43. Ruuhkamaksut

Päätin joukkois­taa kehit­teil­lä ole­van kir­jani Talous ja kaupun­ki ja julka­ista sen luku ker­ral­laan kom­men­toitavak­si. Sekä kri­it­tiset että kan­nus­ta­vat kom­men­tit ovat hyvin tervetulleita.

===

Monis­sa kaupungeis­sa eri puo­lil­la maail­maa on otet­tu käyt­töön tietul­lit kaupunki­in tuleville. Tämä ei ole opti­maa­li­nen ratkaisu, mut­ta parem­pi kuin ei mitään – siis erään­lainen sec­ond best ‑ratkaisu sekin.

Lon­toos­sa kaupun­gin keskus­taan ajami­nen mak­saa 15 pun­taa eli noin 17 euroa päivässä. Tukhol­mas­sa per­itään ajanko­hdas­ta riip­puen eurosta neljään euroon kerta.

Kiin­teisi­in tul­li­ra­joi­hin perus­tu­vista ruuhka­mak­su­ista on help­po löytää viko­ja. On kohtu­u­ton­ta, että täysi mak­su menee muu­ta­man sadan metrin matkas­ta, joka vain sat­tuu alka­maan tul­li­ra­jan väärältä puolelta. Toinen ajaa samal­la mak­sul­la tul­li­ra­jan sisäl­lä usei­ta kilo­me­tre­jä. Mitään ei tarvitse mak­saa, jos mat­ka alkaa tul­li­ra­jan sisältä ja pysyy siel­lä. Kiin­teä tul­li­ra­ja syn­nyt­tää väk­isin ”rajan kirot” sen lähel­lä oleville toimin­noille. Pitäisi verot­taa tul­li­ra­jan sisäl­lä ajet­tu­ja kilo­me­tre­jä, mut­ta ne ovat ilmaisia, kun vain rajan ylit­tämien mak­saa. Jos tietul­lit per­itään vain pääteil­lä, syn­tyy houku­tus käyt­tää pikkuteitä, mikä vain lisää haittoja.

Autoilus­ta kaupun­gin sisäl­lä on aina hait­taa muille, mut­ta eri­tyisen herkil­lä alueil­la hait­ta on moninker­tainen. Tällekin erolle tietul­li­ratkaisu on sokea.

Näistä puut­teista huoli­mat­ta kiin­teisi­in tul­li­ra­joi­hin perus­tu­vat ruuhka­mak­sut ovat olleet men­estys. Yksikään ruuhka­mak­sun käyt­töön ottanut kaupun­ki ei ole niistä luop­unut, ei edes Oslo, jos­sa mak­sun piti olla väli­aikainen autoli­iken­net­tä palvel­e­van infran rak­en­tamisek­si. Tun­neli on valmis, mut­ta mak­sus­ta ei halut­tu luop­ua, kos­ka sen vaiku­tuk­set oli­vat niin myön­teiset. Ruuhkissa haaskat­tu aika on vähen­tynyt selvästi. Aikakus­tan­nus on kus­tan­nus siinä mis­sä rahanakin mak­set­tu. Jos ruuhkat rajoit­ta­vat autoilun määrää, jar­ru­tusen­er­gia menee hukkaan, mut­ta jos ruuhkien sijas­ta käytetään jar­runa mak­su­ja, rahoil­la voidaan tehdä jotain hyödyl­listä tai ne voi käyt­tää muiden vero­jen alen­tamiseen. Hin­ta on järkevämpi tapa säädel­lä niukku­ut­ta kuin jonotus.

Sähköau­to­jen yleistymi­nen lisää argu­ment­te­ja ruuhka­mak­su­jen puoles­ta. Sähköau­to on ainakin tois­taisek­si kallis han­k­in­ta, mut­ta kun se on ostet­tu, sille, joka pystyy lataa­maan auton­sa koton­aan pörssisähköl­lä, auton käyt­tö ei mak­sa juuri mitään. Onhan pörssisähkö ajoit­tain läh­es ilmaista. Mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan ilmaista autoilua vas­taan joukkoli­ikenne ei pysty kil­paile­maan mitenkään. Autoilu ei sil­loinkaan voi kas­vaa rajat­ta, vaan ruuhkat muo­dos­tu­vat rajoit­teek­si. Se on ratkaisu, jos­sa kaik­ki häviävät.  Tuol­loin joukkoli­iken­teel­lä on olta­va omat, tarkoin var­tioidut väylän­sä ja kaistansa, jot­ta edes jokin liikenne toimisi.

Seu­raa­va luku tästä

Kir­jan alku­un tästä.

26 vastausta artikkeliin “43. Ruuhkamaksut”

  1. Helsingis­sä ei käsit­tääk­seni ole edes aiot­tu verot­taa nimeno­maan ruuhkaisen ajan liiken­net­tä vaan kiin­teästi ympäri vuorokau­den ja myös viikon­lop­puisin. Riip­pumat­ta siitä paljonko auto­ja katu­verkos­sa on. 

    Sinän­sä ymmär­ret­tävää kos­ka jos liikenne vähe­nee mak­su­jen vuok­si eikä ruuhkia enää ole, ei myöskään ole tulo­ja kaupun­gin kassaan.

      1. Läh­teenä esimerkik­si HSL:n esi­selvi­tys: Näin tietul­lit voisi­vat toimia pääkaupunkiseudul­la (2020)

        “Seudulli­nen liiken­nesu­un­nit­telu on Helsin­gin seudul­la HSL:n tehtävänä, joka on teet­tänyt esi­selvi­tyk­sen tiemaksuista.”

        “Selvi­tyk­sessä puhutaan ruuhka­mak­su­ista. Arkikielessä on myös puhut­tu tietulleista. Asia on sama eli tarkoi­tus on kerätä autoil­i­joil­ta mak­su­ja tiety­il­lä alueilla.”

        “Kaikissa ver­tailukaupungeis­sa jär­jestelmä perus­tuu vyöhykkeisi­in. Mak­su­ja kerätään niiden yli­tyk­ses­tä eli jonkin­laisen portin läpiajosta.”

    1. Esim. tässä kom­men­tis­sa esitet­ty­jen seikko­jen vuok­si jos olisin Soin­in­vaara niin hark­it­sisin sanan “ruuhka­mak­su” vält­tämistä tyystin, ja kor­vaamista sitä vaik­ka tienkäyt­tö­mak­su-ter­mil­lä. Autoilul­la on tiheästi asu­tu­il­la alueil­la muitakin merkit­täviä ulkois­vaiku­tuk­sia kuin itse tiel­lä ole­vat ruuhkat, ja ruuhka­mak­su ‑ter­mi ohjaa ajat­tele­maan juurikin vain niitä (auto)ruukia.

  2. Sen jäl­keen kun neljä vuot­ta sit­ten han­kin sähköau­ton, on ajami­nen Helsingis­sä ollut läh­es ilmaista. Pian tule­vat robot­ti­au­tot mullis­ta­vat liikku­misen halpu­udel­laan. Joukkoli­ikenne on pulas­sa. Olenkin auton omis­ta­jana kan­nat­tanut ruuhka­mak­su­ja pitkään. Nimeno­maan kilo­metri- ja paikan­tamis­pe­rus­taista mak­sua. Me kaik­ki auoil­i­jat annamme mukise­mat­ta automme kerätä tieto­ja meistä ja se saa lähet­tää ne tiedot jon­nekin tun­tem­at­tomaan paikkaan jollekin tun­tem­at­toma­lle taholle. Näin tekevät kaik­ki uudet autot. Jos ehdote­taan paikan­tamiseen perus­tu­vaa ruuhka­mak­sua, kar­vamme nou­se­vat pystyyn. Min­ua ei saa seurata!

    1. Kilo­metriveroa vas­tus­ta­vat vänkäävät kivenko­vaa että yksi­ty­isyys on uhat­tu, mut­ta todel­lisu­udessa he eivät halua mak­sa veroa ajamis­taan matkois­taan. Ei vaik­ka vihat­tu autovero ja vuosit­tainen ajoneu­vovero kor­vat­taisi­in kilometriverolla.

      Kun ei oikeu­den­mukaista kilo­metriveroa saa­da aikaan niin hal­li­tuk­sil­la on aina mah­dol­lista piiska­ta autoil­i­joi­ta korot­ta­mal­la polt­toain­everoa, autoveroa, ajoneu­voveroa, käyt­tövoimaveroa ym joista muut kuin polt­toain­evero nimeno­maan rankaisee vähän ajavia.

      1. Tuo on minus­ta iso ongel­ma että autoilun vero­tuk­ses­ta niin iso osa on kiin­teää. Kun auton on ker­ran han­kkin­ut, sil­lä kan­nat­taa ajaa mah­dol­lisim­man paljon jot­ta pääsee pien­im­pään kilo­metrikus­tan­nuk­seen. Paikan­tamiseen perus­tu­va jär­jestelmä pitäisi luo­da, sil­lä olisi myös mah­dol­lisu­us oikaista autoilun vero­tuk­sen suhdet­ta maaseudun ja kaupunkien välil­lä. Helsin­gin keskus­tas­sa ruuh­ka-aikaan ajamista pitäisi verot­taa suu­ru­us­lu­okkaa euron kilometriltä.

      2. Mitäs jos kaikesta autoilus­ta perit­täisi­in tule­vaisu­udessa ainakin kilo­metrivero perusverona. Se ei vaatisi muu­ta kuin luotet­ta­van matkamit­tarin ja tieto­jen keru­un vaik­ka ker­ran vuodessa. Ei siihen mitään paikan­tamista tarvi­ta. Sen päälle voitaisi­in per­iä erilli­nen alue-/ru­uhka­mak­su, sikäli kun halut­taisi­in ohja­ta auton käyt­töä alueel­lis­es­ti. Niiden per­im­iseen­hän on jo käytän­nöt olemassa.

    2. Vaik­ka kaik­ki uudet autot pystyvät keräämään ja lähet­tämään tietoa meistä ja autostamme jon­nekin, me kaik­ki emme anna auton tehdä sitä. On auto­valmis­ta­jia, jot­ka anta­vat käyt­täjän estää yhtey­det joten kuten hel­posti auton käyt­töli­it­tymästä. Jois­sakin autois­sa taas yhtey­den katkaisem­i­nen vaatii jopa sulakkei­den pois­toa ja käyt­täjän pitää kestää jatku­via virheil­moituk­sia. Ja on auto­ja, joiden yhtey­den katkaisem­i­nen ja käyt­tö tämän jäl­keen on käytän­nössä mah­do­ton­ta. Me, joi­ta asia huo­let­taa, käytämme mah­dol­lisu­ut­ta estää tieto­jen keräämi­nen hel­posti yht­enä valintakriteerinä.

      Joka tapauk­ses­sa on eri asia antaa tieto­jaan jonkun yksi­tyisen yri­tyk­sen käyt­töön ja pystyä GDPR:n alla tietämään ainakin rajoite­tusti, mitä ne sisältävät ja mihin niitä käytetään kuin se, että vira­nomainen kerää meistä tieto­ja johonkin keskitet­tyyn jär­jestelmään. Ruuh­ka- tai tienkäyt­tö­mak­sut pystytään kyl­lä keräämään ilman täl­laista vakoilujärjestelmääkin.

  3. Helsin­gin “ruuhkat” on _tarkoituksella tehty_ työtäteke­vien palka­s­ta riistämäl­lä, kut­su­taan myös veroksi, verovaroin palkatut “parem­man” helsin­gin rak­en­ta­jat ovat tarkoituk­sel­la tehneet ruuhkat, liiken­teen ohjauk­seen voisitte ottaa mallia vaik­ka tallinnas­ta.. Täysin nau­ret­tavaa pois­tel­la oma­lle syven­nyk­selleen meneviä bus­sipysäkke­jä jot­tei voi ohi men­nä vaan pitää saa­da letkat niiden perään, tei­dän pitäisi palvel­la kaupunkia eikä men­nä mieliku­vi­tuk­sen mukaan ddr-unel­ma edel­lä.. “Pyrimme tekemään yksi­ty­isautoilus­ta vähem­män houkut­tel­e­vaa” sanoi se ei kovin fik­su viran­halti­ja. Olette tuol­la politiikalla(joka ei kuu­luisi kaupun­ki suun­nit­telu­un) lisän­neet jul­me­tusti liiken­teen päästöjä/energian kulu­tus­ta viimeis­inä vuosikym­meninä onnea siitä.

    1. ben­san hin­ta vaan 10 euroon per litra, niin häipyy ne tien­tukot hait­taa­mas­ta mun liiken­nöin­tii urheilu­au­tol­lani, näin pörssipelu­ri­na mul­la on varaa maksaa!!!!

  4. Sat­tuneesta syys­tä asuin Lon­toos­sa kun ruuhka­mak­su siel­lä tuli käyt­töön. Koke­muk­set oli­vat ris­tiri­itaiset. Jär­jestelmän oli tarkoi­tus tuot­taa rahaa liiken­nein­fran rak­en­tamiseen mut­ta käytän­nössä kaik­ki rahat menivät jär­jestelmän omaan ylläpi­toon. Auto­jen määrä keskus­tas­sa väheni mut­ta vas­taavasti niiden määrä lisään­tyi ruuh­ka-alueen reunoil­la. Vaiku­tus ruuhki­in oli plus-mii­nus nol­la, jos onnekkaasti määrän­pääsi oli oikea ruuh­ka vähenivät, mut­ta epäon­nisil­la ruuhkat lisääntyivät.

    Järk­isyin jär­jestelmää ei olisi kan­nat­tanut jatkaa mut­ta ide­olo­gia voit­taa aina järjen.

  5. Helsin­ki kerâä jo ruuhka­mak­sua omis­tamien­sa yri­tys­ten kaut­ta. Tosin se on vaan sakko koka nos­taa inflaa­tio­ta kun kul­je­tuk­set kallis­tuu. Tosin kel­lotus ei mene sen mukaan onko ruuh­ka vai ei. Mut­ta monop­o­li jyrâä

  6. >   Toinen ajaa samal­la mak­sul­la tullirajan
    >   sisäl­lä usei­ta kilometrejä

    On väärin laskea kilo­me­tre­jä. Pitäisi laskea tul­li­ra­jan sisäpuolel­la vietet­tyä aikaa, kos­ka auto vie sen parkkipaikan suu­ruisen tilan oli­pa se ajo­radal­la liiken­teessä tai pysäköitynä.

    Ajan mit­taami­nen on sitä pait­si help­poa: kel­loai­ka tul­lialueelle saa­pumis­es­ta ja sieltä lähtemis­es­tä on tiedos­sa sekun­nin tarkku­udel­la. Täl­lainen lasku­tus mah­dol­lis­taa myös kohtu­uhin­taisen rajaliikenteen.

      1. Mun mielestäni niistä ajoista jot­ka tapah­tu­vat pelkästän tul­lialueen sisäl­lä ei tarvit­sisi mak­saa ruuhka­mak­sua. Samoin esim sun­nun­taisin tapah­tu­vista ajoista ylipäänsä.

      2. Suurem­pi ongel­ma lienevät sato­ja miljoo­nia investoi­neet parkki­hal­lien omis­ta­jat, joiden lob­bausvoima lop­ul­ta kuitenkin määrää päätökset.

      3. Jokaiselle yksi­ty­isalueen omis­ta­jalle (auto­tal­lit, pysäköin­ti­laitok­set, puis­tot, golfken­tät ym.) pitää tar­jo­ta mah­dol­lisu­us asen­taa oma tul­li­ra­ja (oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la) ja sen edel­lyt­tämät kam­er­at. Täl­lä tavoin omaan auto­tal­li­in ajami­nen pois­taisi ajoneu­von tullialueelta.

    1. Itse rak­en­taisin tul­li­ra­jan näin:

      Tul­lialueelle saa­pumisen jäl­keen seu­raa­va risteys on liikenneympyrä.

      – Tul­lialueelle saa­pumisen rek­isteröidyt­tyä, autolle näytetään (esimerkik­si liiken­nemerkissä) saa­pumis­es­ta perit­tävä maksu.
      – Sen jäl­keen seu­raa­va risteys on liikenneympyrä.
      – Jos pois­tuu samaa reit­tiä liiken­neympyrän jäl­keen tul­lialueelta, mak­su palaute­taan (kulut­ta­jan vero­suo­jalain mukaisesti).
      – Tul­li­ra­jan ja liiken­neympyrän välisel­lä matkalla on eri liiken­nemuo­to­jen pysäkke­jä, jol­loin on mah­dol­lista jät­tää ja ottaa kimp­pakyytiläisiä, jot­ka vai­h­ta­vat näin ilman lisä­mak­sua tak­si­in, metroon, bus­si­in, polkupyörään droneen (Kiinas­sa on jo aloitet­tu kau­pal­liset miehit­tämät­tömät drone-kul­je­tuk­set) tai mihin tahansa toiseen kulkuvälineeseen.

      Täl­lä taval­la inte­groidaan julk­ista ja yksi­ty­istä liiken­net­tä keskenään.

      Olen­naista on, että joukkoli­iken­teen ja yksi­tyisen liiken­teen reiti­tys perus­tuu yhteisen frak­taalin käyt­töön reiti­tyk­sen ja ajoituk­sen perus­tana. Muuten autoli­ikenne reitit­tyy itsenäis­es­ti kaikesta muus­ta liiken­teestä piit­taa­mat­ta, samoin pöyräily‑, bus­si- ja muu liikenne saat­ta­vat toimia toi­sis­taan riip­pumat­tomasti ja on vaikea toteut­taa suju­va mat­ka use­aa eri liiken­nevä­linet­tä käyttäen.

      Olisiko jopa ajateltavis­sa, että tule­vaisu­udessa koko ruu­tukaa­va-ajat­telu tulisi kor­vau­tu­maan frak­taali-ajat­telul­la. Siinä viivoit­ti­men ja metrim­i­tan sijas­ta suun­nit­telun työvä­lineinä oli­si­vat sekun­tikel­lo ja elämän syk­keen fraktaali.

      Ehkä keinoä­lyn avul­la olisi mah­dol­lista ylit­tää (ruutu?)kaavoihin kangis­tuneen ajat­te­lu­ta­van aset­ta­mat rajoituk­set. Nykyiset mallit ovat tulleet tien­sä päähän.

  7. Mik­si ylipäätään on liiken­net­tä? Kuka tuol­la huvikseen pär­rää? pait­ti eräät fil­laroi, jopa Kanari­an saar­ille fil­lari piti lentokoneel­la kuljettaa..

    Rankaistaan ihmisen liikku­mista, työ­paikalle menoa, tai kaup­paan menoa.

    LOL, olen jo kauan sit­ten hypän­ny pois ora­van­pyörästä.. 20 vuo­teen en oo duu­nis­sa ollu. Ei työ­matko­ja.. Safkaa tosin käyn ker­ran viikos ostamassa.

    uuden pikkukoslan 2014 ostin, sil­lä on ajet­tu nyt vain 17 tuhat kil­saa, ei mit­tään viko­ja oo ollu..eli joku sanoo, et tak­si olis tul­lu halvem maksi..mut mul­la on eriävä mielipi­de.. Tossa se seissoo..rakentamassani autoka­tok­ses­sa.. Se on myös FREEDOM, eli miehen oikeus ja merkitys!!!!!!

    sitä ei rob­o­t­ak­sit voi korvata

  8. Mielip­iteitä sata­mali­iken­teestä? Ne on joka ran­nikkokaupungis­sa pul­lonkaulo­ja ja Helsingis­sä eri­tyis­es­ti. Kaik­ki liikenne tulee ulkop­uolelta, eli käytän­nössä läpikulkua. Turus­sa ja Helsingis­sä suo­raan keskus­tan läpi. Kotkas­sa ei matkus­ta­jali­iken­net­tä niin ole, mut­ta silti Kotkan saari on saman­lainen pul­lonkaula. Ruuhka­mak­suil­la voisi myös ohjail­la rekkar­al­lia sekä suosia koti­maisia toim­i­joi­ta jos­sain siel­lä kehäteil­lä. Nykyään on halvem­paa lajitel­la bal­ti­as­sa ja ruuhkaut­taa suomessa.

  9. Ruuhka­mak­su­jen huonoin puolu on, että eivät ne olisi kuitenkaan ruuhka­mak­su­ja ja tämä pitäisi kaikkien mak­su­jen kan­nat­ta­jien myöntää. 

    Eli mak­sut mitoitet­taisi­in sel­l­aisik­si, että niitä mak­set­taisi­in myös ruuhkat­tomista ajoista.

    1. Kan­nat­taisikin ennem­min puhua tienkäyt­tö­mak­su­ista, sil­lä niil­lä vähen­netään myös mui­ta ulkoishait­to­ja kuin niitä mitä miel­letään yleisek­si ”ruuhkak­si”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.