Kassaan kuuluminen ja oikeus työttömyysvakuutukseen.

Olen niin van­ha, että muis­tan vie­lä, kun SAK:n puheen­joh­ta­ja Nii­lo Hämä­läi­nen rai­vo­si tele­vi­sios­sa työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuut­ta vas­taan. Se ei ollut kuu­lu­nut hal­li­tuk­sen esi­tyk­seen, vaan edus­kun­ta lisä­si sen käsi­tel­tä­vä­nä ole­vaan lakiin. Nii­lo Hämä­läi­nen piti tätä por­va­rien juo­ne­na ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä vas­taan. Kuka enää halu­aa mak­saa jäsen­mak­su­ja, kun liit­toon kuu­lu­ma­ton saa samat edut lain voimalla.

Käsi­tys por­va­rien juo­nes­ta oli ehkä yli­tul­kin­taa, kos­ka esi­tys tai­si tul­la SKDL:ltä.

Yhtä kaik­ki, ongel­ma­na oli, miten moti­voi­da enää ketään mak­sa­maan jäsenmaksuja?

Sit­ten kek­sit­tiin työt­tö­myys­va­kuu­tus. Se sidot­tiin ammat­ti­liit­to­jen jäse­nyy­teen. Veron­mak­sa­jat mak­soi­vat, mut­ta etu tuli vain liit­toon kuu­lu­vil­le. Tai työ­mark­ki­na­jar­go­nian mukaan veron­mak­sa­jat eivät mak­sa­neet vaan ”par­tit” mak­soi­vat, niin kuin sil­lä oli­si jokin ero. Kaik­ki verot peri­tään tuotannosta.

Jos­sa­kin vai­hees­sa havait­tiin, että ei ole ihan ongel­ma­ton­ta, että saa­dak­seen val­tion kus­tan­ta­man edun pitää kuu­lua johon­kin jär­jes­töön, jol­la taas on oikeus vali­ta jäse­nen­sä niin kuin kai­kil­la jär­jes­töil­lä on. Niin­pä annet­tiin teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus kuu­lua kas­saan kuu­lu­mat­ta liit­toon, mut­ta sen ei ollut tar­koi­tus mer­ki­tä mitään.

(Eräs tut­tu­ni halusi suut­tu­nee­na omaa alaan­sa sor­ta­nees­ta tupo­rat­kai­sus­ta ero­ta lii­tos­ta, vaan ei kas­sas­ta. Hänet kui­ten­kin ero­tet­tiin myös kas­sas­ta. Kun hän halusi takai­sin kas­saan, hänel­le ker­rot­tiin, että se käy puhe­lin­soi­tol­la. Nume­ro kui­ten­kin on salai­nen ja se ker­ro­taan vain lii­ton jäsenille.)

Nyt tämä ei ole enää teo­ri­aa. Suu­rin työt­tö­myys­kas­sa on jo nyt niin sanot­tu Loi­maan kas­sa, tyl­sem­mäl­tä nimel­tään ylei­nen työt­tö­myys­kas­sa YTK.

Työt­tö­myys­va­kuu­tus rahoi­te­taan 95-pro­sent­ti­ses­ti kai­kil­ta, niin kas­saan kuu­lu­vil­ta kuin kuu­lu­mat­to­mil­ta, perit­tä­väl­lä palk­kaan sido­tul­la mak­sul­la. Muo­dol­li­nen kas­san jäsen­mak­su kat­taa noin vii­si pro­sent­tia kuluis­ta. Todel­li­suu­des­sa se ei rahoi­ta lain­kaan, kos­ka tuo vii­si pro­sent­tia haas­kau­tuu sii­hen hal­lin­nol­li­seen tehot­to­muu­teen, jon­ka toi­min­nan pirs­tou­tu­mi­nen pie­niin ay-jää­rien ATK-osaa­mi­sel­laan hal­lin­noi­miin kas­soi­hin aiheut­taa.  Kela hoi­tai­si sen kyl­lä vii­si pro­sent­tia halvemmalla.

Kovin suur­ta eroa ei ole sil­lä, kut­su­taan­ko sitä rahaa, joka läh­tee työ­an­ta­jan tilil­tä, mut­ta ei pää­dy työn­te­ki­jän tilil­le vaan menee sotu-mak­sui­hin, työn­te­ki­jän vai työ­nan­ta­jan rahak­si. Sym­bo­li­ses­ti täl­lä kui­ten­kin on mer­ki­tys­tä. Eko­no­met­ri­sis­sa mal­leis­sa tätä ei pys­ty erottamaan.

Jos mak­su meni­si vain kas­saan kuu­lu­vil­ta aina voi­si ehdot­taa työ­nan­ta­jal­le kaup­paa, että ero­aa kas­sas­ta ja sai­si pal­kan­ko­ro­tuk­sen, joka vas­taa työ­nan­ta­jan sääs­töä kas­sa­mak­sus­ta. Kyl­lä se työ­nan­ta­jan mak­sa­ma mak­su­kin on pois työn­te­ki­jän palkasta.

Työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen mak­sa­mi­ses­ta ei voi teh­dä vapaa­eh­tois­ta syys­tä, jon­ka seli­tän tämän pos­tauk­sen lopussa.

Joi­ta­kin aiko­ja sit­ten kun nousi häly sii­tä, että kaik­ki rahoit­ta­vat työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta, mut­ta vain kas­saan kuu­lu­vat hyö­ty­vät sii­tä, jär­jes­tel­mään teh­tiin kos­meet­ti­nen muu­tos. Kas­saan kuu­lu­mat­to­mien mak­sut eivät enää rahoi­ta­kaan ansio­si­don­nais­ta (hei­dän työ­nan­ta­jan­sa rahoit­ta­vat yhä), mut­ta työn­te­ki­jän nimiin las­ket­ta­va mak­su menee val­tion poh­jat­to­maan kas­saan. Tai muo­dol­li­ses­ti sil­lä rahoi­te­taan työt­tö­myys­tur­van poh­jal­la ole­vaa perusturvaosuutta.

Täl­lä yri­te­tään väit­tää, että kas­saan kuu­lu­mat­to­mien mak­sut mene­vät hei­dän työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen­sa mak­suun, mut­ta tämä on silk­kaa silmänlumetta.

Myös kas­saan kuu­lu­vat saa­vat saman perus­tur­vao­suu­den eivät­kä mak­sa sii­tä mitään.

Lop­pu­tu­los on se, että kas­saan kuu­lu­mat­to­mat mak­sa­vat yhtä pal­jon, mut­ta saa­vat pal­jon vähemmän.

Perus­syy tähän eroon on se, että ay-lii­ke halu­aa pakot­taa työn­te­ki­jät jäse­nik­seen sil­lä, että ilman jäse­nyyt­tä ei saa työt­tö­myys­va­kuu­tus­ta. Tämä alkaa olla katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä, kos­ka moni tie­tää, että voi liit­tyä Loi­maan kas­saan tai vaik­ka Pape­ri­lii­ton kas­saan liit­ty­mät­tä Pape­ri­lii­ton osas­toon. Moni kui­ten­kin puhuu yhä lii­ton päi­vä­ra­has­ta, vaik­ka lii­toil­la ei ole sen rahoi­tuk­sen kans­sa mitään tekemistä.

Aidos­ti vapaa­eh­toi­nen työttömyysvakuutus?

Kir­joi­tin twit­te­ris­sä piruut­ta­ni, että jos on lii­an moni­mut­kais­ta antaa työt­tö­myys­va­kuu­tus kai­kil­le, jois­ta mak­se­taan vakuu­tus­mak­su, pois­te­taan mak­sut nii­den pal­kas­ta, jot­ka eivät kuu­lu kas­saan. Tähän ei tul­lut yhtään asial­lis­ta vastausta.

Työt­tö­myys­va­kuu­tus on saman­lai­nen kuin sai­raus­va­kuu­tus. Kum­pi­kaan ei voi olla vapaa­eh­toi­nen, kos­ka ihmis­ten ris­ki jou­tua työt­tö­mäk­si on eri­lai­nen ja jokai­nen tie­tää pal­jon omas­ta ris­kis­tään. Jos mak­su on sama kai­kil­le, pie­nen ris­kin pal­kan­saa­jat jät­täy­ty­vät pois. Sen seu­rauk­se­na mak­su­ja on nos­tet­ta­va, yhä useam­man kan­nat­taa jät­täy­tyä pois ja niin edel­leen. Sama kos­kee sairautta.

Ongel­maa ei siis voi rat­kais­ta niin, että kas­san jäse­nyys on vapaa­eh­tois­ta ja vain jäse­net mak­sa­vat vakuutusmaksun.

Kas­saan kuu­lu­mi­nen pakolliseksi

Niin­pä se on rat­kais­ta­va niin, että vakuu­tus ulo­te­taan kaik­kiin niin kuin sai­raus­va­kuu­tus­kin on ulo­tet­tu. Joko siir­re­tään koko työt­tö­myys­va­kuu­tus Kelan hoi­det­ta­vak­si tai teh­dään kas­san jäse­nyy­des­tä pakol­lis­ta. Sai­raus­va­kuu­tus nou­dat­taa edel­lis­tä rat­kai­sua ja elä­ke­va­kuu­tus jälkimmäistä.

Työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen pitää kos­kea kaik­kia niin kuin sai­raus­va­kuu­tuk­sen­kin. Vain Trump on eri miel­tä jälkimmäisestä.

On joka tapauk­ses­sa vää­rin, että samat vakuu­tus­mak­sut mene­vät kai­kil­ta, mut­ta vain osa on vakuutettuja.

= = = =

Muu­ten, mik­si työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt­kin kan­nat­ta­vat tätä nykyis­tä jär­jes­tel­mää, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on teh­dä talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si liit­tyä liit­toon (kas­saan) jokaiselle.

Sil­loin kun vie­lä teh­tiin tulo­po­liit­ti­sia koko­nais­rat­kai­su­ja, oli koko yhteis­kun­nan etu, että sitä sopi­mas­sa ole­vat edus­ti­vat mah­dol­li­sim­man suur­ta osaa niis­tä, joi­ta sopi­mus koski.

Nyt nii­tä ei enää tehdä.

Jos työt­tö­myys­va­kuu­tus ei ole syy liit­tyä liit­toon, jäl­jel­le jää­vät lakkoavustukset.

 

35 thoughts on “Kassaan kuuluminen ja oikeus työttömyysvakuutukseen.”

  1. Toi­saal­ta: mik­si ihmi­sen pitäi­si itse vali­ta mihin kuu­luu ja mitä saa? Nyt kukin voi vali­ta mihin kuu­luu, mikä vas­taa toi­vei­ta vai eikö kuu­luu mihin­kään. Näin kait se vapaa yhteis­kun­ta toi­mii. Sik­si Kokoo­muk­sen intoi­lu on kum­mal­lis­ta. Yrit­tä­jiä asia­ei kos­ke miten­kään, eri­tyi­ses­ti yks­ny­rit­tä­jät ja mik­ro­y­ri­tys­te­no­mis­ta­jat ovat ilman perus­päi­vä­ra­haa. Se on isom­pi ongel­ma, jos sil­lä on väliä.

    Samal­la logii­kal­la vii­kon yhdes­sä­asu­mi­sen jäl­keemn avio­liit­to­vi­ras­to voi­si jul­kis­taa paris­kun­nan vihi­tyk­si ja avio­liit­toon kuu­lu­vat oikeu­det ja vel­voi­teet oli­si­vat voimassa.
    Itse kan­na­tan valin­nan­va­paut­ta ja myös valin­nois­ta vas­tuun kantamista.

    Veik­kaus on, että asia on moni­mut­kai­sem­pi ja sel­vi­tys tuo esiin asioi­ta puo­les­ta ja vas­taan. Sii­nä on työs­sä­olo­vel­voit­tee­seen liit­ty­viä asioi­ta­kin mie­tit­tä­vä­nä. Kan­sa­lais­palk­ka oli­si yksi näkökulma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Nyky­jär­jes­tel­mä on tulon­siir­to kes­ki­tu­loi­sil­ta kes­ki­tu­loi­sil­le. Mitäs jos ansio­si­don­nai­nen pois­tet­tai­siin ja tilal­le tuli­si perus­tu­lo? Jos halu­aa niin työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen voi ostaa yksi­tyi­sel­tä vakuu­tus­yh­tiöl­tä. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä koh­te­lee nii­tä työ­tä teke­viä epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti jot­ka eivät kassaan/liittoon kuu­lu. Myös nykyi­nen ansio­si­don­nai­nen on aika hui­ma jos tie­naat esim 4000€ kuu­kau­des­sa saat ansio­si­don­nais­ta mel­kein 2000€/Kk brut­to­na. Tuos­sa tilan­tees­sa var­maan­kin har­va läh­tee 1500€/Kk pal­kal­la töi­hin? Hal­vim­mat kas­sat tai­si­vat olla jotain 50€-70€ vuo­si. Aika hyvä dii­li hyvätuloiselle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­to­han sen suu­rim­man osan perus­osan ylit­tä­väs­tä ansio­si­don­nai­ses­ta tai­taa edel­leen mak­saa — työt­tö­myys­kas­san osuus vain noin 5% täs­tä niin kuin Soi­nin­vaa­ra mainitseekin. 

      Jos link­kiin https://www.tyollisyysrahasto.fi/uutiset/vuoden-2020-tyottomyysvakuutusmaksut-on-vahvistettu/ on luot­ta­mi­nen, vuon­na 2020 pal­kan­saa­jan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su on siis 1,25 pro­sent­tia pal­kas­ta ja työ­nan­ta­jan työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su vaih­tee 0,45–1,75 pro­sen­tin välil­lä. Aika­moi­nen him­me­li­hän tuo on val­tion lii­ke­lai­tos­ten ja yli­opis­to­jen poikkeuksineen.

      Eli jos siir­ry­tään perus­tu­loon, tuo(kin) pitäi­si miet­tiä ihan uusik­si tai muu­ten mitään byro­kra­tian­vä­hen­ny­se­tu­ja oli­si tur­ha toivoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Tor­re:
      Nyky­jär­jes­tel­mä on tulon­siir­to kes­ki­tu­loi­sil­ta kes­ki­tu­loi­sil­le. Mitäs jos ansio­si­don­nai­nen pois­tet­tai­siin ja tilal­le tuli­si perus­tu­lo? Jos halu­aa niin työt­tö­myys­va­kuu­tuk­sen voi ostaa yksi­tyi­sel­tä vakuu­tus­yh­tiöl­tä. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä koh­te­lee nii­tä työ­tä teke­viä epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti jot­ka eivät kassaan/liittoon kuu­lu. Myös nykyi­nen ansio­si­don­nai­nen on aika hui­ma jos tie­naat esim 4000€ kuu­kau­des­sa saat ansio­si­don­nais­ta mel­kein 2000€/Kk brut­to­na. Tuos­sa tilan­tees­sa var­maan­kin har­va läh­tee 1500€/Kk pal­kal­la töi­hin? Hal­vim­mat kas­sat tai­si­vat olla jotain 50€-70€ vuo­si. Aika hyvä dii­li hyvätuloiselle.

      Tans­kas­sa saa 3000e asti ansio­si­don­nais­ta 90% pal­kas­ta. En pitäi­si Suo­men 56% samai­ses­ta kolmesta
      ton­nis­ta ja 49% 4000e sii­hen ver­rat­tu­na kovin­kaan run­saa­na. Ja Tans­kas­sa työl­li­syys on parem­pi. En oikein usko tuo­hon Var­tiais­lai­seen ajat­te­luun että kym­me­niä vuo­sia töis­sä ollut yhtäk­kiä lais­kis­tuu ja halu­aa ehdot­to­mas­ti jää­dä makoi­le­maan soh­val­la. Tie­tys­ti toi­meen­tu­lon huo­non­ta­mi­nen pakot­taa otta­maan työ­tä mitä tahan­sa nopeam­min mut­ta tut­ki­mus­ten mukaan se samal­la huo­non­taa työ­suh­tei­den laatua.

      Vaik­ka mais­te­rin tai toh­to­rin on yhteis­kun­nan­kin kan­nal­ta edul­li­sem­paa antaa työl­lis­tyä omaan ammat­tiin­sa vaik­ka se vei­si kau­em­min aikaa.

      Se ansio­si­don­nai­suu­den vii­mei­si­nä päi­vi­nä työl­lis­ty­mi­ses­sä esi­tet­ty piik­ki on tilas­to­tie­teel­li­nen val­he, esi­mer­kik­si alun­pe­rin sadas­ta työt­tö­mäk­si jää­nees­tä suu­rin osa työl­lis­tyy lähes heti ja sen jäl­keen tasai­ses­ti vähe­ne­väs­sä mää­rin. Se päi­vä­ra­ha­kau­den lopus­sa näky­vä “piik­ki” on oikeas­ti muu­ta­ma hen­ki­lö ja osa sii­tä­kin selit­tyy velvoitetyöllistämisellä.

      Ymmär­rän että aina­kin suh­teel­li­sen tur­val­li­sel­la jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ansio­si­don­nai­nen on vähän tur­han tun­tui­nen, esi­mer­kik­si Hel­sin­ki on lin­jan­nut että se ei irti­sa­no tuo­tan­nol­li­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta syis­tä. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la YT-neu­vot­te­lut ovat lähes joka­vuo­ti­sia ja nii­den lop­pu­tu­los työ­nan­ta­ja­puo­lel­ta kat­sot­tu­na satun­nai­sen tuntuisia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. K.k.: Tans­kas­sa saa 3000e asti ansio­si­don­nais­ta 90% pal­kas­ta. En pitäi­si Suo­men 56% samai­ses­ta kolmesta
        ton­nis­ta ja 49% 4000e sii­hen ver­rat­tu­na kovin­kaan run­saa­na. Ja Tans­kas­sa työl­li­syys on parem­pi. En oikein usko tuo­hon Var­tiais­lai­seen ajat­te­luun että kym­me­niä vuo­sia töis­sä ollut yhtäk­kiä lais­kis­tuu ja halu­aa ehdot­to­mas­ti jää­dä makoi­le­maan soh­val­la. Tie­tys­ti toi­meen­tu­lon huo­non­ta­mi­nen pakot­taa otta­maan työ­tä mitä tahan­sa nopeam­min mut­ta tut­ki­mus­ten mukaan se samal­la huo­non­taa työ­suh­tei­den laatua.

        Vaik­ka mais­te­rin tai toh­to­rin on yhteis­kun­nan­kin kan­nal­ta edul­li­sem­paa antaa työl­lis­tyä omaan ammat­tiin­sa vaik­ka se vei­si kau­em­min aikaa.

        Se ansio­si­don­nai­suu­den vii­mei­si­nä päi­vi­nä työl­lis­ty­mi­ses­sä esi­tet­ty piik­ki on tilas­to­tie­teel­li­nen val­he, esi­mer­kik­si alun­pe­rin sadas­ta työt­tö­mäk­si jää­nees­tä suu­rin osa työl­lis­tyy lähes heti ja sen jäl­keen tasai­ses­ti vähe­ne­väs­sä mää­rin. Se päi­vä­ra­ha­kau­den lopus­sa näky­vä ”piik­ki” on oikeas­ti muu­ta­ma hen­ki­lö ja osa sii­tä­kin selit­tyy velvoitetyöllistämisellä.

        Ymmär­rän että aina­kin suh­teel­li­sen tur­val­li­sel­la jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ansio­si­don­nai­nen on vähän tur­han tun­tui­nen, esi­mer­kik­si Hel­sin­ki on lin­jan­nut että se ei irti­sa­no tuo­tan­nol­li­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta syis­tä. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la YT-neu­vot­te­lut ovat lähes joka­vuo­ti­sia ja nii­den lop­pu­tu­los työ­nan­ta­ja­puo­lel­ta kat­sot­tu­na satun­nai­sen tuntuisia.

        Var­tiais­lai­nen ajat­te­lu insen­tii­vien vai­ku­tuk­ses­ta työl­lis­ty­mi­seen ei ole mikään uskon asia, vaan van­kas­ti talous­tie­teel­li­ses­sä kir­jal­li­suu­des­sa osoi­tet­tu fak­ta. Toki tämä on täs­men­tä­mät­tö­mä­nä hiu­kan tyh­jä puuskahdus.

        Mitä tulee ansio­si­don­nai­sen lopus­sa esiin­ty­vään piik­kiin, kan­nat­taa huo­mioi­da että kes­ton lyhen­tä­mi­nen siir­tää koko käy­rää vasem­mal­le. Työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syys kas­vaa myös jokai­se­na päi­vä­nä ennen piik­kiä. Mak­ro­vai­ku­tus on erit­täin merkittävä.

        Työ­suh­tei­den laa­dun hei­ken­ty­mi­nen syö tosi­aan osan pikai­sem­man työl­lis­ty­mi­sen välit­tö­mis­tä vai­ku­tuk­sis­ta jul­kis­ta­lou­teen, mut­ta työt­tö­myy­den pit­kit­ty­mi­sen ris­kit samal­la vähe­ne­vät ja syr­jäy­ty­mis­ris­ki pie­ne­nee. On sel­väs­ti parem­pi vaih­toeh­to yli­pää­tään työl­lis­tyä kuin piden­tää työt­tö­myyt­tä. Vaik­ka oli­si mil­lai­nen tohtori.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tans­kas­sa tosi­aan työl­li­syys parem­pi uskoi­sin että tämä selit­tyy aktii­vi­sem­mal­la työ­voi­ma­toi­min­nal­la. Olen ymmär­tä­nyt että myös Tans­kas­sa tukia lei­ka­taan jos työ­paik­kaa ei ota vas­taan jota Työ­voi­ma­toi­mis­to tarjoaa. 

        Itse taas en ymmär­rä mik­si ihmi­nen ei haluai­si enem­män vapaa-aikaa? Eipä kai vapaa-aika tar­koi­ta että jää soh­val­le makaa­maan. Että aikan­sa voi kulut­taa har­ras­tuk­sil­la, pitem­mil­lä yöunil­la, urhei­lul­la yms. Tie­tys­ti monel­le sosi­aa­li­set suh­teet jota työ tar­jo­aa on tärkeä. 

        Var­mas­ti on parem­pi että saa kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä. Jos Ode­kin jäi­si työt­tö­mäk­si eikä töi­tä löy­tyi­si ja hänet lai­te­taan raken­nus­työ­hön niin meni­si hyviä aivo­ja huk­kaan. Tätä pel­koa ei kui­ten­kaan var­maan ole. 🙂 

        Ehkä kysy­nys vain on että kuin­ka kau­an työl­lis­ty­mis­tä voi­daan odot­taa. Onko 500päivää lii­an pit­kä aika, myös eri­lai­set yrit­tä­jä/o­sa-aika­työ mah­dol­li­suu­det pitäi­si olla mah­dol­li­sia. En tie­dä kuin­ka kan­nat­ta­vaa osa-aika­työ/y­rit­tä­mi­nen on teh­dä nykyi­sel­lä sovi­tel­lul­la päi­vä­ra­hal­la. Koke­mus­pe­räi­ses­ti tie­dän että on esim. kova­palk­kai­sia insi­nöö­re­jä jot­ka jää­neet työt­tö­mäk­si ja sano­neet että “täs­sä 500 päi­vää aikaa kat­tel­la mitä tekee” eikä tosi­aan kan­na­ta men­nä mihin vaan duu­niin tai usei­ta raken­nus­mie­hiä jot­ka pitää tal­vet ansio­si­doin­nai­sel­la “vapaa­ta”. Niin joten­kin tuos­sa koh­taa jos itse valit­see tuon niin mata­lam­pi tulo­ta­so oli­si reilumpi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Työt­tö­myys­va­kuu­tus on saman­lai­nen kuin sai­raus­va­kuu­tus. Kum­pi­kaan ei voi olla vapaa­eh­toi­nen, kos­ka ihmis­ten ris­ti jou­tua työt­tö­mäk­si on eri­lai­nen ja jokai­nen tie­tää pal­jon omas­ta ris­kis­tään. Jos mak­su on sama kai­kil­le, pie­nen ris­kin pal­kan­saa­jat jät­täy­ty­vät pois. Sen seu­rauk­se­na mak­su­ja on nos­tet­ta­va, yhä useam­man kan­nat­taa jät­täy­tyä pois ja niin edel­leen. Sama kos­kee sairautta. 

    Perus­tur­val­le olen tämän val­mis hyväk­sy­mään, mut­ta ansio­si­don­nai­sen suh­teen olen kriit­ti­sem­pi. Yksi­lö­koh­tai­set ris­kit pstyt­tä­neen hal­lit­se­maan aika hyvin vaik­ka­pa sil­lä, että ansio­si­don­nais­ta tur­vaa ei saa alka­maan välit­tö­mäs­ti, vaan vas­ta jon­kin­lai­sen odo­tus­jak­son jäl­keen. Vuo­den pää­hän oman työt­tö­myys­ris­kin arvion­ti on aika pal­jon vai­keam­paa. Ala­koh­tai­set ris­kit taas — en ole var­ma että nii­tä edes pitäi­si pys­tyä vakuut­ta­maan. Jos olen töis­sä sel­lai­sel­la alal­la, mis­sä työt­tö­myys­ris­ki on kor­kea, en ehkä halua aset­taa elin­ta­soa­ni sil­le tasol­le, että tar­vit­sen mui­den mak­sa­man ansio­si­don­nai­sen tulo­va­kuu­tuk­sen. Ennem­min tuon pitäi­si antaa hoi­tua vapaam­mil­la työ­mark­ki­noil­la, jos ei risk­kialt­tiis­ta työs­tä saa kun­non kor­vaus­ta, työn­te­ki­jät siir­ty­vät jol­le­kin muul­le alal­le. Ja vaik­ka koko ansio­si­don­nai­nen jär­jes­tel­mä romut­tui­si, en oli­si niin var­ma oli­si­ko sekään nyt niin kama­la asia. Ehkä ihmis­ten oli­si aika oppia elä­mään todel­lis­ten eikä kuvi­tel­tu­jen tulo­jen mukaan. Nämä pakol­li­set mak­sut ovat kui­ten­kin aika mer­kit­tä­väs­sä osas­sa työn teke­mi­sen vero­kii­las­sa, ja sen aiheut­ta­mat hyvin­voin­ti­tap­piot pitää muis­taa ottaa huo­mioon koko­nai­suut­ta arvioitaessa. 

    (Vie­lä sel­vem­min tämä pätee ansio­si­don­nai­siin eläk­kei­siin. Ne pitäi­si saa­da jul­ki­sen sek­to­rin kon­tol­ta koko­naan pois. Ei, se ei aiheu­ta sääs­tö­as­teen räjäh­dys­tä. Yhte­nä mer­kit­tä­vim­pä­nä syy­nä se, että perus­tur­van suu­rui­nen elä­ke oli­si edel­leen jäl­ki­pol­vien maksettava)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. tcrown: Jos olen töis­sä sel­lai­sel­la alal­la, mis­sä työt­tö­myys­ris­ki on kor­kea, en ehkä halua aset­taa elin­ta­soa­ni sil­le tasol­le, että tar­vit­sen mui­den mak­sa­man ansio­si­don­nai­sen tulo­va­kuu­tuk­sen. Ennem­min tuon pitäi­si antaa hoi­tua vapaam­mil­la työ­mark­ki­noil­la, jos ei risk­kialt­tiis­ta työs­tä saa kun­non kor­vaus­ta, työn­te­ki­jät siir­ty­vät jol­le­kin muul­le alalle. 

      Aikoi­naan oli yleis­tä, että mm. (infra)rakennusalalla oli kausi­työ­läi­siä, jot­ka teki­vät kevään ja kesän töi­tä ja naut­ti­vat tal­vi­kau­den ansio­si­don­nais­ta. Nyky­jär­jes­tel­mäs­sä muut alat käy­tän­nös­sä rahoit­ta­vat täl­lais­ta kausi­luon­teis­ta alaa, mikä ei ehkä ole ihan rei­lua. Yksi rat­kai­su oli­si, että työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut ovat työ­jak­son alus­sa kor­keam­pia ja nii­hin saa auto­va­kuu­tuk­sen tapaan bonus­ta, kun on ollut yhtä­jak­soi­ses­ti pit­kään töis­sä. (Siis, jos tämä asia on enää ongelma…)

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Asuin Sveit­sis­sä 7 vuot­ta. Siel­lä ei tar­vin­nut liit­tyä työt­tö­myys­kas­saan vaan kaik­ki vaki­tui­ses­sa palk­ka­työs­sä ole­vat kuu­lui­vat sel­lai­seen. Käy­tän­nös­sä Züric­hin kan­to­ni mää­rit­te­li ansio­si­don­nai­seen työt­tö­myy­den edut. Sekä pal­kan­saa­ja että pal­kan­mak­sa­ja laki­sää­tei­ses­ti osal­lis­tui­vat mak­sui­hin, jol­la tämä rahoi­tet­tiin. Lisäk­si palk­ka­kui­tis­sa sel­väs­ti luki tämän mak­sun mer­ki­tys. Tajusin siel­lä olles­sa­ni, että suo­ma­lais­ta jär­jes­tel­mää kan­nat­tai­si muut­taa. Hei­dän jär­jes­tel­män­sä on yksin­ker­tai­sem­pi ja tehokkaampi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Eikö hel­poin rat­kai­su oli­si mää­rä­tä työt­tö­myys­päi­vä­ra­hat saman­lai­sel­la las­ku­kaa­val­la kuin sai­raus­päi­vä­ra­hat, van­hem­pain­päi­vä­ra­hat, kun­tou­tus­ra­hat ja muut Kelan ansio­si­don­nai­set päi­vä­ra­hat? Samal­la pää­si­si eroon työs­sä­oloeh­don tar­kas­te­lus­ta, sil­lä jos on teh­nyt töi­tä vain vähän, on päi­vä­ra­han perus­tee­na ole­va palk­ka­kin pie­ni. Lisäk­si päi­vä­ra­hoil­le on sää­det­ty mini­mi­mää­räi­nen sum­ma, joka jos­sain vai­hees­sa vie­lä sopi­vas­ti nos­tet­tiin vas­taa­maan työ­mark­ki­na­tuen mini­mi­mää­rää. Onko täl­le binää­ri­sel­le työs­sä­oloeh­don täyt­ty­mi­sel­le/ei-täyt­ty­mi­sel­le mitään perus­tet­ta, kun ker­ran työ­mark­ki­na­tu­ki­kin on olemassa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Vään­tö tai­taa tul­la sii­tä että pide­tään­kö ansio­si­don­nai­sen taso nykyi­sel­lään, mikä eili­sen A‑studio kes­kus­te­lun perus­teel­la mak­sai­si 250 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa lisää. Taik­ka sit­ten, pudo­te­taan­ko ansio­si­don­nai­sen tasoa taik­ka kes­toa niin että kus­tan­nuk­set säi­ly­vät nykyisellään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuo 250 mil­joo­naa vuo­des­sa on siis se sum­ma, jon­ka kas­saan kuu­lu­mat­to­mat mak­sa­vat saa­mat­ta vas­ti­neek­si mitään.

        Ehkä kan­nat­taa tuos­sa tapauk­se­sa liit­tyä kas­saan. Kum­mal­lis­ta kyl­lä, kas­saan ei halu­ta kuu­lua, mut­ta eri­lai­sia bonus­kort­te­ja on lom­pak­ko täyn­nä myös kas­saan kuu­lu­mat­to­mil­la ja näi­tä bonus­jä­se­nyyk­siä han­ki­taan saa­mat­ta vas­ti­neek­si oikeas­taan mitään. Yli­op­pi­las­kun­taan kuu­lu­mi­nen on pakol­lis­ta opis­ke­li­joil­le eivät­kä hekään saa vas­ti­neek­si oikeas­taan yhtään mitään. Monet kuu­lu­vat kirk­koon ja mak­sa­vat pro­sen­tin tulois­taan kir­kol­lis­ve­roa saa­mat­ta vas­ti­neek­si oikeas­taan yhtään mitään. Mer­ko­no­mi Rahul Soma­li kir­joit­te­lee täl­le pals­tal­le lähes Rau­ni-Lee­nan auto­maat­ti­kir­joi­tuk­sen tah­tia ja me muut emme saa nois­ta sepus­tuk­sis­ta oikeas­taan yhtään mitään. Näi­tä on pal­jon. Siis näi­tä jos­ta emme saa vas­ti­neek­si yhtään mitään.

        Vink­ki, jos vai­je­ri­ton ulko­gum­mi ei muo­tou­du asen­net­ta­vak­si, sitä kan­nat­taa pitää läm­pi­mäs­sä tai kuu­men­taa gum­mia vedel­lä, niin asia hel­pot­tuu. Myös pake­tis­ta avaa­mi­nen ja yön yli ripus­tuk­ses­sa säi­lyt­tä­mi­nen hel­pot­taa asiaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. fgum­mi­se­tä</strong

        Kum­mal­lis­ta kyl­lä, kas­saan ei halu­ta kuu­lua, mut­ta eri­lai­sia bonus­kort­te­ja on lom­pak­ko täyn­nä myös kas­saan kuu­lu­mat­to­mil­la ja näi­tä bonus­jä­se­nyyk­siä han­ki­taan saa­mat­ta­vas­ti­neek­si oikeas­taan mitään. Yli­op­pi­las­kun­taan kuu­lu­mi­nen on pakol­lis­ta opis­ke­li­joil­le eivät­kä hekään saa vas­ti­neek­si oikeas­taan yhtään mitään. Monet kuu­lu­vat kirk­koon ja mak­sa­vat pro­sen­tin tulois­taan kir­kol­lis­ve­roa saa­mat­ta vas­ti­neek­si oikeas­taan yhtään mitään. Mer­ko­no­mi Rahul Soma­li kir­joit­te­lee täl­le pals­tal­le lähes Rau­ni-Lee­nan auto­maat­ti­kir­joi­tuk­sen tah­tia ja me muut emme saa nois­ta sepus­tuk­sis­ta oikeas­taan yhtään mitään. 

        EN ole tätä Osmo Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tus­ta kyl­lä miten­kään kom­men­toi­nut mut­ta mui­ta kyl­lä. Jos niis­sä on filo­so­fioin­tia enem­män mut­ta kukin tul­ki­see nii­tä miten halu­aa. Itse en kuu­lu kirk­koon, en omis­ta mitään bonus­kort­te­ja (pait­si Stock­man­nin kor­tin ja pank­ki­kor­tis­sa on plus­sa-kort­ti integroi­tu. Omis­tan Suo­ma­lai­sen kir­ja­kau­pan ja Aka­tee­mi­sen kir­ja­kau­pan kor­tit kos­ka ostok­sis­ta saa jos­kus alen­nus­ta niil­lä verk­ko­kau­pas­ta) ja hyvin olen pär­jän­nyt ilman mitään sitoumuksia.

        Soi­sin vain sen tun­te­mat­to­mil­le hen­ki­löl­le että suku­ni­me­ni kir­joi­te­taan oikein. kun nimi merk­ki gum­mi­se­tä kir­joit­taa sen muo­dos­sa Soma­li vaik­ka olen kir­joit­ta­nut ihan muul­la nimel­lä. gum­mi­se­tä voi­si ope­tel­la kir­joit­taa vie­ras­pe­räi­set nimet oikein. Vaik­ka­ko­ko nime­ni on vie­ras­pe­räi­nen tah­don kui­ten­kin osoit­taa kai­kil­le että olen ihan suo­mes­sa syn­ty­nyt kak­si­kie­li­nen (suo­mi ja englan­ti) Suo­men kansalainen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kokoo­muk­sen innos­tuk­ses­sa “työ­mie­hen asial­le” var­si­nai­nen taus­ta-aja­tus on amma­til­li­sen liik­keen mer­ki­tyk­sen ja neu­vot­te­lu­voi­man ala­sa­ja­mi­nen. Tämä on var­si­nais­ta trum­pis­mia. Vii­me päi­vi­nä esim NYT’is­sa on ollut jut­tu­ja sii­tä mit­kä teki­jät ovat vai­kut­ta­neet USAs­sa kes­ki­luok­kais­ten ammat­tien sur­keu­teen (mm kes­ki­pal­kat las­ke­neet) ja mini­mi­pal­kan osto­voi­man romah­ta­mi­seen. Tär­keä syy on liit­to­jen ole­ma­ton neu­vot­te­lu­voi­ma — jäse­niä vähän, kor­rup­tio jms. Fir­mat teke­vät kaik­ken­sa että liit­toi­hin ei kuu­lu­ta eikä nii­tä ilmes­ty neuvotteluosapuoliksi.
    Uljai­ta ovat peri­aat­teet yksi­lön­va­pau­des­ta ja tasa-arvos­ta, mut­ta ket­kä täl­lä tiel­lä häviävät?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. KV:
      Kokoo­muk­sen innos­tuk­ses­sa ”työ­mie­hen asial­le” var­si­nai­nen taus­ta-aja­tus on amma­til­li­sen liik­keen mer­ki­tyk­sen ja neu­vot­te­lu­voi­man ala­sa­ja­mi­nen. Tämä on var­si­nais­ta trum­pis­mia. Vii­me päi­vi­nä esim NYT’issa on ollut jut­tu­ja sii­tä mit­kä teki­jät ovat vai­kut­ta­neet USAs­sa kes­ki­luok­kais­ten ammat­tien sur­keu­teen (mm kes­ki­pal­kat las­ke­neet) ja mini­mi­pal­kan osto­voi­man romah­ta­mi­seen. Tär­keä syy on liit­to­jen ole­ma­ton neu­vot­te­lu­voi­ma – jäse­niä vähän, kor­rup­tio jms. Fir­mat teke­vät kaik­ken­sa että liit­toi­hin ei kuu­lu­ta eikä nii­tä ilmes­ty neuvotteluosapuoliksi.
      Uljai­ta ovat peri­aat­teet yksi­lön­va­pau­des­ta ja tasa-arvos­ta, mut­ta ket­kä täl­lä tiel­lä häviävät?

      Täl­lä tiel­lä häviä­vät kaik­ki keil­lä ei ole jotain äärim­mäis­tä eri­kois­osaa­mis­ta, jos­ta työ­nan­ta­ja halu­aa ehdot­to­mas­ti pitää kiin­ni. Toi­sin sanoen kai­ken­lai­set tois­ta­van tusi­na­työn teki­jät häviä­vät täs­sä ja näin ollen kos­ki­si arvauk­sel­la var­maan vähin­tään puol­ta työ­voi­mas­ta. Saa­daan uus­li­be­raa­li palk­kas­tag­naa­tio Suo­meen tuol­ta EU:sta USA:n mal­lin mukaan, ja tulo- ja varal­li­suuse­rot läh­te­vät tie­ten­kin raket­ti­mai­seen nouseen yhdes­sä talou­den kans­sa. Sit­ten kun tusi­na­työ ajau­tuu palk­kas­tag­naa­tioon ja yhä suu­rem­pi osa kan­sa­kun­nan tulois­ta valuu [jää] pyra­mi­din ylä­pää­hän niin tämä ylä­pää vain lisää finans­si­pe­liä ja sijoi­tus­toi­min­taa, jol­loin omai­suusar­vot läh­te­vät pit­kään nousuun samal­la kun monien kulu­tus­tuot­tei­den ja pal­ve­lui­den hin­ta jämäh­tää pai­kal­leen tai las­kuun. Täl­löin lop­pu­tu­lok­se­na asu­mi­sen hin­ta nousee koko ajan ja nopeam­min kuin inflaa­tio samal­la kun pal­kat taan­tu­vat ja laa­haa­vat yleiskehitystä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Työ­nan­ta­jien vas­tus­tuk­ses­ta: Voi­si­ko joh­tua sii­tä, että ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa pide­tään pas­si­voi­va­na? Jos ei saa ansio­si­don­nais­ta, on enem­män moti­vaa­tio­ta hakea uut­ta työ­paik­kaa. Kos­ka ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van hei­ken­tä­mi­nen ei poliit­ti­ses­ti onnis­tu kovin hel­pos­ti, on hel­pom­pi yllä­pi­tää sta­tus quo ‑tilan­net­ta, jos­sa osa ihmi­sis­tä jää omaa tyh­myyt­tään tai huo­li­mat­to­muut­taan ilman ansio­si­don­nais­ta työttömyysturvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Minä en kyl­lä näe mitään ongel­maa sii­nä, että työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su oli­si vapaaehtoinen.

    Perus­tur­van rahoi­tus ja pakol­li­suus on täy­sin ymmär­ret­tä­vää, mut­ta jos yhteis­kun­ta tote­aa, että joku 500e + asu­mis­kus­tan­nus­riip­pu­vai­nen osa riit­tää perus­tur­vak­si, niin en kyl­lä ymmär­rä mik­si ihmi­set pitäi­si pakot­taa otta­maan vie­lä lisä­tur­vaa tuon päälle?

    Kol­lek­tii­vi­ses­ti mak­set­tu työt­tö­myys­va­kuu­tus aiheut­taa val­ta­van vää­ris­tä­vän insen­tii­vin mak­si­moi­da työ­uran aika­na nos­te­tun työt­tö­myy­se­tuu­den mää­rä. Perus­tur­va­kin kan­nat­tai­si ryy­dit­tää nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la, jot­ta työn teko oli­si aina kannattavaa.

    Olen itse sitä miel­tä, että ansio­si­don­nai­nen + elä­ke­tur­va pitäi­si yhdis­tää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rahas­toi­vak­si vakuu­tus­tur­vak­si. Jos jäät työt­tö­mäk­si, saat nos­taa lisä­ra­haa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta elä­ke­ker­ty­mäs­tä, mut­ta se vas­taa­vas­ti sit­ten leik­kaa tule­vaa elä­ket­tä. Nyt moni kor­kea­kou­lu­tet­tu vain hur­raa kun saa pot­kut, viet­tää vuo­den lep­poi­sas­ti ansio­si­don­nai­sel­la (joka vie­lä las­kee kivas­ti vero­pro­sent­tia usein kah­del­ta vuo­del­ta) ja sen jäl­keen menee uusiin kor­kea­palk­kai­siin töi­hin ilman mitään ongel­mia. Jos ansio­si­don­nai­nen oli­si hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti rahoi­tet­tu, niin sii­nä­hän lep­pois­ta­vat omal­la rahal­laan. Ei oli­si muil­ta pois. Nyt ansio­si­don­nai­sel­la lep­pois­tus on suo­raan naa­pu­ril­ta pois, mikä ei ole minus­ta kovin reilua.

    Elä­ke­jär­jes­tel­mä pitäi­si samal­la myös muo­ka­ta sel­lai­sek­si, että kaik­ki saa­vat saman yhtä suu­ren kan­sa­ne­läk­keen joka rahoi­te­taan 100%:sesti verois­ta (ja sää­tyy vero­ker­ty­män kan­to­ky­vyn muka­na) ja työ­elä­ket­tä mak­se­taan sit­ten hen­ki­lö­koh­tai­sen ker­ty­män mukaan tuo­hon pääl­le. Nyt­hän pie­ni­tu­loi­sel­la / pät­kä­työ­läi­sel­lä tilan­ne voi olla se, että mak­se­taan kym­me­niä tuhan­sia elä­ke­mak­su­ja rik­ko­nai­sen työ­uran ajal­ta, mut­ta saa­daan sil­ti vain mini­mie­lä­ke, kos­ka työ­elä­ke ei yli­tä edes sitä mini­mie­läk­keen tasoa.
    -
    Pie­ni­palk­kai­sia ja pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä mit­kään näis­tä muu­tok­sis­ta eivät kos­ke, vaan kor­kein­taan paran­ta­vat rik­ko­nai­sen työ­elä­män koke­nei­den pie­niä eläk­kei­tä hie­man. Ne eivät myös­kään hait­taa yhden­kään pit­kän työ­elä­män teke­vän elä­ke­ker­ty­mää. Ja vas­taa­vas­ti kan­nus­tin­vai­ku­tus kaik­keen työn­te­koon + ansio­si­don­nai­sen mini­moin­tiin on erit­täin hyvä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Koko ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myy­se­dun (tai min­kä tahan­sa edun) voi­si siir­tää his­to­ri­aa. Työt­tö­mä­nä jokai­nen on yhtä työ­tön, ja mitä parem­pi­palk­kai­ses­ta työs­tä on jää­nyt työt­tö­mäk­si, sitä parem­min pitäi­si olla tilil­lä puskuria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Näis­tä asiois­ta olen mie­li­pi­de­kir­joi­tel­lut pit­kään pal­jol­ti samoin pai­no­tuk­sin kuin Osmo. Koros­tai­sin kol­mea filo­so­fis­ta näkö­kul­maa: (1) Jos ay-liik­keen tavoin kas­saan kuu­lu­mi­sen tulee olla ansio­si­don­nai­sen tuen edel­ly­tys, mik­si ay-lii­ke ei vaa­di samaa työ­eläk­keen tai sai­raus­päi­vä­ra­han osal­ta? (2) Tuli­si yksi­se­lit­tei­ses­ti ymmär­tää, että ansio­si­don­nai­set laki­sää­tei­set mak­sut, jot­ka hyö­dyt­tä­vät pal­kan­saa­jaa, ovat osa hänen ansio­taan. Tämä riip­pu­mat­ta sii­tä, kut­su­taan­ko mak­sua työ­nan­ta­ja- vai työn­te­ki­jä­mak­suk­si. Työn­te­ki­jä aiheut­taa ansio­si­don­nai­sen kulun, joka hänen on ansait­ta­va. Työ­nan­ta­jal­le tuli­si olla yhden­te­ke­vää, mis­sä muo­dos­sa tuo kulu syn­tyy kun se laki­sää­tei­se­nä on kui­ten­kin hoi­det­ta­va. Työ­nan­ta­ja ilmei­ses­ti tah­too käyt­tää rahas­to­jen sijoi­tus­val­taa. Vähän sama jut­tu jos palk­ka tuli­si kulut­taa yhtiön kau­pas­sa osuus­kau­pan sijaan. Mie­les­tä­ni oli jopa irvo­kas­ta miten nopeas­ti työl­li­syys­ra­has­ton hal­li­tuk­sen voi­ma­suh­tei­ta muu­tet­tiin, kun palk­ko­ja alen­net­tiin siir­tä­mäl­lä vakuu­tus­mak­sua työ­nan­ta­ja­mak­sus­ta työn­te­ki­jä­mak­suk­si. Siir­toa ei kut­sut­tu pal­kan­alen­nuk­sek­si edes ay-liik­keen puo­lel­la, vaik­ka kiky­tun­nit kui­ten­kin mää­ri­tel­tiin kiro­sa­nak­si. Jos ay-lii­ke ei ole avoin jäse­nil­leen ja tar­vit­see kas­san kal­tai­sen kai­na­lo­sau­van, on se ydin­toi­min­nois­saan tosi hei­koil­la. (3) Voi­daan­ko tasa-arvo­mie­les­sä vedo­ta vaik­ka johon­kin EU-eli­meen sil­lä perus­teel­la, että työn­te­ki­jän pal­kas­ta perit­tä­vä työn­te­ki­jöi­tä hyö­dyt­tä­vä eri­tys­tar­koi­tuk­seen perit­tä­vä mak­su ei hyö­dy­tä­kään pal­kan­saa­jaa itse­ään? Eri­tyis­tar­koi­tuk­seen perit­tä­vä mak­su on eri asia kuin vero, jol­la kate­taan yhteis­tä kas­saa ylei­siin menoi­hin. Vero­tus­han saa olla epä­oi­keu­den­mu­kais­ta tulo­la­jeit­tain, kuten kor­kein oikeus on toden­nut elä­ke­läis­ten pal­kan­saa­jaa kireäm­män vero­tuk­sen osal­ta. Ehkä tasa-arvo­nä­kö­kul­ma ei kos­ke myös­kään mak­su­ja, kun elä­ke­mak­sul­la­kin rahoi­te­taan les­ke­ne­läk­kei­tä, mikä on rajoi­te­tun ryh­män ansio­ton etuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ansio­si­don­nai­ses­sa on toi­nen­kin, tosin pie­nem­pi epä­koh­ta. Nimitt­täin työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su peri­tään kai­kil­ta pal­kan­saa­jil­ta saman­suu­rui­se­na (1.25% pal­kas­ta), mut­ta päi­vä­ra­has­sa on leik­ku­ri tulo­jen ylit­täes­sä 3197 €/kk. Minun oikeus­ta­ju­ni mukaan vakuu­tus­mak­sun ja vakuu­tus­kor­vauk­sen pitää olla suo­ras­sa suh­tees­sa toi­siin­sa. Siis­pä jos päi­vä­ra­has­sa on leik­ku­ri, niin myös mak­sus­sa pitää olla sama leik­ku­ri. Tai sit­ten päi­vä­ra­han leik­ku­ri pitää poistaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Eikö­hän se pakol­li­nen kas­saan kuu­lu­mi­nen ole hel­poin asia jär­jes­tää. Vai­keam­pi on jär­jes­tää pät­kä­työ­läi­sil­le ja pie­ny­rit­tä­jil­le asial­li­set työt­tö­myys­kor­vauk­set vaik­ka he kas­saan kuu­lui­si­vat, jos eivät nykyi­set työs­sä­oloeh­dot ehdi täyt­tyä ennen potkuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Itsel­lä kas­saan liit­ty­mi­nen jäi, kun ei oikein tie­dä mihin kas­saan pitäi­si liit­tyä. Jos työt on sii­nä rajal­la onko yrit­tä­jä vai työn­te­ki­jä niin hel­pos­ti voi vahin­gos­sa mak­saa vää­rän kas­saan, ja pahim­mil­laan rahat menee huk­kaan, eli tul­ki­taan sit­ten yrittäjäksi/työntekijäksi vaik­ka olis mak­sa­nu toi­seen kas­saan. Vii­mem­mäk­si ongel­mak­si tuli se että yrit­tä­jän pitää arvioi­da kuin­ka pal­jon vuo­des­sa tekee töi­tä — sehän taas riip­puu sii­tä kuin­ka pal­jon sitä työ­tä on tehtäväksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lau­ri R:
      Itsel­lä kas­saan liit­ty­mi­nen jäi, kun ei oikein tie­dä mihin kas­saan pitäi­si liit­tyä. Jos työt on sii­nä rajal­la onko yrit­tä­jä vai työn­te­ki­jä niin hel­pos­ti voi vahin­gos­sa mak­saa vää­rän kas­saan, ja pahim­mil­laan rahat menee huk­kaan, eli tul­ki­taan sit­ten yrittäjäksi/työntekijäksi vaik­ka olis mak­sa­nu toi­seen kas­saan. Vii­mem­mäk­si ongel­mak­si tuli se että yrit­tä­jän pitää arvioi­da kuin­ka pal­jon vuo­des­sa tekee töi­tä – sehän taas riip­puu sii­tä kuin­ka pal­jon sitä työ­tä on tehtäväksi.


      Työt­tö­myys­kas­saan teh­ty mak­su ei menee mis­sään nimes­sä huk­kaan vaik­ka “vää­rää­kin” mak­sai­si, kos­ka tämä mak­su huo­mioi­daan vero­tuk­ses­sa vähen­nyk­se­nä automaattisesti.

      Minä itse kuu­luin “Suo­men Yrit­tä­jäin Työt­tö­myys­kas­saan” yli vii­den vuo­den ajan mak­saen sen aikais­ta minimi-maksua
      (~100€/vuosi jos muis­tan oikein).
      “Pöytälaatikko”-firmaksi koko yri­tys-unel­ma­ni lop­pu­jen lopuk­si jäi, mut­ta jat­koin sil­ti tuol­le SYT:lle mak­sa­mis­ta kos­ka se oli plus-minus-nol­la varmuuden-vuoksi-maksu.

      Nyky­ään toki olen YTK / “Loi­maan-kas­san” jäsen palk­ka­työ­tä tehneenä;
      siir­ty­mi­nen­kin oli lop­pu­jen lopuk­si aika tus­ka­ton­ta eten­kin kun SYT:lle osit­tain mak­set­tu jäsen­mak­su huo­mioi­tiin seu­raa­van vuo­den vero­tuk­ses­sa myöskin.
      Lisäk­si tuos­sa siir­ros­sa huo­mioi­tiin aikai­sem­pi työt­tö­myys­kas­sa-jäse­nyys-aika­ni joten eril­li­siä “karens­se­ja” taik­ka muu­ta vas­taa­vaa ei mää­rät­ty joi­ta anne­taan täysin-uusille-jäsenille
      ( toki sekin aut­toi että minul­la oli mah­dol­li­suus työs­ken­nel­lä mel­kein koko­nai­nen vuo­si put­keen ennen kuin taa­sen pää­dyin pitkäaikaistyöttömäksi ).

      On tot­ta että “puo­li-yrit­tä­jä­nä” on tosi­aan­kin tuo dilem­ma että mihin työt­tö­myys­tu­ki-kas­saan sitä nyt kuuluisi.
      Mut­ta omaan koke­muk­see­ni nojau­tuen sanon että ei-jäse­nyys ei ole ollen­kaan hyvä rat­kai­su ollen­kaan, vaik­ka sitä eläi­si­kin vain KELA:n työ­mark­ki­na­tuen varassa
      (jol­la minä tosi­aan­kin elin ja kus­tan­sin myös­kin tuon SYT:n jäsenmaksun).

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Suu­rin ongel­ma on pii­lo­tet­tu järjestelmään.

    Eivät edes kaik­ki kas­saan kuu­lu­vat saa ansiosidonnaista.

    Ansio­si­don­nais­ta saa kuu­kau­des­sa n 120000 työ­tön­tä ‚perusturvaa.n 240000 ja 80000 ei saa mitään.
    Joku pilk­ku voi hakea tar­kat luvut.

    Lepo­mä­ki puhuu 30000 väliin­pu­toa­jas­ta mut­ta val­tao­sa heis­tä on opiskelijoita,jotka eivät voi saa­da yhtä­ai­kaa opin­to­tu­kea ja työttömyysturvaa

    Eli ansio­si­don­nai­nen ei kuu­lu edes kas­saan kuu­lu­vil­le eikä Lepo­mäen esi­tys laa­jen­na saa­jien mää­rää kuin kos­meet­ti­ses­ti ellei opis­ke­li­joi­ta ote­ta mukaan

    Tär­kein tavoi­te Kokoo­muk­sel­le on hei­ken­tää ay- liik­keen neuvotteluasemaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Olen koko työ­ura­ni ajan mak­sa­nut pal­kas­ta­ni veroi­na ja vero­luon­tei­si­na mak­sui­na pal­jon muu­ta­kin, jos­ta en itse saa vas­ti­neek­si mitään. Työt­tö­myys­kas­saan kuu­lu­mi­nen on kui­ten­kin help­poa. Jos ei työt­tö­myys­kas­saaan lii­ty, ei koe tar­vit­se­van­sa ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa­kaan. Eikä se ansio­si­don­nai­nen niin ihmeel­li­sen tasoi­nen edes ole. Aina­kin yksin vuo­kral­la asu­va ansio­si­don­nai­sen saa­ja on usein oikeu­tet­tu myös asu­mis- ja toi­meen­tu­lo­tu­keen. Sii­nä tapauk­ses­sa tulot oli­si­vat täy­sin samat Kelan työ­mark­ki­na­tuel­la tai peruspäivärahalla.
    Jos ansio­si­don­nai­nen mak­se­taan kai­kil­le, ammat­ti­liit­toi­hin jär­jes­täy­ty­mi­nen vähe­nee, tätä täl­lä tie­tys­ti hae­taan­kin. Sil­loin on hel­pom­pi hei­ken­tää työ­eh­to­ja, heit­tää yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set romu­kop­paan, sekä lyhen­tää ansio­si­don­nais­ta ja mata­loit­taa sen tasoa. Kokoo­mus­han oli var­jo­bud­je­tis­saan leik­kaa­mas­sa jopa toi­meen­tu­lo­tu­kea, joten aina­kaan heil­lä ei perim­mäi­se­nä tar­koi­tuk­se­naan ole aina­kaan pie­ni­tu­lois­ten talou­del­li­nen auttaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vaik­ka vakuu­tus oli­si pakol­li­nen — eli val­tiol­la on tar­ve hol­ho­ta — niin sil­loin­kin vakuu­tus­mak­su tuli­si suh­teut­taa ris­kiin ja kor­vauk­sen suu­ruu­teen, vakuu­tus­ma­te­ma­tii­kan alkei­den mukai­ses­ti. Muu­toin pakol­li­nen vakuu­tus oli­si yksin­ker­tai­sis­ta kus­tan­taa suo­raan val­tion bud­je­tis­ta eikä sitä pitäi­si kut­sua vakuu­tuk­sek­si ensin­kään. Mikä on perim­mäi­nen motii­vi teh­dä asiois­ta monimutkaisia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Tuli mie­leen vie­lä nel­jäs “filo­so­fi­nen” näkö­kul­ma Talous­e­lä­män artik­ke­lis­ta, mis­sä ker­rot­tin kas­sa­mak­sun vaih­te­le­van siten, että mm. lää­kä­reil­lä on alhai­nen mak­su lähes ole­mat­to­man työt­tö­myy­den vuok­si. Kysy­mys kuu­luu: saa­ko laki­sää­tei­nen jär­jes­tel­mä olla poo­liu­tu­nut­ta, toi­sin sanoen koh­den­tua eri tavoin eri kansalaisryhmiin? 

    Itse asias­sa koko perus­tur­van hoi­to on poo­liu­tu­nut­ta sil­tä osin, kun se tapah­tuu ensi sijas­sa kun­nan vas­tuul­la. Kau­niai­sis­sa asu­va lää­kä­ri on täs­sä suh­tees­sa hyväs­sä ase­mas­sa päin­vas­toin kuin joku syr­jä­kun­ta­lai­nen raken­nus­mies vaik­ka kun­tia hoi­det­tai­siin yhtä hyvin kos­ka tulo­ker­ty­mät ja perus­tur­va­me­not vaih­te­le­vat väes­tö­ra­ken­ten mukaan.

    Paa­vo Arhin­mä­ki, joka puo­lus­taa kas­so­ja, on sii­nä mie­les­sä joh­don­mu­kai­nen, että enti­se­nä säpi­si­jä­nä edus­taa sosia­lis­min anar­kis­tis­ta sii­peä jon­ka mukaan asiat on hoi­det­ta­va pien­ryh­mis­sä ylä­ra­ken­tei­den häiritsemättä. 

    Itse oen kan­nal­la, että asiat on hoi­det­ta­va yhteis­vas­tuul­li­ses­ti sil­lä tasol­la mis­sä niis­tä pää­te­tään, Laki­sää­tei­set tur­vat pää­te­tään val­tiol­li­ses­ti edus­kun­nas­sa ja nii­den kus­tan­nus­ten tulee jakau­tua yhteis­vas­tuul­li­ses­ti yli kan­sa­lais­ten. Näin­hän työt­tö­myys­tur­va­mak­su­jen koh­dal­la onkin kas­sa­mak­sua lukuun otta­mat­ta eli lää­kä­rit­kin osal­lis­tu­vat suu­rin sum­min työt­tö­myy­den kustannuksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kyl­lä edel­leen esi­mer­kik­si raken­nus­ten kat­to­töi­tä teh­dään kesät ja tie­dän että osa pitää vapaa­na tal­vet. Se että kuin­ka suu­ri ongel­ma tämä on koko­nai­suu­des­sa on toi­nen kysy­mys. Ja rei­luus kysy­myk­set mitä ansio­si­don­nai­seen liit­tyy nii­tä on mon­ta. Ote­taan esim raken­nus­mies joka tekee urakalla/pitkää päi­vää kesät ja tie­naa 3000–4000€ kuu­kau­des­sa. 4kk jäl­keen pitää lomaa lop­pu­vuo­den saa lii­ton­ra­haa 1500 ‑2000€ brut­to­na. Sit­ten taas esim kau­pan kas­sa tai varas­to­työ jot­ka teke­vät tuol­la 2000€ kuu­kausi­pal­kal­la töi­tä ympä­ri vuo­den. Tuo raken­nus­mie­hen vuo­si­tu­lot voi­vat olla suu­rem­mat kuin ympä­ri­vuot­ta teke­vän kau­pan kas­san tai varas­to­työ teki­jän. Voi olla että las­kuis­sa­ni jotain vää­rin. Mut­ta kyl­lä­hän tämä nykyi­nen ansio­si­don­nai­nen jär­jes­tel­mä kan­nus­taa tie­naa­maan suu­ria kuu­kausi­palk­ko­ja joi­den mukaan ansio­si­don­nai­nen las­ke­taan. Ja ole­maan esim esi­merk­ki tilan­tees­sa muu­ta­man kuu­kau­den ansio­si­don­nai­sel­la. Raken­nus­mies tilan­tees­sa vaa­ra myös että jos tekee vaik­ka välis­sä 3kk 1500€ pal­kal­la töi­tä niin ansio­si­don­nai­nen las­ke­taan täs­tä jol­loin työ­tä ei kan­na­ta tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Tor­re:
    Myös nykyi­nen ansio­si­don­nai­nen on aika hui­ma jos tie­naat esim 4000€ kuu­kau­des­sa saat ansio­si­don­nais­ta mel­kein 2000€/Kk brut­to­na. Tuos­sa tilan­tees­sa var­maan­kin har­va läh­tee 1500€/Kk pal­kal­la töi­hin? Hal­vim­mat kas­sat tai­si­vat olla jotain 50€-70€ vuo­si. Aika hyvä dii­li hyvätuloiselle.

    Kie­len, teks­tin ja puheen tar­koi­tus on välit­tää asia­tie­toa toi­sil­le, joten oikein­kir­joi­tuk­sen suh­teen ei pidä nipot­taa. Pari tyy­pil­lis­tä vir­het­tä minua kui­ten­kin ärsyt­tää ja myös ihmetyttää.

    Hyvin har­va kir­joit­taa kak­sieu­roa tai vii­si­ki­lo­met­riä, mut­ta 2€ ja 5km ovat perin tavallisia. 

    Toi­nen outous on desi­maa­li­pis­teen käyt­tö jopa niin, että kun vaik­ka­pa teks­tis­sä/tv-ruu­dul­la on kir­joi­tet­tu­na 3,65, niin se lue­taan “3 pis­te 65”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Tämän asian yhtey­des­sä kan­nat­tai­si myös kiin­nit­tää huo­mio­ta räi­ke­ään eriar­voi­suu­teen eläkekertymissä.

    Kun kas­saan kuu­lu­vat saa­vat ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa, heil­le ker­tyy elä­ket­tä. Kas­saan kuu­lu­mat­to­mat eivät elä­ket­tä työt­tö­myy­sa­jal­ta saa, vaik­ka hei­dän pal­kas­taan on perit­ty samo­jen sää­dös­ten mukai­set eläkemaksut.

    Perus­tus­la­ki edel­lyt­tää pää­sään­töi­ses­ti kan­sa­lais­ten yhden­mu­kais­ta koh­te­lua. Perus­tel­luis­ta syis­tä yhden­ver­tai­suu­des­ta voi­daan kui­ten­kin koh­tuul­li­ses­ti poi­ke­ta. Mitään jär­ke­viä syi­tä ei kui­ten­kaan ole sil­le, että työt­tö­myys­kas­san jäse­niä suo­si­taan edel­lä mai­nu­tul­la tavalla. 

    Van­huuse­läk­kei­den on kat­sot­tu kuu­lu­van omai­suu­den­suo­jan pii­riin. Tätä on perus­tel­tu sil­lä, että eläk­keet on ansait­tu työn­teon yhtey­des­sä. Täs­tä joh­tuen elä­ke-etu­jen pitäi­si olla parem­min suo­jat­tu­ja kuin työt­tö­myys­päi­vä­ra­hae­dut. Kun työn­te­ki­jän elä­ke­la­ki sää­det­tiin, perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan oli­si pitä­nyt estää edel­lä mai­ni­tun eriar­voi­sen koh­te­lun syntyminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po Sum­ma­nen:
      Tämän asian yhtey­des­sä kan­nat­tai­si myös kiin­nit­tää huo­mio­ta räi­ke­ään eriar­voi­suu­teen eläkekertymissä.

      Kun kas­saan kuu­lu­vat saa­vat ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa, heil­le ker­tyy elä­ket­tä. Kas­saan kuu­lu­mat­to­mat eivät elä­ket­tä työt­tö­myy­sa­jal­ta saa, vaik­ka hei­dän pal­kas­taan on perit­ty samo­jen sää­dös­ten mukai­set eläkemaksut.

      Perus­tus­la­ki edel­lyt­tää pää­sään­töi­ses­ti kan­sa­lais­ten yhden­mu­kais­ta koh­te­lua. Perus­tel­luis­ta syis­tä yhden­ver­tai­suu­des­ta voi­daan kui­ten­kin koh­tuul­li­ses­ti poi­ke­ta. Mitään jär­ke­viä syi­tä ei kui­ten­kaan ole sil­le, että työt­tö­myys­kas­san jäse­niä suo­si­taan edel­lä mai­nu­tul­la tavalla.

      Van­huuse­läk­kei­den on kat­sot­tu kuu­lu­van omai­suu­den­suo­jan pii­riin. Tätä on perus­tel­tu sil­lä, että eläk­keet on ansait­tu työn­teon yhtey­des­sä. Täs­tä joh­tuen elä­ke-etu­jen pitäi­si olla parem­min suo­jat­tu­ja kuin työt­tö­myys­päi­vä­ra­hae­dut. Kun työn­te­ki­jän elä­ke­la­ki sää­det­tiin, perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan oli­si pitä­nyt estää edel­lä mai­ni­tun eriar­voi­sen koh­te­lun syntyminen.

      Kii­tos että toit tämän ilmi, täs­tä en ollut itse tietoinen.

      Toi­vot­ta­vas­ti EU evää Suo­mel­ta koro­na­tu­ki­po­tin, ja muut­kin EU-tuet, täl­lai­sen räi­keän ihmi­soi­keus­rik­ko­muk­sen ja oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tet­ta rik­ko­van lain­sää­dän­nön vuok­si. Lai­te­taan oikeus­val­tio­pe­ri­aa­te suo­je­le­maan kan­sa­lai­sia, vaik­ka sit­ten EU:n kaut­ta jos Suo­mes­sa ei osata.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.