On isojen uudistusten aika

Sain lop­ul­ta lomaki­ireiltäni lue­tuk­si Esko Ahon kir­joituk­sen Taloudessa ei ole palu­u­ta entiseen. Kohu­un ver­rat­tuna kir­joi­tus vaikut­ti pet­tymyk­seltä. Eihän Aho sanonut oikeas­t­aan kuin, että menee huonos­ti eivätkä ongel­mat ratkea itses­tään, vaan tart­tis tehdä jotain.

Tämän minäkin voin allekir­joit­taa. Eri­tyis­es­ti Suomel­la menee huonos­ti. Olemme menet­täneet nopeasti paljon. Emme ole enää euka­lyp­tuk­sen vuok­si sel­l­ainen puun­jalostuk­sen suur­val­ta kuin ennen. Lisäk­si paperinku­lu­tus las­kee tai ei ainakaan kas­va niin nopeasti kuin kuvit­te­limme, kos­ka paine­tul­la sanal­la menee huonos­ti ja net­tipo­h­jaisil­la julka­isuil­la hyvin.

Jälkikä­teen arvioiden selvisimme 90-luvun lamas­ta käsit­tämät­tömän ja epä­to­den­näköisen onnen­potkun ansios­ta. Ilman Noki­aa koko 2000-luku olisi ollut talouden alaku­loa. Nyt kun Nokia-ihme alkaa olla his­to­ri­aa, alaku­lo on täällä.

Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den tilanne on jok­seenkin han­kala. Volyymi­tuot­tei­ta ei Suomes­sa oikein kan­na­ta tehdä, kos­ka yksikkökus­tan­nuk­set ovat kil­pail­i­joi­hin näh­den kalli­ita ja Suomen maanti­eteelli­nen sijain­ti han­kala. Muu perus­tuukin sit­ten insinöörien osaamiseen, mut­ta kauanko se on kil­pail­i­joi­hin näh­den niin yliv­er­taista, että edes pro­to­tyyp­pi­en valmis­t­a­mi­nen ja lyhyen sar­jan tuot­teet kan­nat­taa tehdä tääl­lä? Tehtait­temme kil­pailu­ase­maa heiken­tää huo­mat­tavasti suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­välistymi­nen. Tuotan­to siir­tyy pois Suomes­ta näi­den yri­tys­ten sisäl­lä. Siinä ei osaami­nen auta koti­maista tuotan­toa, kos­ka osaami­nen on kan­sain­välistyneen yri­tyk­sen omaisuutta.

Göran Pers­son kuvasi Suomen tilan­net­ta eräässä tilaisu­udessa samak­si kuin vuon­na 1993, kuitenkin ilman Noki­aa ja 20 vuot­ta van­hem­man väestön kanssa.

Mut­ta ei tämä tähän pää­ty. Suo­mi on hyvin riip­pu­vainen vapaakau­pas­ta ja rehdeistä pelisään­nöistä. Kun ajat huononevat, pop­ulis­mi nouse ja nos­taa pro­tek­tion­is­mia. Pro­tek­tion­is­mista kär­sivät lop­ul­ta kaik­ki, mut­ta Suomen kaltaiset maat paljon mui­ta enem­män. Ran­skan päätös ottaa paljon puhut­tu ris­teilyti­laus Ran­skaan hin­nal­la mil­lä hyvän­sä oli pelot­ta­va esimerk­ki siitä, mitä on tulossa.

Kaiken tämän päälle tulee ikään­tymis­es­tä aiheutu­va huolto­suh­teen heikkeneminen.

Euroopal­la on omana ongel­manaan ilmeisen epäon­nis­tunut yhteis­val­u­ut­ta. Euro tuot­ti ensim­mäisen kymme­nen vuo­den aikana paljon hyvää, mut­ta nyt se uhkaa syöstä euro­maat pysyvään lamaan. Ongel­man ei pitäisi olla ylipääsemätön, mut­ta euro­maid­en kyvyt­tömyys päätök­sen­tekoon tekee siitä ylipääsemättömän.

Euro­maid­en kansan­tu­lo on suu­ru­us­lu­okaltaan 10 biljoon­aa euroa, siis kymme­nen­tuhat­ta mil­jar­dia euroa. Euroopan rahoi­tuskri­i­sis­sä puhutaan suurim­mil­laan sadoista mil­jardeista, mut­ta nämä roposet pää­sevät nyt syök­semään koko maanosan lamaan, joka mak­saa biljoo­nia. Suomelle lama mak­saa jo nyt kak­sikym­men­tä mil­jar­dia euroa menetet­tynä tulona joka vuosi, mut­ta meil­lä jak­se­taan huu­taa pää punaise­na jois­takin kym­menistä miljoon­ista, jot­ka jäävät saa­mat­ta korkoina, kun Kreikan lainae­hto­ja helpotetaan.

Euroalueen ongel­mana on, että se yllyt­tää euro­mai­ta kil­paile­vi­in sisäisi­in deval­vaa­tioi­hin, siis deflaa­tioon, jon­ka kaik­ki talouden oppisu­un­nat myön­tävät tuhoisak­si. Sisäi­nen deval­vaa­tio on kan­nat­tavaa yhdelle maalle, joka pystyy hyö­tymään muiden kus­tan­nuk­sel­la. Kaikkien ryhtyessä siihen kaik­ki kär­sivät. Täl­lainen tuot­taa pysyvän laman.

Val­tio ottaa tänä vuon­na velkaa vähin­tään seit­semän mil­jar­dia euroa. Pelkään pahoin, että tämä on rak­en­teel­lista ali­jäämää, joka mei­dän on kurot­ta­va kiin­ni vero­ja korot­ta­mal­la ja meno­ja leikkaa­mal­la – tai tehtävä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, jot­ka vähen­tävät rak­en­teel­lista alijäämää.

Mitä siis pitäisi muuttaa?

Euro­maid­en päätök­sen­tekokyky tulisi palaut­taa. Ilman sitä ei voi tehdä oikein mitään. Tässä Suo­mi on yksimielisyys­vaa­timuksi­neen ollut tuot­ta­mas­sa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Mitähän meil­lä san­ot­taisi, jos Slove­nia sisäpoli­it­ti­sista syistä kaataisin jonkin täysin vält­tämät­tömän euroalueen uud­is­tuk­sen, jota Suo­mi on ollut kannattamassa?

Meil­lä on tehtävä iso­ja uud­is­tuk­sia sosi­aal­i­tur­vaan ja työ­markki­noiden toim­intaa. Näistä asioista Juhana Var­ti­ainen on puhunut oma­l­la silot­ta­mat­toma­l­la tyylil­lään. Sosi­aal­i­tur­van on edis­tet­tävä työn tar­jon­nan lisäämistä, kun se nyt heiken­tää sitä. Ruot­sis­sa tässä on onnis­tut­tu paljon parem­min. Suomes­sa edelleen sosi­aali- ja talous­poli­itikot pitävät toisi­aan vas­tus­ta­ji­naan. Tehokas­ta kom­pro­mis­sia ei edes yritetä edis­tää. Talous­poli­itikko­jen pitäisi havai­ta, että maail­mas­sa vain sosi­aalis­es­ti vas­tu­ulliset maat men­estyvät ja sosi­aalipoli­itikko­jen pitäisi vas­taavasti hyväksyä taloudel­liset tosi­asi­at. Suuri ja haas­ta­va pro­jek­ti on uud­is­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta korkean huolto­suh­teen ja jälki­te­ol­lisen yhteiskun­nan oloi­hin. Tähän aiheeseen tarkoituk­seni on edelleen keskit­tyä täl­lä blogilla. Tässä asi­as­sa Suo­mi on pudon­nut pahasti kelka­s­ta muiden maid­en tehdessä kauaskan­toisia uud­is­tuk­sia. Niin hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­ja kuin olenkin, on pakko sanoa, ettei Suomes­sa ole kymme­neen vuo­teen ollut kykyä kauaskan­toisi­in uud­is­tuk­si­in ja tämä alkaa näkyä jälkeenjääneisyytenä.

Kas­vavien yri­tys­ten on annet­ta­va investoi­da voit­ton­sa yri­tyk­seen Viron tapaan. Yri­tysvero­tus­ta kehitetään meil­lä liiak­si van­ho­jen ele­fant­tien toivei­den mukaan. Uusil­la kasvuyri­tyk­sil­lä ei ole neu­vot­telupöy­dässä tuolia.

Veroast­et­ta on pakko nos­taa, mut­ta se ei saisi tapah­tua tulovero­tus­ta kiristämäl­lä. Yleinen arvon­lisäverokaan ei ole kovin hyvä vai­h­toe­hto, kos­ka se on työn tekemiselle tasavero (yri­tyk­sen mak­sa­vat arvon­lisäveron palkois­taan, korois­taan ja voitostaan) eikä mata­la­palkkainen työ oikein kestä veroki­ilaa työn tek­i­jän ja kulut­ta­jan välil­lä. Ympäristö- ja eri­tyis­es­ti ener­giaverot ohjaisi­vat talouden kehi­tys­tä oikeaan suun­taan. Niin kauan kun näistä veroista ei saa­da kansan­välisiä, niitä ei voi sälyt­tää ener­giaval­taiselle perus­te­ol­lisu­udelle, valitet­tavasti. Koti­taloussähkö on Suomes­sa huo­mat­ta­van hal­paa mui­hin mai­hin verrattuna.

Val­tio­val­lan ei pitäisi häärätä paljonkaan yri­tys­tukien puolel­la. Yri­tys­tu­ki tarkoit­taa, että ote­taan rahaa kan­nat­tavas­ta toimin­nas­ta ja annetaan kan­nat­ta­mat­toma­lle. Tämä voi heiken­tää talouden toim­intaa sen sijaan, että se vahvis­taisi sitä. Yri­tys­tukien sijas­ta tulisi paran­taa markki­noiden toim­intaedel­ly­tyk­siä niin, että talous voisi itse löytää toimi­vat ratkaisut ja kan­nat­tavim­mat toimin­not. Asi­as­ta oli tänään Mat­ti Kalliokoskelta hyvä kir­joi­tus Hesarissa.

Koti­maiseen riski­ra­hoituk­seen pitäisi saa­da paljon lisää muskelei­ta. Aivan liikaa hyviä suo­ma­laisia oraal­la ole­via yri­tyk­siä myy­dään ulko­maille, kos­ka toim­intaan ei löy­dy rahoi­tus­ta Suomesta.

263 vastausta artikkeliin “On isojen uudistusten aika”

  1. “Euroopan rahoi­tuskri­i­sis­sä puhutaan suurim­mil­laan sadoista mil­jardeista, mut­ta nämä roposet pää­sevät nyt syök­semään koko maanosan lamaan, joka mak­saa biljoonia.”

    “Yri­tys­tu­ki tarkoit­taa, että ote­taan rahaa kan­nat­tavas­ta toimin­nas­ta ja annetaan kannattamattomalle.”

    Vielä kun meille selitet­täisi­in, mikä ero näil­lä kahdel­la asial­la on? Muuten kuin ide­ol­o­gises­sa mielessä…

  2. “Tehtait­temme kil­pailu­ase­maa heiken­tää huo­mat­tavasti suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­välistymi­nen. Tuotan­to siir­tyy pois Suomes­ta näi­den yri­tys­ten sisäl­lä. Siinä ei osaami­nen auta koti­maista tuotan­toa, kos­ka osaami­nen on kan­sain­välistyneen yri­tyk­sen omaisuutta.”

    Yksi syy tehtaiden pois­muut­toon on siinä, että Suomes­sa on help­poa ja hal­paa irtisanoa.
    Esim Wärt­silän moot­to­ri­ethaatn lopetuk­sen syyk­si ker­rot­ti­in Suomen halvem­pi irtisanominen

    Samoin STX las­ki, että on halvem­paa lopet­taa tuotan­toa Suomes­sa kuin Ran­skas­sa ja niin­pä tilaus siir­ret­ti­in Ranskaan.

    Suomes­ta kel­paa tieto­taito ja STX voi omis­ta­jan määrätä suo­ma­liset luovut­ta­maan osaamisen­sa Ranskaan.
    Sen jäl­keen suo­ma­laisille osaa­jille kenkää .

    Nyt Turku/Rauma on eri­ty­is­tukialuet­ta ja hal­li­tus kylvää rahaa kaver­ille niin kuin Kemijärvellä.

  3. Aivan aluk­si voisimme ryhtyä nou­dat­ta­maan perus­sopimuk­sen no bailout sään­töä, että veren­vuo­to tyre­hty­isi. Sen jäl­keen voisimme ryhtyä hyö­dyn­tämään luon­taisia vahvuuk­si­amme, met­siä, turvet­ta, min­er­aale­ja ja venäjän läheisyyt­tä. Nyt me päin­vas­toin euroopan kaut­ta rikkidi­rek­ti­ivein, kioto­sopimuksin, raivauskiel­loin, tilako­htaisin kestävyys­vaa­timuksin ym ajamme met­sän ja turpeen käyt­töä alas ja yritämme vielä saa­da kaivos­te­ol­lisu­u­denkin nousun pysäytettyä.

  4. Viitat­en Kalliokosken artikke­li­in, mei­dän muka markki­namyön­teisin puolueemme eli Kokoomus on henkilö­suhtei­ta myöten pro busi­ness eli naimi­sis­sa EK:n ja finanssialan lob­barei­den kanssa. Demar­it jatka­vat johdon­mukaises­ti Urpi­laisen lin­jal­la eli ovat täy­del­lisen lin­jat­to­mia, vas­sare­i­ta nolot­taa olla koko hal­li­tuk­ses­sa ja te pienem­mät puolueet ette saa mitään aikaan.

    Tämä talouskri­isi on koti­maas­sakin ennen kaikkea päätök­sen­teon kriisi.

  5. “Eihän Aho sanonut oikeas­t­aan kuin, että menee huonos­ti eivätkä ongel­mat ratkea itses­tään, vaan tart­tis tehdä jotain.”

    Siihen perään Soin­in­vaara lis­taa asioi­ta jois­sa menee huonos­ti, eikä esitä yhtään konkreet­tista toimen­pidet­tä — siis ehdot­taa vain että tart­tis tehdä jotain. Vero­tus­ta pitää Soin­in­vaaran mukaan kiristää ja perään luetel­laan läh­es kaik­ki vero­muodot — joi­ta ei sit­ten voidakaan kiristää. Vain auto- ja alko­ho­liv­ero taisi jäädä mainit­se­mat­ta veroista joi­ta ei voi nostaa.

    Kun meil­lä on eduskun­nas­sakin 200 tuol­laista saman­ta­soi­ta päät­täjää, niin vaik­ka tart­tis tehdä jotain niin ei tehdäkkään mitään. Aina on joku pieni äänekäs edun­valvon­taryh­mä, joka torp­paa muu­tok­sen. Päät­täjät vain tanssi­vat niiden tahtiin

  6. Yksi virhe­su­un­ta on, että meil­lä pyritään vain luo­maan huono­tuot­toisia työ­paikko­ja ja ihmisiä yritetään pakot­taa niihin

    Sen sijan kan­nat­taisi keskit­tyä siihen, että ns paskadu­uneis­takin muokataan korkea­tuot­toisem­pia ja parem­pia ja houkut­tel­e­vampia työpaikkoja

    Näin­hän tehdään ns hyvä­tuot­toisillekin töille, työolo­suhtei­ta ja etuuk­sia paran­netaan koko ajan jopa työ­nan­ta­jien taholta.

    Kaikissa töis­sä on huono­ja piirteitä, mut­ta kokon­aisu­us ratkaisee, paskadu­u­nikin voi olla tek­i­jälleen arvokas ‚jos työl­lä elää ja leivän päälle jää muu­takin kuin kieli.

    Ja jos tek­i­jää arvostetaan.Juhlapuheet ovat vain puhei­ta, todel­lisu­us ratkaisee

    Ei Indone­si­as­sakaan ketään saanut töi­hin ‚jos nuo ehdot eivät täyt­tyneet, vaik­ka sosi­aal­i­tur­va oli kannustava

  7. Otsikko puut­tuu. Saanko Ahon innoit­ta­mana esit­tää seuraavaa:

    ”Suomel­la kykyä kauaskan­toisi­in möhläyksiin”

    Sitä nimit­täin on riit­tänyt. Suo­ma­laiset yri­tysjo­hta­jat ovat ihan itse päästäneet teol­lisu­us­tuotan­non hal­pa­mai­hin sil­lä ajatuk­sel­la, että me fik­sum­mat valkoiset tääl­lä pakkases­sa keski­tymme korkean arvon­lisäyk­sen ohjel­moin­ti­in ja muuhun vas­taavaan. Esim. Sak­sas­sa koneen­raken­nuk­seen syn­tyy paljon lisää työ­paikko­ja, vaik­ka palkat ovat parem­mat kuin Suomes­sa. Ener­gia­muu­tos on suuri mah­dol­lisu­us teollisuudelle.

    Pahoit­telu: Nol­la­su­ositel­tu nim­imerkki­ni on aiem­min antanut tahat­tomasti harhaan­jo­htavaa infor­maa­tio­ta Sak­san Mini­jobs-jär­jestelmästä. Tyyp­illi­nen Mini­job-työn­tek­i­jä onkin län­tisen Sak­san maaseudul­la asu­va nainen. Kaik­ista työ­paikoista on mini­jobe­ja Berli­inis­sä vain 16 pros­ent­tia mut­ta rikkaam­mas­sa Nor­drhein-West­falenis­sa 23 pros­ent­tia. Suh­teessa eniten mini­jobe­ja on Del­men­horstis­sa, 34 pros­ent­tia. Sys­tee­mi kuitenkin työl­listää ihmisiä, jot­ka suo­ma­lainen jär­jestelmä sijoit­taisi kokon­aan työvoiman ulkop­uolelle tai lop­ut­tomi­in koulu­tuk­si­in. Juhana Var­ti­ainen viit­taa Yhdys­val­toi­hin, mut­ta hän tarkoit­taa pelkästään Dis­ney –kon­ser­nia: se joka ei pääse/ ei ole menos­sakaan Dis­neylle töi­hin, ei sit­ten Suomes­sa Yhdys­val­to­jen mallin mukaan pääse mihinkään töihin.

  8. Asi­aa.

    Julkisen­puolen tuot­tavu­us­va­je asia, joka on eniten omis­sa käsis­sä. Eteenkin siel­lä on palkko­ja nos­tet­ta­va vain ja ain­oas­taan tuot­tavu­u­den parantues­sa ja eläkeikää nostettava.

    Yksi osa Suomea on kan­sain­välistymisen hyväksymi­nen ja hyö­dyn­tämi­nen. Vien­tiyri­tyk­silel oleel­lista on saa­da Suomeen työvoimaa ympäri maail­maa, jot­ta se vien­ti onnis­tu­isi. Venäjn suh­teen alkaa men­nä varsin hitaasti jakelu­un, että tur­is­mi tuottaa.

    Työelämään olisi saata­va se 20 000 ulko­maalaista niin tek­i­jöik­si kuin yrit­täjik­si joka vuosi.
    Se myös mah­dol­lis­taisi yri­tys­ten kasvamisen.

    Suo­ma­laisen työvoiman koulu­tus on saata­va parem­min hyö­dyn­net­tyä ihan kaikkial­la, siis muual­lakin kuin hamuri­lais­ten pais­tamises­sa ja myymisessä. Yliopis­to­laitok­sen on syytä miet­tiä omaa toim­intaansa, jot­ta sitä osaamista saadaan siir­ret­tyä käytäntöön.

  9. Yksit­täi­nen ehdo­tus, jol­la ei ole suuren suur­ta merk­i­tys­tä suun­taan tai toiseen, mut­ta joka kuvas­taa laa­jem­paa ongel­maa juuri kasvuyri­tys­ten ja val­tioiden välisen inno­vaa­tiok­il­pailun kannalta.

    Luovu­taan viimein val­tion­laitosmonopoleista. Tästä olisi inno­vaatis­trate­gis­es­ti hir­muisen paljon hyö­tyä, ja tämä olisi liki­main ilmaista valtiolle.

    Lähin­nä mieleeni tulee kak­si seikkaa, jot­ka toimi­vat läh­es puh­taasti juuri inno­vaa­tioveroina: Stan­dar­d­i­en tek­i­jänoikeudet (tai siis aivan kohtu­ut­toman kalli­it hin­nat) ja merikart­ta-aineis­ton luet­telo­suo­ja. Toki EU-stan­dard­e­ja tarvit­se­vat osta­vat kaiken mah­dol­lisen Viros­ta, mis­sä hin­nat ovat noin viides­osa Suomen tasosta.

    Mut­ta stan­dard­e­ja on monel­la teol­lisu­u­den ja elinkeino­toimin­nan alueel­la lak­isääteinen velvoite nou­dat­taa. Ne ovat osa lain­säädän­töä. Lain­säädän­nön kuu­luisi olla avoimesti verkos­sa jokaisen kiin­nos­tuneen luettavissa.

    Tämä mainit­se­mani yleinen ongel­ma on se, että meil­lä on paljon kokon­aisy­hteiskun­nal­lis­es­ti haitallista sään­te­lyä, joka on lähin­nä virkaval­taisu­ut­ta virkaval­taisu­u­den (ja suo­ranaisen kiu­san­teon) vuok­si. Rahankeräys­la­ki taitaa viime aikoina näistä olla ollut eniten tapetil­la. Osa­puilleen mis­sään muual­la maail­mas­sa ei vastik­keet­tomien lahjoi­tusten pyytämi­nen ole lähtöko­htais­es­ti laiton­ta. Innovoi siinä sit­ten uusia joukko­ra­hoi­tus tms. ratkaisuja.

  10. “Göran Pers­son kuvasi Suomen tilan­net­ta eräässä tilaisu­udessa samak­si kuin vuon­na 1993, kuitenkin ilman Noki­aa ja 20 vuot­ta van­hem­man väestön kanssa”.

    No, ei meil­lä nyt onnek­si sen­tään kansan­talous ihan yhtä suurel­la joutokäyn­nil­lä ole kuin tuol­loin melkein tuplatyöt­tömyy­den aikoina. 

    Lisäisin toiveisi­in sen, että Yhdys­val­lat pysty­i­sivät jotenkin hoita­maan asiansa — sitä että vien­ti ei vedä ei voi lop­ut­tomi­in tor­jua itsek­seen. Muuten täyt­tä asiaa.

  11. =Olet Osmo oike­as­sa ettei valtiovallan/kuntien pidä hääriä yri­tys­tukien paris­sa. Ja olisi syytä vapaut­taa kokon­aan kaik­ki sel­l­ainen toim­inta jota julk­ishallinto ei tee itse. Julkisen puolen on toki syytä valvoa että lake­ja ja ase­tuk­sia nou­date­taan. Jopa valvon­ta on vaikeaa jos on itse osalli­nen ko. bisneksessä. 

    Mene­timme jäte­huolto- ja kier­rä­tys­li­ike­toimin­nan ja tule­vaisu­udessa myös ko.alueen tekni­ikan vien­timah­dol­lisu­udet, kun ala sosial­isoiti­in. Samoin on käymässä bus­sili­iken­teelle. Ter­veys- ja sos.alan kil­pailu­tus ei todel­lakaan toi­mi ja tap­paa koti­maiset toim­i­jat ja ala siir­tyy ulko­maisille fir­moille. Esimerkke­jä on paljon muitakin.

    Kan­nat­taisi todel­la miet­tiä, voiko palvelu­ja ollenkaan kil­pailut­taa yhteiskun­nan kokon­aistaloudel­lisu­u­den kannal­ta järkevästi. Jos esimerkik­si jokin työ Suomes­sa tulee tehdyk­si vaik­ka 1000 miehel­lä tai naisel­la ja 500 huolto/erikoisautolla, niin jot­ta kil­pailu­tus toimii ja saa enem­män kuin yhden järkevän tar­jouk­sen, pitää Suomes­sa ollakin 1500 alan erkoisosaa­jaa ja 750 autoa ja näistä on aina 500 miestä työt­tömänä ja 250 autoa ruos­tuu takapi­hal­la. Jos alan osaa­jia on tasan 1000 ja kaik­ki töis­sä, ei koskaan saa kuin yhden tar­jouk­sen. Sen sijaan sys­tee­mi, jos­sa asiakas/kuntalainen ostaa itse palvelun suo­raan yri­tyk­seltä, toimii, kos­ka siir­tymät eli asi­akas­mene­tyk­set ovat hitaita.Nyt yhteiskun­nan kil­pailu­tuk­ses­sa yri­tys voi menet­tää kaik­ki asi­akkaansa, kun antaa yhden sentin liian kalli­in hin­nan. Nämä alat siir­tyvät monikansal­lis­lle yhtiöille, joil­la myös ulko­laiset työn­tek­i­jät. Suo­ma­lainen yrit­täjä viisaasti vält­tää näitä aloja. 

    Tehköön yhteiskun­ta itse sen, mitä pitää tärkeänä, omana työnään, vaikkei Esko ja Jyrkin sak­ki siitä pidäkään ja kun­nat ja val­tio pysyköön kokon­aan erossa muus­ta liike­toimin­nas­ta. Puhu­mat­takaan mis­tään yri­tys­tu­ista. Yhteiskun­ta vain valvoo toim­intaa, ei mis­sään tapauk­ses­sa man­ageer­aa (on suomek­si parittaa).

    Täl­löin moni voi myös ostaa palvelun paikalliselta suo­ma­laiselta yri­tyk­seltä jol­la on paikallisia töissä.

    Las­si Hietanen

  12. Tässä kir­joituk­ses­sa­han on harv­inaisen paljon järkeä. Asian voisi sanoa myös niin, että Suomen rak­en­teet eivät kestä yli 2€/litra mak­savaa bensaa.

    Jos joku halu­aa kääriä hihat ylös, niin vahvis­te­taan EKP:n man­daat­tia, lail­lis­te­taan kannabis, bor­del­lit ja eutanasia.

    Inflaa­tio tulee heti kun talous nousee, ja tämä vuosi näyt­tää hyvin vah­vasti siltä. Kun taloudessa on tarpeek­si tiukkaa, niin ken­ties suo­ma­laisetkin rupea­vat jonkin­laisi­in tekoihin.

  13. Hyvä kir­joi­tus.

    Aiheen ohi pakko maini­ta nyt viikko­jen häir­iön jäl­keen, että tuo Twi­it­ti­ni-laatikko tuos­sa oikeal­la häir­it­see lukemiseen keskit­tymistä yllät­tävän paljon. Mitään hyö­tyä ei ainakaan min­ulle siitä vier­i­tysan­i­maa­tios­ta ole.

  14. Maamme raa­ka-ainevaro­ja tulee jalostaa paljon korkeat­soisem­mik­si kuin mitä täl­lä het­kel­lä tehdään!
    Valitet­tavasti suun­taus on päin­vas­toin jalostusastet­ta alene­va useis­sa teknolo­giayri­tyk­sis­sä ja met­säraa­ka-aineen jalostuksessa.
    Jalostusas­teen nos­tamisel­la hyö­dyn­netään raa­ka-ainevaro­jamme paljon kan­nat­tavem­min, vähen­netään turhaa kul­je­tus­tarvet­ta, huole­hdi­taan ilmas­tos­ta parem­min ja ennen kaikkea työl­lis­tetään suurem­pi osa tyvoimastamme!

  15. Hyvä kir­joi­tus. Tosin ohi­tat muu­ta­man seikan liian nopeal­la olankohautuksella:

    Val­tio ottaa tänä vuon­na velkaa vähin­tään seit­semän mil­jar­dia euroa. Pelkään pahoin, että tämä on rak­en­teel­lista ali­jäämää, joka mei­dän on kurot­ta­va kiin­ni vero­ja korot­ta­mal­la ja meno­ja leikkaa­mal­la – tai tehtävä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, jot­ka vähen­tävät rak­en­teel­lista alijäämää.

    Tätä leikkaus­man­traa ja velka­pelkoa tulee nyt joka tuutista. Mik­sei media, poli­itikot tai kukaan muukaan ota mukaan talousjär­jestelmän toim­inta­pe­ri­aat­tei­ta ja val­tio­ta siinä? Mitään keskustelua koko leikkaus­man­tran perusteista ei näy mis­sään. “Se nyt vaan on näin”, niinkö? Nyt val­tio­ta käsitel­lään kuin yksi­tyisenä toim­i­jana muiden joukos­sa, mikä on per­im­mäi­nen syy koko eurokri­isi­in. Fak­ta on se, että mitä enem­män vero­ja korote­taan ja säästetään, sitä huonom­min taloudessa menee. Täl­laises­sa tilanteessa val­tion tulisi ottaa reilu rooli talouden pyörien ras­vaamises­sa ja tehdä suuria investoin­te­ja infraan yms. Ja rahoit­taa tuo suo­raan keskus­pankista. Val­tion velan määräl­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, jos se on omas­ta keskus­pankista, kos­ka sitä ei tarvitse koskaan mak­saa takaisin. Vai kuvit­teleeko joku että USA mak­saa joskus yli 16000 mil­jardin valtionvelkansa?


    Sosi­aal­i­tur­van on edis­tet­tävä työn tar­jon­nan lisäämistä, kun se nyt heiken­tää sitä.

    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen ei merk­itse mitään jos työlle ei ole kysyn­tää. Sik­si val­tion tulisi vaikut­taa ensisi­jais­es­ti työn kysyn­tään eikä tarjontaan.


    Kas­vavien yri­tys­ten on annet­ta­va investoi­da voit­ton­sa yri­tyk­seen Viron tapaan.

    Tämä olisi erit­täin hyvä jut­tu. Raha pitää saa­da kiertämään eikä makaa­maan pankki­tileil­lä. Investoin­nit ovat ain­oa asia, joka lop­pu­peleis­sä pitää hom­man pyörimässä.


    Veroast­et­ta on pakko nostaa

    Ei ole, kos­ka suvereenin val­tion mak­sukyky ei ole koskaan vero­tuk­ses­ta kiin­ni. Vero­tus pois­taa rahaa kier­rosta kun nyt tuon kier­rossa ole­van rahan määrää pitäisi nimeno­maan nostaa.

  16. Ongel­man ei pitäisi olla ylipääsemätön, mut­ta euro­maid­en kyvyt­tömyys päätök­sen­tekoon tekee siitä ylipääsemättömän.

    Tässä läh­estytään koko ajan pis­tet­tä, jos­sa voi ihan vakavis­saan ruve­ta kysymään että niel­läänkö vaan kaikkea muu­ta kuin triv­i­aalit tap­pi­ot (en puhu nyt takuista, vaan häir­iöistä talousjär­jestelmälle) ja pure­taan koko talous­li­it­to. Ei sem­moi­ses­taa talous­li­itos­ta joka ei pysty tekemään talous­poli­ti­ikkaa ole kuin mas­si­ivista harmia. Esimerkik­si euron avul­la piti päästä kil­pade­val­vaa­tioista, ja nyt on sit­ten kil­pade­flaa­tiot edessä?

    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen toki hyvä, mut­ta mites se kysyn­tä? Eli jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta vaatisi myös vero­jär­jestelmän joka ei roko­ta kohtu­ut­tomasti palvelui­ta. Tai sit­ten tuote­taan enem­män julk­isia palvelui­ta ja eletään korkeam­man veroas­t­een kanssa.

    Se että teol­lisu­us mil­lään vip­paskon­stil­la nos­taisi talouden tai ainakaan paran­taisi työl­lisyyt­tä ei ole tästä maail­mas­ta. Ihan kir­jaimel­lis­es­ti, teol­liset työ­paikat ovat vähen­tyneet (lähde) ja rajusti globaal­isti, toki enem­män teol­lisu­us­mais­sa, ihan jo automaa­tion takia. Koko toimi­alan suh­teelli­nen merk­i­tys on vähen­tynyt koko ajan. Saa olla melkoinen lapsenusko luo­jan val­it­se­maan kansaan, jos aikoo työl­listää tämän maan tehtaisiin.

  17. Hyviä kom­ment­te­ja.

    Tosi­aan tänä päivänä nousee suuri huu­to san­o­taan mitä vain. Sen­pä vuok­si ei minus­takaan siinä kir­joituk­ses­sa niin hirveän ihmeel­listä ollut.

    Mik­si tämä on men­nyt täm­möisek­si. Kaik­ki muu­tok­set estetään suurel­la huu­dol­la oli ne hyvä tai huono­ja. Sen­pä vuok­si ennus­teeni tämän maan selviämis­es­ti on pessimistinen.

    Pitää var­masti men­nä kun­nol­la poh­jalle ennen kuin ihmisille tulee valmius yrit­tää kor­ja­ta asioi­ta. Sit­ten kun oikeasti joutuu joka päivä miet­timään mitenkä tästä päivästä selviää.

  18. Ja sivupolku­na lem­piai­heeseeni, jos tässä maas­sa hyväksyt­täisi­in se että me olemme ihan nor­maali euroop­palainen palve­lu­talous, niin var­maan kan­nat­taisi laka­ta akti­ivis­es­ti kehit­tämästä tämän saman maan yhdyskun­taraken­net­ta suun­taan joka tekee palvelu­iden tuot­tamis­es­ta mah­dol­lisim­man teho­ton­ta. Ihan noin vaa­ti­mat­tomana toiveena hallintoalamaiselta.

  19. Aika mon­es­ta asi­as­ta olen samaa mieltä, mut­ta hiukan itsekri­ti­ikkiä kaipaisin Noki­ahu­uman jälkeisenä aikana tahal­laan hävitet­ty­i­hin, mata­lam­man tuot­tavu­u­den työ­paikkoi­hin. 😀 Eivät yri­tyk­set niitä pahan­suop­u­ut­taan Suomes­ta siir­rä, olemme vain kil­pailukyvyt­tömiä. Veroas­t­eemme yksinker­tais­es­ti on karan­nut käsistä.

    Työ­paikkaka­toa kär­jistää tahal­laan vinoutet­tu yri­tys­rakenne. Vero­tuk­sel­la on tuet­tu suuryri­tyk­siä ja pyrit­ty tap­pa­maan pois pkt-sek­tori. Luulisi että viimeistään tässä tilanteessa alkaa se pkt-sek­torinkin työ­paik­ka kiinos­ta­maan ja päästään eroon suurim­mista hölmöi­ly­istä, kuten perintövero. 😉

  20. Tähän ei ole muu­ta lisät­tävää kuin perus­tu­lo keinona työl­listymisen edistäjänä.

  21. “..maail­mas­sa vain sosi­aalis­es­ti vas­tu­ulliset maat men­estyvät..”. Röhö­nau­ru. “Koti­taloussähkö on Suomes­sa huo­mat­ta­van hal­paa mui­hin mai­hin ver­rat­tuna.” — Saiskos tästä jotain fak­taa esille? Ja nimeno­maan siir­toi­neen veroi­neen. Kiitos!

  22. Kiitos järkevästä puheen­vuoros­ta. Paljonko yri­tys­tukien pois­t­a­mi­nen alen­taisi velka­an­tu­mis­tarvet­ta? Mis­tä palevluista pitäisi tin­kiä? Näi­hin kysymyk­si­in ei juurikaan saa vas­tauk­sia en enem­pää poli­itikoil­ta kuin talouelämältäkään. On hurskastelua puhua yleiseti vain yhteiskun­nal­lis­ten kus­tan­nusten alentamisesta .

  23. Koti­maiseen riski­ra­hoituk­seen pitäisi saa­da paljon lisää muskelei­ta. Aivan liikaa hyviä suo­ma­laisia oraal­la ole­via yri­tyk­siä myy­dään ulko­maille, kos­ka toim­intaan ei löy­dy rahoi­tus­ta Suomesta.

    Tämä pisti silmään. Ei se niin ole, että vai­h­toe­hdot ovat myyn­ti ulko­maille tai riskisi­joi­tus koti­maas­ta. Kyl­lä fir­man voi myy­dä myös Suomeen tai ulko­maalainen voi riskisi­joit­taa tänne.

    Nyt vain pitää vään­tää maa sel­l­aisek­si, että tänne kan­nat­taa sijoit­taa. Ongel­ma ei ole vält­tämät­tä sijoitet­tavien raho­jen vähyys vaan sijoi­tuskelpois­t­en yri­tys­ten vähyys. Sitä sit­ten sopii miet­tiä, että mis­tä se johtuu.

  24. Pelaamme samaa peliä Kiinan ja kump­panei­den kanssa rahas­ta, työ­paikoista, val­las­ta jne. Kuitenkin he pelaa­vat aivan eri sään­nöil­lä kuin län­si­maat. Sen lisäk­si meil­lä mon­et päät­täjät tekevät omia maale­ja enem­män kuin vas­tus­ta­jan verkkoon. Se on var­maa että muut eivät pelaa mei­dän sään­nöil­lä, joten län­si­maid­en tulee ottaa muiden sään­nöt. Afgan­istanin maatalous,Dubain intialaiset orjat, Kiinalaiset työa­jat ja palkat jne. Toinen ain­oa vai­h­to ehto on pela­ta omas­sa sul­je­tus­sa liigas­sa. Kom­pro­mis­sit vain puhal­ta­vat kuplaa ja mitä suurem­pi se on sitä pahem­min se puhkeaa.

  25. Onko iso uud­is­tus (blo­gis­sa) luon­teeltaan tekni­nen vaiko moraalis-nor­mati­ivi­nen? Kum­ma kun ei vielä tähän aikaan näy yhtään kommentteja.

    On jos­sakin määrin ärsyt­tävää, että juuri Esko Aho nyt vaatii euroop­palaisen teol­lisen perus­tan säi­lyt­tämistä. Muis­taak­seni Aho kom­men­toi aikanaan Nokian johta­jana samal­la HS-pal­stal­la Nokia Bochumin sulkemista siihen tyyli­in, että eiväthän suuret globaalit yri­tyk­set enää mitään pysyviä tuotan­to­laitok­sia rakenna.

  26. Osmo: “Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den tilanne on jok­seenkin han­kala. Volyymi­tuot­tei­ta ei Suomes­sa oikein kan­na­ta tehdä, kos­ka yksikkökus­tan­nuk­set ovat kil­pail­i­joi­hin näh­den kalli­ita ja Suomen maanti­eteelli­nen sijain­ti han­kala. Muu perus­tuukin sit­ten insinöörien osaamiseen, mut­ta kauanko se on kil­pail­i­joi­hin näh­den niin yliv­er­taista, että edes pro­to­tyyp­pi­en valmis­t­a­mi­nen ja lyhyen sar­jan tuot­teet kan­nat­taa tehdä tääl­lä? Tehtait­temme kil­pailu­ase­maa heiken­tää huo­mat­tavasti suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­sain­välistymi­nen. Tuotan­to siir­tyy pois Suomes­ta näi­den yri­tys­ten sisäl­lä. Siinä ei osaami­nen auta koti­maista tuotan­toa, kos­ka osaami­nen on kan­sain­välistyneen yri­tyk­sen omaisuutta.”

    Tuotan­non ei tarvitse olla ‘yliv­er­taista’, riit­tää kun se on laadukas­ta, kohtu­uhin­taista ja että sovi­tut toim­i­tusa­jat pitävät — tämä viimeinen on nyky­muo­toises­sa teol­lisu­udessa erit­täin tärkeä.
    Ja tuotan­non siirtämi­nen ulko­maille ei aina tuo­ta sitä mitä toiv­ot­ti­in. Sain juuri kuul­la, että Wärt­silän lakkaute­tul­la Turun diesel­moot­torite­htaal­la tehdään edelleen Wärt­silän diese­leitä Wärt­silälle — mut­ta nyt ali­hankki­jan toimes­ta. Eli kan­nat­taa jopa mak­saa välikädelle, omana työnä olisi tietysti kil­pailukykyisem­pää — niin että se siitä kilpailukyvyttömyydestä…

  27. Osmo: “Val­tio­val­lan ei pitäisi häärätä paljonkaan yri­tys­tukien puolel­la. Yri­tys­tu­ki tarkoit­taa, että ote­taan rahaa kan­nat­tavas­ta toimin­nas­ta ja annetaan kan­nat­ta­mat­toma­lle. Tämä voi heiken­tää talouden toim­intaa sen sijaan, että se vahvis­taisi sitä.”

    Nyt pitäisi panos­taa (taas) tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen. Se oli aikoinaan paljolti Nokian varas­sa, mut­ta nyt kun Nokia on mitä on, R&D näyt­tää romahtavan.

  28. Hei, paljon parem­pi kuin Ahon läh­es täy­del­lisen epäkonkreet­ti­nen kir­joi­tus, jon­ka tarkoi­tus on ehkä vain pohjus­taa sisäisen deval­vaa­tion (palka­nalen­nusten) vält­tämät­tömyyt­tä. Muu­ta­ma seik­ka kir­joituk­ses­sasi kuitenkin askar­rut­taa. Jol­lakin taval­la tun­tuu siltä, että glob­al­isaa­tio nähdään usein vai­h­toe­hdot­tomana ja her­meet­tisenä sys­teem­inä, joka on pakko hyväksyä sel­l­aise­naan, ellei halua leimau­tua “pop­ulis­tik­si”. Onko glob­al­isaa­tios­ta (ja vapaakau­pas­ta) tul­lut aikamme pyhä lehmä?
    Kuin­ka voit esim. Kiinan esimerkin val­os­sa perustel­la seu­raavaa huomiotasi:
    “Talous­poli­itikko­jen pitäisi havai­ta, että maail­mas­sa vain sosi­aalis­es­ti vas­tu­ulliset maat menestyvät”
    Ja sama asia on myös seuraavassa:
    “Suo­mi on hyvin riip­pu­vainen vapaakau­pas­ta ja rehdeistä pelisään­nöistä. Kun ajat huononevat, pop­ulis­mi nouse ja nos­taa protektionismia.”
    Mis­tä oikeas­t­aan puhumme sil­loin kun puhumme pro­tek­tion­is­mista? Käym­mekö ns. vapaakaup­paa (piilo-)protektionistisen maid­en kanssa? Kuin­ka käy sen, joka pelaa reilua peliä epäreiluis­sa kisois­sa? Tämä on mielestäni yksi aikamme suurista kysymyksistä.

  29. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta etupäässä teoriaa/jargonia. Voiskos nuo neu­vot tiivistää numeroitu­na hyvin lyhyesti viiteen osaan tyyli­in, jos minä saisin päät­tää tek­isin KONKREETTISESTI näin.

  30. Kir­joi­tus sisältää oikei­ta havaintoja.

    Piskuinen Suo­mi tulee vas­taan­ot­ta­maan Euroopan talouskri­isin täys­laidal­lisen ilmeisen pika­puoli­in. Olem­me­han saa­neet kaik­ki jo kuul­la ontu­via ana­lyy­se­ja veron­mak­sajiemme vapaa­matkus­tuk­ses­ta, tuot­tavu­u­den putoamis­es­ta, työvoimamme kalleud­es­ta ja nyt uusim­pana palka­nalen­nusepiso­di ilman päätä ja häntää.

    Olen lukenut Eduskun­nan tarkas­tus­valiokun­nan 2010 tilaa­man raportin “Suomen kan­sain­välistyvä har­maa talous”, jon­ka sisältö on kar­mai­se­vaa luettavaa.

    Per­in­teis­es­ti maini­tut ravintola‑, kul­je­tus- ja raken­nusalat ovat kaikkien tiedos­sa, mut­ta finanssi- ja ssu­uryri­tys­ten sek­torit ovat eri­tyisen vai­et­tu­ja. Mikäli todel­la pitää paikkansa, että yli 90% maamme luon­nol­lis­ten henkilöi­den kan­sain­välisessä sijoi­tus­toimin­nas­sa han­kkimista tuo­toista jää ilmoit­ta­mat­ta verot­ta­jalle, on kyseessä erit­täin merkit­tävä sekä veron­mene­tys, että kansalais­ten eri­ar­voisu­ut­ta lisäävästä tek­i­jästä. Lisäk­si toim­inta on rikollista.

    Har­maan talouden tor­jun­ta näyt­täisi ole­van suurin saatavis­sa ole­va yksit­täi­nen tulon­lähde val­ti­olle. Eräät arviot esit­tävät veron­mene­tys­ten ole­van 10 mil­jardin luokkaa.

    Mik­si tähän ei puu­tu­ta, vaik­ka esim. Voima-julka­isun mukaan verot­ta­ja, talous­rikospoli­isit sekä Finanssi­valvon­ta ovat kaik­ki tästä tietoisia.

    Mitä tapah­tuu, kun kansa saa toden­te­ol­la tietää tästä?

  31. Aivan samaa mieltä siitä, että val­tion yri­tys­tukia pitäisi kar­sia — ja samal­la­han menisi niiden jakamiseen tarvit­ta­va byrokratiakin. 

    Toinen erit­täin tärkeä asia on tuo yri­tysvero­tuk­sen muu­tos niin, että se edis­tää yri­tys­ten kasvua ja var­al­lisu­u­den jäämistä / ker­tymistä Suomeen. 

    Ja kah­ta edeltävää kohtaa pitää todel­lakin täy­den­tää koti­maisel­la riski­ra­hoituk­sel­la. Aivan hirvit­tävää kat­sot­tavaa, miten suo­ma­laisen osaamisen tulok­sia myy­dään ulko­maille ennen kuin ne ehtivät kas­vaa riit­tävästi koti­maisin voimin. 

    Yksi asia jäi kuitenkin epä­selväk­si: toteat, että vero­tus­ta pitää kiristää, mut­ta sit­ten oikeas­t­aan kiel­lät kaik­ki vai­h­toe­hdot. Mikä siis olisi se veronko­ro­tuslin­ja, jota sinä suosit­telisit (noiden ener­giavero­jen lisäksi)?

  32. Yri­tys­toimin­nan reunae­hto­ja kehitetään ylipäätän­sä liiak­si dinosaurusten ehdoil­la niin työ­nan­ta­ja- kuin työn­tek­i­jäpuolel­la. Esimerkik­si EK:n suurin palkkahuoli taitaa olla insinööri­työn hin­nan kuris­sa pitämi­nen, valmis­tuk­sen­han sen vaikut­ta­ja-dinosauruk­set voivat aina siirtää ulos Suomes­ta. SAK on läht­enyt ilomielin tähän mukaan.

    Yksi tärkeim­mistä ja peri­aat­teessa helpom­mista uud­is­tuk­sista olisi saa­da (pk-)yrittäjäjärjestöt täysin val­tuuksin mukaan neuvottelupöytiin.

    Viron yri­tysvero­ma­lli on hyvin mie­lenki­in­toinen. Suo­ma­lainen tapa verot­taa tulosta rankaisee eri­toten kas­vavia IT- ja palveluyri­tyk­siä, jot­ka eivät esimerkik­si voi säädel­lä tulostaan pois­toil­la yhtä paljon kuin teol­lisu­us. Jos tulosta tulee, osa kas­savir­ras­ta katoaa val­tion kassaan.

    Jos­sain päin maail­maa (Kanadas­sa?) on kokeil­tu sek­toriko­htaisia verolieven­nyk­siä kom­pen­soimaan tätä ongelmaa.

  33. Kyl­lä, huonos­ti menee. Jos euroalueen päätök­sen­tekokyky ei tästä parane, niin vielä huonom­min menee tästä eteen­päin. Muun muassa.
    Miten enti­sistä kri­i­seistä on selvit­ty? Kekko­nen patisti pam­fletis­saan 1952 “Onko maal­lamme malt­tia vauras­tua?” koko kansaa säästämään, jot­ta saataisi­in iso­ja investoin­te­ja kasaan. Kuten näitä valtionyhtiöitä.
    Mieliku­va siitä, miten 1970-luvun lamas­ta selvit­ti­in, kir­joit­ta­jal­ta puut­tuu. Voitte aut­taa. Lähtölaukaus sille oli ener­giakri­isi 1973 ja parem­mat vuodet koit­ti­vat vas­ta 1980-luvun alus­sa. Pitkään sekin kesti.
    1990-luvun laman kään­teestä on mieliku­va siitä, kuin­ka iso lai­vati­laus kirkasti mielialo­ja. Van­hem­mat ihmiset itkivät radiouutisia kuunnellessaan.
    Rahaa on. Olisiko tun­teista kiin­ni? Kään­nös mieliku­vis­sa? Jotain täy­tyy kään­tää ajat­te­lu­tavas­sa, jot­ta talouskään­nös olisi mahdollinen.

  34. Es­ko Aho kir­joit­ti Vie­ras­ky­nä-pal­s­­tal­la (HS 29. 12.): “Ra­ken­teel­li­set heik­kou­det se­kä glo­baa­lin kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­ty­mi­nen ovat peit­ty­neet yk­si­tyi­sen ja jul­ki­sen ve­lan­oton luo­maan kup­laan sa­maan ta­paan kuin Suo­mes­sa 1980-lu­vun lopulla.”

    Ainakin val­tion velan osalta kir­joi­tus on täyt­tä pup­pua. Vuon­na 1990 val­tion velan määrä oli noin 9 mil­jar­dia euroa. Ahon hal­li­tuk­sen aikana vuo­teen 1995 men­nessä val­tion vel­ka nousi 60 mil­jardi­in euroon. Ensi vuon­na se on 96 mil­jar­dia. Yksi­tyisen velan määrä kyl­läkin kasvoi 1980 luvun lop­ul­la Holk­erin hal­li­tuk­sen har­joit­ta­man “hal­li­tun raken­nemuu­tok­sen” (lue väärän talous­poli­ti­ikan) johdosta,johon kuu­lui mm. val­u­ut­tasään­nöste­lyn vääräaikainen vapauttaminen.

    http://www.treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481

  35. Met­sän­peikko:
    “..maail­mas­sa vain sosi­aalis­es­ti vas­tu­ulliset maat men­estyvät..”. Röhö­nau­ru. “Koti­taloussähkö on Suomes­sa huo­mat­ta­van hal­paa mui­hin mai­hin ver­rat­tuna.” – Saiskos tästä jotain fak­taa esille? Ja nimeno­maan siir­toi­neen veroi­neen. Kiitos!

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Energy_price_statistics tai http://energia.fi/sahkomarkkinat/sahkon-hinta-ja-sopimukset/sahkomarkkinakatsaus

  36. Euro­maid­en päätök­sen­tekokyky tulisi palaut­taa. Ilman sitä ei voi tehdä oikein mitään. Tässä Suo­mi on yksimielisyys­vaa­timuksi­neen ollut tuot­ta­mas­sa enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Mitähän meil­lä san­ot­taisi, jos Slove­nia sisäpoli­it­ti­sista syistä kaataisin jonkin täysin vält­tämät­tömän euroalueen uud­is­tuk­sen, jota Suo­mi on ollut kannattamassa?

    Tarvit­sem­meko todel­la EU:lle kykyä tehdä entistä nopeam­min ja tehokkaam­min Euroopan talout­ta tuhoavia päätök­siä? Olli Rehn tätä kir­joit­taes­sani propagoi uuti­sis­sa laman syven­tämisen ja työt­tömyy­den pahen­tamisen puolesta. 

    Euro­maid­en päätök­sen­tekokyky todel­lakin pitää palaut­taa. Tähän ain­oa mah­dolli­nen keino on päätök­sen­teon estävistä raken­nelmista keskeisim­män eli euron ja EKP:n puurkami­nen. Turhan­päiväistä puuhastelua tääl­lä jäsen­mais­sa on oikein mitään edes tehdä, jos talouden näyt­täessä edes lieviä toipumisen merkke­jä, EKP tulee ja tap­paa sen korko­ja nos­ta­mal­la, kuten kevääl­lä 2011.

  37. Olenkin odotel­lut tätä postaus­ta. Hienoa, että Soin­in­vaara sai täl­laisen aikaisek­si. Tämä siitä syys­tä että:

    1- vihreät ovat tähän asti otta­neet talouskasvun saavutet­tuna etu­na, jos­ta sopii naut­tia mut­ta jota voidaan sät­tiä ja moittia

    2- vihreät alka­vat osoit­taa mie­lenki­in­toa talouteen mis­tä voidaan odot­taa mie­lenki­in­toisia avauk­sia “vihreään talouteen” eikä “vihreään köy­hyy­teen” kuten tähän asti.

    Joka tapauk­ses­sa tämä osoit­taa, että Soin­in­vaar­al­la on tiet­tyjä edel­läkävi­jän omi­naisuuk­sia. Samoin huo­mat­ti­in blo­gauk­ses­sa “työvoima­pu­laa ei tule”. Ehkäpä muukin eli­it­ti nyt luop­uu täl­lais­es­ta retori­ikas­ta kun ker­ran Soininvaarakin.

  38. Joo kan­sain­välistymi­nen on uhka suomelle. Puo­lalaiset konepa­jat tekevät vas­taavia tuot­tei­ta mut­ta henkilöstökus­tan­nuk­set ovat 20% meistä. On selvää että konepa­jat siirtävät tuotan­toaan sinne.

    Ja jos puo­lalainen insinööri olisikin vähem­män taita­va kuin suo­ma­lainen niin suo­ma­laiset kan­sain­väliset fir­mat ystäväl­lis­es­ti siirtävät osaamisenkin puo­laan. Näin ikään kuin varmis­te­taan omien konepa­jo­jen sulkeminen.

  39. Met­sän­peikko:
    “..maail­mas­sa vain sosi­aalis­es­ti vas­tu­ulliset maat men­estyvät..”. Röhö­nau­ru. “Koti­taloussähkö on Suomes­sa huo­mat­ta­van hal­paa mui­hin mai­hin ver­rat­tuna.” – Saiskos tästä jotain fak­taa esille? Ja nimeno­maan siir­toi­neen veroi­neen. Kiitos!

    On se vis­si­in vielä. Tosin Lil­ius tai joku sanoi takavu­osi­na, että euroop­palaiset sähkö­markki­nat yhden­tyvät. eli esimerkik­si Sak­san sähkön hin­ta ei laske, mut­ta Suomes­sa hin­ta nousee Sak­san tasolle. Tai jotain.

  40. Sosi­aal­i­tur­van kannustavuudesta:
    Uskooko joku ihan tosis­saan, että noin 500€:n perus­päivära­hal­la (jos­ta vieläpä ote­taan 20% veroa eli käteen jää noin 400€) ja mah­dol­lisel­la asum­istuel­la joku eläisi, eikä han­kkisi mielu­um­min töitä? Jos tuol­laisen toimeen­tu­lon val­it­see, niin on olta­va jotain mui­ta (pimeitä)tuloja. Väitän että jos joku työkelpoinen ei tuol­lais­es­ta toimeen­tu­losta huoli­mat­ta kykene työl­listymään niin ehkä on turha syyl­listää heitä. Yhteiskun­nas­sa on aina niitä, joil­la hom­ma ei oikein pelitä. On parem­pi pitää ne perus­päivära­hal­la kuin mieli­sairaalas­sa tai vanki­las­sa. Tilas­tot ovat hyviä ana­lyysikavere­i­ta mut­ta ne voivat jät­tää todel­li­nen elämä piiloon.
    Mitä ansiosi­don­naisi­in työt­tömi­in tulee niin työy­hteisö­jen ja työ­nan­ta­jien olisi syytä kat­soa peili­in; mik­si työy­hteisöis­sä ei jak­se­ta? Olisiko tässä kul­ta­mu­naa tuot­tavu­u­den kasvulle?!

  41. Liian van­ha:
    Yksi virhe­su­un­ta on, että meil­lä pyritään vain luo­maan huono­tuot­toisia työ­paikko­ja ja ihmisiä yritetään pakot­taa niihin

    Tätä se Var­ti­aisen työn tar­jon­nan lisäämi­nen minus­ta tarkoit­taa. Juhana viisaana miehenä puhuu paljon mut­ta ei sano mitään: tar­jon­taa lisätään, rak­en­tei­ta uud­is­te­taan, jälki­te­ol­liseen sopeudu­taan jne jne. 

    Sosi­aal­i­tur­vaa heiken­tämäl­lä lisätään työn tar­jon­taa. Ei se sen vaikeam­paa ole. Mata­la­palk­ka-alo­jen palkan­nousu pysähtyy sil­lä samal­la het­kel­lä, kos­ka alo­jen neu­vot­telu­voima TES-pöy­dässä rajoit­tuu hitusen sosi­aal­i­tur­van määrää korkeam­mak­si. Työn tar­jon­nan lisäämisessä on kysymys juuri tästä köy­himpi­en kur­jis­tamis­es­ta entisestään. 

    Nordean pääekon­o­misti Roger Wess­man on aika ajoin uskaltanut tuo­da esi­in tämän palkkad­ump­pauside­olo­gian ongelmia. Jos tähtäi­menä on mata­lan tuot­tavu­u­den kalsar­ituotan­to, ei siihen erikois­tu­mises­sa sinän­sä ole mitään pahaa, mut­ta harmil­lis­es­ti suurim­mat hyö­tyjät ovat ihan mui­ta kuin hait­to­jen kan­ta­jat. Voit­ta­jia ovat eri­laiset “asiantun­ti­jate­htävis­sä” ja muis­sa näen­näisaka­teemi­sis­sa tehtävis­sä työsken­televät osaa­jat, joiden omaan vak­i­naisen työn maail­man pitkine kesälom­i­neen ei täten tarvitse sopeu­tua reaal­i­maail­man olo­suhteisi­in. En tarkoi­ta yksi­tyisen sek­torin globaal­isti ver­rat­tain halpo­ja insinöörejä.

    Häviäjiä ovat Irwin Good­manin juhlavalssin sano­ja mukaillen eri­laiset Sven Tuu­vat, joi­ta siel­lä Lin­nan valssi­par­ketil­la ei näy. Mut­ta kuin­ka saa­da oikeasti “rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten” hyödyt ja hai­tat jakaan­tu­maan oikeu­den­mukaises­ti? En tiedä onko tässä Ruot­sis­sa onnis­tut­tu. Sak­sas­sa ei olla ainakaan.

  42. Onhan tuo­ta eläkeiän nos­ton vaiku­tus­ta tutkit­tukin esim Suomen Pankissa ja havait­tu, ettei eläkeiän nos­tol­la ole juurikaan vaiku­tus­ta työvoiman tarjontaan

    http://www.suomenpankki.fi/fi/…/et_3TN_2011_tyovoimanTarjonta.pdf

    “Jos työu­rat pitenevät, työvoimapo­ten­ti­aali supis­tu­isi enim­mil­lään noin 50 000 hen­gel­lä. Jos työu­rat jäi­sivät nykyisen pitu­isik­si, työvoima pienenisi peräti 83 000 hen­gel­lä. Työurien tun­tu­va piten­e­m­i­nenkään ei siten ratkaise ikään­tymis­es­tä johtu­vaa tuotan­non kasvupo­ten­ti­aalin menetystä.”

    Etenkin kun työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta on 400000 ja työn kokon­ais­tar­jon­ta yli 500000 henkeä

  43. Det­mar:

    Har­maan talouden tor­jun­ta näyt­täisi ole­van suurin saatavis­sa ole­va yksit­täi­nen tulon­lähde val­ti­olle. Eräät arviot esit­tävät veron­mene­tys­ten ole­van 10 mil­jardin luokkaa.

    Mik­si tähän ei puu­tu­ta, vaik­ka esim. Voima-julka­isun mukaan verot­ta­ja, talous­rikospoli­isit sekä Finanssi­valvon­ta ovat kaik­ki tästä tietoisia.

    Niin­pä.

    Työn ei tarvitse olla edes har­maa­ta saati mus­taa saadak­seen verovi­ra­nomais­ten pun­tit tutise­maan. Kan­sain­vä­li­nen ele­ment­ti riittää. 

    Nor­we­gian lentoy­htiöl­lä on asema­paik­ka Helsingis­sä, ei Tallinnas­sa, ja yhtiö käyt­tää aivan avoimesti viro­laista vuokra­henkilöstöä. Täl­laiset työn­tek­i­jät ovat Suomes­sa verov­elvol­lisia. He eivät kuitenkaan mak­sa vero­jaan Suomeen ja palk­ka tulee viro­laisen Arpi-Avi­a­tion ‑henkilöstö­palveluyri­tyk­sen kaut­ta kir­jekuores­sa, jos­ta työn­tek­i­jän tehtävä on sit­ten itse “mak­saa” veron­sa parhaak­si kat­so­maansa paikkaan. 

    Yritäpä suo­ma­laise­na myy­dä työtäsi ilman veroki­ilaa ja jät­tää verosi mak­samat­ta ansiotulosta.

  44. Päätök­sen teossa vaikein­ta on itse päät­tämi­nen. Selvit­te­lyä ja raport­te­ja voi tuot­taa lop­ut­tomi­in! Taas ker­ran ollaan tässä tilanteessa.

    OS voisi ottaa Sailak­sen jät­tämän tyhjän tilan ja lis­ta­ta hal­li­tuk­selle kymme­nen kohdan ohjel­man päätettäväksi?
    Sel­l­aisia konkreet­tisia toimen­piteitä, joil­la velka­an­tu­mi­nen TODELLA saadaan pysähtymään tämän hal­li­tuskau­den aikana. Oikein hyvä että lista tulee hal­li­tus­puolueesta. Sit­ten­pähän nähdään miten päätök­sen­teko menee!
    Sailas arvostet­tuna ja Suomen etua ymmärtävänä loi toimen­pideo­hjel­man, joka hie­man takuten sit­tem­min toteutet­ti­in. Aikaa tosin kului liikaa.
    Nyt OS on aika siir­tyä hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­ta­jak­si — mes­si­aak­si — jota kiitel­lään myöhem­min. Edel­ly­tyk­siä on!

  45. tpyy­lu­o­ma: jos tässä maas­sa hyväksyt­täisi­in se että me olemme ihan nor­maali euroop­palainen palvelutalous,

    Halu­atko vielä ava­ta sitä, mikä maa on mal­li­na “nor­maalille euroop­palaiselle palvelutaloudelle”?

    Eivät mei­dän ongel­mamme ole mei­dän omi­amme. Sak­sal­la menee hyvin, Ruot­sil­la menee hyvin. Kum­mal­lakin on vah­va teol­lisu­us, Sak­sa on pitänyt työvoiman hin­nan aisois­sa ja on muuten meitä tehokkaampi yhteiskun­ta. Ruot­salaisil­la taas on hiukan toinen lähtöti­lanne esimerkik­si yksi­ty­is­ten pääomien suh­teen kuin meillä.

    En näe, että olisi mitään meille hel­posti kopi­oitavaa mallia. Toki sekä Ruot­sista että Sak­sas­ta olisi meille paljon opit­tavaa, mut­ta ehkei se niinkään liity yhteiskun­nan elinkeino­rak­en­teeseen sinänsä.

  46. Anony­mous: Pelaamme samaa peliä Kiinan ja kump­panei­den kanssa rahas­ta, työ­paikoista, val­las­ta jne. Kuitenkin he pelaa­vat aivan eri sään­nöil­lä kuin länsimaat

    Eivät ihan vält­tämät­tä aina pelaa. Esimerkik­si Kiinas­sa taval­lista kansalaista kiin­nos­taa huo­mat­ta­van paljon hänen oma elin­ta­son­sa. Yhteiskun­ta­rauha pysyy niin kauan kuin suuril­la joukoil­la elin­ta­so nousee. Tämä taas nos­taa automaat­tis­es­ti työn kus­tan­nuk­sia, jon­ka jäl­keen taloudessa Kiina tuleekin pelaa­maan teol­lisu­us­maid­en sar­jas­sa samoil­la säännöillä.

    Toki voi olla niin, että vaikka­pa Kiinas­sa poli­ti­ik­ka toimii toisin kuin meil­lä. Mut­ta kun talouden lainalaisu­udet ovat kuitenkin samo­ja, eroavaisu­udet jäävät yksilö­ta­solle. Iso­ja kansan­ryh­miä ei ole varaa jät­tää kehi­tyk­sen ulkop­uolelle, kos­ka siitä seu­raa yhteiskun­nal­lisia pulmia.

    Orju­ud­es­ta… Met­sästäjä-keräil­i­jät eivtä käyt­täneet orjia, kos­ka orjan koko aika olisi men­nyt oman hengis­säpysymisen varmis­tamiseen kuten kaikil­la. Ei ollut lisäar­voa. Maanvil­jelys toi orjat, ja sit­ten taas tek­nol­o­gis­tu­mi­nen vei orjien lisäar­von. Orjal­la pystyy tekemään lähin­nä samo­ja hom­mia kuin koneel­la, mut­ta kone on tehokkaampi.

  47. Vielä yksi idea: tärkeä asia tule­vaisu­udessa on venäjän kie­len osaamisen kehi­tys. Nythän osaami­nen on nollil­la vaik­ka juuri oli uuti­sis­sa, että maa­han tul­vii venäläisiä tur­is­te­ja. Joil­la on rahaa…

    Ällistyt­tävästi sen sijaan hal­li­tus sat­saa ruotsin kie­len nopeam­paan oppimiseen ja halu­aa aikaistaa kie­len aloit­tamista. Koskas tääl­lä on viimek­si nähty ruot­salainen tur­isti?? Ruot­sis­sakin ihmiset lähin­nä pyytelee anteek­si, että ei ole käynyt suomes­sa eikä aiokaan käy­dä. Kyl­lä Katainen ja kump­pan­it ovat aika kovia hais­ta­maan uusia mah­dol­lisuuk­sia kansan­taloudessa.… ei voi kuin ihme­tel­lä… talousneroja…

  48. “Euroopal­la on omana ongel­manaan ilmeisen epäon­nis­tunut yhteis­val­u­ut­ta. Euro tuot­ti ensim­mäisen kymme­nen vuo­den aikana paljon hyvää, mut­ta nyt se uhkaa syöstä euro­maat pysyvään lamaan. Ongel­man ei pitäisi olla ylipääsemätön, mut­ta euro­maid­en kyvyt­tömyys päätök­sen­tekoon tekee siitä ylipääsemättömän.”

    Onpa meil­lä tai muil­la EU-mail­la mikä tahansa val­u­ut­ta, niin var­masti taloudessa ongelmia tulee. Onko USAs­sa dol­lar­ista huoli­mat­ta ollut aina vaan auvoisia talou­saiko­ja? Ei se Bri­tan­ni­ankaan talous omas­ta rahas­ta huoli­mat­ta ole kovin hyvässä tilas­sa. Tuskin se Ruotsinkaan talous omas­ta kru­unus­ta huoli­mat­ta niin hyvin nyt menee.

    Päätök­sen­teko onkin se oikea ongel­ma. Vaik­ka meil­lä olisi oma mark­ka, niin sil­loinkin se oma päätök­sen­teko on ollut mon­esti todel­la vaikeaa. Vain äärim­mäisessä pakos­sa todel­la merkit­täviä muu­tok­sia tehdään. Kaik­ki halu­a­vat olla voit­ta­jia muutoksissa.

    Mon­elta osin Osmol­la ihan hyvä ana­lyysi, mut­tei mitään uut­ta, jota jo ei tiedet­täisi. Tosin odot­taisin, että hän esit­tää mitä itse voimme tehdä sen sijaan, että syyt­tää Euroa ja EUta. On asioi­ta, jot­ka ovat ihan mei­dän suo­ma­lais­ten käsis­sä. Myös eduskunnassa.

  49. Hen­rik Tim­o­nen: Kuin­ka voit esim. Kiinan esimerkin val­os­sa perustel­la seu­raavaa huomiotasi:
    “Talous­poli­itikko­jen pitäisi havai­ta, että maail­mas­sa vain sosi­aalis­es­ti vas­tu­ulliset maat menestyvät”

    En ole Osmo, mut­ta todet­takoon, että Kiinan nousu on viime vuosi­in asti perus­tunut lähin­nä siihen, että läh­es omavaraistaloud­es­ta on siir­tynyt teol­lisu­u­den palveluk­seen hul­va­ton määrä erit­täin hal­paa työvoimaa. Nyt­tem­min Kiina on tietysti alka­nut kil­pail­la myös osaamisella.

    Talouskasvu on mon­elta osin otet­tu kiinalais­ten selkä­na­has­ta aika karuil­la tavoil­la. Län­si­maises­sa tai varsinkaan suo­ma­laises­sa medi­as­sa ei juuri puhuta Kiinan yhteiskun­nal­lis­es­ta lev­ot­to­muud­es­ta. Se on maalle mit­ta­va ongel­ma. Suuria mie­lenosoituk­sia on jatku­vasti eri puo­lil­la maa­ta. Joku päivä sit­ten uuti­sis­sa oli kuin olikin jut­tu avoimes­ta kir­jeestä Kiinan val­lan­pitäjille, jon­ka oli allekir­joit­tanut liu­ta sikäläisiä tutk­i­joi­ta. Kir­jeessä patis­teti­in päät­täjiä tekemään uud­is­tuk­sia jot­ta väl­tet­täisi­in väki­val­tainen vallankumous.

  50. Minä veikkaan, että siinä käy näin. Nämä Niin­istöm ja kump­panei­den puheet omien palkko­jen­sa alen­nuk­ses­ta ei ole merk­ki palk­ka-ales­ta yleis­es­ti, vaan niil­lä haetaan hyväksyn­tää tuleville todel­la epäoikeu­den­mukaisille veronko­ro­tuk­sille. Sol­i­daarisu­usveroa tul­laan nos­ta­maan selvästi kuten myös per­in­töveroa. Päät­täjät yrit­tävätä näyt­tää ole­vansa samas­sa veneessä paljon työtä omaisuuten­sa eteine­den kanssa, kun näi­den omaisu­us sosial­isoidaan valtiolle.

    Siinä vain käy niin, että kun ihmiset huo­maa­vat, että omat rahat viedään val­ti­olle viimeistään kuol­lessaa, niin mik­si rehk­iä turhaan? Mik­si tehdä töitä sen takia, että muut saa­vat ottaa rennostì?

  51. Panu Heinonen:
    ‘snip’
    Ei ole, kos­ka suvereenin val­tion mak­sukyky ei ole koskaan vero­tuk­ses­ta kiin­ni. Vero­tus pois­taa rahaa kier­rosta kun nyt tuon kier­rossa ole­van rahan määrää pitäisi nimeno­maan nostaa.

    Niinkö? Siis se raha, joka vero­tuk­sel­la kerätään, jää val­tion kas­saan ‘makaa­maan’ — samal­la taval­la kuin pankki­tileil­lä ‘makaa­va’ raha?

  52. Yhteisöveron tuot­to on n. 2 mil­jar­dia vuodessa ja yri­tys­tukia jae­taan kar­van ver­ran enemmän.

    Viron mallis­es­ti yhteisövero pois ja tuot­ta­mat­tomien yri­tys­ten tuet pois niin lop­putu­lok­se­na ollaan var­masti plussalla.

    Pääo­ma pois malek­si­mas­ta julkisen sek­torin sekä tuot­ta­mat­tomien yri­tys­ten kassoista.

  53. Det­mar:
    …Mikäli todel­la pitää paikkansa, että yli 90% maamme luon­nol­lis­ten henkilöi­den kan­sain­välisessä sijoi­tus­toimin­nas­sa han­kkimista tuo­toista jää ilmoit­ta­mat­ta verottajalle… 

    EU:ssa riit­tävän suuret pääo­mat voivat aika vapaasti ja lail­lis­es­ti päät­tää, mihin maa­han veron­sa mak­sa­vat. Tätä eivät kaik­ki ole vielä tajun­neet. Vain me pien­i­t­u­loiset virkamiehet olemme sidot­tu­ja mak­samaan veromme siihen maa­han, jos­sa sat­umme asumaan ja työskentelemään.

    Pahim­mil­laan mak­samme veromme eläk­keestäm­mekin Suomeen, vaik­ka asu­isimme ja käyt­täisimme jonkun toisen EU-maan palvelui­ta. Ei kovin hel­posti perusteltavis­sa vaikka­pa espanjalaisille.

    Rikol­lisek­si toim­inta muut­tuu vas­ta, kun jät­tää veron­sa kokon­aan mak­samat­ta. Tämäkään ei ole ihan kaikille vielä selvin­nyt, vaik­ka kohtuu mon­ta EU-jäsenyysvuot­ta onkin takana. Vero­tus ei ole kansalli­nen asia EU:ssa, vaan tiuk­ka kil­pailu pitää huolen yht­enäisyy­destä. Jos yrität verot­taa liikaa, kuten Suo­mi nyt, häviät. Vilka­isin aikoinaan tuo­ta mainit­tua pape­ria. Minus­ta se oli lähin­nä marx­i­laisen talousti­eteen kouris­tuk­sia ilman sidet­tä todellisuuteen.

    On todel­la help­poa saa­da nuo karan­neet 90% vero­tu­loista takaisin koti­in. Las­ke­taan pääo­mavero­tus jotenkin jär­jel­liselle tasolle, niin kaskum­maa, vero­tu­lot kas­va­vat. Nyky­menos­ta ei voi tode­ta kuin: ahneel­la ole­van … lopun. 😀

  54. On myös suuri ongel­ma on, mitkä ihmiset käsitetään työvoimaan kuu­lu­vak­si, siis todellisuudessa
    Olen ollut töis­sä mon­es­sa maas­sa mut­ta eipä mis­sään +60-vuo­ti­as­ta pide­tä työvoimaan kuu­lu­vana eikä mis­ään maas­sa Pohjo­is­mi­at luku­unot­ta­mat­ta ikään­tynei­den työl­lisyys ole näin korkea .
    Ei ‚vaik­ka sosi­aal­i­tur­vaa ei ole 

    Työvoimaa on vain se osa kansas­ta, jota työ­nan­ta­jat pitävät työvoimana.

    Eivätkä muut Pohjo­is­maat ole kaukana Suomes­ta ikään­tynei­den työllisyydessä

    Kun Tan­s­ka lopet­ti varhaiseläk­keet ja ikään­tynei­den työl­listämisen eli Lep­päsen lain niin ikään­tynei­den työl­lisyys rom­ahti Suomen tasolle ja kehi­tys­su­un­ta on alle Suomen tason .Tan­s­ka jää jäl­keen Suomes­ta jo tänä vuonna.

    Suomen ikään­tynei­den työl­lisyysastet­ta paarn­taa julkisen sek­torin ikärakenne, sil­lä läh­es puo­let julkisen sek­torin työn­tek­i­jöistä on +50-vuo­ti­a­ta.

    Eläköi­tymi­nen lähivu­osi­na pudot­taa ikään­tynei­den työllisyysastetta

    Ruotsin ikään­tynei­den työl­lisyyaste on korkeampi, mut­ta se johtuu siitä, että Ruot­sil­la on Suomea laa­jem­pi julki­nen sektori.

    Työtä jae­taan Ruot­sis­sa myös osa-aikatyöl­lä, Suomes­sa työttömyydellä

    Kol­mas tek­i­jä Ruot­sis­sa on työ­sopimus­la­ki, joka estää ikään­tynei­den irtisanomisen. 

    Ikään­tynei­den ongel­ma on uudelleen­työl­listymi­nen kaikissa mais­sa riip­pumat­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta tai ikään­tyneen aiheut­tamista kuluista 

    Kun ikään­tyneitä ei voi irti­sanoa ensim­mäisenä niin lop­putule­ma on parem­pi työl­lisyysaste kuin Suomen vapaas­sa irti­sanomisjärjestyk­sessä, kos­ka näin väl­tytään parem­min uudelleen­työl­listymisen ongelmalta.

    Huo­masin, että ikään­tyeniden työl­lisyysastet­ta on alet­tu manip­u­loi­da: Työkkäri pyrkii luokit­tele­maan +50-vuo­ti­aan työvoiman ulkopuolelle. 

    Sil­loin hän on täy­delli­nen hylk­iö yhteiskunnassa.

    Ihmettelin miten min­ua kohdelti­in jär­jet­tömästi työkkäris­sä, mut­ta kun useim­mil­la kohtalo­tovereil­lakin oli samn­lainen kohtelu niin ain­oa seli­tys on , että ikään­tynyt pyritään siirtämään mah­dol­lisim­man nopeasti työvoiman ulkopuolelle .

  55. Tää “Iso­jen Uud­is­tusten aika” on taas tätä “hil­jaa sil­mukkaa kaulas­sa kiristetään”-aikaa. Kuten tupakoin­nin lopetuk­sen markki­noin­ti julk­isu­udessa tehti­in. Joka päivä n. 10 vuo­den ajan uutis­sa muis­tet­ti­in muis­tut­taa, että tupakoin­tia ei sal­li­ta kohta­puoleen missään.

    Mut­ta Niin­istöstä vaan tehti­in pres­i­dent­ti kuten aikoinaan Pahvi-Saulil­la hänen main­on­taansa pres­i­den­tik­si hyväl­lä men­estyk­sel­lä aloitettiin.

    Siis vies­ti­ni on se, että tässä maas­sa on ihan se ja sama mitä puoluetta/ehdokasta vaaleis­sa äänestää, sil­lä tääl­lä ollaan järke­viä ja asi­at tehdään ver­ho­jen takana yhteisym­mär­ryk­sessä eri poli­it­tis­ten taho­jen kanssa.

    Nyt vaan on ajat niin, että työtömät pan­naan mak­samaan hyv­in­voin­nistaan (Niin­istön 1.1.2013 kuvaa­maan oleskelua yhteiskun­nas­sa) tekemäl­lä tyhjää. Aika harv­inaista sinääl­lään. Että esim. kat­u­ly­hty­jen var­tiomistyöl­lä saadaan työt­tömät työl­listymään “järkevästi”. Miten­hän Niin­istö työl­listäisi työt­tömät järkevään ja tuot­tavaan työhön.

    No YLEn toim­intaa puo­lus­taak­seen tulee olla muu­ta­ma riitä poli­itikko­jen tekemi­sistä ajanko­htai­sis­sa toim­i­tuk­sis­sa, jot­ta kansalaiset säi­lyt­täi­sivät edes n. 50% äänesty­ta­son vaaleissa.

  56. On keino muut­taa tulon­si­ir­to­jär­jestelmä kan­nus­tavak­si ilman, että sen tasoa olisi pakko supis­taa kohtu­ut­tomak­si: muut­ta­mal­la se laina­muo­toisek­si. Opin­totues­ta on hyvä aloit­taa: ei palaut­ta­mal­la sitä kokon­aan markki­nae­htoisek­si, vaan jonkin­laisek­si sosi­aalilainaksi, jota mak­se­taan takaisin vain tietyn tulota­son ylit­tävästä palka­s­ta. Näin väärän koulu­tus­in­vestoin­nin tehneitä ei ran­gaista riskinotosta.

    Perus­tu­lo olisi mah­dolli­nen lainana niin, että jos vuo­den aikana on jär­jestelmän net­tosaa­ja, ainakin osak­si tuo merkit­täisi­in henkilöko­htaiselle sotu­tilille vipik­si ja sit­ten jos / kun tilanne tulev­ina vuosi­na helpot­tuu, sitä vip­piä sit­ten mak­sel­laan pois pari pros­ent­tiyk­sikköä korkeam­man vero­tuk­sen muodossa.

    Sama pitäisi toteut­taa harkin­nan­varaiselle toimeentulotuelle.

    Sit­ten on joukko syype­r­usteisia tukia jot­ka voisi pitää entiseen tapaan tulon­si­ir­tona joi­ta ei mak­se­ta pois.

  57. “Nordean pääekon­o­misti Roger Wess­man on aika ajoin uskaltanut tuo­da esi­in tämän palkkad­ump­pauside­olo­gian ongelmia. Jos tähtäi­menä on mata­lan tuot­tavu­u­den kalsar­ituotan­to, ei siihen erikois­tu­mises­sa sinän­sä ole mitään pahaa, mut­ta harmil­lis­es­ti suurim­mat hyö­tyjät ovat ihan mui­ta kuin hait­to­jen kantajat”

    Palkkad­ummp­paus­ta­han meil­lä tehdään monel­la tasolla.Maahanmuuttajat ovat hyvä esimerk­ki: Heitä käytetään häikäilemät­tä palkko­jen ja työe­hto­jen dumppaukseen

    Mut­ta vaik­ka maa­han­muut­ta­jien palkat ovat paljon alem­pia kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten niin hei­dän työt­tömyysas­teen­sa on moninker­tainen kan­ta­suo­ma­laisi­in ver­rat­tuna, yli 20 %.

    Mik­siköhän hei­dän kohdal­laan ei tuo markki­na­t­alous toi­mi ? Asiantun­ti­jat pitävät aina suo­ma­laisen korkeaa palkkaa työl­listymisen esteenä ? Mik­si maa­han­muut­ta­jan mata­la palk­ka ei paran­nakaan työllistymistä ?

    Yleiseati maa­han­muut­ta­jan palk­ka on n 8 % pienem­pi kuin kan­ta­suo­ma­laisen mut­ta kun tarkastel­laan mait­tain niin euroop­palaisen ja intialaisen palk­ka on n 30 % parem­pi kuin suomalaisen.

    Mut­ta irani­laisen, soma­lin etc palk­ka on 20–30 % pienem­pi kuin kantakansalaisen.

    Jostain syytä nuo teo­ri­at toteu­tu­vat huonos­ti käytän­nössä , onko­han vikaa teo­ri­ois­sa vai onko taas vika tyh­mis­sä kansalaisissa ?

    Ja heitotkin osu­vat usein kauas maal­ista: Ikään­tynei­den työl­lisyysas­teet ovat huonoim­pa ammateis­sa ‚jois­sa palk­ka on sidot­tu suorituk­seen eli las­kee jos tuot­tavu­us las­kee eli kun tuot­tavu­us iän myötä las­kee niin palkkakin las­kee automaattisesti ?

  58. Osmo: Euroalueen ongel­mana on, että se yllyt­tää euro­mai­ta kil­paile­vi­in sisäisi­in deval­vaa­tioi­hin, siis deflaa­tioon, jon­ka kaik­ki talouden oppisu­un­nat myön­tävät tuhoisak­si. Sisäi­nen deval­vaa­tio on kan­nat­tavaa yhdelle maalle, joka pystyy hyö­tymään muiden kus­tan­nuk­sel­la. Kaikkien ryhtyessä siihen kaik­ki kär­sivät. Täl­lainen tuot­taa pysyvän laman.

    Entä miten sisäiset deval­vaa­tiot vaikut­taisi­vat euro­maid­en kykyyn kil­pail­la rahali­it­toon kuu­lumat­tomien maid­en kanssa? Kiina, USA, Japani, muu Eurooppa…

    1. Sisäi­nen deval­vaa­tio ei auta kil­pailus­sa muu­ta maail­maa vas­taan, kos­ka se siir­tyy suo­raan euron kurssi­in. Eikä ain­oas­taan suo­raan vaan odotusten vuok­si vähän suurennettuna.

  59. Tuo­ma­sO:
    Hyvä kirjoitus.

    Aiheen ohi pakko maini­ta nyt viikko­jen häir­iön jäl­keen, että tuo Twi­it­ti­ni-laatikko tuos­sa oikeal­la häir­it­see lukemiseen keskit­tymistä yllät­tävän paljon. Mitään hyö­tyä ei ainakaan min­ulle siitä vier­i­tysan­i­maa­tios­ta ole.

    Nap­paat hiirellä kiin­ni selaimen ikku­nan oikeaan laitaan ja kaven­nat ikku­nan tämän pal­stan kokoisek­si. Siinä se.

  60. Yri­tys­tukien kokon­aan lopet­ta­mi­nen kuu­luu samaan oikeis­to­henkiseen lin­jaan, jos­sa val­tion roo­lia yritetään saa­da min­imi­in. Usko­taan, että markki­nat hoitaa kaik­ki hommat.

    Mut­ta mon­et esimerk­it kuten Japanin ja Kiinan talouden nousut osoit­ta­vat sen, että kyl­lä julk­isil­la tuki­ra­hoil­la on merk­i­tys­tä. Kysymys on enem­mänkin tuki­ra­ho­jen viisaas­ta käytöstä.

    Mon­et kas­va­vat tule­vaisu­u­den toimi­alat ovat usein alus­sa kan­nat­ta­mat­to­mia. Joten yri­tys­tukia pitäisi jakaa siten, että van­hoil­ta kan­nat­tavil­ta toimi­aloil­ta siir­retään rahaa uusille vielä kan­nat­ta­mat­tomille kas­vav­ille menestystoimialoille.

    Yri­tyskon­sernien port­fo­lio­jo­htamises­sa puhut­ti­in takavu­osi­na rahan siir­rosta van­hoil­ta lyp­sylehmiltä uusille tähdille.

    Mut­ta vaikeaa tietenkin on tietää mil­loin mikäkin uusi toimi­ala läh­tee lentoon. Ja on myös nähty, että van­hoik­si kuole­m­analoik­si tuomi­tut toimi­alat saat­ta­vat nopeasti uud­is­tua menestystarinoiksi. 

    Lisäk­si suh­dan­tei­ta kan­nat­taisi myös ajatel­la. Laman aikana ei kan­nat­taisi ryhtyä aja­maan alas tiukalla lin­jal­la van­ho­ja työ­paikko­ja. Ne toimet pitäisi tehdä noususuh­dan­teessa. Mut­ta valitet­tavasti sil­loin poli­itikot eivät ajat­tele leikkauk­sia eikä uud­is­tuk­sia vaan pelkästään rahan jakamista. Ja samaan virheeseen sor­tu­vat liian usein myös ahneet isopalkkaiset yritysjohtajat.

  61. Ei tuot­ta­van ja järkevän työn kek­simisen työt­tömille pitäisi olla mil­lään taval­la vaikeaa, jos loogis­es­ti seu­raa lis­taa yhteiskun­tamme pahim­mista ongelmista.
    On kauhea kestävyys­va­je seu­rauksi­neen, se johtuu ikään­tymis­es­tä. Tilan­net­ta pitää helpot­taa piden­tämäl­lä työuria, mut­ta ongel­mana tässä on töis­sä jaksaminen.
    Töis­sä jak­samista pitää helpot­taa palkkaa­mal­la kaik­ki työt­tömät, vaik­ka osin yhteiskun­nan tuel­la, työ­paikoille työssäjaksamisavustajiksi.
    Ei siinä oikeas­t­aan muu­ta tarvita.

  62. Vänkäsin vuosia sitä vas­taan, että EKP ottaisi nom­i­naalisen kasvun tar­getin. Olen edelleenkin sitä vas­taan pitkän aikavälin strate­giana, mut­ta rahapoli­ti­ikan olisi hyvä Euro­ta­sol­la nyt aktivoitua. Sitä on hitaasti ja salav­ihkaises­ti kyl­lä toteutet­tukin, mut­ta markki­noille on halut­tu antaa silti kuva, että ollaan inflaa­tio­haukko­ja, joten raha ei ole liikkunut ihan niin ripeästi kuin “pitäisi”.

    Osmo on oike­as­sa siinä, että finanssikri­isin sadat mil­jardit ovat pikku­ra­haa ver­rat­tuna BKT:n biljooni­in (eli tuhan­si­in mil­jardei­hin). Tässä nyt on vaan sel­l­ainen aika keskeinen ongel­ma, että pelkään että mis­tä sitä lisäar­voa kulutet­tavak­si tulee? 

    Sisäiset deval­vaa­tiot tarkoit­ta­vat sitä, että kulu­tus­ta ja kus­tan­nus­ta­soa kar­si­taan. Väite että tämä kur­jis­taa kaikkia, ei oikein ole tot­ta. Ei hyv­in­voin­ti syn­ny siitä, että kulute­taan mitä tahansa, vaan siitä että voidaan kulut­taa sel­l­aisia asioi­ta joil­la on elämän­laadun kannal­ta jotain posi­ti­ivista merk­i­tys­tä. Jos kaik­ki tyy­tyvät vähempään, niin kaik­ki voit­ta­vat ihan samal­la taval­la kuin yksilö voit­taa siinä että hän tyy­tyy vähempään. 

    EKP voi tosi­aan aut­taa tässä sil­lä, että rahaa on nom­i­naal­is­ten sitoumusten täyt­tämiseen. Vaik­ka olen itse jos­sain määrin “inflaa­tio­hauk­ka”, niin taval­laan sisäi­nen deval­vaa­tio — jos siitä seu­raa deflaa­tio — on vielä epäreilumpi implisi­it­ti­nen uudelleen­neu­vot­telu lainae­hdoille kuin inflaa­tio, kos­ka inflaa­tio­ta vas­taan yleen­sä voi suo­jau­tua, velal­lisel­la ei ole mitään keinoa suo­jau­tua deflaa­ti­ol­ta. Muuten kuin alun­perinkin olla otta­mat­ta lainaa, mut­ta tämä nyt on aus­ter­i­ty-moral­is­mia. Vaik­ka kat­sonkin että julk­ista sek­to­ria pitäisi kuo­hia, paikoin rajustikin, niin en näe tässä moral­is­mis­sa mitään mieltä. 

    Olen jo aiem­min urput­tanut suo­ma­laisen kor­po­ratismin ja suu­ru­u­den­palvon­nan haitoista. Suo­ma­laiselle poli­itikolle ja AY-jyrälle iso fir­ma joka työl­listää 10 000 on paljon tarkoituk­sen­mukaisem­pi kuin 100 yri­tys­tä työl­listämässä 100 henkeä per yri­tys. Tälle on seli­tyk­senä se, että a) iso­ja mono­li­it­te­jä tykätään palvoa kos­ka on alem­muuskom­plek­si b) mono­li­it­te­jä on helpom­pi kupa­ta, ja c) niil­lä voi päteä. Kun­nal­lisel­la tasol­la tämän näkee esimerkik­si siinä vaik­ka Pris­ma tai City­mar­ket­ti pel­lol­la on kun­tapäät­täjälle henkse­lei­den paukut­telun paik­ka, vaik­ka se työl­listäisi puo­let siitä mitä sen syr­jäyt­tämät kau­pat ja ker­ran­nais­vaiku­tuksi­naan lisäisi vaik­ka ben­saku­lu­ja jne koko kuntaan. 

    Tämä näkyi myös siinä miten STX:n lai­vati­lauk­seen suh­taudu­taan ja miten edelleen pähkäil­lään kabi­neteis­sa sitä miten saataisi­in jostain “uusi nokia”. Suo­mi ei tarvitse uut­ta Noki­aa, ja minus­ta his­to­ri­ankir­joi­tus jos­sa Nokia “pelasti Suomen” on revi­sion­is­mia. Monel­la paikkakun­nal­la sof­t­a­te­ol­lisu­us on päässyt kukois­ta­maan vas­ta kun Nokia on lait­tanut pil­lit pus­si­in. Pienis­sä fir­moissa insinöörit tekevät oikei­ta töitä eivätkä odot­tele YT-lot­toar­von­nan tulok­sia vuodes­ta toiseen lamaantuneena. 

    Saarikan­gas kiteyt­ti hom­man niin, että yhden STX:n tilauk­sen työl­listävän vaiku­tuk­sen aikaansaamisek­si tarvit­taisi­in “tuhat Rovio­ta”, ilmeis­es­ti kuvitelleen ole­vansa nokkela. Rovi­o­l­la on 500 työn­tek­i­jää, joten todel­li­nen suhdeluku on 40. Ja jo 40 saman­ta­soista fir­maa tuot­taisi pait­si yli kolminker­taisen liike­vai­h­don ver­rat­tuna yhteen STX:n tilauk­si­in, tästä olisi huo­mat­ta­van paljon suurem­pi osa aito­ja vien­ti­t­u­lo­ja, ja liikevoiton ollessa yli 60 pros­ent­tia liike­vai­h­dos­ta, investoin­ti- ja kasvumah­dol­lisu­udet ihan eri sfääreis­sä. Yksikin Rovio itseasi­as­sa tuot­taa enem­män voit­to­ja ja tosi­asial­lisia vien­ti­t­u­lo­ja kuin koko hiton telakka. 

    Meil­lä on sel­l­ainen kum­malli­nen kuvitel­ma, että kaik­ki muu kuin iso­jen mate­ri­aal­imöykky­jen kokoon­pano savun ja kip­inöi­den lentäessä tai muuten iso­jen konei­den pyöriessä on ain­oaa “oikeaa” vau­raut­ta. Täl­lais­es­ta fetis­sistä nyt ihan ekana pitäisi päästä eroon.

  63. Ja siis ylläol­e­vaa ei nyt pidä lukea minään raskaan teol­lisu­u­den haukku­mise­na. Raskas teol­lisu­us ja “savua­va ja kip­inöivä” teol­lisu­us on ihan OK, mut­ta sitä voi tien­ata muul­lakin taval­la. Ja se on työl­lisyy­den kannal­ta ihan se ja sama, minkäkokoi­sis­sa yri­tyk­sis­sä ne työn­tek­i­jät ovat, jos ne yri­tyk­set tuot­ta­vat omis­ta­jilleen voit­to­ja ja mak­sa­vat palkko­ja, näistä mak­se­taan verot. Ei sil­lä, että vero­jen­mak­su olisi joku itse­tarkoi­tus tai hyv­in­voin­nin lähde, mut­ta jääpähän vähem­män vajei­ta paikat­tavak­si myöhemmin.

  64. ” Suomelle lama mak­saa jo nyt kak­sikym­men­tä mil­jar­dia euroa menetet­tynä tulona joka vuosi, mut­ta meil­lä jak­se­taan huu­taa pää punaise­na jois­takin kym­menistä miljoon­ista, jot­ka jäävät saa­mat­ta korkoina, kun Kreikan lainae­hto­ja helpotetaan.”
    Osmo, tässä logi­ikkasi pet­tää, kun puo­lus­telet STX telakan lainan epäämistä.

  65. Kiitos taas hyvästä kir­joituk­ses­ta Osmo!

    Säästöjä kun haetaan niin aina tulee esi­in tämä syn­tipuk­ki nimeltä julkisen sek­torin palkanko­ro­tuk­set. Julkisen sek­torin koro­tuk­set ovat kalli­ita sen vuok­si, että siel­lä työsken­telee niin tuhot­toman paljon ihmisiä, että pros­entin nousu palkois­sa on pienehkössä sairaan­hoitopi­iris­sä kus­tan­nuk­seltaan n. miljoo­nan. Yksit­täisen työn­tek­i­jän kannal­ta tämä on aivan nap­pikaup­pa, kuten jokainen matem­ati­ikkansa käynyt ymmärtää, että 2500 € palka­s­sa koro­tus on sen 25 euroa. Nykyisel­lä inflaa­tio­tahdil­la ja kiristyvien vero­jen aikana tuo pros­entin koro­tus ei tuo lisää ostovoimaa vaan menee kus­tan­nus­nousu­jen kat­tamiseen. Eli ei sil­lä Sari Sairaan­hoita­ja juuri rikas­tu, joten eiköhän uno­hde­ta tämä peukaloru­u­vi ja keski­tytä olennaiseen.

    Sen sijaan julk­ista sek­to­ria, ja etenkin sosi­aali ja ter­veyshuoltoa vaivaa vaka­va rak­en­teelli­nen tehot­to­muus ja kus­tan­nusten hal­lit­se­ma­ton kasvu. Tämä on huo­mat­tavasti mon­imutkaisem­pi asia ja edel­lyt­tää rohkeaa rak­en­teel­lista uud­is­tamista. Mm. sairaan­hoitopi­ireistä on tehty syn­tipuk­ki kus­tan­nusten kasvu­un, mut­ta todel­lista ongel­maa olisi syytä etsiä siitä, että ter­veyspalvelu­iden kysyn­tä kas­vaa ja kun­nat kau­nis­tel­e­vat omaa taset­taan ter­veyspalvelu­iden alibudjetoinnilla. 

    Ensim­mäisenä tulisi lait­taa siis sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden rahoi­tus uuteen uskoon, esim. Ruot­sia matkien.

  66. Viherinssi: Halu­atko vielä ava­ta sitä, mikä maa on mal­li­na “nor­maalille euroop­palaiselle palvelutaloudelle”?

    No Ruot­si tulee mieleen. Maan vien­ti­tuot­tei­den kärkeä on nyt esimerkik­si kaup­pakon­sep­tit. Kaupungis­tus­misas­te muuten jotain päälle 80%, Suomes­sa ulko­muis­tista edelleen alle 70%.

    Vaikka­pa näin:

    Tärkeimpi­en tuotan­tosek­to­rien — alku­tuotan­to, jalostus, palve­lut — keskinäi­nen suhde on muut­tunut viimeis­ten 30 vuo­den aikana ratkai­sev­asti. Suo­mi on muut­tunut maat­alousy­hteiskun­nas­ta palveluy­hteiskun­naksi, ja sik­si myös liiken­teel­liset tarpeet ovat muut­tuneet. Alueel­liset erot ovat kuitenkin merkittäviä…

    Suo­mi on euroop­palaisit­tain tarkastellen suuri ja har­vaana­sut­tu maa. Suomen teol­lisu­us­toim­inta on jakau­tunut läh­es koko maan alueelle. Kul­je­tus- ja liiken­nevir­rat ovat pääosin pieniä ja etäisyy­det pitkiä.

    Suomen maanti­eteel­lisen ase­man vuok­si kul­je­tusten merk­i­tys ulko­maankau­pas­sa on huo­mat­ta­va. Yksi­ty­i­sistä kulu­tus­menoista liiken­teen osu­us on noin viidennes. Maanti­eteel­liset seikat, kuten Suomen sijain­ti Euroopan reuna-alueel­la, liit­tyvät pysyvästi kul­je­tusten toim­intaym­päristöön ja muut­tuvat vain hitaasti. Suo­ma­lais­ten tuot­tei­den kil­pailukyvyn lisär­a­situk­se­na ovat kul­je­tusetäisyys, aikavi­ive ja kus­tan­nuk­sia lisäävät ilmas­to-olo­suh­teet. Suo­mi on Kes­ki-Euroop­paan ver­rat­tuna hyvin harvaanasuttu…

    Yhteiskun­ta on aset­tanut tavoit­teek­si ihmis­ten hyv­in­voin­nin edis­tämisen ja edel­ly­tys­ten luomisen sen perus­tana ole­valle tuotan­to­toimin­nalle koko val­takun­nan alueel­la. Tämä onkin merkin­nyt huo­mat­tavaa panos­tus­tarvet­ta liiken­teeseen ja kul­je­tuk­si­in… Suomen kaltaiselta pieneltä maal­ta kil­pailus­sa men­estymi­nen edel­lyt­tää jatku­vaa tehokku­u­den lisäämistä sekä sisäi­sis­sä että ulko­maan kaup­paa, eri­tyis­es­ti vien­tiä, palvele­vis­sa kuljetuksissa.

    Suomes­sa logis­ti­ikkakus­tan­nusten osu­us yri­tys­ten liike­vai­h­dos­ta on keskimäärin 11 pros­ent­tia, kun se Kes­ki-Euroopas­sa on 4–8,5 pros­ent­tia. Ero johtuu pait­si maanti­eteel­li­sistä olo­suhteista myös Suomen teol­lisu­u­den alhais­es­ta jalostusas­teesta… Koti­maan kul­je­tus­suorite asukasluku­un suh­teutet­tuna on 1,9‑kertainen EU:n keskiar­voon verrattuna.

    EK:n mukaan logis­ti­ikkakus­tan­nusten osu­us muuten 14%. Maanti­eteelle ei voi mitään, mut­ta kyl­lä me tehdään tuo har­va asu­tus ja pitkät etäisyy­det ihan itsekin. Kaupunkiseu­tu­ta­sol­la suo­ma­laisit­tain tiheä Helsin­gin seu­tu on tihey­deltään ja siten kul­je­tuskus­tan­nuk­sil­taan hyvää amerikkalaista tasoa, eli ump­isurkea, puhutaan suu­ru­us­lu­okas­ta pari-kolme BKT% eroa ihan keskiver­toon vas­taa­van kokoiseen euroop­palaiseen kaupunkiin.

    Ja toi näkyy ihan kaikessa. Teol­lisu­u­denkin kus­tan­nuk­sis­sa, kau­pan kulut­ta­jahin­nois­sa, jakelukus­tan­nuk­sis­sa, vai­h­to­taseessakin, jne. ja tietenkin indikoi myös pienem­piä asi­akasvir­to­ja eli huonom­paa palvelu­jen tuot­tavu­ut­ta, sekä kul­kee käsi kädessä pienem­pi­en kasaan­tu­mishyö­ty­jen kanssa. Mitäs me tehdään asialle? No tue­taan nimeno­maan pitk­iä kul­je­tuk­sia, työ- ja asioin­ti­matko­ja ja kaavoite­taan kaikkea muu­ta pait­si tiivistä. Pää. Seinä. Kipu.

    Jos suo­ma­laisel­la ihan oikeasti menee liikku­miseen parikym­men­tä pros­ent­tia tulois­taan, niin tarvit­seeko ihme­tel­lä minkä takia tämä on ehkä Euroopan ankein kulut­ta­ja­markki­na muille yksi­ty­isille palveluille? Mul­la mak­saa liikku­mi­nen pari pros­ent­tia tuloista, enkä voi sanoa pistäväni tuo­ta ero­tus­ta sukan varteen.

    Eivät mei­dän ongel­mamme ole mei­dän omi­amme. Sak­sal­la menee hyvin, Ruot­sil­la menee hyvin. Kum­mal­lakin on vah­va teol­lisu­us, Sak­sa on pitänyt työvoiman hin­nan aisois­sa ja on muuten meitä tehokkaampi yhteiskun­ta. Ruot­salaisil­la taas on hiukan toinen lähtöti­lanne esimerkik­si yksi­ty­is­ten pääomien suh­teen kuin meillä.

    En näe, että olisi mitään meille hel­posti kopi­oitavaa mallia. Toki sekä Ruot­sista että Sak­sas­ta olisi meille paljon opit­tavaa, mut­ta ehkei se niinkään liity yhteiskun­nan elinkeino­rak­en­teeseen sinänsä.

    Ei min­ul­la ole tietenkään mitään teol­lisu­ut­ta vas­taan ja se on monel­la taval­la rak­en­teel­lis­es­ti tärkeä osa talout­ta. Mutta:

    Ensin­näkin Ruot­sis­sa tai Sak­sas­sa on hyvin vaikea nähdä mitään teol­lisyystyö­paikko­jen kasvua.

    Toisek­si teol­l­lisu­u­den suh­teelli­nen merk­i­tys on pienen­tynyt niin Sak­sas­sa kuin Ruot­sis­sa vaik­ka lasku näyt­tää näis­sä mais­sa pysähtyneen.

  67. Nyt Osmo haukk­a­sit sen ver­ran ison palan kakus­ta, että vas­tauk­set sir­paloituu väk­isinkin. Kuten esimerkik­si har­maan talouden kuri­in saami­nen, kan­natet­ta­va aja­tus, mut­ta ei ratkaise kansan­talouden koko ongelmaa. 

    Pitäisikö pikem­minkin lähteä siitä, miltä halu­amme Suomen näyt­tävän vaikka­pa 20 tai 30 vuo­den kulut­tua? Kun tästä löy­tyy edes jonk­in­moinen yksimielisyys, on helpom­pi lähteä etsimään keino­ja tuon vision toteut­tamisek­si. Ehdot­ta­mani aika­jänne on pitkä, mut­ta nähdäk­seni viit­taat nyt sen ver­ran isoi­hin asioi­hin, että niiden muut­ta­mi­nen ei onnis­tu vuodessa tai paris­sa mitenkään.

    Tiedän, että näin ei poli­ti­ikas­sa yleen­sä toimi­ta, hom­ma on pikem­minkin reak­ti­ivista, tehdään ja toim­i­taan sit­ten kun joku tek­i­jä siihen pakot­taa. Niin­pä touhu on pahim­mil­laan suun­nit­telema­ton­ta ja sekavaa — kuvan­nee hyvin nyky­istä tilan­net­ta. Mut­ta olisi muka­va kokeil­la, saadaanko näin edes karkean tason visio aikaisek­si, jos­ta jatkaa eteenpäin.

  68. Tavalli­nen Teknikko:

    Nyt vaan on ajat niin, että työtömät pan­naan mak­samaan hyv­in­voin­nistaan (Niin­istön 1.1.2013 kuvaa­maan oleskelua yhteiskun­nas­sa) tekemäl­lä tyhjää. Aika harv­inaista sinääl­lään. Että esim. kat­u­ly­hty­jen var­tiomistyöl­lä saadaan työt­tömät työl­listymään “järkevästi”. Miten­hän Niin­istö työl­listäisi työt­tömät järkevään ja tuot­tavaan työhön.

    Eikö olisi hyvä lähtöko­h­ta että jokainen kan­taisi oman kor­ten­sa ja tek­isi työl­lä sen rahan mitä elämiseen tarvit­see? (Sairaus, opiskelu, eläkeläisyys toki ottaen huomioon)

    Nyt jos työtä ei löy­ty, jär­jestäköön yhteiskun­ta sit­ten jotain kunnes löy­tyy. Kai tämä olisi parem­pi malli kuin antaa ilmaista rahaa kouraan vastikkeetta. 

    Toinen ongel­ma on että kyl­lä mä tun­nen mon­ta työtön­tä jot­ka eivät oikeas­t­aan edes eti töitä, kos­ka menee ihan ok ja on paljon vapaa-aikaa. Vapaa-ajan viet­tämi­nen ja lep­pois­t­a­mi­nen on ihan ok jut­tu, kun­han ei samaan aikaan vaa­di­ta mui­ta tekemään töitä sun puolesta.

  69. Konkre­ti­aa on help­po vaa­tia, mut­ta voihan toimen­piteitä itsekin kom­ment­tio­sios­sa esittää.

    Markki­noista:

    Sen sijaan että Esko Ahon hyvien veljien hengessä yksi­ty­is­tetään julkiset palve­lut luon­nol­lisik­si monopoleik­si, pure­taankin lak­isääteiset monop­o­lit ja kartel­lit. VR, apteek­it, tak­sit, Matkahuolto, Veikkaus, RAY… kaikkien aika on siir­tyä his­to­ri­aan. Tämä ei silti tarkoi­ta vod­kaa ruokakaup­poi­hin, vaan esim alko­ho­likau­pan toim­inta voi edelleen olla luvan­varaista ja säänneltyä.

    Määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­tö ja har­maa talous pitää saa­da lop­pumaan. Ennen lain­säädän­nön muut­tamista pitää valvoville vira­nomaisille myön­tää tarvit­ta­vat resurssit.

    Yristys­tukien leikkaamisen voi aloit­taa tuoteke­hi­tys­tu­ista, jot­ka alalle pyrkivien star­tupi­en esteenä ovat haitallisia markki­noiden ja kansan­talouden kehitykselle.

    Rahoituk­ses­ta:

    Vero­tuk­sen tulee ohja­ta yri­tys­tä kasvu­un taseen kas­vat­tamisen sijaan. Lis­tatun ja lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen veroko­htelu yht­enäis­tetään, eli lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen osinko­jen osit­tainen verot­to­muus poistetaan.

    Joukko­ra­hoi­tus lail­lisek­si. Ker­too jotain maan tilas­ta, että rahat­tomille saa myön­tää pikavippe­ja, mut­ta kir­jail­i­ja ei saa hakea kir­jal­len­sa etukä­teen luk­i­joil­ta rahoitusta.


  70. Val­tio ottaa tänä vuon­na velkaa vähin­tään seit­semän mil­jar­dia euroa. Pelkään pahoin, että tämä on rak­en­teel­lista ali­jäämää, joka mei­dän on kurot­ta­va kiin­ni vero­ja korot­ta­mal­la ja meno­ja leikkaa­mal­la – tai tehtävä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, jot­ka vähen­tävät rak­en­teel­lista alijäämää.

    “Pelkään pahoin”. Sen­tään. Har­va poli­itikko uskaltaa sanoa tätä järisyt­tävää fak­taa ääneen täl­läkään varmuustasolla.

    Eikö tässä olisi riit­tävän konkret­ti­nen moti­ivi ja koh­ta lähteä uud­is­ta­maan Suo­mi-nimistä toim­i­jaa? Hyväksytään, että sen on tul­ta­va toimeen omil­laan, aivan kuten mikä tahansa talous, sin­un tai min­un, ilman mah­dol­lisu­ut­ta vip­paskon­stei­hin kuten rahan painami­nen keskus­pankin toimes­ta tms. Tulot vas­taa­maan meno­ja JA menot vas­taa­maan tuloja.

    Edelleen ehdot­taisin, että kor­jaus­toimen­piteis­sä otet­taisi­in huomioon se tosi­a­sia, että tämä maa on jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta, jos­sa infra­struk­tu­uri on raken­net­tu ja ihmis­ten keskimääräi­nen elin­ta­so saavut­tanut ja ylit­tänyt sen rajan, joka mah­dol­lis­taa onnel­lisen elämän. Joten ei enää hui­ja­ta itseämme vaan uno­hde­taan lop­ul­takin vai­h­toe­hto­jen joukos­ta se nai­ivi olet­ta­ma, että lisää mitä tahansa kulut­ta­mal­la ja entistä enem­män “töitä” tekemäl­lä kaik­ki ratkeaisi.

    Raken­nustyö on tehty. On aika keskit­tyä ylläpitämään onneamme ja sopeut­taa yhteiskun­ta ja sen mekanis­mit ja resurssit val­lit­se­vaan oloti­laan. Ker­ran vuodessa jokaiselle kansalaiselle han­kit­tu uusi kiinalais­ten tekemä iPad ei rak­en­teel­lista ali­jäämää poista.

  71. Näyt­tää siltä, että Var­ti­aisen kyvyt ja ajatuk­set tähtäävät siihen, että ihmisiä voi karkoit­taa työ­paikas­ta kiusaa­mal­la ja ihmis­ar­voa polkemalla.
    Ainakin hän kehui näin tapah­tuneen entisessä työ­paikas­sa KOnjunkturinstituutissa

    Ja työt­tömät pitää pistää kaiva­maan aamul­la kuop­pa ja täyt­tämään se iltapäivällä.…

    Näin Suo­mi pelastuu.….

  72. Ris­to: Tarvit­sem­meko todel­la EU:lle kykyä tehdä entistä nopeam­min ja tehokkaam­min Euroopan talout­ta tuhoavia päätöksiä?

    Ehkä ne päätök­set oli­si­vat tietylle osalle Euroop­paa hyväk­si, mut­ta Suomelle tuhoisia. Olen aina vas­tus­tanut Euroopan Union­in liit­to­val­tio­ta. Tänä vuon­na näin ensim­mäistä ker­taa tut­taval­la EU:n ruo­ka-apu paket­te­ja, mikä hätkähdytti.

    http://www.vino.fi/blog/2012/12/04/vihreat-nuoret-euroopan-unionista-liittovaltio/

    Reilu vuosi sit­ten kir­joitin tääl­lä että näen nyt Euroopas­sa aseel­lis­ten kon­flik­tien mah­dol­lisu­u­den. Ja Hesaris­sakin mainit­ti­in nyt että Euroop­pa on punaiselle Ris­tille poten­ti­aa­li­nen kriisialue.

    Nyt olen jouluku­us­sa alka­nut ymmärtämään kuin­ka aseel­liset sep­a­ratis­ti­jär­jestöt syn­tyvät. Tuos­ta voitte päätel­lä mielip­i­teeni EU:n liittovaltiosta.

  73. On iso­jen uud­is­tusten aika. Suo­mi eroaa eurosta, kos­ka jär­jestelmä on vialli­nen ja johto epäpätevä tai kor­rup­toitunut. ELYt ja AVIt pure­taan ainakin siten, että Tem­mi ei päätä ympäristöhallinnon ym. rahoista. Julk­isra­hoit­teinen sek­toritutkimus lopete­taan tutkimuk­sen riip­pumat­to­muu­den takaamisek­si — ote­taan takaisin käyt­töön komiteami­et­intöjär­jestelmä laa­ja-alaisen ja tas­a­puolisen lain valmis­te­lu­työn takaamisek­si. Julkisen sek­torin meno­ja leikataan inflaa­tion avul­la. Kun­tau­ud­is­tus lopete­taan, ja annetaan tehokkaim­man organ­isaa­tion voit­taa luop­umal­la ter­vey­den­huol­lon pakkoli­itok­sista. Tehdään kuitenkin pakkoli­itok­sia tiet­ty­jen aluei­den osalta infran tehokku­u­den tur­vaamisek­si. Sitra ja muut verora­ho­ja käyt­tävät sil­lisalaatit lopete­taan ja lisätään min­is­teröi­den vas­tu­u­ta tuista tehden tukiverkos­to läpinäkyväk­si. Leikataan val­tiono­suuk­sia niiden kun­tien osalta, joiden lak­isääteiset menot suh­teessa kokon­ais­menoi­hin ovat alle tietyn rajan. Tehdään eri­ty­is­tarkas­tus/-selvi­tys työeläke­jär­jestelmässä ja yksinker­tais­te­taan jär­jestelmää. Ote­taan sähkön siir­toverkko val­ti­olle ja kansal­lis­te­taan vesivoima. Tehdään riip­pumat­to­muus­selvi­tys koko julkisen sek­torin osalta tuomiois­tuin­laitos­ta myöten. Selvitetään kaik­ki ne lain­säädän­nöl­liset seikat, jot­ka aiheut­ta­vat eri väestöryh­mien syr­jin­tää työ­markki­noil­la. Jatke­taan ympäris­tovero­tuk­sen pain­ot­tamista selvit­täen mah­dol­lisuuk­sia pro­gres­sion liit­tämisek­si osak­si kulutusverotusta.Terästetään kulut­ta­jan­suo­jaa vastapain­ok­si vähäiselle kil­pailulle. Noo vit­si vit­si. Leikataan palkko­ja eri­tyis­es­ti iäkkäiltä ihmisiltä ja potk­i­taan porukkaa pois julkisen sek­torin suorit­taval­ta portaalta.

  74. Ympäristöverot vaikut­ta­vat ALV:n tavoin, etenkin pien­i­t­u­loisi­in joil­la ei vält­tämät­tä ole varaa uusim­paan ener­giate­hokkaim­paan tekniikkaan.

    1. Ympäristöveroil­la ja alv:llä on saman­laisia tulon­jako­vaiku­tuk­sia, mut­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set voidaan aina kom­pen­soi­da. ALV vaikut­taa työn veroki­ilaan eri taval­la, eikä sen kom­pen­soin­ti on hankalampaa.Kun mata­latuot­toisen työn kan­nat­tavu­us on nytkin heikkoa, alv:n koro­tus tekee siitä entistä heikompaa.

  75. KariS:
    “Eihän Aho sanonut oikeas­t­aan kuin, että menee huonos­ti eivätkä ongel­mat ratkea itses­tään, vaan tart­tis tehdä jotain.”

    Siihen perään Soin­in­vaara lis­taa asioi­ta jois­sa menee huonos­ti, eikä esitä yhtään konkreet­tista toimen­pidet­tä – siis ehdot­taa vain että tart­tis tehdä jotain. Vero­tus­ta pitää Soin­in­vaaran mukaan kiristää ja perään luetel­laan läh­es kaik­ki vero­muodot – joi­ta ei sit­ten voidakaan kiristää. Vain auto- ja alko­ho­liv­ero taisi jäädä mainit­se­mat­ta veroista joi­ta ei voi nostaa.

    Kun meil­lä on eduskun­nas­sakin 200 tuol­laista saman­ta­soi­ta päät­täjää, niin vaik­ka tart­tis tehdä jotain niin ei tehdäkkään mitään. Aina on joku pieni äänekäs edun­valvon­taryh­mä, joka torp­paa muu­tok­sen. Päät­täjät vain tanssi­vat niiden tahtiin

    kyl­lähän se on tosi asia että nykyi­nen hal­li­tus on aivan yhtä surkea kuin se 80 luvun lop­un hal­li­tus joka ajoi Suomen suohon.Nykyiseltä hal­li­tuk­selta ei ole tul­lut yhtään ehdo­tus­ta tilanteeseen kun työ­paikat ropi­se­vat täältä. Tämä tilanne heikke­nee silmissä.Laivatilaus meni Ran­skalaisille niin kaik­ki puhuu että ne otti sen väk­isin mis­tä se tiede­tään kun kukaan ei tiedä fak­to­ja vai tietääkö Osmo. 50 miljoon­aa oli nau­ret­ta­van pieni sum­ma ja tilaus olisi tul­lut telakan johta­jan mukaan.Kyllä Ahon hal­li­tus jou­tui tekemään aivan val­ta­van työn edel­lisen hal­li­tuk­sen jäljiltä.Iiro Viinaselle suuri kiitos.

  76. Suomen talous kasvoi vuo­den 2007 paikkeil­la nopeam­min kuin suurin piirtein minkään muun maan talous. Sit­ten tapah­tui jotain, ja nyt olemme kuulem­ma tip­puneet noin maail­man parhaas­ta rupusakki­in. Jos esimerkik­si Soin­in­vaaraa on uskomi­nen, on tehtävä val­taisia rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, jot­ta kil­pailukyky saataisi­in takaisin.

    Miten sit­ten tapah­tui 2007 jäl­keen, mitä tyh­myyk­siä Suomen taloudessa ja rak­en­teis­sa tehtiin? 

    Hmm … min­ulle tulee mieleen lähin­nä toi finanssikri­isi ja sit­ten eurokri­isi. Niistä seurasi muis­taak­seni maail­man­laa­juinen taan­tu­ma ja eri­tyis­es­ti investoin­ti­hyödykkei­den kysyn­nän raju lasku.

    Suomen rak­en­teet sen sijaan eivät ole mihinkään muut­tuneet, siis nämä, joiden val­lites­sa Suo­mi kuu­lui maail­man kilpailukykyisimpiin.

    Sen kyl­lä uskon, että suh­dan­nepoli­ti­ikkaa on taas ollut niin vaikeaa että met­sään on men­ty. Ja sik­si, joo, siltä osin rak­en­teisi­in pitää puut­tua, että palkanko­ro­tuk­set ja muut kus­tan­nustek­i­jät jous­ta­vat paremmin.

    Soin­in­vaar­al­la on ketun­hän­tä kainalos­sa kun hän yrit­tää tuput­taa omia yleis­ratkaisu­jaan väit­tämäl­lä suh­dan­nekri­isiä raken­nekri­isik­si. Hän ei ole ain­oa, mikä kan­nat­taa nyt pitää mielessä.

    En kuitenkaan väitä, että Suomen rak­en­teet oli­si­vat ihanteel­liset, kaukana siitä. Itse asi­as­sa Suomes­sa on paljon val­ta­van kallista rak­en­teel­lista tehot­to­muut­ta jota voisi hyvin purkaa nyt, kun muutenkin menee huonosti.

    Maat­aloustuet tule­vat tietysti ensim­mäisenä mieleen (joi­ta Soin­in­vaara ei edes mainitse). Jos päälle laitet­taisi­in osa alue­tu­ista, olisi bud­jet­ti­va­je jo ainakin brut­tona las­ket­tuna paikat­tu. Nuoriso­työt­tömyys on myös sietämätön eri­tyis­es­ti sik­si, että se on ulko­lai­sista esimerkeistä päätellen korjattavissa.

    No, onnek­si Suomes­sa on tehot­to­muut­ta. Jos ei olisi puret­tavaa, olisimme pulas­sa tulev­ina vuosikym­meninä, kun on pitää jatku­vasti juos­ta nopeam­min pysyäk­seen paikallaan vai miten se meni.

    Tosin voi tässä niinkin käy­dä, että EU:ssa taloudelli­nen toim­inta jatkaa keskit­tymistään omien iki­aikaisten lakien­sa mukaan. Jos Suo­mi sil­loin tuomit­tu osoit­tau­tu­maan per­ife­ri­ak­si, tais­telu on jo menetet­ty. Siinä tapauk­ses­sa hyvän elin­ta­son perässä pitää muut­taa keskuk­si­in. Näin­hän se aina menee.

    Toivon, että en kir­joituk­sel­lani pilan­nut tunnelmaa.

  77. Eläke­vaari:
    Es­ko Aho kir­joit­ti Vie­ras­ky­nä-pal­s­­tal­la (HS 29. 12.): “Ra­ken­teel­li­set heik­kou­det se­kä glo­baa­lin kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­ty­mi­nen ovat peit­ty­neet yk­si­tyi­sen ja jul­ki­sen ve­lan­oton luo­maan kup­laan sa­maan ta­paan kuin Suo­mes­sa 1980-lu­vun lopulla.”

    Ainakin val­tion velan osalta kir­joi­tus on täyt­tä pup­pua. Vuon­na 1990 val­tion velan määrä oli noin 9 mil­jar­dia euroa. Ahon hal­li­tuk­sen aikana vuo­teen 1995 men­nessä val­tion vel­ka nousi 60 mil­jardi­in euroon. Ensi vuon­na se on 96 miljardia.Yksityisen velan määrä kyl­läkin kasvoi 1980 luvun lop­ul­la Holk­erin hal­li­tuk­sen har­joit­ta­man “hal­li­tun raken­nemuu­tok­sen” (lueväärän talous­poli­ti­ikan) johdosta,johon kuu­lui mm. val­u­ut­tasään­nöste­lyn vääräaikainen vapauttaminen.

    http://www.treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481

    Oli muuten siinä hal­li­tuk­ses­sa demari val­varain­min­is­ter­inä jakoi rahaa sinne tänne

  78. Vero­ja ei pysty enää korot­ta­maan, veropo­h­jaa ja vero­ker­tymää voi ehkä vielä laa­jen­taa vähän.

    ALV:n koro­tuk­sis­sa tie on kul­jett lop­pu­un. Kunnl­lisverossa aivan sama asia mon­es­sa kun­nas­sa, 20 on ihan ylära­jaa ja sen yläpuolel­la jo kri­isi­tun­nel­ma. Yhteisövero­tuk­ses­sa ei myöskään ole nos­tamista enää.

    Julkisen puolen tuot­tavu­us. Hoita­jia on paha vähen­tää, hyviäkin esimerkke­jä löy­tyy. 300 kun­taa on pahasti liikaa — jopa sen takia, että sil­loin ainakin 30 000 kun­tapäät­täjää pitäisi saa­da ymmärtämään vaikei­den rtakaisu­jen perus­teet ja seuraukset.

    Tulon­si­ir­to­ja ja palvelui­ta on leikat­ta­va, eikä vain perusk­oulun luokkakoon kas­vat­tamisel­la. Julk­sien sek­torin palkko­ja on alen­net­ta­va kaut­ta lin­jan vaik­ka ovatkin osin jo pieniä.

    Voiv­ot­telun sijaan olisi myös tehtävä asioita.
    Asioi­ta on myös tehtävä uusil­la tavoil­la, ihan kokonaan.

    Yliopis­to­jen yrit­täjäk­oulu­tuk­set ovat oikeas­ta assi­aa. Glob­al­isaa­tio tarkoit­taa sitä, että maa­han­muut­ta­jat ovat todel­lakin voimavara, jota on käytet­tävä muuhunkin kuin siivoamiseen. Eikä yliopis­to-opiske­li­joi­ta ole järkeä pitää hapuri­lai­s­paikois­sa hom­mis­sa… Uuden sukupol­ven jään­mur­ta­jien myyn­ti ratkaise meit­e­ol­lisu­u­den tule­vaisu­u­den eivätkä lois­toris­teil­i­jät. Muu­ta­ma ikälu­ok­ka voi käy­dä neljän kuukau­den intin — 60-luvul­la sekin jo kokeiltiin.

  79. Heik­ki S:
    Julkisen sek­torin koro­tuk­set ovat kalli­ita sen vuok­si, että siel­lä työsken­telee niin tuhot­toman paljon ihmisiä, että pros­entin nousu palkois­sa on pienehkössä sairaan­hoitopi­iris­sä kus­tan­nuk­seltaan n. miljoo­nan. Yksit­täisen työn­tek­i­jän kannal­ta tämä on aivan nap­pikaup­pa, kuten jokainen matem­ati­ikkansa käynyt ymmärtää, että 2500 € palka­s­sa koro­tus on sen 25 euroa. Nykyisel­lä inflaa­tio­tahdil­la ja kiristyvien vero­jen aikana tuo pros­entin koro­tus ei tuo lisää ostovoimaa vaan menee kus­tan­nus­nousu­jen kat­tamiseen. Eli ei sil­lä Sari Sairaan­hoita­ja juuri rikas­tu, joten eiköhän uno­hde­ta tämä peukaloru­u­vi ja keski­tytä olennaiseen.

    Yritän ava­ta tämän kap­paleen argumentit.
    1.
    Kos­ka suurelle ihmisjoukolle pienetkin palkanko­ro­tuk­set ovat todel­la kalli­ita ja eivät tun­nu mis­sään, niitä ei kan­na­ta tehdä? (Pienet heiken­nyk­setkään eivät tun­tu­isi mis­sään. ‑Ehdotan 1€ mak­sua, joka ei tun­nu mis­sään, jokaiselle suo­ma­laiselle, sen voi mak­saa min­un tilil­leni. Jokainen matem­ati­ikkansa käynyt voi ymmärtää, että kyseessä ei ole min­ulle vain nap­pikaup­paa, vaan minä oikeasti rikas­tu­isin. Se siis kan­nat­taa tehdä.)

    2.
    Koro­tus ei olisi todel­li­nen koro­tus, kos­ka se ei lisäisi ostovoimaa, vaan sen söisi inflaa­tion ja veronko­ro­tusten luo­ma kus­tan­nus­nousu. — Eikö tämä tarkoi­ta sitä, että koro­tuk­ses­ta luop­umi­nen merk­it­see ostovoiman alen­e­mista? Vai kor­reloi­vatko inflaa­tio ja veronkiristyk­set yksi yhteen julkisen sek­torin palkanko­ro­tusten kanssa?

  80. Väinö Riikkilä:
    …Kuten esimerkik­si har­maan talouden kuri­in saami­nen, kan­natet­ta­va aja­tus, mut­ta ei ratkaise kansan­talouden koko ongelmaa… 

    Jos saataisi­in edes har­maa talous määritel­tyä oikein, oltaisi­in jo aika pitkäl­lä. Suomes­sa on yhä van­hakan­taisia, ajas­taan jäl­keen­jääneitä taho­ja, joiden mielestä on har­maa­ta talout­ta mak­saa veron­sa toiseen EU-maa­han. MIten on mah­dol­lista näin mon­en EU-jäsenysvuo­den jälkeen? 😉 

    EU:n idea ja vahvu­us on pääo­man, työvoiman ja tavaran vapaa liikku­vu­us. 🙂 Yhteisö on riit­tävän iso alue ollak­seen tehokas sisä­markki­na ja val­tioiden väli­nen vään­tö takaa sen, että aina löy­tyy vähin­tään joku nurk­ka jos­sa on ymmär­ret­ty pois­taa vahin­golli­nen sääntely.

    Huonoa, teho­ton­ta talous ja veropoli­ti­ikkaa har­joit­ta­vat maat häviävät, mikä on ihan oikein. Kreik­ka hävisi, kos­ka se ei ole saanut veropo­h­jaa pitäväk­si. Suo­mi häviää ahneuksissaan.

    Osmo Soin­in­vaara:
    …Kun mata­latuot­toisen työn kan­nat­tavu­us on nytkin heikkoa, alv:n koro­tus tekee siitä entistä heikompaa. 

    Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku. Mik­si pitäisi yrit­tää paika­ta tehtyä virhet­tä, kun voi yrit­tää kor­ja­ta tilanteen? 😉 Tietysti jonkin veroki­ila­ju­tun ratkaisu matemaat­tis­es­ti entistä hienom­mal­la vir­i­tyk­sel­lä tyy­dyt­tää joitakin, mut­ta yleis­es­ti ottaen vain KISS toimii. Las­ke­taan veroaste kil­pailukykyisek­si, niin talous toimii ilman purkkavirityksiä.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Sisäi­nen deval­vaa­tio ei auta kil­pailus­sa muu­ta maail­maa vas­taan, kos­ka se siir­tyy suo­raan euron kurssi­in. Eikä ain­oas­taan suo­raan vaan­odoy­tusten vuok­si vähän suurennettuna.

    Nyt tässä kyl­lä uno­hde­taan eurokri­isin per­im­mäiset syyt: oli­ivi­maid­en tuot­tavu­u­den rom­ah­dus suh­teessa Sak­saan. Jos sak­salaiset nos­ta­vat palkko­jaan, (kuten nyt tapah­tuu) ja kaik­ki muut tekevät sisäisen deval­vaa­tion, niin täl­löin saadaan olen­nais­es­ti kor­jat­tua kilpailukykyeroja.

    Tänä vuon­na esimerkik­si IG Met­all sai parhaat koro­tuk­set palkkoi­hin kah­teenkymme­neen vuo­teen. Höpö­tyk­set siitä että “kun kaik­ki tekevät sisäisen deval­taa­tion” on täyt­tä pöl­höpop­ulis­mia. Euroalueel­la sisäistä deval­vaa­tio­ta tarvi­taan siel­lä mis­sä palkko­jen nousu on tuhon­nut hin­tak­il­pailukyvyn, muual­la niitä pitää nostaa. 

    Suomes­sa ei tarvi­ta nimel­lisiä palka­nalen­nuk­sia, mut­ta ehdot­tomasti palkka­malt­tia ja mah­dol­lis­es­ti alta inflaa­tioko­ro­tusten tule­vat yleisko­ro­tuk­set. Liuku­mat kyl­lä pitää huolen tuot­tavien työn­tek­i­jöi­den palkoista.

  82. Voisi sanoa, että Suomes­sa ei ymmär­retä kestävää kehi­tys­tä: sitä että siihen kuu­luu taloudelli­nen, sosi­aa­li­nen ja ekologi­nen osa. 

    Taloudelli­nen osa tarkoit­taa väistämät­tä pro busi­ness ‑menoa. Mikään ei toi­mi ellei talous­poli­ti­ik­ka ole pro busi­ness hen­keen ja vereen. 

    Sosi­aa­li­nen osa on hoi­dos­sa hyv­in­voin­ti­val­tion avul­la. Tuot­tavu­ut­ta, säästöjä ja hienosäätöä sinne kuitenkin tarvitaan.

    Ympäristöosas­sa on paran­net­tavaa, mut­ta ongel­ma on, että sil­lä ton­til­la häärää klas­sisia “hörhöjä”, jot­ka eivät ymmär­rä kestävän kehi­tyk­sen mui­ta osia kun­nol­la. Esimerkik­si Ympäristöhallinnon Ympäristö-lehdessä annetaan pal­sta­ti­laa ihmisille, jot­ka eivät edes hyväksy koko taloudel­lista osaa kestävässä kehityksessä! 

    Lyhyesti: kaikkein suurin ongel­ma Suomes­sa on, että vain EK, yrit­täjät ja Kokoomus ymmärtävät kun­nol­la kestävän kehi­tyk­sen taloudel­lista osaa.

  83. Koti-isä:

    Raken­nustyö on tehty. On aika keskit­tyä ylläpitämään onneamme ja sopeut­taa yhteiskun­ta ja sen mekanis­mit ja resurssit val­lit­se­vaan olotilaan.

    Olen tosi tyy­tyväi­nen ettei yhteiskun­nas­sa ajatel­tu näin 50v sit­ten. Tai edes lähi­his­to­ri­as­sa: kän­nykkä, pc ja inter­net on ihan hieno­ja asioita.

    Itseasi­as­sa toiv­ot­tavasti en koskaan nää tilan­net­ta jos­sa tode­taan “kaik­ki on nyt tehty, mitään uut­ta ei tarvitse enää keksiä”.

  84. Osmo Soin­in­vaara: Ympäristöveroil­la ja alv:llä on saman­laisia tulon­jako­vaiku­tuk­sia, mut­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set voidaan aina kompensoida.

    Joo, eli siis jos vaik­ka halu­taan pienen­tää hiilipäästöjä, niin sääde­tään hiiliv­ero, mut­ta helpote­taan sitä, jot­ta pieni- ja keski­t­u­loiset eivät jou­tu­isi vähen­tämään polt­toaineenku­lu­tus­taan ja anta­maan talo­jen­sa viiletä/lämmetä, ja matkaile­maan vähemmän.

    Jol­loin veropoli­ti­ikan seu­rauk­se­na hiilipäästöt pysyvät ennal­laan, mut­ta val­tio saa kiris­tet­tyä pro­gres­si­ivista vero­tus­ta ja lisää rahaa.

    Mikä taitaakin olla kaiken “ympäristövero­tuk­sen” tavoite.

  85. Kuvit­telin kitey­tys­mielessä (vrt. vies­ti­ni yllä) kolme henkilöä, jot­ka katso­vat nykykri­isiä eri näkökulmasta: 

    A:n mielestä nykykri­isi johtuu pitkälti Suomen talouden suurista rak­en­teel­li­sista ongelmista. Suo­ma­lainen teol­lisu­us ei ole enää kil­pailukyky­istä ja sik­si pitää kiire­htiä Suomen muut­tamista jälki­te­ol­lisek­si taloudek­si. Pitää siis panos­taa palvelu­alo­jen kehit­tämiseen. Teol­lisu­ut­ta sen sijaan on turha tukea.

    B:n mielestä kri­isin syynä on jos­sain määrin suh­dan­teet mut­ta myös rak­en­teel­liset ongel­mat. Suomen teol­lisu­u­den kil­pailukyvyn on nimit­täin annet­tu rapau­tua. Sik­si pitää teol­lisu­u­den kus­tan­nuk­sia laskea, tehdä investoin­nit houkut­tele­viksi ja muutenkin paran­taa teol­lisu­u­den toimintaympäristöä.

    C puolestaan väit­tää, että menos­sa on pääasi­as­sa suh­dan­nekri­isi. Sik­si ei ole syytä olet­taa, että Suomen vuosikym­meniä hyvin vau­raut­ta kas­vat­tanut talous olisi juuri nyt, globaalin kak­sois­taan­tu­man iskiessä men­nyt epäkun­toon. Julkisen talouden velka­an­tu­miseen ja huolto­suh­teen ´heiken­tymiseen on silti puu­tut­ta­va. Nykykri­isi ei kuitenkaan ker­ro miten, vaan on mietit­tävä pitem­piä kaaria, esimerkik­si Suomen pitkän ajan vahvuuk­sia ja heikkouksia.

    Näin­hän se poli­ti­ik­ka menee. Halusinkin vain huo­maut­taa, että liik­keel­lä on juuri nyt paljon väkeä, jot­ka aja­vat omia ja taus­taryh­mien­sä tavoit­tei­ta talouskri­isin var­jol­la. Eihän se tarkoi­ta, että he vält­tämät­tä väärässä olisivat.

    Muuten, Nokian osu­udek­si BKT:sta arvioiti­in parhaim­mil­laan muis­taak­seni kolmisen pros­ent­tia. Sitä pait­si, jos Noki­aa ei olisi ollut, ei poruk­ka tyhjän­pant­ti­na olisi istunut tai kaalia vil­jel­lyt. Sik­si veikkaan, että Suomen talouden kasvu­lu­vut eivät olisi näyt­täneet kovin eri­laiselta vaik­ka Bat­man ei olisikaan ilmestynyt paikalle. 

    Ja sik­si, että talouk­sil­la on taipumus lam­o­jen jäl­keen pul­pah­taa aika pian takaisin pin­nalle. Lam­o­ja tulee ja menee, mut­ta yhteiskun­nan perus­rak­en­teet pysyvät ja ne määräävät talouden tason ja kasvun pitkäl­lä tähtäimellä.

  86. Minkä ver­ran julkisen sek­torin palk­ka-ale pudot­taisi val­tion menoja? 

    Jos esim. leikat­taisi­in yli 30 000e:n menevää palka­nosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palka­nosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Tuol­la leikkuril­la 40 000e vuodessa tien­aaval­ta leikat­taisi­in pros­ent­ti, 50 000e tien­aaval­ta 2% ja siitä ylöspäin sit­ten nopeasti enemmän.

    Tulop­uolen ker­ran­nais­vaiku­tusten laskemiseen tarvi­taan niitä salaisia VM:n malle­ja joi­hin meille kuol­e­vaisille ei pääsyä suoda.

    Yksi­tyisen puolen palkkoi­hin ei tarvitse nähdäk­seni juuri koskea, mut­ta ne hiton tuloloukut pitäisi saa­da pois. Sekä koti­hoidontuen ja vas­taavien aiheut­ta­mat keskilu­okkaisten kotiäi­tien loukut, että etenkin ne pien­i­t­u­lois­t­en työelämään pääsyn kanssa tais­tele­vien loukut.

  87. Jos työ­paikko­ja halu­taan luo­da lisää — varsinkin palvelu­aloille — siinä voisi aut­taa, että verot ja eläke­mak­sut muutet­taisi­in pro­gres­si­ivisik­si. Vähäisem­mästä lasku­tuk­ses­ta suh­teelli­nen pros­ent­ti olisi pienem­pi, jol­loin yri­tys­toimin­nan kan­nat­tavu­uskyn­nys lask­isi. Aloit­tamisen tek­isi helpom­mak­si yhden luukun jär­jestelmä mak­sui­hin ja ilmoituk­si­in — nythän byrokra­ti­aa päin­vas­toin taas lisät­ti­in, kun työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut erotet­ti­in työeläkemaksuista.

  88. Sepi:
    Minkä ver­ran julkisen sek­torin palk­ka-ale pudot­taisi val­tion menoja? 

    Jos esim. leikat­taisi­in yli 30 000e:n menevää palka­nosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palka­nosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Tuol­la leikkuril­la 40 000e vuodessa tien­aaval­ta leikat­taisi­in pros­ent­ti, 50 000e tien­aaval­ta 2% ja siitä ylöspäin sit­ten nopeasti enemmän.

    Tulop­uolen ker­ran­nais­vaiku­tusten laskemiseen tarvi­taan niitä salaisia VM:n malle­ja joi­hin meille kuol­e­vaisille ei pääsyä suoda.

    Yksi­tyisen puolen palkkoi­hin ei tarvitse nähdäk­seni juuri koskea, mut­ta ne hiton tuloloukut pitäisi saa­da pois. Sekä koti­hoidontuen ja vas­taavien aiheut­ta­mat keskilu­okkaisten kotiäi­tien loukut, että etenkin ne pien­i­t­u­lois­t­en työelämään pääsyn kanssa tais­tele­vien loukut.

    Julkisen sek­torin palkka­menot ovat n 27 mil­jar­dia euroa. Muis­taak­seni nettona.

    Jos halu­taan ali­jäämä tasoit­taa palkko­ja leikkaa­mal­la niin tarvi­taan n 30 % leikkaus.

    Jos kysyn­nän ei halu­ta heikkenevän niin palkat pitää jäädyt­tää n 7–8 vuodeksi

  89. Eipä niin yksi­tyisen puolen palkkoi­hin tarvitse koskea.

    Lai­vatkin menee niin hienos­ti kau­pak­si, ja fir­ma on kupat­tu rahas­ta tyhjäksi.

    Las­ke­taan julkisen puolen palkko­ja niin lai­vat revitään käsistä.

    Niin se menee.….

    Joopa joo.….

    Sepi:
    Minkä ver­ran julkisen sek­torin palk­ka-ale pudot­taisi val­tion menoja? 

    Jos esim. leikat­taisi­in yli 30 000e:n menevää palka­nosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palka­nosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Tuol­la leikkuril­la 40 000e vuodessa tien­aaval­ta leikat­taisi­in pros­ent­ti, 50 000e tien­aaval­ta 2% ja siitä ylöspäin sit­ten nopeasti enemmän.

    Tulop­uolen ker­ran­nais­vaiku­tusten laskemiseen tarvi­taan niitä salaisia VM:n malle­ja joi­hin meille kuol­e­vaisille ei pääsyä suoda.

    Yksi­tyisen puolen palkkoi­hin ei tarvitse nähdäk­seni juuri koskea, mut­ta ne hiton tuloloukut pitäisi saa­da pois. Sekä koti­hoidontuen ja vas­taavien aiheut­ta­mat keskilu­okkaisten kotiäi­tien loukut, että etenkin ne pien­i­t­u­lois­t­en työelämään pääsyn kanssa tais­tele­vien loukut.

  90. Pekka Taipale: Joo, eli siis jos vaik­ka halu­taan pienen­tää hiilipäästöjä, niin sääde­tään hiiliv­ero, mut­ta helpote­taan sitä, jot­ta pieni- ja keski­t­u­loiset eivät jou­tu­isi vähen­tämään polt­toaineenku­lu­tus­taan ja anta­maan talo­jen­sa viiletä/lämmetä, ja matkaile­maan vähemmän.

    Jol­loin veropoli­ti­ikan seu­rauk­se­na hiilipäästöt pysyvät ennal­laan, mut­ta val­tio saa kiris­tet­tyä pro­gres­si­ivista vero­tus­ta ja lisää rahaa.

    Mikä taitaakin olla kaiken “ympäristövero­tuk­sen” tavoite.

    tässäpä tuli paljoon asi­aa. Eikö olisi yksinker­tais­in­ta vain jär­jestää uudet vaalit blokki­jaol­la. Vasem­mis­ton suuret veronko­ro­tuk­set “rikkaille” vas­taan toinen vai­h­toe­hto. Tuskin viher­vasem­mis­to yksin voisi nos­taa vero­ja enem­pää mitä tämä hal­li­tus. Mikä vir­ka kokoomuk­selle jää, jos kaik­ki tehdään vasem­mis­ton pillin mukaan?

  91. KariS:

    Vero­tus­ta pitää Soin­in­vaaran mukaan kiristää ja perään luetel­laan läh­es kaik­ki vero­muodot – joi­ta ei sit­ten voidakaan kiristää. Vain auto- ja alko­ho­liv­ero taisi jäädä mainit­se­mat­ta veroista joi­ta ei voi nostaa.

    Olen esit­tänyt jo aiem­min omis­tusasumisen vero­tukien vähen­tämistä, mis­tä saisi hel­posti mil­jardin. Nyt tuki val­uu vain hin­toi­hin ja pahen­taa asun­toti­lan­net­ta. Samas­ta syys­tä kaupunki­maan kiin­teistöveroa voisi nos­taa — siis maapo­h­jaan kohdis­tu­vaa veroa. Yleen­säkin kan­nat­taa verot­taa hyödykkeitä, jot­ka ovat luon­nos­taan niukko­ja. Ener­giavero­jen nos­to nyt vaik­ka Sak­san tai Tan­skan tasolle toisi roimasti rahaa.

    Yri­tys­tukia voisi vähen­tää rutkasti. 

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tys­tukia voisi vähen­tää rutkasti. 

    Epäilen, että yri­tystuet mon­esti aiheut­ta­vat yri­tyk­sille enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Tukien hakem­i­nen ja rapor­toin­ti vie paljon resursse­ja, joten vaik­ka a) pro­jek­ti olisi tehty vaik­ka tukia ei olisi saatu tai b) pro­jek­tia ei olisi tehty ilman tukia, kos­ka se ei ole riit­tävän hyödylli­nen, yri­tyk­sen resurssit tule­vat käyte­tyk­si johonkin muuhun kuin tuot­tavaan työhön tai toimin­nan kehit­tämiseen taloudel­lis­es­ti järkeväl­lä tavalla…

  93. Viherinssi: Orju­ud­es­ta… Met­sästäjä-keräil­i­jät eivtä käyt­täneet orjia, kos­ka orjan koko aika olisi men­nyt oman hengis­säpysymisen varmis­tamiseen kuten kaikil­la. Ei ollut lisäar­voa. Maanvil­jelys toi orjat, ja sit­ten taas tek­nol­o­gis­tu­mi­nen vei orjien lisäar­von. Orjal­la pystyy tekemään lähin­nä samo­ja hom­mia kuin koneel­la, mut­ta kone on tehokkaampi.

    Luuletko tosi­aan, että isot pomot ymmärtävät tämän?
    Tuo­hon päädytään vähitellen höyläämäl­lä ja kur­jis­ta­mal­la “säästö­jen” vuoksi.

  94. Kari Haata­ja: Onko USAs­sa dol­lar­ista huoli­mat­ta ollut aina vaan auvoisia talou­saiko­ja? Ei se Bri­tan­ni­ankaan talous omas­ta rahas­ta huoli­mat­ta ole kovin hyvässä tilassa.

    USA:ssa osaval­tiot leikaa­vat lamas­sa minkä ehtivät syven­täen lamaa tai ainakin estäen toipumisen. Liit­to­val­tio on jumis­sa eikä saa mitään investoinet­ja tehtyä ja kovasti siel­läkin ollaan leikkaa­mas­sa. Briteis­säkin lähdet­ti­in lamas­sa leikkaamaan.
    Eivät osaa makrotalousteoriaa.

  95. K. Uok­ka: Toinen ongel­ma on että kyl­lä mä tun­nen mon­ta työtön­tä jot­ka eivät oikeas­t­aan edes eti töitä, kos­ka menee ihan ok ja on paljon vapaa-aikaa.

    Oliko “lep­pois­t­a­mi­nen” oma vai­h­toe­hto vai tilanne johon ensin sopeudut­ti­in ja sit­ten totuttiin?

  96. jukolan­jus­si: Mikä vir­ka kokoomuk­selle jää, jos kaik­ki tehdään vasem­mis­ton pillin mukaan?

    Saa­han se edelleenkin valitel­la, miten työt­tömät laiski­aiset eivät hom­maa itselleen työ­paikkaa ja miten työn­tek­i­jöille pitää mak­saa palkkaa ja miten pomoil­la on niin mata­lat palkat.

  97. Lep­oti­la zZ: Kos­ka suurelle ihmisjoukolle pienetkin palkanko­ro­tuk­set ovat todel­la kalli­ita ja eivät tun­nu mis­sään, niitä ei kan­na­ta tehdä? (Pienet heiken­nyk­setkään eivät tun­tu­isi mis­sään. ‑Ehdotan 1€ mak­sua, joka ei tun­nu mis­sään, jokaiselle suo­ma­laiselle, sen voi mak­saa min­un tilil­leni. Jokainen matem­ati­ikkansa käynyt voi ymmärtää, että kyseessä ei ole min­ulle vain nap­pikaup­paa, vaan minä oikeasti rikas­tu­isin. Se siis kan­nat­taa tehdä.)

    Tämän kolikon toisel­la puolel­la on saatu tulo­erot räjähtämään käsi­in. Tämä kas­vat­taa pahoin­voin­tia ja nyt meil­lä on yhä suurem­pi ylälu­ok­ka ihmisiä, joi­ta ei työväen kokon­ais­ti­lanne oikeas­t­aan kiin­nos­ta, kos­ka se ei heitä koske.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tys­tukia voisi vähen­tää rutkasti. 

    Ja rahat olisi arvetenkin siir­ret­tävä sosiaalietuuksiin…?

    Tämän taki­a­han Suomes­sa on niin paljon yri­tys­tukia. Kos­ka nimel­liset vero­pros­en­tit täy­tyy vasem­mis­ton mielestä pitää mah­dol­lisim­man korkeana, ei oikeas­t­aan koskaan voi­da alen­taa kun­nol­la vero­ja, vaan kek­sitään tapo­ja ensin verot­taa ja sit­ten kier­rät­tää samat rahat takaisin verotettaville. 

    Samas­ta syys­tä tulovero­jen keven­tämisessä har­rastet­ti­in automaat­tis­ten vähen­nys­ten kas­vat­tamista vero­pros­ent­tien viilaamisen sijas­ta. Kun lätkäistään kaikille vaikka­pa 1000 euron vähen­nys niin kukaan ei voi syyt­tää että suosi­taan rikkai­ta vaik­ka sama oltaisi­in voitu tekemäl­lä viilaa­mal­la vero­pros­ent­te­ja samas­sa suhteessa.

    Etu­na poli­itikot pää­sevät tuos­sa välis­sä vähän ohjaile­maan raho­ja omille lem­pipro­jek­teille ja tietenkin paukut­tele­maan henkse­leitä, kun “näil­lä keinoil­la tur­vataan työl­lisyys”. Vero­jen laskuhan se tarkoit­taisi vain kain­sain­välisen suur­pääo­man voit­to­jen turvaamista.

  99. Ville:
    Jos työ­paikko­ja halu­taan luo­da lisää – varsinkin palvelu­aloille – siinä voisi aut­taa, että verot ja eläke­mak­sut muutet­taisi­in progressiivisiksi. 

    Joo, syn­ty­isi työ­paikko­ja ainakin verot­ta­jalle ja tili­toimis­toi­hin, jot­ka laskeske­li­si­vat noi­ta pro­gres­sioi­ta sekä tietenkin IT-fir­moi­hin, jot­ka sit­ten puukot­taisi­vat vero­jär­jestelmät hoita­maan mon­imutkaisten pro­gres­sioiden hanskaamisen.

    Kuu­lostaa todel­la hyvältä ide­al­ta. Voitas samal­la heit­tää sinne muu­ta­ma sat­un­nainen vähen­nyskin jot­ta saadaan mak­si­maa­li­nen työl­listävä vaikutus.

  100. Sepi:
    Minkä ver­ran julkisen sek­torin palk­ka-ale pudot­taisi val­tion menoja? 

    Jos esim. leikat­taisi­in yli 30 000e:n menevää palka­nosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palka­nosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Tuol­la leikkuril­la 40 000e vuodessa tien­aaval­ta leikat­taisi­in pros­ent­ti, 50 000e tien­aaval­ta 2% ja siitä ylöspäin sit­ten nopeasti enemmän.

    Siitä vaan ihan vapaasti. Sil­lä sekun­nil­la kun tuol­lainen päätös tehdään, niin minä aloi­tan ital­ialaisen lakon — tai itseasi­as­sa lopetan tehtävieni tekemisen tyystin ja käytän työaikani 100% töi­den haku­un (mielel­lään ulkomailta).

    Onhan se nimit­täin aivan sylvältä sieltä minne aurinko ei yleen­sä paista, ettei julkisensek­torin asiantun­ti­jate­htävis­sä nykyi­nen luokkaa 20% yksi­tyis­sek­to­ria alem­pi palkkata­so enää riitäkään kaiken­maail­man sosial­is­teille ja muille pop­ulis­teille. Ei — pitää vielä leika­ta palkkata­soa entis­es­tään ja hyväl­läsäkäl­lä lisätä päälle vielä arhin­mäkeläi­nen pro­gres­sio­ta kiristävä kateusvero.

    Halu­a­vatko ihmiset ihan oikeasti, että hei­dän verora­ho­jaan “tuh­laa­vat” pelkästään vas­tavalmis­tuneet idiootit ja kehäraak­it, jot­ka eivät vajavais­ten taito­jen­sa tai henkilöko­htais­ten ongelmien­sa takia saisi töitä mis­tään muual­ta? Ilmeisesti?

    Vai ovatko nämä äänekkäim­mät räksyt­täjät itseasi­as­sa pelkästään saama­puolel­la ole­via “lep­ois­ta­jia” ja taivaan­ran­nan­maalare­i­ta, joille on yksilysti kuin­ka paljon net­toveron­mak­sajien raho­ja haaskataan — kun­han niitä vain haaskataan mah­dol­lisim­man paljon?

    Ja kun moni on nyt var­maakin kerin­nyt jo imuroimaan säkil­lisen herneitä nenään­sä, niin kyl­lä min­unkin mielestä julkisen sek­torin pitää säästää — se ei vain ole mis­sään mielessä järkevää mil­lään juus­to­höyläl­lä ja kaikkia koske­val­la palkko­jen alen­nuk­sel­la. Kyl­lä säätö­jen pitää lähteä siitä, että kar­si­taan turhia palvelui­ta ja byrokra­ti­aa — ja että tehoste­taan jäl­jelle­jääviä palvelui­ta niin hyvin kuin pystytään.

    Täl­laiset toiveet siis ainakin yhdeltä yli 70 000 € ansait­se­val­ta julkisen sek­torin “syöt­tö­por­saal­ta”, jota ilman näitä viimepäivien peeloiluitakin vee­tut­taa kuin pien­tä oravaa, jol­la käypy jäässä, mm. se, että vaik­ka omat tehtävät ja vas­tu­ut kas­va­vat vuosi vuodelta, niin palk­ka ei muu­tu mihinkään — ei kait voikaan muut­tua, kun kuule­ma val­tio ei anna eurosentin sent­tiä palkkaus­rak­en­teen kor­vaamiseen, vaan kaik­ki saa­vat tyy­tyä samaan VES-koro­tuk­seen — raa­toi sit­ten kuin­ka tahansa tai lus­muili päivät pitkät kort­tia pelaa­mas­sa kahvihuoneessa.

  101. Meil­lä on tehtävä iso­ja uud­is­tuk­sia sosi­aal­i­tur­vaan ja työ­markki­noiden toimintaa. 

    Onko se uud­is­tus kansalaispalkka ?

  102. Onko tämä “uud­is­tusten aika” nyt sit­ten viesti yli 5000 €/kk ansait­seville “suu­rit­u­loiselle” se, että “lope­ta kulut­ta­mi­nen nyt heti välit­tömästi ja varaudu tulo- ja välil­lis­ten vero­jen koro­tuk­si­in”? Ja onko samas­sa viestis­sä vielä lisä­varoi­tus julkisen sek­torin “syöt­tö­por­saille” tyyli­in “varaudu lisäk­si palka­nalen­nuk­si­in ja kulu­tuk­sen lopet­tamisen lisäk­si keski­ty mak­samaan velka­si pois, käytä työaikasi CV:si päivit­tämiseen ja jätä lai­va ennen kuin se uppoaa”?

    No, minä aikakin olen ymmärtänyt vih­jailut ja kaik­ki suun­nitel­mat kestoku­lu­tushyödykkei­den han­kkimis­es­ta tältä — ja var­maankin ensi vuo­denkin osalta on nyt nol­lat­tu. Ei vai­h­du auto, ei tule remot­te­ja koti­in, ei han­ki­ta koti­maisia huonekalu­ja eikä mitään muu­takaan. Päivit­täis­tavaroiden ja palvelu­iden kulu­tuk­ses­takin pitää var­maankin leika­ta kaik­ki mitä pystyy — ja keskit­tyä lyhen­tämään lain­o­ja niin paljoin kuin vain ikinä kykenee.

    Täl­lähän se kansan­talous ja työl­lisyysaste tosi­aankin läh­tee nousuun…

    Sinän­sä on kyl­lä saanut ihan hyvät nau­rut, kun on taas seu­ran­nut tätä pöl­höpop­ulis­tista kansanoop­per­aa — joka iki­nen kyn­nelle kykenevä dem­a­go­gi jalka­pal­lo­huli­ganeista alka­en julis­taa kirkkain otsin, että kaikkien on osal­lis­tut­ta­va talkoisi­in — ehdote­tut toimen­piteet tosin koske­vat vain yli 5000 €/kk ansait­se­vien palkko­jen alen­nus­ta ja raip­pavero­tus­ta. Näin­pä, näin — “kaik­ki osal­lis­tu­jat” supis­tu­vat ikäänkuin yllät­täen jälleen ker­ran parhait­en ansait­se­vaan 10%… Kyl mää oon val­la kauhia hämmästyny…

  103. Raimo K:

    Tuotan­non ei tarvitse olla ‘yliv­er­taista’, riit­tää kun se on laadukas­ta, kohtu­uhin­taista ja että sovi­tut toim­i­tusa­jat pitävät – tämä viimeinen on nyky­muo­toises­sa teol­lisu­udessa erit­täin tärkeä.

    Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den tuot­teet ovat pääasi­as­sa investoin­ti­hyödykkeitä, joten niiden markki­nat ovat siel­lä, mis­sä investoidaan, siis Aasi­as­sa. Euroopas­sa­han nou­date­taan woodoo ‑talous­teo­ri­aa ja ter­ve­hdytetään talout­ta lopet­ta­mal­la tuotan­nol­lista toim­intaa säästö­jen nimis­sä. Markki­noiden ollessa Itä-Aasi­as­sa, tuot­teen on olta­va aika yliv­er­tainen, että se kan­nat­taa valmis­taa Suomes­sa ja kul­jet­taa Aasiaan.

  104. Tiedemies:
    Väite että tämä kur­jis­taa kaikkia, ei oikein ole tot­ta. Ei hyv­in­voin­ti syn­ny siitä, että kulute­taan mitä tahansa, vaan siitä että voidaan kulut­taa sel­l­aisia asioi­ta joil­la on elämän­laadun kannal­ta jotain posi­ti­ivista merk­i­tys­tä. Jos kaik­ki tyy­tyvät vähempään, niin kaik­ki voit­ta­vat ihan samal­la taval­la kuin yksilö voit­taa siinä että hän tyy­tyy vähempään. 

    Väite deflaa­tion haitallisu­ud­es­ta ei lähde tuos­ta vaan siitä, että deflaa­tion olois­sa reaa­liko­rot ovat väk­isin korkei­ta, kos­ka nimel­lisko­rko ei voi olla nol­laa pienem­pi ja siitä, ettei mitään kan­na­ta han­kkia, kos­ka sen saa koh­ta halvem­mal­la. Vaik­ka sisäi­nen deval­vaa­tio toteutet­taisi­in ker­tarysäyk­sel­lä ja yritet­täisi­in vält­tää pitkäaikainen deflaa­tiok­ierre, tuo ker­tarysäyskin nos­taisi velko­jen reaaliar­vo­ja ja velkaisem­pi kansan­talous on varovaisem­pi kansantalous.

  105. Suomes­sa suun­nit­telu- ja insinööri­työ on globaal­isti kohtuuhintaista.
    Rautak­oura­puolel­la on myös huip­pu­osaamista, jota osin voidaan kor­va­ta pitkälle viedyl­lä valvon­nal­la ja ohjeistuksella. 

    Kansan­taloudessa IPR tuo­tot ovat har­maa­ta aluet­ta, jota ei osa­ta tilas­toi­da. Kän­nykän 70 euron tehdashin­nas­ta lait­teen ja kokoon­panon osu­us on alle 5 viisi euroa, muu on epämateriaalista. 

    Siis: paljon suun­nit­telua ja tuotan­to-osaamista vaa­ti­vaa pien­sar­jatuotan­toa voidaan tehdä Suomes­sa. Eteenkin jos yliopis­tot saadaan mukaan talkoisiin. 

    PK-yri­tyk­set tekevät näitä hom­mia, joten enem­män kuin suur­te­ol­lisu­ut­ta 50 — 150 hen­gen fir­moista ja göobaalil­ta markkinal­ta rahaa ja työtä saadaan. Nämä valitet­tavasti myy­dään hel­posti maail­malle. Sik­si yri­tysveroa on järkevöitet­tävä Oden kuvaa­mal­la taval­la heti.

  106. Sylt­ty: Joo, syn­ty­isi työ­paikko­ja ainakin verot­ta­jalle ja tili­toimis­toi­hin, jot­ka laskeske­li­si­vat noi­ta pro­gres­sioi­ta sekä tietenkin IT-fir­moi­hin, jot­ka sit­ten puukot­taisi­vat vero­jär­jestelmät hoita­maan mon­imutkaisten pro­gres­sioiden hanskaamisen.

    Kuu­lostaa todel­la hyvältä ide­al­ta. Voitas samal­la heit­tää sinne muu­ta­ma sat­un­nainen vähen­nyskin jot­ta saadaan mak­si­maa­li­nen työl­listävä vaikutus. 

    Yksinker­taisin tapa tehdä pro­gres­sio on kuten kun­nal­lisverossa eli veroa ale­taan mak­saa tas­apros­en­til­la vas­ta tietynkokoi­sista tuloista läh­tien. Tämä taitaa olla joku perusvähen­nys nimeltään. (Palvelu­alo­jen) veroki­ilaa voitaisi­in helpot­taa tähän tapaan esim. niin, että arvon­lisäveros­ta ja eläke­mak­su­ista tulisi työn­tek­i­jöit­täin henkilöko­htainen vähen­nys. Ei olisi hirveän mon­imutkaista. Käytän­nössä tämä on vähän sama asia, kuin että perustet­taisi­in Osmon ehdot­ta­ma toinen arvon­lisävero, jos­ta voi vähen­tää palkkakuluja.

  107. Sepi:
    Jos esim. leikat­taisi­in yli 30 000e:n menevää palka­nosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palka­nosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Minä en pysty allekir­joit­ta­maan tätä kau­naa julkisen sek­torin korkea­palkkaisia työn­tek­i­jöitä, siis opet­ta­jia ja lääkäre­jä ja mui­ta sel­l­aisia kohtaan. Jos me todel­la pudot­taisimme ter­veyskeskus­lääkärien palkko­ja noin vaan kos­tomielessä, mitä luulisitte lääkärien tekevän? Tai jos tek­isimme saman opet­ta­jille, mikä olisi Suomen sijoi­tus Pisa-tutkimuk­ses­sa 20 vuo­den kuluttua?
    Julkisen sek­torin kohdal­la on suuri ongel­ma palk­ka-asteikon yläpäässä, kos­ka saman­lais­es­ta työstä yksi­tyisel­lä saa paljon suurem­paa palkkaa. Aika pienenkin yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ja saa suurem­paa palkkaa kuin päämin­is­teri tai Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­ja. Näi­hin kah­teen virkaan var­maankin löy­tyy päte­viä hak­i­joi­ta pienem­mäl­läkin pal­ka­lla, mut­ta on aikamoinen ongel­ma, että Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ei pysty kil­pailiemaan terävim­mistä suun­nit­telijoista, mut­ta sen tehtävänä on kuitenkin suun­nitel­la kaupunkia.
    Julkisel­la sek­to­ril­la palkkaerot ovat yksi­ty­isiä pienem­piä, minkä seu­rauk­se­na pieni­palkkaises­sa työssä mak­se­taan yksi­ty­isiä parem­min ja asiantun­ti­jate­htävis­sä yksi­ty­isiä huonommin.
    Julkises­sa sek­toris­sa on paljon pain­o­las­tia, mut­ta sil­loin on kyse organ­isaa­tioiden kankeud­es­ta ja huonos­ta toimin­nas­ta. Siihen pitää puut­tua, eikä se tapah­du karkot­ta­mal­la parhaat voivat muualle.

  108. No ei se nyt ihan pelkkä Nokia ollut. Sä oot Osmo jämähtänyt sinne 90-luvulle. 🙂

  109. Osmo Soin­in­vaara: Olen esit­tänyt jo aiem­min omis­tusasumisen vero­tukien vähen­tämistä, mis­tä saisi hel­posti mil­jardin. Nyt tuki val­uu vain hin­toi­hin ja pahen­taa asun­toti­lan­net­ta. Samas­ta syys­tä kaupunki­maan kiin­teistöveroa voisi nos­taa – siis maapo­h­jaan kohdis­tu­vaa veroa. Yleen­säkin kan­nat­taa verot­taa hyödykkeitä, jot­ka ovat luon­nos­taan niukko­ja. Ener­giavero­jen nos­to nyt vaik­ka Sak­san tai Tan­skan tasolle toisi roimasti rahaa.

    Yri­tys­tukia voisi vähen­tää rutkasti. 

    Asum­i­nen ja ener­gia eivät ole niukku­ushyödykkeitä vaan vält­tämät­tömyyk­siä. Mis­sä ne asuu joil­la ei ole varaa veronmaksuun?

  110. Osmo Soin­in­vaara: on aikamoinen ongel­ma, että Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ei pysty kil­pailiemaan terävim­mistä suun­nit­telijoista, mut­ta sen tehtävänä on kuitenkin suun­nitel­la kaupunkia.

    Tämä ver­taus sat­tui vähän huonos­ti, kos­ka kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on töis­sä paljon arkkite­hte­ja ja arkkite­htien palkat yksi­tyisel­lä puolel­lakaan eivät yleis­es­ti ottaen ole eri­tyisen hyvät ja hel­posti jäävät julkisen puolen palkko­ja huonom­mik­si. Insinöörien osalta asia on var­masti toinen.
    Yleisem­minkin perus­ta­son töis­sä julkisel­la puolel­la voi saa­da ihan kil­pailukyky­istä palkkaa — esim. hoitoalan palkkaus­ta on pidet­ty alhaise­na, mut­ta usein yksi­tyiset yri­tyk­set mak­sa­vat julk­ista sek­to­ria huonommin.

  111. Osmo Soin­in­vaara: Konepa­ja­te­ol­lisu­u­den tuot­teet ovat pääasi­as­sa investoin­ti­hyödykkeitä, joten niiden markki­nat ovat siel­lä, mis­sä investoidaan, siis Aasiassa.

    Markki­noiden ollessa Itä-Aasi­as­sa, tuot­teen on olta­va aika yliv­er­tainen, että se kan­nat­taa valmis­taa Suomes­sa ja kul­jet­taa Aasiaan.

    Suomes­ta viedään Aasi­aan melkoiset määrät niinkin yliv­er­taisia tuot­tei­ta kuin puu­tavaraa, raken­nuskiveä ja met­al­liro­mua, sel­l­us­ta ja paperi­sta puhumattakaan.

    Ei investoin­ti­hyödykkei­den Aasian vien­ti ainakaan rahtikus­tan­nuk­si­in kaadu. Konei­ta myymäl­lä ne sak­salaisetkin porskuttaa.

  112. Osmo Soin­in­vaara: Minä en pysty allekir­joit­ta­maan tätä kau­naa julkisen sek­torin korkea­palkkaisia työn­tek­i­jöitä, siis opet­ta­jia ja lääkäre­jä ja mui­ta sel­l­aisia kohtaan. Jos me todel­la pudot­taisimme ter­veyskeskus­lääkärien palkko­ja noin vaan kos­tomielessä, mitä luulisitte lääkärien tekevän? Tai jos tek­isimme saman opet­ta­jille, mikä olisi Suomen sijoi­tus Pisa-tutkimuk­ses­sa 20 vuo­den kuluttua?
    Julkisen sek­torin kohdal­la on suuri ongel­ma palk­ka-asteikon yläpäässä, kos­ka saman­lais­es­ta työstä yksi­tyisel­lä saa paljon suurem­paa palkkaa. Aika pienenkin yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ja saa suurem­paa palkkaa kuin päämin­is­teri tai Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­ja. Näi­hin kah­teen virkaan var­maankin löy­tyy päte­viä hak­i­joi­ta pienem­mäl­läkin pal­ka­lla, mut­ta on aikamoinen ongel­ma, että Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ei pysty kil­pailiemaan terävim­mistä suun­nit­telijoista, mut­ta sen tehtävänä on kuitenkin suun­nitel­la kaupunkia.
    Julkisel­la sek­to­ril­la palkkaerot ovat yksi­ty­isiä pienem­piä, minkä seu­rauk­se­na pieni­palkkaises­sa työssä mak­se­taan yksi­ty­isiä parem­min ja asiantun­ti­jate­htävis­sä yksi­ty­isiä huonommin.
    Julkises­sa sek­toris­sa on paljon pain­o­las­tia, mut­ta sil­loin on kyse organ­isaa­tioiden kankeud­es­ta ja huonos­ta toimin­nas­ta. Siihen pitää puut­tua, eikä se tapah­du karkot­ta­mal­la parhaat voivat muualle.

    Julki­nen sek­tori takaa 10–15 vuot­ta pidem­män työu­ran kuin yksi­tyi­nen. Se on selvää rahaa

    Ollaan palaa­mas­sa van­ho­jen arvo­jen piiri­in eli julki­nen sek­tori tar­joaa kapean, mut­ta pitkän leivän.

    Ja eläke-edutkin ovat palan­neet entiselleen eli 2,2 % ker­tymään per vuosi.

    Ja lomaa 7 viikkoa per vuosi

    Ja kevyen työn, jon­ka määrää voi itse säädellä
    Eikä pomo voi määräillä

    Kaik­ki rahanarvoista.
    Näyt­tää sitä, että virkamiehen ahneudel­la ei ole rajaa

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Julkises­sa sek­toris­sa on paljon pain­o­las­tia, mut­ta sil­loin on kyse organ­isaa­tioiden kankeud­es­ta ja huonos­ta toimin­nas­ta. Siihen pitää puut­tua, eikä se tapah­du karkot­ta­mal­la parhaat voivat muualle. 

    Vähin­täänkin kymme­nen peukkua tälle!

    Voitaisko me jo rohje­ta odot­taa sel­l­aista, että kansane­dus­ta­jat ja kun­nan­val­tu­ute­tut lakkaisi­vat pelkäämästä ylim­män virkamieskun­nan hyväve­lik­er­hoa, ja uskaltaisi­vat vaa­tia asioiden jär­jeste­lyä tämän vuosi­tuhan­nen tarpei­den poh­jal­ta sen sijaan, että edelleenkin nou­datet­taisi­in Hänen Majes­teet­tin­sa Suomen Suur­ruhti­naan antamia säädök­siä waltionhoidosta.

  114. Sepi: …Jos esim. leikat­taisi­in yli 30 000e:n menevää palka­nosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palka­nosaa 10%:lla, niin paljonko … 

    Ongel­ma eivät ole 40 000€ tai 50 000€ vuodessa tien­aa­vat. Hei­dän palkkansa ovat euroop­palaises­sa ver­tailus­sa joka tapauk­ses­sa keskiver­toa pienem­piä. Ongel­ma on palkka­haitarin alapää. Ns. pien­i­t­u­loiset tien­aa­vat Suomes­sa varsinkin sul­je­tul­la sek­to­ril­la kohtu­ut­toman hyviä palkko­ja. Ai niin, sitähän ei saa sanoa ääneen. 😉

  115. Han­nu Oskalalle täy­tyy tode­ta, ettei noi­hin Pout­vaaran lukui­hin kan­na­ta hirveästi perus­taa mitään. Kaveri ymmärtää ongel­mati­ikas­ta suurin piirtein sen ver­ran mitä sika helmistä ja levit­telee val­heel­lisia “laskelmi­aan”, vaik­ka asi­as­ta on hänelle huomautettu.

    1. Kalle väit­tää, ettei Pout­vaaran lukui­hin yleusen asevelvol­lisu­u­den hin­nas­ta kan­na­ta perus­taa, kos­ka ne ovat Kallen mielestä väärin. Olisi kiva kuul­la jokin perustelu. Ekon omistien mielestä yleinen asevelvol­lisu­us on erit­täin kallista, kos­ka se viivyt­tää nuorten miesten pääsyä opin­toi­hin ja työelämään vuodel­la tai kahdel­la. Juuri asevelvol­lisu­u­den suuren kansan­taloudel­lisen hin­nan takia muut maat ovat siitä luoipuneet. Ja tietysti myös sik­isi, että se on aika huonoa maanpuolustusta.

  116. Puhut pro­tek­tion­is­mista, mikä voidaan var­maan määritelä nation­al­is­min ilmen­tymäk­si. Tähän asti olemme sivistyneessä Euroopas­sa hiukan olleet (pienis­sä piireis­sä) huolis­samme venäläis­es­tä nationalismista/ pro­tek­tion­is­mista, muis­te­taan nyt vaikka­pa hei­dän lap­si­asi­amiehen­sä, ja hänen ilmeisen suo­ra ohjeis­tus val­lan huip­ul­ta. Samoin meil­lä kum­mas­tut­ti yhtäkki­nen suo­ma­laisen ruuan maahantuontikielto.

    Olen tähän asti kuvitel­lut, että EU on näisä asiois­sa hyvä selkäno­ja, mut­ta viime päiv­inä olen joutunut miet­timään toisin: jos Ran­skan teol­lisu­us­min­is­teri (tms?) jo kesäl­lä julis­taa pelas­ta­vansa maansa telakat ja syksyn mit­taan niin myös näyt­tää tekevän, olen ns. satavar­ma, että ter­hak­ka min­is­ter­imme Vapaavuori saa oikein ystäväl­lisen ja mitään­sanomat­toman vas­tauk­sen sekä Ran­skalta että EU:n komis­si­ol­ta ja jos he ystäväl­lisyyt­tään alen­tu­vat jotakin selit­tämään, he viitan­nevat johonkin liikesalaisuuteen. 

    Meil­lä on täm­möi­nen ydin­voimalan rak­en­tamiseen liit­tyvä muu­ta­man mil­jardin erim­ielisyys samais­ten ran­skalais­ten kanssa. Voisitko joku häl­ven­tää pelko­jani: minä pelkään, että gäp­pi on liian suuri ja sik­si suo­ma­laisille san­o­taan, että artisti mak­saa. Kos­ka Ran­s­ka ei mak­sa. Ja jut­tu ei siis mene tuomiois­tu­imeen — ainakaan puolueettomaan.

    Touko Met­ti­nen
    tätäkö tää on?

  117. Kun ker­ran keskustelu suurista, rak­en­teel­li­sista muu­tok­sista on avat­tu, niin heit­etään rohkeasti lista suurista muutoksista.
    1. Työ­na­jan pidentäminen:
    — Korkeak­oulu­un val­in­ta suo­raan yliop­pi­lasko­keen tulok­sil­la. Jos nykyiset yliop­pi­lasko­keet eivät mit­taa oikei­ta asioi­ta, niin muute­taan niitä. Vaiku­tus: ei yhteiskun­nalle kalli­ita välivuosia.
    — Kan­di­tutk­in­to pääsään­töi­nen yliopis­to­tutk­in­to, tämän jäl­keen suo­raan työelämään. Mais­te­ri­opin­not lähtöko­htais­es­ti suorite­taan muu­ta­man vuo­den työn­teon jäl­keen ja ovat opiske­li­jalle mak­sulliset. Vaiku­tus: työelämään siir­ry­tään huo­mat­tavasti nyky­istä nuoremp­ina. Samal­la korkeak­ouk­oulu­opin­to­jen kus­tan­nuk­set val­ti­olle pienentyvät.
    — Varus­mies­palvelu­un kut­sut­tavien määrät puo­lite­taan. Nykyisen laa­juinen varus­mies­palvelu on kallista yhteiskun­nalle ja soti­laal­lis­es­ti teho­ton. Vaiku­tus: siir­tymi­nen työelämään nopeu­tuu vuodella.
    — Työ­tun­tien määrän kas­vat­ta­mi­nen 3 tun­nil­la viikos­sa ilman palkko­jen nousua. Palkko­jen leikkaus heiken­tää ostovoimaa, mut­ta työ­tun­tien kas­vat­ta­mi­nen lisää tuot­tavu­ut­ta. Vaiku­tus: Suomen kan­sain­vä­li­nen kil­pailukyky vahvistuu.
    — Eläkeiän nos­t­a­mi­nen 2 vuodel­la. Vaiku­tus: pienen­tää painet­ta eläke­mak­su­jen nousulle.
    2. Vero­tuk­sen yksinker­tais­t­a­mi­nen ja veron­keroon tehostaminen
    — Yri­tysvero­tuk­ses­sa siir­tymi­nen Viron malli­in. Vaiku­tus: Yri­tyk­sille syn­tyy mah­dol­lisu­us ja intres­si suurem­mille investoin­neille ilman, että val­tio pitkäl­lä aikavälil­lä menet­täisi verotuloja.
    — Arvon­lisä- ja ennakon­pidä­tysverois­sa siir­tymi­nen laa­jaan kään­net­tyyn verov­elvol­lisu­u­teen. Veronkeru­un ja mak­sun pain­opiste siir­tyy ketjun alkupäähän, jol­loin verovalvon­ta on helpom­paa ja tehokkaam­paa. Vaiku­tus: har­maan talouden määrä pienenee.
    3.Hallinnon yksinkertaistaminen
    — Siir­tymi­nen yksinker­taiseen perus­tu­lo­ma­lli­in. Nykyi­nen harkin­nan­varainen tukipoli­ti­ik­ka vaatii tehot­toman hallinnon joka ei tuo­ta lisäar­voa. Vaiku­tus: tuot­ta­mat­toman hallinnon pienen­tämi­nen (ja alhaisen tuot­tavu­u­den työn ase­man pareneminen)
    — Kun­tien määrän pienen­tämi­nen, ei pitk­iä suo­ja-aiko­ja päällekkäisille viroille. Vaiku­tus: hallinnon tehostuminen.
    3. Maa­han­muut­topoli­ti­ikan kiristämi­nen. Ehdo­tus on tabu, mut­ta nykyi­nen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka ei ole huolto­suh­teen osalta tehokas­ta. Eri­tyis­es­ti human­i­taari­nen maa­han­muut­to on huolto­suhdet­ta heiken­tävä. Vaiku­tus: Val­tion meno­jen pienentyminen

    On selvää, että jokaiselle yllä ole­valle ehdo­tuk­selle löy­tyy erit­täin suuri vas­tus­tus Suomes­sa. Kyse on vain siitä, mikä hin­ta mak­se­taa, jos niitä ei toteuteta.

  118. Kun Suo­mi tun­tuu velka­an­tu­van use­am­pana vuote­na peräkkäin mil­jardeil­la euroil­la vaik­ka leikkauk­sia on jo tehty, eikö olisi korkea aika ottaa todel­lisek­si leikkausko­hteek­si myös esimerkik­si kehi­tys­a­pu? Ei ole mitenkään kestävää pidem­män päälle mak­saa ulko­maille vuosit­tain mil­jardin ver­ran kehi­tys­a­pua, joka on velka­ra­hal­la rahoitet­tua. Lop­ul­ta velkataak­ka kas­vaa kestämät­tömän suurek­si ja sil­loin rom­ah­taa paljon muu­takin kuin kyky ottaa lisää velkaa kehi­tysavun ja muun vähem­män tarpeel­lisen rahoittamiseen.

  119. Osaa julkisen sek­torin palkoista saisi kohtu­ullis­tet­tua ihan vain paran­ta­mal­la työvoiman tar­jon­taa. Ilmeinen paran­nusko­hde olisi lääkärit ja aloi­tu­s­paikko­jen lisäämi­nen, mitä lääkärili­it­to kynsin ja ham­pain vas­tus­taa. Taita­vat lääkärit olla aliedustet­tu­ja yliopis­tois­sa ja yliedustet­tu­ja arkadianmäellä.

  120. Jos kiin­nos­taa, niin pari vuot­ta sit­ten tääl­lä Aal­to Yliopis­tossa kansan­talousti­eteen laitok­sel­la tehti­in kan­di­työ (LINKKI, ja juu, ei ole gradu saatik­ka väitöskir­ja, mut­ta kuule­mani mukaan kan­sik­sen laitok­sel­la tätä taputelti­in poikkeuk­sel­lisen hyvin tehtynä kan­di­työnä), jos­sa las­ket­ti­in asevelvol­lisu­u­den todel­lisia kus­tan­nuk­sia ver­rat­tuna palkka-armeijaan. 

    Iso osa argu­men­tista perus­tui Hol­lan­nin koke­muk­si­in, joka kaht­e­na vuote­na 1970-luvul­la jät­ti bud­jet­tikri­i­sis­sä (?) kut­sumat­ta kak­si ikävu­osik­er­taa miehiä. Näi­den kah­den vuosik­er­ran koko elin­iän kumu­lati­iviset tulot oli­vat noin neljä pros­ent­tia intin käyneitä korkeampia. Merkit­tävä ero.

    Lop­puka­neet­ti sum­maa tutkiel­man sisällön:

    In my opin­ion, the evi­dence against the draft is so over­whelm­ing that it is puz­zling why we still use, espe­cial­ly to such excess. Plain and sim­ple, the Finnish draft is unam­bigu­ous­ly more cost­ly to our soci­ety than an all-vol­un­teer force would be and all non-eco­nom­ic argu­ments have main­ly to do with just hold­ing up the polit­i­cal sta­tus quo.

    Kan­dis­sa keskustel­laan toki myös armei­jan kult­tuuril­lis­es­ta merk­i­tyk­ses­tä (miesten koulu ja maan­puo­lus­tus­tah­to jne.), mut­ta ne eivät ole osa laskelmia tietenkään. Näil­lä on kuitenkin merk­i­tys­tä yhteiskun­nalle tavoil­la, jot­ka eivät ehkä numeroina näy (yleinen luot­ta­mus, yhteisöl­lisyyskin ehkä). Mut­ta puh­taasti BKT-näkökul­mas­ta yleistä asevelvol­lisu­ut­ta on hyvin han­kala puolustaa.

    1. Asevelvol­lisu­u­den hin­taa nos­taa vielä se, että swe syr­jäyt­tää miehiä jatko-opin­noista, eri­tyis­es­ti korkeak­oulu­opin­noista, mis­tä saamme tietysti osit­tain kiit­tää täysin irra­tionaal­ista pääsykoekäytän­töä. Sinä aikana kun naiset pänt­täävät pääsykoekir­jo­jen alavi­it­teitä ulkoa, miehet haaskaa­vat aikaansa kasarmeil­la. Tämä vinout­taa huo­mat­tavasti korkeak­oului­hin valit­tavien sukupuolijakaumaa.

  121. Rehellisyy­den nimis­sä aina kun ehdote­taan asevelvol­lisu­ud­es­ta luop­umista, pitäisi myös samal­la määrära­ho­jen korottamista.

    Jos ain­oas­taan lakkaute­taan asevelvol­lisu­us niin puo­lus­tuskyky tipah­taa ilman vas­taavia panos­tuk­sia rahoitukseen. 

    Asevelvol­lisu­ushan on vain rahan siirtämistä taskus­ta toiseen, val­tio jät­tää rahal­lis­es­ti panos­ta­mat­ta puo­lus­tuk­seen, mut­ta käyt­tää hallinnol­lista päätöstä ja kus­tan­nuk­set kan­netaan bud­jetin ulkopuolelta. 

    Nykyi­nen tank­in­töyssy­i­hin ja kivien heit­te­lyyn perus­tu­va räsypekka-armei­ja ei muu­tu yhtään tulivoimaisem­mak­si sil­lä, että tank­in­töyssy­jen lukumäärä puo­lite­taan ja jäl­jelle­jääneille jae­taan samat kävyt kuin ennenkin.

  122. Pienyri­tys­tukien pois­t­a­mi­nen tässä ja nyt olisi erit­täin tyh­mää. Vahvu­utemme on koulutet­tu ja inno­vati­ivi­nen väestö, (patent­tien määrä per capi­ta maail­man 2 tai 3 suurin), heikkoutemme ris­ki- ja busi­ness rahoit­ta­jien vähäisyys. Tukien nopea lope­tus johtaisi vain lisään­tyneeseen työttömyyteen.
    Tukia voidaan ajaa alas sitä mukaa kun pienyri­tys­ten rahoi­tus­mah­dol­lisu­udet nou­se­vat “län­si­maiselle” tasolle.
    Oikeasti pitäisi yksinker­tais­taa ja helpot­taa rajusti 1–10 hlön yri­tys­ten käyn­nist­tämista, vero­tus­ta, ja kir­jan­pitoa. Kokrkp on aikaa­join ele­htinyt medi­as­sa yrit­tämisen edis­tämis­es­tä. Käytän­nössä kokrkp EI halua että pienyrit­tämi­nen lisään­tyy, se saat­taisi kil­pail­la kokrkp:n kor­po­raat­tikave­r­ien fir­mo­jen kanssa. Esimerkke­jä löy­tyy pil­vin pimein raken­nusalal­ta, IT hankkeisiin.
    Kum­maa tässä on että vas-sdp-vihr-kd tun­tu­is nielevän kiltisti kaiken mitä kokrkp syöttää.
    Nopea helpo­tus saataisi­in siirt­mäl­lä vero­tuk­sel­la rahaa rikkail­ta köy­hille. Täl­löin raha lähtisi osinkotileiltä ja osakeomis­tuk­sista ym. oikeasti kiertoon.

  123. Ville: Epäilen, että yri­tystuet mon­esti aiheut­ta­vat yri­tyk­sille enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Tukien hakem­i­nen ja rapor­toin­ti vie paljon resursse­ja, joten vaik­ka a) pro­jek­ti olisi tehty vaik­ka tukia ei olisi saatu tai b) pro­jek­tia ei olisi tehty ilman tukia, kos­ka se ei ole riit­tävän hyödylli­nen, yri­tyk­sen resurssit tule­vat käyte­tyk­si johonkin muuhun kuin tuot­tavaan työhön tai toimin­nan kehit­tämiseen taloudel­lis­es­ti järkeväl­lä tavalla…

    Täysin samaa mieltä. Yri­tys­ten alku­taival­ta voisi tukea vero- tai työ­nan­ta­ja­mak­suhelpo­tuk­sil­la ja läh­es automaat­tisil­la starttirahoilla.

    Mainit­semiesi ongelmien lisäk­si yri­tystuet ovat syn­nyt­täneet kokon­aisen kon­sult­tien armei­jan, joka toimii erään­laise­na papis­tona syn­tis­ten yri­tys­ten ja taivaal­lis­ten rahoit­ta­jien välillä.

    Tukia ei tule, ellei anomuk­seen ole sisäl­lytet­ty tiet­tyjä maag­isia sano­ja ja lau­sei­ta, joi­hin rahoitupäätök­sen valmis­teli­ja voi perusteluis­saan viitata.

  124. JTS: PK-yri­tyk­set tekevät näitä hom­mia, joten enem­män kuin suur­te­ol­lisu­ut­ta 50 – 150 hen­gen fir­moista ja göobaalil­ta markkinal­ta rahaa ja työtä saadaan. Nämä valitet­tavasti myy­dään hel­posti maail­malle. Sik­si yri­tysveroa on järkevöitet­tävä Oden kuvaa­mal­la taval­la heti.

    Mon­et ulos myy­dyt yri­tyk­set ovat men­estyneet uudessa omis­tuk­ses­sa hyvin, osa niistä on kuitenkin läht­enyt Suomes­ta. Onnis­tunut yri­tysver­ou­ud­is­tus saat­taisi vähen­tää tätä ulosliputusta.

    Yri­tys­ten myyn­ti­in vaiku­taa pait­si kiusaus rahas­taa saavutet­tu men­estys myös se, että meil­lä on ainakin pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la huu­ta­va pula osaav­ista kasvu­vai­heen organ­isoi­jista ja ennen kaikkea tuot­teis­ta­jista ja vaa­tivien tuot­tei­den ja jär­jestelmien myyjistä.

  125. Mik­si kun­ta­puolel­la ja eteenkin ter­vey­den­huol­los­sa on enää ‘virko­ja’?

    Min­is­ter­iöis­sä ne voi ymmärtää, sil­loin ei oppo­si­tion ihmisiä potki­ta muuten vain pois. Mut­ta kun­nan vah­times­tar­it ‘virkamiehiä’?

    Voisi helpot­taa johtamista, uud­is­tamista ja tek­isi tasa-arvoisem­mak­si. Nyt kikkail­laan vuo­ril­la ja kunta-TES:n sisällöllä. 

    (Asevelvol­lisu­us voisi olla oma aiheen­sa, kun siihen aina palataan. )

  126. JTS:
    Mik­si kun­ta­puolel­la ja eteenkin ter­vey­den­huol­los­sa on enää ‘virko­ja’?

    Laisäädän­tö edel­lyt­tää julk­ista val­taa käyt­tävien ole­van virka­suh­teessa. So. esim. pakko­hoitopäätöstä ei saa tehdä työ­suhteinen tai ulkop­uolisen palvelun­tuot­ta­jan palveluk­ses­sa oleva.

  127. JTS:
    Mik­si kun­ta­puolel­la ja eteenkin ter­vey­den­huol­los­sa on enää ‘virko­ja’?

    Kun­nal­lises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on virko­ja käytän­nössä vain lääkäreil­lä. Ja niitä on pakko olla ainakin sen vuok­si että hallinto-oikeu­den päätök­sen mukaan vain virka­suht­es­sa ole­va lääkäri voi kir­joit­taa ns. tarkkailulähetteitä.

  128. Osmo,

    Tämä peräänku­u­lut­ta­masi “iso­jen uud­is­tusten aika” tarvit­sisi kat­ta­van ja konkreet­tisen uud­is­tu­so­hjel­man. Kir­joituk­sesi ei vielä anna sel­l­aiseen riit­tävästi aineksia. 

    Jos uud­is­tuk­set tehdään kokon­aisuute­na suun­nitellen, niin ne saadaan myös helpom­min läpi, kun kaik­ki pan­naan osal­lis­tu­maan tas­a­puolis­es­ti ja oikeudenmukaisesti.

    Seu­raavas­sa on oma näke­myk­seni tarvit­tavista uud­is­tuk­sista. Lähtöko­htana tulee olla, että ne koti­taloudet, joiden käytet­tävis­sä ole­vat tulot ovat alle val­takun­nan medi­aanin eivät kär­si taloudel­lis­es­ti lainkaan nykyti­lanteeseen verrattuna.

    Alla lis­taa­mani toimet ovat kokon­aisu­us ja sel­l­aise­na sitä pitää arvioi­da. Vain joidenkin yksit­täis­ten osien toteut­ta­mi­nen siitä voi muut­taa kokon­ais­vaiku­tuk­sen aivan toisek­si. Lista on laa­dit­tu mutu­tun­tu­mal­la ja sen taloudel­lis­ten vaiku­tusten tark­ka arvioimi­nen vaatisi mit­ta­van taloudel­lisen ana­lyysin. Uud­is­tuk­sen yksi­tyisko­h­dat voi kiin­nit­tää vas­ta täl­laisen ana­lyysin jäl­keen (esim. perus­tu­lon taso, ansio­tuloveron nousumalli eli pro­gres­siokäyrän muo­to nol­las­ta ylöspäin, eri arvonlisäverokannat).

    Toimen­pidelista:

    - perus­tu­lon toteut­ta­mi­nen ns. negati­ivisen tuloveron avul­la siten, että jokainen ansait­tu euro lisää kansalaisen tulo­ja ja että jokainen lisäeu­ro kas­vat­taa käteen jäävää tuloa sitä enem­män mitä pienem­mät kokon­ais­tu­lot ovat (ansio­tu­lo­jen veroaste voisi alkaa nol­las­ta ja koho­ta tulo­jen mukana siten, että yli miljoo­nan euron vuosi­t­u­losta veroa menee 55–60%, jon­ka jäl­keen pro­gres­sio ei enää kiristy, vaan mak­si­mi mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti on noin 55–60%)

    - selvästi keven­netään ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta niiden henkilöi­den kohdal­la, jot­ka ansait­se­vat alle medi­aa­ni­palkan ver­ran, ja aav­is­tuk­sen ver­ran kiris­tetään vero­tus­ta eniten ansait­se­van kym­menyk­sen joukos­sa (esim. siten että suurim­mista ansio­tu­loista veroa menee 55% nykyisen noin 50% sijaan, eläkkeis­sä aivan ylim­män tulolu­okan vero­pros­ent­ti voisi olla selvästi enem­mänkin kuin 55%), muil­la pide­tään vero­tus ennallaan

    - vähen­netään työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ut­ta lisäämäl­lä paikallisen sopimisen mah­dol­lisuuk­sia, jot­ta vaikeuk­sis­sa ole­vat yri­tyk­set voisi­vat pelas­taa työ­paikko­ja palkko­jen alen­tamisel­la johdon, omis­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den yhteisel­lä sopimuksella

    - muute­taan työ­markki­na­neu­vot­telu­ja ja työe­hdoista sopimista siten että pieniä ja keskisu­uria yri­tyk­siä edus­ta­vat yrit­täjäjär­jestöt ovat mukana muiden ns. kolmikan­nan jäsen­ten tavoin 

    - työ­markki­na­neu­vot­teluis­sa lähtöko­hdak­si otet­taisi­in palkka­malt­ti siten, että alle medi­aa­ni­palkan ver­ran ansait­sevil­la palk­ka pysyy ennal­laan ja yli medi­aa­ni­palkan ver­ran ansait­sevil­la palk­ka voi myös laskea joil­lain aloil­la (esim. julkisel­la sek­to­ril­la ja sel­l­aisil­la vien­tialoil­la, joil­la kil­pai­lykyky­on­gel­ma on eri­tyisen paha), yleistä palka­nalen­nus­ta ei tavoitel­la, ja palk­ka-alen kohteek­si joutuvil­la aloil­la alen­nuk­set toteutetaan siten, että käteen jäävä tulo piene­nee sitä enem­män mitä enem­män ansaitsee

    - las­ke­taan yhteisövero Ruotsin tasolle

    - nos­te­taan arvon­lisävero Ruotsin tasolle

    - uud­is­te­taan (työ)eläkejärjestelmä (esim. Ruotsin mallin mukaan)

    - osana eläke­jär­jestelmän uud­is­tus­ta työeläkey­htiöi­den sijoi­tus­toimin­nas­sa ale­taan huomioi­da tuo­tot koko kansan­talouden osalta ja myös välil­liset vaiku­tuk­set eikä vain ko. yhtiölle tule­va suo­ra tuot­to (ks. esim. http://tinyurl.com/abnwwhm)

    - toteutetaan kun­ta- ja sote-uud­is­tus Ruotsin malli­in (tai sopi­vasti em. mallia parem­mak­si kehittäen)

    - helpote­taan yri­tys­ten sukupol­ven­vai­h­dok­sia (vinkke­jä löy­tyy Ruot­sista ja Per­heyri­tys­ten liiton kan­nan­otoista, per­in­tövero ym.)

    - kan­sain­välis­ten kon­sernien sisäis­ten lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeut­ta pitää edelleen kiristää ja säätää sään­nök­set yhtä kireik­si kuin Ruot­sis­sa, jot­ta verokeinot­telu kon­sernien sisäisil­lä lain­oil­la vähe­nee (Suomes­sa vastikään laa­dit­tu laki oli ymmärtääk­seni löperömpi kuin Ruotsin vastaava)

    - nos­te­taan koti­talouk­sien ener­giaveroa (kuten Osmo yllä ehdotti)

    - pois­te­taan omis­tusasumisen kohtu­u­ton tukem­i­nen verovähen­nys­ten keinoin (mm. oman asun­non pankki­lainan korko­jen verovähen­nysoikeut­ta pienen­netään nyky­istä rivakam­min pois­taen se lop­ul­ta kokonaan)

    - toteutetaan tietul­lit kuten Ruot­siss­sa tai vielä älykkääm­min (heiken­tämät­tä kuitenkaan kokon­aisuute­na ammat­tili­iken­teen kan­nat­tavu­ut­ta ja lisäämät­tä syr­jäseuduil­la autoilun kustannuksia)

    - pois­te­taan ns. autoe­tu sel­l­ai­sista työ­suhteista, jois­sa autoa ei tarvi­ta työkäytössä

    - ote­taan yri­tysvero­tuk­seen mallia Viros­ta siltä osin, että yri­tyk­sen voit­toa verote­taan vas­ta, kun se mak­se­taan yri­tyk­ses­tä tai Suomes­ta ulos (täl­lä pyritään paran­ta­maan yri­tys­ten taloudel­lista kun­toa ja kan­nus­ta­maan investoin­tei­hin Suomessa)

    - pois­te­taan pien­ten lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten kohdal­la omis­ta­jan oikeus nos­taa yri­tyk­ses­tä tuloa verot­tomasti 90000 euroon asti (em. tuloa voitaisi­in myös verot­taa pro­gres­si­ivis­es­ti, jos täl­laisen tulon aset­ta­mi­nen pääo­mat­uloveron alaisek­si kokon­aisu­udessaan vähen­tää liikaa yri­tys­toimin­nan houkuttelevuutta)

    - työsken­nel­lään määräti­etois­es­ti EU:ssa ja kan­sain­välis­es­ti veroparati­isien kitkemiseksi

  129. Kalle: Ongel­ma eivät ole 40 000€ tai 50 000€ vuodessa tien­aa­vat. Hei­dän palkkansa ovat euroop­palaises­sa ver­tailus­sa joka tapauk­ses­sa keskiver­toa pienem­piä. Ongel­ma on palkka­haitarin alapää. Ns. pien­i­t­u­loiset tien­aa­vat Suomes­sa varsinkin sul­je­tul­la sek­to­ril­la kohtu­ut­toman hyviä palkkoja… 

    Ker­rotko vielä, että mikä tässä onkaan se ongelma?

    Itse en usko lainkaan, että koulute­tun työvoiman karkaami­nen maas­ta olisi merkit­tävä uhka. Maas­ta­muut­to on pysynyt saman­su­u­ruise­na koko 2000-luvun, vaik­ka Suomen väk­iluku on kas­vanut koko ajan:
    http://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/2011/muutl_2011_2012-04–27_kuv_001_fi.html

    Minus­ta ongel­ma on pikem­minkin se, että tulo­erot ovat kas­va­neet jo pitkän aikaa ja ovat nyt huo­mat­tavasti suurem­mat kuin 80-luvul­la tai parikym­men­tä vuot­ta sitten:

    - http://www.stat.fi/til/tjkt/2011/tjkt_2011_2012-12–14_tie_001_fi.html

    - http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03–07_001.html?s=0

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle väit­tää, ettei Pout­vaaran lukui­hin yleusen asevelvol­lisu­u­den hin­nas­ta kan­na­ta perustaa…

    Pout­vaara ver­taa appel­si­ine­ja ja mustekalo­ja saaden tulok­sek­si että saunan lau­teet ovat parhaat keltaisi­na. Hänen luvuil­laan ei ole minkään­laista yhtymäko­htaa todel­lisu­u­teen. Jokainen voi tehdä virheitä ja se on hyväksyt­tävää. Kun levit­tää virheel­listä tietoa, vaik­ka asi­as­ta on huo­mautet­tu, ei ole enää hyväksyttävää.

  131. anonyy­mi: Saa­han se edelleenkin valitel­la, miten työt­tömät laiski­aiset eivät hom­maa itselleen työ­paikkaa ja miten työn­tek­i­jöille pitää mak­saa palkkaa ja miten pomoil­la on niin mata­lat palkat.

    Mut­ta vasem­mis­to­blokki­hal­li­tus tuskin nos­taisi vero­ja enem­pää, mitä tämä hal­li­tus tulee tekemään. Olisi kaikkien kannal­ta hyvä, jos uudet vaalit jär­jestet­täisi­in. Nythän SDP käyt­tää suurem­paa ään­tä, mitä sil­lä on, kos­ka se tulk­it­see, että per­su­ja äänestävät ovat demareita.

    Hyv­in­voin­ti­val­tio alkaa käy­dä taakak­si, kun verot nou­se­vat kohtu­ut­tomik­si. Asi­aan liit­tyen eilen tuli yleltä suo­ma­laisen MIT-prof­fan haas­tat­telu yleltä. Todel­la hyvä haas­tat­telu, mikä liit­tyy tämänkin blo­gin yleisi­in ja useisi­in aiheisi­in. Löy­tyy var­maan areenasta.

  132. anonyy­mi: Tämän kolikon toisel­la puolel­la on saatu tulo­erot räjähtämään käsi­in. Tämä kas­vat­taa pahoin­voin­tia ja nyt meil­lä on yhä suurem­pi ylälu­ok­ka ihmisiä, joi­ta ei työväen kokon­ais­ti­lanne oikeas­t­aan kiin­nos­ta, kos­ka se ei heitä koske.

    Tulo­erot vain eivät ole räjähtäneet mihinkään ja niil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta pahoin­voin­nin lisään­tymiseen tai oikeas­t­aan mihinkään muuhun, puh­das­ta populismia.

  133. Pitkästä toimen­pidelis­tas­tani edel­lä uno­h­tui yksi asia, joka toden­näköis­es­ti lisää muiden listal­la mainit­tu­jen toimen­pitei­den hyväksyt­tävyyt­tä suuren yleisön keskuudessa:

    - uuden auton han­k­in­tahin­taan lisät­tävä autovero tulee Suomes­sa laskea Ruotsin tasolle ja vähäpäästöisen auton han­k­in­nan verokan­nus­timet aset­taa vielä parem­mik­si kuin Ruot­sis­sa (veron riip­pu­vu­us CO2-päästöistä voimakkaam­mak­si kuin nykyään)

    Sit­ten vielä pari toimen­pidet­tä, jot­ka eivät vält­tämät­tä olisi kovin suosit­tu­ja, mut­ta joiden suo­rat ja etenkin välil­liset taloudel­liset vaiku­tuk­set oli­si­vat huo­mat­ta­vat (vähen­tää sairasku­lu­ja ja piden­tää työuria, http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholivero):

    - alko­ho­liv­eron maltill­i­nen nosto

    - kaupois­sa myytävän keski­olu­en lai­men­t­a­mi­nen samaan alko­holip­i­toisu­u­teen kuin Ruotsissa

  134. Tiedemies:
    Meil­lä on sel­l­ainen kum­malli­nen kuvitel­ma, että kaik­ki muu kuin iso­jen mate­ri­aal­imöykky­jen kokoon­pano savun ja kip­inöi­den lentäessä tai muuten iso­jen konei­den pyöriessä on ain­oaa “oikeaa” vau­raut­ta. Täl­lais­es­ta fetis­sistä nyt ihan ekana pitäisi päästä eroon.

    Eri­no­mainen kir­joi­tus kokon­aisu­udessaan. On häm­men­tävää, että annamme edelleen suuryri­tys­ten määräil­lä ja jätämme maan suurim­man työl­listäjän ja eniten kasvupo­ten­ti­aalia omaa­van toim­i­jan (pk-yri­tyk­set) seu­raa­maan menoa syrjästä.

    Ville: Epäilen, että yri­tystuet mon­esti aiheut­ta­vat yri­tyk­sille enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Tukien hakem­i­nen ja rapor­toin­ti vie paljon resursse­ja, joten vaik­ka a) pro­jek­ti olisi tehty vaik­ka tukia ei olisi saatu tai b) pro­jek­tia ei olisi tehty ilman tukia, kos­ka se ei ole riit­tävän hyödylli­nen, yri­tyk­sen resurssit tule­vat käyte­tyk­si johonkin muuhun kuin tuot­tavaan työhön tai toimin­nan kehit­tämiseen taloudel­lis­es­ti järkeväl­lä tavalla…

    Tuet pitäisi suun­na­ta pie­nille vien­tiyri­tyk­sille, jot­ka eivät tois­taisek­si pysty toim­i­maan kun­nol­la ilman tukea, kos­ka edus­ta­vat tule­vaisu­u­den kasvualaa. Sil­loin niil­lä olisi aidosti kansan­talout­ta kohen­ta­va ja työl­lisyyt­tä lisäävä vaiku­tus. Ongel­ma on tietenkin siinä, että tule­vaisu­u­den kasvualo­ja ja usein myös sitä, mil­lä perus­teel­la tuen saa­jat kan­nat­taisi vali­ta ko. alan sisältä, on vaikeaa tunnistaa.

    Vil­li arvauk­seni silti on, että tukea voisi myön­tää vaik­ka täysin hark­it­se­mat­tomasti kaikille riit­tävän pie­nille ja inno­vati­ivisille toim­i­joille, ja se voisi hyvinkin osoit­tau­tua kan­nat­tavak­si pitkäl­lä aikavälil­lä. Suuri osa tuet­tavista menisi konkurssi­in, mut­ta samal­la saataisi­in var­masti myös muu­ta­ma ylimääräi­nen men­estys­ta­ri­na aikaan. Tärkein­tä olisi pyrk­iä kaikin keinoin varmis­ta­maan, että ne joil­la on oikeasti edel­ly­tyk­set men­estyä, saisi­vat alku­vai­heessa kaiken mah­dol­lisen avun.

  135. JTS:
    Mik­si kun­ta­puolel­la ja eteenkin ter­vey­den­huol­los­sa on enää ‘virko­ja’?

    Min­is­ter­iöis­sä ne voi ymmärtää, sil­loin ei oppo­si­tion ihmisiä potki­ta muuten vain pois. Mut­ta kun­nan vah­times­tar­it ‘virkamiehiä’?

    Voisi helpot­taa johtamista, uud­is­tamista ja tek­isi tasa-arvoisem­mak­si. Nyt kikkail­laan vuo­ril­la ja kunta-TES:n sisällöllä. 

    (Asevelvol­lisu­us voisi olla oma aiheen­sa, kun siihen aina palataan. )

    Eipä ole kun­nis­sa enää mon­takaan virkaa eikä vah­timestare­itakaan (pait­si suurim­is­sa kaupungeissa).
    Ter­veyskeskusten suh­teen olen kyl­lä samaa mieltä, virka­suh­teessa ei tarvit­sisi olla kuin johtavia ylilääkäreitä.

  136. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle väit­tää, ettei Pout­vaaran lukui­hin yleusen asevelvol­lisu­u­den hin­nas­ta kan­na­ta perus­taa, kos­ka ne ovat Kallen mielestä väärin. Olisi kiva kuul­la jokin perustelu. Ekon omistien mielestä yleinen asevelvol­lisu­us on erit­täin kallista, kos­ka se viivyt­tää nuorten miesten pääsyä opin­toi­hin ja työelämään vuodel­la tai kahdel­la. Juuri asevelvol­lisu­u­den suuren kansan­taloudel­lisen hin­nan takia muut maat ovat siitä luoipuneet. Ja tietysti myös sik­isi, että se on aika huonoa maanpuolustusta.

    Eipäs uno­hde­ta mil­lä kansane­dus­ta­ja äänestää.
    Siel­lähän oli 200 asevelvol­lista tekemässä tes­taus­ta Tiedon toimit­ta­maan äänestysjär­jestelmään muu­ta­man euron päivähin­nal­la. Halvem­man hin­talu­okan tes­taa­ja taitaa mak­saa 70 euroa tun­ti. Joten eduskun­ta säästi about sata­ton­nia päivässä tuolla.

    Kun suo palaa ja tarvi­taan tuhat sam­mut­ta­jaa rou­dataan bus­sikau­pal­la varus­miehiä hom­mi­in. Nämä ei maan­puo­lus­tuk­sel­liset asi­at joi­ta varus­miehet tekevät nol­la­pal­ka­lla tup­paa­vat hel­posti uno­h­tu­maan laskelmista. Sama jut­tu sivi­ili­palvelus­miehillä jot­ka tekevät myös kansakun­taa hyödyt­täviä hommia.

    Ja jos muis­te­len omaa nuoru­ut­tani niin taisi use­ampi vuosi men­nä “hukkaan” ihan sivi­ili­palvelus­tani riip­pumat­ta, “huonoon elämään”. No, noiden vuosien ansios­ta sen­tään koen eläneeni — nyt saa mak­saa vero­ja ja olla poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti vielä pari vuosikymmentä.

    Irtiot­toa orjay­hteiskun­nas­ta ja poli­it­tis­es­ta kor­rek­tiud­es­ta toivon nyky­isiltäkin nuo­ril­ta, on oikein hais­tat­taa yhteiskun­nalle joka itse haisee.

  137. Osmo Soin­in­vaara:
    Asevelvol­lisu­u­den hin­taa nos­taa vielä se, että swe syr­jäyt­tää miehiä jatko-opin­noista, eri­tyis­es­ti korkeak­oulu­opin­noista, mis­tä saamme tietysti osit­tain kiit­tää täysin irra­tionaal­ista pääsykoekäytän­töä. Sinä aikana kun naiset pänt­täävät pääsykoekir­jo­jen alavi­it­teitä ulkoa, miehet haaskaa­vat aikaansa kasarmeil­la. Tämä vinout­taa huo­mat­tavasti korkeak­oului­hin valit­tavien sukupuolijakaumaa. 

    Onko tuos­ta jotain konkreet­tista sta­tis­ti­ik­ka todis­teek­si? Armei­jaan­han kuitenkin voi men­nä ja men­nään usein ensim­mäisen opiskelu­vuo­den, tai ainakin niiden pääsykokei­den jälkeen.

  138. Sylt­ty: Rehellisyy­den nimis­sä aina kun ehdote­taan asevelvol­lisu­ud­es­ta luop­umista, pitäisi myös samal­la määrära­ho­jen korottamista.

    Ei kai mitenkään välttämättä. 

    Kaikki­aan pitäisi kysyä kak­si kysymystä:

    1. Mitä uhkia vas­taan halu­amme puolustautua?
    2. Pitääkö se tehdä yksin?

    Näi­den vas­tauk­sista sit­ten seu­raa hin­ta­lap­pu. Jos halu­amme pitää yksin puo­liamme isoa vihol­lis­val­tio­ta vas­taan tra­di­tion­aalises­sa sodas­sa talvi­so­dan tapaan, nykyi­nen puo­lus­tuskykymme on toden­näköis­es­ti kovin riit­tämätön. Ruot­sis­sa paikalli­nen sotapääl­likkö juuri arvioi, että viikon kestäisi puo­lus­tus tuos­sa tilanteessa, ja Ruotsin puo­lus­tus­bud­jet­ti on kuitenkin suu­ru­us­lu­okaltaan tuplat meihin.

    Eli ylläol­e­vaan lain­auk­seen palatak­seni: On mah­dol­lista myös esit­tää ammat­tiarmei­jaan siir­tymistä nos­ta­mat­ta määrära­ho­ja. Sil­loin kuitenkin pitää hyväksyä puo­lus­tuskyvyn jonk­i­nasteinen aleneminen.

  139. Poth1ue1: Siitä vaan ihan vapaasti. Sil­lä sekun­nil­la kun tuol­lainen päätös tehdään, niin minä aloi­tan ital­ialaisen lakon – tai itseasi­as­sa lopetan tehtävieni tekemisen tyystin ja käytän työaikani 100% töi­den haku­un (mielel­lään ulkomailta).

    Onhan se nimit­täin aivan sylvältä sieltä minne aurinko ei yleen­sä paista, ettei julkisensek­torin asiantun­ti­jate­htävis­sä nykyi­nen luokkaa 20% yksi­tyis­sek­to­ria alem­pi palkkata­so enää riitäkään kaiken­maail­man sosial­is­teille ja muille pop­ulis­teille. Ei – pitää vielä leika­ta palkkata­soa entis­es­tään ja hyväl­läsäkäl­lä lisätä päälle vielä arhin­mäkeläi­nen pro­gres­sio­ta kiristävä kateusvero.

    Halu­a­vatko ihmiset ihan oikeasti, että hei­dän verora­ho­jaan “tuh­laa­vat” pelkästään vas­tavalmis­tuneet idiootit ja kehäraak­it, jot­ka eivät vajavais­ten taito­jen­sa tai henkilöko­htais­ten ongelmien­sa takia saisi töitä mis­tään muual­ta? Ilmeisesti?

    Vai ovatko nämä äänekkäim­mät räksyt­täjät itseasi­as­sa pelkästään saama­puolel­la ole­via “lep­ois­ta­jia” ja taivaan­ran­nan­maalare­i­ta, joille on yksilysti kuin­ka paljon net­toveron­mak­sajien raho­ja haaskataan – kun­han niitä vain haaskataan mah­dol­lisim­man paljon?

    Ja kun moni on nyt var­maakin kerin­nyt jo imuroimaan säkil­lisen herneitä nenään­sä, niin kyl­lä min­unkin mielestä julkisen sek­torin pitää säästää – se ei vain ole mis­sään mielessä järkevää mil­lään juus­to­höyläl­lä ja kaikkia koske­val­la palkko­jen alen­nuk­sel­la. Kyl­lä säätö­jen pitää lähteä siitä, että kar­si­taan turhia palvelui­ta ja byrokra­ti­aa – ja että tehoste­taan jäl­jelle­jääviä palvelui­ta niin hyvin kuin pystytään.

    Täl­laiset toiveet siis ainakin yhdeltä yli 70 000 € ansait­se­val­ta julkisen sek­torin “syöt­tö­por­saal­ta”, jota ilman näitä viimepäivien peeloiluitakin vee­tut­taa kuin pien­tä oravaa, jol­la käypy jäässä, mm. se, että vaik­ka omat tehtävät ja vas­tu­ut kas­va­vat vuosi vuodelta, niin palk­ka ei muu­tu mihinkään – ei kait voikaan muut­tua, kun kuule­ma val­tio ei anna eurosentin sent­tiä palkkaus­rak­en­teen kor­vaamiseen, vaan kaik­ki saa­vat tyy­tyä samaan VES-koro­tuk­seen – raa­toi sit­ten kuin­ka tahansa tai lus­muili päivät pitkät kort­tia pelaa­mas­sa kahvihuoneessa.

  140. timo: Oikeasti pitäisi yksinker­tais­taa ja helpot­taa rajusti 1–10 hlön yri­tys­ten käyn­nist­tämista, vero­tus­ta, ja kirjanpitoa.

    Minä en ole oikein koskaan ymmärtänyt tämän asian mon­imutkaisu­ut­ta. Yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen ei ole mitenkään ihmeel­lisen vaikeaa, ja tili­toimis­to hoitaa ihan kohtu­uhin­taan kaiken byrokratian.

    Oman koke­muk­seni mukaan täl­lais­ten “helpot­taa rajusti” toivei­den takana ole­vat todel­liset toiveet liit­tyvät vaikka­pa siihen, että yri­tys­toim­intaa olisi paljon helpom­pi pyörit­tää, kun ei tarvit­sisi mak­saa palkan sivuku­lu­ja tai vero­ja tuloksesta…

    Todel­lisi­akin pul­mia on. Yksi niistä on se, että kasvuhaluisen ja ‑kykyisen yrit­täjän kohdal­la tar­jol­la ole­vat instru­men­tit ovat sel­l­aisia, että on mukavampi tehdä jotain muu­ta. Jos konkurssis­sa menee talo alta, yrit­täjyys ei ole kovin kiehto­va vaihtoehto.

  141. Tota noin, miks sä et sit­ten ole jo läht­enyt sinne ulko­maille? Eiks sun yli­maal­liset kykysi ja älykkyyte­si olekaan riit­täneet super­palkatun työn saan­ti­in sieltä unelmien ulkomailta?

  142. tpyy­lu­o­ma: No Ruot­si tulee mieleen. Maan vien­ti­tuot­tei­den kärkeä on nyt esimerkik­si kauppakonseptit.

    Ruotsin vien­ti on noin 150 mil­jar­dia euroa vuodessa. Vien­ti­tuot­tei­ta ovat koneet, moot­to­ri­a­joneu­vot, paper­ituot­teet, sel­lu, puu, rauta­jalosteet, sotatarvikkeet, ruo­ka ja vaatteet.

    Aika vaikea tuos­ta on mitään ihan mah­do­ton­ta eroa Suomeen nähdä. Rät­te­jä meil­lä ei osa­ta tehdä, emmekä me osaa b2c-myyn­tiä. Mut­ta eipä tai­da Ikean tai Henkka­maukan liike­vai­h­dos­ta kovin iso osa pää­tyä lop­ul­ta ruot­salaisia noin yleen­sä rikas­tut­ta­maan, ts. kansan­taloudelle niistä ei ehkä ole ihan numeroit­ten­sa väärtisti iloa.

    Tot­ta kuitenkin on, että ruot­salaiset ovat mon­es­sa asi­as­sa meitä etevämpiä. Kau­pan­teko on tärkein niistä asioista. Lisäk­si siel­lä on paljon enem­män yksi­ty­isiä pääo­mia, eikä koko maan talout­ta rese­toitu 70 vuot­ta sit­ten. Siel­lä myös ymmär­retään yksilöi­den men­estys­tä jois­sakin asiois­sa parem­min kuin Suomessa.

    Mut­ta mitä me voisimme sieltä oppia tai kopi­oi­da? Se kai tässä se tärkeämpi kysymys on. Joitain työelämään ja vero­tuk­seen liit­tyviä asioi­ta var­masti on, jois­sa kan­nat­taisi ottaa oppia. Mut­ta en näe mitään ihmeel­listä “palveluyhteiskunta”-nimistä kon­sep­tia, jon­ka voisi Ruot­sista vipata.

    Suo­mi on har­vaana­sut­tu maa, joka on maanti­eteel­lis­es­ti han­kalas­sa paikas­sa ja köy­hä pääomista ja resurs­seista. Jos muut ovat yhtä fik­su­ja kuin me, joudumme tyy­tymään mui­ta alem­paan elin­ta­soon. Kan­sain­välisessä kil­pailus­sa tämä voi tul­la näkymään koko ajan selvem­min. (Onnek­si tois­taisek­si muut ovat olleet pääosin vielä hölmömpiä.)

  143. Osmo Soin­in­vaara: …Euroopas­sa­han nou­date­taan woodoo ‑talous­teo­ri­aa ja ter­ve­hdytetään talout­ta lopet­ta­mal­la tuotan­nol­lista toim­intaa säästö­jen nimissä… 

    Aika hyvä ter­mi. Kun tuo­hon vielä lisää sen, että mitä ei muuten saa­da hengiltä, niin se verote­taan kil­pailukyvyt­tömäk­si. Kyl­lä sil­lä taloudelli­nen toimeli­aisu­us saadaan lopetet­tua tehokkaasti.

    Veroparati­ise­ja pide­tään jois­sakin piireis­sä talous­te­o­reet­tis­es­ti nykyisen Län­si-Euroopan ja USA:n pelas­ta­ji­na! Jos niitä ei olisi, olisi kaik­ki taloudelli­nen toim­inta lop­punut jo ajat sit­ten täältä. Sen takia var­maan jokaisel­la EU-maal­la on jokin tapa lail­lis­taa verosuunnittelu?

  144. anonyy­mi: Tämän kolikon toisel­la puolel­la on saatu tulo­erot räjähtämään käsiin. 

    Eh? Suomen tulo­erot ovat maail­man­laa­juises­sa tarkastelus­sa eri­tyisen pienet. Lisäk­si voimme ola varsin var­mo­ja, että ne ovat viime aikoina nimeno­maan pienen­tyneet rajusti (tilas­toista tämä ei tietenkään vielä näy). Ongel­mamme ei ole tulo­ero­jen räjähdys, vaan pikem­minkin niiden rom­ah­dus, mikä rom­ah­dut­taa myös verokertymää.

  145. Viherinssi: Minä en ole oikein koskaan ymmärtänyt tämän asian mon­imutkaisu­ut­ta. Yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen ei ole mitenkään ihmeel­lisen vaikeaa, ja tili­toimis­to hoitaa ihan kohtu­uhin­taan kaiken byrokratian.

    Oman koke­muk­seni mukaan täl­lais­ten “helpot­taa rajusti” toivei­den takana ole­vat todel­liset toiveet liit­tyvät vaikka­pa siihen, että yri­tys­toim­intaa olisi paljon helpom­pi pyörit­tää, kun ei tarvit­sisi mak­saa palkan sivuku­lu­ja tai vero­ja tuloksesta…

    Todel­lisi­akin pul­mia on. Yksi niistä on se, että kasvuhaluisen ja ‑kykyisen yrit­täjän kohdal­la tar­jol­la ole­vat instru­men­tit ovat sel­l­aisia, että on mukavampi tehdä jotain muu­ta. Jos konkurssis­sa menee talo alta, yrit­täjyys ei ole kovin kiehto­va vaihtoehto.

    Niin. Eihän se hirveän mon­imutkaista ole, ainakaan koke­neelle ja/tai paperin & pykälän­vään­töön tottuneelle.
    Se mitä itse en ymmär­rä on MIKSI pienyri­tyk­sen aloit­tamista ja pyörit­tämistä ei voisi tehdä äärim­mäisen yksinker­taisek­si? Mikä olisi täm­möisen yksinker­tais­tamisen ris­ki? Tulisi lisää pienyrityksiä?
    Kuten mainit­set kyvykkäät ihmiset val­it­se­vat rusi­nat pul­las­ta, eivätkä aina viit­si ryhtyä yrit­tämään. Ja taas mata­lam­mal­ta pon­nista­vat koke­vat nykyisen byrokra­t­ian mon­imutkaisek­si. Yksinker­tais­te­tut vira­nomaiskäytän­nöt voisi­vat houkutel­la uusia yrit­täjiä kum­mas­takin ryh­mästä. Halu­taanko vai eikö halu­ta lisää pienyrittäjiä??

  146. Auke­si­vatko maail­man talousaluei­den rajat liian nopeasti? Eikö EU:sta ollut suo­jaa idän hal­pa­mai­ta vas­taan, vaan sinne rien­si puu- ja rauta­jalkate­ol­lisu­utemme kän­nykkä kor­val­laan halpo­jen tun­tipalkko­jen ja raa­ka-ainei­den perään? Euroop­pa on kuitenkin hyvä yhteisö — jär­jestäy­tynyt ja kult­tuuris­es­ti vah­va. Siinä luulisi ole­van voimaa — ainakin jois­sakin sen jäsenissä.

  147. Poth1ue1: Onhan se nimit­täin aivan sylvältä sieltä minne aurinko ei yleen­sä paista, ettei julkisensek­torin asiantun­ti­jate­htävis­sä nykyi­nen luokkaa 20% yksi­tyis­sek­to­ria alem­pi palkkata­so enää riitäkään kaiken­maail­man sosial­is­teille ja muille populisteille.

    Ei muuten ole sosial­is­tit tätä ensim­mäisenä vaa­ti­mas­sa vaan ne kapitalistit.

  148. Hen­ri Wei­jo: Näi­den kah­den vuosik­er­ran koko elin­iän kumu­lati­iviset tulot oli­vat noin neljä pros­ent­tia intin käyneitä korkeampia. Merkit­tävä ero.

    Minus­ta ei ole ollenkaan selvää, että tämä olisi mitenkään yleis­tet­tävis­sä. Nuo ikälu­okat sai­vat poimia rusi­nat pul­las­ta. Esimerkik­si hin­tata­so kuitenkin sopeu­tuu palkkoi­hin, joten tuos­sa ken­ties tehti­in vain tulon­si­ir­to. Samat­en maan­puo­lus­tus­tah­to, yhteiskun­nalli­nen koheesio, luot­ta­mus, jne. ovat kollek­ti­ivisia etu­ja, jot­ka häviävät, jos mukana ei ole ns. koko porukka.

  149. Pekka Taipale: Lisäk­si voimme ola varsin var­mo­ja, että ne ovat viime aikoina nimeno­maan pienen­tyneet rajusti (tilas­toista tämä ei tietenkään vielä näy).

    Niin no tämä var­maan johtuu lamas­ta. Ja huip­pu silti karkaa vaik­ka ehkä kaventuukin.

  150. En ole sinän­sä vihamieli­nen opet­ta­jia, sairaan­hoita­jia ja lääkäre­itä kohtaan, mut­ta mietin vaan ääneen että miten val­tion ja kun­tien bud­jetit saisi edes etäis­es­ti tasapainoon.
    Vihak­si pistää tiet­ty lähin­nä se 

    Samal­la voisi kysyä, että onko itseasi­as­sa edes järkevää, että val­tio kil­pailee niistä parhaista työn­tek­i­jöistä? Etenkin kun julkisen puolen johta­jat ovat väk­isinkin epäpäte­viä johtuen aivan katas­tro­faalis­es­ta nim­i­tyspoli­ti­ikas­ta, jos­sa oikea puoluekir­ja on aivan liian tärkeä kri­teeri valinnalle…

    Eli paljonko yhteiskun­ta häviää, kun älykkäitä ihmisiä laite­taan poli­it­tis­ten broil­erei­den johdettaviksi?

    Jos esim. lääkärei­den palk­ka-ale ajaisi puo­len­tusi­naa maan fik­suin­ta lääkäriä johonkin 100:n hen­gen agi­ili­in IT-kon­sult­ti­pa­jaan tekemään meille uut­ta ter­vey­den­hoitoalan tieto­jär­jestelmää ja nos­ta­maan hie­man läskim­pää lik­saa, niin saataisi­inko noista puo­len­tusi­nas­ta huip­pulääkäristä enem­män kansan­taloudel­lista hyö­tyä, kuin hei­dän pitämis­es­tään ter­veyskeskuk­sis­sa ja sairaaloissa?

  151. Saara: Eri­no­mainen kir­joi­tus kokon­aisu­udessaan. On häm­men­tävää, että annamme edelleen suuryri­tys­ten määräil­lä ja jätämme maan suurim­man työl­listäjän ja eniten kasvupo­ten­ti­aalia omaa­van toim­i­jan (pk-yri­tyk­set) seu­raa­maan menoa syrjästä. 

    Joo var­masti meil­lä on paljon talouden rak­en­tei­ta jot­ka turhaan toimi­vat suuryri­tys­ten ehdoil­la, mut­ta eivät suuret yri­tyk­set automaat­tis­es­ti huono­ja ole. Globaaleil­la markki­noil­la monikansal­lisen yri­tyk­sen pitää men­estyäk­seen tehdä jotain aivan hem­metin hyvin, ja tämä osaami­nen lev­iää muuallekin. Suuryri­tyk­sil­lä voi olla pienessä maas­sa merkit­tävä rooli klus­terei­den synnyttämisessä.

    Tuet pitäisi suun­na­ta pie­nille vien­tiyri­tyk­sille, jot­ka eivät tois­taisek­si pysty toim­i­maan kun­nol­la ilman tukea, kos­ka edus­ta­vat tule­vaisu­u­den kasvualaa. Sil­loin niil­lä olisi aidosti kansan­talout­ta kohen­ta­va ja työl­lisyyt­tä lisäävä vaiku­tus. Ongel­ma on tietenkin siinä, että tule­vaisu­u­den kasvualo­ja ja usein myös sitä, mil­lä perus­teel­la tuen saa­jat kan­nat­taisi vali­ta ko. alan sisältä, on vaikeaa tunnistaa.

    Vil­li arvauk­seni silti on, että tukea voisi myön­tää vaik­ka täysin hark­it­se­mat­tomasti kaikille riit­tävän pie­nille ja inno­vati­ivisille toim­i­joille, ja se voisi hyvinkin osoit­tau­tua kan­nat­tavak­si pitkäl­lä aikavälil­lä. Suuri osa tuet­tavista menisi konkurssi­in, mut­ta samal­la saataisi­in var­masti myös muu­ta­ma ylimääräi­nen men­estys­ta­ri­na aikaan. Tärkein­tä olisi pyrk­iä kaikin keinoin varmis­ta­maan, että ne joil­la on oikeasti edel­ly­tyk­set men­estyä, saisi­vat alku­vai­heessa kaiken mah­dol­lisen avun.

    Mielestäsi yri­tyk­sen suu­ru­us on pahas­ta, mut­ta pienu­us on jotenkin tavoiteltavaa? Niin tavoiteltavaa, että niille pitäisi jakaa automaat­tis­es­ti julk­ista rahaa? Oma vil­li arvauk­seni on, että taivaas­ta sata­va raha lisäisi sekä “pien­ten ja inno­vati­ivis­ten” yri­tys­ten määrää, että val­tion menoja.

    Men­estyskelpoisen yri­tyk­sen muuten tun­nistaa siitä että se menestyy.

    Teo­ri­as­sa val­tion tehtävänä ei koskaan ole jakaa tukea, vaan luo­da edel­ly­tyk­siä. Valitet­tavasti emme elä teo­ri­as­sa ja kaik­ki eivät pelaa samoin sään­nöin. Joku roti silti pitää olla.

  152. Val­tio­ta voi pitää jopa palkka­jo­hta­jana, val­tion työn­tek­i­jöi­den palkat ovat korkeim­mat useim­mis­sa ryhmissä.

    Jotkut kun­ta-alan työn­tek­i­järyh­mät häviävät yksityiselle

    Suurin häviäjä on yksi­tyi­nen sektori.

    Tämä vääristää palkkak­il­pailua , yhteiskun­nan ei tarvitse kil­pail­la tuote­hin­noil­la, jotn se mah­dol­lisi­taa vääristymän.

    Palkkaero yhteiskun­nan hyväk­si syö osaa­van työvoiman yksityiseltä
    Etenkin kun yhteiskun­ta tar­joaa paljon paremmt muut etuudet

    http://www.stat.fi/til/pra/2011/pra_2011_2012-10–19_tau_001_fi.html

    1. Liian van­ha vääristää taas ker­ran tilas­to­ja. Val­tion palkkalis­toil­la on huo­mat­ta­van paljon korkeasti kouluet­tu­ja, kos­ka val­ti­ol­la ei oikein­suorit­tavia työ­paikko­ja ole. Koulu­tusALA eik­er­ro mitään koulu­tus­TA­SOS­TA. STM:ssä palkkalis­toil­la ole­va ylilääkäri ja yksi­tyisessä van­hainkodis­sa ole­va perushoita­ja ovat samal­ta koulu­tusalal­ta, mut­ta mitä me hei­dän välisel­lään palkkaver­tailul­la teemme?

  153. >OS: Samas­ta syys­tä kaupunki­maan kiin­teistöveroa voisi nos­taa – siis maapo­h­jaan kohdis­tu­vaa veroa.

    Miten arvelet tämän ehdo­tuk­sen toteutues­saan hei­jas­tu­van yhdyskun­tarak­en­teen tiiviyteen?

  154. Jonkun ver­ran pitää perua puhei­ta Var­ti­ais­es­ta, sil­lä konkre­ti­aa alkaa tipahdel­la. Työn tar­jon­nan lisäämisessä on kyse juuri täl­lais­es­ta varakkaille suun­natun hoivaamis- ja palveluy­hteiskun­nan luomis­es­ta, mis­sä henken­sä pitimik­si köy­hät pesevät Var­tioiden, val­tion eli­it­tivirkamieskun­nan jne jne. lat­tioi­ta, maalaa­vat hei­dän kesämökkien ennestään valkoisia kuistin aito­ja tms. matalapalkkatöitä. 

    http://yle.fi/uutiset/vartiainen_lehdelle_tyottomille_tyovelvoite_enemman_matalapalkkatoita/6439282

    Yksi asia pistää silmään Var­ti­aisen kom­menteis­sa. Jos ker­ran se työn tar­jon­nan lisäämi­nen luo työvoiman kysyn­tää, mik­si ihmeessä ihmisiä pitää pakot­taa mui­hin kuin koulu­tus­ta vas­taavi­in tehtävi­in? Eikö human­istien, ekonomien, lakimi­esten tms. liika koulut­ta­mi­nen lisääkään po. ammat­ti­lais­ten kysyn­tää? Osmo var­masti osaa selittää. 

    Jos näin ei tapah­du, ope­tus- ja työmin­is­ter­iössä pitäisi häly­tyskel­lo­jen vih­doin soi­da. Jos korkeak­oulute­tut pakote­taan ylik­oulu­tuk­ses­ta johtuen kau­pan kas­salle, pitäisi koulu­tus­määriä ihan oikeasti alkaa arvioi­da kri­it­tis­es­ti myös alaspäin. Koulu­tus­poli­ti­ik­ka on liian pitkään ollut alue­poli­ti­ik­ka ja työt­tömyys­ti­las­to­jen kau­nis­telua. Ylik­oulut­ta­mi­nen yhteiskun­nan varoil­la ei voi olla hyväksyt­tävää verovaro­jen käyttöä.

    Oikeasti tietenkin jonkin ammat­ti­lais­ten ylik­oulut­ta­mi­nen ei lisää po. ammat­ti­lais­ten kysyn­tää. Tästä on pidet­tävä tiukasti erossa tilanne, jos­sa esim. toim­into­jen sulkemisen seu­rauk­se­na jää mas­soit­tain työt­tömik­si kokenei­ta tietyn alan koetel­tu­ja ammat­ti­laisia (vrt. Nokia).

  155. Ode:

    Aika pienenkin yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ja saa suurem­paa palkkaa kuin päämin­is­teri tai Helsin­gin kaupunginjohtaja. 

    Mielestäni on aivan oikein, että johtavien poli­itikko­jen palkat ovat reilusti yri­tysjo­hta­jien palkko­ja pienem­piä. Näin­hän toim­i­taan tietääk­seni jok­seenkin kaikissa demokraat­ti­sis­sa val­tiois­sa. Voisi melkein kär­jistää, että mitä suurem­pia johtavien poli­itikko­jen palkat suh­teessa yri­tyssek­tori­in ovat, sitä epädemokraat­tisem­mas­ta val­tios­ta on kyse.

    Esimerkik­si USA:n pres­i­dentin palk­ka on vain $400000 (verol­lista), joka on siinä maas­sa todel­la pieni johta­jan palkka.

    Yleisel­lä tasol­la julkisen sek­torin palkkata­sois­sa on ongel­mana, että siel­lä ei ole koskaan mitään jous­to­ja alaspäin. Viime vuosi­na julki­nen sek­tori on ollut palkka­jo­hta­ja, vaik­ka palka­n­mak­sukyky on rom­ah­tanut. Yksi­tyisel­lä puolel­la sen­tään on jonkin­laista jous­toa huonoina aikoina.

  156. Tässä ehdo­tus julk­isten meno­jen leikkaamisek­si. Tämä on karkea yleistys:

    Käy­dään läpi kaik­ki julkisen sek­torin työ­paikat, ihan kaik­ki. Lopete­taan kaik­ki, mitä ei vält­tämät­tä tarvi­ta. Löy­tyy myös var­masti päällekkäisyyk­siä, joista voidaan luop­ua. Työvoimaa vapau­tuu yksi­tyiselle sektorille.

    Pieniä puro­ja esimerkik­si: Vapaute­taan vih­doin kaup­po­jen auki­o­lo, niin päästään eroon jär­jet­tömästä poikkeuslu­paby­rokra­ti­as­ta. Löy­tyy var­masti muu­takin tarpee­ton­ta lupabyrokratiaa.

    Tarvi­taanko vas­ta vuosi sit­ten perustet­tua viras­toa, MEKUA, päät­tämääm aikuis­ten ihmis­ten puoles­ta, voidaanko Tun­tem­aton­ta soti­las­ta kat­soa klo 14 vai vas­ta klo 17.

  157. Sha­keem:
    Työn tar­jon­nan lisäämisessä on kyse juuri täl­lais­es­ta varakkaille suun­natun hoivaamis- ja palveluy­hteiskun­nan luomis­es­ta, mis­sä henken­sä pitimik­si köy­hät pesevät Var­tioiden, val­tion eli­it­tivirkamieskun­nan jne jne. lat­tioi­ta, maalaa­vat hei­dän kesämökkien ennestään valkoisia kuistin aito­ja tms. matalapalkkatöitä. 

    Parem­pi vaan että ovat kortis­tossa ja syrjäytyvät.

  158. timo:
    Se mitä itse en ymmär­rä on MIKSI pienyri­tyk­sen aloit­tamista ja pyörit­tämistä ei voisi tehdä äärim­mäisen yksinkertaiseksi?

    Yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen on äärim­mäisen yksinker­taista. Jos löy­dät mak­sa­van asi­akkaan, voit päät­tää perus­taa yri­tyk­sen sil­lä sekun­nil­la. Kaik­ki perus­tus­pa­per­it voi sit­ten täytel­lä jälkikä­teen. Lisäk­si näitä perusjut­tu­ja varten on kun­nis­sa ole­mas­sa lee­gio kaiken­maail­man yri­tysasi­amiehiä. Täysipäiväisen yrit­täjän kan­nat­taa myös han­kkia kir­jan­pitäjä, joka tekee tarvit­ta­vat ilmoituk­set pien­tä kor­vaus­ta vastaan.

    Sen­si­jaan sivu­toimisille yrit­täjille byrokra­tia on selvä este. Muu­ta­man satasen liike­vai­h­dol­la ei voi han­kkia tili­toimis­toa kos­ka tuot­to ei riitä kului­hin, niin­pä s pitää tehdä itse. 

    Se on sit­ten eri asia kuin­ka suuri merk­i­tys sivu­toimisil­la yri­tyk­sil­lä on. Itse arve­len että marginaalinen. 

    Silti byrokra­ti­aa tulisi aina pyrk­iä vähen­tämään. Sik­sipä minä vas­tustin tätä km-kor­vaus­pykällystä, sil­lä siinä on taas yksi uusi raja, joka pitää vain tietää.

  159. anonyy­mi: Minus­ta ei ole ollenkaan selvää, että tämä olisi mitenkään yleis­tet­tävis­sä. Nuo ikälu­okat sai­vat poimia rusi­nat pul­las­ta. Esimerkik­si hin­tata­so kuitenkin sopeu­tuu palkkoi­hin, joten tuos­sa ken­ties tehti­in vain tulon­si­ir­to. Samat­en maan­puo­lus­tus­tah­to, yhteiskun­nalli­nen koheesio, luot­ta­mus, jne. ovat kollek­ti­ivisia etu­ja, jot­ka häviävät, jos mukana ei ole ns. koko porukka.

    Toki jotain odot­ta­mat­to­mia muu­tok­sia tulisi jot­ka sotk­isi esim. noi­ta Hol­lan­nin koke­muk­sien suo­raa yleis­tet­tävyyt­tä. Mut­ta pitää muis­taa että tuo nelisen pros­ent­tia kumu­lati­ivista tuloa lisää johtuu siis siitä, että he ovat yksinker­tais­es­ti tehneet töitä PIDEMPÄÄN, eli se koulunkäyn­nin jälkeinen palkkake­hi­tys alkoi vuot­ta puolta­toista aikaisem­min ja vas­tavuorois­es­ti työu­ran lopus­sa tuli sitä korkeam­paa palkkaa puolisen­toista vuot­ta pidem­pään. Palkkake­hi­tys sinän­sä vas­tasi var­masti normaalia.

    On muutenkin hyvin vaikea nähdä, että inflaa­tio söisi koko tuo­ta neljän pros­entin hyö­tyä. Eikö samal­la logi­ikalla kan­nat­taisi olla piden­tämät­tä työuria muil­lakaan keinoin (esim. valmis­tu­mi­saiko­ja lyhen­tämäl­lä tai eläkeikää nos­ta­mal­la) jos ker­ta inflaa­tio syö kaiken hyödyn?

    Mainitsin jo itsekin että asevelvol­lisu­udel­la saat­taa olla ennus­ta­mat­to­mia ja merkit­täviä vaiku­tuk­sia esim. kansalais­ten keskinäiseen luot­ta­muk­seen ja yhteisöl­lisyy­teen, eli tästä olen samaa mieltä. Ainakin itselle intin käymisessä ehkä paras­ta oli se kun näki oikeasti sen läpileikkauk­sen Suomes­ta ja pääsi näkemään sen oman tur­val­lisen keskilu­okkaisen kas­va­tusku­plansa ulkop­uolelle. Oli hyvin avartavaa. 

    Tähän liit­tyen, lueske­lin joulun alla Six­ten Kork­manin “Utopia ja Talous” ‑kir­jaa ja siinä hänkin kiin­nit­tää huomio­ta että talousalueen sisäi­nen luot­ta­mus ennus­taa todel­la vah­vasti talouden toim­intaa (julk­ishallinto toimii jne.). Tämä esimerkik­si isol­ta osin selit­tää Pohjois-Ital­ian ja Etelä-Ital­ian välisiä suuria tuot­tavu­usero­ja. En tietenkään usko että asevelvol­lisu­ud­es­ta luop­umi­nen avain välit­tömästi naker­taisi Suomen korkeaa luot­ta­mus­ta­soa, mut­ta pidem­mäl­lä aikavälill (tyyli­in vuosikymmenet) sil­lä voi olla jotain pien­tä vaikutusta.

  160. Näyt­tää Var­ti­ainen taas ole­van julk­isu­udessa työn tar­jon­nan lisäämisen tiimoil­ta, on kuulem­ma vaat­in­ut Sun­nun­taisuo­ma­laises­sa lisää mata­la­palkkatöitä. Mitähän tämä Var­ti­ainen mah­taa ajatel­la perus­tu­losta (ns. negati­ivi­nen tulovero)? Eikö se johtaisi hänen toivo­maansa lop­putu­lok­seen, mut­ta kan­nus­tavam­min ja oma-aloit­teista akti­ivi­su­ut­ta lisäten?

    Perus­tu­lo on ollut esil­lä niin kauan, että vähän alkaa usko jo lop­pua, että saadaanko sitä käytän­töön, ainakaan Suomes­sa. Eikö sitä kan­nat­taisi pikaises­ti kokeil­la jos­sain päin Suomea määräaikaises­ti, kuten maakun­nal­lista kun­tien yhteistyötä kokeilti­in Kain­u­us­sa? Sopivia kokeiluko­htei­ta voisi olla esimerkik­si Pohjois-Kar­jala tai Kain­uu, jois­sa yleinen työt­tömyys ja nuoriso­työt­tömyys ovat melko korkei­ta, mut­ta väkeä on aika vähän, joten kokeilu ei mis­sään tapauk­ses­sa voi tul­la kovin kalliiksi.

  161. jv:
    >OS: Samas­ta syys­tä kaupunki­maan kiin­teistöveroa voisi nos­taa – siis maapo­h­jaan kohdis­tu­vaa veroa.

    Miten arvelet tämän ehdo­tuk­sen toteutues­saan hei­jas­tu­van yhdyskun­tarak­en­teen tiiviyteen?

    Ei mitenkään. Sen sijaan kiin­teistö­jen hin­taan se kyl­lä hei­jas­tuu alen­tavasti siirtämäl­lä asumisen kus­tan­nuk­sia pääo­mas­ta juokseviin.

  162. pekka:
    Mielestäni on aivan oikein, että johtavien poli­itikko­jen palkat ovat reilusti yri­tysjo­hta­jien palkko­ja pienempiä… 

    Poli­itikko­jen pienet palkat aiheut­ta­vat rekry­toin­tion­gel­man. Pätkä­työpoli­itikok­si kan­nat­taa lähteä lähin­nä pieni­palkkaisten virkami­esten. Kansane­dus­ta­jat kuitenkin enem­män tai vähem­män ovat mukana lain­valmis­telus­sa, joten lain­säädän­töä on “kehitet­ty” opet­ta­jien, lääkärien ja hoit­su­jen näkökul­mas­ta. Se mikä on taloudelli­nen tai jopa henk­i­nen kan­tokykymme, on uno­hdet­tu täysin.

    Minus­ta ennen kaikkea kansane­dus­ta­jien palkko­ja tulee nos­taa huo­mat­tavasti nykyis­es­tä. Se aut­taa rekry­toimaan parem­paa aines­ta kannal­tamme tärkeään tehtävään. Olisi ihan kiva saa­da joukkoon toinenkin lasku­taitoinen — mielel­lään vielä yritystaustalta.

  163. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha vääristää taas ker­ran tilas­to­ja. Val­tion palkkalis­toil­la on huo­mat­ta­van paljon korkeasti kouluet­tu­ja, kos­ka val­ti­ol­la ei oikein­suorit­tavia työ­paikko­ja ole. Koulu­tusALA eik­er­ro mitään koulu­tus­TA­SOS­TA. STM:ssä palkkalis­toil­la ole­va ylilääkäri ja yksi­tyisessä van­hainkodis­sa ole­va perushoita­ja ovat samal­ta koulu­tusalal­ta, mut­ta mitä me hei­dän välisel­lään palkkaver­tailul­la teemme?

    Vaik­ka koulu­tusastet­ta tarken­netaan niin ero kaven­tuu vain hie­man. Niin yksi­tyisen ja julkisen ylem­pi korkeak­oulu­aste tuot­taa tulok­sek­si n 4700 euroa , muu­tam kymp­pi yksi­tyien hyväk­si, joten puheet 20 % eroista ovat hölynpölyä

    Ja kun­tien henkilöstö on pääosin suori­tushenkilöstöä, mut­ta ei juuri häviä yksi­tyiselle eikä valtiolle

  164. Moni näyt­tää intoutuneen tekemään ehdo­tuk­sia julkisen sek­torin bud­jetin paikkaamisek­si, joten ehkä minäkin kan­nan kor­te­ni kekoon. Aloi­tan ensin vero­tu­lo­jen kas­vat­tamisel­la ja siir­ryn sit­ten meno­jen leikkaamiseen. Lopuk­si käsit­te­len yritysverotusta.

    Ensin­näkin min­ua har­mit­taa, että kaiken maail­man hip­it saa­vat pössytel­lä pään­sä sekaisin verova­paasti kun kun­non ihmiset jotut­vat mak­samaan kän­näämis­es­tään kovat verot. Eli kannabis verolle.

    Toisek­si min­ul­la on sel­l­ainen ilmeis­es­ti mon­en mielestä hyvinkin eriskum­malli­nen per­ver­sio, että arvostan rahaa enem­män eli­naikanani kuin kuoltuani. Tästä taas seu­raa, että mak­saisin veroni mielu­um­min vas­ta kuoltuani, joten kan­nat­taisin per­in­töveron kiristämistä.

    Kol­man­nek­si, imma­te­ri­aalioikeuk­si­in liit­tyvää var­al­lisu­ut­ta ei verote­ta täl­lä het­kel­lä mitenkään. Jätän toteu­tuk­sen yksi­tyisko­h­dat tämän pohdin­nan ulkop­uolelle, mut­ta min­un mielestäni olisi vähin­täänkin kohtu­ullista, että näitä monop­o­lioikeuk­sia verotet­taisi­in. Jos veron mak­sami­nen ei mai­ta, siir­retään tämä var­al­lisu­us yhteiseen omistukseen.

    Sit­ten vielä jo Osmonkin mainit­se­mat hait­ta- ja kiin­teistöverot, ja lisäk­si eri­lais­ten verovähen­nyk­sien raju karsin­ta, niin uskoisin, että bud­jet­ti alkaa näyt­tämään parem­mal­ta aika pian. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä tietysti val­tion pitäisi myös myy­dä ydin­jät­teen “loppu“sijoituspalvelua.

    Menop­uolel­la veron­mak­sa­jat ry on ansiokkaasti laskenut mihin julkisen sek­torin rahat oikein menevät. 

    http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/

    Tuol­ta voidaan vähän arvioi­da leikkausko­htei­ta. Ylivoimais­es­ti suurin yksit­täi­nen julkisen sek­torin meno­erä on eläk­keet. Osmo on use­asti sanonut, että eläkkeil­lä on perus­tus­lain takaa­ma tur­va, mut­ta min­un on tuo­ta hie­man vaikea ymmärtää niin kauan kuin min­un eläke­li­pus­sani lukee, että alle 23 vuo­ti­aana tekemästäni palkkatyöstä mak­se­tu­ista eläke­mak­su­ista ei eläket­tä ker­ry. Mut­ta jos eri­laisia älyt­tömiä eläkkei­ta ei muuten saa­da kuri­in, niin ehdotan kon­fiska­torista 98% mar­gin­aaliv­eroa eläkkeisi­in suo­ma­lais­ten medi­aan­i­t­u­lon ylit­tävältä osalta. En näe, että yhteiskun­nan pitäisi mak­saa kenellekään medi­aan­i­t­u­loa suurem­paa eläket­tä. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä ansiosi­don­nainen eläke pitäisi siirtää kokon­aan yksi­tyiselle sek­to­rille. (kansaneläke eli perus­tur­va toki pitää säi­lyt­tää julkisel­la sek­to­ril­la). Samoin ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on meno­erä, jol­la ei oikeas­t­aan ole virkaa julkisel­la sek­to­ril­la, ja sen voisikin siirtää aika nopeasti vakuutusyhtiöille.

    Ter­vey­den­hoito on yksi julkisen sek­torin suuria meno­er­iä. Sitä järkeistämäl­lä (eri asia kuin leikkaami­nen) voitaisi­in päästä mil­jardilu­okan säästöi­hin jos nyt vaik­ka Sin­ga­pore ote­taan jonkun­laisek­si mittatikuksi.

    Eniten nois­sa veron­mak­sajien numerois­sa min­ua ihme­tyt­tää koh­ta “yleiset hallintopalve­lut”. Mikä ovat ne “yleiset hallintopalve­lut” mihin tarvi­taan läh­es 6% julkisen sek­torin kaik­ista menoista?

    Yri­tysvero­tuk­ses­sa on haastei­ta. Osmon ehdot­ta­ma vero­tus vas­ta kun rahaa mak­se­taan ulos yri­tyk­ses­ta voisi olla paran­nus nykyiseen. Varsinkin jos vieras­ta ja omaa pääo­maa kohdeltaisi­in samal­la taval­la. Min­ua vain edelleen kaivaa siir­to­hin­noit­telu. Tai siis se, että siir­to­hin­noit­telu mah­dol­lis­taa monikansal­lis­ten yri­tys­ten veron mak­samisen (tai tarkem­min mak­samat­ta jät­tämisen) siel­lä mis­sä sat­tuu huvit­ta­maan. Mitä tapah­tu­isi jos san­ot­taisi­in, että kaik­ki (tai joku tiet­ty min­imio­su­us, esim 50%) ulko­maiselle emoy­htiölle menevä rahavir­ta tulkit­taisi­in vero­tuk­ses­sa voitonmaksuksi?

  165. Ai niin, ja tulon­si­ir­toi­hin liit­tyen täysin raak­ile­mainen aja­tus alasammuttavaksi.

    Voitaisi­inko tulon­si­ir­to­jen net­tomak­sajille antaa tulon­si­ir­to­jen suu­ru­ut­ta vas­taa­va “arvopa­peri” vasti­neek­si, joka olisi muuten vapaasti siir­ret­tävis­sä, mut­ta joka van­he­nee suh­teel­lisen nopeasti (viikoissa/kuukausissa), ja “arvo” on ain­oas­taan tulon­si­ir­to­jen saa­jien hyö­dyn­net­tävis­sä tulovero­jen maksussa. 

    Täl­löin ain­oa keino mil­lä tulon­si­ir­to­jen mak­sa­jat ryh­mänä pää­si­sivät hyö­tymään tuos­ta arvopa­peri­sta, olisi ostaa jotakin (työtä) tulon­si­ir­to­jen saajilta.

  166. pekka:
    Viime vuosi­na julki­nen sek­tori on ollut palkka­jo­hta­ja, vaik­ka palka­n­mak­sukyky on rom­ah­tanut. Yksi­tyisel­lä puolel­la sen­tään on jonkin­laista jous­toa huonoina aikoina.

    Mitä tarkoi­tat palkka­jo­hta­jal­la tässä yhtey­dessä? Tämä väite­hän on melko absur­di. Ainakin oma­l­la alal­lani yksi­tyisen sek­torin palkat ovat vähin­tään 30% julk­ista sek­to­ria korkeam­mat, ja työ yleen­sä selvästi kevyempää.

    Val­ti­ol­la tietääk­seni mata­lasti koulutet­tu­jen alo­jen palkkaus on yksi­ty­istä sek­to­ria hie­man korkeampi, mut­ta korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivis­sa asiantun­ti­jate­htävis­sä puolestaan selvästi matalampi.

  167. “Yleisel­lä tasol­la julkisen sek­torin palkkata­sois­sa on ongel­mana, että siel­lä ei ole koskaan mitään jous­to­ja alaspäin. Viime vuosi­na julki­nen sek­tori on ollut palkka­jo­hta­ja, vaik­ka palka­n­mak­sukyky on romahtanut.”

    Kyl­lähän moni kun­ta on lomaut­tanut 2000-luvul­la työn­tek­i­jöitään. Tänä vuon­na ainakin Salo ja ilmeis­es­ti myös Kou­vola pistävät pakkolo­ma­lle henkilöstön­sä jopa 3:ksi viikok­si. Siinä sitä “palkka­jous­toa” ker­rak­seen, kun työte­htävien vähyys ei ole lomau­tusten taustal­la (kuten yksi­tyisen puolen lomautuksissa).

    Tuo hoke­ma julkisen puolen “palkka­jo­hta­ju­ud­es­ta” on todel­lisu­ut­ta vain teo­ri­as­sa — ei käytän­nössä, kos­ka julkisel­la puolel­la (varsinkaan) kun­nis­sa ei tun­neta palkkaliuku­mia “ylöspäin”. Toisek­seen kun­ta­puolen keskiar­vo- ja medi­aa­ni­palkat ovat selvästi alhaisem­pia kuin yksi­tyisel­lä puolel­la: täten pros­en­tu­aalis­es­ti korkeam­mat palkanko­ro­tuk­set eivät vält­tämät­tä tarkoi­ta korkeampia palkanko­ro­tuk­sia faktuaalisesti.

  168. pekka:

    ‘snip’
    Yleisel­lä tasol­la julkisen sek­torin palkkata­sois­sa on ongel­mana, että siel­lä ei ole koskaan mitään jous­to­ja alaspäin. Viime vuosi­na julki­nen sek­tori on ollut palkka­jo­hta­ja, vaik­ka palka­n­mak­sukyky on rom­ah­tanut. Yksi­tyisel­lä puolel­la sen­tään on jonkin­laista jous­toa huonoina aikoina.

    Aika erikoista, että alhaisem­mal­la palkkata­sol­la (niinkuin itsekin toteat) voisi olla palkkajohtaja.

  169. Osmo: “On iso­jen uud­is­tusten aika”

    No antaa­pa tul­la nyt yksikin konkreet­ti­nen ehdo­tus isok­si uudistukseksi!

  170. Sha­keem: Eikö human­istien, ekonomien, lakimi­esten tms. liika koulut­ta­mi­nen lisääkään po. ammat­ti­lais­ten kysyntää?

    Ja mitä vaiku­tus­ta täl­lä on lääkäri- ja hoitajapulaan?

  171. Osmo Soin­in­vaara: Val­tion palkkalis­toil­la on huo­mat­ta­van paljon korkeasti kouluet­tu­ja, kos­ka val­ti­ol­la ei oikein­suorit­tavia työ­paikko­ja ole. 

    Val­tion palkkalis­toil­la on paljon korkeak­oulutet­tu­ja myös sik­si, että val­tio on aset­tanut moni­in virkoi­hin­sa keinotekoiset koulu­tus­vaa­timuk­set, joil­la ei ole juurikaan rel­e­vanssia työn sisäl­lön suh­teen. En tosin osaa sanoa, mis­sä määrin val­tio har­ras­taa täl­laista enem­män kuin yksi­tyi­nen sek­tori. Luulis kuitenkin, ettei val­ti­ol­la pitäis noin teo­ri­as­sa olla moti­ivia syr­jäyt­tää huonom­min koulutet­tua porukkaa työ­markki­noil­ta turhilla koulu­tus­vaa­timuk­sil­la. Yksi­tyisen sek­torin osalta koulu­tuk­sen käyt­tämi­nen sig­naali­na rekry­toin­nis­sa on hitusen ymmär­ret­täväm­pää, kos­ka yksi­tyiselle yri­tyk­selle ei syn­ny kus­tan­nuk­sia siitä, että joku huonom­min koulutet­tu syr­jäy­tyy työ­markki­noil­ta. Val­tion ei ehkä samas­sa määrin kan­nat­tais men­nä rekry­toin­nis­sa siitä mis­tä aita on matal­in, vaan antaa mah­dol­lisu­us myös huonom­min koulute­tu­ille sil­loin kun koulu­tuk­sel­la ei ole oleel­lista merk­i­tys­tä työn sisäl­lön kannal­ta. Koulutet­tu­jen on kuitenkin sit­ten helpom­paa työl­listyä yksi­tyiselle sek­to­rille kuin koulut­ta­mat­tomien. Toki tiety­iltä human­is­tisil­ta tai yhteiskun­tati­eteel­lisiltä aloil­ta on han­kala työl­listyä yksi­tyiselle sek­to­rille ollenkaan, mut­ta niit­ten osalta pitäiskin kysyä että onko koulu­tus­määrät opti­maal­isia nykya­jan ja tule­vaisu­u­den tarpeisi­in nähden.

  172. anonyy­mi: Ja mitä vaiku­tus­ta täl­lä on lääkäri- ja hoitajapulaan? 

    Mihin hoita­japu­laan? Jos itse olemme tehneet sään­nök­set, joiden mukaan toimen­piteis­sä tarvi­taan tupla miehi­tys parinkymme­nen vuo­den takaiseen, niin hel­poin­ta on purkaa sään­te­lyä. Kas kum­maa, meil­lä ei ole hoita­japu­laa. 😀 Ai niin, hyvää­tarkoit­tavia hol­hoavia sään­nök­siä ei saa Suomes­sa arvostel­la, oli­vat ne kuin­ka päät­tömiä tahansa.

  173. Kalle: Mihin hoita­japu­laan? Jos itse olemme tehneet sään­nök­set, joiden mukaan toimen­piteis­sä tarvi­taan tupla miehi­tys parinkymme­nen vuo­den takaiseen, niin hel­poin­ta on purkaa sään­te­lyä. Kas kum­maa, meil­lä ei ole hoita­japu­laa. Ai niin, hyvää­tarkoit­tavia hol­hoavia sään­nök­siä ei saa Suomes­sa arvostel­la, oli­vat ne kuin­ka päät­tömiä tahansa.

    Hoita­ja- ja lääkärip­u­la ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin valmis­tu­mis­määrät eivät vas­taa tarvet­ta. Aina on vuo­toa ulos amma­tista ja maas­ta­muut­toa eli sisäänot­to pitäsi olla vuo­toa suurempi.

    Sairaan­hoita­ja-ja lääkärik­oulu­tuk­sen sisäänot­tokri­teer­itkin ovat liian korkean.

    Siihen ver­rat­tuna, että tuomme maa­han lääkäre­itä ja sairaan­hoita­jia, jot­ka ovat käyneet vaa­ti­mat­tomam­man koulu­tuk­sen ja sisäänot­tokyn­nyskin on ollut matalampi.

    Ku lääkäreistä lähi­t­ule­vaisu­udessa eläköi­tyy liki puo­let niin 2020 myy­dyin kir­ja on Leikkaa-se- itse-kirja.

    Nykyi­nen sisäänot­to ei riitä kat­ta­maan poistumaa.

    Aikoinaan Uosukainen puolit­ti lääkärei­den aloi­tu­s­paikat eivätkä ne vieläkään ole palau­tuneet entiselleen

    Lääkärink­oulu­tuk­sen rajoi­tus­ta on perustel­tu sen kalleudel­la, mut­ta koulute­taan­han meil­lä met­säkoneenkul­jet­ta­ji­akin vaik­ka se takavu­osi­na oli kallein koulutus

  174. Kalle: Mihin hoita­japu­laan? Jos itse olemme tehneet sään­nök­set, joiden mukaan toimen­piteis­sä tarvi­taan tupla miehi­tys parinkymme­nen vuo­den takaiseen, niin hel­poin­ta on purkaa sään­te­lyä. Kas kum­maa, meil­lä ei ole hoita­japu­laa. Ai niin, hyvää­tarkoit­tavia hol­hoavia sään­nök­siä ei saa Suomes­sa arvostel­la, oli­vat ne kuin­ka päät­tömiä tahansa. 

    Voisi myös sitä raport­tien kier­joit­tamista hiukan vähen­tää. Mitä järkeä on siinä, että hoita­jan työa­jas­ta menee enem­män aikaa rapor­toin­ti­in kuin siihen oikeaan hoita­jan työhön? Kukaan ei niitä miljoo­nia sivu­ja raport­te­ja tule koskaan lukemaan.

  175. Kim­mo:

    3. Maa­han­muut­topoli­ti­ikan kiristämi­nen. Ehdo­tus on tabu, mut­ta nykyi­nen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka ei ole huolto­suh­teen osalta tehokas­ta. Eri­tyis­es­ti human­i­taari­nen maa­han­muut­to on huolto­suhdet­ta heiken­tävä. Vaiku­tus: Val­tion meno­jen pienentyminen

    On selvää, että jokaiselle yllä ole­valle ehdo­tuk­selle löy­tyy erit­täin suuri vas­tus­tus Suomes­sa. Kyse on vain siitä, mikä hin­ta mak­se­taa, jos niitä ei toteuteta.

    Ehdo­tus on tabu vain tietyis­sä poli­it­ti­sis­sa ryh­mis­sä. Parin ryh­män sisäl­läkin on sen­tään asi­as­ta puhu­via ja yksi ryh­mä tek­isikin sille taku­ul­la jotain, jos saa tarpeek­si ääniä.

  176. Raimo K: Niinkö? Siis se raha, joka vero­tuk­sel­la kerätään, jää val­tion kas­saan ‘makaa­maan’ – samal­la taval­la kuin pankki­tileil­lä ‘makaa­va’ raha?

    Jos val­tio tekee yli­jäämäisiä bud­jet­te­ja niin kyllä.

  177. Raimo K: Niinkö? Siis se raha, joka vero­tuk­sel­la kerätään, jää val­tion kas­saan ‘makaa­maan’ – samal­la taval­la kuin pankki­tileil­lä ‘makaa­va’ raha?

    Jos val­tio tekee yli­jäämäisiä bud­jet­te­ja niin kyl­lä. Vero­tus huonon­taa ostovoimaa ja sitä kaut­ta taloudessa kiertävän rahan määrää. Itsenäisen, suvereenin val­tion ei tarvitse sopeut­taa meno­jaan “vero­tu­lo­jen” mukaan. Val­tion luo­ma raha läh­tee kiertämään taloudessa ja vero­tuk­sel­la tuo­ta rahaa pois­te­taan kier­rosta. Tässä mielessä val­tion menot ovat aina ensin ja tulot vas­ta sit­ten — val­tio­han määrää mitä val­u­ut­taa se käyt­tää ja mil­lä val­u­u­tal­la verot tulee val­ti­olle mak­saa. Tästä syys­tä val­tion tulee kulut­taa ennen kun se voi vero­ja edes kerätä.

    Vero­tuk­sel­la tulisi ensisi­jaiseti olla ohjail­e­va rooli, jol­loin esim. ympäristöhait­to­ja aiheut­tavaa toim­intaa verote­taan enem­män kuin vaikka­pa palvelui­ta. Val­tion rahoi­tusase­maan sil­lä ei pitäisi olla merk­i­tys­tä. Inflaa­tion hillinnässä vero­tuk­sel­la on merkit­tävä rooli.

  178. Panu Heinonen: Jos val­tio tekee yli­jäämäisiä bud­jet­te­ja niin kyl­lä. Vero­tus huonon­taa ostovoimaa ja sitä kaut­ta taloudessa kiertävän rahan määrää.
    ‘snip’

    Vero­tus huonon­taa ostovoimaa niiden osalta, joil­ta vero per­itään, mut­ta suuri osa palau­tuu tulon­si­ir­toina, yri­tys­tuk­i­na ja investoin­teina — eikä sekään raha, joka on pankki­t­il­lä, makaa siellä.

  179. Yleen­sä setelira­hoi­tus­ta val­tion meno­jen rahoit­tamises­sa ei pide­tä hyvänä ideana ihan vaan sen takia, että kos­ka se on niin kätevää, niin har­vas­sa ovat ne poli­itikot, jot­ka käyt­täi­sivät setelira­hoi­tus­ta vain ja ain­oas­taan sil­loin kun on tarvetta.

    Jos setelira­hoi­tus on niin autu­aak­sitekevää niin mik­si ihmeessä esimerkik­si EKP perussään­nöis­sä on selvä kiel­to? Ihan turha väit­tää että kyl­lä täl­lä ker­taa meitin poli­itikot ovat niin fik­su­ja että pain­okoneet pysäytetään prikulleen sil­loin kun on tarvis.

  180. Suomes­sa on jo kauan ollut se tyyli, että ryhdit­tömät pelkuri- poli­itikot pyytävät jotaku­ta virkami­estä ker­tomaan inhot­ta­vat tosi­asi­at kansalle.
    Ennen se oli Raimo sailas, nyt Juhana Vartiainen.
    Sit­ten “järkyt­tyneet” poli­itikot ja ay-änkyrät teilaa­vat varsinkin parhaat ehdotukset.
    eiköhän tämä pien­ten etu­ryh­mien ter­rori saisi jo loppua?
    tilalle voisi tul­la vaikka­pa maan etu…
    Sep­po korppoo
    yrit­täjä, joka tääl­lä taas miekkailee seu­raavaa kaup­paa kotiin…

  181. Viherinssi: Ei mitenkään. Sen sijaan kiin­teistö­jen hin­taan se kyl­lä hei­jas­tuu alen­tavasti siirtämäl­lä asumisen kus­tan­nuk­sia pääo­mas­ta juokseviin.

    Jostain syys­tä on vihreän ajat­telun mukaista verot­taa välit­tämät­tä verov­elvol­lisen veron­mak­sukyvys­tä. Jos Helsin­gin kaupun­ki huomen­na nos­taa asuinki­in­teistöni veroa, niin kyl­lä min­un asumisku­lu­ni fak­tis­es­ti kallis­tu­vat, sen sijaan että kulut siir­ty­i­sivät pääomista juok­se­vi­in kustannuksiin. 

    Teo­ri­an mukaan kiin­teistövero ei lainkaan vaiku­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin tai vuokri­in. Asi­as­ta tehty­jen tutkimusten mukaan kuitenkaan esimerkik­si putkire­mon­tit eivät täysimääräis­es­ti siir­ry asun­to­jen hin­taan. Myös arkikoke­mus tulee tätä havain­toa. Joka tapauk­ses­sa kysymys on lähin­nä aka­teem­i­nen, kos­ka korkeam­man kiin­teistöveron tuo­ma ”hyö­ty”, real­isoi­tu­isi vas­ta uusi asun­to ostet­taes­sa. Kaik­ki eivät kuitenkaan halua koti­aan myydä.

  182. Panu Heinonen: Itsenäisen, suvereenin val­tion ei tarvitse sopeut­taa meno­jaan “vero­tu­lo­jen” mukaan. 

    Euro­maat, ml. Suo­mi jon­ka kohtalosta tässä ketjus­sa keskustel­laan, eivät ole täl­lä het­kel­lä rahapoli­ti­ikkansa suh­teen suvereene­ja. Lähim­mäk­si päässee Sak­sa (jon­ka maaperäl­lä Suomenkin keskus­pank­ki sat­tumal­ta sijait­see). Käytän­nössä vaa­dit siis eroa eurojärjestelmästä?

  183. Voi tämän kai sanoa suoraankin:
    Suomeen on nyt kolmikan­nan toimes­ta puhal­let­tu hyv­in­voin­ti-kupla, joka perus­tuu kas­vaval­ta osin vale­talouteen, eli lainaan.
    tämä kupla puhkeaa vääjäämättä.
    sen isom­pi pläjäys, mitä kauem­min kuplaan puhalletaan.

    sep­po korppoo
    Yrit­täjä, jol­la ei ole varaa kuplia

    Ps: onhan se per­verssiä, että yli puo­let työl­listävä pk-sek­tori on sul­jet­tu neu­vot­telupöy­tien ulkopuolelle…

  184. Help­po ja nopeasti toteutet­tavis­sa ole­va kas­vavia pk-yri­tyk­siä tuke­va uud­is­tus olisi n.s. busi­ness-enke­li­toimin­nan edelleen kehit­tämi­nen. Hal­li­tus aloit­ti sen, mut­ta tulos jäi jostain syys­tä kovin vaisuksi.

    Kaik­ki kun­nia virkamiehille ja pankkien yms. ana­lyytikoille, mut­ta sitou­tu­mi­nen yri­tyk­sen kehit­tämiseen on aivan toista luokkaa, jos siinä on kiin­ni merkit­tävä määrä omaa rahaa.

    Enke­lisi­joit­ta­jil­la on useim­miten rutkasti monipuolista koke­mus­ta ja valmi­it verkos­tot, eli juuri niitä avu­ja, joi­ta kas­vava­vat yri­tyk­set tarvitsevat.

  185. järkeistämistä: Ehdo­tus on tabu vain tietyis­sä poli­it­ti­sis­sa ryh­mis­sä. Parin ryh­män sisäl­läkin on sen­tään asi­as­ta puhu­via ja yksi ryh­mä tek­isikin sille taku­ul­la jotain, jos saa tarpeek­si ääniä.

    Nämä ryh­mät eivät puhu asi­as­ta vaan asian vier­estä. Ongel­mana kun ei ole koulut­ta­mat­tomien tuli­joiden suuri määrä, vaan koulutet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien pieni määrä ja huono työl­listymi­nen. Suo­mi ei ole muut­ta­jille kovin houkut­tel­e­va kohde.

    Suurim­pana syynä lie­nee meikäläiset työ­markki­nat jot­ka ovat talousti­lanteesta johtuen täysin kural­la. Niitä har­vo­ja koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia ei myöskään pystytä hyö­dyn­tämään, ja tämä on kyl­lä suo­ma­lais­ten ihan oma vika.

  186. Suurel­la rin­taäänel­lä kir­joite­taan täyt­tä puppua.

    Todel­la liian vanha. 

    Liian van­ha: Hoita­ja- ja lääkärip­u­la ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin valmis­tu­mis­määrät eivät vas­taa tarvet­ta. Aina on vuo­toa ulos amma­tis­ta­ja maas­ta­muut­toa eli sisäänot­to pitäsi olla vuo­toa suurempi.

    Sairaan­hoita­ja-ja lääkärik­oulu­tuk­sen sisäänot­tokri­teer­itkin ovat liian korkean.

    Siihen ver­rat­tuna, että tuomme maa­han lääkäre­itä ja sairaan­hoita­jia, jot­ka ovat käyneet vaa­ti­mat­tomam­man koulu­tuk­sen ja sisäänot­tokyn­nyskin on ollut matalampi.

    Ku lääkäreistä lähi­t­ule­vaisu­udessa eläköi­tyy liki puo­let niin 2020 myy­dyin kir­ja on Leikkaa-se- itse-kirja.

    Nykyi­nen sisäänot­to ei riitä kat­ta­maan poistumaa.

    Aikoinaan Uosukainen puolit­ti lääkärei­den aloi­tu­s­paikat eivätkä ne vieläkään ole palau­tuneet entiselleen

    Lääkärink­oulu­tuk­sen rajoi­tus­ta on perustel­tu sen kalleudel­la, mut­ta koulute­taan­han meil­lä met­säkoneenkul­jet­ta­ji­akin vaik­ka se takavu­osi­na oli kallein koulutus

  187. Liian van­ha: Hoita­ja- ja lääkärip­u­la ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin valmis­tu­mis­määrät eivät vas­taa tarvet­ta. Aina on vuo­toa ulos amma­tis­ta­ja maas­ta­muut­toa eli sisäänot­to pitäsi olla vuo­toa suurempi.

    Olet oike­as­sa, ja tästä ei kär­si pelkästään julki­nen sek­tori. Ei ole ymmär­ret­ty vieläkään, että kuin­ka paljon tarvet­ta ja kysyn­tää olisi lääketi­eteel­lisen koulu­tuk­sen saaneille ihmisille, sekä yksi­tyisel­lä että julkisel­la sektorilla.

    Myös lääke­te­ol­lisu­us on vaikeuk­sis­sa, mut­ta he eivät ilmeis­es­ti uskalla edes itselleen myön­tää todel­lista syytä. Valite­taan vaan lääkeko­r­vausten leikkaus­ta ja rahan puutet­ta, vaik­ka todel­li­nen ongel­ma on liian vähäi­nen työvoiman tar­jon­ta, jon­ka vuok­si tek­i­jöitä ei ole tai ne ovat niin kalli­ita ettei edes rahal­la saa. Hoito­työ on luon­nol­lis­es­ti aina laitet­ta­va etusi­jalle, ja siitä pitää julkisen sek­torin mak­saa pian mal­tai­ta, kun tek­i­jöitä. Vastikään pääte­tyt koulu­tu­s­paikko­jen lisäyk­set eivät riitä vielä mihinkään, .

    Kat­so esim. seu­raa­vat linkit:

    - http://yle.fi/uutiset/laaketeollisuus_pelkaa_laaketutkimuksen_katoavan_suomesta/6438934

    - http://yle.fi/uutiset/laaketutkimukset_vahissa_-_laaketeollisuus_huolissaan_laakarien_kiireesta/5071566

    Lain­aus jälkim­mäisen linkin uutisesta:
    “Kli­ini­nen tutkimus on vaikeu­tunut. Väitet­tä tuke­vat Halilan mukaan tilas­totkin. Opetuk­ses­sa ja tutkimuk­ses­sa toimivien lääkärien määrä on kymme­nessä vuodessa vähen­tynyt viiden­nek­sen, kun samaan aikaan aikaan työssä ole­vien lääkärien määrä on kas­vanut neljänneksen.”

    Lääkärili­it­to tuhoaa jopa oman alansa tutkimuk­sen kehit­tymisen mah­dol­lisu­udet ahneel­la edun­valvon­tapoli­ti­ikallaan, joka on esteenä koulu­tus­määrien lisäämisel­lä tarvet­ta vastaavaksi.

  188. Nukku­Mat­ti: Vastikään pääte­tyt koulu­tu­s­paikko­jen lisäyk­set eivät riitä vielä mihinkään,…

    Jäi lause edel­lä kesken. Piti sanomani:

    Vastikään pääte­tyt koulu­tu­s­paikko­jen lisäyk­set eivät riitä vielä mihinkään, kos­ka Suomen väk­iluku tulee kas­va­maan lähivu­osi­na merkit­tävästi, suurem­mak­si kuin koskaan aiem­min, ja samaan aikaan väki on van­hempaa, ja toden­näköis­es­ti sairaam­paa, kuin koskaan aikaisemmin.

  189. järkeistämistä: Voisi myös sitä raport­tien kier­joit­tamista hiukan vähen­tää. Mitä järkeä on siinä, että hoita­jan työa­jas­ta menee enem­män aikaa rapor­toin­ti­in kuin siihen oikeaan hoita­jan työhön? Kukaan ei niitä miljoo­nia sivu­ja raport­te­ja tule koskaan lukemaan.

    Toisaal­ta niin kauan kuin on sekä keikka­hoita­jia että varsinkin keikkalääkäre­itä, rapor­toin­nin suuri määrä on pakolli­nen, jot­ta ihmisiä voidaan hoitaa tiedon eikä mutun perusteella.

  190. a_l: Joo var­masti meil­lä on paljon talouden rak­en­tei­ta jot­ka turhaan toimi­vat suuryri­tys­ten ehdoil­la, mut­ta eivät suuret yri­tyk­set automaat­tis­es­ti huono­ja ole. Globaaleil­la markki­noil­la monikansal­lisen yri­tyk­sen pitää men­estyäk­seen tehdä jotain aivan hem­metin hyvin, ja tämä osaami­nen lev­iää muuallekin. Suuryri­tyk­sil­lä voi olla pienessä maas­sa merkit­tävä rooli klus­terei­den synnyttämisessä.

    Mielestäsi yri­tyk­sen suu­ru­us on pahas­ta, mut­ta pienu­us on jotenkin tavoiteltavaa?

    En nyt sen­tään noin sanonut. Mut­ta jos yri­tys on tehnyt asioi­ta hem­metin hyvin ja men­estyy, en näe mik­si val­tion pitäisi tukea sen toim­intaa. Lop­ullise­na tavoit­teena kaikil­la yri­tys­tu­il­la pitäisi olla se, että tuet­ta­va yri­tys alkaa pyöriä ja tuot­taa ilman tukia. Sik­si suurten, men­estys­for­maat­tin­sa jo löytänei­den yri­tys­ten tukem­i­nen tun­tuu takapajuiselta.

    Oma vil­li arvauk­seni on, että taivaas­ta sata­va rahal­isäisi sekä “pien­ten ja inno­vati­ivis­ten” yri­tys­ten määrää, että val­tion menoja.

    Men­estyskelpoisen yri­tyk­sen muuten tun­nistaa siitä että se menestyy.

    Tuo on tietenkin ihan vaka­va ongel­ma, että help­po tuen­saan­ti toisi markki­noille koko joukon turhia, vain tukien haal­imisek­si perustet­tavia yri­tyk­siä. En osaa heti sanoa, voisiko tätä hal­li­ta tehokkaasti ja samal­la reilusti (tehokas­ta olisi mm. se, että tukea saisi ain­oas­taan yri­tyk­selle, joka olisi perustet­tu ennen kuin täl­laisen tuen jakamista on alet­tu suun­nitel­la, mut­ta reilua se ei olisi).

    Tule­vaisu­u­den men­estysa­lo­jen men­estyskelpoiset yri­tyk­set eivät suinkaan vält­tämät­tä men­esty täl­lä het­kel­lä. Silti, jos ja kun sel­l­aisia maas­samme on, niiden toim­intaa olisi hyvä tukea sen ver­ran, että pää­sevät kehit­tämään tuot­teitaan ja pros­esse­jaan hyvis­sä ajoin ennen kuin kaik­ki muutkin älyävät lähteä samalle alalle. Sil­lä saataisi­in aikaisek­si opti­maa­li­nen kil­pailu­asetel­ma niihin näh­den, jot­ka ryhtyvät hom­mi­in vas­ta sit­ten, kun men­estymi­nen alal­la on helppoa.

    Kuten san­ot­tu, täl­lais­ten alo­jen tun­nist­a­mi­nen on vaikeaa. Ellei suo­ras­taan ylivoimaista. En tiedä, onko tukia jakavas­sa päässä kiin­nitet­ty asi­aan huomio­ta ja pyrit­ty han­kki­maan tule­vien men­estysa­lo­jen ja ‑toim­inta­mallien tun­nistamiseen liit­tyvää osaamista, mut­ta jos kat­soo minkälaiseen toim­intaan tukia on myön­net­ty, niin aika lail­la men­neisyy­teen ne kat­seet näyt­tävät ole­van suun­nat­tu (dis­claimer: en ole tutus­tunut aiheeseen itse, vaan ain­oas­taan kuun­nel­lut muu­ta­man pere­htyneem­män tut­tuni selostuksia).

  191. Osmo voisitko ava­ta meille sitä seikkaa että Suomen brut­tokansan­tuote per kokoaikainen työn­tek­i­jä on jotain 6000€ kuukaudessa. 160 mil­jar­dia euroa ja 4 mil­jar­dia työntuntia.
    Ei ole tarkoi­tus mitenkään vinoil­la, vaan olisi ker­rankin hienoa tietää mis­tä on kyse.
    En usko Esko Ahon yms. ajatuk­si­in, he kat­se­l­e­vat maail­maa liiketalousopeilla&Kylmän sodan län­sipro­pa­gan­dan tiedoilla.

    1. Osmo voisitko ava­ta meille sitä seikkaa että Suomen brut­tokansan­tuote per kokoaikainen työn­tek­i­jä on jotain 6000€ kuukaudessa. 160 mil­jar­dia euroa ja 4 mil­jar­dia työntuntia

      En osaa tuo­ta enää ulkoa, mut­ta se menee suun­nilleen näin.
      Palkko­jen osu­us BKT:sta on noin puo­let, vähän yli. Osu­us on laskenut merkit­tävästi viimeisen 20 vuo­den aikana.
      BRUT­TOkansan­tuote ei ole kokon­aisu­udessaan kenenkään tuloa. NET­TOkansan­tuote sen sijaan on aina jokun tuloa. Net­tokansan­tuot­teesta on vähen­net­ty pois­tot, investoin­nit ovat sinä mukana.
      Se mikä ei ole palkko­ja, on taval­la tai toisel­la yri­tys­ten voit­toa tai pääo­mat­u­loa. Muis­taak­seni kuusi pros­ent­ti­aq BKT:sta on tuloa asun­to­jen omis­tamis­es­ta, siis joko vuokrat­u­loa tai lasken­nal­lista asun­to­tu­loa — sitä jota mon­en mielestä ei ole ole­mas­sakaan, ei ainakaan, jos sitä pitäisi verottaa.
      Kaik­ki korko­tu­lot ovat mukana BKT:ssa. Niitä on myös koti­talouk­sis­sa aika paljon, makaa­han pankki­tileil­lä läh­es sata miljardia.
      Yrit­täjä­tu­lo ei ole mukana tuos­sa palkko­jen BKT-osu­udessa eikä maat­alous­tu­lo, joka kir­jataan pää­soin pääomatuloksi.

  192. Osmo Soin­in­vaara: Minä en pysty allekir­joit­ta­maan tätä kau­naa julkisen sek­torin korkea­palkkaisia työn­tek­i­jöitä, siis opet­ta­jia ja lääkäre­jä ja mui­ta sel­l­aisia kohtaan.

    Hei­dän palkat mak­se­taan sil­lä rahal­la joka laite­taan yri­tys­ten menot-otsikon alle. Sik­si heitä vihataan. Yri­tysjo­hta­jat eivät kykene ajat­tele­maan muu­ta kuin yri­tys­tään — onhan se tun­net­tu fak­ta, että yrit­tämistä kokeilleet ker­to­vat että miten putk­inäköistä touhu oli.

  193. Julk­ishallintoa voisi hie­man kar­sia, kaikkea ei tarvi valvoa ja tilas­toi­da, vaik­ka EU tätä byrokraat­tisen virkakult­tuurin suur­val­tana vaatiikin. 

    Itsekin omaan pitkän koke­muk­sen julkiselta sek­to­ril­ta. Tyyp­il­listä on esim. ympöristöhallinnos­sa, että mitään virkaa ei voi­da lakkaut­taa ja suun­na­ta uudelleen. Tyyp­il­listä val­tion avut­to­muut­ta on se, että vaa­di­taan aina uusia virko­ja hoita­maan uusia tehtäviä. Esim. kai­vok­sia valvo­maan ei juuri löy­dy väkeä, vaik­ka meil­lä on yli 2000 ympäristövirkami­estä ja 600 hen­gen Geolo­gian tutkimuskeskus.

  194. Osmo Soin­in­vaara: Se mikä ei ole palkko­ja, on taval­la tai toisel­la yri­tys­ten voit­toa tai pääomatuloa.

    Uno­h­dat nyt (mukavasti) tästä yhtälöstä tuotan­non verot. Tuo­hon tulon­jakoon liit­tyvä per­in­teinen tapa­han on laskea brut­tokansan­tuote yhtälöstä
    BKT = palkkaku­lut + voitot/korot + tuotannon/maahantuonnin verot

    Ja tämä jako Tilas­tokeskuk­sen sivuilta:

    http://www.findikaattori.fi/en/38

    Tästä nähdään: sit­ten kul­taisen 1970-luvun kansan­tu­lon jako on muut­tunut siten, että
    — voit­to­jen ja korko­jen (prop­er­ty and entre­pre­neur­ial income, net) osu­us on pysynyt suun­nilleen ennal­laan noin 25 prosentissa
    — palkko­jen (com­pen­sa­tion of employ­ees) osu­us on laskenut 65 pros­en­tista 60 prosenttiin

    Mik­si? Koska
    — tuon­nin ja tuotan­non vero­jen (tax­es on pro­duc­tion and imports) on kas­vanut liki kymme­nen tienoil­ta lähem­mäs 15 prosenttia.

    Tämä ei toki estä suur­ta osaa ihmi­sistä usko­mas­ta että palkko­jen osu­us BKT:stä on laskenut sik­si että fir­mat keräävät niin paljon voittoja.

    (Palkko­jen osu­us muuten oli tietysti suurim­mil­laan 1990-luvun laman alku­vai­heessa, joten voimme odot­taa, että saman­lainen suuri piik­ki näkyy myös sit­ten joskus kun tarkastelemme vuot­ta 2012 his­to­ri­al­lises­sa kehyksessään.)

  195. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövero ei teo­ri­an mukaan siir­ry vuok­si­in, mut­ta kyl­lä myyn­ti­hin­toi­hin niitä laskevasta. 

    Pääosin teo­ria on oike­as­sa, mut­ta turha luot­taa sokeasti siihen ettei kiin­teistöverol­la ole mitään vaiku­tus­ta vuokrata­soon. Ensin­näkin tar­jon­ta vähe­nee kun asun­torak­en­tamisen kan­nat­tavu­us heikke­nee, eli vuokrat nousee.

    Toisek­seen tiedän, mm. omako­htais­es­ta koke­muk­ses­ta, että Helsin­gin vuokra­markki­noil­la on vuokranan­ta­jia, jot­ka eivät teo­ri­an­vas­tais­es­ti mak­si­moi voit­toaan vaan heille riit­tää että omat kulut tulee katet­tua ja asun­non saa nopeasti ja hel­posti pitkäaikaiselle vuokralle. Kiin­teistöverot nos­taa noi­ta kulu­ja ja siten keskimääräistä vuokratasoa.

    Näistä huoli­mat­ta pidän itsekin kiin­teistöveroa oikein hyvänä verona (tai siis tarkem­min, yht­enä vähiten haitallisimmista).

  196. Tuos­sa edel­lä Saara kir­joit­ti viisaasti.

    Ei ole mitenkään mah­dol­lista luotet­tavasti ennus­taa yri­tys­tenkin alku­vu­osi­na mikä niistä tulee myöhem­min menestymään.

    Tätä on kyl­lä riit­tävästi tutkit­tu. Kovan yrit­tämisen lisäk­si men­estymi­nen riip­puu niin paljon sat­tumas­ta ja hyvästä onnestakin.

    Yrit­tämiseen liit­tyy vielä suomes­sa erit­täin korkea ris­ki varsinkin riski­ra­hoituk­sen ja työn­tek­i­jöi­den palkkaamisen, yms. osalta.

    Lop­pu­jen lopuk­si ehkä vain yksi sadas­ta yri­tyk­ses­tä onnis­tuu täyt­tämään perus­ta­jien­sa unelmista pääosan.

    Ja sit­ten kun sitä voit­toa vuosien pak­er­tamisen jäl­keen rupeaa tule­maan, iskee suomen verot­ta­ja usein yli 50% verolla.

    Paras ratkaisu tämän ongel­man ratkaisu­un on tehdä yrit­tämi­nen niin edullisek­si, että
    rajukin yrit­täjäris­ki kan­nat­taa ottaa.

    Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta tämän tilanteen kor­jaami­nen on 1‑luokan asia.

    Sep­po korppoo
    Yrittäjä

  197. “Niitä on myös koti­talouk­sis­sa aika paljon, makaa­han pankki­tileil­lä läh­es sata miljardia.”

    Ote Suomen Pankin tilas­tos­ta. Eipä tuol­la korol­la merkit­täviä tuot­to­ja synny

    “Koti­talouk­sien tal­letuskan­ta oli mar­rasku­un lopus­sa 82 mrd. euroa. Kan­nan keskiko­rko oli 0,77 %”

  198. Eero: Euro­maat, ml. Suo­mi jon­ka kohtalosta tässä ketjus­sa keskustel­laan, eivät ole täl­lä het­kel­lä rahapoli­ti­ikkansa suh­teen suvereene­ja. Lähim­mäk­si päässee Sak­sa (jon­ka maaperäl­lä Suomenkin keskus­pank­ki sat­tumal­ta sijait­see). Käytän­nössä vaa­dit siis eroa eurojärjestelmästä? 

    Olen sitä mieltä, että euro­jär­jestelmä nykyisel­lään ei mil­lään toi­mi. Se, että val­tioiden mak­sukyky on asetet­tu kyseenalaisek­si johtaa väistämät­tä kaaok­seen — mikä näkyy jo Espan­jas­sa. Olen näh­nyt muu­ta­man järkevän ratkaisue­hdo­tuk­sen kri­isi­in ja ne kaik­ki liit­tyvät taval­la tai toisel­la EKP:n man­daatin muut­tamiseen. Eräs mie­lenki­in­toinen ehdo­tus on Euroopan investoin­tipankin roolin kas­vat­ta­mi­nen siten, että se voisi rahoit­taa val­tioiden investoin­ti­hankkei­ta suo­raan EKP:n luo­tot­ta­mana. Näin joka EMU-maa­han saataisi­in kai­vat­tua kysyn­tää joka johtaa taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den lisään­tymiseen ja työl­lisyy­teen. (miltä kuu­lostaisi vaikka­pa Euroopan­laa­juinen älykäs ener­giaverkko tai huip­puno­peat junayhteydet?)

    Itseasi­as­sa pelkään pahoin, että Espan­jan tilanne voi johtaa aika pahaan lop­putu­lok­seen jos tätä asi­aa ei ymmärretä.

    Raimo K: Vero­tus huonon­taa ostovoimaa niiden osalta, joil­ta vero per­itään, mut­ta suuri osa palau­tuu tulon­si­ir­toina, yri­tys­tuk­i­na ja investoin­teina – eikä sekään raha, joka on pankki­t­il­lä, makaa siellä.

    Tulon­si­ir­rot ovat erit­täin hyvä keino pitää raha liik­keel­lä. Ne joil­la on vähän rahaa käytet­tävis­sä käyt­tävät toden­näköis­es­ti koko saa­mansa rahavar­al­lisu­u­den elämiseen ja sitä kaut­ta pitävät rahan kier­rossa. Pankki­tilil­lä ole­va raha kyl­lä peri­aat­teessa makaa siel­lä. Mihinkä se sieltä lähtisi ennen kuin sen käyt­täjä käyttää?
    Perus­tu­lo olisi muuten eri­no­mainen tapa saa­da val­tion luo­maa rahaa var­masti liik­keelle. (toisin kuin epämääräis­ten yri­tys­tuken kautta)

    Tässä artikke­lis­sa on seikkaperäis­es­ti kir­jan­pitoes­imerkein osoitet­tu, miten val­tion kulu­tus ja vero­tus toimii. Kan­nat­taa lukea ajatuk­sel­la ker­ran jos toisenkin.
    http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/13/miksi-verotus-ei-rahoita-mitaan/

    Sylt­ty:
    Yleen­sä setelira­hoi­tus­ta val­tion meno­jen rahoit­tamises­sa ei pide­tä hyvänä ideana ihan vaan sen takia, että kos­ka se on niin kätevää, niin har­vas­sa ovat ne poli­itikot, jot­ka käyt­täi­sivät setelira­hoi­tus­ta vain ja ain­oas­taan sil­loin kun on tarvetta.

    Jos setelira­hoi­tus on niin autu­aak­sitekevää niin mik­si ihmeessä esimerkik­si EKP perussään­nöis­sä on selvä kiel­to? Ihan turha väit­tää että kyl­lä täl­lä ker­taa meitin poli­itikot ovat niin fik­su­ja että pain­okoneet pysäytetään prikulleen sil­loin kun on tarvis.

    Ei oikeas­t­aan edes ole ole­mas­sa muu­ta kuin setelira­hoi­tus­ta. Pankista hake­masi uusi laina on aina uut­ta rahaa jär­jestelmään — siis taval­laan setelira­hoi­tus­ta. Tulisi ymmärtää nykyra­han luonne. Se on aina jonkun nos­ta­maa velkaa, jota syn­tyy ja tuhoutuu kun joku halu­aa velka­an­tua tai joku mak­saa velka­ansa pois. Raha on siis rahoi­tus­ta — velan muut­tamista rahamuo­toon. Sik­si ei tarvitse mak­saa talo­lainaansa oma­l­la työl­lä tai tavar­al­la suo­raan talon myyjälle.
    Val­tion rooli on yksi­tyiseen toim­i­jaan ver­rat­tuna eri­lainen. Val­tio määrit­telee oman val­u­ut­tansa ja määrää, että verot tulee mak­saa tässä val­u­u­tas­sa. Tästä syys­tä val­u­ut­ta säi­lyt­tää nor­maali­olois­sa aina arvon­sa — sille on aina kysyn­tää. Sil­lä onko liikkel­lä tuhat vai mil­jar­di val­u­ut­taa, ei ole juuri merk­i­tys­tä, jos talous pyörii suht nor­maal­isti. EKP taas ei voi luo­da rahaa yhtään enem­pää kuin sille on kysyn­tää. Ja täl­laises­sa talousti­lanteessa on pula nimeo­maan kysyn­nästä. Kos­ka markki­nat ovat jäässä ja yksi­tyiset jo muutenkin korvi­aan myöten velois­sa, pitäisi val­tioiden tehdä rohkeasti ali­jäämäisiä bud­jet­te­ja. Näin rahaa läh­tee kier­toon ja yksi­tyi­nen velkataak­ka keve­nee, mikä paran­taa yksi­tyi­den sek­torin mah­dol­lisu­ut­ta velka­an­tu­miseen -> Talouskasvu. Hyper­in­flaa­tion vaara on sil­loin jos talouden tuotan­to­jär­jestelmät rom­ah­ta­vat eikä tar­jon­ta pysty vas­taa­maan kysyn­tään mil­lään keinoin. Ei siis normaalioloissa.

    Tarve rahoituk­selle on sil­loin kun pitäisi rak­en­taa tai rahoit­taa jotain. Esimerkik­si Suomes­sa pitäisi rak­en­taa aika mon­ta uut­ta koulua home­is­ten tilalle. Raha­pu­la val­ti­ol­la on aina poli­it­ti­nen val­in­ta. Liian setelira­hoituk­sen käyt­tämistä ehkäisee tehokkaasti val­u­ut­takurssimekanis­mi (jos siis on oma valuutta…)

  199. Osmo Soin­in­vaara:
    Palkko­jen osu­us BKT:sta on noin puo­let, vähän yli. Osu­us on laskenut merkit­tävästi viimeisen 20 vuo­den aikana. 

    Tämä pieni pro­pa­gan­da pläjäys näköjään sit­ten pääsee mukaan läh­es joka kir­joituk­seen. jos kat­so­taan viimeistä 35 vuot­ta niin palkko­jen ossus on tip­punut noin 65%:sta 60%:in.

    Ei kovin merkit­tävää ja lisäk­si tämä 5% ei ole “men­nyt” eri­laisi­in sijoi­tus­tu­loi­hin vaan tuon­nin ja tuotan­non vero­jen kasvuun.

    Tietysti jos val­i­taan juuri “sat­tumal­ta” ver­tailuko­hdak­si 1992 saadaan tilas­to näyt­tämään eri­laiselta kos­ka tuotan­to (voitot ja sijoi­tus­tuo­tot) rom­ahti. Palkat taas eivät muu­tu näin nopeasti, mut­ta tuli­vat sit­ten perässä kuitenkin.

    Ilmeis­es­ti 1992 oli se työläisen huip­puhet­ki tietyn suun­nan poli­itikko­jen mielestä, aika mon­en ihmisen mielestä ei.

  200. Liian van­ha: Hoita­ja- ja lääkärip­u­la ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin valmis­tu­mis­määrät eivät vas­taa tarvet­ta. Aina on vuo­toa ulos amma­tis­ta­ja maas­ta­muut­toa eli sisäänot­to pitäsi olla vuo­toa suurempi.

    Sairaan­hoita­ja-ja lääkärik­oulu­tuk­sen sisäänot­tokri­teer­itkin ovat liian korkean.

    Siihen ver­rat­tuna, että tuomme maa­han lääkäre­itä ja sairaan­hoita­jia, jot­ka ovat käyneet vaa­ti­mat­tomam­man koulu­tuk­sen ja sisäänot­tokyn­nyskin on ollut matalampi.

    Ku lääkäreistä lähi­t­ule­vaisu­udessa eläköi­tyy liki puo­let niin 2020 myy­dyin kir­ja on Leikkaa-se- itse-kirja.

    Nykyi­nen sisäänot­to ei riitä kat­ta­maan poistumaa.

    Aikoinaan Uosukainen puolit­ti lääkärei­den aloi­tu­s­paikat eivätkä ne vieläkään ole palau­tuneet entiselleen

    Lääkärink­oulu­tuk­sen rajoi­tus­ta on perustel­tu sen kalleudel­la, mut­ta koulute­taan­han meil­lä met­säkoneenkul­jet­ta­ji­akin vaik­ka se takavu­osi­na oli kallein koulutus

    Tässä viestis­sä on paljon virheitä. Kun nyt kevääl­lä pääte­tyt sisääs­not­tomäärien nos­tot toteutetaan, niin lääkärik­oulu­tuk­ses­sa on paljon enem­män paikko­ja kuin Uosukaisen aikana. Mut­ta sisäänot­to­tarvet­ta meistä kumpikaan on tuskin laskenut.

    Tästä ( http://economix.blogs.nytimes.com/2009/07/15/how-much-do-doctors-in-other-countries-make/)näemme, että lääkärien suh­teelli­nen palkkata­so on Suomess­sa todel­la pieni ver­rat­tuna mui­hin Euroopan mai­hin. Mik­si emme tek­isi siis seu­raavaa kom­pro­mis­sir­atkaisua, joka tyy­dyt­täisi molem­pia. Ote­taan lääkik­seen kaik­ki halukkaat sisälle. Samaan aikaan lääkärit voisi­vat nos­taa työ­tais­teluin suh­teel­lista palkkata­soaan esim. Eu-keskiar­voon. Tämä tietäisi kym­me­nien pros­ent­tien palkan­nousua lääkäreille muiden palkko­jen pysyessä nykyisel­lään. Töi­hin valit­taisi­in arvosano­jen perus­teel­la. Tässä voit­taisi­vat kaik­ki. Töis­sä ole­vat lääkärit saisi­vat isom­paa palkkaa, mut­ta lääkäre­itä olisi kaikkial­la myös työt­tömänä ja kansa olisi tyytyväinen.

    1. On vähän epäreilua ver­ra­ta koulutet­tu­jen alo­jen pakkata­soa Suomen ja sel­l­ais­ten maid­en välil­lä, jos­sa koulu­tuk­sen joutuu itse mak­samaan. Lääkärik­si koulut­tau­tu­mi­nen mak­saa monis­sa mais­sa yli satatuhat­ta euroa.

  201. Viherinssi: mah­dol­lista myös esit­tää ammat­tiarmei­jaan siir­tymistä nos­ta­mat­ta määrära­ho­ja. Sil­loin kuitenkin pitää hyväksyä puo­lus­tuskyvyn jonk­i­nasteinen aleneminen.

    Tasaval­ta­laisideaali­in kuu­luu, että maa­ta puo­lus­ta­vat ne, joil­la on steik­ki siinä. Jos tästä siir­ry­tään pois lyhyen tähtäi­men kas­sakri­isin tai tänne per­ife­ri­aan levin­nei­den poli­it­tis­ten pil­vilin­no­jen perus­teel­la, katkeaa myös tasaval­ta­lainen perinne.

    Palk­ka-armei­jaan siir­ryt­täessä aseet niitä jae­taan juuri niille, jot­ka halu­a­vat niitä käyt­tää (tai joil­la ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa). His­to­ri­aa silmäilleenä sanois­in sitä huonok­si vaihtoehdoksi.

  202. Osmo Soin­in­vaara:
    On vähän epäreilua ver­ra­ta koulutet­tu­jen alo­jen pakkata­soa Suomen ja sel­l­ais­ten maid­en välil­lä, jos­sa koulu­tuk­sen joutuu itse mak­samaan. Lääkärik­si koulut­tau­tu­mi­nen mak­saa monis­sa mais­sa yli satatuhat­ta euroa.

    Sehän vas­taa meil­lä noin 1.5 vuo­den palkkaa, brut­tona kyl­läkin. Ja kan­d­i­na voi aloit­taa ko. palkan tienaamisen.

  203. a_l: Nämä ryh­mät eivät puhu asi­as­ta vaan asian vier­estä. Ongel­mana kun ei ole koulut­ta­mat­tomien tuli­joiden suuri määrä, vaan koulutet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien pieni määrä ja huono työllistyminen.Suomi ei ole muut­ta­jille kovin houkut­tel­e­va kohde. 

    Suo­mi ei ole koulute­tulle ammat­ti­laiselle kovin houkut­tel­e­va kohde, mut­ta kyl­lä kel­paa jostain syys­tä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.

    Jostain syys­tä poli­itikot ovat halun­neet tehdä Suomes­ta tuol­laisen maan.

  204. Keskustelu näyt­tää pää­tyvän siihen, että ain­oa iso konkreet­ti­nen muu­tos olisi maa­han­muu­ton rajoittaminen.
    Ai niin, onhan Osmon: “Koti­maiseen riski­ra­hoituk­seen pitäisi saa­da paljon lisää muskelei­ta.” — TEMin poruk­ka siis kuntosalille!

  205. Panu Heinonen:
    Ei oikeas­t­aan edes ole ole­mas­sa muu­ta kuin setelirahoitusta.

    Ker­toilit pitkät pätkät rahas­ta, mut­ta et vas­tan­nut etäis­es­tikään varsi­naiseen väitteeseeni. 

    1. keskus­pankki­ra­haa on määräämät­tömästi saatavil­la, val­tio voi ottaa sieltä niin paljon kuin haluaa
    2. ihmisil­lä ja samat­en val­ti­ol­la on määrämät­tömästi meno­ja ja tarpei­ta. Maail­ma on täyn­nä hyviä asioi­ta, joi­ta tulisi edistää.
    3. minkä val­tio päät­tää käyt­tää, menee julkisen sek­torin kaut­ta. Se miten tämä rahoite­taan, ei muu­ta todel­lisu­ut­ta kuin dynaamis­ten vaiku­tusten kautta.
    4. Jos val­tio kiskaisee keskus­pankista niin paljon rahaa että resursse­ja siir­tyy yksi­ty­seltä puolelta julkiselle, niin sit­ten julki­nen puoli paisuu kuin pul­lataik­i­na ja yksi­tyi­nen puoli kutis­tuu. Talous muut­tuu samal­la tehottomaksi.
    5. väität että kohdan 4 ongel­maa ei ole, kos­ka rahaa ote­taan vain niin paljon, että saadaan väli­aikaises­ti käyt­tämät­tömät resurssit hyö­tykäyt­töön. Kun elvy­tys on tehnyt tehtävän­sä, keskus­pankki­ra­hoi­tus lopetetaan.

    Kuka oikeasti uskoo että koh­ta 5 toteu­tuu? Kuka on se poli­itikko, joka ker­too että raha­hanat lyödään kiin­ni, elvy­tys­toimen­pitei­den kohteena olleet alat X ja Y rom­ah­ta­vat ja tulon­si­ir­roista leikataan kos­ka meil­lä menee nykyään niin hyvin?

    Ei sem­moinen vain toi­mi. KP-rahoituk­sen aloit­ta­mi­nen on hellpoa, mut­ta lopet­ta­mi­nen vaikeata.

  206. järkeistämistä: Suo­mi ei ole koulute­tulle ammat­ti­laiselle kovin houkut­tel­e­va kohde, mut­ta kyl­lä kel­paa jostain syys­tä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.

    Jostain syys­tä poli­itikot ovat halun­neet tehdä Suomes­ta tuol­laisen maan.

    Tänne tule­vat ovat käyneet läpi EU-suo­datuk­sen ja päältä on viety parhaat.

  207. Spoi­leri: Tasaval­ta­laisideaali­in kuu­luu, että maa­ta puo­lus­ta­vat ne, joil­la on steik­ki siinä. 

    Älä nyt viit­si, kos­ka tuol­la logi­ikalla naisil­la ei ole osaa eikä arpaa Suomeen. 

    Tasaval­ta­laiseen ideaan kuu­luu myös se, että ne jot­ka eivät palvele, eivät myös päätä mistään.

    Palk­ka-armei­jaan siir­ryt­täessä aseet niitä jae­taan juuri niille, jot­ka halu­a­vat niitä käyt­tää (tai joil­la ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa). His­to­ri­aa silmäilleenä sanois­in sitä huonok­si vaihtoehdoksi.

    Amerikkalaiset muuten perustel­e­vat tuol­la mah­dol­lisim­man vapaa­ta aseenkan­to-oikeut­ta. Var­maan tarvit­tas tän­nekin lisää vapauk­sia, kos­ka muuten­han saat­taa tuo asevelvol­lisu­usarmei­jakin ottaa vallan.

    Asei­ta kansalle!

    1. Euroopas­sa ei ole juuri yhtään asevelvol­lisu­usarmei­jaa vaan pekästään palk­ka-armei­joi­ta. Mitä suuria vaikeuk­sia ne ovat viimeaikoina aiheut­ta­neet? Onko Tan­skas­sa esimerkik­si suuri soti­las­val­lanku­mouk­sen uhka?

  208. Osmo Soin­in­vaara:
    On vähän epäreilua ver­ra­ta koulutet­tu­jen alo­jen pakkata­soa Suomen ja sel­l­ais­ten maid­en välil­lä, jos­sa koulu­tuk­sen joutuu itse mak­samaan. Lääkärik­si koulut­tau­tu­mi­nen­mak­saa monis­sa mais­sa yli satatuhat­ta euroa.

    kyl­lä ne muutkin koulu­tuk­set mak­sa­vat ulko­mail­la. Tuo suhdeluku osoit­taa vain, että lääkäri ei tien­aa suh­teessa mui­hin ammatei­hin paljoa Suomes­sa toisin kuin netis­sä väitetään.
    kaikissa muis­sakin mais­sa k

  209. Liian van­ha:
    Virossa lääkärei­den palkkata­so oli n 1700 euroa .

    http://yle.fi/uutiset/viron_laakarit_ja_sairaanhoitajat_lakkoon/6314359

    Lääkärei­den palkat vai­htel­vat suuresti riip­puen miten vah­vas­sa ase­mas­sa he ovat työ­markki­noil­la tai kykenevät vaikut­ta­maan koulutukseen/sääntelyyn

    Joo ja Virossa rak­samies tien­aa 200€ kuus­sa ja insinööri lääkärin ver­ran. Oleel­lista tässä on lääkärin suh­teelli­nen palkkataso.

    Balt­ian mais­sa lääkärik­si voi opiskel­la noin 50k€ kus­tan­nuk­sel­la, ei 100k€. Sisään pääsee kaik­ki halukkaat Suomes­ta. Ei muu­ta kuin opiskelemaan.

  210. Osmo Soin­in­vaara:
    On vähän epäreilua ver­ra­ta koulutet­tu­jen alo­jen pakkata­soa Suomen ja sel­l­ais­ten maid­en välil­lä, jos­sa koulu­tuk­sen joutuu itse mak­samaan. Lääkärik­si koulut­tau­tu­mi­nen­mak­saa monis­sa mais­sa yli satatuhat­ta euroa.

    Eri maid­en palkko­jen ja varsinkin net­topalkko­jen ver­tailu on vaikeaa, sil­lä myös veroil­la ja verolu­on­toisil­la mak­suil­la katet­tu eläke- ja sosi­aal­i­tur­va vai­htelee ja on usein huonom­pi kuin Suomes­sa. Eläkkeis­sä voi olla kat­to ja sosi­aal­i­tur­va autaa ehkä vain vähä­varaisia. Monis­sa mais­sa per­heen­pää käytän­nössä vas­taa omas­ta ja vai­mon­sa eläk­keestä ja koko per­heen sosialiturvasta.

    Kalli­it yksi­tyiset sairaus‑, työkyvyt­tömyys- ja eläke­vaku­u­tuk­set ovat näis­sä mais­sa hyvin tavallisia.

  211. Kalle: lain­säädän­töä on “kehitet­ty” opet­ta­jien, lääkärien ja hoit­su­jen näkökulmasta.

    Ai, senko vuok­si näi­den työ­paikko­jen määrää on vähen­net­ty ja vas­tui­ta kas­vatet­tu sen näkymät­tä palkassa?

    Kalle: Olisi ihan kiva saa­da joukkoon toinenkin lasku­taitoinen – mielel­lään vielä yritystaustalta.

    Joo, mut­ta he eivät ymmär­rä makro­talout­ta tai sitä että on ole­mas­sa muunkin­laisia ihmisiä. Heil­lä on liike­taloudelli­nen putkinäkö.

  212. Osmo Soin­in­vaara:
    On vähän epäreilua ver­ra­ta koulutet­tu­jen alo­jen pakkata­soa Suomen ja sel­l­ais­ten maid­en välil­lä, jos­sa koulu­tuk­sen joutuu itse mak­samaan. Lääkärik­si koulut­tau­tu­mi­nen­mak­saa monis­sa mais­sa yli satatuhat­ta euroa.

    Useim­mis­sa Euroopan mais­sa koulu­tus on käytän­nössä ilmaista ja palkat run­saasti suurem­mat. Itä-Euroop­paan ei kan­na­ta ver­ra­ta, siel­lä pimeät tulot iso osa kokonaisansioita.

  213. järkeistämistä: Suo­mi ei ole koulute­tulle ammat­ti­laiselle kovin houkut­tel­e­va kohde, mut­ta kyl­lä kel­paa jostain syys­tä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.Jostain syys­tä poli­itikot ovat halun­neet tehdä Suomes­ta tuol­laisen maan.

    Ihan kuriosi­teet­ti­na on mainit­ta­va, mitä juuri tapah­tui tänään töis­sä. Pomoni päivit­teli erästä sin­nikästä työn­hak­i­jaa, joka soit­telee jatku­vasti ja kyse­lee töitä. Tämä koulutet­tu henkilö on alun­perin keskieu­roop­palainen, eikä puhu mon­taa sanaa suomea. Englan­ti­akin vähän huonos­ti. Eikä hän­tä sik­si voi palkata meille( tekni­nen kon­sul­toin­ti ja suun­nit­telu on alamme). Itseäni vähän har­mit­ti, siinähän sitä koulutet­tua maa­han­muut­ta­jatyövoimaa olisi tar­jol­la. Mut­ta ei kai voi mitään, alal­lamme on haas­teel­lista men­estyä muutenkin, ja kanssakäymi­nen asi­akkaiden kanssa ilman suomenkieltä olisi vaikeaa. Pohd­in­pa vain, että miten tätä voisi muuttaa?

  214. Raimo K: Sehän vas­taa meil­lä noin 1.5 vuo­den palkkaa, brut­tona kyl­läkin. Ja kan­d­i­na voi aloit­taa ko. palkan tienaamisen. 

    Osmon point­ti taisi kuitenkin olla se, että ei ole oikein ver­ra­ta esim. yksit­täisen alan palkkata­soa toiseen maa­han, jos­sa yleinen palkkata­so muil­lakin aloil­la voi olla Suomea selvästi korkeampi ja jois­sa yhteiskun­ta­jär­jestelmä on muutenkin eri­lainen. Suomes­sa ja muis­sa Pohjo­is­mais­sa lääkärik­oulu­tuk­sen lisäk­si moni muukin sel­l­ainen asia on ilmaista tai erit­täin edullista, joka muis­sa mais­sa taas mak­saa paljon tai on jär­jestet­ty eri tavoin (esim. las­ten koulut­ta­mi­nen esik­oulus­ta alka­en, hoi­va van­hu­u­den ajalle, jne.).

  215. a_l: Joka tapauk­ses­sa kysymys on lähin­nä aka­teem­i­nen, kos­ka korkeam­man kiin­teistöveron tuo­ma ”hyö­ty”, real­isoi­tu­isi vas­ta uusi asun­to ostettaessa.Kaikki eivät kuitenkaan halua koti­aan myydä. 

    Jos kiin­teistöveron koro­tus­ta kom­pen­soidaan alen­ta­mal­la tulovero­tus­ta, keskiver­toisen asun­non­o­mis­ta­jan talouteen vaiku­tus on nolla.

    Se kieltämät­tä on tosi­a­sia, että kiin­teistövero­tus iskee kaikkein kipeim­min niihin, joil­la on pienet tulot mut­ta suuri asun­to­var­al­lisu­us. Eli esimerkik­si isos­sa ja kalli­is­sa kauan sit­ten mak­se­tus­sa asun­nos­sa asu­vi­in pien­i­t­u­loisi­in eläkeläisi­in. Näi­den tapausten kohdal­la nuorem­mil­la on mah­dol­lisu­us muut­taa halvem­paan kämp­pään ja van­huk­sil­la on mah­dol­lisu­us sel­l­aisi­in jär­jeste­ly­i­hin kuin kään­teinen asuntolaina.

    Min­un mielestäni korkeat kiin­teistöverot ovat sel­l­ainen vero­tuk­selli­nen keino, jos­sa USA on onnis­tunut eri­no­mais­es­ti, ja sitä pitäisi ehdot­tomasti soveltaa myös meillä.

  216. järkeistämistä: Suo­mi ei ole koulute­tulle ammat­ti­laiselle kovin houkut­tel­e­va kohde, mut­ta kyl­lä kel­paa jostain syys­tä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.Jostain syys­tä poli­itikot ovat halun­neet tehdä Suomes­ta tuol­laisen maan.

    Ihan fak­to­jen perus­teel­la koulut­ta­mat­tomillekin kel­paa­vat paljon parem­min mon­et muut maat. Varsinkaan pako­laiset eivät silti aina pysty kohdet­taan valitsemaan.

  217. Osmo Soin­in­vaara:
    On vähän epäreilua ver­ra­ta koulutet­tu­jen alo­jen pakkata­soa Suomen ja sel­l­ais­ten maid­en välil­lä, jos­sa koulu­tuk­sen joutuu itse mak­samaan. Lääkärik­si koulut­tau­tu­mi­nen­mak­saa monis­sa mais­sa yli satatuhat­ta euroa.

    Tämä asia on muuten aika mie­lenki­it­noinen. Jos tuon koulu­tuk­sen voi muis­sa mais­sa antaa lapselle verot­tomasti lah­jana, niin tuo koulu­tushan ei todel­lisu­udessa mon­en kohdal­la edes ole mak­sullista, jos van­hem­mat jät­tävät lapselle per­in­töä. Kallis koulu­tus verot­tomasti vai 100k€ per­in­tö normaaliveroilla.

  218. Liian van­ha: Virossa lääkärei­den palkkata­so oli n 1700 euroa .
    Lääkärei­den palkat vai­htel­vat suuresti riip­puen miten vah­vas­sa ase­mas­sa he ovat työ­markki­noil­la tai kykenevät vaikut­ta­maan koulutukseen/sääntelyyn

    Eiköhän aika olen­naista ole maan yleinen palkkata­so. Lääkärit tien­aa­vat Virossa tuplas­ti keskipalkan ver­ran, Suomes­sa lääkäreil­lä taitaa olla suh­teel­lis­es­ti jopa hie­m­ana huonom­mat palkat. Erot vero­tuk­ses­sa ja hin­tata­sos­sa paran­ta­vat vielä viro­lais­ten lääkärien suh­teel­lista asemaa.

  219. zack: Balt­ian mais­sa lääkärik­si voi opiskel­la noin 50k€ kus­tan­nuk­sel­la, ei 100k€. Sisään pääsee kaik­ki halukkaat Suomes­ta. Ei muu­ta kuin opiskelemaan.

    Ainakin viro­lais­ten kanssa on sovit­tu, että sinne ote­taan vain tiet­ty kiin­tiö suomalaisia.

  220. Ville: Eiköhän aika olen­naista ole maan yleinen palkkata­so. Lääkärit tien­aa­vat Virossa tuplas­ti keskipalkan ver­ran, Suomes­sa lääkäreil­lä taitaa olla suh­teel­lis­es­ti jopa hie­m­ana huonom­mat palkat. Erot vero­tuk­ses­sa ja hin­tata­sos­sa paran­ta­vat vielä viro­lais­ten lääkärien suh­teel­lista asemaa.

    Virossa lääkärik­oulu­tus ketää saman ver­ran kuin Suomessa,6–7 vuotta.Opiskelu on myös kallista ja siihen näh­den palk­ka on pieni

    Se on tot­ta, että Virossa lääkärin palk­ka peilau­tuu yleiseen ansio­ta­soon mon­es­sa maas­sa siihen vaikut­taa enem­män työ­markki­na-ase­ma, esim USA:ssa.

    Lääkärei­den palkko­jen hajon­ta on suuri ja riip­puu mon­et­sa tekijästä

  221. Ei tarvitse alen­taa kaikkien palkko­ja. Alen­netaan vain niiden palkko­ja, joi­ta nyky­palkoil­la uhkaa­vat potkut tai jot­ka eivät nyky­palkoil­la pääse töi­hin. Var­ti­aisen mielik­si myös niiden, jot­ka halu­a­vat keven­tää työtehtäviään.

    Näin saadaan kaik­ki töi­hin ja kokon­aiskysyn­tä ei silti laske vaan nousee.

  222. zack: Joo ja Virossa rak­samies tien­aa 200€ kuus­sa ja insinööri lääkärin ver­ran. Oleel­lista tässä on lääkärin suh­teelli­nen palkkataso.

    Balt­ian mais­sa lääkärik­si voi opiskel­la noin 50k€ kus­tan­nuk­sel­la, ei 100k€. Sisään pääsee kaik­ki halukkaat Suomes­ta. Ei muu­ta kuin opiskelemaan.

    Enpä ole mis­sään väit­tänyt opin­toku­lu­jen ole­van 100000 euroa Virossa

    Viit­tasin kom­men­til­lani vain Osmon väit­teeseen, että lääkärin palk­ka on ver­ran­nolli­nen opintokuluihin.

    Näin ei suo­raan ole vaan mon­et muutkin tek­i­jät vaikut­ta­vat, eri­tyis­es­ti työ­markki­na-ase­ma esim USA:n AMA on maal­man voimakkasin ay-liike ja kyke­nee sanele­maan lääkärei­den koulu­tus­määrät ja jopa myön­tää lääkärinoikuedet

    Tuo 1700 euroa on aika pieni palk­ka ver­rat­tuna noi­hin 50000 euronkin opintokuluihin.

    Suo­ma­laisille se tar­joaa oivan keinon opiskel­la lääkärik­si, sil­lä suo­ma­laiselle kulu on kohtuullinen.

    Olemme palaa­mas­sa 80-luvulle, kun korkeak­oulu­opiskelu oli rajoitet­tua niin sil­loin muut­ti paljon nuo­ria opiskele­maan ulko­maille, mon­et var­maan muis­ta­vat Upsalan ekonomit.

    Moni jäi sille tielleen ja se taas huonon­taa nyt huoltosuhdetta.

    Kan­nat­taisi koulut­taa ainakin lääkäre­itä enem­män koti­maas­sa, etenkin kun läh­es ain­oa ammt­ti, jos­sa jatku­vasti tode­taan oikeaa ja todel­lista työvoima­pu­laa on lääkärin ammtti.

    Nyt Suo­mi har­ras­taa ryöstöä ja houkut­telee lääkäre­itä ja sairaan­hoita­jia köy­hem­mistä maista, jois­sa on vielä suurem­pi pula alan ammat­ti­taitoise­ta tövoimasta.

  223. Osmo Soin­in­vaara:
    Euroopas­sa ei ole juuri yhtään asevelvol­lisu­usarmei­jaa vaan pekästään palk­ka-armei­joi­ta. Mitä suuria vaikeuk­sia ne ovat viimeaikoina aiheut­ta­neet? Onko Tan­skas­sa esimerkik­si suuri soti­las­val­lanku­mouk­sen uhka? 

    Län­si­mai­sis­sa palk­ka-armei­jois­sa on yleen­sä tiuk­ka seu­la, keitä niihin ote­taan (muukalaisle­gioona on poikkeus). Asevelvol­lisu­usarmei­jaan ote­taan “kaik­ki”. Kumpi lie­nee vaarallisempaa?

  224. zack:
    ‘snip’
    Balt­ian mais­sa lääkärik­si voi opiskel­la noin 50k€ kus­tan­nuk­sel­la, ei 100k€. Sisään pääsee kaik­ki halukkaat Suomes­ta. Ei muu­ta kuin opiskelemaan.

    No ainakin Tar­ton Yliopis­tossa “Eeltingimuse­na on nõu­tud SAT-testi bioloogia osa tule­mus vähe­malt 640 punkti.”
    Eli kaik­ki halukkaat pää­sevät — jos läpäi­sevät ko. testin ja sen jäl­keen haastattelun.
    Lukukausi­mak­su on 5500 EUR.
    Joten: ei muu­ta kuin opiskelemaan.

  225. Panu Heinonen:
    ‘snip’
    Pankki­tilil­lä ole­va raha kyl­lä peri­aat­teessa makaa siel­lä. Mihinkä se sieltä lähtisi ennen kuin sen käyt­täjä käyttää?
    ‘snip’

    Tuo ajat­telu edus­taa Aku Ankas­ta tut­tua Roope-sedän rahasäil­iö­mallia, mut­ta pank­ki ei toi­mi niin.
    Pank­ki lainaa rahan välit­tömästi eteen­päin, se ei makaa missään.
    Näin käy, vaik­ka raha olisi val­tionkin pankkitilillä.

    Talousti­eteiljöille ikuinen mys­teeri on se, kuin­ka raha voi olla samanaikaises­ti pankki­tilil­lä ja liik­keel­lä, mut­ta se ei syn­nytä uut­ta rahaa — erään­lainen Schrödin­gerin rahakissa siis.

  226. Raimo K: Tuo ajat­telu edus­taa Aku Ankas­ta tut­tua Roope-sedän rahasäil­iö­mallia, mut­ta pank­ki ei toi­mi niin.
    Pank­ki lainaa rahan välit­tömästi eteen­päin, se ei makaa missään.
    Näin käy, vaik­ka raha olisi val­tionkin pankkitilillä.

    Talousti­eteiljöille ikuinen mys­teeri on se, kuin­ka raha voi olla samanaikaises­ti pankki­tilil­lä ja liik­keel­lä, mut­ta se ei syn­nytä uut­ta rahaa – erään­lainen Schrödin­gerin rahakissa siis.

    Tämä on yleinen harhalu­u­lo. Pank­ki ei koskaan lainaa rahaa eteen­päin uusi­na lain­oina vaan kaik­ki lainat ovat uut­ta tyhjästä luo­tua liikepankki­ra­haa. Pankki­laina on kir­jan­pit­o­merk­in­tä, jos­sa syn­nytetään uut­ta rahaa ja tuo­ta rahaa vas­taa­va velka­merk­in­tä. Kenenkään toisen tililtä ei katoa mitään kun laina nos­te­taan tai se raha siir­retään toiseen pankki­in. Laina on siinä mielessä oikeas­t­aan kokon­aan väärä ter­mi. Vel­ka on parempi.

    1. Ajat­telin lopet­taa tämän sivupol­un tähän, kos­ka se on aika kaukana alku­peräius­es­tä aiheesta ja tätä keskustelua varten ymmärtääk­seni on oma, siihen erikois­tunut blo­gin­sa. On joskus mie­lenki­in­toista kään­tää koor­di­naatis­toa ja siir­tyä vaikka­pa x,y, koor­di­naatis­tos­ta napako­or­di­naatis­toon ja saa­da näin uusia inno­vaa­tioi­ta. Tämä keskustelu siitä, onko kaik­ki raha aina uut­ta keskus­pankki­ra­haa ja vero­tus lik­vidi­teetin pois vetämistä on aika hedelmätön. Käsit­teet voi toki määritel­lä noinkin. Havait­semme het­ken tarkastelun jäl­keen, että uusille ja van­hoille käsit­teille on yksi yhteen muun­to­suhde. Vaik­ka tämä uusi käsit­teistö semant­tisel­la tasol­la puo­lus­taa setelira­hoi­tus­ta vähän niinkuin Kelv­inasteikko pois­taa cel­siusasteikon nol­lan myyt­tisen vaiku­tuk­sen siihen, onko ulkona läm­min vai kylmä, se ei poista sen ongelmia eikä van­ha käsit­teistö toisaal­ta mitenkään kiel­lä setelira­hoi­tus­ta. Se kiel­to on vain joidenkin korvien välisenä luutumana.

  227. AnnaJ: Pohd­in­pa vain, että miten tätä voisi muuttaa?

    Vas­tatkaa sille, että valitet­tavasti puut­teelli­nen kieli­taito on esteenä. Vinkatkaa vielä suomenkie­len kurssille tms.

  228. Ville: Län­si­mai­sis­sa palk­ka-armei­jois­sa on yleen­sä tiuk­ka seu­la, keitä niihin ote­taan (muukalaisle­gioona on poikkeus). 

    Muukalaisle­gioonas­sa oli erit­täin tiuk­ka seu­la. ! kymmen­estä pyrk­i­jästä hyväksyt­ti­in ‑70 ‑luvul­la. Tänään on tuskin helpom­paa. Alus­sa jo tehti­in selväk­si, että “Gal­gen­vögel” älkööt edes vaivautuko.

  229. Jos suo­lakai­vok­ses­sa työsken­telee 1700e/kk mas­sak­oulutet­tu­ja lääkäre­itä, niin ei voi kuin toivoa, ettei vaan sairastu.
    Eräskin täl­lainen lähet­ti rin­ta­rauhasen patin rin­takip­ulääkärille l. kar­di­ologille. Mah­toi nau­ru kelvata.

  230. Osmo Soin­in­vaara:
    Euroopas­sa ei ole juuri yhtään asevelvol­lisu­usarmei­jaa vaan pekästään palk­ka-armei­joi­ta. Mitä suuria vaikeuk­sia ne ovat viimeaikoina aiheut­ta­neet? Onko Tan­skas­sa esimerkik­si suuri soti­las­val­lanku­mouk­sen uhka?

    Yksi palk­ka-armei­jan keskeinen ongel­ma on se, että sil­lä voidaan hel­posti oper­oi­da siel­lä, mis­sä poli­itikot sen kul­loinkin halu­a­vat oper­oivan. Poli­itikot eivät ehkä näe tätä ongel­mana, mut­ta täl­lainen toim­inta aiheut­taa aika useinkin vaikeuk­sia joillekin.

    Asevelvol­lisu­usarmei­ja keskit­tyy palk­ka-armei­jaa enem­män oman maan puo­lus­tamiseen. Palk­ka-armei­ja taas joutuu asevelvol­lisu­usarmei­jaa helpom­min ulkopoli­ti­ikan, kaup­pa­poli­ti­ikan ja sisäpoli­ti­ikankin (ulko­mail­la käytet­täväk­si) käsikas­sarak­si, mah­dol­lis­es­ti huonos­ti harkit­tui­hn tai itsekkäisi­in oper­aa­tioi­hin maail­malle. Olem­meko samaa mieltä? Eikö tässä ole ainakin selvä ris­ki aiheut­taa vaikeuk­sia? Vai eikö muille aiheutet­tu­ja vaikeuk­sia ja sitä kaut­ta epä­suo­rasti itselle tule­via vaikeuk­sia lasketa?

  231. Sylt­ty: Älä nyt viit­si, kos­ka tuol­la logi­ikalla naisil­la ei ole osaa eikä arpaa Suomeen. 

    Luet vähän liikaa viesti­i­ni. Kansalaisoikeuk­sia ei pidä kytkeä asepa­lveluk­seen. En kan­na­ta laa­jaa asei­den omis­tus­ta, en pidä asepalveluksesta. 

    Keskilu­okalla on steik­ki, keskilu­okalla on jotain hävit­tävää, joten keskilu­ok­ka puo­lus­taa tapo­jaan ja omaisu­ut­taan. Vai­h­toe­hdot on ostaa palvelua halukkail­ta tai niiltä, joil­la ei ole parem­paa vai­h­toe­htoa. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa keskilu­ok­ka voi leikkiä pasi­fis­tia ulkois­ta­mal­la “vaikeat asiat”.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Euroopas­sa ei ole juuri yhtään asevelvol­lisu­usarmei­jaa vaan pekästään palk­ka-armei­joi­ta. Mitä suuria vaikeuk­sia ne ovat viimeaikoina aiheut­ta­neet? Onko Tan­skas­sa esimerkik­si suuri soti­las­val­lanku­mouk­sen uhka? 

    Uhka on var­masti pieni, mut­ta onko viime vuosikym­menten ihana, his­to­ri­al­lis­es­ti poikkeuk­sel­lisen elin­ta­son nousun ja talouskasvun aika sopi­va tarkastelu­jak­so? Eikö näis­sä jutuis­sa pitäisi dataan ulot­taa muu­ta­ma vaikea kri­isi ja lama? Mis­sä olo­suhteis­sa ongelmia syn­tyy? Onko näi­den olo­suhtei­den ris­ki olemassa? 

    Lukeeko kukaan enää historiaa?

  232. Näin ei suo­raan ole vaan mon­et muutkin tek­i­jät vaikut­ta­vat, eri­tyis­es­ti työ­markki­na-ase­ma esim USA:n AMA on maal­man voimakkasin ay-liike …

    Ammat­ti­laisurheil­i­joil­la on maail­man voimakkain ay-liike. Miehet mak­sat­ta­vat sta­dion­in­sa veron­mak­sajil­la ja otta­vat lip­putu­lot ja tv-oikeudet itselleen.

  233. Sylt­ty: Ker­toilit pitkät pätkät rahas­ta, mut­ta et vas­tan­nut etäis­es­tikään varsi­naiseen väitteeseeni. 

    1. keskus­pankki­ra­haa on määräämät­tömästi saatavil­la, val­tio voi ottaa sieltä niin paljon kuin haluaa
    2. ihmisil­lä ja samat­en val­ti­ol­la on määrämät­tömästi meno­ja ja tarpei­ta. Maail­ma on täyn­nä hyviä asioi­ta, joi­ta tulisi edistää.
    3. minkä val­tio päät­tää käyt­tää, menee julkisen sek­torin kaut­ta. Se miten tämä rahoite­taan, ei muu­ta todel­lisu­ut­ta kuin dynaamis­ten vaiku­tusten kautta.
    4. Jos val­tio kiskaisee keskus­pankista niin paljon rahaa että resursse­ja siir­tyy yksi­ty­seltä puolelta julkiselle, niin sit­ten julki­nen puoli paisuu kuin pul­lataik­i­na ja yksi­tyi­nen puoli kutis­tuu. Talous muut­tuu samal­la tehottomaksi.
    5. väität että kohdan 4 ongel­maa ei ole, kos­ka rahaa ote­taan vain niin paljon, että saadaan väli­aikaises­ti käyt­tämät­tömät resurssit hyö­tykäyt­töön. Kun elvy­tys on tehnyt tehtävän­sä, keskus­pankki­ra­hoi­tus lopetetaan.

    Kuka oikeasti uskoo että koh­ta 5 toteu­tuu? Kuka on se poli­itikko, joka ker­too että raha­hanat lyödään kiin­ni, elvy­tys­toimen­pitei­den kohteena olleet alat X ja Y rom­ah­ta­vat ja tulon­si­ir­roista leikataan kos­ka meil­lä menee nykyään niin hyvin?

    Ei sem­moinen vain toi­mi. KP-rahoituk­sen aloit­ta­mi­nen on hellpoa, mut­ta lopet­ta­mi­nen vaikeata.

    Hyviä huomioi­ta. En väitä omaa­vani oikei­ta ratkaisu­ja, mut­ta tämän het­ki­nen keskustelu on kovin jumi­u­tunut tietyn­laiseen käsi­tyk­seen talouden toimin­nas­ta, mikä ei perus­tu nähdäk­seni tosi­seikkoi­hin. Se, että rahan ole­mus ymmär­ret­täisi­in oikein medi­as­sa ja muual­la, edeaut­taisi keskusteluis­sa esim. leikkausten tarpeista ja varsinkin niiden seurauksista.

    Meinasin kir­joit­taa tähän pitkän pätkän vas­tauk­sia suo­raan aiheesta, mut­ta oikestaan asi­aa pitäisi tarkastel­la kysyn­nän ja tar­jon­nan näkökul­mas­ta. Ja sit­ten jos kat­so­taan maail­man ongelmia ympäristön ja ihmiskun­nan näkökul­mas­ta, niitä voisi tiivistää oikeas­t­aan kah­teen merkittävään:
    ‑Ympäristön tuhou­tu­mi­nen taval­la tai toisella
    ‑Köy­hyys ja työttömyys

    Euroopas­sa on täl­lä het­kel­lä läh­es 26 miljoon­aa työtön­tä. (lähde: google) Iso osa nuo­ria. Työn­tek­i­jöistä ei siis ole pulaa. En oikein kek­si, mitä kaikkea näille ihmisille pitäisi kek­siä. Ei liene val­tion hom­ma kek­siä väk­isin tekemistä kaikille. Se on vas­toin kysyn­nän ja tar­jon­nan logi­ikkaa eikä johtane kovin kestävään lopputulokseen.

    Sama kos­kee Suomea pienem­mässä mit­takaavas­sa. Työt­tömyyt­tä on ollut viime vuosikymmenet jatku­vasti melko paljon. Kuitenkin koko palk­ka- ja muu keskustelu tähtää siihen, että työvoiman tar­jon­taa pitää paran­taa. Pitää olla pidem­pään töis­sä sekä nuorem­pana, että van­hempana. Pitää olla tehokas jne. Täl­lä het­kel­lä kysymys on kuitenkin oikeas­t­aan siitä, että kenelle tuo kaik­ki työ pitäisi tehdä kun talous on pohjamudissa?

    Ilman merkit­täviä val­tioiden investoin­te­ja EKP:n avus­tuk­sel­la EMU tulee kaa­tu­maan ennem­min tai myöhem­min — taval­la tai toisel­la. Toiv­ot­tavasti ilman väki­val­taa. Toisaal­ta EKP:n rahoituk­sel­la voitaisi­in tehdä merkit­täviä investoin­te­ja kestävään teknolo­giaan ja sen kehit­tämiseen, jol­loin saataisi­in ikään kuin kak­si kär­pästä yhdel­lä iskulla.

    Vas­tauk­se­na kysymyk­seen no. 5. Siinä vai­heessa kun työt­tömyysaste lähe­nee nol­laa, lisäin­vestoin­nit alka­vat aiheut­taa merkit­tävää inflaa­tio­ta (ei rahan määrän takia, vaan kysyn­nän ylit­täessä tar­jon­nan) (eikä pelkästään val­tion investoin­nit vaan myös yksi­tyiset!). Jos poli­itikot tuos­sa vai­heessa ymmärtävät talouden toim­intamekanis­mit (kuten tulee ymmärtää jos tuolle lin­jalle lähtevät) täy­tyy hei­dän ymmärtää siinä vai­heessa myös jar­rutel­la noi­ta investoin­te­ja. Tosin on kyseenalaista, onko EUROl­la todel­lista vaaraa edes merkit­tävään inflaa­tioon kos­ka val­u­ut­ta-alue on niin iso ja val­u­u­tan rooli globaal­isti niin merkittävä.

  234. Raimo K: No ainakin Tar­ton Yliopis­tossa “Eeltingimuse­na on nõu­tud SAT-testi bioloogia osa tule­mus vähe­malt 640 punkti.”
    Eli kaik­ki halukkaat pää­sevät – jos läpäi­sevät ko. testin ja sen jäl­keen haastattelun.
    Lukukausi­mak­su on 5500 EUR.
    Joten: ei muu­ta kuin opiskelemaan.

    Latvi­aan pääsee ilman koetta.

  235. Tuo 1700 euroa on aika pieni palk­ka ver­rat­tuna noi­hin 50000 euronkin opintokuluihin.

    Ei se koulu­tus vironkielisessä ohe­jl­mas­sa mak­sa 50k€. Viro­laiset lääkärit opiskel­e­vat viroksi, mikä on paljon halvem­pi koulutusohjelma.

  236. Selvä jut­tu. Minus­ta tosin tämä käsi­tys rahan ole­muk­ses­ta liit­tyy erit­täin olen­nais­es­ti alku­peräiseen kir­joituk­seen, jos­sa mm. esitetään veroas­t­een korot­tamista val­tion rahoi­tu­songel­maan — mikä on tietysti väärin jos raha­jär­jestelmän toim­inta ymmär­retään oikein.

    Itseasi­as­sa väitän, että raha­jär­jestelmän ymmär­rys on tärkein asia, jon­ka poli­itikko­jen ympäri Euroop­paa tulisi sisäistää tämän kri­isin ratkaisemisek­si. Val­tavir­tainen talous­teo­ria on näyt­tänyt kyn­ten­sä ja ajanut koko EMUn ennen­näkemät­tömään ahdinkoon. Eikä uutis­ten perus­teel­la ole näköpi­iris­sä tois­taisek­si suunnanmuutosta.

    Olisi hyvä, jos vaik­ka tek­isit ihan tätä tarkoi­tus­ta varten oman blogi­postauk­sen, jos­sa pohdiske­lisit omaa näke­mys­täsi raha­jär­jestelmän toimin­nas­ta, eurosta jne. Saman kaltainen debat­ti­han on käyn­nis­sä nyt Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kiis­tel­lään val­tion velka­ka­ton nos­tos­ta sekä eräänä kier­toratkaisuna siihen tuhan­nen mil­jardin arvoisen (!!!) kolikon lyömistä:
    http://neweconomicperspectives.org/2013/01/what-is-it-about-money-that-scares-the-bejesus-out-of-people.html

  237. Ville: Län­si­mai­sis­sa palk­ka-armei­jois­sa on yleen­sä tiuk­ka seu­la, keitä niihin otetaan

    Siltikin mukaan pää­tyy suurelta osin tietyn­laista porukkaa.

    Onko muuten maail­mal­ta esimerkkiä ammat­ti­lais­armei­jan maanpuolustuskyvystä?

    zack: Ammat­ti­laisurheil­i­joil­la on maail­man voimakkain ay-liike. Miehet mak­sat­ta­vat sta­dion­in­sa veron­mak­sajil­la ja otta­vat lip­putu­lot ja tv-oikeudet itselleen.

    Kyl­lä se on se urheil­i­joiden vastapuoli eli urheilu­te­ol­lisu­us, joka noi­ta diile­jä jär­jestelee. Hehän noi­ta poli­itikko­ja ja virkamiehiä voitelevatkin.
    Urheil­i­jat eivät kauheasti rim­puile tätä vas­taan ja he toki otta­vat oman osansa tuloista, kos­ka heistähän koko bisnes kumpuaa.

    Panu Heinonen: Val­tavir­tainen talous­teo­ria on näyt­tänyt kyn­ten­sä ja ajanut koko EMUn ennen­näkemät­tömään ahdinkoon. Eikä uutis­ten perus­teel­la ole näköpi­iris­sä tois­taisek­si suunnanmuutosta.

    Itä­val­ta­lainen koulukun­ta ja reaganiitit..

    Saman kaltainen debat­ti­han on käyn­nis­sä nyt Yhdys­val­lois­sa, jos­sa kiis­tel­lään val­tion velka­ka­ton nos­tos­ta sekä eräänä kier­toratkaisuna siihen tuhan­nen mil­jardin arvoisen (!!!) kolikon lyömistä

    Ei se nyt ihan samankaltainen ole. Kikkailua ehdote­taan, kos­ka taas odote­taan repub­likaanien kiristävän Oba­maa velka­ka­ton korot­tamisel­la. Kyseessähän on (taas) siitä “haus­ka” tilanne, että kyse on rahas­ta, joka on jo käytet­ty ja jon­ka käyt­tämiseen on annet­tu man­daat­ti. Kat­tokaan (tai sen korot­ta­mat­ta jät­tämi­nen) ei liene edes perus­tus­lain mukainen, jos lain­säädän­nöl­liset mak­susi­toumuk­set kat­so­taan velaksi.

  238. Spoi­leri:
    Palk­ka-armei­jaan siir­ryt­täessä aseet niitä jae­taan juuri niille, jot­ka halu­a­vat niitä käyt­tää (tai joil­la ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa). His­to­ri­aa silmäilleenä sanois­in sitä huonok­si vaihtoehdoksi. 

    Jae­taan mis­sä tilanteessa? Sil­loin, kun maa joutuu ulkoisen hyökkäyk­sen kohteek­si, niin minus­ta tuos­sa peri­aat­teessa ei ole mitään eri­tyisen huonoa. Turha niille, jot­ka eivät vihol­lista halua ampua, mitään pyssyjä on jaellakaan.

    Sil­loin, kun taas eletään rauhan­ti­las­sa, niin aseet ovat armei­jan varikoil­la. Eivät taval­liset reserviläiset pääse niihin käsik­si yhtään sen helpom­min kuin pää­si­sivät ammat­tiarmei­jan puit­teis­sakaan. Tarvit­taes­sa niitä jakel­e­vat tai ovat jakelemat­ta sieltä ne, joil­la on avaimet varikon ovi­in. Niin asevelvol­lisu­us- kuin ammat­tiarmei­jankin olois­sa nämä ovat ammat­ti­soti­lai­ta. Jopa asevelvol­lisu­ut­ta suorit­tavien varus­mi­esten aseet ovat pääosan ajas­ta luk­i­tus­sa asete­lineessä (eikä heil­lä muutenkaan niihin aseisi­in olisi paukku­ja, vaik­ka sen telineen auki saisivatkin).

  239. Osmo Soin­in­vaara: Muis­taak­seni kuusi pros­ent­ti­aq BKT:sta on tuloa asun­to­jen omis­tamis­es­ta, siis joko vuokrat­u­loa tai lasken­nal­lista asun­to­tu­loa – sitä jota mon­en mielestä ei ole ole­mas­sakaan, ei ainakaan, jos sitä pitäisi verottaa. 

    Pitääkö tämä tosi­aan paikkaansa? Wikipedi­an mukaan: “Brut­tokansan­tuote las­ke­taan Suomes­sa arvon­lisäys­menetelmäl­lä. Tässä menetelmässä tuotan­toyk­siköi­den aikaansaa­mat (brutto)arvonlisät las­ke­taan yhteen ja saatu sum­ma on BKT.”

    En ymmär­rä, miten tuos­ta asun­to­tu­lot saadaan mukaan. Eihän siinä minkään arvo lisään­ny. Lisäk­si asun­to­tu­lon huomioin­ti johtaa kak­sois­lasken­taan siinä mielessä, että rak­en­t­a­mi­nen toden­näköis­es­ti las­ke­taan jo mukaan BKT:hen. Kun talo raken­netaan, se tulee mukaan BKT:hen (arvoa on lisät­ty talon arvo — raken­nus­tarvikkeet ver­ran). Kun siinä asu­taan, se tulee mukaan uud­estaan asun­to­tu­lona. Tässä ei minus­ta ole mitään järkeä. 

    Jos asum­ista halut­taisi­in huomioi­da, niin ennem­minkin tuos­sa BKT:n arvon­lisäys­lasken­nas­sa voisi ajatel­la asun­to­jen arvon­nousun huomioin­tia BKT:hen. Tämäkin olisi minus­ta omi­tu­ista lasken­taa, mut­ta ainakin perustel­tumpaa kuin asun­non kulu­tuk­sen laskem­i­nen tuotannoksi.

    1. En ymmär­rä, miten tuos­ta asun­to­tu­lot saadaan mukaan. Eihän siinä minkään arvo lisään­ny. Lisäk­si asun­to­tu­lon huomioin­ti johtaa kak­sois­lasken­taan siinä mielessä, että rak­en­t­a­mi­nen toden­näköis­es­ti las­ke­taan jo mukaan BKT:hen

      Tuon logi­ikan mukaan myöskään vyokria ei pitäisi laskea, mut­ta kyl­lä ne mak­se­taan. BKT:ta nos­taa se, että vir­ta­nen asuu Lah­tisen omis­ta­mas­sa asun­nos­sa uokral­la ja Lahtri­nen Vir­tasen omis­ta­mas­sa. BKT ei voi mitenkään laskea siitä, että he muut­ta­vat omi­in asun­toi­hin­sa ja lopet­ta­vat mak­samas­ta vuokraa toisilleen.
      Tai yleisem­min. Jos kak­si maa­ta ovat muuten saman­laisia, mut­ta toises­sa asu­taan vuokral­la ja toises­sa omis­te­taan itse omat asun­not, miten tämä jälkim­mäik­nen voisi olla tämän takia köyhempi?
      On kuitenkaan päätä kansan­tu­lo­laskelmista, joten olen väärä valitusosoite.

  240. Ihan vakavis­sani kysyn. 

    Ker­tokaa min­ulle, minkälainen on se mak­su tai taloudelli­nen transak­tio tms. jota EI las­ke­ta mukaan BKT:hen?

  241. Samuli Saarel­ma: Kun talo raken­netaan, se tulee mukaan BKT:hen (arvoa on lisät­ty talon arvo – raken­nus­tarvikkeet ver­ran). Kun siinä asu­taan, se tulee mukaan uud­estaan asun­to­tu­lona. Tässä ei minus­ta ole mitään järkeä. 

    Minus­ta siinä on järkeä, että käyt­töar­von kehit­tymi­nen näkyy BKT:ssa. Kun raken­netaan jotain tietylle alueelle, se nos­taa myös ole­mas­sa ole­vien raken­nusten ja infran arvoa. Tämä kas­vat­taa var­al­lisu­ut­ta ja mah­dol­lis­es­ti myös hyvinvointia.

  242. timo: Kuten mainit­set kyvykkäät ihmiset val­it­se­vat rusi­nat pul­las­ta, eivätkä aina viit­si ryhtyä yrittämään.

    Mik­si jokaisen kyvykkään pitäisi ryhtyä yrit­täjäk­si ja palkata kyvyt­tömiä töi­hin yri­tyk­seen­sä? Eikö ole ihan OK, että kyvykkäitäkin on tar­jol­la työntekijöiksi?

  243. Ville: Län­si­mai­sis­sa palk­ka-armei­jois­sa on yleen­sä tiuk­ka seu­la, keitä niihin ote­taan (muukalaisle­gioona on poikkeus). Asevelvol­lisu­usarmei­jaan ote­taan “kaik­ki”. Kumpi lie­nee vaarallisempaa?

    Noh — ainakin rapakon takaises­sa vapau­den ihmemaas­sa asevoimien rekry­toin­ti­vaa­timuk­sia on pitänyt laskea niin alas, ettei niitä käytän­nössä enää edes ole­mas­sa — ts. esim. huume- ja väki­val­tarikok­sista kärähtäneet jengiläiset kel­paa­vat ihan main­iosti. Anglosak­sisen maail­man meren tämän puolis­es­ta osas­ta kuu­luu myös uutisia siitä, ettei rivei­hin hakeudu riit­tävästi väkeä jon­ka äo olisi kengän­nu­meroa suurem­pi — ja tästä taas syn­tyy ongelmia siinä suh­teessa, että jotain kent­täla­pi­o­ta mon­imutkaisem­paa vekot­in­ta käyt­tämään on himp­pasen vaikea löytää adek­vaat­te­ja kan­di­daat­te­ja tyk­in­ruuan seasta.

    Valitet­ta­va fak­ta­han on, että kaik­ista sankar­i­taruista huoli­mat­ta sota on aina ollut fik­su­jen ja aloitekyky­is­ten miesten “har­ras­tus” — ja nykyi­nen sodankäytin on tässä suh­teessa 1000x vaa­ti­vam­paa. Joten aikalail­la hirvit­täisi jät­tää maan­puo­lus­tus “ku en päässy amik­seen” ‑tyyp­pi­en varaan…

  244. Hyvin keskeinen ja vielä Suomen Eduskun­nan käsis­sä ole­va asia on vero­tuk­sen uudistaminen. 

    Pari huomio­ta, joi­ta aiem­min ei ole käsitelty:

    - Ruotsin per­in­tövero­tus lie­nee ainakin yri­tys­ten per­imyk­sen osalta Viron yhteisövero­tuk­sen tapainen: Per­i­jät mak­sa­vat veron vas­ta, kun he myyvät yri­tyk­sen tai muuten ulos­mit­taa­vat perintöään. 

    Suomes­sa (PKT-yri­tys­ten) per­i­jät useim­miten joutu­vat repimään verora­hat yri­tyk­ses­tä heti kun pesä on jaet­tu, mikä tuskin paran­taa sen tule­vaisu­u­den näkymiä.

    - Suo­mi ikään­tyy, ikäih­miset rai­h­nais­tu­vat ja hei­dän voimansa vähenevät. He ostaisi­vat mielel­lään hyvin mon­en­laisia yksinker­taisia palvelu­ja, jos ne oli­si­vat riit­tävän halpoja.

    Eläkeläisil­lä koti­talousvähen­nyk­sen vähen­nyspros­ent­ti voisi olla korkeampi tai, mikä olisi ehkä järkeväm­pää, korkea pros­ent­ti ulot­tuisi esim 800 EURoon asti, jon­ka jäl­keen vähen­nyspros­ent­ti olisi matalampi.

    Ihan hyvä, että tietokone­gu­run lasku hyväksytään nyky­isin koti­talousvähen­nyk­sen piiri­in, mut­ta me kotona asu­vat senior­it ostaisimme mielel­lään myös sel­l­aisia työ­suorituk­sia, jois­sa ei korkeaa koulu­tus­ta tarvi­ta. Kun­han niihin olisi varaa.

  245. Suomes­sa eläkeikää on yritet­ty nos­taa muokkaa­mal­la mielipi­deil­mas­toa, sopi­mal­la siitä kolmikan­nas­sa ja tar­joa­mal­la superkertymiä.

    Ruot­sis­sa iloinen tak­sikus­ki Bengt-Åke Augusts­son 68 ajaa yhä tak­sia, kos­ka mm.

    “Den deltid­sjob­bande pen­sionär som tjä­nar 10 000 i månaden beta­lar 770 kro­nor i skatt. Det är min­dre än åtta pro­cent. Den som är yngre får skat­ta mer än det dubbla.”

    Myös työan­ta­ja hyötyy.

    Även för arbets­gi­var­na är det ekonomiskt förde­lak­tigt med “pen­sionär­sanställ­da”. Arbets­gi­var­avgiften sjunker, från över 31 pro­cent till drygt 10 procent. 

    Tämä esimerkki­ta­paus löy­tyy täältä:
    http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=4373412

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.