Minä ja Vartiosaari

Lehdis­sä on tänään uuti­soitu edes­ot­ta­muk­sis­tani eilisessä kaupung­in­val­tu­us­ton yleiskaavakäsit­te­lyis­sä. On sik­si hyvä, että ker­ron avoimesti, mitä tapah­tui. Olin mukana yleiskaavaa käsiteltäessä, mut­ta tilal­lani oli vara­jäsen käsiteltäessä Var­tiosaaren osayleiskaavaa. Peruste­lut tähän löy­tyvät alla olev­as­ta puheen­vuoros­ta, jota en siis koskaan pitänyt.

Ilmoituk­seni äänestää Var­tiosaaren puoles­ta herät­ti suur­ta murhet­ta vihreässä ryh­mässä, mut­ta ilmoitin pitäväni pääni. Lop­ul­ta tilanne kuitenkin eskaloi­tui vaar­al­lisek­si yleiskaa­van kannal­ta. Muu­ta­ma, aivan liian moni, vihreä val­tu­utet­tu ilmoit­ti,  että jos minä en nou­da­ta ryh­män enem­mistön kan­taa Var­tiosaaren kohdal­la, he eivät nou­da­ta sitä yleiskaa­van kohdal­la. Tämä olisi voin­ut vaaran­taa koko yleiskaa­van. Kat­soin viisaam­mak­si ilmoit­taa, että nou­datan ryh­män tah­toa ja jään pois Var­tiosaaren käsit­telystä. Tämä perus­tui omaan hark­in­taani. Min­ua ei tähän pakotet­tu, sil­lä ei mitään keino­ja pakot­taa min­ua ei olisi ollut.  Nou­datin arvios­sani pien­im­män pahan peri­aatet­ta. Yleiskaa­va oli mon­ta ker­taa tärkeämpi kuin Vartiosaari.

Peruste­lut löy­tyvät tästä pitämät­tä jääneestä puheenvuorosta:

Tulen äänestämään tämän osayleiskaa­van puoles­ta ilmeis­es­ti ain­oana vihreänä val­tu­utet­tuna. Kos­ka ryh­mäni on vedonnut min­u­un tässä asi­as­sa voimakkaasti, on ehkä syytä perustel­la, mik­si näin menet­te­len. Olen myös syvästi tietoinen, että osa äänestäjistäni on ratkaisu­u­ni hyvin pet­tynyt. On äänestäjis­säni tosin niitäkin, jot­ka pet­ty­i­sivät, jos tek­isin toisin. 

 Olen ollut neu­vot­tele­mas­sa aikanaan Var­tiosaa­reen ratikkay­htey­den ja pan­nut sen aikanaan kan­natuk­seni ehdok­si lau­takun­nas­sa. Olen myös ollut aja­mas­sa Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkasil­taa, jon­ka kan­nat­tavu­u­teen Var­tiosaaren 7000 vaikut­ta­vat merkittävästi. 

 Kun onnis­tu­in saa­maan Var­tiosaaren rak­en­tamisen ehdok­si ratikkay­htey­den, tulin samal­la saa­maan aikaan sen, että kokoomuk­sen oli pakko kan­nat­taa Kru­unusil­to­ja, kos­ka muuten ei Var­tiosaar­ta voisi rakentaa.

 Jos nyt, kun Kru­unusil­to­jen han­ke­su­un­nitel­ma on val­tu­us­tossa hyväksyt­ty ja ratikkay­hteys on merkit­ty osayleiskaavas­sa rak­en­tamisen ehdok­si, olisi min­ul­ta aika lui­hu temp­pu muut­taa omaa kan­taani nyt val­tu­us­tossa. Sel­l­ainen ei kuu­lu tapoihini.

 Olin alun perin sil­lä kan­nal­la, että var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto asun­torak­en­tamiselle Var­tiosaa­res­sa olisi tehdä siitä Itä-Helsin­gin Seurasaari, mikä edel­lyt­täisi sil­tay­hteyt­tä sekä Vuosaares­ta että Laa­jasa­losta. Tältä ajatuk­selta meni poh­ja pois, kuin Var­tiosaari-liike ilmoit­ti, ettei se hyväksy sil­tay­hteyt­tä, kos­ka saaren avaami­nen suurelle yleisölle muut­taisi sen luon­net­ta.  ”Jos sil­ta tulee, koh­ta on kallioi­hin maalat­tu graf­fite­ja.” Oli aika vaikea puo­lus­taa Var­tiosaaren varaamista pienen rajatun piirin revi­irik­si. Var­tiosaari-liike on sen jäl­keen ymmärtänyt muut­taa kan­taansa, mut­ta tämä tapah­tui liian myöhään. Asi­at oli­vat jo läht­e­neet kehit­tymään toiseen suun­taan. Kivi­nok­ka päätet­tin sääastää ja ryhdyt­ti­in kaavoit­ta­maan Var­tiosaar­ta asuinkäyttöön.

 Ymmär­rän hyvin niitä, joiden mielestä Var­tiosaaren paras­ta käyt­töä olisi ava­ta se suurelle yleisölle virk­istys­saarek­si. Niin kuin Var­tio-saari liike aikanaan sanoi, sel­l­ainen tietysti muut­taisi saaren luon­net­ta, kun kävi­jöi­den­määrä vähin­tään satakertaistuisi. 

 Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen merel­lisek­si asuinalueek­si on myös hyvä vai­h­toe­hto. Saaren hieno meren­puoleinen kallio säi­lyy, kau­ni­ista maise­mas­ta naut­tii sato­ja ker­to­ja use­ampi silmä­pari kuin nyt. Aivan var­masti saaren jäl­jelle jäävistä virk­istysalueista tulee naut­ti­maan use­ampi muual­la asu­va kuin nyt, kun paikalle pääsem­i­nen helpottuu. 

 Helsin­ki on oudol­la taval­la kään­tänyt selkän­sä saaris­tolle toisin kuin Tukhol­ma ja Göte­borg, jois­sa asu­tus on levin­nyt saari­in. Var­tiosaaren asunalue ja tule­va saaris­toratik­ka tule­vat tekemään Helsingistä  olen­nais­es­ti merel­lisem­män kaupun­gin. Var­tiosaares­ta tulee todel­la hieno asuinalue. Täl­lä on siis paljon hyviä puo­lia, vaik­ka niin olisi sil­lä Itä-Helsin­gin Seurasaarellakin.

 Saaria sinän­sä pitäisi saa­da selvästi enem­män kaikkien helsinkiläis­ten virk­istysalueik­si. On hienoa, että Val­lisaari on saatu armei­jal­ta helsinkiläis­ten käyt­töön. Pitäisi saa­da nyt kesämökkikäyt­töön pri­vati­soitu­ja saari­akin Itä-Helsin­gin edustalla.

= = =

Helsin­gin Sanomien uuti­soin­nin mukaan olen aika kan­nat­tanut saaren rak­en­tamista. Itse asi­as­sa olen ollut hyvin ambiva­lent­ti suurelle yleisölle avatun virk­istysalueen ja asuinalueen välil­lä. Suurelta yleisöltä sul­jet­tua saar­ta en sen sijaan ole koskaan näh­nyt oikeutettuna.

 

97 vastausta artikkeliin “Minä ja Vartiosaari”

  1. Jos ei näe luon­nol­la mitään arvoa, eikä sen säi­lyt­tämistä luon­non itsen­sä vuok­si oikeutet­tuna, on minus­ta vihrei­den jäse­nenä väärässä puolueessa.

  2. “Kat­soin viisaam­mak­si ilmoit­taa, että nou­datan ryh­män tah­toa ja jään pois Var­tiosaaren käsit­telystä. Tämä perus­tui omaan hark­in­taani. Min­ua ei tähän pakotet­tu, sil­lä ei mitään keino­ja pakot­taa min­ua ei olisi ollut.”

    Eikö sin­ut nimeno­maan tähän pakotet­tu, kun puolue­toverisi ver­tausku­val­lis­es­ti lait­toi­vat aseen yleiskaa­van ohimolle?

  3. Har­mi. Olisi ollut hyvä jos yleiskaa­va olisi palautet­tu. Sinän­sä kuu­lostaa hyvältä, että Helsin­gin Vihrei­den ryh­mässä oli enem­mänkin kan­na­tus­ta lait­taa tuo gryn­deriv­ihrei­den hul­lu­tus uudelleen miet­intään. Sääli vain, ettei heil­lä selkäran­ka riit­tänyt äänestää arvo­jen­sa mukaisesti.

  4. Puoluekuri. Mon­en pahan alku ja juuri.

    Tosin pahin­ta on se, että se rajoit­taa Suomes­sa mielip­itei­den kir­jon kahdek­sak­si (+eduskun­nan ulkop­uolisik­si puolueiksi).

  5. “Ilmoituk­seni äänestää Var­tiosaaren puolesta—”

    Käsit­tääk­seni et ollut aikeis­sa äänest­tää Var­tiosaaren puoles­ta, vaan sitä vastaan.

    Kiin­nos­tavaa tässä kir­joituk­ses­sa on joka tapauk­ses­sa pal­jas­tus, että vihrei­den ryh­mästä olisi löy­tynyt monia, jot­ka oli­si­vat halun­neet äänestää yleiskaavaa vastaan.

    Mik­si he ovat olleet hiljaa?

  6. Tämä on hyvä muis­tu­tus — ja ehkä silmien avauskin — mon­elle mil­laista demokra­tia usein/yleensä/aina on: kiristämisen seu­rauk­se­na tehtyjä lehmänkaup­po­ja joiden tulok­se­na esim. tässä keis­sis­sä saadaan raken­netuk­si kaupunkia jota on melkein­pä mah­do­ton­ta kehit­tää enem­mistön vision mukaiseen suuntaan.

    Osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na syn­tyy lop­putu­losta johon oikeas­t­aan kukaan ei ole tyytyväinen.

    Jotenkin alkaa tun­tua, että ehkä se kaupunki­laisen ajoko­rtin suorit­ta­mi­nen ja sen mah­dol­lis­ta­ma kehi­tys tuot­taisi ajan oloon ehkä paljonkin parem­paa kaupunkia.

  7. Hyvin perustel­tu. Mitä täl­lainen mulle-sulle ‑meinin­ki jo yhden ryh­män sisäl­lä ker­too päätösen­tekokoneis­tomme kyvys­tä kokon­aisuuk­sien hallintaan ja pitkäjän­teiseen yhteiskun­nan kehit­tämiseen, on sit­ten toinen jut­tu. Ensi yönä näen taas unta maail­mas­ta, jos­sa AI kop­sut­taa ratio­naalis­es­ti ja loogisin perustein puheen­jo­hta­jan nuijaa.

  8. Jos asu­isin Helsingis­sä ja jos Osmo ei olisi Vihrei­den lis­toil­la, saisi hän ääneni seu­raavis­sa vaaleis­sa. Ei yksin tämän asian vaan yleisen loogisu­u­den takia, johon on help­po useim­miten yhtyä.

  9. Mitä itse Var­tiosaaren rak­en­tamiseen tulee, niin en jak­sa uskoa, että sinne saataisi­in tuo­ta 7000 asukas­ta. Hyvä jos 5000…

    Jos ja kun se raken­netaan pitäisi löy­tyä kun­ni­an­hi­moa raken­nut­taa sen ver­ran tiivi­im­min ja/tai korkeam­min, että paukkuisi edes tuo 10K asukkaan raja rikki.

    Tärkein­tä on, että jätetään tuo kaakkoinen kallioalue rauhaan. Sieltä avau­tuu yksi Helsin­gin kauneim­mista näkymistä.

    Täältä tähän. Hyvät viikon­lop­ut jen­jille. Paljon kaiken­laista sulateltavaa not­ta muis­takaa­pa märe­htiä hyvin ettei mene väärään kurkkuun.

  10. Osmo Soin­in­vaaran blo­gia seu­ran­neena ymmär­rän hyvin mikä hänen ase­mansa tässä tilanteessa oli. Hänen äänestäjänään annan hänelle asi­as­sa myös täy­den tukeni.

    On kovin epä-älyl­listä kuvitel­la, että poli­ti­ikas­sa voitaisi­in tehdä vain hyviä, kaikkien mieleen ole­via ja kaikkia hyviä asioi­ta edis­täviä päätök­siä. Soin­in­vaara on tätä prob­lemati­ikkaa blo­gis­saan mon­esti avan­nut, mut­ta kovin mon­et eivät halua kuun­nel­la ja nähdä tätä puolta. 

    Keskustelu­pal­stoil­la toitote­taan hyväste­jä demokra­tialle, kun yleiskaavas­ta päätet­ti­in vaik­ka aiheesta oli syn­tynyt kovaa puli­naa. Miten niin — kyl­lä tämä meni demokra­t­ian pelisään­tö­jen mukaises­ti muuten pait­si että monil­la poli­itikoil­lakin meinasi vähän kant­ti pettää.

    Miten ihmeessä Suomes­sakin lisään­tyy trumpi­lainen demokra­ti­akäsi­tys, jon­ka mukaan demokra­tia toimii vain sil­loin kun MINUN mielip­i­teeni voittaa?

  11. Osmo — mikä ihmeen Var­tiosaari-liike. Ei sel­l­aista ole ole­mas­sakaan. Jos tarkoitit Save Var­tiosaari ryh­mää niin olemme jatku­vasti tuoneet esille että saaren saavutet­tavu­ut­ta on kehitet­tävä ja sil­ta vai­h­toe­hto on tutkit­ta­va ja tarvit­taes­sa toteutet­ta­va. On myös melko ontu­va väite että yksi liike — ole­tan että tarkoi­tat tässä Var­tiosaari-seu­raa voisi olla avainase­mas­sa kun puhutaan Helsin­gin omis­ta­man saaren käytön kehit­tämis­es­tä kaikkien Helsinkiläis­ten virk­istyskäyt­töön. Jos asi­at oli­si­vat kuten kuvailit sehän tarkoit­taisi että Kulosaaren asukasy­hdis­tys joka vas­tus­taa kru­unuvuoren sil­to­ja kaataisi sen hankkeen.

    1. Tuo­hon aikaan sähkö­posti­in tule­vat viestit ker­toi­vat lähin­nä, että sil­taa ei halu­ta mis­sään tapauk­ses­sa. Min­ut haukut­ti­in alimpaan hel­vetti­in, kun esitin saarten avaamista suurelle yleisölle.

  12. Kiristämiseen ja yleiskaa­van vaaran­tamiseen valmi­iden vihrei­den nimet olisi syytä saa­da jul­ki, ettei vahin­gos­sakaan tule seu­raavis­sa vaaleis­sa äänestet­tyä sel­l­aista henkilöä.

  13. Pekka Raukko:
    Jos ei näe luon­nol­la mitään arvoa, eikä sen säi­lyt­tämistä luon­non itsen­sä vuok­si oikeutet­tuna, on minus­ta vihrei­den jäse­nenä väärässä puolueessa. 

    Itse kyl­lä mietin vakavasti vihrei­den äänestämisen lopet­tamista, jos puolueessa ei ole enää tilaa ana­lyyt­tisille ja prag­maat­tisille ajat­telijoille, tai ylipään­sä eri­laisille näke­myk­sille. En lisäk­si voi ymmärtää aja­tus­ta, että vihrei­den pitäisi nos­taa luon­to arvona esimerkik­si ihmis­ten onnel­lisu­u­den tai hyvän elämän edelle.

    Eihän tuo Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen vihrei­den visioi­hin kuu­lunut, mut­ta ymmär­rän sen, että kun­nal­lispoli­ti­ik­ka on yhteistyötä, jos­sa omien tavoit­tei­den saavut­ta­mi­nen vaatii kom­pro­mis­se­ja muiden puoluei­den tavoit­tei­den kanssa. Vihreät ovat joutuneet myön­tymään viime aikoina poikkeuk­sel­lisen mon­es­sa asi­as­sa, mut­ta ovat mielestäni kuitenkin saa­neet omia tavoit­teitaan läpi aivan huikean paljon.

  14. Hyvä että toim­it niinkuin toim­it, ja hyvä että yleiskaa­va saati­in sata­maan — alkoi men­nä jo hys­ter­ian puolelle koko touhu

  15. Jos koskaan olet käynyt esim. Göte­bor­gin saaris­tossa, tiedät, että sitä ei ole raken­net­tu ker­rostalolähiök­si. Saaret ovat kylämäisiä van­ho­ja puu­talomiljöitä. Itse asi­as­sa Var­tiosaa­res­sa on jotain samaa kuin näis­sä saaris­sa, ainakin vielä. Mut­ta sin­un rak­en­tamis­hankkeesi jäl­keen se on menetetty.

  16. Espoolaise­na onnit­te­len että Helsin­ki sai yleiskaa­vansa hyväksyt­tyä. Kyl­lä vihrei­den (eli toisek­si suu­ri­man) val­tu­us­to­ryh­män on kestet­tävä pieniä erim­ielisyyk­siä. Tsemp­piä vaan!

  17. Hienoa, että uusi yleiskaa­va saati­in läpi. Toiv­ot­tavasti myös Hämeen­lin­nan­väylä saadaan raken­net­tua kun­nol­lisek­si kaupunkibule­vardik­si. Helsin­gin län­ti­sis­sä esikaupungeis­sa pitkään asuneena tiedän, että ne kaupungi­nosat todel­la kaipaa­vat kiinteyt­tämistä. Kiitos Osmo määräti­etois­es­ta toimin­nas­tasi yleiskaa­va-asi­as­sa ja tsemp­piä jatkoon.

  18. Laa­jasa­lo­laisen näkökul­mas­ta Var­tiosaaren ase­maa voisi kuva­ta sana­paril­la ‘paikalli­nen Ahve­nan­maa’. Kau­nis, ihana paik­ka retkeil­lä, mut­ta pääsy tehty todel­la han­kalak­si. Jos itse omis­taisin kaistaleen Var­tiosaaren idyl­liä, olisin ilman muu­ta kaikkea sil­loit­tamista ja rak­en­tamista vas­taan. Lie­nee inhimil­lisyytemme ikäviä puolia.

    On loogista, että kun Kru­unusil­lat vede­tään Laa­jasa­loon, tehdään yhteys myös vähemän vaival­lois­t­en reit­tien suun­taan eli Var­tiosaa­reen ja Vuosaa­reen. Lisää kaupunkia kaupunki­in on luon­te­va aja­tus. Jos koske­ma­ton­ta puu­taloidyl­liä halu­aa vaalia, sitä Suomes­ta löy­tyy vaik­ka mil­lä mital­la. Var­tiosaari on ihana paik­ka, mut­ta ei sel­l­aista Unescon maailmaper­in­töko­hdelu­okkaa, että se olisi säi­lytet­tävä noin 10 hen­gen omana saarena.

  19. Tuo­mas L.: Vihreät ovat joutuneet myön­tymään viime aikoina poikkeuk­sel­lisen mon­es­sa asi­as­sa, mut­ta ovat mielestäni kuitenkin saa­neet omia tavoit­teitaan läpi aivan huikean paljon.

    Kyl­lä myön­tymään ja nöyr­tymään on joutunut autop­uolue Kokoomus. Taita­vat taju­ta, että vai­h­toe­htona on vajoami­nen Perus­suo­ma­lais­ten rin­nalle pikkupuolueeksi.

    Yleiskaa­va on usko­ma­ton tiivi­in ja autoilun kahleesta vapaan kaupunki­a­sumisen voit­to. Se ei olisi ollut mah­dol­lista ilman Vihre­itä. Pari kort­telia keskus­puis­ton reunan melu­muu­ri­na tekee siitäkin puis­ton osas­ta yhtä viihty­isän kuin puis­to on nyt Töölön tullin jäl­keen tai Ruskea­suon ja Län­si-Pasi­lan välis­sä. Var­ti­saaren suun­nitel­ma lupaa paljon: saaren keskel­lä tehokas­ta rak­en­tamista, jon­ka läpi kul­kee raiti­olin­ja samal­la kun autot jätetään sil­lan viereen raken­net­tavi­in parkkitaloihin.

    Kiitos Helsin­gin Vihreät. Kiitos Osmo Soininvaara.

  20. Kiitos, äänestyk­sis­sä toim­it ain­oana vihreänä johdon­mukaises­ti asun­torak­en­tamisen puolesta.

    Pidin muil­ta vihreiltä ikävän pop­ulis­tise­na liik­keenä ruve­ta heti yleiskaavapäätök­sen jäl­keen kaata­maan osakaavaa.

    Lisäk­si Var­tiosaar­ta on vaikea nähdä Idän Seurasaare­na, kos­ka se sijait­see Tam­misa­lon ja Yliskylän takana ja on sen vuok­si paljon heikom­min saavutet­tavis­sa kuin Seurasaari. Ja mui­ta poten­ti­aal­isia ulkoilusaaria/alueita on alueel­la useita.

  21. Kun tii­ivi­iseen kaupunki­in halu­a­vat saa­vat sel­l­aista, muual­ta säästyy paljon enem­män luon­toa. Minäkin halu­aisin lis­tat siitä, ketkä oli­si­vat halun­neet tiivi­im­pää kaupunkia, ketkä nyt hyväksy­tyn kaa­van ver­ran ja ketkä oli­si­vat vähen­täneet siitäkin, niin että vuokrat nousi­si­vat pilviin.

  22. Met­sää ja luon­toa Suomes­sa riittää.

    Aivan usko­mat­toman nau­ret­tavaa val­i­tus­ta pienistä risupahasista!

    Eikö cityvihreä voi lähteä vaik­ka edes Hämeen met­si­in retkeilemään? Tai ostaa kesämökkiä, kuten muut tekevät?

  23. Tässä nähdään taas, että pienistä asioista tulee mehe­vim­mät riidat. Tehdään mas­si­ivista talous- ja kaupunkipoli­it­tista päätöstä, ja läh­es kom­pas­tu­taan yksi­tyisko­htaan. Vähän sama kuin hyvät kau­pat jää joskus toteu­tu­mat­ta, kun lop­pume­treil­lä pitää neu­vot­telus­sa vielä saa­da hin­nas­sa pis­teet himaan. 

    Jos tämän luonto­fun­da­men­tal­is­min veisi pitem­mälle niin kaupun­gin tiivistämisen ja lisärak­en­tamisen voisi tor­pa­ta kokon­aan. Älkää siis vihreät (muut kuin Soin­in­vaara) antako enem­pää aihet­ta epäil­lä tei­dän suhteellisuudentajuanne.

    Toki ymmär­rän ris­ti­paineen, kun vasem­mis­toli­it­to menee jatku­vasti pop­ulis­mil­laan vasem­mal­ta ja alta ohi.

  24. Pekka Raukko:
    Jos ei näe luon­nol­la mitään arvoa, eikä sen säi­lyt­tämistä luon­non itsen­sä vuok­si oikeutet­tuna, on minus­ta vihrei­den jäse­nenä väärässä puolueessa. 

    Luon­non itseis­ar­voa arvosta­vat kan­nat­ta­vat Soin­in­vaaraa. Raken­netaan kaupun­ki tiivisti ja tehdään viher­alueista sel­l­aisia, että ne kestävät suurem­man väk­ilu­vun aiheut­ta­maa kulu­tus­ta virkistysalueina. 

    Jos halu­aa, että Suomen 10 km. etäisyy­del­lä Suomen suurim­man kaupun­gin keskus­tas­ta on luon­toa vajaakäytössä, kyse ei ole luon­non itseis­ar­vos­ta, vaan kaupunki­lais­ten itsekkyy­destä. Oma asun­to, keskel­lä kaupunkia, villin luon­non ja meren ran­nas­sa ei ole vihreää ajattelua. 

    Ekol­o­gisu­us merk­it­see tiivistä kaupunkia ja oman itsekkään luon­nonkaipu­un tyre­hdyt­tämistä jos kaupungis­sa asuu.

  25. Han­na-Leena Yli­nen: Käsit­tääk­seni et ollut aikeis­sa äänest­tää Var­tiosaaren puoles­ta, vaan sitä vastaan.

    Pikku­seik­ka, mut­ta Soin­in­vaaran puheen­vuoro oli tarkoitet­tu val­tu­us­tolle, jol­loin puolesta/vastaan kos­ki tietysti äänestet­tävää ehdo­tus­ta, ei absolu­ut­tista hyvää jon­ka joku inter­netis­sä tietää.

  26. Saaris­toratik­ka on muuten lois­ta­va markki­noin­tin­i­mi käytettäväksi.

  27. Maria L: Jos koskaan olet käynyt esim. Göte­bor­gin saaris­tossa, tiedät, että sitä ei ole raken­net­tu kerrostalolähiöksi.

    Fair point.

    Maria L: Var­tiosaa­res­sa on jotain samaa kuin näis­sä saaris­sa, ainakin vielä.

    Ei ole. Siel­lä kun ei asu kuin käsit­tääk­seni yksi naisih­mi­nen ympärivuo­tis­es­ti. Ja ikää on sen ver­ran ettei var­masti enää pitkään hänkään.

    Göte­bor­gin saari­in liiken­nöi sään­nölli­nen (tiheä ja nopea) laut­tali­ikenne ja sata­maankin pääsee vai­h­dot­toma­l­la spo­ral­la — ja nopeasti pääseekin (siis toisin kuin tule­vaan Var­tiosaaren lähiöön)!

    Saaret sijait­se­vat siis ulkomerel­lä. Var­tiosaa­reen voi kir­jaimel­lis­es­ti viskoa kiv­en pikkulapsikin…

    Göte­borg on hieno mes­ta ja erit­täin magee mah­dol­lisu­us joil­lakin har­voil­la asua sen upeil­la saar­il­la (en osaa sanoa minkälaista man­naa em. julk­isten yhteyk­sien tukem­i­nen kan­takaupungis­sa asuville on, mut­ta ruot­salaiset tup­paa­vat ole­maan sen ver­ran live and let live immeisiä, että tuskin aiheesta ainakaan joka vuosi tarvit­see kät­tä vääntää).

    Mut­ta rehellisyy­den nimis­sä esit­tämääsi rin­nas­tus­ta ei tule — eikä edes voi — tehdä.

    Itse­hän olisin pakot­tanut saaren autot­tomak­si, mut­ta näi­den mei­dän henkisten lan­de­paukku­jen aiv­ot eivät sel­l­aiseen asen­toon osaa naksah­taa edes vahingossa. 

    Tässä vai­heessa näenkin, ettei saari tar­joa kaltaisil­leni oikeas­t­aan mitään lisäar­voa (ei sil­lä, että olisi varaa var­maan muut­taakaan) koska­pa samat hai­tat kuin muual­lakin eli autot ja niitä aja­vat elämän penseyttäjät…

    Ei tule tuol­la saarel­la mai­hin astues­sa ensim­mäisenä kissat ter­ve­htimään tulijaa. 🙁

    Nimit­täin sel­l­aisia kyläluu­tia löy­tyy göte­borgi­lai­sista saarista. 🙂

    Hesyn yksi perustelu Var­tiosaaren rak­en­ta­mat­ta jät­tämiselle oli muuten, että saari on jätet­ty rakentamatta…

    On has­sua miten itsekin aina tup­paan tämän asian uno­hta­maan kun olen saarel­la vierail­lut — meloen kun ei sinne oikein muuten edes tah­do päästä. 

    On häm­men­tävää havai­ta, että on ole­mas­sa ihmis­ryh­mä jon­ka mielestä puu­talot eivät itse asi­as­sa edes ole raken­nuk­sia ensinkään.

    Var­tiosaaren lop­u­ton säilömi­nen muu­ta­man suvun ja lukuis­ten säätiöi­den pri­vaat­ti­parati­isik­si muut­tui jär­jet­tömäk­si sil­lä sekun­nil­la kun päätet­ti­in Kru­unuvuoren sil­lat rakentaa.

    Jos olisim­mekin tai­ta­neet opet­taa insinöörille taidon rak­en­taa metro ruh­jeesta huoli­mat­ta ja sit­ten haaroitet­tu se sekä Yliskylään että San­ta­ham­i­naan, niin tilanne voisi olla toinen.

    Mut­ta emme osaa. Emmekä varsinkaan halua. 

    Kru­unuvuoren sil­to­jen myötä kahdel­la sil­tay­htey­del­lä varustet­tu Var­tiosaari tar­joaa luon­te­van linkin idästä aina keskus­taan asti.

    Vas­taavasti Seurasaaren rak­en­t­a­mi­nen muut­tuisi luon­te­vak­si heti kun päätet­täisi­in pan­na Hietaniemen hau­taus­maan hau­takivet nurin ja sil­ta Seurasaares­ta Hietsuun.

    Kun jumalat­to­muus — kir­jaimel­lis­es­ti — alkaa hel­lit­tää, tämäkin muut­tuu aikalail­la no-braineriksi.

    Meistä kukaan ei sitä kyl­läkään ole enää todistamassa.

    Var­tiosaaren rak­en­tamis­es­ta puolestaan seu­raa automaagis­es­ti Ram­sin­niemen rakentaminen. 

    Onnek­si ehdin tänä syksynä kiertää ne Ram­sin­niemen ran­nat jot­ka vielä ovat “kehit­tämät­tä”.

    Mun ratikkani opet­telisi aja­maan pitkälti nyky­istä tietä pitkin, mut­ta Sys­teemin ratik­ka ei tietenkään taivu liikku­maan ilman mas­si­ivista dynami­itin käyt­töä mikä puolestaan sinetöi koko saaren kes­ki-osien rak­en­tamisen. Luul­tavasti joidenkin rantojenkin.

    Tämä siis kaikille tiedok­si mikäli ihme­tyt­tänyt mitä seu­raavak­si noil­la nurkin tulee tapahtumaan.

    Over and out.

  28. Vihrei­den ryhmälle:
    Ennen teil­lä oli kat­to korkeal­la ja seinät lev­eäl­lä. Ei näköjään enää. Toim­intanne joh­dos­ta menetätte yhden Osmon saa­man äänen kevään vaaleis­sa. Onko gallupit nousseet huppuun?

    En siis äänestä enää edes Osmoa, mikäli on ehdokkaana, sil­lä ääni menee samal­la Vihrei­den ryh­mälle. Ellei Osmo tee var­ti­aisia? Kokoomuk­ses­sa sen­tään sai äänestää tyhjää.

  29. On pakko lisätä tähän, että esimerkik­si koko Kain­u­un väestö ~76 000 ihmistä voitaisi­in asut­taa keskuspuistoon.

    Keskus­puis­to jyrät­täisi­in, mut­ta vas­taavasti vil­li luon­to saisi läh­es 22 000 neliök­ilo­metriä erämaata. 

    Se on muuten 10 ker­taa UKK kansal­lispuis­ton verran.

    On muuten kalli­ita tukieu­ro­ja ne Tal­vi­vaaran tukieu­rot, kun suh­teutetaan ne Kain­u­un väkilukuun…

  30. Ver­tauk­set Tukhol­maan ja Göte­borgi­in ovat vähän ontu­via, sil­lä kysei­sis­sä kaupungeis­sa ei tulisi nykypäivänä kuu­loonkaan, että Var­tiosaaren kaltaista luon­toko­hdet­ta gryn­dat­taisi­in asun­noik­si. Fågelön, Kung­shatt ja Kärsön ovat Var­tiosaa­reen ver­rat­tavia viher­aartei­ta alle 10km etäisyy­del­lä Gam­la Stanista, mut­ta ei niitä tul­laan rak­en­ta­maan, vaik­ka Tukhol­mas­sa on Helsinkiäkin kovem­pi pula asunnoista.

    Ehkä nämä ovat niitä kult­tuuriero­ja “idän ja län­nen” välil­lä. Suo­mi tulee taas jälk­i­ju­nas­sa, mut­ta tule­vaisu­udessa tääl­läkin tul­laan kyl­lä ymmärtämään kaupunkilu­on­non päälle ja kadu­taan arvomet­sien raivaamista.

  31. Ekol­o­gisu­us merk­it­see tiivistä kaupunkia ja oman itsekkään luon­nonkaipu­un tyre­hdyt­tämistä jos kaupungis­sa asuu.

    Jos nyt palataan takaisin Var­tiosaa­reen, niin sin­nehän ei täl­lä päätök­sel­lä ole tulos­sa tiivistä kaupunkia, vaan lähiö muu­ta­malle tuhan­nelle asukkaalle. Samal­la menetetään ne luon­to- ja kult­tuuri­ar­vot, jot­ka tekevät Var­tiosaares­ta ainutlaatuisen.

    1. Jos nyt palataan takaisin Var­tiosaa­reen, niin sin­nehän ei täl­lä päätök­sel­lä ole tulos­sa tiivistä kaupunkia,

      SDikäli tas­a­puolista on kri­ti­ik­ki Vart6iosaaren r5akentamistapaa kohtaan, että sitä hauku­taan yhtäläisest6i liian väljäk­si, kutyen tässä, ja liian tiivi­ik­si kuten mon­es­sa muus­sa kir­joituk­ses­sa. Sen tunt­tote­hokku­udet kas­va­vat aika suurik­si, aluete­hokku­us jää kohta­laisek­si, kos­ka suuri osa saaren luon­nos­ta suojellaan.

  32. K. Vir­ta:
    Lisäk­si Var­tiosaar­ta on vaikea nähdä Idän Seurasaare­na, kos­ka se sijait­see Tam­misa­lon ja Yliskylän takana ja on sen vuok­si paljon heikom­min saavutet­tavis­sa kuin Seurasaari. Ja mui­ta poten­ti­aal­isia ulkoilusaaria/alueita on alueel­la useita 

    Tämä saat­taa nyt tul­la yllä­tyk­senä, mut­ta voin ker­toa että kaik­ki helsinkiläiset eivät asu sin­un kort­telis­sasi. Meille idässä asuville nimeno­maan se län­nen Seurasaari on han­kalasti saavutet­ta­va. Vaatii täältä Laa­jasa­losta julk­isil­la pitkät köröt­te­lyt että sinne päästään. Mitäs jos raken­net­taisi­inkin län­ti­nen Seurasaari? Ne tönöthän on sinne tuo­tu muual­ta Suomes­ta, eli kyseessä ei siten ole edes mikään aut­ent­ti­nen paikall­ishis­to­ri­alli­nen kokon­aisu­us, toisin kuin Vartiosaaressa.

    Mielel­läni myös kuulen niistä muista luon­to- ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lisil­ta arvoil­taan Var­tiosaar­ta vas­taav­ista saarista tääl­lä suun­nal­la. Vai ovatko Atlantik­sen lail­la pääseetkin uppoa­maan syvyyksiin?

  33. dio­di: Luon­non itseis­ar­voa arvosta­vat kan­nat­ta­vat Soin­in­vaaraa. Raken­netaan kaupun­ki tiivisti ja tehdään viher­alueista sel­l­aisia, että ne kestävät suurem­man väk­ilu­vun aiheut­ta­maa kulu­tus­ta virkistysalueina.

    Jos haluaa,että Suomen 10 km. etäisyy­del­lä Suomen suurim­man kaupun­gin keskus­tas­ta on luon­toa vajaakäytössä, kyse ei ole luon­non itseis­ar­vos­ta, vaan kaupunki­lais­ten itsekkyy­destä. Oma asun­to, keskel­lä kaupunkia, villin luon­non ja meren ran­nas­sa ei ole vihreää ajattelua. 

    Yritin kovasti saa­da selkoa kom­ment­tisi logi­ikas­ta, mut­ta aja­tus tun­tui heit­tävän niin vil­listi härän­pyl­lyä, etten onnistunut.

    Jos osaa nähdä luon­nol­la ole­van itseis­ar­voa, sil­loin ei puhu luon­non “vajaakäytöstä”. Vajaakäytöstä puhu­vat vain ne, joille luon­nol­la ei ole muu­ta kuin välin­ear­voa omien mate­ri­al­is­tis­ten tarpei­den tyydyttämiseen. 

    Var­tiosaaren rak­en­tamista kan­nat­ta­neet eivät myöskään valitet­tavasti halua sal­lia mei­dän näkevän, miten “viher­alueista tehdään sel­l­aisia, että ne kestävät suurem­man väk­ilu­vun aiheut­ta­maa kulu­tus­ta virk­istysalueina”. Sil­lä rak­en­tamisen jäl­keen mitään viher- tai virk­istysaluet­ta ei enää ole.

    Ja kun raken­net­taisi­inkin tiivi­isti. Mut­ta ei. Osmo ja muut Var­tiosaaren rak­en­tamista kan­nat­ta­neet halu­a­vat jatkaa Helsin­gin levit­tämistä yhdek­si isok­si lähiölätyksi. 

    Ehkä se joskus meille tai tuleville sukupolville vielä selviää, mikä lop­ul­ta oli tämän kaiken per­im­mäi­nen syy.

  34. Mehtäläi­nen:
    Met­sää ja luon­toa Suomes­sa riittää.

    Aivan usko­mat­toman nau­ret­tavaa val­i­tus­ta pienistä risupahasista!

    Eikö cityvihreä voi lähteä vaik­ka edes Hämeen met­si­in retkeilemään? Tai ostaa kesämökkiä, kuten muut tekevät?

    Kyse ei nimeno­maan ole pelkästä luon­nos­ta, vaan luon­non ja vuo­sisadan vai­h­teen huviloiden yhdis­telmästä. Pelkkää met­sää löy­tyy toki vaik­ka mis­tä, mut­ta se nyt vaan on mukavaa, kun siel­lä on myös kau­ni­ita huviloi­ta. Eri­ty­ispi­ir­teenä on myös täy­delli­nen hil­jaisu­us ja tiestön koos­t­u­mi­nen kär­ry­poluista. Täy­del­listä hil­jaisu­ut­ta on nimit­täin vaikea löytää melko syr­jäi­sistäkään paikoista.

    Muuten olen sitä mieltä, että jos kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen hirvit­tää, maaseu­tua löy­tyy kyl­lä run­saasti myös läheltä Helsinkiä.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­hon aikaan sähkö­posti­in tule­vat viestit ker­toi­vat lähin­nä, että sil­taa ei halu­ta mis­sään tapauk­ses­sa. Min­ut haukut­ti­in alimpaan hel­vetti­in, kun esitin saarten avaamista suurelle yleisölle.

    Näin voi ollakin, mut­ta mik­si kaikkia saaren käyt­täjiä pitäisi ran­gaista siitä että saaren kiin­teistö­jen omis­ta­jat ovat jotakin mieltä? Jos Suomen­lin­nan asukkaat vaik­ka vas­tus­taisi jotakin han­ket­ta siel­lä, pitäisikö kos­tok­si Suomen­lin­naan kaavoit­taa asun­not 7 000 asukkaalle?

  36. dio­di: Oma asun­to, keskel­lä kaupunkia, villin luon­non ja meren ran­nas­sa ei ole vihreää ajattelua. 

    Tai sit­ten kaupun­gin pitää olla pieni.

  37. Har­mi ettei Var­tiosaa­res­sa ollut yhtään työväeny­hdis­tyk­sen huvi­laa. Näin saari olisi voin­ut säästyä val­tu­us­tossa rakentamiselta.

  38. Suhde Var­tiosaa­reen on ymmär­ret­tävistä syistä kaikil­la kaupunki­laisil­la hyvin eri­lainen. Osa kaupunki­lai­sista on vas­ta nyt tul­lut tietoisek­si saaren olemassaolosta.

    Var­tiosaaren virk­istyskäyt­töä puo­lus­ta­vana olen huo­man­nut, että rak­en­tamisen puolel­la olevil­la on hyvin hatarat koke­muk­set tästä saares­ta. Osit­tain jopa vääristyneet ja virheel­liset. Eräs sitkein väärä tieto on, että saari on ollut vain hyvin pienen akti­iviryh­män “oma yksi­tyi­nen saari”. 

    Var­tiosaari on vuosikym­me­nien ajan tar­jon­nut ympäristön vapaa-ajan viet­toon ja virk­istyk­seen tuhan­sille helsinkiläisille (pääosin, sijaintin­sa vuok­si, itä-helsingis­sä asuville sekä myös kaupun­gin työn­tek­i­jöille, monien kansalaisjärjestöjen/yhdistysten jäse­nille ja ystäville). 

    Kaupun­ki ei ole, huoli­mat­ta monista aloit­teista, halun­nut sat­sa­ta esimerkik­si sään­nöl­liseen laut­tay­htey­teen (muidenkin luon­tosaarien kohdal­la on käynyt niin). Kaupun­gin kus­tan­ta­mana saa­reen on kuitenkin päässyt, eri hallintokun­tien jär­jestämän toimin­nan kaut­ta. Muun muas­sa nuorisoasi­ainkeskus on tar­jon­nut useille tuhan­sille lap­sille ja nuo­rille ohjat­tua toim­intaa saa­res­sa vuosikym­me­nien aikana. 

    On ymmär­ret­tävää, että varakkaam­maal­ta kan­takaupunki­laiselta väestöltä on men­nyt ohi, että lap­sille ja nuo­rille on ollut tar­jol­la esimerkik­si kesä­toim­intaa huvi­lal­la, merel­lisessä luon­toym­päristössä tai että itä-helsinkiläis­ten nuoriso­talo­jen retket eivät ole tulleet kaikkien kaupunki­lais­ten tietoisu­u­teen. Usei­ta tuhan­sia kävi­jöitä kuitenkin. Kaik­ki nämä entiset lapset ja nuoret, joiden kaikkien per­heil­lä ei ole ollut omaa kesämökkiä tai pur­jevenet­tä, mut­ta Vat­sikas­sa hekin sai­vat pur­je­hdu­sope­tus­ta ja sai­vat viet­tää kesälo­maansa huvilalla.

    Tun­nen, van­hana roi­his­laise­na ja entisenä kaupun­gin työn­tek­i­jänä, Var­tiosaaren mon­i­naisu­u­den ja min­ua on ottanut päähän tässä kamp­pailus­sa vääristynyt infor­maa­tio. Var­tiosaari on tar­jon­nut monille kaupunki­laisille virk­istys- ja ulkoilu sekä luon­toretkeilymah­dol­lisu­u­den. Joka muu­ta väit­tää, ei tiedä ja tunne asi­aa riittävästi.

    Olisin toivonut, ja mon­et muutkin ovat, että kulkuy­hteyk­siä saa­reen olisi paran­net­tu. Hyvät laut­tay­htey­det saa­reen oli­si­vat yhtä hyviä, ja tuli­si­vat edullisem­mak­si kuin silta.Kruunuvuoren sil­ta tulee, ja sen myötä sil­tay­hteys ilmeis­es­ti myös Vartiosaareen. 

    Asun­torak­en­tamiselle saar­ta ei pidä silti luovut­taa, sen ver­ran ain­utk­er­tais­es­ta paikas­ta on kyse.

  39. “Vähin­tä mitä voisi vaa­tia Var­tiosaa­reen, olisi sil­ta molem­pi­in päi­hin ja kevyen­li­iken­teen väylä läpi.”

    Paras olisi jät­tää toinen sil­ta rak­en­ta­mat­ta, muuten siel­läkin koh­ta kul­kee raitiovaunu.

  40. Dom Perignon:
    Var­tiosaari on ihana paik­ka, mut­ta ei sel­l­aista Unescon maailmaper­in­töko­hdelu­okkaa, että se olisi säi­lytet­tävä noin 10 hen­gen omana saarena.

    Ei tässä maail­man­perin­nöt paljon paina muutenkaan, kun Helsinki­in raideli­iken­teen verkos­tokaupunkia raken­netaan. Suomen­lin­nan mer­i­maisemi­inkin piti väk­isin saa­da raken­net­tua kah­den kilo­metrin mit­taiset sil­lat raitio­vaunu­jen ajeltavaksi.

  41. Kevyen liiken­teen sil­ta riit­tää. Lai­va- ja/tai laut­tay­hteyk­siä voisi silti kehit­tää. Suomen­lin­naankin men­nään lau­tal­la, ja juuri se tekee retkestä sinne niin kivan.

  42. Val­tu­us­to­han hyväksyi Var­tiosaaren rak­en­tamisen. Alus­tavasti saa­reen suun­nitel­tu 5000–7000 asukkaan kaupungi­nosaa. Tuo aika mata­la tavoite. Rak­en­ta­mal­la saaren keskiosan Ullan­lin­nan ja Punavuoren raken­nusti­heudel­lä ja jät­tämäl­lä ran­nat virk­istyk­seen alueelle mah­tu­isi tuplas­tikin asukkaita. 

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1477464011065

  43. Koti-isä: Pari kort­telia keskus­puis­ton reunan melu­muu­ri­na tekee siitäkin puis­ton osas­ta yhtä viihty­isän kuin puis­to on nyt Töölön tullin jäl­keen tai Ruskea­suon ja Län­si-Pasi­lan välissä. 

    Uudessa yleiskaavas­sa­han juuri kir­joit­ta­jan viihty­isäk­si mainit­se­ma puis­ton osa Töölön­tullista pitkälle Ruskea­suolle päin Man­ner­heim­intien talo­jen takana on merkitt­ty kokon­aan rakennusalueeksi. 

    Näin var­maan tulee käymään myös Hämeen­lin­nan­väylän var­ren reunako­rt­teleille, jos ne raken­netaan. Keskus­puis­ton naker­t­a­mi­nen jatkuu seu­raavis­sa kaavois­sa kort­teli kort­telil­ta niin kauan kuin met­sää riit­tää, ellei puis­ton nyky­isiä rajo­ja saa­da turvattua.

    Lisäk­si uudessa yleiskaavas­sa on myös esimerkik­si pikaraiti­otieva­raus, joka kulk­isi Töölön­tullista Keskus­puis­ton läpi Län­si-Pasi­laan, vaik­ka jo nyt on ole­mas­sa valmis raiti­otiey­hteys Tukhol­mankadul­ta Nordenskiöldinkadulle.

  44. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kyse ei nimeno­maan ole pelkästä luon­nos­ta, vaan luon­non ja vuo­sisadan vai­h­teen huviloiden yhdis­telmästä. Pelkkää met­sää löy­tyy toki vaik­ka mis­tä, mut­ta se nyt vaan on mukavaa, kun siel­lä on myös kau­ni­ita huviloi­ta. Eri­ty­ispi­ir­teenä on myös täy­delli­nen hil­jaisu­us ja tiestön koos­t­u­mi­nen kär­ry­poluista. Täy­del­listä hil­jaisu­ut­ta on nimit­täin vaikea löytää melko syr­jäi­sistäkään paikoista.

    Muuten olen sitä mieltä, että jos kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen hirvit­tää, maaseu­tua löy­tyy kyl­lä run­saasti myös läheltä Helsinkiä.

    Huvi­lat siir­tyvät hel­posti vaik­ka Utsjoelle, jos joku mak­saa. Jos ne ovat teille niin tärkeitä, niin mik­si ette vaa­di niiden siirtämistä johonkin paikkaan, jos­sa ne voivat olla jatkossakin?

    Mik­si ylipäätään mm. kaupungeis­sa ei voi­da tehdä siten, että suo­jelta­va kohde siir­retään johonkin, jos­sa se voi olla suo­jelta­vana? On absur­dia, että kaik­ki muu joutuu väistämään kaiken maail­man Neu­vos­toli­iton aikaisia savupiippuja!

  45. K. Vir­ta:
    Pidin muil­ta vihreiltä ikävän pop­ulis­tise­na liik­keenä ruve­ta heti yleiskaavapäätök­sen jäl­keen kaata­maan (Var­tiosaaren) osakaavaa.

    Var­tiosaaren kaa­van käsit­te­ly val­tu­us­tossa olisi ansain­nut kun­nol­lisen keskustelun ja oman käsit­te­lyn­sä, kuten ensin oli tarkoi­tuskin. Nyt se oli ujutet­tu tapah­tu­vak­si keskel­lä yötä moni­tun­tisen ja uuvut­ta­van yleiskaavakeskustelun jälkeen.

    Var­tiosaaren rak­en­tamista aja­vat oli­vat ilmeis­es­ti arvioi­neet, että näin päätös menisi läpi vähin äänin, ja yleiskaa­van käsit­te­ly veisi asial­ta pois turhaa julk­ista huomio­ta. Kaik­ki kon­stit näyt­tävät ole­van tarpeen kun Helsinkiä kehitetään.

  46. En oikein ymmär­rä sitä, mitä tarkoi­tus­ta Var­tiosaaren ja Ram­sin­niemen läpi menevä raiti­otie palvelee. Kan­takaupungista Ram­sin­niemen koil­lispuoleisille alueille pääsee nopeam­min metrol­la ja paikak­si, johon raitio­vaunul­la pääsee, mut­ta metrol­la ei, jää lähin­nä Korkeasaari.

    Jos tätä jotenkin pitäisi ver­ra­ta Seurasaa­reen, oikea analo­gia on se että Seurasaa­res­sa on alku­peräi­nen huvi­lay­hdyskun­ta (ei siis muu­ta­maa sinne siir­ret­tyä raken­nus­ta), Meilah­den met­sät on raken­net­tu ja Seurasaari pitää rak­en­taa kos­ka raitio­vaunulle 4 on vedet­ty kiskot Meilahteen.

  47. Osmo Soin­in­vaara: Ei saanut. Ran­gais­tus odottaa.

    Huoh, onko Var­tiosaaren gryn­daami­nen Rautavalle muo­dos­tunut into­himok­si/ar­vo­val­ta-asi­ak­si, lehdis­tö ker­toi että hän ärähti välit­tömästi tyhjää äänestäneelle ja nyt siis ran­gais­tus odot­taa. Malmin suh­teen ei ole yhtä suur­ta henkilöko­htaista into­hi­moa, joten sal­lit­ti­in vapaampi äänestys siinä?
    Var­tiosaarikysymys on varsin eri­tyi­nen, ja se saikin aivan oikein osayleiskaa­van. Samas­ta eri­ty­isyyssyys­tä se olisi mielestäni ansain­nut, että kaik­ki puolueet (ml. vihreät) val­tu­ut­ta­vat val­tu­utet­tun­sa äänestämään asian omatun­nonkysymyk­senä, mut­ta ei se arvo­val­ta-asi­ak­seen otta­neelle olisi var­maankaan käynyt, joten ei muu­ta kuin pelin poli­ti­ikkaa. Moni val­tu­utet­tu äänesti jotain samal­la toivoen ja uskoen että vastapuo­li­nen näke­mys voit­taa, joten itse ei var­maan tarvitse ‘turhaan’ uhrautua. Ja kansa (ja val­tu­ute­tut) ihmettelevät kun jää varsin paha maku suuhun. Onko niin, että kokoomuk­ses­sa ja demareis­sa on saaren säi­lyt­tämisen kan­nat­ta­jia enem­män kuin vihreis­sä ja vasem­mis­tossa rak­en­tamisen kan­nat­ta­jia, ja lop­putu­los olisi oman­tun­nonäänestyk­sessä kään­tynyt toisin päin, vaik­ka Ode olisikin äänestänyt mitä tahansa, kädet sidot­tuna ain­oana omatun­no­ton-äänestäjänä, ambiva­lent­ti­na mut­ta lupaustenpitäjänä.

  48. Heips kaik­ki huvi­lasaarista kiin­nos­tuneet! Var­tiosaari on nyt käsitel­ty, seu­raavak­si suosit­te­len kyl­lä puo­lus­ta­maan Villinkiä, jos­sa on jopa vähän jotain arvo­ja puo­lus­tet­tavak­si. Var­tiosaari on kooltaan kär­päsen kak­ka sen rinnalla.

  49. Maakun­takaavas­sa Var­tiosaari on merkit­ty val­takun­nal­lis­es­ti tärkeäk­si kult­tuuriym­päristök­si, joten se jo rajoit­taa rak­en­tamista. Suun­nit­telus­sa on otet­ta­va huomioon kult­tuuriym­päristön omi­naispi­irtei­den vaal­im­i­nen ja tur­vat­ta­va kult­tuuri — ja maise­ma-arvo­jen säi­lymi­nen. Ne eivät säi­ly, mikäli saaren keskiosa raken­netaan, kos­ka asun­to­jen lisäk­si on raken­net­ta­va väylät yksi­ty­isautoilua varten ja ratkaista­va myös julki­nen liikenne. 

    On hyvin mah­dol­lista, että Var­tiosaaren osayleiskaa­va joudu­taan käsit­telemään uud­estaan. Tois­t­en harmik­si, mut­ta tois­t­en iloksi.

  50. ij:
    Saaris­toratik­ka on muuten lois­ta­va markki­noin­tin­i­mi käytettäväksi.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to osaa kyl­lä mieliku­va­markki­nointin­sa ja havain­neku­vien piirte­lyn. Vai mitä mieltä olette kaupunkibule­vardeista, tiedelin­joista, baanoista, pyöräi­lyn laatukäytävistä ja raideli­iken­teen viherverkostoista.

  51. ” Jopa Esplanadin puis­to on merkit­ty raken­nus­maak­si. Yleiskaavaa ei voi lukea noin. ”

    Hei Osmo, tarkoi­tatko että Keskus­puis­toon ei olekaan tarkoi­tus rak­en­taa? Miten yleiskaavaa pitäisi lukea?

  52. En yhtään ymmär­rä nyky­istä suo­jelu­vim­maa. Var­tiosaaren tapaisia saaria on koko Suomen­lah­den ran­nikko täyn­nä, niitä on kym­meniä tai sato­ja. Var­tiosaarel­la ei ole mitenkään eri­ty­istä arvoa, juuri muille kuin sen huvi­la-asukeille, eihän sinne pääsekään oikein mil­lään ja huvi­la-asukkaat vas­tus­ta­vat siltaakin.

    Muutenkin Helsingis­sä on mihin vaan vas­taa­vankokoiseen kaupunki­in ver­rat­tuna moninker­tainen määrä viher­aluei­ta. Keskus­puis­to- Hal­tialas­ta ja monista muista viher­alueista voidaan hyvin rak­en­taa 2/3 osaa ja vielä jää puis­to­ja vaik­ka kuin­ka paljon. Meren­ran­nat vielä käytän­nössä lisäävät puistotilaa.

    Minus­ta Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen olisi muuten syytä toteut­taa niin, että ran­noil­la kulkemista vaikeut­ta­vat huvi­lat pakkol­u­naste­taan tai ainakin niiden rantaan rajoit­tuvat tont­tiosat ote­taan virk­istyskäyt­töön ja saaren keskelle raken­netaan paljon enem­män. Nykyi­nen huvi­la-asu­tus on näet sijoit­tunut kovin huonos­ti ranto­jen virk­istyskäytön kannalta.

  53. Pet­teri:
    En yhtään ymmär­rä nyky­istä suo­jelu­vim­maa. Var­tiosaaren tapaisia saaria on koko Suomen­lah­den ran­nikko täyn­nä, niitä on kym­meniä tai sato­ja. Var­tiosaarel­la ei ole mitenkään eri­ty­istä arvoa, juuri muille kuin sen huvi­la-asukeille, eihän sinne pääsekään oikein mil­lään ja huvi­la-asukkaat vas­tus­ta­vat siltaakin.

    Luon­non­suo­jeli­jat ovat omien havain­to­jeni poh­jal­ta sitä äärim­mäistä nimbysakkia. 

    Nämä saaret las­ke­taan tuhan­sis­sa, jos ote­taan luku­un Saaristomeri.

    Suomen toisek­si suurim­mas­sa keskuk­ses­sa Tam­pereel­la ei voi­da rak­en­taa Kaup­pi-Niihamaan yhtä ain­ut­ta raken­nus­ta. Sen sijaan, että raken­net­taisi­in Teiskon­tien (vt 12) var­relle, jos­ta olisi noin 10 min­uutin mat­ka keskus­taan bus­sil­la, raken­netaan Sori­laan ja Ojalaan, joista on ainakin puolen tun­nin mat­ka keskustaan.

    Kaikesta absur­dein­ta tässä Tam­pereen tapauk­ses­sa on se, että tuo Kaup­pi-Niihama rajoit­tuu Näsi­järveen, tarkem­min Aito­lah­teen, jon­ka toisel­la puolen on pelkkää metsää.

    Toisin sanoen, mikäli Kaup­pi-Niihama raken­net­taisi­in kan­takaupungik­si, niin voitaisi­in yksinker­tais­es­ti rak­en­taa pyöräily/kävelysilta tai kak­sikin Aito­lah­den yli Teiskon puolen läh­es asumat­tomi­in metsiin.

    Kaup­pi-Niihamaan ehdotet­ti­in rantare­it­ti koiran­ulkoilut­ta­jille, käveli­jöille ja pyöräil­i­jöille. Sen seu­rauk­se­na Tam­pereen luon­non­suo­jeli­jat jakaan­tu­i­v­at kah­tia. Lisäk­si seurasi sekavaa huu­toa Aamule­hden palstoilla.

    Kaup­pi-Niihaman rak­en­tamista vas­tuste­taan kovasti, kos­ka jotkut voivat käy­dä siel­lä ulkoilut­ta­mas­sa koiri­aan (lue juok­sut­ta­mas­sa vapaina). Onhan siinä muu­ta­ma sata metriä rak­en­tam­a­ton­ta kallio­ran­taa ja kiva luon­non­suo­jelu­alue, jos­sa mon­en muo­toista metsää.

    Mut­ta tuon pienen rantakaistaleen ja yksi­tyisen luon­non­suo­jelu­alueen ulkop­uolel­la ei ole mitään muu­ta kuin talous­met­sää. Rak­en­taa voitaisi­in aivan var­masti 30 000 asukkaalle asun­to­ja ja säi­lyt­tää hiih­to­latu Kan­gasalan suun­taan, mut­ta myös Kaupin jyl­hät hiih­tomaas­tot. Myös tämä pieni yksi­tyi­nen luon­non­suo­jelu­alue säästyisi.

    Tam­pereel­la on aivan samat ongel­mat kuin Helsingis­sä. He joil­la on jotain luk­sus­ta, eivät sitä halua muille jakaa ja sen vuok­si ei saisi kehit­tää kaupunkia. Se nyt vaan on väärin.

    Jos luon­toon pitää päästä, niin oikea tapa on vaa­tia julk­isia liiken­ney­hteyk­siä luon­toon, eikä luon­toa oma­lle kotiovelle.

    Tai sit­ten vain ostaa auton, kuten muutkin, jot­ka har­ras­ta­vat retkeilyä tai mökkeilyä.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Töölössä ei puis­tot ole uhat­tuina, eikä keskus­puis­tossakaan men­nä maksimileveydellä.

    Mis­tä tietää mis­sä puis­tot ovat uhat­tuna, ja mis­sä men­nään mil­läkin lev­ey­del­lä? Töölön­tullis­sa Keskus­puis­ton met­sään on merkit­ty iso raken­nusalue Man­ner­heim­intien pohjois­puolelle ja gryn­der­it hallei­neen ja asun­toi­neen piirit­tävät myös Eläin­tarhan urheilupuis­ton alueita.

  55. Mehtäläi­nen: Huvi­lat siir­tyvät hel­posti vaik­ka Utsjoelle, jos joku mak­saa. Jos ne ovat teille niin tärkeitä, niin mik­si ette vaa­di niiden siirtämistä johonkin paikkaan, jos­sa ne voivat olla jatkossakin?

    Mik­si ylipäätään mm. kaupungeis­sa ei voi­da tehdä siten, että suo­jelta­va kohde siir­retään johonkin, jos­sa se voi olla suo­jelta­vana? On absur­dia, että kaik­ki muu joutuu väistämään kaiken maail­man Neu­vos­toli­iton aikaisia savupiippuja!

    Sil­loin puut­tuu täysin his­to­ri­alli­nen kon­tek­sti. Var­tiosaa­res­sa voi nyt käy­dä käve­lyl­lä paikas­sa, joka on täysin saman­lainen kuin vuon­na 1916. Tuo tilanne ei eroaisi mitenkään siitä, että huvi­lat jätetään nyky­isille paikoilleen, sil­lä niitä ei ainakaan vielä tul­la purka­maan, vaan kaik­ki muu saarel­la raken­netaan täy­teen asun­to­ja. Tässäkin tilanteessa huvi­lat on kyl­lä ole­mas­sa, mut­ta kon­tek­sti puuttuu.

  56. Mehtäläi­nen: Eikö cityvihreä voi lähteä vaik­ka edes Hämeen met­si­in retkeilemään? Tai ostaa kesämökkiä, kuten muut tekevät?

    Mik­si ole­tat ettei hän siel­lä käy jo…?

    Toisek­seen, cityvihreiltä var­maan kesämök­ki tai kesämökin käyt­töoikeus var­maan jo löytyykin.

    Se vähän vihreämpi tyyp­pi tyy­tynee eloon ilman pri­vaat­tia kesämök­sää… Sinne kun päästäk­seen pitäisi usein melkein omis­taa se oma pirssi.

    Puhu­mat­takaan siitä, että jonkin asian omis­t­a­mi­nen jota käyt­tää hyvänä vuon­na kuukau­den päivät, on… miten sen nyt sanoisi… vähän urpoa?

  57. dio­di: Ekol­o­gisu­us merk­it­see tiivistä kaupunkia ja oman itsekkään luon­nonkaipu­un tyre­hdyt­tämistä jos kaupungis­sa asuu.

    Se on tietysti help­po sanoa näin jos ei ole sitä omaa punaista tupaa ja peruna­maa­ta jos­sain Helsin­gin lukui­sista omakotialoasuinalueella.

    Jos suku­lainen jät­täisi diodille perin­nök­si moi­sen, niin mah­taisiko dio­di ensi töik­seen men­nä kir­jelmöimään kaupungille, että nyt tämä tont­ti pitää lana­ta maan tasalle? 🙂

    Saisimme sekä lisää asukkai­ta että säilöt­tyä viher­aluei­ta jos päät­täisimme jatkos­sa rak­en­taa vain tor­ni­taloa. Emme raken­na että jot­ta kos­ka kun mut­ta vaan sik­si siis sil­lä näet nimittäin.

  58. Look­ing­Glass: Fågelön, Kung­shatt ja Kärsön ovat Var­tiosaa­reen ver­rat­tavia viher­aartei­ta alle 10km etäisyy­del­lä Gam­la Stanista,

    Ruot­si on myös Suomea enem­män luokkay­hteiskun­ta. Kun­shat­tin kesämök­säil­i­jöil­lä var­maan kohtu­ullisen paljon painoarvoa.

    Kärsönil­ta löy­tyy Bros­tu­gan joka on osa Unescon maail­man­per­in­töko­hdet­ta yhdessä Drot­tning­shol­man kanssa.

    Luul­tavasti äärim­mäisen vaikea olisi aloit­taa yhtään minkään gryn­daami­nen kyseiselle saarelle jo pelkästään em. syystä.

    Mah­dol­lis­es­ti maini­tut saaret ovat yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ja/tai kalle kus­taan fren­deille korvamerkittyjä.

    Siitä kyl­lä samaa mieltä, että arvos­tuk­sis­sa on ero­ja mitä rak­en­tamiseen tulee Suomes­sa ja Ruotsissa.

    Jotenk­in­han Tukhol­ma onnis­tui piirtämään uudet asun­not 150K tukhol­malaiselle viher­aluei­den pienen­tyessä vain 0.4%:ia… Ne on ne kylt­tyyrierot, ma arvaan.

  59. Viridis: Mitäs jos raken­net­taisi­inkin län­ti­nen Seurasaari? Ne tönöthän on sinne tuo­tu muual­ta Suomes­ta, eli kyseessä ei siten ole edes mikään aut­ent­ti­nen paikall­ishis­to­ri­alli­nen kokon­aisu­us, toisin kuin Vartiosaaressa.

    CAT FIGHT!!

    Viridis: Mielel­läni myös kuulen niistä muista luon­to- ja kult­tuuri­his­to­ri­al­lisil­ta arvoil­taan Var­tiosaar­ta vas­taav­ista saarista tääl­lä suunnalla. 

    Villinkin tulee mulle hake­mat­takin mieleen ihan ensimmäiseksi.

  60. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jos Suomen­lin­nan asukkaat vaik­ka vas­tus­taisi jotakin han­ket­ta siel­lä, pitäisikö kos­tok­si Suomen­lin­naan kaavoit­taa asun­not 7 000 asukkaalle?

    Ei sitä voi kaavoit­taa yhtään kos­ka UNESCO.

  61. Krtek: Villinkiä, jos­sa on jopa vähän jotain arvo­ja puo­lus­tet­tavak­si. Var­tiosaari on kooltaan kär­päsen kak­ka sen rinnalla.

    Näähh.… Säästetään mielum­min Melk­ki ja tuu­pataan Villinki­in yksi kapea kevyen­li­iken­teen sil­ta. Sen jäl­keen raken­netaan se “wan­hak­si” kaupungik­si kun meiltä sel­l­ainen vielä puuttuu.

  62. Mehtäläi­nen: Tai sit­ten vain ostaa auton, kuten muutkin, jot­ka har­ras­ta­vat retkeilyä tai mökkeilyä.

    Cityvihreän® ratkaisu kaik­keen: mää oma­l­la pirssillä.

  63. Cap­tain Awe­some: “wan­hak­si” kaupungik­si kun meiltä sel­l­ainen vielä puuttuu.

    Wan­ha = auto­ton (plus kapeat kujat niin ettei niitä pirsse­jä voisi tul­la “vahin­gos­sakaan”). Talot varuste­taan Cir­ruk­ses­ta tutu­il­la sumusprinklereillä.

    Jos vedet­täis sil­tay­hteys Salmisaa­res­sa ole­van pikkusaaren kaut­ta ei tarvit­taisi kuin kak­si 40 metrin pikkusiltaa.

    Jol­lak­sen puolelta just tos­ta Kar­jalais­ten kesäkodin vier­estä. Mök­sän ja ton­tin vois pakkol­u­nas­taakin jos ja kun tulee nap­inaa. Vois main­iosti jatkaa kahvi­la­toim­intaa kyllä.

    Villingin puolel­la ei pitäisi olla tuol­la kohdal­la moisia häir­iötek­i­jöitä. Tai näin siis ainakin oletan.

    Kivikaupun­gin sijaan voitais vaik­ka rak­en­taa puus­ta ja/tai saves­ta. Ehkä jotkut hol­lan­ti­laiset vois tul­la näyt­tään mallia.

  64. Cap­tain Awesome
    Puhu­mat­takaan siitä, että jonkin asian omis­t­a­mi­nen jota käyt­tää hyvänä vuon­na kuukau­den päivät, on… miten sen nyt sanoisi… vähän urpoa?

    Onko vaikka­pa met­sän omis­t­a­mi­nen urpoa, vaikkei siel­lä kävisi kertaakaan?

    Kesämök­ki on mon­elle har­ras­tus siinä mis­sä muutkin.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähin­tä mitä voisi vaa­tia Var­tiosaa­reen, olisi sil­ta molem­pi­in päi­hin ja kevyen­li­iken­teen väylä läpi.

    Var­tiosaaren läpi kul­kee kevyen liiken­teen väylä laut­taran­nas­ta maati­lalle vaik­ka ei tietenkään ole asfal­toitu mut­ta hienot opastekyltit Var­tiosaaren tyyli­in. Mietin, kuin­ka moni Var­tiosaaren äänestyk­sessä ään­tän­sä käyt­täneistä oli käynyt Var­tiosaa­res­sa? Ode­han ei käyt­tänyt ään­tä, joten hän saa synninpäästön.

    Var­tiosaaren luon­nos­ta ei jää mitään jäl­jelle rak­en­tamisen alka­es­sa. Perus­tuk­set louhi­taan 5 metrin syvyy­teen. Tiepo­h­jat, kaukoläm­pöverkko jne hävit­tävät kaiken luon­non tieltään. Idyl­li särkyy mut­ta sil­lähän ei tietenkään ole mitään taloudel­lista arvoa.

    Oliko Oden tyhjäl­lä äänel­lä Malmin lento­kent­tä-äänestyk­sessä jokin syvälli­nen merk­i­tys vai kahvil­lako sitä vain?

    1. Olin yleiskaavakeskustelun alku­vai­heessa 50 metrin päässä tapaa­mas­sa Helsingis­sä käyvää tut­tavaani. Olin sopin­ut, että min­ut kut­su­taan paikalle, jos tulee palau­tusäänestyk­siä, mut­ta kut­sua ei kuu­lunut. Ehdin kuitenkin use­am­man ker­ran vielä äänestämään Malmista.

  66. “Tarvit­semme muu­tos­ta kaupunkisu­un­nit­telun toim­intat­apoi­hin, normei­hin, tavoit­teisi­in ja siihen, miten kehi­tysko­htei­ta val­i­taan. Mihin mui­hin asioi­hin mei­dän pitäisi kiin­nit­tää huomiota?”

    Muu­tos­ta toim­intat­apoi­hin tosi­aan tarvi­taan. Uuden yleiskaa­van käsit­te­ly eteni kuin juna yksimielisin päätöksin kaupun­gin päätök­sen­teossa siinä muo­dos­sa kun kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton virkamiehet sen ovat alun­perin suun­nitelleetkin. Asukkaiden ja eri­lais­ten yhteisö­jen palaut­teel­la tai tehdy­il­lä muis­tu­tuk­sil­la ei ollut mitään vaiku­tus­ta asiaan.

    Kolme suur­ta puoluet­ta oli­vat keskenään sopi­neet kaavas­ta ja ties mis­tä muista asioista jo aikapäiviä sit­ten. Kaupunki­lais­ten mielip­i­teet oli­si­vat vaan turhaan häirin­neet tätä liikut­tavaa kon­sen­sus­ta. Se selit­tää myös sen, mik­si oli niin kauhea kiire saa­da kaa­va hyväksyt­tyä ennen kevään kunnallisvaaleja.

  67. Viihty­isää puis­toa Töölön­tullis­sa: Mis­tä tietää mis­sä puis­tot ovat uhat­tuna, ja mis­sä men­nään mil­läkin lev­ey­del­lä? Töölön­tullis­sa Keskus­puis­ton met­sään on merkit­ty iso raken­nusalue Man­ner­heim­intien pohjois­puolelle ja gryn­der­it hallei­neen ja asun­toi­neen piirit­tävät myös Eläin­tarhan urheilupuis­ton alueita. 

    Bertel Jung ja Eliel Saari­nen suun­nit­te­liv­at yhdessä ja erik­seen ensin Keskus­puis­ton ja heti perään Julius Tall­ber­gin tilaa­mana urbaanin Pro Hels­ing­fors ‑suun­nitel­man, jos­sa nykyisen­laista Keskus­puis­toa ei olisi enää ollut. Siitä läh­tien näke­myk­set ovat jakau­tuneet, kumpi ratkaisu olisi ollut parem­pi. Kun maail­ma ja kon­tek­sti muut­tuvat, asi­aa arvioidaan aina uudelleen…

  68. Mehtäläi­nen: Onko vaikka­pa met­sän omis­t­a­mi­nen urpoa, vaikkei siel­lä kävisi kertaakaan?
    Kesämök­ki on mon­elle har­ras­tus siinä mis­sä muutkin.

    Maan omis­t­a­mi­nen on peri­aat­teessa aina järkevää kos­ka jebus ei tee sitä enää lisää.

    Onko se taloudel­lis­es­ti viisas­ta riip­puu ennen kaikkea siitä mis­tä ja kuin­ka paljon maa­ta omistaa.

    Jos han­kkii edullisim­man ran­dom hehtaarin keskeltä ei mitään (kuten teki helsingis­sä tai PK-seudul­la asu­va hesarin toimit­ta­ja aikoinaan ostaes­saan pläntin jostain hem­metin Posios­ta), ja sit­ten jonkin­laisen urpon pointin takia ottaa asi­ak­seen vierail­la siel­lä X‑kertaa vuodessa yön tai parin yli (ja pakot­taa jälkikasvunkin mukaan), niin vihreästä ajat­telus­ta tulkiten
    tuol­laiseen ei tietenkään pitäisi yhtään ketään kan­nus­taa — päin vas­toin, penal­tia pitäisi ymmärtää jakaa.

    Itse en ole koskaan tuo­ta kesämökkeilyn “har­ras­tamista” ymmärtänyt. 

    Jos kesämök­sä on niin hyvin varustet­tu että siel­lä voisi asua ympäri vuo­den, niin mik­si v*tussa ei sit­ten siel­lä asu? Tai kään­täen: mik­si tekee käm­pän ympärivuo­tiseen asumiseen sopi­vak­si jos ei ole pien­in­täkään aiko­mus­ta siel­lä koskaan ympärivuo­tis­es­ti asua.

    Ymmärtäisin jos on kaukokaipuu prim­i­ti­iviseen elämän­ta­paan, mut­ta kun ei näyt­täisi olevan.

    Ihmisil­lä on monia erit­täin urpo­ja har­ras­tuk­sia, ja tämä suo­ma­lainen kesämök­säi­ly on yksi niistä.

    Kesämökin vuokraami­nen sen sijaan on ihan ymmär­ret­tävää — jopa suositeltavaa vai­h­toe­hdon ollessa edel­lä mainit­tu, kos­ka asun­to tykkää että siinä asu­taan. Usein lompakkokin.

  69. Cap­tain Awe­some: Näähh…. Säästetään mielum­min Melk­ki ja tuu­pataan Villinki­in yksi kapea kevyen­li­iken­teen sil­ta. Sen jäl­keen raken­netaan se “wan­hak­si” kaupungik­si kun meiltä sel­l­ainen vielä puuttuu.

    Jos joitain saaria pitäisi rak­en­taa, juuri Melk­ki ja sit­ten myös Pih­la­jasaari olisi parhaim­mat vai­h­toe­hdot. Niis­sä on enim­mäk­seen vain peruskau­raa ole­vaa män­tymet­sää, kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti aika vähän mitään ja ne ovat lähel­lä keskus­taa. Sen tyyp­pisiä saaria kuin nämä kak­si koko ran­nikko on täyn­nä, ja kauem­pana keskus­tas­ta ne voidaan jät­tää edelleen virk­istyk­seen. Län­teen on esimerkik­si Vasikkasaari ja Mies­saari ja itään Granö ja Mölandet.

  70. kaupunki­lainen: tar­jon­nut useille tuhan­sille lap­sille ja nuo­rille ohjat­tua toim­intaa saa­res­sa vuosikym­me­nien aikana

    Vuosikym­me­nien aikana vs. sama joka viikko asutettuna.

  71. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Näin voi ollakin, mut­ta mik­si kaikkia saaren käyt­täjiä pitäisi ran­gaista siitä että saaren kiin­teistö­jen omis­ta­jat ovat jotakin mieltä? Jos Suomen­lin­nan asukkaat vaik­ka vas­tus­taisi jotakin han­ket­ta siel­lä, pitäisikö kos­tok­si Suomen­lin­naan kaavoit­taa asun­not 7 000 asukkaalle?

    Niin ikävää kuin se onkin, ettei Var­tiosaares­ta tule itäistä Seurasaar­ta, on pakko tode­ta, että niitä Var­tiosaa­res­sa kävi­jöitä on todel­la vähän, sil­lä sinne on vaikea päästä. Olen asunut Itä-Helsingis­sä yli 20 vuot­ta ja siitä huoli­mat­ta olen käynyt Var­tiosaa­res­sa ehkä kol­mesti. Pari ker­taa kesäaikaan, kun tut­tu on vuokran­nut huvi­lan saares­ta illan­vi­et­toa varten (luul­tavasti ammat­tiy­hdis­tyk­sen­sä kaut­ta) ja ker­ran talvel­la jäätä myöten geokätköjä etsimässä. Se on hieno saari, mut­ta eihän sinne pääse mitenkään.

    Ilmeis­es­ti Var­tiosaa­reen on päässyt jol­lain pari ker­taa päivässä liiken­nöiväl­lä vesi­bus­sil­la kesäisin, mut­ta sitä ei löy­dy reit­tiop­paas­ta tai muus­ta hel­pos­ta paikas­ta. Virk­istysaluekäytössä yhtey­den olisi pitänyt olla sään­nölli­nen ja riit­tävän tiheä (ker­ran tun­nis­sa). Kovin tun­net­tu tuo vesi­bus­siy­hteys ei ole ollut, kos­ka aika moni on valitel­lut sitä, että Var­tiosaa­reen ei pääse mil­lään, jos ei omista venettä.

    Kevyen liiken­teen sil­ta olisi ollut virk­istyskäytön kannal­ta paras ratkaisu, mut­ta minäkin muis­tan sen herät­täneet kiivas­ta vas­tus­tus­ta nimeno­maan var­tiosaare­lai­sis­sa. Puhut­ti­in jotain sel­l­aista, että vesitse tule­vat ovat siistim­pää väkeä kuin sil­ta pitkin tule­vat ja että saari ei ole saari, jos sinne on silta.

    Tämä on taas niitä tapauk­sia, jois­sa änkyrä­vas­tus­tus kaikkia muu­tok­sia kohtaan johtaa huonoim­man vai­h­toe­hdon toteu­tu­miseen. Jos ajois­sa olisi oltu valmi­ita kom­pro­mis­sei­hin ja jopa itse ehdotet­tu muu­tos­ta, tulos olisi voin­ut olla toinen. Mieleen tulee heti muu­ta­ma muukin tapaus, jois­sa jyrkkä vas­tus­tus on johtanut vas­tus­ta­jien kannal­ta juuri sen kaikkein huonoim­man vai­h­toe­hdon toteutumiseen.

  72. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: enim­mäk­seen vain peruskau­raa ole­vaa män­tymet­sää, kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti aika vähän mitään ja ne ovat lähel­lä keskustaa.

    “Peruskau­raa ole­vaa mäntymetsää”…

    Ei jumalau­ta. Pal­mu­jako niis­sä pitäisi kas­vaa, että suo­jelu­pe­ri­aat­teet täyttyisivät?

    Suo­mi sijait­see bore­aalisel­la havumet­sävyöhyk­keel­lä. Deal with it.

    Lähel­lä keskus­taa? Viimek­si kun Melkin rak­en­tamista on pohdit­tu sinne liiken­nöitäisi­in lautalla.

    Melk­istä Laru­un pitäisi byga­ta läh­es kil­san pitu­inen sil­ta. Tai vai­h­toe­htois­es­ti läh­es kil­san pitu­inen sil­ta Pih­la­jasaa­reen ja Itäis­es­tä Pih­la­jasaares­ta puolen kil­san sil­ta Munkkisaareen.

    Vaikut­ta­vat mielestäsi kan­nat­tavil­ta sil­ta­hankkeil­ta saar­ille mutu­il­tu­jen asukas­määri­in suhteutettuna?

    Huo­maut­taisin, myös että Melkin ja Pih­la­jasaaren väli­nen kilo­metrin pitu­inen sil­ta pitäisi rak­en­taa todel­la korkeak­si kos­ka välis­sä kul­kee laivaväylä.

  73. N:
    Var­tiosaa­res­sa kävi­jöitä on todel­la vähän, sil­lä sinne on vaikea päästä. Olen asunut Itä-Helsingis­sä yli 20 vuot­ta ja siitä huoli­mat­ta olen käynyt Var­tiosaa­res­sa ehkä kol­mesti … Se on hieno saari, mut­ta eihän sinne pääse mitenkään.

    Mik­si tästä Var­tiosaares­ta koko ajan voiv­otel­laan, että sinne on ollut han­kala päästä. Ilmeis­es­ti rak­en­ta­jien kannal­ta oli tarkoituk­sen­mukaista leima­ta koko saari vain muu­ta­man huvalan­omis­ta­jan yksityisalueeksi.

    Jos Var­tiosaari olisi muutet­tu kaupun­gin virk­istysalueek­si, niin tot­ta kai sinne olisi raken­net­tu jonkin­lainen kevyen liiken­teen sil­ta ja täy­den­net­ty sitä kesäisin veneli­iken­ney­htey­del­lä ja muil­la palveluilla.

  74. Var­tiosaari virk­istysalueena: Mik­si tästä Var­tiosaares­ta koko ajan voiv­otel­laan, että sinne on ollut han­kala päästä. Ilmeis­es­ti rak­en­ta­jien kannal­ta oli tarkoituk­sen­mukaista leima­ta koko saari vain muu­ta­man huvalan­omis­ta­jan yksityisalueeksi.

    Jos Var­tiosaari olisi muutet­tu kaupun­gin virk­istysalueek­si, niin tot­ta kai sinne olisi raken­net­tu jonkin­lainen kevyen liiken­teen sil­ta ja täy­den­net­ty sitä kesäisin veneli­iken­ney­htey­del­lä ja muil­la palveluilla.

    Kun sitä sil­taa ei halut­tu, vaan sitä vastustettiin. 

    HS 20.5.1991: “Saa­reen pureutuneet taas pelkäävät uud­is­tusten kulut­ta­van luon­non ja rikko­van toisi­naan uneli­aak­sikin yltävän rauhan. He vas­tus­ta­vat kaupun­gin uusimpia suun­nitelmia. Etenkin sil­ta on ydinkysymys: sitä ei saa rakentaa.”

    HS 15.6.2003: “Yleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa saa­reen ehdote­taan sil­taa Laa­jasa­losta. Muu­ta­mas­sa muis­tu­tuk­ses­sa on vas­tustet­tu sil­tay­hteyt­tä, yhdessä kan­natet­tu. Vesi­bus­siy­hteys saa sil­taa enem­män kannatusta.”

    HS 9.10.2011: “Yhteysalus kul­kee kesäisin Hakaniemestä, mut­ta vuorovälit ovat pitkät.” mut­ta “SILTAA var­tiosaare­laiset eivät halua. Se muut­taisi asioi­ta liikaa.”

    HS 17.8.2013: “VAR­TIO­SAA­RI-SEU­RA on teh­nyt oman esi­tyk­sen­sä val­mis­teil­la ole­vas­ta osay­leis­kaa­vas­ta. Sii­nä saar­ta ei yh­dis­te­tä sil­lal­la edes Laa­ja­sa­loon, jon­ka ran­ta on Re­po­sal­mes­sa mel­kein ki­ven­hei­ton pääs­sä. Pe­rus­te­lu­na on, et­tä sil­lat­to­ma­na saa­ri säi­lyy saa­re­na, ei­kä sin­ne tar­vit­se ra­ken­taa teitä.”

    Nuo lain­auk­set Hesarista yli 20 vuo­den ajal­ta ker­to­vat minus­ta varsin selvästi, että var­tiosaare­laiset eivät ole halun­neet ihmis­ten pää­sevän saarelleen. Vesi­bus­si olisi kel­van­nut, kos­ka on var­maan nähty, että se ei olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va ilman kaupun­gin tukea, joten vuoroväli pysy­isi har­vana ja se riit­täisi pitämään muut kuin vakiokävi­jät pois­sa. Kaupun­gin tues­ta vesi­bus­sille puhut­ti­in, mut­ta tuskin­pa tuen saamista kovin toden­näköisenä on voin­ut pitää, kun saari on tue­tun reit­tili­iken­teen jär­jestämisen kannal­ta käytän­nössä asuma­ton toisin kuin vaikka­pa Suomen­lin­na, joka on myös merkit­tävä turistikohde.

    Min­un tulk­in­tani on, että var­tiosaare­laiset eivät halun­neet ava­ta saar­taan ja pela­si­vat upporikas­ta ja rutiköy­hää luot­ta­mal­la siihen, että rak­en­tamiselle ei löy­dy riit­tävää kan­na­tus­ta ja saari saa jäädä ennalleen. Olisiko kan­nat­tanut hyväksyä kevyen liiken­teen sil­ta ja alkaa kehit­tää saar­ta Itä-Helsin­gin Seurasaarena?

  75. Cap­tain Awe­some: “Peruskau­raa ole­vaa mäntymetsää”…

    Ei jumalau­ta. Pal­mu­jako niis­sä pitäisi kas­vaa, että suo­jelu­pe­ri­aat­teet täyttyisivät?

    Suo­mi sijait­see bore­aalisel­la havumet­sävyöhyk­keel­lä. Deal with it.

    Lähel­lä keskus­taa? Viimek­si kun Melkin rak­en­tamista on pohdit­tu sinne liiken­nöitäisi­in lautalla.

    Melk­istä Laru­un pitäisi byga­ta läh­es kil­san pitu­inen sil­ta. Tai vai­h­toe­htois­es­ti läh­es kil­san pitu­inen sil­ta Pih­la­jasaa­reen ja Itäis­es­tä Pih­la­jasaares­ta puolen kil­san sil­ta Munkkisaareen.

    Vaikut­ta­vat mielestäsi kan­nat­tavil­ta sil­ta­hankkeil­ta saar­ille mutu­il­tu­jen asukas­määri­in suhteutettuna?

    Huo­maut­taisin, myös että Melkin ja Pih­la­jasaaren väli­nen kilo­metrin pitu­inen sil­ta pitäisi rak­en­taa todel­la korkeak­si kos­ka välis­sä kul­kee laivaväylä.

    Point­ti­ni oli juuri se, että kos­ka Suo­mi on bore­aalisel­la havumet­sävyöhyk­keel­lä, tuol­laisia saaria on var­maan usei­ta tuhan­sia Suomen ran­nikol­la, eikä pelkkä tavanomainen met­sä sel­l­aise­naan ole suojeluperuste.

    Melk­istä ja Pih­la­jasaares­ta pääsee var­maan laival­lakin ihan kohtu­ullises­sa ajas­sa keskus­taan. Melk­istäkin näyt­täisi ole­van 4 km laival­la Ruo­ho­lah­den metroase­man viereiseen rantaan.

  76. N: Niin ikävää kuin se onkin, ettei Var­tiosaares­ta tule itäistä Seurasaar­ta, on pakko tode­ta, että niitä Var­tiosaa­res­sa kävi­jöitä on todel­la vähän, sil­lä sinne on vaikea päästä. Olen asunut Itä-Helsingis­sä yli 20 vuot­ta ja siitä huoli­mat­ta olen käynyt Var­tiosaa­res­sa ehkä kol­mesti. Pari ker­taa kesäaikaan, kun tut­tu on vuokran­nut huvi­lan saares­ta illan­vi­et­toa varten (luul­tavasti ammat­tiy­hdis­tyk­sen­sä kaut­ta) ja ker­ran talvel­la jäätä myöten geokätköjä etsimässä. Se on hieno saari, mut­ta eihän sinne pääse mitenkään.

    Ilmeis­es­ti Var­tiosaa­reen on päässyt jol­lain pari ker­taa päivässä liiken­nöiväl­lä vesi­bus­sil­la kesäisin, mut­ta sitä ei löy­dy reit­tiop­paas­ta tai muus­ta hel­pos­ta paikas­ta. Virk­istysaluekäytössä yhtey­den olisi pitänyt olla sään­nölli­nen ja riit­tävän tiheä (ker­ran tun­nis­sa). Kovin tun­net­tu tuo vesi­bus­siy­hteys ei ole ollut, kos­ka aika moni on valitel­lut sitä, että Var­tiosaa­reen ei pääse mil­lään, jos ei omista venettä.

    Kevyen liiken­teen sil­ta olisi ollut virk­istyskäytön kannal­ta paras ratkaisu, mut­ta minäkin muis­tan sen herät­täneet kiivas­ta vas­tus­tus­ta nimeno­maan var­tiosaare­lai­sis­sa. Puhut­ti­in jotain sel­l­aista, että vesitse tule­vat ovat siistim­pää väkeä kuin sil­ta pitkin tule­vat ja että saari ei ole saari, jos sinne on silta.

    Tämä on taas niitä tapauk­sia, jois­sa änkyrä­vas­tus­tus kaikkia muu­tok­sia kohtaan johtaa huonoim­man vai­h­toe­hdon toteu­tu­miseen. Jos ajois­sa olisi oltu valmi­ita kom­pro­mis­sei­hin ja jopa itse ehdotet­tu muu­tos­ta, tulos olisi voin­ut olla toinen. Mieleen tulee heti muu­ta­ma muukin tapaus, jois­sa jyrkkä vas­tus­tus on johtanut vas­tus­ta­jien kannal­ta juuri sen kaikkein huonoim­man vai­h­toe­hdon toteutumiseen.

    Ei sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä mikä Var­tiosaaren saavutet­tavu­us nyt on.

  77. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: tuol­laisia saaria on var­maan usei­ta tuhan­sia Suomen rannikolla

    Nice. Karib­ian­mer­estä puolestaan löy­tyy tuhan­sia valkois­t­en hiekkaran­to­jen ympäröiviä saaria. Miten niiden ole­mas­sao­lo hyödyt­tää helsinkiläistä?

  78. Jos Var­tiosaari olisi muutet­tu kaupun­gin virk­istysalueek­si, niin tot­ta kai sinne olisi raken­net­tu jonkin­lainen kevyen liiken­teen sil­ta ja täy­den­net­ty sitä kesäisin veneli­iken­ney­htey­del­lä ja muil­la palveluilla.

  79. Var­tiosaari virk­istysalueena:
    Jos Var­tiosaari olisi muutet­tu kaupun­gin virk­istysalueek­si, niin tot­ta kai sinne olisi raken­net­tu jonkin­lainen kevyen liiken­teen sil­ta ja täy­den­net­ty sitä kesäisin veneli­iken­ney­htey­del­lä ja muil­la palveluilla.

    Too lit­tle, too late. Jos tuo­ta oltaisi aidosti toiv­ot­tu, Var­tiosaaren puo­lus­ta­jat ry olisi ajanut moista han­ket­ta jo vuosikym­meniä. Ei ajanut ja lega­cy on sit­ten tämä. Kiitok­set siitä heille.

  80. Cap­tain Awe­some: Nice. Karib­ian­mer­estä puolestaan löy­tyy tuhan­sia valkois­t­en hiekkaran­to­jen ympäröiviä saaria. Miten niiden ole­mas­sao­lo hyödyt­tää helsinkiläistä?

    Mainitsin aiem­min jo 4 kpl sen tyyp­pisiä saaria, jot­ka ovat Espoos­sa ja Sipoossa.

  81. “New blood joins this earth,
    And quick­ly he’s subdued.
    Through con­stant pained disgrace
    The young boy learns their rules.

    With time the child draws in.
    This whip­ping boy done wrong.
    Deprived of all his thoughts
    The young man strug­gles on and on he’s known
    A vow unto his own,
    That nev­er from this day
    His will they’ll take away.”

    Uusi lap­si syn­tyy maail­maan. Siltä viedään oma tah­to ja ajatukset.

  82. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Mainitsin aiem­min jo 4 kpl sen tyyp­pisiä saaria, jot­ka ovat Espoos­sa ja Sipoossa.

    Tois­tan: eivät hyödytä helsinkiläisiä ollenkaan samas­sa mielessä kuin jos se saari löy­ty­isi kotinurkilta.

    Melk­ki on Helsin­gin — mut­ta myös Espoon — kokolu­okas­saan ain­oa “koske­ma­ton” aito ulkosaari (= avau­tuu enem­män tai vähem­män esteetön maise­ma avomerelle eikä vain sisäsaaris­toon) joka olisi mah­dol­lista muut­taa kaikille avoimek­si virkistyssaareksi. 

    Espoon vas­taa­van kokolu­okan saaret ovat Mies­saari ja Lehti­saaret joista jälkim­mäi­nen on kesämök­säsaari, ja ensin mainit­tu lin­noitet­tu saari.

    Molem­mat Vasikkasaaret ovat MYÖS kesämöksäkäytössä.

    Mies­saaren viere­inen mut­ta huo­mat­tavasti pienem­pi Sto­ra Ådhol­men on sekin kesämöksäkäytössä.

    Sipoon Mölan­det ja viere­inen Granö ovat kesämök­säsaaria (jälkim­mäi­nen vain pienem­mässä mittakaavassa).

    Niiden vier­estä löy­tyy sel­l­ainen ehanu­us kuin Vuosaaren satama.

    Eli kau­pan­pääl­lis­inä saa ään­i­maise­man ja kort­telirallin joka tuskin vas­taan useimpi­en käsi­tys­tä saarielämän rauhas­ta ja privacysta…

    Kau­nis­saaren laut­ta­matkan pitu­ud­es­ta (1h Vuosaares­ta) voimme päätel­lä, että mitä kauem­pana saari sijait­see (eli mitä han­kalampi sinne on päästä), sitä harvem­pi siel­lä myöskin vierailee. Not a good investment.

    Helsin­gin Isosaari puolestaan on lin­noitet­tu saari ampumara­toi­neen, 9 reikäi­sine golfkent­ti­neen, ran­nikko­tykkipat­ter­i­neen, merivalvon­ta-asem­i­neen ja Aal­to-yliopis­ton korroosiolaboratorioineen… 

    Isosaa­reen olisi myös huo­mat­ta­van pitkä laut­ta­mat­ka kun taas Melk­ki olisi help­po ottaa osak­si Pih­la­jasaa­reen liikennöintiä.

    Jatkan aiheesta mielelläni.

  83. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jos joitain saaria pitäisi rak­en­taa, juuri Melk­ki ja sit­ten myös Pih­la­jasaari olisi parhaim­mat vai­h­toe­hdot. Niis­sä on enim­mäk­seen vain peruskau­raa ole­vaa mäntymetsää.

    Kir­joit­ta­jat näyt­tävät kiis­televän, mis­sä järjestyk­sessä Helsin­gin edus­tan lop­utkin saaret pitäisi rak­en­taa. En tiedä ovatko tosis­saan, mut­ta raken­net­tavaa riit­tää kyl­lä man­tereen puolellakin.

  84. Siis ilman muu­ta San­ta­ham­i­na pitää rak­en­taa, ja var­masti aikanaan tul­laankin rakentamaan.

    Itse näk­isin mielum­min Villinki­in rak­en­tu­van autot­toman tiivi­in van­han puukaupun­gin ja jät­täisin Melkin virkistyskäyttöön.

    Ker­ro nyt ihmeessä mihin itse suun­nit­telisit Helsinki­in lisärak­en­tamista joi­hin yleiskaavois­sa ei olla vielä varauduttu?

Vastaa käyttäjälle Muutosta toimintatapoihin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.