Kissan on tunnetusti nostettava itse häntäänsä.
Lehdet ovat hehkuttaneet, kuinka osittainen varhennettu varhaiseläke on saavuttanut suurta suosiota. Tätäkin me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissamme Lisää matalapalkkatyötä. Kutsuimme sitä osaeläkkeeksi, mutta byrokratia on osannut tehdä nimestä vähän pidemmän.
Esitimme, että osaeläke korvaisi osa-aikaeläkkeen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläkkeestä kahdella tavalla. Se EI edellytä työajan lyhentämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaammin tai siirtyä helpompiin ja siksi pienipalkkaisempiin hommiin. Tai saa lyhentää työaikaansa.
Toiseksi tämä on eläkejärjestelmän kannalta kustannusneutraali. Kun ottaa osan eläkkeestä etukäteen, lopullinen eläke jää vähän pienemmäksi. Aikanaan osa-aikaeläke oli suorastaan törkeän edullinen. Eräs eläkejohtaja sanoi tuohon aikaan, että jos joku ei 56 vuotta täytettyään ymmärrä siirtyä osa-aikaeläkkeelle, hänelle pitää myöntää välittömästi täysi työkyvyttömyyseläke.
Myönnän. Ajatus tästä eläkemuodosta syntyi minulle Singaporen matkan aikana.
Tästä meidän raportistamme on toteutettu yllättävän monta.
Eläkejärjestelmä tarvitsee kokonaisuudessaan enemmän joustoa. On yhtä typerää pakottaa professori eläkkeelle 70-vuotiaana kuin pitää väkivalta-ammattien harjoittajat (poliisi, brankkari, sotilas) töissä yli 45:n. Me emme ole samanlaisia.
Kun katsoo SM:n säästötavoitetta SOTE-uudistuksessa, niin äkkiä laskien se on mahdollista saavutta pelkästään laskemalla brankkarien eläkeikä 45:een. Kaksi asiaa läheltä seuraavaa puolituttua on vastannut, ettei sitä saa sanoa ääneen.
Osaeläke kuulostaa lähes liian hyvältä ollakseen totta, vieläpä kustannusneutraali. Eläkkeen pieneneminen lienee selitys? Valinnanvapaus on olennainen plussa, voi ottaa tai jättää, voi tehdä työtä entiseen malliin tai vähentää, nuukasti elävä pärjää pitkälti pelkällä osaeläkkeellä.
Nyt sitten vain odotellaan, koska tämä uutuus poistetaan. Veikkaan pari kolme vuotta. Suomen eläkejärjestelmä on aivan omanlaisensa siinä suhteessa, että muutoksia tehdään jatkuvasti.
Hyvä on kissan häntäänsä nostaa. Sitähän ei kukaan muu nostaisi, koska te esititte aivan toisenlaista osaeläkettä. Mallissanne työntekijä tekisi entistä työtään alemmalla palkalla. Osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä ei ole kysymys siitä. Ohessa lainaus esityksestänne.
Ehdotus:
Osa-eläke. 60 vuotta täyttänyt työntekijä, joka solmii työnantajansa kanssa uuden työsopimuksen alemmalla palkalla, voi saada osan eläkkeestään etukäteen osaeläkkeenä. Työehtosopimuksen velvoitteet eivät koskisi osaeläkkeen ohella tehtävää työtä. Järjestelyn ikärajan voisi esimerkiksi sitoa työttömyysturvan lisäpäivien ikärajaan.
Perustelu:
Jo ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä tulisi olla mahdollista voimien vähetessä hidastaa työntekoa, osana pehmeää eläkkeelle siirtymistä. Jos työnantajan on maksettava työsuorituksesta täysi palkka, työnantaja haluaa täyden työsuorituksen. Siksi olisi taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta luonnollista tehdä vanhuuseläkkeen ikärajojen partaalla uusi työsopimus, jossa tehtäviä on kevennetty ja palkka määritelty uusien tehtävien mukaiseksi.
Tuo alempi palkka tuossa johtuu juuri siitä, että siirrytään helpompaan työhön. Jos työtehtävät räätälöidään henkilön ominaisuuksien mukaan ja hänen toiveitaan kunnioittaen, se ei välttämättä osu mihinkään palkkakategoriaan.
Ei kai kukaan ole niin hölmö, että sopii SAMAN työn tekemisestä alemmalla palkalla.
onko edelleen kustannusneutraali, jos käyttäjiksi valikoituvat ihmiset, joilla on keskimääräistä matalampi eliniänodote?
Voihan sitä sopia, että alempi palkka ja hitaampi työtahti.
Kyllä työnantajapuoli on yrittänyt monta kertaa sopia yksipuolisesti palkan maksua, yrittämällä esimerkiksi vaihtaa salakavalasti noudatettavaa tyoehtosopimusta toiseen. Hölmöähän se on mutta ajan henki.
Tänä vuonna työeläkemaksu on 24,4 % palkasta.
Siinäpä olisi oikea kohde kilpailukykyä haikaileville.
Nuoria sukupolvia kusetetaan ihan olan takaa.
Ensin ei ole töitä, sitten kun niitä on, niin viedään tuhkatkin pesästä ja sitten kun on aika eläkkeelle, niin järjestelmä on jo kaatunut.
Onko Soininvaara tutustunut näihin uusiin leiskautuksiin uusiutuvasta energiasta?
Selvitys: Vaikka päästöjä vähennetään kaikkialla Suomessa, päästöt eivät vähene
http://yle.fi/uutiset/3-9440450
Itse valtioneuvostoon selvitys:
http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/21_Energia-%2Bja%2Bilmastostrategian%2Bvaikutusarviot%2BYhteenvetoraportti/40df1f5f-c99c-47d1-a929-a4c825f71547?version=1.0#page95
Alkaa lähestymään Vihreiden järjetöntä energiapolitiikkaa.
Syltty kokeileppa: https://tinyurl.com/.
Vaikuttaa siltä, että tässä eläkeuudistuksessa on päädytty vain muuttamaan terminologiaa ja nimeämään osa-aikaeläkkeitä ja vuorotteluvapaita uudelleen. On aivan varmaa, että ammattiyhdistysliike ei hyväksy millekään aloille sellaisia eläkkeellä täydennettäviä palkkatöitä, joissa pitkäaikaista kokemusta omaavan työntekijän täyspäiväisen työn palkkaa alennetaan. Palkan alentaminen siis kytkeytyy jatkossakin työajan vähentämiseen, jolloin kyseessä on käytännössä osa-aikaeläke.
Näin jossakin artikkelin, jossa mainittiin, että näitä uudentyyppisiä varhennettuja varhaiseläkkeitä on haettu hyvin innokkaasti. Tämä viittaa siihen, että yksityisen puolen työnantajat ja työntekijät olisivat enemmän tai vähemmän yhteisymmärryksessä käyttämässä tätäkin järjestelmää uutena työttömyyseläkeputkena. Ehkä menee viisi tai kymmenen vuotta, jotta Juhana Vartiainen ja hänen kanssaan asiasta samaan tapaan ajattelevat sen huomaavat.
Mikko Nummelin
Aika moni yrittäjä on valinnut tämän. On ihan omalla päätöksellään ammattiliitolta mitään kysymättä höllentänyt tahtia. Tämä voi tulla aika suosituksi myös asiantuntija-ammateissa, joita mikään ammattiliitto ei komentele. Akava vähän yrittää, mutta…
Yrittäjät eivät olekaan ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonnan piirissä muuten kuin harvoissa poikkeustapauksissa. Mitä tulee asiantuntija-aloihin, niissä työtaakan keventäminen merkitsee käytännössä aina jonkinlaisia työajan lyhennyksiä.
Vaikka sinänsä tämä uusi järjestelmä olisi työntekijöiden kannalta hyvä ja joustavaksi koettavissa oleva, pidän käytännössä varmana, että jo nykyinen tai ainakin joku tuleva hallitus alkaa murehtia sen kustannuksia tai ns. ”sen aiheuttamia kielteisiä kannustinvaikutuksia ja työuran katkeamisia liian aikaisin loppupäästä”.
Olet tainnut ymmärtää työntekijöiden edunvalvonnan (ideaalit) käskysuhteet vähän väärin.
Soininvaaran aikaisemmissa artikkeleissa ilmenee, että hänellä on yksinkertaistettu libertaarien esittämä kuva ammattiyhdistysliikkeestä työhalukkaiden työntekijöiden pyrkimysten estäjänä minimipalkan ja yleissitovuuden avulla. Tosiasiassa työntekijöitä ei ole jonoksi asti alipalkattuihin tehtäviin missään tapauksessa, koska palkan täydentäminen sosiaaliturvalla koetaan nöyryyttäväksi ja se vie vapauden. Jos sosiaaliturvan varaan joutuu, fiksuimmat pyrkivät optimoimaan niin, että kannattamaton työ pitää pudottaa kuviosta pois tai vähentää minimiin. Ansiosidonnaisella toki pitää noudattaa harkintaa siinä, kuinka järkevää sillä on roikkua, jos mahdollista. Ansiosidonnainen kannattaa yrittää käyttää loppuun asti, jos se on niin suuri, että siitä on mahdollista säästää rahaa sivuun, koska tällöin muutaman vuoden ajan säästynyttä pottia voi käyttää vaikka yrityksen pesämunana. Asiantuntija-alan ammattitaitoja toki pitää ylläpitää opiskelemalla silloin muuten kuin tutkintoa varten tai opintopisteitä keräten. Yrittäminen kesken ansiosidonnaisen ei tietenkään kannata, koska tuki romahtaa alta siihen.
Tuokin on paremmalle väelle suunnattu etuus.Ikänsä pienipalkkaisessa ja pätkätyössä kikutellut joutuu kitkuttelemaan eläkeikään saakka, ksoka varaa eläkkeen pienennykseen ei ole
Nämä pienipalkkaiste ovat juuri niitä, joiden työmarkkina-arvo on romahtanut ja työkunnosta suuri osa hävinnyt
Hyväpalkkainen voi siirtyä 3-4 päiväiseen viikkoon menettämättä juuri mitään
Soininvaara ja Vartiainen rakentavat tyypilliseen tapaansa lisää eriarvoisuutta¨
Höpö höpö, Akava on kaikkein suurin pilkunviilaaja työehdoissa. Valtaosa akateemisista on töissä julkisin varoin rahoitetuissa yhteisöissä ja niiden työehtosopimukset ovat Raamttuja niin tulkinnaltaan kuin kooltaankin
Ja akavalaisilla on varaa lakkoillakin esim Lääkäriliitto jopa yli puoli vuotta.
Kauppapiialla ei ole varaa kuin puolen päivän lakkoon jos siihenkään
Akavan ammateisa järjestäytymisaste on 90 % luokkaa kun pienipalkkaisissa töissä vain 50 % luokkaa
Niin hajanainen tyhmä ei lakkoile eikä kykene ajamaan etujaan kuin räikeimmissä hyväksikäyttötapauksissa.
Osmo propagoi taaskin
Käsittääkseni ei pidä paikkaansa. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle menevät kustantavat sen keskimäärin itse (ainakin osapuilleen) varhennusvähennyksen kautta. Vanha osa-aikaeläke ja vuorotteluvapaa taas maksatettiin muilla.
Kyllä vanhassakin järjestelmässä hävisi paljon, jos eläköityi liian varhain tai jos työura repeili loppupäästään muutenkaan. Jos esimerkiksi pystyi työskentelemään muutamankin vuoden yli alimman eläkeiän, sai eläkkeeseensä superkarttuman.
Tästä on opetuksena se, että todellista eläköitymisikää on vaikea poliittisin päätöksin nostaa useimmilla aloilla, vaikka eliniänodote kasvaisikin. Mahdolliset leikkaukset ja sääntöjen kiristykset johtavat vain lisääntyvään eläkeläisten köyhyyteen ja 60 vuotta täyttäneiden työttömyyteen.
Siis tuossa nyt poistuvassa osa-aikaeläkkeessä (joka oli se, jonka viestissäsi mainitsit), ei itse täysi vanhuuseläke pienentynyt ainakaan tarpeeksi suoraan itse osa-aikaeläkkeen nostamisen vuoksi. Itseasiassa, en onnistunut löytämään mainintaa, että se olisi pienentynyt ollenkaan (pitääkö paikkansa?). Osa-aikaeläkkeen määrä perustui osa-aikatyöhön siirtymisestä seuraavaan ansionalenemään. Tuo eläke oli vain saajalle aivan liian hyvä diili.
Osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä nostat olennaisesti osan eläkkeestäsi hiukan etukäteen. Varhennusvähennys kattaa sen kustannukset keskimäärin, joten siinä ei eläkkeen saaja maksata etuuttaan muilla. (Yksittäinen eläkeläinen voi jäädä voitolle tai tappiolle riippuen siitä, kuinka pitkään elää. Keskimäärin systeemi on kuitenkin aktuaarisesti reilu.)
Superkarttuma taas onkin eri asia kuin osa-aikaeläke (tai vuorotteluvapaa, jonka myös mainitsit). Sekin oli kyllä hölmö systeemi ja onneksi poistuu myös. Sen korvaava eläkkeen lykkäyyskorotus ja normaali karttuma ovat paljon järkevämpiä.
Aiemmin monien eläkeputkessa olevien kannatti siirtyä eläkkeelle heti 62-vuotiaana, kun se oli mahdollista. Heidän osaltaan ei tehdä varhennusvähennystä.
Nyt toisten heistä kannattaa jatkaa työttömänä pidempään. He voivat nostaa samaan aikaan työttömyyskorvausta ja osittain varhennettua vanhuuseläkettä.
Ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta karttuu lisää eläkettä 63-vuoden ikään (tai alimpaan vanhuuseläkeikään) asti, joten työttömyys- tai silpputyöjakson venyttäminen ainakin sinne saakka saattaa olla monille houkuttelevaa.
Osittain varhennettua vanhuuseläkettä nostava yli 63-vuotias ei saa nostamattomalle eläkeosuudelleen kuitenkaan lykkäyskorotusta, jos hän nostaa samalla työttömyyskorvausta. Sellaisen heikennyksen huomasivat tehdä normaalisääntöihin eduskunnassa. Olikohan syynä se, että iäkkäiden työttömien lukumäärä olisi muuten kasvanut liian suureksi?
Yksittäisen henkilön osalta järjestelmä on melkoisen monitahoinen. Nyt on jo näkynyt vähän parempia esitteitä, mutta eivät ainakaan kaikki esitteet vielä selitä kaikkia kiemuroita.
Tähän asti työvoimaviranomaiset eivät ole hätistelleet iäkkäitä työttömiä, mutta nythän Sipilän hallitus on luvannut, että kaikkia työttömiä kontaktoidaan kolmen kuukauden välein. Se saattaa tuoda vielä uuden lisäelementin niiden iäkkäiden työttömien ja silpputyöläisten henkilöiden pohdintaan, jotka miettivät eläkeratkaisujaan.
Voihan niitä silpputöitä tehdä sitten täydelläkin vanhuuseläkkeellä. Huono puoli siinä kuitenkin on se, että eläkekertymän täyden eläkkeen eläkeläistöistä saa vasta 68-vuotiaana. Siihen asiaan pitäisi tehdä parannus siten, että eläkekertymän voisi saada nopeammin ja että sille laskettaisiin lykäyskorotus. Pieniä summiahan siinä pyöriteltäisiin, mutta tietojärjestelmät laskee ja eikös se hallituskin nyt yritä parantaa työllisyyttä pienistäkin puroista.
Nyt on erikseen eläkelakien asiantuntijat ja erikseen työttömyysturvan asiantuntijat. Työttömyyskassat eivät osaa kertoa eläkkeasioista eikä eläkeyhtiöt työttömyysturvasta. Se on sitä siiloajattelua, jota esiintyy myös yritysmaailmassa.
Jos viitsittäisiin tarkastella näitä siilosektoreita yhdessä, niin varmasti löydettäisiin uusia viilauskohteita, jotka kannustaisivat ihmisiä nykyistä paremmin työntekoon siten, että koko yhteiskunta hyötyy.
Jää tuossakin työt tekemättä ja suurempi verokertymä samatta. Eläkkeestä kun ei työntekijän veroisia veroja makseta ihan vain siksi, että se on pienempi. Eikä etenkään jos sitä vielä siitäkin pienentää siirtymällä etuajassa eläkkeelle.
Eli vaikka järjestelmä on eläkejärjestelmän sisällä kustannusneutraali, se tuskin sitä on koko yhteiskunnan tasolla. On päivänselvää, että jos ihmiset siirtyvät ennemmin eläkkeelle, he myös lopettavat työnteon aikaisemmin.
Eläkeläisenä sama ihminen kuluttaa palveluita ihan yhtä lailla kuin työssäkäyvänä. Jopa enemmän, jos alkaa kuppi maistumaan.
Jos siirtyy osaeläkkeelle, saattaa jatkaa työntekoaan pidempään kuin jos mahdollisuutta osaeläkkeeseen ei ole, vaan on otettava joko eläke kokonaan tai ei ollenkaan.
Syltty, vähintään on parempi, että järjestelmä on edes eläkejärjestelmän sisällä aktuaarisesti reilu. Osa-aikaeläke ei ollut edes sitä ja oli tosiaan osa-aikaeläkeläiselle yleensä aivan liian hyvä diili.
Sitäpaitsi, pitäähän sitä vähän valinnanvapautta olla. Eihän sekään, että esim menee osa-aikatöihin ja rahoittaa sen kulutuksen vähentämisellä, ole yhteiskunnan kannalta kustannusneutraalia, mutta eihän sitäkään kieltää kannata.
Suomalaisessa politiikassa tuntuu olevan tällainen erikoinen piirre, että tärkeitä uudistuksia ulkoistetaan erilaisille valmisteluryhmille. Kansanedustajien tehtävänä on julkisesti tyrmistyä ja irtisanoutua valmisteluryhmän ehdotuksista (usein vielä etukäteen, lukematta raporttia), tai korkeintaan kiitellä ”rohkeita avauksia, joita tosin ei nyt voi toteuttaa.”
Tämän jälkeen valmisteluryhmän ehdotuksia aletaan kaikessa toteuttaa.
Näin kävi Esko Ahon työreformille (Suomen Kuvalehti on kirjoittanut ansiokkaan raportin tästä).
Raimo Sailaksen viimeiset 10 vuotta viralla oli oikeastaan juuri tämänlaista työtä: Sailas sanoo mitä pitää tehdä, poliitikot irtisanoutuu, mutta lopulta toteuttavat.
Osmon ja Juhanan työ pääsee siis osaksi suomalaisen päätöksenteon jatkumoa! Saa nähdä pääseekö Borgin ja Vartiaisen samanlainen työ myös.
Ei tämänlainen toimia ehkä suomalaista demokratiaa ja kansalaiskeskustelua sinänsä imartele, vaikka päätökset ja ehdotukset sinänsä varsinkin Vartiainen & Soininvaara -raportissa olivat erittäin hyviä.
Osaatko Osmo muuten luetella kuinka monta ehdotusta on jo toteutettu?
Pitäisi olla mahdollisuus saada vapautus eläkemaksuista, jos luopuu eläkkeestään.
Siis myös työnantaja ei joutuisi maksamaan sellaisen työntekijän kohdalla eläkemaksuja.
Nyt 2000-luvun puolella syntyvien eläkeikä on 70 vuotta ja he tulevat maksamaan alati nousevia eläkemaksuja ja heidän työnantajansa samoin.
Ei kyse ole mistään sukupolvien välisestä sopimuksesta vaan puhtaasta pyramidihuijauksesta. Nämä 2000-luvun puolella syntyneet eivät koskaan tule nauttimaan eläkejärjestelmästä, mutta taatusti tulevat maksamaan siitä itsensä kipeäksi.
Suurten ikäluokkien jäljiltä Suomi on kupattu, kituva ja liitoksistaan natiseva periferia pohjolassa.