet muuttua, mutta uskoisin, että demareiden pään kääntäminen perustulon kannalle on vaikeampaa kuin keskustalaisten joille voi osoittaa puolueen historiasta montakin vaihetta jossa perustulo on ollut varsin vahvasti agendalla mukana.

    Voi olla, mutta sillä, kannattaako sitä tällä hetkellä enemmän keskustapuolue vai vasemmistopuolue, on melko vähän väliä, kun se näitä kumpaakin enemmän yhdistyy ihmisten mielessä ulkoparlamentaariseen laitavasemmistoon. Ja oman kokemukseni perusteella – monta vuotta aiheesta mitä erilaisimpien ihmisten kanssa keskustelleena – voin sanoa, että Suomessa se yhdistyy.

    Eiköhän tämä riitä tästä NAIRU:sta.

    Jos näin, niin sitten voidaan samalla sanoa: “Eiköhän tämä riitä tästä perustulosta.” Milton Friedman nimittäin kannatti hyvinkin voimakkaasti perustuloa (tosin hienostelevalla nimellä “negatiivinen tulovero”).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Artturi Björk kirjoitti 19.2.2009 kello 8:56

    Tommi Uschanov: “Ja tällöin ne, jotka ovat kulloinkin työttömiä, ovat oikeutettuja korvaukseen siitä, että he omalla työttömyydellään mahdollistavat koko markkinatalouden olemassaolon”

    öööö…ei. Miksi ihmeessä olisivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Antti kirjoitti 19.2.2009 kello 9:37

    Kiitoksia linkeistä, aloitin vihreiden sivuilta, ja sieltä linkitettyyn perustulolaskuriin. Nopeasti haarukoimalla, laskemalla tuloilla 1000 – 6000 euroa/kk, perustulomallilla verotus kevenisi jokaisessa tuloluokassa 100 – 200 euroa kuussa. Miten tämä rahoitettaisiin, ainoaksi keinoksi mainitaan “byrokratian väheneminen”. Karkeasti arvioiden Suomessa käy töissä ~2 miljoonaa henkilöä, jolloin perustulo vähentäisi verotuloja ~200 miljoonaa kuussa, eli lähes 2.5 miljardia euroa vuodessa! Mainiota! Miksei Vihreät ole tuoneet tätä vaatimusta verojen alentamiseksi vahvemmin esiin?

    Löytyykö tosiaan valtion- ja kunnan hallinnoista 50 000 byrokraattia, jotka irtisanomalla säästetään jokaisen kohdalla 50 000 euroa / vuosi? Ja vielä pitäisi silti osa nykyisistä tuista saada hoidettua.

    Voi tietysti olla että olen ymmärtänyt perustulon idean täysin väärin kun kysyin sen kustannuksia. Voihan olla että tässä on samanlainen missio kuin “ihminen kävelee kuun pinnalla”, ja kustannuksista viis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Jukka Siren kirjoitti 19.2.2009 kello 9:43

    Jään odottamaan Osmon varsinaista keskustelunavausta perustulosta, ennen kuin kirjoitan syvällisemmin.

    Tässä hajamietteitä:

    Kannatan oikein toteutettua perustuloa, vähemmän huonona systeeminä kuin nykyinen.

    Ja nimenomaan perustuloa, en kansalaispalkkaa tms.
    Täytyykö tässä vanhan nosken olla jostain samaa mieltä Milton Friedmanin kanssa? Negatiivinen tulovero on hyvä nimi mallille jota kannatan. Vaikka varmaan olisin ollut Miltin eri mieltä toteutuksen yksityiskohdista:/

    Tämä ei ole semanttista saivartelua vaan kertoo mallista. Itse asiassa USA:ssa taidettiin kokeilla ajatusta (Vermontissa? tietääkö Osmo tai joku?)

    Usein mainittuja huonoja puolia ja riskejä joita en itse näe:
    -“mahdollistaa biletyksen rikkaiden kakaroille”.
    Höh. Mahdollistaa tehokkaan opiskelun (niin haluttaessa:) ja riippumattomuuden vanhemmista ihmisille, jotka nyt kumminkin täysi-ikäisiä ovat. Mikä olisi pohjimmainen ero opiskelijoiden nykyiseen tukijärjestelmään, paitsi varmuus ja selkeys?

    -“on tulonsiirto rikkaille kotirouville”. Jos muutama vuorineuvoksetar saa taskurahaa, se on minusta halpa hinta yleisesti nykyistä paremmasta systeemistä. Ja jos 3-4 kiloe/kk insinööriperheestä toinen (voi olla myös isä) omistaa enemmän aikaa lapsille perustulon turvin, se kai on vain hyvä?

    -“on tulonsiirto ökytiloille”. Hmh. Yrittäjätulo (avustavine perheenjäsenineen) varmaan otettaisiin huomioon. Ja jos kaikkea strutseista kanootinvuokraukseen epätoivoisesti yrittävät maaseudun sinnittelijät saisivat vähän “aluetukea”, en paheksuisi vaikka en kepulainen olekaan…

    Sen sijaan yksi iso riski on ja toivon Osmon fundeeraavan sitä.

    Perustulo voisi johtaa tiettyjen palvelualojen
    (siivous ja itsepalveluravintoloiden ja pikaruokapaikkojen “perushommat” sekä ilmaisjakelujen jakelu ym.)palkkatason lopulliseen romahdukseen. Jos mekanismia tarvitsee näin valistuneelle keskustelupiirille todella perustella, teen sen.

    Mutta sen verran tunnen pappenheimilaiseni, että negatiiviseksi tuloveroksi tai korkeintaan perustuloksi sitä kannattaa kutsua. Muuten Siltasaaressa saadaan verensyöksy:(

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tiedemies kirjoitti 19.2.2009 kello 10:00

    NAIRU viittaa työttömyysasteeseen joka vallitsee silloin, kun inflaatio pysyy kurissa. Se on apukäsite, joka perustuu empiiriseen havaintoon, että inflaatio alkaa kiihtyä kun työttömyys laskee riittävän alas.

    Syy siihen, miksi inflaatio alkaa kiihtyä on yksinkertaisesti se, että kun työvoimasta on pulaa, työnantajien on maksettava korkeampia palkkoja saadakseen houkuteltua työntekijöitä. Tämän vuoksi yleinen kustannustaso nousee ja hinnat nousevat.

    NAIRU ei ole mikään “todellinen”, olemassaoleva kynnysarvo tai mikään politiikan välineeksi tarkoitettu “optimi”. Se on teorian apukäsite, joka kuvaa mallista riippuen voidaan ajatella vaikka kitkatyöttömyytenä. Eli koska talous on dynaaminen prosessi – koko ajan tehdään ja touhutaan kaikenlaista – siinä tapahtuu muutoksia. Yksi firma pistää lapun luukulle ja toinen perustetaan. Tämän vuoksi osa työntekijöistä vaihtaa koko ajan työpaikkaa.

    Todellisissa talouksissa, etenkin niissä, joissa on sosiaaliturvaa, on myös muunlaista työttömyyttä, sellaista joka johtuu siitä, ettei työtä, jolle olisi kysyntää, kannata sillä hinnalla tehdä, jolla sitä haluttaisiin teettää. Ihmisillä on myös esimerkiksi säästöjä, joiden varassa he elävät jonkin aikaa ja heillä on ehkä mahdollisuuksia tämän vuoksi olla ottamatta vastaan mitä tahansa työtä.

    En väitä, kuten monet, että kaikki tai edes suurin osa työttömyydestä olisi työttömyyskorvauksien aiheuttamaa, mutta osa on.

    Tavallaan ongelma NAIRU-käsitteessä on tässä mielessä se, että jos yritämme “korjata” työttömyyden ongelmaa, maali siirtyy ja NAIRU kasvaa.

    Perustulon (mielestäni) ylivoimaisesti vahvin perustelu on se, että se siirtää tätä maalia vähemmän kuin vastikkkeelinen työttömyyskorvaus.

    Itse pidän perustuloa ihan hyvänä ideana, mutten usko sen tosiasiassa ratkaisevan ihan niin paljoa ongelmia kuin sen kiivaimmat kannattajat esittävät. Tietenkin nämä “biletysraha”-väitteet ovat älyttömiä vasta-argumentteina, koska ihan yhtä lailla (jopa enemmän!) työttömyyskorvaukset ovat biletysrahoja. Tiedän pari henkilöä, jotka “optimoivat” usein ansiosidonnaisiaan niin, että pyrkivät olemaan töissä juuri sen työssäoloehdon verran ja sitten työttömänä liki täydet 500 päivää. Sattumoisin ovat molemmat rakennusalalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Emma London kirjoitti 19.2.2009 kello 10:03

    Perustuloa ei saada Suomeen niin kauan, kun yleinen mielikuva siitä on “ilmaista rahaa tyhjästä”. Kuten kommenteissa aikaisemmin mainittiin, tietyt perustulon kannattajat ovat tehneet asialle hallaa esittämällä, että perustulon turvin voisi jokainen sitten tehdä mitä huvittaa, vaikkapa tilataidetta talojen seiniin.
    Kun saataisiin kaikille selväksi että tulottomat jo saavat tämän “ilmaisen” rahan tukien muodossa, ja että se otetaan hyvätuloisilta verotuksessa pois, niin loppuisi se kateus ja päästäisiin asiassa eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. T.Sipilä kirjoitti 19.2.2009 kello 10:10

    Yksi perustulon puolesta mielestäni puhuva näkökulma on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.
    Se nimittäin edistäisi todennäköisesti sellaisten innovaatioitten syntymistä, joilla voisi olla olennaista annettavaa pitkähköllä tähtäyksellä, mutta jotka eivät ole tällä hetkellä hyödynnettävissä työpaikan muodossa tai muuten rahataloudellisesti.
    Työmarkkinathan toimivat todellisuudessa hyvin konservatiivisesti ja runsaimmin palkitaan jo tutut toiminta- ja ajattelutavat. Itse asiassa palkansaannin perusteena on usein pysytteleminen valitussa sapluunassa.
    Kuitenkin tulevaisuudessa saataamme olla hyvinkin onnellisia, jos jo nyt aidosti “vapautamme” osan ihmisistä vuorollaan pohtimaan aivan erilaisia elämänkäytäntöjä.
    Näin saattaa syntyä uusia meganokioita tai ideoita, jotka mahdollistavat vanhustenhoidon järjestämisen ilman valtavan ulkomaankaupan ja teollisen tuotannon kautta saatuja vientituloja, ynnä muuta vastaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Riitta kirjoitti 19.2.2009 kello 10:26

    “Nopeasti haarukoimalla, laskemalla tuloilla 1000 – 6000 euroa/kk, perustulomallilla verotus kevenisi jokaisessa tuloluokassa 100 – 200 euroa kuussa. Miten tämä rahoitettaisiin, ainoaksi keinoksi mainitaan “byrokratian väheneminen”.”

    Tuo verotuksen keveneminen kaikissa tuloluokissa ei itseasiassa ole perustulon “ominaisuus”, vaan vain yksi säädettävistä parametreista. Yksi vaihtoehto rahoittaa malli on määritellä palkkatulon verotus niin, että mitään veronalennusta ei tule.

    Byrokratian vähennyksen lisäksi perustuloa olisi Vihreiden mallissa kai tarkoitus rahoittaa ympäristöveroja korottamalla. Itse en tykkää tällaisesta asioiden koplaamisesta. Parempi olisi ajaa perustulo läpi perustulona kustannusneutraalisti ja ajaa siirtymistä tuloverotuksesta johonkin muuhun suuntaan omana projektinaan.

    Byrokratian vähentymisen suhteen taas… alennetaan verotusta vasta sitten kun kustannusvaikutukset on nähty käytännössä eikä vain teoriassa. Yhtä lailla (ja paremminkin) voidaan esittää laskelmia siitä, että kun pienipalkkaisten töiden tekeminen kannattaa, niin siitä veropohjakin heti laajenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tommi Uschanov kirjoitti 19.2.2009 kello 10:42

    öööö…ei. Miksi ihmeessä olisivat?

    Koska ilman työttömiä ei olisi koko markkinataloutta, yllä selitetystä syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Pekka kirjoitti 19.2.2009 kello 10:49

    Jos se perustulo kattaisi ihmisten minimitoimeentulon, niin eikö silloin olisi loogista, että työn minimipalkka poistuisi? Tai ainakin jollain tavalla murenisi käsitteenä.

    Perustulon tapauksessahan sen palkan ei olisi pakko turvata toimeentuloa. Lisäksi töihin menevä voisi aina harkita, että onko työ palkan arvoinen, jolloin se minimipalkka jatkossa ikäänkuin määräytyisi markkinoilla – mihin hintaan joku suostuu tietyn työn ottamaan vastaan.

    Tuon takia perinteinen vasemmisto ei varmaankaan ajatuksesta pidä. Sen valtahan linkittyy hyvin paljon työmarkkinoihin, ay-liikkeeseen, lakko-oikeuteen yms vanhoihin rakenteisiin. Niiltä vedettäisiin mattoa alta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 19.2.2009 kello 11:33

    Antti, perustulo sinänsä on tapa maksaa samat tuet kuin nytkin. Karkea esimerkki, suurin piirtein työmarkkinatuen suuruisen rahan saa vaikka tekisi jotain töitä, siinä että Reiska on kortistossa ja saa 400 euroa kuussa tukea tai että Reiska tekee keikkätöitä ja saa 400 euroa kuussa tukea ei ole mitään eroa maksajan kannalta.

    Perustulon dynaamiset kustannusvaikutukset ovat kahdenlaiset. Työnteko tulisi kannattavaksi useammille joka lisäisi työntekoa ja sitä kautta verotuloja ja vähentäisi erillaisten tukien tarvetta. Toisaalta ehkä osa vähentäisi työntekoa jolla olisi käänteinen vaikutus. Jos perustulo on suurin piirtein nykyisten minimietuuksien tasoa, eli pelkästään sillä ei käytännössä kovin kummoisesti elä, niin jälkimmäinen riski on pieni.

    Meillä on jonkun verran kokemusta tällaisista tuista, ja ne ovat positiivisia. Opintotuen saaja saa tehdä töitä, ja niin opiskelijtakin tekevätkin. Toinen mielenkiintoinen esimerkki on se kun eroraha vaihdettiin korotettuun ansiosidonnaiseen, ja kävi kuten perustulologiikka sanoo: työttömyysajat pitenivät. Eli olisi parempi maksaa irtisanotulle kertakorvaus, jolloin työllistyessä vaikka pienemmälläkin palkalla ei häviä mitään, kuin kuukausittaista tukea siitä että hän pysyy työttömänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kilgore kirjoitti 19.2.2009 kello 13:16

    Antti, jos katsot lukuja tarkemmin, on Vihreiden perustulomalli kustannusneutraali (eikä se käsittääkseni ota tällä huomioon vähentynyttä byrokratian tarvetta, tai siitä aiheutuvia säästöäjä; laskut on tehty vuoden 2004 luvuilla).

    Tosin mainitsemasi palkkanousut keskituloisilla rahoitetaan käsittääkseni korkeatuloisten verotusta kiristämällä. Tämä on ehkä turha ideologinen ujutus muuten aika neutraaliin perustulomalliin, mikä varmasti hiertää ainakin Kokoomuksen kannattajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Marko Hamilo kirjoitti 19.2.2009 kello 14:21

    Tommi Uschanov on oikeassa siinä, että perustulon brandi on painottunut “työstä vapauttamiseen” “työhön vapauttamisen sijasta”. Tilanne oli 1990-luvulla parempi, kun nuorsuomalaiset kannattivat matalaksi mitoitettua perustuloa, jolla ei ollut tarkoituskaan pystyä ilman lisäansioita elämään. Vasemmalla puolella vihreitä taas Jan-Otto Anderssonin kaltaiset ajattelijat taas kannattivat hyvin korkeaksi mitoitettua “kansalaispalkkaa”, tai “kansalaisosinkoa”, jonka filosofinen perustelu oli, kuten noista nimistäkin saattoi päätellä, että jokainen kansalainen olisi oikeutettu pelkästään Suomen kansalaisena jonkinlaiseen osinkoon kansallisvarallisuuden hedelmistä.

    Minusta perustulon kuten muidenkin tulonsiirtojen perusongelma on se, että jos ne mitoitetaan liian alas, ne eivät ole sosiaalisesti hyväksyttäviä, ja jos liian ylös, ne tuhoavat kannustimet ja oikeudenmukaisen palkitsemisen periaatteen ja tulevat vielä veronmaksajille liian kalliiksi (koska ei kuitenkaan ole järkevää kannustaa huonosti palkattuja ihmisiä pelkästään syljeskelemään kattoon, vaikka työajan lyhennykselle olisikin perusteluja).

    Siihen välille ei välttämättä jää lainkaan sellaista tasoa, joka olisi riittävän sosiaalinen olematta liian kallis.

    Minusta järkeviä ratkaisuja voisi etsiä Oden vanhasta kirjasta hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi, jossa ehdotettiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamista lainamuotoiseksi.

    Jos matalan perustulon päälle saatavat erilaiset tulonsiirrot olisivat lainamuotoisia, väliaikaisesti tukea tarvitseva saisi riittävän toimeentulon, mutta kannuste hankkiutua väliaikaisesta huonosta tilanteesta parempaan säilyisi. Järjestelmä tulisi myös halvemmaksi, koska suurin osa maksaisi suurimman osan lainoista takaisin vaikka viime kädessä hieman alempina eläkkeinä.

    Minusta opintotuki on hyvä malli muullekin sosiaaliturvalle, vaikka opiskelijat eivät systeemistä tykkääkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kjr63 kirjoitti 19.2.2009 kello 18:35

    “..kaupunkilaisten asuntovarallisuus alkaa kulkea perintönä.”

    Ellei sitten tullut valituksi vääriä vanhempia..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Ville kirjoitti 19.2.2009 kello 19:48

    Perustulo ei kannusta huonosti palkattuja ihmisiä pelkästään syljeskelemään kattoon. Päin vastoin se voi tehdä vähäisestäkin ja tilapäisestä työnteosta houkuttelevan lisätulonlähteen. Jos perustulo on tarpeeksi korkea, se vapauttaa ihmiset ottamasta pakon edessä mitä tahansa työtä millä tahansa ehdoilla ja millä tahansa palkalla. Näin huonosti palkatuista töistä voi tulla entistä lyhtyjänteisempiä. Jukka Sirenin mukaan perustulo voi johtaa alimmin palkattujen töiden palkkatason romahdukseen. Voi käydä myös päin vastoin – kun työsuhteiden kesto ja luotettavuus putoavat, ainoa keino saada luotettavia ja pysyviä työntekijöitä on nostaa palkkaa. Jos kyseisestä työstä ei kannata enempää maksaa, ilmeisesti sitä ei ole järkevää kenenkään tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Artturi Björk kirjoitti 19.2.2009 kello 22:52

    Tommi Uschanov: Eikä ilman äitejä seuraavia sukupolvia, eikä ilman maanviljelijöitä ruokaa eikä…

    Eli entä sitten? Miten siitä (täysin virheellisestä) käsityksestä, että ilman työttömiä ei ole markkinataloutta seuraa se, että työttömille pitää maksaa siitä, että he ovat työttömiä?

    Tuossa ehdottamassasi työttömien palvelumaksussa on se hassu juttu, että ne työttömät itsessään eivät tee mitään hyödyllistä. Se että kansantaloudessa on työttömiä vain kertoo siitä, että taloudessa tapahtuu muutoksia. Sitä mukaa, kun kehitys painaa työpaikan vaihtamisen transaktiokustannuksia alas tuo “luonnollinen” työttömyyden aste pienenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Jukka Siren kirjoitti 20.2.2009 kello 8:32

    Ville:

    “Jos perustulo on tarpeeksi korkea, se vapauttaa ihmiset ottamasta pakon edessä mitä tahansa työtä millä tahansa ehdoilla ja millä tahansa palkalla.”

    Kyllä, tuo on se toinen ja positiivisempi visio jonka minäkin toivon toteutuvan.
    Joidenkin palvelualojen rekrytointikulttuuri vain on…noh, epätieteellisen suoraan sanottuna raaka. “Puhdas” talousteoria opettaa että niin kauan palkataan kuin rajahyöty yritykselle pysyy positiivisena. Ja palkka määräytyy “puhtailla” markkinoilla tasaveroisten toimijoiden kesken.
    Arjessa tuota muuntavat ja sotkevat lukuisat tosiasiat.

    Tästä dilemmasta taisi olla puhetta Osmon blogissa ennen jouluakin;
    -jos halutaan estää, että perustulon lopullisina hyötyjinä ovat siivousfirmat ja mainostenjakelupalvelut, olisi jonkinlainen minimipalkka säädettävä. Nythän sellaista ei varsinaisesti Suomessa ole, kuten joku silloin huomautti.
    -mutta: jos perustulolla halutaan auttaa kaikki halukkaat työllistymään, myös he joiden tuottavuus työnantajalle on parhaimillaankin marginaalinen, sotkee minimipalkkavaatimus asian.

    (Huokaus) Odotan mielenkiinnolla Osmon avausta. Olisi aika saada keskustelu liikkeelle muidenkin kuin preka-eetujen ja ääriprotestanttien välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Tiedemies kirjoitti 20.2.2009 kello 9:37

    Minusta väite “ilman työttömiä ei olisi markkinataloutta” on vähän hassu, vaikka se tavallaan on totta; työttömyydestä ei päästä kokonaan eroon jos ollaan markkinataloudessa, koska kaikki firmat eivät säily loputtomiin, ihmiset ostavat eri asioita eri aikoina jne, joten markkinataloudessa tuotantomäärät vaihtuvat vuosien saatossa. Näinollen ihmisten täytyy välillä vaihtaa työpaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tpyyluoma kirjoitti 20.2.2009 kello 11:55

    TM & AB, tuo NAIRU-argumentti on käsittääkseni se, että täystyöllisyydestä seuraisi korkea palkkainflaatio, joten samalla kun se torjuu inflaatiota niin keskuspankki ja muut efektiivisesti pitävät yllä työttömyyttä joka on suurempaa kuin siirtymätyöttömyyys (vai miksi sitä sanotaan, tarkoitan nimenomaan työpaikan vaihtoa, siirtymistä opiskelusta työhön, tms.)

    Tämä hyödyttää yrityksiä ja kansalaisia keskimäärin, mutta on työttömien tappio. Ja tämä tulee kompensoida työttömille hyötyjä maksaa logiikalla. Argumentti voi olla väärä, tulee mieleen että eikö inflaation kannalta ole ihan sama asia kuin täystyöllisyys se että maksetaan työttömille palkan omaista korvausta kuin, mutta se ei sinänsä ole sekava tai epälooginen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Artturi Björk kirjoitti 20.2.2009 kello 14:34

    tpyyluoma: En usko, että siirtymätyöttömyyttä suurempi työttömyys hyödyttää yrityksiä ja kansalaisia keskimäärin.

    Tämä johtuu varmaan suurimmaksi osaksi siitä, että en oikein “usko” palkkainflaatioon. Työntekijät eivät voi vaatia enempää palkkaa kuin mitä työnantajalla on varaa maksaa ja työnantaja ei voi nostaa hintojaan enempää kuin mitä asiakkailla on varaa maksaa ja asiakkaiden maksukyky riippuu rahan määrästä ja sen kiertonopeudesta, eli jos rahan määrä ja kiertonopeus ei muutu, niin asiakkailla ei ole varaa maksaa enempää.

    Eli siis joo, jos hyväksyy Uschanovin teorian siitä, että työttömyys on markkinataloudessa välttämätöntä ja valtio toimillaan “pakottaa” ihmisiä työttömyyteen, jotta muut voivat hyötyä heidän työttömyydestään, niin silloinhan heille toki kuuluu maksaa korvausta.

    Minusta Uschanovin teoria on älyvapaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tommi Uschanov kirjoitti 20.2.2009 kello 14:52

    Tämä hyödyttää yrityksiä ja kansalaisia keskimäärin, mutta on työttömien tappio. Ja tämä tulee kompensoida työttömille hyötyjä maksaa logiikalla.

    Nimenomaan tästä on kysymys. Jos NAIRU-malli pitää paikkansa, työttömien työttömyydestä on positiivisia ulkoisvaikutuksia, joista he eivät saa rahallista korvausta. Työttömille maksettaisiin eräänlaista Pigou-veroa, joka ei pohjimmiltaan eroaisi esimerkiksi ympäristöveroista.

    Se, mikä minua itseäni sivumennen sanoen kiinnostaa eniten tässä argumentissa, on, että se tuo näkyviin loogisen ristiriidan kahden “virallisen” länsimaisen talouspolitiikan premissin välillä:

    1) kannatetaan talousteoriaa, jonka mukaan täystyöllisyys olisi taloudelle katastrofi eikä siihen siis tule edes pyrkiä;

    2) ajatellaan enenevässä määrin, että työttömyys on pohjimmiltaan vapaaehtoista ja johtuu työttömän laiskuudesta ja moraalisesta turmeltuneisuudesta, joten yhteiskunnan vastuu työttömien työllistämisestä tulee painaa minimiin ja niiltä osin kuin vastuuta kannetaan, sen tulee saada ilmaisunsa pakkokeinoina (karenssit, kurssitusvelvoitteet jne.) eikä ei-pakkokeinoina (perustulo).

    Jos täystyöllisyys on haitta ja uhka josta pyritään pikemminkin poispäin, niin kaikki työttömyys ei voi olla vapaaehtoista, ei edes kaikki kitkatyöttömyyttä korkeampi työttömyys.

    Argumentti voi olla väärä, tulee mieleen että eikö inflaation kannalta ole ihan sama asia kuin täystyöllisyys se että maksetaan työttömille palkan omaista korvausta

    Ajattelin itsekin samaa, mutta ero voi tulla esimerkiksi siitä, että nämä määräytyvät eri mekanismien kautta – esimerkiksi palkat voivat määräytyä työehtosopimusneuvotteluissa samaan aikaan kun perustulo on indeksisidonnainen.

    (Yksi ajatus, jota kyllä voisi vakavasti pohtia: Mikäli täystyöllisyydestä todella seuraa palkkainflaatiota, seuraisiko se samalla tavalla myös perustulosta, koska perustulohan parantaisi työntekijöiden neuvotteluasemaa melko analogisesti työvoimapulan kanssa?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. tpyyluoma kirjoitti 20.2.2009 kello 15:22

    AB, sikäli kun ymmärrän, niin rahan määrä ei kasva koska keskuspankki nostaa korkoa, ja se tekee tämän siksi että inflaatio ei nousisi, ja jos syy inflaatioon on että täystyöllisyys on saavutettu, niin tämä koronnosto vähentää työllisyyden NAIRU-tasolle… eli ainakin jonkin työttömyys on seurausta koronnostosta joka turvaa matalan inflaatiotason.

    Uschanov, se perinteinen argumentti perustulon tapaisia ratkaisuja vastaan on että jos kaikilla annetaan satanen niin hinnat nousevat vastaavasti, eli tulee inflaatiota, eli reaalitulot eivät nouse. Ja vastaus tähän lienee että tavoite ei ole nostaa keskimääräisiä reaalituloja, vaan tasata niitä. Mutta, en ole perehtynyt NAIRU-argumenttiin syvemmin, käsittääkseni se on muuten aika kiistelty, jotta osaisin sanoa onko idea se että tulojaon tasaantuminen sinänsä lisää inflaatiota. Apuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Tommi Uschanov kirjoitti 20.2.2009 kello 15:24

    Tämä johtuu varmaan suurimmaksi osaksi siitä, että en oikein “usko” palkkainflaatioon. Työntekijät eivät voi vaatia enempää palkkaa kuin mitä työnantajalla on varaa maksaa – -.

    Tässä ei nyt ollenkaan erotella reaalipalkkoja ja nimellispalkkoja. Inflaatio on sitä, että reaalipalkkojen kasvuvauhdin ja nimellispalkkojen kasvuvauhdin välinen epäsuhta kasvaa, ja kun sitä yritetään kuroa umpeen, syntyy pahimmillaan itseään ruokkiva hintojen ja palkkojen vuorottainen nousukierre. Nimenomaan siksi, että tuottajilla ja kuluttajilla todella ei kummallakaan “ole varaa maksaa” enempää, palkkojen korotuspaineet purkautuvat hinnankorotuksina ja päinvastoin.

    Esimerkiksi 1970-luvun suuri inflaatioräjähdys selitetään kansantaloustieteellisessä kirjallisuudessa useimmiten juuri tällä ilmiöllä, ja NAIRU-teoria syntyi osaltaan selittämään sitä.

    Minusta Uschanovin teoria on älyvapaa.

    Ei ole mitään “Uschanovin teoriaa”. On kansantaloustieteen viimeaikaisessa valtavirrassa laajaa arvostusta nauttinut teoria NAIRU-työttömyysasteesta ja on Brian Zamulinskin argumentti, että mikäli em. teoria hyväksytään, niin silloin siitä seuraa tätä ja tätä. On täysin hyväksyttävää argumentoida myös Zamulinskista katsoen päinvastaiseen suuntaan ja sanoa, että koska teoriasta seuraa tätä ja tätä, se puhuu teoriaa vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Tiedemies kirjoitti 20.2.2009 kello 15:25

    Minä en osta NAIRU-argumenttia. Siis en usko, että mitään pysyvää pitkän aikavälin trade-offia on olemassa inflaation ja työttömyyden välillä. Lyhyellä aikavälillä tietysti on.

    Jos asiat ovat luonnollisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa, siis jos mistään kahvasta ei ulkopuolelta tönitä, niin työttömyys painuu alas yleensä silloin kun työvoimasta on pulaa (ylläripylläri!) ja tällöin tulee myös palkkavetoista inflaatiota. Tämä on seurausta työn korkeasta kysynnästä ja markkinoiden normaalista toiminnasta.

    Palkkainflaatio seuraa siitä, että työvoimasta kilpaillaan palkoilla ja tämä kustannus on siirrettävä jotenkin hintoihin. Tästä seuraa sitten se, että palkat eivät reaalisesti nousekaaan ja tulee uusi kierros ja inflaatio asettuu pysyvästi korkeammalle tasolle.

    On uskottavaa, että perustulolla voi olla samankaltainen vaikutus, mutta vain tilanteessa, jossa perustulo tekee muutakin kuin purkaa kannustinloukut. Jos perustulo tuottaa huonomman tulotason täysin jouten olevalle mutta purkaa vähäisen työnteon esteet, osa niistä, jotka nyt on töissä täysipäiväisesti, voisi vähentää työntekoaan, koska ovat joutuneet valitsemaan liian suuren tai liian pienen työn tarjoamisen väliltä. Toisaalta osa työttömistä menisi töihin, joten työn tarjonta lisääntyisi sieltä; vaikutus on siis ristiriitainen.

    Sensijaan ne, joilla olisi jo nyt mahdollisuus vähentää työtään niin, että perustulon vallitessa marginaalivaikutus olisi sama, eivät periaatteessa tekisi mitään toisin.

    NAIRU-teoria on siinä mielessäkin älytön, että kuten sanoin, mitään NAIRUA ei oikeasti ole olemassakaan. Se voidaan mitata, mutta vain ex post, kun työn kysyntä jostain ulkoisesta syystä kasvaa. Vaikka NAIRU olisi jotenkin määritetty ja havaitaan inflaatio sitä alemmaksi, ei työllisyys kuitenkaan sillä parane, että painetaan lisää rahaa. Työn kysyntä on kuitenkin aika paljon monimutkaisempi asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Tommi Uschanov kirjoitti 20.2.2009 kello 15:58

    Mutta, en ole perehtynyt NAIRU-argumenttiin syvemmin, käsittääkseni se on muuten aika kiistelty, jotta osaisin sanoa onko idea se että tulojaon tasaantuminen sinänsä lisää inflaatiota.

    Käsittääkseni teoriassa on keskeistä ajatus, että jos työttömyys laskisi NAIRU-työttömyysasteen alapuolelle, se saisi työntekijöiden palkkavaateet epätasapainoon yritysten tuottovaateiden kanssa, ja koska inflaatio-odotukset ovat itseään ruokkivia odotuksia, tästä syntyisi edellä mainitsemani päättymätön kierre. Kyseessä ei siis ole tulonjaon tasaaminen sinänsä vaan täystyöllisyyden aiheuttama parannus työntekijöiden neuvotteluasemassa tilanteessa, jossa ei ole työhaluisten työttömien muodostamaa “teollisuuden vara-armeijaa” (Marx) painamassa palkkavaateita alaspäin. Päinvastoin, tiettyjen työntekijäryhmien neuvotteluaseman paraneminen heidän alallaan täystyöllisyyden aikana vallitsevan työvoimapulan vuoksi voi jopa lisätä tuloeroja heidän ja muiden välillä, vaikka se samaan aikaan lisäisi myös inflaatiota.

    Ja tulonjaon tasaaminen varmaankaan ei sinänsä lisää inflaatiota – olihan esimerkiksi 1950-1960-luku länsimaissa samaan aikaan sekä tulonjaon lähes ennätysmäisen tasaantumisen että inflaation lähes ennätysmäisen vähäisyyden aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Artturi Björk kirjoitti 20.2.2009 kello 16:10

    tpyyluoma: Rahan määrä ei kasva, jos keskuspankki ei laske sitä liikkeelle lisää. Tällä “monetaarisella” inflaatiolla ei ole käsittääkseni mitään tekemistä väitetyn palkkainflaation kanssa. Niitä pidetään siis erillisän inflaation lähteinä. Minä en ole vielä lukenut tai kuullut vakuuttavaa selitystä sille miten palkkainflaatio voisi olla mahdollinen ilman monetaarista inflaatiota ja miten monetaarinen inflaatio ei välttämättä johtaisi palkkainflaatioon.

    Uschanov: “Jos täystyöllisyys on haitta ja uhka josta pyritään pikemminkin poispäin, niin kaikki työttömyys ei voi olla vapaaehtoista,”

    En ymmärrä miten ensimmäisestä seuraa toinen. Työttömyys määritellään yleensä niin, että se ei ole vapaaehtoista.

    Tuossa NAIRU-korvauksessa ei ole mitään järkeä edes vaikka uskoisi tuohon käsitteeseen, kun sen logiikka on siinä, että nämä työttömät yrittävät päästä työmarkkinoille ja siten laskevat palkkoja. Jos heille maksetaan korvausta tästä “palveluksesta” niin he eivät enää pyri markkinoille, eivätkö näin ollen paina palkkoja alas.

    Työttömyydellä ei tietenkään ole mitään positiivisia ulkoisvaikutuksia, joten tämän NAIRU:n voi sivuuttaa naurettavana.

    “Se, mikä minua itseäni sivumennen sanoen kiinnostaa eniten tässä argumentissa, on, että se tuo näkyviin loogisen ristiriidan kahden “virallisen” länsimaisen talouspolitiikan premissin välillä”

    Tämä selittää muuten aika paljon talouspoliittista ajatteluasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.2.2009 kello 16:28

    Minusta tuo Tommi Uschanovin oivallus työttömien tarpeellisuudesta ja tästä seuraavasta työttömien palkka-vaatimuksesta on oivallinen, mutta se ei toimi. Jotta tästä työttömien vara-armeijasta olisi mitään NAIRU-hyötyä, sen pitäisi haluta kiivaasti töihin.

    Minulle NAIRU-argumentti on päivän selvä; siis se, että syntyy palkkainflaatiota, jos talous ylikuumenee niin, että työvoimasta tulee aitoa pulaa. Jos työvoimasta osa on työnantajien silmissä työhön kelpaamatonta, silloin tasapainotyöttömyysaste on tietysti vastaavasti korkeampi – tai jos osa työttömistä ei tosiasiassa halua töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Tommi Uschanov kirjoitti 20.2.2009 kello 16:30

    Työttömyys määritellään yleensä niin, että se ei ole vapaaehtoista.

    Jos näin on, niin sitten se valtava aktivointi- ja kannustusrumba, johon osallistuminen esimerkiksi Suomessa on asetettu työttömyysturvan saamisen ehdoksi (ja jota myös tässä samassa kommenttiketjussa käsiteltiin aiemmin), muuttuu täysin käsittämättömäksi. Työttömät haluavat töihin – miksi heitä siis pitää erikseen pakottaa töihin näillä hirveillä kannustimilla, joita esimerkiksi Sata-komitea aikoo vielä esittää lisättäväksi entisestään?

    Työttömyydellä ei tietenkään ole mitään positiivisia ulkoisvaikutuksia, joten tämän NAIRU:n voi sivuuttaa naurettavana.

    Tämä kannattaa kertoa myöskin niille monille ideologisille aateveljillesi, joille NAIRU muodostaa suorastaan taloustieteellisen maailmankuvan erään kulmakiven. Useimmat niistä, joiden mielestä NAIRU on naurettavaa, ovat taas perinteisesti olleet ideologisesti paljon lähempänä minua kuin sinua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Arto Tukiainen kirjoitti 20.2.2009 kello 16:34

    NAIRU-keskustelusta. Tässä puhutaan välillä aivan kuin työttömille ei tosiasiassa maksettaisi korvausta, kompensaatiota. Tässä lienee kyse vain siitä, millaisen perustelun tuolle korvaukselle haluaa antaa. Ei se ainakaan palkan tyyppinen korvaus ole, ei sen enempää kuin kansalaistulo.

    Puheet siitä, että jokin instanssi aktiivisesti haluaisi tuottaa työttömiä inflaation alentamiseksi täystyöllisyyden uhatessa, ja että tuon instanssin kuuluisi maksaa korvausta tekosistaan, kaipaisivat lisäperusteluita. Voi olla, että työttömyydestä on etua palkkainflaation taltuttamisessa, mutta mistä löydetään taho, jonka kuuluu maksaa? Eivätkö kaikki valtionvarainministerit aina huuda uusien työpaikkojen perään kun jossain on edes muutama työkykyinen työtön?

    Human interest -osastoa. En ole kovin monia filosofian supertähtiä tavannut, mutta perustulon puolustajan Van Parijsin kyllä, ohimennen. Se oli yhteiskuntafilosofian konferenssi Las Vegasissa (kaikista maailman paikoista…) muistaakseni 1994. Real Freedom for All oli kai valmistumassa siihen aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Tommi Uschanov kirjoitti 20.2.2009 kello 16:44

    – – tuo Tommi Uschanovin oivallus työttömien tarpeellisuudesta ja tästä seuraavasta työttömien palkka-vaatimuksesta – –

    Se ei siis ole minun oivallukseni vaan minun kirjallisuudesta löytämäni oivallus. (Viite kiinnostuneille: Brian Zamulinski, “Nozick’s Anachronistic Libertarianism”, Dialogue 44 (2005), s. 211-223.) Olen itse suhtautunut siihen varsin agnostisesti juuri tuosta samasta syystä, jonka itse mainitset: työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat reaalimaailmassa todennäköisesti liian suuret, että argumentin olettamaa ilmiötä todellisuudessa esiintyisi. Argumentin kiinnostavuus on enemmänkin siinä, että se hajottaa eräitä maailmankuvallisia ennakkokäsityksiä tavalla, jota aiemmin koetin selostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Artturi Björk kirjoitti 20.2.2009 kello 16:53

    No siis 1970-luvun inflaatioräjähdys kyllä aika usein selitetään liian lepsulla rahapolitiikalla, että en tiedä missä piireissä tämä NAIRU on nostettu jalustalle.

    Noh oli miten oli, niin mitään palkkojen ja hintojen nousukierrettä ei voi syntyä, jos rahan kiertonopeus eikä sen määrä nouse, koska työantajalla ei ole varaa maksaa enempää, koska hän ei voi nostaa hintoja. Kuluttajilla ei ole enempää rahaa, koska sitä ei yksinkertaisesti ole systeemissä enempää. Markkinataloudessa paineet eivät voi purkautua hintoihin, jos kuluttajille ei ole varaa maksaa. Jos taas kuluttajilla olisi varaa maksaa, niin hinnat nousisivat ilman mitään paineitakin.

    “Inflaatio on sitä, että reaalipalkkojen kasvuvauhdin ja nimellispalkkojen kasvuvauhdin välinen epäsuhta kasvaa,”

    Inflaatio on sitä, että rahan arvo laskee, eli että hinnat nousevat. Jos palkat nousevat hitaammin kuin hinnat, niin toki sitä voi yrittää kuroa umpeen vaatimalla lisää palkkaa, mutta työnantaja ei voi siirtää tätä vaatimusta hintoihin, jos kansantaloudessa rahan määrä tai sen kiertonopeus ei kasva, koska kuluttajilla ei ole enempää rahaa. Tämä palkkainflaatio on mahdollista vain, jos suuri osa työntantajista suostuu palkankorotuksiin siinä toivossa, että he voivat joskus tulevaisuudessa siirtää nämä korotukset hintoihin. Sitten keskuspankin pitää painaa rahaa, että yrityksillä on jotain millä maksaa nämä suuremmat palkat. Tämä lisääntynyt rahanmäärä sitten mahdollistaa sen, että kuluttajat voivat maksaa enemmän hyödykkeistä ja yritykset voivat nostaa hintoja. Ilman rahan määrän lisäämistä tämä ei onnistu.

    Tiedemies: “Palkkainflaatio seuraa siitä, että työvoimasta kilpaillaan palkoilla ja tämä kustannus on siirrettävä jotenkin hintoihin. Tästä seuraa sitten se, että palkat eivät reaalisesti nousekaaan ja tulee uusi kierros ja inflaatio asettuu pysyvästi korkeammalle tasolle.”

    Tämä on liian epämääräinen esitys. Palkat kyllä nousevat, mutta miksi ne nousisivat korkeammalle kuin mitä tuottavuus antaa myöden?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Artturi Björk kirjoitti 20.2.2009 kello 17:17

    Uschanov: Njoo… tässä työttömyyden ja vapaaehtoisen työttömyyden käsitteessä on nyt tietysti se ongelma, että kaikki riippuu työn hinnasta.

    Jos joku ei halua mennä töihin esim. alle 20 euron tuntipalkalla, niin onko hän vapaaehtoisesti vailla työtä? Entäs jos tämä raja on 5 euroa tai 100 euroa?

    Kannustimia tarvitaan tietysti aina. Harva tekee työtä pelkästään sen tekemisen ilosta. Olisiko sinusta muuten kaikkien harkinnanvaraisten tulonsiirtojen lopettaminen ja kansalaispalkkaan siirtyminen hirveää työllistymisen kannustimien lisäystä, jota vastaan pitää kamppailla? Minusta kansalaispalkka kasvattaisi aika merkittävästi kannustimia työllistyä.

    Osmo: “Minulle NAIRU-argumentti on päivän selvä; siis se, että syntyy palkkainflaatiota, jos talous ylikuumenee niin, että työvoimasta tulee aitoa pulaa.”

    Mitä pula työntekijöistä tarkoittaa? Milloin palkat ovat liian korkealla? Onko meillä pulaa työntekijöistä, jos palkat nousevat niin suuriksi, että suurta osaa niistä töistä joita nyt teemme ei ole kannattavaa teettää? Eikö tämä tarkoita vain, että meillä on tuottavampia töitä? Miksi meidän pitäisi löytää työntekijöitä niihin tuottamattomiinkin? Jos kaikki halukkaat ovat töissä, niin jos johonkin hommaan tarvitaan uusia työntekijöitä, ne siirtyvät niistä vähemmän tuottavista hommista. Reaalipalkat kasvavat samaa vauhtia kuin tuottavuus. Puhe työvoiman pulasta ja sen ylitarjonnasta on oikeastaan pelkkää sumutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Tiedemies kirjoitti 20.2.2009 kello 17:47

    Oletetaan leipuri, joka tekee leipää. Leivän kysyntä kasvaa. Leipuri haluaa palkata lisää väkeä, koska leipää menisi enemmän kaupaksi. Tällä hetkellä kivenhakkaaja maksaa 1€ tunti ja vallitsee täystyöllisyys. Leipuri tarjoaa 1.5€ tunti, koska se kannattaa hänelle.

    Kivenhakkaajan pitäisi maksaa nyt vielä enemmän saadakseen lisää työntekijöitä. Ei kannata, joten kivenmurikoita tehdään vähemmän kuin niiden kysyntä ja siksi niiden hinta nousee. On syntynyt inflaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Elina kirjoitti 20.2.2009 kello 18:34

    Artturi pohdiskelee:

    “Harva tekee työtä pelkästään sen tekemisen ilosta.”

    Rohkenen haastaa tämän kysymyksen. Jos tämä olisi totta, eivät rikkaat ihmiset tekisi töitä lain. Tarkoitan nyt niin rikkaita, että elintasoaan ei voi nostaa työtä tekemällä. Nämä ihmiset kuitenkin lähes poikkeuksetta tekevät töitä.

    Kuten lottovoittajat.

    Hyvin harva lopettaa työnsä lottovoiton yhteydessä ja nekin jotka lopettavat ovat kuulemma vuoden sisään vinkumassa työpaikan ovella takaisin pääsyä.

    Onni on rakastaa ja tehdä työtä, sanoo (minusta) liian väheksytty Siegmund Freud. Työnteolla on tietysti tässä symbolinen merkitys eli itsensä tarpeelliseksi kokeminen, ei välttämättä palkkatyö.

    Ellei ihmisellä ole hoivattavaa objektia, edes kissaa, hänen on vaikea säilyttää mielenterveytensä joutilaana. Siksi olen sitä mieltä, että terve ihminen tekee työtä monista motiiveista käsin, joista raha ei suinkaan ole ainoa eikä aina edes se merkittävin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Artturi Björk kirjoitti 20.2.2009 kello 19:21

    Tiedemies: Mistä se raha tuli, joka kasvatti leivän kysyntää, mutta ei pienentänyt minkään muun hyödykkeen kysyntää?

    Elina: Varmasti näinkin. Tarkoitin lähinnä, että suurin osa ei tekisi juuri sitä mitä tekee työkseen, jos siitä ei maksettaisi mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. tcrown kirjoitti 20.2.2009 kello 19:55

    “Rahan määrä ei kasva, jos keskuspankki ei laske sitä liikkeelle lisää.”

    Ettei jää vääriä käsityksiä, niin rahan määrä voi kasvaa muutenkin. (Ylivoimaisesti suurin osa rahasta ei ole keskuspankilta peräisin.) Harjoitustehtäväksi kiinnostuneille jää velkaekspansioon tutustuminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Ville kirjoitti 20.2.2009 kello 21:31

    Raha syntyy tavallaan tyhjästä, kunhan luottamus lainan antajaan säilyy. Jos vaikka lainaisin tuttavalleni X euroa asunnon ostoon ja asunnon myyjälle kelpaisi kirjoittamani velkakirja, tuttavani voisi 10-15 vuoden aikana lyhentää lainaa ja maksaa korkoja niin, että kun myyjä haluaisi oikeaa rahaa, pystyisin sen maksamaan. Sen jälkeen saisin vielä 10-15 vuotta rahaa omaan taskuuni. Kaikki hyvin, kunhan myyjä ei ala kysellä rahojaan ennen kuin ne on oikeasti tienattu (tai tuttavani ei menetä tulojaan);)

    Samoin jos pankkien omavaraisuusvaatimusta laskettaisiin, sama euro voitaisiin lainata vielä useampaan kertaan. Tässäpä olisi oiva tapa tehostaa rahan kiertoa taloudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Nikolas Ojala kirjoitti 21.2.2009 kello 8:57

    Lyhyt työviikko on parempi kuin ei työviikkoa lainkaan. Jos firma harkitsee heittää 20% työvoimastaan ulos, saman voisi ehkä saavuttaa heittämällä yhden päivän työviikosta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Tiedemies kirjoitti 21.2.2009 kello 17:24

    Rahan määrän ei tarvitse kasvaa, jos velositeetti kasvaa. MV = PT. Transaktioiden määrä tai hinnat voivat kasvaa, jos raha kiertää nopeammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Artturi Björk kirjoitti 21.2.2009 kello 20:24

    Tiedemies: Siis tarkoitatko, että palkkainflaatiota ei voi tapahtua, jos rahan velositeetti tai sen määrä ei kasva? Minä olen nimittäin yrittänyt sanoa sitä koko ajan. Minusta jos hinnat nousevat, koska rahan määrä tai nopeus kasvaa, niin kyse ei ole mistään palkkainflaatiosta vaan ihan siitä perinteisestä: “Inflation is always first and foremost a monetary phenomenon.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Tiedemies kirjoitti 22.2.2009 kello 9:14

    Velositeetti voi kasvaa koska kulutetaan lisää. Jos “säästetään” laittamalla rahaa sukanvarteen, rahan velositeetti laskeaa. (Oikeasti kvantiteettiteoria on vain malli, eivät nuo ole mitään todellisia suureita, vaan ajattelun apuväline.)

    Tuolla käsitteistöllä hinnat voivat muuttua vain suhteellisesti, ellei rahan määrää muuteta. Tämä ei ole totta. Jos ihmisillä on oletus inflaatiosta, he laittavat rahaa nopeammin menemään. Palkkojen nousu voi aiheuttaa tätä, siis se on palkkainflaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Artturi Björk kirjoitti 22.2.2009 kello 16:13

    Tiedemies: Palkkojen nousu ei aiheuta inflaatiota vaan se on inflaation vaikutus. Kun rahan määrä tai sen kiertonopeus nousee, niin hinnat (myös palkat nousevat). Tämä on ihan normaalia inflaatiota, eikä sitä selittämään tarvita mitään palkkainflaatiokäsitettä. On harhaanjohtavaa puhua palkkainflaatiosta. Palkkojen nousu ei myöskään johda mihinkään tuhoisaan inflaatiokierteeseen. Palkat ja hinnat nousevat niin kauan, kuin rahan määrä tai sen kiertonopeus kasvaa. Tämä on täysin normaalia markkinoiden toimintaa. Inflaatio etenee tällä tavoin kansantaloudessa, eikä jää aiheuttamaan hintojen nousua vain siellä mihin uusi raha on ekana annettu.

    Jos rahan määrä ja kiertonopeus pysyvät vakioina hinnat voivat muuttua vain suhteellisesti. (Eli palkat eivät voi nousta, ilman, että mikään halpenee.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Ari Heikkinen kirjoitti 27.2.2009 kello 22:53

    “Tällainen yhteiskunta on hyvin julma – jo tämä nykyinen on julma työstä syrjäytyneitä kohtaan”

    On se melko julma meitä työtä tekeviäkin kohtaan.

    Täytyy muistaa, että ne jotka työskentelevät yksityisellä sektorilla ovat jatkuvasti “irtisanomisuhan” alla, eli ei voi koskaan tietää yrityksen tilannetta ja sitä, milloin työsuhde loppuu. Tämä vaan on se reaaliteetti, oletpa miten hyvä ja osaava tahansa (joka pitää jokaisen alalla olevan tiedostaa).

    Työntekeminen kuitenkin onnistuu ja on mielekästä siksi, että vastaavasti palkkaa voi (ja pitääkin!) pyytää enemmän, mutta ei tästä “paremmasta palkasta” pitäisi kenenkään olla kateellinen, koska paremmalla palkalla työskenteleviltä myös edellytetään jatkuvaa tulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus