Olen pysynyt vaiti nykyisestä hallituksen ja ay-liikkeen voimainmittelystä, mutta enää siitä ei voi vaieta. Niinpä kirjoitan muutan postauksen jutun aiheen tiimoilta. Aloitan korporativismista.
Wikipedian mukaan ”… korporativismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa lainsäädäntövaltaa käyttävät työnantajaliittojen ja ammattiliittojen muodostamat ammattikunnat eli korporaatiot (kuten metalliala ja tekstiiliala).
Korporativismissa on kyse eturyhmien vallasta”.
Työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen ohella suomalaiseen korporativismiin on kuulunut maanviljelijäväestö. On pidetty luonnollisena, että maatalousministeri tulee MTK:sta tai läheltä sitä.
Eduskunnassa käsiteltäessä jokseenkin mitä tahansa, valiokunta kuulee automaattisesti asiantuntijoina työmarkkinajärjestöjen edustajia.
ILO:n sopimuksissa Suomi on jopa sitoutunut tietyn asteiseen korporativismiin. Tunnen tätä sen verran huonosti, että en mene yksityiskohtiin.
On tunnustettava, että minulla on asiassa vanhastaan kivi kengässä. Silloin, kun vihreät olivat vielä pieni puolue, meistä jotkut liittyivät ammattiliittoihin ja yrittivät vaikuttaa niissä. Vastaanotto oli tyly: Jos haluat vaikuttaa meidän keskuudessamme, sinun on vaihdettava puoluetta. Nuoremmat vihreät eivät varmaankin tätä vaihetta tunne, mutta meitä vanhempia se piti kaukana ammattijärjestöistä.
Sama näyttää nyt toistuneen perussuomalaisten kohdalla. Perussuomalaiset ovat selvästi suurin työväenpuolue Suomessa, mutta SAK:n ja sen jäsenliittojen päättäjissä ei perussuomalaisia näy. Kovaa on myös perussuomalaisten kielenkäyttö ay-liikettä kohtaan, aika paljon varmaankin tämän takia.
Minä olen muuten ollut liittokokousedustajana Postiliiton liittokokouksessa, mutta siitä on 50 vuotta.
Korporativismi tuli erityisen tutuksi italian fasistien suosimana hallitustapana. Tämä on kuitenkin yhtä huono argumentti korporativismia vastaan kuin se, ettei saisi pitää Wagnerin musiikista tai olla kasvissyöjä, koska Hitler oli kumpaakin.
Korporativismi yrittää laajentaa valtaansa
Valtakeskittymien välillä on aina reviiririitoja. Kun vielä tehtiin tupo-sopimuksia, sopimuksiin otettiin mukaan ihan mitä hyvänsä. Raimo Sailas päivitteli minulle kerran, että kolmikantaisissa keskusteluissa partit yrittivät päättää muun muassa ratapihajärjestelyistä Helsingissä. Aie meni nurin, kun Sailas valtion edustaja sanoi, ettei tämä oikein kuulu partien päätettäväksi.
Sosiaalipolitiikasta partit ovat kuitenkin saaneet päättää melkein keskenään ja se näkyy prekariaatin huonona asemana Suomessa ja sitä kautta syrjäytymisenä. Palkansaajajärjestöt puolustavat ”sisäpiiriä” eli niitä, jotka ovat onnistuneet työhön pääsemään niitä vastaan, jotka eivät ole päässeet. Vaitiolovelvollisuuteni kieltää minua menemästä yksityiskohtiin, mutta eräässä sosiaalipoliittisessa neuvonpidossa SAK:n edustaja esitti, että työttömyysturvan perusturvan pitää olla parempi niillä, jotka ovat joskus kuuluneet sisäpiiriin kuin niillä nuorilla, jotka eivät ole koskaan olleet vakituisessa työssä.
Tämän seurauksena sisäpiirin ulkopuolelle joutuneilla elämä on toimeentulotuen varassa, koska syyperusteinen perusturva on sisäpiirin ulkopuolella niin matala – asia, josta myös EU on Suomea usein huomauuttanut. Partit eivät ole tästä yksin vastuussa. Osansa on tehnyt myös VM.
Työttömyysvakuutus vain liiton jäsenille
Varsinainen korporativismin kukkanen on periaate, jonka mukaan rahat työttömyysvakuutukseen peritään jokaisen suomalaisen palkoista, mutta oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysvakuutukseen on vain liittoon kuuluvilla. Tosin tämä rakennelma meni rikki, kun liittojen edunvalvonta torkahti. Nyt suurin työttömyyskassa onkin ammattiliitoista riippumaton Loimaan kassa. Silti työttömyyskassan muodollinen jäsenmaksu on edellytys sille, että pääsee nauttimaan niistä paljon suuremmista rahoista, jotka palkoista tilitetään työttömyysvakuutuksen rahoittamiseksi.
Tähän tietysti vastataan, että ne ovat työnantajien maksuja, eivät työntekijöiden. Työnantajan tililtä lähtee tietty summa rahaa palkan maksuun. Osa siitä menee sosiaalivakuutuksen rahoittamiseen ja osa verottajalle, ja jokin osa palkansaajalle. On täysin makuasia, kumman rahana pidetään sitä summaa, joka menee sosiaalivakuutukseen. Palkansaajalta se on kuitenkin pois.
Jos työnantajan ei tarvitsisi maksaa vakuutusmaksua kassaan kuulumattomasta, sen kannattaisi sopia, että kassaan kuulumattomat saisivat vastaavasti maksun verran parempaa palkkaa tai ainakin osan maksusta itselleen. Näin työttömyysvakuutus ei voisi toimia, koska työttömyyden riski on toisilla suurempi kuin toisilla. Mutta luulisi olevan selvä, että oikeus vakuutukseen kuuluu kaikille, joista vakuutusmaksut maksetaan.
Omalta marginaaliselta osaltaan kassan jäsenmaksu myös rahoittaa työttömyyskorvauksia. Joku voisi laskea, riittääkö maksuosuus kattamaan edes sitä tehottomuutta, joka aiheutuu työttömyysvakuutuksen sirottelusta kymmenien kassojen hoidettavaksi.
Partit eivät pysty enää päätöksiin
Hedelmistään puu tunnetaan. Kolmikantainen päätöksenteko toimi oikein hyvin niin kauan, kun talous kasvoi ja hyvinvointivaltio laajeni. Enää kolmikannalta ei onnistu oikein mikään. Palkansaajajärjestöt vastustavat muun muassa kaikkea ja työnantajajärjestöjä ei Suomen etu kiinnosta. Ne ajavat suurten teollisuusyritysten etua unohtaen muun muassa palvelualat ja pienten yritykset edut. Yhteiskunnallinen koheesiokaan ei niitä näytä kiinnostavan. Suomalaisen yhteiskunnan sortumiseen varaudutaan exit-suunnitelmilla.
On todellinen ongelma Suomelle, ettei maata pystytä uudistamaan.
Ei tämä kiista ole siis aiheetta syntynyt.
Tätä jumia on vaikea ratkaista, koska sen jatkuminen on edullista niin monelle. Jäseniään paljon menettänyt ay-liike hyötyy tästä, ja näyttää vastakkainasettelu parantavan myös oikeiston asemaa.
Suomessa melkein päivittäin kauhistellaan, kuinka Trump väittää että edellisten vaalien tulos on väärä. Ihan samaa väittää meillä ay-liike. Eivät vielä ole vaatineet äänten uudelleen laskemista, vaan rivien välissä sanovat että tyhmät suomalaiset ei osaa äänestää. Arvostan tätä aivan yhtä paljon kuin Trumpin touhuja.
Äläpä viitsi lässyttää, kukaan ei ole kiistänyt hallituspuolueiden melkein 50% äänisaalista, mutta se millä paskapuheilla temppu tehtiin..
Nykyinen lakkorytäkkä, sekä talouden ideologinen ja pitkäaikainen pysähtyminen ovat jo nyt raunioittaneet, osittain romauttaneet isänmaamme monet elintärkeät sektorit.
Olemme pudonneet uusien läpimurtotekniikoiden kehityksen kelkasta, sosiaali- ja koulutussektorit ovat kuralla, valtiontalous vakavassa velkakriisissä, suuryhtiömme jo pääosin lähteneet maasta ja pääosan uusista työpaikoista luova pk-sektori menee perässä, jne.
Jos tämä itseaiheutettu megakriisi vielä jatkuu, ajaudumme lopulta selvitystilaan, ulkomaisten velkojien holhoukseen.
Varsinkin ensi syksy näyttää todella pahalta….silloin myös kansainvälisten luottoluokittajien tarkastajat tulevat pariksi viikoksi maahan…
Isänmaamme taitaa nousta vain itseaiheutetun täysrysäyksen kautta?
Seppo unohti syyttää Koivistoa, ppitääkö olla huolissaan? — Korppoon kaltaisten yrittäjien takia paikallisen sopimisen vaatimaa luottamusta työmarkkinaosapuolten välillä ei tulla koskaan saavuttamaan. Kumma juttu kuinka nykyisilläkin pelisäännöillä suurin osa yrityksistä pärjää ihan kohtuullisesti, ehkä tarkoitus onkin antaa myös tumpeloille mahdollisuus vaurastua — duunarin kustannuksella? Ja lisätään nyt vielä että omalla työpaikallani voidaan sopia melkein mistä vaan kunhan homma toimii, koska MOLEMMAT osapuolet joustavat tarvittaessa.
Onko tämä lause:
“että kolmikantaisissa keskusteluissa partit yrittivät päättää muun ratapihajärjestelyistä Helsingissä” , kirjoitettu kännykällä ja ennakoiva tekstinsyöttö on ollut päällä? Jäi nimittäin arvoitukseksi mitä sillä tarkoitetaan.
Puuttui sana. Muun muassa
en tiedä, olenko tyhmä, mutta minulle lause aukeni tarkoitusperineen heti.
Kun korporativismiin lisää sen että Suomessa ay-liike omistaa massiivisia määriä ARA-asuntoja saaden niistä jättiläisvoittoja vuodesta toiseen, ollaan jo aika pitkällä.
Lisäksi näissä asunnoissa asutaan paljolti valtion maksamalla asumistuella ja vieläpä niin, että vuokrat ovat lähes markkinahintatasolla. Tarkoittaa > asumistuki kilisee ay:n kassaan vuokralaisten saadessa vuokrankorotuslappuja toisensa perään.
Itse asiassa se paheksuttu mafia-vertaus kielikuvana ei ehkä olekaan niin kaukana.
Korporativismi, korruptio kuvaavat sitä ainakin.
Ja en tiedä muistaako Soininvaara, että tämä julkinen huijaus on tuotu eduskuntaan monta kertaa. Mutta eipä asiaan ole puututtu. Asialla ollut väärä? puolue.
Valtion ja kuntien pitäisi nopeasti lunastaa ARA-asunnot, ainakin ay-liikkeen omistuksien osalta. Nythän on niin että näitäkin lakkoja epäsuorasti ainakin tuetaan asumistuillla.
Onko ay-liikkeellä ARA-asuntoja. Entisiä ARA-asuntoja kyllä on.
Ay on kiireessä myymässä kojomaa pois, pelko persessä verolle joutumisesta
Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välinen riita poliittisista lakoista: en usko, että poliittiset lakot ovat tässä kummallekaan osapuolelle isoin asia. Ennen tätä hallitusta ei poliittisia lakkoja ole Suomessa pahemmin ollut. Avainasia tässä ovat mielestäni ns. myötätuntolakot, joita lakiesitys rajoittaa epämääräisin selityksin.
Merkittäviä myötätuntolakkoja on viime vuosina ollut esimerkiksi Keiteleen sahojen tapauksessa. Tämä avannee problematiikkaa huomattavasti enemmän: Keitele Group ei halunnut neuvotella edes yrityskohtaisesta sopimuksesta kenenkään kanssa vaan yritys kirjoitti sopimuksen itse ja määräsi sen työntekijöilleen ilman minkäänlaisia neuvotteluja (29.12.2021).
Keitele Groupin sahat sijaitsevat pienillä paikkakunnilla, kuten Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä, joissa vaihtoehtoisia työnantajia on vähänlaisesti. Jos työnantaja voi ryhtyä määräilemään työehtoja ja vain paikalliset työntekijät voivat mennä lakkoon, työnantajat voivat käyttää esimerkiksi taloudellisia taantumia tehokkaasti hyväkseen: lakkoilkoot, kun muuten lomautettaisiin. Paikallinen lakko voi olla muutenkin tehoton ja kestää kauemmin kuin työntekijöiden lakkokassat.
Ihmettelen vain, miten tällä asenteella houkutellaan mitään ammattitaitoista työvoimaa paikkakunnalle? Ehkäpä insinöörit, jotka eivät halua muuttaa työn perässä Jämsään tai muille metsäteollisuuspaikkakunnille (Tekniikka&Talous 10.10.2019), ovat vain kaukaa viisaita.
Näin sairaspoissaolojen ensimmäisen päivän palkattomuuden vähättely, että koskee vain pientä osaa työläisistä, ei lämmitä niitä joilla ei työehtosopimusta ole. Ryhmään kuuluu tälläkin hetkellä korkeakoulutettujakin teollisuuden työntekijöitä, kuten metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt. Paikallisen sopimisen laajentuessa suojattomien joukko tullee kasvamaan, mikä herättää oikeutettua pelkoa.
Tästä huolimatta olen samaa mieltä blogistin kanssa korporativismin lieveilmiöistä tulevista ongelmista. Jos hallitus puuttuisi vain niihin, ei minulla olisi asiaan nokan koputtamista.
Myötätuntolakoista päästiin sujuvasti siihen, että UPM ilmoitti palkanmaksun keskeyttämistä, kun akt:n lakko hankaloittaa paperin duunareiden työntekoa.
Siis myötätuntopalkanmaksulakko on tässä maassa laillinen.
UPM voitaisiin kyllä velvoittaa siivoamaan kymijoki ja etelä-saimaa, niin saataisiin sekin lafka konkkaan
Kommenttina nimimerkki Kommentille ettäKymijoen ja Etelä-Saimaan suurin kuormittaja taitaa olla maatalous kuin metsäteollisuus.
Kommenttina nimimerkki Kommentille ettäKymijoen ja Etelä-Saimaan suurin kuormittaja taitaa olla maatalous kuin metsäteollisuus.
Kymijoki, wikipedia:
“Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kymijoen pohja on paikoitellen maailman saastunein tutkittu joenpohja.[20][21] Pohjakerroksissa on erityisen runsaasti orgaanisia klooriyhdisteitä kuten dioksiineja ja furaaneja sekä elohopeaa.[22] On arvioitu, että Kymijoen pohjassa on dioksiineja yhtä paljon kuin koko Suomenlahdessa. Pahimmin saastunut alue on Kuusankosken ja Keltin välillä. Klooriyhdisteitä syntyi Kuusankoskella Kymin Osakeyhtiön Ky5-nimisen puun sinistymisenestoaineen valmistuksen sivutuotteina vuosina 1940–1984. Myrkyt ovat sitoutuneina pohjan sedimentteihin, eivätkä ne saastuta vettä ellei pohjaa pöyhitä. Tästä syystä joenpohjaa ei saa ruopata. Kymijoen veden laatu on parantunut 1960-luvulta lähtien ja on nykyisin jo melko hyvä. Kalojen dioksiinipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomen sisävesissä, mutta kuitenkin selvästi merikaloja alhaisempia. Elohopeapitoisuudet ylittävät varsinkin suurissa petokaloissa EU:n suositusrajan.
Lähteet löydät varmaan tuolta wikistä.
Tai sitten voit katsoa dokkarin, jota Kouvolan sanomat esittelee:
https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/6108312
“Kymijoen ympäristörikoksia käsitellään uudessa MTV3:n Uskomattomat ympäristörikokset ‑nimisessä dokumenttisarjassa.
Sarja käsittelee neljän ympäristörikoksen kautta koko Suomea koskevaa ilmiötä, jossa yritykset ovat järjestelmällisesti hakeneet taloudellista hyötyä piittaamattomilla ja ympäristöä tuhoavilla keinoilla, MTV3:n tiedotteessa kerrotaan.
Kymijoki on esillä sarjan kolmannessa jaksossa, joka julkaistaan torstaina 31. elokuuta.
Jaksoa on kuvattu Kuusankoskella kesällä 2022.
Maailman saastunein joen pohja
Kymijoki on mukana sarjassa, sillä Kymijoen pohja on tutkituista joen pohjista paikoin maailman saastunein.”
Se UPM Kymistä tuolta Kymijoen suunnalta. Koko Itämeren kalakanta on Suomen metsäteollisuuden saastuttama ja se ei auta, että meillä meuhkataan, että “muut saastuttaa vielä enemmän”. Kun ne muut ei saastuta enemmän. Koko dioksiini shitti on meidän metsäteollisuuden omaa shittiä ja yksi kuopaisu kymijoen pohjasta sopivasta kohdasta veisi itämeren kalakannan taas syöntikieltoon. Omasta mielestäni tuon UPM:n voisi laittaa vastuuseen ja putsata joen. Toki se UPM menisi konkkaan, mutta sellaista se elämä on. Joskus pitäisi kantaa vastuuta.
Googlaatko itse tuon Etelä-Saimaan ja Lappeenrannan alueen perseilyn vai laitanko siitäkin faktoja ja linkkejä?
Kommenttina nimimerkki Kommentille että oletko tosiaan sitä että UPM:n konkurssi olisi vain elämää? En usko että Irtisanomiset konkurssin takia olisi UPM:n työntekijöille vain elämään . Vastuun kantaminen on sitä että yhteiskunta toimii ja sen pyörät pyörii.
“Kommenttina nimimerkki Kommentille että oletko tosiaan sitä että UPM:n konkurssi olisi vain elämää? En usko että Irtisanomiset konkurssin takia olisi UPM:n työntekijöille vain elämään . Vastuun kantaminen on sitä että yhteiskunta toimii ja sen pyörät pyörii.”
Jossain vaiheessa tuo paska on siivottava joka tapauksessa. Kumman itse laittaisit maksamaan, syyllisen eli saastuttajan, jolloin tästä maksaisi Ruotsalaiset eläkeläiset vai uhrin eli Suomen kansalaiset?
Turha kysymys, sillä vastaushan tuli jo. Saattaisi käydä niin, että tuolla mittavalla ympäristötuholla rikastuneella ja rahastaneella ei olisi varaa, joten tämänkin maksun voi edelleen jättää köyhille.
Ay-liikkeelle “palkansaajat” ja “työntekijät” tarkoittavat sellaisia henkilöitä, joilla on isopalkkainen työ sellaisessa avainammatissa yhteiskunnan kannalta, että lakko tuollaisella alalla pysäyttää yhteiskunnan.
Ps-poliitikoissa on huomattava määrä (pää)luottamusmiehiä. Kuinka paljon silloin 30 vuotta sitten vihreissä poliitikoissa oli heitä? Veditkö johtopäätöksesi >30 v vanhojen asenteiden pohjalta?
SAK:laiten liittojen jäsenistä on huomattavan paljo perussuomalaisia, mutta liittojen päättävissä elimissä heitä on vähän.
Ei näytä kuitenkaan olevan riittävästi että saisivat omia ehdokkaitaan läpi. Eli eivät ole lähellekään suurin palkansaajapuolue SAK:ssa, mikä on varmasti hyvä asia muiden työntekijöiden kannalta, kun katsoo sitä kuinka ay- ja työntekijävihamielinen puolue perussuomalaiset on hallituksessa ja muutenkin.
Kyllä. Kommenttini kuitenkin koski sitä, että ay-liikkeessä olisi edellytyksenä vaihtaa puoluetta esim. vihreistä tai persuista, jos mielii tulla valituksi päättäviin elimiin. Mielestäni siis siitä, miten ay-liikkeessä kommentoitiin yli 30 v sitten ei pitäisi päätellä sitä, miten siellä kommentoidaan tai toimitaan nykypäivänä. Olen siis alla olevan kommentoijan (AKK) linjoilla.
Jani Salmiselle kommenttina että tuskin Vihreät ovat ay-liike vastaisia mutta syy miksi Vihreitä on vähemmän ay-liikeen luottamustehtävissä on todennäköisesti siinä että Vihreiden äänestjiä ja jäseniä on yksinkertaisesti vähän ay-liikeen luottamustehtävissä johtuu siitä että moni vihreitä äänestävä henkilö ei ole liiton jäseniä koska ovat työllistettyinä aloille jotka eivät ole järjestäytyneitä tai sitten he ovat YTK:n jäseniä.
Näin varmasti on. Voi myös olla, että on eroja järjestäytymisasteessa; kenties ps:ia äänestät duunarit kuuluvat harvemmin liittoon kuin sdp:tä äänestävät. Kommentini koskikin Osmo S:n väitettä siitä, että ay-liikkeessä edellytettäisiin sdp:n tai vas:n jäsenyyttä edellytyksenä sille, että tulee noteeratuksi tai valituksi. Näin on voinut olla yli 30 v sitten, mutta se ei todista, että näin olisi nykyään, kuten blogisti päättelee.
Kommenttina Jani Salmiselle tuohon kommenttiin ettei demareiden tai Vasemmistoliiton olisi eenään meriitti nousta SAK:n johtoon. Kysyisin Salmiselta että voitko nimetä jonkun SAK:n liiton johdossa olevan henkilön joka ei olisi SDP:n tai Vasemmistoliiton jäsen?
Jotenkin tuosta jää vaikutelma että nytkin halutaan antaa kuva että se SAK olisi olisi koko ay-liike. Niinhän ei toki ole vaan STTK ja AKAVA muodostavat reilusti yli puolet ay-liikkeestä. Ja miksikö persuja sitten näy ay- liikkeen johtopaikoilla, siksi etteivät he ole liittojen jäseniä, niitä jotka päättävät niistä johtajista. Ei niitä persuduunareita näy kyllä muuallakaan vaikka huhut kertovat että persut on suurin työntekijäpuolue. Heitä ei löydy puolustelemaan edes persujen työntekijöiden ja työttömien asemaan hallituksessa ajamia heikennyksiä. Missä he oikein luuraavat, häpeävätkö he sitä mitä ovat nyt tehneet kaikille muille palkansaajille kun ovat äänestäneet työntekijä ja ay-vihamieliset persut valtaan. Kovin hiljaa ovat myös kokoomuslaiset työntekijät ja varmaan vastaavasta syystä.
Fasistien tavoite ja varsinkin natsien tarkoitus oli kyllä tuhota ay-liike , heikentää työntekijöiden asemaa ja korostaa yhtiöiden valta-asemaa, että se siitä korporativismista.
Ja eivätkö suurituloisten parempaa työttömyysturvaa ajeta nimenomaan AKAVA:ssa, sillä akavalaisethan siitä eniten hyötyvät, kuten myös myös muistakin tulosidonnaisista etuuksista?
Pitää ottaa huomioon kuitenkin myös se että jos joku vapautetaan sosiaaliturvamaksuista, niin samalla on vastaavasti alennettava myös hänen sosiaaliturvaansa. Muutenhan systeemi ei toimi! Ja jos haluttaisiin alentaa eläkevakuutusmaksuja, niin silloin pitäisi asettaa eläkkeille myös katto.
Ja kommenttina nimimerkille “asumistuet lakkokassaan”, että ei ammattiyhdistysliike taida omistaa sen paremmin ARA- tai muitakaan vukra-asuntoja. Jos tarkoitetaan Kojamon omistuksia, niin ne ovat pörssiyhtiön omistuksia eivät se osakkaiden. Ammattiliitot voisivat aivan yhtä hyvin omistaa minkä tahansa muunkin pörssiyhtiön osakkeita nyt ne vaan sattuvat omistamaan Kojamoa ehkä n. 20% osuudella. Ja sekin kannattaa huomioida ettei koko Kojamokaan omista kuin joitakin prosentteja koko Suomen vuokra-asuntokannasta. Kannattaisi päivittää omat tiedot jos sattuu luulemaan että ay-liike olisi merkittävä tekijä vuokra-asuntomarkkinoilla ja että sillä olisi määräävä rooli Kojamossa. Kojamolla jymäytetään kyllä tietämättömiä jatkuvasti, sikäli kun katsoo niitä kommentteja joita somessa näkee ja joita jopa poliitikotkin harhauttamistarkoituksessa viljelevät.
iij:ltä hyvin hallituksen toimia niiden seurauksia valaiseva kommentti. Nämä järjestäytymättömät keitelegroupithan niitä lakkorajoituksia ja paikallista sopimista juuri vaativat päästäkseen toimimaan kuten esimerkki kertoo. Ja tosiaan ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus iskee heti ainakin niihin jotka ovat työehtosopimusten ulkopuolella (n. 10% työntekijöistä) ja ehkä muihinkin jos sopimuksessa ei erikseen kirjattu muuta. Ja jos luulee että vain SAK:laisten alojen työntekijöiden kannattaa pelätä, niin hän erehtyy. Samat asiat tulevat koskemaan myös STTK ja AKAVA:laisten alojen henkilöstöä, joten kaikkien palkansaajien kannattaa olla hereillä ja tukea niitä jotka nyt taistelevat kaikkien työntekijöiden oikeuksien puolesta työehtojen heikennyksiä vastaan. Siis jos eivät halua niitä heikennyksiä!
Perussuomalsisten joukossa on huomattavan paljon SAK:laisten alojen väkeä, aika vähän akavalaisia.
Molemmissa, kuten myös STTK:ssa persuja on kuitenkin niin vähän etteivät ole päässeet sellaiseen valtaan että olisivat nyt tukemassa liittojen johdossa hallituksen toimia joilla heikennetään kaikkien työntekijöiden asemaa. Luulisin että aika hiljaisina nuo “peruspuurtajat” tulevat työpaikoilla olemaan kun nyt kaikki näkevät mitä he sinne persuilullaan toivat.
Jos jossakin perussuomalaiset ovat suurin ryhmä niin “Loimaan kassassa”.
Soininvaaralle kommenttina että Akava muistuttaa monessa yhteydessä työnajantapuolta kuin työntekijäpuolta jos OAJ:itä ei oteta huomioon. OAJ voisi olla ihan hyvin JHL:ssä mutta historiallisten ja poliittisten syiden takia se on pysynyt Akavassa.
Ei taida opettajat sopia samaan liiton koulujen siivoojien ja keittäjien kanssa?
Kommenttina nimimerkki AKK:lle että syy miksi perussuomalaisten jäsenet SAK:ssa sekä STKK:ssa ei ole päässyt päättäviin elimiin johtuu siitä että SAK:ssa vaalijärjestelmä on sellainen että se suosii demareiden ja vasemmistoliiton jäseniä. Metalliliitto nykyinen Teollisuusliitto on taas ollut demareiden hallussa. SDP:llä oli Metallissa ja Paperiliitossa halu estää kommunistien pääsyn päättäviin elimiin. Rakennusliitto on hyvä esimerkki siitä että se on ollut lähes aina kommunistien ja vasemmistoliittolaisten hallussa . Moni ay-liikkeessä toimiva perussuomalainen duunari on siirtynyt Loimaan kassaan todennäköisesti protestina sille että SAK:sta on tullut tällä hetkellä puoluepolitiikan väline SDP:lle jota se ei aina ole ollut ihan suoranaisesti. SDP oli vielä 1980-ja 1990-luvulla vaalirahoituksen kohdalla sidottuna osuusliikeeseen kuin ay-liikeeseen. Kun osuusliike ajautui 1990-luvulla kriisiin tuo rahoitus hiipui ja SDP:n ainoa merkkittävä vaalirahoittaja oli SAK.
Varmaankin näin, mutta tuskin kukaan ajatteli Marinin hallituksen olevan niin suoraan SAK:n ohjauksessa kuin Orpo-Purran hallituksen ajatellaan olevan EK:n ohjauksessa. Ehkä Lindtmanin SDP on taas vähän lähempänä SAK:ta.
Ansiokas kirjoitus. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, pitäisikö työmarkkinoiden ”sisäpiirin” ja ”mukaan pääsemättömien” työttömyysetujen olla (edes lähes) yhteneviä.
Olkoon meillä 45-vuotias Maija ja ikätoverinsa Rauski. Maija on KTM ja tulee irtisanotuksi 20 vuoden katkeamattoman työuran jälkeen joukko-yt:issä. Rauski taas on tehnyt nuorena kundina muutamia kesiä satamatöitä, kunnes elämän riemut veivät miehen mennessään.
Maija on maksanut veroja 40% bruttoansiostaan ja Rauski elellyt toimeentulotuella. Jos Maija jää työttömäksi, työllistyy hän uudelleen viimeistään suhdanteen kääntyessä. Rauskista ei työmiestä enää tule.
Jos Maija tietäisi tippuvansa työttömäksi jäädessään automaattisesti toimeentulotuelle, olisi hän hankkinut yksityisen vakuutuksen turvaamaan työttömyysajan ansioita. Olisiko Maija valmis maksamaan tällaisessa yhteiskunnassa 40% tuloveroja?
Asetelma on samankaltainen kuin työterveyshuollossa. Jos rahat jaettaisiin tasan, riittäisi etenkin vähän saaville enemmän. Mutta riittäisikö maksajien maksuhalukkuus, vai syntyisikö tilalle angloamerikkalainen yksityinen vakuutusmarkkina?
Maija älysi liittyä työttömyyskassaan. Rauski ei älynnyt. Jos olisi älynnyt, Rauski kuuluisi myös sisäpiiriin.
Onko oikein, että sisäpiiriin kuuluminen on vain siitä kiinni, sattuuko olemaan kuullut asiasta?
Maija maksaa kassan jäsenmaksua 96 EUR/vuosi ja saa siitä puolet takaisin verotuksen kautta. Jos Rauski olisi älynnyt liittyä kassaan, olisi hänkin maksanut 96 EUR/vuosi, mutta saanut verotuksessa takaisin vain 20%.
Maija oli maksanut kassaan 48 EUR/vuosi ja Rauski 76,80 EUR/vuosi, saadakseen palkkaan suhteutetun työttömyysturvan. Reilua?
Toiset ovat toki tasa-arvoisempia kuin toiset.
Koko esimerkki KTM-Maijasta 40% veroasteella ja keikkatyöläis-Rauskista on harhaanjohtava.
Ensinnäkin aika harva KTM maksaa 40% veroa, 30% on lähempänä totuutta.
Kassan jäsenmaksut ovat aika mitättömät veroihin verrattuna. Kassoihin kuulumattomia ovat lähinnä sellaiset joiden työsuhteet ovat pätkissä niin että työssäoloehto ei muutenkaan täyttyisi. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saamisen suurin kynnnys on työssäoloehdon täyttäminen, ei kassan jäsenyys. Tähän asti se on ollut 6 kuukautta, 1.9. se pitenee vuoteen. Pätkätyöläisistä suurempi osa siis ei tule koskaan saamaan ansiosidonnaista, ja he eivät liity kassoihin jos he eivät koe tarvitsevansa niitä. Tästä ovat hallituksen talousoppineet varmaan todenneet että on valtavan hyvä juttu.
Tuollaisella prosentilla on Maijalle tulossa kultainen kädenpuristus.
Nimimerkki jt:lle kommenttina tuohon OAJ:n jäsenyyteen Akavassa niin ymmärrän hyvin miksi OAJ halua olla mukana Akavassa mutta JHL:ssä on kunta-alan työntekijäliitto johon OAJ:ikin kuuluu käytännössä koska se neuvottelee palkoista Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien kanssa kuten myös JHL. Olihan entinen Rautatieläisten Liitto myös JHL:ssä vaikka se oli pitkään itsenäinen SAK:n jäsenliitto. Miksi rautatieläisten liitto ei liitynyt esim AKT:hen?
Ilmeisesti kommentoijille käsite “marginaaliveroprosentti” on tuntematon.
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/#5cf81bb0
Itse lähtisin muuttamaan työttömyysturvaa enemmän työsuhteen päättymiskorvauksen suuntaan. Eli työttömäksi jäävä saisi kaikille saman julkisen työmarkkinatuen, ja työnantajalta könttäkorvauksena muutaman kuukauden palkkaa vastaavan summan joka korvaisi nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan osuuden. Könttäkorvauksen suurus voisi vaihdella jotakuinkin samoilla ehdoilla kuin ansiosidonnainen työttömyysturva nyt, toki sillä erolla että työttömyyskassaan kuulumisella ei olisi merkitystä. Toki vapaaehtoinen työttömyysvakuutus olisi edelleen mahdollinen, mutta siihen ei tarvitsisi julkisen vallan puuttua mitenkään.
Tällä olisi useita hyviä puolia: vakaat, pitkien työsuhteiden ns. hyvät työnantajat eivät joutuisi maksamaan nykyisen tasoisia vakuutusmaksuja ja työttömäksi jäävällä olisi paremmat kannustimet uuden työn löytämiseen kun koko ansiosidonnainen osuus on tilillä jo ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Samoin esimerkiksi kausiluonteiset alat joutuisivat itse maksamaan kustannuksensa täysimääräisesti, eivätkä voisi hyötyä ansiottomasti työttömyysturvasta; tämä parantaisi kilpailuneutraliteettia eri alojen välillä.
Käytännössä toki tarvittaisiin jonkinlaisia vakuutuslaitoksia könttäkorvauksia takaamaan, mutta yksityisillä (finanssivalvonnan valvomilla) vakuutusmarkkinoilla kustannusten kohtaanto olisi todennäköisesti kuitenkin nykytilaa selvästi parempi.
(Äskeisestä kommentista katosi kaikki kappalejaot. Yritän uudelleen triplavälilyönneillä.)
Ideasi vaikuttaa minustakin nykyistä mallia paremmalta yleisesti ottaen. Kommentoin mainitsemalla mielessä liikkuneesta asiasta, joka liittyy löyhästi tähänkin aiheeseen.
Mekanismit, joilla pyritään suosimaan vakaita työnantajia ja rokottamaan muita ovat erityisesti kannatettavia silloin kun näitä vakaita työnantajia on riittävästi, kun niiden välillä on riittävästi kilpailua, ja niiden toiminta on riittävän tuottavaa. Ymmärtääkseni Suomessa ollaan kaukana tästä tilanteesta, kun talous ei ole reaalisesti kasvanut 16 vuoteen.
Suomen tuottavuuden kasvu edellyttäisi ei ainoastaan uutta yritystoimintaa (tai vanhan kasvattamista) vaan myös toimintaa uusilla, korkeampien katteiden toimialoilla. Uusi yritys ei ole juuri koskaan alkuvaiheessa vakaa tai edes kannattava. Riippuu mm. alasta, missä ajassa on realistista odottaa toiminnan kehittymistä kestävälle ja ennustettavalle pohjalle. Mutta jos pyritään kehittämään sellaisen alan vientiä, jonka toimintaa on toistaiseksi vähän tai ei lainkaan, tarvittavaa aikaa on haastavaa arvioida kun ennakkotapauksia ei kotimaassa ole ja kansainvälinen vertailu ei tuota kaikilta osin validia tietoa.
Tätä tavoittelevat yritykset olisivat mielestäni oikeutettuja tilapäisesti hyötymään kaikesta sellaisesta, mikä niiden toimintaa edesauttaa, kunhan liiketoimintamalli itsessään ei perustu ansiottoman hyödyn keräämiseen yhteiskunnasta. Suurien, vakaiden yrityksien suosiminen uusien pienyritysten kustannuksella kohdentuisi tässä tapauksessa epätarkoituksenmukaisesti. Kun AY-myönteisten ihmisten kanssa keskustelee, patenttivastauksena usein kuulee että jos yritys ei pysty jatkamaan toimintaansa vaikkapa lakoista aiheutuneiden ongelmien vuoksi (tähän voi vaihtaa minkä tahansa muunkin yritystoimintaa hankaloittavan ongelman), niin sellainen yritys ansaitsee mennä konkurssiin. Tuolla mentaliteetilla meille ei synny yrityksiä, jotka voivat nostaa kansantalouden uuteen nousuun, koska juuri nämä yritykset ovat lähes aina alkuvaiheessa elinkelvottomia tällä logiikalla. Tämä alkuvaihe myös jatkuu usein paljon pidempään verrattuna kotimaan markkinoilla jollakin perinteisellä alalla toimivaan yritykseen, jonka toiminta on suoraviivaista eikä perustu innovaatioihin / niiden testaamiseen kv. markkinoilla ja toiminnan kehittämiseen tästä opitun pohjalta.
Yritys voi toki parantaa menestymisen edellytyksiään hankkimalla jo alkuvaiheessa mahdollisimman paljon rahoitusta. Toivoisin kuitenkin etupäässä sellaisia poliittisia linjauksia, jotka sallisivat ja tukisivat yrittäjyyttä ilman isoja ulkopuolisia rahoittajia. Jos ja kun rahoittajat eivät ole suomalaisia, yrityksen vaikutus Suomen kansantalouteen ja toisaalta sen mahdollisuus puolustaa suomalaisten työntekijöiden oikeuksia ovat lähtökohtaisesti rajallisempia. Orgaaninen kasvu olisi tästä näkökulmasta toivottavin tilanne, mutta mitä raskaammat velvoitteet ja riskit aloittavalla yrityksellä on kannettavanaan, sitä vähemmän orgaanisesti kasvavia yrityksiä meille käytännössä syntyy.
Minusta on aivan ok, jos yksillä on parempi työttömyysturva kuin toisilla, kunhan nämä yhdet myös rahoittavat paremman turvansa kokonaan itse.
Se, että ansiosidonnaisen piiriin ei pääse ellei täytä ehtoja, mutta kustannuksiin joutuu silti osallistumaan, on yksiselitteisesti väärin. Siinä pienituloiset pätkä- ja silpputyöläiset rahoittavat hyvätuloisten, pitkiin työsuhteisiin päässeiden ihmisten turvaverkkoa.
Joskus kannattaisi pysytellä omassa ydinosaamisessa eikä heitellä mielipiteitä asiasta kuin asiasta. Jonkun oaneelikeskustelun olen joskus katsonut jossa Soininvaaran puheet Helsingin asuntopolitiikasta vakuuttivat. Viimeaikoina täällä bloginpuolella taas on ollut aikamoista oikeistolais paskaa. Tässäkin asiassa ei oikein tultu mihinkään muuhun päätökseen kuin että Soininvaara vastustaa ay-liikettä vanhojen kaunojen vuoksi. Vaikuttaa siltä että politiikassa pitäisi olla tiukka yläikäraja. Jossain vaiheessa ihminen jumiutuu jollekkin menneelle aikakaudelle jota on elänyt eivätkä mielipiteet enää vastaa todellisuutta. Vastuu pitäisi siirtää niille joilla tulevaisuutta lasketaan olevan vuosikymmenissä eikä vuosissa.
Nimimerkki KK89:lle kommenttina että olen itsekin seurannut Soininvaaran yhteiskunnallista analyysia vuosien varrelta mutta en olke kuitenkaan tullut siihen johtopäätökseen että Soininvaara olisi oikeistolainen tai vasemmistolainen. Soininvaara on jo kirjassaan Sata-komitea – Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa vuodelta 2010 analysoinut kolmikannan toimintaan. Tuolloin Satakomiteassa oli tarkoitus uudistaa sosiaaliturva sadassa päivässä ja lopputuloksena ei ollut muuta kun se että takuueläke tuli voimaan. Mitään suuria uudistuksia ei ole 10 vuodessa onnistuttu saamaan aikaan koska kolmikanta on sen kaatanut joko Ay-liikeen toimesta ja työnantajapuolen puolelta. Olen asiasta keskustellut myös Vihreiden kanssa yleisesti ja suurin osa heistä pitää Ay-liikeen toimintaa suurimpana esteenä mitä tulee sosiaaliturvan sekä työmarkkinoiden uudistamiseen (johon myös sisältyy työperäinen maahanmuutto ja etenkin saatavuusharkinnan poistaminen) koska nuo asiat ovat neuvoteltu perinteisesti kolmikannassa. Viimeisten 15 vuoden aikana se ei ole tuottanut mitään tulosta paitsi eläkeiän nostamisessa joka sovittiin kolmikannassa.
Miksi näistä on vaitiolovelvollisuus kun ollaan päättämässä meitä kaikkia koskevista yhteisistä asioista?
Nimimerkki Kilgorelle kommenttina että vaitiolovelvollisuus johtuu siitä näitä asioita tehdään luottamuksella jotta niitä ei vuodettaisi julkisuuteen neuvotteluiden aikana. Myös neuvotteluiden jälkeen vaitiolovelvollisuus on edelleen voimissa koska siitä on yleensä sovittu että asiat pidetään luottamuksellisena
Minusta tässä kirjoituksessa oli oikein ansiokkaasti sana “ja” eli korporativismissa valta luisuu työntekijä- JA työnantajajärjestöille. Kirjoituksessa muistutetaan, että työnantajajärjestöjä ei kiinnosta Suomen etu, vaikka ne sellaista mielellään esittävätkin ja tätä harhakäsitystä härskisti hyödyntävät. Tämä harhakäsitys näkyy mielestäni paitsi hallituspoliitikkojemme julkilausumissa, myös muussa yleisessä keskustelussa mukaanlukien tätä kirjoitusta koskeva kommentointi, joka pikaisella silmäyksellä keskittyy pääasiassa työntekijäpuolen järjestöjen toimintaan. Jossa toki on kritisoitavaa, varmasti. Olisi kuitenkin hyvä muistaa se sana “ja”.
Olenkin toivonut, että Osmo ottaisi kantaa työmarkkinatilanteeseen, kiitos tästä avauksesta.
Hallituksen edustajat toistelevat kuin papukaijat, että “uudistukset” ovat “välttämättömiä”, vaikka ay-liikettä eniten hiertäville ei ole pystytty osoittamaan minkäänlaisia työllisyys- tai talousvaikutuksia. Suomen ja hyvinvointivaltion etua kuulemma ajetaan ja näperrellään palkattomien sairaspäivien kaltaisten asioiden kanssa, kun pitäisi tehdä isoja asioita eli esim. houkutella tänne reilusti enemmän ulkomaalaista pääomaa ja työntekijöitä.
Etujärjestöt hoitavat omaa tehtäväänsä eli ajavat jäsenkuntansa, eivät Suomen etua. On äärimmäisen vaarallista, jos hallitusohjelma tehdään copypaste-menetelmällä etujärjestöjen tavoitteista.
Yksi raadollinen esimerkki on alkoholin saatavuuden helpottaminen kotiinkuljetuksineen: kansantaloudellisesti ja ‑terveydellisesti katastrofi, mutta kaupat kiittävät.
Kommenttina nimimerkki Doomsayerille Marinin hallituksen toiminnasta koskien työmarkkinoita niin koko Marinin hallitus syntyi sen takia koska edellinen pääministeri Rinne sotkeutui Postin työtaisteluun joka oli aito työtaistelu. Marinin hallituksella meni kaikki panos Covidin hoitoon ettei sillä ollut aikaa puuttua mihinkään työmarkkinakiistaan koska ay-liike itse asiassa suostui moniin sosiaaliturvan muutoksiin joita jouduttiin tekemään COVIDIN aikana myös liittoihin kuulumattomille työntekijöille.Keskusta vaati työmarkkinauudistuksia sykyllä 2020 ja ainoa toimenpide jonka Marinin hallitus teki oli eläkeputken poistaminen vaikka liitot molemmin puolin epäonnistuivat yhdessä neuvottelemaan sen tulevaisuudesta. Mitä teki Marinin hallitus? Poisti putken ilman että liittijen reagointia. Sama koski Aktiivimalli 2:n ottamista käyttön uudelleen koska sekin oli Kepun vaatimus hallituksen jatkolle. Orpon hallituksen ohjelma ei ole suoraan kopioitu EK:stä. Yleissivotuus säilyy. Ainostaan paikallinen sopiminen laajentuu järjestäytymättömiin yrityksiin ja poliittisia lakkoja rajoitetaan uudistamalla vuoden 1946 työrauhalakia joka on 78 vuotta vanha
Tietenkään hallitusohjelma ei ole kokonaan EK:n käsialaa, onhan esim. maahanmuuttoa pitänyt vaikeuttaa vastoin EK:n toiveita, jotta on saatu persut mukaan. Mutta tutkivat journalistit ovat ansiokkaasti löytäneet pitkät pätkät tekstejä jotka ovat sanasta sanaan työnantajien edunvalvojien kynästä.
Yksi hallituksen mantroista on se, että työrauhalaki on vuodelta 1946. Se, että laki on vanha, ei tee siitä automaattisesti huonoa. Onhan Suomessa edelleen sellaisiakin lakeja, joissa viitataan keisariin. Ja kuten emeritusprofessorit Bruun ja Koskinen ovat todenneet, lakia on päivitetty lukuisia kertoja, myös 2000-luvulla. Hyvinhän se on näyttänyt toimivan, poliittisia lakkoja on ollut hyvin vähän viimeisen 30 vuoden aikana. Nyt niitä on, mutta ne ovat tietoisesti aiheutettuja.
Kommenttina nimimerkki Doomsayerille että vanhat lait eivät yksinkertaisesti palvele sitä tarkoitusta enää milloin ne ovat säädetty. Tuokin viittaus keisariin taitaa olla nykyään enään vain Suomen rikoslaissa. Rikoslakia on uudistettu useasti keisarin ajoista lähtien. Se että lainsäädäntöä on päivitetty on eri asia kuin lainsäädännön kokonaisuudistus. Joko vuosi eduskunta uusii vanhoja lakeja mutta työaika lakia ei ole pystytty uudistamaan koska kolmikanta ei ole tullut siihen yksimielisyyteen mitkä lain kohdat pitäisi uudistaa.
Vaatimusta humalasalkojen kasvattamisesta jokaisella maatilalla ei kai ole poistettu laista, mutta jonkin tahon (ei eduskunta) päätöksellä se on laitettu sulkuihin.
Olen aiemminkin kuulut Soininvaaralta tuon kommentin että partit yrittivät päättää muun muassa ratapihajärjestelyistä Helsingissä. Minua kiinostaisi mistä järjestlyistä oli silloin kyse? Pasilan ratapihasta vai Helsingin päärautatieaseman ratapihasta? Ja miksi partit edes ottivat nuon esille neuvotteluissa vaikka sehän kuuluu liikennepuolelle?
Luulen, että kyse oli Pasilan tavaraliikennejärjestelyistä, mutta en ole varma.
Kiitos Osmo vastauksesta.Mielenkiintoista että työmarkkina osapuolia edes kiinostaisi Pasilan tavaraliikennejärjestelyt. Ymmärrän nyt hyvin miksi kolmikanta ei toimi. Nyt tämä ymmärrys pitäisi saada demareihin ja Vasemmistoliittoon. Minusta tässä asiassa Vihreiden pitäisi aktivoitua ja otta pesäeron vasemmistoon. Olen kuitenkin pettynyt ettei Sofia Virta, jota pidän erittäin fiksuna henkilönä, on kuitenkin ottanut tässä työmarkkina asiassa vasemmiston linjan . Vihreiden vaihtoehto jää nyt tällä linjalla pimentoon tai sitten se jää vasemmiston vaihtoehdon markkinaosastolle
Minun suhtautumistani näihin kolmikannan pääpukareihin EK ja Ay liike viitoittaa heidän historialliset ”saavutukset”.
Suomen itsenäistyessä silloinen EK vastusti Venäjästä irtautumista. Ay liike vuorostaan järjesti asiat Venäjän avustuksella niin, että vapaussodasta tuli enemmänkin sisällissota.
Ei tällaiset etujärjestöt saisi päättää koko Suomen kansaa koskevista asioista. Ay liike ajaa omiensa etuja ja EK ssa ovat edustettuina yhtiöt, joiden omistajissa on suuri ulkomaalaisomistus. Kummaltakin näyttää unohtuvan Suomen kansa.
Tule Osmo takaisin vihreiden puoluetoimintaan ja potki feministihirviöt ulos!
Kiitos hyvästä avauksesta suomalaisen korporatismikoneiston ymmärtämiseksi ja harjaamiseksi.
Tapasimme ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja Helsingin Itäkeskuksessa.
Keskustelimme tuolloin tästä suomalaisen korporatismin ytimiin osuneesta kirjoituksesta, joka ei johtanut sen kummempaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajana (vuosina 1993 – 2009) toiminut Tarmo Pukkila kirjoitti Helsingin Sanomissa 15.3.2011, että vahinkovakuutus- ja työeläkejärjestelmämme ovat perustuslain vastaisia.
Tuoreimman vinkin tähän valta-alueeseen on antanut nykyinen Tesin (koko nimeltään Suomen Teollisuussijoitus Oy) toimitusjohtaja Pia Santavirta:
”Vakuutusyhtiön tehtävä on ensisijaisesti katsoa se, että mitä lainsäädännön nojalla, tälle henkilölle maksetaan etuuksia. Ja kuka se lainsäädännön sisällön sitten päättää? Niin se on kolmikantaisesti, työmarkkinaosapuolet ja STM. Päättää sen, että mitä korvataan, kenelle korvataan ja missä tilanteessa.” Lähde: Finanssialan Kolme väärinymmärrystä vakuutuslääkäreistä – videolla vuonna 2014.
Isosta kuvasta tarkemmin kertoo Seppo Konttinen vuonna 2014 ilmestynessä Lakien synty kirjassaan.
Jokohan vuonna 2024 aika olisi kypsä sille, että myös työnantajapuoli suostuu siihen, että partit irroitetaan käyttämästä tosiasiallista lainsäädäntö‑, toimeenpano- ja tuomiovaltaa sosiaalivakuutusjärjestelmien piirissä? Kyse on kuitenkin julkisen vallan käytöstä miljardien eurojen liiketoiminta-alueella. Valtaosin yksityisesti omistetuissa vakuutusyhtiöistä ja eläkelaitoksissa.
Sitä en tiedä maallikkona, että onko tästä kuviosta sovittu ILO:n kolmikantapaperissa?
Joten toivottavasti kirjoitatte suomalaisesta korporatismista lisää.
Asian korjaaminen on äänestäjien ja eduskunnan vastuulla:
1) emme saa enää äänestää tälläistä hallitusta kuin nykyinen ja edelliset, jotka kirjoittavat hallitusohjelmaansa, että lakeja tuotetaan parttien toimesta (~“kolmikantaisesti”)
2) Suurten omaisuuksien siirtäminen veronmaksajilta parteille (kuten VVOn kautta tehtiin) lopetettava. 3) Partit vapautettava eläkevarojen (Laki työeläkevakuutusyhtiöistä luku 4 pykälät 9b ja 9e) eli suomen elinkeinoelämän hallinnoinnista (johtaa heikkoon hallinnointiin)
4) Partit vapautettava sotuvakuutusmaksujen (jotka ovat oleellisesti palkkasummaan kohdistuvaa verotusta) määräämisestä. Tällekin hallituskaudelle VM ennustaa sotusektori lle n.4mrd€/a ylijäämää. Ei järjenhäivää kun samaan aikaan kunnat, valtio ja hyvinvointialueet painivat resurssipulan kanssa.