Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset

Olen täs­sä blo­gis­sa kri­ti­soi­nut kokeil­ta­vaa perus­tu­lo­mal­lia ennen­kin ja pidän tätä kri­tiik­kiä yhä rele­vant­ti­na. Ei ollut tut­ki­joi­den vika, ettei voi­tu kokeil­la parem­min. Nyt saa­tu­ja tulok­sia pitää pei­la­ta tätä vas­ten. Täs­sä pari van­haa kirjoitustani:

Mihin kysy­myk­seen perus­tu­lo­ko­kei­lu vastaa

Mik­si kokei­lus­sa ole­va perus­tu­lo­ko­kei­lu ei ole se oikea.

Kokei­lus­sa on kak­si ongel­maa. Kokeil­ta­va mal­li on aivan tol­kut­to­man kal­lis, kos­ka vero­tus­ta ei muo­kat­tu perus­tu­loa vas­taa­vak­si. Ei ole tar­koi­tus, että nor­maa­li pal­kan­saa­ja sai­si käteen 560 euroa aiem­paa enemmän.

Kokei­luun otet­tiin vain työ­mark­ki­na­tu­kea saa­via, mikä tar­koit­taa, että jok­seen­kin kaik­ki ovat pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä. Heis­tä monen koh­dal­la työl­lis­ty­mi­nen on vai­kea­ta, kos­ka työ­ky­ky on men­nyt. Tämä jouk­ko tar­vit­si­si enem­män pal­ve­lu­ja kuin kan­nus­tei­ta. Moni heis­tä ei pää­se töi­hin vaik­ka kuin­ka haluai­si­vat. Mie­len­kiin­toi­sem­pia tulok­sia oli­si saa­tu, jos kokee­seen oli­si valit­tu taval­li­sia ihmi­siä, joil­la on teo­rias­sa varaa vali­ta, mene­vät­kö töi­hin vai eivät. Nyt ei myös­kään kukaan voi­nut jää­dä pois töis­tä perus­tu­lon vuok­si, kos­ka kokei­lun alkaes­sa kukaan ei ollut töissä.

Kol­mas­kin ongel­ma on, mää­rä­ai­kai­suus. Kukaan ei tee pysy­vää elä­män­muu­tos­ta, muu­ta esi­mer­kik­si maal­le hoi­ta­maan lam­pai­ta. Täl­le ei oikein voi mis­sään kokei­lus­sa mitään.

Kun koe­hen­ki­löt oli­vat jok­seen­kin kaik­ki vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­viä, ei muo­dos­ta­nut suur­ta ongel­maa, että työl­lis­ty­mi­nen pysy­vään täy­si­päi­väi­seen työ­suh­tee­seen oli­si ollut koh­tuut­to­man kannattavaa.

Alus­ta­vat tulok­set työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­ta ensim­mäi­se­nä vuo­te­na on saa­tu. Ei tilas­tol­lis­ta eroa koe­ryh­män ja ver­tai­lu­ryh­män välil­lä. Perus­tu­lo­ryh­mä teki vähän enem­män töi­tä ja ver­tai­lu­ryh­mä sai vähän enem­män työ­tu­lo­ja, mut­ta kum­pi­kaan tulos ei ollut tilas­tol­li­ses­ti merkitsevä.

Koe on päät­ty­nyt, mut­ta rekis­te­ri­tie­dot työl­li­syy­des­tä saa­daan vas­ta vuo­den kulut­tua! Mitä ihmet­tä! Aina­kin verot­ta­ja osaa teh­dä veroeh­do­tuk­sen jo maa­lis­kuus­sa. Jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa moni sanoi, että muu­al­la teh­dyis­sä kokei­luis­sa myön­tei­set työl­li­syys­vai­ku­tuk­set ovat tul­leet vas­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä. Jääm­me odot­ta­maan myö­hem­piä tulok­sia. Ja ihmet­te­lem­me rekis­te­ri­tie­don hidas­ta valmistumista.

Koea­se­tel­maa hei­ken­si se, että perus­tu­loon ei sisäl­ty­nyt lap­si­ko­ro­tuk­sia, min­kä vuok­si perus­tu­lo­ryh­mä saat­toi hakea täy­den­nys­tä perus­tu­loon työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta. Tämä toi­saal­ta vähän tuho­si koea­se­tel­maa, toi­saal­ta antoi mah­dol­li­suuk­sia jatkoanalyyseille.

Ei siis käy­nyt niin, että perus­tu­lo­ryh­mä oli­si ryh­ty­nyt lais­kot­te­le­maan koe­ryh­mää enem­pää, vaik­ka vel­vol­li­suut­ta ottaa työ­tä vas­taan ei ollut­kaan. Mut­ta ei käy­nyt niin­kään, että työn­teon kan­nat­ta­vuus oli­si innos­tu­nut teke­mään enem­män töi­tä. Tai sit­ten tapah­tui molem­pia ja nämä vai­ku­tuk­set kumo­si­vat toi­sen­sa. Huo­mat­ta­koon myös, että perus­tu­loa saa­vat jäi­vät pois pal­ve­lu­jen pii­ris­tä, mikä var­maan­kin pie­nen­si hei­dän työllistymistään.

Haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen mukaan perus­tu­lon saa­jat oli­vat elä­mään­sä sel­väs­ti tyy­ty­väi­sem­piä ja pysyi­vät parem­min ter­veem­pi­nä kuin ver­tai­lu­ryh­mään kuu­lu­vat. Kun tämä ei mak­sa­nut enem­pää, osoit­taa se todek­si perus­tu­lon kan­nat­ta­jien väit­teet parem­mas­ta oman elä­män hal­lin­nas­ta. Saman­lai­sia tulok­sia on saa­tu muu­al­la teh­dyis­tä tut­ki­muk­sis­ta. Jopa raha riit­ti perus­tu­lo­ryh­mäs­sä parem­min kuin ver­tai­lu­ryh­mäs­sä, sil­loin­kin kun sitä oli yhtä paljon.

Mata­lat vas­taus­pro­sen­tit kui­ten­kin teke­vät tulok­sis­ta kiis­ta­na­lai­sia. Voi­han olla, että vas­taa­jat ovat vali­koi­tu­nei­ta. Voi myös olla, että perus­tu­lo­po­ru­kan parem­pi tyy­ty­väi­syys eri joh­tu­nut perus­tu­los­ta vaan sii­tä, että ver­tai­lu­ryh­mää kiusat­tiin aktiivimallilla.

Kokei­lu­ja pitäi­si jat­kaa. Pitäi­si kokeil­la erik­seen vas­tik­keet­to­muut­ta – aktii­vi­mal­liin oli­si pitä­nyt liit­tää koe, jos­sa toi­sia kiusat­tiin aktii­vi­mal­lil­la ja toi­sia ei kiusat­tu. Ja nor­maa­liin työt­tö­myys­tur­vaan pitäi­si liit­tää koe, jos­sa yhteen­so­vi­tus­pro­sent­ti oli­si matalampi.

Kokei­lua pitäi­si laa­jen­taa koko väes­töä edus­ta­vaan otan­taan. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat kovin har­hai­nen näy­te suomalaisista.

41 thoughts on “Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset”

  1. Osmo, perus­tu­lo on lähes ilmai­nen tapa jakaa rahaa tar­vit­se­vil­le ver­rat­tu­na nykyi­seen moni­mut­kai­seen har­kin­taan ja mones­ta pai­kas­ta pai­kas­ta jaet­ta­vaan tukeen.
    Onko las­kel­mia pal­jon­ko sääs­te­tään pel­käs­tään sil­lä että emme tar­vit­se hen­ki­löi­tä emme­kä jär­jes­tel­miä enää tilan­tees­sa jos­sa perus­tu­lo kat­taa lähes kai­ken tuen tarpeen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Muis­taak­se­ni hal­lin­non kus­tan­nuk­set ovat vain jotain pro­sent­te­ja nykyis­ten tulon­siir­to­jen kus­tan­nuk­sis­ta, joten kovin hui­ke­aa sääs­töä sii­tä on tur­ha odot­taan (jos tämä tosi­aan pitää paik­kan­sa, mis­tä en ole 100% var­ma). Kaik­kien tulon­siir­to­jen kor­vaa­mi­nen perus­tu­lol­la ei ole kovin realistista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ossi Sare­so­ja:

        Muis­taak­se­ni hal­lin­non kus­tan­nuk­set ovat vain jotain pro­sent­te­ja nykyis­ten tulon­siir­to­jen kus­tan­nuk­sis­ta, joten kovin hui­ke­aa sääs­töä sii­tä on tur­ha odot­taan (jos tämä tosi­aan pitää paik­kan­sa, mis­tä en ole 100% var­ma). Kaik­kien tulon­siir­to­jen kor­vaa­mi­nen perus­tu­lol­la ei ole kovin realistista.

        Kelan kes­ki­mää­räi­nen toi­min­ta­me­no on vii­mei­sen tilin­pää­tök­sen mukaan ollut 3,1 % koko­nais­ku­luis­ta ja 3,2 % etuus­me­nois­ta. Hal­lin­to­kus­tan­nus­ten osuus riip­puu kui­ten­kin todel­la pal­jon etuus­la­jis­ta. Hil­jat­tain tör­mä­sin eräs­tä Kelan jaka­maa tulon­siir­toa kos­ke­vaan arvioon, jos­sa hal­lin­to­kus­tan­nus­ten arvioi­tiin erään etuu­den koh­dal­la voi­van olla jopa 50 % jae­tun lisäe­tuu­den mää­räs­tä. Sel­lai­nen on ääri­ti­lan­ne. Toi­nen ääri­pää on eläk­keet. Eläk­kei­den ansios­ta Kelan toi­min­ta­me­not ovat koko­nai­suu­des­saan “vain” rei­lut 3 % jae­tuis­ta etuuk­sis­ta, kos­ka kor­keam­man käsit­te­ly­me­non etuuk­sis­ta poi­ke­ten eläk­keis­sä toi­min­ta­me­not voi saa­da alle pro­sen­tin. Esi­mer­kik­si kan­sa­ne­läk­keis­sä hal­lin­to­kus­tan­nus­ten osuus on pie­ni, kos­ka sen jäl­keen kun elä­ke on myön­net­ty, sii­hen teh­dään vuo­sien var­rel­la lähin­nä indek­si­ko­ro­tuk­sia ilman, että tar­vit­see käsi­tel­lä jat­ku­vas­ti isoa mää­rää käsit­te­lyl­tään ei-auto­ma­ti­soi­ta­vis­sa ole­via liit­tei­tä jaos­sa ole­viin euro­mää­riin nähden.

        Sel­lais­ten euro­mää­ril­tään pien­ten etuuk­sien jaos­sa, joi­den käsit­te­ly on työ­läs­tä ja ehdot moni­mut­kai­sia, voi hal­lin­to­ku­luil­la olla hyvin­kin iso roo­li. Esi­mer­kik­si sel­lai­ses­sa pää­tök­ses­sä, jos­sa val­ta­van lii­te­mää­rän arvioin­nin jäl­keen toi­meen­tu­lo­tu­kea myön­ne­tään 20 € yksit­täi­sel­le kuu­kau­del­le, on hal­lin­to­ku­lu­jen osuus her­käs­ti isom­pi kuin jaet­ta­van etuu­den mää­rä. Asia vie­lä ker­taan­tuu, jos pää­tök­ses­tä teh­dään oikai­su­vaa­ti­mus, joka joh­taa vaik­ka­pa joi­den­kin euro­jen suu­rui­seen tuen koro­tuk­seen — mut­ta oikai­su­vaa­ti­muk­sen käsit­te­ly voi mak­saa yli sata euroa. Sen sijaan vaik­ka­pa 500 €/kk toi­meen­tu­lo­tu­ki­pää­tök­ses­sä, joka teh­dään useal­le kuu­kau­del­le ker­ral­la, ja jos­sa menot ovat sel­kei­tä, ja jos­ta kukaan ei vali­ta, käsit­te­ly­kus­tan­nuk­set jää­vät suh­teel­li­sen pie­nik­si etuu­den mää­rään nähden.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Perus­tu­lo tun­tuu sel­väs­ti parem­mal­ta vaih­toeh­dol­ta kuin nykyi­nen tuki­vii­dak­ko. Ongel­ma on, että se pitäi­si pys­tyä mitoit­ta­maan niin, että se taka riit­tä­vän perus­toi­meen­tu­lon, mut­ta ei moti­voi työ­ky­kyi­siä ja ‑ikäi­siä jät­täy­ty­mään kotiin. (Eri­tyi­nen huo­le­nai­he minul­la on nuo­ret mie­het. Jos on talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta ja “luval­lis­ta” pela­ta koto­na pleik­ka­ril­la, niin mikä moti­voi töihin?) 

    Ode onko tilas­tois­ta riit­tä­väs­ti aineis­toa, jol­la tätä tasoa pys­tyi­si haa­ru­koi­maan? Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, että onko nämä kak­si “ris­ti­rii­tais­ta” tavoi­tet­ta yhteen­so­vi­tet­ta­vis­sa ja mikä se taso voi­si olla. Samal­la oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mil­lä tulo­ta­sol­la perus­tu­lo tuli­si 100% vero­te­tuk­si pois, jos läh­tö­koh­ta­na pide­tään nykyis­ten sosi­aa­li­me­no­jen tasoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Meil­tä vain puut­tuu tuo öljy 🙂 Vaka­vas­ti ottaen perus­tu­lo on psy­ko­lo­gi­ses­ti vää­rä rat­kai­su. Se ker­too, että saat lor­via ilmai­sek­si. Esi­mer­kik­si nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on psy­ko­lo­gi­ses­ti jär­ke­vä vaih­toeh­to, kos­ka kaik­ki verot ovat nor­maa­lil­le ihmi­sel­le epä­mie­lyt­tä­vä, mut­ta vält­tä­mä­tön paha.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä koke­lu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista.

        Ei kokei­lu­ryh­mäs­sä. Kokei­lu­ryh­mään kui­ten­kin otet­tiin vain sel­lai­sia hen­ki­löi­tä, jot­ka sai­vat työ­mark­ki­na­tu­kea tai perus­päi­vä­ra­haa eli oli­vat jo val­miik­si työt­tö­miä. Kokei­lu ei ker­to­nut mitään sii­tä, jäi­si­kö joku opis­ke­li­ja tai töis­sä ole­va kotiin lor­vi­maan, jos oli­si mah­dol­lis­ta saa­da perus­tu­lo ilman mitään seli­tyk­siä. En usko, että tämä oli­si ylei­ses­ti suu­ri ongel­ma, mut­ta näen täs­sä yhden ris­ki­ryh­män: van­hem­pien­sa koto­na asu­vat täy­si-ikäi­set nuo­ret. Jos van­hem­mat tar­joa­vat täy­si­hoi­don, niin 560 euroa kuus­sa on jo ihan muka­va sum­ma bile­tys­ra­haa. Sii­nä voi vähän lais­kem­mal­le nuo­rel­le tul­la kiusaus jää­dä kotiin pelaa­maan. Vaik­ka kas­va­tus­vas­tuu onkin van­hem­mil­la, niin on ihan oikea yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, jos täl­lais­ten nuor­ten mää­rä kasvaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä koke­lu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista.

        Sig­naa­li on vää­rä. Yhteis­kun­nas­sa on jo nyt sosi­aa­li­pum­mien luok­ka, joil­le on ok elää mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Sen pit­kä­ai­kais­vai­ku­tus tuli­si ole­maan erit­täin ongelmallinen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä koke­lu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista.

        Voi­daan ehkä myös sanoa, että kokei­lu ei osoit­ta­nut, että “lor­vi­mi­nen” oli­si vähen­ty­nyt. Saat­taa myös olla perus­tel­tua ottaa huo­mioon sel­lai­nen­kin vaih­toeh­to, että ns. “val­vo­va sil­mä” on rajoit­ta­nut lor­vi­mis­ha­lu­ja ts. jos perus­tu­lo tulee kai­kil­le, ei vas­taa­vaa kont­rol­lia enää ole ja lor­vi­mi­nen on hel­pom­paa, kun ei tar­vit­se pelä­tä kiin­ni jäämistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä koke­lu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista.

        Yhtä hyvin voi sanoa, että kokei­lu ei vähen­tä­nyt lor­vi­mis­ta. Työn­teon lisään­ty­mis­tä kai täs­sä tavoiteltiin.

        Tulos­ten täy­tyy olla todel­li­nen pet­ty­mys perus­tu­loa aja­vil­le ja nyt seli­tyk­sil­lä yri­te­tään vään­tää mus­taa valkoiseksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. vk: Yhtä hyvin voi sanoa, että kokei­lu ei vähen­tä­nyt lor­vi­mis­ta. Työn­teon lisään­ty­mis­tä kai täs­sä tavoiteltiin.

        Tulos­ten täy­tyy olla todel­li­nen pet­ty­mys perus­tu­loa aja­vil­le ja nyt seli­tyk­sil­lä yri­te­tään vään­tää mus­taa valkoiseksi.

        Minus­ta oleel­li­nen kysy­mys on juu­ri se, että romah­taa­ko työn­teon teke­mi­nen, jos ihmis­ten kiusaa­mi­sen ja kyt­tää­mi­sen sijaan sosi­aa­li­tur­van jaka­mi­nen muu­te­taan täl­lai­sek­si auto­maa­tik­si. Kuten Osmo on kir­joit­ta­nut, lopul­lis­ta tulos­ta täs­tä ei saa­nut, kos­ka sys­tee­miä tes­tat­tiin vain jo val­miik­si työt­tö­mi­nä ole­vil­la, mut­ta aina­kin siis tämän ryh­män suh­teen vai­kut­tai­si sil­tä, ettei perus­tu­lo lisäi­si lorvailua. 

        Sel­lai­sen varo­vai­sen arvion voi­si teh­dä, että tämä ryh­mä ei lie­ne sitä yhteis­kun­nan aktii­vi­sin­ta poruk­kaa, joten toden­nä­köi­ses­ti ei lor­vai­lu mer­kit­tä­väs­ti lisään­tyi­si sit­ten muil­la­kaan. Paras­ta oli­si kui­ten­kin teh­dä kokei­lu koko kan­saa edus­ta­val­la otok­sel­la ja yhdis­tää sii­hen sel­lai­nen vero­tus, jol­la sys­tee­min net­to­kus­tan­nus oli­si plus mii­nus nol­la nykyi­seen sosi­aa­li­tur­vaan verrattuna. 

        Mut­ta siis jos se pätee, että lor­vai­lu ei perus­tu­lon muka­na lisään­ny, mut­ta se joh­taa parem­paan ihmis­ten onnel­li­suu­teen, niin en oikein näe mitään syy­tä, mik­si sii­hen ei kan­nat­tai­si hypä­tä, jos se mitoi­tet­tu vero­tuk­sen kan­nal­ta neut­raa­lik­si nykyi­sen kans­sa. Se, että lor­vai­lu oli­si vähen­ty­nyt, oli­si tie­ten­kin ollut bonus­ta, mut­ta jo tämä­kin tulos tekee perus­tu­los­ta pare­to-mie­les­sä parem­man nykyi­seen verrattuna.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Samu­li Saa­rel­ma:

        Mut­ta siis jos se pätee, että lor­vai­lu ei perus­tu­lon muka­na lisään­ny, mut­ta se joh­taa parem­paan ihmis­ten onnel­li­suu­teen, niin en oikein näe mitään syy­tä, mik­si sii­hen ei kan­nat­tai­si hypä­tä, jos se mitoi­tet­tu vero­tuk­sen kan­nal­ta neut­raa­lik­si nykyi­sen kans­sa. Se, että lor­vai­lu oli­si vähen­ty­nyt, oli­si tie­ten­kin ollut bonus­ta, mut­ta jo tämä­kin tulos tekee perus­tu­los­ta pare­to-mie­les­sä parem­man nykyi­seen verrattuna.

        Toi­vot­ta­vas­ti se pätee, mut­ta tämä tulos­han ei vali­tet­ta­vas­ti anna min­kään­lais­ta osviit­taa sii­tä. Jos täs­sä jou­kos­sa oli­si ollut vaik­ka­pa puo­let täl­lä het­kel­lä työs­sä­käy­viä, meil­lä oli­si ollut jon­kin­lai­nen otos sii­tä­kin poru­kas­ta, joil­la perus­tu­lo voi­si aiheut­taa lor­vai­lua. Nyt kaik­ki mitä voim­me tode­ta on, että lor­vai­lu ei vähen­ty­nyt, mut­ta lisään­ty­mi­ses­tä on mah­do­ton sanoa mitään, kos­ka miten työ­tön oli­si voi­nut muut­tua perus­tu­loa saa­des­saan vie­lä enem­män työt­tö­mäk­si? Onnel­li­suu­den kas­vat­ta­mi­nen yhteis­kun­nas­sa on tie­tys­ti oma arvon­sa ja sen mer­ki­tys­tä ei saa vähä­tel­lä, mut­ta kes­tä­vä perus­ta kan­san­ta­lou­del­le eri­tyi­ses­ti hei­ken­ty­vän huol­to­suh­teen tilan­tees­sa on myös erit­täin mer­ki­tyk­sel­li­nen asia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä koke­lu osoit­ti, ettei perus­tu­lo lisän­nyt lorvimista. 

        Ei mut­ta se osoit­ti että edes tol­kut­to­man kova kan­nus­te ei auta tip­paa­kaan. Toki voi olla että täs­sä poru­kas­sa oli koh­tuut­to­mas­ti sel­lai­sia jot­ka eivät nykyi­sil­lä työ­mark­ki­noil­la voi työllistyä.

        Mut­ta joh­to­pää­tös on aika help­po . Kokei­lu epä­on­nis­tui niin sel­väs­ti että ei tart­te kokeil­la lisää. Eik­kä jat­kaa perus­tu­lon kehittämistä

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Perus­tu­lon vai­et­tu salai­suus on isom­pi keppi

    Jokai­sel­le 560 €/kk – mitä seu­rai­si? Suo­men ihmis­ko­kees­sa hyvin­voin­ti para­ni, mut­ta työl­li­syys ei nopeas­ti muuk­si muut­tu­nut (Yle 8.2.2019)

    Perus­tu­lo­ko­kei­lu ei lisän­nyt työl­li­syyt­tä mut­ta lisä­si hyvin­voin­tia – Mari Saa­ren­pään elä­män se muut­ti (HS 8.2.2019)

    Saat­taa olla että joku odot­ti ole­mas­sao­le­van tuki­ko­neis­ton pääl­le lapioi­dun rahan vähen­tä­vän työt­tö­myyt­tä ja pet­tyi, mut­ta todel­li­suu­des­sa kokei­lun vai­ku­tus työl­lis­ty­mi­seen ei ole yllä­tys. Toi­saal­ta, kokei­lu ei myös­kään vähen­tä­nyt työl­lis­ty­mis­tä, joka on sinän­sä arvo­kas löydös.

    Kos­ka tämän päi­vän uuti­soin­ti aihees­ta on sen ver­ran nega­tii­vis­ta, että perus­tu­lon tule­vai­suus on uhat­tu­na, niin olen pako­tet­tu pal­jas­ta­maan mis­sä perus­tu­lon työl­lis­tä­mis­tä paran­ta­va vai­ku­tus piilee:

    Nykyi­nen aktii­vi­mal­li on pie­ni vit­sa, jol­la sival­le­taan kaik­kia. Perus­tu­lo­mal­lis­sa voi­daan pie­ni vit­sa vaih­taa isoon kalik­kaan, jol­la sival­le­taan vain har­vo­ja. Kali­kan pel­ko, tai vii­me kädes­sä kalik­ka itse syn­nyt­tää kan­nus­ti­men työllistyä.

    Eräs perus­tu­lon tavoi­te on siis nos­taa alim­paa sosi­aa­li­tur­van tasoa ja huo­leh­tia että kaik­ki saa­vat mihin he ovat oikeu­tet­tu­ja, mut­ta samal­la alen­taa sosi­aa­li­tur­vaa yläpäästä.

    Esim. Aho­lan kus­tan­nus­neut­raa­lis­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa jokai­nen 23 vuot­ta täyt­tä­nyt Suo­mes­sa ole­va Suo­men kan­sa­lai­nen saa auto­maat­ti­ses­ti 630 euroa kuu­kausit­tain tilil­leen, no ques­tions asked.

    Sii­nä vai­hees­sa kun tuo 630 euroa ei rii­tä, eli sen pääl­le päät­tää hakea mah­dol­li­sia tila­päi­siä har­kin­nan­va­rai­sia tukia, niin kalik­ka kalah­taa, ja ter­veel­le työ­ky­kyi­sel­le ihmi­sel­le voi­daan aset­taa nykyis­tä aktii­vi­mal­lia huo­mat­ta­vas­ti tiu­kem­pia ehto­ja. Täs­sä vai­hees­sa on tie­tys­ti pai­kal­laan sel­ven­tää, että poik­keus­ryh­mil­le, kuten vam­mai­sil­le, pysy­vä tuki­ta­so tulee ole­maan perus­tu­loa kor­keam­pi, eli kalik­ka ei kos­ke poikkeusryhmiä.

    Perus­tu­lon varas­sa ole­val­la kan­sa­lai­sel­la on siis nel­jä vaih­toeh­toa 1) Men­nä töi­hin 2) Men­nä akti­voi­ta­vak­si 3)Ruveta yrit­tä­jäk­si 4) Elää 630 eurol­la kuus­sa. Jos nelo­seen joku pys­tyy, niin se hänel­le sal­lit­ta­koon, sen ver­ran pie­nes­tä sum­mas­ta on kyse. Ja toi­saal­ta, jos erak­koe­lä­mäs­tä tulee kan­san­hu­via, niin perus­tu­lo­ta­soa voi tar­vit­taes­sa aina laskea.

    Kir­joit­ta­ja on Libe­ra­li­puo­lu­een Hel­sin­gin pii­rin vara­pu­heen­joh­ta­ja ja vara­val­tuu­tet­tu, joka on ehdol­la edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2019.

    PS. Vasem­mis­to ehdot­taa 800 euron perus­tu­loa — oikeas­ta tasos­ta voi ja pitää neu­vo­tel­la, mut­ta nykyi­sel­lään Suo­mes­sa ei ole edes hyvää koko­nais­ku­vaa sii­tä mikä on nykyi­nen taso. Sik­si ehdo­tan että nykyi­set sosi­aa­li­tuet lai­te­taan tau­luk­koon ja jul­ki (AA 27.3.2016)

    PPS. Kes­kus­ta on täy­sin hukas­sa: Juha Sipi­län runt­taa­man perustulo­kannan myö­tä kes­kus­ta muut­ti his­to­rial­lis­ta lin­jaan­sa, ja se herät­tää perim­mäi­sen kysy­myk­sen: Kuka oikein on kes­kus­ta? (HS 8.2.2019) — syy on sii­nä, että Kes­kus­ta käsit­te­lee vas­tik­keet­to­muut­ta ideo­lo­gi­se­na kyl­lä-ei kysy­myk­se­nä, kun oikea kysy­mys on että mikä on vas­tik­keet­to­man tuen oikea määrä.

    PPPS. Perus­tu­lol­la on myös ison kepin lisäk­si toi­nen työl­lis­ty­mis­tä paran­ta­va vai­ku­tus, se on kan­sa­lais­ten aivo­ka­pa­si­tee­tin vapau­tu­mi­nen byro­kra­tias­ta hyö­dyl­li­sem­pään teke­mi­seen, esim. yrittämiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Koe on päät­ty­nyt, mut­ta rekis­te­ri­tie­dot työl­li­syy­des­tä saa­daan vas­ta vuo­den kulut­tua! Mitä ihmet­tä! Aina­kin verot­ta­ja osaa teh­dä veroeh­do­tuk­sen jo maa­lis­kuus­sa. Jul­kis­ta­mis­ti­lai­suu­des­sa moni sanoi, että muu­al­la teh­dyis­sä kokei­luis­sa myön­tei­set työl­li­syys­vai­ku­tuk­set ovat tul­leet vas­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä. Jääm­me odot­ta­maan myö­hem­piä tulok­sia. Ja ihmet­te­lem­me rekis­te­ri­tie­don hidas­ta valmistumista.”

    Kyl­lä rekis­te­ri­tie­dot tai­ta­vat jo nyt hyvin suu­rel­ta osin olla ole­mas­sa lähes koko vuo­den osal­ta. Palk­ko­ja saa­te­taan mak­saa usei­ta kuu­kausia teh­dyn työn jäl­keen­kin, joten lop­pu­vuo­den tark­ko­ja tie­to­ja ei vie­lä ole. Mut­ta kyl­lä täs­sä koh­taa on jo rekis­te­reis­sä tie­dot kai­ke­ti yli 99 pro­sent­ti­ses­ti kol­men ensim­mäi­sen vuo­si­nel­jän­nek­sen osal­ta jo toi­sen kokei­lu­vuo­den osal­ta­kin kuin mitä ne tie­dot tule­vat ole­maan kaik­kien tar­ken­nus­ten jälkeen.

    Se voi­si estää toi­sen vuo­den tie­to­jen käy­tös­sä ole­mi­sen, mikä­li tut­ki­ja­ryh­män bud­jet­ti on kovin pie­ni, ja jos val­tio perii tut­ki­ja­ryh­mäl­tä niin kor­ke­aa mak­sua väliai­kais­ten tie­to­jen saa­mi­ses­ta ettei väliai­kai­sia tie­to­ja voi saa­da, tai jos val­tio on sisäi­ses­ti päät­tä­nyt kiel­tää osa­vuo­tis­ten tie­to­jen luo­vut­ta­mi­sen tut­ki­ja­ryh­mäl­le. Monis­sa tut­ki­muk­sis­sa nime­no­maan bud­jet­ti estää ajan­ta­sai­sim­man datan käy­tön, vaik­ka data rekis­te­reis­tä jo löy­tyi­si, kos­ka kes­ke­ne­räi­sen, osan vuot­ta vas­ta kat­ta­van datan luo­vut­ta­mi­ses­ta tut­ki­mus­ryh­mil­le datan hal­ti­ja perii yleen­sä lisämaksuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ero vero­tus­tie­toi­hin näh­den on siis sii­nä, että verot­ta­ja pys­tyy teke­mään hel­pos­ti veroeh­do­tuk­sen vuo­den­vaih­teen jäl­keen, kos­ka verot­ta­jaa ei kiin­nos­ta (kuin työ­mat­ka­vä­hen­nys­ten kan­nal­ta), mil­tä ajan­jak­sol­ta tulo on mak­set­tu. Työ­tu­lo­jen tilas­toin­nis­sa perus­tu­lo­ko­kei­lun kan­nal­ta puo­les­taan ollaan kiin­nos­tu­nei­ta nime­no­maan perus­tu­loai­ka­na ker­ry­te­tys­tä tulos­ta, eikä sii­tä, min­kä vuo­den vero­tuk­seen se menee vero­tet­ta­vak­si. Sosi­aa­lie­tuu­det Suo­mes­sa mää­räy­ty­vät pää­sään­töi­ses­ti tulon ansait­se­mi­sa­jan­koh­dan mukaan eikä mak­sua­jan mukaan, kun taas vero­tus tapah­tuu Suo­mes­sa pää­sään­töi­ses­ti vero­tet­ta­vien tulo­jen mak­sua­jan­koh­dan mukaan. Voi­si olet­taa, että ver­tai­lu­ryh­mät eivät kui­ten­kaan eroa toi­sis­taan olen­nai­ses­ti sen suh­teen, monel­la­ko pal­kan­mak­su vuon­na 2018 ansai­tuis­ta tulois­ta jää vuo­den 2019 puo­lel­le, ja että hie­man kes­ke­ne­räi­nen­kin data voi­si olla kui­ten­kin vertailukelpoista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Perus­tu­lon pitäi­si (puo­lus­ta­jien mukaan) teh­dä työn­teon aina kan­nat­ta­vak­si. Kui­ten­kaan täl­lä ei ollut mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta työl­lis­ty­mi­seen, vaik­ka kysees­sä oli käy­tän­nös­sä pal­kan pääl­le mak­set­ta­va könt­tä­sum­ma rahaa.

    Oikeat ongel­mat tai­ta­vat löy­tyä kou­lu­tuk­sen ja osaa­mi­sen puut­tees­ta, eikä pel­käs­tään talou­del­li­sis­ta kannustimista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. En kan­na­ta perus­tu­lo­ko­kei­lu­ja. Kan­na­tan enem­män yri­tys­maa­il­mas­ta tut­tua toi­min­ta­ta­paa: teh­dään muu­tos nopeas­ti ja sää­de­tään parem­mak­si, jos ei heti tul­lut täy­del­li­nen. Kokei­luis­ta on tulos­sa uudis­tus­ten vas­tus­ta­jil­le teho­kas kei­no uudis­tus­ten torp­paa­mi­seen. Jos ehdo­te­taan sinul­le epä­mie­luis­ta uudis­tus­ta, vaa­di satun­nais­tet­tu­ja ja oikeaop­pi­sia ja ennen­kaik­kea pit­kä­kes­toi­sia kokeiluja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Lai­tat­ko Vih­rei­den vero­tau­lu­kon, kun meil­lä on 600 euro perus­tu­lo. Vas­ta se jäl­keen voi jär­ke­väs­ti kes­kus­tel­la Vih­reit­ten mal­lis­ta. Käsit­tääk­se­ni perus­tu­lo ei tuli­si ansio­si­don­nai­sen ansio­tur­van pääl­le, vaan jol­la­kin tek­nii­kal­la perus­tu­lo vähen­net­täi­siin ansio­si­don­nai­ses­ta etuudesta.

    Nyt etuuk­sia mak­se­taan työ­nan­ta­jal­le, etuu­det mää­rit­tä­vät eri­lai­sia toi­men­pi­tei­tä ja oikeuk­sia. Mil­loin esim. syn­tyi­si oikeus työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kee­seen, jos ei mak­se­ta sai­raus­päi­vä­ra­haa? Eikö työ­nan­ta­ja sai­si sai­raus­päi­vä­ra­haa, jos on mak­sa­nut palkkaa?

    Onko Vih­reit­ten perus­tu­lo perus­tus­lain mukai­nen? Sii­nä­hän osal­la ihmi­siä etuu­det heikkenevät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vero­tau­luk­ko, kaik­ki verot mukaan luet­tu­na on 42 % tasa­ve­ro, kun­nes jos­sain aika kor­keil­la tuloil­la tähän tul­lee 10 % lisää. Kmn­ta­ve­ro tuo tähän tie4tysti vaih­te­lua ylös ja alas­päin. Tämä kes­ki­mää­räi­sel­lä kuntaverolla

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Vero­tau­luk­ko, kaik­ki verot mukaan luet­tu­na on 42 % tasa­ve­ro, kun­nes jos­sain aika kor­keil­la tuloil­la tähän tul­lee 10 % lisää. Kmn­ta­ve­ro tuo tähän tie4tysti vaih­te­lua ylös ja alas­päin. Tämä kes­ki­mää­räi­sel­lä kuntaverolla

        Ja taas täs­tä puut­tuu se olen­nai­nen tie­to, miten työn­te­ki­jän työt­tö­myys- ja elä­ke­mak­sut (minul­la täl­lä het­kel­lä 9,75 % pal­kas­ta) tule­vat tähän pääl­le. Tule­vat­ko ne täy­si­mää­räi­se­nä eli käy­tän­nös­sä pal­kas­ta menee vero­ja ja pakol­li­sia mak­su­ja yli puo­let vai vähen­ne­tään­kö ne ensin nykyi­seen tapaan vero­tet­ta­vis­ta tulois­ta, jol­loin ne käy­tän­nös­sä vai­kut­ta­vat 4–5 prosenttiyksikköä.

        En ymmär­rä, mik­si vih­reät eivät voi ker­toa tätä yksi­se­lit­tei­ses­ti ja sel­väs­ti. Suh­tau­dun itse perus­tu­loon suh­teel­li­sen myön­tei­ses­ti, mut­ta joka ainoa kes­kus­te­lu jon­kun perus­tu­loon kiel­tei­sem­min suh­tau­tu­van hen­ki­lön kans­sa kil­pis­tyy sii­hen, että hän valit­taa vero­jen nouse­van mal­lin myö­tä hir­veäs­ti. Kun yri­tän osoit­taa las­kel­mil­la tätä väi­tet­tä vää­räk­si (verot­to­ma­na saa­ta­va perus­tu­lo­han loi­ven­taa sel­väs­ti vero­tus­ta, vaik­ka vero­pro­sent­ti näyt­tää suu­rel­ta), niin tulee aina kiis­ta sii­tä, miten sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut pitää ottaa huo­mioon. Vih­rei­den sivul­ta ei aina­kaan hel­pos­ti löy­dy yksi­se­lit­teis­tä tie­toa sii­tä, miten tei­dän mal­lis­san­ne tämä on suun­ni­tel­tu. Niin­pä kiis­ta jää rat­kai­se­mat­ta ja kes­kus­te­lu­kump­pa­ni perus­tu­lon vastustajaksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kun oikei­ta palk­ka­töi­tä ei ole, niin ei perus­tu­lo­kaan työ­tä luo. Vai luu­le­vat­ko jot­kut tahot, että perus­tu­lol­la elä­vä läh­ti­si teke­mään pal­ka­ton­ta työ­tä kas­vat­ta­maan yri­tys­ten voittoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
      Kun oikei­ta palk­ka­töi­tä ei ole, niin ei perus­tu­lo­kaan työ­tä luo. Vai luu­le­vat­ko jot­kut tahot, että perus­tu­lol­la elä­vä läh­ti­si teke­mään pal­ka­ton­ta työ­tä kas­vat­ta­maan yri­tys­ten voittoja.

      TE-pal­ve­lut: “Kaik­ki­aan TE-toi­mis­tois­sa oli jou­lu­kuus­sa (2018) avoin­na 89 600 työ­paik­kaa, mikä on 11 200 enem­män kuin vuo­si sitten.”

      Ihan oikei­ta työ­paik­ko­ja. Meil­lä nyt vaan on todel­la iso jouk­ko ihmi­siä joil­le työt ei mais­tu, muut­to­ha­lu­ja työn peräs­sä ei ole tai sit­ten hen­ki­lö­koh­tai­set omi­nai­suu­det (osaa­mi­nen, moti­vaa­tio, ulko­nä­kö, ter­veys, per­he­ti­lan­ne…) eivät täy­tä työ­nan­ta­jien kri­tee­re­jä. Tämä yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että töi­tä teke­mät­tä­kin pär­jää muka­vas­ti ante­li­aan ja pas­si­voi­van sosi­aa­li­tur­van ansiosta.

      Kep­piä vai pork­ka­naa? Nyt kokeil­tiin erit­täin ante­lias­ta pork­ka­naa eikä toi­mi­nut. Oli­si­ko syy­tä kokeil­la kep­piä eli lei­ka­ta sosi­aa­li­tur­vaa vaik­ka­pa niin, että ansio­si­don­nai­nen pie­ne­nee 10% per työttömyyskuukausi?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ensi vuo­na saam­me lisää tie­to­ja. Kokeil­tiin ver­tai­lu­ryh­mään kep­piä. Näem­me, eron pork­ka­nan ja kepin välil­lä. Ennus­tan, ettei tuo­hon poruk­kaan tep­si­nyt kumpikaan.

        Touché. Se ante­lias sosi­aa­li­tur­va piti molem­mat ryh­mät pois­sa työ­mark­ki­noil­ta. Lii­an moni ajat­te­lee että kun ei ole näl­kä, ei vilu, on kat­to pään pääl­lä ja vaat­teet yllä jne. niin mik­si vai­vau­tua. Nyt kun sosi­aa­li­tur­val­la elä­mi­nen on entis­tä enem­män hyväk­syt­tyä niin ei ole sitä sosi­aa­lis­ta painettakaan.

        Kyl­lä perus­tu­lo sai täs­sä kokei­lus­sa täys­tyr­mäyk­sen. Ellei nyt sit­ten toi­nen vuo­si muu­ta tulok­sia olennaisesti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. vk: Ihan oikei­ta työ­paik­ko­ja. Meil­lä nyt vaan on todel­la iso jouk­ko ihmi­siä joil­le työt ei mais­tu, muut­to­ha­lu­ja työn peräs­sä ei ole tai sit­ten hen­ki­lö­koh­tai­set omi­nai­suu­det (osaa­mi­nen, moti­vaa­tio, ulko­nä­kö, ter­veys, per­he­ti­lan­ne…) eivät täy­tä työ­nan­ta­jien kri­tee­re­jä. Tämä yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että töi­tä teke­mät­tä­kin pär­jää muka­vas­ti ante­li­aan ja pas­si­voi­van sosi­aa­li­tur­van ansiosta.

        Jos syy on tuo “osaa­mi­nen ei täy­tä työ­nan­ta­jan kri­tee­rei­tä” pätee, niin sil­loin kai lie­nee aika lail­la yhden­te­ke­vää, hei­lu­te­taan­ko pork­ka­naa vai kep­piä. Kum­pi­kaan ei näi­tä ihmi­siä työl­lis­tä “oikei­siin töi­hin”, kos­ka hei­dän työn­sä lisä­ar­vo on niin alhai­nen. Ja ennus­teet ovat, että AI:n ja robot­tien levi­tes­sä yhä laa­jem­mal­le, tämän poru­kan osuus väes­tös­tä sen kun kas­vaa. Täs­sä maa­il­mas­sa ei minus­ta ole mitään jär­keä hei­lut­taa kep­piä, vaan ennem­min­kin tar­jo­ta pork­ka­nal­la kai­kil­le elä­mä­nar­voi­nen elämä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Perus­tu­lo ja maa­han­muut­ta­ja­nai­set — veik­kaan, että lii­an suu­ri osa heis­tä jäi­si koko­naan työ­elä­män ulko­puo­lel­le. Ja näin ehkä kävi­si hei­dän lapsilleenkin. 

    Ruot­sis­sa koti­hoi­don­tuen lak­kaut­ta­mis­ta perus­tel­tiin mm.tuen pas­si­voi­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta maa­han­muut­ta­ja­nai­siin. Kun nai­set ovat koto­na, pide­tään myös lap­set koti­hoi­dos­sa oman kie­len ja kult­tuu­rin kuplas­sa. Eikö muka koti­hoi­don tukea kor­keam­pi perus­tu­lo toi­mi­si samoin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lee­na:
      Perus­tu­lo ja maa­han­muut­ta­ja­nai­set – veik­kaan, että lii­an suu­ri osa heis­tä jäi­si koko­naan työ­elä­män ulko­puo­lel­le. Ja näin ehkä kävi­si hei­dän lapsilleenkin. 

      Perus­tu­lon tuli­si kos­kea vain täy­si­val­tai­sia Suo­men kan­sa­lai­sia. Sekä kan­sa­lai­suu­den että täy­si­val­tai­suu­den ehto­ja voi­tai­siin tiukentaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Pal­jon vähem­män se aina­kin kan­nus­taa jää­mään kotiin kuin koti­hoi­don­tu­ki, jon­ka menet­tää, jos lap­sen lait­taa päi­vä­ko­tiin tai vas­taa­not­taa töitä.

      Mitä näil­le kotiin jää­vil­le maa­han­muut­ta­jil­le sit­ten oikein on tar­jol­la kodin ulko­puo­lel­la? Onko meil­lä sel­lai­sia työ­nan­ta­jia, jot­ka voi­si­vat hei­dät pal­ka­ta? Onko heil­lä rea­lis­ti­sia mah­dol­li­suuk­sia paran­taa työl­lis­tet­tä­vyyt­tään, tai vält­tä­mät­tä edes oppia suo­mea ja tun­te­maan Suo­men kult­tuu­ria? Muil­ta on help­po vaa­tia kai­ken­lais­ta, mut­ta eivät kaik­ki kaik­keen pys­ty eri syis­tä. Rat­kais­taan ensik­si tämä ja kat­so­taan sit­ten, onko kan­nus­ti­mis­sa korjattavaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. the­ta:
        Pal­jon vähem­män se aina­kin kan­nus­taa jää­mään kotiin kuin koti­hoi­don­tu­ki, jon­ka menet­tää, jos lap­sen lait­taa päi­vä­ko­tiin tai vas­taa­not­taa töitä.

        Suo­mes­sa on ilmei­ses­ti tuhan­sia koti­hoi­don­tuen saa­jia, jot­ka käy­vät joko osa-aikai­ses­ti tai kokoai­kai­ses­ti töis­sä, mut­ta tark­ko­ja tilas­to­ja koti­hoi­don­tuen saa­jien työs­sä käyn­nis­täa ei ole, kos­ka Kela ei tilas­toi sitä. Nyt tulo­re­kis­te­rin myö­tä sii­tä­kin asias­ta tulee ker­ty­mään dataa, joka mah­dol­lis­taa asian tilas­toin­nin vii­meis­tään ensi vuo­den alus­ta lähtien.

        Koti­hoi­don­tu­kea saa­van per­heen van­hem­mat voi­vat esi­mer­kik­si kes­ke­nään ajoit­taa työ­ai­kan­sa niin, että jom­pi kum­pi heis­tä tai sit­ten iso­van­hem­pi on jat­ku­vas­ti lap­sen kans­sa, ja jär­jes­tää sekä työs­ken­te­lyn että koti­hoi­don­tuen. Tun­nen itse­kin joi­tain per­hei­tä, jois­sa van­hem­mat ovat olleet täy­siai­kai­ses­ti töis­sä ja saa­neet sil­ti jär­jes­tet­tyä las­ten hoi­don kodis­sa koti­hoi­don­tuel­la. Jot­kut per­heet osta­vat koti­hoi­don­tuel­la las­ten­hoi­to­pal­ve­lui­ta, kuten las­ten­hoi­ta­jan kotiin osak­si viik­koa. Se on lain mukaan täy­sin sal­lit­tua. Koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä ei kui­ten­kaan saa sil­loin vir­ka-ajan hoi­dos­ta, mut­ta ilta­hoi­dos­ta saa ja viikonloppuisin.

        Koti­hoi­don­tu­ki on vas­tik­keel­li­nen kor­vaus sii­tä, että van­hem­mat jär­jes­tä­vät lap­sen hoi­don niin, ettei lap­sen hoi­dos­ta tule yhteis­kun­nan jär­jes­tä­mäs­sä päi­vä­hoi­dos­sa kus­tan­nuk­sia. Tuki (338,34 e/kk 1. lap­ses­ta ja 101,29 e/kk 2. lap­ses­ta) kat­taa mm. lap­sen päi­vä­ajan ruo­kai­lun kus­tan­nuk­sia ja mui­ta kus­tan­nuk­sia, jot­ka päi­vä­ko­dis­sa mak­saa yhteiskunta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. a: Koti­hoi­don­tu­ki on vas­tik­keel­li­nen kor­vaus sii­tä, että van­hem­mat jär­jes­tä­vät lap­sen hoi­don niin, ettei lap­sen hoi­dos­ta tule yhteis­kun­nan jär­jes­tä­mäs­sä päi­vä­hoi­dos­sa kustannuksia.

        Käy­tän­nös­sä mer­kit­tä­väl­tä osuu­del­ta tuen käyt­tä­jä on kotiin jää­vä äiti. Se kes­ki­mää­rin hidas­taa nais­ten tulo­jen kas­vua työ­uran aikana.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Hei

    Entä kom­ment­ti­si jul­kis­tus­ti­lai­suu­des­sa, että tes­ti­ryh­mä ero­si mer­kit­tä­väs­ti ver­rok­ki­ryh­mäs­tä, olet­ko löy­tä­nyt tähän jo seli­tys­tä? Itse­kin ihmet­te­lin tätä, onko tes­ti­ryh­män valin­nas­sa teh­ty jotain vää­rin, satun­nai­ses­ti­han ne piti olla valit­tu­ja, mut­ta onko­han asia todel­la ollut näin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jark­ko I:

      Entä kom­ment­ti­si jul­kis­tus­ti­lai­suu­des­sa, että tes­ti­ryh­mä ero­si mer­kit­tä­väs­ti ver­rok­ki­ryh­mäs­tä, olet­ko löy­tä­nyt tähän jo seli­tys­tä? Itse­kin ihmet­te­lin tätä, onko tes­ti­ryh­män valin­nas­sa teh­ty jotain vää­rin, satun­nai­ses­ti­han ne piti olla valit­tu­ja, mut­ta onko­han asia todel­la ollut näin.

      Yleen­sä tilas­tois­sa käy niin, että mitä tar­kem­mal­la jaot­te­lul­la jotain kat­soo, sitä enem­män ero­ja löy­tyy ver­tai­lu­ryh­mien kes­ken. Kesim. suku­puol­ten jakau­mat ovat lähes samat (kun on vain kak­si mah­dol­lis­ta muut­tu­jaa, joi­ta esiin­tyy lähes yhtä pal­jon — tuos­sa kokees­sa noin 52 % ja 48 %), mut­ta tar­kem­mal­la jaot­te­lul­la kat­soi­tuis­sa asiois­sa, kuten kou­lu­tuk­ses­sa, tulee sit­ten ero­ja näky­viin enem­män. Perus­tu­lo­ryh­mäs­sä yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­ja oli 15,4 % jpel­kän perus­kou­lun käy­nei­tä 16,6 %. Ver­tai­lu­ryh­mäs­sä yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­ja oli vain 11,9 % ja pel­kän perus­kou­lun käy­nei­tä 18,3 %. Perus­tu­lo­koe­ryh­mäs­sä oli lap­si­ta­louk­sia 33,6 % ja ver­tai­lu­ryh­mäs­sä 28,4 %, ja tuloil­taan 10 000 € alle tie­naa­via oli perus­tu­lo­ryh­mäs­sä 34,3 % ja ver­tai­lu­ryh­mäs­sä 41,2 %. Pie­neh­köt erot eivät kui­ten­kaan estä tilas­tol­li­sia ver­tai­lu­ja. Aineis­to­ja pys­tyy pai­not­ta­maan ja näin eli­mi­noi­maan koh­de­ryh­män ja ver­tai­lu­ryh­män havait­tu­jen ero­jen vai­ku­tus­ta tuloksiin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kiin­ni­tin huo­mio­ta Ylen uuti­sis­sa ilkei­lyl­tä vai­kut­ta­vaan perustulomääritelmäkritiikkiisi. 

    HY:n Valt­si­kan ope­tuk­ses­sa tuli vas­taan monen­lai­sia tapo­ja mää­ri­tel­lä käsi­te ja luen­noit­si­ja tote­si nimen­omai­ses­ti, että käsi­te­mää­ri­tel­män voi laa­tia ”itse”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Yhdys­val­lois­sa­kin on tut­kit­tu perus­tu­loa. Tulos­ten perus­teel­la lisään­ty­nyt tur­val­li­suu­den­tun­ne kan­nus­ti läh­te­mään yrit­tä­jäk­si, otta­maan enem­män ris­kiä ja teke­mään työ­tä koti­seu­dun ja yhtei­sö­jen parantamiseksi.

    https://www.nber.org/papers/w24312.pdf
    http://www.remappingdebate.org/sites/default/files/Guaranteed%20income%E2%80%99s%20moment%20in%20the%20sun_0.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Amos Ahola Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.