Lehdissä on tänään uutisoitu edesottamuksistani eilisessä kaupunginvaltuuston yleiskaavakäsittelyissä. On siksi hyvä, että kerron avoimesti, mitä tapahtui. Olin mukana yleiskaavaa käsiteltäessä, mutta tilallani oli varajäsen käsiteltäessä Vartiosaaren osayleiskaavaa. Perustelut tähän löytyvät alla olevasta puheenvuorosta, jota en siis koskaan pitänyt.
Ilmoitukseni äänestää Vartiosaaren puolesta herätti suurta murhetta vihreässä ryhmässä, mutta ilmoitin pitäväni pääni. Lopulta tilanne kuitenkin eskaloitui vaaralliseksi yleiskaavan kannalta. Muutama, aivan liian moni, vihreä valtuutettu ilmoitti, että jos minä en noudata ryhmän enemmistön kantaa Vartiosaaren kohdalla, he eivät noudata sitä yleiskaavan kohdalla. Tämä olisi voinut vaarantaa koko yleiskaavan. Katsoin viisaammaksi ilmoittaa, että noudatan ryhmän tahtoa ja jään pois Vartiosaaren käsittelystä. Tämä perustui omaan harkintaani. Minua ei tähän pakotettu, sillä ei mitään keinoja pakottaa minua ei olisi ollut. Noudatin arviossani pienimmän pahan periaatetta. Yleiskaava oli monta kertaa tärkeämpi kuin Vartiosaari.
Perustelut löytyvät tästä pitämättä jääneestä puheenvuorosta:
Tulen äänestämään tämän osayleiskaavan puolesta ilmeisesti ainoana vihreänä valtuutettuna. Koska ryhmäni on vedonnut minuun tässä asiassa voimakkaasti, on ehkä syytä perustella, miksi näin menettelen. Olen myös syvästi tietoinen, että osa äänestäjistäni on ratkaisuuni hyvin pettynyt. On äänestäjissäni tosin niitäkin, jotka pettyisivät, jos tekisin toisin.
Olen ollut neuvottelemassa aikanaan Vartiosaareen ratikkayhteyden ja pannut sen aikanaan kannatukseni ehdoksi lautakunnassa. Olen myös ollut ajamassa Kruunuvuorenrannan ratikkasiltaa, jonka kannattavuuteen Vartiosaaren 7000 vaikuttavat merkittävästi.
Kun onnistuin saamaan Vartiosaaren rakentamisen ehdoksi ratikkayhteyden, tulin samalla saamaan aikaan sen, että kokoomuksen oli pakko kannattaa Kruunusiltoja, koska muuten ei Vartiosaarta voisi rakentaa.
Jos nyt, kun Kruunusiltojen hankesuunnitelma on valtuustossa hyväksytty ja ratikkayhteys on merkitty osayleiskaavassa rakentamisen ehdoksi, olisi minulta aika luihu temppu muuttaa omaa kantaani nyt valtuustossa. Sellainen ei kuulu tapoihini.
Olin alun perin sillä kannalla, että varteenotettava vaihtoehto asuntorakentamiselle Vartiosaaressa olisi tehdä siitä Itä-Helsingin Seurasaari, mikä edellyttäisi siltayhteyttä sekä Vuosaaresta että Laajasalosta. Tältä ajatukselta meni pohja pois, kuin Vartiosaari-liike ilmoitti, ettei se hyväksy siltayhteyttä, koska saaren avaaminen suurelle yleisölle muuttaisi sen luonnetta. ”Jos silta tulee, kohta on kallioihin maalattu graffiteja.” Oli aika vaikea puolustaa Vartiosaaren varaamista pienen rajatun piirin reviiriksi. Vartiosaari-liike on sen jälkeen ymmärtänyt muuttaa kantaansa, mutta tämä tapahtui liian myöhään. Asiat olivat jo lähteneet kehittymään toiseen suuntaan. Kivinokka päätettin sääastää ja ryhdyttiin kaavoittamaan Vartiosaarta asuinkäyttöön.
Ymmärrän hyvin niitä, joiden mielestä Vartiosaaren parasta käyttöä olisi avata se suurelle yleisölle virkistyssaareksi. Niin kuin Vartio-saari liike aikanaan sanoi, sellainen tietysti muuttaisi saaren luonnetta, kun kävijöidenmäärä vähintään satakertaistuisi.
Vartiosaaren rakentaminen merelliseksi asuinalueeksi on myös hyvä vaihtoehto. Saaren hieno merenpuoleinen kallio säilyy, kauniista maisemasta nauttii satoja kertoja useampi silmäpari kuin nyt. Aivan varmasti saaren jäljelle jäävistä virkistysalueista tulee nauttimaan useampi muualla asuva kuin nyt, kun paikalle pääseminen helpottuu.
Helsinki on oudolla tavalla kääntänyt selkänsä saaristolle toisin kuin Tukholma ja Göteborg, joissa asutus on levinnyt saariin. Vartiosaaren asunalue ja tuleva saaristoratikka tulevat tekemään Helsingistä olennaisesti merellisemmän kaupungin. Vartiosaaresta tulee todella hieno asuinalue. Tällä on siis paljon hyviä puolia, vaikka niin olisi sillä Itä-Helsingin Seurasaarellakin.
Saaria sinänsä pitäisi saada selvästi enemmän kaikkien helsinkiläisten virkistysalueiksi. On hienoa, että Vallisaari on saatu armeijalta helsinkiläisten käyttöön. Pitäisi saada nyt kesämökkikäyttöön privatisoituja saariakin Itä-Helsingin edustalla.
= = =
Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan olen aika kannattanut saaren rakentamista. Itse asiassa olen ollut hyvin ambivalentti suurelle yleisölle avatun virkistysalueen ja asuinalueen välillä. Suurelta yleisöltä suljettua saarta en sen sijaan ole koskaan nähnyt oikeutettuna.
Jos ei näe luonnolla mitään arvoa, eikä sen säilyttämistä luonnon itsensä vuoksi oikeutettuna, on minusta vihreiden jäsenenä väärässä puolueessa.
”Katsoin viisaammaksi ilmoittaa, että noudatan ryhmän tahtoa ja jään pois Vartiosaaren käsittelystä. Tämä perustui omaan harkintaani. Minua ei tähän pakotettu, sillä ei mitään keinoja pakottaa minua ei olisi ollut.”
Eikö sinut nimenomaan tähän pakotettu, kun puoluetoverisi vertauskuvallisesti laittoivat aseen yleiskaavan ohimolle?
Harmi. Olisi ollut hyvä jos yleiskaava olisi palautettu. Sinänsä kuulostaa hyvältä, että Helsingin Vihreiden ryhmässä oli enemmänkin kannatusta laittaa tuo grynderivihreiden hullutus uudelleen mietintään. Sääli vain, ettei heillä selkäranka riittänyt äänestää arvojensa mukaisesti.
Puoluekuri. Monen pahan alku ja juuri.
Tosin pahinta on se, että se rajoittaa Suomessa mielipiteiden kirjon kahdeksaksi (+eduskunnan ulkopuolisiksi puolueiksi).
”Ilmoitukseni äänestää Vartiosaaren puolesta—”
Käsittääkseni et ollut aikeissa äänesttää Vartiosaaren puolesta, vaan sitä vastaan.
Kiinnostavaa tässä kirjoituksessa on joka tapauksessa paljastus, että vihreiden ryhmästä olisi löytynyt monia, jotka olisivat halunneet äänestää yleiskaavaa vastaan.
Miksi he ovat olleet hiljaa?
Tämä on hyvä muistutus – ja ehkä silmien avauskin – monelle millaista demokratia usein/yleensä/aina on: kiristämisen seurauksena tehtyjä lehmänkauppoja joiden tuloksena esim. tässä keississä saadaan rakennetuksi kaupunkia jota on melkeinpä mahdotonta kehittää enemmistön vision mukaiseen suuntaan.
Osaoptimoinnin seurauksena syntyy lopputulosta johon oikeastaan kukaan ei ole tyytyväinen.
Jotenkin alkaa tuntua, että ehkä se kaupunkilaisen ajokortin suorittaminen ja sen mahdollistama kehitys tuottaisi ajan oloon ehkä paljonkin parempaa kaupunkia.
Hyvin perusteltu. Mitä tällainen mulle-sulle -meininki jo yhden ryhmän sisällä kertoo päätösentekokoneistomme kyvystä kokonaisuuksien hallintaan ja pitkäjänteiseen yhteiskunnan kehittämiseen, on sitten toinen juttu. Ensi yönä näen taas unta maailmasta, jossa AI kopsuttaa rationaalisesti ja loogisin perustein puheenjohtajan nuijaa.
Jos asuisin Helsingissä ja jos Osmo ei olisi Vihreiden listoilla, saisi hän ääneni seuraavissa vaaleissa. Ei yksin tämän asian vaan yleisen loogisuuden takia, johon on helppo useimmiten yhtyä.
Mitä itse Vartiosaaren rakentamiseen tulee, niin en jaksa uskoa, että sinne saataisiin tuota 7000 asukasta. Hyvä jos 5000…
Jos ja kun se rakennetaan pitäisi löytyä kunnianhimoa rakennuttaa sen verran tiiviimmin ja/tai korkeammin, että paukkuisi edes tuo 10K asukkaan raja rikki.
Tärkeintä on, että jätetään tuo kaakkoinen kallioalue rauhaan. Sieltä avautuu yksi Helsingin kauneimmista näkymistä.
Täältä tähän. Hyvät viikonloput jenjille. Paljon kaikenlaista sulateltavaa notta muistakaapa märehtiä hyvin ettei mene väärään kurkkuun.
Osmo Soininvaaran blogia seuranneena ymmärrän hyvin mikä hänen asemansa tässä tilanteessa oli. Hänen äänestäjänään annan hänelle asiassa myös täyden tukeni.
On kovin epä-älyllistä kuvitella, että politiikassa voitaisiin tehdä vain hyviä, kaikkien mieleen olevia ja kaikkia hyviä asioita edistäviä päätöksiä. Soininvaara on tätä problematiikkaa blogissaan monesti avannut, mutta kovin monet eivät halua kuunnella ja nähdä tätä puolta.
Keskustelupalstoilla toitotetaan hyvästejä demokratialle, kun yleiskaavasta päätettiin vaikka aiheesta oli syntynyt kovaa pulinaa. Miten niin – kyllä tämä meni demokratian pelisääntöjen mukaisesti muuten paitsi että monilla poliitikoillakin meinasi vähän kantti pettää.
Miten ihmeessä Suomessakin lisääntyy trumpilainen demokratiakäsitys, jonka mukaan demokratia toimii vain silloin kun MINUN mielipiteeni voittaa?
Noloa lehmänkauppaa.
Osmo – mikä ihmeen Vartiosaari-liike. Ei sellaista ole olemassakaan. Jos tarkoitit Save Vartiosaari ryhmää niin olemme jatkuvasti tuoneet esille että saaren saavutettavuutta on kehitettävä ja silta vaihtoehto on tutkittava ja tarvittaessa toteutettava. On myös melko ontuva väite että yksi liike – oletan että tarkoitat tässä Vartiosaari-seuraa voisi olla avainasemassa kun puhutaan Helsingin omistaman saaren käytön kehittämisestä kaikkien Helsinkiläisten virkistyskäyttöön. Jos asiat olisivat kuten kuvailit sehän tarkoittaisi että Kulosaaren asukasyhdistys joka vastustaa kruunuvuoren siltoja kaataisi sen hankkeen.
Tuohon aikaan sähköpostiin tulevat viestit kertoivat lähinnä, että siltaa ei haluta missään tapauksessa. Minut haukuttiin alimpaan helvettiin, kun esitin saarten avaamista suurelle yleisölle.
Kiristämiseen ja yleiskaavan vaarantamiseen valmiiden vihreiden nimet olisi syytä saada julki, ettei vahingossakaan tule seuraavissa vaaleissa äänestettyä sellaista henkilöä.
Itse kyllä mietin vakavasti vihreiden äänestämisen lopettamista, jos puolueessa ei ole enää tilaa analyyttisille ja pragmaattisille ajattelijoille, tai ylipäänsä erilaisille näkemyksille. En lisäksi voi ymmärtää ajatusta, että vihreiden pitäisi nostaa luonto arvona esimerkiksi ihmisten onnellisuuden tai hyvän elämän edelle.
Eihän tuo Vartiosaaren rakentaminen vihreiden visioihin kuulunut, mutta ymmärrän sen, että kunnallispolitiikka on yhteistyötä, jossa omien tavoitteiden saavuttaminen vaatii kompromisseja muiden puolueiden tavoitteiden kanssa. Vihreät ovat joutuneet myöntymään viime aikoina poikkeuksellisen monessa asiassa, mutta ovat mielestäni kuitenkin saaneet omia tavoitteitaan läpi aivan huikean paljon.
Hyvä että toimit niinkuin toimit, ja hyvä että yleiskaava saatiin satamaan – alkoi mennä jo hysterian puolelle koko touhu
Jos koskaan olet käynyt esim. Göteborgin saaristossa, tiedät, että sitä ei ole rakennettu kerrostalolähiöksi. Saaret ovat kylämäisiä vanhoja puutalomiljöitä. Itse asiassa Vartiosaaressa on jotain samaa kuin näissä saarissa, ainakin vielä. Mutta sinun rakentamishankkeesi jälkeen se on menetetty.
Espoolaisena onnittelen että Helsinki sai yleiskaavansa hyväksyttyä. Kyllä vihreiden (eli toiseksi suuriman) valtuustoryhmän on kestettävä pieniä erimielisyyksiä. Tsemppiä vaan!
Hienoa, että uusi yleiskaava saatiin läpi. Toivottavasti myös Hämeenlinnanväylä saadaan rakennettua kunnolliseksi kaupunkibulevardiksi. Helsingin läntisissä esikaupungeissa pitkään asuneena tiedän, että ne kaupunginosat todella kaipaavat kiinteyttämistä. Kiitos Osmo määrätietoisesta toiminnastasi yleiskaava-asiassa ja tsemppiä jatkoon.
Laajasalolaisen näkökulmasta Vartiosaaren asemaa voisi kuvata sanaparilla ’paikallinen Ahvenanmaa’. Kaunis, ihana paikka retkeillä, mutta pääsy tehty todella hankalaksi. Jos itse omistaisin kaistaleen Vartiosaaren idylliä, olisin ilman muuta kaikkea silloittamista ja rakentamista vastaan. Lienee inhimillisyytemme ikäviä puolia.
On loogista, että kun Kruunusillat vedetään Laajasaloon, tehdään yhteys myös vähemän vaivalloisten reittien suuntaan eli Vartiosaareen ja Vuosaareen. Lisää kaupunkia kaupunkiin on luonteva ajatus. Jos koskematonta puutaloidylliä haluaa vaalia, sitä Suomesta löytyy vaikka millä mitalla. Vartiosaari on ihana paikka, mutta ei sellaista Unescon maailmaperintökohdeluokkaa, että se olisi säilytettävä noin 10 hengen omana saarena.
Kyllä myöntymään ja nöyrtymään on joutunut autopuolue Kokoomus. Taitavat tajuta, että vaihtoehtona on vajoaminen Perussuomalaisten rinnalle pikkupuolueeksi.
Yleiskaava on uskomaton tiiviin ja autoilun kahleesta vapaan kaupunkiasumisen voitto. Se ei olisi ollut mahdollista ilman Vihreitä. Pari korttelia keskuspuiston reunan melumuurina tekee siitäkin puiston osasta yhtä viihtyisän kuin puisto on nyt Töölön tullin jälkeen tai Ruskeasuon ja Länsi-Pasilan välissä. Vartisaaren suunnitelma lupaa paljon: saaren keskellä tehokasta rakentamista, jonka läpi kulkee raitiolinja samalla kun autot jätetään sillan viereen rakennettaviin parkkitaloihin.
Kiitos Helsingin Vihreät. Kiitos Osmo Soininvaara.
Kiitos, äänestyksissä toimit ainoana vihreänä johdonmukaisesti asuntorakentamisen puolesta.
Pidin muilta vihreiltä ikävän populistisena liikkeenä ruveta heti yleiskaavapäätöksen jälkeen kaatamaan osakaavaa.
Lisäksi Vartiosaarta on vaikea nähdä Idän Seurasaarena, koska se sijaitsee Tammisalon ja Yliskylän takana ja on sen vuoksi paljon heikommin saavutettavissa kuin Seurasaari. Ja muita potentiaalisia ulkoilusaaria/alueita on alueella useita.
Kun tiiiviiseen kaupunkiin haluavat saavat sellaista, muualta säästyy paljon enemmän luontoa. Minäkin haluaisin listat siitä, ketkä olisivat halunneet tiiviimpää kaupunkia, ketkä nyt hyväksytyn kaavan verran ja ketkä olisivat vähentäneet siitäkin, niin että vuokrat nousisivat pilviin.
Metsää ja luontoa Suomessa riittää.
Aivan uskomattoman naurettavaa valitusta pienistä risupahasista!
Eikö cityvihreä voi lähteä vaikka edes Hämeen metsiin retkeilemään? Tai ostaa kesämökkiä, kuten muut tekevät?
Tässä nähdään taas, että pienistä asioista tulee mehevimmät riidat. Tehdään massiivista talous- ja kaupunkipoliittista päätöstä, ja lähes kompastutaan yksityiskohtaan. Vähän sama kuin hyvät kaupat jää joskus toteutumatta, kun loppumetreillä pitää neuvottelussa vielä saada hinnassa pisteet himaan.
Jos tämän luontofundamentalismin veisi pitemmälle niin kaupungin tiivistämisen ja lisärakentamisen voisi torpata kokonaan. Älkää siis vihreät (muut kuin Soininvaara) antako enempää aihetta epäillä teidän suhteellisuudentajuanne.
Toki ymmärrän ristipaineen, kun vasemmistoliitto menee jatkuvasti populismillaan vasemmalta ja alta ohi.
Luonnon itseisarvoa arvostavat kannattavat Soininvaaraa. Rakennetaan kaupunki tiivisti ja tehdään viheralueista sellaisia, että ne kestävät suuremman väkiluvun aiheuttamaa kulutusta virkistysalueina.
Jos haluaa, että Suomen 10 km. etäisyydellä Suomen suurimman kaupungin keskustasta on luontoa vajaakäytössä, kyse ei ole luonnon itseisarvosta, vaan kaupunkilaisten itsekkyydestä. Oma asunto, keskellä kaupunkia, villin luonnon ja meren rannassa ei ole vihreää ajattelua.
Ekologisuus merkitsee tiivistä kaupunkia ja oman itsekkään luonnonkaipuun tyrehdyttämistä jos kaupungissa asuu.
Pikkuseikka, mutta Soininvaaran puheenvuoro oli tarkoitettu valtuustolle, jolloin puolesta/vastaan koski tietysti äänestettävää ehdotusta, ei absoluuttista hyvää jonka joku internetissä tietää.
Saaristoratikka on muuten loistava markkinointinimi käytettäväksi.
Fair point.
Ei ole. Siellä kun ei asu kuin käsittääkseni yksi naisihminen ympärivuotisesti. Ja ikää on sen verran ettei varmasti enää pitkään hänkään.
Göteborgin saariin liikennöi säännöllinen (tiheä ja nopea) lauttaliikenne ja satamaankin pääsee vaihdottomalla sporalla – ja nopeasti pääseekin (siis toisin kuin tulevaan Vartiosaaren lähiöön)!
Saaret sijaitsevat siis ulkomerellä. Vartiosaareen voi kirjaimellisesti viskoa kiven pikkulapsikin…
Göteborg on hieno mesta ja erittäin magee mahdollisuus joillakin harvoilla asua sen upeilla saarilla (en osaa sanoa minkälaista mannaa em. julkisten yhteyksien tukeminen kantakaupungissa asuville on, mutta ruotsalaiset tuppaavat olemaan sen verran live and let live immeisiä, että tuskin aiheesta ainakaan joka vuosi tarvitsee kättä vääntää).
Mutta rehellisyyden nimissä esittämääsi rinnastusta ei tule – eikä edes voi – tehdä.
Itsehän olisin pakottanut saaren autottomaksi, mutta näiden meidän henkisten landepaukkujen aivot eivät sellaiseen asentoon osaa naksahtaa edes vahingossa.
Tässä vaiheessa näenkin, ettei saari tarjoa kaltaisilleni oikeastaan mitään lisäarvoa (ei sillä, että olisi varaa varmaan muuttaakaan) koskapa samat haitat kuin muuallakin eli autot ja niitä ajavat elämän penseyttäjät…
Ei tule tuolla saarella maihin astuessa ensimmäisenä kissat tervehtimään tulijaa. 🙁
Nimittäin sellaisia kyläluutia löytyy göteborgilaisista saarista. 🙂
Hesyn yksi perustelu Vartiosaaren rakentamatta jättämiselle oli muuten, että saari on jätetty rakentamatta…
On hassua miten itsekin aina tuppaan tämän asian unohtamaan kun olen saarella vieraillut – meloen kun ei sinne oikein muuten edes tahdo päästä.
On hämmentävää havaita, että on olemassa ihmisryhmä jonka mielestä puutalot eivät itse asiassa edes ole rakennuksia ensinkään.
Vartiosaaren loputon säilöminen muutaman suvun ja lukuisten säätiöiden privaattiparatiisiksi muuttui järjettömäksi sillä sekunnilla kun päätettiin Kruunuvuoren sillat rakentaa.
Jos olisimmekin taitaneet opettaa insinöörille taidon rakentaa metro ruhjeesta huolimatta ja sitten haaroitettu se sekä Yliskylään että Santahaminaan, niin tilanne voisi olla toinen.
Mutta emme osaa. Emmekä varsinkaan halua.
Kruunuvuoren siltojen myötä kahdella siltayhteydellä varustettu Vartiosaari tarjoaa luontevan linkin idästä aina keskustaan asti.
Vastaavasti Seurasaaren rakentaminen muuttuisi luontevaksi heti kun päätettäisiin panna Hietaniemen hautausmaan hautakivet nurin ja silta Seurasaaresta Hietsuun.
Kun jumalattomuus – kirjaimellisesti – alkaa hellittää, tämäkin muuttuu aikalailla no-braineriksi.
Meistä kukaan ei sitä kylläkään ole enää todistamassa.
Vartiosaaren rakentamisesta puolestaan seuraa automaagisesti Ramsinniemen rakentaminen.
Onneksi ehdin tänä syksynä kiertää ne Ramsinniemen rannat jotka vielä ovat ”kehittämättä”.
Mun ratikkani opettelisi ajamaan pitkälti nykyistä tietä pitkin, mutta Systeemin ratikka ei tietenkään taivu liikkumaan ilman massiivista dynamiitin käyttöä mikä puolestaan sinetöi koko saaren keski-osien rakentamisen. Luultavasti joidenkin rantojenkin.
Tämä siis kaikille tiedoksi mikäli ihmetyttänyt mitä seuraavaksi noilla nurkin tulee tapahtumaan.
Over and out.
Vihreiden ryhmälle:
Ennen teillä oli katto korkealla ja seinät leveällä. Ei näköjään enää. Toimintanne johdosta menetätte yhden Osmon saaman äänen kevään vaaleissa. Onko gallupit nousseet huppuun?
En siis äänestä enää edes Osmoa, mikäli on ehdokkaana, sillä ääni menee samalla Vihreiden ryhmälle. Ellei Osmo tee vartiaisia? Kokoomuksessa sentään sai äänestää tyhjää.
Ei saanut. Rangaistus odottaa.
On pakko lisätä tähän, että esimerkiksi koko Kainuun väestö ~76 000 ihmistä voitaisiin asuttaa keskuspuistoon.
Keskuspuisto jyrättäisiin, mutta vastaavasti villi luonto saisi lähes 22 000 neliökilometriä erämaata.
Se on muuten 10 kertaa UKK kansallispuiston verran.
On muuten kalliita tukieuroja ne Talvivaaran tukieurot, kun suhteutetaan ne Kainuun väkilukuun…
Vertaukset Tukholmaan ja Göteborgiin ovat vähän ontuvia, sillä kyseisissä kaupungeissa ei tulisi nykypäivänä kuuloonkaan, että Vartiosaaren kaltaista luontokohdetta gryndattaisiin asunnoiksi. Fågelön, Kungshatt ja Kärsön ovat Vartiosaareen verrattavia viheraarteita alle 10km etäisyydellä Gamla Stanista, mutta ei niitä tullaan rakentamaan, vaikka Tukholmassa on Helsinkiäkin kovempi pula asunnoista.
Ehkä nämä ovat niitä kulttuurieroja ”idän ja lännen” välillä. Suomi tulee taas jälkijunassa, mutta tulevaisuudessa täälläkin tullaan kyllä ymmärtämään kaupunkiluonnon päälle ja kadutaan arvometsien raivaamista.
Jos nyt palataan takaisin Vartiosaareen, niin sinnehän ei tällä päätöksellä ole tulossa tiivistä kaupunkia, vaan lähiö muutamalle tuhannelle asukkaalle. Samalla menetetään ne luonto- ja kulttuuriarvot, jotka tekevät Vartiosaaresta ainutlaatuisen.
SDikäli tasapuolista on kritiikki Vart6iosaaren r5akentamistapaa kohtaan, että sitä haukutaan yhtäläisest6i liian väljäksi, kutyen tässä, ja liian tiiviiksi kuten monessa muussa kirjoituksessa. Sen tunttotehokkuudet kasvavat aika suuriksi, aluetehokkuus jää kohtalaiseksi, koska suuri osa saaren luonnosta suojellaan.
Tämä saattaa nyt tulla yllätyksenä, mutta voin kertoa että kaikki helsinkiläiset eivät asu sinun korttelissasi. Meille idässä asuville nimenomaan se lännen Seurasaari on hankalasti saavutettava. Vaatii täältä Laajasalosta julkisilla pitkät köröttelyt että sinne päästään. Mitäs jos rakennettaisiinkin läntinen Seurasaari? Ne tönöthän on sinne tuotu muualta Suomesta, eli kyseessä ei siten ole edes mikään autenttinen paikallishistoriallinen kokonaisuus, toisin kuin Vartiosaaressa.
Mielelläni myös kuulen niistä muista luonto- ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan Vartiosaarta vastaavista saarista täällä suunnalla. Vai ovatko Atlantiksen lailla pääseetkin uppoamaan syvyyksiin?
Yritin kovasti saada selkoa kommenttisi logiikasta, mutta ajatus tuntui heittävän niin villisti häränpyllyä, etten onnistunut.
Jos osaa nähdä luonnolla olevan itseisarvoa, silloin ei puhu luonnon ”vajaakäytöstä”. Vajaakäytöstä puhuvat vain ne, joille luonnolla ei ole muuta kuin välinearvoa omien materialististen tarpeiden tyydyttämiseen.
Vartiosaaren rakentamista kannattaneet eivät myöskään valitettavasti halua sallia meidän näkevän, miten ”viheralueista tehdään sellaisia, että ne kestävät suuremman väkiluvun aiheuttamaa kulutusta virkistysalueina”. Sillä rakentamisen jälkeen mitään viher- tai virkistysaluetta ei enää ole.
Ja kun rakennettaisiinkin tiiviisti. Mutta ei. Osmo ja muut Vartiosaaren rakentamista kannattaneet haluavat jatkaa Helsingin levittämistä yhdeksi isoksi lähiölätyksi.
Ehkä se joskus meille tai tuleville sukupolville vielä selviää, mikä lopulta oli tämän kaiken perimmäinen syy.
Kyse ei nimenomaan ole pelkästä luonnosta, vaan luonnon ja vuosisadan vaihteen huviloiden yhdistelmästä. Pelkkää metsää löytyy toki vaikka mistä, mutta se nyt vaan on mukavaa, kun siellä on myös kauniita huviloita. Erityispiirteenä on myös täydellinen hiljaisuus ja tiestön koostuminen kärrypoluista. Täydellistä hiljaisuutta on nimittäin vaikea löytää melko syrjäisistäkään paikoista.
Muuten olen sitä mieltä, että jos kaikki rakentaminen hirvittää, maaseutua löytyy kyllä runsaasti myös läheltä Helsinkiä.
Näin voi ollakin, mutta miksi kaikkia saaren käyttäjiä pitäisi rangaista siitä että saaren kiinteistöjen omistajat ovat jotakin mieltä? Jos Suomenlinnan asukkaat vaikka vastustaisi jotakin hanketta siellä, pitäisikö kostoksi Suomenlinnaan kaavoittaa asunnot 7 000 asukkaalle?
Tai sitten kaupungin pitää olla pieni.
Harmi ettei Vartiosaaressa ollut yhtään työväenyhdistyksen huvilaa. Näin saari olisi voinut säästyä valtuustossa rakentamiselta.
Suhde Vartiosaareen on ymmärrettävistä syistä kaikilla kaupunkilaisilla hyvin erilainen. Osa kaupunkilaisista on vasta nyt tullut tietoiseksi saaren olemassaolosta.
Vartiosaaren virkistyskäyttöä puolustavana olen huomannut, että rakentamisen puolella olevilla on hyvin hatarat kokemukset tästä saaresta. Osittain jopa vääristyneet ja virheelliset. Eräs sitkein väärä tieto on, että saari on ollut vain hyvin pienen aktiiviryhmän ”oma yksityinen saari”.
Vartiosaari on vuosikymmenien ajan tarjonnut ympäristön vapaa-ajan viettoon ja virkistykseen tuhansille helsinkiläisille (pääosin, sijaintinsa vuoksi, itä-helsingissä asuville sekä myös kaupungin työntekijöille, monien kansalaisjärjestöjen/yhdistysten jäsenille ja ystäville).
Kaupunki ei ole, huolimatta monista aloitteista, halunnut satsata esimerkiksi säännölliseen lauttayhteyteen (muidenkin luontosaarien kohdalla on käynyt niin). Kaupungin kustantamana saareen on kuitenkin päässyt, eri hallintokuntien järjestämän toiminnan kautta. Muun muassa nuorisoasiainkeskus on tarjonnut useille tuhansille lapsille ja nuorille ohjattua toimintaa saaressa vuosikymmenien aikana.
On ymmärrettävää, että varakkaammaalta kantakaupunkilaiselta väestöltä on mennyt ohi, että lapsille ja nuorille on ollut tarjolla esimerkiksi kesätoimintaa huvilalla, merellisessä luontoympäristössä tai että itä-helsinkiläisten nuorisotalojen retket eivät ole tulleet kaikkien kaupunkilaisten tietoisuuteen. Useita tuhansia kävijöitä kuitenkin. Kaikki nämä entiset lapset ja nuoret, joiden kaikkien perheillä ei ole ollut omaa kesämökkiä tai purjevenettä, mutta Vatsikassa hekin saivat purjehdusopetusta ja saivat viettää kesälomaansa huvilalla.
Tunnen, vanhana roihislaisena ja entisenä kaupungin työntekijänä, Vartiosaaren moninaisuuden ja minua on ottanut päähän tässä kamppailussa vääristynyt informaatio. Vartiosaari on tarjonnut monille kaupunkilaisille virkistys- ja ulkoilu sekä luontoretkeilymahdollisuuden. Joka muuta väittää, ei tiedä ja tunne asiaa riittävästi.
Olisin toivonut, ja monet muutkin ovat, että kulkuyhteyksiä saareen olisi parannettu. Hyvät lauttayhteydet saareen olisivat yhtä hyviä, ja tulisivat edullisemmaksi kuin silta.Kruunuvuoren silta tulee, ja sen myötä siltayhteys ilmeisesti myös Vartiosaareen.
Asuntorakentamiselle saarta ei pidä silti luovuttaa, sen verran ainutkertaisesta paikasta on kyse.
Vähintä mitä voisi vaatia Vartiosaareen, olisi silta molempiin päiin ja kevyenliikenteen väylä läpi.
”Vähintä mitä voisi vaatia Vartiosaareen, olisi silta molempiin päihin ja kevyenliikenteen väylä läpi.”
Paras olisi jättää toinen silta rakentamatta, muuten sielläkin kohta kulkee raitiovaunu.
Ei tässä maailmanperinnöt paljon paina muutenkaan, kun Helsinkiin raideliikenteen verkostokaupunkia rakennetaan. Suomenlinnan merimaisemiinkin piti väkisin saada rakennettua kahden kilometrin mittaiset sillat raitiovaunujen ajeltavaksi.
Kevyen liikenteen silta riittää. Laiva- ja/tai lauttayhteyksiä voisi silti kehittää. Suomenlinnaankin mennään lautalla, ja juuri se tekee retkestä sinne niin kivan.
Valtuustohan hyväksyi Vartiosaaren rakentamisen. Alustavasti saareen suunniteltu 5000-7000 asukkaan kaupunginosaa. Tuo aika matala tavoite. Rakentamalla saaren keskiosan Ullanlinnan ja Punavuoren rakennustiheudellä ja jättämällä rannat virkistykseen alueelle mahtuisi tuplastikin asukkaita.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1477464011065
Uudessa yleiskaavassahan juuri kirjoittajan viihtyisäksi mainitsema puiston osa Töölöntullista pitkälle Ruskeasuolle päin Mannerheimintien talojen takana on merkittty kokonaan rakennusalueeksi.
Näin varmaan tulee käymään myös Hämeenlinnanväylän varren reunakortteleille, jos ne rakennetaan. Keskuspuiston nakertaminen jatkuu seuraavissa kaavoissa kortteli korttelilta niin kauan kuin metsää riittää, ellei puiston nykyisiä rajoja saada turvattua.
Lisäksi uudessa yleiskaavassa on myös esimerkiksi pikaraitiotievaraus, joka kulkisi Töölöntullista Keskuspuiston läpi Länsi-Pasilaan, vaikka jo nyt on olemassa valmis raitiotieyhteys Tukholmankadulta Nordenskiöldinkadulle.
Jopa Esplanadin puisto on merkitty rakennusmaaksi. Yleiskaavaa ei voi lukea noin.
Huvilat siirtyvät helposti vaikka Utsjoelle, jos joku maksaa. Jos ne ovat teille niin tärkeitä, niin miksi ette vaadi niiden siirtämistä johonkin paikkaan, jossa ne voivat olla jatkossakin?
Miksi ylipäätään mm. kaupungeissa ei voida tehdä siten, että suojeltava kohde siirretään johonkin, jossa se voi olla suojeltavana? On absurdia, että kaikki muu joutuu väistämään kaiken maailman Neuvostoliiton aikaisia savupiippuja!
Vartiosaaren kaavan käsittely valtuustossa olisi ansainnut kunnollisen keskustelun ja oman käsittelynsä, kuten ensin oli tarkoituskin. Nyt se oli ujutettu tapahtuvaksi keskellä yötä monituntisen ja uuvuttavan yleiskaavakeskustelun jälkeen.
Vartiosaaren rakentamista ajavat olivat ilmeisesti arvioineet, että näin päätös menisi läpi vähin äänin, ja yleiskaavan käsittely veisi asialta pois turhaa julkista huomiota. Kaikki konstit näyttävät olevan tarpeen kun Helsinkiä kehitetään.
En oikein ymmärrä sitä, mitä tarkoitusta Vartiosaaren ja Ramsinniemen läpi menevä raitiotie palvelee. Kantakaupungista Ramsinniemen koillispuoleisille alueille pääsee nopeammin metrolla ja paikaksi, johon raitiovaunulla pääsee, mutta metrolla ei, jää lähinnä Korkeasaari.
Jos tätä jotenkin pitäisi verrata Seurasaareen, oikea analogia on se että Seurasaaressa on alkuperäinen huvilayhdyskunta (ei siis muutamaa sinne siirrettyä rakennusta), Meilahden metsät on rakennettu ja Seurasaari pitää rakentaa koska raitiovaunulle 4 on vedetty kiskot Meilahteen.
Huoh, onko Vartiosaaren gryndaaminen Rautavalle muodostunut intohimoksi/arvovalta-asiaksi, lehdistö kertoi että hän ärähti välittömästi tyhjää äänestäneelle ja nyt siis rangaistus odottaa. Malmin suhteen ei ole yhtä suurta henkilökohtaista intohimoa, joten sallittiin vapaampi äänestys siinä?
Vartiosaarikysymys on varsin erityinen, ja se saikin aivan oikein osayleiskaavan. Samasta erityisyyssyystä se olisi mielestäni ansainnut, että kaikki puolueet (ml. vihreät) valtuuttavat valtuutettunsa äänestämään asian omatunnonkysymyksenä, mutta ei se arvovalta-asiakseen ottaneelle olisi varmaankaan käynyt, joten ei muuta kuin pelin politiikkaa. Moni valtuutettu äänesti jotain samalla toivoen ja uskoen että vastapuolinen näkemys voittaa, joten itse ei varmaan tarvitse ‘turhaan’ uhrautua. Ja kansa (ja valtuutetut) ihmettelevät kun jää varsin paha maku suuhun. Onko niin, että kokoomuksessa ja demareissa on saaren säilyttämisen kannattajia enemmän kuin vihreissä ja vasemmistossa rakentamisen kannattajia, ja lopputulos olisi omantunnonäänestyksessä kääntynyt toisin päin, vaikka Ode olisikin äänestänyt mitä tahansa, kädet sidottuna ainoana omatunnoton-äänestäjänä, ambivalenttina mutta lupaustenpitäjänä.
Heips kaikki huvilasaarista kiinnostuneet! Vartiosaari on nyt käsitelty, seuraavaksi suosittelen kyllä puolustamaan Villinkiä, jossa on jopa vähän jotain arvoja puolustettavaksi. Vartiosaari on kooltaan kärpäsen kakka sen rinnalla.
Maakuntakaavassa Vartiosaari on merkitty valtakunnallisesti tärkeäksi kulttuuriympäristöksi, joten se jo rajoittaa rakentamista. Suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava kulttuuri – ja maisema-arvojen säilyminen. Ne eivät säily, mikäli saaren keskiosa rakennetaan, koska asuntojen lisäksi on rakennettava väylät yksityisautoilua varten ja ratkaistava myös julkinen liikenne.
On hyvin mahdollista, että Vartiosaaren osayleiskaava joudutaan käsittelemään uudestaan. Toisten harmiksi, mutta toisten iloksi.
Kaupunkisuunnitteluvirasto osaa kyllä mielikuvamarkkinointinsa ja havainnekuvien piirtelyn. Vai mitä mieltä olette kaupunkibulevardeista, tiedelinjoista, baanoista, pyöräilyn laatukäytävistä ja raideliikenteen viherverkostoista.
” Jopa Esplanadin puisto on merkitty rakennusmaaksi. Yleiskaavaa ei voi lukea noin. ”
Hei Osmo, tarkoitatko että Keskuspuistoon ei olekaan tarkoitus rakentaa? Miten yleiskaavaa pitäisi lukea?
Töölössä ei puistot ole uhattuina, eikä kesluspuistossskaan mennä maksomileveydellä.
En yhtään ymmärrä nykyistä suojeluvimmaa. Vartiosaaren tapaisia saaria on koko Suomenlahden rannikko täynnä, niitä on kymmeniä tai satoja. Vartiosaarella ei ole mitenkään erityistä arvoa, juuri muille kuin sen huvila-asukeille, eihän sinne pääsekään oikein millään ja huvila-asukkaat vastustavat siltaakin.
Muutenkin Helsingissä on mihin vaan vastaavankokoiseen kaupunkiin verrattuna moninkertainen määrä viheralueita. Keskuspuisto- Haltialasta ja monista muista viheralueista voidaan hyvin rakentaa 2/3 osaa ja vielä jää puistoja vaikka kuinka paljon. Merenrannat vielä käytännössä lisäävät puistotilaa.
Minusta Vartiosaaren rakentaminen olisi muuten syytä toteuttaa niin, että rannoilla kulkemista vaikeuttavat huvilat pakkolunastetaan tai ainakin niiden rantaan rajoittuvat tonttiosat otetaan virkistyskäyttöön ja saaren keskelle rakennetaan paljon enemmän. Nykyinen huvila-asutus on näet sijoittunut kovin huonosti rantojen virkistyskäytön kannalta.
Luonnonsuojelijat ovat omien havaintojeni pohjalta sitä äärimmäistä nimbysakkia.
Nämä saaret lasketaan tuhansissa, jos otetaan lukuun Saaristomeri.
Suomen toiseksi suurimmassa keskuksessa Tampereella ei voida rakentaa Kauppi-Niihamaan yhtä ainutta rakennusta. Sen sijaan, että rakennettaisiin Teiskontien (vt 12) varrelle, josta olisi noin 10 minuutin matka keskustaan bussilla, rakennetaan Sorilaan ja Ojalaan, joista on ainakin puolen tunnin matka keskustaan.
Kaikesta absurdeinta tässä Tampereen tapauksessa on se, että tuo Kauppi-Niihama rajoittuu Näsijärveen, tarkemmin Aitolahteen, jonka toisella puolen on pelkkää metsää.
Toisin sanoen, mikäli Kauppi-Niihama rakennettaisiin kantakaupungiksi, niin voitaisiin yksinkertaisesti rakentaa pyöräily/kävelysilta tai kaksikin Aitolahden yli Teiskon puolen lähes asumattomiin metsiin.
Kauppi-Niihamaan ehdotettiin rantareitti koiranulkoiluttajille, kävelijöille ja pyöräilijöille. Sen seurauksena Tampereen luonnonsuojelijat jakaantuivat kahtia. Lisäksi seurasi sekavaa huutoa Aamulehden palstoilla.
Kauppi-Niihaman rakentamista vastustetaan kovasti, koska jotkut voivat käydä siellä ulkoiluttamassa koiriaan (lue juoksuttamassa vapaina). Onhan siinä muutama sata metriä rakentamatonta kalliorantaa ja kiva luonnonsuojelualue, jossa monen muotoista metsää.
Mutta tuon pienen rantakaistaleen ja yksityisen luonnonsuojelualueen ulkopuolella ei ole mitään muuta kuin talousmetsää. Rakentaa voitaisiin aivan varmasti 30 000 asukkaalle asuntoja ja säilyttää hiihtolatu Kangasalan suuntaan, mutta myös Kaupin jylhät hiihtomaastot. Myös tämä pieni yksityinen luonnonsuojelualue säästyisi.
Tampereella on aivan samat ongelmat kuin Helsingissä. He joilla on jotain luksusta, eivät sitä halua muille jakaa ja sen vuoksi ei saisi kehittää kaupunkia. Se nyt vaan on väärin.
Jos luontoon pitää päästä, niin oikea tapa on vaatia julkisia liikenneyhteyksiä luontoon, eikä luontoa omalle kotiovelle.
Tai sitten vain ostaa auton, kuten muutkin, jotka harrastavat retkeilyä tai mökkeilyä.
Mistä tietää missä puistot ovat uhattuna, ja missä mennään milläkin leveydellä? Töölöntullissa Keskuspuiston metsään on merkitty iso rakennusalue Mannerheimintien pohjoispuolelle ja grynderit halleineen ja asuntoineen piirittävät myös Eläintarhan urheilupuiston alueita.
Silloin puuttuu täysin historiallinen konteksti. Vartiosaaressa voi nyt käydä kävelyllä paikassa, joka on täysin samanlainen kuin vuonna 1916. Tuo tilanne ei eroaisi mitenkään siitä, että huvilat jätetään nykyisille paikoilleen, sillä niitä ei ainakaan vielä tulla purkamaan, vaan kaikki muu saarella rakennetaan täyteen asuntoja. Tässäkin tilanteessa huvilat on kyllä olemassa, mutta konteksti puuttuu.
Miksi oletat ettei hän siellä käy jo…?
Toisekseen, cityvihreiltä varmaan kesämökki tai kesämökin käyttöoikeus varmaan jo löytyykin.
Se vähän vihreämpi tyyppi tyytynee eloon ilman privaattia kesämöksää… Sinne kun päästäkseen pitäisi usein melkein omistaa se oma pirssi.
Puhumattakaan siitä, että jonkin asian omistaminen jota käyttää hyvänä vuonna kuukauden päivät, on… miten sen nyt sanoisi… vähän urpoa?
Se on tietysti helppo sanoa näin jos ei ole sitä omaa punaista tupaa ja perunamaata jossain Helsingin lukuisista omakotialoasuinalueella.
Jos sukulainen jättäisi diodille perinnöksi moisen, niin mahtaisiko diodi ensi töikseen mennä kirjelmöimään kaupungille, että nyt tämä tontti pitää lanata maan tasalle? 🙂
Saisimme sekä lisää asukkaita että säilöttyä viheralueita jos päättäisimme jatkossa rakentaa vain tornitaloa. Emme rakenna että jotta koska kun mutta vaan siksi siis sillä näet nimittäin.
Ruotsi on myös Suomea enemmän luokkayhteiskunta. Kunshattin kesämöksäilijöillä varmaan kohtuullisen paljon painoarvoa.
Kärsönilta löytyy Brostugan joka on osa Unescon maailmanperintökohdetta yhdessä Drottningsholman kanssa.
Luultavasti äärimmäisen vaikea olisi aloittaa yhtään minkään gryndaaminen kyseiselle saarelle jo pelkästään em. syystä.
Mahdollisesti mainitut saaret ovat yksityisomistuksessa ja/tai kalle kustaan frendeille korvamerkittyjä.
Siitä kyllä samaa mieltä, että arvostuksissa on eroja mitä rakentamiseen tulee Suomessa ja Ruotsissa.
Jotenkinhan Tukholma onnistui piirtämään uudet asunnot 150K tukholmalaiselle viheralueiden pienentyessä vain 0.4%:ia… Ne on ne kylttyyrierot, ma arvaan.
CAT FIGHT!!
Villinkin tulee mulle hakemattakin mieleen ihan ensimmäiseksi.
Ei sitä voi kaavoittaa yhtään koska UNESCO.
Näähh…. Säästetään mielummin Melkki ja tuupataan Villinkiin yksi kapea kevyenliikenteen silta. Sen jälkeen rakennetaan se ”wanhaksi” kaupungiksi kun meiltä sellainen vielä puuttuu.
Cityvihreän® ratkaisu kaikkeen: mää omalla pirssillä.
Wanha = autoton (plus kapeat kujat niin ettei niitä pirssejä voisi tulla ”vahingossakaan”). Talot varustetaan Cirruksesta tutuilla sumusprinklereillä.
Jos vedettäis siltayhteys Salmisaaressa olevan pikkusaaren kautta ei tarvittaisi kuin kaksi 40 metrin pikkusiltaa.
Jollaksen puolelta just tosta Karjalaisten kesäkodin vierestä. Möksän ja tontin vois pakkolunastaakin jos ja kun tulee napinaa. Vois mainiosti jatkaa kahvilatoimintaa kyllä.
Villingin puolella ei pitäisi olla tuolla kohdalla moisia häiriötekijöitä. Tai näin siis ainakin oletan.
Kivikaupungin sijaan voitais vaikka rakentaa puusta ja/tai savesta. Ehkä jotkut hollantilaiset vois tulla näyttään mallia.
Onko vaikkapa metsän omistaminen urpoa, vaikkei siellä kävisi kertaakaan?
Kesämökki on monelle harrastus siinä missä muutkin.
Vartiosaaren läpi kulkee kevyen liikenteen väylä lauttarannasta maatilalle vaikka ei tietenkään ole asfaltoitu mutta hienot opastekyltit Vartiosaaren tyyliin. Mietin, kuinka moni Vartiosaaren äänestyksessä ääntänsä käyttäneistä oli käynyt Vartiosaaressa? Odehan ei käyttänyt ääntä, joten hän saa synninpäästön.
Vartiosaaren luonnosta ei jää mitään jäljelle rakentamisen alkaessa. Perustukset louhitaan 5 metrin syvyyteen. Tiepohjat, kaukolämpöverkko jne hävittävät kaiken luonnon tieltään. Idylli särkyy mutta sillähän ei tietenkään ole mitään taloudellista arvoa.
Oliko Oden tyhjällä äänellä Malmin lentokenttä-äänestyksessä jokin syvällinen merkitys vai kahvillako sitä vain?
Olin yleiskaavakeskustelun alkuvaiheessa 50 metrin päässä tapaamassa Helsingissä käyvää tuttavaani. Olin sopinut, että minut kutsutaan paikalle, jos tulee palautusäänestyksiä, mutta kutsua ei kuulunut. Ehdin kuitenkin useamman kerran vielä äänestämään Malmista.
”Tarvitsemme muutosta kaupunkisuunnittelun toimintatapoihin, normeihin, tavoitteisiin ja siihen, miten kehityskohteita valitaan. Mihin muihin asioihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota?”
Muutosta toimintatapoihin tosiaan tarvitaan. Uuden yleiskaavan käsittely eteni kuin juna yksimielisin päätöksin kaupungin päätöksenteossa siinä muodossa kun kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehet sen ovat alunperin suunnitelleetkin. Asukkaiden ja erilaisten yhteisöjen palautteella tai tehdyillä muistutuksilla ei ollut mitään vaikutusta asiaan.
Kolme suurta puoluetta olivat keskenään sopineet kaavasta ja ties mistä muista asioista jo aikapäiviä sitten. Kaupunkilaisten mielipiteet olisivat vaan turhaan häirinneet tätä liikuttavaa konsensusta. Se selittää myös sen, miksi oli niin kauhea kiire saada kaava hyväksyttyä ennen kevään kunnallisvaaleja.
Aika paljon lautakunnan ne3uvotteluissa poistettiin rakentamista keskuspuistosta.
Bertel Jung ja Eliel Saarinen suunnittelivat yhdessä ja erikseen ensin Keskuspuiston ja heti perään Julius Tallbergin tilaamana urbaanin Pro Helsingfors -suunnitelman, jossa nykyisenlaista Keskuspuistoa ei olisi enää ollut. Siitä lähtien näkemykset ovat jakautuneet, kumpi ratkaisu olisi ollut parempi. Kun maailma ja konteksti muuttuvat, asiaa arvioidaan aina uudelleen…
Maan omistaminen on periaatteessa aina järkevää koska jebus ei tee sitä enää lisää.
Onko se taloudellisesti viisasta riippuu ennen kaikkea siitä mistä ja kuinka paljon maata omistaa.
Jos hankkii edullisimman random hehtaarin keskeltä ei mitään (kuten teki helsingissä tai PK-seudulla asuva hesarin toimittaja aikoinaan ostaessaan pläntin jostain hemmetin Posiosta), ja sitten jonkinlaisen urpon pointin takia ottaa asiakseen vierailla siellä X-kertaa vuodessa yön tai parin yli (ja pakottaa jälkikasvunkin mukaan), niin vihreästä ajattelusta tulkiten
tuollaiseen ei tietenkään pitäisi yhtään ketään kannustaa – päin vastoin, penaltia pitäisi ymmärtää jakaa.
Itse en ole koskaan tuota kesämökkeilyn ”harrastamista” ymmärtänyt.
Jos kesämöksä on niin hyvin varustettu että siellä voisi asua ympäri vuoden, niin miksi v*tussa ei sitten siellä asu? Tai kääntäen: miksi tekee kämpän ympärivuotiseen asumiseen sopivaksi jos ei ole pienintäkään aikomusta siellä koskaan ympärivuotisesti asua.
Ymmärtäisin jos on kaukokaipuu primitiiviseen elämäntapaan, mutta kun ei näyttäisi olevan.
Ihmisillä on monia erittäin urpoja harrastuksia, ja tämä suomalainen kesämöksäily on yksi niistä.
Kesämökin vuokraaminen sen sijaan on ihan ymmärrettävää – jopa suositeltavaa vaihtoehdon ollessa edellä mainittu, koska asunto tykkää että siinä asutaan. Usein lompakkokin.
Jos joitain saaria pitäisi rakentaa, juuri Melkki ja sitten myös Pihlajasaari olisi parhaimmat vaihtoehdot. Niissä on enimmäkseen vain peruskauraa olevaa mäntymetsää, kulttuurihistoriallisesti aika vähän mitään ja ne ovat lähellä keskustaa. Sen tyyppisiä saaria kuin nämä kaksi koko rannikko on täynnä, ja kauempana keskustasta ne voidaan jättää edelleen virkistykseen. Länteen on esimerkiksi Vasikkasaari ja Miessaari ja itään Granö ja Mölandet.
Vuosikymmenien aikana vs. sama joka viikko asutettuna.
Niin ikävää kuin se onkin, ettei Vartiosaaresta tule itäistä Seurasaarta, on pakko todeta, että niitä Vartiosaaressa kävijöitä on todella vähän, sillä sinne on vaikea päästä. Olen asunut Itä-Helsingissä yli 20 vuotta ja siitä huolimatta olen käynyt Vartiosaaressa ehkä kolmesti. Pari kertaa kesäaikaan, kun tuttu on vuokrannut huvilan saaresta illanviettoa varten (luultavasti ammattiyhdistyksensä kautta) ja kerran talvella jäätä myöten geokätköjä etsimässä. Se on hieno saari, mutta eihän sinne pääse mitenkään.
Ilmeisesti Vartiosaareen on päässyt jollain pari kertaa päivässä liikennöivällä vesibussilla kesäisin, mutta sitä ei löydy reittioppaasta tai muusta helposta paikasta. Virkistysaluekäytössä yhteyden olisi pitänyt olla säännöllinen ja riittävän tiheä (kerran tunnissa). Kovin tunnettu tuo vesibussiyhteys ei ole ollut, koska aika moni on valitellut sitä, että Vartiosaareen ei pääse millään, jos ei omista venettä.
Kevyen liikenteen silta olisi ollut virkistyskäytön kannalta paras ratkaisu, mutta minäkin muistan sen herättäneet kiivasta vastustusta nimenomaan vartiosaarelaisissa. Puhuttiin jotain sellaista, että vesitse tulevat ovat siistimpää väkeä kuin silta pitkin tulevat ja että saari ei ole saari, jos sinne on silta.
Tämä on taas niitä tapauksia, joissa änkyrävastustus kaikkia muutoksia kohtaan johtaa huonoimman vaihtoehdon toteutumiseen. Jos ajoissa olisi oltu valmiita kompromisseihin ja jopa itse ehdotettu muutosta, tulos olisi voinut olla toinen. Mieleen tulee heti muutama muukin tapaus, joissa jyrkkä vastustus on johtanut vastustajien kannalta juuri sen kaikkein huonoimman vaihtoehdon toteutumiseen.
”Peruskauraa olevaa mäntymetsää”…
Ei jumalauta. Palmujako niissä pitäisi kasvaa, että suojeluperiaatteet täyttyisivät?
Suomi sijaitsee boreaalisella havumetsävyöhykkeellä. Deal with it.
Lähellä keskustaa? Viimeksi kun Melkin rakentamista on pohdittu sinne liikennöitäisiin lautalla.
Melkistä Laruun pitäisi bygata lähes kilsan pituinen silta. Tai vaihtoehtoisesti lähes kilsan pituinen silta Pihlajasaareen ja Itäisestä Pihlajasaaresta puolen kilsan silta Munkkisaareen.
Vaikuttavat mielestäsi kannattavilta siltahankkeilta saarille mutuiltujen asukasmääriin suhteutettuna?
Huomauttaisin, myös että Melkin ja Pihlajasaaren välinen kilometrin pituinen silta pitäisi rakentaa todella korkeaksi koska välissä kulkee laivaväylä.
Miksi tästä Vartiosaaresta koko ajan voivotellaan, että sinne on ollut hankala päästä. Ilmeisesti rakentajien kannalta oli tarkoituksenmukaista leimata koko saari vain muutaman huvalanomistajan yksityisalueeksi.
Jos Vartiosaari olisi muutettu kaupungin virkistysalueeksi, niin totta kai sinne olisi rakennettu jonkinlainen kevyen liikenteen silta ja täydennetty sitä kesäisin veneliikenneyhteydellä ja muilla palveluilla.
Kun sitä siltaa ei haluttu, vaan sitä vastustettiin.
HS 20.5.1991: ”Saareen pureutuneet taas pelkäävät uudistusten kuluttavan luonnon ja rikkovan toisinaan uneliaaksikin yltävän rauhan. He vastustavat kaupungin uusimpia suunnitelmia. Etenkin silta on ydinkysymys: sitä ei saa rakentaa.”
HS 15.6.2003: ”Yleiskaavaehdotuksessa saareen ehdotetaan siltaa Laajasalosta. Muutamassa muistutuksessa on vastustettu siltayhteyttä, yhdessä kannatettu. Vesibussiyhteys saa siltaa enemmän kannatusta.”
HS 9.10.2011: ”Yhteysalus kulkee kesäisin Hakaniemestä, mutta vuorovälit ovat pitkät.” mutta ”SILTAA vartiosaarelaiset eivät halua. Se muuttaisi asioita liikaa.”
HS 17.8.2013: ”VARTIOSAARI-SEURA on tehnyt oman esityksensä valmisteilla olevasta osayleiskaavasta. Siinä saarta ei yhdistetä sillalla edes Laajasaloon, jonka ranta on Reposalmessa melkein kivenheiton päässä. Perusteluna on, että sillattomana saari säilyy saarena, eikä sinne tarvitse rakentaa teitä.”
Nuo lainaukset Hesarista yli 20 vuoden ajalta kertovat minusta varsin selvästi, että vartiosaarelaiset eivät ole halunneet ihmisten pääsevän saarelleen. Vesibussi olisi kelvannut, koska on varmaan nähty, että se ei olisi taloudellisesti kannattava ilman kaupungin tukea, joten vuoroväli pysyisi harvana ja se riittäisi pitämään muut kuin vakiokävijät poissa. Kaupungin tuesta vesibussille puhuttiin, mutta tuskinpa tuen saamista kovin todennäköisenä on voinut pitää, kun saari on tuetun reittiliikenteen järjestämisen kannalta käytännössä asumaton toisin kuin vaikkapa Suomenlinna, joka on myös merkittävä turistikohde.
Minun tulkintani on, että vartiosaarelaiset eivät halunneet avata saartaan ja pelasivat upporikasta ja rutiköyhää luottamalla siihen, että rakentamiselle ei löydy riittävää kannatusta ja saari saa jäädä ennalleen. Olisiko kannattanut hyväksyä kevyen liikenteen silta ja alkaa kehittää saarta Itä-Helsingin Seurasaarena?
Pointtini oli juuri se, että koska Suomi on boreaalisella havumetsävyöhykkeellä, tuollaisia saaria on varmaan useita tuhansia Suomen rannikolla, eikä pelkkä tavanomainen metsä sellaisenaan ole suojeluperuste.
Melkistä ja Pihlajasaaresta pääsee varmaan laivallakin ihan kohtuullisessa ajassa keskustaan. Melkistäkin näyttäisi olevan 4 km laivalla Ruoholahden metroaseman viereiseen rantaan.
Ei sillä ole mitään merkitystä mikä Vartiosaaren saavutettavuus nyt on.
Ei kenenkään tarvinnut mitään leimata. Se on suljettu paratiisi.
Nice. Karibianmerestä puolestaan löytyy tuhansia valkoisten hiekkarantojen ympäröiviä saaria. Miten niiden olemassaolo hyödyttää helsinkiläistä?
Jos Vartiosaari olisi muutettu kaupungin virkistysalueeksi, niin totta kai sinne olisi rakennettu jonkinlainen kevyen liikenteen silta ja täydennetty sitä kesäisin veneliikenneyhteydellä ja muilla palveluilla.
Too little, too late. Jos tuota oltaisi aidosti toivottu, Vartiosaaren puolustajat ry olisi ajanut moista hanketta jo vuosikymmeniä. Ei ajanut ja legacy on sitten tämä. Kiitokset siitä heille.
Mainitsin aiemmin jo 4 kpl sen tyyppisiä saaria, jotka ovat Espoossa ja Sipoossa.
”New blood joins this earth,
And quickly he’s subdued.
Through constant pained disgrace
The young boy learns their rules.
With time the child draws in.
This whipping boy done wrong.
Deprived of all his thoughts
The young man struggles on and on he’s known
A vow unto his own,
That never from this day
His will they’ll take away.”
Uusi lapsi syntyy maailmaan. Siltä viedään oma tahto ja ajatukset.
Soikku on kuohittu.
Menepä muualla spämmäämään.
Toistan: eivät hyödytä helsinkiläisiä ollenkaan samassa mielessä kuin jos se saari löytyisi kotinurkilta.
Melkki on Helsingin – mutta myös Espoon – kokoluokassaan ainoa ”koskematon” aito ulkosaari (= avautuu enemmän tai vähemmän esteetön maisema avomerelle eikä vain sisäsaaristoon) joka olisi mahdollista muuttaa kaikille avoimeksi virkistyssaareksi.
Espoon vastaavan kokoluokan saaret ovat Miessaari ja Lehtisaaret joista jälkimmäinen on kesämöksäsaari, ja ensin mainittu linnoitettu saari.
Molemmat Vasikkasaaret ovat MYÖS kesämöksäkäytössä.
Miessaaren viereinen mutta huomattavasti pienempi Stora Ådholmen on sekin kesämöksäkäytössä.
Sipoon Mölandet ja viereinen Granö ovat kesämöksäsaaria (jälkimmäinen vain pienemmässä mittakaavassa).
Niiden vierestä löytyy sellainen ehanuus kuin Vuosaaren satama.
Eli kaupanpäällisinä saa äänimaiseman ja korttelirallin joka tuskin vastaan useimpien käsitystä saarielämän rauhasta ja privacysta…
Kaunissaaren lauttamatkan pituudesta (1h Vuosaaresta) voimme päätellä, että mitä kauempana saari sijaitsee (eli mitä hankalampi sinne on päästä), sitä harvempi siellä myöskin vierailee. Not a good investment.
Helsingin Isosaari puolestaan on linnoitettu saari ampumaratoineen, 9 reikäisine golfkenttineen, rannikkotykkipatterineen, merivalvonta-asemineen ja Aalto-yliopiston korroosiolaboratorioineen…
Isosaareen olisi myös huomattavan pitkä lauttamatka kun taas Melkki olisi helppo ottaa osaksi Pihlajasaareen liikennöintiä.
Jatkan aiheesta mielelläni.
Kirjoittajat näyttävät kiistelevän, missä järjestyksessä Helsingin edustan loputkin saaret pitäisi rakentaa. En tiedä ovatko tosissaan, mutta rakennettavaa riittää kyllä mantereen puolellakin.
Siis ilman muuta Santahamina pitää rakentaa, ja varmasti aikanaan tullaankin rakentamaan.
Itse näkisin mielummin Villinkiin rakentuvan autottoman tiiviin vanhan puukaupungin ja jättäisin Melkin virkistyskäyttöön.
Kerro nyt ihmeessä mihin itse suunnittelisit Helsinkiin lisärakentamista joihin yleiskaavoissa ei olla vielä varauduttu?