Kaupunkibulevardeista (2/5) Ruuhkautuvatko sisääntulotiet?

Sisään­tu­lo­tei­den kapa­si­teet­ti vain ja yksi­no­maan sii­tä, kuin­ka pal­jon sen pääs­tä pää­see auto­ja katu­verk­koon niin kuin pul­los­ta ulos tule­van nes­teen mää­rä ei rii­pu pul­lon pak­suu­des­ta vaan pul­lon­kau­lan pak­suu­des­ta. Tus­kin pal­jas­ta salai­suut­ta, kun ker­ron, että Hel­sin­ki sään­nös­te­lee esi­mer­kik­si Län­si­väy­läl­tä tule­vaa lii­ken­net­tä Ruo­ho­lah­des­sa lii­ken­ne­va­loil­la. Jos ei sään­nös­te­li­si, katu­verk­ko meni­si tuk­koon ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä kapa­si­teet­ti romahtaisi.

Vii­mei­nen mer­kit­tä­vä liit­ty­mä moot­to­ri­teil­le ennen Hel­sin­gin katu­verk­koon tör­mää­mis­tä on Kehä I. Sik­si bule­var­di­soin­ti teh­dään Kehä I:n sisä­puo­lel­la. Ruuh­ka-aika­na bule­var­deis­ta ei ole sisään­tu­lo­tei­den kapa­si­tee­til­le haittaa.

Ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la nopeus­ra­joi­tuk­set, suo­ja­tiet ja lii­ken­ne­va­lot tie­tys­ti hidas­ta­vat mat­kan­te­koa, tyy­pil­li­sim­mil­lään 2 – 5 minuut­tia. Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on nii­den 70 000 ihmi­sen mat­ka-aika, jot­ka näin pää­se­vät asu­maan Hel­sin­kiin ratik­kayh­tey­den pää­hän sen sijaan, että muut­tai­si­vat esi­mer­kik­si Tuusu­laan, jon­ne Ant­ti Kaik­ko­nen toi­vot­ti hei­dät tervetulleiksi.

Kun Hel­sin­ki kaa­voit­taa asun­to­ja 150 000 ihmi­sel­le Kehä I:n sisä­puo­lel­la, mer­kit­see se, että katu­verk­ko alkaa käy­dä ahtaak­si. Hel­sin­ki­läi­set eivät voi itse käyt­tää autoa niin pal­jon kuin tähän asti. Sik­si Hel­sin­ki panos­taa ratik­ka­verk­koon — jopa kokoo­mus kan­nat­taa tätä. Mut­ta ei Hel­sin­ki myös­kään toi­vo­ta ter­ve­tul­leek­si kas­va­via auto­mää­riä naapurikunnista.

Jos nuo 70 000 ihmis­tä asu­tet­tai­siin kah­den auton koti­ta­louk­siin pit­kin Uuden­maan savi­pel­to­ja,  sisä­tu­lo­tei­den lii­ken­ne ruuh­kau­tui­si niin pahoin, että mat­ka-ajat pite­ni­si­vät nykyi­ses­tä olennaisesti.

52 vastausta artikkeliin “Kaupunkibulevardeista (2/5) Ruuhkautuvatko sisääntulotiet?”

  1. Kyl­lä, tuli­si jär­jes­tää asu­mis­mah­dol­li­suu­det sin­ne, mis­sä ovat työ­pai­kat­kin — ja työ­pai­kat sin­ne, mis­sä asu­taan tai halu­taan asua. Työ­mat­kat tuli­si pitää tehok­kai­na ja mie­lel­lään autot­to­mi­na. Suur­kau­pun­geis­sa on usein teho­ton­ta liik­kua yhdel­tä lai­dal­ta toi­sel­le (met­ro­tun­ne­leis­sa ja ahtais­sa vau­nuis­sa kul­ke­mi­nen­kin on usein teho­ton­ta). Sik­si kau­pun­git oli­si­kin hyvä pitää riit­tä­vän pieninä.

    1. Aika aja­tel­la:
      Kyl­lä, tuli­si jär­jes­tää asu­mis­mah­dol­li­suu­det sin­ne, mis­sä ovat työ­pai­kat­kin — ja työ­pai­kat sin­ne, mis­sä asu­taan tai halu­taan asua. Työ­mat­kat tuli­si pitää tehok­kai­na ja mie­lel­lään autot­to­mi­na. Suur­kau­pun­geis­sa on usein teho­ton­ta liik­kua yhdel­tä lai­dal­ta toi­sel­le (met­ro­tun­ne­leis­sa ja ahtais­sa vau­nuis­sa kul­ke­mi­nen­kin on usein teho­ton­ta). Sik­si kau­pun­git oli­si­kin hyvä pitää riit­tä­vän pieninä.

      Jos pelk­kää lii­ken­net­tä aja­tel­laan, niin var­mas­ti näin. Lii­ken­ne on kui­ten­kin vain yksit­täi­nen eri vir­taan vie­vä voi­ma kuin kau­pun­gis­tu­mi­sen muut, kau­pun­ki­koon kas­vua puol­ta­vat voi­mat. Kau­pun­kien koko tup­paa liik­ku­maan koh­ti sitä, mikä on opti­maa­lis­ta. Lii­ken­teen ja maan­käy­tön jär­jes­tä­mi­sen iner­tia, sitä seu­raa­va kus­tan­nus­ten (sis. aika) kas­vu hidas­ta­vat ylös­päin skaa­laa­mis­ta ja ohjaa­vat kas­vua mui­hin kau­pun­kei­hin niin kau­an kuin kau­pun­gis­tu­mi­sen hyö­dyt pysy­vät sen hait­to­ja suurempina.

  2. Ällis­tyt­tä­vää vas­tak­kai­na­set­te­lua, jos­sa oma äänes­tä­jä­kun­ta (city­vih­reät) teke­vät “parem­pia valin­to­ja”, ja muut (ant­ti­kaik­ko­set) teke­vät huo­no­ja valin­to­ja. Parem­muus ja huo­nom­min rat­kais­taan luon­nol­li­ses­ti sen mukaan, onko se oman ideo­lo­gian (hii­li­diok­si­di) mukaista.

    Luu­li­si että enti­nen Vih­rei­den pää­i­deo­lo­gi ymmär­täi­si, että ihmi­sil­lä on eri­lai­sia kulu­tus­tar­pei­ta. Joku ei halua asua savi­pel­lol­la, toi­nen ei juna­ra­dan reu­nal­la beto­ni­kuu­tios­sa. Joku muut­taa van­he­tes­saan pel­lol­ta kau­pun­kiin. Eikö moni­kult­tuu­ri­suus tar­koi­ta juu­ri sitä, että arvos­tam­me tois­tem­me mie­li­pi­tei­tä ja tapoja?

    Johan sen maa­lais­jär­ki­kin (sic) sanoo, että joku asia on Hel­sin­gis­sä pirun pahas­ti pie­les­sä, jos 40% koti­ta­louk­sis­ta saa sosi­aa­li­tu­kea. Kaa­voi­tus ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta voi kat­soa pei­liin ja miet­tiä mitä sös­sit­tiin, sen sijaan että kuvail­laan taas uusi uto­pia moot­to­ri­teis­tä kävelykatuina…

    1. Anteek­si nyt vasin ura­koit­si­ja. Minä yri­tin sanoa, että asun­to­ja pitää raken­taa sin­ne, mis­sä ihmi­set halua­vat asua. Kaik­kial­le muu­al­la nii­tä voi raken­taa enem­män kuin on kysyn­tää. Ainoas­taan Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on niuk­kuut­ta. Jot­ta kaik­ki v oisi­vat vali­ta sel­lai­sen asu­mis­muo­don kuin halu­aa, asun­to­ja tar­vi­taan lisää kan­ta­kau­pun­kiin. Mik­si et arvos­ta sitä, että jot­kut halua­vat asuia kaupunkmaisesti.
      Lisäk­si väit­tee­si, että 40 % hel­sin­ki­läi­sis­tä koti­ta­lö­ouk­sis­ta sai­si sosi­aa­li­tu­kea, on silk­ka vale, ellet sit­ten kat­so myös lap­si­li­siä ja van­huuse­läk­kei­tä sosiaalituiksi.

      1. Osmo, Hel­sin­gis­sä on noin 650 tuhat­ta asu­kas­ta ja 330 tuhat­ta koti­ta­lout­ta, jois­ta 45% asu­vat vuo­kral­la. Ottaen huo­mioon, että vuo­kra-asu­mis­ta tue­taan monin tavoin asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen lisäk­si — ilman että ote­taan edes lap­si­li­sät tai työt­tö­myys­kor­vauk­set puheek­si — niin minus­ta mai­nit­se­ma­ni 40% ei ole pie­les­sä, vaik­ka ter­mi “sosi­aa­li­tu­ki” saat­taa kals­kah­taa korvaan.

        Asu­mis­tu­kea saa rei­lut 10% hel­sin­ki­läi­sis­tä koti­ta­louk­sis­ta ja toi­meen­tu­lo­tu­kea suun­nil­leen saman ver­ran. En tie­dä, koh­dis­tu­vat­ko ne samoil­le koti­ta­louk­sil­le, mut­ta epäi­len että eivät. Täten siis rei­lut 20% hel­sin­ki­läi­sis­tä koti­ta­louk­sis­ta saa “sosi­aa­li­tu­kia”.

        kun sii­hen pääl­le ynnä­tään vuo­kra-asu­mi­sen raken­ta­mi­seen anne­tut tuet, veik­kaan että tuo arvioi­ma­ni 40% ei sit­ten­kään ole hir­veän pahas­ti pie­les­sä. Sinä kun saat hel­pom­min sel­vil­le, mikä mää­rä vuo­kra-asun­nois­ta on saa­nut tukea asu­mis­kus­tan­nus­ten pitä­mi­sek­si aisois­sa, niin pyy­dän että teet sen.

        Älä­kä ymmär­rä niin, että täs­sä oli­si kil­pai­lu kum­pi on oikeas­sa, vaan asia jos­ta nyt puhum­me on erit­täin tär­keä. Jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ei tie­de­tä, kuin­ka moni hel­sin­ki­läi­nen koti­ta­lous elää sosi­aa­li­tuil­la, ei se kyke­ne teke­mään tar­vit­ta­via lin­jauk­sia tilan­teen parantamiseksi.

      2. Asu­mis­tu­kea saa rei­lut 10% hel­sin­ki­läi­sis­tä koti­ta­louk­sis­ta ja toi­meen­tu­lo­tu­kea suun­nil­leen saman ver­ran. En tie­dä, koh­dis­tu­vat­ko ne samoil­le koti­ta­louk­sil­le, mut­ta epäi­len että eivät. Täten siis rei­lut 20% hel­sin­ki­läi­sis­tä koti­ta­louk­sis­ta saa ”sosi­aa­li­tu­kia”.

        Toi­meen­tu­lo­tu­kea on todel­la vai­kea saa­da ilman, että saa asu­mis­tu­kea, kos­ka ensi­si­jai­set tuet on saa­ta­va ensin. Pää­dym­me siis sii­hen, että sosi­aa­li­tu­kia saa noin 10 % helsinkiläisistä.
        Mitä tukia vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­seen mak­se­taan? Väi­tän edel­leen, että tuo 40 % on tör­keäs­ti vää­rä väite.
        Hel­sin­gis­sä tie­de­tään oikein hyvin, kuin­ka pal­jon hel­sin­ki­läi­sil­le koti­ta­louk­sil­le mak­se­taan sosi­aa­li­tu­kia. Ihan kau­pun­gin­osan tarkuudella.
        Vuo­kra-asu­mis­ta noin yleen­sä ei tue­ta. Omist­gus­da­su­mis­ta sen sijaan kuyl­lä tue­taan vee­ro­tuk­ses­sa ylen­palt­ti­ses­ti. Jos tämä omis­tusa­su­jan vero­tu­ki las­ke­taan sosi­aa­li­tuek­si, hei­tä on pal­jon enem­män muu­al­la kuin Helsingissä.

    2. Mut­ta eihän kukaan pura Jako­mä­keä eikä pyy­hi Tuusu­laa kar­tal­ta, vaik­ka Hel­sin­kiin tulee bule­var­dit. Kyl­lä niis­sä saa edel­leen asua, jos sel­lai­ses­ta asu­mi­ses­ta tykkää.

  3. Osmo hyvä, kuten sanoin ei täs­sä tar­vit­se hakea vas­tak­kai­na­set­te­lua. Voi olla että todel­la vain 10% saa asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea, mut­ta sen pääl­le tulee tuet­tu vuo­kra-asu­mi­nen. Pyy­dän että sel­vi­tät sen, kuin­ka moni vuo­kra-asun­to on kor­ko­tuet­tua tai muul­la taval­la subventoitua.

    Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­ki on teh­nyt pal­jon sen eteen, että vuo­kra-asu­mi­nen oli­si edul­lis­ta. Eikö oli­si Vih­rei­den­kin etu ker­toa, että X% vukra-asun­nois­ta naut­tii vuo­kra­tu­kea, jota Vih­reät ovat aja­neet? En ymmär­rä, mik­sii jank­kaat vas­taan, kun yksin­ker­tai­nen pyyn­tö­ni on, että sel­vit­täi­sit, kuin­ka moni vuo­kra-asun­to Hel­sin­gis­sä saa jotain tukea.

    1. Ura­koit­si­ja:
      Osmo hyvä, kuten sanoin ei täs­sä tar­vit­se hakea vas­tak­kai­na­set­te­lua. Voi olla että todel­la vain 10% saa asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea, mut­ta sen pääl­le tulee tuet­tu vuo­kra-asu­mi­nen. Pyy­dän että sel­vi­tät sen, kuin­ka moni vuo­kra-asun­to on kor­ko­tuet­tua tai muul­la taval­la subventoitua.

      Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­ki on teh­nyt pal­jon sen eteen, että vuo­kra-asu­mi­nen oli­si edul­lis­ta. Eikö oli­si Vih­rei­den­kin etu ker­toa, että X% vukra-asun­nois­ta naut­tii vuo­kra­tu­kea, jota Vih­reät ovat aja­neet? En ymmär­rä, mik­sii jank­kaat vas­taan, kun yksin­ker­tai­nen pyyn­tö­ni on, että sel­vit­täi­sit, kuin­ka moni vuo­kra-asun­to Hel­sin­gis­sä saa jotain tukea.

      Kyl­lä, täl­lä het­kel­lä häpeäl­li­sen suu­ri osa hel­sin­ki­läi­sis­tä saa asu­mis­tu­kea. Juu­ri tätä ongel­maa rat­kai­se­maan tar­vi­taan kau­pun­ki­bu­le­var­dit: vain raken­ta­mal­la hel­ve­tis­ti lisää voi­daan tar­jon­taa lisää­mäl­lä saa­da asun­to­jen hin­nat tasol­le, jos­sa nor­maa­li­tu­loi­nen työ­tä teke­vä ihmi­nen ei jou­du hake­maan asu­mis­tu­kea, ja vain vähen­tä­mäl­lä auto­lii­ken­teen osuut­ta kau­pun­gis­sa voi­daan raken­taa riit­tä­vän pal­jon lisää riit­tä­vän edullisesti.

      Ja kuten Osmo sanoi, myös omis­tusa­su­mi­seen koh­dis­tuu iso­ja tukia, oli kyse sit­ten asun­to­tu­lon verot­to­muu­des­ta suh­tees­sa vuo­kra-asu­jaan, lai­na­kor­ko­jen vero­vä­hen­nyk­ses­tä tai sit­ten ihan vain kiin­teis­tö­ve­ron vero­tusar­von alhai­suu­des­ta. Myös kaik­ki nämä tuet voi­daan pois­taa, jos asun­to­ja saa­daan raken­net­tua kysyn­tää vas­taa­va määrä.

    2. Ura­koit­si­ja:
      Osmo hyvä, kuten sanoin ei täs­sä tar­vit­se hakea vas­tak­kai­na­set­te­lua. Voi olla että todel­la vain 10% saa asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea, mut­ta sen pääl­le tulee tuet­tu vuo­kra-asu­mi­nen. Pyy­dän että sel­vi­tät sen, kuin­ka moni vuo­kra-asun­to on kor­ko­tuet­tua tai muul­la taval­la subventoitua.

      Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­ki on teh­nyt pal­jon sen eteen, että vuo­kra-asu­mi­nen oli­si edul­lis­ta. Eikö oli­si Vih­rei­den­kin etu ker­toa, että X% vukra-asun­nois­ta naut­tii vuo­kra­tu­kea, jota Vih­reät ovat aja­neet? En ymmär­rä, mik­sii jank­kaat vas­taan, kun yksin­ker­tai­nen pyyn­tö­ni on, että sel­vit­täi­sit, kuin­ka moni vuo­kra-asun­to Hel­sin­gis­sä saa jotain tukea. 

      Mei­dän per­heem­me ehti asua kah­dess­sa eri osoit­tees­sa Van­taal­la ja Espoos­sa ns asu­mi­soi­keus­a­sun­nos­sa kun­nes tote­sim­me että kysei­nen asu­mis­muo­to on lii­an kal­lis ja ostim­me oman asun­non. Nii­den piti muka olla “tuet­tua” asu­mis­ta mut­ta sanon vaan että ne tuet, lähin­nä Aran myön­tä­mä kor­ko­tu­ki valui val­tion omaan tas­kuuun, ja pank­kien ja asun­not omis­ta­van VVO-kon­ser­nin tas­kuun. Mitään var­si­nais­ta asu­mis­tu­kea per­heem­me ei saa­nut kos­ka olim­me työs­sä­käy­viä ihmi­siä. Lap­si­li­sä ja kodin­hoi­to­tu­kea sitt­tem­min mut­ta ei mitään asu­mis­tu­kea. Ja olen var­ma että Hel­sin­gin seu­dun asuk­kais­ta “asu­mis­tu­kea” saa kor­kein­taan 20% ja sitä anne­taan pää­asias­sa opis­ke­li­joil­le, elä­ke­läi­sil­le tai sel­lai­ses­sa elä­män­vai­hees­sa ole­vil­le että tulot ei rii­tä asu­mi­seen, eli tur­ha osoi­tel­la sormea.

      Tuo 30–40% on vilah­del­lut äsket­täin virin­nees­sä kes­kus­te­lus­sa joka alkoi YLE:n jul­kis­ta­man tut­ki­muk­sen mukaan jos­sa 80% suo­ma­lai­sis­ta halu­aa pitää koko maan asut­tu­na, veron­mak­sa­jien tuel­la, ja alkoi hir­veä sor­mell­la osoit­te­lu hel­sin­ki­läi­siä sosi­aa­li­pum­me­ja koh­taan mikä ei pidä paikkansa.

  4. Nimim Ark­ki­teh­ti: miten ne hin­nat las­ke­vat kun nyky­ra­ken­ta­mi­nen tuot­taa saman­lais­ta vaa­ti­mus­ten mukais­ta bulk­kia joka paik­kaan? Kun­tien kaa­voi­tus­mak­sut ovat kor­kei­ta kos­ka kun­nat halua­vat verotuloja.

    Jos oikeas­ti halut­tai­siin edul­lis­ta asu­mis­ta, se vaa­ti­si tyys­tin toi­sen­lai­sen tulo­kul­man asun­to­ra­ken­ta­mi­seen. Maa­no­mis­ta­ja sai­si raken­taa sitä, mil­le on kysyn­tää: trai­le­rei­ta, asun­to­ve­nei­tä, parak­ki talo­ja jne.

    Suo­mes­sa raken­ne­taan nyt pal­jon kos­ka hin­nat ovat kovia. Ei niin päin että hin­nat ovat kovia kos­ka ei raken­ne­ta riit­tä­väs­ti. Riip­puen kenel­tä kysyy, uusien asun­to­jen hin­nois­sa on 10–50% kuplaa. Kun se jos­kus puh­ke­aa, tulee rumaa jäl­keä. Avio­ero­ja, kon­kurs­se­ja, eli­ni­käis­tä ulosottovelkaa.

    Miten päin vaan asi­aa pyö­rit­te­lee, niin poli­ti­soi­tu­nut asun­to­tuo­tan­to ei tuo­ta sitä, mitä mark­ki­noil­la halu­taan vaan mitä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu päät­tää. Osmo toi­vot­ta­vas­ti elää niin van­hak­si että näkee mihin nykyi­nen poli­tiik­ka tulee johtamaan.

    Kun jopa liik­ku­mi­nen on Hel­sin­gis­sä niin kal­lis­ta, että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä mak­saa vain puo­let todel­li­sis­ta lii­ken­nöit­si­jä kulus­ta, niin jotain on todel­la pahas­ti pie­les­sä. Vaik­ka Yhdys­val­to­ja tääl­lä pal­jon par­ja­taan, siel­lä asun­to­mark­ki­nat toi­mi­vat: jokai­nen asuu sel­lai­ses­sa asun­nos­sa johon hänel­lä on varaa ja mark­ki­nat tuot­ta­vat sii­hen tar­vit­ta­vat asunnot.

  5. Osmon­kin inhoa­ma Nur­mi­jär­vi-ilmiö voi hyvin. Sin­ne muut­ti 20 vuot­ta sit­ten lap­si­per­hei­tä, joi­den aikuis­tu­nut lap­set nyt muut­ta­vat pois. Sii­tä muut­to­tap­pio, joka sekin on taas muut­tu­nut muuttovoitoksi.

    Lap­si­per­heet ovat entis­tä vähä­lap­si­sem­pia kos­ka kol­men lap­sen asun­to tulee Hel­sin­gis­sä niin kal­liik­si ettei sii­hen rii­tä rahat las­ten ja auton kans­sa. Auto taas on vält­tä­mä­tön jos lap­sia on useam­pia. Vih­reäs­sä ilmas­to­po­li­tii­kas­sa lap­sia ei pide­tä tavoit­tee­na, kuten esim Leo Stra­nius tote­si että lap­si on hänen suu­rin “ilmas­to­syn­tin­sä”.

    Minus­ta Osmol­ta oli­si älyl­li­ses­ti rehel­lis­tä kuvail­la, min­kä­lai­sil­le per­heil­le Hel­sin­kiä raken­ne­taan. Sitä saa mitä tue­taan: jos tue­taan asu­mis­ta, saa­daan ihmi­siä jot­ka tar­vit­se­vat asu­mis­tu­kea. Simple as that.

    Hel­sin­gin Vih­rei­den tavoi­te asut­taa mara­la­palk­ka-alal­le työl­lis­ty­viä maa­han­muut­ta­jia voi olla ideo­lo­gi­ses­ti perus­tel­tua, kos­ka he äänes­tä­vät puo­luet­ta, joka lupaa jakaa sosi­aa­li­tu­kea. Sen seu­rauk­se­na varak­kaat koti­ta­lou­det aset­tu­vat muil­le alueil­le, kuten Nurmijärvelle.

    1. Meil­lä on ollut kol­me las­ta ja hyvin on pär­jät­ty ilman autoa. Jopa hel­pom­min kuin kau­ton kans­sa Nur­mi­jär­vel­lä, kos­ka kou­lui­käi­ses­tä alkaen he ovat pys­ty­neet mat­kus­ta­maan rati­kal­la itse har­ras­tuk­siin­sa. Nur­mi­jär­vel­lä pitää kus­ka­ta kou­luun ja harrastuksiin.

      1. Osmol­la argu­ment­ti­vir­he jos­sa oma koke­mus kol­men lap­sen kas­vat­ta­mi­ses­ta kau­pun­gis­sa ilman autoa yleis­te­tään kokonaisuudeksi.

        https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/3mXGhnT3?ref=ampparit:416f&ext=ampparit

        Tuos­sa hyvä kir­joi­tus joka ker­too min­kä kuplan Osmon kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta on luo­nut. Asun­to­jen hin­nat ovat jär­kyt­tä­vän kor­kei­ta, kos­ka uusien asun­to­jen hin­nas­sa puo­let on veroa ja kos­ka sään­te­ly estää mark­ki­noi­ta toi­mi­mas­ta. Asun­to­jen hin­to­ja on mah­dol­lis­ta las­kea jos on halua. Ei näy­tä olevan.

        Para­dok­saa­li­ses­ti on nii­den polii­tik­ko­jen int­res­sis­sä teh­dä asu­mi­ses­ta niin kal­lis­ta että kan­sa äänes­tää nii­tä polii­tik­ko­ja, jot­ka lupaa­vat lisä­tä tukiai­sia. Vih­rei­den ykkös­tee­ma vaa­leis­ta toi­seen tun­tuu ole­van vuo­kra-asu­mi­sen talou­del­li­nen tukeminen.

      2. Ura­koit­si­ja:

        Asun­to­jen hin­nat ovat jär­kyt­tä­vän kor­kei­ta, kos­ka uusien asun­to­jen hin­nas­sa puo­let on veroa ja kos­ka sään­te­ly estää mark­ki­noi­ta toi­mi­mas­ta. Asun­to­jen hin­to­ja on mah­dol­lis­ta las­kea jos on halua. Ei näy­tä olevan.

        Nyt täl­lä nimen­omai­sel­la Osmon kir­joi­tuk­sel­la puu­tu­taan yhteen sää­te­ly­on­gel­maan: Moot­to­ri­tiet jot­ka ulot­tu­vat kau­pun­gin kes­kus­taan. Moot­to­ri­teil­lä saa kul­kea vain autoil­la. Moot­to­ri­tiet saa ylit­tää / alit­taa vain eri­ta­so­liit­ty­miä käyt­täen. Moot­to­ri­tei­den lähel­le ei saa raken­taaa asuntoja.

        Muut­ta­mal­la moot­to­ri­tiet nor­maa­lim­mak­si katua­lu­eek­si sin­ne saa­daan sijoi­tet­tua myös rai­tio­vau­nu­ja, pyö­rä­kais­to­ja, jal­ka­käy­tä­viä. Kadun yli­tyk­siä voi­daan jär­jes­tää tiheäm­min. Kadun var­sil­le voi­daan raken­taa asuntoja.

        On tiet­ty pal­jon sää­te­lyä mitä vie­lä jää jäl­jel­le, mut­ta niis­tä voi­daan var­mas­ti kes­kus­tel­la nii­hin mui­hin ongel­miin kes­kit­ty­vis­sä teksteissä.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Meil­lä on ollut kol­me las­ta ja hyvin on pär­jät­ty ilman autoa. Jopa hel­pom­min kuin kau­ton kans­sa Nur­mi­jär­vel­lä, kos­ka kou­lui­käi­ses­tä alkaen he ovat pys­ty­neet mat­kus­ta­maan rati­kal­la itse har­ras­tuk­siin­sa. Nur­mi­jär­vel­lä pitää kus­ka­ta kou­luun ja harrastuksiin.

        Tilas­to­mie­he­nä tie­dät var­maan, että otok­sen olles­sa lii­an pie­ni, tulok­ses­ta tulee harhainen.

  6. Sisään­tu­lo­tei­tä ei tar­vit­se muut­taa bule­var­deik­si, kun­han ale­taan raken­taa kau­pun­kia (kor­kei­ta sisä­pi­ha­kort­te­lei­ta) sin­ne, min­ne nii­tä mah­tuu. Esi­mer­kik­si Palo­hei­nän ja Sil­vo­lan teko­jär­ven väliin mah­tuu Hel­sin­gin nykyi­sen kes­kus­tan kokoi­nen alue. Täs­tä saa­daan uusi kes­kus­ta. Näin saa­daan kes­kus­ta siir­ret­tyä pois luon­nol­lis­ten pul­lon­kau­lo­jen luo­ta ja kau­pun­kiin mah­tuu taas (hatus­ta) 250 tuhat­ta uut­ta asukasta.

    Tämän uuden kes­kus­tan lähel­tä syy­tä pyr­kiä pur­ka­maan van­ho­ja pis­te­ta­lo­ja, jot­ta sisä­pi­ha­kort­te­leis­ta saa­daan mah­dol­li­sim­man yhte­ne­viä koko­nai­suuk­sia. Vihe­ra­luei­ta on syy­tä jät­tää riittävästi.

    Sii­tä olem­me kui­ten­kin samaa miel­tä, että pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­tar­jon­taa on lisät­tä­vä raken­ta­mal­la uut­ta, kun­nes nykyis­ten asuk­kai­den asun­to­va­ral­li­suus on saa­tu tuhot­tua. Tämän toteu­tues­sa har­mi kyl­lä nykyi­sil­lä hin­noil­la asun­ton­sa osta­neil­le, sil­lä he menet­tä­vät monen vuo­den työ­pa­nok­sen­sa polii­tik­ko­jen oma­ne­dun tavoittelulle.

    1. Unoh­dat koko­naan sen hai­tan, joka aiheu­tuu sii­tä, että nuo väy­lät aiheut­ta­vat nyt val­tai­san esteen, kos­ka toi­sel­ta puo­lel­ta ei pää­se käte­väs­ti toi­sel­le puo­lel­le. Se yksin on perus­te nor­ma­li­soi­da nämä väy­lät kaduik­si, joi­den yli pää­see suo­ja­tie­tä. Kuvittele3 Hel­sin­gin­ka­dun tilal­le täl­lai­nen, mniin ymmär­rät mil­lai­nen kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen hai­tan nuo väyh­lät muodostavat. .

  7. Lisäk­si auto­jen läpi­me­no­no­peus on muis­taak­se­ni opti­mi jos­sain 50 km/h kiep­peil­lä, suu­rem­mil­la nopeuk­sil­la auto­jen etäi­syy­det kas­va­vat ja sama tie vetää yllät­täen tun­nis­sa vähem­män auto­ja — kak­si­kais­tai­nen moot­to­ri­tie ei siis vält­tä­mät­tä vähen­nä ruuh­kia ver­rat­tu­na hitaam­paan tiehen.

    Tämän videon mukaan moot­to­ri­tie vetää yhtä hyvin kuin 50km/h ruuh­ka-aikaan vain jos lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta tin­gi­tään eikä se sil­ti ole yhtään parempi

    https://vimeo.com/159356242

    Voi­si kuvi­tel­la, että Hel­sin­gin tapai­sil­la tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la tien läpäi­sy­ky­ky on tär­keäm­pi kuin yksit­täi­sen auton maksiminopeus.

    1. Tero Tolo­nen: Tämän videon mukaan moot­to­ri­tie vetää yhtä hyvin kuin 50km/h ruuh­ka-aikaan vain jos lii­ken­ne­tur­val­li­suu­des­ta tin­gi­tään eikä se sil­ti ole yhtään parempi

      Käy­tän­nös­sä moot­to­ri­tie­mäi­ses­sä ympä­ris­tös­sä tai­taa n. 80 km/h olla opti­mi, ihmi­set eivät aja suo­si­tel­tu­jen tur­va­vä­lien mukaan.

  8. Bule­var­di­soin­ti pitäi­si toteut­taa kom­pro­mis­si­na. Teh­dään bule­var­dit, mut­ta lii­ken­teen suju­vuu­den ehdoil­la. Ei lii­ken­ne­va­lo­ja kuin har­vak­sel­taan ja jalan­kul­ki­joil­le ali- ja yli­kul­ku­ja sekä muu­ta­mia valot­to­mia suo­ja­tei­tä. Nyt­hän vähin­tään jul­ki­lausu­mat­to­ma­na motii­vi­na on hai­ta­ta autoi­lua ja sen takia sin­ne tul­lee tar­peet­to­mas­ti valo­ja, jot­ka pala­vat yötä päi­vää, vaik­ka nopeus oli­si 40 km/h ja auto­ja meni­si parin minuu­tin välein kuten puo­let vuo­ro­kau­des­ta on tapana.

    1. Peter:
      Nyt­hän vähin­tään jul­ki­lausu­mat­to­ma­na motii­vi­na on hai­ta­ta autoi­lua ja sen takia sin­ne tul­lee tar­peet­to­mas­ti valo­ja, jot­ka pala­vat yötä päi­vää, vaik­ka nopeus oli­si 40 km/h ja auto­ja meni­si parin minuu­tin välein kuten puo­let vuo­ro­kau­des­ta on tapana. 

      Nykyi­nen­kin lii­ken­ne­va­lo-ohjaus 40 km/h alu­eel­la huo­mioi hyvin hei­kos­ti todel­li­set lii­ken­ne­mää­rät — sekä jalan­kul­ki­joi­den että kul­ku­neu­vo­jen mää­rät. Suu­rim­man osan ajas­ta suu­rim­mas­sa osas­ta ris­teyk­sis­tä oli­si lii­ken­teen suju­vuu­den kan­nal­ta parem­pi, jos lii­ken­ne­va­lot oli­si­vat pois päältä.

      1. Lii­ken­ne­va­lo­jen vai­ku­tuk­ses­ta suju­vuu­teen on sdaa­tu koke­muk­sia aina sil­loin täl­löin, kun jär­jes­tel­mä on men­nyt pois pääl­tä. Koke­muk­set eivät ole myön­tei­siä. Espal­ta on joi­ta­kin valo­ja pois­tet­tu ja jalan­kul­kul­kun suju­vuus on paran­ta­nut. Ei lii­ken­ne­va­lo­ja = jalan­kil­ki­jal­le palaa vih­reä valo aina. Autoi­li­ja­ty eivät ole täs­tä tykänneet.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lii­ken­ne­va­lo­jen vai­ku­tuk­ses­ta suju­vuu­teen on saa­tu koke­muk­sia aina sil­loin täl­löin, kun jär­jes­tel­mä on men­nyt pois pääl­tä. Koke­muk­set eivät ole myön­tei­siä. Espal­ta on joi­ta­kin valo­ja pois­tet­tu ja jalan­kul­kul­kun suju­vuus on paran­ta­nut. Ei lii­ken­ne­va­lo­ja = jalan­kul­ki­jal­le palaa vih­reä valo aina. Autoi­li­jat eivät ole täs­tä tykänneet. 

        Hil­jai­sen lii­ken­teen aika­na valot voi­si­vat olla pois pääl­tä pal­jon nykyis­tä useam­min. Ruuh­ka-aika­na valot ovat tar­peen, mut­ta vää­räl­lä ryt­mi­tyk­sel­lä ne vain pahen­ta­vat ruuhkaa.

      3. Hil­jai­sen lii­ken­teen aika­na valot voi­si­vat todel­la olla pois­sa pääl­tä, mut­ta sil­loin auto­jen nopeus ei sai­si olla yli 40 km/h, kos­ka muu­ten ris­ki ajaa jalan­kul­ki­jan pääl­le kas­vaa. Ruu­tu­kaa­vas­sa näky­vyys ris­teyk­sis­sä on myös sik­si heik­koa, ettei sekään puol­la kovem­paa vauhtia. 

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lii­ken­ne­va­lo­jen vai­ku­tuk­ses­ta suju­vuu­teen on sdaa­tu koke­muk­sia aina sil­loin täl­löin, kun jär­jes­tel­mä on men­nyt pois pääl­tä. Koke­muk­set eivät ole myön­tei­siä. Espal­ta on joi­ta­kin valo­ja pois­tet­tu ja jalan­kul­kul­kun suju­vuus on paran­ta­nut. Ei lii­ken­ne­va­lo­ja = jalan­kil­ki­jal­le palaa vih­reä valo aina. Autoi­li­ja­ty eivät ole täs­tä tykänneet.

        Voi­si sit­ten miet­tiä sel­lais­ta perus­ta­van­laa­tuis­ta kysy­mys­tä, että ovat­ko lii­ken­ne­va­lot kau­pun­gis­sa ensi­si­jai­ses­ti lisää­mäs­sä lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta, tur­vaa­mas­sa ihmi­siä moot­to­ria­jo­neu­voil­ta, vai takaa­mas­sa moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­ten sujuvuutta.

        Pitäi­si olla edel­li­nen, mut­ta Hel­sin­gin hen­ki­ses­ti 60-luku­lai­ses­sa lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa tavoi­te on usein jälkimmäinen.

      5. Lii­ken­ne­va­lot­han suo­jaa­vat auto­ja jalan­kul­ki­joil­ta. Mis­sä ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja, jalan­kul­ki­ja saa ylit­tää kadun aina ja muun lii­ken­teen on pysäh­dyt­tä­vä. Jalan­kul­ki­joi­den etu oli­si, ettei lii­ken­ne­va­lo­ja oli­si mis­sää, niin voi­si­vat kul­kea jotu­mat­ta ker­taa­kaan pysäh­ty­mään katua ylit­täes­sään. Tämän takia minä pyrin käyt­tään valot­to­ma suo­ja­tei­tä aina, kun sel­lai­nen on tarjolla.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lii­ken­ne­va­lot­han suo­jaa­vat auto­ja jalankulkijoilta. 

        Juri­di­ses­ti näin, mut­ta ver­ra­tes­sa kes­ki­mää­rin <100 kg ja >1500 kg mas­so­ja fysiik­ka lie­nee eri miel­tä. Niin voi olla myös jalan­kul­ki­ja, jos auto­vir­ta ei näy­tä juri­dii­kas­ta piit­taa­van. Täl­löin muo­dos­tuu ihan tosia­sial­li­nen este jal­kai­sin liik­ku­mi­sel­le, vaik­ka kyse oli­si­kin vain itse­suo­je­lu­vais­tos­ta — ter­vees­tä tai yli­kier­rok­sil­la käyvästä.

        Tämän takia minä pyrin käyt­tään valot­to­ma suo­ja­tei­tä aina, kun sel­lai­nen on tarjolla. 

        Kun ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja, on kes­ki­mää­rin myös vähem­män auto­lii­ken­net­tä. Kun suo­ja­tiet ovat samal­la tiel­lä, lii­ken­ne­mää­rät ja ajo­no­peu­det lie­ne­vät tar­peek­si pie­niä, jot­ta valot­to­muus­kin on vie­lä tur­val­lis­ta. Sil­loin valot­to­mas­ta pääs­see yli vähem­mäl­lä odot­ta­mi­sel­la. Lisäk­si tuos­sa tilan­tees­sa valot teke­vät nopeuk­sia alen­ta­van ja siis tur­val­li­suut­ta paran­ta­van pul­lon­kau­lan myös valot­to­man ris­teyk­sen osal­le tie­tä riit­tä­vän suu­ren osan autoi­li­jois­ta oppies­sa valon sijainnin.

      7. Juri­di­ses­ti näin, mut­ta ver­ra­tes­sa kes­ki­mää­rin <100 kg ja >1500 kg mas­so­ja fysiik­ka lie­nee eri miel­tä. Niin voi olla myös jalan­kul­ki­ja, jos auto­vir­ta ei näy­tä juri­dii­kas­ta piit­taa­van. Täl­löin muo­dos­tuu ihan tosia­sial­li­nen este jal­kai­sin liik­ku­mi­sel­le, vaik­ka kyse oli­si­kin vain itse­suo­je­lu­vais­tos­ta — ter­vees­tä tai yli­kier­rok­sil­la käyvästä.

        Rat­ti­ri­kol­lis­ten lait­to­muuk­siin ei pidä alis­tua. Hyvä ohje katua ylit­tä­väl­le jalan­kul­ki­jal­le on, että kat­so tule­vaa lii­ken­net­tä syr­jä­sil­mäl­lä, mut­ta älä pal­jas­ta autoi­li­jal­le näh­nee­si tätä ja sit­ten vain astu suo­je­tiel­le. Kyl­lä ne jar­rut­ta­vat. Jos eivät jar­ru­ta, varau­du hyp­pää­mään alta pois. Tilan­ne kan­nat­taa videoi­da niin, että rekis­te­ri­nu­me­ro näkyy hyvin.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rat­ti­ri­kol­lis­ten lait­to­muuk­siin ei pidä alis­tua. Hyvä ohje katua ylit­tä­väl­le jalan­kul­ki­jal­le on, että kat­so tule­vaa lii­ken­net­tä syr­jä­sil­mäl­lä, mut­ta älä pal­jas­ta autoi­li­jal­le näh­nee­si tätä ja sit­ten vain astu suo­je­tiel­le. Kyl­lä ne jar­rut­ta­vat. Jos eivät jar­ru­ta, varau­du hyp­pää­mään alta pois. Tilan­ne kan­nat­taa videoi­da niin, että rekis­te­ri­nu­me­ro näkyy hyvin.

        Älä jak­sa tuo­ta van­haa törp­pöi­lyä. Jos oli­sit aja­nut autol­la muu­ta­kin kuin sen yhden edes­ta­kai­sen mat­kan Sys­mään, niin tie­täi­sit aivan hyvin, että nämä “syr­jä­sil­mäl­lä” kat­so­mi­set näky­vät aivan hyvin autoi­li­jal­le. Vähän samaan tapaan kuin kate­de­ril­ta näkee lunt­taa­vat opiskelijat. 

        Onnek­si autos­sa on kame­ra, niin näkyy miten jalan­kul­ki­ja ylit­tää suo­ja­tien ilman tar­vit­ta­vaa varo­vai­suut­ta ja huo­lel­li­suut­ta nenä pys­tys­sä tai kat­se puhe­li­mes­sa. Nämä puhe­li­men kyt­tää­jät ovat vihon­vii­mei­siä suo­ja­tien käyt­tä­jiä ja yleen­sä jos varoit­taa ääni­mer­kil­lä, niin jotain möli­nää tulee perään.

        Eivät autoi­li­jat aja jalan­kul­ki­joi­den pääl­le tahal­laan, kos­ka sii­tä syn­tyy vain sot­kua ja pape­ri­so­taa. Veri­jäl­jet läh­te­vät kyl­lä auto­pe­sus­sa ja ajo­ra­dal­ta sateel­la, mut­ta pape­ri­so­taan kuluu run­saas­ti aikaa, jon­ka voi­si käyt­tää hyödyllisemminkin.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rat­ti­ri­kol­lis­ten lait­to­muuk­siin ei pidä alis­tua. Hyvä ohje katua ylit­tä­väl­le jalan­kul­ki­jal­le on, että kat­so tule­vaa lii­ken­net­tä syr­jä­sil­mäl­lä, mut­ta älä pal­jas­ta autoi­li­jal­le näh­nee­si tätä ja sit­ten vain astu suo­je­tiel­le. Kyl­lä ne jar­rut­ta­vat. Jos eivät jar­ru­ta, varau­du hyp­pää­mään alta pois. Tilan­ne kan­nat­taa videoi­da niin, että rekis­te­ri­nu­me­ro näkyy hyvin.

        On muu­ten ilah­dut­ta­vaa miten hyvin autoi­li­jat ovat oppi­neet väis­tä­mään suo­ja­tie­tä ylit­tä­viä jalan­kul­ki­joi­ta. Eivät tie­ten­kään kaik­ki, mut­ta onhan tilan­ne pal­jon parem­pi kuin taka­vuo­si­na. Pian pääs­tä­neen sii­hen tilan­tee­seen, että väis­tä­mät­tö­myys näyt­tää kaik­kien sil­miin tör­keäl­tä, kuten jois­sain mais­sa, ja sil­loin kova­päi­sim­mät­kin autoi­li­jat oppinevat.

      10. Pek­ka T.: On muu­ten ilah­dut­ta­vaa miten hyvin autoi­li­jat ovat oppi­neet väis­tä­mään suo­ja­tie­tä ylit­tä­viä jalankulkijoita. 

        Toi­saal­ta autoi­li­joil­ta puut­tuu vie­lä­kin tilan­ne­ta­ju pyö­räi­li­jöi­den suh­teen. Pyö­räi­li­jöil­le­hän on tär­keä­tä iner­tia ja se pakot­taa havain­noi­maan lii­ken­net­tä koko­nai­suu­te­na ja pidem­mäl­le tule­vai­suu­teen. Autoi­li­ja kui­ten­kin lähes poik­keuk­set­ta koh­te­le­vat pyö­räi­li­jöi­tä jalan­kul­ki­joi­na ja pysäyt­te­le­vät vii­me tin­gas­sa jne. Pait­si tie­ten­kin kaik­ki tun­tu­vat tie­tä­vän, että toi­sin kuin jalan­kul­ki­jan pyö­räi­li­jän kuu­luu aina väis­tää. Lii­ken­neym­py­rät voi­vat olla pyö­räi­li­jöil­le vaarallisia.

        Pyö­räi­li­jä on yleen­sä kui­ten­kin havain­nut auton jo pal­jon aikai­sem­min kuin autoi­li­ja pyö­rän ja usein vain odot­taa tämän mene­vän tiel­tä pois. Pahim­pia ovat nämä jonon vii­mei­set, jot­ka hidas­te­le­vat ja näyt­tä­vät aina yrit­tä­vän olla pyö­räi­li­jän kans­sa suo­ja­tiel­lä samaan aikaan tai pysäyt­tä­vät auton­sa sii­nä vai­hees­sa, kun pyö­räi­li­jäl­lä on jo jal­ka maas­sa. Kiva ele, mut­ta jos autoi­li­ja oli­si vain aja­nut nor­maa­lis­ti, lii­ken­ne oli­si suju­vam­paa, kenen­kään ei tar­vit­si­si odo­tel­la tai hidas­taa tur­haan ja pyö­räi­li­jä sai­si kai­kes­sa rau­has­sa ylit­tää tien omal­la ajallaan.

  9. Osmo: “Ruuh­kau­tu­vat­ko sisään­tu­lo­tiet? Sisään­tu­lo­tei­den kapa­si­teet­ti vain ja yksi­no­maan sii­tä, kuin­ka pal­jon sen pääs­tä pää­see auto­ja katuverkkoon ..”
    Mik­si tätä ruuh­kau­tu­mis­ta perus­tel­laan vain kau­pun­kiin sisään­ajon kan­nal­ta? Ruuh­kat kau­pun­gis­ta pois­päin pahe­ni­si­vat huo­mat­ta­vas­ti, eikä edel­lä ole­va Osmon perus­te­lu toi­mi lain­kaan. Esi­mer­kik­si Pasi­las­ta tai Val­li­las­ta kehä I:n poh­jois­puo­lel­le halua­va jou­tuu nykyi­sin ruuh­ka-aika­na jonot­ta­maan Tuusu­lan tien alkuun asti, mut­ta jos tie jat­kui­si kau­pun­ki­bu­le­var­di­na kehäl­le asti, tus­kal­li­sen hidas jonot­ta­mi­nen oli­si monin­ker­tai­nen. Käpy­läs­tä ja Met­sä­läs­tä tuli­si myös pal­jon lii­ken­net­tä lisää tähän uuteen bule­var­din muo­dos­ta­maan pullonkaulaan.

    Mie­les­tä­ni tämä ““Ruuh­kau­tu­vat­ko sisään­tu­lo­tiet?” argu­ment­ti ei ole kes­tä­vä. Tot­ta kai ne ruuh­kau­tu­vat! Var­sin­kin ulospäin.

    1. Jype: Esi­mer­kik­si Pasi­las­ta tai Val­li­las­ta kehä I:n poh­jois­puo­lel­le halua­va jou­tuu nykyi­sin ruuh­ka-aika­na jonot­ta­maan Tuusu­lan tien alkuun asti, mut­ta jos tie jat­kui­si kau­pun­ki­bu­le­var­di­na kehäl­le asti, tus­kal­li­sen hidas jonot­ta­mi­nen oli­si moninkertainen

      Kun kau­pun­ki kas­vaa, täl­lä on seu­rauk­sia. Jo nykyi­sin jonot­ta­mi­nen jat­kuu pahim­mis­sa ruuh­kis­sa kehäl­le asti, vaik­ka Tuusu­lan­väy­lä on moot­to­ri­tie­mäi­nen. Auto­lii­ken­teen kor­kea kul­ku­muo­to-osuus levit­tää kau­pun­kia laa­jem­mal­le ja lisää lii­ken­net­tä. Se pitää sik­si saa­da laskemaan.

      1. Vil­le: Kun kau­pun­ki kas­vaa, täl­lä on seu­rauk­sia. Jo nykyi­sin jonot­ta­mi­nen jat­kuu pahim­mis­sa ruuh­kis­sa kehäl­le asti, vaik­ka Tuusu­lan­väy­lä on moot­to­ri­tie­mäi­nen. Auto­lii­ken­teen kor­kea kul­ku­muo­to-osuus levit­tää kau­pun­kia laa­jem­mal­le ja lisää lii­ken­net­tä. Se pitää sik­si saa­da laskemaan.

        On poliit­ti­nen valin­ta raken­taa Bule­var­dit, ruuh­kaut­taa sisään­tu­lo­tiet ja ajaa autoi­lun vähen­tä­mis­tä. Mut­ta ei bule­var­de­ja pitäi­si puo­lus­taa sil­lä, ettei tiet ruuhkautuisi.

      2. Jype: On poliit­ti­nen valin­ta raken­taa Bule­var­dit, ruuh­kaut­taa sisään­tu­lo­tiet ja ajaa autoi­lun vähen­tä­mis­tä. Mut­ta ei bule­var­de­ja pitäi­si puo­lus­taa sil­lä, ettei tiet ruuhkautuisi.

        Lii­ken­ne­mää­rät lisään­ty­vät, kun kau­pun­ki kas­vaa ja tämä ruuh­kaut­taa tie­ver­kos­ton. Täl­löin tie­ver­kos­ton kapa­si­teet­tia täy­tyy kas­vat­taa, eli tar­vi­taan lisää kais­to­ja ja park­ki­paik­ko­ja. Kos­ka tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa tämä ei onnis­tu muu­ten, pitää raken­taa mas­sii­vi­ses­ti tunneleita.
        Bule­var­di­soin­nin aja­tuk­se­na on, että raken­ne­taan rai­de­lii­ken­teen varaan uut­ta asu­tus­ta, mikä vähen­tää autoi­lun suh­teel­lis­ta osuut­ta. Rai­de­lii­ken­ne on maan­käy­töl­li­ses­ti huo­mat­ta­van pal­jon tehok­kaam­paa kuin autoliikenne.
        Mitään sta­tus quo ‑rat­kai­sua ei ole ole­mas­sa. Pitää vali­ta sen välil­lä, että inves­toi­daan auto­väy­liin ja sen välil­lä, että inves­toi­daan raideliikenteeseen.

      3. Jype: On poliit­ti­nen valin­ta raken­taa Bule­var­dit, ruuh­kaut­taa sisään­tu­lo­tiet ja ajaa autoi­lun vähen­tä­mis­tä. Mut­ta ei bule­var­de­ja pitäi­si puo­lus­taa sil­lä, ettei tiet ruuhkautuisi. 

        Auto­jen luku­mää­rää ei ole kos­kaan las­ket­tu tei­tä raken­ta­mal­la ja nii­den liik­ku­mis­ta hel­pot­ta­mal­la vaan päin­vas­toin. Jos siis halu­taan pääs­tä tur­his­ta autois­ta eroon, pitää teh­dä päin­vas­toin. Tam­piot eivät muu­ten ymmär­rä olla aja­mat­ta hen­ki­lö­au­toil­laan joka paik­kaan. Hen­ki­lö­au­tot vie­vät tilaa, jos­ta tiheäm­min asu­tul­la alu­eel­la on yleen­sä jon­ki­nas­tei­nen puu­te, ja estä­vät mui­den liik­ku­mis­ta, joka muu­ten oli­si mel­ko vai­va­ton­ta juu­ri tiheäm­min asu­tul­la alueella.

      4. ano­nyy­mi: Tam­piot eivät muu­ten ymmär­rä olla aja­mat­ta hen­ki­lö­au­toil­laan joka paikkaan.

        Onpas höl­mö ajatelutapa.

        Autoi­lu ei ole yksi­lön valin­nois­ta kiin­ni, vaan kyse on sys­tee­mi­ta­son rat­kai­suis­ta. JOs omal­la autol­la maka vie vaik­ka­pa 20 minuut­tia ja jul­ki­sil­la 40 minuut­tia, kaik­ki valit­se­vat oman auton. Sen jäl­keen mat­ka vie omal­la autol­la 30 minuut­tia ja jul­ki­sil­la tun­nin, kaik­ki valit­se­vat vie­lä­kin oman auton.

        Liik­ku­mis­vä­li­ne vali­taan pää­osin sil­lä perus­teel­la, mikä on nopein rat­kai­su. En itse asu pks, mut­ta menen töi­hin joko autol­la tai pol­ku­pyö­räl­lä, mut­ta en kos­kaan jul­ki­sil­la vaik­ka pysä­kit ovat­kin aika sopi­vas­ti asun­to­ni ja työ­pai­kan lähis­tös­sä. Lin­ja-auto on vain niin hidas ja aika­tau­lui­hin sidot­tu pol­ku­pyö­rään ja autoon ver­rat­tu­na. Tai­sin perä­ti ker­ran kol­me vuot­ta sit­ten men­nä lin­ja-autol­la, kun käte­ni oli pake­tis­sa enkä voi­nut pyö­räil­lä ja vai­mo vei auton.

      5. ano­nyy­mi: Sitä pait­si len­to­ken­tän hen­ki­lö­lii­ken­ne on vuo­ro­kau­des­sa auto­tei­den kul­ku­mää­rien suh­teen käsit­tääk­se­ni var­sin koh­tuul­lis­ta, vaik­ka jokai­nen len­to­mat­kai­li­ja ajai­si välin omal­la autolla.

        Len­toa­se­man ja Lasi­pa­lat­sin ratik­ka­py­säk­kien päi­vit­täi­sen käyt­tä­jä­mää­rän sanot­tiin jos­kus jos­sain ole­van samaa suuruusluokkaa.

        Vaik­ka len­to­ko­ne ja auto ovat iso­ja ja kova­ää­ni­siä, ei se tar­koi­ta, että nii­den kul­je­tus­ka­pa­si­teet­ti oli­si eri­tyi­sen suu­ri. Vaik­ka suu­rin osa niin samal­la perus­teel­la hai­rah­tuu­kin kuvittelemaankin.

        Sylt­ty: Onpas höl­mö ajatelutapa.

        JOs omal­la autol­la maka vie vaik­ka­pa 20 minuut­tia ja jul­ki­sil­la 40 minuut­tia, kaik­ki valit­se­vat oman auton. Sen jäl­keen mat­ka vie omal­la autol­la 30 minuut­tia ja jul­ki­sil­la tun­nin, kaik­ki valit­se­vat vie­lä­kin oman auton.

        Höl­mös­ti aja­tel­tu ja yleis­tet­ty, tosi­aan. Liik­ku­mis­muo­don valin­nas­sa kulu­va aika on yksi muut­tu­ja mui­den muas­sa. Kun autos­sa pitää kytä­tä koko mat­ka muu­ta lii­ken­net­tä ja jonos­sa kii­laa­jia, ja jul­ki­sil­la mat­kus­taes­sa voi teh­dä töi­tä tai nuk­kua tai mitä lie, ei ajal­la ole vält­tä­mät­tä mitään merkitystä.

        Hel­sin­gis­sä noin vii­des­osa mat­kois­ta teh­dään yksi­tyi­sau­tol­la, loput kävel­len, jul­ki­sil­la ja pyö­räl­lä. Jos yksi­tyi­sau­toi­lun kul­ku­ta­pao­suus kak­sin­ker­tais­tui­si (40%), yksi­kään auto ei liik­kui­si nykyi­ses­sä lii­ken­ne­ver­kos­sa yhtään mihinkään.

        Yksi­tyi­sau­toi­li­joi­den riip­pu­vuus­suh­de kul­ku­pe­liin­sä on niin käsit­tä­mät­tö­män vah­va, että mil­lään jär­kiar­gu­men­teil­lä ei tun­nu ole­van mer­ki­tys­tä hei­dän uskon­sa hor­jut­ta­mi­ses­sa. Ja vaik­ka he ovat sel­vä vähem­mis­tö esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä, hei­dän aja­man­sa agen­dan kai­ken­kat­ta­va voi­tok­kuus on vah­va merk­ki demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon puut­teis­ta, sii­tä vähem­mis­tön diktatuurista.

        Ja taas kaa­de­taan jopa pari­sa­taa mil­joo­naa käve­li­jöi­den, jul­ki­sil­la liik­ku­vien ja pyö­räi­li­jöi­den veroeu­ro­ja Sör­näis­ten tun­ne­liin, ja Pasi­las­sa teh­dään rei­lul­la sadal­la mil­joo­nal­la Teol­li­suus­ka­dun jat­ket­ta ja Hert­to­nie­mes­sä ja… Samal­la kun jul­ki­suu­des­sa kau­his­tel­laan kym­me­nen mil­joo­nan vuo­sit­tais­ta panos­tus­ta pyöräilyinfraan.

      6. Koti-isä: Len­toa­se­man ja Lasi­pa­lat­sin ratik­ka­py­säk­kien päi­vit­täi­sen käyt­tä­jä­mää­rän sanot­tiin jos­kus jos­sain ole­van samaa suuruusluokkaa. 

        Eli auto­tien voi pois­taa koko­naan, kun­han vain ase­mal­le vede­tään ratik­ka­kis­kot. Ai, mut­ta sin­ne­hän menee jo lähi­ju­na eli tuo kis­ko­jen vetä­mi­nen­kin voi­daan unohtaa.

      7. Koti-isä: Yksi­tyi­sau­toi­li­joi­den riip­pu­vuus­suh­de kul­ku­pe­liin­sä on niin käsit­tä­mät­tö­män vah­va, että mil­lään jär­kiar­gu­men­teil­lä ei tun­nu ole­van mer­ki­tys­tä hei­dän uskon­sa horjuttamisessa. 

        Sot­ket nyt asioi­ta (aina­kin minun koh­dal­la­ni). On sel­vää että useim­mil­le autoi­li­joil­le auton valin­ta on täy­sin jär­ke­vä valin­ta, vaik­ka poru­kal­la auton valin­ta joh­taa­kin ruuh­kiin. Sik­si tar­vi­taan sys­tee­mi­ta­son rat­kai­su­ja, eikä mitään koti-isien jee­sus­te­lui­ta sii­tä että jät­tä­kää nyt autot kotia, onpa tyh­mää aja autolla. 

        Kiel­täy­dyt yksin­ker­tai­ses­ti usko­mas­ta, että auton valin­neet pitä­vät sitä parem­pa­na liik­ku­mis­muo­to­na kun taas samaan aikaan näy­tät usko­van, että mui­den liik­ku­mis­muo­to­jen käyt­tä­jät ovat teh­neet täy­sin ratio­naa­li­sen valin­nan. Minus­ta kul­ku­vä­li­neen valin­ta ker­too sen, mitä pitää itsel­le par­haim­pa­na ja jokai­nen valit­see sen väli­neen, joka sopii itsel­le par­hai­ten lom­pa­kon, aika­tau­lu­jen, tar­peen yms. perus­teel­la. Ja näi­hin pää­tök­siin vai­ku­te­taan aika­tau­luil­la, kais­toil­la ja investoinneilla.

        Kyl­lä ihmi­sen arvos­ta­vat omaa aikaan­sa, ja kuten sanoin en itse­kään käy­tä jul­ki­sia kos­kaan työ­mat­koi­hin, kos­ka se on niin hidas, vaan menen pol­ku­pyö­räl­lä. Ilmei­ses­ti sinun logiik­ka­si mukaan minun pitäi­si käyt­tää pää­asial­li­ses­ti lin­ja-autoa, jot­ta voi­sin näpyt­tää mat­kan kän­nyk­kää eikä tar­vi­si kat­soa eteenpäin. 

        Eli auto­ja ei jäte­tä kotiin, jos autol­la kul­ke­mi­nen nopeampaa.

        Ja taas kaa­de­taan jopa pari­sa­taa miljoonaa ”

        Nyt jupu­tat taas ihan eri asias­ta. On aika ilmeis­tä, että 200 mil­joo­nan euron inves­toin­ti ei ole yhden­kään yksi­lön rat­kai­su, vaan sys­tee­mi­ta­son poliit­ti­nen päätös.

      8. Sylt­ty: Jos omal­la autol­la mat­ka vie vaik­ka­pa 20 minuut­tia ja jul­ki­sil­la 40 minuut­tia, kaik­ki valit­se­vat oman auton. Sen jäl­keen mat­ka vie omal­la autol­la 30 minuut­tia ja jul­ki­sil­la tun­nin, kaik­ki valit­se­vat vie­lä­kin oman auton.

        Liik­ku­mis­vä­li­ne vali­taan pää­osin sil­lä perus­teel­la, mikä on nopein ratkaisu.

        Asia ei ole ihan noin yksioi­koi­nen. Kai­kil­la ei esim. ole mah­dol­li­suut­ta liik­kua halu­tes­saan hen­ki­lö­au­tol­la — eikä hen­ki­lö­au­to ole aina nopein tapa liik­kua. Maa­il­man ruuh­kai­sin kau­pun­ki juu­ri nyt näyt­tää ole­van Mexico City, jos­sa ruuh­kas­sa istu­taan lähes tun­ti päi­väs­sä, siel­lä jul­kis­ta lii­ken­net­tä käyt­tää lähes 80%. Lis­tan kak­ko­nen on Bang­kok, jos­sa jul­ki­sia käyt­tää vain 30% ja ruuh­kis­sa kuluu yli tun­ti päi­väs­sä. (Tie­dot lii­ken­ne­muo­to­jen osuuk­sis­ta eivät ole ihan tuo­rei­ta.) Ylei­nen käsi­tys tun­tuu ole­van, että auto­lii­ken­teen vähen­tä­mi­sel­lä ruuh­kau­tu­mis­ta voi­daan vähen­tää, mis­tä syys­tä rai­de­lii­ken­tee­seen panos­te­taan kau­pun­geis­sa ympä­ri maailman.

      9. Sylt­ty: Lin­ja-auto on vain niin hidas ja aika­tau­lui­hin sidot­tu pol­ku­pyö­rään ja autoon verrattuna. 

        Bus­sit kul­ki­si­vat pal­jon nopeam­min, jos nii­den ei tar­vit­si­si kul­kea hen­ki­lö­au­to­jen seas­sa. Nii­tä myös kul­ki­si tiheäm­min ja sopi­vam­pia reit­te­jä, jos käyt­tä­jiä oli­si enem­män. Lisäk­si muil­le liik­ku­mis­muo­doil­le tuli­si lisää katu­ti­laa ja niis­tä tuli­si käyttökelpoisempia.

      10. Sylt­ty: Autoi­lu ei ole yksi­lön valin­nois­ta kiin­ni, vaan kyse on sys­tee­mi­ta­son ratkaisuista. 

        …ja sit­ten Sylt­ty jat­kaa käyt­tä­mäl­lä kak­si kap­pa­let­ta oman yksi­lö­ta­son rat­kai­sun­sa kuvailuun.

        No, tuo autoi­lun rajoit­ta­mi­nen­han nime­no­maan on sys­tee­mi­ta­son rat­kai­su. Mis­tä siis oikein valitat?
        Kun­pa vain kau­pun­gin päät­tä­jät­kin jos­kus todel­la ymmär­täi­si­vät asian ja puut­tui­si­vat sii­hen ras­kaal­la kädel­lä. Var­mas­ti aina­kin 90% kes­kus­tan hen­ki­lö­au­tois­ta on tur­hia ja mel­koi­nen osa muun­kin kau­pun­gin henkilöautoliikenteestä.

      11. ano­nyy­mi: …ja sit­ten Sylt­ty jat­kaa käyt­tä­mäl­lä kak­si kap­pa­let­ta oman yksi­lö­ta­son rat­kai­sun­sa kuvailuun.

        Kyl­lä, kos­ka Koti-Isäl­le tun­tui ole­van mah­do­ton­ta ymmär­tää, että jon­kun muun kuin jul­ki­sen kul­ku­vä­li­neen valin­ta on täy­sin ratio­naa­li­nen rat­kai­su, pää­tin vään­tää rau­ta­lan­gas­ta mil­lä perus­teil­la lin­ja-auto hävi­ää joka päi­vä hen­ki­lö­au­tol­le ja polkupyörälle.

        No, tuo autoi­lun rajoit­ta­mi­nen­han nime­no­maan on sys­tee­mi­ta­son rat­kai­su. Mis­tä siis oikein valitat?

        Omas­ta mie­les­tä­ni en valit­ta­nut mis­tään autoi­luun liit­ty­väs­tä, vaan lähin­nä lap­sel­li­ses­ta Koti-Isän mora­li­soin­nis­ta, jos­sa autoi­li­jat eivät tajua ymmär­rä omaa etu­aan ajaes­saan autolla. 

        Kir­joi­tin mitä ilmei­sem­min epä­sel­väs­ti, kun useam­mal­le kir­joit­ta­jal­le jäi käsi­tys että kan­nat­tai­sin laa­jo­ja inves­toin­te­ja hen­ki­lö­au­toi­luun pks (en edes asu pks). En kan­na­ta. Toki te siel­lä pks saat­te teh­dä mitä haluat­te (moot­to­ri­tie­tä taik­ka ratik­ka­kau­pun­kia, eihän se minul­le kuu­lu), mut­ta tääl­tä kat­sot­tu­na siel­lä tar­vit­tai­siin aika lail­la sitä mitä Osmo on täs­sä blo­gis­sa kirjoitellut.

        Yksit­täis­ten autoi­li­joi­den soi­maa­mi­nen on tur­haa, kos­ka hen­ki­lö­au­ton valin­ta­han on kar­keas­ti ottaen van­gin dilem­ma. Jos kaik­ki (jot­ka voi) valit­se­vat hen­ki­lö­au­ton, kukaan ei pää­se nopeas­ti peril­le. Sik­si hen­ki­lö­au­ton valin­taa on pak­ko rajoit­taa ja tukea ei-hen­ki­lö­au­ton valin­taa. Osmon kan­nat­ta­mat tie­tul­lit oli­si­vat täs­sä muu­ten todel­la näp­pä­rä kei­no, mut­ta niis­sä on omat ongelmansa.

        Var­mas­ti aina­kin 90% kes­kus­tan hen­ki­lö­au­tois­ta on tur­hia ja mel­koi­nen osa muun­kin kau­pun­gin henkilöautoliikenteestä.

        Niin mikä on tur­haa ja mil­lä perus­teel­la? Nykyi­sil­lä jär­jes­te­lyil­lä ne ovat “tar­peel­li­sia”, joten tar­vit­see teh­dä mer­kit­tä­viä muu­tok­sia jot­ta hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä saa­tai­siin pois keskustasta.

  10. Kun lii­ken­net­tä kas­va­te­taan, pul­lon­kau­la syn­tyy aina johon­kin kohtaa.

    Olen vuo­si­kym­me­niä ihme­tel­lyt byro­kra­tian osaa­mat­to­muut­ta sisään­tu­lo­tei­den resur­soin­nis­sa. Raken­ne­taan kak­si kais­taa ulos ja kak­si kais­taa sisään. Aamul­la kak­si kais­taa on lähes tyh­jä­nä ja toi­set kak­si ruuh­kau­tu­neet. Illal­la sama tilan­ne, mut­ta ajo­ra­dat vaihtaen.

    Ajo­ra­taa on raken­net­tu puo­let lii­kaa. Kal­lis­ta kau­pun­ki­maa­ta pide­tään tyh­jän pant­ti­na. Jos sii­tä yksi nel­jän­nes­kin saa­tai­siin lii­ken­ne­käyt­töön, oli­si kyse mil­jar­deis­ta jo pel­käs­tään tont­ti­maan arvona.

    Mil­jar­din euron vihje:
    Aamul­la aje­taan kol­mel­la kais­tal­la sisään ja yhdel­lä ulos. Illal­la kais­tat vaih­taen kol­mel­la ulos ja yhdel­lä sisään.

    1. K‑Veikko: Mil­jar­din euron vihje:
      Aamul­la aje­taan kol­mel­la kais­tal­la sisään ja yhdel­lä ulos. Illal­la kais­tat vaih­taen kol­mel­la ulos ja yhdel­lä sisään.

      Mut­ta kun kehi­tyk­sen suun­ta län­si­mais­sa on, että perin­tei­nen pen­de­löin­ti esi­kau­pun­gis­ta kes­kus­taan supis­tuu koko ajan pie­nem­mäk­si, tuo mal­li ei toi­mi. Sen sijaan vapaa-ajan liik­ku­mi­nen kas­vaa, jol­loin eni­ten lii­ken­net­tä voi hyvin olla illal­la esi­kau­pun­geis­ta kes­kus­taan, jos sin­ne men­nään viet­tä­mään aikaa. Työ­mat­ka­lii­ken­ne ruuh­kaut­taa kehä­tiet, mut­ta siel­lä­kään tuo mal­li ei oikein toimi.

      1. Sisään­tu­lo­tei­den vaih­tu­vat kais­tat eivät hyö­dyt­täi­si mitään, kos­ka sisään tul­les­sa jono­te­taan katu­verk­koon pää­syä. On aivan sama kuin­ka moni­kais­tai­se­na tähän pul­lon­kau­laan jono­te­taan, jops jono on pak­sum­pi, se on kyl­lä lyhyempåi, mut­ta ete­nee hit­taam­min. Toi­sin päin taas jonot eivät ole sil­lä mota­ril­la vaan ennen sitä. Län­si­väy­lä vetää ulos ihan hyvin, kun­han on ensin pääs­syt sen alkuun.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Toi­sin päin taas jonot eivät ole sil­lä mota­ril­la vaan ennen sitä

        Eli jos mota­ri alkaa myö­hem­min vas­ta kehä I:ltä, jonot kes­tä­vät sin­ne asti. Ja muka­na jonot­ta­mas­sa kaik­ki Käpy­län / Met­sä­län suur­ten toi­mis­to­jen Kehän poh­jois­puo­lel­la asu­vat työntekijät.

      3. Vil­le:
        pen­de­löin­ti esi­kau­pun­gis­ta kes­kus­taan supistuu
        vapaa-ajan liik­ku­mi­nen kasvaa
        Työ­mat­ka­lii­ken­ne ruuh­kaut­taa kehä­tiet, mut­ta siel­lä­kään tuo mal­li ei oikein toimi. 

        Tuo kak­si kais­taa sisään, yksi ulos ‑mal­li ei ole rat­kai­su kaik­kiin ongel­miin eikä se sovi joka paik­kaan. Sil­lä ei rat­kais­ta pul­lon­kau­lo­ja. Se on yksi rat­kai­su maan­käy­tön tehos­ta­mi­seen.

        Kuin­ka pal­jon uut­ta raken­nus­maa­ta saa­tai­siin koko Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa, jos vaik­ka vain 10 kilo­met­ril­tä neli­kais­tais­ta moot­to­ri­tie­tä voi­tai­siin toi­nen puo­li sul­kea koko­naan ja ottaa raken­nus­käyt­töön. Lii­ken­teel­le vara­tul­le puo­len raken­ne­taan kol­mas kais­ta ja sit­ten aje­taan “kak­si sisään, yksi ulos” ‑peri­aat­teen mukaisesti.

  11. Hel­sin­ki aikoo muut­taa Tuusu­lan­väy­län kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si, mikä vähen­tää huo­mat­ta­vas­ti väy­län läpäi­sy­ky­kyä. Myös väy­län jat­keel­la ole­val­la Mäke­län­ka­dul­la on vireil­lä katusuun­ni­tel­ma, jois­sa kau­pun­ki auto­kais­to­ja pois­ta­mal­la aikoo muut­taa kadun pyöräilyväyläksi.

    Tuusu­lan­väy­lä ja Mäke­län­ka­tu ovat Hel­sin­gin vilk­kain sisään­tu­lo­väy­lä len­to­ken­täl­tä kau­pun­kiin. Ei täl­lais­ta kau­pun­gin val­ta­väy­lää voi muut­taa yhtäk­kiä pyörätieksi.

    1. Sisään­tu­lo­väy­läs­tä pyö­rä­tiek­si: Tuusu­lan­väy­lä ja Mäke­län­ka­tu ovat Hel­sin­gin vilk­kain sisään­tu­lo­väy­lä len­to­ken­täl­tä kau­pun­kiin. Ei täl­lais­ta kau­pun­gin val­ta­väy­lää voi muut­taa yhtäk­kiä pyörätieksi. 

      Nyt puhu­taan mat­kas­ta, jon­ka toi­seen pää­hän eivät autot oikeas­taan kuu­lu ja toi­ses­sa pääs­sä nii­tä ei tar­vi­ta, kos­ka siel­tä jat­ke­taan täy­sin eri­lai­sel­la lii­ken­ne­vä­li­neel­lä, johon autoa ei voi ottaa mukaan vaik­ka kuin­ka haluai­si. Jär­ke­vä ihmi­nen miet­ti­si vaihtoehtoja.

      Sitä pait­si len­to­ken­tän hen­ki­lö­lii­ken­ne on vuo­ro­kau­des­sa auto­tei­den kul­ku­mää­rien suh­teen käsit­tääk­se­ni var­sin koh­tuul­lis­ta, vaik­ka jokai­nen len­to­mat­kai­li­ja ajai­si välin omal­la autolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.