Olen niin vanha, että muistan vielä, kun SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen raivosi televisiossa työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan. Se ei ollut kuulunut hallituksen esitykseen, vaan eduskunta lisäsi sen käsiteltävänä olevaan lakiin. Niilo Hämäläinen piti tätä porvarien juonena ammattiyhdistysliikettä vastaan. Kuka enää haluaa maksaa jäsenmaksuja, kun liittoon kuulumaton saa samat edut lain voimalla.
Käsitys porvarien juonesta oli ehkä ylitulkintaa, koska esitys taisi tulla SKDL:ltä.
Yhtä kaikki, ongelmana oli, miten motivoida enää ketään maksamaan jäsenmaksuja?
Sitten keksittiin työttömyysvakuutus. Se sidottiin ammattiliittojen jäsenyyteen. Veronmaksajat maksoivat, mutta etu tuli vain liittoon kuuluville. Tai työmarkkinajargonian mukaan veronmaksajat eivät maksaneet vaan ”partit” maksoivat, niin kuin sillä olisi jokin ero. Kaikki verot peritään tuotannosta.
Jossakin vaiheessa havaittiin, että ei ole ihan ongelmatonta, että saadakseen valtion kustantaman edun pitää kuulua johonkin järjestöön, jolla taas on oikeus valita jäsenensä niin kuin kaikilla järjestöillä on. Niinpä annettiin teoreettinen mahdollisuus kuulua kassaan kuulumatta liittoon, mutta sen ei ollut tarkoitus merkitä mitään.
(Eräs tuttuni halusi suuttuneena omaa alaansa sortaneesta tuporatkaisusta erota liitosta, vaan ei kassasta. Hänet kuitenkin erotettiin myös kassasta. Kun hän halusi takaisin kassaan, hänelle kerrottiin, että se käy puhelinsoitolla. Numero kuitenkin on salainen ja se kerrotaan vain liiton jäsenille.)
Nyt tämä ei ole enää teoriaa. Suurin työttömyyskassa on jo nyt niin sanottu Loimaan kassa, tylsemmältä nimeltään yleinen työttömyyskassa YTK.
Työttömyysvakuutus rahoitetaan 95-prosenttisesti kaikilta, niin kassaan kuuluvilta kuin kuulumattomilta, perittävällä palkkaan sidotulla maksulla. Muodollinen kassan jäsenmaksu kattaa noin viisi prosenttia kuluista. Todellisuudessa se ei rahoita lainkaan, koska tuo viisi prosenttia haaskautuu siihen hallinnolliseen tehottomuuteen, jonka toiminnan pirstoutuminen pieniin ay-jäärien ATK-osaamisellaan hallinnoimiin kassoihin aiheuttaa. Kela hoitaisi sen kyllä viisi prosenttia halvemmalla.
Kovin suurta eroa ei ole sillä, kutsutaanko sitä rahaa, joka lähtee työantajan tililtä, mutta ei päädy työntekijän tilille vaan menee sotu-maksuihin, työntekijän vai työnantajan rahaksi. Symbolisesti tällä kuitenkin on merkitystä. Ekonometrisissa malleissa tätä ei pysty erottamaan.
Jos maksu menisi vain kassaan kuuluvilta aina voisi ehdottaa työnantajalle kauppaa, että eroaa kassasta ja saisi palkankorotuksen, joka vastaa työnantajan säästöä kassamaksusta. Kyllä se työnantajan maksama maksukin on pois työntekijän palkasta.
Työttömyysvakuutuksen maksamisesta ei voi tehdä vapaaehtoista syystä, jonka selitän tämän postauksen lopussa.
Joitakin aikoja sitten kun nousi häly siitä, että kaikki rahoittavat työttömyysvakuutusta, mutta vain kassaan kuuluvat hyötyvät siitä, järjestelmään tehtiin kosmeettinen muutos. Kassaan kuulumattomien maksut eivät enää rahoitakaan ansiosidonnaista (heidän työnantajansa rahoittavat yhä), mutta työntekijän nimiin laskettava maksu menee valtion pohjattomaan kassaan. Tai muodollisesti sillä rahoitetaan työttömyysturvan pohjalla olevaa perusturvaosuutta.
Tällä yritetään väittää, että kassaan kuulumattomien maksut menevät heidän työttömyysvakuutuksensa maksuun, mutta tämä on silkkaa silmänlumetta.
Myös kassaan kuuluvat saavat saman perusturvaosuuden eivätkä maksa siitä mitään.
Lopputulos on se, että kassaan kuulumattomat maksavat yhtä paljon, mutta saavat paljon vähemmän.
Perussyy tähän eroon on se, että ay-liike haluaa pakottaa työntekijät jäsenikseen sillä, että ilman jäsenyyttä ei saa työttömyysvakuutusta. Tämä alkaa olla katoavaa kansanperinnettä, koska moni tietää, että voi liittyä Loimaan kassaan tai vaikka Paperiliiton kassaan liittymättä Paperiliiton osastoon. Moni kuitenkin puhuu yhä liiton päivärahasta, vaikka liitoilla ei ole sen rahoituksen kanssa mitään tekemistä.
Aidosti vapaaehtoinen työttömyysvakuutus?
Kirjoitin twitterissä piruuttani, että jos on liian monimutkaista antaa työttömyysvakuutus kaikille, joista maksetaan vakuutusmaksu, poistetaan maksut niiden palkasta, jotka eivät kuulu kassaan. Tähän ei tullut yhtään asiallista vastausta.
Työttömyysvakuutus on samanlainen kuin sairausvakuutus. Kumpikaan ei voi olla vapaaehtoinen, koska ihmisten riski joutua työttömäksi on erilainen ja jokainen tietää paljon omasta riskistään. Jos maksu on sama kaikille, pienen riskin palkansaajat jättäytyvät pois. Sen seurauksena maksuja on nostettava, yhä useamman kannattaa jättäytyä pois ja niin edelleen. Sama koskee sairautta.
Ongelmaa ei siis voi ratkaista niin, että kassan jäsenyys on vapaaehtoista ja vain jäsenet maksavat vakuutusmaksun.
Kassaan kuuluminen pakolliseksi
Niinpä se on ratkaistava niin, että vakuutus ulotetaan kaikkiin niin kuin sairausvakuutuskin on ulotettu. Joko siirretään koko työttömyysvakuutus Kelan hoidettavaksi tai tehdään kassan jäsenyydestä pakollista. Sairausvakuutus noudattaa edellistä ratkaisua ja eläkevakuutus jälkimmäistä.
Työttömyysvakuutuksen pitää koskea kaikkia niin kuin sairausvakuutuksenkin. Vain Trump on eri mieltä jälkimmäisestä.
On joka tapauksessa väärin, että samat vakuutusmaksut menevät kaikilta, mutta vain osa on vakuutettuja.
= = = =
Muuten, miksi työnantajajärjestötkin kannattavat tätä nykyistä järjestelmää, jonka tarkoituksena on tehdä taloudellisesti kannattavaksi liittyä liittoon (kassaan) jokaiselle.
Silloin kun vielä tehtiin tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, oli koko yhteiskunnan etu, että sitä sopimassa olevat edustivat mahdollisimman suurta osaa niistä, joita sopimus koski.
Nyt niitä ei enää tehdä.
Jos työttömyysvakuutus ei ole syy liittyä liittoon, jäljelle jäävät lakkoavustukset.