Kat­alo­ni­as­sa on vähän yli seit­semän miljoon­aa asukas­ta , joista noin puo­let on Suur-Barcelo­nan alueel­la. Asukkaista viidennes on maa­han­muut­ta­jia. Heistä pääosa on tul­lut maa­han viimeisen kymme­nen vuo­den aikana. Lisää väkeä tulee noin satatuhat­ta vuodessa. Heitä houkut­telee Kat­alon­ian voimakas talouden kasvu, jon­ka seu­rauk­se­na työ­paikko­jen määrä ennen lamaa nousi kolmel­la pros­en­til­la vuosit­tain. Kun Kat­alo­ni­as­sa syn­tyvyys on järkyt­tävän vähäistä, talouskasvu ei olisi mah­dol­lista ilman maa­han­muut­ta­jia. Asun­to­tuotan­nolle tuol­lainen väk­ilu­vun kasvu on toki haaste. Jat­ka lukemista “Kat­alo­ni­aan satatuhat­ta maa­han­muut­ta­jaa vuodessa”

Kuukau­den hiil­i­jalan­jäl­jestäni tulee varsin näyt­tävä. Kir­joi­tan tätä Barcelonas­ta, jos­sa olen Uuden­maan­li­iton hal­li­tuk­sen matkalla. Barcelo­nan van­ha kaupun­ki on kiehto­va, mut­ta yhteiskun­nal­lis­es­ti mie­lenki­in­toisem­pi on uusi, van­han kaupun­gin muurien ulkop­uolelle 1800-luvul­la laa­jen­tunut kaupunki.

Uusi Barcelona on raken­net­tu tiukkaan ruu­tukaavaan ja läh­es tyystin umpeen. Asukasti­heys on 30 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Ulko­muis­tista sanois­in, että vas­taa­va luku  Kallios­sa on noin 20 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä ja koko Helsingis­sä jotain kol­men­sadan  tietämis­sä. (Kor­jaan nämä tiedot, kun tulen Helsinki­in) Jat­ka lukemista “Barcelona”

Minä en kuu­lu Keskus­tatun­nelin kiivaisi­in vas­tus­ta­ji­in. Jos saisin itse päät­tää, rak­en­taisin tun­nelin sil­lä ehdol­la, että

1)      sen suurim­mat hyö­tyjät, keskus­tan kiin­teistö­jen omis­ta­jat, osal­lis­tu­isi­vat kus­tan­nuk­si­in merkit­täväl­lä panos­tuk­sel­la ja

2)      Maan pin­nal­la vapautet­taisi­in autoil­ta jalankulk­i­joille merkit­tävästi tilaa, muun muas­sa Pohjois-Espa

3)      Tun­nelista tehtäisi­in riit­tävän hidas tai jol­lain muual­la taval­la estet­täisi­in sen käyt­tö käpi­a­joon Espoos­ta Helsin­gin itäpuolelle. 

4)      Se, että tun­neli siirtää liiken­net­tä maanalle eikä vain lisää sitä taataan säi­lyt­tämäl­lä tiuk­ka pysäköintipolitiikka.

Minus­ta oli tul­la kiin­teistö­toimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja vuon­na 1995, kun demarien Pekka Kor­pinen oli ehdol­la kaupung­in­jo­hta­jak­si. Jotkut elinkei­noelämän edus­ta­jat kut­sui­v­at min­ut ten­tat­tavak­si. Sanoin sil­loin, että Kehä­tun­neli edel­lyt­tää hei­dän rahoi­tus­panos­taan, eikä asi­aa ainakaan heti tyr­mät­ty. Se tari­na päät­tyi siihen, että vasem­mis­toli­it­to tuki kaupung­in­jo­hta­jan vaalis­sa Eeva Riit­ta Siitos­ta Pekka Kor­pista vastaan.

Sen jäl­keen asi­aa on kuitenkin valmis­tel­tu niin, että Helsin­gin veron­mak­sa­jat mak­sa­vat koko lystin ja kaupun­ki lahjoit­taa tun­nelin tuo­man arvon­nousun kiin­teistön­o­mis­ta­jille. Tämä on ensim­mäi­nen este tun­nelille. Olisi kohtu­u­ton­ta pan­na helsinkiläiset mak­samaan yhden kuukau­den brut­topalk­ka moi­ses­ta ilosta.

Sit­tem­min Kaup­paka­mari, Helsin­gin yrit­täjät tai vas­taa­vat lob­baa­jat ovat tehneet kaikken­sa sen eteen, ettei tun­nelia tule, julis­ta­mal­la, ettei tun­neli ole syy luovut­taa neliösent­tiäkään auto­jen käytössä olev­as­ta maa-alas­ta ihmisille. Tästä lähtöko­hdas­ta käsin ei kan­na­ta edes neuvotella.

Jakomäen ostari

Meni läpi äänestyk­sit­tä. Poljin kat­so­maan paikkaa, ja aika hun­ningol­la se on. Ostarin ehost­a­mi­nen on eri­no­mainen asia. Toivoisi sille itseasi­as­sa vähän laa­jen­e­mis­takin, kos­ka tuol­lainen on oikea paik­ka vähän isom­mallekin kau­palle. Seudulle on tulos­sa lisää asukkaita.

Pysäköin­ti­mak­sut

Mak­su­jen koro­tus oli Helsin­gin bud­jet­ti­sop­ua, joten kaik­ki hyväksyivät sen sel­l­aise­naan, jopa demar­it, vaik­ka eivät bud­jet­ti­sovus­sa olekaan. Asi­as­ta keskustelti­in silti yli tun­ti. Virkamiehet ihmette­liv­ät, mik­si niin suuri osa autoil­i­joista mak­saa yhä kolikol­la, vaik­ka muut mak­su­ta­vat oli­si­vat kätevämpiä. Edullisin on erilli­nen mak­su­laite, kos­ka sil­lä mak­saa vain siitä ajas­ta, jon­ka auto oikeasti seisoo pysäköin­tipaikalla, kun muil­la tavoil­la pitää mak­saa var­muu­den vuok­si vähän enem­män. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 22.10.2009”

Lista on edelleen epäi­lyt­tävän kevyt. Lop­pukiristä tulee rankka.

Jakomäen ostoskeskuk­sen ase­makaa­van muutos

Ostari säi­lytetään ja ehoste­taan. Ker­rosala kaksinker­tais­tuu. Liiken­ner­atkaisu menee uusik­si. Huoltoase­ma­ton­tille on laitet­tu lisää raken­nu­soikeut­ta. Asukkaat halu­aisi­vat korkeaa maamerkkiä, mut­ta viras­to ei usko, että sel­l­ainen toteu­tu­isi. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.10.2009”

Oli­pa tun­nepi­toinen keskustelu suojatiesäännöstä!

Liikenne ja eri­tyis­es­ti jalankulk­i­joiden ja autoil­i­joiden välit ovat Helsingis­sä varsin tulehtuneet.

En kir­joit­tanut kom­ment­tiani nol­la­tol­er­anssista, kos­ka olin järkyt­tynyt kyseis­es­tä onnet­to­muud­es­ta . Onnet­to­muus on aina yksit­täistapaus, jos­ta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätök­siä. Olin järkyt­tynyt mielip­iteistä, joiden mukaan täl­laises­sa onnet­to­muudessa ei vika ole autoil­i­jas­sa – korkein­taan siinä lakia nou­dat­tavas­sa, joka antaa tietä, kuten laki yksikäsit­teis­es­ti vaatii – vaan jalankulk­i­jas­sa, joka ei ymmär­rä, että jalankulk­i­jan on varaudut­ta­va hyp­päämään alta pois. Halyt­tävä oli myös tieto, että moni autoil­i­jä jät­tää anta­mat­ta tilaa jalankulk­i­jalle, kos­ka takaa niin usein tulee joku kahjo pysähtymät­tä. Täl­läi­nen ei menet­tele. Jat­ka lukemista “Oli­pa tun­tei­ta nostavaa”

STM on päät­tänyt sikain­flu­enssajärjestyk­sessä. Peri­aat­teena on se, että ensin rokote­taan lääk­in­tähenkilökun­ta ja sen jäl­keen ne ryh­mät, joille tau­ti on vaar­al­lisin. Kuu­lostaa loogiselta, ei ole ain­oa tapa ajatella.

Toinen vai­h­toe­hto olisi yrit­tää pysäyt­tää epi­demia. Sil­loin taas pitäisi rokot­taa päiväkoti­lapset, koul­u­laiset ja varus­miehet , jot­ka ovat listal­la viimeis­inä. Koul­u­lais­ten rokot­tamises­sa olisi sekin hyvä puoli, että kos­ka tau­ti ei ole heille vaar­alli­nen eikä siten myöskään rokote.

Soti­laal­li­sista syistä ydin­voimaloidemme polt­toaineek­si valit­ti­in uraani, siitä kun saa kätevästi myös ydin­pom­me­ja. Olisiko sit­tenkin pitänyt vali­ta tori­um, tai kan­nat­taisiko uraanivoimaloiden sijas­ta pikkuhil­jaa alkaa kehitel­lä toriumvoimaloita.

Tori­u­mil­la on kak­si hyvää puol­ta uraani­in verrattuna.

Luon­nos­sa tori­um ei ole radioak­ti­ivista, joten kai­vok­set eivät ole sel­l­ainen ympäristömörkö kuin uraanikai­vok­set. Toisek­si siitä siis saa huonom­min pommeja.

Radioak­ti­ivista jätet­tä tori­umvoimalas­takin tulee ja voimalaitok­seen liit­tyy onnet­to­muus­ris­ki, joten ei sekään mikään luo­mu­voimala olisi. Radioak­ti­ivista jätet­tä syn­ty­isi kuitenkin paljon vähem­män ja se olisi huo­mat­tavasti lyhytikäisem­pää, pysy­isi Wikipedi­an mukaan säteilevänä ”vain” 500 vuot­ta, jol­loin sen lop­pu­varas­toin­ti kalliop­erään olisi hyvin hallinnassa.

Olen aika järkyt­tynyt saa­mas­tani palaut­teesta, joka kos­ki Sörnäis­ten rantatiel­lä tapah­tunut­ta suo­jatieon­net­to­muut­ta. Kovin moni kir­joit­ta­ja vaati otet­tavak­si liiken­nesu­un­nit­telun lähtöko­hdak­si, etteivät autoil­i­jat piit­tää suo­jateitä koske­vista sään­nöistä ja jopa suo­jatei­den pois­tamista, jos puolen kilo­metrin säteel­lä on myös las­ten­vaunuille sovel­tu­va ylikulkusilta.

Jos liiken­nekuri on men­nyt tuol­laisek­si, ei auta kuin palaut­taa se ker­ral­la. Nol­la­tol­er­anssi ja suo­jatiesään­tö teho­valvon­taan. Jos poli­ise­ja ei riitä kaikkialle, kam­er­at avuk­si. Kun­non sakot ja kort­ti pois. Kyse on törkeästä piit­taa­mat­to­muud­es­ta. Jos jonkun autoil­i­jan kohdal­la kyse ei ole pelkästä piit­taa­mat­to­muud­es­ta vaan kyvyt­tömyy­destä hah­mot­taa liiken­net­tä, sitä suurem­mal­la syyl­lä kort­ti on syytä ottaa pois.

Siis­pä: julk­iste­taan päivä, jos­ta nol­la­tol­er­anssi alkaa. Tavat muut­tuvat nopeasti.

Joku tyyp­illi­nen autoil­i­ja kat­soi oikeudek­seen ajaa pysähtymät­tä suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohi ja aiheut­ti näin kah­den tei­ni-ikäisen tytön vaka­van loukkaan­tu­misen. Tuos­ta tulee tek­i­jälle iso ran­gais­tus ruumi­in­vam­man aiheut­tamis­es­ta. Näin ainakin HS:n keskust­delu­pal­stal­la vaaditaan.

Kir­joitin tarkoituk­sel­la tyyp­illi­nen autoil­i­ja, kos­ka on teko on erit­täin tavalli­nen. Eikö kaikkia samaan tekoon syyl­listyneitä pitäisi kohdel­la samal­la taval­la riip­pumat­ta siitä, mil­lainen tuuri kohdalle sat­tui? Eihän ran­gais­tuk­sen tarkoituk­sen ole kostaa tyt­töjn puoles­ta vaan ran­gaista teosta. Miten kul­jet­ta­jan teko olisi ollut vähem­män tuomit­ta­va, jos tytöt oli­si­vat viime het­kel­lä havain­neet vaaran?

Suo­jatiesään­nöstä piit­taa­mat­to­muus on vaka­va teko aina. Siitä pitäisi pan­na aina kort­ti kuiv­u­maan, ensim­mäisen ker­ran lem­peästi viikok­si, toisel­la ker­ral­la muu­ta­mak­si kuuykaudek­si ja lop­ul­ta elin­iäk­si, ei vain ran­gaistruk­sek­si vaan kans­saih­mis­ten suojelemiseksi.