Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.1.2016

HernesaariLis­tan voi käy­dä luke­mas­sa itse tästä.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Her­ne­saa­res­sa on riidel­ty helikopteriken­tästä, jota suun­nitelti­in Her­ne­saaren ja Pih­la­jasaaren väli­in keinosaarelle. Vihreät ovat vas­tus­ta­neet sitä koko ajan taloudel­lis­es­ti mielet­tömänä han­kkeena. Hävisimme sen viimek­si kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, mut­ta kaupung­in­hal­li­tus palaut­ti osayleiskaa­van valmis­teltavak­si niin, että helikopteriken­tästä luovutaan.

Uudessa esi­tyk­sessä on raken­nusalaa 40 000 k‑m2 enem­män kuin aiem­mas­sa. Helikopteriken­tän hin­tana olisi siis menetet­ty 1 000 asukas­ta. Kaiken kaikki­aan tänne on tulos­sa asukkai­ta noin 6 000 ja ker­rosalaa 250 000  k‑m2. Jos Her­ne­saari olisi itsenäi­nen kun­ta, se olisi asukaslu­vul­taan medi­aanin tuntumassa.

Meren täyt­töjä on yhdek­sän hehtaaria. Lisäk­si koko saar­ta pitää korot­taa ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­man meren­pin­nan olete­tun nousun vuok­si. Louheelle on taas menekkiä.

Esi­tys on varsin kun­ni­an­hi­moinen. Tästä on tulos­sa todel­la halut­tu asuinalue. Kaupun­gin taloudenkannal­ta siitä tulee myös hyvä. Menot ovat alle 500 €/k‑m2 ja arvatkaa vain, myy­däänkö ton­tit noin hal­val­la. Investoin­te­ja se kuitenkin vaatii ehkä jopa 200 M€. Toiv­ot­tavasti ne edes saadaan investoin­tika­ton ulkop­uolelle, kos­ka niiden takana on noin puolen mil­jardin tulot.

Rak­en­ta­maan päästään vas­ta vuon­na 2020, kun Her­ne­saa­res­sa toimi­van venäläisen telakan vuokra­sopimus päät­tyy. Telakka­toim­inta jatkuu olen­nais­es­ti pienem­mäl­lä alueella.

Sinän­sä en ymmär­rä, mik­si venäläiset eivät luo­va Helsin­gin telakas­ta ja siir­ry Rau­malle, jos­sa laivo­jen rak­en­t­a­mi­nen on logis­ti­sista syistä noin 20 % halvem­paa. Rau­mal­la sitä telakkaa sitä pait­si tarvit­taisi­in kipeästi.

Helsin­gin Sanomis­sa oli näyt­tävä jut­tu, jos­sa ker­rot­ti­in tämän tuhoa­van Helsin­gin pur­je­hduskaupunk­i­na. Tapasimme lau­takun­nan puheen­jo­hta­jan, Ris­to Rauta­van kanssa alan seu­ro­ja, joiden yksimieli­nen viesti oli, että tämä suun­nitel­ma on hyvä. Vain pieni oppo­si­tio on toista mieltä.

Meilah­den huvi­la-alueen suojelukaava

Pieniä muu­tok­sia tehdään ja muu­ta­man siir­ret­tävä hir­si­ta­lo lisää ilmestynee maisemi­in. Baanay­hteys on merkit­ty Humal­lahdessa rantaan veden päälle. Ponttonilaituri?

Paciuk­senkadun var­si on rajat­tu kaa­va-alueen ulkop­uolelle. Sinne on ajatel­tu kortteliriviä.

Hissit poikkeamis­lu­val­la Tehtaankatu 19:ssä

Ris­to Rauta­va pyysi tämän pöy­dälle. Näis­sä asiois­sa kak­si peri­aatet­ta iskee pahasti toisi­aan kor­valle. Minä en ymmär­rä, miten 90 sent­tiä lev­eä por­raskäytävä toimii, mut­ta se ei tietysti kuu­lu min­ulle. Suo­jelu­ar­vot kuu­lu­vat. Kyse ei ole lois­teliaas­ta por­raskäytävästä kuten mon­es­sa Kru­u­nun­haan kohteessa, vaan hyvä­ta­sois­es­ta työväe­narkkite­htu­urista. Hissin saisi rak­en­taa otta­mal­la tilat asun­noista, mut­ta tätä taloy­htiö ei halua tehdä.

Koulun piha laa­jenne tilapäis­es­ti puistoon

Viras­to suh­tau­tuu myön­teis­es­ti Jes­si­ca Karhun tätä tarkoit­tavaan valtuustoaloitteeseen.

 

63 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.1.2016”

  1. Her­ne­saari: taas yksi elo­ton autolähiö tulos­sa. Tehokku­us voisi olla jopa viisinker­tainen, kuten todel­lisen tont­tip­u­lan tilanteessa olisi. 500+ asun­non talois­sa yhteis­ti­lat (lounge, kun­tos­ali, eloku­vateat­teri, uima-allas jne) voitaisi­in jär­jestää tehokkaasti. Autopaikko­ja aula­palvelun, Uberin ja Ama­zon Pri­men aikakaudel­la ei tarvitse kuin mur­to-osan nykyis­es­tä (esim. 400 autopaikkaa, 1028 asun­toa: http://www.6sqft.com/construction-ramps-up-on-rockrose-mega-rental-at-the-foot-of-bjarkes-ski-slope/).
    Upeat puit­teet, kuten merel­lisessä Helsingis­sä usein, mut­ta elävää kaupunkia tästä ei tule nykymi­toituk­sel­la. Eikä län­si­maisen stan­dard­in mukaista ker­rostaloa­sum­ista. Harmi.

  2. Her­ne­saaren niemen havain­neku­vaa riit­tävän paljon zoomaa­mal­la näkee, että tässäkin suun­nitel­mas­sa parhaat mer­inäköalat on varat­tu autoille. Siis 2000 kg painav­ille pelti­laatikoille, jot­ka seiso­vat suurim­man osan ajas­ta paikallaan ja joi­ta välil­lä käytetään liikut­ta­maan 20 ker­taa kevyem­pää ihmistä paikas­ta toiseen. Siel­lä ne ovat havain­neku­vas­sa riveis­sä niemen kär­jessä isol­la har­maal­la ja muuten tyhjäl­lä ken­täl­lä. Ja luul­tavasti talvel­la samal­la paikalla ovat kir­ja­van pres­sumeren alla havain­neku­vas­sa näkyvät veneet. Jot­ka voisi kul­jet­taa vesitse johonkin vähem­män keskeiselle paikalle talveksi.

    Tämäkö on suun­nit­telijoiden käsi­tys tule­vaisu­u­den kaupungista? Miten mon­ta asukas­ta tälle har­maalle ken­tälle olisi sopin­ut, eli miten kalli­ik­si nämä vene- ja autopaikat rahas­sakin mitat­tuna todel­lisu­udessa tulevat?

  3. Kak­si kort­teliriv­iä ei vielä gen­eroi kovin kum­moista palvelun­tar­jon­taa. Kri­it­ti­nen mas­sa olisi saat­tanyt syn­tyä jos nyt vene­sa­ta­malle varat­tu alue olisi täytet­ty ja raken­net­tu kort­te­likaupungik­si. Vene­sa­ta­ma istu­isi main­iosti puis­ton jat­keek­si alueen itälaitaan koko ran­nan pitu­udelta kun tilan sinän­sä järkevämpi maan­täyt­tö raken­nus­maak­si ei liene poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. Puis­toon olisi voin­ut jät­tää (jalkapallo-)hiekkakentän venei­den talvivarastointiin.

    Joka tapauk­ses­sa suun­nitel­ma on merkit­tävästi parem­pi kuin edelli­nen. Kum­malliset kivetyt aukiot puis­tois­sa ja ran­noil­la jak­sa­vat kyl­lä häm­mästyt­tää, aivan kuin ankeut­ta­mi­nen olisi tahal­lista tai ainakin tuottamuksellista. 

    Muutenkin puis­to­su­un­nit­telun osaami­nen lois­taa alueel­la pois­saolol­laan. Mereen rajoit­tu­va ruo­ho­kent­tä on ele­ment­tinä valmi­ik­si väljähtynyt ja lätäköik­si meren ran­nas­sa redu­soitu­vat altaat tekevät lähin­nä koomisen tai parhaas­sa tapauk­ses­sa yhden­tekevän vaikutel­man. Molem­mat ideat ovat nähtävis­sä jo nyt Eiran­ran­nas­sa ja todet­tavis­sa epäonnistuneiksi.

  4. Mis­tä sit­ten saadaan kor­vaa­va sijoi­tu­s­paik­ka helikopterikentälle?

    1. Helikopteriy­hteys Tallinnaan ei pelit­tänyt taloudel­lis­es­ti, vaik­ka paik­ka oli läh­es ilmainen. Se ei ole kan­natt­tavaa liike­toim­intaa. Jos halu­at rahoit­taa sata miljoon­aa euroa mak­sa­van ken­tän itse, niin siitä vain, mut­ta kun­nan ei pidä haaska­ta raho­jaan aivan jär­jet­tömi­in hankkeisiin.

  5. Liiken­nesu­un­nitel­ma ansait­see vuo­laat kehut raiti­oli­iken­teen näkökul­mas­ta. Kaistaleveys on kaut­ta lin­jan riit­tävä ja rata on kokon­aisu­udessaan oma­l­la kaistal­laan. Tässä on paran­nus­ta aiem­pi­in ver­sioi­hin. Päätepysäk­ki on kehit­tynyt kort­telinkier­tosil­mukak­si siten, että sil­mukan keskel­lä on pyöreä rakennus(kokonaisuus). Pysäkkiväli on juuri sopi­va, eli ei pysähdel­lä turhan tiuhaan mut­ta käve­ly­matkatkin jäävät kohtu­ullisik­si. Mutkia on helsinkiläisit­täin vähän ja rata on muu­toinkin taloudel­lis­es­ti suunniteltu.

    Nyt meil­lä on suun­nitel­tuna mod­erni kaupunki­raiti­otie Hieta­lah­den­to­ril­ta Her­ne­saaren kär­keen. Bule­var­di pitäisi ehdot­tomasti pan­na uusik­si ennen tämän toteuttamista.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Helikopteriy­hteys Tallinnaan ei pelit­tänyt taloudel­lis­es­ti, vaik­ka paik­ka oli läh­es ilmainen. Se ei ole kan­natt­tavaa liike­toim­intaa. Jos halu­at rahoit­taa sata miljoon­aa euroa mak­sa­van ken­tän itse, niin siitä vain, mut­ta kun­nan ei pidä haaska­ta raho­jaan aivan jär­jet­tömi­in hankkeisiin. 

    En ajatel­lut liike­toim­intaa, vaan sitä, mis­tä käsin pelas­tushe­likopter­it toimi­vat jatkossa?

  7. Kuu­lostaa huolestut­taval­ta, jos Meilahdessa on merkit­ty baanay­hteys Humal­lahdessa rantaan veden päälle. Luon­non­ti­laiset ran­nat sen­tään pitäisi jät­tää rauhaan näiltä baanoilta.

    Myös uuden pyöräi­lyväylän lin­jaami­nen Taival­lah­teen Merikan­non­tien var­teen pilaisi hienon merel­lisen puis­toym­päristön. Alueelle mah­tu­vat nyt sulas­sa sovus­sa kulke­maan niin käveli­jät, pyöräil­i­jät kuin autotkin töyssyi­neen, kun­han kaik­ki vähän hiljen­tävät vauhtia.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Pelas­tushe­likopter­it eivät nytkään ole läht­e­neet Her­ne­saaren kupeessa olleelta kentältä.

    Hypoter­mi­an uhates­sa on käsit­tääk­seni jokainen min­u­ut­ti tärkeä. Suomen­lah­den keskel­lä lie­nee merive­den läm­pöti­la täl­lä het­kel­lä noin +2 asteen paikkeil­la. Her­ne­saaren kär­ki olisi kai ainakin meripelas­tushe­likopterei­den kannal­ta riit­tävän lähel­lä merta.

  9. Mitenkähän nuo Her­ne­saaren havain­neku­van alata­son parkkiken­tän autot pää­sevät paikoilleen? Ja mik­si ihmeessä ran­nas­sa ylipään­sä on parkkikenttä?

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke, eivät ne pelas­tushe­likopter­it nytkään lähde Her­ne­saaren ken­tältä, vaik­ka sel­l­ainen on tai ainakin oli.

    En kai minä tuol­laista nyt väit­tänyt, enkä edes viitan­nut vielä Malmin lento­ken­tän jo aiem­min ehdotet­tuun sulkemiseen.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke, eivät ne pelas­tushe­likopter­it nytkään lähde Her­ne­saaren ken­tältä, vaik­ka sel­l­ainen on tai ainakin oli.

    Jos kyse on vähääkään isom­mas­ta pelas­tu­sop­er­aa­tios­ta, mis­sä pelastet­tavia on kym­menit­täin (tai enem­män) voi sil­lä paikalla mihin mer­estä poim­i­tut tuo­daan, ja mis­sä helikopter­it voidaan tanka­ta uudelleen, olla jostain luke­mani mukaan jo isom­paakin merk­i­tys­tä kuin pelkäl­lä lähtöpaikalla. 

    Eikö Her­ne­saaren kär­ki olisi sopin­ut em. tarkoituk­si­in (sijaintin­sa vuok­si) parem­min kuin esim. Helsin­ki-Van­taan lento­kent­tä, jos mah­dol­lisu­udet lopete­taan Malmilta?

  12. Tuo havain­neku­va näyt­tää hyvin, mik­si kaavoitus on saata­va kun­toon. Tuo­hon mah­tuu ainakin kolme kort­teliriv­iä, eli paljon enem­män toim­into­ja ja vähem­män kikkailua.

    Mikä on muuten kort­telin koko Her­ne­saa­res­sa? Suomes­sa on käytet­ty viimeaikoina liian iso­ja kort­telei­ta, kos­ka on halut­tu type­r­iä iso­ja piho­ja. Esimerkik­si 70 m * 110 m on ihan toimi­va, kun tehdään kuu­teen ker­rokseen. Samoin havain­neku­va antaa ymmärtää, että koko kort­teli myy­dään samalle gryn­der­ille. En epäile, että siinä pyörisi rahaa iso­jen gryn­de­rien ja poli­it­tis­ten päät­täjien välil­lä, mut­ta tuol­la taval­la tehtynä, se on mahdollista.

    Helikopterikent­tä sinän­sä on hyödylli­nen varaus ja sopii Her­ne­saaren päähän ilman mitään keinotekoisia saari­akin. Eivät Man­hat­taninkaan ken­tät ole mis­sään eril­lisil­lä saar­il­la, vaan “melu­alueel­la” on raken­nuk­sia. Sor­vatkaa mielum­min niitä huonos­ti valmis­tel­tu­ja melusään­nök­siä järkeväm­mik­si, se aut­taa mon­es­sa muus­sakin paikassa.

    1. Helikopterikent­tä sinän­sä on hyödylli­nen varaus ja sopii Her­ne­saaren päähän ilman mitään keinotekoisia saari­akin. Eivät Man­hat­taninkaan ken­tät ole mis­sään eril­lisil­lä saar­il­la, vaan “melu­alueel­la” on raken­nuk­sia. Sor­vatkaa mielum­min niitä huonos­ti valmis­tel­tu­ja melusään­nök­siä järkeväm­mik­si, se aut­taa mon­es­sa muus­sakin paikassa.

      Taisimme löytää hyvän paikan helikopteriken­tälle. Kalle, ker­ro mis­sä asut!

  13. “…Kyse ei ole lois­teliaas­ta por­raskäytävästä, kuten mon­es­sa Kru­u­nun­haan kohteessa, vaan hyvä­ta­sois­es­ta työväenarkkitehtuurista…”

    Tuol­laista ei ole ollut ker­rostalo­rak­en­tamises­sa enää sotien jäl­keen, ehkä joitakin 40-luvun lop­un yhteis­ra­hoi­tusko­htei­ta luku­unot­ta­mat­ta. Mie­lenki­in­toista olisi tutkia, mik­si sotien jäl­keen työväe­na­sun­to­jen taso on romahtanut?

    Kaavoitus on var­masti yksi tek­i­jä. Her­ra Jean­neret-Gris pitäisi lait­taa pos­tu­umisti syyt­teeseen tekemästään vahingosta. 

    Toinen on raken­nustekni­ikan muut­tumi­nen huonom­mak­si. Elemet­titekni­ik­ka toi ker­takäyt­tökul­tu­urin rak­en­tamiseen ja se pitää hyväksyä. Ele­ment­tilähiöitä ei kan­na­ta kor­ja­ta vaan lait­taa matalaksi.

    Kol­mas ja taval­laan tärkein syy on kuitenkin rahoituk­sen muut­tumi­nen. Väitän, että ulkop­uo­li­nen “ei kenenkään” raha on yksi suurim­mista syistä. Kun ihmi­nen, duu­nari tai duunareille asun­to­ja tuot­ta­va yksi­tyi­nen sijoit­ta­ja, tekee talo­ja oma­l­la rahal­la, ollaan paljon tarkem­pia tulok­ses­ta. En tältäkään näkökul­mal­ta ymmär­rä “sosi­aalisen” asun­to­tuotan­non ole­mas­saolon edel­ly­tys­tä. ASO, HITAS yms. ja niiden rahoit­ta­mi­nen verovaroin on lopetettava.

  14. Kom­ment­ti viimeiseen kohtaan Osmon listal­la, yllä:

    Karhut eivät siis näköjään kaik­ki nukukaan talvi­un­ta, vaik­ka Helsingis­säkin on jo ollut pari viikkoa lunta.

    Peri­aat­teessa vas­tus­tan puis­to­jen ja muiden ulkoilu- ja viher­aluei­den (kalliot ja vesialueet mukaan­lukien) muut­tamista muuhun käyt­töön, mut­ta mitä ihmettä pitäisi ajatel­la tuos­ta, kesäl­lä vihreän puis­ton päällystämis­es­tä Laut­tasaa­res­sa “tilapäis­es­ti” kivituhkalla?

    Toiv­ot­tavasti kyseessä ei ole mikään ENNAKKOTAPAUS, jota joku halu­aa ehkä käyt­tää hyväk­seen laa­jem­maltikin. Sil­loin­han tässä olisi kyseessä kaikkea vihreää ja eri­tyis­es­ti lähilu­on­toa ympäristössään arvostaville kaupunki­laisille varsi­nainen karhun­palvelus. Lähilu­on­to on mon­elle suo­ras­taan pyhä!

    Eikö tämän Jes­si­can (ja sin­un Osmo) olisi tärkeäm­pää patis­taa kun­nan virkamiehiä jär­jestämään Laut­tasaa­reen lisää koulu­tilo­ja, jos Myl­lykallion koulu­un eivät oppi­laat enää edes mahdu? 

    Saar­i­han on täyn­nä lap­sia ja lisää tulee koko ajan. Omas­sa taloy­htiössämme määrä on lyhyessä ajas­sa nelik­er­tais­tunut. Kaik­ki lapset eivät aina mah­du vaunuineen/rattaineen sekä van­hempi­neen edes Laut­tasaar­en­ti­etä pitkin ajavi­in bus­sei­hin. Mopo on karan­nut kaupun­gin päät­täjien käsistä, kun saarelle on kaavoitet­tu ja kaavoite­taan koko ajan lisää asun­to­ja, mut­ta asi­aa ei mitenkään huomioi­da lisää tarvit­tavien palvelu­iden määrässä.

    Koul­u­laiset parakkei­hin, parakke­ja toinen tois­t­en­sa päälle, ja vielä puis­ton päällystys­tä kiv­i­tuhkalla! Jo on aikoi­hin eletty!

    Kaupunkisu­un­nit­telun ja kaupun­gin johdon tässä pitäisi lähin­nä osoit­taa katu­mus­ta työhön­sa liit­tyvien, tähä­nas­tis­ten syn­tien­sä täh­den, luop­ua syn­ti­sistä suun­nit­telmis­taan (liian iso­ja, ruman ruskei­ta pik­se­leitä myöten), pukeu­tua säkki­in ja ripotel­la tuhkat ylleen!

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Laut­tasaa­reen on tuloss lisää koulutilaa.

    Eikö suun­nit­telus­ta vas­taavien ja sille tehtäviä antavien (kaupun­gin johdon) pitäisi edes jos­sain määrin osa­ta ennakoi­da itse aiheut­ta­maansa, tule­vaa tarvetta?

    Pois­taako muka kyseinen, kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa näköjään vas­ta viime maanan­taina (11.1.2016) tehty päätös kokon­aan edel­lä mainit­se­mani tarpeen säkeille ja tuhkalle? 

    Puis­ton päällystys kiv­i­tuhkalla on aika raju toimen­pide. Tuleeko­han tuos­ta saman­lainen aidat­tu alue, kuin koira­puis­to Jätkäsaaren koil­lis­nurkan liepeil­lä, Meche­lininkadun alkupään — Hieta­lah­den­ran­nan suunnalla?

  16. Sakke: Eikö suun­nit­telus­ta vas­taavien ja sille tehtäviä antavien (kaupun­gin johdon) pitäisi edes jos­sain määrin osa­ta ennakoi­da itse aiheut­ta­maansa, tule­vaa tarvetta?

    Pois­taako muka kyseinen, kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa näköjään vas­ta viime maanan­taina (11.1.2016) tehty päätös kokon­aan edel­lä mainit­se­mani tarpeen säkeille ja tuhkalle? 

    Puis­ton päällystys kiv­i­tuhkalla on aika raju toimen­pide. Tuleeko­han tuos­ta saman­lainen aidat­tu alue, kuin koira­puis­to Jätkäsaaren koil­lis­nurkan liepeil­lä, Meche­lininkadun alkupään – Hieta­lah­den­ran­nan suunnalla? 

    Anteek­si pieni epä­tarkku­us. Eihän se ollutkaan koira­puis­to, vaan ‘Ruo­ho­lah­den koira-aitaus’, aivan Meche­lininkadun alkupään kohdalla.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Taisimme löytää hyvän paikan helikopteriken­tälle. Kalle, ker­ro mis­sä asut! 

    Tämä oma asuin­paikkani on sen ver­ran tiheästi raken­net­tua, ettei tähän enää mah­du. Eikä raken­nuk­sis­sa ole viime vuo­sisadan alkupuolela moista huomioitu, mut­ta tehtäessä varaus kaavaan nyt, se voidaan ottaa suun­nit­telus­sa huomioon. Laitim­mainen talorivi raken­netaan joko kont­tor­eik­si tai sit­ten niihin tehdään kun­nolli­nen äänieristys. 

    Helsin­ki — Tallinna on luon­nolli­nen kak­soiskaupun­ki ja helikopter­ille tai jollekin muulle nopealle yhtey­delle on var­masti pidemäl­lä aikavälil­lä tarvet­ta. Sen takia spåra kan­nat­taa ulot­taa kent­tä­va­rauk­selle asti.

    Kos­ka saar­ta tul­laan joka tapauk­ses­sa korot­ta­maan, kan­nat­taisi harki­ta kak­si ker­roksisia pääkatu­ja. Autot saataisi­in pois kaduil­ta kan­nen alle ja kulku paikoituk­seen suo­raan raken­nusten alle. Jos tämä on liian radikaalia, niin tehkää nyt ainakin kun­nol­liset tekniset tun­nelit johdoille ja kaapeleille niin, ettei katu­ja tarvitse repiä auki joka kerta.

    1. Et tietenkään kan­na­ta minkään lois­lu­okan — olkoot nämä vaik­ka helikopter­i­matkus­ta­jia — elät­tämistä verovaroin. Niin­pä julk­ista rahaa tai ilmas­ta maa­ta et tietenkään ole tyrkyt­tämässä vaan lähdet siitöä, että helikopter­i­matkus­ta­jat mak­sa­vat itse kaik­ki aiheut­ta­mansa kus­tan­nuk­set maa-ala ja menetet­ty raken­nu­soikieus mukaan luettuna.
      Nämä Itä­pasil­a­maiset suun­nitel­mat kak­sik­er­roksis­es­ta liiken­ner­atkais­us­ta eivät tai­da olla kovin suures­sa suosiossa.

  18. Sakke:

    …Koul­u­laiset parakkei­hin, parakke­ja toinen tois­t­en­sa päälle, ja vielä puis­ton päällystys­tä kiv­i­tuhkalla! Jo on aikoi­hin eletty… 

    Nuo “parakkik­oulut” ovat aika näp­päriä. Yksi lap­sis­tani kävi melkein koko ala-asteen tuol­laises­sa parakissa. Ei ollut kyl­lä minkään­laista valit­tamista koulu­raken­nuk­ses­ta ja käsit­tääk­seni opet­ta­jienkin mielestä jär­jeste­ly oli toimi­va. Toi­mi siis erit­täin hyvin!

    Parak­ki siir­ret­ti­in kaiken lisäk­si uuteen paikkaan, kun varsi­naista koulun laa­jen­nus­ta alet­ti­in rak­en­ta­maan. Ensin se oli koulun pihal­la, mut­ta siir­ret­ti­in yht­enä kesänä siitä vähän kauem­mas. Kun koulu aikanaan valmis­tui, parakeista tuli urheiluken­tän uudet pukukopit.

    Laut­tasaari on siinä vai­heessa kaupungis­tu­mista, että nyt sinne tarvi­taan vähitellen kaupunki­mainen kaa­va. Eli pääosa vihreästä pitää rak­en­taa. Ollak­seen kan­nat­ta­va metrokin tarvit­see paljon nyky­istä enem­män asukkai­ta Laut­tasaa­reenkin. Pohjois — etelä suun­tainen spåral­in­ja täy­den­täisi julkisen liiken­teen ja syöt­täisi ihmiset tehokkaasti metroon.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Taisimme löytää hyvän paikan helikopteriken­tälle. Kalle, ker­ro mis­sä asut!

    Sanoitko joskus, ettet hal­litse huumo­ria? Minä ainakin nau­roin tälle ääneen!

  20. Kalle:

    Laut­tasaari on siinä vai­heessa kaupungis­tu­mista, että nyt sinne tarvi­taan vähitellen kaupunki­mainen kaa­va. Eli pääosa vihreästä pitää rak­en­taa. Ollak­seen kan­nat­ta­va metrokin tarvit­see paljon nyky­istä enem­män asukkai­ta Laut­tasaa­reenkin. Pohjois – etelä suun­tainen spåral­in­ja täy­den­täisi julkisen liiken­teen ja syöt­täisi ihmiset tehokkaasti metroon. 

    Kun bus­sili­iken­nekin kai koh­ta vapaute­taan, vai joko näin tehti­in, voi olla, että ihmiset val­it­se­vat jatkos­sa aina kannal­taan PARHAANA pitämän­sä tar­jol­la ole­van VAIHTOEHDON. Se EI vält­tämät­tä ole aina metro. 

    Jo jokin aika sit­ten saa­mani vaikutel­ma län­nen suunnal­ta Helsinki­in tulleesta Kirkkon­um­men bus­sil­in­jas­ta, jol­la ajoin keskus­taan asti, oli suo­ras­taan yllät­tävän posi­ti­ivi­nen. koke­mus. Tak­se­jakin löy­tyy … sekä fil­lare­i­ta ja tietysti henkilöautoja.

  21. Hernar­in hah­motel­maku­vas­ta löy­tyy mie­lenki­in­toinen detalji. Laivakadun var­ren toimis­tokolos­si, havain­neku­van yläosas­sa ris­teil­i­jän vier­essä, on päätet­ty säästää! Kyseessä on varsin nukkavieru toimis­toraken­nus (Google maps: http://bit.ly/1UXIMOt), jos­sa majailee mm. kat­sas­tuskont­tori ja autoko­r­jaamo. Pahak­si onnek­seen toimis­toraken­nus sijait­see saaren ehkä parhaal­la paikalla, ran­nal­la mut­ta suo­jas­sa avomeren tuulelta.

    Toimis­toraken­nuk­sen vier­essä sijait­se­vat van­ha Fordin kont­tori ja siilot ovat käsit­tääk­seni Museovi­ras­ton tiukas­sa suo­jeluk­ses­sa. Ei kai suo­jelukaa­va ole vahin­gos­sa laa­jen­tunut betoni­bru­tal­is­tiseen konttorihirvitykseen?

  22. Kalle: Nuo “parakkik­oulut” ovat aika näp­päriä. Yksi lap­sis­tani kävi melkein koko ala-asteen tuol­laises­sa parakissa. Ei ollut kyl­lä minkään­laista valit­tamista koulu­raken­nuk­ses­ta ja käsit­tääk­seni opet­ta­jienkin mielestä jär­jeste­ly oli toimi­va. Toi­mi siis erit­täin hyvin.

    Näp­päriä …, toi­mi erit­täin hyvin …, tuo­hon on help­po uskoa. Tässä “vähän” tek­stiä koulu­ai­heesta minultakin:

    Toimin­nal­lis­es­ti paljon tärkeäm­pää kuin kuin koulu­raken­nus lienevät osaltaan toki oppi­laat, opet­ta­jat sekä se, mitä ja miten opete­taan, ja ehkä ennen muu­ta se, mitä opi­taan. Koulun koko merk­i­tys oppi­lailleen voi olla silti paljon laa­jem­pi ja syvem­pi, kuin mitä pääl­lisin puolin yleen­sä ymmärretään. 

    Koulu voi ker­toa oppi­laalleen aina myös jotakin siitä, miten hän­tä itseään ja tarpeitaan oppi­laana ja koulu­tus­ta sekä opet­ta­jia arvoste­taan. Se riip­puu tietysti myös ver­tailuko­hdista. Mitäköhän asian tästä puoles­ta ker­too “väli­aikainen” “parakkik­oulu”, jota käy­dään maas­samme esimerkik­si kuusi vuot­ta tai paljon pitempään?

    Osalle meistä voi jopa koulun his­to­ri­al­la ja arkkite­htu­uril­lakin olla oma, tärkeä, ehkä monien osalta liiankin hel­posti uno­hduk­si­in jäävä merk­i­tyk­sen­sä. Koulu voi luo­da oppimiselle ja elämälle muutenkin monin tavoin saman­laisen, osin eri­laisen, kaikille silti pääosin hyvän perus­tan. (Poikkeuk­si­akin voi valitet­tavasti löy­tyä, mut­ta se mikä on yhdelle ongel­ma, voi olla toiselle haaste.)

    Itse sat­un aina sil­loin täl­löin, ohikulkies­sani näkemään mm. isäni entisen koulun, koulu­raken­nuk­sen, jon­ka suun­nit­teli Frans A. Sjöström jo vuon­na 1878, sekä omat ja myös jälkikasvu­ni käyt­tämät koulut, joista viimeisim­pänä Sebas­t­ian Gripen­ber­gin aikaansaan­nos vuodelta 1880. Läh­es kaik­ki ovat edelleen koul­u­lais­ten (osa luki­o­lais­tenkin) käytössä. Ei has­sumpaa. Silti ainakin yksi poikkeus myös löytyy. 

    En tiedä miten pitkäaikaista käyt­töä varten koulut Helsingis­sä yleen­sä suun­nitel­laan, mut­ta mielestäni yli sata vuot­ta käyt­töikää on jo varsin hyvä saavu­tus, niin rak­en­ta­jan ja arkkite­hdin kuin uut­ta koulua suun­nitel­lessa käytet­ty­jen mitoi­tusar­vo­jen ja muiden toimin­nal­lis­ten ym. seikko­jen osalta.
    Kier­rä­tys on usein hyvä idea, mut­ta on myös aika yllät­tävää, miten jo 1800-luvun lop­pupuolel­la osat­ti­in myös ajatel­la kestävää kehi­tys­tä, ehkä joskus jopa nyky­istä enem­män. Joskus silti maail­ma muut­tuu taval­la, jota ei ole help­po ennustaa.

    Viimek­si­maini­t­ul­la asial­la saat­taa olla vaiku­tus­ta oppi­laiden myöhempään ajat­te­lu­ta­paan yleisem­minkin. Ainakin uskon osaa­vani itse arvostaa myös sitä, että aikoinaan on kyet­ty saa­maan aikaan jotakin pysyvää, sel­l­aista joka kestää ajan mukanaan tuo­mia haastei­ta, kulu­mista, kor­jauk­sia, muu­tok­sia ja muu­tostarpei­ta. Har­va asia kestää ikuisesti..

    Ymmärtääk­seni ennä­tyk­set urheilus­sa ovat paljolti sitä arvoste­tumpia, mitä pitem­pään ne kestävät. (Arvok­isat ovat asia erik­seen.) Kenelle urheilu on tärkeää, voi olla iloinen parakkik­oulun pää­tymis­es­tä pukukopeik­si urheiluken­tän reunal­la. Jokainen parakissa luis­timia koulu­aikoina jalkoi­hin­sa sovit­ta­maan päässyt lie­nee myös saanut talvisin niistä tarpeel­lisen suo­jan pakkaselta ja viimalta.

    Claus Tande­felt, Liisa Kart­tunen ja Ossi Lep­pämä­ki, joiden suun­nit­tele­mas­sa koulus­sa aloitin aikoinaan oman opin­tieni, voivat “lev­ätä rauhas­sa”. Kyseisen koulun raken­nuk­set ovat edelleenkin pystyssä ja hyvässä, tui­ki tarpeel­lises­sa käytössä. Toiv­ot­tavasti tila­ratkaisut toimi­vat yhä. Ellei eri­ty­isiä, hyviä syitä ole, mik­si raken­nuk­set pitäisikään purkaa jo nyt, kun niil­lä on ikää vas­ta noin kuutisenkym­men­tä vuot­ta? Saat­taisi­pa Väinö Vähäkallio ja moni muukin arkkite­hti alkaa kään­ty­il­lä hau­das­saan, jos hei­dän kouluis­taan olisi tehty pukukoppe­ja. Vaan voiko Vähäkalliokaan ‘lev­ätä aivan rauhassa’?

    Mm. ulkon­aisil­ta piirteiltään min­ulle koul­u­laise­na tutu­im­mak­si käynyt­tä koulua, arkkite­hti Vähäkallion työtä vuodelta 1937, jota pääsin ja ehdin käymään usei­ta vuosia, kävin kat­so­mas­sa uudelleen viime vuon­na. Koulu­raken­nus oli säi­lyt­tänyt mon­et funkis-tyyliset piir­teen­sä. Reli­efit pää­sisäänkäyn­nin molem­min puolin taisi­vat nekin olla ennal­laan, vaik­ka sisäl­lä moni enti­nen, onnis­tunut ratkaisu (mm. avarat aulat, juh­lasali) olikin kärsinyt mielestäni muu­tok­sista aika pahasti. Osa tutu­ista näkymistä, jopa yksi­tyisko­hdista oli silti ilah­dut­tavasti säilynyt. 

    Van­hois­sa koulu­raken­nuk­sis­samme oli aikoinaan mon­ta piir­ret­tä, joista voi yhä vieläkin päätel­lä, että koulu­tus­ta, oppia ja sivistys­tä, sekä niihin liit­tyviä puit­tei­ta, osat­ti­in ainakin aikoinaan arvostaa. Ehkä me oppi­laatkin tuol­loin päät­te­limme vähem­mästäkin, että oman koulu­työmme eteen kan­nat­ti tehdä töitä.

    Toiv­ot­tavasti laps­esi ymmärtää aikaamme, sen ongelmia ja olo­suhtei­ta, jos hän pää­tyy joskus ihmettelemään, mik­si sai osak­seen ao. vuosi­na “parakkik­oulun”. Parem­pi toki aina sisätiloil­taan tärkeim­miltä piirteiltään hyvä koulu­raken­nus kuin ei mitään, kuin toimin­nan han­kala epäkäytän­nöl­lisyys, liian pitkä koulumat­ka, paha tilanah­taus tai huono sisäil­ma ym. ongel­mat. Moni pain­ot­taa enem­män ihmisiä kuin raken­nuk­sia, mikä on mielestäni osa­puilleen oikein. Koulu on silti monin tavoin tärkeä kokon­aisu­us, mitä ei pidä unohtaa.

    Tämä aikakausi näyt­tää valitet­tavasti pää­tyvän maamme his­to­ri­aan ajan­jak­sona, jol­loin koulu­tuk­sen, oppi­laiden, oppimisen ja kaiken sen eteen tehtävän työn arvos­tus­ta las­ket­ti­in mon­en päät­täjän toimes­ta. Lie­nee osaltaan paljolti myös meistä itses­tämme ja päätök­sen­tek­i­jöistämme kiin­ni, miten ja mil­loin kään­nämme kehi­tyk­sen suun­nan tästä jälleen kohti entistä parempaa …

  23. Hyvä Osmo, kom­ment­ti blo­gi-kir­joituk­seesi liit­tyen Her­ne­saaren osayleiskaavaehdotukseen:

    Kaupung­in­hal­li­tus on palaut­tanut 2013 lukui­sista painav­ista syistä Her­ne­saaren osayleiskaa­van takaisin valmis­teltavak­si saate­sanoil­la, jos­sa ohjeis­te­taan jatko­su­un­nit­telun tapah­tu­vak­si pääsään­töis­es­ti ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren puitteissa.

    Uudessa, juuri julka­istus­sa ehdo­tuk­ses­sa mereen työn­tyvä osa on kooltaan niin val­ta­va, ettei voi­da enää puhua uuden suun­nit­telun tapah­tuneen ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren puit­teis­sa. Osayleiskaa­van suun­nit­telu kat­taa kol­menkymme­nenkah­den hehtaarin alueen, jos­ta mer­itäyt­tö­jen, lai­turi­rak­en­tei­den ja allon­va­imen­nuspont­toonien rajaa­ma alue, pelkkä vene­sa­ta­ma-allas on 11 hehtaaria ja täyt­tö­maalle tehtävä NJK:n/purjehduskeskuksen alue 4 hehtaaria. ( ehdo­tuk­sen liite7)

    Vaikut­taa siis siltä, että uudessa osayleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa on ymmär­ret­ty sana­muo­to “ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren puit­teis­sa” niin, että ole­mas­sa ole­va Her­ne­saari on se alue, joka kat­taa edel­lisen ehdo­tuk­sen meren päälle piir­re­tyn helikopteriken­tän alueen vain ken­tän ja sen varoalueen ver­ran pienem­pänä. Kansa ymmärtää tämän ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren kuitenkin niin, että jos Pih­la­jasaares­ta läh­tee uimal­la pohjoiseen, alkaa ole­mas­saol­e­va Her­ne­saari siitä mis­sä uimi­nen lop­puu. Kysynkin nyt, onko osayleiskaava­su­un­nit­telu mielestäsi toteu­tunut 2013 “takaisin valmis­telu­un”- päätök­sen poli­itisen ohjauk­sen mukaises­ti? ( Jos tämä osayleiskaa­va vahvis­te­taan, Pih­la­jasaa­reen voi tosi­aan koh­ta men­nä uimalla!)

    Kah­den juuri aloit­ta­neen seit­sen­vuo­ti­aan jol­la­pur­je­hti­jan isänä ihmette­len sitä, että tämä uusi osayleiskaavae­hdo­tus ohjaa edelleen (mer­itäyt­tö­jen ja vene­sa­ta­ma­rak­en­tei­den takia) koko sivi­ili- ja ammat­tili­iken­teen tuon todel­la vilkkaan ja päivit­täisessä kil­papur­je­hti­joiden (7‑vuotiaista olympia­pur­je­hti­joi­hin) har­joit­telukäytössä ole­van har­joi­tus- ja rata-alueen päälle. Osayleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa on esitet­ty kohtu­ullisem­pia vai­h­toe­hto­ja, jois­sa vilkas vesili­ikenne voi kulkea Carusellil­ta Her­ne­saaren kär­keen joko suo­raan, tai rantaa pitkin — kulke­mat­ta vilkkaan har­joi­tus- ja rata-alueen päälle. Ehdo­tuk­sen liit­teestä 3 voi kukin itse kat­soa kuin­ka veneily-yhtey­den tarve siir­tyy mer­itäyt­tö­jen ansios­ta arvi­ol­ta kolme­sa­taa metriä nykyis­es­tä itään suo­raan rata- ja har­joi­tusalueen päälle. Samoin vilkas runk­oväylä kape­nee huo­mat­tavasti sen vilkkaim­mas­sa kohdas­sa Pih­la­jasaaren pohjois­puolel­la. Tämä tulee kuvis­sa hyvin esille, vaik­ka liit­teessä ei ole piir­ret­ty ollenkaan parhail­laan ruopat­tavaa Pih­la­jasaaren itäpuolelle avat­tavaa Tallinnan laivo­jen ja ris­teil­i­jöi­den vai­h­toe­htoista, Pih­la­jasaaren itäpuolelta kiertävää väylää.
    Jokaises­ta liit­teestä puut­tu­va uusi laivaväylä, joka edelleen merkit­tävästi huonon­taa Pih­la­jasaaren ja Her­ne­saaren välisen aukon veneilyturvallisuustilannetta 

    SPV:n puheen­jo­hta­ja (omis­sa nimis­sään) ja NJK pur­siseu­rana halu­a­vat tuor­eis­sa asi­aa kom­men­toivis­sa keskusteluis­sa eri foo­rumeil­la rata-alueen merkat­tavak­si kart­toi­hin niin, että kil­pailu­toimin­nan jatku­mi­nen alueel­la mah­dol­lis­tuu. Vedoten tukeen jota he keskusteluis­sa ovat Olympiakomiteal­ta saa­neet. Samal­la he esit­tävät tuken­sa tälle mer­itäyt­tö­jen osalta ylim­i­toite­tulle suun­nitel­malle, joka vaaran­taa kyseisen rata-alueen ohjaa­mal­la sivi­ili- ja ammat­tili­iken­teen sen päälle nimeno­mais­es­ti har­joit­telun ja kil­pailemisen ko. Rata-alueel­la vaarantaen.…

    On todel­la hienoa, että rak­en­tamisen alle jäävän NJK:n Koivusaaren tukiko­hdan tilalle syn­tyy uusi tukiko­h­ta Her­ne­saa­reen. Kaik­ki alueen seu­rat toiv­ot­to­vat NJK:n lämpimästi ter­ve­tulleek­si Her­ne­saa­reen. Tämä on lajillemme ja kil­papur­je­hduk­selle ehdot­toman hyväk­si. Näemme jo nyt isom­mat start­taa­jamäärät eri luokkien keskivi­ikkok­isoi­hin sekä yhä tiivi­im­män yhteistyön seu­ro­jen välil­lä kiso­jen järjestämisessä.

    Osayleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa jää kuitenkin epä­selväk­si se, mitä tarkoite­taan samalle alueelle kaavoite­tul­la pur­je­hduskeskuk­sel­la. Se ei voi olla yhtä kuin NJK, joka ei tarvitse 770 uut­ta vene­paikkaa Koivusaa­res­sa menet­tämän­sä noin 200 vene­paikan lisäksi.
    Eikä SPV, joka ei ole pur­siseu­ra. Eikä se voi olla myöskään Olympiakomitea jol­la myöskään ei ole viit­täsa­taa matka­pur­jevenet­tä sijoitet­tavak­si Her­ne­saaren kär­keen NJK:n uuden koti­sa­ta­man naa­puri­in. Sun­ny Car Cen­terkin taitaa olla pois kuvioista. Mikä on siis se taho, joka pyörit­tää, hallinnoi ja rahoit­taa osayleiskaavae­hdo­tuk­seen rata- ja har­joi­tusalueen päälle suun­nitel­tua purjehduskeskusta? 

    Juuri julka­istun osayleiskaavae­hdo­tuk­sen liit­teis­sä on myös vai­h­toe­htoisia toteu­tuk­sia retkive­ne­sa­ta­malle. Nämä vai­h­toe­htoiset suun­nitel­mat vaaran­ta­vat vähem­män rata- ja har­joi­tusalueen tur­val­lisu­ut­ta sekä helpot­ta­vat vilkkaan väylän sivi­ili- ja ammattiliikennettä.
    Luulisi, että kaikkien asi­aan liit­tyvien taho­jen olisi help­po liput­taa osayleiskaa­van selostu­osan sivun 79 maltilisem­pi­en vai­h­toe­hto­jen puoles­ta, esim. pienel­lä muokkauk­selle ve1:een
    tur­val­lisu­us­näköko­h­dat tuli­si­vat ote­tuk­si parem­min huomioon, runk­oväylän ahtain koh­ta ei kapene aivan yhtä paljon, rata- ja har­joi­tusalue säästyy, NJK saa tukiko­htansa ja vielä kasvu­varaa nykyiseen vene­paikkamäärään. Lisäk­si veron­mak­sajien rahaa säästyy.

    Kokon­aan osayleiskaavae­hdo­tuk­sen ulkop­uolel­la on samanaikaises­ti las­ket­tu vesir­ak­en­tamisen ammat­ti­lais­ten toimes­ta aivan eri suu­ru­us­lu­okan luku­ja per vene­paik­ka kuin tässä osayleiskaavae­hdo­tuk­sen arviois­sa: valmi­iseen infraan, ole­mas­saole­vi­in palvelui­hin tukeu­tu­vas­sa ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaas­sa Merisa­ta­man ympäristössä, niinikään kaupun­gin omis­ta­mal­la maa-alueel­la, voidaan toteut­taa retkivene­paikko­ja mur­to-osal­la Her­ne­saaren kär­jen vene­paikkahin­nas­ta, johtuen sekä edel­lä­maini­tu­ista, mut­ta eri­tyis­es­ti myös halvem­mista mer­itäytöistä vain kol­men metrin syvyy­teen ja vielä väylien ulkopuolella.

    Jos ei ollut taloudel­lista järkeä helikopteriken­tässä, niin löy­tyykö sitä sit­ten 10–17 metrin mer­itäyt­tösyvyy­teen ja kaivui­hin perus­tu­vas­ta 11 hehtaarin pien­ve­ne­sa­ta­mas­ta, jos­sa yhden vene­paikan hin­naksi tulee yli 90 tuhat­ta euroa? ( vs. 6t€/venepaikka Merisatamassa…)

  24. Eiköhän sel­l­aises­sa suuron­net­to­muusti­lanteessa, jos­sa koptere­i­ta tarvit­sisi välil­lä tanka­ta, pelas­tusjo­hdol­la ole keinot ja toimi­val­ta tankki­au­to sopi­van ken­tän viereen, tuos­sa tai jos­sain muus­sa ran­nas­sa. Tarvit­taes­sa niiden pysäköi­ty­jen ris­teilyalus­tenkin katol­la on kai läh­es poikkeuk­set­ta koptereille merkat­tu tasanne. Vak­i­tu­inen toim­inta vaatii melualueet.

  25. Hyvä Osmo, kom­ment­ti blo­gi-kir­joituk­seesi liit­tyen Her­ne­saaren osayleiskaavaehdotukseen:

    Kaupung­in­hal­li­tus on palaut­tanut 2013 lukui­sista painav­ista syistä Her­ne­saaren osayleiskaa­van takaisin valmis­teltavak­si saate­sanoil­la, jos­sa ohjeis­te­taan jatko­su­un­nit­telun tapah­tu­vak­si pääsään­töis­es­ti ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren puitteissa.

    Uudessa, juuri julka­istus­sa ehdo­tuk­ses­sa mereen työn­tyvä osa on kooltaan niin val­ta­va, ettei voi­da enää puhua uuden suun­nit­telun tapah­tuneen ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren puit­teis­sa. Osayleiskaa­van suun­nit­telu kat­taa kol­menkymme­nenkah­den hehtaarin alueen, jos­ta mer­itäyt­tö­jen, lai­turi­rak­en­tei­den ja allon­va­imen­nuspont­toonien rajaa­ma alue, pelkkä vene­sa­ta­ma-allas on 11 hehtaaria ja täyt­tö­maalle tehtävä NJK:n/purjehduskeskuksen alue 4 hehtaaria. ( ehdo­tuk­sen liite7)

    Vaikut­taa siis siltä, että uudessa osayleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa on ymmär­ret­ty sana­muo­to “ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren puit­teis­sa” niin, että ole­mas­sa ole­va Her­ne­saari on se alue, joka kat­taa edel­lisen ehdo­tuk­sen meren päälle piir­re­tyn helikopteriken­tän alueen vain ken­tän ja sen varoalueen ver­ran pienem­pänä. Kansa ymmärtää tämän ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren kuitenkin niin, että jos Pih­la­jasaares­ta läh­tee uimal­la pohjoiseen, alkaa ole­mas­saol­e­va Her­ne­saari siitä mis­sä uimi­nen lop­puu. Kysynkin nyt, onko osayleiskaava­su­un­nit­telu mielestäsi toteu­tunut 2013 “takaisin valmis­telu­un”- päätök­sen poli­itisen ohjauk­sen mukaises­ti? ( Jos tämä osayleiskaa­va vahvis­te­taan, Pih­la­jasaa­reen voi tosi­aan koh­ta men­nä uimalla!)

    Kah­den juuri aloit­ta­neen seit­sen­vuo­ti­aan jol­la­pur­je­hti­jan isänä ihmette­len sitä, että tämä uusi osayleiskaavae­hdo­tus ohjaa edelleen (mer­itäyt­tö­jen ja vene­sa­ta­ma­rak­en­tei­den takia) koko sivi­ili- ja ammat­tili­iken­teen tuon todel­la vilkkaan ja päivit­täisessä kil­papur­je­hti­joiden (7‑vuotiaista olympia­pur­je­hti­joi­hin) har­joit­telukäytössä ole­van har­joi­tus- ja rata-alueen päälle. Osayleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa on esitet­ty kohtu­ullisem­pia vai­h­toe­hto­ja, jois­sa vilkas vesili­ikenne voi kulkea Carusellil­ta Her­ne­saaren kär­keen joko suo­raan, tai rantaa pitkin — kulke­mat­ta vilkkaan har­joi­tus- ja rata-alueen päälle. Ehdo­tuk­sen liit­teestä 3 voi kukin itse kat­soa kuin­ka veneily-yhtey­den tarve siir­tyy mer­itäyt­tö­jen ansios­ta arvi­ol­ta kolme­sa­taa metriä nykyis­es­tä itään suo­raan rata- ja har­joi­tusalueen päälle. Samoin vilkas runk­oväylä kape­nee huo­mat­tavasti sen vilkkaim­mas­sa kohdas­sa Pih­la­jasaaren pohjois­puolel­la. Tämä tulee kuvis­sa hyvin esille, vaik­ka liit­teessä ei ole piir­ret­ty ollenkaan parhail­laan ruopat­tavaa Pih­la­jasaaren itäpuolelle avat­tavaa Tallinnan laivo­jen ja ris­teil­i­jöi­den vai­h­toe­htoista, Pih­la­jasaaren itäpuolelta kiertävää väylää.
    Jokaises­ta liit­teestä puut­tu­va uusi laivaväylä, joka edelleen merkit­tävästi huonon­taa Pih­la­jasaaren ja Her­ne­saaren välisen aukon veneilyturvallisuustilannetta 

    SPV:n puheen­jo­hta­ja (omis­sa nimis­sään) ja NJK pur­siseu­rana halu­a­vat tuor­eis­sa asi­aa kom­men­toivis­sa keskusteluis­sa eri foo­rumeil­la rata-alueen merkat­tavak­si kart­toi­hin niin, että kil­pailu­toimin­nan jatku­mi­nen alueel­la mah­dol­lis­tuu. Vedoten tukeen jota he keskusteluis­sa ovat Olympiakomiteal­ta saa­neet. Samal­la he esit­tävät tuken­sa tälle mer­itäyt­tö­jen osalta ylim­i­toite­tulle suun­nitel­malle, joka vaaran­taa kyseisen rata-alueen ohjaa­mal­la sivi­ili- ja ammat­tili­iken­teen sen päälle nimeno­mais­es­ti har­joit­telun ja kil­pailemisen ko. Rata-alueel­la vaarantaen.…

    On todel­la hienoa, että rak­en­tamisen alle jäävän NJK:n Koivusaaren tukiko­hdan tilalle syn­tyy uusi tukiko­h­ta Her­ne­saa­reen. Kaik­ki alueen seu­rat toiv­ot­to­vat NJK:n lämpimästi ter­ve­tulleek­si Her­ne­saa­reen. Tämä on lajillemme ja kil­papur­je­hduk­selle ehdot­toman hyväk­si. Näemme jo nyt isom­mat start­taa­jamäärät eri luokkien keskivi­ikkok­isoi­hin sekä yhä tiivi­im­män yhteistyön seu­ro­jen välil­lä kiso­jen järjestämisessä.

    Osayleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa jää kuitenkin epä­selväk­si se, mitä tarkoite­taan samalle alueelle kaavoite­tul­la pur­je­hduskeskuk­sel­la. Se ei voi olla yhtä kuin NJK, joka ei tarvitse 770 uut­ta vene­paikkaa Koivusaa­res­sa menet­tämän­sä noin 200 vene­paikan lisäksi.
    Eikä SPV, joka ei ole pur­siseu­ra. Eikä se voi olla myöskään Olympiakomitea jol­la myöskään ei ole viit­täsa­taa matka­pur­jevenet­tä sijoitet­tavak­si Her­ne­saaren kär­keen NJK:n uuden koti­sa­ta­man naa­puri­in. Sun­ny Car Cen­terkin taitaa olla pois kuvioista. Mikä on siis se taho, joka pyörit­tää, hallinnoi ja rahoit­taa osayleiskaavae­hdo­tuk­seen rata- ja har­joi­tusalueen päälle suun­nitel­tua purjehduskeskusta? 

    Juuri julka­istun osayleiskaavae­hdo­tuk­sen liit­teis­sä on myös vai­h­toe­htoisia toteu­tuk­sia retkive­ne­sa­ta­malle. Nämä vai­h­toe­htoiset suun­nitel­mat vaaran­ta­vat vähem­män rata- ja har­joi­tusalueen tur­val­lisu­ut­ta sekä helpot­ta­vat vilkkaan väylän sivi­ili- ja ammattiliikennettä.
    Luulisi, että kaikkien asi­aan liit­tyvien taho­jen olisi help­po liput­taa osayleiskaa­van selostu­osan sivun 79 maltilisem­pi­en vai­h­toe­hto­jen puoles­ta, esim. pienel­lä muokkauk­selle ve1:een
    tur­val­lisu­us­näköko­h­dat tuli­si­vat ote­tuk­si parem­min huomioon, runk­oväylän ahtain koh­ta ei kapene aivan yhtä paljon, rata- ja har­joi­tusalue säästyy, NJK saa tukiko­htansa ja vielä kasvu­varaa nykyiseen vene­paikkamäärään. Lisäk­si veron­mak­sajien rahaa säästyy.

    Kokon­aan osayleiskaavae­hdo­tuk­sen ulkop­uolel­la on samanaikaises­ti las­ket­tu vesir­ak­en­tamisen ammat­ti­lais­ten toimes­ta aivan eri suu­ru­us­lu­okan luku­ja per vene­paik­ka kuin tässä osayleiskaavae­hdo­tuk­sen arviois­sa: valmi­iseen infraan, ole­mas­saole­vi­in palvelui­hin tukeu­tu­vas­sa ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaas­sa Merisa­ta­man ympäristössä, niinikään kaupun­gin omis­ta­mal­la maa-alueel­la, voidaan toteut­taa retkivene­paikko­ja mur­to-osal­la Her­ne­saaren kär­jen vene­paikkahin­nas­ta, johtuen sekä edel­lä­maini­tu­ista, mut­ta eri­tyis­es­ti myös halvem­mista mer­itäytöistä vain kol­men metrin syvyy­teen ja vielä väylien ulkopuolella.

    Jos ei ollut taloudel­lista järkeä helikopteriken­tässä, niin löy­tyykö sitä sit­ten 10–17 metrin mer­itäyt­tösyvyy­teen ja kaivui­hin perus­tu­vas­ta 11 hehtaarin pien­ve­ne­sa­ta­mas­ta, jos­sa yhden vene­paikan hin­naksi tulee yli 90 tuhat­ta euroa? ( vs. 6t€/venepaikka Merisatamassa…)

    Juho Lem­minkäi­nen:

    Juho Lem­minkäi­nen:

    1. Tuo kaupung­in­hal­li­tuk­sen palau­tus­esi­tys ei ole sel­l­ainen sito­va päätös, jos­ta ei voisi poike­ta samas­sa järjestyk­sessä kuin se on tehty. Tämä ei ole kannnan­ot­to itse asi­aan vaan siihen, ettei tässä ole mitään juridista ongel­maa. Min­ua epäi­lyt­tää tuos­sa isos­sa pur­je­hduskeskuk­ses­sa lähinä se, miten se rahoitet­taisi­in. Meil­lä on sitä­va investoin­tikat­to. En oikein usko, että val­tu­us­to jät­tää koulu­jen remont­te­ja tekemät­tä, jot­ta saataisi­in­pur­je­hduskeskus ja hyvin kalli­ita lai­turi­paikko­ja isoille veneille.

  26. Ei ole kyse mil­lään tavoin pur­siseu­ro­jen keskinäi­sistä riidoista,
    vaik­ka niitäkin saat­taa jos­sain saat­taa olla. Kyse on siitä, onko osayleiskaa­van suun­nit­telu eden­nyt niis­sä reunae­hdois­sa jot­ka sille asetet­ti­in kun osayleiskaavae­hdo­tus palautet­ti­in suun­nit­telu­un 2013. Suun­nit­telun tuli jatkua “pääsään­töis­es­ti ole­mas­sa ole­van Her­ne­saaren puit­teis­sa” Lain­aus osayleiskaavaehdotuksesta.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Pur­je­hdusseu­ro­jen keskinäik­set riidat eivät kuu­lu yleiskaaval­la ratkaistavi­in asioihin.

    Mut­ta puoluei­den väliset riidat ilmeis­es­ti ratkaistaan? Mik­si Her­ne­saar­ta ei kehitetä päätök­sen mukaises­ti ole­mas­sa ole­van maa-alueen puit­teis­sa? Yksikään pur­siseu­ra ei hyödy mereen kaadet­tavista miljoonista.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Et tietenkään kan­na­ta minkään loisluokan … 

    Tuos­ta olen vähän eri mieltä. Minus­ta kaupunki­maiseen yhdyskun­tarak­en­teeseen kuu­luu raiti­otie ja kaiketi siel­lä laidoil­la jokin bus­sil­in­jakin. Busse­ja ei saa­da koskaan kan­nat­taviksi, eikä helsinkiläisel­lä osaamisel­la näem­mä spåraakaan. 🙂 Silti noi­ta loisia pitää jos­sakin määrin ymmärtää, toki ei nykyisen kaltaista tolku­ton­ta rahan kylvämistä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    …Nämä Itä­pasil­a­maiset suun­nitel­mat kak­sik­er­roksis­es­ta liiken­ner­atkais­us­ta eivät tai­da olla kovin suures­sa suosiossa. 

    Kaik­ki Itä-Pasi­las­sa asu­vat tut­tuni pitävät jär­jestelystä! Itse olen asunut Tapi­o­las­sa ja siel­lä jär­jeste­ly toimii mielestäni oikein hyvin sekä Itä- että Län­si­tu­ulen kujal­la. Ongel­ma muo­dos­tuu, kun ulkop­uolisen on vaikea hah­mot­taa kat­ua ja sen pääl­lä ole­vaa kantta.

  29. Osmo Soin­in­vaara:

    Meil­lä on sitä­va investoin­tikat­to. En oikein usko, että val­tu­us­to jät­tää koulu­jen remont­te­ja tekemät­tä, jot­ta saataisi­in­pur­je­hduskeskus ja hyvin kalli­ita lai­turi­paikko­ja isoille veneille.

    Mik­si jätetään tarpeel­lisia uusia koulu­ja rak­en­ta­mat­ta, vaik­ka uusia asuin­raken­nuk­sia raken­netaan koko ajan lisää, kuten esimerkik­si Laut­tasaa­res­sa (Heikkilän­tien suunnalla)?

    Alueen lap­silu­vun kasvua nos­taa myös asukas­sukupolvien nor­maali kier­tokulku. Tule­vien koul­u­lais­määrien arvioin­ti ennakkoon ei ole käsit­tääk­seni mitään vaikeaa, korkeam­paa matem­ati­ikkaa vaa­ti­vaa rakettitiedettä. 

    Kyseessä taitaakin olla lähin­nä kaupun­gin (“mata­laot­sais­ten”?) päät­täjien poli­it­tisen tah­toti­lan puute toimia ottaen huomioon alueen (tässä tapauk­ses­sa Laut­tasaaren) asukkaiden todel­liset tarpeet. 

    Ensin viedään saarelta yksi sen asukkaiden iden­ti­teetin näkyvä, sym­bo­l­i­nen tun­nus (,eli vesi­torni). Samaan aikaan tehdään pakon edessä vain vähin mah­dolli­nen alueen las­ten koulu­tuk­sen hyväk­si. Venäjän vähem­mistökansalaisuuk­sien kohtelus­tako tässä kaupun­ki on ottanut mallia?

    Ote­taanko Heden­grenin talo (raken­nustyö­maid­en välis­sä!), siitä lisäk­er­roksia vuokrat­en, koh­ta kokon­aan koul­u­lais­ten käyt­töön? Kuin­ka mon­en sukupol­ven tulee vielä jatkos­sakin käyt­tää niitä samo­ja, “tilapäiseen” koulukäyt­töön aikoinaan tuo­tu­ja parakkeja? 

    Heden­grenin toimis­to­taloa koske­va vuokra­sopimus on tehty tiet­tävästi vuo­teen 2024 asti. Mitä muu­ta tapah­tuu siihen men­nessä ja sen jäl­keen? Tietäisikö Osmo?

    1. Koulukysymys Laut­tasaa­res­sa on ratkaistu pysyvil­lä jär­jeste­ly­il­la vuo­teen 2024 men­nessä. En ole seu­ran­nut asi­aa yksi­tyisko­htais­es­ti muu­ta kuin tiedn, että on hoidet­tu. Sitä, miten täl­lainen viivästys pääsi syn­tymään, en ymmär­rä. Lap­siper­hei­den käyt­täy­tymi­nen on muut­tunut niin, että Helsinki­in tulee eri­tyis­es­ti kan­takaupunki­in palöjon ennustet­tua enem­män lap­sia, mut­ta vaikut­taako tämä todel­la myös Lauttasaaressa?

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Koulukysymys Laut­tasaa­res­sa on ratkaistu pysyvil­lä jär­jeste­ly­il­la vuo­teen 2024 men­nessä. En ole seu­ran­nut asi­aa yksi­tyisko­htais­es­ti muu­ta kuin tiedn, että on hoidet­tu. Sitä, miten täl­lainen viivästys pääsi syn­tymään, en ymmär­rä. Lap­siper­hei­den käyt­täy­tymi­nen on muut­tunut niin, että Helsinki­in tulee eri­tyis­es­ti kan­takaupunki­in palöjon ennustet­tua enem­män lap­sia, mut­ta vaikut­taako tämä todel­la myös Lauttasaaressa?

    Kyse ei liene pelkästään omas­ta taloy­htiöstämme, vaan kyl­lä kyseessä voi olla isom­pi ilmiö. Odot­tavia äite­jä näki tääl­lä jo kesäl­lä ja syksyl­lä mielestäni use­am­min kuin ennen, samoin rat­tai­ta pitkin syksyä ja alku­talvea bus­seis­sa. Kat­tavim­mat ja tarkim­mat tiedot taitaa saa­da kunkin alueen äitiysneuvolasta.

    Sinän­sä lap­silu­vun vai­htelu ete­nee jonki­lai­sis­sa kant­ti­aal­to-syk­leis­sä. Jos jos­sain asuu esim. yksinäi­nen les­ki, tai pariskun­ta, jon­ka lapset ovat lentäneet pesästä, voi men­nä vaik­ka 20–50 vuot­ta ennen kuin asun­to tyh­je­nee. Sen jäl­keen asun­toon voi muut­taa pariskun­ta, joka saa esim. 1–4 las­ta nopeaan tahti­in. Naa­purin dinkku­pariskun­nat saat­ta­vat sil­loin myös tuol­loin innos­tua asi­as­ta … , ja osa heistä voi saa­da myös kaksoset.

    Lisäk­si tulee ottaa huomioon lisärak­en­t­a­mi­nen, mitä tääl­lä on ollut jo aika paljon. Muut­tovoit­toa saati­in aiem­min muis­takin kaupunginosista.

    Vaik­ka lap­siluku­ja tasoit­ta­nee luon­tainen vai­htelu eri talo­jen välil­lä, en sinän­sä yhtään ihmettele, vaik­ka kokon­ais­vai­htelu olisi lap­silu­vun osalta voisi olla hyvinkin suur­ta. Laut­tasaarel­la on ollut tois­taisek­si aika hyvä maine, vaik­ka kaupun­gin johto, yleiskaavoit­ta­ja ja kaavoit­ta­ja pyrkivät jälleen, jostain kum­man syys­tä tekemään nähtävästi kaikken­sa asianti­lan heiken­tämisek­si. (Mor­ton Grodzins ei liene heille vielä riit­tävän tut­tu nimi.)

    Nuku­taanko kaupung­in­talol­la ehkä jonkin­laista “Ruususen unta” lap­si- ja koul­u­lais­määrän kasvun suh­teen, vaik­ka tiedos­sa on, että edel­lis­es­tä seu­raa jälkim­mäi­nen. Ulkona liikkues­sa ja bus­seis­sa kan­nat­taa kat­sel­la muu­takin kuin omaa älypuhelinta.

  31. Mitä ihmettä? Oli­pa hyvä, että huo­masin asian edes nyt.

    Mikä onkaan Her­ne­saaren osayleiskaa­van (19.1.2016) liite numero 31? Se on vähän taval­lis­es­ta poikkea­va “raport­ti”, jon­ka aiheena on Her­ne­saaren ‘aluei­den­ti­teet­ti’. Siinä ker­ro­taan työryh­mistä, jot­ka sai­vat tehtäväk­seen kehit­tää ja rak­en­taa Her­ne­saarelle omaa “aluei­den­ti­teet­tiä” sekä toki myös tuon työn tuloksista. 

    Herää kysymys, mik­si täl­lainen “alueidentiteetti”-raportti on laa­dit­tu? Eikö jokaiselle ihmiselle ja alueelle muo­dos­tu jo ihan itses­tään oma iden­ti­teet­ti? Jos joku joutuu kovin suurten muu­tosten myller­ryk­seen, onko sil­loin vaarana ehkä iden­ti­teet­tikri­isi? Her­ne­saaren osalta olisin tuol­laista raport­tia kuvitel­lut vähiten tarvittavan.

    En ihan voi tätä touhua muu­toin ymmärtää, kuin jonkin­laise­na yri­tyk­senä ehkäistä tai peit­el­lä jotakin. (Keinotekoisu­ut­tako?) Tai sit­ten kyseessä on vain jonkin viestin­tä­toimis­ton hyvän lob­baustyön tarpee­ton tulos.

    Taju­si­vatko­han työryh­mien jäsenetkään minkälaisen “pelin” “peli­nap­pu­loik­si” hei­dät oikeas­t­aan oli houkutel­tu? En syytä heitä siitä, sil­lä olisin itsekin saat­tanut hei­dän asemes­saan tuol­laiseen toimeen ehkä hel­postikin harhau­tua, vieläpä hyvässä ja vil­pit­tömässä uskos­sa, kuin via­ton lapsi.

    Asian tekee mie­lenki­in­toisek­si mm. se, että samaan aikaan, kun kaupun­ki pyrkii kehit­tämään ja rak­en­ta­maan Her­ne­saarelle omaa uut­ta aluei­den­ti­teet­tiä, eli käsit­tääk­seni ehkäisemään iden­ti­teet­tikri­isin siel­lä, se pyrkii riisumaan ja hävit­tämään jo reilusti yli 20 000 asukkaan Laut­tasaarelta ja siihen kuu­lu­val­ta Koivusaarelta niiden jo pitkän ajan kulues­sa, vuosikym­me­nien saatossa muo­dos­tuneen vehreän aluei­den­ti­teetin, johon jo yllä aiem­min ja joskus ehkä ennenkin olen viitannut. 

    Tämä kaupun­gin toim­intata­van luonne ei ole mielestäni OK. Tämä ei ole myöskään aivan mitätön ja vähäpätöi­nen asia. Iden­ti­teetin muut­ta­mi­nen väk­isin, yhden kri­isin aiheut­ta­mi­nen siel­lä, ja toisen tääl­lä, vieläpä asianomais­ten vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta, vaikut­taa melkoisen kyseenalaiselta toim­intataval­ta, val­tapeliltä, jon­ka moti­ivi on kaikkea muu­ta kuin ylevä, ja kaupunkisu­un­nit­telulle sopi­va. Mik­si kaupungis­sa ei sovel­leta lähidemokra­ti­aa, anta­mal­la ihmis­ten päät­tää itse asioistaan?

    Muis­taako joku vielä “mur­jaanien” kuninkaan sano­ja: “Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styrän­ki.” Ne eivät ihan hel­posti kaik­il­ta unohdu.

    Talvi osaa olla upea. Lauan­tai-lltapäivänä Koivusaaren maise­mis­sa se oli suo­ras­taan häikäi­sevän upea, vaik­ka aurinko ei taivaankan­nel­la kovin korkeal­la ollut edes ehtinyt käymään. 

    Odotan myös kevät­tä. Lin­nut laulavat sil­loin taas omil­la revi­ireil­lään. Niil­lä on toivoak­seni sil­loin vielä iden­ti­teet­ti tal­lel­la, jot­ta jak­sa­vat revi­ir­iään tarpeen vaaties­sa puolustaa. 

    Espoon Karhusaar­en­tien itäpuolen met­sikköön ensi keväänä palaav­ista lin­nuista en tosin viime viikon lop­pupuolen hakkuiden jäl­keen enää tiedä. Työn jäl­ki on hakku­ualueen reunal­ta nähtynä siel­lä melkoisen tyr­mistyt­tävä koke­mus, kun koko met­sikkö on kadonnut.

    PS. Her­ne­saaren osayleiskaa­van liiteaineis­ton vuorovaiku­tus­ra­port­ti, nähdäk­seni kak­sio­sainen, on yhteen­sä 125 sivua pitkä, vaik­ka aluk­si ere­hdyin luule­maan sitä vain 5 sivua pitkäk­si. Vas­taavasti Laut­tasaa­reen kuu­lu­van Koivusaaren osayleiskaavaa koske­neen tuor­eim­man vuorovaiku­tus­ra­portin pitu­us oli 225 sivua. Mon­et tahot (ja henkilöt) otti­vat kan­taa, mut­ta miten kan­nan­otot otettiin/otetaan lop­ul­ta huomioon?

  32. Onko tuon Meilah­den aluet­ta koske­vaan esi­tyk­seen pyrit­ty kätkemään Seurasaaren sil­lan man­tereen puoleisen, pienen pysäköin­tialueen elim­i­noin­ti? Mik­sei asi­aa ei tuo­da esi­tyk­sessä esi­in selvemmin? 

    Osa Seurasaaren kävi­jöistä ei tule paikalle bus­sil­la tai fil­lar­il­la. Mik­si tietyn kävi­järyh­män, joka käy paikalla hil­jaisi­na aikoina, ei mas­sa­t­a­pah­tu­mis­sa, mah­dol­lisuuk­sia saavut­taa Seurasaari, pyritään täl­lä esi­tyk­sel­lä aika olen­nais­es­ti heikentämään?

    Eikö kaupun­ki ymmär­rä, että kaik­ki eivät kul­je fil­lareil­la, joille ainakin hil­jaisi­na aikoina on tuol­ta alueelta aina löy­tynyt tilaa?

  33. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Ei kai suo­jelukaa­va ole vahin­gos­sa laa­jen­tunut betoni­bru­tal­is­tiseen konttorihirvitykseen?

    Nämä tietokoneren­der­it eivät ole mitään tarkko­ja raken­nus­su­un­nitelmia, eikä sem­moisia yleiskaavavai­heessa mis­sään tai­da ollakaan. Tuol­la raken­nuk­sel­la kaiketi on omis­ta­ja, ja jos omis­ta­ja ei ole ryhtymässä taloaan purka­maan eikä se ole ris­tiri­idas­sa uuden kaa­van kanssa, niin mik­sipä kaupun­ki pois­taisi sen kuvas­ta? Tosin luulen, että tuon aikakau­den toimis­to­talolle tulee nouta­ja ennem­min tai myöhem­min. Vas­taavia ollaan juuri puret­tu tai purka­mas­sa mm. Pasi­las­sa, Vallilas­sa ja Kallios­sa, kun toimis­toista on yli­tar­jon­taa ja noi­ta van­ho­ja on vaikea muut­taa nyky­vaa­timusten mukaisik­si toimis­toik­si tai asunnoiksi.

  34. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Onko tuon Meilah­den aluet­ta koske­vaan esi­tyk­seen pyrit­ty kätkemään Seurasaaren sil­lan man­tereen puoleisen, pienen pysäköin­tialueen elim­i­noin­ti? Mik­sei asi­aa ei tuo­da esi­tyk­sessä esi­in selvemmin? 

    Seurasaaren pysäköin­tialue on suuri asfalt­tikent­tä, joka muo­dostaa tym­peän portin saa­reen kul­jet­taes­sa. Saa­reen on eri­no­maiset joukkoli­iken­ney­htey­det ja vain pieni osa kävi­jöistä saa­puu autol­la. Oman auton käytölle saa­reen kul­jet­taes­sa ei ole mui­ta perustelui­ta kuin mukavu­u­den­halu. Myös sen vuok­si, että alueel­la ei ole eril­lisiä pyöräteitä, tulisi tavoit­teena olla autoli­iken­teen minimointi.

  35. Koti-isä: Seurasaaren pysäköin­tialue on suuri asfalt­tikent­tä, joka muo­dostaa tym­peän portin saa­reen kuljettaessa. 

    Saa­reen on eri­no­maiset joukkoli­iken­ney­htey­det ja vain pieni osa kävi­jöistä saa­puu autolla. 

    Oman auton käytölle saa­reen kul­jet­taes­sa ei ole mui­ta perustelui­ta kuin mukavuudenhalu. 

    Myös sen vuok­si, että alueel­la ei ole eril­lisiä pyöräteitä, tulisi tavoit­teena olla autoli­iken­teen minimointi.

    “suuri …” ja “…tym­peä…”? Hah!
    Et ole tain­nut tuol­la käy­däkään. Eihän siinä ole autopaikko­ja kuin enää muu­ta­ma har­va. Aiem­min niitä oli muis­taak­seni aika paljonkin enemmän.

    “… eri­no­maiset …”
    Mit­taatko mat­ka-aikaa ken­ties Takahik­iän “kerran-päivässä”-postibussiaikataulut mielessäsi?

    “… vain pieni osa …”
    Niin­pä! Juuri sen vuok­si ne har­vat, vielä jäl­jel­lä ole­vat paikat olisi syytä säilyttää.

    Jos noin tun­nin pituisen mat­ka-ajan (sinne) saa tip­pumaan noin kuudes­osaan siitä, mitä HSL:n reit­ti­laskuri nopeim­mak­si yhtey­dek­si ker­too, on ajan­säästö (50 min­u­ut­tia) help­po käyt­tää mui­hin, yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödyl­lisi­in tms. tarkoituk­si­in, esim. palanei­den kat­to­lamp­pu­jen vai­h­toi­hin yms. vähän raitista ulkoil­maa saa­neen ja saaren oravia syöt­täessä ilah­tu­maan päässeen yksinäisen van­huk­sen kotona. 

    Et siis soisi hänelle tuo­ta pien­tä iloa, ker­ran tai kak­si vuodessa, kun mieli on häl­lä vieläkin synkkä bus­sil­in­jan 24 hölmöstä muu­tok­ses­ta nykyiselle lin­jalleen, kiertämään aiem­man lähipysäkin kaukaa.

    PS. Kaupun­ki on mon­imutkainen sys­tee­mi, jos­sa ei aina Osmokaan voi arva­ta, mitä kaikkea yksi, jonkun mielestä hyvä, toisen mielestä huono, pienikin muu­tos voi saa­da aikaan. 

    Peri­aat­teet, joil­la syn­tyy C. Mont­gomeryn kuvaile­ma “Hap­py City” yhtääl­lä, eivät ehkä (jonkun yllä­tyk­sek­si) saakaan aina samaa aikaan toisaalla.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Se ruma pysäköi­tialue siir­retään vähän kauem­mas Seurasaaren sisään­tu­lo­port­tia rumentamasta. 

    Mihinkäs ne pyörä­tuo­lia käyt­tävät saa­res­sa kävi­jät jät­tävät auton­sa? Vai eikö niil­lä ole niin väliä?

    1. Mihinkäs ne pyörä­tuo­lia käyt­tävät saa­res­sa kävi­jät jät­tävät auton­sa? Vai eikö niil­lä ole niin väliä?

      Her­ra isä. Autoil­e­vat laiskimukaset menevät kuvit­teel­lisen puyöl­rä­tuo­lia tarvit­se­van ja itse aja­van selän taakse. Voi siihen tietysti yhden inva­paikan lait­taa. Hweti kun ensin olemme saa­neet läpi esi­tyk­sen, että inva­paikalle luvat­ta pysäköimis­es­tä tulee kym­menkertyainen pysäköin­ti­sakko. Nyt inva­paikko­jen lait­ta­mi­nen on vähän turhaut­tavaa, kos­ka osa autoil­i­joista ei kun­nioi­ta merkkiä lainkaan. Todet­takoon, että sik­l­lä pyörä­tu­lo­lil­la on joka tapauk­ses­sa päästävä siitä eteen­päin. En ymmär­rä miten se on mah­dol­lista, mut­ta se 300 metrin mat­ka Heikin­niemen­tieltä on mahdotonta.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke,
    Se pysäkäin­tialue siir­ret­ti­in pari kolme­sa­taa metriä kauemmaksi.

    Minne?

    Viit­taatko men­neisi­in, vai esil­lä ole­vaan suun­nitel­maan? Niitä kah­ta ei pidä sekoit­taa. En näe kaavakar­tal­la tuol­la etäisyy­deää yhtään uut­ta tai edes aiem­mas­ta laa­jen­net­tua parkkialuetta.

    Pari kolme­sa­taa metriä voi Seurasaar­en­tien viertä pitkin olla (Heik­in­mäen­tien alkupis­teestä, mis­sä on joskus aiem­minkin pysäköi­tyjä auto­ja nähty) rol­laat­to­ria tai talu­tusa­pua tarvit­se­valle hyväl­läkin kelil­lä pitkä mat­ka. Näin varsinkin, jos edestä ja takaa höökivät ne Helsingis­säkin kuu­luisik­si tulleet “kiilu­vasilmäiset” sukka­puku-fil­lar­is­tit, jot­ka vain odot­ta­vat tilaisu­ut­ta päästäk­seen merkkaa­maan pyörän runk­oon uuden kaadetun/telotun tai muuten säikäyte­tyn mum­mon tai vaarin ruksin. Ja aina­han vielä bus­sikin saat­taa siinä jonkun nuorem­mankin ylle lätäköstä kurat heittää. 

    Reit­ti Johan­nes­bergin­tien ja Meilah­den­tien kul­mauk­ses­ta on jyrkkine ylämäki­neen ja useine mutki­neen mon­elle pitkä ja han­kala sekin. … vaik­ka olisi sit­ten aika varhainen sunnuntai-aamu.

    Ymmär­rätkö Osmo lainkaan van­hem­man väestönosan haastei­ta? Hei­dän, joista ei enää ole kaik­ista aja­maan polkupyöräl­lä esim. jo hie­man hidas­tunei­den reflek­sien tai tas­apain­oaistin ajoit­tais­ten ongelmien myötä. Mieti hie­man, mis­sä ajas­sa tämä, nyt jo ehkä päälle yhdek­sänkymp­pinen väki jak­saa kulkea sen kolme­sa­taa metriä? Moniko toteaa jo sen sil­lan ensim­mäisen kate­tun osan kohdal­la, ettei enää jak­sakaan eteenpäin?

    1. Joutu­uhan sitä kävelemään joka tapauk­ses­sa sil­lan yliu Seurasaa­reen. Ja yksinkö tämä rol­lat­tori­mum­mo tätä autoa ajoi? Lisäk­si myös jalka­käytävät kunnostetaan.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Ja yksinkö tämä rol­lat­tori­mum­mo tätä autoa ajoi?

    Kaikil­la on auto, ja kaupun­ki pitää suun­nitel­la sil­lä olet­ta­muk­sel­la, että kaik­ki (ituhip­pipyöräil­i­jöitä luku­unot­ta­mat­ta) liikku­vat oma­l­la autol­la, ja naut­ti­vat siitä. Huonokun­tois­t­en, puolisokei­den ja ‑kuuro­jen van­hus­ten paik­ka liiken­teessä on ratin takana.
    Ja tak­se­ja ei ole keksitty.

  39. Usko­ma­ton väit­te­ly Seurasaaren sil­lan kupeessa olev­as­ta parkkipaikas­ta. Olisi hyvä tietää, mik­si autol­la saa­pu­va ei voi kävel­lä 300m autol­ta sil­lalle, jos saa­res­sa on kuitenkin tarkoi­tus kävel­lä use­ampi kilo­metri. Vai kokeeko autoil­i­ja tien vier­essä käve­lyn epämiellyttäväksi.

    Saa­reen on täl­läkin het­kel­lä huoltoa­jo sal­lit­tu ja sil­loin täl­löin esimerkik­si siel­lä ole­vaan rav­in­to­laan tuo­daankin tak­sil­la oikeasti liikuntarajoitteisia.

    Kuten aiem­min totesin, ter­veelle ihmiselle oman auton käytölle saa­reen kul­jet­taes­sa ei ole mui­ta perustelui­ta kuin kuvit­teelli­nen mukavu­u­den­halu. Nykyisen parkkipaikan siir­to lisää merkit­tävästi ympäristön viihtyisyyttä.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Her­ra isä. Autoil­e­vat laiskimukaset menevät kuvit­teel­lisen puyöl­rä­tuo­lia tarvit­se­van ja itse aja­van selän taakse. Voi siihen tietysti yhden inva­paikan lait­taa. Hweti kun ensin olemme saa­neet läpi esi­tyk­sen, että inva­paikalle luvat­ta pysäköimis­es­tä tulee kym­menkertyainen pysäköin­ti­sakko. Nyt inva­paikko­jen lait­ta­mi­nen on vähän turhaut­tavaa, kos­ka osa autoil­i­joista ei kun­nioi­ta merkkiä lainkaan. Todet­takoon, että sik­l­lä pyörä­tu­lo­lil­la on joka tapauk­ses­sa päästävä siitä eteen­päin. En ymmär­rä miten se on mah­dol­lista, mut­ta se 300 metrin mat­ka Heikin­niemen­tieltä on mahdotonta.

    Nyt alat Osmo liikkua heikoil­la jäil­lä. Kehotan varovaisuuteen!

    Oletko kokeil­lut tait­taa sitä (tai sitä toista) 300 metrin matkaa pyörä­tuo­lil­la 75 ta 85 vuo­den ikäisenä?

    Lieven­tävänä asian­haarana “viimeisel­lä tuomi­ol­la” puolestasi voita­neen ehkä tässä asi­as­sa ottaa huomioon fil­lar­isi vai­htei­den mah­dol­lis­es­ti ylisu­uri (21?) määrä, jol­loin et ehkä ylämäk­iä enää edes huo­maa. Linkolan Pent­ti, met­sien ystävä, voisi tuuma­ta jotakin nase­vaa ehkä jo nyt tuom­moi­ses­takin elämää helpot­tavas­ta mukavuudenhalusta.

    Johan­nes­bergin­tien suun­nas­ta on mäki vieläkin jyrkem­pi. Kumpikin sil­ta on sen sijaan havain­to­jeni mukaan vaaka­suo­ras­sa. Pitäisikö jokainen van­ha ihmi­nen kuska­ta sil­taa pitkin tak­sil­la suo­raan saa­reen? Tuo­ta voinee kan­nat­taa korkein­taan Taksiliitto.

    Inva­li­di on erään määritelmän mukaan henkilö, jol­la on sairau­den tai vam­man takia alen­tunut työkyky. Van­hu­us ei ole tietääk­seni sairaus tai vam­ma, mut­ta ihmisen kyky kävel­lä voi ter­veenäkin heiken­tyä van­hu­u­den myötä vähitellen, jol­loin jos­sain vai­heessa sen 300 metriä jak­saa vielä tasaisel­la aika hyvin, vaan ei enää ylämä­keen yhtä hyvin. Katu­jen yli­tyk­setkin on tietys­tä iästä läh­tien (tai kun­nos­ta riip­puen) tehtävä eri­tyisel­lä huolella.

    Eräs iäkäs suku­laiseni kaa­tui kaupungis­sa kom­pas­tut­tuaan ilmeis­es­ti jalka­käytävän (sil­lä paikalla) mata­lahkoon reunakiveen, kun väsyneen jal­ka ei enää iän myötä nous­sut tarpeek­si entiseen tapaan. Tun­netko ain­oas­taan fil­lar­il­la edelleenkin ajavia teräsvaareja?

    10-ker­taisia sakko­ja ajaes­sasi, älä uno­h­da muis­tut­taa kaikkia liiken­nesään­töjä rikko­vista fil­lar­is­teista, jot­ka lienevät hekin vain jonkin­lainen osajoukko. Osa toki rikkoo vain osaa sään­nöistä, sil­loin kuin se heille sopii. Jos joukko-oppi on sin­ulle tut­tua, tietänet, että joukon A osajoukko B ei voi olla joukkoa A mahtavampi. 

    Jalankulk­i­jat ovat Helsingis­sä kaikkein suurin joukko, joka kas­vaa vuosien myötä paljon, kun ihmis­ten elinikä yhä pite­nee. Miten senior­ei­den tai jalankulk­i­ja­joukon “mahti” tai edes hei­dän kohtelias huomioimi­nen mah­taa näkyä tätä nykyä Helsin­gin päätök­sen­teossa, joka tun­tuu välil­lä suo­ras­taan palvo­van vain kak­sipyöräistä epäjumalaa?

    1. Sakke. Ei siinä ole pysährtymiskiel­toa. Sen pylörä­tuo­lia käyt­tävän 85-vuo­ti­aan van­huk­sen saa jät­tää pois ja sil­lan kor­vas­sa. Yksin tämä tuskin sitä autoa ajaa. Jotain kävel­tykykyä Seurasaa­reen meni­jältä vaa­di­taan, kos­ka sinne sil­lä autol­la ei kuitenkaan pääse.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Her­ra isä. Autoil­e­vat laiskimukaset menevät kuvit­teel­lisen puyöl­rä­tuo­lia tarvit­se­van ja itse aja­van selän taakse. Voi siihen tietysti yhden inva­paikan lait­taa. Hweti kun ensin olemme saa­neet läpi esi­tyk­sen, että inva­paikalle luvat­ta pysäköimis­es­tä tulee kym­menkertyainen pysäköin­ti­sakko. Nyt inva­paikko­jen lait­ta­mi­nen on vähän turhaut­tavaa, kos­ka osa autoil­i­joista ei kun­nioi­ta merkkiä lainkaan. Todet­takoon, että sik­l­lä pyörä­tu­lo­lil­la on joka tapauk­ses­sa päästävä siitä eteen­päin. En ymmär­rä miten se on mah­dol­lista, mut­ta se 300 metrin mat­ka Heikin­niemen­tieltä on mahdotonta. 

    Lau­pias taivas. Mikähän asen­nemuu­tos tääl­lä Suomes­sa on tapah­tunut, kun näis­sä julk­isten alueiden
    ”kehitys”ratkaisuissa autoa aja­van pyörä­tuolinkäyt­täjän elämää jär­jestelmäl­lis­es­ti heiken­netään. Vuosia sit­ten tääl­läkin pääsin aja­maan sil­taa pitkin Seurasaa­reen, jos­ta jak­soin tutus­tua itse saa­reenkin sen muu­ta­ma sata metriä, mihin voimat riit­tivät. Nyt pysäköin­tipaik­ka halu­taan viedä yhä kauem­mak­si Heikin­niemen­tielle. 300 metriä sinne tai tänne, pun­nerra pun­nerra! Seurasaaren sil­lan päästä Heikin­niemen­tielle on pitkään ylämäkeä (sin­ulle tasainen, min­ulle ylämä­ki), johon ne saa­res­sa tarvit­ta­vat käsivoimat hupenevatkin. Tarvit­seeko joka matkalle olla avus­ta­ja työntämässä? 

    USAs­sa Geor­gian Stone Moun­tain ‑puis­tossa kun olin, niin paik­ka autolle järjestyi var­masti mah­dol­lisim­man lähelle. Samoin muual­la Euroopas­sa aja­tus on lähin­nä se, miten tuon pyörä­tuolinkäyt­täjän elämää helpotettaisi. 

    Tääl­lä aja­tus on, että ”kyl­lä sen nyt tuos­ta matkas­ta täy­tyy selvitä, muu­toin saat­taa vielä naut­tia mui­ta enem­män!” Aikuiset miehet yrit­tävät perustel­la asi­aa, jos­ta eivät näköjään tiedä hölkäsen pöläys­tä. Voin tul­la kesälämpimäl­lä näyt­tämään miten siitä matkas­ta pyörä­tuo­lil­la selviän ja mikä on mahdotonta.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä sinne inva­paik­ka järjestyy. Nyt puhutaan kokon­ais­es­ta parkkikentästä.

    Inva­paik­ka voi olla ihan hyvä ole­mas­sa. Ihmette­len vielä sitä, mis­sä tuol­la voisi saa­da esimerkik­si vähän huono­jalkaisen, ja/tai lievistä muis­ti­häir­iöistä kär­sivän van­huk­sen pysymään aloil­laan sen aikaa, että hänen saat­ta­jansa sen vapaan autopaikan autolleen (ei van­huk­sen autolle) var­masti löytää? Pitääkö ehkä hel­postikin omille teilleen katoa­va van­hus kytkeä sik­si aikaa kiin­ni pyöräparkkiin?

    Parkkiken­tästä? Eikös ne autot ole enää tänä päivänä tarkoi­tus pysäköidä siel­lä nyky­isin kau­ni­isti jalka­käytävän ja tien reunaan, kuten ainakin aiem­min? Paikko­ja oli aiem­min ehkä viitisen­toista, kaik­ki tien reunas­sa lev­eähkön aukion molem­min puolin. Näitä taval­lisia paikko­ja ovat käyt­täneet myös ihan taval­liset lap­siper­heet, niin taval­lisi­na viikon­lop­puina kuin mm. hyvin suosi­tun “joulupol­un” aikaan. Parkkipaikoille oikein pysäköidyt autot eivät ole nähdäk­seni voineet mitenkään estäää kenenkään kulkua Seurasaareen. 

    Suun­nitel­mas­ta en huo­man­nut tarkem­paa tietoa siitä, mon­tako paikkaa sinne on tarkoi­tus jät­tää heitä kaikkia (, eli eri käyt­täjäryh­miä) varten jäljelle? 

    Kaava­su­un­nitel­ma näyt­ti vähän siltä, kuin kaik­ki 15 paikkaa lakkaisi­vat ole­mas­ta. Se vähen­täisi Seurasaaren saavutet­tavu­ut­ta tiet­ty­jen käyt­täjäryh­mien osalta pahasti. Sen vuok­si tämä nykyi­nen suun­nitel­ma ei kuu­losta hyvältä!

    Fil­lari­mafi­alle suosit­te­len malt­tia. Sopu sijaa antaa, ja sil­loin muillekin jää tilaa!

  43. Paljonko Her­ne­saa­reen tulee kaupun­gin vuokra-asun­to­ja ja Hitas-asun­to­ja, vai eikö tätä tiede­tä vielä tässä vaiheessa?

  44. Sakke:

    Suun­nitel­mas­ta en huo­man­nut tarkem­paa tietoa siitä, mon­tako paikkaa sinne on tarkoi­tus jät­tää heitä kaikkia (, eli eri käyt­täjäryh­miä) varten jäljelle?

    Meilah­den ase­makaava­muu­tok­sen selostuk­sen aiem­paa huolel­lisem­pi lukem­i­nen (ja sen eri kohdis­sa, sivuil­la 24 ja 27 annet­tu­jen tieto­jen yhdis­tämi­nen) selvit­ti lop­ul­ta, että aukion pois­tu­vat 14 pysäköin­tipaikkaa on näköjään tarkoi­tus kor­va­ta lop­pu­peleis­sä VAIN YHDELLÄ lisä­paikalla siel­lä Heikin­niemen­tien pään kohdal­la. Se olisi suo­ras­taan yllät­tävän radikaali vähennys.

    Selostuk­sen sivul­la 24 käytet­ty monikko­muo­to antaa (jopa hie­man harhaan­jo­htavasti) ymmärtää, että kyse olisi use­asta uudelleen­si­joitet­tavas­ta parkkipaikas­ta, lukumäärää erit­telemät­tä. Koko kuvion varsi­nainen juoni käy kuitenkin ilmi myöhem­min, selostuk­sen sivul­ta 27. Moniko KSL:n jäsen sen edes huomasi?

    Vähin­tään yksi inva­lidi­paik­ka voi ehkä olla tuol­la alueel­la lukumäärän osalta riit­tävä, ehkä ei, mut­ta sijain­ti uudessa, han­kalam­mas­sa paikas­sa ei sitä todel­lakaan ole. Mik­si ihmeessä kaikkien muiden käyt­täjäryh­mien “siir­ret­tävät” parkkipaikat tämän suun­nitel­man mukaan hävitetään kaik­ki, kun varsinkin isom­pi­en tapah­tu­mien aikaan niistä on läh­es aina ollut huu­ta­va pula?

    Yleen­sä taval­lisi­na lauan­tai- tai sun­nun­tai-iltapäiv­inäkään ei tuonne kan­na­ta juuri parkkipaikko­jen pahan puut­teen takia oma­l­la autol­la edes men­nä. Talvel­la sinne Seurasaa­reen on ollut aiem­min mah­dol­lista saa­pua jopa hiihtäen, esim. Laut­tasaares­ta, Munkas­ta ja Töölöstä, jos meren jääkan­si kestää ja keli muuten sal­lii. Jos tal­vet ovat jatkos­sa lauhempia, se ei ehkä enää onnistu. 

    Kun kevään pyöräi­lykausi jälleen koit­taa, saat­taa Seurasaari olla yksi suosi­tu­im­mista retkiko­hteista myös pyöräil­i­jöi­den osalta. Osa Seurasaaren vieraista voi tul­la myös kauem­paa, jol­loin polkupyörän käyt­tö ei ole enää real­isti­nen vai­h­toe­hto, ainakaan useim­mille realisteille.

    Jos iso­jen mas­sa­t­a­pah­tu­mien aikaan halu­taan ko. auki­olle enem­män väljyyt­tä, sen luulisi järjestyvän hel­posti, esim. jär­jestämäl­lä paikalle liiken­teen ohjaa­ja ja sopivia, tilapäisiä liiken­nemerkke­jä, esim. kar­tioi­ta ja naru­ja niiden välille varoitusviireineen.

    Seurasaaren saavutet­tavu­ut­ta ei pitäisi heiken­tää merkit­tävästi yhdenkään käyt­täjäryh­män osalta. Hei­hin kuu­lu­vat myös tur­is­tit, diplo­maatit ja liikemiehet (ulko­mai­sine vieraineen).

  45. Koti-isä:
    Usko­ma­ton väit­te­ly Seurasaaren sil­lan kupeessa olev­as­ta parkkipaikas­ta. Olisi hyvä tietää, mik­si autol­la saa­pu­va ei voi kävel­lä 300m autol­ta sil­lalle, jos saa­res­sa on kuitenkin tarkoi­tus kävel­lä use­ampi kilo­metri. Vai kokeeko autoil­i­ja tien vier­essä käve­lyn epämiellyttäväksi.

    Saa­reen on täl­läkin het­kel­lä huoltoa­jo sal­lit­tu ja sil­loin täl­löin esimerkik­si siel­lä ole­vaan rav­in­to­laan tuo­daankin tak­sil­la oikeasti liikuntarajoitteisia.

    Kuten aiem­min totesin, ter­veelle ihmiselle oman auton käytölle saa­reen kul­jet­taes­sa ei ole mui­ta perustelui­ta kuin kuvit­teelli­nen mukavu­u­den­halu. Nykyisen parkkipaikan siir­to lisää merkit­tävästi ympäristön viihtyisyyttä. 

    On harhalu­u­loa kuvitel­la, että ihmis­ten liikun­takyvyn raja olisi binääri­nen. Siinä on eri astei­ta, mikä huo­mataan esimerk­si jo koulun liikun­tatun­neil­la. Van­hem­miten erot voivat jopa kas­vaa. Luokit­telu inva­lidin ja ei-inva­lidin välil­lä on vain käytän­nön sanele­ma yksinker­tais­tus. Minkälainen mah­taisi olla maamme kaikkien kansalais­ten tulosten jakau­tu­ma mara­tonil­la? Osa ei-invalideista tuu­per­tu­isi matkan varrella.

    Meilah­den ase­makaaava­muu­tok­sen valmis­telus­sa ei ehkä ole tehty ajan puut­teen vuok­si tarkastelu­ja tältä osin riit­tävän laa­jasti. Nykyisel­lään se vähen­tää sekä Seurasaaren, että Tam­miniemessä sijait­se­van Urho Kekkosen museon saavutettavuutta. 

    Kaik­ki alueel­la kävi­jät eivät ole sport­tisia 20–40 vuo­ti­ai­ta. Olisi mie­lenki­in­toista tietää kum­mankin kohteen käyt­täjäprofi­ilit, ja miten ne jakau­tu­vat esimerkik­si eri aikoina. Voisin kuvitel­la, että Urho Kekkosen museossa käy enem­män heitä, jot­ka voivat väsyä jo matkalla Heikin­niemen­tieltä museoon sen ver­ran, etteivät enää (tuon pidem­män matkan takia) jak­sa per­il­lä nous­ta por­tai­ta. Museo on muuten auki tänäänkin klo 11–17. Tässä tämä. Ei muuta.

  46. Tässä tuor­e­i­ta havain­to­jani tältä aamul­ta Meilahdes­ta, mm. lev­eältä tien­pätkältä Seurasaar­en­tie 15:n kohdalla:

    Noin klo 09:40 oli pysäköi­tyjä h‑autoja (molem­min puolin tietä) yhteen­sä yhdek­sän (9) kap­palet­ta, ja ehkä reilut puoli tun­tia myöhem­min, eli noin klo 10:15 yhteen­sä 14 kap­palet­ta. Paikat täyt­tyivät siis tuo­hon aikaan lumisateesta huoli­mat­ta (tai sen takia!) aika nopeasti. 

    Tul­lessamme tähän osaan Meilahtea ei Heikin­niemen­tien alkupään parkkialueel­la ollut ain­ut­takaan autoa, ja toisel­la, Johan­nes­ber­gin tien kohdal­la vain yksi, joka oli ollut siinä nähtävästi yli yön. 

    Kyseiset parkkipaikat oli­vat siis ahk­eras­sa käytössä, vaik­ka lumisade oli tuol­loin ihan kohtu­ulli­nen. Seurasaa­res­sa näkyi ole­van liik­keel­lä kaikenikäisiä, lap­sista aina eläkeläisi­in. Ainakin yksi ora­va sai saarel­la pähk­inän­sä. Pulkat oli­vat käytössä, mut­ta joku työn­si myös las­ten­vaunu­ja sil­taa pitkin. (Pulka­nve­dos­sa olisi ollutkin ehkä kevyem­pi työ.)

    Väkeä tuli tuol­loin paikalle sekä jalan, kuten minä, että bus­sil­la 24, ehkä 6–7 henkeä havait­ul­la ker­ral­la, edel­lisiä en laskenut, mut­ta heitä taisi olla vähem­män. Lisäk­si tuli niin aikuisia las­ten kera jo maini­tu­il­la henkilöau­toil­la. Invalide­ja pyörä­tuolien kanssa en juuri tuol­loin näh­nyt, mut­ta en tuo­ta ihmettele, kun ottaa huomioon ainakin vielä sil­loin auraa­mat­tomien jalka­käytävien lumi­ti­lanteen hei­dän kannal­taan. Toiv­ot­tavasti ne aurataan myös muiden käyt­täjien kulkua helpottamaan.

    Sil­lan kaiteen jat­keeseen meren puolel­la oli kiin­nitet­ty yksi ain­oa lumen täysin peit­tämä, hylätyltä näyt­tänyt polkupyörä. Tilaa olisi ollut vaik­ka kuin­ka mon­elle muulle. Mm. pyörän­jälkien puut­teesta saat­toi päätel­lä, ettei tuo tai (mikään muu) pyörä ollut liikkunut alueel­la (jälk­iä jät­täen) ainakaan lumisateen alka­misen jäl­keen. Jalan­jälk­iä ja pulka­n­jälk­iä näkyi sitäkin enemmän.

    Vain yksi polkupyörä näkyi ole­van liik­keel­lä noi­hin aikoi­hin aamul­la: sitkeä “sis­si”, joka näyt­ti tais­tel­e­van eteen­päin pyrkiessään vas­tatu­uleen, kohti etelää pitkin Pikku­niemen­ti­etä. Suk­set oli­si­vat saat­ta­neet olla hänelle parem­pi vai­h­toe­hto! Paikalta poistues­sa tuli vielä vas­taan tur­i­s­tiryh­mää paikalle tuonut pikkubussi.

    Mitä tästä voi päätellä: 

    Seurasaari näyt­tää ole­van suosit­tu käyn­tiko­hde, vaik­ka sataisi aika sankasti lun­ta. Se näyt­täisi saa­van tuo­hon aikaan mukavu­u­den­haluiset pyöräil­i­jät pysymään sisätilois­sa ja reippailemaan/virkistymään halu­a­vat autoil­i­jat ulkoil­maan, naut­ti­maan Helsin­gin hienon ulkoilu- ja virk­istysalueen ja ulko­museon main­ios­ta, talvis­es­ta käyt­tömah­dol­lisu­ud­es­ta. Yksi pääsky ei kesää tee, mut­ta tekeekö yksi fil­lar­isti sun­nun­taise­na talvi­aa­mu­na Pikku­niemessä Seurasaaren ahk­er­im­mas­sa käytössä ole­vat parkkipaikat tarpeettomiksi?

    Pysäköin­tikiel­to Seurasaar­en­tie 15:n kohdal­la (ja sitä vastapäätä) olisi vähen­tänyt Seurasaaren havaitun/päätellyn kävi­jämäärän tarkastelu­aikana ehkä jopa puoleen. Tämäkö on KSV:n suun­nit­telijoiden tavoite?

  47. Koti-isä:
    Usko­ma­ton väit­te­ly Seurasaaren sil­lan kupeessa olev­as­ta parkkipaikas­ta. Olisi hyvä tietää, mik­si autol­la saa­pu­va ei voi kävel­lä 300m autol­ta sil­lalle, jos saa­res­sa on kuitenkin tarkoi­tus kävel­lä use­ampi kilometri. 

    Syy on täs­mälleen sama kuin niil­lä urheilun har­ras­ta­jil­la, joiden on pakko ajaa auto pitkin jalka­käytävää tai pyöräti­etä urheilu­paikan oven viereen lait­toma­lle paikalle, vaik­ka 50–100 metrin päässä on hyviä parkkipaikko­ja. Tai niil­lä autoil­i­joil­la, jot­ka aja­vat auton kau­pan oven eteen jalka­käytävälle, vaik­ka tien puolel­la pysäköin­ti on sal­lit­tu. Syy on yksinker­tais­es­ti laisku­us ja välinpitämättömyys.

  48. Oletko Osmo tosi­aan sitä mieltä, että suo­ma­laiset sota­lai­vat on syytä rak­en­taa venäläis­ten omis­ta­mal­la telakalla? 

    Helsin­gin telak­ka on toimit­tanut laivo­ja Venäjälle käsit­tääk­seni jo sata vuot­ta sit­ten ja luulisin sen tilauskir­jois­sa, sekä tilaa­jien tule­via aiko­ja koske­vis­sa ajatuk­sis­sa, riit­tävän laivo­ja myös pitkälle tulevaisuuteen. 

    Rau­man telakalla on tietääk­seni ollut viime aikoina käyn­nis­sä ainakin laivo­jen kor­jaus­toim­intaa. Sinne voita­neen ehkä saa­da lisää muu­takin aktivi­teet­tia, kun Suo­mi alkaa jälleen uusia laivas­ton­sa aluk­sia (, ettei tarvitse sen vuok­si esim. Ital­i­aan asti lähteä). 

    Rau­mal­la voisi astua kuvaan mukaan ehkä myös muidenkin erikoisalus­ten tilaa­jia, jot­ka eivät halua tila­ta laivo­jaan samal­ta telakalta kuin “kil­pail­i­jansa”. Vas­taavia tilantei­ta on ollut tietääk­seni joskus ennenkin. Sil­loin tilaa­jan vai­h­toe­hdot oli­vat Helsin­ki ja Turku, Helsin­ki ja Rau­ma, sekä jopa Hieta­lahti ja Vuosaari olleet Suomen valt­tiko­rt­teina, mm. Uudenkaupun­gin ja jopa Savon­lin­nan ohella. 

    Laivan­raken­nus tar­joaa val­ta­van paljon muu­takin työtä kuin jollekin ehkä ensim­mäisek­si mieleen­tule­vat levy­sepän ja hit­saa­jan hom­mat laivan ahtaas­sa kak­sois­po­h­jalohkos­sa tai taivasal­la. Suurin osa terästyöstä tehdään käsit­tääk­seni lohko­halleis­sa. Puu­ta, alu­mi­inia ja lasikuitua on tääl­lä osat­tu ennenkin käsitel­lä, ja var­maan jatkossakin.

    Laival­ohkot voivat tosin olla aika suuria, joten iso­ja halle­ja tarvi­taan niiden kokoamista ja maalaus­ta varten. Lohko­ja ja kokon­aisia laivarunk­o­ja voi nykyään tila­ta eri puo­lil­ta maail­maa. Osal­la niitä toimit­tavista tuotan­to­laitok­sista voi tosin olla kiiret­tä tai tuotan­to muuten liian hidas­ta, tai hin­ta kovin korkea. Sil­loin saat­taa olla hyvä vai­h­toe­hto, mikäli kykenisi hoita­maan työt itse. Sel­l­ainen mah­dol­lisu­us aut­ta­nee myös välil­lä pitämään ali­hankki­joiden hin­nat kohtuutasolla. 

    Varustelu ja koko laivan toim­intakun­toon saat­ta­mi­nen lie­nee kuitenkin eniten työl­listävä vai­he, ainakin jos lai­va on tyyp­iltään sel­l­ainen joiden hyvästä laadus­ta Suo­mi on tul­lut maail­mal­la tunnetuksi.

    Ei pitäisi koskaan sulkea silmiään uusil­takaan mah­dol­lisuuk­sil­ta. Niiden pois­sulkem­i­nen ulot­tuvil­taan on mielestäni hölmöä poli­ti­ikkaa. Välimerel­lä on jo nähty, mihin huono poli­ti­ik­ka voi pahim­mil­laan johtaa. Siel­lä on moni paat­ti upon­nut kovin ikävin seu­rauksin. Sen sijaan että vetäisimme irti poh­jat­ul­pan veneestämme olisi syytä tilk­itä vuodot ja ryhtyä äyskäröimään vet­tä yhdessä, kun ker­ran samas­sa veneessä kuitenkin ollaan. 

    Laivan­raken­nus on parhaim­mil­laan huip­putekni­ikkaa. Venei­den ja laivo­jen merk­i­tys on koko ihmiskun­nalle suurem­pi kuin moni arvaakaan. Mik­sei tuo olisi sitä sil­loin myös Helsingille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.