Näivettäisivätkö ruuhkamaksut keskustan?

Ruotsin por­var­i­hal­li­tus vak­i­naisti Tukhol­man ruuhka­mak­sut vas­toin vaalilu­paus­taan. Ne kun oli­vat toim­i­neen niin hyvin, että jär­jen oli annet­ta­va voit­taa vaalilupaukset.

Mik­si siis ei myös Helsingissä?

Ruuhka­mak­su­ja vas­taan on jär­jet­tömien perustelu­jen lisäk­si esitet­ty yksi järkeväkin. Ne voisi­vat näivet­tää Helsin­gin ydinkeskus­tan ja suosia automar­ket­te­ja. Alueel­la­han on kaupunkien välil­lä myös ris­tiri­itaiset tavoit­teet kaup­po­jen sijoit­telus­ta. Helsin­ki puo­lus­taa keskus­tan elin­voimaisu­ut­ta ja lähikauip­po­jen ole­mas­saoloa, eikä ole sen takia sallinut suuria automar­ket­te­ja alueelleen. Espoos­sa ja Van­taal­la taas pyritään keskit­tämään ost­a­mi­nen Tap­san Iso­jaon ja Ison ome­nan kaltaisi­in automar­ket­tei­hin. Jos keskus­taan ajami­nen vaikeu­tu­isi, isot ome­nat sen kuin lihoisi­vat. Tätä on pelän­nyt muun muas­sa kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajunen, jol­la toki on asiantun­te­mus­ta kau­pan alalta.

Väit­täisin silti, että Pajunen on väärässä ydinkeskus­tan suh­teen. Se asi­akkaista, niin päälu­vul­la kuin ostovoimal­lakin mitat­tuna, selvä enem­mistö tulee kaup­paan muuten kuin oma­l­la autol­la. Tämän enem­mistön kannal­ta alueen houkut­tele­vu­us kas­vaa, kun häir­it­sevä liikenne vähenee. 

Tämän lisäk­si voi jopa käy­dä niin, että autol­la paikalle tule­van joukon ostovoima kas­vaa eikä heikkene. Samal­la kun autoilu tulee kalli­im­mak­si, se tulee ruuhkien helpot­taes­sa helpom­mak­si. Vähän tylysti san­ot­tuna köy­hät tekevät tilaa rikkaille — ja turha autoilu tarpeelliselle. 

Tukhol­mas­sa keskus­tan kau­pat eivät kärsi­neet ruuhka­mak­sus­ta juuri näistä syistä. 

Helsingis­sä ei kuitenkaan kan­na­ta toteut­taa ruuhka­mak­su­ja Tukhol­man tapaan van­hanaikaisel­la tul­li­ra­jal­la. YTV:ssä on laa­dit­tu suun­nitel­ma seudun tiemak­su­ista, jot­ka oli­si­vat kilo­metripo­h­jaisia. Jokainen kilo­metri mak­saisi eikä mitään tul­li­ra­jo­ja olisi. Keskus­tas­sa ajami­nen olisi kalli­im­paa ja laidoil­la halvem­paa. Täl­lainen malli tuk­isi sekä ydinkeskus­taa että lähikaup­po­ja automar­ket­te­ja vas­taan. Ydinkeskus­taan­han pääsee myös ilman autoa

Aivan heti ei näitä älykkäämpiä tietulle­ja saa­da aika­iasek­si, sil­lä teknolo­gia on vas­ta kehit­teil­lä EU:ssa. Kun tiemak­sui­hin tarvit­ta­va satel­li­it­tite­knolo­gia on valmis, johtaa se val­lanku­mouk­seen liiken­teen hin­noit­telus­sa. Tästä tule­vat kaupunki­laiset voit­ta­maan, kos­ka turha autoilu kaupungeis­sa saadaan kuriin.

On aivan selvä, että Helsin­gin seudul­la per­itään jonkin­laista tiemak­sua vuon­na 2030.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni klikkaa­mal­la tästä. 

10 vastausta artikkeliin “Näivettäisivätkö ruuhkamaksut keskustan?”

  1. Eiköhän ole perus­tee­ton­ta kut­sua nyt käytössä ole­vaa teknolo­giaa vanhanaikaiseksi.

    Jos jäädään odot­ta­maan joskus mah­dol­lis­es­ti valmis­tu­vaa uut­ta teknolo­giaa, niin se on näil­lä kri­teereil­lä puolestaan aut­ta­mat­ta van­hen­tunut­ta siinä vai­heessa kun se olisi käytän­nössä mah­dol­lista ottaa laa­jamit­taiseen käyttöön.
    Täl­lä strate­gial­la meil­lä odotel­laan vielä 2030 sitä tule­vaisu­u­den tekni­ikkaa, joka on käytössä nykyisyydessä.
    Kuitenkin vain nyky­isyy­dessä kerät­täväl­lä ruuhka­mak­sul­la on ohjaavaa vaikutusta.

    Vastaa

  2. Kun meneil­lään on kuitenkin suuri EU:n pro­jek­ti, jon­ka pitäisi tuot­taa uusi kilo­metripo­h­jainen autoilun lasku­tusjär­jestelmä muu­ta­mas­sa vuodessa, sitä var­maankin kan­nat­taa odot­taa. Päätös sen käyt­tööno­to­s­ta kan­nat­taisi tehdä aika pian, että eri­lais­ten ostosparati­isien rak­en­teli­jat tietäi­sivät, mitä tulee tapah­tu­maan. Kos­ka täl­laiset mak­sut tule­vat lisäämään myös huo­mat­tavasti joukkoli­iken­teen tarvet­ta, raidein­vestoin­te­ja kan­nat­taisi aikaistaa jo ennen mak­sun käyttöönottoa.

    Vastaa

  3. En usko, että viiden, tai edes kymme­nen vuo­den kulut­tua kaik­ki autot on varustet­tu pakol­lisel­la satelliittipaikannusjärjestelmällä.
    Sitä odotel­lessa voitaisi ottaa käyt­töön Tukhol­mas­sa hyväk­si havait­tu menetelmä.

    En vält­tämät­tä edes usko, että tulee ole­maan poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista ottaa käyt­töön jär­jestelmää, jol­laista on tois­taisek­si kokeil­tu lähin­nä lomaileville vangeille.
    En tiedä toivoisinko itsekään kat­tavaa jär­jestelmää, jos­sa seu­rataan laa­jamit­tais­es­ti kos­ka ja mis­sä taval­liset ihmiset ovat käyneet.

    Vastaa

  4. Ihan heti ei Tukhol­man tyyp­pistä ruuhka­mak­sua saa­da myöskään aikaan. Pait­si, että siihen tarvi­taan väli­in kun­nal­lis­vaalit ja merkit­tävä muu­tos val­tu­us­ton voima­suhteis­sa, itse jär­jestelmä ei sekään ole aivan yksinker­tainen pystyt­tää. Eikä ruuhka­mak­sua voi ottaa käyt­töön lisäämät­tä ensin joukkoli­iken­teen kap­a­siteet­tia merkittävästi.

    Satel­li­i­it­ti­paikan­nus­ta on lomaile­vien vankien lisäk­si kokeil­tu Sak­san moot­toriteil­lä ajav­ille rekoille. En ole lukenut viimeaikoina sen toimin­nas­ta, mikä osoit­ta­nee, että se on lop­ul­takin alka­nut toimia. Aluk­si oli vähän vaikeata.

    Tuo isoveli valvoo ‑argu­ment­ti nousee aikaa­join esille. Jos pelkää itseään koko ajan seu­rat­ta­van, kan­nat­taa luop­ua kän­nykästä. Tuo satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmä on suun­niteltavis­sa sel­l­aisek­si, että se tulostaa Pekka Raukos­ta vain kuukausit­taisen laskun, kuten kännykkäkin.

    Aika moinen houku­tus kyl­lä on sal­lia se, että auton paikan­nus voidaan omis­ta­jan suos­tu­muk­sel­la ava­ta, jos auto on varastettu.

    Ymmätäk­seni eräil­lä auton­vuokraus­fir­moil­la on autois­saan täl­lainen seurantajärjestelmä.

    Vastaa

  5. Saan tois­tu­vasti moit­tei­ta siitä, että kän­nykkäni on joko sul­jet­tu, tai tiemme kohtaa­vat aivan liian harvoin.
    Auto­jen satel­li­it­tiseu­ran­ta on lähempänä vankien satel­li­it­tiseu­ran­taa, kos­ka seu­ran­ta­laiteen irrot­ta­mi­nen tai sulkem­i­nen olisi kai määrät­tävä ran­gais­tavak­si teoksi.

    Mut­ta suurin ongel­ma kai lie­nee kutenkin se, että emme ole ruot­salaisia, joille moni meil­lä mah­do­ton asia on sekä teknis­es­ti, että poli­it­tis­es­ti mahdollista.

    Vastaa

  6. “Tuo satel­li­it­ti­paikan­nusjär­jestelmä on suun­niteltavis­sa sel­l­aisek­si, että se tulostaa Pekka Raukos­ta vain kuukausit­taisen laskun, kuten kännykkäkin.”

    Tuo kän­nykkäver­taus on sinän­sä osu­va, että poli­isi on lähi­his­to­ri­as­sa use­aan otteeseen vaat­in­ut ja saanut lisää oikeuk­sia puhe­lim­ien tun­nis­teti­eto­jen käyt­töön ja puhelu­jen kuun­telu­un. Sit­ten kun jokaises­sa autossa olisi täl­lainen paikan­nin niin eiköhän löy­ty­isi joku yli-innokas rajamä­ki joka vaatisi poli­isille oikeuk­sia käyt­tää myös niitä. Tätä olisi muiden poli­itikko­jen paha vas­tus­taa jos esim. 11.9 kaltaisen tapah­tu­man uusi­utues­sa poli­it­ti­nen ilmas­to muut­tuisi jyrkästi.

    Vastaa

  7. Äkkiseltään tämä teknofi­ili­nen kilo­metri­lasku­tus vaikut­taa hyvältä, mut­ta kun asi­aa miet­tii vähän tarkem­min, niin siinä on paljon heikkouksia.

    Vahvu­udet ovat ensinäkemältä selvät; ruuh­ka-alueel­la, ruuh­ka-aikaan, kilo­metrin aiheut­ta­mat päästöt ovat suurem­mat, joten on järkeä laskut­taa enem­män. Jos täl­lä saadaan ajami­nen jakau­tu­maan tasaisem­min ja mikä vielä parem­paa, vähen­emään, niin hyvä. 

    Kuitenkin: Van­hanaikaisel­la tul­li­mak­sul­la, polt­toain­everon kiristyk­sel­lä höys­tet­tynä, saadaan täs­mälleen sama mar­gin­aali­vaiku­tus, ilman mit­tavia investoin­te­ja, joi­ta tarvi­taan kilo­me­trien laskemiseen ja jäljit­tämiseen, puhu­mat­takaan jo maini­tu­ista jär­jestelmän riskeistä ihmis­ten yksityisyydensuojalle.

    Jot­ta auto voi tuot­taa hiilid­iok­sidia, nokea ja mui­ta päästöjä, sen täy­tyy polt­taa polt­toainet­ta. Hiilid­iok­si­di ei ole toki paikalli­nen ongel­ma, kuten hiukkaspäästöt, joi­ta syn­tyy käsit­tääk­seni enem­män juuri ruuhkas­sa ajet­taes­sa. Polt­toaineen kulu­tus on kuitenkin aika tark­ka indikaat­tori näille päästöille. Jos polt­toaineen rajakus­tan­nuk­sia lisätään verol­la, syn­tyy kan­nuste vähen­tää kulu­tus­ta. Tämän Sinä, ja kuka tahansa muukin talouteen vähän pere­htynyt tietää. 

    Ja van­hanaikaisil­la tul­li­mak­suil­la saadaan sit­ten liikenne ohjat­tua sinne, mis­sä niil­lä peltikipoil­la on parem­pi päristellä. 

    Ja mitä tulee tähän valvon­takoneis­toon, minus­ta ceteris paribus vähem­män valvon­taa on parem­pi kuin enem­män valvon­taa jo siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että tuol­laisen jär­jestelmän keräämä tietomäärä on mielet­tömän suuri. Ihan taku­ul­la poli­isior­i­en­toitunut virkamieskun­ta ja tur­val­lisu­usuhilla rat­sas­ta­vat poli­itikot vaati­si­vat, että kaik­ki se data pitää säästää vuosikausik­si. Kyl­lä siitä syn­tyy kus­tan­nuk­sia, vaik­ka tal­len­nuska­p­a­siteet­ti hal­paa onkin. 

    Suurin ongel­ma on mielestäni kuitenkin tuol­laisen jär­jestelmän vaa­ti­mat investoin­nit. Autoi­hin asen­net­ta­va laite mak­saa. Käytän­nössä sel­l­ainen pitäisi sit­ten asen­taa kaikki­in Suomes­sa rek­isteröi­ty­i­hin autoi­hin. Yksinker­tainen ruuhka­mak­su hoituu vaik­ka tien var­teen lykät­täväl­lä kam­er­al­la, joka tun­nistaa rek­ister­inu­meron; Valvon­taa sekin, mut­ta aika kevyem­pää kuin joku satelliittipaikannus.

    Vastaa

  8. Kilo­metripo­h­jaisel­la lasku­tuk­sel­la ei tapel­la vain päästöjä vas­taan. Niitä vas­taan paras olisi polt­toain­evero: se kohdis­tuu suo­raan polt­toaineku­lu­jen mukaan, ei ain­oas­taan kor­reloi niiden kanssa.

    Liiken­teen vero­tus­ta halu­taan siirtää älykkäisi­in tiemak­sui­hin, kos­ka nyt liikenne on aliv­erotet­tua (suh­teessa ulkoisi­in kus­tan­nuk­si­in­sa) kaupungeis­sa ja yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la. Tämän käyt­täy­tymistä vääristävä vaiku­tus on melkoinen. Hiilid­iok­sidipäästöjä litrasta dieseliä tulee yhtä paljon kuin litrasta läm­mi­tysöljyä, mut­ta läm­mi­tys­tä verote­taan paljon vähem­män kuin autoilua.

    Kaupungeis­sa liiken­net­tä halu­taan verot­taa enem­män, kos­ka ne aiheut­ta­vat ruuhkaa (hidas­ta­vat muiden men­e­mistä) melu­a­vat, pilaa­vat ilmaa, vievät hyvin kallista tilaa jne.

    Jäykkä tul­li­ra­ja on han­kala, kos­ka se, joka asuu sata metriä sen sisäpuolel­la ja käy kau­pas­sa sata metriä sen ulkop­uolel­la mak­saa yhtä paljon kuin se, joka ajaa Tapi­o­las­ta keskus­tan läpi Vuosaa­reen. Helsingis­sä ruuhkau­tu­vat nimeno­maan kehäti­et. Minne siel­lä pitäisi tul­li­ra­ja laittaa?

    Voi olla, että EU:n kaavaile­ma satel­li­it­ti­jär­jestelmä on kallis, mut­ta se tulee tästä mei­dän keskustelus­tamme huoli­mat­ta joka tapauk­ses­sa. Suomikin on han­kkeeseen sitoutunut, en nyt kyl­lä muista kuin­ka peruuttamattomasti. 

    Jokainen kaupunki­in tuloi­j­ja voidaan toki val­oku­va­ta (kanssamatkus­ta­jien­sa kanssa, juorule­hdet mak­saisi­vat niistä kuvista paljon) Jär­jestelmän pystyt­tämi­nen voi olla hal­paa, mut­ta käyt­töku­lut ovat kyl­lä aika kalliit. 

    Jos vas­tus­taa sel­l­aista tekni­ikkaa, jota voi käyt­tää väärin, pitänee luop­ua aika paljos­ta. Jos halu­taan, satel­li­it­ti­jär­jestelmä on tehtävis­sä sel­l­aisek­si, ettei siitä saa tieto­ja ulos. Jos taas halu­taan pystyt­tää kon­trol­li­val­tio, se saadaan kyl­lä aikaan ilman tiemaksujakin.

    Jos omis­taisin auton ja tulisi mah­dol­lisek­si vapaae­htois­es­ti lait­taa ojma auton­sa seu­ran­taan, minä antaisin siihen luvan ihan noin auton varas­tamista ajatellen.

    Vastaa

  9. Juu, kan­natan kyl­lä ruuhka­mak­su­ja. Min­ul­la on aina varaa mak­saa ne, ja ker­rankin tun­tisin saa­vani veron­lu­on­teiselle mak­sulle jotain vastinet­ta — väljät tiet.

    Vastaa
  10. Paluuviite: Tulenheimo » Blog Archive » Ruuhkamaksulla autoliikenne mukavammaksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.