Tekijä: Osmo Soininvaara

Miksi ARA-asuntoja on Jätkäsaaressa?

Blo­gin kom­men­toi­jista moni on ihme­tel­lyt, mik­si ARA-asun­to­ja raken­netaan Jätkäsaa­reen, johon monel­la palka­nsaa­jal­la ei ole asun­to­jen kalleu­den vuok­si mitään asiaa.

Asun­to­jen markki­nahin­ta Jätkäsaa­res­sa on pari tuhat­ta euroa neliöltä enem­män kuin tavanomaisil­la helsinkiläisil­lä asuinalueil­la. Yksit­täistä per­hea­sun­toa kohden ero­tus on yli 150 000 €. ARA-asun­to­jen vuokrat Jätkäsaa­res­sa alit­ta­vat markki­navuokrat yli kymmenel­lä eurol­la neliöltä.

Mik­si näitä siis on Jätkäsaa­res­sa? On argu­men­toitu, että köy­häl­läkin on oikeus asua halu­tul­la asuinalueel­la. Tämä argu­ment­ti on häi­lyvä kahdes­ta syystä.

  • Aika pieni osa vuokra-asukkaista kuu­luu niihin onnekkaisi­in, joiden kohdalle täl­lainen lot­tovoit­to osuu. Ei perus­tur­vaakaan kukaan esitetä paran­net­tavak­si niin, että arvotaan pieni lot­tovoit­to joka sadan­nelle perus­tur­vaa saavalle. Eri­tyis­es­ti kukaan ei esitä, että rahat tähän tämä lot­tovoit­to kerätään muiden perus­tur­vaa saavien tukia leikkaa­mal­la. Jätkäsaaren asun­to­jen osalta näin tehdään. Kaupun­ki perii noista ton­teista mui­ta ARA-tont­te­ja selvästi kovem­paa vuokraa ja vaatii rak­en­ta­maan normin mukainen määrä autopaikko­ja yli 50 000 euron hin­taan. Tämä ei koidu Jätkäsaa­res­sa asu­vien mak­set­tavak­si, vaan vuokran tasauk­sen kaut­ta mak­sajik­si pää­sevät kaik­ki Hekan asukkaat.
  • Jos nämä onnekkaat, jot­ka Jätkäsaaren asun­toi­hin pää­sevät, saisi­vat vali­ta asun­non Jätkäsaa­res­sa tai asun­non tavanomaisel­la alueel­la ja asun­to­jen hin­taeron rahana itselleen, aika moni ottaisi vaa­ti­mat­tomam­man osoit­teen ja rahan tilille. Talousti­eteen ter­mein syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pio, kun hän ei voi valita.

Jat­ka lukemista “Mik­si ARA-asun­to­ja on Jätkäsaaressa?”

Tulorajojen tarkistaminen ARA-asuntoihin?

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan ARA-asun­toi­hin on tulos­sa tulo­ra­jat ja vieläpä niin, että ne tark­iste­taan määräa­join. Jos tulot ovat kas­va­neet liikaa, tulok­se­na on häätö. Kuu­lostaa sinän­sä oikeu­den­mukaiselta, että yhteiskun­ta ei tue alen­netul­la vuokral­la hyvä­tu­loisia, jot­ka nuo­ri­na ovat onnis­tuneet saa­maan vuokra-asun­non sen het­k­isi­in matali­in tuloi­hin­sa vedoten – siis esimerkik­si ”köy­hä” lääketiedet­tä opiskel­e­va opiskelijapariskunta.

Tämä kuu­lostaa hyvältä, mut­ta tähän sisäl­tyy raskas kan­nustin­loukku. Helsin­gin kaupun­gin asun­nois­sa vuokrata­so on keskimäärin 6 €/neliö halvem­pi kuin koko kaupun­gin vuokrata­so keskimäärin, mut­ta hyvil­lä asuinalueil­la ero­tus voi olla jopa 15 €/neliö.[1]

Mitään ongel­maa ei ole, jos tulota­so ylit­tyy reilusti, tuhan­sil­la euroil­la, kos­ka niin arvokas tuo vuokraoikeus ei ole, että sen säi­lyt­tämisek­si luop­uu tuhan­sista euroista kuus­sa. Ongel­ma syn­tyy, kun raja ylit­tyy vähän, mikä on tietysti paljon yleisem­pi tilanne. Jat­ka lukemista “Tulo­rajo­jen tark­ist­a­mi­nen ARA-asuntoihin?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.6.2015

Kaisaniemenkadul­la kaa­van nykyaikaistaminen

Yli sata vuot­ta van­ha kaa­va uud­is­te­taan ja kaik­ki säi­lyy suun­nilleen ennal­laan. Ullakolle saa lait­taa asun­to­ja siltä osin kuin ei ole jo laitettu.

Kan­nelmäen Hal­suantien kaava

Tämä oli meil­lä edel­lisen ker­ran 11.11.- Nyt on saatu lausun­not ja muis­tu­tus. Riitaa on ollut siitä, että jokin taloy­htiö on vuo­ran­nut tyhjän ton­tin omak­si parkkipaikak­seen. Vuokraoikeus ei kuitenkaan voi olla vahvem­pi kuin omis­tu­soikeus ja kaavoituk­sel­la on mah­dol­lista sivu­ut­taa myös omis­ta­jan tah­to. Asi­as­ta on nyt kuitenkin päästy sopuun.

Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen ryh­män kiusak­si asun­to­ja 800 uudelle helsinkiläiselle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.6.2015”

Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (3) Tonttitarjonta ja rakentamisen hinta

Maankäyt­tö- ja raken­nus­lakia uud­is­te­taan rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sien helpot­tamisek­si: lyhen­netään päätöspros­es­sia muun ohel­la val­i­tus­menet­te­lyjä muut­ta­mal­la, helpote­taan haja-asu­tusaluei­den rak­en­tamista muun muas­sa suun­nit­te­lu­tarvealuesään­nöstöä lieven­tämäl­lä, siir­retään päätös­val­taa poikkeamisti­lanteis­sa ELY-keskuk­sil­ta kun­nille ja yhdis­tetään han­kekaavoitus ja YVA-menettely.

Voisiko val­i­tusten käsit­telya­joille lait­taa jonkin määräa­jan? Miten voi men­nä vuosi sen toteamiseen, ettei valit­ta­jal­la ole val­i­tu­soikeut­ta? Jar­ru­tus­val­i­tuk­set lop­puisi­vat, jos ilmi­selvis­sä tapauk­sis­sa päätös tulisi viikossa.

Ensin piti mure­htia tyhjilleen jääviä asun­to­ja haja-asu­tusalueil­la ja sit­ten mietitään, miten haja-asu­tusalueille voisi rak­en­taa lisää. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen asun­topoli­it­tiset lin­jauk­set (3) Tont­ti­tar­jon­ta ja rak­en­tamisen hinta”

Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset (2) Valtion ja kuntien yhteistyö

Val­tio edel­lyt­tää kasvukeskuk­sis­sa ja niiden läheisyy­dessä toteutet­tavien suurten infra­hankkei­den ehtona tont­ti- ja asun­to­tuotan­non olen­naista lisäämistä kump­panu­us­pe­ri­aatet­ta nou­dat­taen val­tion ja kun­tien sekä kun­tien keskinäisessä yhteistyössä.

Kan­natet­ta­va asia, mut­ta edel­lyt­tää tietysti, että niitä suuria infra­hankkei­ta tulisi. Entä jos val­tio luopuisi infra­hankkei­den tukemis­es­ta kokon­aan pääkaupunkiseudul­la ja antaisi kun­nille avus­tus­ta niiden toteut­tamiseen asun­to­tuotan­non suh­teessa, vaik­ka 20 000 €/asunto. Toimisi sopimuk­sia tehokkaam­min ja ohjaisi infrain­vestoin­nit tehokkaasti asun­to­tuotan­toa tuke­maan. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen asun­topoli­it­tiset lin­jauk­set (2) Val­tion ja kun­tien yhteistyö”

Hallitusohjelman asuntopoliittiset linjaukset (1) Soiaalinen asuntotuotanto

Val­tion tukemien asun­to­jen omis­ta­jien yleishyödyl­lisyys­vaa­teesta luovu­taan uuden tuotan­non osalta.

En pidä tästä lainkaan. Asun­top­u­laa on vain kasvukeskuk­sis­sa ja oikeam­min Helsingis­sä. Asun­top­u­la nos­taa hin­to­ja ja haaskalle tuli­joi­ta riit­tää. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to tuot­taa jo nyt oma­lle pääo­ma­lle mah­ta­van koron. Oma esi­tyk­seni on, että jos tähän men­nään, Helsin­ki luovut­taa näitä tont­te­ja vain omis­ta­malleen ATT:lle. Sinän­sä sel­l­ainen välimuo­to, joka menisi sään­nel­lyn vuokran ja markki­navuokran väli­in, olisi hyvästä – keski­t­u­lois­t­enkin on voita­va asua – mut­ta tästä voit­to kuu­luu yhteiskun­nalle, ei rahanah­neille keinot­telijoille, jot­ka eivät osal­lis­tu rak­en­tamisen edel­ly­tyk­senä ole­van infra­struk­tu­urin kus­tan­nuk­si­in Jat­ka lukemista “Hal­li­tu­so­hjel­man asun­topoli­it­tiset lin­jauk­set (1) Soiaa­li­nen asuntotuotanto”

Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

Use­ampi henkilö on pyytänyt min­ul­ta, että täl­lä blogilla voitaisi­in keskustel­l­la kir­jas­tani Jäähyväiset eduskun­nalle. Palaste­len keskustelun kir­jan luku­jen mukaan kir­joit­taen lyhyen refer­aatin luvun keskeis­es­tä sisäl­löstä. Kun­nol­la tähän keskustelu­un voivat tietysti osal­lis­tua vain ne, jot­ka ovat kir­jan luke­neet, mut­ta myyn­timäärien perius­teel­la heitäkin on riit­tävästi. Kir­jaa voi yrit­tää laina­ta kir­jas­tos­ta, vaik­ka ainakin Helsingis­sä jono on pitkä. Kir­jakaupoista saa ja voi sen tila­ta myös tämän sivis­tun kaut­ta, ohjeet oike­as­sa palkissa. Joku var­maankin pyytää taas min­ua julkaise­maan kir­jan netis­sä, mut­ta se ei ole oikein sopu­soi­nus­sa kus­tan­nus­sopimuk­seni kanssa.

Olin hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 vihrei­den puoles­ta vas­tu­us­sa työryh­mästä, joka käsit­teli kun­tau­ud­is­tus­ta. Olimme tuos­sa työryh­mässä yksimielisiä siitä, että tarvi­taan suuri kun­tau­ud­is­tus kaupunkiseuduil­la. Kaupunkien kehi­tys vaaran­tuu, kun maankäyt­töä osaop­ti­moidaan paloit­tain ja kun kun­nat sen sijaan, että yrit­täi­sivät tehostaa omaa toim­intaansa, keskit­tyvät valikoimaan asukkaik­seen ter­veitä ja hyvä­tu­loisia. Pienet vähäväkiset haja-asu­tusaluei­den kun­nat eivät olleet ongel­ma kuin korkein­taan itselleen.

Toinen työryh­mä keskit­tyi sote-asioi­hin. Se esit­ti sote-piirei­hin perus­tu­vaa jär­jestelmää, me taas esitimme vas­tuukun­ta­mallia. Jos suuri kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu, läh­es kaikissa maakun­nis­sa asukkaiden selvä enem­mistö asuu maakun­nan keskuskaupungis­sa. Näis­sä olois­sa olisi luon­te­vaa, että keskuskaupun­ki vas­taisi myös sotes­ta vas­tuukun­ta­mallin mukaan. Muutkin kun­nat saisi­vat lähet­tää edus­ta­jansa sotes­ta vas­taavaan lau­takun­taan, joten luot­ta­mus­mieshallinnon osalta piir­i­malli ja vas­tuukun­ta­malli oli­si­vat hyvin lähel­lä toisi­aan. Ero on virkaor­gan­isaa­tios­sa. Sote-piiris­sä ei ole ketään virkami­estä ylilääkärin yläpuolel­la kat­so­mas­sa, mitä kaikkea rahaa tämä halu­aa käyt­tää. Sairaan­hoitopi­irien alati kas­va­vat bud­jetit ovat konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä ongel­mas­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (3) Kun­ta- ja soteuudistus”

Jäähyväiset eduskunnalle (2): Talouskehitys

Hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 oli vaikeuk­sia sopia talouske­hi­tyk­ses­tä, kos­ka kokoomus ei halun­nut liikaa velka­an­tu­mista eivätkä demar­it liian kovia leikkauk­sia. Ongel­ma ratkaisti­in paran­tele­mal­la ohjel­man poh­jana ole­via talousen­nustei­ta. Yleen­sä käytetään VM:n ennustet­ta, mut­ta hal­li­tus­neu­vot­teli­jat tekivät kokon­aan omansa.

Sovit­ti­in myös, että jos talouske­hi­tys on ennakoitua parem­pi, nousukaut­ta joudute­taan alen­ta­mal­la vero­ja ja lisäämäl­lä meno­ja ja jos talous sakkaa, lamaa syven­netään vas­taavasti. Suomes­sa talous­poli­ti­ik­ka on usein myötäsyk­listä – eri­tyis­es­ti kokoomus on saanut tuhoa aikaa yliku­umen­ta­mal­la suh­dan­tei­ta aivan väärin ajoite­tu­il­la veronalen­nuk­sil­la. Har­voin täl­laista kuitenkaan pan­naan paperille.

Suomes­sa pitäisi tehdä nousukausi mah­dol­lisek­si lisäämäl­lä työn tar­jon­taa, vaik­ka se suur­työt­tömyy­den olois­sa tun­tuukin kum­malliselta. Ruot­si lisäsi työn tar­jon­taa roimasti eikä se nos­tanut työt­tömyyspros­ent­tia vaan ter­ve­hdyt­ti talout­ta. Ran­s­ka taas osoit­ti päin­vas­taisen. Vähen­tämäl­lä työn tar­jon­taa työaikaa lyhen­tämäl­lä ei työt­tömyyt­tä saatu vähen­netyk­si lainkaan. Käytän kir­jas­sa paljon sivu­ja perustel­lak­seni työn tar­jon­nan lisäämisen vält­tämät­tömyy­den. Edullisin tapa lisätä työn tar­jon­taa on pois­taa kan­nustin­loukku­ja ja kuntout­taa työt­tömiä. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (2): Talouskehitys”

Jäähyväiset eduskunnalle (1) Hallitus, jota kukaan ei halunnut

Use­ampi henkilö on pyytänyt min­ul­ta, että täl­lä blogilla voitaisi­in keskustel­la kir­jas­tani Jäähyväiset eduskun­nalle. Palaste­len keskustelun kir­jan luku­jen mukaan kir­joit­taen lyhyen refer­aatin luvun keskeis­es­tä sisäl­löstä. Kun­nol­la tähän keskustelu­un voivat tietysti osal­lis­tua vain ne, jot­ka ovat kir­jan luke­neet, mut­ta myyn­timäärien perius­teel­la heitäkin on riit­tävästi. Kir­jaa voi yrit­tää laina­ta kir­jas­tos­ta, vaik­ka ainakin Helsingis­sä jono on pitkä. Kir­jakaupoista saa ja voi sen tila­ta myös tämän sivus­ton kaut­ta, ohjeet oike­as­sa palkissa. Joku var­maankin pyytää taas min­ua julkaise­maan kir­jan netis­sä, mut­ta se ei ole oikein sopu­soi­nus­sa kus­tan­nus­sopimuk­seni kanssa. 

HALLITUS, JOTA KUKAAN EI HALUNNUT

Kun perus­suo­ma­laiset oli­vat vaalien ain­oa voit­ta­ja, yritet­ti­in saa­da puoluet­ta mukaan hal­li­tuk­seen anta­mal­la aivan käsit­tämät­tömiä eri­oikeuk­sia, mut­ta Timo Soinin ilmeis­es­ti las­ki, eikä aiheet­ta, että puolue ei kestäisi hal­li­tus­vas­tu­u­ta. Niin­pä piti muo­dostaa häin­nei­den hal­li­tus. Vihreätkin oli­vat jo ehti­neet pää­tyä jäämään oppo­si­tion, mut­ta jou­tu­i­v­at päätök­sen pyörtämään, kos­ka jokin hal­li­tus oli saatava.

Yhteistä visio­ta Suomen suun­nas­ta ei ollut, ja ehkä sik­si neu­vot­te­lut oli­vat todel­la vaikeat. Välil­lä ne katke­si­vat ja yritet­ti­in por­var­i­hal­li­tus­ta, jos­ta vihreil­lä oli ikävät muis­tot ja jos­ta tulok­se­na oli ollut viiden paikan vaali­ tap­pio. Vihrei­den eduskun­taryh­män enem­mistö olisi halun­nut kat­soa tämänkin kortin, mut­ta nuorekas puolue­val­tu­us­tomme kiel­si sen.

Kun talouden raameista ei päästy pitkään aikaan yksimielisyy­teen, sek­tor­i­työry­h­nät saat­toi­vat kir­joit­taa kaikkea hyvää ja kau­nista ilman bud­jet­ti­ra­joi­tus­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (1) Hal­li­tus, jota kukaan ei halunnut”

Tyypillinen sinkku on naisleski

Kovin voimakkaasti on vaa­dit­tu raken­net­tavak­si yksiöitä per­hea­sun­to­jen sijaan, kos­ka väestöstä niin suuri osa on sinkku­ja. Sinkku­ja ajatel­laan usein nuo­ri­na naimat­tom­i­na ihmis­inä, mut­ta val­takun­nal­lista sinkku­ti­las­toa domi­noi­vat naisles­ket. He taas eivät yleen­sä mielel­lään muu­ta van­has­ta per­hea­sun­nos­taan yksiöön.

Sinkkujen ikä

Jat­ka lukemista “Tyyp­illi­nen sinkku on naisleski”