Tekijä: Osmo Soininvaara

Polkupyörämielenilmaisu liikenneväkivaltaa vastaan

Sun­nun­taina klo 12–14 on polkupyöräil­i­jöi­den mie­le­nil­maisu kuolleen pyöräil­i­jän muis­tok­si, jon­ka päälle autoil­i­ja ajoi silmin­näk­i­jöi­den mukaan tahal­laan keskivi­ikkona Tullinpuomissa.

Lisäti­eto­ja tästä.

Levit­täkää tietoa!

Pitäisikö eurosta erota?

Olen ollut vank­ka yhdis­tyvän Euroopan kan­nat­ta­ja. Euroopan tulee puo­lus­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan perus­tu­vaa talous­mall­i­aan raaem­pia kil­pail­i­joi­ta vas­taan Aasi­as­sa ja Amerikas­sa. Pien­inä keskenään torailevina kansal­lis­val­tioina se ei onnis­tu. Yhteisen val­u­u­tan oli määrä olla osa tätä projektia.

Mon­et talousti­eteil­i­jät varoit­ti­vat aikanaan, että euroalueen val­tioiden kehi­tys­ta­so on niin eri­lainen, ettei se muo­dos­ta opti­maal­ista val­u­ut­ta-aluet­ta. Itse ajat­telin, että aika eri­laisia ovat myös Espoo ja Pohjois-Kar­jala. Koke­muk­set itsenäis­es­tä val­u­u­tas­ta 1990-luvul­la oli­vat huonot. Pienen maan kel­lu­van val­u­u­tan arvo voisi heilahdel­la pahasti, mikä toisi yri­tyk­sille suuria suojauskustannuksia.

Yhteis­val­u­ut­ta näyt­ti toimi­van kymme­nen vuot­ta eri­no­mais­es­ti, vaik­ka juuri sil­loin ongel­mat kehit­tyivät. Nyt amerikkalaiset talousti­eteil­i­jät pitävät euroa syynä Euroopan talouden kehnoon tilaan. Suomea maini­taan esimerkkinä maas­ta, joka on tehnyt kaiken oikein, mut­ta on kuitenkin surke­as­sa tilas­sa, kos­ka ei voi devalvoi­da, vaik­ka pitäisi. Suo­mi on hei­dän mukaansa joutunut sijaiskär­si­jäk­si euron rak­en­teel­li­sista ongelmista ja mak­saa siitä kovaa hintaa.

Wash­ing­ton Postis­sa Matt O’Brien ihmettelee val­tio­varain­min­is­teri Alexan­der Stub­bin käsi­tys­tä, että deval­vaa­tio on kuin dopin­gia. Kir­joit­ta­ja piti kan­taa enem­män moraalise­na kuin talousti­eteel­lisenä ja kysyy, mitä vikaa on hel­pos­sa tiessä ulos ongelmista. Onhan se sekä help­po että ennen kaikkea tie ulos.

Epäsym­metri­nen shok­ki edel­lytäisi deval­vaa­tio­ta Jat­ka lukemista “Pitäisikö eurosta erota?”

Lääketutkimuksen rahoitus on ekonomistin painajainen

Lääkey­htiöi­den menoista huo­mat­ta­va osa kuluu uusien lääkkei­den kehit­tämiseen. Jot­ta tähän uhratut rahat saataisi­in takaisin, uuden lääk­keen kehit­tänyt saa patent­tisuo­jan turvin noin kymme­nen vuo­den monop­o­lin kyseiseen molekyyli­in. Tästä seu­raa talousti­eteessä tut­tu­ja monop­o­li­hin­noit­telun ongelmia:

Hyvät lääk­keet ovat alikäytössä. Tutkimus­määrära­ho­ja käytetään mil­jardi­tolkul­la päämääränä kehit­tää yhtä hyvä ja sik­si turha rin­nakkainen molekyyli sairauteen, johon on jo lääke. Köy­hät maat jäävät ilman uusia lääkkeitä. Malar­i­an kaltainen köy­hien maid­en vit­saus kiin­nos­ta ketään.

Tutkivien lääkeyri­tys­ten kuu­luu saa­da kor­vaus tutkimuk­seen uhra­tu­ista rahoista. Muuten­han uusien lääkkei­den kehit­tämi­nen lop­puisi. Se voisi kuitenkin tapah­tua paljon järkeväm­min. Jat­ka lukemista “Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus on ekon­o­mistin painajainen”

Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta

On oikeas­t­aan ikävä asia, että Ottelin­in monel­la tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoit­ti sen osoit­ta­van, että yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen lisää päästöjä. Tutkimuk­ses­sa ei näin san­o­ta, vaik­ka abstrak­tin kir­joit­ta­ja on kyl­lä myös vähän oikaissut ja tätä kaut­ta aiheut­tanut tuon tulkin­nan. Näin entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä halu­an kom­men­toi­da sitä, mitä nopeasti läpi luke­mal­la ymmärsin.

Tutkimuk­sen ansiot ovat siinä, että pyritään selvit­tämään kulu­tustapo­jen vaiku­tus päästöi­hin. Tulok­set eivät ole vielä siinä kun­nos­sa, että niistä voisi vetää kovinkaan paljon poli­tikka­su­osi­tuk­sia, mut­ta jostain on aloitettava.

Erit­täin kiin­toisaa on tietää, miten eri tavoin asu­vien kulu­tusko­rit poikkea­vat toi­sis­taan, mut­ta sitä ei valitet­tavasti ole rapor­toitu kuin noiden päästömäärien kaut­ta. Mie­lenki­in­toista olisi myös tietää, miten joukkoli­iken­nekaupungis­sa asu­vien city-ihmis­ten kulu­tusko­rit poikkea­vat muus­ta maas­ta, mut­ta tätäkään ei ollut tutkit­tu. Tutkimuk­ses­sa käytet­ty Inner-urban area ei ollutkaan mitä luvat­ti­in, vaan siihen kuu­lu­vat alueet, joiden aluete­hokku­us ylit­tää 0,1. Urbaanista alueesta ale­taan puhua, kun aluete­hokku­us on tuo­hon näh­den kym­menker­tainen. Tuo­hon määritelmään mah­tu­vat myös auto­val­taiset omako­tialueet Pak­i­las­ta alka­en. Jat­ka lukemista “Vähän pere­htyneem­pi arvio Ottelin­in tutkimuksesta”

Hesarin mainostamat tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä

Sain lop­ul­takin Aal­to-yliopis­ton tutkimus­ra­portin käsi­i­ni ja kahlatuk­si sen hyvin kur­soris­es­ti läpi. Hesarin main­os­ta­mat tulok­set siitä, että päästöt henkeä kohden ovat tiheästi raken­ne­tu­il­la alueil­la suurem­mat, eivät olleet tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä, eivät alku­unkaan. Tutkimuk­sen kohteena oli hiilipäästö henkeä kohden, joten se vähän suosi lap­siper­heitä. Kun selit­täjäk­si otet­ti­in tulota­so ja koti­taloustyyp­pi (sinkut, lap­siper­heet jne), tulota­son merk­i­tys oli suuri (tietysti) ja per­hetyyp­pi­en välil­lä oli tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä ero­ja, mut­ta aluei­den välil­lä ei ollut. Tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä oli myös se, että kaupunki­a­su­tuk­sen ulkop­uolel­la uudet asun­not oli­vat ener­giapi­himpiä kuin van­hat.

Isot nuh­teet Hesar­ille. Tutkimus pitäisi lukea ja ymmärtää ennen kuin tekee uutisen.

Tutkimuk­ses­sa käytet­ti­in hyvin kum­mallisia ole­tuk­sia ener­gia­muo­to­jen omi­nais­päästöistä. Sen mukaan megawat­ti­tun­nil­la sähköä ja kaukoläm­pöä on suun­nilleen sama omi­nais­päästö. Tämä käsi­tys poikkeaa yleis­es­tä täysin.

Jos nuo sähkön ja kaukoläm­mön omis­nais­päästöt kor­jat­taisi­in jotenkin järkevästi, kaupunki­a­sum­i­nen olisi selvästi päästöt­tömäm­pää, kun tulot ja per­he­muodot vakioidaan.

 

Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?

Olet­takaamme, että meil­lä on Ekolan­dia-nimi­nen­vuorten ympäröivä maa, jon­ka sähköverkko on sen sisäi­nen. Maan sähkö tuote­taan pääasi­as­sa vesivoimal­la (9 MW), joka on kokon­aan raken­net­tu niin, ettei sitä voi enää lisätä. Sähkön kulu­tus 10 MW. Puut­tu­va yksi MW tuote­taan kivi­hi­ilivoimaloil­la, joi­ta toki voi rak­en­taa lisää. Sähkö on siis varsin puh­das­ta, 90 % vesivoimaa ja vain 10 % hiilivoimaa.

Havait­tuaan, että sähkö tuote­taan näin vas­tu­ullis­es­ti asukkaat innos­tu­i­v­at rak­en­ta­maan sähköl­lä läm­mitet­täviä uima-altai­ta, jot­ka lisä­sivät sähkön kulu­tuk­sen 11 MW:iin. Vesivoimaa oli edelleen 9 MW. Nyt kivi­hi­il­isähköä tarvit­ti­in 2 MW.

Paljonko päästöjä uima-altaiden läm­mit­tämi­nen aiheut­ti? Min­un mielestäni ne aiheut­ti­vat yhden megawatin lisäyk­sen kivi­hi­il­isähkön tuotan­toon eivätkä vaikut­ta­neet mitään vesivoiman tuotan­toon, minkä vuok­si uima-altaat oli­vat aika paha jut­tu, mut­ta Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden mukaan kivi­hi­il­isähköä meni uima-altaiden läm­mit­tämiseen vain 0,18 MW ja lop­ut 0,82 MW oli vesisähköä, joten uima-altaan eivät olleet niin paha juttu.

Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden tapa laskea ei minus­ta ole enää mielipi­dekysymys vaan yksinker­tais­es­ti väärin. Jat­ka lukemista “Mik­si sähkön omi­nais­päästöt pitää laskea mar­gin­aalin mukaan?”

Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen

 

Hesari uuti­soi Aal­to-yliopis­ton tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan keskus­ta-asu­jan hiil­i­jalan­jäl­ki onkin suurem­pi kuin muiden eikä tämän takia pitäisikään tiivistää kaupunki­raken­net­ta. Tulos on täysin päin­vas­tainen kuin jok­seenkin kaik­ki maail­mal­la asi­as­ta tehdyt tutkimuk­set. Kos­ka itse tutkimus­ta ei ole julka­istu netis­sä, ei sitä voi arvioi­da, vaan on Hesarin uuti­soin­nin varas­sa. Sik­si emme voi tietää, ovatko tutk­i­jat itse tulkin­neet tulok­sia eri­tyis­es­ti kausali­teetin osalta niin kuin Hesari on väit­tänyt vai menevätkö tulkin­nat Hesarin piikkiin.

Niin­pä halu­an esit­tää kolme kysymystä:

Mil­lä logi­ikalla on las­ket­tu läm­mi­tyk­sen hiilijalanjälki?

Onko käytet­ty (taas) virheel­lis­es­ti sähkön­tuotan­non keskimääräisiä päästöjä mar­gin­aalin sijas­ta? Siihen vähän viit­taa väite, että kaukoläm­mön (voimalaitok­sen jäteläm­pö) hiil­i­jalan­jäl­ki olisi suurem­pi kuin maaläm­pöpump­pu­jen. Jokainen sähkönku­lut­ta­ja käyt­tää viimeistä voimalaitos­ta, joka on 70 % vuo­den tun­neista ja jok­seenkin koko läm­mi­tyskau­den kivi­hi­ililauhde­voimala jos­sain päin Pohjo­is­mai­ta tai Euroop­paa. Sil­loin maaläm­pöpu van­ha kir­joituk­seni vuodelta 2008 (kts ). Tilanne voi olla toinen tule­vaisu­udessa, jos maa­han tulee kak­si ydin­voimalaa lisää ja jos uusi­u­tu­van sähkön tuotan­to vähen­tää niiden tun­tien määrää vuodessa, jol­loin kivi­hi­ililaude on mar­gin­aalis­sa, mut­ta tois­taisek­si on näin. Jat­ka lukemista “Aal­to-yliopis­ton tutkimus kaupunki­rak­en­teen vaiku­tuk­ses­ta ihmis­ten kulutuskäyttäytymiseen”

Miksi Transtechille ei löytynyt kotimaista omistajaa?

Kain­u­u­laisen ratikoi­ta ja junan­vaunu­ja valmis­ta­van Transtechin osakeomis­ta­ja myyti­in tsekkiläiselle Sko­da Trans­porta­tion­ille, joka on erikois­tunut kisko-ja bus­sikalus­ton valmis­tamiseen (se, ei tee henkilöau­to­ja). Kaup­pa on otet­tu Suomes­sa huo­jen­tuneena vas­taan, kos­ka Transtechin taloudel­liset vaikeudet ovat herät­täneet huol­ta rahoit­ta­jis­sa, asi­akkaissa ja henkilökun­nas­sa. Iloinen asia siis, mut­ta Jat­ka lukemista “Mik­si Transtechille ei löy­tynyt koti­maista omistajaa?”

Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.

Kun taas on julk­isu­udessa väitet­ty, että suo­ma­laiset tekevät suun­nilleen maail­man lyhin­tä työvi­ikkoa, laitet­takoon tähän OECD:n käsi­tys asi­as­ta. Tiedot ovat vuodelta 2012, mut­ta täl­laiset asi­at ovat aika vakai­ta. Tässä on keskimäärin vuodessa tehdyt tosi­asial­liset työ­tun­nit. Mukana ovat siis vain työl­liset, joten työl­lisyysaste ei näy näis­sä luvuis­sa. Lyhim­mät työa­jat ovat Hol­lan­nis­sa, Sak­sas­sa, Nor­jas­sa ja Ranskassa.Pitkää taas Kreikas­sa, Puo­las­sa, Virossa, Unkaris­sa, Slo­va­ki­as­sa ja Ital­ias­sa. On vähän harhaan­jo­htavaa puhua jostain teo­reet­tis­es­ta kokopäiväis­es­tä työpäivästä ker­tomat­ta, kuin­ka suuri osa työvoimas­ta sitä tekee. Suomes­sa osa-aikatyötä tehdään vähän, muual­la paljon.

Greece 2 034
Poland 1 929
Esto­nia 1 889
Hun­garyc 1 888
Czech Repub­lic 1 800
Slo­vak Republic 1 785
Italy 1 752
Aus­tria 1 699
Por­tu­gal 1 691
Spain 1 686
Fin­land 1 672
Unit­ed Kingdom 1 654
Slove­nia 1 640
Swe­den 1 621
Lux­em­bourg 1 609
Bel­gium 1 574
Den­mark 1 546
Ire­land 1 529
France 1 479
Nor­way 1 420
Ger­many 1 397
Nether­lands 1 381K