Työmarkkinajumi (1): korporativismi

Olen pysynyt vaiti nykyis­es­tä hal­li­tuk­sen ja ay-liik­keen voimain­mit­telystä, mut­ta enää siitä ei voi vai­eta. Niin­pä kir­joi­tan muu­tan postauk­sen jutun aiheen tiimoil­ta. Aloi­tan korporativismista.

Wikipedi­an mukaan ”… kor­po­ra­tivis­mi on yhteiskun­ta­jär­jestelmä, jos­sa lain­säädän­tö­val­taa käyt­tävät työ­nan­ta­jali­it­to­jen ja ammat­tili­it­to­jen muo­dosta­mat ammat­tikun­nat eli  kor­po­raa­tiot (kuten met­al­liala ja tekstiiliala). 

Kor­po­ra­tivis­mis­sa on kyse etu­ryh­mien val­las­ta”.

Työ­nan­ta­ja- ja palka­nsaa­ja­jär­jestö­jen ohel­la suo­ma­laiseen kor­po­ra­tivis­mi­in on kuu­lunut maanvil­jeli­jäväestö. On pidet­ty luon­nol­lise­na, että maat­alous­min­is­teri tulee MTK:sta tai läheltä sitä.

Eduskun­nas­sa käsiteltäessä jok­seenkin mitä tahansa, valiokun­ta kuulee automaat­tis­es­ti asiantun­ti­joina työ­markki­na­jär­jestö­jen edustajia.

ILO:n sopimuk­sis­sa Suo­mi on jopa sitoutunut tietyn asteiseen kor­po­ra­tivis­mi­in. Tun­nen tätä sen ver­ran huonos­ti, että en mene yksityiskohtiin.

On tun­nustet­ta­va, että min­ul­la on asi­as­sa van­has­taan kivi kengässä. Sil­loin, kun vihreät oli­vat vielä pieni puolue, meistä jotkut liit­tyivät ammat­tili­it­toi­hin ja yrit­tivät vaikut­taa niis­sä. Vas­taan­ot­to oli tyly: Jos halu­at vaikut­taa mei­dän kesku­udessamme, sin­un on vai­hdet­ta­va puoluet­ta. Nuorem­mat vihreät eivät var­maankin tätä vai­het­ta tunne, mut­ta meitä van­hempia se piti kaukana ammat­ti­jär­jestöistä. Jat­ka lukemista “Työ­markki­na­ju­mi (1): korporativismi”

Kassaan kuuluminen ja oikeus työttömyysvakuutukseen.

Olen niin van­ha, että muis­tan vielä, kun SAK:n puheen­jo­hta­ja Niilo Hämäläi­nen raivosi tele­vi­sios­sa työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ut­ta vas­taan. Se ei ollut kuu­lunut hal­li­tuk­sen esi­tyk­seen, vaan eduskun­ta lisäsi sen käsiteltävänä ole­vaan laki­in. Niilo Hämäläi­nen piti tätä por­varien juo­ne­na ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä vas­taan. Kuka enää halu­aa mak­saa jäsen­mak­su­ja, kun liit­toon kuu­luma­ton saa samat edut lain voimalla.

Käsi­tys por­varien juon­es­ta oli ehkä yli­t­ulk­in­taa, kos­ka esi­tys taisi tul­la SKDL:ltä.

Yhtä kaik­ki, ongel­mana oli, miten motivoi­da enää ketään mak­samaan jäsenmaksuja?

Sit­ten kek­sit­ti­in työt­tömyys­vaku­u­tus. Se sidot­ti­in ammat­tili­it­to­jen jäsenyy­teen. Veron­mak­sa­jat mak­soi­vat, mut­ta etu tuli vain liit­toon kuu­luville. Tai työ­markki­na­jar­gon­ian mukaan veron­mak­sa­jat eivät mak­sa­neet vaan ”par­tit” mak­soi­vat, niin kuin sil­lä olisi jokin ero. Kaik­ki verot per­itään tuotannosta.

Jos­sakin vai­heessa havait­ti­in, että ei ole ihan ongel­ma­ton­ta, että saadak­seen val­tion kus­tan­ta­man edun pitää kuu­lua johonkin jär­jestöön, jol­la taas on oikeus vali­ta jäse­nen­sä niin kuin kaikil­la jär­jestöil­lä on. Niin­pä annet­ti­in teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us kuu­lua kas­saan kuu­lumat­ta liit­toon, mut­ta sen ei ollut tarkoi­tus merk­itä mitään.

(Eräs tut­tuni halusi suut­tuneena omaa alaansa sor­ta­neesta tupo­ratkais­us­ta ero­ta liitos­ta, vaan ei kas­sas­ta. Hänet kuitenkin erotet­ti­in myös kas­sas­ta. Kun hän halusi takaisin kas­saan, hänelle ker­rot­ti­in, että se käy puhe­lin­soitol­la. Numero kuitenkin on salainen ja se ker­ro­taan vain liiton jäsenille.)

Nyt tämä ei ole enää teo­ri­aa. Suurin työt­tömyyskas­sa on jo nyt niin san­ot­tu Loimaan kas­sa, tylsem­mältä nimeltään yleinen työt­tömyyskas­sa YTK.

Työt­tömyys­vaku­u­tus rahoite­taan 95-pros­ent­tis­es­ti kaik­il­ta, niin kas­saan kuu­luvil­ta kuin kuu­lumat­tomil­ta, perit­täväl­lä palkkaan sido­tul­la mak­sul­la. Muodolli­nen kas­san jäsen­mak­su kat­taa noin viisi pros­ent­tia kuluista. Todel­lisu­udessa se ei rahoi­ta lainkaan, kos­ka tuo viisi pros­ent­tia haaskau­tuu siihen hallinnol­liseen tehot­to­muu­teen, jon­ka toimin­nan pirstou­tu­mi­nen pieni­in ay-jäärien ATK-osaamisel­laan hallinnoimi­in kas­soi­hin aiheut­taa.  Kela hoitaisi sen kyl­lä viisi pros­ent­tia halvemmalla.

Kovin suur­ta eroa ei ole sil­lä, kut­su­taanko sitä rahaa, joka läh­tee työan­ta­jan tililtä, mut­ta ei päädy työn­tek­i­jän tilille vaan menee sotu-mak­sui­hin, työn­tek­i­jän vai työ­nan­ta­jan rahak­si. Sym­bol­is­es­ti täl­lä kuitenkin on merk­i­tys­tä. Ekonometri­sis­sa malleis­sa tätä ei pysty erottamaan.

Jos mak­su menisi vain kas­saan kuu­luvil­ta aina voisi ehdot­taa työ­nan­ta­jalle kaup­paa, että eroaa kas­sas­ta ja saisi palkanko­ro­tuk­sen, joka vas­taa työ­nan­ta­jan säästöä kas­samak­sus­ta. Kyl­lä se työ­nan­ta­jan mak­sama mak­sukin on pois työn­tek­i­jän palkasta.

Työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen mak­samis­es­ta ei voi tehdä vapaae­htoista syys­tä, jon­ka selitän tämän postauk­sen lopussa.

Joitakin aiko­ja sit­ten kun nousi häly siitä, että kaik­ki rahoit­ta­vat työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, mut­ta vain kas­saan kuu­lu­vat hyö­tyvät siitä, jär­jestelmään tehti­in kos­meet­ti­nen muu­tos. Kas­saan kuu­lumat­tomien mak­sut eivät enää rahoitakaan ansiosi­don­naista (hei­dän työ­nan­ta­jansa rahoit­ta­vat yhä), mut­ta työn­tek­i­jän nimi­in las­ket­ta­va mak­su menee val­tion poh­jat­tomaan kas­saan. Tai muodol­lis­es­ti sil­lä rahoite­taan työt­tömyys­tur­van poh­jal­la ole­vaa perusturvaosuutta.

Täl­lä yritetään väit­tää, että kas­saan kuu­lumat­tomien mak­sut menevät hei­dän työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen­sa mak­su­un, mut­ta tämä on silkkaa silmänlumetta.

Myös kas­saan kuu­lu­vat saa­vat saman perus­tur­vao­su­u­den eivätkä mak­sa siitä mitään.

Lop­putu­los on se, että kas­saan kuu­lumat­tomat mak­sa­vat yhtä paljon, mut­ta saa­vat paljon vähemmän.

Perussyy tähän eroon on se, että ay-liike halu­aa pakot­taa työn­tek­i­jät jäsenikseen sil­lä, että ilman jäsenyyt­tä ei saa työt­tömyys­vaku­u­tus­ta. Tämä alkaa olla katoavaa kansan­perin­net­tä, kos­ka moni tietää, että voi liit­tyä Loimaan kas­saan tai vaik­ka Paper­ili­iton kas­saan liit­tymät­tä Paper­ili­iton osas­toon. Moni kuitenkin puhuu yhä liiton päivära­has­ta, vaik­ka liitoil­la ei ole sen rahoituk­sen kanssa mitään tekemistä.

Aidosti vapaae­htoinen työttömyysvakuutus?

Kir­joitin twit­teris­sä piru­ut­tani, että jos on liian mon­imutkaista antaa työt­tömyys­vaku­u­tus kaikille, joista mak­se­taan vaku­u­tus­mak­su, pois­te­taan mak­sut niiden palka­s­ta, jot­ka eivät kuu­lu kas­saan. Tähän ei tul­lut yhtään asial­lista vastausta.

Työt­tömyys­vaku­u­tus on saman­lainen kuin sairaus­vaku­u­tus. Kumpikaan ei voi olla vapaae­htoinen, kos­ka ihmis­ten ris­ki joutua työt­tömäk­si on eri­lainen ja jokainen tietää paljon omas­ta riskistään. Jos mak­su on sama kaikille, pienen riskin palka­nsaa­jat jät­täy­tyvät pois. Sen seu­rauk­se­na mak­su­ja on nos­tet­ta­va, yhä use­am­man kan­nat­taa jät­täy­tyä pois ja niin edelleen. Sama kos­kee sairautta.

Ongel­maa ei siis voi ratkaista niin, että kas­san jäsenyys on vapaae­htoista ja vain jäsenet mak­sa­vat vakuutusmaksun.

Kas­saan kuu­lu­mi­nen pakolliseksi

Niin­pä se on ratkaista­va niin, että vaku­u­tus ulote­taan kaikki­in niin kuin sairaus­vaku­u­tuskin on ulotet­tu. Joko siir­retään koko työt­tömyys­vaku­u­tus Kelan hoidet­tavak­si tai tehdään kas­san jäsenyy­destä pakol­lista. Sairaus­vaku­u­tus nou­dat­taa edel­listä ratkaisua ja eläke­vaku­u­tus jälkimmäistä.

Työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen pitää koskea kaikkia niin kuin sairaus­vaku­u­tuk­senkin. Vain Trump on eri mieltä jälkimmäisestä.

On joka tapauk­ses­sa väärin, että samat vaku­u­tus­mak­sut menevät kaik­il­ta, mut­ta vain osa on vakuutettuja.

= = = =

Muuten, mik­si työ­nan­ta­ja­jär­jestötkin kan­nat­ta­vat tätä nyky­istä jär­jestelmää, jon­ka tarkoituk­se­na on tehdä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si liit­tyä liit­toon (kas­saan) jokaiselle.

Sil­loin kun vielä tehti­in tulopoli­it­tisia kokon­ais­ratkaisu­ja, oli koko yhteiskun­nan etu, että sitä sopi­mas­sa ole­vat edus­ti­vat mah­dol­lisim­man suur­ta osaa niistä, joi­ta sopimus koski.

Nyt niitä ei enää tehdä.

Jos työt­tömyys­vaku­u­tus ei ole syy liit­tyä liit­toon, jäl­jelle jäävät lakkoavustukset.