Kaupunkibulevardeista (5/5) Millainen bulevardi on asuinympäristönä?

Asun­not välit­tö­mäs­ti Man­ner­hei­min­tien var­res­sa ovat noin tuhat euroa hal­vem­pia kuin seu­raa­vas­sa kort­te­lis­sa – mut­ta pal­jon kal­liim­pia kuin vaik­ka­pa Pih­la­jan­mäes­sä. Asu­mispre­fe­rens­sien kan­nal­ta vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty katu on hait­ta, mut­ta kes­kei­nen sijain­ti on hyöty.

Man­ner­hei­min­tiel­lä on vain van­ho­ja raken­nuk­sia, jol­lai­sia ei enää sai­si vilk­kaan kadun var­teen raken­taa. Nyt esi­mer­kik­si Her­man­nin ran­ta­tien var­teen raken­ne­taan tehok­kaas­ti äänie­ris­tet­ty­jä talo­ja, jois­sa ilma ote­taan pihan puo­lel­ta. Kun piha eris­te­tään ties­tä talo­muu­ril­la, lii­ken­teen melu ja saas­teet eivät pää­se pihal­le saakka.

Polt­to­moot­to­ril­la varus­tet­tu­jen auto­jen aika­kausi on myös jää­mäs­sä ihmis­kun­nan his­to­rias­sa lyhyek­si har­ha-aske­leek­si. HSL on siir­ty­nyt kym­me­nen vuo­den pääs­tä pää­osin säh­kö­bus­sei­hin. Ren­kaat autois­sa kui­ten­kin on jat­kos­sa­kin. Ne melua­vat ja eri­tyi­ses­ti hen­ki­lö­au­toi­hin tal­ven ajak­si ase­tet­ta­vat asfal­tin­raa­pi­met tuot­ta­vat vaa­ral­li­sia saasteita.

Joi­ta­kin bule­var­de­ja – eri­tyi­ses­ti Hämeen­lin­nan väy­län kor­vaa­vaa – on kaa­vail­tu aika kapeak­si. En ole aivan var­ma, että sel­lais­ta kan­nat­taa raken­taa, sil­lä ei yhden kort­te­lin syvyi­nen nau­ha ole mitään kaupunkiasumista.

 

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkibulevardeista (5/5) Millainen bulevardi on asuinympäristönä?”

  1. Osmo ottaa itses­tään sel­vyy­te­nä, että Hel­sin­gin asu­kas­mää­rä jat­kaa voi­ma­kas­ta kas­vu­aan. 70.000 asu­kas­ta lisää, suu­rem­pia­kin luku­ja on esitetty.

    Oma arvio­ni on, että kun korot nor­ma­li­soi­tu­vat niin tun­ku Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­noil­le lop­puu. Pahim­mil­laan hin­ta­kupla posah­taa. Asun­toi­si­joit­ta­jil­la (monil­la isot vel­ka­vi­vut) ja vel­kai­sil­la koti­ta­louk­sil­la koit­taa karu arki. Aika moni asun­to­si­joit­ta­ja on kes­kit­ty­nyt juu­ri ratik­ka­kau­pun­kiin juos­ten nouse­vien hin­to­jen peräs­sä. Jos­pa suun­ta kääntyykin?

    Tuo hin­ku urbaa­nin elä­män perään voi sekin olla vain ohi­me­ne­vää. Aina­kin jos asu­mi­sen tuke­mi­nen saa­daan joten­kin jär­jel­li­sel­le (= nykyis­tä sel­väs­ti alhai­sem­mal­le) tasol­le. Siel­lä Kal­lios­sa tai­taa lähes puo­let poru­kas­ta naut­tia vuo­kris­saan asu­mis­tu­kea, mui­den maksamana.

    1. Siel­lä Kal­lios­sa tai­taa lähes puo­let poru­kas­ta naut­tia vuo­kris­saan asu­mis­tu­kea, mui­den maksamana.

      Tähän väit­tee­seen kai­pai­si lähdettä.

    2. vk: Oma arvio­ni on, että kun korot nor­ma­li­soi­tu­vat niin tun­ku Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­noil­le loppuu.

      Omia arvioi­ta nyt saa kuka­nen­kin ruu­mii­nau­kois­ta tem­pai­se­mal­la. Hel­sin­ki on kas­va­nut var­sin rei­pas­ta tah­tia sata vuot­ta kor­ko­ta­sois­ta ja maa­il­man­so­dis­ta huo­li­mat­ta, ja inter­ne­tin mah­dol­lis­ta­man etä­työn aika­na myös nope­aa tah­tia. Ainoa poik­keus oli kausi 1970–90, jol­loin kas­vu ohjat­tiin Espoo­seen ja Van­taal­le, eikä sil­loin korot todel­la­kaan olleet alhaal­la, eivät­kä Hel­sin­gin kes­kus­tan hin­nat romahtaneet.

    3. Tuo ei oikeas­taan ole suun­nit­te­lun ongel­ma. Jos kysyn­tä hii­puu, ei raken­ne­ta. Ei mene­te­tä kuin suun­nit­te­li­joi­den palk­ka­ku­lut, jot­ka ovat mitä­tön menoe­rä. Sen sijaan jos kysyn­tä ei hii­vu tai kas­vaa mut­ta sii­hen ei olla varau­dut­tu, ollaan aivan lie­mes­sä. Ei bule­var­de­ja raken­ne­ta tyh­jil­leen odot­ta­maan talo­ja ympärilleen.

  2. Ihan Kes­kus­puis­ton itsen­sä kan­nal­ta (oli sit­ten kyse vir­kis­tys­käy­tös­tä tai esi­mer­kik­si puis­tos­sa asu­vis­ta eläi­mis­tä) oli­si suo­ta­vaa reu­nus­taa se talo­muu­ril­la, joka toi­mi­si melues­tee­nä. Lii­ken­teen melu levi­ää pit­käl­le Kes­kus­puis­to-met­sään. Haka­mäen­tie ennen kaik­kea pitäi­si bulevardisoida 😉

  3. Suun­nit­te­li­sin Hämeen­lin­nan­väy­län bule­var­din melu­val­lia vas­ten kes­kus­puis­toa. Kaik­ki asun­not ja rai­tio­lin­ja tuli­si­vat Haa­gan puo­lel­le, jot­ta tien tar­vit­see ylit­tää vain har­voin. Nui­ja­mies­ten­tien voi suun­ni­tel­la pal­jon tii­viim­mäk­si asuin­ka­duk­si. Vain Met­sä­län­tien sil­mu­kan alu­eel­le voi­si har­ki­ta jon­kin­lais­ta viih­tyi­säm­pää Pasi­la-tyyp­pis­tä rat­kai­sua, tasoe­ro on jo ole­mas­sa. En usko, että kau­pun­ki­bu­le­var­dien ylit­tä­mi­nen oli­si muka­vaa jat­kos­sa­kaan, joten täs­sä tapauk­ses­sa ei kan­na­ta raken­taa molem­min­puo­lin tie­tä. Tilaa siis kyl­lä riittää(isi).
    Bule­var­dit tosi­aan ovat hyvin yksilöllisiä.
    Laut­ta­saa­res­sa oli­si paras­ta lait­taa Län­si­väy­lä ennen Kata­ja­har­jua tun­ne­liin (juu, menee vesi­ra­jan ala­puo­lel­le). Asun­to­ja näin teke­mäl­lä voi­si raken­taa hyvin suu­ren mää­rän Koi­vusaa­res­ta lii­kun­ta­puis­toon asti, ja tien­yli­tys hait­taa ei ole. Hana­saa­ren­sol­mu On aivan riit­tä­vä rat­kai­su Koi­vusaa­ren ja län­ti­sen Laut­ta­saa­ren lii­ken­ne­tar­pei­siin, vaik­ka muu­ta väittäisivät.

    Näil­lä esi­mer­keil­lä todis­taa, että kau­pun­ki­bu­le­var­din var­si voi olla erit­täin muka­va asui­na­lue ja lii­ken­tees­tä ei ole sen enem­pää hait­taa kuin muu­al­la­kaan. Kau­pun­ki­bu­le­var­dit vain pitää suun­ni­tel­la hyvin ja yksilöllisesti.

    Nas­ta­ren­kai­den pilal­le raa­pi­ma asfalt­ti­pin­ta aiheut­taa huo­mat­ta­vaa melua myös kesärenkaille.

    1. Lau­ri: Laut­ta­saa­res­sa oli­si paras­ta lait­taa Län­si­väy­lä ennen Kata­ja­har­jua tunneliin

      Jos kus­tan­nuk­sis­ta ei tar­vit­si­si välit­tää, kaik­ki kau­pun­ki­bu­le­var­dit voi­si toteut­taa niin, että nykyi­nen “moot­to­ri­tie” lai­te­taan tun­ne­liin nykyi­sen tien alle ja maan­ta­soon jää hitaas­ti lii­ken­nöi­ty kapea katu, joka on jalan­kul­ki­jan help­po ylittää.

      1. Jos kus­tan­nuk­sis­ta ei tar­vit­si­si välit­tää, kaik­ki kau­pun­ki­bu­le­var­dit voi­si toteut­taa niin, että nykyi­nen ”moot­to­ri­tie” lai­te­taan tun­ne­liin nykyi­sen tien alle ja maan­ta­soon jää hitaas­ti lii­ken­nöi­ty kapea katu, joka on jalan­kul­ki­jan help­po ylittää.

        Tuos­sa ei väli­te­tä mylös­kään tur­va­mää­räyk­sis­tä. Pikä tun­ne­li on mää­räyk­siol­tään lähes toteut­ta­mis­kel­vo­ton sen jäl­keen kun Sveit­sis­sä tapah­tui paha onnet­to­muus tun­ne­lis­sa. Jär­ke­väk­si tun­ne­lin saa vain sil­lä, että sin­ne kiel­le­tään aja­mi­nen polt­to­moot­to­ril­la varus­te­luil­la autoilla.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jär­ke­väk­si tun­ne­lin saa vain sil­lä, että sin­ne kiel­le­tään aja­mi­nen polt­to­moot­to­ril­la varus­te­luil­la autoilla.

        Ennem­min pitäi­si kait kiel­tää säh­kö­au­to­jen ajo tun­ne­liin — aina­kin niin kau­an kun­nes saa­daan kehi­tet­tyä nykyis­tä tur­val­li­sem­pia akku­tek­no­lo­gioi­ta. Ben­sa- tai die­sel­tan­kin saa aina sam­mu­tet­tua, mut­ta litium-akku­pa­lon kans­sa ollaan useim­mi­ten ongelmissa:

        https://www.theverge.com/2018/7/3/17530646/tesla-battery-fire-electric-vehicles-transportation-science

        ´“With a gaso­li­ne fire, once you put the fire out, you take away the fuel,” says Lamb. “But with bat­te­ries, even once you put the fire out, there’s sto­red ener­gy insi­de. You can have sig­ni­ficant dama­ge to a sys­tem wit­hout it being enti­re­ly dischar­ged.” The unda­ma­ged cells of the bat­te­ry can still get hot and dischar­ge sto­red ener­gy. Then, says Marca Doeff, a bat­te­ry expert at Law­rence Ber­ke­ley Natio­nal Labo­ra­to­ry, all you need is oxy­gen from the air and heat — may­be hid­den smol­de­ring embers, may­be from the battery’s own vol­ta­ge — to reignite.

        It takes at least 2,600 gal­lons of water to put out a bat­te­ry fire, accor­ding to Gorin, and hand­ling the bat­te­ry or moving it can make it more pro­ne to reig­ni­ting. (This is why the Tes­la first res­pon­ders gui­des sug­gest let­ting the bat­te­ries burn out.)’

        Tes­la: https://www.tesla.com/sites/default/files/downloads/2016_Model_S_Emergency_Response_Guide_en.pdf

        Bat­te­ry fires can take up to 24 hours to extin­guish. Con­si­der allowing the bat­te­ry to burn whi­le pro­tec­ting exposures.’

      3. Lau­ri: Laut­ta­saa­res­sa oli­si paras­ta lait­taa Län­si­väy­lä ennen Kata­ja­har­jua tunneliin

        Jos kus­tan­nuk­sis­ta ei tar­vit­si­si välit­tää, kaik­ki kau­pun­ki­bu­le­var­dit voi­si toteut­taa niin, että nykyi­nen “moot­to­ri­tie” lai­te­taan tun­ne­liin nykyi­sen tien alle ja maan­ta­soon jää hitaas­ti lii­ken­nöi­ty kapea katu, joka on jalan­kul­ki­jan help­po ylittää.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuos­sa ei väli­te­tä mylös­kään tur­va­mää­räyk­sis­tä. Pikä tun­ne­li on mää­räyk­siol­tään lähes toteut­ta­mis­kel­vo­ton sen jäl­keen kun Sveit­sis­sä tapah­tui paha onnet­to­muus tun­ne­lis­sa. Jär­ke­väk­si tun­ne­lin saa vain sil­lä, että sin­ne kiel­le­tään aja­mi­nen polt­to­moot­to­ril­la varus­te­luil­la autoilla. 

        Ilmei­ses­ti Sveit­sis­sä edel­leen aio­taan raken­taa Gott­har­din tun­ne­lil­le rin­nak­kai­nen uusi tun­ne­li ja van­ha kak­si­suun­tai­nen tun­ne­li on vie­lä käy­tös­sä, joten ei tun­ne­lien raken­ta­mi­nen tai käyt­tö ihan mah­dot­to­mak­si ole mennyt.

    2. En nyt vali­tet­ta­vas­ti löy­dä juu­ri link­kiä tut­ki­muk­seen jos­sa noi­den ”asfal­tin­raa­pi­mien” vai­ku­tus­ta kulu­mi­seen on tar­kem­min tut­kit­tu ja lop­pu­tu­le­ma­na oli se että mer­ki­tyk­sel­li­sem­piä on hie­koi­tus­hie­kan hio­va vai­ku­tus niin kit­ka- kuin nas­ta­ren­kaan ja asfal­tin välis­sä. Ei sinän­sä yllät­tä­vää. Jokai­nen tun­te­nee tuot­teen nimel­tä hiekkapaperi.

      1. Itse­hän siis ehdo­tin tun­ne­lia vain Laut­ta­saa­reen Kata­jan­har­jun ali. Se oli­si vajaa 900m pit­kä, Koi­vusaa­ren met­roa­se­mal­ta Lahnalahdentielle.
        Mitään tun­ne­lei­ta mihin­kään muu­al­le en ole ehdottamassa.

  4. Kii­tos täs­tä artik­ke­li­sar­jas­ta. Hyvää, ter­ve­jär­kis­tä argu­men­toin­tia. Nyt vain sie­tää toi­voa, että myös kes­kus­te­lu pysyi­si samal­la tasol­la (siis toi­sin kuin lii­an usein, kun ennak­koa­sen­teet ja kova­kor­vai­suus hyvil­le­kin näkö­kul­mil­le hallitsevat).

  5. Ansio­kas artik­ke­li­sar­ja, jon­ka uskot­ta­vuut­ta tosin syö muu­ta­mat mel­kein tar­koi­tuk­sel­li­sen tun­tui­nen har­haan­joh­ta­mi­nen (kuten perus­tel­la kehys­kun­tien ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­sel­lä nii­den veto­voi­man puu­tet­ta suh­tees­sa Hel­sin­kiin — ker­ros­ta­loa­su­mi­nen kun ei kui­ten­kaan ole se asu­mis­muo­to jota kehys­kun­nis­ta yleen­sä haetaan).

    Myös olet­ta­mus että ihmis­ten halu muut­taa Hel­sin­kiin joh­tuu urbaa­nin elä­män arvos­tuk­ses­ta tai “Kal­lion pöhi­näs­tä”, on aika roh­kea ja toden­nä­köi­ses­ti vää­rä. Lie kui­ten­kin niin että val­tao­sal­la uusis­ta tuli­jois­ta perim­mäi­nen syy on se, että Hel­sin­gis­sä ja sen lähiym­pä­ris­tös­sä on tar­jol­la työ­tä. Ja vaik­ka asun­to­jen hin­nat Hel­sin­gis­sä ovat huo­mat­ta­vas­ti kovem­mat kuin kehys­kun­nis­sa, monet halua­vat nime­no­maan Hel­sin­kiin puh­taas­ti ajan­käy­töl­li­sis­tä syis­tä. Autoi­luun viha­mie­li­ses­ti suh­tau­tu­va lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ja toi­mi­ma­ton jul­ki­nen lii­ken­ne tie­tä­vät ajal­li­ses­ti pit­kä­kes­toi­sia työ­mat­ko­ja kehys­kun­nis­ta Hel­sin­kiin tule­vil­le ja moni on val­mis tin­ki­mään ennem­min talou­del­li­ses­ta toi­meen­tu­los­taan kuin ajastaan.

    Jul­ki­nen lii­ken­ne ei myös­kään kos­kaan tule vas­taa­maan täy­sin kaik­kien tar­pei­siin. Lap­si­per­heil­lä esim. on usein ajan­käy­töl­li­ses­ti vält­tä­mä­tön­tä että las­ten päi­vä­hoi­toon vien­nit ja nou­dot sekä kaup­pa­reis­sut hoi­de­taan työ­mat­ko­jen yhtey­des­sä. Myös­kään kaik­ki vapa-ajan har­ras­tus­toi­min­ta ei ole jul­ki­sen lii­ken­teen tavoi­tet­ta­vis­sa. On sel­vää että yksi­tyi­sau­toi­lu tulee ole­maan jat­kos­sa­kin olen­nai­nen osa ihmis­ten liik­ku­mis­tar­pei­ta ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa pitäi­si­kin ensi­si­jai­ses­ti pyr­kiä tur­vaa­maan mah­dol­li­sim­man suju­va liik­ku­mi­nen ihmis­ten tar­pei­den mukaan. Vai­keut­ta­mal­la autoi­lua tar­peet­to­mas­ti luo­daan vain yhä pahe­ne­via ruuh­kia ja saas­tu­te­taan luontoa.

    Kau­pun­ki­bu­le­var­deil­le on myös­kin ole­mas­sa täy­sin ilmei­nen ja muu­al­la maa­il­mas­sa hyväk­si todet­tu rat­kai­su — raken­taa ylöspäin.

  6. > ei yhden kort­te­lin syvyi­nen nau­ha ole mitään
    > kaupunkiasumista.

    Jos läh­de­tään sii­tä, että kul­ku­yh­tey­det itses­sään ovat nau­ho­ja, esi­mer­kik­si met­ro­ra­ta, sii­tä seu­raa, että tuo mal­li tulee frak­taa­li­ses­ti tois­tu­maan koko [radan] vaikutusalueella.

    1. Met­ro ei aiheu­ta yhden kort­te­lin levyi­siä nau­ho­ja vaan ympy­rä­mäi­siä kes­kit­ty­miä ase­mien ympärille.

      1. Kun zoo­maam­me tuo­hon met­roa­se­man ympä­ril­lä ole­vaan ympy­rään näem­me siel­lä lisää nau­ho­ja. Ase­mal­ta läh­tee bus­si­rei­teis­tä muo­dos­tu­via nau­ho­ja ympä­ris­töön. Pysä­kit muo­dos­ta­vat ympy­rä­mäi­siä kes­kit­ty­miä, joi­den koh­dal­ta läh­tee säteit­täi­ses­ti jalan­kul­ku­reit­tien nau­ho­ja, jot­ka taas …

        – Var­maan kaa­voit­ta­ja­kin mää­rää kuin­ka pal­jon pysä­kil­tä – kotiin käve­lyyn saa käyt­tää aikaa. Mik­si? Frak­taa­li­suus on siis mää­rät­ty jo säädöstasollakin.

        Var­hai­sen Hel­sin­gin kes­kus­ta syn­tyi toi­sen­lais­ten frak­taa­lien maa­il­mas­sa. Suu­ret ihmis­jou­kot liik­kui­vat jal­kai­sin. Jal­kai­sin liik­ku­val­le yhden tun­nin tavoi­tet­ta­vuusa­lue on aivan eri muo­toi­nen kuin met­ro­mat­kus­ta­jal­le. Se on ympy­rä. Joka suun­taa pää­see yhtä kau­ak­si tie­tys­sä ajassa.

        Ihmi­nen on aiko­jen alus­ta alkaen käyt­tä­nyt päi­vit­täi­seen liik­ku­mi­seen jok­seen­kin saman ver­ran aikaa. Kun kul­ku­vä­li­ne on nopeut­ta­nut liik­ku­mis­ta, on seu­rauk­se­na ollut mat­kus­tusa­lu­een, hen­ki­lö­koh­tai­sen revii­rin, laa­je­ne­mi­nen. Ei ajan käy­tön vähe­ne­mi­nen. (Sama ilmiö kuin elin­ta­son nousun kans­sa: työn­teon mää­rää ei vähen­ne­tä vaan vaa­di­taan enem­män [sitä mitä naa­pu­ril­la­kin on].)

        Jos­sain vai­hees­sa tule­vai­suut­ta meil­lä on käy­tös­sä hyper­no­peat junat. Oulu – Hel­sin­ki yhdes­sä tun­nis­sa. Onko Hel­sin­ki varau­tu­nut tähän skenaarioon?

        Kun tun­nin mat­kus­ta­mi­sel­la on saa­vu­tet­ta­vis­sa Oulu ja kaik­ki sitä lähem­mät kau­pun­ki­kes­kus­tat, syn­tyy tilan­ne, että kes­kus­tan sul­lo­mi­nen täy­teen ihmi­siä ei ole jär­ke­vä rat­kai­su. Sen sijaan on kes­kus­ta sul­lot­ta­va täy­teen pal­ve­lu­ja, joi­ta sit­ten mui­den­kin kau­pun­kien asuk­kaat käyt­tä­vät. Ei enää tar­vit­se asua Hel­sin­gis­sä naut­tiak­seen kau­pun­gin erinomaisuudesta.

        Toi­saal­ta tuos­sa hyper­no­pean liik­ku­mi­sen ske­naa­rios­sa kil­pai­lu­ti­lan­ne­kin on eri­lai­nen. Jos joku mat­kus­taa tun­nin tul­lak­seen Oulus­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan, mik­si hän ei saman tien käyt­täi­si kuusi minuut­tia enem­män aikaan­sa ja nousi­si pois vas­ta Tal­lin­nan pysäkillä.

      2. K‑Veikko: Jos­sain vai­hees­sa tule­vai­suut­ta meil­lä on käy­tös­sä hyper­no­peat junat. Oulu – Hel­sin­ki yhdes­sä tun­nis­sa. Onko Hel­sin­ki varau­tu­nut tähän skenaarioon? 

        Vaik­ka lie­nen­kin tii­vis­tä­mi­ses­tä aina­kin osit­tain samaa miel­tä, toi­von, ettei ole. Junien nopeu­det pitää olla mel­koi­sen suu­ria, jos pitää pääs­tä Hel­sin­gis­tä Ouluun tun­nis­sa ja teh­dä välis­sä pysäh­dyk­siä niin usein esi­kau­pun­kei­hin, että junan käyt­tö on mie­le­käs­tä ja talou­del­lis­ta tuol­lai­seen käyt­töön. Tuol­lai­sen luo­ti­ju­nan mat­ka­no­peus lähen­ty­nee äänen­no­peut­ta. Ei onnis­tu­ne aina­kaan tämän päi­vän tek­nii­koil­la ja budjeteilla.

        Tuol­lai­seen varau­tu­mi­nen on lie­väs­ti ennen­ai­kais­ta tilan­tees­sa, jos­sa ei vie­lä pää­se lähi­ju­nal­la­kaan takai­sin saman kau­pun­gin lähi­öön nuk­ku­maan kes­kus­tan baa­rien men­nes­sä kiin­ni. Ennem­min palaut­tai­sin pää­asial­lis­ta kes­kus­ta- ja kau­pun­ki­liik­ku­mis­ta pois autoil­ta kevyel­le lii­ken­teel­le ja pidem­mät mat­kat sit­ten jul­ki­sil­le… Jak­saa ihme­tyt­tää, miten kes­kus­tas­sa voi kadut ja kadun­var­ret olla täyn­nä auto­ja. Mis­tä tuo­ta poruk­kaa oikein löy­tyy kes­kus­taan autoi­le­maan ja mik­si ihmees­sä heil­le anne­taan yhtään katutilaa?

      3. Jak­saa ihme­tyt­tää, miten kes­kus­tas­sa voi kadut ja kadun­var­ret olla täyn­nä auto­ja. Mis­tä tuo­ta poruk­kaa oikein löy­tyy kes­kus­taan autoi­le­maan ja mik­si ihmees­sä heil­le anne­taan yhtään katutilaa? 

        En usko, että hupi­au­toi­lu kes­kus­tas­sa on järin suo­sit­tua, mut­ta on mon­ta syy­tä, mik­si kes­kus­tas­sa­kin on auto­ja. Ylei­sin syy lie­nee se, että ne ovat kes­kus­tan asuk­kai­den auto­ja, mui­den syi­den olles­sa esi­mer­kik­si huol­to­lii­ken­ne tai sata­ma­lii­ken­ne. Varak­kaat kes­kus­tas­sa asu­vat eivät jät­täy­dy autot­to­mik­si, kos­ka yleen­sä he omis­ta­vat myös kesä­mö­kin tai mui­ta kiin­teis­tö­jä maaseudulla.

        Autot­to­mien ja ajo­kor­tit­to­mien kes­kus­tas­sa asu­vien jou­kos­sa on pal­jon opis­ke­li­joi­ta, mut­ta myös hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat niin vie­hät­ty­neet kan­ta­kau­pun­kiin, että sen sijaan, että siir­tyi­si­vät lähiö­vyö­hyk­keen omis­tusa­sun­toon, jää­vät opis­ke­lu­jen jäl­keen­kin kes­kus­tan kal­liil­le alueil­le vuo­kral­le elä­mään kädes­tä suu­hun, ottaen siten yllät­tä­viä talou­del­li­sia ja työurariskejä.

      4. ano­nyy­mi: Mis­tä tuo­ta poruk­kaa oikein löy­tyy kes­kus­taan autoi­le­maan ja mik­si ihmees­sä heil­le anne­taan yhtään katutilaa? 

        Et ota huo­mioon, ettei sil­lä autol­la vält­tä­mät­tä kes­kus­tan sisäl­lä lii­ku­ta­kaan, vaan siel­tä pois ja sil­loin­kin yleen­sä ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la. Kun itse asuin vie­lä Kal­lios­sa, käy­tin autoa sekä ulko­maan- että koti­maan mat­kai­luun siten, että tuo lepä­si sei­son­ta­va­kuu­tuk­ses­sa suu­rim­man osan vuot­ta ja oli sit­ten läm­pi­mä­nä kau­te­na ajos­sa. Onnis­tui, kos­ka löy­sin taka­vuo­si­na todel­la hal­van hal­li­pai­kan mal­til­li­sil­la vuo­kran­ko­ro­tuk­sil­la 200 met­riä käm­pil­tä, eli se ei kai­ken muun hyvän lisäk­si edes seis­syt kadul­la tilaa vie­mäs­sä ja sinua närkästyttämässä. 

        Joten oma oli, vaik­ka kort­te­lin kivi­sei­näs­sä asuin­kin. Eikä kimp­pa-auto­kaan oli­si tul­lut kysy­myk­seen juu­ri tuon pää­asial­li­sen käyt­tö­tar­koi­tuk­sen takia.

  7. Man­ner­hei­min­tiel­lä on vain van­ho­ja raken­nuk­sia, jol­lai­sia ei enää sai­si vilk­kaan kadun var­teen rakentaa.

    Koko kan­ta­kau­pun­ki on täyn­nä van­ho­ja raken­nuk­sia, jot­ka eivät täy­tä nyky­päi­vän mää­räyk­siä, Man­ner­hei­min­tie ei ole sikä­li poik­keus; lii­ken­ne­me­lua ja ilman epä­puh­tauk­sia siel­lä toki on kes­ki­mää­räis­tä enemmän.
    Uudet asun­not ovat aluk­si kal­lii­ta, mut­ta 10–20 vuo­des­sa hin­tae­ro dilu­toi­tuu. Sen jäl­keen asun­not van­hois­sa ja nyky­nor­me­ja vas­taa­mat­to­mis­sa talois­sa ovat usein halu­tum­pia (jos sijain­ti on yhtä hyvä). Ehkä prins­si Char­les ei ole täy­sin vää­räs­sä ja nyky­ark­ki­teh­tuu­ri & kau­pun­ki­suun­nit­te­lu (ehkä osin kai­kis­ta nor­meis­ta joh­tuen) eivät täy­sin vas­taa kulut­ta­jien toi­vei­siin. Van­han kopioin­ti on vähän fals­kia, mut­ta mitä muu­ta voi­si keksiä?

    1. Vil­le:
      Uudet asun­not ovat aluk­si kal­lii­ta, mut­ta 10–20 vuo­des­sa hin­tae­ro dilu­toi­tuu. Sen jäl­keen asun­not van­hois­sa ja nyky­nor­me­ja vas­taa­mat­to­mis­sa talois­sa ovat usein halu­tum­pia (jos sijain­ti on yhtä hyvä). Ehkä prins­si Char­les ei ole täy­sin vää­räs­sä ja nyky­ark­ki­teh­tuu­ri & kau­pun­ki­suun­nit­te­lu (ehkä osin kai­kis­ta nor­meis­ta joh­tuen) eivät täy­sin vas­taa kulut­ta­jien toi­vei­siin. Van­han kopioin­ti on vähän fals­kia, mut­ta mitä muu­ta voi­si keksiä?

      Kyl­lä nyky­ään­kin oli­si osaa­mis­ta ja tek­niik­kaa raken­taa laa­du­kas­ta ja yli sata vuot­ta kes­tä­vää arvo­ta­loa, mut­ta se edel­lyt­täi­si, että sään­te­lys­sä ja val­von­nas­sa kes­ki­tyt­täi­siin olen­nai­seen lil­lu­kan­var­sien ja eri taho­jen bis­ne­sint­res­sien suo­je­le­mi­sen sijaan.

      Lopul­ta van­hat talot eivät ole mitään muu­ta kuin kasa kiviä. Talo­tek­niik­ka on yksin­ker­tais­ta ja nyky­mää­räyk­sil­lä käy­tän­nös­sä lai­ton­ta. Talo­jen arvo muo­dos­tuu sijain­nin lisäk­si liki koko­naan kes­tä­vyy­des­tä, käy­tet­tä­vyy­des­tä ja help­po­hoi­toi­suu­des­ta. Ei muka­vuu­des­ta ja nykyteknologiasta.

      Nykyi­nen bis­nes­lo­giik­ka on se, että on parem­pi raken­taa ker­ta­käyt­töis­tä ja pal­jon huol­toa vaa­ti­vaa. Sik­si sel­lai­nen on nor­mik­si lobat­tu. Vai­kea syyt­tää RT:a oman int­res­sin aja­mi­ses­ta, kun meil­lä on iso hal­lin­to­ko­neis­to raken­ta­mis­ta sään­te­le­mäs­sä ja val­vo­mas­sa. Ikä­väs­ti on vain niin, että jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ajau­tu­vat usein­mi­ten vähä­lah­jai­set ja suun­ni­tel­ma­ta­lous­hen­ki­set ihmi­set. Sään­te­lyn myö­tä van­han-kun­non-hyvän raken­ta­mi­nen on kan­nat­ta­ma­ton­ta, vai­ke­aa ja osin jopa kielletty.

      1. Pet­ri Folk: Ikä­väs­ti on vain niin, että jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ajau­tu­vat usein­mi­ten vähä­lah­jai­set ja suun­ni­tel­ma­ta­lous­hen­ki­set ihmi­set. Sään­te­lyn myö­tä van­han-kun­non-hyvän raken­ta­mi­nen on kan­nat­ta­ma­ton­ta, vai­ke­aa ja osin jopa kielletty. 

        Ei voi olla jul­ki­ses­ta puo­les­ta kiin­ni, ettei talo­teol­li­suus tun­nu kyke­ne­vän ilman sään­te­lyä tuot­ta­maan talon näköi­siä talo­ja, vaik­ka osta­jia var­mas­ti löytyisi.

  8. Tun­tuu sil­tä, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lun asian­tun­ti­jat (Prof. Vaat­to­vaa­ra, Hal­lin­toi­keus ym.) unoh­de­taan koko­naan täs­sä bule­var­di­kes­kus­te­lus­sa. Anni Sin­ne­mä­ki tote­aa, että “kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja vas­tus­te­taan ylei­sel­lä tasol­la”, mitä tämä tar­koit­ta­nee ja miten sil­lä voi­daan demen­toi­da ylei­nen mielipide.

    1. Kir­si Lai­ti­nen:
      Tun­tuu sil­tä, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lun asian­tun­ti­jat (Prof. Vaat­to­vaa­ra, Hal­lin­toi­keus ym.) unoh­de­taan koko­naan täs­sä bulevardikeskustelussa.Anni Sin­ne­mä­ki tote­aa, että “kau­pun­ki­bu­le­var­de­ja vas­tus­te­taan ylei­sel­lä tasol­la”, mitä tämä tar­koit­ta­nee ja miten sil­lä voi­daan demen­toi­da ylei­nen mielipide.

      Kuka hyvän­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kv-kes­kus­te­lua seu­raa­va ja his­to­rian pin­ta­puo­lei­ses­ti tun­te­va dile­tant­ti osaa ker­toa, että pro­fes­so­ri Vaat­to­vaa­ran näke­myk­set aihees­ta ovat olleet ajan­koh­tai­sia noin 30 vuot­ta sit­ten ja tuo­rei­ta jos­kus 60-luvulla.

      Esi­merk­ki myös aka­tee­mi­sen maa­il­man ongel­mis­ta. Var­mas­ti meri­toi­tu­nut ja aikoi­naan ansiois­taan pro­fes­suu­rin saa­nut, mut­ta jou­tai­si jo eläk­keel­le, kun omat teo­riat ovat jämäh­tä­neet sin­ne jon­ne­kin opis­ke­luai­kai­siin ihan­tei­siin. Umpi­kort­te­lin vihaa­mi­nen ei ole tätä päivää.

      1. Pet­ri Folk: Kuka hyvän­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kv-kes­kus­te­lua seu­raa­va ja his­to­rian pin­ta­puo­lei­ses­ti tun­te­va dile­tant­ti osaa ker­toa, että pro­fes­so­ri Vaat­to­vaa­ran näke­myk­set aihees­ta ovat olleet ajan­koh­tai­sia noin 30 vuot­ta sit­ten ja tuo­rei­ta jos­kus 60-luvulla.

        Vaat­to­vaa­ra on segre­gaa­tion tut­ki­muk­seen eri­kois­tu­nut kau­pun­ki­maan­tie­teen pro­fes­so­ri, jol­la ei ole eri­tyis­tä osaa­mis­ta lii­ken­ne­asiois­sa. Sama kuin Peter Lund kom­men­toi­mas­sa ydin­voi­ma-asioi­ta leh­dis­töl­le. Lun­dil­la on ener­gia­tek­nii­kan pro­fes­suu­ri, mut­ta ydin­voi­mas­ta hän ei ymmär­rä juu­ri mitään (on eri­kois­tu­nut mui­hin asioi­hin), mut­ta sil­ti leh­dis­tö jul­kai­see hänen lausun­to­jaan ikään kuin totuuk­si­na. Pelk­kää huo­mion­ha­kuis­ta mää­ki­mis­tä ilman var­si­nais­ta substanssia. 

        Vaat­to­vaa­ran bule­var­di­kom­men­tit poh­jau­tu­vat luul­ta­vas­ti lähin­nä sii­hen, että hän asuu Espoos­sa ja ajaa päi­vit­täin Län­si­väy­lää pit­kin töi­hin Hel­sin­kiin. Oli­si­han se ikä­vää, jos työ­mat­ka jos­kus 2040-luvul­la pite­ni­si muu­ta­mal­la minuutilla.

      2. Vaat­to­vaa­ran bule­var­di­kom­men­tit poh­jau­tu­vat luul­ta­vas­ti lähin­nä sii­hen, että hän asuu Espoos­sa”. “Vaat­to­aa­ral­la ei ole eri­tys­tä osaa­mis­ta lii­ken­ne­asiois­sa”. Onpa­han kom­ment­te­ja. Uskon kuu­ten­kin, että Vaat­to­vaa­ra on yhtä päte­vä kuin venä­läis­tä kir­jal­li­suut­ta opis­kel­lut Sinnemäki.

        Aasian­tun­ti­ja: Vaat­to­vaa­ra on segre­gaa­tion tut­ki­muk­seen eri­kois­tu­nut kau­pun­ki­maan­tie­teen pro­fes­so­ri, jol­la ei ole eri­tyis­tä osaa­mis­ta lii­ken­ne­asiois­sa. Sama kuin Peter Lund kom­men­toi­mas­sa ydin­voi­ma-asioi­ta leh­dis­töl­le. Lun­dil­la on ener­gia­tek­nii­kan pro­fes­suu­ri, mut­ta ydin­voi­mas­ta hän ei ymmär­rä juu­ri mitään (on eri­kois­tu­nut mui­hin asioi­hin), mut­ta sil­ti leh­dis­tö jul­kai­see hänen lausun­to­jaan ikään kuin totuuk­si­na. Pelk­kää huo­mion­ha­kuis­ta mää­ki­mis­tä ilman var­si­nais­ta substanssia. 

        Vaat­to­vaa­ran bule­var­di­kom­men­tit poh­jau­tu­vat luul­ta­vas­ti lähin­nä sii­hen, että hän asuu Espoos­sa ja ajaa päi­vit­täin Län­si­väy­lää pit­kin töi­hin Hel­sin­kiin. Oli­si­han se ikä­vää, jos työ­mat­ka jos­kus 2040-luvul­la pite­ni­si muu­ta­mal­la minuutilla.

      3. kil­le:

        Uskon kuu­ten­kin, että Vaat­to­vaa­ra on yhtä päte­vä kuin venä­läis­tä kir­jal­li­suut­ta opis­kel­lut Sinnemäki.

        Vaat­to­vaa­ran ja Sin­ne­mäen päte­vyys arvioi­maan auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta bule­var­di­ti­lan­tees­sa lie­nee tosi­aan suu­rin piir­tein samaa tasoa, eli mel­ko vähäis­tä. Mal­lin­nuk­sil­la­han noi­ta oikeas­ti tut­ki­taan, eikä “asian­tun­ti­joi­den” pers­tun­tu­mal­la. Mal­lin­nus­ten perus­teel­la esi­mer­kik­si Lah­den­väy­län kaduk­si muut­ta­mi­nen hait­tai­si auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti, toi­saal­ta esi­mer­kik­si Turun­väy­län voi­si muut­taa kaduk­si Kehä I:n sisä­puo­lel­la ilman suu­rem­paa hait­taa. Vih­din­tie on tie­tys­ti kai­kis­ta hel­poin koh­de, siel­lä kun on jo val­miik­si lii­ken­ne­va­lo-ohjaus ja suh­teel­li­sen vähäi­set lii­ken­ne­mää­rät. Val­tion tie­luo­ki­tuk­ses­sa­kin se on vain seututie.

        kil­le:

        Vaat­to­vaa­ran bule­var­di­kom­men­tit poh­jau­tu­vat luul­ta­vas­ti lähin­nä sii­hen, että hän asuu Espoos­sa ja ajaa päi­vit­täin Län­si­väy­lää pit­kin töi­hin Hel­sin­kiin”. “Vaat­to­aa­ral­la ei ole eri­tys­tä osaa­mis­ta liikenneasioissa”.Onpahan kommentteja.

        Jätit kom­men­tin kan­nal­ta olen­nai­sen lop­puo­san pois lai­nauk­ses­ta­si. Lai­toin sen takai­sin sinne.

  9. Hel­sin­ki aikoo raken­taa kau­pun­gin sisään­tu­lo­väy­lät kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si, joi­den kau­nii­na tar­koi­tuk­se­na ker­ro­taan ole­van muut­taa sisään­tu­lo­väy­lien reu­nat kaupunkimaisemmiksi. 

    Kysy­mys ei kui­ten­kaan ole mis­tään väy­lien reu­nois­ta, kuten anne­taan ymmär­tää. Kau­pun­ki­bu­le­var­di on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton kek­si­mä mark­ki­noin­ti­ni­mi, jon­ka var­jol­la sisään­tu­lo­väy­liä reu­nus­ta­vat laa­jat vihe­ra­lu­eet aio­taan raken­taa täy­teen asuntoja.

    Kuten Soi­nin­vaa­ra itse­kin tote­aa, yhden kort­te­lin syvyi­nen nau­ha ole mitään kaupunkiasumista.

  10. Esi­merk­ki­nä mai­ni­tun Her­man­nin ran­ta­tien var­teen raken­ne­taan tehok­kaas­ti äänie­ris­tet­ty­jä talo­ja, jois­sa ilma ote­taan pihan puo­lel­ta. Kun piha eris­te­tään ties­tä talo­muu­ril­la, lii­ken­teen melu ja saas­teet eivät pää­se pihal­le saakka.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton havain­ne­ku­vis­sa kau­pun­ki­bu­le­var­dien kah­vi­lat aina­kin ovat kadun puo­lel­la ja pyö­räi­li­jät aje­le­vat ja lap­set leik­ki­vät somas­ti pui­den varjossa.

    1. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton havain­ne­ku­vis­sa kau­pun­ki­bu­le­var­dien kah­vi­lat aina­kin ovat kadun puo­lel­la ja pyö­räi­li­jät aje­le­vat ja lap­set leik­ki­vät somas­ti pui­den varjossa.

      Myös Man­ner­hei­min­tiel­lä ja Mäke­län­ka­dul­la on ravin­to­loi­ta ja pyöräteitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.