Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset

Olen tässä blogissa kritisoinut kokeiltavaa perustulomallia ennenkin ja pidän tätä kritiikkiä yhä relevanttina. Ei ollut tutkijoiden vika, ettei voitu kokeilla paremmin. Nyt saatuja tuloksia pitää peilata tätä vasten. Tässä pari vanhaa kirjoitustani:

Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa

Miksi kokeilussa oleva perustulokokeilu ei ole se oikea.

Kokeilussa on kaksi ongelmaa. Kokeiltava malli on aivan tolkuttoman kallis, koska verotusta ei muokattu perustuloa vastaavaksi. Ei ole tarkoitus, että normaali palkansaaja saisi käteen 560 euroa aiempaa enemmän.

Kokeiluun otettiin vain työmarkkinatukea saavia, mikä tarkoittaa, että jokseenkin kaikki ovat pitkäaikaistyöttömiä. Heistä monen kohdalla työllistyminen on vaikeata, koska työkyky on mennyt. Tämä joukko tarvitsisi enemmän palveluja kuin kannusteita. Moni heistä ei pääse töihin vaikka kuinka haluaisivat. Mielenkiintoisempia tuloksia olisi saatu, jos kokeeseen olisi valittu tavallisia ihmisiä, joilla on teoriassa varaa valita, menevätkö töihin vai eivät. Nyt ei myöskään kukaan voinut jäädä pois töistä perustulon vuoksi, koska kokeilun alkaessa kukaan ei ollut töissä.

Kolmaskin ongelma on, määräaikaisuus. Kukaan ei tee pysyvää elämänmuutosta, muuta esimerkiksi maalle hoitamaan lampaita. Tälle ei oikein voi missään kokeilussa mitään.

Kun koehenkilöt olivat jokseenkin kaikki vaikeasti työllistettäviä, ei muodostanut suurta ongelmaa, että työllistyminen pysyvään täysipäiväiseen työsuhteeseen olisi ollut kohtuuttoman kannattavaa.

Alustavat tulokset työllisyysvaikutuksista ensimmäisenä vuotena on saatu. Ei tilastollista eroa koeryhmän ja vertailuryhmän välillä. Perustuloryhmä teki vähän enemmän töitä ja vertailuryhmä sai vähän enemmän työtuloja, mutta kumpikaan tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Koe on päättynyt, mutta rekisteritiedot työllisyydestä saadaan vasta vuoden kuluttua! Mitä ihmettä! Ainakin verottaja osaa tehdä veroehdotuksen jo maaliskuussa. Julkistamistilaisuudessa moni sanoi, että muualla tehdyissä kokeiluissa myönteiset työllisyysvaikutukset ovat tulleet vasta muutaman vuoden päästä. Jäämme odottamaan myöhempiä tuloksia. Ja ihmettelemme rekisteritiedon hidasta valmistumista.

Koeasetelmaa heikensi se, että perustuloon ei sisältynyt lapsikorotuksia, minkä vuoksi perustuloryhmä saattoi hakea täydennystä perustuloon työttömyyskorvauksesta. Tämä toisaalta vähän tuhosi koeasetelmaa, toisaalta antoi mahdollisuuksia jatkoanalyyseille.

Ei siis käynyt niin, että perustuloryhmä olisi ryhtynyt laiskottelemaan koeryhmää enempää, vaikka velvollisuutta ottaa työtä vastaan ei ollutkaan. Mutta ei käynyt niinkään, että työnteon kannattavuus olisi innostunut tekemään enemmän töitä. Tai sitten tapahtui molempia ja nämä vaikutukset kumosivat toisensa. Huomattakoon myös, että perustuloa saavat jäivät pois palvelujen piiristä, mikä varmaankin pienensi heidän työllistymistään.

Haastattelututkimuksen mukaan perustulon saajat olivat elämäänsä selvästi tyytyväisempiä ja pysyivät paremmin terveempinä kuin vertailuryhmään kuuluvat. Kun tämä ei maksanut enempää, osoittaa se todeksi perustulon kannattajien väitteet paremmasta oman elämän hallinnasta. Samanlaisia tuloksia on saatu muualla tehdyistä tutkimuksista. Jopa raha riitti perustuloryhmässä paremmin kuin vertailuryhmässä, silloinkin kun sitä oli yhtä paljon.

Matalat vastausprosentit kuitenkin tekevät tuloksista kiistanalaisia. Voihan olla, että vastaajat ovat valikoituneita. Voi myös olla, että perustuloporukan parempi tyytyväisyys eri johtunut perustulosta vaan siitä, että vertailuryhmää kiusattiin aktiivimallilla.

Kokeiluja pitäisi jatkaa. Pitäisi kokeilla erikseen vastikkeettomuutta – aktiivimalliin olisi pitänyt liittää koe, jossa toisia kiusattiin aktiivimallilla ja toisia ei kiusattu. Ja normaaliin työttömyysturvaan pitäisi liittää koe, jossa yhteensovitusprosentti olisi matalampi.

Kokeilua pitäisi laajentaa koko väestöä edustavaan otantaan. Pitkäaikaistyöttömät ovat kovin harhainen näyte suomalaisista.

41 thoughts on “Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset

  1. Osmo, perustulo on lähes ilmainen tapa jakaa rahaa tarvitseville verrattuna nykyiseen monimutkaiseen harkintaan ja monesta paikasta paikasta jaettavaan tukeen.
    Onko laskelmia paljonko säästetään pelkästään sillä että emme tarvitse henkilöitä emmekä järjestelmiä enää tilanteessa jossa perustulo kattaa lähes kaiken tuen tarpeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Muistaakseni hallinnon kustannukset ovat vain jotain prosentteja nykyisten tulonsiirtojen kustannuksista, joten kovin huikeaa säästöä siitä on turha odottaan (jos tämä tosiaan pitää paikkansa, mistä en ole 100% varma). Kaikkien tulonsiirtojen korvaaminen perustulolla ei ole kovin realistista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ossi Saresoja:

        Muistaakseni hallinnon kustannukset ovat vain jotain prosentteja nykyisten tulonsiirtojen kustannuksista, joten kovin huikeaa säästöä siitä on turha odottaan (jos tämä tosiaan pitää paikkansa, mistä en ole 100% varma). Kaikkien tulonsiirtojen korvaaminen perustulolla ei ole kovin realistista.

        Kelan keskimääräinen toimintameno on viimeisen tilinpäätöksen mukaan ollut 3,1 % kokonaiskuluista ja 3,2 % etuusmenoista. Hallintokustannusten osuus riippuu kuitenkin todella paljon etuuslajista. Hiljattain törmäsin erästä Kelan jakamaa tulonsiirtoa koskevaan arvioon, jossa hallintokustannusten arvioitiin erään etuuden kohdalla voivan olla jopa 50 % jaetun lisäetuuden määrästä. Sellainen on ääritilanne. Toinen ääripää on eläkkeet. Eläkkeiden ansiosta Kelan toimintamenot ovat kokonaisuudessaan “vain” reilut 3 % jaetuista etuuksista, koska korkeamman käsittelymenon etuuksista poiketen eläkkeissä toimintamenot voi saada alle prosentin. Esimerkiksi kansaneläkkeissä hallintokustannusten osuus on pieni, koska sen jälkeen kun eläke on myönnetty, siihen tehdään vuosien varrella lähinnä indeksikorotuksia ilman, että tarvitsee käsitellä jatkuvasti isoa määrää käsittelyltään ei-automatisoitavissa olevia liitteitä jaossa oleviin euromääriin nähden.

        Sellaisten euromääriltään pienten etuuksien jaossa, joiden käsittely on työlästä ja ehdot monimutkaisia, voi hallintokuluilla olla hyvinkin iso rooli. Esimerkiksi sellaisessa päätöksessä, jossa valtavan liitemäärän arvioinnin jälkeen toimeentulotukea myönnetään 20 € yksittäiselle kuukaudelle, on hallintokulujen osuus herkästi isompi kuin jaettavan etuuden määrä. Asia vielä kertaantuu, jos päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus, joka johtaa vaikkapa joidenkin eurojen suuruiseen tuen korotukseen – mutta oikaisuvaatimuksen käsittely voi maksaa yli sata euroa. Sen sijaan vaikkapa 500 €/kk toimeentulotukipäätöksessä, joka tehdään usealle kuukaudelle kerralla, ja jossa menot ovat selkeitä, ja josta kukaan ei valita, käsittelykustannukset jäävät suhteellisen pieniksi etuuden määrään nähden.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Perustulo tuntuu selvästi paremmalta vaihtoehdolta kuin nykyinen tukiviidakko. Ongelma on, että se pitäisi pystyä mitoittamaan niin, että se taka riittävän perustoimeentulon, mutta ei motivoi työkykyisiä ja -ikäisiä jättäytymään kotiin. (Erityinen huolenaihe minulla on nuoret miehet. Jos on taloudellisesti mahdollista ja “luvallista” pelata kotona pleikkarilla, niin mikä motivoi töihin?)

    Ode onko tilastoista riittävästi aineistoa, jolla tätä tasoa pystyisi haarukoimaan? Olisi mielenkiintoista tietää, että onko nämä kaksi “ristiriitaista” tavoitetta yhteensovitettavissa ja mikä se taso voisi olla. Samalla olisi mielenkiintoista tietää millä tulotasolla perustulo tulisi 100% verotetuksi pois, jos lähtökohtana pidetään nykyisten sosiaalimenojen tasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Meiltä vain puuttuu tuo öljy 🙂 Vakavasti ottaen perustulo on psykologisesti väärä ratkaisu. Se kertoo, että saat lorvia ilmaiseksi. Esimerkiksi negatiivinen tulovero on psykologisesti järkevä vaihtoehto, koska kaikki verot ovat normaalille ihmiselle epämielyttävä, mutta välttämätön paha.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Tämä kokelu osoitti, ettei perustulo lisännyt lorvimista.

        Ei kokeiluryhmässä. Kokeiluryhmään kuitenkin otettiin vain sellaisia henkilöitä, jotka saivat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa eli olivat jo valmiiksi työttömiä. Kokeilu ei kertonut mitään siitä, jäisikö joku opiskelija tai töissä oleva kotiin lorvimaan, jos olisi mahdollista saada perustulo ilman mitään selityksiä. En usko, että tämä olisi yleisesti suuri ongelma, mutta näen tässä yhden riskiryhmän: vanhempiensa kotona asuvat täysi-ikäiset nuoret. Jos vanhemmat tarjoavat täysihoidon, niin 560 euroa kuussa on jo ihan mukava summa biletysrahaa. Siinä voi vähän laiskemmalle nuorelle tulla kiusaus jäädä kotiin pelaamaan. Vaikka kasvatusvastuu onkin vanhemmilla, niin on ihan oikea yhteiskunnallinen ongelma, jos tällaisten nuorten määrä kasvaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Tämä kokelu osoitti, ettei perustulo lisännyt lorvimista.

        Voidaan ehkä myös sanoa, että kokeilu ei osoittanut, että “lorviminen” olisi vähentynyt. Saattaa myös olla perusteltua ottaa huomioon sellainenkin vaihtoehto, että ns. “valvova silmä” on rajoittanut lorvimishaluja ts. jos perustulo tulee kaikille, ei vastaavaa kontrollia enää ole ja lorviminen on helpompaa, kun ei tarvitse pelätä kiinni jäämistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Tämä kokelu osoitti, ettei perustulo lisännyt lorvimista.

        Yhtä hyvin voi sanoa, että kokeilu ei vähentänyt lorvimista. Työnteon lisääntymistä kai tässä tavoiteltiin.

        Tulosten täytyy olla todellinen pettymys perustuloa ajaville ja nyt selityksillä yritetään vääntää mustaa valkoiseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. vk: Yhtä hyvin voi sanoa, että kokeilu ei vähentänyt lorvimista. Työnteon lisääntymistä kai tässä tavoiteltiin.

        Tulosten täytyy olla todellinen pettymys perustuloa ajaville ja nyt selityksillä yritetään vääntää mustaa valkoiseksi.

        Minusta oleellinen kysymys on juuri se, että romahtaako työnteon tekeminen, jos ihmisten kiusaamisen ja kyttäämisen sijaan sosiaaliturvan jakaminen muutetaan tällaiseksi automaatiksi. Kuten Osmo on kirjoittanut, lopullista tulosta tästä ei saanut, koska systeemiä testattiin vain jo valmiiksi työttöminä olevilla, mutta ainakin siis tämän ryhmän suhteen vaikuttaisi siltä, ettei perustulo lisäisi lorvailua.

        Sellaisen varovaisen arvion voisi tehdä, että tämä ryhmä ei liene sitä yhteiskunnan aktiivisinta porukkaa, joten todennäköisesti ei lorvailu merkittävästi lisääntyisi sitten muillakaan. Parasta olisi kuitenkin tehdä kokeilu koko kansaa edustavalla otoksella ja yhdistää siihen sellainen verotus, jolla systeemin nettokustannus olisi plus miinus nolla nykyiseen sosiaaliturvaan verrattuna.

        Mutta siis jos se pätee, että lorvailu ei perustulon mukana lisäänny, mutta se johtaa parempaan ihmisten onnellisuuteen, niin en oikein näe mitään syytä, miksi siihen ei kannattaisi hypätä, jos se mitoitettu verotuksen kannalta neutraaliksi nykyisen kanssa. Se, että lorvailu olisi vähentynyt, olisi tietenkin ollut bonusta, mutta jo tämäkin tulos tekee perustulosta pareto-mielessä paremman nykyiseen verrattuna.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Samuli Saarelma:

        Mutta siis jos se pätee, että lorvailu ei perustulon mukana lisäänny, mutta se johtaa parempaan ihmisten onnellisuuteen, niin en oikein näe mitään syytä, miksi siihen ei kannattaisi hypätä, jos se mitoitettu verotuksen kannalta neutraaliksi nykyisen kanssa. Se, että lorvailu olisi vähentynyt, olisi tietenkin ollut bonusta, mutta jo tämäkin tulos tekee perustulosta pareto-mielessä paremman nykyiseen verrattuna.

        Toivottavasti se pätee, mutta tämä tuloshan ei valitettavasti anna minkäänlaista osviittaa siitä. Jos tässä joukossa olisi ollut vaikkapa puolet tällä hetkellä työssäkäyviä, meillä olisi ollut jonkinlainen otos siitäkin porukasta, joilla perustulo voisi aiheuttaa lorvailua. Nyt kaikki mitä voimme todeta on, että lorvailu ei vähentynyt, mutta lisääntymisestä on mahdoton sanoa mitään, koska miten työtön olisi voinut muuttua perustuloa saadessaan vielä enemmän työttömäksi? Onnellisuuden kasvattaminen yhteiskunnassa on tietysti oma arvonsa ja sen merkitystä ei saa vähätellä, mutta kestävä perusta kansantaloudelle erityisesti heikentyvän huoltosuhteen tilanteessa on myös erittäin merkityksellinen asia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Tämä kokelu osoitti, ettei perustulo lisännyt lorvimista.

        Ei mutta se osoitti että edes tolkuttoman kova kannuste ei auta tippaakaan. Toki voi olla että tässä porukassa oli kohtuuttomasti sellaisia jotka eivät nykyisillä työmarkkinoilla voi työllistyä.

        Mutta johtopäätös on aika helppo . Kokeilu epäonnistui niin selvästi että ei tartte kokeilla lisää. Eikkä jatkaa perustulon kehittämistä

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Perustulon vaiettu salaisuus on isompi keppi

    Jokaiselle 560 €/kk – mitä seuraisi? Suomen ihmiskokeessa hyvinvointi parani, mutta työllisyys ei nopeasti muuksi muuttunut (Yle 8.2.2019)

    Perustulokokeilu ei lisännyt työllisyyttä mutta lisäsi hyvinvointia – Mari Saarenpään elämän se muutti (HS 8.2.2019)

    Saattaa olla että joku odotti olemassaolevan tukikoneiston päälle lapioidun rahan vähentävän työttömyyttä ja pettyi, mutta todellisuudessa kokeilun vaikutus työllistymiseen ei ole yllätys. Toisaalta, kokeilu ei myöskään vähentänyt työllistymistä, joka on sinänsä arvokas löydös.

    Koska tämän päivän uutisointi aiheesta on sen verran negatiivista, että perustulon tulevaisuus on uhattuna, niin olen pakotettu paljastamaan missä perustulon työllistämistä parantava vaikutus piilee:

    Nykyinen aktiivimalli on pieni vitsa, jolla sivalletaan kaikkia. Perustulomallissa voidaan pieni vitsa vaihtaa isoon kalikkaan, jolla sivalletaan vain harvoja. Kalikan pelko, tai viime kädessä kalikka itse synnyttää kannustimen työllistyä.

    Eräs perustulon tavoite on siis nostaa alimpaa sosiaaliturvan tasoa ja huolehtia että kaikki saavat mihin he ovat oikeutettuja, mutta samalla alentaa sosiaaliturvaa yläpäästä.

    Esim. Aholan kustannusneutraalissa perustulomallissa jokainen 23 vuotta täyttänyt Suomessa oleva Suomen kansalainen saa automaattisesti 630 euroa kuukausittain tililleen, no questions asked.

    Siinä vaiheessa kun tuo 630 euroa ei riitä, eli sen päälle päättää hakea mahdollisia tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia, niin kalikka kalahtaa, ja terveelle työkykyiselle ihmiselle voidaan asettaa nykyistä aktiivimallia huomattavasti tiukempia ehtoja. Tässä vaiheessa on tietysti paikallaan selventää, että poikkeusryhmille, kuten vammaisille, pysyvä tukitaso tulee olemaan perustuloa korkeampi, eli kalikka ei koske poikkeusryhmiä.

    Perustulon varassa olevalla kansalaisella on siis neljä vaihtoehtoa 1) Mennä töihin 2) Mennä aktivoitavaksi 3)Ruveta yrittäjäksi 4) Elää 630 eurolla kuussa. Jos neloseen joku pystyy, niin se hänelle sallittakoon, sen verran pienestä summasta on kyse. Ja toisaalta, jos erakkoelämästä tulee kansanhuvia, niin perustulotasoa voi tarvittaessa aina laskea.

    Kirjoittaja on Liberalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka on ehdolla eduskuntavaaleissa 2019.

    PS. Vasemmisto ehdottaa 800 euron perustuloa – oikeasta tasosta voi ja pitää neuvotella, mutta nykyisellään Suomessa ei ole edes hyvää kokonaiskuvaa siitä mikä on nykyinen taso. Siksi ehdotan että nykyiset sosiaalituet laitetaan taulukkoon ja julki (AA 27.3.2016)

    PPS. Keskusta on täysin hukassa: Juha Sipilän runttaaman perustulo­kannan myötä keskusta muutti historiallista linjaansa, ja se herättää perimmäisen kysymyksen: Kuka oikein on keskusta? (HS 8.2.2019) – syy on siinä, että Keskusta käsittelee vastikkeettomuutta ideologisena kyllä-ei kysymyksenä, kun oikea kysymys on että mikä on vastikkeettoman tuen oikea määrä.

    PPPS. Perustulolla on myös ison kepin lisäksi toinen työllistymistä parantava vaikutus, se on kansalaisten aivokapasiteetin vapautuminen byrokratiasta hyödyllisempään tekemiseen, esim. yrittämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “Koe on päättynyt, mutta rekisteritiedot työllisyydestä saadaan vasta vuoden kuluttua! Mitä ihmettä! Ainakin verottaja osaa tehdä veroehdotuksen jo maaliskuussa. Julkistamistilaisuudessa moni sanoi, että muualla tehdyissä kokeiluissa myönteiset työllisyysvaikutukset ovat tulleet vasta muutaman vuoden päästä. Jäämme odottamaan myöhempiä tuloksia. Ja ihmettelemme rekisteritiedon hidasta valmistumista.”

    Kyllä rekisteritiedot taitavat jo nyt hyvin suurelta osin olla olemassa lähes koko vuoden osalta. Palkkoja saatetaan maksaa useita kuukausia tehdyn työn jälkeenkin, joten loppuvuoden tarkkoja tietoja ei vielä ole. Mutta kyllä tässä kohtaa on jo rekistereissä tiedot kaiketi yli 99 prosenttisesti kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen osalta jo toisen kokeiluvuoden osaltakin kuin mitä ne tiedot tulevat olemaan kaikkien tarkennusten jälkeen.

    Se voisi estää toisen vuoden tietojen käytössä olemisen, mikäli tutkijaryhmän budjetti on kovin pieni, ja jos valtio perii tutkijaryhmältä niin korkeaa maksua väliaikaisten tietojen saamisesta ettei väliaikaisia tietoja voi saada, tai jos valtio on sisäisesti päättänyt kieltää osavuotisten tietojen luovuttamisen tutkijaryhmälle. Monissa tutkimuksissa nimenomaan budjetti estää ajantasaisimman datan käytön, vaikka data rekistereistä jo löytyisi, koska keskeneräisen, osan vuotta vasta kattavan datan luovuttamisesta tutkimusryhmille datan haltija perii yleensä lisämaksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ero verotustietoihin nähden on siis siinä, että verottaja pystyy tekemään helposti veroehdotuksen vuodenvaihteen jälkeen, koska verottajaa ei kiinnosta (kuin työmatkavähennysten kannalta), miltä ajanjaksolta tulo on maksettu. Työtulojen tilastoinnissa perustulokokeilun kannalta puolestaan ollaan kiinnostuneita nimenomaan perustuloaikana kerrytetystä tulosta, eikä siitä, minkä vuoden verotukseen se menee verotettavaksi. Sosiaalietuudet Suomessa määräytyvät pääsääntöisesti tulon ansaitsemisajankohdan mukaan eikä maksuajan mukaan, kun taas verotus tapahtuu Suomessa pääsääntöisesti verotettavien tulojen maksuajankohdan mukaan. Voisi olettaa, että vertailuryhmät eivät kuitenkaan eroa toisistaan olennaisesti sen suhteen, monellako palkanmaksu vuonna 2018 ansaituista tuloista jää vuoden 2019 puolelle, ja että hieman keskeneräinenkin data voisi olla kuitenkin vertailukelpoista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Perustulon pitäisi (puolustajien mukaan) tehdä työnteon aina kannattavaksi. Kuitenkaan tällä ei ollut merkittävää vaikutusta työllistymiseen, vaikka kyseessä oli käytännössä palkan päälle maksettava könttäsumma rahaa.

    Oikeat ongelmat taitavat löytyä koulutuksen ja osaamisen puutteesta, eikä pelkästään taloudellisista kannustimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. En kannata perustulokokeiluja. Kannatan enemmän yritysmaailmasta tuttua toimintatapaa: tehdään muutos nopeasti ja säädetään paremmaksi, jos ei heti tullut täydellinen. Kokeiluista on tulossa uudistusten vastustajille tehokas keino uudistusten torppaamiseen. Jos ehdotetaan sinulle epämieluista uudistusta, vaadi satunnaistettuja ja oikeaoppisia ja ennenkaikkea pitkäkestoisia kokeiluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Laitatko Vihreiden verotaulukon, kun meillä on 600 euro perustulo. Vasta se jälkeen voi järkevästi keskustella Vihreitten mallista. Käsittääkseni perustulo ei tulisi ansiosidonnaisen ansioturvan päälle, vaan jollakin tekniikalla perustulo vähennettäisiin ansiosidonnaisesta etuudesta.

    Nyt etuuksia maksetaan työnantajalle, etuudet määrittävät erilaisia toimenpiteitä ja oikeuksia. Milloin esim. syntyisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos ei makseta sairauspäivärahaa? Eikö työnantaja saisi sairauspäivärahaa, jos on maksanut palkkaa?

    Onko Vihreitten perustulo perustuslain mukainen? Siinähän osalla ihmisiä etuudet heikkenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Verotaulukko, kaikki verot mukaan luettuna on 42 % tasavero, kunnes jossain aika korkeilla tuloilla tähän tullee 10 % lisää. Kmntavero tuo tähän tie4tysti vaihtelua ylös ja alaspäin. Tämä keskimääräisellä kuntaverolla

        Ja taas tästä puuttuu se olennainen tieto, miten työntekijän työttömyys- ja eläkemaksut (minulla tällä hetkellä 9,75 % palkasta) tulevat tähän päälle. Tulevatko ne täysimääräisenä eli käytännössä palkasta menee veroja ja pakollisia maksuja yli puolet vai vähennetäänkö ne ensin nykyiseen tapaan verotettavista tuloista, jolloin ne käytännössä vaikuttavat 4-5 prosenttiyksikköä.

        En ymmärrä, miksi vihreät eivät voi kertoa tätä yksiselitteisesti ja selvästi. Suhtaudun itse perustuloon suhteellisen myönteisesti, mutta joka ainoa keskustelu jonkun perustuloon kielteisemmin suhtautuvan henkilön kanssa kilpistyy siihen, että hän valittaa verojen nousevan mallin myötä hirveästi. Kun yritän osoittaa laskelmilla tätä väitettä vääräksi (verottomana saatava perustulohan loiventaa selvästi verotusta, vaikka veroprosentti näyttää suurelta), niin tulee aina kiista siitä, miten sosiaalivakuutusmaksut pitää ottaa huomioon. Vihreiden sivulta ei ainakaan helposti löydy yksiselitteistä tietoa siitä, miten teidän mallissanne tämä on suunniteltu. Niinpä kiista jää ratkaisematta ja keskustelukumppani perustulon vastustajaksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kun oikeita palkkatöitä ei ole, niin ei perustulokaan työtä luo. Vai luulevatko jotkut tahot, että perustulolla elävä lähtisi tekemään palkatonta työtä kasvattamaan yritysten voittoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tavallinen Teknikko:
      Kun oikeita palkkatöitä ei ole, niin ei perustulokaan työtä luo. Vai luulevatko jotkut tahot, että perustulolla elävä lähtisi tekemään palkatonta työtä kasvattamaan yritysten voittoja.

      TE-palvelut: “Kaikkiaan TE-toimistoissa oli joulukuussa (2018) avoinna 89 600 työpaikkaa, mikä on 11 200 enemmän kuin vuosi sitten.”

      Ihan oikeita työpaikkoja. Meillä nyt vaan on todella iso joukko ihmisiä joille työt ei maistu, muuttohaluja työn perässä ei ole tai sitten henkilökohtaiset ominaisuudet (osaaminen, motivaatio, ulkonäkö, terveys, perhetilanne…) eivät täytä työnantajien kriteerejä. Tämä yhdistettynä siihen, että töitä tekemättäkin pärjää mukavasti anteliaan ja passivoivan sosiaaliturvan ansiosta.

      Keppiä vai porkkanaa? Nyt kokeiltiin erittäin anteliasta porkkanaa eikä toiminut. Olisiko syytä kokeilla keppiä eli leikata sosiaaliturvaa vaikkapa niin, että ansiosidonnainen pienenee 10% per työttömyyskuukausi?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Ensi vuona saamme lisää tietoja. Kokeiltiin vertailuryhmään keppiä. Näemme, eron porkkanan ja kepin välillä. Ennustan, ettei tuohon porukkaan tepsinyt kumpikaan.

        Touché. Se antelias sosiaaliturva piti molemmat ryhmät poissa työmarkkinoilta. Liian moni ajattelee että kun ei ole nälkä, ei vilu, on katto pään päällä ja vaatteet yllä jne. niin miksi vaivautua. Nyt kun sosiaaliturvalla eläminen on entistä enemmän hyväksyttyä niin ei ole sitä sosiaalista painettakaan.

        Kyllä perustulo sai tässä kokeilussa täystyrmäyksen. Ellei nyt sitten toinen vuosi muuta tuloksia olennaisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. vk: Ihan oikeita työpaikkoja. Meillä nyt vaan on todella iso joukko ihmisiä joille työt ei maistu, muuttohaluja työn perässä ei ole tai sitten henkilökohtaiset ominaisuudet (osaaminen, motivaatio, ulkonäkö, terveys, perhetilanne…) eivät täytä työnantajien kriteerejä. Tämä yhdistettynä siihen, että töitä tekemättäkin pärjää mukavasti anteliaan ja passivoivan sosiaaliturvan ansiosta.

        Jos syy on tuo “osaaminen ei täytä työnantajan kriteereitä” pätee, niin silloin kai lienee aika lailla yhdentekevää, heilutetaanko porkkanaa vai keppiä. Kumpikaan ei näitä ihmisiä työllistä “oikeisiin töihin”, koska heidän työnsä lisäarvo on niin alhainen. Ja ennusteet ovat, että AI:n ja robottien levitessä yhä laajemmalle, tämän porukan osuus väestöstä sen kun kasvaa. Tässä maailmassa ei minusta ole mitään järkeä heiluttaa keppiä, vaan ennemminkin tarjota porkkanalla kaikille elämänarvoinen elämä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Perustulo ja maahanmuuttajanaiset – veikkaan, että liian suuri osa heistä jäisi kokonaan työelämän ulkopuolelle. Ja näin ehkä kävisi heidän lapsilleenkin.

    Ruotsissa kotihoidontuen lakkauttamista perusteltiin mm.tuen passivoivasta vaikutuksesta maahanmuuttajanaisiin. Kun naiset ovat kotona, pidetään myös lapset kotihoidossa oman kielen ja kulttuurin kuplassa. Eikö muka kotihoidon tukea korkeampi perustulo toimisi samoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Leena:
      Perustulo ja maahanmuuttajanaiset – veikkaan, että liian suuri osa heistä jäisi kokonaan työelämän ulkopuolelle. Ja näin ehkä kävisi heidän lapsilleenkin.

      Perustulon tulisi koskea vain täysivaltaisia Suomen kansalaisia. Sekä kansalaisuuden että täysivaltaisuuden ehtoja voitaisiin tiukentaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Paljon vähemmän se ainakin kannustaa jäämään kotiin kuin kotihoidontuki, jonka menettää, jos lapsen laittaa päiväkotiin tai vastaanottaa töitä.

      Mitä näille kotiin jääville maahanmuuttajille sitten oikein on tarjolla kodin ulkopuolella? Onko meillä sellaisia työnantajia, jotka voisivat heidät palkata? Onko heillä realistisia mahdollisuuksia parantaa työllistettävyyttään, tai välttämättä edes oppia suomea ja tuntemaan Suomen kulttuuria? Muilta on helppo vaatia kaikenlaista, mutta eivät kaikki kaikkeen pysty eri syistä. Ratkaistaan ensiksi tämä ja katsotaan sitten, onko kannustimissa korjattavaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. theta:
        Paljon vähemmän se ainakin kannustaa jäämään kotiin kuin kotihoidontuki, jonka menettää, jos lapsen laittaa päiväkotiin tai vastaanottaa töitä.

        Suomessa on ilmeisesti tuhansia kotihoidontuen saajia, jotka käyvät joko osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti töissä, mutta tarkkoja tilastoja kotihoidontuen saajien työssä käynnistäa ei ole, koska Kela ei tilastoi sitä. Nyt tulorekisterin myötä siitäkin asiasta tulee kertymään dataa, joka mahdollistaa asian tilastoinnin viimeistään ensi vuoden alusta lähtien.

        Kotihoidontukea saavan perheen vanhemmat voivat esimerkiksi keskenään ajoittaa työaikansa niin, että jompi kumpi heistä tai sitten isovanhempi on jatkuvasti lapsen kanssa, ja järjestää sekä työskentelyn että kotihoidontuen. Tunnen itsekin joitain perheitä, joissa vanhemmat ovat olleet täysiaikaisesti töissä ja saaneet silti järjestettyä lasten hoidon kodissa kotihoidontuella. Jotkut perheet ostavat kotihoidontuella lastenhoitopalveluita, kuten lastenhoitajan kotiin osaksi viikkoa. Se on lain mukaan täysin sallittua. Kotitalousvähennystä ei kuitenkaan saa silloin virka-ajan hoidosta, mutta iltahoidosta saa ja viikonloppuisin.

        Kotihoidontuki on vastikkeellinen korvaus siitä, että vanhemmat järjestävät lapsen hoidon niin, ettei lapsen hoidosta tule yhteiskunnan järjestämässä päivähoidossa kustannuksia. Tuki (338,34 e/kk 1. lapsesta ja 101,29 e/kk 2. lapsesta) kattaa mm. lapsen päiväajan ruokailun kustannuksia ja muita kustannuksia, jotka päiväkodissa maksaa yhteiskunta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. a: Kotihoidontuki on vastikkeellinen korvaus siitä, että vanhemmat järjestävät lapsen hoidon niin, ettei lapsen hoidosta tule yhteiskunnan järjestämässä päivähoidossa kustannuksia.

        Käytännössä merkittävältä osuudelta tuen käyttäjä on kotiin jäävä äiti. Se keskimäärin hidastaa naisten tulojen kasvua työuran aikana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Hei

    Entä kommenttisi julkistustilaisuudessa, että testiryhmä erosi merkittävästi verrokkiryhmästä, oletko löytänyt tähän jo selitystä? Itsekin ihmettelin tätä, onko testiryhmän valinnassa tehty jotain väärin, satunnaisestihan ne piti olla valittuja, mutta onkohan asia todella ollut näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jarkko I:

      Entä kommenttisi julkistustilaisuudessa, että testiryhmä erosi merkittävästi verrokkiryhmästä, oletko löytänyt tähän jo selitystä? Itsekin ihmettelin tätä, onko testiryhmän valinnassa tehty jotain väärin, satunnaisestihan ne piti olla valittuja, mutta onkohan asia todella ollut näin.

      Yleensä tilastoissa käy niin, että mitä tarkemmalla jaottelulla jotain katsoo, sitä enemmän eroja löytyy vertailuryhmien kesken. Kesim. sukupuolten jakaumat ovat lähes samat (kun on vain kaksi mahdollista muuttujaa, joita esiintyy lähes yhtä paljon – tuossa kokeessa noin 52 % ja 48 %), mutta tarkemmalla jaottelulla katsoituissa asioissa, kuten koulutuksessa, tulee sitten eroja näkyviin enemmän. Perustuloryhmässä yliopistokoulutettuja oli 15,4 % jpelkän peruskoulun käyneitä 16,6 %. Vertailuryhmässä yliopistokoulutettuja oli vain 11,9 % ja pelkän peruskoulun käyneitä 18,3 %. Perustulokoeryhmässä oli lapsitalouksia 33,6 % ja vertailuryhmässä 28,4 %, ja tuloiltaan 10 000 € alle tienaavia oli perustuloryhmässä 34,3 % ja vertailuryhmässä 41,2 %. Pienehköt erot eivät kuitenkaan estä tilastollisia vertailuja. Aineistoja pystyy painottamaan ja näin eliminoimaan kohderyhmän ja vertailuryhmän havaittujen erojen vaikutusta tuloksiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kiinnitin huomiota Ylen uutisissa ilkeilyltä vaikuttavaan perustulomääritelmäkritiikkiisi.

    HY:n Valtsikan opetuksessa tuli vastaan monenlaisia tapoja määritellä käsite ja luennoitsija totesi nimenomaisesti, että käsitemääritelmän voi laatia ”itse”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.