Tekijä: Osmo Soininvaara

Helen Oy:n hal­li­tus (jon­ka vara­puheen­jo­hta­ja olen) esit­teli tänään julk­isu­u­teen suun­nitelmia Helsin­gin ener­giahuol­lon tule­vaisu­ud­es­ta tilanteessa, jos­sa kaupung­in­val­tu­us­ton on edel­lyt­tänyt hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämistä ja uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den osu­u­den kasvattamista.

Helen hal­li­tus pitää parhaana tapana päästä val­tu­us­ton aset­tami­in tavoit­teisi­in biopolt­toainei­ta käyt­tävän läm­pökeskuk­sen rak­en­tamista Vuosaa­reen ja mah­dol­lis­es­ti toisen rak­en­tamista muualle Helsin­gin alueelle. Samal­la nykyiset öljyä käyt­tävät läm­pökeskuk­set muutet­taisi­in pellettikäyttöisiksi.

Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­ta luovutaan

Ehdo­tuk­ses­sa luovu­taan Vuosaari C ‑laitok­sen nimis­sä kulke­va suuri monipolt­toainevoimalaitos Vuosaa­reen ja tehdään pelkästään läm­pöä tuot­ta­va kat­ti­la. En olisi kuvitel­lut, että kuu­na päivänä voisin olla hyväksymässä luop­umista ener­giaa säästävästä yhteis­tuotan­nos­ta. Tilanne sähkö­markki­noil­la nyt vain on sel­l­ainen, ettei kenenkään kan­na­ta investoi­da sähköntuotantokapasiteettiin.

Jat­ka lukemista “Huomioi­ta Helenin suunnitelmista”

Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan ARA-vuokra-asun­toi­hin palaute­taan tulo­ra­jat. Lisäk­si asukkaiden tulota­soa seu­rat­taisi­in ja liikaa vauras­tuneet jou­tu­isi­vat muut­ta­maan pois.

Asia kos­kee lähin­nä Helsinkiä, jos­sa vuokrat ARA-asun­to­jen vuokrat alit­ta­vat vapaiden markki­noiden vuokrat keskimäärin kuudel­la eurol­la neliöltä, suosi­tu­im­mil­la alueil­la vielä paljon enem­män. Muual­la maas­sa ARA-vuokrat ovat suun­nilleen markki­navuokrien tasolla.

Mitä enem­män halvois­sa ARA-asun­nois­sa asuu suu­rit­u­loisia, sitä use­ampi pien­i­t­u­loinen joutuu mak­samaan asun­nos­taan korkeaa markki­navuokraa ja sitä enem­män veron­mak­sajien rahaa menee asum­is­tu­keen ja toimeen­tu­lo­tu­keen. Jat­ka lukemista “Järkevän hin­taisia vuokra-asuntoja”

Min­un on vaikea ymmärtää niitä viiv­oti­nen­nus­ta­jia, jot­ka vielä vähän aikaa sit­ten ennus­ti­vat, että Kiinan talouskasvu jatkua 10 %:n vauh­tia tästä iäisyy­teen. Pitäisi erot­taa toi­sis­taan S‑käyrä ja ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu.

Kiinan kasvul­la on kak­si päälähdet­tä, joista kumpikaan ei voi jatkua eksponentiaalisesti:

• Muual­la kehite­tyn teknolo­gian käyt­töönot­to. Tämä lop­puu, kun teknolo­gia on otet­tu käyt­töön. Niin se lop­pui Japanissakin.
• Muut­to tehot­tomasti maat­aloud­es­ta tehokkaaseen tuotan­toon kaupungeis­sa. Tämä nyt ainakaan ei voi jatkua ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kasvaen.

Ennus­teeni on, että 2020-luvul­la Kiinan talouskasvu jää jon­nekin neljän pros­entin tienoille ja 2030-luvul­la selvästi senkin alle.

Alus­tus­puheen­vuoroni kul­taran­takeskustelu­jen Län­si­maat ja demokra­t­ian tila ‑työryh­mässä 

Län­si­maisen lib­er­aalin demokra­t­ian piti olla niin ylivoimainen, että kaik­ki maat lop­ul­ta pää­tyvät siihen. Viimeaikoina on näyt­tänyt toiselta, kun Aasian maat, Kiina etunenässä, ovat kehit­tyneet olen­nais­es­ti Euroop­paa rivakammin.

Kiina ei ole voit­tanut vielä. Maa kopio teknolo­giaa ja siirtää asukkai­ta maal­ta kaupunkei­hin. Jos­sain vai­heessa Kiinankin pitäisi siir­tyä kopi­oi­jas­ta kehit­täjäk­si. Sil­loin vapaan tiedonväl­i­tyk­sen puut­teet voivat tul­la ongelmaksi.

Vaik­ka Kiinal­la on ihail­ta­va kysy saa­da nopeasti aikaan päätök­siä, joi­ta meil­lä jahkail­laan vuosia, Kiinas­sakaan ei kaik­ki toi­mi. Kiina panos­taa suurehko­ja sum­mia ympäristön­suo­jelu­un, mut­ta huonon hallinnon takia tehot­tomasti. Maan kaupun­git ovat saas­tu­misen takia surke­as­sa kun­nos­sa, mikä on hirveä virhe. Suuri virhe on ollut antaa kaupunkili­iken­teen ruuhkau­tua, vaik­ka maan ihaile­mas­ta Sin­ga­pores­ta olisi voin­ut kopi­oi­da mallin päästää katu­verkkoon vain niin paljon auto­ja kuin sinne mah­tuu. Dik­ta­toris­es­ti johde­tut maat ovat usein pop­ulis­tis­ten painei­den vanke­ja. Jat­ka lukemista “Miten vas­taamme Aasian haasteeseen?”