Päätin joukkoistaa kehitteillä olevan kirjani Talous ja kaupunki ja julkaista sen luku kerrallaan kommentoitavaksi. Sekä kriittiset että kannustavat kommentit ovat hyvin tervetulleita.
===
Monissa kaupungeissa eri puolilla maailmaa on otettu käyttöön tietullit kaupunkiin tuleville. Tämä ei ole optimaalinen ratkaisu, mutta parempi kuin ei mitään – siis eräänlainen second best ‑ratkaisu sekin.
Lontoossa kaupungin keskustaan ajaminen maksaa 15 puntaa eli noin 17 euroa päivässä. Tukholmassa peritään ajankohdasta riippuen eurosta neljään euroon kerta.
Kiinteisiin tullirajoihin perustuvista ruuhkamaksuista on helppo löytää vikoja. On kohtuutonta, että täysi maksu menee muutaman sadan metrin matkasta, joka vain sattuu alkamaan tullirajan väärältä puolelta. Toinen ajaa samalla maksulla tullirajan sisällä useita kilometrejä. Mitään ei tarvitse maksaa, jos matka alkaa tullirajan sisältä ja pysyy siellä. Kiinteä tulliraja synnyttää väkisin ”rajan kirot” sen lähellä oleville toiminnoille. Pitäisi verottaa tullirajan sisällä ajettuja kilometrejä, mutta ne ovat ilmaisia, kun vain rajan ylittämien maksaa. Jos tietullit peritään vain pääteillä, syntyy houkutus käyttää pikkuteitä, mikä vain lisää haittoja.
Autoilusta kaupungin sisällä on aina haittaa muille, mutta erityisen herkillä alueilla haitta on moninkertainen. Tällekin erolle tietulliratkaisu on sokea.
Näistä puutteista huolimatta kiinteisiin tullirajoihin perustuvat ruuhkamaksut ovat olleet menestys. Yksikään ruuhkamaksun käyttöön ottanut kaupunki ei ole niistä luopunut, ei edes Oslo, jossa maksun piti olla väliaikainen autoliikennettä palvelevan infran rakentamiseksi. Tunneli on valmis, mutta maksusta ei haluttu luopua, koska sen vaikutukset olivat niin myönteiset. Ruuhkissa haaskattu aika on vähentynyt selvästi. Aikakustannus on kustannus siinä missä rahanakin maksettu. Jos ruuhkat rajoittavat autoilun määrää, jarrutusenergia menee hukkaan, mutta jos ruuhkien sijasta käytetään jarruna maksuja, rahoilla voidaan tehdä jotain hyödyllistä tai ne voi käyttää muiden verojen alentamiseen. Hinta on järkevämpi tapa säädellä niukkuutta kuin jonotus.
Sähköautojen yleistyminen lisää argumentteja ruuhkamaksujen puolesta. Sähköauto on ainakin toistaiseksi kallis hankinta, mutta kun se on ostettu, sille, joka pystyy lataamaan autonsa kotonaan pörssisähköllä, auton käyttö ei maksa juuri mitään. Onhan pörssisähkö ajoittain lähes ilmaista. Marginaalikustannuksiltaan ilmaista autoilua vastaan joukkoliikenne ei pysty kilpailemaan mitenkään. Autoilu ei silloinkaan voi kasvaa rajatta, vaan ruuhkat muodostuvat rajoitteeksi. Se on ratkaisu, jossa kaikki häviävät. Tuolloin joukkoliikenteellä on oltava omat, tarkoin vartioidut väylänsä ja kaistansa, jotta edes jokin liikenne toimisi.
Seuraava luku tästä
Kirjan alkuun tästä.
Helsingissä ei käsittääkseni ole edes aiottu verottaa nimenomaan ruuhkaisen ajan liikennettä vaan kiinteästi ympäri vuorokauden ja myös viikonloppuisin. Riippumatta siitä paljonko autoja katuverkossa on.
Sinänsä ymmärrettävää koska jos liikenne vähenee maksujen vuoksi eikä ruuhkia enää ole, ei myöskään ole tuloja kaupungin kassaan.
Mistä ovat peräisin tietosi Helsingin aikeista ruuhkamaksujen muodosta? Minulla ei sellaista tietoa ole
Lähteenä esimerkiksi HSL:n esiselvitys: Näin tietullit voisivat toimia pääkaupunkiseudulla (2020)
“Seudullinen liikennesuunnittelu on Helsingin seudulla HSL:n tehtävänä, joka on teettänyt esiselvityksen tiemaksuista.”
“Selvityksessä puhutaan ruuhkamaksuista. Arkikielessä on myös puhuttu tietulleista. Asia on sama eli tarkoitus on kerätä autoilijoilta maksuja tietyillä alueilla.”
“Kaikissa vertailukaupungeissa järjestelmä perustuu vyöhykkeisiin. Maksuja kerätään niiden ylityksestä eli jonkinlaisen portin läpiajosta.”
Esim. tässä kommentissa esitettyjen seikkojen vuoksi jos olisin Soininvaara niin harkitsisin sanan “ruuhkamaksu” välttämistä tyystin, ja korvaamista sitä vaikka tienkäyttömaksu-termillä. Autoilulla on tiheästi asutuilla alueilla muitakin merkittäviä ulkoisvaikutuksia kuin itse tiellä olevat ruuhkat, ja ruuhkamaksu ‑termi ohjaa ajattelemaan juurikin vain niitä (auto)ruukia.
Sen jälkeen kun neljä vuotta sitten hankin sähköauton, on ajaminen Helsingissä ollut lähes ilmaista. Pian tulevat robottiautot mullistavat liikkumisen halpuudellaan. Joukkoliikenne on pulassa. Olenkin auton omistajana kannattanut ruuhkamaksuja pitkään. Nimenomaan kilometri- ja paikantamisperustaista maksua. Me kaikki auoilijat annamme mukisematta automme kerätä tietoja meistä ja se saa lähettää ne tiedot jonnekin tuntemattomaan paikkaan jollekin tuntemattomalle taholle. Näin tekevät kaikki uudet autot. Jos ehdotetaan paikantamiseen perustuvaa ruuhkamaksua, karvamme nousevat pystyyn. Minua ei saa seurata!
Kilometriveroa vastustavat vänkäävät kivenkovaa että yksityisyys on uhattu, mutta todellisuudessa he eivät halua maksa veroa ajamistaan matkoistaan. Ei vaikka vihattu autovero ja vuosittainen ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla.
Kun ei oikeudenmukaista kilometriveroa saada aikaan niin hallituksilla on aina mahdollista piiskata autoilijoita korottamalla polttoaineveroa, autoveroa, ajoneuvoveroa, käyttövoimaveroa ym joista muut kuin polttoainevero nimenomaan rankaisee vähän ajavia.
Tuo on minusta iso ongelma että autoilun verotuksesta niin iso osa on kiinteää. Kun auton on kerran hankkinut, sillä kannattaa ajaa mahdollisimman paljon jotta pääsee pienimpään kilometrikustannukseen. Paikantamiseen perustuva järjestelmä pitäisi luoda, sillä olisi myös mahdollisuus oikaista autoilun verotuksen suhdetta maaseudun ja kaupunkien välillä. Helsingin keskustassa ruuhka-aikaan ajamista pitäisi verottaa suuruusluokkaa euron kilometriltä.
Mitäs jos kaikesta autoilusta perittäisiin tulevaisuudessa ainakin kilometrivero perusverona. Se ei vaatisi muuta kuin luotettavan matkamittarin ja tietojen keruun vaikka kerran vuodessa. Ei siihen mitään paikantamista tarvita. Sen päälle voitaisiin periä erillinen alue-/ruuhkamaksu, sikäli kun haluttaisiin ohjata auton käyttöä alueellisesti. Niiden perimiseenhän on jo käytännöt olemassa.
Vaikka kaikki uudet autot pystyvät keräämään ja lähettämään tietoa meistä ja autostamme jonnekin, me kaikki emme anna auton tehdä sitä. On autovalmistajia, jotka antavat käyttäjän estää yhteydet joten kuten helposti auton käyttöliittymästä. Joissakin autoissa taas yhteyden katkaiseminen vaatii jopa sulakkeiden poistoa ja käyttäjän pitää kestää jatkuvia virheilmoituksia. Ja on autoja, joiden yhteyden katkaiseminen ja käyttö tämän jälkeen on käytännössä mahdotonta. Me, joita asia huolettaa, käytämme mahdollisuutta estää tietojen kerääminen helposti yhtenä valintakriteerinä.
Joka tapauksessa on eri asia antaa tietojaan jonkun yksityisen yrityksen käyttöön ja pystyä GDPR:n alla tietämään ainakin rajoitetusti, mitä ne sisältävät ja mihin niitä käytetään kuin se, että viranomainen kerää meistä tietoja johonkin keskitettyyn järjestelmään. Ruuhka- tai tienkäyttömaksut pystytään kyllä keräämään ilman tällaista vakoilujärjestelmääkin.
Helsingin “ruuhkat” on _tarkoituksella tehty_ työtätekevien palkasta riistämällä, kutsutaan myös veroksi, verovaroin palkatut “paremman” helsingin rakentajat ovat tarkoituksella tehneet ruuhkat, liikenteen ohjaukseen voisitte ottaa mallia vaikka tallinnasta.. Täysin naurettavaa poistella omalle syvennykselleen meneviä bussipysäkkejä jottei voi ohi mennä vaan pitää saada letkat niiden perään, teidän pitäisi palvella kaupunkia eikä mennä mielikuvituksen mukaan ddr-unelma edellä.. “Pyrimme tekemään yksityisautoilusta vähemmän houkuttelevaa” sanoi se ei kovin fiksu viranhaltija. Olette tuolla politiikalla(joka ei kuuluisi kaupunki suunnitteluun) lisänneet julmetusti liikenteen päästöjä/energian kulutusta viimeisinä vuosikymmeninä onnea siitä.
bensan hinta vaan 10 euroon per litra, niin häipyy ne tientukot haittaamasta mun liikennöintii urheiluautollani, näin pörssipelurina mulla on varaa maksaa!!!!
Sattuneesta syystä asuin Lontoossa kun ruuhkamaksu siellä tuli käyttöön. Kokemukset olivat ristiriitaiset. Järjestelmän oli tarkoitus tuottaa rahaa liikenneinfran rakentamiseen mutta käytännössä kaikki rahat menivät järjestelmän omaan ylläpitoon. Autojen määrä keskustassa väheni mutta vastaavasti niiden määrä lisääntyi ruuhka-alueen reunoilla. Vaikutus ruuhkiin oli plus-miinus nolla, jos onnekkaasti määränpääsi oli oikea ruuhka vähenivät, mutta epäonnisilla ruuhkat lisääntyivät.
Järkisyin järjestelmää ei olisi kannattanut jatkaa mutta ideologia voittaa aina järjen.
Helsinki kerâä jo ruuhkamaksua omistamiensa yritysten kautta. Tosin se on vaan sakko koka nostaa inflaatiota kun kuljetukset kallistuu. Tosin kellotus ei mene sen mukaan onko ruuhka vai ei. Mutta monopoli jyrâä
> Toinen ajaa samalla maksulla tullirajan
> sisällä useita kilometrejä
On väärin laskea kilometrejä. Pitäisi laskea tullirajan sisäpuolella vietettyä aikaa, koska auto vie sen parkkipaikan suuruisen tilan olipa se ajoradalla liikenteessä tai pysäköitynä.
Ajan mittaaminen on sitä paitsi helppoa: kelloaika tullialueelle saapumisesta ja sieltä lähtemisestä on tiedossa sekunnin tarkkuudella. Tällainen laskutus mahdollistaa myös kohtuuhintaisen rajaliikenteen.
Entä jos asuu tullirajan sisällä ja käyttää omistamaansa autallia?
Sille voi olla oma hinta.
Mun mielestäni niistä ajoista jotka tapahtuvat pelkästän tullialueen sisällä ei tarvitsisi maksaa ruuhkamaksua. Samoin esim sunnuntaisin tapahtuvista ajoista ylipäänsä.
Suurempi ongelma lienevät satoja miljoonia investoineet parkkihallien omistajat, joiden lobbausvoima lopulta kuitenkin määrää päätökset.
Jokaiselle yksityisalueen omistajalle (autotallit, pysäköintilaitokset, puistot, golfkentät ym.) pitää tarjota mahdollisuus asentaa oma tulliraja (omalla kustannuksella) ja sen edellyttämät kamerat. Tällä tavoin omaan autotalliin ajaminen poistaisi ajoneuvon tullialueelta.
Itse rakentaisin tullirajan näin:
Tullialueelle saapumisen jälkeen seuraava risteys on liikenneympyrä.
– Tullialueelle saapumisen rekisteröidyttyä, autolle näytetään (esimerkiksi liikennemerkissä) saapumisesta perittävä maksu.
– Sen jälkeen seuraava risteys on liikenneympyrä.
– Jos poistuu samaa reittiä liikenneympyrän jälkeen tullialueelta, maksu palautetaan (kuluttajan verosuojalain mukaisesti).
– Tullirajan ja liikenneympyrän välisellä matkalla on eri liikennemuotojen pysäkkejä, jolloin on mahdollista jättää ja ottaa kimppakyytiläisiä, jotka vaihtavat näin ilman lisämaksua taksiin, metroon, bussiin, polkupyörään droneen (Kiinassa on jo aloitettu kaupalliset miehittämättömät drone-kuljetukset) tai mihin tahansa toiseen kulkuvälineeseen.
Tällä tavalla integroidaan julkista ja yksityistä liikennettä keskenään.
Olennaista on, että joukkoliikenteen ja yksityisen liikenteen reititys perustuu yhteisen fraktaalin käyttöön reitityksen ja ajoituksen perustana. Muuten autoliikenne reitittyy itsenäisesti kaikesta muusta liikenteestä piittaamatta, samoin pöyräily‑, bussi- ja muu liikenne saattavat toimia toisistaan riippumattomasti ja on vaikea toteuttaa sujuva matka useaa eri liikennevälinettä käyttäen.
Olisiko jopa ajateltavissa, että tulevaisuudessa koko ruutukaava-ajattelu tulisi korvautumaan fraktaali-ajattelulla. Siinä viivoittimen ja metrimitan sijasta suunnittelun työvälineinä olisivat sekuntikello ja elämän sykkeen fraktaali.
Ehkä keinoälyn avulla olisi mahdollista ylittää (ruutu?)kaavoihin kangistuneen ajattelutavan asettamat rajoitukset. Nykyiset mallit ovat tulleet tiensä päähän.
Pysäköinnistä joutuu usein maksamaan jo erikseen.
Miksi ylipäätään on liikennettä? Kuka tuolla huvikseen pärrää? paitti eräät fillaroi, jopa Kanarian saarille fillari piti lentokoneella kuljettaa..
Rankaistaan ihmisen liikkumista, työpaikalle menoa, tai kauppaan menoa.
LOL, olen jo kauan sitten hypänny pois oravanpyörästä.. 20 vuoteen en oo duunissa ollu. Ei työmatkoja.. Safkaa tosin käyn kerran viikos ostamassa.
uuden pikkukoslan 2014 ostin, sillä on ajettu nyt vain 17 tuhat kilsaa, ei mittään vikoja oo ollu..eli joku sanoo, et taksi olis tullu halvem maksi..mut mulla on eriävä mielipide.. Tossa se seissoo..rakentamassani autokatoksessa.. Se on myös FREEDOM, eli miehen oikeus ja merkitys!!!!!!
sitä ei robotaksit voi korvata
Mielipiteitä satamaliikenteestä? Ne on joka rannikkokaupungissa pullonkauloja ja Helsingissä erityisesti. Kaikki liikenne tulee ulkopuolelta, eli käytännössä läpikulkua. Turussa ja Helsingissä suoraan keskustan läpi. Kotkassa ei matkustajaliikennettä niin ole, mutta silti Kotkan saari on samanlainen pullonkaula. Ruuhkamaksuilla voisi myös ohjailla rekkarallia sekä suosia kotimaisia toimijoita jossain siellä kehäteillä. Nykyään on halvempaa lajitella baltiassa ja ruuhkauttaa suomessa.
Ei kai Turussa satamaliikenne aja keskustan läpi!
Ruuhkamaksujen huonoin puolu on, että eivät ne olisi kuitenkaan ruuhkamaksuja ja tämä pitäisi kaikkien maksujen kannattajien myöntää.
Eli maksut mitoitettaisiin sellaisiksi, että niitä maksettaisiin myös ruuhkattomista ajoista.
Kannattaisikin ennemmin puhua tienkäyttömaksuista, sillä niillä vähennetään myös muita ulkoishaittoja kuin niitä mitä mielletään yleiseksi ”ruuhkaksi”.