Olen niin vanha, että muistan vielä, kun SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen raivosi televisiossa työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan. Se ei ollut kuulunut hallituksen esitykseen, vaan eduskunta lisäsi sen käsiteltävänä olevaan lakiin. Niilo Hämäläinen piti tätä porvarien juonena ammattiyhdistysliikettä vastaan. Kuka enää haluaa maksaa jäsenmaksuja, kun liittoon kuulumaton saa samat edut lain voimalla.
Käsitys porvarien juonesta oli ehkä ylitulkintaa, koska esitys taisi tulla SKDL:ltä.
Yhtä kaikki, ongelmana oli, miten motivoida enää ketään maksamaan jäsenmaksuja?
Sitten keksittiin työttömyysvakuutus. Se sidottiin ammattiliittojen jäsenyyteen. Veronmaksajat maksoivat, mutta etu tuli vain liittoon kuuluville. Tai työmarkkinajargonian mukaan veronmaksajat eivät maksaneet vaan ”partit” maksoivat, niin kuin sillä olisi jokin ero. Kaikki verot peritään tuotannosta.
Jossakin vaiheessa havaittiin, että ei ole ihan ongelmatonta, että saadakseen valtion kustantaman edun pitää kuulua johonkin järjestöön, jolla taas on oikeus valita jäsenensä niin kuin kaikilla järjestöillä on. Niinpä annettiin teoreettinen mahdollisuus kuulua kassaan kuulumatta liittoon, mutta sen ei ollut tarkoitus merkitä mitään.
(Eräs tuttuni halusi suuttuneena omaa alaansa sortaneesta tuporatkaisusta erota liitosta, vaan ei kassasta. Hänet kuitenkin erotettiin myös kassasta. Kun hän halusi takaisin kassaan, hänelle kerrottiin, että se käy puhelinsoitolla. Numero kuitenkin on salainen ja se kerrotaan vain liiton jäsenille.)
Nyt tämä ei ole enää teoriaa. Suurin työttömyyskassa on jo nyt niin sanottu Loimaan kassa, tylsemmältä nimeltään yleinen työttömyyskassa YTK.
Työttömyysvakuutus rahoitetaan 95-prosenttisesti kaikilta, niin kassaan kuuluvilta kuin kuulumattomilta, perittävällä palkkaan sidotulla maksulla. Muodollinen kassan jäsenmaksu kattaa noin viisi prosenttia kuluista. Todellisuudessa se ei rahoita lainkaan, koska tuo viisi prosenttia haaskautuu siihen hallinnolliseen tehottomuuteen, jonka toiminnan pirstoutuminen pieniin ay-jäärien ATK-osaamisellaan hallinnoimiin kassoihin aiheuttaa. Kela hoitaisi sen kyllä viisi prosenttia halvemmalla.
Kovin suurta eroa ei ole sillä, kutsutaanko sitä rahaa, joka lähtee työantajan tililtä, mutta ei päädy työntekijän tilille vaan menee sotu-maksuihin, työntekijän vai työnantajan rahaksi. Symbolisesti tällä kuitenkin on merkitystä. Ekonometrisissa malleissa tätä ei pysty erottamaan.
Jos maksu menisi vain kassaan kuuluvilta aina voisi ehdottaa työnantajalle kauppaa, että eroaa kassasta ja saisi palkankorotuksen, joka vastaa työnantajan säästöä kassamaksusta. Kyllä se työnantajan maksama maksukin on pois työntekijän palkasta.
Työttömyysvakuutuksen maksamisesta ei voi tehdä vapaaehtoista syystä, jonka selitän tämän postauksen lopussa.
Joitakin aikoja sitten kun nousi häly siitä, että kaikki rahoittavat työttömyysvakuutusta, mutta vain kassaan kuuluvat hyötyvät siitä, järjestelmään tehtiin kosmeettinen muutos. Kassaan kuulumattomien maksut eivät enää rahoitakaan ansiosidonnaista (heidän työnantajansa rahoittavat yhä), mutta työntekijän nimiin laskettava maksu menee valtion pohjattomaan kassaan. Tai muodollisesti sillä rahoitetaan työttömyysturvan pohjalla olevaa perusturvaosuutta.
Tällä yritetään väittää, että kassaan kuulumattomien maksut menevät heidän työttömyysvakuutuksensa maksuun, mutta tämä on silkkaa silmänlumetta.
Myös kassaan kuuluvat saavat saman perusturvaosuuden eivätkä maksa siitä mitään.
Lopputulos on se, että kassaan kuulumattomat maksavat yhtä paljon, mutta saavat paljon vähemmän.
Perussyy tähän eroon on se, että ay-liike haluaa pakottaa työntekijät jäsenikseen sillä, että ilman jäsenyyttä ei saa työttömyysvakuutusta. Tämä alkaa olla katoavaa kansanperinnettä, koska moni tietää, että voi liittyä Loimaan kassaan tai vaikka Paperiliiton kassaan liittymättä Paperiliiton osastoon. Moni kuitenkin puhuu yhä liiton päivärahasta, vaikka liitoilla ei ole sen rahoituksen kanssa mitään tekemistä.
Aidosti vapaaehtoinen työttömyysvakuutus?
Kirjoitin twitterissä piruuttani, että jos on liian monimutkaista antaa työttömyysvakuutus kaikille, joista maksetaan vakuutusmaksu, poistetaan maksut niiden palkasta, jotka eivät kuulu kassaan. Tähän ei tullut yhtään asiallista vastausta.
Työttömyysvakuutus on samanlainen kuin sairausvakuutus. Kumpikaan ei voi olla vapaaehtoinen, koska ihmisten riski joutua työttömäksi on erilainen ja jokainen tietää paljon omasta riskistään. Jos maksu on sama kaikille, pienen riskin palkansaajat jättäytyvät pois. Sen seurauksena maksuja on nostettava, yhä useamman kannattaa jättäytyä pois ja niin edelleen. Sama koskee sairautta.
Ongelmaa ei siis voi ratkaista niin, että kassan jäsenyys on vapaaehtoista ja vain jäsenet maksavat vakuutusmaksun.
Kassaan kuuluminen pakolliseksi
Niinpä se on ratkaistava niin, että vakuutus ulotetaan kaikkiin niin kuin sairausvakuutuskin on ulotettu. Joko siirretään koko työttömyysvakuutus Kelan hoidettavaksi tai tehdään kassan jäsenyydestä pakollista. Sairausvakuutus noudattaa edellistä ratkaisua ja eläkevakuutus jälkimmäistä.
Työttömyysvakuutuksen pitää koskea kaikkia niin kuin sairausvakuutuksenkin. Vain Trump on eri mieltä jälkimmäisestä.
On joka tapauksessa väärin, että samat vakuutusmaksut menevät kaikilta, mutta vain osa on vakuutettuja.
= = = =
Muuten, miksi työnantajajärjestötkin kannattavat tätä nykyistä järjestelmää, jonka tarkoituksena on tehdä taloudellisesti kannattavaksi liittyä liittoon (kassaan) jokaiselle.
Silloin kun vielä tehtiin tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, oli koko yhteiskunnan etu, että sitä sopimassa olevat edustivat mahdollisimman suurta osaa niistä, joita sopimus koski.
Nyt niitä ei enää tehdä.
Jos työttömyysvakuutus ei ole syy liittyä liittoon, jäljelle jäävät lakkoavustukset.
Hyvä postaus, punnittua pohdintaa.
Ennustan myrskyä tai navakka tuulta vasemmalta.
Kata
Toisaalta: miksi ihmisen pitäisi itse valita mihin kuuluu ja mitä saa? Nyt kukin voi valita mihin kuuluu, mikä vastaa toiveita vai eikö kuuluu mihinkään. Näin kait se vapaa yhteiskunta toimii. Siksi Kokoomuksen intoilu on kummallista. Yrittäjiä asiaei koske mitenkään, erityisesti yksnyrittäjät ja mikroyritystenomistajat ovat ilman peruspäivärahaa. Se on isompi ongelma, jos sillä on väliä.
Samalla logiikalla viikon yhdessäasumisen jälkeemn avioliittovirasto voisi julkistaa pariskunnan vihityksi ja avioliittoon kuuluvat oikeudet ja velvoiteet olisivat voimassa.
Itse kannatan valinnanvapautta ja myös valinnoista vastuun kantamista.
Veikkaus on, että asia on monimutkaisempi ja selvitys tuo esiin asioita puolesta ja vastaan. Siinä on työssäolovelvoitteeseen liittyviä asioitakin mietittävänä. Kansalaispalkka olisi yksi näkökulma.
Nykyjärjestelmä on tulonsiirto keskituloisilta keskituloisille. Mitäs jos ansiosidonnainen poistettaisiin ja tilalle tulisi perustulo? Jos haluaa niin työttömyysvakuutuksen voi ostaa yksityiseltä vakuutusyhtiöltä. Nykyinen järjestelmä kohtelee niitä työtä tekeviä epäoikeudenmukaisesti jotka eivät kassaan/liittoon kuulu. Myös nykyinen ansiosidonnainen on aika huima jos tienaat esim 4000€ kuukaudessa saat ansiosidonnaista melkein 2000€/Kk bruttona. Tuossa tilanteessa varmaankin harva lähtee 1500€/Kk palkalla töihin? Halvimmat kassat taisivat olla jotain 50€-70€ vuosi. Aika hyvä diili hyvätuloiselle.
Työttömyysvakuutusrahastohan sen suurimman osan perusosan ylittävästä ansiosidonnaisesta taitaa edelleen maksaa – työttömyyskassan osuus vain noin 5% tästä niin kuin Soininvaara mainitseekin.
Jos linkkiin https://www.tyollisyysrahasto.fi/uutiset/vuoden-2020-tyottomyysvakuutusmaksut-on-vahvistettu/ on luottaminen, vuonna 2020 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on siis 1,25 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vaihtee 0,45-1,75 prosentin välillä. Aikamoinen himmelihän tuo on valtion liikelaitosten ja yliopistojen poikkeuksineen.
Eli jos siirrytään perustuloon, tuo(kin) pitäisi miettiä ihan uusiksi tai muuten mitään byrokratianvähennysetuja olisi turha toivoa.
Tanskassa saa 3000e asti ansiosidonnaista 90% palkasta. En pitäisi Suomen 56% samaisesta kolmesta
tonnista ja 49% 4000e siihen verrattuna kovinkaan runsaana. Ja Tanskassa työllisyys on parempi. En oikein usko tuohon Vartiaislaiseen ajatteluun että kymmeniä vuosia töissä ollut yhtäkkiä laiskistuu ja haluaa ehdottomasti jäädä makoilemaan sohvalla. Tietysti toimeentulon huonontaminen pakottaa ottamaan työtä mitä tahansa nopeammin mutta tutkimusten mukaan se samalla huonontaa työsuhteiden laatua.
Vaikka maisterin tai tohtorin on yhteiskunnankin kannalta edullisempaa antaa työllistyä omaan ammattiinsa vaikka se veisi kauemmin aikaa.
Se ansiosidonnaisuuden viimeisinä päivinä työllistymisessä esitetty piikki on tilastotieteellinen valhe, esimerkiksi alunperin sadasta työttömäksi jääneestä suurin osa työllistyy lähes heti ja sen jälkeen tasaisesti vähenevässä määrin. Se päivärahakauden lopussa näkyvä ”piikki” on oikeasti muutama henkilö ja osa siitäkin selittyy velvoitetyöllistämisellä.
Ymmärrän että ainakin suhteellisen turvallisella julkisella sektorilla ansiosidonnainen on vähän turhan tuntuinen, esimerkiksi Helsinki on linjannut että se ei irtisano tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Yksityisellä puolella YT-neuvottelut ovat lähes jokavuotisia ja niiden lopputulos työnantajapuolelta katsottuna satunnaisen tuntuisia.
Vartiaislainen ajattelu insentiivien vaikutuksesta työllistymiseen ei ole mikään uskon asia, vaan vankasti taloustieteellisessä kirjallisuudessa osoitettu fakta. Toki tämä on täsmentämättömänä hiukan tyhjä puuskahdus.
Mitä tulee ansiosidonnaisen lopussa esiintyvään piikkiin, kannattaa huomioida että keston lyhentäminen siirtää koko käyrää vasemmalle. Työllistymisen todennäköisyys kasvaa myös jokaisena päivänä ennen piikkiä. Makrovaikutus on erittäin merkittävä.
Työsuhteiden laadun heikentyminen syö tosiaan osan pikaisemman työllistymisen välittömistä vaikutuksista julkistalouteen, mutta työttömyyden pitkittymisen riskit samalla vähenevät ja syrjäytymisriski pienenee. On selvästi parempi vaihtoehto ylipäätään työllistyä kuin pidentää työttömyyttä. Vaikka olisi millainen tohtori.
Tanskassa tosiaan työllisyys parempi uskoisin että tämä selittyy aktiivisemmalla työvoimatoiminnalla. Olen ymmärtänyt että myös Tanskassa tukia leikataan jos työpaikkaa ei ota vastaan jota Työvoimatoimisto tarjoaa.
Itse taas en ymmärrä miksi ihminen ei haluaisi enemmän vapaa-aikaa? Eipä kai vapaa-aika tarkoita että jää sohvalle makaamaan. Että aikansa voi kuluttaa harrastuksilla, pitemmillä yöunilla, urheilulla yms. Tietysti monelle sosiaaliset suhteet jota työ tarjoaa on tärkeä.
Varmasti on parempi että saa koulutusta vastaavaa työtä. Jos Odekin jäisi työttömäksi eikä töitä löytyisi ja hänet laitetaan rakennustyöhön niin menisi hyviä aivoja hukkaan. Tätä pelkoa ei kuitenkaan varmaan ole. 🙂
Ehkä kysynys vain on että kuinka kauan työllistymistä voidaan odottaa. Onko 500päivää liian pitkä aika, myös erilaiset yrittäjä/osa-aikatyö mahdollisuudet pitäisi olla mahdollisia. En tiedä kuinka kannattavaa osa-aikatyö/yrittäminen on tehdä nykyisellä sovitellulla päivärahalla. Kokemusperäisesti tiedän että on esim. kovapalkkaisia insinöörejä jotka jääneet työttömäksi ja sanoneet että ”tässä 500 päivää aikaa kattella mitä tekee” eikä tosiaan kannata mennä mihin vaan duuniin tai useita rakennusmiehiä jotka pitää talvet ansiosidoinnaisella ”vapaata”. Niin jotenkin tuossa kohtaa jos itse valitsee tuon niin matalampi tulotaso olisi reilumpi.
Perusturvalle olen tämän valmis hyväksymään, mutta ansiosidonnaisen suhteen olen kriittisempi. Yksilökohtaiset riskit pstyttäneen hallitsemaan aika hyvin vaikkapa sillä, että ansiosidonnaista turvaa ei saa alkamaan välittömästi, vaan vasta jonkinlaisen odotusjakson jälkeen. Vuoden päähän oman työttömyysriskin arvionti on aika paljon vaikeampaa. Alakohtaiset riskit taas – en ole varma että niitä edes pitäisi pystyä vakuuttamaan. Jos olen töissä sellaisella alalla, missä työttömyysriski on korkea, en ehkä halua asettaa elintasoani sille tasolle, että tarvitsen muiden maksaman ansiosidonnaisen tulovakuutuksen. Ennemmin tuon pitäisi antaa hoitua vapaammilla työmarkkinoilla, jos ei riskkialttiista työstä saa kunnon korvausta, työntekijät siirtyvät jollekin muulle alalle. Ja vaikka koko ansiosidonnainen järjestelmä romuttuisi, en olisi niin varma olisiko sekään nyt niin kamala asia. Ehkä ihmisten olisi aika oppia elämään todellisten eikä kuviteltujen tulojen mukaan. Nämä pakolliset maksut ovat kuitenkin aika merkittävässä osassa työn tekemisen verokiilassa, ja sen aiheuttamat hyvinvointitappiot pitää muistaa ottaa huomioon kokonaisuutta arvioitaessa.
(Vielä selvemmin tämä pätee ansiosidonnaisiin eläkkeisiin. Ne pitäisi saada julkisen sektorin kontolta kokonaan pois. Ei, se ei aiheuta säästöasteen räjähdystä. Yhtenä merkittävimpänä syynä se, että perusturvan suuruinen eläke olisi edelleen jälkipolvien maksettava)
Aikoinaan oli yleistä, että mm. (infra)rakennusalalla oli kausityöläisiä, jotka tekivät kevään ja kesän töitä ja nauttivat talvikauden ansiosidonnaista. Nykyjärjestelmässä muut alat käytännössä rahoittavat tällaista kausiluonteista alaa, mikä ei ehkä ole ihan reilua. Yksi ratkaisu olisi, että työttömyysvakuutusmaksut ovat työjakson alussa korkeampia ja niihin saa autovakuutuksen tapaan bonusta, kun on ollut yhtäjaksoisesti pitkään töissä. (Siis, jos tämä asia on enää ongelma…)
Asuin Sveitsissä 7 vuotta. Siellä ei tarvinnut liittyä työttömyyskassaan vaan kaikki vakituisessa palkkatyössä olevat kuuluivat sellaiseen. Käytännössä Zürichin kantoni määritteli ansiosidonnaiseen työttömyyden edut. Sekä palkansaaja että palkanmaksaja lakisääteisesti osallistuivat maksuihin, jolla tämä rahoitettiin. Lisäksi palkkakuitissa selvästi luki tämän maksun merkitys. Tajusin siellä ollessani, että suomalaista järjestelmää kannattaisi muuttaa. Heidän järjestelmänsä on yksinkertaisempi ja tehokkaampi.
Eikö helpoin ratkaisu olisi määrätä työttömyyspäivärahat samanlaisella laskukaavalla kuin sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat ja muut Kelan ansiosidonnaiset päivärahat? Samalla pääsisi eroon työssäoloehdon tarkastelusta, sillä jos on tehnyt töitä vain vähän, on päivärahan perusteena oleva palkkakin pieni. Lisäksi päivärahoille on säädetty minimimääräinen summa, joka jossain vaiheessa vielä sopivasti nostettiin vastaamaan työmarkkinatuen minimimäärää. Onko tälle binääriselle työssäoloehdon täyttymiselle/ei-täyttymiselle mitään perustetta, kun kerran työmarkkinatukikin on olemassa?
Osmo, miten ansiosidonnaisen siirtäminen Kelan maksamaksi vaikuttaisi maksun suuruuteen pitkällä aikavälillä?
Vääntö taitaa tulla siitä että pidetäänkö ansiosidonnaisen taso nykyisellään, mikä eilisen A-studio keskustelun perusteella maksaisi 250 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Taikka sitten, pudotetaanko ansiosidonnaisen tasoa taikka kestoa niin että kustannukset säilyvät nykyisellään.
Tuo 250 miljoonaa vuodessa on siis se summa, jonka kassaan kuulumattomat maksavat saamatta vastineeksi mitään.
Ehkä kannattaa tuossa tapauksesa liittyä kassaan. Kummallista kyllä, kassaan ei haluta kuulua, mutta erilaisia bonuskortteja on lompakko täynnä myös kassaan kuulumattomilla ja näitä bonusjäsenyyksiä hankitaan saamatta vastineeksi oikeastaan mitään. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on pakollista opiskelijoille eivätkä hekään saa vastineeksi oikeastaan yhtään mitään. Monet kuuluvat kirkkoon ja maksavat prosentin tuloistaan kirkollisveroa saamatta vastineeksi oikeastaan yhtään mitään. Merkonomi Rahul Somali kirjoittelee tälle palstalle lähes Rauni-Leenan automaattikirjoituksen tahtia ja me muut emme saa noista sepustuksista oikeastaan yhtään mitään. Näitä on paljon. Siis näitä josta emme saa vastineeksi yhtään mitään.
Vinkki, jos vaijeriton ulkogummi ei muotoudu asennettavaksi, sitä kannattaa pitää lämpimässä tai kuumentaa gummia vedellä, niin asia helpottuu. Myös paketista avaaminen ja yön yli ripustuksessa säilyttäminen helpottaa asiaa.
EN ole tätä Osmo Soininvaaran kirjoitusta kyllä mitenkään kommentoinut mutta muita kyllä. Jos niissä on filosofiointia enemmän mutta kukin tulkisee niitä miten haluaa. Itse en kuulu kirkkoon, en omista mitään bonuskortteja (paitsi Stockmannin kortin ja pankkikortissa on plussa-kortti integroitu. Omistan Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen kirjakaupan kortit koska ostoksista saa joskus alennusta niillä verkkokaupasta) ja hyvin olen pärjännyt ilman mitään sitoumuksia.
Soisin vain sen tuntemattomille henkilölle että sukunimeni kirjoitetaan oikein. kun nimi merkki gummisetä kirjoittaa sen muodossa Somali vaikka olen kirjoittanut ihan muulla nimellä. gummisetä voisi opetella kirjoittaa vierasperäiset nimet oikein. Vaikkakoko nimeni on vierasperäinen tahdon kuitenkin osoittaa kaikille että olen ihan suomessa syntynyt kaksikielinen (suomi ja englanti) Suomen kansalainen.
Olen lobbannut työttömyysvakuutuksen epäkohdista vuosia. Soininvaarakin on puhunut asiasta vuosia. Miksi asia nousi nyt niin suureen julkisuuteen? Vuonna 2015 se oli hetken aikaa tapetilla, mutta hävisi sitten ilman että mitään muutettiin.
http://www.saunalahti.fi/kvarkki/oikeutta/harhat.htm
Kokoomuksen innostuksessa ”työmiehen asialle” varsinainen tausta-ajatus on ammatillisen liikkeen merkityksen ja neuvotteluvoiman alasajaminen. Tämä on varsinaista trumpismia. Viime päivinä esim NYT’issa on ollut juttuja siitä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet USAssa keskiluokkaisten ammattien surkeuteen (mm keskipalkat laskeneet) ja minimipalkan ostovoiman romahtamiseen. Tärkeä syy on liittojen olematon neuvotteluvoima – jäseniä vähän, korruptio jms. Firmat tekevät kaikkensa että liittoihin ei kuuluta eikä niitä ilmesty neuvotteluosapuoliksi.
Uljaita ovat periaatteet yksilönvapaudesta ja tasa-arvosta, mutta ketkä tällä tiellä häviävät?
Tällä tiellä häviävät kaikki keillä ei ole jotain äärimmäistä erikoisosaamista, josta työnantaja haluaa ehdottomasti pitää kiinni. Toisin sanoen kaikenlaiset toistavan tusinatyön tekijät häviävät tässä ja näin ollen koskisi arvauksella varmaan vähintään puolta työvoimasta. Saadaan uusliberaali palkkastagnaatio Suomeen tuolta EU:sta USA:n mallin mukaan, ja tulo- ja varallisuuserot lähtevät tietenkin rakettimaiseen nouseen yhdessä talouden kanssa. Sitten kun tusinatyö ajautuu palkkastagnaatioon ja yhä suurempi osa kansakunnan tuloista valuu [jää] pyramidin yläpäähän niin tämä yläpää vain lisää finanssipeliä ja sijoitustoimintaa, jolloin omaisuusarvot lähtevät pitkään nousuun samalla kun monien kulutustuotteiden ja palveluiden hinta jämähtää paikalleen tai laskuun. Tällöin lopputuloksena asumisen hinta nousee koko ajan ja nopeammin kuin inflaatio samalla kun palkat taantuvat ja laahaavat yleiskehitystä.
Työnantajien vastustuksesta: Voisiko johtua siitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa pidetään passivoivana? Jos ei saa ansiosidonnaista, on enemmän motivaatiota hakea uutta työpaikkaa. Koska ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen ei poliittisesti onnistu kovin helposti, on helpompi ylläpitää status quo -tilannetta, jossa osa ihmisistä jää omaa tyhmyyttään tai huolimattomuuttaan ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Minä en kyllä näe mitään ongelmaa siinä, että työttömyysvakuutusmaksu olisi vapaaehtoinen.
Perusturvan rahoitus ja pakollisuus on täysin ymmärrettävää, mutta jos yhteiskunta toteaa, että joku 500e + asumiskustannusriippuvainen osa riittää perusturvaksi, niin en kyllä ymmärrä miksi ihmiset pitäisi pakottaa ottamaan vielä lisäturvaa tuon päälle?
Kollektiivisesti maksettu työttömyysvakuutus aiheuttaa valtavan vääristävän insentiivin maksimoida työuran aikana nostetun työttömyysetuuden määrä. Perusturvakin kannattaisi ryydittää negatiivisella tuloverolla, jotta työn teko olisi aina kannattavaa.
Olen itse sitä mieltä, että ansiosidonnainen + eläketurva pitäisi yhdistää henkilökohtaisesti rahastoivaksi vakuutusturvaksi. Jos jäät työttömäksi, saat nostaa lisärahaa henkilökohtaisesta eläkekertymästä, mutta se vastaavasti sitten leikkaa tulevaa eläkettä. Nyt moni korkeakoulutettu vain hurraa kun saa potkut, viettää vuoden leppoisasti ansiosidonnaisella (joka vielä laskee kivasti veroprosenttia usein kahdelta vuodelta) ja sen jälkeen menee uusiin korkeapalkkaisiin töihin ilman mitään ongelmia. Jos ansiosidonnainen olisi henkilökohtaisesti rahoitettu, niin siinähän leppoistavat omalla rahallaan. Ei olisi muilta pois. Nyt ansiosidonnaisella leppoistus on suoraan naapurilta pois, mikä ei ole minusta kovin reilua.
Eläkejärjestelmä pitäisi samalla myös muokata sellaiseksi, että kaikki saavat saman yhtä suuren kansaneläkkeen joka rahoitetaan 100%:sesti veroista (ja säätyy verokertymän kantokyvyn mukana) ja työeläkettä maksetaan sitten henkilökohtaisen kertymän mukaan tuohon päälle. Nythän pienituloisella / pätkätyöläisellä tilanne voi olla se, että maksetaan kymmeniä tuhansia eläkemaksuja rikkonaisen työuran ajalta, mutta saadaan silti vain minimieläke, koska työeläke ei ylitä edes sitä minimieläkkeen tasoa.
–
Pienipalkkaisia ja pitkäaikaistyöttömiä mitkään näistä muutoksista eivät koske, vaan korkeintaan parantavat rikkonaisen työelämän kokeneiden pieniä eläkkeitä hieman. Ne eivät myöskään haittaa yhdenkään pitkän työelämän tekevän eläkekertymää. Ja vastaavasti kannustinvaikutus kaikkeen työntekoon + ansiosidonnaisen minimointiin on erittäin hyvä.
Koko ansiosidonnaisen työttömyysedun (tai minkä tahansa edun) voisi siirtää historiaa. Työttömänä jokainen on yhtä työtön, ja mitä parempipalkkaisesta työstä on jäänyt työttömäksi, sitä paremmin pitäisi olla tilillä puskuria.
Näistä asioista olen mielipidekirjoitellut pitkään paljolti samoin painotuksin kuin Osmo. Korostaisin kolmea filosofista näkökulmaa: (1) Jos ay-liikkeen tavoin kassaan kuulumisen tulee olla ansiosidonnaisen tuen edellytys, miksi ay-liike ei vaadi samaa työeläkkeen tai sairauspäivärahan osalta? (2) Tulisi yksiselitteisesti ymmärtää, että ansiosidonnaiset lakisääteiset maksut, jotka hyödyttävät palkansaajaa, ovat osa hänen ansiotaan. Tämä riippumatta siitä, kutsutaanko maksua työnantaja- vai työntekijämaksuksi. Työntekijä aiheuttaa ansiosidonnaisen kulun, joka hänen on ansaittava. Työnantajalle tulisi olla yhdentekevää, missä muodossa tuo kulu syntyy kun se lakisääteisenä on kuitenkin hoidettava. Työnantaja ilmeisesti tahtoo käyttää rahastojen sijoitusvaltaa. Vähän sama juttu jos palkka tulisi kuluttaa yhtiön kaupassa osuuskaupan sijaan. Mielestäni oli jopa irvokasta miten nopeasti työllisyysrahaston hallituksen voimasuhteita muutettiin, kun palkkoja alennettiin siirtämällä vakuutusmaksua työnantajamaksusta työntekijämaksuksi. Siirtoa ei kutsuttu palkanalennukseksi edes ay-liikkeen puolella, vaikka kikytunnit kuitenkin määriteltiin kirosanaksi. Jos ay-liike ei ole avoin jäsenilleen ja tarvitsee kassan kaltaisen kainalosauvan, on se ydintoiminnoissaan tosi heikoilla. (3) Voidaanko tasa-arvomielessä vedota vaikka johonkin EU-elimeen sillä perusteella, että työntekijän palkasta perittävä työntekijöitä hyödyttävä eritystarkoitukseen perittävä maksu ei hyödytäkään palkansaajaa itseään? Erityistarkoitukseen perittävä maksu on eri asia kuin vero, jolla katetaan yhteistä kassaa yleisiin menoihin. Verotushan saa olla epäoikeudenmukaista tulolajeittain, kuten korkein oikeus on todennut eläkeläisten palkansaajaa kireämmän verotuksen osalta. Ehkä tasa-arvonäkökulma ei koske myöskään maksuja, kun eläkemaksullakin rahoitetaan leskeneläkkeitä, mikä on rajoitetun ryhmän ansioton etuus.
Ansiosidonnaisessa on toinenkin, tosin pienempi epäkohta. Nimitttäin työttömyysvakuutusmaksu peritään kaikilta palkansaajilta samansuuruisena (1.25% palkasta), mutta päivärahassa on leikkuri tulojen ylittäessä 3197 €/kk. Minun oikeustajuni mukaan vakuutusmaksun ja vakuutuskorvauksen pitää olla suorassa suhteessa toisiinsa. Siispä jos päivärahassa on leikkuri, niin myös maksussa pitää olla sama leikkuri. Tai sitten päivärahan leikkuri pitää poistaa.
Eiköhän se pakollinen kassaan kuuluminen ole helpoin asia järjestää. Vaikeampi on järjestää pätkätyöläisille ja pienyrittäjille asialliset työttömyyskorvaukset vaikka he kassaan kuuluisivat, jos eivät nykyiset työssäoloehdot ehdi täyttyä ennen potkuja.
Itsellä kassaan liittyminen jäi, kun ei oikein tiedä mihin kassaan pitäisi liittyä. Jos työt on siinä rajalla onko yrittäjä vai työntekijä niin helposti voi vahingossa maksaa väärän kassaan, ja pahimmillaan rahat menee hukkaan, eli tulkitaan sitten yrittäjäksi/työntekijäksi vaikka olis maksanu toiseen kassaan. Viimemmäksi ongelmaksi tuli se että yrittäjän pitää arvioida kuinka paljon vuodessa tekee töitä – sehän taas riippuu siitä kuinka paljon sitä työtä on tehtäväksi.
—
Työttömyyskassaan tehty maksu ei menee missään nimessä hukkaan vaikka ”väärääkin” maksaisi, koska tämä maksu huomioidaan verotuksessa vähennyksenä automaattisesti.
Minä itse kuuluin ”Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan” yli viiden vuoden ajan maksaen sen aikaista minimi-maksua
(~100€/vuosi jos muistan oikein).
”Pöytälaatikko”-firmaksi koko yritys-unelmani loppujen lopuksi jäi, mutta jatkoin silti tuolle SYT:lle maksamista koska se oli plus-minus-nolla varmuuden-vuoksi-maksu.
Nykyään toki olen YTK / ”Loimaan-kassan” jäsen palkkatyötä tehneenä;
siirtyminenkin oli loppujen lopuksi aika tuskatonta etenkin kun SYT:lle osittain maksettu jäsenmaksu huomioitiin seuraavan vuoden verotuksessa myöskin.
Lisäksi tuossa siirrossa huomioitiin aikaisempi työttömyyskassa-jäsenyys-aikani joten erillisiä ”karensseja” taikka muuta vastaavaa ei määrätty joita annetaan täysin-uusille-jäsenille
( toki sekin auttoi että minulla oli mahdollisuus työskennellä melkein kokonainen vuosi putkeen ennen kuin taasen päädyin pitkäaikaistyöttömäksi ).
On totta että ”puoli-yrittäjänä” on tosiaankin tuo dilemma että mihin työttömyystuki-kassaan sitä nyt kuuluisi.
Mutta omaan kokemukseeni nojautuen sanon että ei-jäsenyys ei ole ollenkaan hyvä ratkaisu ollenkaan, vaikka sitä eläisikin vain KELA:n työmarkkinatuen varassa
(jolla minä tosiaankin elin ja kustansin myöskin tuon SYT:n jäsenmaksun).
—
Suurin ongelma on piilotettu järjestelmään.
Eivät edes kaikki kassaan kuuluvat saa ansiosidonnaista.
Ansiosidonnaista saa kuukaudessa n 120000 työtöntä ,perusturvaa.n 240000 ja 80000 ei saa mitään.
Joku pilkku voi hakea tarkat luvut.
Lepomäki puhuu 30000 väliinputoajasta mutta valtaosa heistä on opiskelijoita,jotka eivät voi saada yhtäaikaa opintotukea ja työttömyysturvaa
Eli ansiosidonnainen ei kuulu edes kassaan kuuluville eikä Lepomäen esitys laajenna saajien määrää kuin kosmeettisesti ellei opiskelijoita oteta mukaan
Tärkein tavoite Kokoomukselle on heikentää ay- liikkeen neuvotteluasemaa.
Olen koko työurani ajan maksanut palkastani veroina ja veroluonteisina maksuina paljon muutakin, josta en itse saa vastineeksi mitään. Työttömyyskassaan kuuluminen on kuitenkin helppoa. Jos ei työttömyyskassaaan liity, ei koe tarvitsevansa ansiosidonnaista työttömyysturvaakaan. Eikä se ansiosidonnainen niin ihmeellisen tasoinen edes ole. Ainakin yksin vuokralla asuva ansiosidonnaisen saaja on usein oikeutettu myös asumis- ja toimeentulotukeen. Siinä tapauksessa tulot olisivat täysin samat Kelan työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla.
Jos ansiosidonnainen maksetaan kaikille, ammattiliittoihin järjestäytyminen vähenee, tätä tällä tietysti haetaankin. Silloin on helpompi heikentää työehtoja, heittää yleissitovat työehtosopimukset romukoppaan, sekä lyhentää ansiosidonnaista ja mataloittaa sen tasoa. Kokoomushan oli varjobudjetissaan leikkaamassa jopa toimeentulotukea, joten ainakaan heillä ei perimmäisenä tarkoituksenaan ole ainakaan pienituloisten taloudellinen auttaminen.
Vaikka vakuutus olisi pakollinen — eli valtiolla on tarve holhota — niin silloinkin vakuutusmaksu tulisi suhteuttaa riskiin ja korvauksen suuruuteen, vakuutusmatematiikan alkeiden mukaisesti. Muutoin pakollinen vakuutus olisi yksinkertaisista kustantaa suoraan valtion budjetista eikä sitä pitäisi kutsua vakuutukseksi ensinkään. Mikä on perimmäinen motiivi tehdä asioista monimutkaisia?
Tuli mieleen vielä neljäs ”filosofinen” näkökulma Talouselämän artikkelista, missä kerrottin kassamaksun vaihtelevan siten, että mm. lääkäreillä on alhainen maksu lähes olemattoman työttömyyden vuoksi. Kysymys kuuluu: saako lakisääteinen järjestelmä olla pooliutunutta, toisin sanoen kohdentua eri tavoin eri kansalaisryhmiin?
Itse asiassa koko perusturvan hoito on pooliutunutta siltä osin, kun se tapahtuu ensi sijassa kunnan vastuulla. Kauniaisissa asuva lääkäri on tässä suhteessa hyvässä asemassa päinvastoin kuin joku syrjäkuntalainen rakennusmies vaikka kuntia hoidettaisiin yhtä hyvin koska tulokertymät ja perusturvamenot vaihtelevat väestörakenten mukaan.
Paavo Arhinmäki, joka puolustaa kassoja, on siinä mielessä johdonmukainen, että entisenä säpisijänä edustaa sosialismin anarkistista siipeä jonka mukaan asiat on hoidettava pienryhmissä ylärakenteiden häiritsemättä.
Itse oen kannalla, että asiat on hoidettava yhteisvastuullisesti sillä tasolla missä niistä päätetään, Lakisääteiset turvat päätetään valtiollisesti eduskunnassa ja niiden kustannusten tulee jakautua yhteisvastuullisesti yli kansalaisten. Näinhän työttömyysturvamaksujen kohdalla onkin kassamaksua lukuun ottamatta eli lääkäritkin osallistuvat suurin summin työttömyyden kustannuksiin.
Kyllä edelleen esimerkiksi rakennusten kattotöitä tehdään kesät ja tiedän että osa pitää vapaana talvet. Se että kuinka suuri ongelma tämä on kokonaisuudessa on toinen kysymys. Ja reiluus kysymykset mitä ansiosidonnaiseen liittyy niitä on monta. Otetaan esim rakennusmies joka tekee urakalla/pitkää päivää kesät ja tienaa 3000-4000€ kuukaudessa. 4kk jälkeen pitää lomaa loppuvuoden saa liitonrahaa 1500 -2000€ bruttona. Sitten taas esim kaupan kassa tai varastotyö jotka tekevät tuolla 2000€ kuukausipalkalla töitä ympäri vuoden. Tuo rakennusmiehen vuositulot voivat olla suuremmat kuin ympärivuotta tekevän kaupan kassan tai varastotyö tekijän. Voi olla että laskuissani jotain väärin. Mutta kyllähän tämä nykyinen ansiosidonnainen järjestelmä kannustaa tienaamaan suuria kuukausipalkkoja joiden mukaan ansiosidonnainen lasketaan. Ja olemaan esim esimerkki tilanteessa muutaman kuukauden ansiosidonnaisella. Rakennusmies tilanteessa vaara myös että jos tekee vaikka välissä 3kk 1500€ palkalla töitä niin ansiosidonnainen lasketaan tästä jolloin työtä ei kannata tehdä.
Kielen, tekstin ja puheen tarkoitus on välittää asiatietoa toisille, joten oikeinkirjoituksen suhteen ei pidä nipottaa. Pari tyypillistä virhettä minua kuitenkin ärsyttää ja myös ihmetyttää.
Hyvin harva kirjoittaa kaksieuroa tai viisikilometriä, mutta 2€ ja 5km ovat perin tavallisia.
Toinen outous on desimaalipisteen käyttö jopa niin, että kun vaikkapa tekstissä/tv-ruudulla on kirjoitettuna 3,65, niin se luetaan ”3 piste 65”.
Tämän asian yhteydessä kannattaisi myös kiinnittää huomiota räikeään eriarvoisuuteen eläkekertymissä.
Kun kassaan kuuluvat saavat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, heille kertyy eläkettä. Kassaan kuulumattomat eivät eläkettä työttömyysajalta saa, vaikka heidän palkastaan on peritty samojen säädösten mukaiset eläkemaksut.
Perustuslaki edellyttää pääsääntöisesti kansalaisten yhdenmukaista kohtelua. Perustelluista syistä yhdenvertaisuudesta voidaan kuitenkin kohtuullisesti poiketa. Mitään järkeviä syitä ei kuitenkaan ole sille, että työttömyyskassan jäseniä suositaan edellä mainutulla tavalla.
Vanhuuseläkkeiden on katsottu kuuluvan omaisuudensuojan piiriin. Tätä on perusteltu sillä, että eläkkeet on ansaittu työnteon yhteydessä. Tästä johtuen eläke-etujen pitäisi olla paremmin suojattuja kuin työttömyyspäivärahaedut. Kun työntekijän eläkelaki säädettiin, perustuslakivaliokunnan olisi pitänyt estää edellä mainitun eriarvoisen kohtelun syntyminen.
Kiitos että toit tämän ilmi, tästä en ollut itse tietoinen.
Toivottavasti EU evää Suomelta koronatukipotin, ja muutkin EU-tuet, tällaisen räikeän ihmisoikeusrikkomuksen ja oikeusvaltioperiaatetta rikkovan lainsäädännön vuoksi. Laitetaan oikeusvaltioperiaate suojelemaan kansalaisia, vaikka sitten EU:n kautta jos Suomessa ei osata.