Maahanmuuttopolitikka: en pidä turvapaikkamenettelyn väärinkäytöstä

Varsi­naisia tur­va­paikko­ja myön­net­ti­in vuon­na 2007 vain 67 kap­palet­ta. Ne ovat niin rankko­ja tapauk­sia, että jos pää­si­sivät niihin lähem­min tutus­tu­maan, edes kiihkomielisim­mät maa­han­muut­tokri­it­tiset eivät kehtaisi esit­tää, että nämä pitäisi lähet­tää koti­mai­hin­sa tapettaviksi.

Kos­ka tur­va­paikka­hake­muk­sen käsit­te­ly kestää pitkään, se houkut­telee myös hake­muk­si­in, joiden tarkoituk­se­na on vain päästä naut­ti­maan niistä eduista, joi­ta hak­i­jal­la on hake­muk­sen käsit­te­lyn ajan. Minä en täl­lais­es­ta hakumenet­te­lyn väärinkäytöstä pidä, kos­ka se naker­taa hyväksyt­tävyyt­tä koko pako­lais­poli­ti­ikalta ja kään­tyy vain­oa pak­enevia vas­taan. Tämä on käynyt hyvin selville myös tälle blogille pyrkineistä kommenteista.

Kovin ikävistä oloista var­maankin ollaan kotoisin, jos pide­tään elämään vas­taan­ot­tokeskuk­seen sul­jet­tuna niin houkut­tel­e­vana, että sinne pääsemisek­si tehdään melkein mitä vain. Jotkut esimerkik­si tuhoa­vat sor­men­jälken­sä hapoil­la, jot­ta ei voitaisi osoit­taa hei­dän saa­neen jo jostain muus­ta EU-maas­ta kiel­teisen päätök­sen hakemukseensa.

Kos­ka nekin tur­va­paikan hak­i­jat, joiden hake­mus on lop­ul­ta perus­tee­ton, tule­vat kovin ankeista oloista, moni maa­han­muut­to­myön­teinen halu­aa hei­dän hake­muk­si­aan käsiteltävän inhimil­li­sistä syistä lievem­min perustein. Tässäkin ollaan aika kaukana Pare­to-opti­mista. Jos halu­taan ava­ta kana­va maa­han­muu­tolle, sitä ei pitäisi ava­ta kalli­in ja raskaan tur­va­paikkamenet­te­lyn kautta.

Astrid Thors on kuulem­ma sanonut, että pitäisi voi­da sal­lia myös tur­va­paikka­hak­i­jan jäämi­nen töi­hin Suomeen, jos hän on työ­paikan saanut. Mik­si todel­lakin pitäisi karkot­taa bussinkul­jet­ta­ja maas­ta vain, kos­ka hän on tul­lut maa­han tur­va­paikan hakijana?

Jos tarkastel­laan yksit­täistä tapaus­ta, Thors on oike­as­sa, mut­ta jos ajatel­laan seu­rauk­sia, Thors on väärässä. Hänen ehdot­tomansa menet­te­ly palk­it­sisi tur­va­paikkamenet­te­lyn väärinkäytöstä, mikä ei ainakaan vähen­täisi perus­teet­to­mia hake­muk­sia. Thorsin pitäisi esit­tää, että bus­sikuskik­si Suomeen pitäisi päästä nyky­istä helpom­min tur­va­paikkaa hakematta.

7 vastausta artikkeliin “Maahanmuuttopolitikka: en pidä turvapaikkamenettelyn väärinkäytöstä”

  1. Tämä herät­tää välit­tömän jatkokysymyksen:

    On pidet­ty ongel­mallise­na, että tur­va­paikkaa odot­taval­la ei ole työlu­paa. Tätä on ymmärtääk­seni lieven­net­ty, eli on lupa tehdä töitä käsit­te­lyn ajan.

    Nyt kun bus­sia use­am­man vuo­den ajanut tur­va­paikan­hak­i­ja saa kiel­teisen päätök­sen, niin voiko hän hakea työlu­paa sen saman kana­van kaut­ta jos­ta tulee bus­sikuske­ja sisään? Eli onko kiel­teinen tur­va­paikkapäätös pysyvä port­tikiel­to maahan?

    Vastaa

  2. Mikäli Suomeen otet­taisi­in todel­lakin vain todel­lisia pako­laisia, miten asia nyt määritel­läänkin, eli viime­vuon­na se 67 henkilöä, olisi todel­la vaikeaa löytää henkilöitä jot­ka viit­si­sivät ainakaan ääneen valit­taa asiasta. 

    Min­un mielestäni pitäisi ottaa ain­oas­taan henkilöitä jot­ka todel­la ovat mei­dän normiemme mukaan ensik­sikin oike­as­sa, toisek­si val­tion suo­ranais­es­ti vain­oamia. Tänne ei siis pidä ottaa ter­ror­is­te­jä tai rikol­lisia vaik­ka hei­dän koti­maansa vira­nomaiset heitä vanki­laan pyrk­i­sivät lait­ta­maankin. Näinkin tapahtuu..

    Vastaa

  3. Viime kädessä tavoit­teena tulisi olla, että maail­man eri osis­sa taloudel­liset ja poli­it­tiset olo­suh­teet tasoit­tuvat niin, että liian suur­ta painet­ta muut­taa paikas­ta toiseen ei ole, ja voitaisi­in ava­ta rajat ihmis­ten vapaasti liikkua. Sitä ennen liikku­mista tulisi helpot­taa mah­dol­lisim­man paljon. Käsit­tääk­seni pahim­mik­si ongelmik­si koetaan rikollisten/rikollisuuden lev­iämi­nen maas­ta toiseen ja sosi­aalietuuk­sien, asumisen ym. jär­jestämisen kus­tan­nuk­set, jos näistä naut­tivia tuli­joi­ta on paljon. Rikol­lisu­ut­ta vas­taan pitää joka tapauk­ses­sa löytää keinot — maa­han­muu­ton rajoit­tamisel­la ei sen kanssa paljon ole tekemistä. Maas­sa oleskeleville tar­jot­ta­vat etu­udet on var­maankin se alue, jos­sa rajoituk­sia voidaan tehdä. Val­tion ei tarvitse eikä pidä men­nä vararikkoon hyvien peri­aat­tei­den vuoksi.

    Vastaa

  4. “Astrid Thors on kuulem­ma sanonut, että pitäisi voi­da sal­lia myös tur­va­paikka­hak­i­jan jäämi­nen töi­hin Suomeen, jos hän on työ­paikan saanut. Mik­si todel­lakin pitäisi karkot­taa bussinkul­jet­ta­ja maas­ta vain, kos­ka hän on tul­lut maa­han tur­va­paikan hakijana?”

    Lisäk­si täl­läi­nen käytän­tö johtaisi siihen, että maa­han­muut­ta­ja on käytän­nössä lail­lis­tet­tua orjatyövoimaa siihen asti kunnes saa kansalaisu­u­den ja pääsee naut­ti­maan sosi­aal­i­tur­vaa. Tietääk­seni täl­läis­es­tä on koke­mus­takin esim. Ruotsissa.

    Minim­i­työe­htosopimuk­sia ei suo­raan riko­ta — tehdään vain kuten bus­sikuskeille jo nykyään (mallia 2 tun­tia töitä, 4 tun­tia vapaa­ta, 2 tun­tia töitä) tai annetaan esim. 4 tun­tia siivoustöitä jon­ka aikana pitäisi tehdä 10 tun­nin urak­ka. Jos val­i­tat, jonos­ta löy­tyy kyl­lä joku uusi toiveikas, ja itse palaat lähtöruutuun.

    Kun kansalaisu­us on sit­ten saatu, tätä maa­han­muut­ta­jaa ei — yllä­tys yllä­tys — enää kiin­nos­takaan tehdä töitä yhtään sen enem­pää kuin alkuperäisasukastakaan.

    Vastaa

  5. Osmolle:

    Hienoa, että sinäkin myön­nät sokeal­la taval­la maa­han­muut­to­myön­teis­ten ajat­telun perus­tu­van ainakin osin tun­teisi­in vetoavi­in kom­ment­tei­hin tois­t­en hädästä ja tur­va­paikan­tarpeesta niis­säkin tapauk­sis­sa, jois­sa hätää ja tarvet­ta tur­va­paikalle ei niin olekaan.

    Seu­raavas­sa ken­ties tarkoi­tushakuis­es­ti annat väärän kuvan maahanmuuttokriitikoistamme:

    “..niin rankko­ja tapauk­sia, että jos pää­si­sivät niihin lähem­min tutus­tu­maan, edes kiihkomielisim­mät maa­han­muut­tokri­it­tiset eivät kehtaisi esit­tää, että nämä pitäisi lähet­tää koti­mai­hin­sa tapettaviksi.”

    Eihän edes(..) Hal­la-aho ole esit­tänyt näke­myk­siä tur­va­paikan myön­tämistä vas­taan niille, jot­ka sitä YK:n pako­laisi­in liit­tyvien ohjeis­tusten ja määritelmien mukaan tarvit­se­vat? Saati sit­ten tarkoit­tamiesi “rankko­jen tapausten” osalta.

    Ohi aiheen, mut­ta aasin­sil­lal­la siihen kytkey­tyen kysyn Osmol­ta, mikä oli se luon­nos­tel­ma, jon­ka muis­taak­seni 90-luvun lop­pupuolel­la tai 2000-luvun alus­sa eduskun­nas­sa teit nykyi­nen työt­tömyysko­r­vausjär­jestelmä kor­vaa­maan? Olin sil­loin niin nuori, ettei tul­lut laitet­tua tarkem­min mie­len päälle, ja voi olla, että muis­tan kokon­aan väärinkin.

    Jos siis mui­s­ti­rai­tani perus­tu­vat todel­lisu­u­teen, etkö sil­loin ehdot­tanut nykyisen opin­to­tuk­i­jär­jestelmän kaltaista, jous­tavaa työt­tömyysko­r­vaus­vas­taavaa, jos­sa henkilö tietyin kat­tora­join ja vuo­den aikana ker­tyvän palkkatyö- ym. tulon aset­tamien rajoit­tei­den mukaises­ti voisi itse nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta vas­tat­en itse nos­tami­sis­taan ja mah­dol­li­sista takaisin­mak­su­ista liikaa mak­se­tun tuen osalta. Tukea voisi siis nos­taa ilmoituk­sen perus­teel­la, mut­ta henkilön vero­tuk­sen vahvis­tut­tua tark­istet­taisi­in mah­dol­liset hänelle liikaa mak­se­tut osuudet.

    Muis­tanko siis oikein, että jotain tuon tapaista esi­tit? Jos kyl­lä, niin mik­si hom­ma jäi? Luulisi tuon tarkem­pi­en määrit­te­ly­jen ja hienosäätö­jen jäl­keen ole­van perus­tu­lo­ma­llianne helpom­min markki­noitavis­sa muillekin puolueille nyky­istä raskas­ta ja byrokraat­tista sekä hyvinkin jous­tam­a­ton­ta käytän­töämme korvaamaan.

    Vastaa

  6. Maini­taan asi­as­ta tän­nekin, kos­ka kysymyk­sessä on merkit­tävin Suomes­sa tehtävä poli­it­ti­nen päätös sit­ten EU:hun liit­tymisen, ja jos­ta val­ta­me­dia on pysytel­lyt hil­jaa Aamule­hteä lukuunottamatta.
    Astrid Thorsin ehdo­tus uudek­si ulko­maalais­laik­si tulisi tekemään Suomen ulko­maalais­laista koko Euroopan lib­er­aaleim­man. Lakiehdo­tus­ta on perustel­tu työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la, mut­ta työperäistä maa­han­muut­toa se ei edis­tä yhtään. Lakiehdo­tus keskit­tyy monin eri­laisin tavoin edis­tämään Suomeen suun­tau­tu­van human­i­taarisen maa­han­muu­ton volu­umin kas­vat­tamista moninker­taisek­si nykyiseen näh­den. Tämä on vali­di poli­it­ti­nen päämäärä, mut­ta se pitäisi purkaa auki, tuo­da medi­as­sa selkeästi esille, ja altistaa kansalais­mielip­i­teen arvioitavaksi.
    Enem­mistö on nyt pimen­nos­sa sen suh­teen, mitä on tapah­tu­mas­sa, ja kuin­ka val­tavas­ta asi­as­ta on kysymys.

    Jus­si Hal­la-ahon erit­täin asialli­nen yhteen­ve­to asi­as­ta: http://www.halla-aho.com/scripta/erikoisnumero_uusi_ulkomaalaislaki.html

    Ehdo­tus uudek­si ulko­maalais­laik­si: http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+166/2007&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

    Oras Tynkky­nen jo kom­men­toi lakiehdo­tus­ta, että siinä pitäisi men­nä vielä paljon pidemmälle.

    Minkä takia? Oikeasti? Mik­si me halu­amme tänne kym­meniä, tai jopa muu­ta­man satatuhat­ta soma­lia, irak­i­laista ja afgan­istani­laista, mikä on se väistämätön kehi­tys johon tämä uusi laki johtaisi? Kuten on käynyt mm. Ruot­sis­sa. Miksi?

    Nyt ei ole kysymys niistä vänkäävistä keskusteluista joi­ta olemme tääl­lä monia käyneet, vaan todel­lis­es­ta päätösti­lanteesta, joka tulee kos­ket­ta­maan Suomen tule­vaisu­ut­ta vuosikym­meniksi eteen­päin. Soisin Osmonkin otta­van tähän kan­taa. Vähim­mäis­vaa­timuk­sen tulisi olla julkisen keskustelun. Mik­si me tätä kehi­tys­tä Suom­e­na halu­aisimme? Mihin sil­lä pyrkisimme?

    Vastaa

  7. Nyt on medi­as­sa keskustel­tu vain Astrid Thorsin nuuskan salakul­je­tuk­ses­ta ja siihen osal­lis­tui myös Osmo- oliko kyseessä silmänkääntötemppu?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.