Kategoria: perustulo

Helsingissä on jo 406,80 euron perustulo

Veron tai tuen nimi harhaut­taa hel­posti ajat­tele­maan sen vaiku­tus­ta aivan toisin. 

Jos Suomes­sa mak­set­taisi­in arvon­lisäveroa vuokras­ta, kaik­ki vaati­si­vat sen pois­tamista, kos­ka se nos­taa vuokria, mut­ta jos joku esit­täisi, että vuokrat­u­losta tehtäisi­in verova­paa tulo, sitä pidet­täisi­in riis­tokap­i­tal­is­mien suosimise­na. Kuitenkin vuokranan­ta­ja mak­saa nyt tuloveroa aivan samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin hän mak­saisi vuokras­ta arvon­lisäveroa, pros­ent­te­ja siitä sum­mas­ta, joka ylit­tää hoito­vastik­keen. Hoito­vastik­keen kaik­ista osista nimit­täin mak­se­taan jo arvon­lisäveroa. On aika mon­imutkaista sanoa, kenen mak­set­tavak­si mikin vero menee, mut­ta mitä ilmeisem­min vuokras­ta perit­tävä arvon­lisävero ja vuokrat­u­losta perit­tävä pääo­mat­ulovero kohden­tu­isi­vat samal­la taval­la. Ei se voi nimestä olla kiinni.

Samal­la taval­la Helsingis­sä mak­set­ta­va asum­is­tu­ki on käytän­nössä melkein sama asia kuin vastik­kee­ton perus­tu­lo. Se ei edel­lytä työ­markki­noiden käytet­tävis­sä oloa kuten ei aito perustulokaan. 

Mietitään asi­aa ensin yksinäisen henkilön kannal­ta. Yksinäisel­lä henkilöl­lä on se käytän­nössä asun­non vuokras­ta riip­puma­ton tulon­si­ir­to, jon­ka edel­ly­tyk­senä on, että asuu jos­sain. Useim­mat täyt­tävät tämän ehdon. Korkein hyväksyt­tävä vuokra on 508 euroa kuus­sa, jos­ta kor­vataan 80 %, ellei ole liikaa tulo­ja. Tätä alem­pia vuokria ei ole kuin suku­lais­ten väli­sis­sä vuokra­suhteis­sa ja jois­sakin kom­muuneis­sa ja alivuokralaisas­un­nois­sa, joten jok­seenkin kaikille asum­is­tu­ki on 406,80, jota siis kuitenkin tulot vähentävät. 

Oike­as­sa perus­tu­los­sa perus­tu­lo verote­taan pois, mut­ta asum­is­tukea vähen­netään suo­raan, jos tulot kas­va­vat. Erol­la ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Perus­tu­lo­ma­lleis­sa vero on yleen­sä 40 % tai vähän yli, asum­istuen yhteenso­vi­tus on 33,6% eivätkä pienet tulot vaiku­ta siihen lainkaan

Kaik­ki eivät kuitenkaan saa asum­is­tukea, kos­ka asu­vat velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. Asum­is­tu­ki on siis perus­tu­lo yhdis­tet­tynä oman asun­non asun­to­tu­lon vero­tuk­seen! Asun­to­tu­lon vero­tus on tässä tapauk­ses­sa aika jyrkkä, 80 %. Omaan asun­toonkin kyl­lä saa asum­is­tukea. Menoik­si hyväksytään yhtiö­vastike ja lainan korot ja jostain min­ulle käsit­tämät­tömästä syys­tä myös yhtiölainan lyhen­nys rahoi­tus­vastik­keen kaut­ta, mut­ta ei sen­tään oman asun­to­lainan lyhentämistä.

Asum­is­tuke­na mak­set­ta­va perus­tu­lo on per­heko­htainen etu­us, jota pariskun­ta saa aina vähem­män kuin saisi­vat eril­lään asuen ja niin, että puoli­son tulot vaikut­ta­vat perustuloon. 

Mitä pitäisi tehdä sosiaaliturvalle (1) Perustulo ja köyhyyden torjunta

Tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa käyn läpi sitä, mitä pitäisi tehdä sosi­aal­i­tur­valle. Ajatuk­set ovat puh­taasti omi­ani, eikä niistä pidä syyt­tää eikä kiit­tää mitään muu­ta tahoa. 

Soten piti olla jo valmis. Seu­raavak­si pitäisi tehdä sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus. Huonot koke­muk­set sote-uud­is­tuk­ses­ta on saanut mon­en ajat­tele­maan, että ei enää suuria kokon­aisu­ud­is­tuk­sia vaan pieniä pala­sia. Sotun ongel­mana on se, että pien­ten palas­ten liikut­ta­mi­nen erik­seen ei oikein onnis­tu – ne on oikeas­t­aan jo osaop­ti­moitu – ilman, että muutkin palaset liikku­vat. Ongel­mana on noiden palas­ten heikko sopimi­nen yhteen. Sik­si tarvit­taisi­in oikeas­t­aan kokon­aisu­ud­is­tus. Mut­ta toki taakkaa voi pienen­tää sil­lä, että rajaa uud­is­tet­tavak­si joukon, jos­sa osien vaiku­tus toisi­in­sa on suuri ja kokon­aisu­u­den toim­inta heikoin­ta. Täl­lä rajauk­selle käsi­in jää työ­markki­natu­ki, toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki sekä näi­hin liit­tyen mata­la­palkkatyön ongelma.

Minä olen noin 40 vuo­den ajan kan­nat­tanut Gor­dion­in sol­mun ratkaisuk­si perus­tu­loa. Ei nyt oikein näytä siltä, että perus­tu­lo menisi läpi ihan tuos­ta noin, joten on kek­sit­tävä muu­ta. Lisäk­si keskustelus­ta olen oppin­ut, ettei perus­tu­lo oikein pelitä ratkaisuna syr­jäy­tymiseen liit­tyvään köy­hyysongel­maan. Perus­tu­lo sälyt­tää ihmisille enem­män vas­tu­u­ta omas­ta elämis­es­tään. Olen edelleen opti­misti­nen sen suh­teen, että suurim­malle osalle tämä on parem­pi ratkaisu, mut­ta köy­hyysongel­ma edel­lyt­tää panos­tus­ta palvelui­hin ja tulon­si­ir­roil­ta syype­r­usteisu­ut­ta  — ja velvol­lisu­ut­ta ottaa vas­taan ainakin koulutusta.

Perus­tu­lon takaa­ma tur­va ei voi olla kovin suuri, joten jos tavoitel­laan perus­tur­van tason nos­tamista, se ei yksi riitä. Parem­mal­la sosi­aalisel­la pääo­ma­l­la siu­na­tu­ille perus­tu­lo tar­joaisi parem­man keinon, kos­ka se toisaal­ta pakot­taa tekemään jotain oman taloudel­lisen ase­mansa paran­tamisek­si että tek­isi tästä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, mut­ta antaisi enem­män val­taa päät­tää omista asioistaan.

Oheinen kuva ker­too ongel­man graafis­es­ti. Perus­tu­los­sa (yht­enäi­nen vii­va) efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero pysyy kohtu­ullise­na, mut­ta sen seu­rauk­se­na täysin tulot­toman tulon­si­ir­rot jäävät niukoik­si, mikä on huono-osaisimpi­en osalta ikävä jut­tu. Heitä varten on syype­r­usteinen lisä­tur­va, jota kuvaa katkovi­i­va. Jot­ta tulot­to­muud­es­ta ei ran­gais­taisi kohtu­ut­tomasti, pitää efek­ti­ivisen mar­gin­aaliv­eron olla mata­la. Se taas tekee työn­teosta perin kan­nat­tam­a­ton­ta. Kun työn­teko on kan­nat­tam­a­ton­ta, tarvi­taan velvoit­tavu­ut­ta, kos­ka har­va tekee työtä vapaae­htois­es­ti. Kun kyse on syr­jäy­tymisuhan alai­sista, tarvi­taan myös työvoimapoli­it­tisia palvelui­ta. Mei­dän ongel­mamme ovat paljolti peräisin siitä, ettei noi­ta palvelui­ta juurikaan tar­jo­ta – jos tilan­net­ta ver­taa mui­hin Pohjo­is­mai­hin tai vaikka­pa Britanniaan.

Voisi tietysti ajatel­la, että saa itse päät­tää, kumpaan jär­jestelmään halu­aa kuu­lua. Jos val­it­see katkovi­ivan, val­it­see myös tuen velvoit­tavu­u­den. Tai sit­ten ei tarvitse vali­ta. Jos han­kkii itselleen karenssin, putoaa perus­tu­lolle niin kuin nyt putoaa toimeentulotuelle.

Joka luot­taa omi­in kyky­i­hin­sä ansai­ta edes jotain, kan­nat­taa vali­ta puh­das perus­tu­lo ja vapaus päät­tää omas­ta elämästään.

Jos min­ul­la olisi kaik­ki val­ta, etenisin tältä poh­jal­ta, mut­ta har­mi kyl­lä, min­ul­la ei ole lainkaan val­taa. Seu­raavis­sa postauk­sis­sa yritän hah­motel­la jotain sel­l­aista, joka olisi poli­it­tis­es­ti mahdollista.

= = =

Huo­mat­takoon, että perus­tu­lon voi toteut­taa joko perus­tu­lona, jol­loin kaik­ki, rikkaatkin, saa­vat perus­tu­lon tit­illeen ker­ran kuus­sa, mut­ta kaikkea tuloa verote­taan ensim­mäis­es­tä eurosta alka­en, jol­loin suurim­mal­la osal­la ihi­sistä net­to­tu­lot eivät juuri muut­tuisi. Negati­ivisen  tuloveron vai­h­toe­hdos­sa negati­ivista tuloveroa mak­se­taan vain pien­i­t­u­loisille, niille, jot­ka kuvios­sa sijoit­tuvat y=x ‑viivan yläpuolelle. Lop­ut mak­saisi­vat tuloveroa punaisen viivan ja y=x ‑viivan välisen eron ver­ran.  Lop­putu­los on sama, toteu­tus han­kalam­paa, mut­ta ihmis­ten helpom­pi ymmärtää. Nyt kun olemme siir­tyneet reaali­aikaiseen tulorek­isteri­in, negati­ivisen tuloveron byrokraat­tiset ongel­mat ovat pienen­tyneet huomattavasti.