Minä ja Vartiosaari

Leh­dis­sä on tänään uuti­soi­tu ede­sot­ta­muk­sis­ta­ni eili­ses­sä kau­pun­gin­val­tuus­ton yleis­kaa­va­kä­sit­te­lyis­sä. On sik­si hyvä, että ker­ron avoi­mes­ti, mitä tapah­tui. Olin muka­na yleis­kaa­vaa käsi­tel­täes­sä, mut­ta tilal­la­ni oli vara­jä­sen käsi­tel­täes­sä Var­tio­saa­ren osay­leis­kaa­vaa. Perus­te­lut tähän löy­ty­vät alla ole­vas­ta puheen­vuo­ros­ta, jota en siis kos­kaan pitänyt.

Ilmoi­tuk­se­ni äänes­tää Var­tio­saa­ren puo­les­ta herät­ti suur­ta mur­het­ta vih­reäs­sä ryh­mäs­sä, mut­ta ilmoi­tin pitä­vä­ni pää­ni. Lopul­ta tilan­ne kui­ten­kin eska­loi­tui vaa­ral­li­sek­si yleis­kaa­van kan­nal­ta. Muu­ta­ma, aivan lii­an moni, vih­reä val­tuu­tet­tu ilmoit­ti,  että jos minä en nou­da­ta ryh­män enem­mis­tön kan­taa Var­tio­saa­ren koh­dal­la, he eivät nou­da­ta sitä yleis­kaa­van koh­dal­la. Tämä oli­si voi­nut vaa­ran­taa koko yleis­kaa­van. Kat­soin vii­saam­mak­si ilmoit­taa, että nou­da­tan ryh­män tah­toa ja jään pois Var­tio­saa­ren käsit­te­lys­tä. Tämä perus­tui omaan har­kin­taa­ni. Minua ei tähän pako­tet­tu, sil­lä ei mitään kei­no­ja pakot­taa minua ei oli­si ollut.  Nou­da­tin arvios­sa­ni pie­nim­män pahan peri­aa­tet­ta. Yleis­kaa­va oli mon­ta ker­taa tär­keäm­pi kuin Vartiosaari.

Perus­te­lut löy­ty­vät täs­tä pitä­mät­tä jää­nees­tä puheenvuorosta:

Tulen äänes­tä­mään tämän osay­leis­kaa­van puo­les­ta ilmei­ses­ti ainoa­na vih­reä­nä val­tuu­tet­tu­na. Kos­ka ryh­mä­ni on vedon­nut minuun täs­sä asias­sa voi­mak­kaas­ti, on ehkä syy­tä perus­tel­la, mik­si näin menet­te­len. Olen myös syväs­ti tie­toi­nen, että osa äänes­tä­jis­tä­ni on rat­kai­suu­ni hyvin pet­ty­nyt. On äänes­tä­jis­sä­ni tosin nii­tä­kin, jot­ka pet­tyi­si­vät, jos teki­sin toisin. 

 Olen ollut neu­vot­te­le­mas­sa aika­naan Var­tio­saa­reen ratik­kayh­tey­den ja pan­nut sen aika­naan kan­na­tuk­se­ni ehdok­si lau­ta­kun­nas­sa. Olen myös ollut aja­mas­sa Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ratik­ka­sil­taa, jon­ka kan­nat­ta­vuu­teen Var­tio­saa­ren 7000 vai­kut­ta­vat merkittävästi. 

 Kun onnis­tuin saa­maan Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­sen ehdok­si ratik­kayh­tey­den, tulin samal­la saa­maan aikaan sen, että kokoo­muk­sen oli pak­ko kan­nat­taa Kruu­nusil­to­ja, kos­ka muu­ten ei Var­tio­saar­ta voi­si rakentaa.

 Jos nyt, kun Kruu­nusil­to­jen han­ke­suun­ni­tel­ma on val­tuus­tos­sa hyväk­syt­ty ja ratik­kayh­teys on mer­kit­ty osay­leis­kaa­vas­sa raken­ta­mi­sen ehdok­si, oli­si minul­ta aika lui­hu temp­pu muut­taa omaa kan­taa­ni nyt val­tuus­tos­sa. Sel­lai­nen ei kuu­lu tapoihini.

 Olin alun perin sil­lä kan­nal­la, että var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le Var­tio­saa­res­sa oli­si teh­dä sii­tä Itä-Hel­sin­gin Seu­ra­saa­ri, mikä edel­lyt­täi­si sil­tayh­teyt­tä sekä Vuo­saa­res­ta että Laa­ja­sa­los­ta. Täl­tä aja­tuk­sel­ta meni poh­ja pois, kuin Var­tio­saa­ri-lii­ke ilmoit­ti, ettei se hyväk­sy sil­tayh­teyt­tä, kos­ka saa­ren avaa­mi­nen suu­rel­le ylei­söl­le muut­tai­si sen luon­net­ta.  ”Jos sil­ta tulee, koh­ta on kal­lioi­hin maa­lat­tu graf­fi­te­ja.” Oli aika vai­kea puo­lus­taa Var­tio­saa­ren varaa­mis­ta pie­nen raja­tun pii­rin revii­rik­si. Var­tio­saa­ri-lii­ke on sen jäl­keen ymmär­tä­nyt muut­taa kan­taan­sa, mut­ta tämä tapah­tui lii­an myö­hään. Asiat oli­vat jo läh­te­neet kehit­ty­mään toi­seen suun­taan. Kivi­nok­ka pää­tet­tin sää­as­tää ja ryh­dyt­tiin kaa­voit­ta­maan Var­tio­saar­ta asuinkäyttöön.

 Ymmär­rän hyvin nii­tä, joi­den mie­les­tä Var­tio­saa­ren paras­ta käyt­töä oli­si ava­ta se suu­rel­le ylei­söl­le vir­kis­tys­saa­rek­si. Niin kuin Var­tio-saa­ri lii­ke aika­naan sanoi, sel­lai­nen tie­tys­ti muut­tai­si saa­ren luon­net­ta, kun kävi­jöi­den­mää­rä vähin­tään satakertaistuisi. 

 Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen merel­li­sek­si asui­na­lu­eek­si on myös hyvä vaih­toeh­to. Saa­ren hie­no meren­puo­lei­nen kal­lio säi­lyy, kau­niis­ta mai­se­mas­ta naut­tii sato­ja ker­to­ja useam­pi sil­mä­pa­ri kuin nyt. Aivan var­mas­ti saa­ren jäl­jel­le jää­vis­tä vir­kis­ty­sa­lueis­ta tulee naut­ti­maan useam­pi muu­al­la asu­va kuin nyt, kun pai­kal­le pää­se­mi­nen helpottuu. 

 Hel­sin­ki on oudol­la taval­la kään­tä­nyt sel­kän­sä saa­ris­tol­le toi­sin kuin Tuk­hol­ma ja Göte­borg, jois­sa asu­tus on levin­nyt saa­riin. Var­tio­saa­ren asu­na­lue ja tule­va saa­ris­to­ra­tik­ka tule­vat teke­mään Hel­sin­gis­tä  olen­nai­ses­ti merel­li­sem­män kau­pun­gin. Var­tio­saa­res­ta tulee todel­la hie­no asui­na­lue. Täl­lä on siis pal­jon hyviä puo­lia, vaik­ka niin oli­si sil­lä Itä-Hel­sin­gin Seurasaarellakin.

 Saa­ria sinän­sä pitäi­si saa­da sel­väs­ti enem­män kaik­kien hel­sin­ki­läis­ten vir­kis­ty­sa­lueik­si. On hie­noa, että Val­li­saa­ri on saa­tu armei­jal­ta hel­sin­ki­läis­ten käyt­töön. Pitäi­si saa­da nyt kesä­mök­ki­käyt­töön pri­va­ti­soi­tu­ja saa­ria­kin Itä-Hel­sin­gin edustalla.

= = =

Hel­sin­gin Sano­mien uuti­soin­nin mukaan olen aika kan­nat­ta­nut saa­ren raken­ta­mis­ta. Itse asias­sa olen ollut hyvin ambi­va­lent­ti suu­rel­le ylei­söl­le ava­tun vir­kis­ty­sa­lu­een ja asui­na­lu­een välil­lä. Suu­rel­ta ylei­söl­tä sul­jet­tua saar­ta en sen sijaan ole kos­kaan näh­nyt oikeutettuna.

 

97 vastausta artikkeliin “Minä ja Vartiosaari”

  1. Jos ei näe luon­nol­la mitään arvoa, eikä sen säi­lyt­tä­mis­tä luon­non itsen­sä vuok­si oikeu­tet­tu­na, on minus­ta vih­rei­den jäse­ne­nä vää­räs­sä puolueessa.

  2. Kat­soin vii­saam­mak­si ilmoit­taa, että nou­da­tan ryh­män tah­toa ja jään pois Var­tio­saa­ren käsit­te­lys­tä. Tämä perus­tui omaan har­kin­taa­ni. Minua ei tähän pako­tet­tu, sil­lä ei mitään kei­no­ja pakot­taa minua ei oli­si ollut.”

    Eikö sinut nime­no­maan tähän pako­tet­tu, kun puo­lue­to­ve­ri­si ver­taus­ku­val­li­ses­ti lait­toi­vat aseen yleis­kaa­van ohimolle?

  3. Har­mi. Oli­si ollut hyvä jos yleis­kaa­va oli­si palau­tet­tu. Sinän­sä kuu­los­taa hyväl­tä, että Hel­sin­gin Vih­rei­den ryh­mäs­sä oli enem­män­kin kan­na­tus­ta lait­taa tuo gryn­de­ri­vih­rei­den hul­lu­tus uudel­leen mie­tin­tään. Sää­li vain, ettei heil­lä sel­kä­ran­ka riit­tä­nyt äänes­tää arvo­jen­sa mukaisesti.

  4. Puo­lue­ku­ri. Monen pahan alku ja juuri.

    Tosin pahin­ta on se, että se rajoit­taa Suo­mes­sa mie­li­pi­tei­den kir­jon kah­dek­sak­si (+edus­kun­nan ulko­puo­li­sik­si puolueiksi).

  5. Ilmoi­tuk­se­ni äänes­tää Var­tio­saa­ren puolesta—”

    Käsit­tääk­se­ni et ollut aikeis­sa äänest­tää Var­tio­saa­ren puo­les­ta, vaan sitä vastaan.

    Kiin­nos­ta­vaa täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa on joka tapauk­ses­sa pal­jas­tus, että vih­rei­den ryh­mäs­tä oli­si löy­ty­nyt monia, jot­ka oli­si­vat halun­neet äänes­tää yleis­kaa­vaa vastaan.

    Mik­si he ovat olleet hiljaa?

  6. Tämä on hyvä muis­tu­tus — ja ehkä sil­mien avaus­kin — monel­le mil­lais­ta demo­kra­tia usein/yleensä/aina on: kiris­tä­mi­sen seu­rauk­se­na teh­ty­jä leh­män­kaup­po­ja joi­den tulok­se­na esim. täs­sä keis­sis­sä saa­daan raken­ne­tuk­si kau­pun­kia jota on mel­kein­pä mah­do­ton­ta kehit­tää enem­mis­tön vision mukai­seen suuntaan.

    Osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na syn­tyy lop­pu­tu­los­ta johon oikeas­taan kukaan ei ole tyytyväinen.

    Joten­kin alkaa tun­tua, että ehkä se kau­pun­ki­lai­sen ajo­kor­tin suo­rit­ta­mi­nen ja sen mah­dol­lis­ta­ma kehi­tys tuot­tai­si ajan oloon ehkä pal­jon­kin parem­paa kaupunkia.

  7. Hyvin perus­tel­tu. Mitä täl­lai­nen mul­le-sul­le ‑mei­nin­ki jo yhden ryh­män sisäl­lä ker­too pää­tö­sen­te­ko­ko­neis­tom­me kyvys­tä koko­nai­suuk­sien hal­lin­taan ja pit­kä­jän­tei­seen yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­seen, on sit­ten toi­nen jut­tu. Ensi yönä näen taas unta maa­il­mas­ta, jos­sa AI kop­sut­taa ratio­naa­li­ses­ti ja loo­gi­sin perus­tein puheen­joh­ta­jan nuijaa.

  8. Jos asui­sin Hel­sin­gis­sä ja jos Osmo ei oli­si Vih­rei­den lis­toil­la, sai­si hän ääne­ni seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa. Ei yksin tämän asian vaan ylei­sen loo­gi­suu­den takia, johon on help­po useim­mi­ten yhtyä.

  9. Mitä itse Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­seen tulee, niin en jak­sa uskoa, että sin­ne saa­tai­siin tuo­ta 7000 asu­kas­ta. Hyvä jos 5000…

    Jos ja kun se raken­ne­taan pitäi­si löy­tyä kun­nian­hi­moa raken­nut­taa sen ver­ran tii­viim­min ja/tai kor­keam­min, että pauk­kui­si edes tuo 10K asuk­kaan raja rikki.

    Tär­kein­tä on, että jäte­tään tuo kaak­koi­nen kal­lio­alue rau­haan. Siel­tä avau­tuu yksi Hel­sin­gin kau­neim­mis­ta näkymistä.

    Tääl­tä tähän. Hyvät vii­kon­lo­put jen­jil­le. Pal­jon kai­ken­lais­ta sula­tel­ta­vaa not­ta muis­ta­kaa­pa märeh­tiä hyvin ettei mene vää­rään kurkkuun.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­gia seu­ran­nee­na ymmär­rän hyvin mikä hänen ase­man­sa täs­sä tilan­tees­sa oli. Hänen äänes­tä­jä­nään annan hänel­le asias­sa myös täy­den tukeni.

    On kovin epä-älyl­lis­tä kuvi­tel­la, että poli­tii­kas­sa voi­tai­siin teh­dä vain hyviä, kaik­kien mie­leen ole­via ja kaik­kia hyviä asioi­ta edis­tä­viä pää­tök­siä. Soi­nin­vaa­ra on tätä proble­ma­tiik­kaa blo­gis­saan mones­ti avan­nut, mut­ta kovin monet eivät halua kuun­nel­la ja näh­dä tätä puolta. 

    Kes­kus­te­lu­pals­toil­la toi­to­te­taan hyväs­te­jä demo­kra­tial­le, kun yleis­kaa­vas­ta pää­tet­tiin vaik­ka aihees­ta oli syn­ty­nyt kovaa puli­naa. Miten niin — kyl­lä tämä meni demo­kra­tian peli­sään­tö­jen mukai­ses­ti muu­ten pait­si että monil­la polii­ti­koil­la­kin mei­na­si vähän kant­ti pettää.

    Miten ihmees­sä Suo­mes­sa­kin lisään­tyy trum­pi­lai­nen demo­kra­tia­kä­si­tys, jon­ka mukaan demo­kra­tia toi­mii vain sil­loin kun MINUN mie­li­pi­tee­ni voittaa?

  11. Osmo — mikä ihmeen Var­tio­saa­ri-lii­ke. Ei sel­lais­ta ole ole­mas­sa­kaan. Jos tar­koi­tit Save Var­tio­saa­ri ryh­mää niin olem­me jat­ku­vas­ti tuo­neet esil­le että saa­ren saa­vu­tet­ta­vuut­ta on kehi­tet­tä­vä ja sil­ta vaih­toeh­to on tut­kit­ta­va ja tar­vit­taes­sa toteu­tet­ta­va. On myös mel­ko ontu­va väi­te että yksi lii­ke — ole­tan että tar­koi­tat täs­sä Var­tio­saa­ri-seu­raa voi­si olla avai­na­se­mas­sa kun puhu­taan Hel­sin­gin omis­ta­man saa­ren käy­tön kehit­tä­mi­ses­tä kaik­kien Hel­sin­ki­läis­ten vir­kis­tys­käyt­töön. Jos asiat oli­si­vat kuten kuvai­lit sehän tar­koit­tai­si että Kulos­aa­ren asu­ka­syh­dis­tys joka vas­tus­taa kruu­nu­vuo­ren sil­to­ja kaa­tai­si sen hankkeen.

    1. Tuo­hon aikaan säh­kö­pos­tiin tule­vat vies­tit ker­toi­vat lähin­nä, että sil­taa ei halu­ta mis­sään tapauk­ses­sa. Minut hau­kut­tiin alim­paan hel­vet­tiin, kun esi­tin saar­ten avaa­mis­ta suu­rel­le yleisölle.

  12. Kiris­tä­mi­seen ja yleis­kaa­van vaa­ran­ta­mi­seen val­mii­den vih­rei­den nimet oli­si syy­tä saa­da jul­ki, ettei vahin­gos­sa­kaan tule seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa äänes­tet­tyä sel­lais­ta henkilöä.

  13. Pek­ka Rauk­ko:
    Jos ei näe luon­nol­la mitään arvoa, eikä sen säi­lyt­tä­mis­tä luon­non itsen­sä vuok­si oikeu­tet­tu­na, on minus­ta vih­rei­den jäse­ne­nä vää­räs­sä puolueessa. 

    Itse kyl­lä mie­tin vaka­vas­ti vih­rei­den äänes­tä­mi­sen lopet­ta­mis­ta, jos puo­lu­ees­sa ei ole enää tilaa ana­lyyt­ti­sil­le ja prag­maat­ti­sil­le ajat­te­li­joil­le, tai yli­pään­sä eri­lai­sil­le näke­myk­sil­le. En lisäk­si voi ymmär­tää aja­tus­ta, että vih­rei­den pitäi­si nos­taa luon­to arvo­na esi­mer­kik­si ihmis­ten onnel­li­suu­den tai hyvän elä­män edelle.

    Eihän tuo Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen vih­rei­den visioi­hin kuu­lu­nut, mut­ta ymmär­rän sen, että kun­nal­lis­po­li­tiik­ka on yhteis­työ­tä, jos­sa omien tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii kom­pro­mis­se­ja mui­den puo­luei­den tavoit­tei­den kans­sa. Vih­reät ovat jou­tu­neet myön­ty­mään vii­me aikoi­na poik­keuk­sel­li­sen mones­sa asias­sa, mut­ta ovat mie­les­tä­ni kui­ten­kin saa­neet omia tavoit­tei­taan läpi aivan hui­kean paljon.

  14. Hyvä että toi­mit niin­kuin toi­mit, ja hyvä että yleis­kaa­va saa­tiin sata­maan — alkoi men­nä jo hys­te­rian puo­lel­le koko touhu

  15. Jos kos­kaan olet käy­nyt esim. Göte­bor­gin saa­ris­tos­sa, tie­dät, että sitä ei ole raken­net­tu ker­ros­ta­lo­lä­hiök­si. Saa­ret ovat kylä­mäi­siä van­ho­ja puu­ta­lo­mil­jöi­tä. Itse asias­sa Var­tio­saa­res­sa on jotain samaa kuin näis­sä saa­ris­sa, aina­kin vie­lä. Mut­ta sinun raken­ta­mis­hank­kee­si jäl­keen se on menetetty.

  16. Espoo­lai­se­na onnit­te­len että Hel­sin­ki sai yleis­kaa­van­sa hyväk­syt­tyä. Kyl­lä vih­rei­den (eli toi­sek­si suu­ri­man) val­tuus­to­ryh­män on kes­tet­tä­vä pie­niä eri­mie­li­syyk­siä. Tsemp­piä vaan!

  17. Hie­noa, että uusi yleis­kaa­va saa­tiin läpi. Toi­vot­ta­vas­ti myös Hämeen­lin­nan­väy­lä saa­daan raken­net­tua kun­nol­li­sek­si kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si. Hel­sin­gin län­ti­sis­sä esi­kau­pun­geis­sa pit­kään asu­nee­na tie­dän, että ne kau­pun­gin­osat todel­la kai­paa­vat kiin­teyt­tä­mis­tä. Kii­tos Osmo mää­rä­tie­toi­ses­ta toi­min­nas­ta­si yleis­kaa­va-asias­sa ja tsemp­piä jatkoon.

  18. Laa­ja­sa­lo­lai­sen näkö­kul­mas­ta Var­tio­saa­ren ase­maa voi­si kuva­ta sana­pa­ril­la ‘pai­kal­li­nen Ahve­nan­maa’. Kau­nis, iha­na paik­ka ret­keil­lä, mut­ta pää­sy teh­ty todel­la han­ka­lak­si. Jos itse omis­tai­sin kais­ta­leen Var­tio­saa­ren idyl­liä, oli­sin ilman muu­ta kaik­kea sil­loit­ta­mis­ta ja raken­ta­mis­ta vas­taan. Lie­nee inhi­mil­li­syy­tem­me ikä­viä puolia.

    On loo­gis­ta, että kun Kruu­nusil­lat vede­tään Laa­ja­sa­loon, teh­dään yhteys myös vähe­män vai­val­lois­ten reit­tien suun­taan eli Var­tio­saa­reen ja Vuo­saa­reen. Lisää kau­pun­kia kau­pun­kiin on luon­te­va aja­tus. Jos kos­ke­ma­ton­ta puu­ta­loi­dyl­liä halu­aa vaa­lia, sitä Suo­mes­ta löy­tyy vaik­ka mil­lä mital­la. Var­tio­saa­ri on iha­na paik­ka, mut­ta ei sel­lais­ta Unescon maa­il­ma­pe­rin­tö­koh­de­luok­kaa, että se oli­si säi­ly­tet­tä­vä noin 10 hen­gen oma­na saarena.

  19. Tuo­mas L.: Vih­reät ovat jou­tu­neet myön­ty­mään vii­me aikoi­na poik­keuk­sel­li­sen mones­sa asias­sa, mut­ta ovat mie­les­tä­ni kui­ten­kin saa­neet omia tavoit­tei­taan läpi aivan hui­kean paljon.

    Kyl­lä myön­ty­mään ja nöyr­ty­mään on jou­tu­nut auto­puo­lue Kokoo­mus. Tai­ta­vat taju­ta, että vaih­toeh­to­na on vajoa­mi­nen Perus­suo­ma­lais­ten rin­nal­le pikkupuolueeksi.

    Yleis­kaa­va on usko­ma­ton tii­viin ja autoi­lun kah­lees­ta vapaan kau­pun­kia­su­mi­sen voit­to. Se ei oli­si ollut mah­dol­lis­ta ilman Vih­rei­tä. Pari kort­te­lia kes­kus­puis­ton reu­nan melu­muu­ri­na tekee sii­tä­kin puis­ton osas­ta yhtä viih­tyi­sän kuin puis­to on nyt Töö­lön tul­lin jäl­keen tai Rus­kea­suon ja Län­si-Pasi­lan välis­sä. Var­ti­saa­ren suun­ni­tel­ma lupaa pal­jon: saa­ren kes­kel­lä teho­kas­ta raken­ta­mis­ta, jon­ka läpi kul­kee rai­tio­lin­ja samal­la kun autot jäte­tään sil­lan vie­reen raken­net­ta­viin parkkitaloihin.

    Kii­tos Hel­sin­gin Vih­reät. Kii­tos Osmo Soininvaara.

  20. Kii­tos, äänes­tyk­sis­sä toi­mit ainoa­na vih­reä­nä joh­don­mu­kai­ses­ti asun­to­ra­ken­ta­mi­sen puolesta.

    Pidin muil­ta vih­reil­tä ikä­vän popu­lis­ti­se­na liik­kee­nä ruve­ta heti yleis­kaa­va­pää­tök­sen jäl­keen kaa­ta­maan osakaavaa.

    Lisäk­si Var­tio­saar­ta on vai­kea näh­dä Idän Seu­ra­saa­re­na, kos­ka se sijait­see Tam­mi­sa­lon ja Ylis­ky­län taka­na ja on sen vuok­si pal­jon hei­kom­min saa­vu­tet­ta­vis­sa kuin Seu­ra­saa­ri. Ja mui­ta poten­ti­aa­li­sia ulkoilusaaria/alueita on alu­eel­la useita.

  21. Kun tiii­vii­seen kau­pun­kiin halua­vat saa­vat sel­lais­ta, muu­al­ta sääs­tyy pal­jon enem­män luon­toa. Minä­kin haluai­sin lis­tat sii­tä, ket­kä oli­si­vat halun­neet tii­viim­pää kau­pun­kia, ket­kä nyt hyväk­sy­tyn kaa­van ver­ran ja ket­kä oli­si­vat vähen­tä­neet sii­tä­kin, niin että vuo­krat nousi­si­vat pilviin.

  22. Met­sää ja luon­toa Suo­mes­sa riittää.

    Aivan usko­mat­to­man nau­ret­ta­vaa vali­tus­ta pie­nis­tä risupahasista!

    Eikö city­vih­reä voi läh­teä vaik­ka edes Hämeen met­siin ret­kei­le­mään? Tai ostaa kesä­mök­kiä, kuten muut tekevät?

  23. Täs­sä näh­dään taas, että pie­nis­tä asiois­ta tulee mehe­vim­mät rii­dat. Teh­dään mas­sii­vis­ta talous- ja kau­pun­ki­po­liit­tis­ta pää­tös­tä, ja lähes kom­pas­tu­taan yksi­tyis­koh­taan. Vähän sama kuin hyvät kau­pat jää jos­kus toteu­tu­mat­ta, kun lop­pu­met­reil­lä pitää neu­vot­te­lus­sa vie­lä saa­da hin­nas­sa pis­teet himaan. 

    Jos tämän luon­to­fun­da­men­ta­lis­min vei­si pitem­mäl­le niin kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­sen ja lisä­ra­ken­ta­mi­sen voi­si tor­pa­ta koko­naan. Älkää siis vih­reät (muut kuin Soi­nin­vaa­ra) anta­ko enem­pää aihet­ta epäil­lä tei­dän suhteellisuudentajuanne.

    Toki ymmär­rän ris­ti­pai­neen, kun vasem­mis­to­liit­to menee jat­ku­vas­ti popu­lis­mil­laan vasem­mal­ta ja alta ohi.

  24. Pek­ka Rauk­ko:
    Jos ei näe luon­nol­la mitään arvoa, eikä sen säi­lyt­tä­mis­tä luon­non itsen­sä vuok­si oikeu­tet­tu­na, on minus­ta vih­rei­den jäse­ne­nä vää­räs­sä puolueessa. 

    Luon­non itsei­sar­voa arvos­ta­vat kan­nat­ta­vat Soi­nin­vaa­raa. Raken­ne­taan kau­pun­ki tii­vis­ti ja teh­dään vihe­ra­lueis­ta sel­lai­sia, että ne kes­tä­vät suu­rem­man väki­lu­vun aiheut­ta­maa kulu­tus­ta virkistysalueina. 

    Jos halu­aa, että Suo­men 10 km. etäi­syy­del­lä Suo­men suu­rim­man kau­pun­gin kes­kus­tas­ta on luon­toa vajaa­käy­tös­sä, kyse ei ole luon­non itsei­sar­vos­ta, vaan kau­pun­ki­lais­ten itsek­kyy­des­tä. Oma asun­to, kes­kel­lä kau­pun­kia, vil­lin luon­non ja meren ran­nas­sa ei ole vih­re­ää ajattelua. 

    Eko­lo­gi­suus mer­kit­see tii­vis­tä kau­pun­kia ja oman itsek­kään luon­non­kai­puun tyreh­dyt­tä­mis­tä jos kau­pun­gis­sa asuu.

  25. Han­na-Lee­na Yli­nen: Käsit­tääk­se­ni et ollut aikeis­sa äänest­tää Var­tio­saa­ren puo­les­ta, vaan sitä vastaan.

    Pik­kuseik­ka, mut­ta Soi­nin­vaa­ran puheen­vuo­ro oli tar­koi­tet­tu val­tuus­tol­le, jol­loin puolesta/vastaan kos­ki tie­tys­ti äänes­tet­tä­vää ehdo­tus­ta, ei abso­luut­tis­ta hyvää jon­ka joku inter­ne­tis­sä tietää.

  26. Saa­ris­to­ra­tik­ka on muu­ten lois­ta­va mark­ki­noin­ti­ni­mi käytettäväksi.

  27. Maria L: Jos kos­kaan olet käy­nyt esim. Göte­bor­gin saa­ris­tos­sa, tie­dät, että sitä ei ole raken­net­tu kerrostalolähiöksi.

    Fair point.

    Maria L: Var­tio­saa­res­sa on jotain samaa kuin näis­sä saa­ris­sa, aina­kin vielä.

    Ei ole. Siel­lä kun ei asu kuin käsit­tääk­se­ni yksi nai­sih­mi­nen ympä­ri­vuo­ti­ses­ti. Ja ikää on sen ver­ran ettei var­mas­ti enää pit­kään hänkään.

    Göte­bor­gin saa­riin lii­ken­nöi sään­nöl­li­nen (tiheä ja nopea) laut­ta­lii­ken­ne ja sata­maan­kin pää­see vaih­dot­to­mal­la spo­ral­la — ja nopeas­ti pää­see­kin (siis toi­sin kuin tule­vaan Var­tio­saa­ren lähiöön)!

    Saa­ret sijait­se­vat siis ulko­me­rel­lä. Var­tio­saa­reen voi kir­jai­mel­li­ses­ti vis­koa kiven pikkulapsikin…

    Göte­borg on hie­no mes­ta ja erit­täin magee mah­dol­li­suus joil­la­kin har­voil­la asua sen upeil­la saa­ril­la (en osaa sanoa min­kä­lais­ta man­naa em. jul­kis­ten yhteyk­sien tuke­mi­nen kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vil­le on, mut­ta ruot­sa­lai­set tup­paa­vat ole­maan sen ver­ran live and let live immei­siä, että tus­kin aihees­ta aina­kaan joka vuo­si tar­vit­see kät­tä vääntää).

    Mut­ta rehel­li­syy­den nimis­sä esit­tä­mää­si rin­nas­tus­ta ei tule — eikä edes voi — tehdä.

    Itse­hän oli­sin pakot­ta­nut saa­ren autot­to­mak­si, mut­ta näi­den mei­dän hen­kis­ten lan­de­pauk­ku­jen aivot eivät sel­lai­seen asen­toon osaa nak­sah­taa edes vahingossa. 

    Täs­sä vai­hees­sa näen­kin, ettei saa­ri tar­joa kal­tai­sil­le­ni oikeas­taan mitään lisä­ar­voa (ei sil­lä, että oli­si varaa var­maan muut­taa­kaan) kos­ka­pa samat hai­tat kuin muu­al­la­kin eli autot ja nii­tä aja­vat elä­män penseyttäjät…

    Ei tule tuol­la saa­rel­la mai­hin astues­sa ensim­mäi­se­nä kis­sat ter­veh­ti­mään tulijaa. 🙁

    Nimit­täin sel­lai­sia kylä­luu­tia löy­tyy göte­bor­gi­lai­sis­ta saarista. 🙂

    Hesyn yksi perus­te­lu Var­tio­saa­ren raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­sel­le oli muu­ten, että saa­ri on jätet­ty rakentamatta…

    On has­sua miten itse­kin aina tup­paan tämän asian unoh­ta­maan kun olen saa­rel­la vie­rail­lut — meloen kun ei sin­ne oikein muu­ten edes tah­do päästä. 

    On häm­men­tä­vää havai­ta, että on ole­mas­sa ihmis­ryh­mä jon­ka mie­les­tä puu­ta­lot eivät itse asias­sa edes ole raken­nuk­sia ensinkään.

    Var­tio­saa­ren lopu­ton säi­lö­mi­nen muu­ta­man suvun ja lukuis­ten sää­tiöi­den pri­vaat­ti­pa­ra­tii­sik­si muut­tui jär­jet­tö­mäk­si sil­lä sekun­nil­la kun pää­tet­tiin Kruu­nu­vuo­ren sil­lat rakentaa.

    Jos oli­sim­me­kin tai­ta­neet opet­taa insi­nöö­ril­le tai­don raken­taa met­ro ruh­jees­ta huo­li­mat­ta ja sit­ten haa­roi­tet­tu se sekä Ylis­ky­lään että San­ta­ha­mi­naan, niin tilan­ne voi­si olla toinen.

    Mut­ta emme osaa. Emme­kä var­sin­kaan halua. 

    Kruu­nu­vuo­ren sil­to­jen myö­tä kah­del­la sil­tayh­tey­del­lä varus­tet­tu Var­tio­saa­ri tar­jo­aa luon­te­van lin­kin idäs­tä aina kes­kus­taan asti.

    Vas­taa­vas­ti Seu­ra­saa­ren raken­ta­mi­nen muut­tui­si luon­te­vak­si heti kun pää­tet­täi­siin pan­na Hie­ta­nie­men hau­taus­maan hau­ta­ki­vet nurin ja sil­ta Seu­ra­saa­res­ta Hietsuun.

    Kun juma­lat­to­muus — kir­jai­mel­li­ses­ti — alkaa hel­lit­tää, tämä­kin muut­tuu aika­lail­la no-braineriksi.

    Meis­tä kukaan ei sitä kyl­lä­kään ole enää todistamassa.

    Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­ses­ta puo­les­taan seu­raa auto­maa­gi­ses­ti Ram­sin­nie­men rakentaminen. 

    Onnek­si ehdin tänä syk­sy­nä kier­tää ne Ram­sin­nie­men ran­nat jot­ka vie­lä ovat “kehit­tä­mät­tä”.

    Mun ratik­ka­ni opet­te­li­si aja­maan pit­käl­ti nykyis­tä tie­tä pit­kin, mut­ta Sys­tee­min ratik­ka ei tie­ten­kään tai­vu liik­ku­maan ilman mas­sii­vis­ta dyna­mii­tin käyt­töä mikä puo­les­taan sine­töi koko saa­ren kes­ki-osien raken­ta­mi­sen. Luul­ta­vas­ti joi­den­kin rantojenkin.

    Tämä siis kai­kil­le tie­dok­si mikä­li ihme­tyt­tä­nyt mitä seu­raa­vak­si noil­la nur­kin tulee tapahtumaan.

    Over and out.

  28. Vih­rei­den ryhmälle:
    Ennen teil­lä oli kat­to kor­keal­la ja sei­nät leveäl­lä. Ei näkö­jään enää. Toi­min­tan­ne joh­dos­ta mene­tät­te yhden Osmon saa­man äänen kevään vaa­leis­sa. Onko gal­lu­pit nous­seet huppuun?

    En siis äänes­tä enää edes Osmoa, mikä­li on ehdok­kaa­na, sil­lä ääni menee samal­la Vih­rei­den ryh­mäl­le. Ellei Osmo tee var­tiai­sia? Kokoo­muk­ses­sa sen­tään sai äänes­tää tyhjää.

  29. On pak­ko lisä­tä tähän, että esi­mer­kik­si koko Kai­nuun väes­tö ~76 000 ihmis­tä voi­tai­siin asut­taa keskuspuistoon.

    Kes­kus­puis­to jyrät­täi­siin, mut­ta vas­taa­vas­ti vil­li luon­to sai­si lähes 22 000 neliö­ki­lo­met­riä erämaata. 

    Se on muu­ten 10 ker­taa UKK kan­sal­lis­puis­ton verran.

    On muu­ten kal­lii­ta tukieu­ro­ja ne Tal­vi­vaa­ran tukieu­rot, kun suh­teu­te­taan ne Kai­nuun väkilukuun…

  30. Ver­tauk­set Tuk­hol­maan ja Göte­bor­giin ovat vähän ontu­via, sil­lä kysei­sis­sä kau­pun­geis­sa ei tuli­si nyky­päi­vä­nä kuu­loon­kaan, että Var­tio­saa­ren kal­tais­ta luon­to­koh­det­ta gryn­dat­tai­siin asun­noik­si. Fåge­lön, Kungs­hatt ja Kär­sön ovat Var­tio­saa­reen ver­rat­ta­via vihe­raar­tei­ta alle 10km etäi­syy­del­lä Gam­la Sta­nis­ta, mut­ta ei nii­tä tul­laan raken­ta­maan, vaik­ka Tuk­hol­mas­sa on Hel­sin­kiä­kin kovem­pi pula asunnoista.

    Ehkä nämä ovat nii­tä kult­tuu­rie­ro­ja “idän ja län­nen” välil­lä. Suo­mi tulee taas jäl­ki­ju­nas­sa, mut­ta tule­vai­suu­des­sa tääl­lä­kin tul­laan kyl­lä ymmär­tä­mään kau­pun­ki­luon­non pääl­le ja kadu­taan arvo­met­sien raivaamista.

  31. Eko­lo­gi­suus mer­kit­see tii­vis­tä kau­pun­kia ja oman itsek­kään luon­non­kai­puun tyreh­dyt­tä­mis­tä jos kau­pun­gis­sa asuu.

    Jos nyt pala­taan takai­sin Var­tio­saa­reen, niin sin­ne­hän ei täl­lä pää­tök­sel­lä ole tulos­sa tii­vis­tä kau­pun­kia, vaan lähiö muu­ta­mal­le tuhan­nel­le asuk­kaal­le. Samal­la mene­te­tään ne luon­to- ja kult­tuu­riar­vot, jot­ka teke­vät Var­tio­saa­res­ta ainutlaatuisen.

    1. Jos nyt pala­taan takai­sin Var­tio­saa­reen, niin sin­ne­hän ei täl­lä pää­tök­sel­lä ole tulos­sa tii­vis­tä kaupunkia,

      SDi­kä­li tas­a­puo­lis­ta on kri­tiik­ki Vart6iosaaren r5akentamistapaa koh­taan, että sitä hau­ku­taan yhtäläisest6i lii­an väl­jäk­si, kutyen täs­sä, ja lii­an tii­viik­si kuten mones­sa muus­sa kir­joi­tuk­ses­sa. Sen tunt­to­te­hok­kuu­det kas­va­vat aika suu­rik­si, alue­te­hok­kuus jää koh­ta­lai­sek­si, kos­ka suu­ri osa saa­ren luon­nos­ta suojellaan.

  32. K. Vir­ta:
    Lisäk­si Var­tio­saar­ta on vai­kea näh­dä Idän Seu­ra­saa­re­na, kos­ka se sijait­see Tam­mi­sa­lon ja Ylis­ky­län taka­na ja on sen vuok­si pal­jon hei­kom­min saa­vu­tet­ta­vis­sa kuin Seu­ra­saa­ri. Ja mui­ta poten­ti­aa­li­sia ulkoilusaaria/alueita on alu­eel­la useita 

    Tämä saat­taa nyt tul­la yllä­tyk­se­nä, mut­ta voin ker­toa että kaik­ki hel­sin­ki­läi­set eivät asu sinun kort­te­lis­sa­si. Meil­le idäs­sä asu­vil­le nime­no­maan se län­nen Seu­ra­saa­ri on han­ka­las­ti saa­vu­tet­ta­va. Vaa­tii tääl­tä Laa­ja­sa­los­ta jul­ki­sil­la pit­kät köröt­te­lyt että sin­ne pääs­tään. Mitäs jos raken­net­tai­siin­kin län­ti­nen Seu­ra­saa­ri? Ne tönöt­hän on sin­ne tuo­tu muu­al­ta Suo­mes­ta, eli kysees­sä ei siten ole edes mikään autent­ti­nen pai­kal­lis­his­to­rial­li­nen koko­nai­suus, toi­sin kuin Vartiosaaressa.

    Mie­lel­lä­ni myös kuu­len niis­tä muis­ta luon­to- ja kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sil­ta arvoil­taan Var­tio­saar­ta vas­taa­vis­ta saa­ris­ta tääl­lä suun­nal­la. Vai ovat­ko Atlan­tik­sen lail­la pää­seet­kin uppoa­maan syvyyksiin?

  33. dio­di: Luon­non itsei­sar­voa arvos­ta­vat kan­nat­ta­vat Soi­nin­vaa­raa. Raken­ne­taan kau­pun­ki tii­vis­ti ja teh­dään vihe­ra­lueis­ta sel­lai­sia, että ne kes­tä­vät suu­rem­man väki­lu­vun aiheut­ta­maa kulu­tus­ta virkistysalueina.

    Jos haluaa,että Suo­men 10 km. etäi­syy­del­lä Suo­men suu­rim­man kau­pun­gin kes­kus­tas­ta on luon­toa vajaa­käy­tös­sä, kyse ei ole luon­non itsei­sar­vos­ta, vaan kau­pun­ki­lais­ten itsek­kyy­des­tä. Oma asun­to, kes­kel­lä kau­pun­kia, vil­lin luon­non ja meren ran­nas­sa ei ole vih­re­ää ajattelua. 

    Yri­tin kovas­ti saa­da sel­koa kom­ment­ti­si logii­kas­ta, mut­ta aja­tus tun­tui heit­tä­vän niin vil­lis­ti härän­pyl­lyä, etten onnistunut.

    Jos osaa näh­dä luon­nol­la ole­van itsei­sar­voa, sil­loin ei puhu luon­non “vajaa­käy­tös­tä”. Vajaa­käy­tös­tä puhu­vat vain ne, joil­le luon­nol­la ei ole muu­ta kuin väli­near­voa omien mate­ria­lis­tis­ten tar­pei­den tyydyttämiseen. 

    Var­tio­saa­ren raken­ta­mis­ta kan­nat­ta­neet eivät myös­kään vali­tet­ta­vas­ti halua sal­lia mei­dän näke­vän, miten “vihe­ra­lueis­ta teh­dään sel­lai­sia, että ne kes­tä­vät suu­rem­man väki­lu­vun aiheut­ta­maa kulu­tus­ta vir­kis­ty­sa­luei­na”. Sil­lä raken­ta­mi­sen jäl­keen mitään viher- tai vir­kis­ty­sa­luet­ta ei enää ole.

    Ja kun raken­net­tai­siin­kin tii­viis­ti. Mut­ta ei. Osmo ja muut Var­tio­saa­ren raken­ta­mis­ta kan­nat­ta­neet halua­vat jat­kaa Hel­sin­gin levit­tä­mis­tä yhdek­si isok­si lähiölätyksi. 

    Ehkä se jos­kus meil­le tai tule­vil­le suku­pol­vil­le vie­lä sel­vi­ää, mikä lopul­ta oli tämän kai­ken perim­mäi­nen syy.

  34. Meh­tä­läi­nen:
    Met­sää ja luon­toa Suo­mes­sa riittää.

    Aivan usko­mat­to­man nau­ret­ta­vaa vali­tus­ta pie­nis­tä risupahasista!

    Eikö city­vih­reä voi läh­teä vaik­ka edes Hämeen met­siin ret­kei­le­mään? Tai ostaa kesä­mök­kiä, kuten muut tekevät?

    Kyse ei nime­no­maan ole pel­käs­tä luon­nos­ta, vaan luon­non ja vuo­si­sa­dan vaih­teen huvi­loi­den yhdis­tel­mäs­tä. Pelk­kää met­sää löy­tyy toki vaik­ka mis­tä, mut­ta se nyt vaan on muka­vaa, kun siel­lä on myös kau­nii­ta huvi­loi­ta. Eri­tyis­piir­tee­nä on myös täy­del­li­nen hil­jai­suus ja ties­tön koos­tu­mi­nen kär­ry­po­luis­ta. Täy­del­lis­tä hil­jai­suut­ta on nimit­täin vai­kea löy­tää mel­ko syr­jäi­sis­tä­kään paikoista.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että jos kaik­ki raken­ta­mi­nen hir­vit­tää, maa­seu­tua löy­tyy kyl­lä run­saas­ti myös lähel­tä Helsinkiä.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­hon aikaan säh­kö­pos­tiin tule­vat vies­tit ker­toi­vat lähin­nä, että sil­taa ei halu­ta mis­sään tapauk­ses­sa. Minut hau­kut­tiin alim­paan hel­vet­tiin, kun esi­tin saar­ten avaa­mis­ta suu­rel­le yleisölle.

    Näin voi olla­kin, mut­ta mik­si kaik­kia saa­ren käyt­tä­jiä pitäi­si ran­gais­ta sii­tä että saa­ren kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat ovat jota­kin miel­tä? Jos Suo­men­lin­nan asuk­kaat vaik­ka vas­tus­tai­si jota­kin han­ket­ta siel­lä, pitäi­si­kö kos­tok­si Suo­men­lin­naan kaa­voit­taa asun­not 7 000 asukkaalle?

  36. dio­di: Oma asun­to, kes­kel­lä kau­pun­kia, vil­lin luon­non ja meren ran­nas­sa ei ole vih­re­ää ajattelua. 

    Tai sit­ten kau­pun­gin pitää olla pieni.

  37. Har­mi ettei Var­tio­saa­res­sa ollut yhtään työ­väe­nyh­dis­tyk­sen huvi­laa. Näin saa­ri oli­si voi­nut sääs­tyä val­tuus­tos­sa rakentamiselta.

  38. Suh­de Var­tio­saa­reen on ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä kai­kil­la kau­pun­ki­lai­sil­la hyvin eri­lai­nen. Osa kau­pun­ki­lai­sis­ta on vas­ta nyt tul­lut tie­toi­sek­si saa­ren olemassaolosta.

    Var­tio­saa­ren vir­kis­tys­käyt­töä puo­lus­ta­va­na olen huo­man­nut, että raken­ta­mi­sen puo­lel­la ole­vil­la on hyvin hata­rat koke­muk­set täs­tä saa­res­ta. Osit­tain jopa vää­ris­ty­neet ja vir­heel­li­set. Eräs sit­kein vää­rä tie­to on, että saa­ri on ollut vain hyvin pie­nen aktii­vi­ryh­män “oma yksi­tyi­nen saari”. 

    Var­tio­saa­ri on vuo­si­kym­me­nien ajan tar­jon­nut ympä­ris­tön vapaa-ajan viet­toon ja vir­kis­tyk­seen tuhan­sil­le hel­sin­ki­läi­sil­le (pää­osin, sijain­tin­sa vuok­si, itä-hel­sin­gis­sä asu­vil­le sekä myös kau­pun­gin työn­te­ki­jöil­le, monien kansalaisjärjestöjen/yhdistysten jäse­nil­le ja ystäville). 

    Kau­pun­ki ei ole, huo­li­mat­ta monis­ta aloit­teis­ta, halun­nut sat­sa­ta esi­mer­kik­si sään­nöl­li­seen laut­tayh­tey­teen (mui­den­kin luon­to­saa­rien koh­dal­la on käy­nyt niin). Kau­pun­gin kus­tan­ta­ma­na saa­reen on kui­ten­kin pääs­syt, eri hal­lin­to­kun­tien jär­jes­tä­män toi­min­nan kaut­ta. Muun muas­sa nuo­ri­soa­siain­kes­kus on tar­jon­nut useil­le tuhan­sil­le lap­sil­le ja nuo­ril­le ohjat­tua toi­min­taa saa­res­sa vuo­si­kym­me­nien aikana. 

    On ymmär­ret­tä­vää, että varak­kaam­maal­ta kan­ta­kau­pun­ki­lai­sel­ta väes­töl­tä on men­nyt ohi, että lap­sil­le ja nuo­ril­le on ollut tar­jol­la esi­mer­kik­si kesä­toi­min­taa huvi­lal­la, merel­li­ses­sä luon­to­ym­pä­ris­tös­sä tai että itä-hel­sin­ki­läis­ten nuo­ri­so­ta­lo­jen ret­ket eivät ole tul­leet kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten tie­toi­suu­teen. Usei­ta tuhan­sia kävi­jöi­tä kui­ten­kin. Kaik­ki nämä enti­set lap­set ja nuo­ret, joi­den kaik­kien per­heil­lä ei ole ollut omaa kesä­mök­kiä tai pur­je­ve­net­tä, mut­ta Vat­si­kas­sa hekin sai­vat pur­jeh­duso­pe­tus­ta ja sai­vat viet­tää kesä­lo­maan­sa huvilalla.

    Tun­nen, van­ha­na roi­his­lai­se­na ja enti­se­nä kau­pun­gin työn­te­ki­jä­nä, Var­tio­saa­ren moni­nai­suu­den ja minua on otta­nut pää­hän täs­sä kamp­pai­lus­sa vää­ris­ty­nyt infor­maa­tio. Var­tio­saa­ri on tar­jon­nut monil­le kau­pun­ki­lai­sil­le vir­kis­tys- ja ulkoi­lu sekä luon­to­ret­kei­ly­mah­dol­li­suu­den. Joka muu­ta väit­tää, ei tie­dä ja tun­ne asi­aa riittävästi.

    Oli­sin toi­vo­nut, ja monet muut­kin ovat, että kul­ku­yh­teyk­siä saa­reen oli­si paran­net­tu. Hyvät laut­tayh­tey­det saa­reen oli­si­vat yhtä hyviä, ja tuli­si­vat edul­li­sem­mak­si kuin silta.Kruunuvuoren sil­ta tulee, ja sen myö­tä sil­tayh­teys ilmei­ses­ti myös Vartiosaareen. 

    Asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­le saar­ta ei pidä sil­ti luo­vut­taa, sen ver­ran ainut­ker­tai­ses­ta pai­kas­ta on kyse.

  39. Vähin­tä mitä voi­si vaa­tia Var­tio­saa­reen, oli­si sil­ta molem­piin päi­hin ja kevyen­lii­ken­teen väy­lä läpi.”

    Paras oli­si jät­tää toi­nen sil­ta raken­ta­mat­ta, muu­ten siel­lä­kin koh­ta kul­kee raitiovaunu.

  40. Dom Perig­non:
    Var­tio­saa­ri on iha­na paik­ka, mut­ta ei sel­lais­ta Unescon maa­il­ma­pe­rin­tö­koh­de­luok­kaa, että se oli­si säi­ly­tet­tä­vä noin 10 hen­gen oma­na saarena.

    Ei täs­sä maa­il­man­pe­rin­nöt pal­jon pai­na muu­ten­kaan, kun Hel­sin­kiin rai­de­lii­ken­teen ver­kos­to­kau­pun­kia raken­ne­taan. Suo­men­lin­nan meri­mai­se­miin­kin piti väki­sin saa­da raken­net­tua kah­den kilo­met­rin mit­tai­set sil­lat rai­tio­vau­nu­jen ajeltavaksi.

  41. Kevyen lii­ken­teen sil­ta riit­tää. Lai­va- ja/tai laut­tayh­teyk­siä voi­si sil­ti kehit­tää. Suo­men­lin­naan­kin men­nään lau­tal­la, ja juu­ri se tekee ret­kes­tä sin­ne niin kivan.

  42. Val­tuus­to­han hyväk­syi Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­sen. Alus­ta­vas­ti saa­reen suun­ni­tel­tu 5000–7000 asuk­kaan kau­pun­gin­osaa. Tuo aika mata­la tavoi­te. Raken­ta­mal­la saa­ren kes­kio­san Ullan­lin­nan ja Puna­vuo­ren raken­nus­ti­heu­del­lä ja jät­tä­mäl­lä ran­nat vir­kis­tyk­seen alu­eel­le mah­tui­si tuplas­ti­kin asukkaita. 

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1477464011065

  43. Koti-isä: Pari kort­te­lia kes­kus­puis­ton reu­nan melu­muu­ri­na tekee sii­tä­kin puis­ton osas­ta yhtä viih­tyi­sän kuin puis­to on nyt Töö­lön tul­lin jäl­keen tai Rus­kea­suon ja Län­si-Pasi­lan välissä. 

    Uudes­sa yleis­kaa­vas­sa­han juu­ri kir­joit­ta­jan viih­tyi­säk­si mai­nit­se­ma puis­ton osa Töö­lön­tul­lis­ta pit­käl­le Rus­kea­suol­le päin Man­ner­hei­min­tien talo­jen taka­na on mer­kitt­ty koko­naan rakennusalueeksi. 

    Näin var­maan tulee käy­mään myös Hämeen­lin­nan­väy­län var­ren reu­na­kort­te­leil­le, jos ne raken­ne­taan. Kes­kus­puis­ton naker­ta­mi­nen jat­kuu seu­raa­vis­sa kaa­vois­sa kort­te­li kort­te­lil­ta niin kau­an kuin met­sää riit­tää, ellei puis­ton nykyi­siä rajo­ja saa­da turvattua.

    Lisäk­si uudes­sa yleis­kaa­vas­sa on myös esi­mer­kik­si pika­rai­tio­tie­va­raus, joka kul­ki­si Töö­lön­tul­lis­ta Kes­kus­puis­ton läpi Län­si-Pasi­laan, vaik­ka jo nyt on ole­mas­sa val­mis rai­tio­tie­yh­teys Tuk­hol­man­ka­dul­ta Nordenskiöldinkadulle.

  44. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kyse ei nime­no­maan ole pel­käs­tä luon­nos­ta, vaan luon­non ja vuo­si­sa­dan vaih­teen huvi­loi­den yhdis­tel­mäs­tä. Pelk­kää met­sää löy­tyy toki vaik­ka mis­tä, mut­ta se nyt vaan on muka­vaa, kun siel­lä on myös kau­nii­ta huvi­loi­ta. Eri­tyis­piir­tee­nä on myös täy­del­li­nen hil­jai­suus ja ties­tön koos­tu­mi­nen kär­ry­po­luis­ta. Täy­del­lis­tä hil­jai­suut­ta on nimit­täin vai­kea löy­tää mel­ko syr­jäi­sis­tä­kään paikoista.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että jos kaik­ki raken­ta­mi­nen hir­vit­tää, maa­seu­tua löy­tyy kyl­lä run­saas­ti myös lähel­tä Helsinkiä.

    Huvi­lat siir­ty­vät hel­pos­ti vaik­ka Uts­joel­le, jos joku mak­saa. Jos ne ovat teil­le niin tär­kei­tä, niin mik­si ette vaa­di nii­den siir­tä­mis­tä johon­kin paik­kaan, jos­sa ne voi­vat olla jatkossakin?

    Mik­si yli­pää­tään mm. kau­pun­geis­sa ei voi­da teh­dä siten, että suo­jel­ta­va koh­de siir­re­tään johon­kin, jos­sa se voi olla suo­jel­ta­va­na? On absur­dia, että kaik­ki muu jou­tuu väis­tä­mään kai­ken maa­il­man Neu­vos­to­lii­ton aikai­sia savupiippuja!

  45. K. Vir­ta:
    Pidin muil­ta vih­reil­tä ikä­vän popu­lis­ti­se­na liik­kee­nä ruve­ta heti yleis­kaa­va­pää­tök­sen jäl­keen kaa­ta­maan (Var­tio­saa­ren) osakaavaa.

    Var­tio­saa­ren kaa­van käsit­te­ly val­tuus­tos­sa oli­si ansain­nut kun­nol­li­sen kes­kus­te­lun ja oman käsit­te­lyn­sä, kuten ensin oli tar­koi­tus­kin. Nyt se oli uju­tet­tu tapah­tu­vak­si kes­kel­lä yötä moni­tun­ti­sen ja uuvut­ta­van yleis­kaa­va­kes­kus­te­lun jälkeen.

    Var­tio­saa­ren raken­ta­mis­ta aja­vat oli­vat ilmei­ses­ti arvioi­neet, että näin pää­tös meni­si läpi vähin äänin, ja yleis­kaa­van käsit­te­ly vei­si asial­ta pois tur­haa jul­kis­ta huo­mio­ta. Kaik­ki kons­tit näyt­tä­vät ole­van tar­peen kun Hel­sin­kiä kehitetään.

  46. En oikein ymmär­rä sitä, mitä tar­koi­tus­ta Var­tio­saa­ren ja Ram­sin­nie­men läpi mene­vä rai­tio­tie pal­ve­lee. Kan­ta­kau­pun­gis­ta Ram­sin­nie­men koil­lis­puo­lei­sil­le alueil­le pää­see nopeam­min met­rol­la ja pai­kak­si, johon rai­tio­vau­nul­la pää­see, mut­ta met­rol­la ei, jää lähin­nä Korkeasaari.

    Jos tätä joten­kin pitäi­si ver­ra­ta Seu­ra­saa­reen, oikea ana­lo­gia on se että Seu­ra­saa­res­sa on alku­pe­räi­nen huvi­layh­dys­kun­ta (ei siis muu­ta­maa sin­ne siir­ret­tyä raken­nus­ta), Mei­lah­den met­sät on raken­net­tu ja Seu­ra­saa­ri pitää raken­taa kos­ka rai­tio­vau­nul­le 4 on vedet­ty kis­kot Meilahteen.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei saa­nut. Ran­gais­tus odottaa.

    Huoh, onko Var­tio­saa­ren gryn­daa­mi­nen Rau­ta­val­le muo­dos­tu­nut into­hi­mok­si/ar­vo­val­ta-asiak­si, leh­dis­tö ker­toi että hän äräh­ti välit­tö­mäs­ti tyh­jää äänes­tä­neel­le ja nyt siis ran­gais­tus odot­taa. Mal­min suh­teen ei ole yhtä suur­ta hen­ki­lö­koh­tais­ta into­hi­moa, joten sal­lit­tiin vapaam­pi äänes­tys siinä?
    Var­tio­saa­ri­ky­sy­mys on var­sin eri­tyi­nen, ja se sai­kin aivan oikein osay­leis­kaa­van. Samas­ta eri­tyi­syys­syys­tä se oli­si mie­les­tä­ni ansain­nut, että kaik­ki puo­lu­eet (ml. vih­reät) val­tuut­ta­vat val­tuu­tet­tun­sa äänes­tä­mään asian oma­tun­non­ky­sy­myk­se­nä, mut­ta ei se arvo­val­ta-asiak­seen otta­neel­le oli­si var­maan­kaan käy­nyt, joten ei muu­ta kuin pelin poli­tiik­kaa. Moni val­tuu­tet­tu äänes­ti jotain samal­la toi­voen ja uskoen että vas­ta­puo­li­nen näke­mys voit­taa, joten itse ei var­maan tar­vit­se ‘tur­haan’ uhrau­tua. Ja kan­sa (ja val­tuu­te­tut) ihmet­te­le­vät kun jää var­sin paha maku suu­hun. Onko niin, että kokoo­muk­ses­sa ja dema­reis­sa on saa­ren säi­lyt­tä­mi­sen kan­nat­ta­jia enem­män kuin vih­reis­sä ja vasem­mis­tos­sa raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­jia, ja lop­pu­tu­los oli­si oman­tun­no­nää­nes­tyk­ses­sä kään­ty­nyt toi­sin päin, vaik­ka Ode oli­si­kin äänes­tä­nyt mitä tahan­sa, kädet sidot­tu­na ainoa­na oma­tunn­o­ton-äänes­tä­jä­nä, ambi­va­lent­ti­na mut­ta lupaustenpitäjänä.

  48. Heips kaik­ki huvi­la­saa­ris­ta kiin­nos­tu­neet! Var­tio­saa­ri on nyt käsi­tel­ty, seu­raa­vak­si suo­sit­te­len kyl­lä puo­lus­ta­maan Vil­lin­kiä, jos­sa on jopa vähän jotain arvo­ja puo­lus­tet­ta­vak­si. Var­tio­saa­ri on kool­taan kär­pä­sen kak­ka sen rinnalla.

  49. Maa­kun­ta­kaa­vas­sa Var­tio­saa­ri on mer­kit­ty val­ta­kun­nal­li­ses­ti tär­keäk­si kult­tuu­riym­pä­ris­tök­si, joten se jo rajoit­taa raken­ta­mis­ta. Suun­nit­te­lus­sa on otet­ta­va huo­mioon kult­tuu­riym­pä­ris­tön omi­nais­piir­tei­den vaa­li­mi­nen ja tur­vat­ta­va kult­tuu­ri — ja mai­se­ma-arvo­jen säi­ly­mi­nen. Ne eivät säi­ly, mikä­li saa­ren kes­kio­sa raken­ne­taan, kos­ka asun­to­jen lisäk­si on raken­net­ta­va väy­lät yksi­tyi­sau­toi­lua var­ten ja rat­kais­ta­va myös jul­ki­nen liikenne. 

    On hyvin mah­dol­lis­ta, että Var­tio­saa­ren osay­leis­kaa­va jou­du­taan käsit­te­le­mään uudes­taan. Tois­ten har­mik­si, mut­ta tois­ten iloksi.

  50. ij:
    Saa­ris­to­ra­tik­ka on muu­ten lois­ta­va mark­ki­noin­ti­ni­mi käytettäväksi.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to osaa kyl­lä mie­li­ku­va­mark­ki­noin­tin­sa ja havain­ne­ku­vien piir­te­lyn. Vai mitä miel­tä olet­te kau­pun­ki­bu­le­var­deis­ta, tie­de­lin­jois­ta, baa­nois­ta, pyö­räi­lyn laa­tu­käy­tä­vis­tä ja rai­de­lii­ken­teen viherverkostoista.

  51. ” Jopa Espla­na­din puis­to on mer­kit­ty raken­nus­maak­si. Yleis­kaa­vaa ei voi lukea noin. ”

    Hei Osmo, tar­koi­tat­ko että Kes­kus­puis­toon ei ole­kaan tar­koi­tus raken­taa? Miten yleis­kaa­vaa pitäi­si lukea?

  52. En yhtään ymmär­rä nykyis­tä suo­je­lu­vim­maa. Var­tio­saa­ren tapai­sia saa­ria on koko Suo­men­lah­den ran­nik­ko täyn­nä, nii­tä on kym­me­niä tai sato­ja. Var­tio­saa­rel­la ei ole miten­kään eri­tyis­tä arvoa, juu­ri muil­le kuin sen huvi­la-asu­keil­le, eihän sin­ne pää­se­kään oikein mil­lään ja huvi­la-asuk­kaat vas­tus­ta­vat siltaakin.

    Muu­ten­kin Hel­sin­gis­sä on mihin vaan vas­taa­van­ko­koi­seen kau­pun­kiin ver­rat­tu­na monin­ker­tai­nen mää­rä vihe­ra­luei­ta. Kes­kus­puis­to- Hal­tia­las­ta ja monis­ta muis­ta vihe­ra­lueis­ta voi­daan hyvin raken­taa 2/3 osaa ja vie­lä jää puis­to­ja vaik­ka kuin­ka pal­jon. Meren­ran­nat vie­lä käy­tän­nös­sä lisää­vät puistotilaa.

    Minus­ta Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen oli­si muu­ten syy­tä toteut­taa niin, että ran­noil­la kul­ke­mis­ta vai­keut­ta­vat huvi­lat pak­ko­lu­nas­te­taan tai aina­kin nii­den ran­taan rajoit­tu­vat tont­tio­sat ote­taan vir­kis­tys­käyt­töön ja saa­ren kes­kel­le raken­ne­taan pal­jon enem­män. Nykyi­nen huvi­la-asu­tus on näet sijoit­tu­nut kovin huo­nos­ti ran­to­jen vir­kis­tys­käy­tön kannalta.

  53. Pet­te­ri:
    En yhtään ymmär­rä nykyis­tä suo­je­lu­vim­maa. Var­tio­saa­ren tapai­sia saa­ria on koko Suo­men­lah­den ran­nik­ko täyn­nä, nii­tä on kym­me­niä tai sato­ja. Var­tio­saa­rel­la ei ole miten­kään eri­tyis­tä arvoa, juu­ri muil­le kuin sen huvi­la-asu­keil­le, eihän sin­ne pää­se­kään oikein mil­lään ja huvi­la-asuk­kaat vas­tus­ta­vat siltaakin.

    Luon­non­suo­je­li­jat ovat omien havain­to­je­ni poh­jal­ta sitä äärim­mäis­tä nimbysakkia. 

    Nämä saa­ret las­ke­taan tuhan­sis­sa, jos ote­taan lukuun Saaristomeri.

    Suo­men toi­sek­si suu­rim­mas­sa kes­kuk­ses­sa Tam­pe­reel­la ei voi­da raken­taa Kaup­pi-Nii­ha­maan yhtä ainut­ta raken­nus­ta. Sen sijaan, että raken­net­tai­siin Teis­kon­tien (vt 12) var­rel­le, jos­ta oli­si noin 10 minuu­tin mat­ka kes­kus­taan bus­sil­la, raken­ne­taan Sori­laan ja Oja­laan, jois­ta on aina­kin puo­len tun­nin mat­ka keskustaan.

    Kai­kes­ta absur­dein­ta täs­sä Tam­pe­reen tapauk­ses­sa on se, että tuo Kaup­pi-Nii­ha­ma rajoit­tuu Näsi­jär­veen, tar­kem­min Aito­lah­teen, jon­ka toi­sel­la puo­len on pelk­kää metsää.

    Toi­sin sanoen, mikä­li Kaup­pi-Nii­ha­ma raken­net­tai­siin kan­ta­kau­pun­gik­si, niin voi­tai­siin yksin­ker­tai­ses­ti raken­taa pyöräily/kävelysilta tai kak­si­kin Aito­lah­den yli Teis­kon puo­len lähes asu­mat­to­miin metsiin.

    Kaup­pi-Nii­ha­maan ehdo­tet­tiin ran­ta­reit­ti koi­ra­nul­koi­lut­ta­jil­le, käve­li­jöil­le ja pyö­räi­li­jöil­le. Sen seu­rauk­se­na Tam­pe­reen luon­non­suo­je­li­jat jakaan­tui­vat kah­tia. Lisäk­si seu­ra­si seka­vaa huu­toa Aamu­leh­den palstoilla.

    Kaup­pi-Nii­ha­man raken­ta­mis­ta vas­tus­te­taan kovas­ti, kos­ka jot­kut voi­vat käy­dä siel­lä ulkoi­lut­ta­mas­sa koi­ri­aan (lue juok­sut­ta­mas­sa vapai­na). Onhan sii­nä muu­ta­ma sata met­riä raken­ta­ma­ton­ta kal­lio­ran­taa ja kiva luon­non­suo­je­lua­lue, jos­sa monen muo­tois­ta metsää.

    Mut­ta tuon pie­nen ran­ta­kais­ta­leen ja yksi­tyi­sen luon­non­suo­je­lua­lu­een ulko­puo­lel­la ei ole mitään muu­ta kuin talous­met­sää. Raken­taa voi­tai­siin aivan var­mas­ti 30 000 asuk­kaal­le asun­to­ja ja säi­lyt­tää hiih­to­la­tu Kan­ga­sa­lan suun­taan, mut­ta myös Kau­pin jyl­hät hiih­to­maas­tot. Myös tämä pie­ni yksi­tyi­nen luon­non­suo­je­lua­lue säästyisi.

    Tam­pe­reel­la on aivan samat ongel­mat kuin Hel­sin­gis­sä. He joil­la on jotain luk­sus­ta, eivät sitä halua muil­le jakaa ja sen vuok­si ei sai­si kehit­tää kau­pun­kia. Se nyt vaan on väärin.

    Jos luon­toon pitää pääs­tä, niin oikea tapa on vaa­tia jul­ki­sia lii­ken­neyh­teyk­siä luon­toon, eikä luon­toa omal­le kotiovelle.

    Tai sit­ten vain ostaa auton, kuten muut­kin, jot­ka har­ras­ta­vat ret­kei­lyä tai mökkeilyä.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Töö­lös­sä ei puis­tot ole uhat­tui­na, eikä kes­kus­puis­tos­sa­kaan men­nä maksimileveydellä.

    Mis­tä tie­tää mis­sä puis­tot ovat uhat­tu­na, ja mis­sä men­nään mil­lä­kin levey­del­lä? Töö­lön­tul­lis­sa Kes­kus­puis­ton met­sään on mer­kit­ty iso raken­nusa­lue Man­ner­hei­min­tien poh­jois­puo­lel­le ja gryn­de­rit hal­lei­neen ja asun­toi­neen pii­rit­tä­vät myös Eläin­tar­han urhei­lu­puis­ton alueita.

  55. Meh­tä­läi­nen: Huvi­lat siir­ty­vät hel­pos­ti vaik­ka Uts­joel­le, jos joku mak­saa. Jos ne ovat teil­le niin tär­kei­tä, niin mik­si ette vaa­di nii­den siir­tä­mis­tä johon­kin paik­kaan, jos­sa ne voi­vat olla jatkossakin?

    Mik­si yli­pää­tään mm. kau­pun­geis­sa ei voi­da teh­dä siten, että suo­jel­ta­va koh­de siir­re­tään johon­kin, jos­sa se voi olla suo­jel­ta­va­na? On absur­dia, että kaik­ki muu jou­tuu väis­tä­mään kai­ken maa­il­man Neu­vos­to­lii­ton aikai­sia savupiippuja!

    Sil­loin puut­tuu täy­sin his­to­rial­li­nen kon­teks­ti. Var­tio­saa­res­sa voi nyt käy­dä käve­lyl­lä pai­kas­sa, joka on täy­sin saman­lai­nen kuin vuon­na 1916. Tuo tilan­ne ei eroai­si miten­kään sii­tä, että huvi­lat jäte­tään nykyi­sil­le pai­koil­leen, sil­lä nii­tä ei aina­kaan vie­lä tul­la pur­ka­maan, vaan kaik­ki muu saa­rel­la raken­ne­taan täy­teen asun­to­ja. Täs­sä­kin tilan­tees­sa huvi­lat on kyl­lä ole­mas­sa, mut­ta kon­teks­ti puuttuu.

  56. Meh­tä­läi­nen: Eikö city­vih­reä voi läh­teä vaik­ka edes Hämeen met­siin ret­kei­le­mään? Tai ostaa kesä­mök­kiä, kuten muut tekevät?

    Mik­si ole­tat ettei hän siel­lä käy jo…?

    Toi­sek­seen, city­vih­reil­tä var­maan kesä­mök­ki tai kesä­mö­kin käyt­tö­oi­keus var­maan jo löytyykin.

    Se vähän vih­reäm­pi tyyp­pi tyy­ty­nee eloon ilman pri­vaat­tia kesä­mök­sää… Sin­ne kun pääs­täk­seen pitäi­si usein mel­kein omis­taa se oma pirssi.

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että jon­kin asian omis­ta­mi­nen jota käyt­tää hyvä­nä vuon­na kuu­kau­den päi­vät, on… miten sen nyt sanoi­si… vähän urpoa?

  57. dio­di: Eko­lo­gi­suus mer­kit­see tii­vis­tä kau­pun­kia ja oman itsek­kään luon­non­kai­puun tyreh­dyt­tä­mis­tä jos kau­pun­gis­sa asuu.

    Se on tie­tys­ti help­po sanoa näin jos ei ole sitä omaa punais­ta tupaa ja peru­na­maa­ta jos­sain Hel­sin­gin lukui­sis­ta omakotialoasuinalueella.

    Jos suku­lai­nen jät­täi­si dio­dil­le perin­nök­si moi­sen, niin mah­tai­si­ko dio­di ensi töik­seen men­nä kir­jel­möi­mään kau­pun­gil­le, että nyt tämä tont­ti pitää lana­ta maan tasalle? 🙂

    Sai­sim­me sekä lisää asuk­kai­ta että säi­löt­tyä vihe­ra­luei­ta jos päät­täi­sim­me jat­kos­sa raken­taa vain tor­ni­ta­loa. Emme raken­na että jot­ta kos­ka kun mut­ta vaan sik­si siis sil­lä näet nimittäin.

  58. Loo­kingGlass: Fåge­lön, Kungs­hatt ja Kär­sön ovat Var­tio­saa­reen ver­rat­ta­via vihe­raar­tei­ta alle 10km etäi­syy­del­lä Gam­la Stanista,

    Ruot­si on myös Suo­mea enem­män luok­kayh­teis­kun­ta. Kuns­hat­tin kesä­mök­säi­li­jöil­lä var­maan koh­tuul­li­sen pal­jon painoarvoa.

    Kär­sö­nil­ta löy­tyy Bros­tu­gan joka on osa Unescon maa­il­man­pe­rin­tö­koh­det­ta yhdes­sä Drott­nings­hol­man kanssa.

    Luul­ta­vas­ti äärim­mäi­sen vai­kea oli­si aloit­taa yhtään min­kään gryn­daa­mi­nen kysei­sel­le saa­rel­le jo pel­käs­tään em. syystä.

    Mah­dol­li­ses­ti mai­ni­tut saa­ret ovat yksi­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ja/tai kal­le kus­taan fren­deil­le korvamerkittyjä.

    Sii­tä kyl­lä samaa miel­tä, että arvos­tuk­sis­sa on ero­ja mitä raken­ta­mi­seen tulee Suo­mes­sa ja Ruotsissa.

    Joten­kin­han Tuk­hol­ma onnis­tui piir­tä­mään uudet asun­not 150K tuk­hol­ma­lai­sel­le vihe­ra­luei­den pie­nen­tyes­sä vain 0.4%:ia… Ne on ne kylt­tyy­rie­rot, ma arvaan.

  59. Viri­dis: Mitäs jos raken­net­tai­siin­kin län­ti­nen Seu­ra­saa­ri? Ne tönöt­hän on sin­ne tuo­tu muu­al­ta Suo­mes­ta, eli kysees­sä ei siten ole edes mikään autent­ti­nen pai­kal­lis­his­to­rial­li­nen koko­nai­suus, toi­sin kuin Vartiosaaressa.

    CAT FIGHT!!

    Viri­dis: Mie­lel­lä­ni myös kuu­len niis­tä muis­ta luon­to- ja kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sil­ta arvoil­taan Var­tio­saar­ta vas­taa­vis­ta saa­ris­ta tääl­lä suunnalla. 

    Vil­lin­kin tulee mul­le hake­mat­ta­kin mie­leen ihan ensimmäiseksi.

  60. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Jos Suo­men­lin­nan asuk­kaat vaik­ka vas­tus­tai­si jota­kin han­ket­ta siel­lä, pitäi­si­kö kos­tok­si Suo­men­lin­naan kaa­voit­taa asun­not 7 000 asukkaalle?

    Ei sitä voi kaa­voit­taa yhtään kos­ka UNESCO.

  61. Krtek: Vil­lin­kiä, jos­sa on jopa vähän jotain arvo­ja puo­lus­tet­ta­vak­si. Var­tio­saa­ri on kool­taan kär­pä­sen kak­ka sen rinnalla.

    Näähh.… Sääs­te­tään mie­lum­min Melk­ki ja tuu­pa­taan Vil­lin­kiin yksi kapea kevyen­lii­ken­teen sil­ta. Sen jäl­keen raken­ne­taan se “wan­hak­si” kau­pun­gik­si kun meil­tä sel­lai­nen vie­lä puuttuu.

  62. Meh­tä­läi­nen: Tai sit­ten vain ostaa auton, kuten muut­kin, jot­ka har­ras­ta­vat ret­kei­lyä tai mökkeilyä.

    City­vih­reän® rat­kai­su kaik­keen: mää omal­la pirssillä.

  63. Cap­tain Awe­so­me: “wan­hak­si” kau­pun­gik­si kun meil­tä sel­lai­nen vie­lä puuttuu.

    Wan­ha = auto­ton (plus kapeat kujat niin ettei nii­tä pirs­se­jä voi­si tul­la “vahin­gos­sa­kaan”). Talot varus­te­taan Cir­ruk­ses­ta tutuil­la sumusprinklereillä.

    Jos vedet­täis sil­tayh­teys Sal­mi­saa­res­sa ole­van pik­kusaa­ren kaut­ta ei tar­vit­tai­si kuin kak­si 40 met­rin pikkusiltaa.

    Jol­lak­sen puo­lel­ta just tos­ta Kar­ja­lais­ten kesä­ko­din vie­res­tä. Mök­sän ja ton­tin vois pak­ko­lu­nas­taa­kin jos ja kun tulee napi­naa. Vois mai­nios­ti jat­kaa kah­vi­la­toi­min­taa kyllä.

    Vil­lin­gin puo­lel­la ei pitäi­si olla tuol­la koh­dal­la moi­sia häi­riö­te­ki­jöi­tä. Tai näin siis aina­kin oletan.

    Kivi­kau­pun­gin sijaan voi­tais vaik­ka raken­taa puus­ta ja/tai saves­ta. Ehkä jot­kut hol­lan­ti­lai­set vois tul­la näyt­tään mallia.

  64. Cap­tain Awesome
    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että jon­kin asian omis­ta­mi­nen jota käyt­tää hyvä­nä vuon­na kuu­kau­den päi­vät, on… miten sen nyt sanoi­si… vähän urpoa?

    Onko vaik­ka­pa met­sän omis­ta­mi­nen urpoa, vaik­kei siel­lä kävi­si kertaakaan?

    Kesä­mök­ki on monel­le har­ras­tus sii­nä mis­sä muutkin.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vähin­tä mitä voi­si vaa­tia Var­tio­saa­reen, oli­si sil­ta molem­piin päi­hin ja kevyen­lii­ken­teen väy­lä läpi.

    Var­tio­saa­ren läpi kul­kee kevyen lii­ken­teen väy­lä laut­ta­ran­nas­ta maa­ti­lal­le vaik­ka ei tie­ten­kään ole asfal­toi­tu mut­ta hie­not opas­te­kyl­tit Var­tio­saa­ren tyy­liin. Mie­tin, kuin­ka moni Var­tio­saa­ren äänes­tyk­ses­sä ään­tän­sä käyt­tä­neis­tä oli käy­nyt Var­tio­saa­res­sa? Ode­han ei käyt­tä­nyt ään­tä, joten hän saa synninpäästön.

    Var­tio­saa­ren luon­nos­ta ei jää mitään jäl­jel­le raken­ta­mi­sen alkaes­sa. Perus­tuk­set lou­hi­taan 5 met­rin syvyy­teen. Tie­poh­jat, kau­ko­läm­pö­verk­ko jne hävit­tä­vät kai­ken luon­non tiel­tään. Idyl­li sär­kyy mut­ta sil­lä­hän ei tie­ten­kään ole mitään talou­del­lis­ta arvoa.

    Oli­ko Oden tyh­jäl­lä äänel­lä Mal­min len­to­kent­tä-äänes­tyk­ses­sä jokin syväl­li­nen mer­ki­tys vai kah­vil­la­ko sitä vain?

    1. Olin yleis­kaa­va­kes­kus­te­lun alku­vai­hees­sa 50 met­rin pääs­sä tapaa­mas­sa Hel­sin­gis­sä käy­vää tut­ta­vaa­ni. Olin sopi­nut, että minut kut­su­taan pai­kal­le, jos tulee palau­tusää­nes­tyk­siä, mut­ta kut­sua ei kuu­lu­nut. Ehdin kui­ten­kin useam­man ker­ran vie­lä äänes­tä­mään Malmista.

  66. Tar­vit­sem­me muu­tos­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lun toi­min­ta­ta­poi­hin, nor­mei­hin, tavoit­tei­siin ja sii­hen, miten kehi­tys­koh­tei­ta vali­taan. Mihin mui­hin asioi­hin mei­dän pitäi­si kiin­nit­tää huomiota?”

    Muu­tos­ta toi­min­ta­ta­poi­hin tosi­aan tar­vi­taan. Uuden yleis­kaa­van käsit­te­ly ete­ni kuin juna yksi­mie­li­sin pää­tök­sin kau­pun­gin pää­tök­sen­teos­sa sii­nä muo­dos­sa kun kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton vir­ka­mie­het sen ovat alun­pe­rin suun­ni­tel­leet­kin. Asuk­kai­den ja eri­lais­ten yhtei­sö­jen palaut­teel­la tai teh­dyil­lä muis­tu­tuk­sil­la ei ollut mitään vai­ku­tus­ta asiaan.

    Kol­me suur­ta puo­luet­ta oli­vat kes­ke­nään sopi­neet kaa­vas­ta ja ties mis­tä muis­ta asiois­ta jo aika­päi­viä sit­ten. Kau­pun­ki­lais­ten mie­li­pi­teet oli­si­vat vaan tur­haan häi­rin­neet tätä lii­kut­ta­vaa kon­sen­sus­ta. Se selit­tää myös sen, mik­si oli niin kau­hea kii­re saa­da kaa­va hyväk­syt­tyä ennen kevään kunnallisvaaleja.

  67. Viih­tyi­sää puis­toa Töö­lön­tul­lis­sa: Mis­tä tie­tää mis­sä puis­tot ovat uhat­tu­na, ja mis­sä men­nään mil­lä­kin levey­del­lä? Töö­lön­tul­lis­sa Kes­kus­puis­ton met­sään on mer­kit­ty iso raken­nusa­lue Man­ner­hei­min­tien poh­jois­puo­lel­le ja gryn­de­rit hal­lei­neen ja asun­toi­neen pii­rit­tä­vät myös Eläin­tar­han urhei­lu­puis­ton alueita. 

    Ber­tel Jung ja Eliel Saa­ri­nen suun­nit­te­li­vat yhdes­sä ja erik­seen ensin Kes­kus­puis­ton ja heti perään Julius Tall­ber­gin tilaa­ma­na urbaa­nin Pro Hel­sing­fors ‑suun­ni­tel­man, jos­sa nykyi­sen­lais­ta Kes­kus­puis­toa ei oli­si enää ollut. Sii­tä läh­tien näke­myk­set ovat jakau­tu­neet, kum­pi rat­kai­su oli­si ollut parem­pi. Kun maa­il­ma ja kon­teks­ti muut­tu­vat, asi­aa arvioi­daan aina uudelleen…

  68. Meh­tä­läi­nen: Onko vaik­ka­pa met­sän omis­ta­mi­nen urpoa, vaik­kei siel­lä kävi­si kertaakaan?
    Kesä­mök­ki on monel­le har­ras­tus sii­nä mis­sä muutkin.

    Maan omis­ta­mi­nen on peri­aat­tees­sa aina jär­ke­vää kos­ka jebus ei tee sitä enää lisää.

    Onko se talou­del­li­ses­ti vii­sas­ta riip­puu ennen kaik­kea sii­tä mis­tä ja kuin­ka pal­jon maa­ta omistaa.

    Jos hank­kii edul­li­sim­man ran­dom heh­taa­rin kes­kel­tä ei mitään (kuten teki hel­sin­gis­sä tai PK-seu­dul­la asu­va hesa­rin toi­mit­ta­ja aikoi­naan ostaes­saan plän­tin jos­tain hem­me­tin Posios­ta), ja sit­ten jon­kin­lai­sen urpon poin­tin takia ottaa asiak­seen vie­rail­la siel­lä X‑kertaa vuo­des­sa yön tai parin yli (ja pakot­taa jäl­ki­kas­vun­kin mukaan), niin vih­reäs­tä ajat­te­lus­ta tulkiten
    tuol­lai­seen ei tie­ten­kään pitäi­si yhtään ketään kan­nus­taa — päin vas­toin, penal­tia pitäi­si ymmär­tää jakaa.

    Itse en ole kos­kaan tuo­ta kesä­mök­kei­lyn “har­ras­ta­mis­ta” ymmärtänyt. 

    Jos kesä­mök­sä on niin hyvin varus­tet­tu että siel­lä voi­si asua ympä­ri vuo­den, niin mik­si v*tussa ei sit­ten siel­lä asu? Tai kään­täen: mik­si tekee käm­pän ympä­ri­vuo­ti­seen asu­mi­seen sopi­vak­si jos ei ole pie­nin­tä­kään aiko­mus­ta siel­lä kos­kaan ympä­ri­vuo­ti­ses­ti asua.

    Ymmär­täi­sin jos on kau­ko­kai­puu pri­mi­tii­vi­seen elä­män­ta­paan, mut­ta kun ei näyt­täi­si olevan.

    Ihmi­sil­lä on monia erit­täin urpo­ja har­ras­tuk­sia, ja tämä suo­ma­lai­nen kesä­mök­säi­ly on yksi niistä.

    Kesä­mö­kin vuo­kraa­mi­nen sen sijaan on ihan ymmär­ret­tä­vää — jopa suo­si­tel­ta­vaa vaih­toeh­don olles­sa edel­lä mai­nit­tu, kos­ka asun­to tyk­kää että sii­nä asu­taan. Usein lompakkokin.

  69. Cap­tain Awe­so­me: Näähh…. Sääs­te­tään mie­lum­min Melk­ki ja tuu­pa­taan Vil­lin­kiin yksi kapea kevyen­lii­ken­teen sil­ta. Sen jäl­keen raken­ne­taan se “wan­hak­si” kau­pun­gik­si kun meil­tä sel­lai­nen vie­lä puuttuu.

    Jos joi­tain saa­ria pitäi­si raken­taa, juu­ri Melk­ki ja sit­ten myös Pih­la­ja­saa­ri oli­si par­haim­mat vaih­toeh­dot. Niis­sä on enim­mäk­seen vain perus­kau­raa ole­vaa män­ty­met­sää, kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti aika vähän mitään ja ne ovat lähel­lä kes­kus­taa. Sen tyyp­pi­siä saa­ria kuin nämä kak­si koko ran­nik­ko on täyn­nä, ja kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta ne voi­daan jät­tää edel­leen vir­kis­tyk­seen. Län­teen on esi­mer­kik­si Vasik­ka­saa­ri ja Mies­saa­ri ja itään Gra­nö ja Mölandet.

  70. kau­pun­ki­lai­nen: tar­jon­nut useil­le tuhan­sil­le lap­sil­le ja nuo­ril­le ohjat­tua toi­min­taa saa­res­sa vuo­si­kym­me­nien aikana

    Vuo­si­kym­me­nien aika­na vs. sama joka viik­ko asutettuna.

  71. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Näin voi olla­kin, mut­ta mik­si kaik­kia saa­ren käyt­tä­jiä pitäi­si ran­gais­ta sii­tä että saa­ren kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat ovat jota­kin miel­tä? Jos Suo­men­lin­nan asuk­kaat vaik­ka vas­tus­tai­si jota­kin han­ket­ta siel­lä, pitäi­si­kö kos­tok­si Suo­men­lin­naan kaa­voit­taa asun­not 7 000 asukkaalle?

    Niin ikä­vää kuin se onkin, ettei Var­tio­saa­res­ta tule itäis­tä Seu­ra­saar­ta, on pak­ko tode­ta, että nii­tä Var­tio­saa­res­sa kävi­jöi­tä on todel­la vähän, sil­lä sin­ne on vai­kea pääs­tä. Olen asu­nut Itä-Hel­sin­gis­sä yli 20 vuot­ta ja sii­tä huo­li­mat­ta olen käy­nyt Var­tio­saa­res­sa ehkä kol­mes­ti. Pari ker­taa kesä­ai­kaan, kun tut­tu on vuo­kran­nut huvi­lan saa­res­ta illan­viet­toa var­ten (luul­ta­vas­ti ammat­tiyh­dis­tyk­sen­sä kaut­ta) ja ker­ran tal­vel­la jää­tä myö­ten geo­kät­kö­jä etsi­mäs­sä. Se on hie­no saa­ri, mut­ta eihän sin­ne pää­se mitenkään.

    Ilmei­ses­ti Var­tio­saa­reen on pääs­syt jol­lain pari ker­taa päi­väs­sä lii­ken­nöi­väl­lä vesi­bus­sil­la kesäi­sin, mut­ta sitä ei löy­dy reit­tiop­paas­ta tai muus­ta hel­pos­ta pai­kas­ta. Vir­kis­ty­sa­lue­käy­tös­sä yhtey­den oli­si pitä­nyt olla sään­nöl­li­nen ja riit­tä­vän tiheä (ker­ran tun­nis­sa). Kovin tun­net­tu tuo vesi­bus­siyh­teys ei ole ollut, kos­ka aika moni on vali­tel­lut sitä, että Var­tio­saa­reen ei pää­se mil­lään, jos ei omis­ta venettä.

    Kevyen lii­ken­teen sil­ta oli­si ollut vir­kis­tys­käy­tön kan­nal­ta paras rat­kai­su, mut­ta minä­kin muis­tan sen herät­tä­neet kii­vas­ta vas­tus­tus­ta nime­no­maan var­tio­saa­re­lai­sis­sa. Puhut­tiin jotain sel­lais­ta, että vesit­se tule­vat ovat siis­tim­pää väkeä kuin sil­ta pit­kin tule­vat ja että saa­ri ei ole saa­ri, jos sin­ne on silta.

    Tämä on taas nii­tä tapauk­sia, jois­sa änky­rä­vas­tus­tus kaik­kia muu­tok­sia koh­taan joh­taa huo­noim­man vaih­toeh­don toteu­tu­mi­seen. Jos ajois­sa oli­si oltu val­mii­ta kom­pro­mis­sei­hin ja jopa itse ehdo­tet­tu muu­tos­ta, tulos oli­si voi­nut olla toi­nen. Mie­leen tulee heti muu­ta­ma muu­kin tapaus, jois­sa jyrk­kä vas­tus­tus on joh­ta­nut vas­tus­ta­jien kan­nal­ta juu­ri sen kaik­kein huo­noim­man vaih­toeh­don toteutumiseen.

  72. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: enim­mäk­seen vain perus­kau­raa ole­vaa män­ty­met­sää, kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti aika vähän mitään ja ne ovat lähel­lä keskustaa.

    Perus­kau­raa ole­vaa mäntymetsää”…

    Ei juma­lau­ta. Pal­mu­ja­ko niis­sä pitäi­si kas­vaa, että suo­je­lu­pe­ri­aat­teet täyttyisivät?

    Suo­mi sijait­see bore­aa­li­sel­la havu­met­sä­vyö­hyk­keel­lä. Deal with it.

    Lähel­lä kes­kus­taa? Vii­mek­si kun Mel­kin raken­ta­mis­ta on poh­dit­tu sin­ne lii­ken­nöi­täi­siin lautalla.

    Mel­kis­tä Laruun pitäi­si byga­ta lähes kil­san pitui­nen sil­ta. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti lähes kil­san pitui­nen sil­ta Pih­la­ja­saa­reen ja Itäi­ses­tä Pih­la­ja­saa­res­ta puo­len kil­san sil­ta Munkkisaareen.

    Vai­kut­ta­vat mie­les­tä­si kan­nat­ta­vil­ta sil­ta­hank­keil­ta saa­ril­le mutuil­tu­jen asu­kas­mää­riin suhteutettuna?

    Huo­maut­tai­sin, myös että Mel­kin ja Pih­la­ja­saa­ren väli­nen kilo­met­rin pitui­nen sil­ta pitäi­si raken­taa todel­la kor­keak­si kos­ka välis­sä kul­kee laivaväylä.

  73. N:
    Var­tio­saa­res­sa kävi­jöi­tä on todel­la vähän, sil­lä sin­ne on vai­kea pääs­tä. Olen asu­nut Itä-Hel­sin­gis­sä yli 20 vuot­ta ja sii­tä huo­li­mat­ta olen käy­nyt Var­tio­saa­res­sa ehkä kol­mes­ti … Se on hie­no saa­ri, mut­ta eihän sin­ne pää­se mitenkään.

    Mik­si täs­tä Var­tio­saa­res­ta koko ajan voi­vo­tel­laan, että sin­ne on ollut han­ka­la pääs­tä. Ilmei­ses­ti raken­ta­jien kan­nal­ta oli tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta lei­ma­ta koko saa­ri vain muu­ta­man huva­la­no­mis­ta­jan yksityisalueeksi.

    Jos Var­tio­saa­ri oli­si muu­tet­tu kau­pun­gin vir­kis­ty­sa­lu­eek­si, niin tot­ta kai sin­ne oli­si raken­net­tu jon­kin­lai­nen kevyen lii­ken­teen sil­ta ja täy­den­net­ty sitä kesäi­sin vene­lii­ken­neyh­tey­del­lä ja muil­la palveluilla.

  74. Var­tio­saa­ri vir­kis­ty­sa­lu­ee­na: Mik­si täs­tä Var­tio­saa­res­ta koko ajan voi­vo­tel­laan, että sin­ne on ollut han­ka­la pääs­tä. Ilmei­ses­ti raken­ta­jien kan­nal­ta oli tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta lei­ma­ta koko saa­ri vain muu­ta­man huva­la­no­mis­ta­jan yksityisalueeksi.

    Jos Var­tio­saa­ri oli­si muu­tet­tu kau­pun­gin vir­kis­ty­sa­lu­eek­si, niin tot­ta kai sin­ne oli­si raken­net­tu jon­kin­lai­nen kevyen lii­ken­teen sil­ta ja täy­den­net­ty sitä kesäi­sin vene­lii­ken­neyh­tey­del­lä ja muil­la palveluilla.

    Kun sitä sil­taa ei halut­tu, vaan sitä vastustettiin. 

    HS 20.5.1991: “Saa­reen pureu­tu­neet taas pel­kää­vät uudis­tus­ten kulut­ta­van luon­non ja rik­ko­van toi­si­naan une­li­aak­si­kin yltä­vän rau­han. He vas­tus­ta­vat kau­pun­gin uusim­pia suun­ni­tel­mia. Eten­kin sil­ta on ydin­ky­sy­mys: sitä ei saa rakentaa.”

    HS 15.6.2003: “Yleis­kaa­vaeh­do­tuk­ses­sa saa­reen ehdo­te­taan sil­taa Laa­ja­sa­los­ta. Muu­ta­mas­sa muis­tu­tuk­ses­sa on vas­tus­tet­tu sil­tayh­teyt­tä, yhdes­sä kan­na­tet­tu. Vesi­bus­siyh­teys saa sil­taa enem­män kannatusta.”

    HS 9.10.2011: “Yhtey­sa­lus kul­kee kesäi­sin Haka­nie­mes­tä, mut­ta vuo­ro­vä­lit ovat pit­kät.” mut­ta “SILTAA var­tio­saa­re­lai­set eivät halua. Se muut­tai­si asioi­ta liikaa.”

    HS 17.8.2013: “VAR­TIO­SAA­RI-SEU­RA on teh­nyt oman esi­tyk­sen­sä val­mis­teil­la ole­vas­ta osay­leis­kaa­vas­ta. Sii­nä saar­ta ei yh­dis­te­tä sil­lal­la edes Laa­ja­sa­loon, jon­ka ran­ta on Re­po­sal­mes­sa mel­kein ki­ven­hei­ton pääs­sä. Pe­rus­te­lu­na on, et­tä sil­lat­to­ma­na saa­ri säi­lyy saa­re­na, ei­kä sin­ne tar­vit­se ra­ken­taa teitä.”

    Nuo lai­nauk­set Hesa­ris­ta yli 20 vuo­den ajal­ta ker­to­vat minus­ta var­sin sel­väs­ti, että var­tio­saa­re­lai­set eivät ole halun­neet ihmis­ten pää­se­vän saa­rel­leen. Vesi­bus­si oli­si kel­van­nut, kos­ka on var­maan näh­ty, että se ei oli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­va ilman kau­pun­gin tukea, joten vuo­ro­vä­li pysyi­si har­va­na ja se riit­täi­si pitä­mään muut kuin vakio­kä­vi­jät pois­sa. Kau­pun­gin tues­ta vesi­bus­sil­le puhut­tiin, mut­ta tus­kin­pa tuen saa­mis­ta kovin toden­nä­köi­se­nä on voi­nut pitää, kun saa­ri on tue­tun reit­ti­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen kan­nal­ta käy­tän­nös­sä asu­ma­ton toi­sin kuin vaik­ka­pa Suo­men­lin­na, joka on myös mer­kit­tä­vä turistikohde.

    Minun tul­kin­ta­ni on, että var­tio­saa­re­lai­set eivät halun­neet ava­ta saar­taan ja pela­si­vat uppo­ri­kas­ta ja ruti­köy­hää luot­ta­mal­la sii­hen, että raken­ta­mi­sel­le ei löy­dy riit­tä­vää kan­na­tus­ta ja saa­ri saa jää­dä ennal­leen. Oli­si­ko kan­nat­ta­nut hyväk­syä kevyen lii­ken­teen sil­ta ja alkaa kehit­tää saar­ta Itä-Hel­sin­gin Seurasaarena?

  75. Cap­tain Awe­so­me: “Perus­kau­raa ole­vaa mäntymetsää”…

    Ei juma­lau­ta. Pal­mu­ja­ko niis­sä pitäi­si kas­vaa, että suo­je­lu­pe­ri­aat­teet täyttyisivät?

    Suo­mi sijait­see bore­aa­li­sel­la havu­met­sä­vyö­hyk­keel­lä. Deal with it.

    Lähel­lä kes­kus­taa? Vii­mek­si kun Mel­kin raken­ta­mis­ta on poh­dit­tu sin­ne lii­ken­nöi­täi­siin lautalla.

    Mel­kis­tä Laruun pitäi­si byga­ta lähes kil­san pitui­nen sil­ta. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti lähes kil­san pitui­nen sil­ta Pih­la­ja­saa­reen ja Itäi­ses­tä Pih­la­ja­saa­res­ta puo­len kil­san sil­ta Munkkisaareen.

    Vai­kut­ta­vat mie­les­tä­si kan­nat­ta­vil­ta sil­ta­hank­keil­ta saa­ril­le mutuil­tu­jen asu­kas­mää­riin suhteutettuna?

    Huo­maut­tai­sin, myös että Mel­kin ja Pih­la­ja­saa­ren väli­nen kilo­met­rin pitui­nen sil­ta pitäi­si raken­taa todel­la kor­keak­si kos­ka välis­sä kul­kee laivaväylä.

    Point­ti­ni oli juu­ri se, että kos­ka Suo­mi on bore­aa­li­sel­la havu­met­sä­vyö­hyk­keel­lä, tuol­lai­sia saa­ria on var­maan usei­ta tuhan­sia Suo­men ran­ni­kol­la, eikä pelk­kä tavan­omai­nen met­sä sel­lai­se­naan ole suojeluperuste.

    Mel­kis­tä ja Pih­la­ja­saa­res­ta pää­see var­maan lai­val­la­kin ihan koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa kes­kus­taan. Mel­kis­tä­kin näyt­täi­si ole­van 4 km lai­val­la Ruo­ho­lah­den met­roa­se­man vie­rei­seen rantaan.

  76. N: Niin ikä­vää kuin se onkin, ettei Var­tio­saa­res­ta tule itäis­tä Seu­ra­saar­ta, on pak­ko tode­ta, että nii­tä Var­tio­saa­res­sa kävi­jöi­tä on todel­la vähän, sil­lä sin­ne on vai­kea pääs­tä. Olen asu­nut Itä-Hel­sin­gis­sä yli 20 vuot­ta ja sii­tä huo­li­mat­ta olen käy­nyt Var­tio­saa­res­sa ehkä kol­mes­ti. Pari ker­taa kesä­ai­kaan, kun tut­tu on vuo­kran­nut huvi­lan saa­res­ta illan­viet­toa var­ten (luul­ta­vas­ti ammat­tiyh­dis­tyk­sen­sä kaut­ta) ja ker­ran tal­vel­la jää­tä myö­ten geo­kät­kö­jä etsi­mäs­sä. Se on hie­no saa­ri, mut­ta eihän sin­ne pää­se mitenkään.

    Ilmei­ses­ti Var­tio­saa­reen on pääs­syt jol­lain pari ker­taa päi­väs­sä lii­ken­nöi­väl­lä vesi­bus­sil­la kesäi­sin, mut­ta sitä ei löy­dy reit­tiop­paas­ta tai muus­ta hel­pos­ta pai­kas­ta. Vir­kis­ty­sa­lue­käy­tös­sä yhtey­den oli­si pitä­nyt olla sään­nöl­li­nen ja riit­tä­vän tiheä (ker­ran tun­nis­sa). Kovin tun­net­tu tuo vesi­bus­siyh­teys ei ole ollut, kos­ka aika moni on vali­tel­lut sitä, että Var­tio­saa­reen ei pää­se mil­lään, jos ei omis­ta venettä.

    Kevyen lii­ken­teen sil­ta oli­si ollut vir­kis­tys­käy­tön kan­nal­ta paras rat­kai­su, mut­ta minä­kin muis­tan sen herät­tä­neet kii­vas­ta vas­tus­tus­ta nime­no­maan var­tio­saa­re­lai­sis­sa. Puhut­tiin jotain sel­lais­ta, että vesit­se tule­vat ovat siis­tim­pää väkeä kuin sil­ta pit­kin tule­vat ja että saa­ri ei ole saa­ri, jos sin­ne on silta.

    Tämä on taas nii­tä tapauk­sia, jois­sa änky­rä­vas­tus­tus kaik­kia muu­tok­sia koh­taan joh­taa huo­noim­man vaih­toeh­don toteu­tu­mi­seen. Jos ajois­sa oli­si oltu val­mii­ta kom­pro­mis­sei­hin ja jopa itse ehdo­tet­tu muu­tos­ta, tulos oli­si voi­nut olla toi­nen. Mie­leen tulee heti muu­ta­ma muu­kin tapaus, jois­sa jyrk­kä vas­tus­tus on joh­ta­nut vas­tus­ta­jien kan­nal­ta juu­ri sen kaik­kein huo­noim­man vaih­toeh­don toteutumiseen.

    Ei sil­lä ole mitään mer­ki­tys­tä mikä Var­tio­saa­ren saa­vu­tet­ta­vuus nyt on.

  77. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: tuol­lai­sia saa­ria on var­maan usei­ta tuhan­sia Suo­men rannikolla

    Nice. Kari­bian­me­res­tä puo­les­taan löy­tyy tuhan­sia val­kois­ten hiek­ka­ran­to­jen ympä­röi­viä saa­ria. Miten nii­den ole­mas­sao­lo hyö­dyt­tää helsinkiläistä?

  78. Jos Var­tio­saa­ri oli­si muu­tet­tu kau­pun­gin vir­kis­ty­sa­lu­eek­si, niin tot­ta kai sin­ne oli­si raken­net­tu jon­kin­lai­nen kevyen lii­ken­teen sil­ta ja täy­den­net­ty sitä kesäi­sin vene­lii­ken­neyh­tey­del­lä ja muil­la palveluilla.

  79. Var­tio­saa­ri vir­kis­ty­sa­lu­ee­na:
    Jos Var­tio­saa­ri oli­si muu­tet­tu kau­pun­gin vir­kis­ty­sa­lu­eek­si, niin tot­ta kai sin­ne oli­si raken­net­tu jon­kin­lai­nen kevyen lii­ken­teen sil­ta ja täy­den­net­ty sitä kesäi­sin vene­lii­ken­neyh­tey­del­lä ja muil­la palveluilla.

    Too litt­le, too late. Jos tuo­ta oltai­si aidos­ti toi­vot­tu, Var­tio­saa­ren puo­lus­ta­jat ry oli­si aja­nut mois­ta han­ket­ta jo vuo­si­kym­me­niä. Ei aja­nut ja legacy on sit­ten tämä. Kii­tok­set sii­tä heille.

  80. Cap­tain Awe­so­me: Nice. Kari­bian­me­res­tä puo­les­taan löy­tyy tuhan­sia val­kois­ten hiek­ka­ran­to­jen ympä­röi­viä saa­ria. Miten nii­den ole­mas­sao­lo hyö­dyt­tää helsinkiläistä?

    Mai­nit­sin aiem­min jo 4 kpl sen tyyp­pi­siä saa­ria, jot­ka ovat Espoos­sa ja Sipoossa.

  81. New blood joins this earth,
    And quickly he’s subdued.
    Through cons­tant pai­ned disgrace
    The young boy learns their rules.

    With time the child draws in.
    This whip­ping boy done wrong.
    Depri­ved of all his thoughts
    The young man struggles on and on he’s known
    A vow unto his own,
    That never from this day
    His will they’ll take away.”

    Uusi lap­si syn­tyy maa­il­maan. Sil­tä vie­dään oma tah­to ja ajatukset.

  82. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mai­nit­sin aiem­min jo 4 kpl sen tyyp­pi­siä saa­ria, jot­ka ovat Espoos­sa ja Sipoossa.

    Tois­tan: eivät hyö­dy­tä hel­sin­ki­läi­siä ollen­kaan samas­sa mie­les­sä kuin jos se saa­ri löy­tyi­si kotinurkilta.

    Melk­ki on Hel­sin­gin — mut­ta myös Espoon — koko­luo­kas­saan ainoa “kos­ke­ma­ton” aito ulko­saa­ri (= avau­tuu enem­män tai vähem­män estee­tön mai­se­ma avo­me­rel­le eikä vain sisä­saa­ris­toon) joka oli­si mah­dol­lis­ta muut­taa kai­kil­le avoi­mek­si virkistyssaareksi. 

    Espoon vas­taa­van koko­luo­kan saa­ret ovat Mies­saa­ri ja Leh­ti­saa­ret jois­ta jäl­kim­mäi­nen on kesä­mök­sä­saa­ri, ja ensin mai­nit­tu lin­noi­tet­tu saari.

    Molem­mat Vasik­ka­saa­ret ovat MYÖS kesämöksäkäytössä.

    Mies­saa­ren vie­rei­nen mut­ta huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi Sto­ra Ådhol­men on sekin kesämöksäkäytössä.

    Sipoon Mölan­det ja vie­rei­nen Gra­nö ovat kesä­mök­sä­saa­ria (jäl­kim­mäi­nen vain pie­nem­mäs­sä mittakaavassa).

    Nii­den vie­res­tä löy­tyy sel­lai­nen eha­nuus kuin Vuo­saa­ren satama.

    Eli kau­pan­pääl­li­si­nä saa ääni­mai­se­man ja kort­te­li­ral­lin joka tus­kin vas­taan useim­pien käsi­tys­tä saa­rie­lä­män rau­has­ta ja privacysta…

    Kau­nis­saa­ren laut­ta­mat­kan pituu­des­ta (1h Vuo­saa­res­ta) voim­me pää­tel­lä, että mitä kau­em­pa­na saa­ri sijait­see (eli mitä han­ka­lam­pi sin­ne on pääs­tä), sitä har­vem­pi siel­lä myös­kin vie­rai­lee. Not a good investment.

    Hel­sin­gin Isosaa­ri puo­les­taan on lin­noi­tet­tu saa­ri ampu­ma­ra­toi­neen, 9 rei­käi­si­ne golf­kent­ti­neen, ran­nik­ko­tyk­ki­pat­te­ri­neen, meri­val­von­ta-ase­mi­neen ja Aal­to-yli­opis­ton korroosiolaboratorioineen… 

    Isosaa­reen oli­si myös huo­mat­ta­van pit­kä laut­ta­mat­ka kun taas Melk­ki oli­si help­po ottaa osak­si Pih­la­ja­saa­reen liikennöintiä.

    Jat­kan aihees­ta mielelläni.

  83. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Jos joi­tain saa­ria pitäi­si raken­taa, juu­ri Melk­ki ja sit­ten myös Pih­la­ja­saa­ri oli­si par­haim­mat vaih­toeh­dot. Niis­sä on enim­mäk­seen vain perus­kau­raa ole­vaa mäntymetsää.

    Kir­joit­ta­jat näyt­tä­vät kiis­te­le­vän, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä Hel­sin­gin edus­tan loput­kin saa­ret pitäi­si raken­taa. En tie­dä ovat­ko tosis­saan, mut­ta raken­net­ta­vaa riit­tää kyl­lä man­te­reen puolellakin.

  84. Siis ilman muu­ta San­ta­ha­mi­na pitää raken­taa, ja var­mas­ti aika­naan tul­laan­kin rakentamaan.

    Itse näki­sin mie­lum­min Vil­lin­kiin raken­tu­van autot­to­man tii­viin van­han puu­kau­pun­gin ja jät­täi­sin Mel­kin virkistyskäyttöön.

    Ker­ro nyt ihmees­sä mihin itse suun­nit­te­li­sit Hel­sin­kiin lisä­ra­ken­ta­mis­ta joi­hin yleis­kaa­vois­sa ei olla vie­lä varauduttu?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.