Ruotsin porvarihallitus vakinaisti Tukholman ruuhkamaksut vastoin vaalilupaustaan. Ne kun olivat toimineen niin hyvin, että järjen oli annettava voittaa vaalilupaukset.
Miksi siis ei myös Helsingissä?
Ruuhkamaksuja vastaan on järjettömien perustelujen lisäksi esitetty yksi järkeväkin. Ne voisivat näivettää Helsingin ydinkeskustan ja suosia automarketteja. Alueellahan on kaupunkien välillä myös ristiriitaiset tavoitteet kauppojen sijoittelusta. Helsinki puolustaa keskustan elinvoimaisuutta ja lähikauippojen olemassaoloa, eikä ole sen takia sallinut suuria automarketteja alueelleen. Espoossa ja Vantaalla taas pyritään keskittämään ostaminen Tapsan Isojaon ja Ison omenan kaltaisiin automarketteihin. Jos keskustaan ajaminen vaikeutuisi, isot omenat sen kuin lihoisivat. Tätä on pelännyt muun muassa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, jolla toki on asiantuntemusta kaupan alalta.
Väittäisin silti, että Pajunen on väärässä ydinkeskustan suhteen. Se asiakkaista, niin pääluvulla kuin ostovoimallakin mitattuna, selvä enemmistö tulee kauppaan muuten kuin omalla autolla. Tämän enemmistön kannalta alueen houkuttelevuus kasvaa, kun häiritsevä liikenne vähenee.
Tämän lisäksi voi jopa käydä niin, että autolla paikalle tulevan joukon ostovoima kasvaa eikä heikkene. Samalla kun autoilu tulee kalliimmaksi, se tulee ruuhkien helpottaessa helpommaksi. Vähän tylysti sanottuna köyhät tekevät tilaa rikkaille – ja turha autoilu tarpeelliselle.
Tukholmassa keskustan kaupat eivät kärsineet ruuhkamaksusta juuri näistä syistä.
Helsingissä ei kuitenkaan kannata toteuttaa ruuhkamaksuja Tukholman tapaan vanhanaikaisella tullirajalla. YTV:ssä on laadittu suunnitelma seudun tiemaksuista, jotka olisivat kilometripohjaisia. Jokainen kilometri maksaisi eikä mitään tullirajoja olisi. Keskustassa ajaminen olisi kalliimpaa ja laidoilla halvempaa. Tällainen malli tukisi sekä ydinkeskustaa että lähikauppoja automarketteja vastaan. Ydinkeskustaanhan pääsee myös ilman autoa
Aivan heti ei näitä älykkäämpiä tietulleja saada aikaiaseksi, sillä teknologia on vasta kehitteillä EU:ssa. Kun tiemaksuihin tarvittava satelliittiteknologia on valmis, johtaa se vallankumoukseen liikenteen hinnoittelussa. Tästä tulevat kaupunkilaiset voittamaan, koska turha autoilu kaupungeissa saadaan kuriin.
On aivan selvä, että Helsingin seudulla peritään jonkinlaista tiemaksua vuonna 2030.
Eiköhän ole perusteetonta kutsua nyt käytössä olevaa teknologiaa vanhanaikaiseksi.
Jos jäädään odottamaan joskus mahdollisesti valmistuvaa uutta teknologiaa, niin se on näillä kriteereillä puolestaan auttamatta vanhentunutta siinä vaiheessa kun se olisi käytännössä mahdollista ottaa laajamittaiseen käyttöön.
Tällä strategialla meillä odotellaan vielä 2030 sitä tulevaisuuden tekniikkaa, joka on käytössä nykyisyydessä.
Kuitenkin vain nykyisyydessä kerättävällä ruuhkamaksulla on ohjaavaa vaikutusta.
Kun meneillään on kuitenkin suuri EU:n projekti, jonka pitäisi tuottaa uusi kilometripohjainen autoilun laskutusjärjestelmä muutamassa vuodessa, sitä varmaankin kannattaa odottaa. Päätös sen käyttöönotosta kannattaisi tehdä aika pian, että erilaisten ostosparatiisien rakentelijat tietäisivät, mitä tulee tapahtumaan. Koska tällaiset maksut tulevat lisäämään myös huomattavasti joukkoliikenteen tarvetta, raideinvestointeja kannattaisi aikaistaa jo ennen maksun käyttöönottoa.
En usko, että viiden, tai edes kymmenen vuoden kuluttua kaikki autot on varustettu pakollisella satelliittipaikannusjärjestelmällä.
Sitä odotellessa voitaisi ottaa käyttöön Tukholmassa hyväksi havaittu menetelmä.
En välttämättä edes usko, että tulee olemaan poliittisesti mahdollista ottaa käyttöön järjestelmää, jollaista on toistaiseksi kokeiltu lähinnä lomaileville vangeille.
En tiedä toivoisinko itsekään kattavaa järjestelmää, jossa seurataan laajamittaisesti koska ja missä tavalliset ihmiset ovat käyneet.
Ihan heti ei Tukholman tyyppistä ruuhkamaksua saada myöskään aikaan. Paitsi, että siihen tarvitaan väliin kunnallisvaalit ja merkittävä muutos valtuuston voimasuhteissa, itse järjestelmä ei sekään ole aivan yksinkertainen pystyttää. Eikä ruuhkamaksua voi ottaa käyttöön lisäämättä ensin joukkoliikenteen kapasiteettia merkittävästi.
Satelliiittipaikannusta on lomailevien vankien lisäksi kokeiltu Saksan moottoriteillä ajaville rekoille. En ole lukenut viimeaikoina sen toiminnasta, mikä osoittanee, että se on lopultakin alkanut toimia. Aluksi oli vähän vaikeata.
Tuo isoveli valvoo -argumentti nousee aikaajoin esille. Jos pelkää itseään koko ajan seurattavan, kannattaa luopua kännykästä. Tuo satelliittipaikannusjärjestelmä on suunniteltavissa sellaiseksi, että se tulostaa Pekka Raukosta vain kuukausittaisen laskun, kuten kännykkäkin.
Aika moinen houkutus kyllä on sallia se, että auton paikannus voidaan omistajan suostumuksella avata, jos auto on varastettu.
Ymmätäkseni eräillä autonvuokrausfirmoilla on autoissaan tällainen seurantajärjestelmä.
Saan toistuvasti moitteita siitä, että kännykkäni on joko suljettu, tai tiemme kohtaavat aivan liian harvoin.
Autojen satelliittiseuranta on lähempänä vankien satelliittiseurantaa, koska seurantalaiteen irrottaminen tai sulkeminen olisi kai määrättävä rangaistavaksi teoksi.
Mutta suurin ongelma kai lienee kutenkin se, että emme ole ruotsalaisia, joille moni meillä mahdoton asia on sekä teknisesti, että poliittisesti mahdollista.
”Tuo satelliittipaikannusjärjestelmä on suunniteltavissa sellaiseksi, että se tulostaa Pekka Raukosta vain kuukausittaisen laskun, kuten kännykkäkin.”
Tuo kännykkävertaus on sinänsä osuva, että poliisi on lähihistoriassa useaan otteeseen vaatinut ja saanut lisää oikeuksia puhelimien tunnistetietojen käyttöön ja puhelujen kuunteluun. Sitten kun jokaisessa autossa olisi tällainen paikannin niin eiköhän löytyisi joku yli-innokas rajamäki joka vaatisi poliisille oikeuksia käyttää myös niitä. Tätä olisi muiden poliitikkojen paha vastustaa jos esim. 11.9 kaltaisen tapahtuman uusiutuessa poliittinen ilmasto muuttuisi jyrkästi.
Äkkiseltään tämä teknofiilinen kilometrilaskutus vaikuttaa hyvältä, mutta kun asiaa miettii vähän tarkemmin, niin siinä on paljon heikkouksia.
Vahvuudet ovat ensinäkemältä selvät; ruuhka-alueella, ruuhka-aikaan, kilometrin aiheuttamat päästöt ovat suuremmat, joten on järkeä laskuttaa enemmän. Jos tällä saadaan ajaminen jakautumaan tasaisemmin ja mikä vielä parempaa, vähenemään, niin hyvä.
Kuitenkin: Vanhanaikaisella tullimaksulla, polttoaineveron kiristyksellä höystettynä, saadaan täsmälleen sama marginaalivaikutus, ilman mittavia investointeja, joita tarvitaan kilometrien laskemiseen ja jäljittämiseen, puhumattakaan jo mainituista järjestelmän riskeistä ihmisten yksityisyydensuojalle.
Jotta auto voi tuottaa hiilidioksidia, nokea ja muita päästöjä, sen täytyy polttaa polttoainetta. Hiilidioksidi ei ole toki paikallinen ongelma, kuten hiukkaspäästöt, joita syntyy käsittääkseni enemmän juuri ruuhkassa ajettaessa. Polttoaineen kulutus on kuitenkin aika tarkka indikaattori näille päästöille. Jos polttoaineen rajakustannuksia lisätään verolla, syntyy kannuste vähentää kulutusta. Tämän Sinä, ja kuka tahansa muukin talouteen vähän perehtynyt tietää.
Ja vanhanaikaisilla tullimaksuilla saadaan sitten liikenne ohjattua sinne, missä niillä peltikipoilla on parempi päristellä.
Ja mitä tulee tähän valvontakoneistoon, minusta ceteris paribus vähemmän valvontaa on parempi kuin enemmän valvontaa jo siitä yksinkertaisesta syystä, että tuollaisen järjestelmän keräämä tietomäärä on mielettömän suuri. Ihan takuulla poliisiorientoitunut virkamieskunta ja turvallisuusuhilla ratsastavat poliitikot vaatisivat, että kaikki se data pitää säästää vuosikausiksi. Kyllä siitä syntyy kustannuksia, vaikka tallennuskapasiteetti halpaa onkin.
Suurin ongelma on mielestäni kuitenkin tuollaisen järjestelmän vaatimat investoinnit. Autoihin asennettava laite maksaa. Käytännössä sellainen pitäisi sitten asentaa kaikkiin Suomessa rekisteröityihin autoihin. Yksinkertainen ruuhkamaksu hoituu vaikka tien varteen lykättävällä kameralla, joka tunnistaa rekisterinumeron; Valvontaa sekin, mutta aika kevyempää kuin joku satelliittipaikannus.
Kilometripohjaisella laskutuksella ei tapella vain päästöjä vastaan. Niitä vastaan paras olisi polttoainevero: se kohdistuu suoraan polttoainekulujen mukaan, ei ainoastaan korreloi niiden kanssa.
Liikenteen verotusta halutaan siirtää älykkäisiin tiemaksuihin, koska nyt liikenne on aliverotettua (suhteessa ulkoisiin kustannuksiinsa) kaupungeissa ja yliverotettua haja-asutusalueilla. Tämän käyttäytymistä vääristävä vaikutus on melkoinen. Hiilidioksidipäästöjä litrasta dieseliä tulee yhtä paljon kuin litrasta lämmitysöljyä, mutta lämmitystä verotetaan paljon vähemmän kuin autoilua.
Kaupungeissa liikennettä halutaan verottaa enemmän, koska ne aiheuttavat ruuhkaa (hidastavat muiden menemistä) meluavat, pilaavat ilmaa, vievät hyvin kallista tilaa jne.
Jäykkä tulliraja on hankala, koska se, joka asuu sata metriä sen sisäpuolella ja käy kaupassa sata metriä sen ulkopuolella maksaa yhtä paljon kuin se, joka ajaa Tapiolasta keskustan läpi Vuosaareen. Helsingissä ruuhkautuvat nimenomaan kehätiet. Minne siellä pitäisi tulliraja laittaa?
Voi olla, että EU:n kaavailema satelliittijärjestelmä on kallis, mutta se tulee tästä meidän keskustelustamme huolimatta joka tapauksessa. Suomikin on hankkeeseen sitoutunut, en nyt kyllä muista kuinka peruuttamattomasti.
Jokainen kaupunkiin tuloijja voidaan toki valokuvata (kanssamatkustajiensa kanssa, juorulehdet maksaisivat niistä kuvista paljon) Järjestelmän pystyttäminen voi olla halpaa, mutta käyttökulut ovat kyllä aika kalliit.
Jos vastustaa sellaista tekniikkaa, jota voi käyttää väärin, pitänee luopua aika paljosta. Jos halutaan, satelliittijärjestelmä on tehtävissä sellaiseksi, ettei siitä saa tietoja ulos. Jos taas halutaan pystyttää kontrollivaltio, se saadaan kyllä aikaan ilman tiemaksujakin.
Jos omistaisin auton ja tulisi mahdolliseksi vapaaehtoisesti laittaa ojma autonsa seurantaan, minä antaisin siihen luvan ihan noin auton varastamista ajatellen.
Juu, kannatan kyllä ruuhkamaksuja. Minulla on aina varaa maksaa ne, ja kerrankin tuntisin saavani veronluonteiselle maksulle jotain vastinetta – väljät tiet.