Syntymättömän oikeus elämään

Kir­joitin tarkoituk­sel­la ja harkiten edel­liseen postaukseen:

Naisil­la ja miehillä on oikeus olla syn­nyt­tämät­tä uut­ta elämää pidät­tymäl­lä sek­sistä, ehkäi­syl­lä tai myös riit­tävän ajois­sa tehdyl­lä abor­tilla. Nämä kaik­ki johta­vat yhtä lail­la samaan tulok­seen: jonkun elämä jää elämättä.

Vain Pekka Vitikainen tart­tui harkit­tuun haasteeseen: 

Niin, tot­takai on oikeus olla syn­nyt­tämät­tä, mut­ta jatkos­sa sin­un päät­telysi pet­tää. Tulok­se­na ei ole elämä joka jää elämät­tä. Elämää ei edes syn­ny ko. tapauksessa.
Vaikut­taa saivartelul­ta, mut­ta käsit­teil­lä on vis­si ero…

Tämä on arvokysymys, joka ei ole niin yksikäsit­teinen: mis­sä vai­heessa elämän estämi­nen muut­tuu murhak­si. (Juris­teille tiedok­si, murhal­la tarkoi­tan tässä yleen­sä vain henkirikosta)

1) Spar­ta: syn­tyneet lapset lajitelti­in elinkelpoi­hin ja vial­lisi­in. Vial­liset heit­et­ti­in rotkoon. Lap­si muut­tuu ihmisek­si läpäistyään seu­lan. Elinkelpoisek­si havaitun sur­maami­nen oli murha.
2) Suomen rikoslain­säädän­tö: lap­si muut­tuu ihmisek­si syn­nyt­tyään. Jos äiti abor­toi pitkälle kehit­tyneen raskau­den, hän­tä syytetään lait­tomas­ta abortista, mut­tei murhas­ta, mut­ta jos hän tap­paa syn­nyt­tämän­sä lapsen, syyte tulee henkirikoksesta.
3) Abort­ti­lain­säädän­tö: abort­ti on vapaa, kunnes sik­iö on kehit­tynyt niin pitkälle, että hänel­lä olete­taan ole­van jonkin­laista tietoisu­ut­ta. Hatus­ta on vedet­ty 12 raskausviikko.
4) Osa kris­til­li­sistä kirkoista: Elämän syn­tyy suku­solu­jen yhtyessä. Samo­jen van­hempi­en suku­soluista voi jo kro­mo­somi­ta­sol­lakin syn­tyä seit­semänkym­men­tä biljoon­aa eri­laista raken­nu­so­hjet­ta, joten elämä yksilöi­tyy muna­sol­un hedelmöi­tyessä. Abort­ti on murha, mut­ta ehkäisy sallittu.
5) Edel­lis­es­tä poiketen kieruk­ka on kuitenkin sal­lit­tu, vaik­ka se abor­toi hedelmöite­tyn munasolun.
6) Toinen osa kris­ti­ty­istä: Velvol­lisu­us tuot­taa elämää on seksin hin­ta. Ehkäisy on murha — tai siis ainakin rikos, mut­ta pidät­tyvyys sal­lit­tua. (Tämä näke­mys val­tasi kahdek­sak­si vuodek­si myös Valkoisen talon, mil­lä oli tuhoisia seu­rauk­sia kaikkial­la maail­mas­sa, kos­ka Bush kat­soi tämän sito­van myös ei-krisi­t­il­lisiä kan­so­ja ja uskon­not­to­mia. USA hal­vaan­nut­ti YK:n väestöohjelman)
7) “Lisään­tykää ja täyt­täkää maa”. Täl­lainen käsky on monis­sa uskon­nois­sa. Syn­tyvyy­den sään­nöste­ly sek­sistä pidät­tymäl­lä on myös väärin, kos­ka sekin vie elämän joltakin, joka olisi voin­ut elää. 

30 vastausta artikkeliin “Syntymättömän oikeus elämään”

  1. 8)Suomen ortodoksi­nen kirkko (epävi­ral­lis­es­ti): Elämä alkaa, kun lapset on muut­ta­neet kotoa ja koira lopetettu.

  2. “Kir­joitin tarkoituk­sel­la ja harkiten edel­liseen postaukseen:
    Naisil­la ja miehillä on oikeus olla syn­nyt­tämät­tä uut­ta elämää pidät­tymäl­lä sek­sistä, ehkäi­syl­lä tai myös riit­tävän ajois­sa tehdyl­lä abor­tilla. Nämä kaik­ki johta­vat yhtä lail­la samaan tulok­seen: jonkun elämä jää elämättä.
    Vain Pekka Vitikainen tart­tui harkit­tuun haasteeseen:
    Niin, tot­takai on oikeus olla syn­nyt­tämät­tä, mut­ta jatkos­sa sin­un päät­telysi pet­tää. Tulok­se­na ei ole elämä joka jää elämät­tä. Elämää ei edes syn­ny ko. tapauksessa.”

    Väärin. Kyl­lä hedelmöitet­ty muna­solu on ihan yhtä elävä kuin sik­iö tai siitä kehit­tyvä ihmi­nen. Kuten Osmo kir­joit­taa, on määrit­te­lykysymys mil­loin ihmis­es­tä tulee ihmi­nen, mut­ta elämän kanssa sil­lä ei ole mitään tekemistä. Elämä on elämää — yksit­täisen sol­un elämä ei eroa mil­lään fun­da­men­taalisel­la taval­la mon­isoluisen organ­is­min (ihmi­nen) elämästä. Abort­ti johtaa aina sik­iön solu­jen elämän päät­tymiseen. Me vain määrit­telemme, minkä arvon me millekin elämän­muodolle annamme.

  3. Vitikainen on aivan oike­as­sa. Ei ole ole­mas­sa sel­l­aista yksilöä, jon­ka elämä jää elämät­tä, jos pidät­täy­dytään sek­sistä. Abortin tapauk­ses­sa sel­l­ainen yksilön aihio on taas jo ole­mas­sa. On tietenkin epämääräistä, mis­sä vai­heessa sanomme että hedelmöite­tys­tä muna­so­lus­ta tulee ihmi­nen. Tässä voidaan käyt­tää slip­pery slope- tyylistä argu­men­taa­tio­ta kumpaan suun­taan tahansa. Jos muna­solua ei kuitenkaan alun­perin edes päästetä hedelmöit­tymään, ei ole ole­mas­sa mitään, minkä elämä estettäisiin.

  4. Omas­ta mielestäni abortin tulee olla vapaasti naisen päätet­tävis­sä kunnes sik­iö on kehit­tynyt tiet­tyyn pis­teeseen asti, jon­ka jäl­keen vain, jos raskaus uhkaisi tai uhkaa äidin ter­veyt­tä tai muus­ta painavas­ta syys­tä (joka tulisi arvioi­da tapauskohtaisesti).

    Jos asiantun­ti­jat ovat määritelleet “sik­iön tiet­tyyn pis­teeseen kehit­tymisen” 12 viikkoa, min­un näke­myk­seni mukaan sik­iöl­lä tulee olla oikeuk­sia vas­ta tämän jäl­keen ja ihmisoikeudet synnyttyään.

  5. “Omas­ta mielestäni abortin tulee olla vapaasti naisen päätet­tävis­sä kunnes sik­iö on kehit­tynyt tiet­tyyn pis­teeseen asti, jon­ka jäl­keen vain, jos raskaus uhkaisi tai uhkaa äidin ter­veyt­tä tai muus­ta painavas­ta syystä ”

    Ei tässä abortista ja sen oikeu­tuk­ses­ta ole kysekään vaan mitä tapah­tuu lapselle, jos syn­tyy aikanaan.
    Ei ole kovin mieltäy­len­tävää viet­tää elämään­sä vam­maise­na yhteiskun­nas­sa, joka arvostaa vain kau­ni­ita ja rohkeita.

    Kyl­lä pakko­hoito on vält­tämätön , jos sop­ua päi­h­teet­tömyy­destä ei synny.Ainakin siihen saak­ka kunnes abort­ti on tehty.

    Johan tässä yhteiskun­nas­sa hys­ter­isoidaan jo las­ten ase­leikiykin ja ollaan valmi­ita ampumaan heitäkin ja pistämään leikkivät lapset vankilaan.

    Voisi­han Eduskun­ta joskus tehdä hyödyl­lisiäkin päätök­siä, nyt aika kuluu Lex Nokioiden ja muiden turhuuk­sien parissa

  6. Meni näköjään väärään kohtaan , oli tarkoitet­tu pakkohoitoon.

    Muu­taa oet­taan tähänkin kan­taa: Tässäkin on pilkun­vi­ilaa­jat asialla.
    Jos min­ut olisi abor­toitu niin enpä olisi sur­rut elämän­tön­tä elämää ja min­un kannal­tani asial­la ei olisi väliä, kos­ka en sitä tietäisi.
    Ihmi­nen on minä vas­ta 3–4 vuo­den iässä, sitä ennen hän on enem­män tai vähem­män osa van­hempiaan , lähin­nä äitiään.

    Kyl­lä maail­man arvo­järjestyk­sen lähdet­tävä niistä, joil­la on jo oma minä eli naisen tulaa saad päät­tää halu­aako lapsen vai ei.

    Mitä tulee lain­säädän­töön niin lapsen sur­ma luet­ti­in Suomes­sakin sur­mi­in vas­ta 50-luvul­la. Sitä enne lapsen sur­maa ei tilas­toitu sur­mi­in ja tuomiokin oli pieni eli lapsen sur­ma oli abortin korvike

  7. Blog­gaa­ja: “Tämä on arvokysymys, joka ei ole niin yksikäsit­teinen: mis­sä vai­heessa elämän estämi­nen muut­tuu murhak­si. (Juris­teille tiedok­si, murhal­la tarkoi­tan tässä yleen­sä vain henkirikosta)

    1) Spar­ta: syn­tyneet lapset lajitelti­in elinkelpoi­hin ja vial­lisi­in. Vial­liset heit­et­ti­in rotkoon. Lap­si muut­tuu ihmisek­si läpäistyään seu­lan. Elinkelpoisek­si havaitun sur­maami­nen oli murha.”

    Tekevätkö spar­ta­laiset väärin? Eivät. He suo­jel­e­vat yhteiskun­taansa. Ehkä hei­dän maail­mas­sa jär­ki sanoo, että vialli­nen jääköön syn­tymät­tä. Vial­lisen on vaikea ja läh­es mah­do­ton­ta selvitä omin voimin. Ehkä spar­ta­lais­ten mielestä vial­li­sista ei kyetä huole­hti­maan samal­la, kun yhteiskun­taa tulisi suo­jel­la kaik­il­ta maail­man uhilta.

    Kos­ka vialli­nen ei selviä omin voimin, yhteiskun­nan tulisi antaa tukeaan. Tämä tuki ja apu mak­saa mal­tai­ta, siis suuria määriä euro­ja. Väitän, että toimi­va yhteiskun­ta kuitenkin suo­jelee ja aut­taa kaikin tavoin jokaista syn­tynyt­tä, myös vial­lista yksilöään. Silti mielestäni toimi­va yhteiskun­ta ei pyri tuot­ta­maan vial­lisia yksilöitä.

    Entä mihin vedämme rajan? Mikä mielestänne on euromäärä, jon­ka me kansalaiset pystymme työl­lämme veroina mak­samaan vial­lis­ten yksilöi­den autamiseen? Mon­ta vial­lista kyken­emme ylläpitämään kaikkien muiden huol­let­tavien yksilöi­den (esim. työtön, val­tion virkamies, eläkeläi­nen, lap­si) rinnalla?

    Pääsään­töi­nen sik­iöseu­lon­ta, jon­ka jäl­keen van­hem­mat / äiti saisi­vat päät­tää abor­toidaanko sik­iö, eli mihin hei­dän henkiset (ja taloudel­liset) voimavaransa riit­täi­sivät yhdessä yhteiskun­nan avun kanssa, miltä kuu­lostaisi? Jos van­hempia ei akti­ivis­es­ti kan­nuste­ta sik­iöseu­lon­taan tai ehkä jopa pakote­ta, niin ehkä hyvin mon­en ihmisen elämä on pilalla?

    Väitän, että van­hempi­en / äidin mie­len­ter­veys on mon­esti uhat­tuna. Use­at van­hem­mat odot­ta­vat ter­vet­tä las­ta, eivätkä vält­tämät­tä ole henkises­ti kykeneväisiä edes val­men­net­taes­sa huole­hti­maan vial­lis­es­ta yksilöstä. Vial­lisen yksilön saa­pumi­nen hei­dän elämään­sä ei olisikaan rikkaus, vaan aiheut­taisi osasyynä henkisiä ongelmia, kuten esimerkkik­si masen­nus, alko­holisoi­tu­mi­nen ja itsemurhat.

    Te jotkut siis kysytte, mik­si murhaami­nen, eli abort­ti on oikein? Minä kysyn, mik­si kah­den van­hem­mat mah­dolli­nen elämän pilaamisen aut­ta­mi­nen vial­lisel­la yksilöl­lä on oikein? Tai mik­si on oikein akti­ivis­es­ti tuot­taa vial­lisia yksilöitä yhteiskun­taan, yksilöitä, joista ei kyetä kun­nol­la huole­hti­maan tai yksilöitä, jot­ka eivät saa osak­seen samaa rakkaut­ta kuin spar­ta­lais­ten mukaan elinkelpoiset?

    Väitän, että heikkoa syn­tynyt­tä on autet­ta­va, kos­ka val­in­ta on tehty, mut­ta syn­tymätön­tä ei tule akti­ivis­es­ti aut­taa van­hempi­en kus­tan­nuk­sel­la eikä edes kohtu­ut­tomasti yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Syn­tynyt vialli­nen yksilö huol­let­ta­vana ja van­hempi­en / äidin mie­len­ter­veys uhat­tuna. Päätelmänä, täl­lais­es­ta toimin­nas­ta ei ole help­poa löytää jär­jen ään­tä. Aut­tamisen voimavarat riit­tävät parem­min, jos vain oikeasti vial­lisen hyväksyvät (ainakin ajat­tel­e­vat näin tehtävään valin­nal­laan sitoutues­saan) van­hem­mat otta­vat hyvil­lä mielin ja iloiten tämän uuden yksilön vastaan.

  8. Ari Heikki­nen: nyky­lain­säädän­nössä sik­iöl­lä on oikeuk­sia jo ennen 12. raskausvi­ikkoa. Työ­nan­ta­jan on pakko siirtää raskaana ole­va nainen pois sik­iötä vaaran­tavista työte­htävistä (kuten säteily­työ tai, ennen nyky­istä tupakkalakia, työsken­te­ly rav­in­tolan tupakansavus­sa) heti työn­tek­i­jän ker­rot­tua raskaud­es­ta. Äidille itselleen ei näistä täl­lai­sista töistä ole vaaraa sen enem­pää kuin ennen raskaut­ta, mut­ta sik­iölle on ja alkuraskaus (ennen 12. viikkoa) on eri­tyisen herkkää aikaa. Esitätkö, että lain­säädän­töä pitäisi tältä osin muut­taa? Miksi?

  9. Minus­ta tun­tu­isi pahal­ta, jos spar­ta­laisit­tain vas­ta­syn­tyneitä “abor­toitaisi­in”. Näi­den las­ten itsen­sä kannal­ta se ei sinän­sä ehkä olisi sen kum­mem­paa kuin eläin­ten teuras­t­a­mi­nen, mut­ta ehkä se raais­taisi ihmisiä liikaa.

    Olisiko siinä myös liukkaan rin­teen ongel­ma: hel­posti alet­taisi­in abor­toi­da aikuisi­akin, jos he osoit­tau­tu­isi­vat tyh­mik­si, epä­sosi­aal­isik­si tai mieli­sairaik­si (esim. toisi­na­jat­telijoik­si)? Ehkä liioittelen.

    Syn­tymät­tömien abor­toin­nis­sa en näe merkit­tävää liukkaan rin­teen ongel­maa: ihmisen syn­tymä on niin yksiselit­teinen raja, että sitä varhempi­en elämän­muo­to­jen abor­toin­nis­sa ei ole mitään rajan­ve­to-ongelmia toisi­na­jat­telijoiden suh­teen, kun päät­täjä on elämää sisäl­lään kan­ta­va nainen (tai tule­vaisu­udessa mieskin).

    Koirat, lehmät ja siat ovat paljon älykkäämpiä ja tiedostavampia kuin syn­tymätön lap­si, joka ei siis ihmisoikeusmielessä ole senkään ver­taa ihminen.

  10. OS

    “3) Abort­ti­lain­säädän­tö: abort­ti on vapaa, kunnes sik­iö on kehit­tynyt niin pitkälle, että hänel­lä olete­taan ole­van jonkin­laista tietoisu­ut­ta. Hatus­ta on vedet­ty 12 raskausviikko.”

    Wikipedi­as­ta

    Raskau­den keskey­tyk­sen edellytykset

    Suomes­sa raskau­den keskey­tys ei lain mukaan ole vapaa. Raskaana ole­va voi pyytää raskau­den keskey­tys­tä. Raskau­den keskey­tyk­ses­tä päät­tää vira­nomainen. Raskau­denkeskey­tyk­seen tarvi­taan tapauk­ses­ta riip­puen joko yhden tai kah­den lääkärin lähete tai ter­vey­den­huol­lon oikeustur­vakeskuk­sen lausun­to, ja raskau­denkeskey­tyk­sen saa suorit­taa vain luvan saanut sairaala.

    Ennen 12. raskausvi­ikkoa raskaus voidaan keskeyt­tää, jos lapsen syn­nyt­tämi­nen ja hoito olisi kohtu­u­ton rasitus, lap­si on saanut alkun­sa raiskauk­ses­ta, äiti on yli 40-vuo­tias tai alle 17-vuo­tias, naisel­la on jo neljä las­ta tai lapsen epäil­lään ole­van vam­mainen. Myöhempään raskau­denkeskey­tyk­seen tarvi­taan aina ter­vey­den­huol­lon oikeustur­vakeskuk­sen myön­tämä lupa, joka voidaan myön­tää äidin nuoren iän, lapsen vaka­van vam­man tai muiden painavien syi­den perus­teel­la. Viimeinen takara­ja on 20. raskausvi­ikko, lapsen vam­man kohdal­la 24.

    Lain 7§:n mukaan ennen raskau­den keskeyt­tämistä koske­van päätök­sen tekoa on, mil­loin siihen kat­so­taan syytä ole­van, varat­ta­va mm. odotet­ta­van lapsen isälle, naisen tilaisu­us esit­tää käsi­tyk­sen­sä asi­as­sa. Lisäk­si ennen sel­l­aisen päätök­sen­tekoa, joka perus­tuu 1 §:n 2 kohtaan (elämäno­lista johtuen lapsen syn­nyt­tämi­nen ja hoito olisi huo­mat­ta­va rasitus), on, mil­loin siihen kat­so­taan syytä ole­van, pyy­det­tävä sosi­aalivi­ra­nomaisen taik­ka kätilön, ter­veyssis­aren tai näitä vas­taa­van henkilön selvi­tys maisen ja hänen per­heen­sä elämänoloista ja muista olosuhteista.

  11. Abor­tis­sa ote­taan hen­ki. Toisille sil­lä on merk­i­tys­tä, toisille ei.

  12. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, tietääkö joku mikä on käytän­tö, jos nainen pyytää raskau­den keskeyt­tämistä ennen viikkoa 13 “kun hänen tai hänen per­heen­sä elämänolot ja muut olo­suh­teet huomioon ottaen lapsen syn­nyt­tämi­nen ja hoito olisi hänelle huo­mat­ta­va rasitus” perusteella?

    Onko näitä pyyn­töjä _käytännössä_ jätet­ty yhtäkään toteuttamatta?

    Olisi outoa, jos joku ulkop­uo­li­nen tämän perus­teen jäl­keen, ennen viikkoa 13, voisi tode­ta “sori, tiedän parem­min kuin sinä itse, ei käy”.

  13. Eikös se yksinäi­nen muna­solukin ole elävä? Luon­to sen kuitenkin “hävit­tää”, ellei nyt siten satu kohdalle osumaan joku siimahän­tä. Mielestäni erit­täin vaikea asia koko tämä juttu.
    Eihän se tiet­ty mikään ongel­ma ole, kun laki­in kir­joite­taan jotain, mut­ta järkeily ei ainakaan minus­ta ole ihan iisiä.
    Pitäisikö yrit­tää kehit­tää sys­tee­mi, mil­lä mies ja nainen saadaan yhdel­lä ker­taa hel­posti “steri­ileik­si” ja halutes­saan taas toisin. En nyt tarkoi­ta näitä leikkauk­sia, vaan oikeas­t­aan ehkäisyp­illerei­den kään­teisjut­tua. Syöt jotain pillere­itä, kun halu­at lapsen.
    Muuten idea kyl­lä sopisi kirjakerhoihinkin.

  14. En ole lukenut vieste­jä, ehkä toistan…

    3) “Abort­ti­lain­säädän­tö: abort­ti on vapaa, kunnes sik­iö on kehit­tynyt niin pitkälle, että hänel­lä olete­taan ole­van jonkin­laista tietoisu­ut­ta. Hatus­ta on vedet­ty 12 raskausviikko.”

    Minus­ta pitäisi olla joku todel­li­nen peruste sopi­valle ajankohdalle. 

    Liian myöhään abor­toidut VAUVAT ovat tosi pahan näköisiä, mil­loin heil­lä on tietoisu­ut­ta, on sen luokan kysymys, että on ihme, jos sitä ei ole yritet­ty selvittää.

    Onko niin, että moni­in pikkua­sioi­hin uskalletaan tart­tua niin tieteessä kuin poli­ti­ikas­sakin, mut­ta ne isot asiat…

  15. “Eikös se yksinäi­nen muna­solukin ole elävä? Luon­to sen kuitenkin “hävit­tää”, ellei nyt siten satu kohdalle osumaan joku siimahäntä.”

    Kyl­lähän jokainen las­ta kovasti toivo­va äiti kokee alka­vat kuukautiset pienenä kuolemana.

    Minus­ta ain­ut oikea lähtöko­h­ta lain­säädän­nölle on, että jokaista syn­tyvää las­ta on suo­jel­tu siitä läh­tien, kun hedelmöi­tynyt alkio kiin­nit­tyy (ennen sitä ei äidin verenkier­rosta myrkkyjä pääse kehi­tys­tä häir­it­semään). Jos raskaus menee kesken tai äiti pää­tyy abort­ti­in, se suo­jelu on ollut peri­aat­teessa “turhaa”, mut­ta suuri osa alka­neista raskauk­sista kuitenkin johtaa lapsen syntymään. 

    Poikien saivartelu siitä, että vas­ta joskus 12. tai 20. viikon jäl­keen sik­iötä kan­nat­taisi suo­jel­la, kun se sitä ennen voidaan abor­toi­da, on peräti vas­ten­mielistä luet­tavaa. Jokainen las­ta halun­nut ja las­ta kan­tanut äiti tietää, että sik­iö tarvit­see suo­jelua alus­ta asti kehit­tyäk­seen ter­veek­si vas­ta­syn­tyneek­si, että aina sekään ei riitä ja että kehi­tyk­sen kannal­ta alkuraskaus on kaikkein herk­in­tä aikaa. 

    Nykyisel­lään sik­iötä myöskin jo alkuraskau­den aikaan suo­jel­laan, esimerkiksi:
    — jo ennen ensim­mäistä äitiys­neu­volakäyn­tiä (viikol­la 8–10) saa lis­tan väl­tet­tävistä ruo­ka-aineista yms.
    — lääkäri ei suos­tu määräämään mitä tahansa lääkkeitä raskaana ole­valle ja apteekissakin kieltäy­dytään myymästä tiet­tyjä käsikaup­palääkkeitä ellei asi­as­ta ole keskustel­tu lääkärin kanssa (toki raskau­den voi salata)
    — raskaana ole­va äiti siir­retään pois sik­iölle vaar­al­li­sista työtehtävistä

  16. Ari Heikki­nen:
    “Jos asiantun­ti­jat ovat määritelleet “sik­iön tiet­tyyn pis­teeseen kehit­tymisen” 12 viikkoa, min­un näke­myk­seni mukaan sik­iöl­lä tulee olla oikeuk­sia vas­ta tämän jäl­keen ja ihmisoikeudet synnyttyään.”

    Tästä seu­raisi se, että sik­iölle voitaisi­in ennen 12. viikkoa suorit­taa esim. raa­jo­jen amputaa­tioi­ta kos­meet­ti­sista syistä äidin niin halutes­sa. Kyl­lä sik­iöön kohdis­tu­vien toimien arvioin­nis­sa tulee ottaa huomioon myös seu­rauk­set sik­iöstä kehit­tyvälle ihmiselle.

  17. http://www.stakes.fi/tilastot/raskaudenkeskeytykset/

    Vuon­na 2007 tehti­in 10533 raskau­denkeskey­tys­tä, 58729 las­ta syn­tyi. Mon­es­sa Itä-Euroopan maas­sa tehdään enem­män abort­te­ja kuin mitä lap­sia syntyy.
    Kiinan luke­mat ovat sit­ten var­maan jo lähempänä tähti­tiedet­tä. Muis­tan luke­neeni että Int­ian köy­him­mil­lä alueil­la lap­sia taide­taan edelleen jälki­abor­toi­da Spar­tan tapaan.

    Mitä uskon­toi­hin tulee, mikähän sit­ten on se kri­it­ti­nen mas­sa usko­vaisia että hei­dän mielip­i­teen­sä voi määritel­lä sen ehdot­toman totuuden?

  18. Markku af Heurlin;

    Joo, muodol­lis­es­ti abort­ti­in tarvi­taan Suomes­sa jokin syy, mut­ta abort­ti on de fac­to vapaa. En tiedä, onko sitä evät­ty viimeaikoina keneltäkään, joka on sitä keksinyt pyytää ja joka on toimin­ut ajoissa.

    Aika pitkään oli myös jokaisel­la maa­tial­la velvol­lisu­us kas­vat­taa kolme humalasalkoa, mut­ta vähi­in kävivät tuomiot tämän velvoit­teen laiminlymisestä.

  19. “Joo, muodol­lis­es­ti abort­ti­in tarvi­taan Suomes­sa jokin syy, mut­ta abort­ti on de fac­to vapaa. En tiedä, onko sitä evät­ty viimeaikoina keneltäkään, joka on sitä keksinyt pyytää ja joka on toimin­ut ajoissa.”

    Ter­vey­den­hoi­dos­sa on monia muitakin täl­laisia asioi­ta, joi­hin peri­aat­teessa tarvi­taan lääkärin/terveydenhoitajan lupa, mut­ta käytän­nössä luvan saa aina, kun sitä vain osaa pyytää. Kon­trol­lik­si kat­so­taan usein riit­tävän, ettei ihmi­nen tuol­laista kevein perustein pyydä.

    Muina esimerkkeinä vaik­ka jäämi­nen sairaan lapsen kanssa koti­in töistä (neu­volas­ta saa lapun soit­ta­mal­la, las­ta ei tarvitse viedä näytille), eri­ty­is­ruokavalio päiväkodis­sa (neu­volas­ta saa lapun soit­ta­mal­la, las­ta ei tarvitse tutkia mitenkään tai viedä edes näytille).

  20. Tääl­lä on muu­ta­ma henkilö ilmeis­es­ti tosis­saan esit­tänyt, että äidin oikeut­ta vahin­goit­taa sik­iötään ei voi häneltä riistää, mikäli suomme hänelle oikeu­den tap­paa samainen sik­iö abor­tilla. Perustelu­na on ollut se, että sik­iön vahin­goit­ta­mi­nen on sik­iölle vähäisem­pi toimen­pide kuin tappaminen. 

    Laa­jen­netaan­pa samaa pohd­in­taa ihmisen suku­solui­hin. Meil­lähän on varsin yleis­es­ti hyväksyt­ty käytän­tö, jon­ka mukaan henkilöl­lä on oikeus tap­paa omat suku­sol­un­sa, esim. har­ras­ta­mal­la ehkäisyä tai pidät­täy­tymäl­lä sukupuoliy­htey­des­ta. Yllä esitet­tyä päät­te­lyketjua seu­raa­mal­la van­hem­mille pitää täl­löin suo­da myös oikeus manip­u­loi­da suku­solu­jaan halu­a­mal­laan taval­la, mm. geneet­tis­es­ti, kos­ka tämän manip­u­laa­tion vaiku­tus suku­solu­un on vähäisem­pi kuin tappamisen.

    Eli aika heikoille jäille tässä päädytään, jos tätä rataa lähde­tään kulkemaan.

  21. “Laa­jen­netaan­pa samaa pohd­in­taa ihmisen sukusoluihin.”

    Tai eläimi­in: koiraa saa pahoin­pidel­lä, kos­ka koiran saa viedä eläin­lääkärin lopetet­tavak­si ja eläin­rääkkäys on sen­tään vähäisem­pi toimen­pide kuin eläi­men tappaminen.

  22. Osal­lis­tun vähän näin kiivaim­man keskustelun laan­nut­tua, mut­ta pohdin asi­aa ja pahan eet­tis­es­ti ihan hat­tutulkin­nal­lisen aiheen paris­sa ollaan.

    Riit­ta esit­ti perustelu­na, että kos­ka työ­nan­ta­jan on pakko siirtää raskaana ole­va nainen pois sik­iötä vaaran­tavista työte­htävistä, on sik­iöl­lä oikeuk­sia kos­ka sitä suo­jel­laan ja sik­si abort­ti ei olisi sal­lit­tua sikiölle.

    Minä väitän, että miehen suku­soluil­la on samo­ja oikeuk­sia eli jo niitä suojellaan.

    Ote­taan esimerk­ki: Suomen laki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930675) jos­sa on säädet­ty mm. kiel­to­ja per­imää vau­ri­oit­taville kemikaaleille. Julk­ista keskustelua asi­as­ta voi lukea vaik­ka netistä (Turun sanomat, Torstai 12. helmiku­u­ta 2009
    Verkkole­hden 15. vuosik­er­ta; Kemikaalit uhkaa­vat ihmisen hedelmällisyyttä)

    Ajat­te­len ole­vamme tilanteessa, jos­sa on tyy­dyt­tävä nyky-hatus­tavedet­tyyn abort­tisäädän­töön. Tai alamme hivut­tau­tua kiel­toon, kunnes jo miehen suku­soluil­la on niin paljon oikeuk­sia, että esim itse­tyy­dy­tys lue­taan joukko­murhak­si. Siit­tiöt kun ovat kehos­ta itsenäisiä ja yksilöl­lisiä, tosin tar­vivat rav­in­toa mut­ta niin tarvit­see vau­vakin apua. Liioit­te­lenko? Ei toki, johan raa­mat­tu sanoo ettei pidä heit­tää siemen­tä maa­han joten sillekin kan­nat­ta­jia jostain löytyy.

    Nykyi­nen abort­ti­la­ki on mielestäni hyvä tälle ajalle, mut­ta tulk­in­taa sekin on ja ajat voi muut­tua, aina muut­tuu — suun­taan tai toiseenkin.

  23. “Riit­ta esit­ti perustelu­na, että kos­ka työ­nan­ta­jan on pakko siirtää raskaana ole­va nainen pois sik­iötä vaaran­tavista työte­htävistä, on sik­iöl­lä oikeuk­sia kos­ka sitä suo­jel­laan ja sik­si abort­ti ei olisi sal­lit­tua sik­iölle.

    Nyt ymmär­sit kir­joit­ta­mani aivan väärin! Minä en vas­tus­ta suo­ma­laista vapaa­ta abort­tia, vaan halusin tuo­da esi­in, että vapaas­ta abortista ei mil­lään lail­la seu­raa sitä, että alkuraskau­den aikana sik­iölle saisi tehdä mitä hyvän­sä. Ja, kuten kir­joitit, ei myöskään suku­soluille, kos­ka joku niistä miljoon­ista voi kehit­tyä ihmiseksi.

  24. Heh, Pohti­ja… ei elämä ole vielä syn­tynyt kun miehen suku­so­lut eivät ole muna­solua vielä edes hedelmöit­täneet 😉 Et siis tuol­la tavoin suo­jele elämää.

  25. Pohti­ja, tas­sa se logi­ikan puut­tumi­nen juuri nakyy. Suku­solu on ihmise­la­man muo­to, jol­la ei ole ihmisoikeuk­sia (onnek­si) ja tuskin kukaan kyseenalais­taa ihmisen oikeut­ta tap­paa omia suku­solu­jaan. Sen sijaan suku­solu­jen manip­u­loin­ti geneet­tis­es­ti ei ole lail­lista, kos­ka sil­la on kyseenalaisia seu­rauk­sia suku­so­lus­ta kehit­ty­valle ihmiselle. Suku­solu­jen vahingoittamista/muuntelua siis rajoite­taan. Ei suku­sol­un itsen­sa, vaan siita syn­ty­van ihmisen vuoksi.

    Samal­la tavoin sikio raskau­den alus­sa on vail­la ihmisoikeuk­sia ja aiti voi sen halutes­saan lail­lis­es­ti tap­paa. Saako sita siis taman vuok­si vapaasti vahin­goit­taa ja manip­u­loi­da? Ei tietenkaan, aivan samas­ta syys­ta kuin olemme kat­soneet tarpeel­lisek­si kieltaa suku­solu­jen sisalta­man geneet­tisen infor­maa­tion kopeloin­nin. Ei sikion, vaan siita kehit­ty­van ihmisen vuoksi.

  26. Riit­ta kir­joit­ti 10.2.2009 kel­lo 9:26

    “Tai eläimi­in: koiraa saa pahoin­pidel­lä, kos­ka koiran saa viedä eläin­lääkärin lopetet­tavak­si ja eläin­rääkkäys on sen­tään vähäisem­pi toimen­pide kuin eläi­men tappaminen.”

    Provosoitko keskustelua? Oli miten oli, minä kom­men­toin lyhyesti ja asiallisesti.
    Sairaan lem­mikkieläi­men viem­i­nen eläin­lääkärille lopet­tavak­si ei ole eläin­rääkkäys­tä, kaukana siitä. Sehän on viimeinen palvelus minkä lem­mikilleen pystyy tekemään.
    Valitet­tavasti lääkärit älyt­tömi­nen mora­likood­ei­neen estävät saman palveluk­sen tekemisen esim. puolisolle kun tämän elämä on päät­tymässä ja yhtä kärsimystä.
    Palatak­seni eläimi­in, joista kir­joitit, mitä jul­minta eläin­rääkkäys­tä on kissan tai koiran leikkaami­nen ja pelkästään sik­si, että siitä saadaan näin siisti seu­ralainen. Kum­ma etteivät ns. ket­tutytöt ole tähän puut­tuneet. Sil­votaan koti/lemmikkieläimiä ja vain oman mukavu­u­den tai päähän­pis­ton takia.
    Ymmär­rän, siis ymmär­rän, mut­ta en hyväksy hevosen, siis orin, ruu­naamisen sil­loin kun hevo­nen oli ain­oa kulkuneu­vo kaupungis­sa ja maal­la ain­oa työkone.
    Nyky­istä, pelkästään oman mukavu­u­den takia tapah­tu­vaa eläin­ten silpomista en hyväksy. Riital­la ovat käsit­teet men­neet sekaisin kun hän määrit­telee sairaan eläi­men lopet­tamisen vähäisem­mäk­si kuin eläinrääkkäys.

  27. “Heh, Pohti­ja… ei elämä ole vielä syn­tynyt kun miehen suku­so­lut eivät ole muna­solua vielä edes hedelmöit­täneet Et siis tuol­la tavoin suo­jele elämää.”

    Juha, ela­ma, jon­ka tun­nemme maa­pal­lol­la on syn­tynyt yhden ain­oan ker­ran ja kaik­ki tun­temamme ela­man­muodot ovat kehit­tyneet tas­ta samas­ta kan­ta­muo­dos­ta. Kun ihmi­nen “syn­tyy”, mitaan uut­ta ela­maa ei syn­ny mis­saan vai­heessa, vaan suku­so­lut ovat kyl­la ihan elavia myos.

  28. “Provosoitko keskustelua?”

    Täy­tyy vis­si­in vään­tää vähän rautalankaan:

    Joku kir­joit­ti abortista ja sik­iön vahin­goit­tamis­es­ta, ilmeis­es­ti ihan vakavissaan:

    “Sik­iötä saa pahoin­pidel­lä (esimerkik­si ryyp­päämäl­lä), kos­ka sik­iön saa abor­toi­da ja pahoin­pite­ly on sen­tään vähäisem­pi toimen­pide kuin sik­iön abortointi.”

    Minä vai­h­doin tuo­hon lauseeseen “sik­iön pahoin­pitelemisen” tilalle “eläin­rääkkäyk­sen” ja “abortin” tilalle eläin­lääkärin suorit­ta­man eläi­men “lopet­tamisen”.

    Nor­maali ter­veel­lä jär­jel­lä varustet­tu ihmi­nen tietää, että eläin­rääkkäys ei ole mis­sään tilanteessa hyväksyt­tävää, vaik­ka eläi­men lopet­ta­mi­nen onkin. Onko siis kehit­tyvän sik­iön vahin­goit­ta­mi­nen hyväksyt­tävää, jos abort­ti on?

  29. Rot­wang: Juha, ela­ma, jon­ka tun­nemme maa­pal­lol­la on syn­tynyt yhden ain­oan ker­ran ja kaik­ki tun­temamme ela­man­muodot ovat kehit­tyneet tas­ta samas­ta kan­ta­muo­dos­ta. Kun ihmi­nen “syn­tyy”, mitaan uut­ta ela­maa ei syn­ny mis­saan vai­heessa, vaan suku­so­lut ovat kyl­la ihan elavia myos.

    Ei ei ei noin. Kyseessä on tietysti uuden ihmisen synty.

  30. Miten hedelmöit­tymätön muna­solu voi olla “elämätön elämä”?

    Jos nainen on maho ja/tai miehel­lä sper­ma heikkoa, mut­ta eivät sitä tiedä, ja silti pidät­täy­tyvät sek­sistä tai käyt­tävät ehkäisyä, niin kenen elämä jää elämättä?

    Tulisiko munkke­ja ja nun­nia ylenkat­soa sen takia, kos­ka ovat estäneet mon­ta elämää oma­l­la selibaatilaan?

    Mitähän tarkoititte sil­lä, että laitoitte “tarkkaan hark­i­tun haas­teen” postauk­seenne? Pro­vokaa­tio­ta? Mikä oli sen pro­vokaa­tion tarkoitus?

    Vai oliko sit­tenkin kyse lap­suk­ses­ta, sam­makos­ta, joka nyt selitetään “hark­i­t­ul­la haas­teel­la”? (<- esimerk­ki hark­i­tus­ta provokaatiosta)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.