Helsingissä on jo 406,80 euron perustulo

16 vastausta artikkeliin “Helsingissä on jo 406,80 euron perustulo”

1. No niin. Helsin­ki mak­saa perus­tu­loa tuon noin 400 euroa. Paljonko sitä mak­saa Iisalmi?

   Vastaa

   1. Asum­istuen perus­määrä vuokralaiselle EI ole perus­tu­lo, sil­lä kyseinen sum­ma ei koske kuin vuokralaisia, ja näistäkin se kos­kee vain yksin asu­via. Esimerkik­si taku­ueläkeläis­pariskun­nan tulot ylit­tävät nykyään asum­istuen tulo­ra­jat velat­tomis­sa ja vähävelka­i­sis­sa omakoti­talois­sa, minkä joh­dos­ta asum­istuen määräk­si tulee heille automaat­tis­es­ti 0 €/kk. Sen sijaan perus­tu­lo­ma­lleis­sa tapauk­ses­sa täl­lais­ten ihmis­ten tulot pääsään­töis­es­ti nousi­si­vat. Perus­tu­lon suurim­mat hyö­tyjät oli­si­vat nykyiseen näh­den juuri muil­la tavoin kuin vuokral­la asu­vat. Jos esimerkik­si joku päät­täisi vuokral­la asumisen sijaan lait­taa tavaransa pien­varas­toon säilöön, ja jät­täisi mak­samat­ta mis­tään asun­nos­ta, voisi sää­tyvät rahat käyt­tää elämiseen — toisin kuin asum­is­tuki­mallis­sa, jos­sa tukea saa vain, jos pitää koko ajan asun­toa, mak­saen siitä.

      [Ps. Soin­in­vaara kirjoitti:

      “Hoito­vastik­keen kaik­ista osista nimit­täin mak­se­taan jo arvonlisäveroa. ”

      Tuo väite “kaik­ista osista” ei toki pidä paikkaansa. Hoito­vastik­keel­la mak­set­tavista pankki­menoista ei mak­se­ta nykyään pääsään­töis­es­ti arvon­lisäveroa. Vain pieni osa taloy­htiöi­den käyt­tämistä ja mak­samista pankkipalveluista on sel­l­aisia, joista per­itään arvon­lisäveroa. Lisäk­si myöskään esimerkik­si taloy­htiöi­den mak­samat kiin­teistöverot, huleves­i­mak­sut ja yleen­sä myöskään mah­dol­liset ton­tin­vuokrat eivät ole arvon­lisäveron per­im­isen piirissä.]

      Vastaa

2. Asum­is­tu­ki on siis perus­tu­lo yhdis­tet­tynä oman asun­non asun­to­tu­lon vero­tuk­seen! Asun­to­tu­lon vero­tus on tässä tapauk­ses­sa aika jyrkkä, 80 %.

   Toisaal­ta täl­lä asun­to­tu­lon “verol­la” taitaa olla euromääräi­nen katto.

   Vastaa

3. Kovin on huono ja vajaa tämä “perus­tu­lo”, kun se ei kan­nus­ta muut­ta­maan edullisem­pi­en elinkus­tan­nusten alueille (pois Helsingistä), ei kan­nus­ta edullisem­paan ryh­mäa­sumiseen (esim. solu­a­sun­toi­hin) eikä poista tarvet­ta hakea lisä­tukia (kuten toimeen­tu­lo­tukea tai työttömyyskorvausta).

   Vastaa

4. Net­tovuokrat­u­loon ei tietenkään tule soveltaa arvon­lisäveroa kos­ka kyse ei ole arvon­lisästä vaan lisäar­vos­ta, joka kuu­luu pääo­mat­ulovero­tuk­sen piiriin.

   Pääkaupunkiseudul­la verot tuskin vaikut­ta­vat vuokrata­soon, kos­ka ylikysyn­täti­lanteessa vuokrat kerätään mak­sajien kan­tokyvyn mukaan. 

   Tähän kan­tokykyyn vaikut­taa mm. asum­is­tu­ki mut­ta olen kan­nal­la, että asum­istuen nimen tulisi olla ruokakun­tatu­ki ja että tuki on luon­teeltaan kaavail­lun perus­tu­lon mukainen (kts. blogi­ni Uusi Suo­mi 10.2. “Asum­is­tu­ki on jo perustulo”).

   Kun tuen nimi on asum­is­tu­ki, sitä kovasti puo­lus­te­taan päin­vas­toin kuin perus­tu­loa, vaik­ka molem­mat ovat vastik­keet­to­mia tukia, jot­ka lankea­vat efek­ti­ivis­es­ti pien­i­t­u­loisille tulo­jen suhteessa.

   Samankaltaista sana­m­a­giaa liit­tyy ter­mi­in ympäristö­tu­ki. EU on moit­tin­ut Suomen maat­alouden ympäristötuen jakoa ilmeis­es­ti sik­si, että tukea jae­taan maat­alouden sosi­aal­i­tuke­na, vaikkei niin saa sanoa. Tänä aamu­na Ykkösaa­mus­sa MTK:n edus­ta­ja lip­saut­ti, että “nyt me sit­ten annamme siihen vasti­neen, tai vira­nomaiset anta­vat”. Ehkä on parem­pi, että MTK antaa, ettei aina ota.

   Jotenkin saman sukuinen asia liit­tyi Apule­hden haas­tat­telu­un, mis­sä Ter­ho Pur­si­ainen ker­toi olleen­sa palkat­tuna lään­in­hal­li­tuk­sen osastopääl­likön virkaan puolue­man­daatil­la tehtävänään ajaa enem­mistökom­mu­nistien asi­aa Kymen­laak­sos­sa Tais­to Sin­isa­lon stal­in­is­te­ja vas­taan. Verovaro­jen isän­maal­lista käyt­töä sekin. Ja sekin ansio oikeut­ti eläkkeeseen.

   Vastaa

   1. Olli Saari­nen: Net­tovuokrat­u­loon ei tietenkään tule soveltaa arvon­lisäveroa kos­ka kyse ei ole arvon­lisästä vaan lisäar­vos­ta, joka kuu­luu pääo­mat­ulovero­tuk­sen piiriin.

      Jos vuokra tulisi ALVin piiri­in, niin se koskisi toki brut­tovuokraa samoin kuin se kos­kee brut­to­myyn­tiä kaikessa muussakin.

      Vastaa

   2. Olli Saari­nen: Kun tuen nimi on asum­is­tu­ki, sitä kovasti puo­lus­te­taan päin­vas­toin kuin perus­tu­loa, vaik­ka molem­mat ovat vastik­keet­to­mia tukia, jot­ka lankea­vat efek­ti­ivis­es­ti pien­i­t­u­loisille tulo­jen suhteessa.

      Asum­is­tu­ki ei ole vastik­kee­ton tuki, kos­ka sitä saa vain vastik­keena vuokra­sopimus­ta tai vastike­laskua tai normia vas­taan. Pelkät pienet tulot eivät riitä sen saamiseen. Tässä on yksi tilas­to asi­aan liit­tyen: https://hakemusviidakko.files.wordpress.com/2018/09/kaikki-tuet.png?w=705&h=397
      Huomio­ta herät­tävä yksi­tyisko­h­ta tuos­sa on se, että perus­toimeen­tu­lo­tukea saav­ista ruokakun­nista 28 800 ei saa ollenkaan asum­is­tukea — siitä huoli­mat­ta, että perus­toimeen­tu­lotuen hak­i­joil­ta edel­lytetään asum­istuen hakem­i­nen. Parikym­men­tä tuhat­ta ruokakun­taa saa siis Suomes­sa perus­toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta ei ole oikeutet­tu asum­is­tu­keen. Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on ali­haet­tu etu­us, asum­istues­ta sivus­sa ole­via pien­i­t­u­loisia lie­nee enem­mänkin. Varsi­naisen perus­tu­lon tapauk­ses­sa nämä saisi­vat toden­näköis­es­ti perus­tu­loa, mut­ta asum­is­tukea he eivät saa.

      Vastaa

      1. Totesin että asum­istuen saa pien­i­t­u­loinen, jos on ja asuu. Tämä lie­nee tilanne yli neljän­sadan­tuhan­nen asum­istuen saa­jan kohdal­la ja hei­dän kannal­taan kyse on perus­tu­losta. Tämä perus­tu­lo ei jostain syys­tä tavoita noin kah­takym­men­tä tuhat­ta toimeen­tu­lotuen saa­jaa, jot­ka ilmeis­es­ti ovat vail­la pysyvää osoitet­ta tai eivät mak­sa asumis­es­taan. Uskon, että tässä joukos­sa on paljon vai­htelua mut­ta en arvaile tiedon puutteessa.

         Perus­sanomani on, että kun itse kan­natan perus­tu­loa, niin miten sitä voi vas­tus­taa, jos samal­la kan­nat­taa asum­is­tukea. Perus­tu­lo olisi hie­man kat­tavampi, kuten nuo kak­sikym­men­tä tuhat­ta toimeen­tu­lotuen­saa­jaa todistavat

      2. Olli Saari­nen:
         Totesin että asum­istuen saa pien­i­t­u­loinen, jos on ja asuu. Tämä lie­nee tilanne yli neljän­sadan­tuhan­nen asum­istuen saa­jan kohdal­la ja hei­dän kannal­taan kyse on perus­tu­losta. Tämä perus­tu­lo ei jostain syys­tä tavoita noin kah­takym­men­tä tuhat­ta toimeen­tu­lotuen saa­jaa, jot­ka ilmeis­es­ti ovat vail­la pysyvää osoitet­ta tai eivät mak­sa asumisestaan.

         Pelkkä asum­i­nen ei riitä. Edel­lä viitatun tilas­ton mukaan noin 18 % perus­toimeen­tu­lotuen saa­ja ei saa asum­is­tukea. Täl­laisia pien­i­t­u­loisia lie­nee selvästi enem­män kuin 20 000, kos­ka vain osa heistä hakee ja saa toimeen­tu­lotuen. Joukos­sa on niitä, jot­ka eivät mak­sa asumis­es­taan. Mut­ta joukos­sa on myös sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka ovat asum­istuen väli­in­putoa­jia ja joiden asum­is­meno­ja ei huomioi­da asum­is­menoik­si asum­istues­sa joko lainkaan, tai joiden asum­is­menoista vain niin pieni osa huomioidaan asum­is­menona asum­istues­sa, etteivät nämä voi saa­da asumistukea.

         Esimerkik­si jos raha­ton eläkepariskun­ta, jon­ka ain­oana tulona on taku­ueläk­keen suu­ru­inen eläke­tu­lo molem­mille, asuu vuokra-asun­non sijaan omakoti­talos­sa, jos­sa asun­tovelkaa on jäl­jel­lä vaikka­pa 40 000 €, ja asun­tove­lan lyhen­nys korkoi­neen 500 €/kk, jos­ta 50 €/kk korkomeno­ja ja muut asum­is­menot ovat keskimäärin 400 €/kk (sisältäen veden ja käyt­tösähkön), pariskun­ta ei voi saa­da asum­is­tukea, kos­ka molem­pi­en saa­ma 784,52 €/kk ylit­tää tulo­ra­jat. Toimeen­tu­lo­tu­keen pariskun­ta voi saa­da, jos kum­mal­lakaan ei ole rahaa eikä sijoi­tu­so­maisu­ut­ta, kos­ka asum­is­meno­jen jäl­keen käteen jäävät tulot ovat niin pienet. Mah­dol­lis­es­ti ainakin jom­mal­la kum­mal­la on lisäk­si vielä lääke- ja terveydenhoitomenojakin.

         Mon­en­laisia muitakin väli­in­putoamisti­lantei­ta on. Asum­is­tu­ki voidaan pääsään­töis­es­ti myön­tää vain asumiskäyt­töön tehtyyn raken­nuk­seen. Kuten Kelan net­ti­sivuil­la tode­taan, “Toimeen­tu­lotues­sa asun­non ei vält­tämät­tä tarvitse täyt­tää yleisen asum­istuen tulk­in­taa asun­non asumiskelpoisu­ud­es­ta.” Kelan sivuil­la siis tuo­daan esi­in se, että asum­is­meno­jen kel­paamiseen liit­tyvät tulkin­nat ovat eri­laiset asum­istues­sa kuin toimeen­tu­lotues­sa. Toimeen­tu­lo­tukea hake­van henkilön asum­is­menot voidaan huomioi­da, kun­han tämän asumas­sa tilas­sa täyt­tyy tietyt min­imikri­teer­it, kuten että siel­lä on jonkin­lainen ruoan­lait­tom­ah­dol­lisu­us, ves­sa ja pesey­tymisti­lat — vaikkei asum­isti­laa olisi hyväksyt­ty viral­lis­es­ti asumiskäyt­töön. Esimerkik­si liiketi­las­sa asu­van asum­is­menot voidaan huomioi­da toimeen­tu­lotues­sa, vaik­ka asum­is­tukea liiketi­las­sa asu­va ei voi saada.

         Sähkölaskun kanssa voi tul­la kuitenkin ongelmia, ellei sähköstä laskute­ta vuokra­sopimuk­seen erik­seen kir­jat­tavaa kuukausit­taista vakiomäärää, kos­ka toimeen­tu­lo­tukea myön­net­täessä ei nykyään saa hyväksyä sel­l­aista sähkölaskua perus­teek­si sähkö­menoille, jos­ta toimeen­tu­lotuen saa­jan oma osu­us sähkön kulu­tuk­ses­ta ei ole eriteltävis­sä. Kelan net­ti­sivuil­la on täl­lainen esimerkki:

         “Erk­ki asuu liike­huoneis­ton yhtey­dessä olevas­sa vuokra-asun­nos­sa. Erk­ki esit­tää Kelalle vuokra­sopimuk­sen ja selvi­tyk­sen siitä, että asun­nos­sa on liiketi­las­ta erilli­nen keit­tiö, ves­sa ja pesey­tymisti­lat. Erkin vuokra voidaan hyväksyä menona toimeen­tu­lotuen laskel­mal­la. Erk­ki esit­tää lisäk­si koko liike­huoneis­to koske­van sähkölaskun. Kos­ka sähkölaskus­ta ei ole eriteltävis­sä, mikä on Erkin osu­us sähkön kulu­tuk­ses­ta, ei sähkölaskua voi­da hyväksyä menona.”

5. Tästä tulee mieleen toinen merkil­lisyys, joka mielestäni korot­taa asun­to­jen hin­to­ja. Uusien asun­to­jen taloy­htiölaina, jota tyyp­il­lis­es­ti on noin 180 000 € 300 000 € asun­nos­ta. Sen kun sijoit­ta­ja ostaa ja vuokraa, saa hän vähen­tää rahoi­tus­vastik­keen, (180 000 € vuosien mit­taan) vuokrat­u­loista. Siinä val­taisa asuntotuki.

   Vastaa

6. Jos­sain kohdas­sa se asun­non­hin­ta pitää vähen­tää. Jos vastike rahas­toidaan niin sijoit­ta­ja voi lisätä rahoi­tus­vastik­keen han­k­in­ta­menoon ja vähen­tää kun myy asun­none­teen­päin. Tai jos ei rahas­toitu niin sil­loin ei saa vähen­nys­tä eteen­päin myy­dessä, mut­ta saa tuon käytän­nös­sa pääo­maku­lun vähen­net­tyä samantien

   Net­to­vaiku­tus jotakuinkin sama, pääo­man­sitou­tu­mi­sai­ka erilainen

   Vastaa

   1. Sijoit­ta­jalle on raha­nar­voista päästä vähen­tämään tuo kus­tan­nus aiem­min. Myöhem­min rahat saadessa menet­tää niiden tuo­ton siltä ajal­ta. Lisäk­si, jos asun­non kaup­pahin­ta (siis kaup­pa- eikä vela­ton hin­ta) kas­vaa yli 2,5 ker­taisek­si ja asun­toa pitää yli 10 vuot­ta, voi käyt­tää myy­dessä han­k­in­ta­meno-olet­ta­maa, jol­loin tuloute­tu­ista rahoi­tus­vastikkeista saa veroe­t­ua jo ilman rahan aika-arvon huomioimista.

      Sit­ten­hän tässä on vielä se aivan kum­malli­nen seik­ka, että alle 2 vuot­ta omis­tusasun­nos­sa asu­va ei saa tuloutet­tu­ja rahoi­tus­vastikkei­ta vähen­tää mis­sään vaiheessa.

      Vastaa

   2. xyzzy:
      Jos­sain kohdas­sa se asun­non­hin­ta pitää vähentää. 

      Niin, ennen näitä taloy­htiölain­o­ja vähen­nys tapah­tui, kun myi sijoi­tusasun­non. Nyt jos yhtiölain­oitet­tu asun­to menee per­in­tönä vaikka­pa lap­sille, on vero­hyö­ty melkoinen. Ei tätä laina­muo­toa var­maankaan tarkoitet­tu sijoit­ta­jille, vaan oman asun­non osta­jille. Nyt alhaiset myyn­ti­hin­nat hämäävät ja velat­tom­mia hin­to­ja voidaan voit­taa ylös. Toinen ongel­ma näis­sä on riskin siirtämi­nen sijoit­ta­jana asun­to-osakey­htiö ole eli muille omistajille.

      Vastaa

      1. Tee­Jii: Toinen ongel­ma näis­sä on riskin siirtämi­nen sijoit­ta­jana asun­to-osakey­htiö ole eli muille omistajille.

         Ris­ki muille toteu­tuu vain, jos myyn­ti­hin­ta menee negati­ivisek­si. Jos sijoit­ta­ja lopet­taa lainavastikkei­den mak­samisen asun­toy­htiölle, yhtiö voi ottaa osak­keen hal­tu­un­sa ja myy­dä sen. Ain­oas­taan, jos myyn­ti­hin­ta täl­laises­sa tapauk­ses­sa on nol­la, koituu touhus­ta tap­pi­o­ta muille omistajille.

7. Kun asum­is­tu­ki menee suo­raan vuokranan­ta­jalle, niin jäähän vas­taa­va määrä rahaa kulu­tuk­seen. Eli hyö­tyvätkän kaup­pi­aatkin asumistuesta.

   Vastaa

8. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Omaan asun­toonkin kyl­lä saa asum­is­tukea. Menoik­si hyväksytään yhtiö­vastike ja lainan korot ja jostain min­ulle käsit­tämät­tömästä syys­tä myös yhtiölainan lyhen­nys rahoi­tus­vastik­keen kaut­ta, mut­ta ei sen­tään oman asun­to­lainan lyhentämistä.”

   Asum­is­tuk­i­lain 9 § ei mene ihan noin. Lain­o­jen koroista huomioidaan asum­istues­sa menok­si 73 %. Yhtiö­vastike ja rahoi­tus­vastik­keet hyväksytään 30 %:n rajaan asti paikkakun­tako­htai­sista enim­mäisas­um­is­menoista, ja jos raja ylit­tyy, yli menevältä osin vastikkeista hyväksytään 73 %. Helsingis­sä enim­mäisas­um­is­menon raja yksi­na­su­valle on 516 €/kk, eli jos vastike on enem­män kuin 154,80 €/kk, asum­istuen raja-arvo tulee vas­taan ja lopus­ta vastik­keesta huomioidaan enin­tään 73 %. Pienis­sä kun­nis­sa vas­taa­va vastik­er­a­ja on 104,70 €/kk. Käytän­nössä rahoi­tus­vastik­keet huomioidaan yleen­sä asum­istues­sa 73 pros­ent­tis­es­ti, eli vas­taaval­la osu­udel­la kuin lain­o­jen korotkin. 

   Osa taloy­htiöistä kerää rahat remont­tei­hin­sa hyvis­sä ajoin pitämäl­lä nor­maalia vastiket­ta jatku­vasti isom­pana ja ker­ryt­täen varo­ja kas­saansa ennen remont­te­ja, osa taas pitää taval­liseen käyt­tö­vastik­keen pienenä ja kerää remont­tei­hin rahat eril­lisil­lä rahoi­tus­vastikkeil­la remon­tin toteut­tamisen jäl­keen. Jos asum­istues­sa huomioitaisi­in hoito­vastik­keet eri taval­la kuin rahoi­tus­vastik­keet, remon­tit teetet­täisi­in ehkä use­am­min rahat taloy­htiön kas­saan hoito­vastikkei­den sisäl­lä keräten, ja vähem­män taloy­htiölain­oil­la, joista seu­raa eril­lisiä rahoitusvastikkeita.

   Vastaa