Kaupunkibulevardeista (2/5) Ruuhkautuvatko sisääntulotiet?

Sisään­tu­lotei­den kap­a­siteet­ti vain ja yksi­no­maan siitä, kuin­ka paljon sen päästä pääsee auto­ja katu­verkkoon niin kuin pul­losta ulos tule­van nes­teen määrä ei riipu pul­lon pak­su­ud­es­ta vaan pul­lonkaulan pak­su­ud­es­ta. Tuskin pal­jas­ta salaisu­ut­ta, kun ker­ron, että Helsin­ki sään­nöstelee esimerkik­si Län­siväylältä tule­vaa liiken­net­tä Ruo­ho­lahdessa liiken­neval­oil­la. Jos ei sään­nöstelisi, katu­verkko menisi tukkoon ja liiken­nejär­jestelmä kap­a­siteet­ti romahtaisi.

Viimeinen merkit­tävä liit­tymä moot­toriteille ennen Helsin­gin katu­verkkoon tör­määmistä on Kehä I. Sik­si bule­vardis­oin­ti tehdään Kehä I:n sisäpuolel­la. Ruuh­ka-aikana bule­vardeista ei ole sisään­tu­lotei­den kap­a­siteetille haittaa.

Ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la nopeusra­joituk­set, suo­jati­et ja liiken­neval­ot tietysti hidas­ta­vat matkan­tekoa, tyyp­il­lisim­mil­lään 2 – 5 min­u­ut­tia. Toises­sa vaakakupis­sa on niiden 70 000 ihmisen mat­ka-aika, jot­ka näin pää­sevät asumaan Helsinki­in ratikkay­htey­den päähän sen sijaan, että muut­taisi­vat esimerkik­si Tuusu­laan, jonne Antti Kaikko­nen toiv­ot­ti hei­dät tervetulleiksi.

Kun Helsin­ki kaavoit­taa asun­to­ja 150 000 ihmiselle Kehä I:n sisäpuolel­la, merk­it­see se, että katu­verkko alkaa käy­dä ahtaak­si. Helsinkiläiset eivät voi itse käyt­tää autoa niin paljon kuin tähän asti. Sik­si Helsin­ki panos­taa ratikkaverkkoon — jopa kokoomus kan­nat­taa tätä. Mut­ta ei Helsin­ki myöskään toiv­ota ter­ve­tulleek­si kas­vavia automääriä naapurikunnista.

Jos nuo 70 000 ihmistä asutet­taisi­in kah­den auton koti­talouk­si­in pitkin Uuden­maan savipel­to­ja,  sisä­tu­lotei­den liikenne ruuhkau­tu­isi niin pahoin, että mat­ka-ajat piteni­sivät nykyis­es­tä olennaisesti.

52 vastausta artikkeliin “Kaupunkibulevardeista (2/5) Ruuhkautuvatko sisääntulotiet?”

  1. Kyl­lä, tulisi jär­jestää asum­is­mah­dol­lisu­udet sinne, mis­sä ovat työ­paikatkin — ja työ­paikat sinne, mis­sä asu­taan tai halu­taan asua. Työ­matkat tulisi pitää tehokkaina ja mielel­lään autot­tom­i­na. Suurkaupungeis­sa on usein teho­ton­ta liikkua yhdeltä laidal­ta toiselle (metro­tun­neleis­sa ja ahtais­sa vaunuis­sa kulkem­i­nenkin on usein teho­ton­ta). Sik­si kaupun­git olisikin hyvä pitää riit­tävän pieninä.

    1. Aika ajatel­la:
      Kyl­lä, tulisi jär­jestää asum­is­mah­dol­lisu­udet sinne, mis­sä ovat työ­paikatkin — ja työ­paikat sinne, mis­sä asu­taan tai halu­taan asua. Työ­matkat tulisi pitää tehokkaina ja mielel­lään autot­tom­i­na. Suurkaupungeis­sa on usein teho­ton­ta liikkua yhdeltä laidal­ta toiselle (metro­tun­neleis­sa ja ahtais­sa vaunuis­sa kulkem­i­nenkin on usein teho­ton­ta). Sik­si kaupun­git olisikin hyvä pitää riit­tävän pieninä.

      Jos pelkkää liiken­net­tä ajatel­laan, niin var­masti näin. Liikenne on kuitenkin vain yksit­täi­nen eri vir­taan vievä voima kuin kaupungis­tu­misen muut, kaupunkikoon kasvua puolta­vat voimat. Kaupunkien koko tup­paa liikku­maan kohti sitä, mikä on opti­maal­ista. Liiken­teen ja maankäytön jär­jestämisen iner­tia, sitä seu­raa­va kus­tan­nusten (sis. aika) kasvu hidas­ta­vat ylöspäin skaalaamista ja ohjaa­vat kasvua mui­hin kaupunkei­hin niin kauan kuin kaupungis­tu­misen hyödyt pysyvät sen hait­to­ja suurempina.

  2. Ällistyt­tävää vas­takkainaset­telua, jos­sa oma äänestäjäkun­ta (cityvihreät) tekevät “parem­pia val­in­to­ja”, ja muut (anttikaikkoset) tekevät huono­ja val­in­to­ja. Parem­muus ja huonom­min ratkaistaan luon­nol­lis­es­ti sen mukaan, onko se oman ide­olo­gian (hiilid­iok­si­di) mukaista.

    Luulisi että enti­nen Vihrei­den pääide­olo­gi ymmärtäisi, että ihmisil­lä on eri­laisia kulu­tus­tarpei­ta. Joku ei halua asua savipel­lol­la, toinen ei junaradan reunal­la betonikuu­tios­sa. Joku muut­taa van­hetes­saan pel­lol­ta kaupunki­in. Eikö monikult­tuurisu­us tarkoi­ta juuri sitä, että arvostamme tois­temme mielip­iteitä ja tapoja?

    Johan sen maalaisjärkikin (sic) sanoo, että joku asia on Helsingis­sä pirun pahasti pielessä, jos 40% koti­talouk­sista saa sosi­aal­i­tukea. Kaavoitus ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta voi kat­soa peili­in ja miet­tiä mitä sös­sit­ti­in, sen sijaan että kuvail­laan taas uusi utopia moot­toriteistä kävelykatuina…

    1. Anteek­si nyt vasin urakoit­si­ja. Minä yritin sanoa, että asun­to­ja pitää rak­en­taa sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua. Kaikkialle muual­la niitä voi rak­en­taa enem­män kuin on kysyn­tää. Ain­oas­taan Helsin­gin kan­takaupungis­sa on niukku­ut­ta. Jot­ta kaik­ki v oisi­vat vali­ta sel­l­aisen asum­is­muodon kuin halu­aa, asun­to­ja tarvi­taan lisää kan­takaupunki­in. Mik­si et arvos­ta sitä, että jotkut halu­a­vat asuia kaupunkmaisesti.
      Lisäk­si väit­teesi, että 40 % helsinkiläi­sistä koti­talöouk­sista saisi sosi­aal­i­tukea, on silk­ka vale, ellet sit­ten kat­so myös lap­sil­isiä ja van­hu­useläkkeitä sosiaalituiksi.

      1. Osmo, Helsingis­sä on noin 650 tuhat­ta asukas­ta ja 330 tuhat­ta koti­talout­ta, joista 45% asu­vat vuokral­la. Ottaen huomioon, että vuokra-asum­ista tue­taan monin tavoin asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen lisäk­si — ilman että ote­taan edes lap­sil­isät tai työt­tömyysko­r­vauk­set puheek­si — niin minus­ta mainit­se­mani 40% ei ole pielessä, vaik­ka ter­mi “sosi­aal­i­tu­ki” saat­taa kalskah­taa korvaan.

        Asum­is­tukea saa reilut 10% helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ja toimeen­tu­lo­tukea suun­nilleen saman ver­ran. En tiedä, kohdis­tu­vatko ne samoille koti­talouk­sille, mut­ta epäilen että eivät. Täten siis reilut 20% helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista saa “sosi­aal­i­tukia”.

        kun siihen päälle ynnätään vuokra-asumisen rak­en­tamiseen annetut tuet, veikkaan että tuo arvioimani 40% ei sit­tenkään ole hirveän pahasti pielessä. Sinä kun saat helpom­min selville, mikä määrä vuokra-asun­noista on saanut tukea asumiskus­tan­nusten pitämisek­si aisois­sa, niin pyy­dän että teet sen.

        Äläkä ymmär­rä niin, että tässä olisi kil­pailu kumpi on oike­as­sa, vaan asia jos­ta nyt puhumme on erit­täin tärkeä. Jos kaupunkisu­un­nit­telus­sa ei tiede­tä, kuin­ka moni helsinkiläi­nen koti­talous elää sosi­aal­i­tu­il­la, ei se kykene tekemään tarvit­tavia lin­jauk­sia tilanteen parantamiseksi.

      2. Asum­is­tukea saa reilut 10% helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ja toimeen­tu­lo­tukea suun­nilleen saman ver­ran. En tiedä, kohdis­tu­vatko ne samoille koti­talouk­sille, mut­ta epäilen että eivät. Täten siis reilut 20% helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista saa ”sosi­aal­i­tukia”.

        Toimeen­tu­lo­tukea on todel­la vaikea saa­da ilman, että saa asum­is­tukea, kos­ka ensisi­jaiset tuet on saata­va ensin. Päädymme siis siihen, että sosi­aal­i­tukia saa noin 10 % helsinkiläisistä.
        Mitä tukia vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen mak­se­taan? Väitän edelleen, että tuo 40 % on törkeästi väärä väite.
        Helsingis­sä tiede­tään oikein hyvin, kuin­ka paljon helsinkiläisille koti­talouk­sille mak­se­taan sosi­aal­i­tukia. Ihan kaupungi­nosan tarkuudella.
        Vuokra-asum­ista noin yleen­sä ei tue­ta. Omist­gus­da­sum­ista sen sijaan kuyl­lä tue­taan veero­tuk­ses­sa ylen­palt­tis­es­ti. Jos tämä omis­tusasu­jan vero­tu­ki las­ke­taan sosi­aal­ituek­si, heitä on paljon enem­män muual­la kuin Helsingissä.

    2. Mut­ta eihän kukaan pura Jakomäkeä eikä pyy­hi Tuusu­laa kar­tal­ta, vaik­ka Helsinki­in tulee bule­vardit. Kyl­lä niis­sä saa edelleen asua, jos sel­l­ais­es­ta asumis­es­ta tykkää.

  3. Osmo hyvä, kuten sanoin ei tässä tarvitse hakea vas­takkainaset­telua. Voi olla että todel­la vain 10% saa asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta sen päälle tulee tuet­tu vuokra-asum­i­nen. Pyy­dän että selvität sen, kuin­ka moni vuokra-asun­to on korkotuet­tua tai muul­la taval­la subventoitua.

    Ymmärtääk­seni Helsin­ki on tehnyt paljon sen eteen, että vuokra-asum­i­nen olisi edullista. Eikö olisi Vihrei­denkin etu ker­toa, että X% vukra-asun­noista naut­tii vuokratukea, jota Vihreät ovat aja­neet? En ymmär­rä, mik­sii jankkaat vas­taan, kun yksinker­tainen pyyn­töni on, että selvit­täisit, kuin­ka moni vuokra-asun­to Helsingis­sä saa jotain tukea.

    1. Urakoit­si­ja:
      Osmo hyvä, kuten sanoin ei tässä tarvitse hakea vas­takkainaset­telua. Voi olla että todel­la vain 10% saa asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta sen päälle tulee tuet­tu vuokra-asum­i­nen. Pyy­dän että selvität sen, kuin­ka moni vuokra-asun­to on korkotuet­tua tai muul­la taval­la subventoitua.

      Ymmärtääk­seni Helsin­ki on tehnyt paljon sen eteen, että vuokra-asum­i­nen olisi edullista. Eikö olisi Vihrei­denkin etu ker­toa, että X% vukra-asun­noista naut­tii vuokratukea, jota Vihreät ovat aja­neet? En ymmär­rä, mik­sii jankkaat vas­taan, kun yksinker­tainen pyyn­töni on, että selvit­täisit, kuin­ka moni vuokra-asun­to Helsingis­sä saa jotain tukea.

      Kyl­lä, täl­lä het­kel­lä häpeäl­lisen suuri osa helsinkiläi­sistä saa asum­is­tukea. Juuri tätä ongel­maa ratkaise­maan tarvi­taan kaupunkibule­vardit: vain rak­en­ta­mal­la hel­vetisti lisää voidaan tar­jon­taa lisäämäl­lä saa­da asun­to­jen hin­nat tasolle, jos­sa nor­maal­i­t­u­loinen työtä tekevä ihmi­nen ei joudu hake­maan asum­is­tukea, ja vain vähen­tämäl­lä autoli­iken­teen osu­ut­ta kaupungis­sa voidaan rak­en­taa riit­tävän paljon lisää riit­tävän edullisesti.

      Ja kuten Osmo sanoi, myös omis­tusasumiseen kohdis­tuu iso­ja tukia, oli kyse sit­ten asun­to­tu­lon verot­to­muud­es­ta suh­teessa vuokra-asu­jaan, lainako­rko­jen verovähen­nyk­ses­tä tai sit­ten ihan vain kiin­teistöveron vero­tusar­von alhaisu­ud­es­ta. Myös kaik­ki nämä tuet voidaan pois­taa, jos asun­to­ja saadaan raken­net­tua kysyn­tää vas­taa­va määrä.

    2. Urakoit­si­ja:
      Osmo hyvä, kuten sanoin ei tässä tarvitse hakea vas­takkainaset­telua. Voi olla että todel­la vain 10% saa asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea, mut­ta sen päälle tulee tuet­tu vuokra-asum­i­nen. Pyy­dän että selvität sen, kuin­ka moni vuokra-asun­to on korkotuet­tua tai muul­la taval­la subventoitua.

      Ymmärtääk­seni Helsin­ki on tehnyt paljon sen eteen, että vuokra-asum­i­nen olisi edullista. Eikö olisi Vihrei­denkin etu ker­toa, että X% vukra-asun­noista naut­tii vuokratukea, jota Vihreät ovat aja­neet? En ymmär­rä, mik­sii jankkaat vas­taan, kun yksinker­tainen pyyn­töni on, että selvit­täisit, kuin­ka moni vuokra-asun­to Helsingis­sä saa jotain tukea. 

      Mei­dän per­heemme ehti asua kahdess­sa eri osoit­teessa Van­taal­la ja Espoos­sa ns asum­isoikeusasun­nos­sa kunnes totes­imme että kyseinen asum­is­muo­to on liian kallis ja ostimme oman asun­non. Niiden piti muka olla “tuet­tua” asum­ista mut­ta sanon vaan että ne tuet, lähin­nä Aran myön­tämä korko­tu­ki valui val­tion omaan tasku­u­un, ja pankkien ja asun­not omis­ta­van VVO-kon­sernin tasku­un. Mitään varsi­naista asum­is­tukea per­heemme ei saanut kos­ka olimme työssäkäyviä ihmisiä. Lap­sil­isä ja kod­in­hoito­tukea sitt­tem­min mut­ta ei mitään asum­is­tukea. Ja olen var­ma että Helsin­gin seudun asukkaista “asum­is­tukea” saa korkein­taan 20% ja sitä annetaan pääasi­as­sa opiske­li­joille, eläkeläisille tai sel­l­aises­sa elämän­vai­heessa oleville että tulot ei riitä asumiseen, eli turha osoitel­la sormea.

      Tuo 30–40% on vilahdel­lut äsket­täin virin­neessä keskustelus­sa joka alkoi YLE:n julk­ista­man tutkimuk­sen mukaan jos­sa 80% suo­ma­lai­sista halu­aa pitää koko maan asut­tuna, veron­mak­sajien tuel­la, ja alkoi hirveä sormel­l­la osoit­telu helsinkiläisiä sosi­aalipum­me­ja kohtaan mikä ei pidä paikkansa.

  4. Nim­im Arkkite­hti: miten ne hin­nat laske­vat kun nykyrak­en­t­a­mi­nen tuot­taa saman­laista vaa­timusten mukaista bulkkia joka paikkaan? Kun­tien kaavoitus­mak­sut ovat korkei­ta kos­ka kun­nat halu­a­vat verotuloja.

    Jos oikeasti halut­taisi­in edullista asum­ista, se vaatisi tyystin toisen­laisen tulokul­man asun­torak­en­tamiseen. Maan­omis­ta­ja saisi rak­en­taa sitä, mille on kysyn­tää: trail­ere­i­ta, asun­toveneitä, parak­ki talo­ja jne.

    Suomes­sa raken­netaan nyt paljon kos­ka hin­nat ovat kovia. Ei niin päin että hin­nat ovat kovia kos­ka ei raken­neta riit­tävästi. Riip­puen keneltä kysyy, uusien asun­to­jen hin­nois­sa on 10–50% kuplaa. Kun se joskus puhkeaa, tulee rumaa jälkeä. Avio­ero­ja, konkursse­ja, elinikäistä ulosottovelkaa.

    Miten päin vaan asi­aa pyörit­telee, niin poli­ti­soitunut asun­to­tuotan­to ei tuo­ta sitä, mitä markki­noil­la halu­taan vaan mitä kaupunkisu­un­nit­telu päät­tää. Osmo toiv­ot­tavasti elää niin van­hak­si että näkee mihin nykyi­nen poli­ti­ik­ka tulee johtamaan.

    Kun jopa liikku­mi­nen on Helsingis­sä niin kallista, että joukkoli­iken­teen käyt­täjä mak­saa vain puo­let todel­li­sista liiken­nöit­si­jä kulus­ta, niin jotain on todel­la pahasti pielessä. Vaik­ka Yhdys­val­to­ja tääl­lä paljon par­jataan, siel­lä asun­tomarkki­nat toimi­vat: jokainen asuu sel­l­aises­sa asun­nos­sa johon hänel­lä on varaa ja markki­nat tuot­ta­vat siihen tarvit­ta­vat asunnot.

  5. Osmonkin inhoa­ma Nur­mi­järvi-ilmiö voi hyvin. Sinne muut­ti 20 vuot­ta sit­ten lap­siper­heitä, joiden aikuis­tunut lapset nyt muut­ta­vat pois. Siitä muut­to­tap­pio, joka sekin on taas muut­tunut muuttovoitoksi.

    Lap­siper­heet ovat entistä vähälap­sisem­pia kos­ka kol­men lapsen asun­to tulee Helsingis­sä niin kalli­ik­si ettei siihen riitä rahat las­ten ja auton kanssa. Auto taas on vält­tämätön jos lap­sia on use­ampia. Vihreässä ilmastopoli­ti­ikas­sa lap­sia ei pide­tä tavoit­teena, kuten esim Leo Stra­nius tote­si että lap­si on hänen suurin “ilmas­tosyntin­sä”.

    Minus­ta Osmol­ta olisi älyl­lis­es­ti rehellistä kuvail­la, minkälaisille per­heille Helsinkiä raken­netaan. Sitä saa mitä tue­taan: jos tue­taan asum­ista, saadaan ihmisiä jot­ka tarvit­se­vat asum­is­tukea. Sim­ple as that.

    Helsin­gin Vihrei­den tavoite asut­taa mar­ala­palk­ka-alalle työl­listyviä maa­han­muut­ta­jia voi olla ide­ol­o­gis­es­ti perustel­tua, kos­ka he äänestävät puoluet­ta, joka lupaa jakaa sosi­aal­i­tukea. Sen seu­rauk­se­na varakkaat koti­taloudet aset­tuvat muille alueille, kuten Nurmijärvelle.

    1. Meil­lä on ollut kolme las­ta ja hyvin on pär­jät­ty ilman autoa. Jopa helpom­min kuin kau­ton kanssa Nur­mi­järvel­lä, kos­ka kouluikäis­es­tä alka­en he ovat pystyneet matkus­ta­maan ratikalla itse har­ras­tuk­si­in­sa. Nur­mi­järvel­lä pitää kuska­ta koulu­un ja harrastuksiin.

      1. Osmol­la argu­ment­tivirhe jos­sa oma koke­mus kol­men lapsen kas­vat­tamis­es­ta kaupungis­sa ilman autoa yleis­tetään kokonaisuudeksi.

        https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/3mXGhnT3?ref=ampparit:416f&ext=ampparit

        Tuos­sa hyvä kir­joi­tus joka ker­too minkä kuplan Osmon kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on luonut. Asun­to­jen hin­nat ovat järkyt­tävän korkei­ta, kos­ka uusien asun­to­jen hin­nas­sa puo­let on veroa ja kos­ka sään­te­ly estää markki­noi­ta toim­i­mas­ta. Asun­to­jen hin­to­ja on mah­dol­lista laskea jos on halua. Ei näytä olevan.

        Paradok­saalis­es­ti on niiden poli­itikko­jen intres­sis­sä tehdä asumis­es­ta niin kallista että kansa äänestää niitä poli­itikko­ja, jot­ka lupaa­vat lisätä tuki­aisia. Vihrei­den ykkös­teema vaaleista toiseen tun­tuu ole­van vuokra-asumisen taloudelli­nen tukeminen.

      2. Urakoit­si­ja:

        Asun­to­jen hin­nat ovat järkyt­tävän korkei­ta, kos­ka uusien asun­to­jen hin­nas­sa puo­let on veroa ja kos­ka sään­te­ly estää markki­noi­ta toim­i­mas­ta. Asun­to­jen hin­to­ja on mah­dol­lista laskea jos on halua. Ei näytä olevan.

        Nyt täl­lä nimeno­maisel­la Osmon kir­joituk­sel­la puu­tu­taan yhteen sääte­ly­on­gel­maan: Moot­tori­ti­et jot­ka ulot­tuvat kaupun­gin keskus­taan. Moot­toriteil­lä saa kulkea vain autoil­la. Moot­tori­ti­et saa ylit­tää / alit­taa vain eri­ta­soli­it­tymiä käyt­täen. Moot­toritei­den lähelle ei saa rak­en­taaa asuntoja.

        Muut­ta­mal­la moot­tori­ti­et nor­maal­im­mak­si kat­u­alueek­si sinne saadaan sijoitet­tua myös raitio­vaunu­ja, pyöräkaisto­ja, jalka­käytäviä. Kadun yli­tyk­siä voidaan jär­jestää tiheäm­min. Kadun var­sille voidaan rak­en­taa asuntoja.

        On tiet­ty paljon sääte­lyä mitä vielä jää jäl­jelle, mut­ta niistä voidaan var­masti keskustel­la niihin mui­hin ongelmi­in keskit­tyvis­sä teksteissä.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Meil­lä on ollut kolme las­ta ja hyvin on pär­jät­ty ilman autoa. Jopa helpom­min kuin kau­ton kanssa Nur­mi­järvel­lä, kos­ka kouluikäis­es­tä alka­en he ovat pystyneet matkus­ta­maan ratikalla itse har­ras­tuk­si­in­sa. Nur­mi­järvel­lä pitää kuska­ta koulu­un ja harrastuksiin.

        Tilas­tomiehenä tiedät var­maan, että otok­sen ollessa liian pieni, tulok­ses­ta tulee harhainen.

  6. Sisään­tu­loteitä ei tarvitse muut­taa bule­vardeik­si, kun­han ale­taan rak­en­taa kaupunkia (korkei­ta sisäpi­hako­rt­telei­ta) sinne, minne niitä mah­tuu. Esimerkik­si Palo­heinän ja Sil­volan teko­jär­ven väli­in mah­tuu Helsin­gin nykyisen keskus­tan kokoinen alue. Tästä saadaan uusi keskus­ta. Näin saadaan keskus­ta siir­ret­tyä pois luon­nol­lis­ten pul­lonkaulo­jen luo­ta ja kaupunki­in mah­tuu taas (hatus­ta) 250 tuhat­ta uut­ta asukasta.

    Tämän uuden keskus­tan läheltä syytä pyrk­iä purka­maan van­ho­ja pis­te­talo­ja, jot­ta sisäpi­hako­rt­teleista saadaan mah­dol­lisim­man yht­eneviä kokon­aisuuk­sia. Viher­aluei­ta on syytä jät­tää riittävästi.

    Siitä olemme kuitenkin samaa mieltä, että pääkaupunkiseudun asun­to­tar­jon­taa on lisät­tävä rak­en­ta­mal­la uut­ta, kunnes nyky­is­ten asukkaiden asun­to­var­al­lisu­us on saatu tuhot­tua. Tämän toteutues­sa har­mi kyl­lä nyky­isil­lä hin­noil­la asun­ton­sa ostaneille, sil­lä he menet­tävät mon­en vuo­den työ­panok­sen­sa poli­itikko­jen omane­dun tavoittelulle.

    1. Uno­h­dat kokon­aan sen hai­tan, joka aiheutuu siitä, että nuo väylät aiheut­ta­vat nyt val­taisan esteen, kos­ka toiselta puolelta ei pääse kätevästi toiselle puolelle. Se yksin on peruste nor­mal­isoi­da nämä väylät kaduik­si, joiden yli pääsee suo­jati­etä. Kuvittele3 Helsinginkadun tilalle täl­lainen, mni­in ymmär­rät mil­lainen kaupunki­rak­en­teelli­nen hai­tan nuo väyh­lät muodostavat. .

  7. Lisäk­si auto­jen läpi­menonopeus on muis­taak­seni opti­mi jos­sain 50 km/h kieppeil­lä, suurem­mil­la nopeuk­sil­la auto­jen etäisyy­det kas­va­vat ja sama tie vetää yllät­täen tun­nis­sa vähem­män auto­ja — kak­sikaistainen moot­tori­tie ei siis vält­tämät­tä vähen­nä ruuhkia ver­rat­tuna hitaam­paan tiehen.

    Tämän videon mukaan moot­tori­tie vetää yhtä hyvin kuin 50km/h ruuh­ka-aikaan vain jos liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta tin­gitään eikä se silti ole yhtään parempi

    https://vimeo.com/159356242

    Voisi kuvitel­la, että Helsin­gin tapaisil­la tiheästi asu­tu­il­la alueil­la tien läpäisykyky on tärkeämpi kuin yksit­täisen auton maksiminopeus.

    1. Tero Tolo­nen: Tämän videon mukaan moot­tori­tie vetää yhtä hyvin kuin 50km/h ruuh­ka-aikaan vain jos liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta tin­gitään eikä se silti ole yhtään parempi

      Käytän­nössä moot­tori­tiemäisessä ympäristössä taitaa n. 80 km/h olla opti­mi, ihmiset eivät aja suositel­tu­jen tur­vavälien mukaan.

  8. Bule­vardis­oin­ti pitäisi toteut­taa kom­pro­missi­na. Tehdään bule­vardit, mut­ta liiken­teen suju­vu­u­den ehdoil­la. Ei liiken­neval­o­ja kuin har­vak­seltaan ja jalankulk­i­joille ali- ja ylikulku­ja sekä muu­tamia val­ot­to­mia suo­jateitä. Nythän vähin­tään julk­i­lausumat­tomana moti­iv­ina on hai­ta­ta autoilua ja sen takia sinne tullee tarpeet­tomasti val­o­ja, jot­ka palavat yötä päivää, vaik­ka nopeus olisi 40 km/h ja auto­ja menisi parin min­uutin välein kuten puo­let vuorokaud­es­ta on tapana.

    1. Peter:
      Nythän vähin­tään julk­i­lausumat­tomana moti­iv­ina on hai­ta­ta autoilua ja sen takia sinne tullee tarpeet­tomasti val­o­ja, jot­ka palavat yötä päivää, vaik­ka nopeus olisi 40 km/h ja auto­ja menisi parin min­uutin välein kuten puo­let vuorokaud­es­ta on tapana. 

      Nykyi­nenkin liiken­neva­lo-ohjaus 40 km/h alueel­la huomioi hyvin heikosti todel­liset liiken­nemäärät — sekä jalankulk­i­joiden että kulkuneu­vo­jen määrät. Suurim­man osan ajas­ta suurim­mas­sa osas­ta risteyk­sistä olisi liiken­teen suju­vu­u­den kannal­ta parem­pi, jos liiken­neval­ot oli­si­vat pois päältä.

      1. Liiken­neval­o­jen vaiku­tuk­ses­ta suju­vu­u­teen on sdaatu koke­muk­sia aina sil­loin täl­löin, kun jär­jestelmä on men­nyt pois päältä. Koke­muk­set eivät ole myön­teisiä. Espal­ta on joitakin val­o­ja pois­tet­tu ja jalankulkulkun suju­vu­us on paran­tanut. Ei liiken­neval­o­ja = jalankilk­i­jalle palaa vihreä valo aina. Autoil­i­jaty eivät ole tästä tykänneet.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Liiken­neval­o­jen vaiku­tuk­ses­ta suju­vu­u­teen on saatu koke­muk­sia aina sil­loin täl­löin, kun jär­jestelmä on men­nyt pois päältä. Koke­muk­set eivät ole myön­teisiä. Espal­ta on joitakin val­o­ja pois­tet­tu ja jalankulkulkun suju­vu­us on paran­tanut. Ei liiken­neval­o­ja = jalankulk­i­jalle palaa vihreä valo aina. Autoil­i­jat eivät ole tästä tykänneet. 

        Hil­jaisen liiken­teen aikana val­ot voisi­vat olla pois päältä paljon nyky­istä use­am­min. Ruuh­ka-aikana val­ot ovat tarpeen, mut­ta vääräl­lä ryt­mi­tyk­sel­lä ne vain pahen­ta­vat ruuhkaa.

      3. Hil­jaisen liiken­teen aikana val­ot voisi­vat todel­la olla pois­sa päältä, mut­ta sil­loin auto­jen nopeus ei saisi olla yli 40 km/h, kos­ka muuten ris­ki ajaa jalankulk­i­jan päälle kas­vaa. Ruu­tukaavas­sa näkyvyys risteyk­sis­sä on myös sik­si heikkoa, ettei sekään puol­la kovem­paa vauhtia. 

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Liiken­neval­o­jen vaiku­tuk­ses­ta suju­vu­u­teen on sdaatu koke­muk­sia aina sil­loin täl­löin, kun jär­jestelmä on men­nyt pois päältä. Koke­muk­set eivät ole myön­teisiä. Espal­ta on joitakin val­o­ja pois­tet­tu ja jalankulkulkun suju­vu­us on paran­tanut. Ei liiken­neval­o­ja = jalankilk­i­jalle palaa vihreä valo aina. Autoil­i­jaty eivät ole tästä tykänneet.

        Voisi sit­ten miet­tiä sel­l­aista perus­ta­van­laa­tu­ista kysymys­tä, että ovatko liiken­neval­ot kaupungis­sa ensisi­jais­es­ti lisäämässä liiken­netur­val­lisu­ut­ta, tur­vaa­mas­sa ihmisiä moot­to­ri­a­joneu­voil­ta, vai takaa­mas­sa moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­ten sujuvuutta.

        Pitäisi olla edelli­nen, mut­ta Helsin­gin henkises­ti 60-luku­laises­sa liiken­nesu­un­nit­telus­sa tavoite on usein jälkimmäinen.

      5. Liiken­neval­othan suo­jaa­vat auto­ja jalankulk­i­joil­ta. Mis­sä ei ole liiken­neval­o­ja, jalankulk­i­ja saa ylit­tää kadun aina ja muun liiken­teen on pysähdyt­tävä. Jalankulk­i­joiden etu olisi, ettei liiken­neval­o­ja olisi mis­sää, niin voisi­vat kulkea jotu­mat­ta ker­taakaan pysähtymään kat­ua ylit­täessään. Tämän takia minä pyrin käyt­tään val­ot­toma suo­jateitä aina, kun sel­l­ainen on tarjolla.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Liiken­neval­othan suo­jaa­vat auto­ja jalankulkijoilta. 

        Juridis­es­ti näin, mut­ta ver­rates­sa keskimäärin <100 kg ja >1500 kg mas­so­ja fysi­ik­ka lie­nee eri mieltä. Niin voi olla myös jalankulk­i­ja, jos autovir­ta ei näytä juridi­ikas­ta piit­taa­van. Täl­löin muo­dos­tuu ihan tosi­asialli­nen este jalka­isin liikku­miselle, vaik­ka kyse olisikin vain itsesuo­jelu­vais­tos­ta — ter­veestä tai ylikier­roksil­la käyvästä.

        Tämän takia minä pyrin käyt­tään val­ot­toma suo­jateitä aina, kun sel­l­ainen on tarjolla. 

        Kun ei ole liiken­neval­o­ja, on keskimäärin myös vähem­män autoli­iken­net­tä. Kun suo­jati­et ovat samal­la tiel­lä, liiken­nemäärät ja ajonopeudet lienevät tarpeek­si pieniä, jot­ta val­ot­to­muuskin on vielä tur­val­lista. Sil­loin val­ot­tomas­ta päässee yli vähem­mäl­lä odot­tamisel­la. Lisäk­si tuos­sa tilanteessa val­ot tekevät nopeuk­sia alen­ta­van ja siis tur­val­lisu­ut­ta paran­ta­van pul­lonkaulan myös val­ot­toman risteyk­sen osalle tietä riit­tävän suuren osan autoil­i­joista oppies­sa val­on sijainnin.

      7. Juridis­es­ti näin, mut­ta ver­rates­sa keskimäärin <100 kg ja >1500 kg mas­so­ja fysi­ik­ka lie­nee eri mieltä. Niin voi olla myös jalankulk­i­ja, jos autovir­ta ei näytä juridi­ikas­ta piit­taa­van. Täl­löin muo­dos­tuu ihan tosi­asialli­nen este jalka­isin liikku­miselle, vaik­ka kyse olisikin vain itsesuo­jelu­vais­tos­ta — ter­veestä tai ylikier­roksil­la käyvästä.

        Rat­tirikol­lis­ten lait­to­muuk­si­in ei pidä alis­tua. Hyvä ohje kat­ua ylit­tävälle jalankulk­i­jalle on, että kat­so tule­vaa liiken­net­tä syr­jäsilmäl­lä, mut­ta älä pal­jas­ta autoil­i­jalle näh­neesi tätä ja sit­ten vain astu suo­jetielle. Kyl­lä ne jar­rut­ta­vat. Jos eivät jar­ru­ta, varaudu hyp­päämään alta pois. Tilanne kan­nat­taa videoi­da niin, että rek­ister­inu­mero näkyy hyvin.

      8. Osmo Soin­in­vaara: Rat­tirikol­lis­ten lait­to­muuk­si­in ei pidä alis­tua. Hyvä ohje kat­ua ylit­tävälle jalankulk­i­jalle on, että kat­so tule­vaa liiken­net­tä syr­jäsilmäl­lä, mut­ta älä pal­jas­ta autoil­i­jalle näh­neesi tätä ja sit­ten vain astu suo­jetielle. Kyl­lä ne jar­rut­ta­vat. Jos eivät jar­ru­ta, varaudu hyp­päämään alta pois. Tilanne kan­nat­taa videoi­da niin, että rek­ister­inu­mero näkyy hyvin.

        Älä jak­sa tuo­ta van­haa törp­pöi­lyä. Jos olisit ajanut autol­la muu­takin kuin sen yhden edestakaisen matkan Sys­mään, niin tietäisit aivan hyvin, että nämä “syr­jäsilmäl­lä” kat­somiset näkyvät aivan hyvin autoil­i­jalle. Vähän samaan tapaan kuin kat­ed­er­il­ta näkee lunt­taa­vat opiskelijat. 

        Onnek­si autossa on kam­era, niin näkyy miten jalankulk­i­ja ylit­tää suo­ja­tien ilman tarvit­tavaa varovaisu­ut­ta ja huolel­lisu­ut­ta nenä pystyssä tai katse puhe­limes­sa. Nämä puhe­li­men kyt­tääjät ovat vihon­vi­imeisiä suo­ja­tien käyt­täjiä ja yleen­sä jos varoit­taa ään­imerkil­lä, niin jotain mölinää tulee perään.

        Eivät autoil­i­jat aja jalankulk­i­joiden päälle tahal­laan, kos­ka siitä syn­tyy vain sotkua ja paperiso­taa. Ver­i­jäl­jet lähtevät kyl­lä autope­sus­sa ja ajo­radal­ta sateel­la, mut­ta paperiso­taan kuluu run­saasti aikaa, jon­ka voisi käyt­tää hyödyllisemminkin.

      9. Osmo Soin­in­vaara: Rat­tirikol­lis­ten lait­to­muuk­si­in ei pidä alis­tua. Hyvä ohje kat­ua ylit­tävälle jalankulk­i­jalle on, että kat­so tule­vaa liiken­net­tä syr­jäsilmäl­lä, mut­ta älä pal­jas­ta autoil­i­jalle näh­neesi tätä ja sit­ten vain astu suo­jetielle. Kyl­lä ne jar­rut­ta­vat. Jos eivät jar­ru­ta, varaudu hyp­päämään alta pois. Tilanne kan­nat­taa videoi­da niin, että rek­ister­inu­mero näkyy hyvin.

        On muuten ilah­dut­tavaa miten hyvin autoil­i­jat ovat oppi­neet väistämään suo­jati­etä ylit­täviä jalankulk­i­joi­ta. Eivät tietenkään kaik­ki, mut­ta onhan tilanne paljon parem­pi kuin takavu­osi­na. Pian päästäneen siihen tilanteeseen, että väistämät­tömyys näyt­tää kaikkien silmi­in törkeältä, kuten jois­sain mais­sa, ja sil­loin kovapäisim­mätkin autoil­i­jat oppinevat.

      10. Pekka T.: On muuten ilah­dut­tavaa miten hyvin autoil­i­jat ovat oppi­neet väistämään suo­jati­etä ylit­täviä jalankulkijoita. 

        Toisaal­ta autoil­i­joil­ta puut­tuu vieläkin tilan­neta­ju pyöräil­i­jöi­den suh­teen. Pyöräil­i­jöille­hän on tärkeätä iner­tia ja se pakot­taa havain­noimaan liiken­net­tä kokon­aisuute­na ja pidem­mälle tule­vaisu­u­teen. Autoil­i­ja kuitenkin läh­es poikkeuk­set­ta kohtel­e­vat pyöräil­i­jöitä jalankulk­i­joina ja pysäyt­televät viime tin­gas­sa jne. Pait­si tietenkin kaik­ki tun­tu­vat tietävän, että toisin kuin jalankulk­i­jan pyöräil­i­jän kuu­luu aina väistää. Liiken­neympyrät voivat olla pyöräil­i­jöille vaarallisia.

        Pyöräil­i­jä on yleen­sä kuitenkin havain­nut auton jo paljon aikaisem­min kuin autoil­i­ja pyörän ja usein vain odot­taa tämän menevän tieltä pois. Pahimpia ovat nämä jonon viimeiset, jot­ka hidastel­e­vat ja näyt­tävät aina yrit­tävän olla pyöräil­i­jän kanssa suo­jatiel­lä samaan aikaan tai pysäyt­tävät auton­sa siinä vai­heessa, kun pyöräil­i­jäl­lä on jo jal­ka maas­sa. Kiva ele, mut­ta jos autoil­i­ja olisi vain ajanut nor­maal­isti, liikenne olisi suju­vam­paa, kenenkään ei tarvit­sisi odotel­la tai hidas­taa turhaan ja pyöräil­i­jä saisi kaikessa rauhas­sa ylit­tää tien oma­l­la ajallaan.

  9. Osmo: “Ruuhkau­tu­vatko sisään­tu­loti­et? Sisään­tu­lotei­den kap­a­siteet­ti vain ja yksi­no­maan siitä, kuin­ka paljon sen päästä pääsee auto­ja katuverkkoon ..”
    Mik­si tätä ruuhkau­tu­mista perustel­laan vain kaupunki­in sisää­na­jon kannal­ta? Ruuhkat kaupungista pois­päin paheni­si­vat huo­mat­tavasti, eikä edel­lä ole­va Osmon perustelu toi­mi lainkaan. Esimerkik­si Pasi­las­ta tai Vallilas­ta kehä I:n pohjois­puolelle halu­a­va joutuu nyky­isin ruuh­ka-aikana jonot­ta­maan Tuusu­lan tien alku­un asti, mut­ta jos tie jatkuisi kaupunkibule­var­di­na kehälle asti, tuskallisen hidas jonot­ta­mi­nen olisi moninker­tainen. Käpylästä ja Met­sälästä tulisi myös paljon liiken­net­tä lisää tähän uuteen bule­vardin muo­dosta­maan pullonkaulaan.

    Mielestäni tämä ““Ruuhkau­tu­vatko sisään­tu­loti­et?” argu­ment­ti ei ole kestävä. Tot­ta kai ne ruuhkau­tu­vat! Varsinkin ulospäin.

    1. Jype: Esimerkik­si Pasi­las­ta tai Vallilas­ta kehä I:n pohjois­puolelle halu­a­va joutuu nyky­isin ruuh­ka-aikana jonot­ta­maan Tuusu­lan tien alku­un asti, mut­ta jos tie jatkuisi kaupunkibule­var­di­na kehälle asti, tuskallisen hidas jonot­ta­mi­nen olisi moninkertainen

      Kun kaupun­ki kas­vaa, täl­lä on seu­rauk­sia. Jo nyky­isin jonot­ta­mi­nen jatkuu pahim­mis­sa ruuhkissa kehälle asti, vaik­ka Tuusu­lan­väylä on moot­tori­tiemäi­nen. Autoli­iken­teen korkea kulku­muo­to-osu­us levit­tää kaupunkia laa­jem­malle ja lisää liiken­net­tä. Se pitää sik­si saa­da laskemaan.

      1. Ville: Kun kaupun­ki kas­vaa, täl­lä on seu­rauk­sia. Jo nyky­isin jonot­ta­mi­nen jatkuu pahim­mis­sa ruuhkissa kehälle asti, vaik­ka Tuusu­lan­väylä on moot­tori­tiemäi­nen. Autoli­iken­teen korkea kulku­muo­to-osu­us levit­tää kaupunkia laa­jem­malle ja lisää liiken­net­tä. Se pitää sik­si saa­da laskemaan.

        On poli­it­ti­nen val­in­ta rak­en­taa Bule­vardit, ruuhkaut­taa sisään­tu­loti­et ja ajaa autoilun vähen­tämistä. Mut­ta ei bule­varde­ja pitäisi puo­lus­taa sil­lä, ettei tiet ruuhkautuisi.

      2. Jype: On poli­it­ti­nen val­in­ta rak­en­taa Bule­vardit, ruuhkaut­taa sisään­tu­loti­et ja ajaa autoilun vähen­tämistä. Mut­ta ei bule­varde­ja pitäisi puo­lus­taa sil­lä, ettei tiet ruuhkautuisi.

        Liiken­nemäärät lisään­tyvät, kun kaupun­ki kas­vaa ja tämä ruuhkaut­taa tiev­erkos­ton. Täl­löin tiev­erkos­ton kap­a­siteet­tia täy­tyy kas­vat­taa, eli tarvi­taan lisää kaisto­ja ja parkkipaikko­ja. Kos­ka tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa tämä ei onnis­tu muuten, pitää rak­en­taa mas­si­ivis­es­ti tunneleita.
        Bule­vardis­oin­nin ajatuk­se­na on, että raken­netaan raideli­iken­teen varaan uut­ta asu­tus­ta, mikä vähen­tää autoilun suh­teel­lista osu­ut­ta. Raideli­ikenne on maankäytöl­lis­es­ti huo­mat­ta­van paljon tehokkaam­paa kuin autoliikenne.
        Mitään sta­tus quo ‑ratkaisua ei ole ole­mas­sa. Pitää vali­ta sen välil­lä, että investoidaan autoväyli­in ja sen välil­lä, että investoidaan raideliikenteeseen.

      3. Jype: On poli­it­ti­nen val­in­ta rak­en­taa Bule­vardit, ruuhkaut­taa sisään­tu­loti­et ja ajaa autoilun vähen­tämistä. Mut­ta ei bule­varde­ja pitäisi puo­lus­taa sil­lä, ettei tiet ruuhkautuisi. 

        Auto­jen lukumäärää ei ole koskaan las­ket­tu teitä rak­en­ta­mal­la ja niiden liikku­mista helpot­ta­mal­la vaan päin­vas­toin. Jos siis halu­taan päästä turhista autoista eroon, pitää tehdä päin­vas­toin. Tam­pi­ot eivät muuten ymmär­rä olla aja­mat­ta henkilöau­toil­laan joka paikkaan. Henkilöau­tot vievät tilaa, jos­ta tiheäm­min asu­tul­la alueel­la on yleen­sä jonk­i­nasteinen puute, ja estävät muiden liikku­mista, joka muuten olisi melko vai­va­ton­ta juuri tiheäm­min asu­tul­la alueella.

      4. anonyy­mi: Tam­pi­ot eivät muuten ymmär­rä olla aja­mat­ta henkilöau­toil­laan joka paikkaan.

        Onpas hölmö ajatelutapa.

        Autoilu ei ole yksilön valin­noista kiin­ni, vaan kyse on sys­teemi­ta­son ratkaisu­ista. JOs oma­l­la autol­la maka vie vaikka­pa 20 min­u­ut­tia ja julk­isil­la 40 min­u­ut­tia, kaik­ki val­it­se­vat oman auton. Sen jäl­keen mat­ka vie oma­l­la autol­la 30 min­u­ut­tia ja julk­isil­la tun­nin, kaik­ki val­it­se­vat vieläkin oman auton.

        Liikku­misvä­line val­i­taan pääosin sil­lä perus­teel­la, mikä on nopein ratkaisu. En itse asu pks, mut­ta menen töi­hin joko autol­la tai polkupyöräl­lä, mut­ta en koskaan julk­isil­la vaik­ka pysäk­it ovatkin aika sopi­vasti asun­toni ja työ­paikan lähistössä. Lin­ja-auto on vain niin hidas ja aikataului­hin sidot­tu polkupyörään ja autoon ver­rat­tuna. Taisin peräti ker­ran kolme vuot­ta sit­ten men­nä lin­ja-autol­la, kun käteni oli paketis­sa enkä voin­ut pyöräil­lä ja vaimo vei auton.

      5. anonyy­mi: Sitä pait­si lento­ken­tän henkilöli­ikenne on vuorokaudessa autotei­den kulkumäärien suh­teen käsit­tääk­seni varsin kohtu­ullista, vaik­ka jokainen lentomatkail­i­ja ajaisi välin oma­l­la autolla.

        Lentoase­man ja Lasi­palatsin ratikkapysäkkien päivit­täisen käyt­täjämäärän san­ot­ti­in joskus jos­sain ole­van samaa suuruusluokkaa.

        Vaik­ka lentokone ja auto ovat iso­ja ja kovaäänisiä, ei se tarkoi­ta, että niiden kul­je­tuska­p­a­siteet­ti olisi eri­tyisen suuri. Vaik­ka suurin osa niin samal­la perus­teel­la hairah­tuukin kuvittelemaankin.

        Sylt­ty: Onpas hölmö ajatelutapa.

        JOs oma­l­la autol­la maka vie vaikka­pa 20 min­u­ut­tia ja julk­isil­la 40 min­u­ut­tia, kaik­ki val­it­se­vat oman auton. Sen jäl­keen mat­ka vie oma­l­la autol­la 30 min­u­ut­tia ja julk­isil­la tun­nin, kaik­ki val­it­se­vat vieläkin oman auton.

        Hölmösti ajatel­tu ja yleis­tet­ty, tosi­aan. Liikku­mis­muodon valin­nas­sa kulu­va aika on yksi muut­tu­ja muiden muas­sa. Kun autossa pitää kytätä koko mat­ka muu­ta liiken­net­tä ja jonos­sa kiilaa­jia, ja julk­isil­la matkus­taes­sa voi tehdä töitä tai nukkua tai mitä lie, ei ajal­la ole vält­tämät­tä mitään merkitystä.

        Helsingis­sä noin viides­osa matkoista tehdään yksi­ty­isautol­la, lop­ut kävellen, julk­isil­la ja pyöräl­lä. Jos yksi­ty­isautoilun kulku­ta­pao­su­us kaksinker­tais­tu­isi (40%), yksikään auto ei liikkuisi nykyisessä liiken­n­ev­erkos­sa yhtään mihinkään.

        Yksi­ty­isautoil­i­joiden riip­pu­vu­us­suhde kulku­peli­in­sä on niin käsit­tämät­tömän vah­va, että mil­lään järkiar­gu­menteil­lä ei tun­nu ole­van merk­i­tys­tä hei­dän uskon­sa hor­jut­tamises­sa. Ja vaik­ka he ovat selvä vähem­mistö esimerkik­si Helsingis­sä, hei­dän aja­mansa agen­dan kaikenkat­ta­va voitokku­us on vah­va merk­ki demokraat­tisen päätök­sen­teon puut­teista, siitä vähem­mistön diktatuurista.

        Ja taas kaade­taan jopa parisa­taa miljoon­aa käveli­jöi­den, julk­isil­la liikku­vien ja pyöräil­i­jöi­den veroeu­ro­ja Sörnäis­ten tun­neli­in, ja Pasi­las­sa tehdään reilul­la sadal­la miljoon­al­la Teol­lisu­uskadun jatket­ta ja Hert­toniemessä ja… Samal­la kun julk­isu­udessa kauhis­tel­laan kymme­nen miljoo­nan vuosit­taista panos­tus­ta pyöräilyinfraan.

      6. Koti-isä: Lentoase­man ja Lasi­palatsin ratikkapysäkkien päivit­täisen käyt­täjämäärän san­ot­ti­in joskus jos­sain ole­van samaa suuruusluokkaa. 

        Eli auto­tien voi pois­taa kokon­aan, kun­han vain ase­malle vede­tään ratikkakiskot. Ai, mut­ta sin­nehän menee jo lähi­ju­na eli tuo kisko­jen vetämi­nenkin voidaan unohtaa.

      7. Koti-isä: Yksi­ty­isautoil­i­joiden riip­pu­vu­us­suhde kulku­peli­in­sä on niin käsit­tämät­tömän vah­va, että mil­lään järkiar­gu­menteil­lä ei tun­nu ole­van merk­i­tys­tä hei­dän uskon­sa horjuttamisessa. 

        Sotket nyt asioi­ta (ainakin min­un kohdal­lani). On selvää että useim­mille autoil­i­joille auton val­in­ta on täysin järkevä val­in­ta, vaik­ka porukalla auton val­in­ta johtaakin ruuhki­in. Sik­si tarvi­taan sys­teemi­ta­son ratkaisu­ja, eikä mitään koti-isien jeesustelui­ta siitä että jät­täkää nyt autot kotia, onpa tyh­mää aja autolla. 

        Kieltäy­dyt yksinker­tais­es­ti usko­mas­ta, että auton valin­neet pitävät sitä parem­pana liikku­mis­muo­tona kun taas samaan aikaan näytät usko­van, että muiden liikku­mis­muo­to­jen käyt­täjät ovat tehneet täysin ratio­naalisen valin­nan. Minus­ta kulku­vä­li­neen val­in­ta ker­too sen, mitä pitää itselle parhaim­pana ja jokainen val­it­see sen väli­neen, joka sopii itselle parhait­en lom­pakon, aikataulu­jen, tarpeen yms. perus­teel­la. Ja näi­hin päätök­si­in vaikute­taan aikatauluil­la, kaistoil­la ja investoinneilla.

        Kyl­lä ihmisen arvosta­vat omaa aikaansa, ja kuten sanoin en itsekään käytä julk­isia koskaan työ­matkoi­hin, kos­ka se on niin hidas, vaan menen polkupyöräl­lä. Ilmeis­es­ti sin­un logi­ikkasi mukaan min­un pitäisi käyt­tää pääasial­lis­es­ti lin­ja-autoa, jot­ta voisin näpyt­tää matkan kän­nykkää eikä tarvisi kat­soa eteenpäin. 

        Eli auto­ja ei jätetä koti­in, jos autol­la kulkem­i­nen nopeampaa.

        “Ja taas kaade­taan jopa parisa­taa miljoonaa ”

        Nyt jupu­tat taas ihan eri asi­as­ta. On aika ilmeistä, että 200 miljoo­nan euron investoin­ti ei ole yhdenkään yksilön ratkaisu, vaan sys­teemi­ta­son poli­it­ti­nen päätös.

      8. Sylt­ty: Jos oma­l­la autol­la mat­ka vie vaikka­pa 20 min­u­ut­tia ja julk­isil­la 40 min­u­ut­tia, kaik­ki val­it­se­vat oman auton. Sen jäl­keen mat­ka vie oma­l­la autol­la 30 min­u­ut­tia ja julk­isil­la tun­nin, kaik­ki val­it­se­vat vieläkin oman auton.

        Liikku­misvä­line val­i­taan pääosin sil­lä perus­teel­la, mikä on nopein ratkaisu.

        Asia ei ole ihan noin yksioikoinen. Kaikil­la ei esim. ole mah­dol­lisu­ut­ta liikkua halutes­saan henkilöau­tol­la — eikä henkilöau­to ole aina nopein tapa liikkua. Maail­man ruuhkaisin kaupun­ki juuri nyt näyt­tää ole­van Mex­i­co City, jos­sa ruuhkas­sa istu­taan läh­es tun­ti päivässä, siel­lä julk­ista liiken­net­tä käyt­tää läh­es 80%. Lis­tan kakko­nen on Bangkok, jos­sa julk­isia käyt­tää vain 30% ja ruuhkissa kuluu yli tun­ti päivässä. (Tiedot liiken­nemuo­to­jen osuuk­sista eivät ole ihan tuor­e­i­ta.) Yleinen käsi­tys tun­tuu ole­van, että autoli­iken­teen vähen­tämisel­lä ruuhkau­tu­mista voidaan vähen­tää, mis­tä syys­tä raideli­iken­teeseen panos­te­taan kaupungeis­sa ympäri maailman.

      9. Sylt­ty: Lin­ja-auto on vain niin hidas ja aikataului­hin sidot­tu polkupyörään ja autoon verrattuna. 

        Bus­sit kulk­i­si­vat paljon nopeam­min, jos niiden ei tarvit­sisi kulkea henkilöau­to­jen seassa. Niitä myös kulk­isi tiheäm­min ja sopi­vampia reit­te­jä, jos käyt­täjiä olisi enem­män. Lisäk­si muille liikku­mis­muodoille tulisi lisää katu­ti­laa ja niistä tulisi käyttökelpoisempia.

      10. Sylt­ty: Autoilu ei ole yksilön valin­noista kiin­ni, vaan kyse on sys­teemi­ta­son ratkaisuista. 

        …ja sit­ten Sylt­ty jatkaa käyt­tämäl­lä kak­si kap­palet­ta oman yksilö­ta­son ratkaisun­sa kuvailuun.

        No, tuo autoilun rajoit­ta­mi­nen­han nimeno­maan on sys­teemi­ta­son ratkaisu. Mis­tä siis oikein valitat?
        Kun­pa vain kaupun­gin päät­täjätkin joskus todel­la ymmärtäi­sivät asian ja puut­tuisi­vat siihen raskaal­la kädel­lä. Var­masti ainakin 90% keskus­tan henkilöau­toista on turhia ja melkoinen osa muunkin kaupun­gin henkilöautoliikenteestä.

      11. anonyy­mi: …ja sit­ten Sylt­ty jatkaa käyt­tämäl­lä kak­si kap­palet­ta oman yksilö­ta­son ratkaisun­sa kuvailuun.

        Kyl­lä, kos­ka Koti-Isälle tun­tui ole­van mah­do­ton­ta ymmärtää, että jonkun muun kuin julkisen kulku­vä­li­neen val­in­ta on täysin ratio­naa­li­nen ratkaisu, päätin vään­tää rauta­lan­gas­ta mil­lä perusteil­la lin­ja-auto häviää joka päivä henkilöau­tolle ja polkupyörälle.

        No, tuo autoilun rajoit­ta­mi­nen­han nimeno­maan on sys­teemi­ta­son ratkaisu. Mis­tä siis oikein valitat?

        Omas­ta mielestäni en valit­tanut mis­tään autoilu­un liit­tyvästä, vaan lähin­nä lapsel­lis­es­ta Koti-Isän moral­isoin­nista, jos­sa autoil­i­jat eivät tajua ymmär­rä omaa etu­aan ajaes­saan autolla. 

        Kir­joitin mitä ilmeisem­min epä­selvästi, kun use­am­malle kir­joit­ta­jalle jäi käsi­tys että kan­nat­taisin laa­jo­ja investoin­te­ja henkilöau­toilu­un pks (en edes asu pks). En kan­na­ta. Toki te siel­lä pks saat­te tehdä mitä halu­at­te (moot­tori­ti­etä taik­ka ratikkakaupunkia, eihän se min­ulle kuu­lu), mut­ta täältä kat­sot­tuna siel­lä tarvit­taisi­in aika lail­la sitä mitä Osmo on tässä blo­gis­sa kirjoitellut.

        Yksit­täis­ten autoil­i­joiden soimaami­nen on turhaa, kos­ka henkilöau­ton val­in­ta­han on karkeasti ottaen van­gin dilem­ma. Jos kaik­ki (jot­ka voi) val­it­se­vat henkilöau­ton, kukaan ei pääse nopeasti per­ille. Sik­si henkilöau­ton val­in­taa on pakko rajoit­taa ja tukea ei-henkilöau­ton val­in­taa. Osmon kan­nat­ta­mat tietul­lit oli­si­vat tässä muuten todel­la näp­pärä keino, mut­ta niis­sä on omat ongelmansa.

        Var­masti ainakin 90% keskus­tan henkilöau­toista on turhia ja melkoinen osa muunkin kaupun­gin henkilöautoliikenteestä.

        Niin mikä on turhaa ja mil­lä perus­teel­la? Nyky­isil­lä jär­jeste­ly­il­lä ne ovat “tarpeel­lisia”, joten tarvit­see tehdä merkit­täviä muu­tok­sia jot­ta henkilöau­toli­iken­net­tä saataisi­in pois keskustasta.

  10. Kun liiken­net­tä kas­vate­taan, pul­lonkaula syn­tyy aina johonkin kohtaa.

    Olen vuosikym­meniä ihme­tel­lyt byrokra­t­ian osaa­mat­to­muut­ta sisään­tu­lotei­den resur­soin­nis­sa. Raken­netaan kak­si kaistaa ulos ja kak­si kaistaa sisään. Aamul­la kak­si kaistaa on läh­es tyhjänä ja toiset kak­si ruuhkau­tuneet. Illal­la sama tilanne, mut­ta ajo­ra­dat vaihtaen.

    Ajo­rataa on raken­net­tu puo­let liikaa. Kallista kaupunki­maa­ta pide­tään tyhjän pant­ti­na. Jos siitä yksi neljänne­skin saataisi­in liiken­nekäyt­töön, olisi kyse mil­jardeista jo pelkästään tont­ti­maan arvona.

    Mil­jardin euron vihje:
    Aamul­la aje­taan kolmel­la kaistal­la sisään ja yhdel­lä ulos. Illal­la kai­stat vai­h­taen kolmel­la ulos ja yhdel­lä sisään.

    1. K‑Veikko: Mil­jardin euron vihje:
      Aamul­la aje­taan kolmel­la kaistal­la sisään ja yhdel­lä ulos. Illal­la kai­stat vai­h­taen kolmel­la ulos ja yhdel­lä sisään.

      Mut­ta kun kehi­tyk­sen suun­ta län­si­mais­sa on, että per­in­teinen pen­delöin­ti esikaupungista keskus­taan supis­tuu koko ajan pienem­mäk­si, tuo malli ei toi­mi. Sen sijaan vapaa-ajan liikku­mi­nen kas­vaa, jol­loin eniten liiken­net­tä voi hyvin olla illal­la esikaupungeista keskus­taan, jos sinne men­nään viet­tämään aikaa. Työ­matkali­ikenne ruuhkaut­taa kehäti­et, mut­ta siel­läkään tuo malli ei oikein toimi.

      1. Sisään­tu­lotei­den vai­h­tu­vat kai­stat eivät hyödyt­täisi mitään, kos­ka sisään tul­lessa jonote­taan katu­verkkoon pääsyä. On aivan sama kuin­ka monikaistaise­na tähän pul­lonkaulaan jonote­taan, jops jono on pak­sumpi, se on kyl­lä lyhyem­påi, mut­ta ete­nee hit­taam­min. Toisin päin taas jonot eivät ole sil­lä motar­il­la vaan ennen sitä. Län­siväylä vetää ulos ihan hyvin, kun­han on ensin päässyt sen alkuun.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Toisin päin taas jonot eivät ole sil­lä motar­il­la vaan ennen sitä

        Eli jos motari alkaa myöhem­min vas­ta kehä I:ltä, jonot kestävät sinne asti. Ja mukana jonot­ta­mas­sa kaik­ki Käpylän / Met­sälän suurten toimis­to­jen Kehän pohjois­puolel­la asu­vat työntekijät.

      3. Ville:
        pen­delöin­ti esikaupungista keskus­taan supistuu
        vapaa-ajan liikku­mi­nen kasvaa
        Työ­matkali­ikenne ruuhkaut­taa kehäti­et, mut­ta siel­läkään tuo malli ei oikein toimi. 

        Tuo kak­si kaistaa sisään, yksi ulos ‑malli ei ole ratkaisu kaikki­in ongelmi­in eikä se sovi joka paikkaan. Sil­lä ei ratkaista pul­lonkaulo­ja. Se on yksi ratkaisu maankäytön tehostamiseen.

        Kuin­ka paljon uut­ta raken­nus­maa­ta saataisi­in koko Helsin­gin mit­takaavas­sa, jos vaik­ka vain 10 kilo­metriltä nelikaistaista moot­tori­ti­etä voitaisi­in toinen puoli sulkea kokon­aan ja ottaa raken­nuskäyt­töön. Liiken­teelle varat­ulle puolen raken­netaan kol­mas kaista ja sit­ten aje­taan “kak­si sisään, yksi ulos” ‑peri­aat­teen mukaisesti.

  11. Helsin­ki aikoo muut­taa Tuusu­lan­väylän kaupunkibule­vardik­si, mikä vähen­tää huo­mat­tavasti väylän läpäisykykyä. Myös väylän jat­keel­la ole­val­la Mäkelänkadul­la on vireil­lä katusu­un­nitel­ma, jois­sa kaupun­ki autokaisto­ja pois­ta­mal­la aikoo muut­taa kadun pyöräilyväyläksi.

    Tuusu­lan­väylä ja Mäkelänkatu ovat Helsin­gin vilkkain sisään­tuloväylä lento­ken­tältä kaupunki­in. Ei täl­laista kaupun­gin val­taväylää voi muut­taa yhtäkkiä pyörätieksi.

    1. Sisään­tuloväylästä pyörätiek­si: Tuusu­lan­väylä ja Mäkelänkatu ovat Helsin­gin vilkkain sisään­tuloväylä lento­ken­tältä kaupunki­in. Ei täl­laista kaupun­gin val­taväylää voi muut­taa yhtäkkiä pyörätieksi. 

      Nyt puhutaan matkas­ta, jon­ka toiseen päähän eivät autot oikeas­t­aan kuu­lu ja toises­sa päässä niitä ei tarvi­ta, kos­ka sieltä jatke­taan täysin eri­laisel­la liiken­nevä­li­neel­lä, johon autoa ei voi ottaa mukaan vaik­ka kuin­ka halu­aisi. Järkevä ihmi­nen miet­tisi vaihtoehtoja.

      Sitä pait­si lento­ken­tän henkilöli­ikenne on vuorokaudessa autotei­den kulkumäärien suh­teen käsit­tääk­seni varsin kohtu­ullista, vaik­ka jokainen lentomatkail­i­ja ajaisi välin oma­l­la autolla.

Vastaa käyttäjälle R.Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.