Kaupunkibulevardeista (3/5) Mihin 70 000 asukasta muuten asettuisivat?

Bule­var­dien vas­tus­ta­jat ovat sano­neet, että asun­not pitää lait­taa ”muu­al­le” ker­to­mat­ta mis­sä tämä ”Muua” on. Yleen­sä on tar­jot­tu vaih­toeh­dok­si paik­ko­ja, jot­ka yleis­kaa­vas­sa on jo esi­tet­ty raken­net­ta­vak­si, joten mitään oikeas­ti kor­vaa­vaa paik­kaa ei ole esitetty.

Lop­pu­tu­los on, että nuo 70 000 ihmis­tä jou­tui­si­vat hakeu­tu­maan Hel­sin­gin tai aina­kin Kehä I:n ulkopuolelle.

Ant­ti Kaik­ko­nen ker­toi, että Tuusu­las­sa oli­si val­miit kaa­vat 10 000 asuk­kaal­le., Yri­tin kysyä, mik­si Tuusu­la sit­ten ei ole käyn­nis­tä­nyt nii­den raken­ta­mis­ta. Hän ei vas­tan­nut. Oikea vas­taus tai­taa olla se, ettei­vät ton­tit mene kau­pak­si. Vapaa­eh­toi­sia asuk­kai­ta löy­dy. Eihän nii­tä löy­dy edes Espoon Suur­pel­toon, jos­ta piti tul­la kau­pun­gin kehi­tyk­sen jalokivi.

Asun­to­ja pitää raken­taa sin­ne, mis­sä ihmi­set halua­vat asua. Asu­mispre­fe­rens­seis­tä taas ker­too lah­jo­mat­to­mim­min se, pal­jon­ko asu­mi­ses­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan. On kyl­lä aika vai­kea väit­tää, että asun­non osta­ja oikeas­taan haluai­si asua Klauk­ka­las­sa, jos tämä ostaa ker­ros­ta­loa­sun­non Kal­lios­ta, vaik­ka sai­si asun­non Klauk­ka­las­ta puol­ta halvemmalla.

Asu­mispre­fe­rens­seis­sä on tapah­tu­nut suu­ri muu­tos, ei vain Hel­sin­gis­sä vaan kai­kis­sa kau­pun­geis­sa ympä­ri rikas­ta maailmaa.

Ihmi­set arvos­ta­vat urbaa­nia elä­mää – tai eivät kaik­ki, mut­ta nykyis­tä pal­jon suu­rem­pi osa halu­aa. He halua­vat asua siel­lä mis­sä tapah­tuu ja voi tava­ta toi­sia ihmi­siä. Mis­tä tämä joh­tuu on jo oma tari­nan­sa, enkä menee tähän sen enempää.

On vali­tet­tu asun­to­jen hin­to­jen nousua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, mut­ta tosia­sias­sa asun­not ovat kal­lis­tu­neet vain Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­gis­sa. Kun ratik­ka­kau­pun­kia ei rii­tä kai­kil­le, hin­to­jen nousu on levin­nyt Poh­jois-Hel­sin­kiin ja esi­mer­kik­si Hert­to­nie­meen. Espoos­sa asun­to­jen hin­to­jen nousu  vas­taa koko maan hin­to­jen nousu­tah­tia, Van­taal­la se on jää­nyt sii­tä jäl­keen ja kehys­kun­nis­sa ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­nat ovat las­ke­neet huomattavasti.

En ymmär­rä, mitä ne valit­ta­vat, joi­den mie­les­tä on kiva asua syr­jem­pä­nä. Hei­dän kan­nal­taan­han kaik­ki on hyvin, kos­ka he voi­vat asua unel­ma-asu­nois­saan hal­val­la. Kaa­voi­tet­tua maa­ta on vaik­ka kuin­ka pal­jon tarjolla.

On Hel­sin­gin vel­vol­li­suus tar­jo­ta lisää asun­to­ja niil­le, jot­ka tän­ne tule­vat, eikä teh­dä täs­tä ylem­män kes­ki­luo­kan reser­vaat­tia, johon tavik­sil­la ei ole asiaa.

Eri­tyi­ses­ti pitää kavah­taa aja­tus­ta, ettei Hel­sin­gin pitäi­si tar­jo­ta hyvää asu­mis­ta, jot­ta huo­nom­pi­kin meni­si kau­pak­si. Sitä ei ole kuin­kaan näin suo­raan sanot­tu, mut­ta rivien välis­sä tämä argu­ment­ti kyl­lä näkyy.

Täs­sä on ker­ros­takloa­sun­to­jen hin­to­jen muu­tos suh­tees­sa koko maan kes­ki­mää­räi­sen muu­tok­seen. Minul­la on täs­tä tuo­reem­pi­kin kuva, mut­ta en löy­tä­nyt. Täs­sä kuvat­tu kehi­tys on vain jyrkentynyt

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkibulevardeista (3/5) Mihin 70 000 asukasta muuten asettuisivat?”

  1. Hyvä tari­na. Moni näkee hin­nan sig­naa­li­na jos­tain epä­mää­räi­ses­tä eriar­voi­suu­des­ta ja ajat­te­lu läh­tee mene­mään ihan pie­leen. Hin­nat pitää näh­dä sig­naa­li­na ihmis­ten preferensseistä.

  2. Kor­kea raken­ta­mi­nen Her­ne­saa­reen loi­si 30000 asuk­kaal­le kodin. Loput 40000 mah­tuu hyvin täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­koh­tei­siin, eten­kin Koi­vusaa­reen ja Pasi­laan. Lisäk­si tar­vi­taan kes­kus­ta­tun­ne­li. Parii­sis­sa väes­tön­ti­heys on 20000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä ja sil­ti pää­see 5 kilo­met­rin pää­hän kes­kus­tas­ta moot­to­ri­tei­tä. Parii­sis­sa asuu 2,2 mil­joo­naa ja suur­alu­eel­la yli 11 mil­joo­naa. Hel­sin­gis­sä väes­tön tiheys on alle kuu­den­nes Parii­sis­ta, toki Kal­lios­sa pääs­tään Parii­sin tasoon. Hel­sin­gin raken­ta­mi­nen on prio­ri­soin­ti­ky­sy­mys ja ymmä­rän, että hen­ki­lö­au­toi­lun vas­tus­ta­jat kek­si­vät mitä tahan­sa tak­tii­koi­ta val­tiol­le run­saas­ti rahaa tuot­ta­van autoi­lun vähen­tä­mi­sek­si. Mut­ta tilaa Hel­sin­gis­sä on vie­lä runsaasti.

    1. Pete:
      Kor­kea raken­ta­mi­nen Her­ne­saa­reen loi­si 30000 asuk­kaal­le kodin. Loput 40000 mah­tuu hyvin täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­koh­tei­siin, eten­kin Koi­vusaa­reen jaPasilaan.

      Itse­kin kan­nat­tai­sin vie­lä pal­jon nykyis­tä­kin tii­viim­pää raken­ta­mis­ta. Ongel­ma on vain ihan sama kuin bule­var­dien­kin kans­sa, eli hen­ki­lö­au­tot: tii­viim­min ei voi­da raken­taa, sil­lä se sama auto­puo­lue joka vas­tus­taa bule­var­de­ja pakot­taa raken­ta­maan tar­peet­to­man suu­ren mää­rän auto­paik­ko­ja uusien asun­to­jen yhteyteen.

      Nykyis­tä suu­rem­pia asu­kas­ti­heyk­siä ei uusil­la alueil­la yksin­ker­tai­ses­ti voi saa­vut­taa, jos auto­paik­ka­nor­mis­ta ei luo­vu­ta. Nykyi­nen tiheys on suo­ra funk­tio sii­tä, kuin­ka pal­jon auto­ja saa tun­get­tua yhteen tasoon piha­kan­nen alle, sil­lä täl­lä taval­la raken­ta­mal­la auto­pai­kan hin­ta pysyy vie­lä liki­main sie­det­tä­vä­nä, vaik­ka­kin pal­jon mark­ki­na­hin­taa kor­keam­pa­na. Jos halu­taan “raken­taa ylös­päin”, pitäi­si samal­la raken­taa run­saas­ti myös alas­päin jot­ta ne vaa­di­tut autot sai­si mah­tu­maan, ja sil­loin auto­pai­kan mar­gi­naa­li­hin­ta nousee­kin jon­ne­kin 150 000 euron tie­noil­le. Ja sel­lai­sia auto­paik­ko­ja taas ei yksi­kään gryn­de­ri suos­tu rakentamaan.

      Auto­jen tilan­käyt­tö kau­pun­gis­sa on oikeas­ti ihan hel­ve­tin iso ongel­ma, ja sitä ei pys­ty rat­kai­se­maan mil­lään muul­la kuin vähen­tä­mäl­lä auto­jen määrää.

      1. Auto­paik­ka­nor­mis­ta pitäi­si ilman muu­ta luo­pua. Täs­sä blo­gis­sa puhu­taan pal­jon sii­tä mis­sä ihmi­set halua­vat asua ja luo­daan kuvaa, että kysees­sä oli­si todel­li­nen valin­ta­ti­lan­ne. Mut­ta ei ole. Nyky­mal­lis­sa ihmi­set saa­vat mel­kein kai­ken. Ei nyt ihan sitä punais­ta tupaa peru­na­maal­la kes­kus­tas­sa, mut­ta voi asua muka citys­sä ja samal­la ajaa autol­la ilman suu­ria park­ki­huo­lia. Vie­dä lap­sia jää­hal­lei­hin lähiöi­hin ja käy­dä Jum­bos­sa kaupassa.

        Mm. tuon takia ihmi­set halua­vat asua kes­kus­tas­sa. Jos asu­mi­nen “Man­hat­ta­nil­la” tar­koit­tai­si sitä, että on ajet­ta­va tak­sil­la tai mak­set­ta­va 1000 €/kk auto­pai­kas­ta, niin tähän kuvioon saat­tai­si tul­la jotain jär­keä. Sil­loin ihmis­ten lom­pak­ko­ää­nes­tä­mi­nen antai­si vähän toi­sen­lai­sen kuvan. Kal­lio menes­tyi­si edel­leen, mut­ta entä­pä Pasi­la. Onko jo lii­an kaukana?

        Oli miten oli, tilan­ne oli­si jär­ke­väm­pi kuin nyky­ään ja ongel­ma hel­pot­tui­si automaattisesti.

  3. Eikö kan­nat­tai­si käyt­tää rivi­ta­lo ja oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­to­ja kehys­kun­nis­ta täs­sä ver­tai­lus­sa ker­ros­ta­lo­jen sijasta?

    Aina­kin itse uskon että ne jot­ka halua­vat asua siel­lä asu­vat nois­sa talo­tyy­peis­sä mieluiten.

    En toki itse­kään tie­dä muut­tai­si­ko ase­tel­maa miten­kään, en siis ole kai­va­nut näi­tä tilas­to­ja esiin. Tuli vain mie­leen että voi­si ker­toa enem­män mitä pel­käs­tään ker­ros­ta­lo­jen hinnat.

    -Ant­ti

    1. Pien­ta­lo­jen hin­ta­ver­tai­lut ovat han­ka­lia, kos­ka pien­ta­lot ovat niin eri­lai­sia. Pein­ta­lo­jen hin­nat kehys­kun­nis­sa oli­vat jokin aika sit­ten las­kus­sa, mut­ta uusin­ta tie­toa minul­la ei ole.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: hin­ta­ver­tai­lut ovat han­ka­lia, kos­ka pien­ta­lot ovat niin eri­lai­sia. Pein­ta­lo­jen hin­nat kehys­kun­nis­sa oli­vat jokin aika sit­ten las­kus­sa, mut­ta uusin­ta tie­toa minul­la ei 

        Jos tavoit­tee­na on tut­kia asu­mispre­fe­rens­sin muu­tos­ta, hin­to­jen muu­tos tie­tyl­lä alu­eel­la anta­nee jon­kin­lai­sen kuvan. Ei var­maan­kaan kan­na­ta ver­ra­ta muu­ta­man heh­taa­rin ton­til­la haja-asu­tusa­lu­eel­la sijait­se­vaa oma­ko­ti­ta­loa pää­kau­pun­ki­seu­dun pie­nen pihan pie­neen rivarikämppään.

  4. Ei, Hel­sin­gil­lä ei ole vel­vol­li­suut­ta tar­jo­ta asun­to­ja Hel­sin­kiin tule­vil­le. (Hätä­ma­joi­tus tms. on asia erik­seen.) Ei ole myös­kään niin, että asun­to­ja pitäi­si väl­tä­mä­tä ja ehdoit­ta raken­taa sin­ne, mis­sä ihmi­set halua­vat asia; asia ei ole niin yksioi­koi­nen. On nimit­täin otet­ta­va huo­mioon myös mui­den ihmis­ten (ja luon­non) hyvä. Ja oikeas­taan pitää myös kysyä, mik­si jot­kut halua­vat Hel­sin­gin ratik­ka-alu­eel­le asu­maan ja voi­daan­ko tuo­ta halua muut­taa. Haluun voi vai­kut­taa esi­mer­kik­si se, että oma tai puo­li­son kou­lu­tus- tai työ­paik­ka löy­tyy vain ratik­ka-alu­eel­ta tai sen lähei­syy­des­tä; täl­löin on kysyt­tä­vä, voi­daan­ko paik­ko­ja jär­jes­tää myös muu­al­le, vaik­ka­pa mui­hin suu­riin kaupunkeihin.

    1. Täs­sä tul­laan val­ta­kun­nan tason maan­käyt­töön ja sen stra­te­gi­aan, joka on Suo­mes­ta puut­tu­nut jok­seen­kin täy­sin jo pit­kään. Pää­mi­nis­te­ri­puo­lue tois­taa “koko Suo­mi asut­tu­na” ‑mant­raa, jon­ka yksi vai­ku­tus on ollut se, että Tam­pe­reel­le ja Tur­kuun ei ole teh­ty mer­kit­tä­viä hal­li­tus­ta­son panos­tuk­sia, kos­ka ne ovat kes­kus­ta­lai­ses­ta näkö­vink­ke­lis­tä jo val­miik­si suu­ria kau­pun­ke­ja ja ete­läs­sä. Hyväk­syt­tä­vää on ollut yri­tää siir­tää val­tion lai­tok­sia väki­pa­kol­la Kuo­pioon, Rova­nie­mel­le ym. Nopea rau­ta­tie Tur­kuun ja vas­taa­vat sen sijaan eivät etene. 

      Halut­ta­vaa kau­pun­ki­mais­ta elä­mää voi olla muu­al­la­kin kuin Hel­sin­gis­sä, ja hel­poi­ten sitä voi­tai­siin luo­da lisää Tam­pe­reel­le ja Tur­kuun, jot­ka ovat työ­mat­kan (jos­kin mel­ko tuka­lan pit­kän sel­lai­sen) pääs­sä Hel­sin­gis­tä. Tämä vaa­ti­si kui­ten­kin tie­tois­ta stra­te­gi­aa ja pää­tös­tä, mikä on ilmei­ses­ti lii­kaa vaa­dit­tu. Edel­li­nen hal­li­tus oli Soi­nin­vaa­ran sanoin rau­han­ajan huo­noin, ja tämä nykyi­nen näyt­tää sekin ite­roi­van ikui­ses­sa loopissa.

  5. Ne asun­not ovat myös nykyi­sil­le hel­sin­ki­läi­sil­le, kun he muut­ta­vat isom­paan tai hei­dän lap­sen­sa muut­ta­vat kotoa tai ystä­vät hei­dän lähel­leen. Jos Hel­sin­ki saa ton­teis­ta rahaa sel­väs­ti enem­män asun­to­käy­tös­sä kuin pien­len­to- tai tie­käy­tös­sä, se yleen­sä ker­too, kum­pi on tär­keäm­pää. Kes­kus­puis­toa hal­ko­van tien pii­lot­ta­mi­nen asun­to­jen taak­se myös hil­jen­täi­si puis­toa auto­me­lul­ta ja toi­si sen kes­ki­mää­rin pal­jon lähem­mäs kau­pun­ki­lai­sia, eten­kin nii­den asun­to­jen asuk­kai­ta, jol­loin luon­non saa­ta­vuus para­ni­si. Jos rahaa ei kat­so­ta, aina jokai­nen des­poot­ti löy­tää mie­li­ha­luil­leen jon­kin perustelun.

    Kun Hel­sin­kiin tulee lisää ihmi­siä, kaik­kia tapah­tu­mia, pal­ve­lui­ta, työ­paik­ko­ja, ideoi­ta, har­ras­tuk­sia, koh­taa­mi­sia, ystä­vyyk­siä ja romans­se­ja syn­tyy enem­män ja lähes kaik­ki löy­tyy lähempää.

  6. On Hel­sin­gin vel­vol­li­suus tar­jo­ta lisää asun­to­ja niil­le, jot­ka tän­ne tule­vat, eikä teh­dä täs­tä ylem­män kes­ki­luo­kan reser­vaat­tia, johon tavik­sil­la ei ole asiaa.”

    Ole­tan, että täs­sä puhu­taan lähin­nä kan­ta­kau­pun­gis­ta eikä koko Hel­sin­gis­tä, kos­ka muu­ten Hel­sin­kiin pitäi­si muut­taa koko Suo­men ylem­pi keskiluokka. 

    Kyl­lä muil­la­kin kuin ylem­mäl­lä kes­ki­luo­kal­la on varaa kan­ta­kau­pun­gis­sa asua, jos tin­kii asun­non (ja per­heen) koos­ta. Pik­kua­sun­to­ja on onnek­si van­has­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa jo luon­nos­taan aika pal­jon, vaik­ka monet niis­tä on har­mil­li­ses­ti myös yhdistelty. 

    Pie­ni eli­tis­mi ei kui­ten­kaan ole kau­pun­gin­osal­le pahit­teek­si. Kor­keam­pi neliö­hin­ta takaa sen, että alu­eel­le vali­koi­tuu ihmi­siä, jot­ka oikeas­ti arvos­ta­vat aluet­ta, ja pitä­vät näin esim. alu­een pal­ve­lut ja oma­lei­mai­suu­den hen­gis­sä. Mitä esim. kävi­si tavis­ten kan­soit­ta­man Ullan­lin­nan ravintolatarjonnalle?

    Eli­tis­mi toki pois­sul­kee kaik­kein köy­him­mät, joil­la ei ole varaa sääs­tää muu­al­ta voi­dak­seen asua lem­pi­pai­kas­saan. Mut­ta ei ylem­mäl­lä kes­ki­luo­kal­la­kaan Suo­mes­sa nyt niin pal­jon rahaa ole, että heil­le asun­to­jen neliö­hin­nat oli­si­vat aivan saman­te­ke­viä. Sen sijaan on ihmi­siä, joil­le ei ole niin väliä, asuu­ko kan­ta­kau­pun­gis­sa vai lähiös­sä, ja minus­ta on ihan ok että hin­noil­la hei­dät ohja­taan johon­kin ano­nyy­miin lähiöön.

    Olen aiem­min ehdot­ta­nut myös aja­tus­leik­ki­nä tuloi­hin sidot­tua “segre­gaa­tio­ve­roa”, joka oli­si sitä kor­keam­pi mitä halu­tum­pi alue on. Peri­aat­tees­sa segre­gaa­tio­ve­ron voi­si nos­taa niin kor­keak­si, että asun­to­jen hin­nat tip­pui­si samal­le tasol­le kuin muu­al­la­kin. Täl­löin alu­eel­le muut­tai­si vain ne, jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan tuon segre­gaa­tio­ve­ron, mut­ta se kir­pai­si­si suh­tees­sa yhtä pal­jon rikas­ta kuin köyhää.

    1. the­ta: Olen aiem­min ehdot­ta­nut myös aja­tus­leik­ki­nä tuloi­hin sidot­tua “segre­gaa­tio­ve­roa”, joka oli­si sitä kor­keam­pi mitä halu­tum­pi alue on. Peri­aat­tees­sa segre­gaa­tio­ve­ron voi­si nos­taa niin kor­keak­si, että asun­to­jen hin­nat tip­pui­si samal­le tasol­le kuin muu­al­la­kin. Täl­löin alu­eel­le muut­tai­si vain ne, jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan tuon segre­gaa­tio­ve­ron, mut­ta se kir­pai­si­si suh­tees­sa yhtä pal­jon rikas­ta kuin köyhää.

      Tuo­ta kut­su­taan kiinteistöveroksi.

      1. ark­ki­teh­ti: Tuo­ta kut­su­taan kiinteistöveroksi.

        Kiin­teis­tö­ve­ro on osuus kiin­teis­tön arvos­ta, ei asu­jan tulois­ta. Kiin­teis­tö­ve­roa nos­ta­mal­la alu­eel­li­ses­ti saa­tai­siin toki kal­liin asun­non hin­ta tip­pu­maan, mut­ta sii­nä asu­mi­nen mak­sai­si edel­leen yhtä pal­jon rik­kaal­le kuin köy­häl­le, joten segre­gaa­tion kan­nal­ta sil­lä ei ole merkitystä.

      2. the­ta: Kiin­teis­tö­ve­ro on osuus kiin­teis­tön arvos­ta, ei asu­jan tulois­ta. Kiin­teis­tö­ve­roa nos­ta­mal­la alu­eel­li­ses­ti saa­tai­siin toki kal­liin asun­non hin­ta tip­pu­maan, mut­ta sii­nä asu­mi­nen mak­sai­si edel­leen yhtä pal­jon rik­kaal­le kuin köy­häl­le, joten segre­gaa­tion kan­nal­ta sil­lä ei ole merkitystä. 

        Uuteen “ongel­maan” var­maan alet­tai­siin kek­siä luo­via rat­kai­su­ja,. Tulee mie­leen, että tuos­sa luo­tai­siin insen­tii­vi saa­da kaa­voi­tet­tua rik­kai­den asu­ma­lu­eel­le asu­mis­ta vaä­hä­tu­loi­sil­le, mut­ta ylei­ses­ti ongel­mat­to­mik­si kat­so­tuil­le ihmis­ryh­mil­le. Kons­taa­pe­le­ja, perus­hoi­ta­jia, las­ten­tar­han­opet­ta­jia, van­huuse­lä­ke­läi­siä jne. Olis­ko tuos­sa mitään pahaa, mut­ta ylei­ses­ti lie­nee vähem­män help­poa saa­da varak­kai­ta huo­li­maan nis­te­ja naa­pu­reik­si tai lii­an “kult­tu­ril­lis­ta” kou­lua lap­sil­leen. Joku kei­no yleen­sä löy­tyy kiertoon.

        (tämä haa­ra tai­taa tosin olla jo eksy­nyt aika kau­as kaupunkibulevardista)

  7. Eivät­kö­hän ne 70000 mah­tui­si hyvin­kin Espoon metrovyöhykkeelle.

    1. Eivät­kö­hän ne 70000 mah­tui­si hyvin­kin Espoon metrovyöhykkeelle.

      Siis tar­koi­tat­ko, että Espoo voi­si lisä­tä met­ro­vyö­hyk­keel­le kaa­vai­le­maan­sa raken­ta­mis­ta vie­lä 70 000 asuk­kaal­la vai että sin­ne pitäi­si mah­tua 70 000 asu­kas­ta. Eikö­hän sin­ne ole niin pal­jon tulossakin.
      Muis­ta, että Hel­sin­gin seu­dul­le odo­te­taan 600 000 lisä­asu­kas­ta vuo­teen 2050 mennessä.

      1. Perä­ti 80000 asu­kas­ta saa­tai­siin asu­tet­tua Espoo­seen ja Van­taal­le uusien ratayh­teyk­sien var­rel­le niin, että 20000 tuli­si Fin­noon ja Kai­taan tie­noil­le, toi­set 20000 Kauklah­teen, kol­mas 20000 Veh­ka­laan ja nel­jäs 20000 Kivis­töön. Kehä I:n sisä­puo­li on var­sin täyn­nä ja mas­sii­vi­nen lisä­ra­ken­ta­mi­nen tuhoai­si monil­ta vii­mei­set lähi­met­sät. Sel­lai­nen asui­nym­pä­ris­tö, jos­ta on pit­kä ja vai­kea mat­ka edes pie­nel­le­kään luon­to­til­kul­le, ei ole miellyttävä.

      2. Mik­ko Num­me­lin:
        Kehä I:n sisä­puo­li on var­sin täyn­nä ja mas­sii­vi­nen lisä­ra­ken­ta­mi­nen tuhoai­si monil­ta vii­mei­set lähi­met­sät. Sel­lai­nen asui­nym­pä­ris­tö, jos­ta on pit­kä ja vai­kea mat­ka edes pie­nel­le­kään luon­to­til­kul­le, ei ole miellyttävä.

        Itse asias­sa aika monen mie­les­tä kort­te­li­kau­pun­ki, jos­sa lähin­nä luon­toa ovat hoi­de­tut puis­tot, on mitä miel­lyt­tä­vin­tä asui­nym­pä­ris­töä. Bule­var­di­hank­keen idea on nime­no­maan luo­da lisää täl­lais­ta kau­pun­ki­mais­ta asui­nym­pä­ris­töä, jota on Suo­mes­sa kovin vähän yli­pään­sä ja eri­tyi­ses­ti kysyn­tään nähden.

        Ja ollos huo­le­ti, niil­le ihmi­sil­le, jot­ka tar­vit­se­vat pusi­koi­ta ympä­ril­leen ja lähel­leen, jää vie­lä lukui­sia poten­ti­aa­li­sia asuin­koh­tei­ta pk.seudulla. Huo­li­mat­ta sii­tä mitä kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la tapah­tuu, val­tao­sa pksn raken­ne­tus­ta pin­ta-alas­ta pysyy met­sä­lä­hiöi­nä ja pakettitalopeltoina.

  8. Öster­sun­do­miin ne mah­tu­vat. Sin­ne voi­si ihan hyvin perus­taa yhden alue­kes­kuk­sen, joka oli­si suun­ni­tel­tu pik­ku­kau­pun­gik­si. En ymmär­rä väi­tet­tä, että sin­ne ei ole tuli­joi­ta. Jos tuli­joi­ta on yhtä kau­ka­na, tai kau­em­pa­na­kin, ole­viin koh­tei­siin, kuten Jär­ven­pää, Kera­va, Van­taan Kivis­tö, Sipoon Söder­kul­la, niin mik­si ei Öster­sun­do­miin? Sipoon­ran­nan luk­susa­lu­een menes­ty­mät­tö­myys ei ker­ro vie­lä Öster­sun­do­mis­ta mitään. Perus­te­lu­na Öster­sun­do­min raken­ta­mat­to­muu­teen voi pitää Natu­ra-aluet­ta, mut­ta ei ihmis­ten asu­mispre­fe­rens­se­jä. Väes­tön ennak­ko­tie­to­jen mukaan Tuusu­la Ja Nur­mi­jär­vi sai­vat vuo­den alku­puo­lis­kol­la suh­teel­li­ses­ti enem­män koti­maan muut­to­voit­toa kuin Helsinki.

    1. JY:
      Öster­sun­do­miin ne mah­tu­vat. Sin­ne voi­si ihan hyvin perus­taa yhden alue­kes­kuk­sen, joka oli­si suun­ni­tel­tu pik­ku­kau­pun­gik­si. En ymmär­rä väi­tet­tä, että sin­ne ei ole tuli­joi­ta. Jos tuli­joi­ta on yhtä kau­ka­na, tai kau­em­pa­na­kin, ole­viin koh­tei­siin, kuten Järvenpää,Kerava, Van­taan Kivis­tö, Sipoon Söder­kul­la, niin mik­si ei Öster­sun­do­miin? Sipoon­ran­nan luk­susa­lu­een menes­ty­mät­tö­myys ei ker­ro vie­lä Öster­sun­do­mis­ta mitään. Perus­te­lu­na Öster­sun­do­min raken­ta­mat­to­muu­teen voi pitää Natu­ra-aluet­ta, mut­ta ei ihmis­ten asu­mispre­fe­rens­se­jä. Väes­tön ennak­ko­tie­to­jen mukaan Tuusu­la Ja Nur­mi­jär­vi sai­vat vuo­den alku­puo­lis­kol­la suh­teel­li­ses­ti enem­män koti­maan muut­to­voit­toa kuin Helsinki.

      Nur­mi­jär­vel­lä aina kol­mas ja nel­jäs kvar­taa­li mii­nuk­sel­la, vii­mei­sen vuo­den aika­na on kun­tien väli­nen muut­to­voit­to Nur­mi­jär­vel­lä on nega­tii­vi­nen. Jär­ven­pää vetää ihan ok, kos­ka teke­vät kes­kus­taan tiivistämistä.

  9. Muu­al­le? Mik­si muu­al­le? Eikö miten­kään voi­si edes kuvi­tel­la puret­ta­vaan type­riä rajoi­tuk­sia? Tämän hal­li­tuk­sen piti olla nor­min­pur­ku­tal­kois­sa, mut­ta aika hei­kos­ti tuo on onnis­tu­nut. Erit­täin hei­kos­ti STM:n ja YM:n hal­lin­no­na­loil­la, eikä VM:kään ole loistanut.

  10. Hel­sin­gin tulee tar­jo­ta vain hyvää asu­mis­ta ja sitä­kin vain kau­pun­ki­mai­ses­ti. Hel­sin­gin roo­li koko­nai­suu­des­sa on tar­jo­ta hyvää asu­mis­ta yli 10 000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­la. Muil­la kun­nil­la on koko­nai­suu­des­sa mui­ta roo­le­ja, esi­mer­kik­si tar­jo­ta lähiöasumista.

    Lähiö­po­li­tiik­ka on Suo­mes­sa epä­on­nis­tu­nut täy­del­li­ses­ti. Koko maas­sa on yksi lähes län­si-euroop­pa­lai­set stan­dar­dit täyt­tä­vä lähiö: Kau­niai­nen (ras­kaan rai­de­lii­ken­teen var­rel­la 10 000 asu­kas­ta pien­ta­lois­sa niin, että kai­kil­la on käve­ly­mat­ka ase­mal­le). Lukui­sia neuk­ku­kuu­tios­lum­me­ja sen sijaan odot­taa purkamistaan.

  11. Osmo: “Mihin 70 000 asu­kas­ta muu­ten asettuisivat?”
    Mel­ko huo­no argu­ment­ti puo­lus­ta­maan omaa suun­ni­tel­maa. Jos kaik­ki muut raken­ta­mis­koh­teet joka tapauk­ses­sa ovat tape­til­la eril­li­si­nä omi­na koh­tei­naan, ei juu­ri näi­tä 70 00 tie­ten­kään voi­da min­nek­kään muu­al­le sijoit­taa! Eli vaih­toeh­to­na on vain, ettei näi­tä 70 000 Hel­sin­kiin asuteta.
    Jos joku hul­lu ehdot­tai­si asun­to­jen tekoon vas­taa­val­le mää­räl­le kes­kus­puis­toon, hän­kin voi­si kysyä “Mihin 70 000 asu­kas­ta muu­ten asettuisivat?”

  12. Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat kyse­le­vät mihin kaik­ki Hel­sin­gin 70.000 tai 250.000 tai 400.000 uut­ta asu­kas­ta pan­naan. Ihan aluk­si voi­si tin­kiä täl­lai­sis­ta yli­mi­toi­te­tuis­ta asu­kas­ta­voit­teis­ta, kos­ka Hel­sin­gin nor­maa­li asu­kas­lu­ku ei hir­veäs­ti kas­va, kun suu­ret ikä­luo­kat­kin ovat poistumassa.

    Suu­rin osa Hel­sin­gin suun­ni­tel­lus­ta kas­vus­ta perus­tuu ulko­mail­ta tapah­tu­vaan vie­ras­kie­li­seen maa­han­muut­toon, jota pitäi­si kai­kin lail­li­sin kei­noin rajoit­taa. Tämä­hän on myös EU:n pyr­ki­myk­se­nä. Eikä täs­sä nyt tar­koi­te­ta nii­tä maa­han­tu­le­via kor­kea­palk­kai­sia kou­lu­tet­tu­ja asian­tun­ti­joi­ta, joi­hin aina viitataan.

  13. Hel­sin­gin tule­vas­ta kas­vus­ta lähes 70 pro­sent­tia tulee maa­han­muu­tos­ta. 100.000 maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sen hel­sin­ki­läi­sen raja rik­kou­tuu tänä vuonna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.