Miksi hoitajamitoitus kannattaa määritellä vanhuksen kunnon, ei keskiarvon perusteella.

Kun vies­ti ei men­nyt peril­le, yri­tän nyt vie­lä ker­ran selos­taa, mik­si kiin­teä, kaik­kia eri­kun­toi­sia van­huk­sia samal­la taval­la koh­te­le­va hen­ki­lö­mi­toi­tus on hai­tal­li­nen, haas­kaa rahaa ja joh­taa van­hus­ten huo­noon hoitoon.

On tär­keä­tä paran­taa van­hus­ten hoi­don laa­tua ja voi olla perus­tel­tua pal­ka­ta todel­la 4 500 hoi­ta­jaa lisää, mut­ta se ei tar­koi­ta sil­ti, että sään­tö­jen pitäi­si olla sel­lai­sia, että ne joh­ta­vat type­rään käyttäytymiseen.

Ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen hoi­toon tule­vat van­huk­set ovat nykyi­sin pal­jon huo­no­kun­toi­sem­pia kuin oli­vat 20 vuot­ta sit­ten. Sik­si on perus­tel­tua nos­taa kes­ki­mää­räis­tä mitoi­tus­ta. Van­hus­ten kes­ki­mää­räi­nen huo­no­kun­toi­suus on kui­ten­kin juu­ri huo­non ohjauk­sen tulos­ta, ja tämä tuli­si vain pahen­ta­maan sitä entisestää.

Mei­dän pitäi­si men­nä samaan käy­tän­töön kuin Hol­lan­nis­sa, jos­sa van­huk­set pis­tey­te­tään RAI-indek­sil­lä. Koh­ta­lai­sen hyvä­kun­toi­nen van­hus tar­vit­see hoi­to­jaa ehkä mitoi­tuk­sel­la 0,2 ja hyvin huo­no­kun­toi­nen mitoi­tuk­sel­la 1,2. Suu­rin piir­tein tätä suu­ruus­luok­kaa ovat hoi­toi­suuse­rot. Jos tämä on kes­ki­mää­rin 0,7, eikö 0,7 ole sil­loin hyvä luku?

Ei ole, sil­lä kun­nat eivät pääs­tä näi­tä 0,2‑vanhuksia hoi­to­lai­tok­siin, vaan pakot­ta­vat nämä koti­hoi­toon. Minä puol­lan voi­mak­kaas­ti van­huk­sen oikeut­ta asua mah­dol­li­sim­man pit­kään koto­na, mut­ta pidän todel­la huo­no­na, ettei van­hus halu­tes­saan pää­se kun­nan mak­sa­maan hoi­to­lai­tok­seen vain sik­si, ettei ole tar­peek­si huonokuntoinen.

Eri­tyi­ses­ti pelk­kää muis­ti­sai­raut­ta pote­va ei vaa­ti­si pal­jon­kaan hoi­toa, mut­ta hänen asu­mi­sen­sa yksin koto­na ei ole turvallista.

Puhu­taan täs­tä eteen­päin rahas­ta, jot­ta voim­me ver­ra­ta hoi­to­lai­tos­ta koti­hoi­toon, kos­ka lai­tok­sen hoi­to­mi­toi­tus­ta ei voi muu­ten ver­ra­ta kotihoitoon.

Tuo 0,7:n mitoi­tus tar­koit­taa, että hoi­to­kuu­kausi mak­saa noin 4 000 euroa. Tuo 0:2:n mitoi­tus hyvä­kun­toi­sel­le muis­ti­sai­raal­le tar­koit­taa, että hoi­to­kuu­kausi mak­saa ehkä 1 500 euroa.

Mis­sä vai­hees­sa van­hus kan­nat­taa siir­tää koti­hoi­dos­ta lai­tos­hoi­toon? Peri­aat­tees­sa sii­nä vai­hees­sa, kun hänen hoi­ton­sa lai­tok­ses­sa on hal­vem­paa kuin koto­na. Tämä raja tulee vas­taan yllät­tä­vän nopeas­ti, sil­lä onhan joten­kin ratio­naa­li­sem­paa annos­tel­la lää­ke van­huk­sel­le, joka on lai­tok­ses­sa, kuin van­huk­sel­le, jon­ka luo pitää mat­kus­taa pit­kä matka.

(Tähän las­kel­maan vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti se, miten suh­tau­dum­me asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Koto­na asu­val­la van­huk­sel­la on tie­tys­ti olta­va se asun­to. Kuva muut­tui­si aivan toi­sek­si, jos tämä asun­to pan­tai­siin vuo­kral­le ja vuo­kra­tu­lol­la mak­set­tai­siin lai­tos­hoi­toa, mut­ta se on taas oman tari­nan­sa aihe. Nyt jär­jes­tel­mä kan­nus­taa jät­tä­mään asun­to tyhjäksi.)

Jos mitoi­tus ja hoi­to­lai­tok­sen las­ku­tus kun­nal­le perus­tui­si RAI-indek­siin, jol­loin koh­ta­lai­sen hyvä­kun­toi­nen van­hus mak­sai­si 1 500 euroa, hän pää­si­si halu­tes­saan huo­mat­ta­vas­ti aikai­sem­min lai­tok­seen. Kodin­omai­ses­sa lai­tok­ses­sa elä­mä voi­si olla pal­jon muka­vam­paa kuin yksin pelois­saan koto­na. Van­huk­sen kun­to yleen­sä las­kee ajan mit­taan. Sik­si RAI-indek­si tulee mita­ta sään­nöl­li­sin välein uudes­taan. Kos­ka hoi­to­lai­tos saa rahan­sa RAI-indek­sin peruis­teel­la, ei ole pel­koa, ettei lai­tos rea­goi­si van­huk­sen kun­non alentumiseen.

Käy­tin täs­sä sanaa las­ku­tus, joka viit­taa osto­pal­ve­lui­hin. Asia ei muu­tu muuk­si sil­lä, että hoi­to­lai­tos on kun­nan oma.

Nyt van­hus pää­see lai­tok­seen vas­ta, kun hän on niin huo­no­kun­toi­nen, että koti­hoi­don hin­ta on tuo 4 000 euroa tai aina­kin lähel­lä sitä. Se on jo lähel­lä heit­teil­le jät­töä, mut­ta jok­seen­kin jokai­sen kun­nan stra­te­gias­sa on pyr­kiä hoi­ta­maan van­huk­sia koto­na kau­em­min. Huo­maam­me, että lai­tok­sis­sa on tämän jäl­keen van­huk­sia, joi­den hoi­don­tar­ve vaih­te­lee välil­lä 0,7 – 1,2. Hoi­to on taas ali­mi­toi­tet­tua, joten nor­mi nos­te­taan 0,9:ään ja ihan aihees­ta. Sen jäl­keen lai­tok­sis­sa on van­huk­sia, joi­den hoi­don tar­ve vaih­te­lee 0,9 – 1,2 välillä.

Joku voi­si sanoa, että kun­nat­han ovat onnis­tu­neet nos­ta­maan rajaa lai­tos­hoi­toon pää­sys­tä ilman­kin kiin­te­ää hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus­ta. Ovat, sil­lä kun­tien kyky las­kea eri vaih­toeh­to­jen talou­del­li­suut­ta on heik­ko. Täs­sä ehkä yksi syy sii­hen, että yksi­tyi­set tuot­ta­vat yhtä hyvää hoi­toa hal­vem­mal­la. Mut­ta tuo lakiin semen­toi­tu hoi­ta­ja­mi­toi­tus teki­si täs­tä vää­rin las­ke­mi­ses­ta pakollista.

Sik­si oli­si pal­jon parem­pi mää­rit­tää hoi­don tar­ve yksi­lö­koh­tai­ses­ti eikä val­ta­kun­nal­lis­ta kes­kiar­voa käyt­täen. Hoi­to oli­si parem­paa ja rahaa säästyisi.

On hyvä, että van­hus­ten hoi­don huo­nos­ta tilas­ta on nousut häly, mut­ta on myös hyvä, ettei asias­ta sää­de­tä vaa­li­kii­man olois­sa. Uskon, että vaa­lien jäl­keen pää­dy­tään kel­vol­li­seen ratkaisuun.

47 thoughts on “Miksi hoitajamitoitus kannattaa määritellä vanhuksen kunnon, ei keskiarvon perusteella.”

  1. Jol­lain tapaa sitä 1500–4000 euroa­kin pitäi­si vie­lä saa­da alem­ma. Van­hus­ten­hoi­dos­sa toi­mi­taan lii­an pal­jon samal­la tapaa kuin kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Tän­ne tar­vit­tai­siin koko pro­ses­sin uudel­leen suunnittelua.

    Kodin vuo­kraa­mi­nen siel­tä pois muu­tet­taes­sa oli­si hie­no paran­nus. Ver­tais­a­pua ja edul­li­sem­pia työn­te­ki­jöi­tä, vai estää­kö Tehy? Parem­min suun­ni­tel­tu­ja hoi­to­paik­ko­ja? Hoi­to­pii­re­jä kuten las­ten­hoi­dos­sa? Auto­maa­tio­ta, jaet­tu­ja resurs­se­ja? Jous­ta­vam­pi skaa­la sitä, mitä herk­ku­ja ja paran­net­tu­ja pal­ve­lui­ta saa ostaa omal­la rahalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Krtek:
      Kodin vuo­kraa­mi­nen siel­tä pois muu­tet­taes­sa oli­si hie­no paran­nus. Ver­tais­a­pua ja edul­li­sem­pia työn­te­ki­jöi­tä, vai estää­kö Tehy?

      Ei kodin vuo­kraa­mis­ta pois muut­taes­sa mikään ammat­ti­liit­to estä, vaan tuki­jär­jes­tel­mä. Käy­tän­nös­sä koko tyh­jän asun­non vuo­kra­tu­lo peri­tään van­huk­sel­ta pois nos­ta­mal­la tämän hoi­to­paik­kaan liit­ty­viä mak­su­ja kos­ke­vaa oma­vas­tuu­osuut­ta vuo­kra­tu­lo­jen ver­ran. Joten omais­ten ei ole mitään jär­keä ottaa asun­toon yhtään vuo­kra­lais­ta. Vuo­kra­lai­seen liit­tyy aina esi­mer­kik­si asun­non kulu­mis­ta ja yli­mää­räis­tä vai­vaa vuo­kra-asioi­ta hoi­ta­val­le edunvalvojalle/omaiselle, mut­ta van­huk­sel­le itsel­leen vuo­kras­ta ei jää yleen­sä mitään käteen. Omais­ten kan­nat­taa pitää van­huk­sen omis­ta­ma asun­to joko tyh­jä­nä tai vuo­kra­ta se jol­le­kin lähi­su­ku­lai­sel­le oma­kus­tan­nus­hin­taan niin, että suku­lai­nen mak­saa suo­raan asun­non kulut eikä van­huk­sel­le tule huo­mioi­ta­vaa vuokratuloa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Hyvä perus­te­lu ja toi­mi­nee “kas­vu­kes­kuk­sis­sa”.
        Toi­nen syy mik­si ei kan­na­ta vuo­kra­ta on se että “pysäh­ty­neis­sä” kun­nis­sa vuo­kraa­sun­to­ja on pal­jon tar­jol­la ja kate jää tosi pieneksi.
        No mik­sei sit­ten myy pois joh­tuu taas, että asun­to­ja on näis­sä kau­pun­geis­sa myyn­nis­sä sel­lai­nen mää­rä, että myyn­ti­hin­ta on oikeas­ti pie­ni (jotain 500€ neliöltä).
        Lopul­li­sel­la rea­li­soin­nil­la ei siten ole oikeas­ti mitään mer­ki­tys­tä. Se on sama kuin “van­hoil­la käyt­tä­mät­tö­mil­lä kesä­mö­keil­lä”, jot­ka laho­aa pai­kal­leen, pait­si niil­lä­kin on isom­pi myyntiarvo.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. on myös hyvä, ettei asias­ta sää­de­tä vaa­li­kii­man oloissa. ”

    Oulun tapauk­ses­sa moni oli saar­naa­mas­sa, ettei moraa­li­pa­nii­kis­sa pidä teh­dä mitään häti­köi­tyä. Sama­ten koko vaa­li­kausi oppo­si­tio on valit­ta­nut, että lake­ja teh­dään ilman kun­non valmistlua.

    Mut­ta nyt motok­si näyt­tää kääntyneen:
    HUONOSTI VALMISTELTU ON PUOLIKSI TEHTY JA SE ON ENNENKIN KELVANNUT!”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ode taas har­ha­teil­lä, kuten niin usein vii­me aikoi­na, “elä­ke­läis­köy­hyys voi­tet­tu ym.” Mitoi­tuk­sia on monin pai­kois, kuten esim. ter­vey­den­huol­los­sa ja eri­tyi­ses­ti päi­vys­tyk­ses­sä, niin meil­lä kuin muu­al­la­kin.. Mini­mi­mi­toi­tus ei miten­kään pois­ta RAVA indek­sin käyt­töä — sehän on ylei­sin tapa kun­nis­sa toi­min­ta­ky­vyn arvioin­tiin. Sen mukai­ses­ti van­huk­sia myös sijoi­te­taan eri paik­koi­hin niin, että entis­tä parem­min voi­daan asiak­kaat hoi­taa heil­le oikeis­sa pai­kois­sa. RAva tilas­tot myös osoit­ta­vat, että yksi­tyi­set hoi­ta­vat parem­pi­kun­toi­sia van­huk­sia — sii­hen perus­tuu tuo oden väi­te sii­tä, että yksi­tyi­set tuot­ta­vat parem­paa pal­ve­lua hal­vem­mal­la ‑eivät todel­la­kaan tuo­ta. Rava indek­sin käyt­tö ei miten­kään pois­ta tar­vet­ta mini­mi­mi­toi­tuk­sel­le. Se kohot­tai­si mei­tä edes hiu­kan lähem­mäk­si poh­jois­mais­ta tasoa, sik­si­kin se on tärkeätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mini­mi­mi­toi­tus ei miten­kään pois­ta RAVA indek­sin käyt­töä – sehän on ylei­sin tapa kun­nis­sa toi­min­ta­ky­vyn arvioin­tiin. Sen mukai­ses­ti van­huk­sia myös sijoi­te­taan eri paik­koi­hin niin, että entis­tä parem­min voi­daan asiak­kaat hoi­taa heil­le oikeis­sa paikoissa. 

      Täs­tä olen vah­vas­ti eri miel­tä. Minus­ta sen jäl­keen, kun van­hus muut­taa pois kotoa, hänen ei pitäi­si jou­tua m,uuttamaan uudes­taan, vaan vii­mei­set vuo­det oli­si­vat kodin­omai­sis­sa olos­sa, jois­sa on eri­kunt­toi­sia van­huk­sia. Tuo sii­lo-ajat­te­lu, että ensimn ollaan täs­sä, seu­raa­va­na vuon­na täs­sä ja niin edel­leen, voi olla talou­del­li­ses­ti teho­kas­ta, mut­ta on epäinhimillistä.
      Tut­ki­muk­set, joi­ta on teh­tu hoi­to­lai­tos­ten kus­tan­nuse­rois­ta, oltg­ta­vat huo­mioon hoi­toi­suu­den. Mer­kit­tä­vä selit­tä­vä teki­jä on tilo­jen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus, moder­nim­mat hoi­to­käy­tän­nöt ja parem­pi joh­ta­mi­nen. Mik­si näin on, sitä me kunn­nal­li­sis­sa luot­ta­mus­toi­mis­sa ole­vat voi­sim­me tutkiskella.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Sik­si oli­si pal­jon parem­pi mää­rit­tää hoi­don tar­ve yksi­lö­koh­tai­ses­ti eikä val­ta­kun­nal­lis­ta kes­kiar­voa käyttäen.”

    Laki yksi­tyi­sis­tä sosi­aa­li­pal­ve­luis­ta edel­lyt­tää, että yksi­tyi­sel­lä hoi­va­ko­dil­la on toi­mi­lu­pa, jos­sa tulee olla hoi­toi­suu­teen, tiloi­hin yms. Perus­tu­va yksi­tyis­koh­tai­nen hoi­ta­ja­mi­toi­tus. Esi­mer­kik­si yöhoi­ta­jiin mää­rä jne. Ongel­ma on, että mitoi­tus on staat­ti­nen, eikä muu­tu hoi­vat­ta­vien kun­toi­suu­den muuttuessa.

    Mikä täs­tä unoh­tuu on se, että koti­hoi­don kus­tan­nuk­set eivät ole vain koti­hoi­don kus­tan­nuk­sia. Pahe­ne­vat fluns­sat, kaa­tu­mi­set ja jos­kus pelk­kä yksi­näi­syys aja­vat van­huk­sia ter­vey­den­huol­lon kal­lii­den pal­ve­lu­jen pariin pal­jon useam­min koti­hoi­dos­sa kuin pal­ve­lua­su­mi­ses­sa. Jark­ko Lumio teki täs­tä ansiok­kaan sel­vi­tyk­sen pari vuot­ta sitten.

    Olen­nai­nen ongel­ma on, että kus­tan­nuk­set sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­los­ta tule­vat eri bud­je­teis­ta — eikä tämä siis tut­ki­mat­ta yksi­lö­ta­sol­la näy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Uskon löy­tä­nee­ni vir­heen Osmon järkeilyssä. 

    Käsit­tääk­se­ni tuo kiin­teä mitoi­tus on (hoi­ta­jien mää­rä / van­hus / hoi­to­lai­tos) eikä (hoi­ta­jien mää­rä / vanhus). 

    Kes­ki­mää­räi­nen nor­mi toi­mii, jos poti­lai­den kun­to hoi­to­lai­tok­ses­sa on hete­ro­gee­ni­nen. Hoi­ta­jan ei siis tar­vit­se viet­tää samaa aikaa 0,7 poti­laan kans­sa kuin 1,2 poti­lai­den kans­sa, vaan hoi­don mää­rä jakau­tuu poti­las­koh­tai­ses­ti las­ke­taan nor­mi miten tahansa.

    Nyky­ään hoi­to­lai­tok­sis­sa on tavoit­tee­na se, että van­hus hoi­de­taan lop­puun asti samas­sa hoi­va­ko­dis­sa. Tämän seu­rauk­se­na hoi­to­pai­kois­sa on pal­jon eri­kun­toi­sia van­huk­sia. Jos pide­tään huol­ta sii­tä, että huo­no­kun­toi­set van­huk­set eivät kerään­ny yhteen paik­kaan, yksi luku toi­mii hyvin. 

    Voi itse asias­sa olla niin, että mitä suu­rem­pi hoi­to­lai­tos, sitä vähem­män hoi­ta­jia kos­ka poti­lai­den jakau­ma on tasai­sem­pi. Pie­nis­sä hoi­to­ko­deis­sa voi­si olla vaa­ti­mus (0,9x + N) eli N hoi­ta­jaa ker­toi­men pääl­le var­muu­den vuok­si, suu­ris­sa pel­käs­tään (0.9x).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        N/A Et vas­tan­nut kui­ten­kaan argu­ment­tii­ni, että tämä sama hin­ta eri­hoi­toi­sis­ta van­huk­sis­ta kan­nus­taa hoi­ta­maan vamng­huk­sia koti­hoi­dos­sa lii­an pit­kään ja lisää siten kustannuksia.

        Argu­ment­ti­si olet­taa, että koti­hoi­to tulee hal­vem­mak­si raja­ta­pauk­sis­sa. Onko tämä tot­ta vai mie­tit­kö jotain tule­vai­suu­den ske­naa­rio­ta mis­sä hoi­to­paik­ko­ja on riit­tä­väs­ti ja vain hin­ta on este? 

        Oma käsi­tyk­se­ni on, että kot­hoi­don kal­leim­mat asiak­kaat ovat huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pia kuin hoi­to­lai­tok­sen hal­vim­mat eikä kun­nil­la ole talou­del­lis­ta syy­tä vähen­tää hoi­to­paik­ko­ja ja pal­ve­lua­su­mis­ta vaan lisä­tä nii­tä. Olen­ko väärässä? 

        Sit­ran sel­vi­tyk­siä: Lai­tok­ses­ta kotiin – syn­tyi­kö säästöjä?Ikäihmisten pal­ve­lui­den muu­tos­ten kustannus­vaikutukset Tam­pe­reel­la

        Kts. Tau­luk­ko 18. Eri pal­ve­lu­muo­to­jen kus­tan­nus­ver­tai­lu. Kal­lein kus­tan­nus­kvar­taa­li koti­hoi­dos­sa (6%) mak­saa 256 EUR/vrk, joka on kal­liim­pi kuin hoi­to ter­veys­kes­kuk­ses­sa (228), van­hain­ko­dis­sa (193) tai tehos­te­tus­sa pal­ve­lua­su­mi­ses­sa (14 8). Kol­mas kvar­taa­li (11%) 169 EUR/vrk on myös kal­liim­pi kuin tehos­tet­tu­pal­ve­lu-asu­mi­nen. Toi­nen kvar­taa­li on väin niu­kas­ti nel­jä euroa hal­vem­pi kuin tehos­tet­tu pal­ve­lua­su­mi­nen. Vas­ta hal­vin kvar­taa­li 99 EUR/vrk on sel­väs­ti hal­vin. Toi­sin sanoen 36% koti­hoi­dos­sa asu­vis­ta voi­tai­siin hoi­taa hal­vem­mal­la tai lähes samaan hin­taan tehos­te­tus­sa pal­ve­lua­su­mi­ses­sa jos oli­si paikkoja. 

        Tam­pe­reel­la on lähes 1 000 koti­hoi­don asia­kas­ta, joi­den hoi­to­kus­tan­nuk­set ovat kal­liim­pia kuin hal­vim­mat ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoi­don rat­kai­sut. Tämän ryh­män asiak­kais­ta lähes puo­lel­la kus­tan­nuk­set ovat jopa kaksin­kertaiset. Näi­den asiak­kai­den koko­nais­ti­lan­teen arvioin­tiin tar­vi­taan lisäselvitystä. 

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Oma käsi­tyk­se­ni on, että kot­hoi­don kal­leim­mat asiak­kaat ovat huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­pia kuin hoi­to­lai­tok­sen hal­vim­mat eikä kun­nil­la ole talou­del­lis­ta syy­tä vähen­tää hoi­to­paik­ko­ja ja pal­ve­lua­su­mis­ta vaan lisä­tä nii­tä. Olen­ko väärässä? 

        Olet tois­tai­sek­si oikeas­sa, mut­tas jos tulee tasa­mi­to­pi­tus, jokai­nen uusi asi­kas mak­saa 4000 €/kk. Juu­ri sik­si tämä mal­li on jär­jen­vas­tai­nen, mut­ta ennen vaa­le­ja kel­paa­vat vain aja­tuk­set, jot­ka on puet­ta­vis­sa kol­men sanan iskulauseiksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Täs­sä oli­si hyvää poh­jaa van­hus­ten hoi­don paran­ta­mi­sek­si. Kuten Osmo tote­si kyn­nys koti­hoi­don ja lai­tos­hoi­don välil­lä on aivan lii­an suu­ri. Lai­tos­hoi­toon pää­see usein vas­ta sil­loin, kun van­hus muu­ta­man ker­ran läh­tee hor­toi­le­maan yksik­seen ulos eikä löy­dä enää takai­sin. Kan­nat­tai­si aja­tel­la myös omais­hoi­ta­jan tuen korot­ta­mis­ta ja sii­hen liit­ty­vää “vir­ka­va­paut­ta”. Jos ja kun vuo­si lai­tos­hoi­dos­sa mak­saa lähem­mäs 50 000 €, kan­nat­tai­si val­lan hyvin mak­saa pari tuhat­ta euroa omais­hoi­ta­jal­le. Ehkä, en osaa sanoa, mitä ongel­mia sii­tä syntyisi.

    Krtek says:
    7.2.2019 at 12:51
    “Jol­lain tapaa sitä 1500–4000 euroa­kin pitäi­si vie­lä saa­da alemma.”
    Ja jol­lain taval­la pitäi­si saa­da vero­tus­ta keveäm­mäk­si ja ja.…. Näi­tä toi­vei­ta on niin help­po esit­tää, vaan kuka esit­tää rat­kai­su­ja. Jos jotain oli­si, oli­si ne var­maan jos­sain päin kek­sit­ty, onhan tuo van­hus­ten­hoi­to iso bis­nes maailmalla. 

    Meil­lä vain on asioi­ta, jot­ka mak­sa­vat ja jon­ka me ihmi­set jou­dum­me maksamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Juu­ri noin. Täs­sä maas­sa tasa­päis­te­tään kaik­ki. Nyt sitä teh­dään van­hus­ten hoi­dol­la. Kaik­ki samal­le desimaaliluvulle.
    On luon­nol­lis­ta, että vaa­lien alla poli­ti­koi­daan ja ammat­ti­lii­tot käyt­tä­vät suur­ta hälyä omien etu­jen­sa aja­mi­seen. Surul­lis­ta, että tämä menee kan­saan ja polii­ti­kot käyt­tä­vät tilan­net­ta omien tar­koi­tus­pe­rien ajamiseen.
    ‑Seu­raa­vis­sa hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa sovi­taan miten van­hus­pal­ve­lu­la­kia kan­nat­taa muut­taa par­haan hoi­don aikaansaamiseksi.
    ‑Miten koto­na asu­jan tur­val­li­suu­den­tun­net­ta ja olo­ja voi­daan paran­taa pal­ve­lu­jen osto­jen ja/tai hoi­ta­jan palk­kauk­ses­ta syn­ty­vien meno­jen verovähennysoikeuksilla?
    ‑Kuka uskal­taa aloit­taa kes­kus­te­lun maa­han­muu­ton sal­li­mi­sek­si ikäih­mis­ten kodinhoitoon?
    ‑Mis­sä aloi­te­taan kes­kus­te­lut “ara-rahoit­teis­ten” tms. hoi­va-asun­to­jen rakentamisesta?
    ‑Mikä kau­pun­ki ensim­mäi­se­nä osoit­taa käve­lye­täi­syy­del­tä kes­kus­taa tont­tien jaon ikäih­mi­sen sää­del­tyä asun­to­ra­ken­ta­mis­ta varten?
    ‑Kuka/mikä talo osoit­taa uusia kol­man­nen sek­to­rin taho­ja van­hus­pal­ve­lu­jen tuot­ta­jik­si. Haa­vis­ton puheen­joh­ta­ma Set­le­ment­ti­lii­ke tuot­taa jo Jyväs­ky­läs­sä laa­tua van­hus­ten­hoi­dos­sa sydä­mel­lä. Miten yhdis­tys voi­si tätä osaa­mis­taan laa­jen­taa maanlaajuiseksi?
    ‑Mikä taho “kopio” Suo­men oloi­hin sovel­tu­vak­si Hol­lan­nin van­hus­pal­ve­lu­jen mark­kin­ajoh­ta­jan mallin.
    ‑Osaa­jat jat­ka­kaa tätä lis­taa, please

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Nyt van­hus pää­see lai­tok­seen vas­ta, kun hän on niin huo­no­kun­toi­nen, että koti­hoi­don hin­ta on tuo 4 000 euroa tai aina­kin lähel­lä sitä”

    Huo­mio­nar­vois­ta on, ettei­vät kun­nat yleen­sä tie­dä mikä koti­hoi­don hin­ta oikeas­ti on. Hin­ta muo­dos­tuu pait­si koti­hoi­don, niin myös ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luis­ta, eikä nii­tä yksi­lö­ta­sol­la näh­dä. Koti­hoi­dos­sa ole­vat van­huk­sen kuluis­ta iso osa muo­dos­tuu ensi­hoi­dos­ta, päi­vys­tyk­sis­tä, sai­raa­la­päi­vis­tä jne, kos­ka he kaa­tui­le­vat, hei­dän fluns­san­sa pahe­ne­vat jne. Täs­tä on aivan mai­nio tut­ki­mus — Lai­tok­ses­ta kotiin, joka tut­kii nime­no­maan tätä koko­nais­kus­tan­nus­ta Tam­pe­reel­la. https://www.sitra.fi/julkaisut/laitoksesta-kotiin-syntyiko-saastoja/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Nyt van­hus pää­see lai­tok­seen vas­ta, kun hän on niin huo­no­kun­toi­nen, että koti­hoi­don hin­ta on tuo 4 000 euroa tai aina­kin lähel­lä sitä. Se on jo lähel­lä heit­teil­le jät­töä, mut­ta jok­seen­kin jokai­sen kun­nan stra­te­gias­sa on pyr­kiä hoi­ta­maan van­huk­sia koto­na kau­em­min. Huo­maam­me, että lai­tok­sis­sa on tämän jäl­keen van­huk­sia, joi­den hoi­don­tar­ve vaih­te­lee välil­lä 0,7 – 1,2. Hoi­to on taas ali­mi­toi­tet­tua, joten nor­mi nos­te­taan 0,9:ään ja ihan aihees­ta. Sen jäl­keen lai­tok­sis­sa on van­huk­sia, joi­den hoi­don tar­ve vaih­te­lee 0,9 – 1,2 välillä.”

    Pal­ve­lua­su­mis­ta on monen­lais­ta, keveim­mäs­sä muo­dos­sa se on vuo­krayk­siö-kak­sio, johon van­hus ostaa erik­seen pal­ve­lui­ta esim sii­vouk­sen, pyy­kin­pe­sun, ruuan,lääkehuollon.
    Kun­ta ei mak­sa tätä eikä val­vo pal­ve­lua, se on asiak­kaan eli van­huk­sen vastuulla
    Tie­dän muu­ta­man lai­tok­sen, jos­sa voi asua pal­ve­lu­ja liu­ku­vas­ti lisäten.

    Mut­ta täl­lai­sia lai­tok­sia ei ole riittävästi

    Tuo hoi­ta­ja­mi­toi­tus kos­kee­kin vain nii­tä asuk­kai­ta, jot­ka eivät kyke­ne itse huo­leh­ti­maan päi­vit­täi­sis­tä toi­mis­ta eivät­kä voi asua kotona
    Hoi­ta­ja­mi­toi­tus on kes­kiar­vo, eivät pal­ve­lu­ta­lot mitoi­ta hen­ki­lö­kun­taa nyt­kään yksi­löl­lis­ten arvioi­den mukaan. Kyl­lä se yök­kö val­voo kaik­kia van­huk­sia, myös nii­tä , jot­ka ovat jon­kin ver­ran omatoimisia

    Kun lai­tok­ses­sa on kym­me­niä , ehkä sato­ja­kin saman tason van­huk­sia niin kyl­lä suu­res­sa jou­kos­sa kes­kiar­vo toimii. 

    Muis­ti­sai­ras ei ole koti­hoi­det­ta­va kuin tau­din alku­pääs­sä. Sen jäl­keen kun hen­ki­lö ei enää osaa pukea eikä ole sisä­siis­ti, pis­tää hel­laa pääl­le tai hei­luu par­vek­keel­la tai häi­pyy ulos ilman vaat­tei­ta niin koti­hoi­to on ohi. Muis­ti­sai­rau­teen liit­tyy myös väki­val­tai­suus, kil­tis­tä­kin ihmi­ses­tä tulee agressiivinen.

    Kun­nat toki pyr­ki­vät jat­ka­maan koti­hoi­toa, mut­ta riip­puu pal­jon omai­sis­ta , miten lai­tos­paik­ka jär­jes­tyy. Lähi­pii­rin ihmi­nen voi pyy­tää pal­ve­lu­tar­ve­kar­toi­tuk­sen ja kun­nal­la on viik­ko aikaa teh­dä se.
    Oma koke­muk­se­ni on, että vaa­tii pien­tä kovis­te­lua, mut­ta kun pää on saa­tu auki niin pää­tök­set ovat asiallisia

    Onhan ollut aikaa kehi­tel­lä parem­pia­kin mitoi­tus­pe­rus­tei­ta, mut­ta eipä kukaan ole kek­si­nyt mitä ne voi­si­vat olla.Tai onhan tuo yksikköhintaperuste.Siinä joka risaus kir­ja­taan ja las­ku­te­taan. Yksik­kö­jen mää­räs­tä voi las­kea resurssitarpeen 

    Mut­ta kuka tar­kis­taa, onko las­ku oikein

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmon kir­joi­tus­sar­ja lakiin kir­jat­ta­van mitoi­tuk­sen ongel­mis­ta sen kuin para­nee ja täs­men­tyy. Mut­ta samaan aikaan puo­luei­den vou­ho­tus ja huu­to­kaup­pa lakiin kir­jat­ta­van mitoi­tuk­sen lukuar­vos­ta vain kiih­tyy. Surul­lis­ta. Olem­me fak­to­jen jäl­kei­ses­sä ajassa.

    Ainoa lakiin kir­jat­ta­vaa mitoi­tus­ta vas­tus­ta­va puo­lue ottaa gal­lu­peis­sa pataan ja on heli­se­mäs­sä. Ei näy­tä ole­van mitään syy­tä, mik­si muut puo­lu­eet vähen­täi­si­vät tätä vouhotusta.

    Tämän kom­men­tin tar­koi­tus ei ole puo­lus­taa Kokoo­mus­ta. Enem­män toi­voi­sin jär­jen­käyt­töä kai­kil­le muille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. OJ:
      Osmon kir­joi­tus­sar­ja lakiin kir­jat­ta­van mitoi­tuk­sen ongel­mis­ta sen kuin para­nee ja täs­men­tyy. Mut­ta samaan aikaan puo­luei­den vou­ho­tus ja huu­to­kaup­pa lakiin kir­jat­ta­van mitoi­tuk­sen lukuar­vos­ta vain kiih­tyy. Surul­lis­ta. Olem­me fak­to­jen jäl­kei­ses­sä ajassa.

      Ainoa lakiin kir­jat­ta­vaa mitoi­tus­ta vas­tus­ta­va puo­lue ottaa gal­lu­peis­sa pataan ja on heli­se­mäs­sä. Ei näy­tä ole­van mitään syy­tä, mik­si muut puo­lu­eet vähen­täi­si­vät tätä vouhotusta.

      Tämän kom­men­tin tar­koi­tus ei ole puo­lus­taa Kokoo­mus­ta. Enem­män toi­voi­sin jär­jen­käyt­töä kai­kil­le muille.

      Uskoi­sin, että kaik­ki ovat samaa miel­tä sii­tä, että jotain on teh­tä­vä ja heti. Nopein tapa on kir­ja­ta lakiin 0,7‑mitoitus ja sen toteut­ta­mis­ta pitää myös val­voa sekä sank­tiot tiput­taa nopeasti. 

      Sit­ten voi­daan alkaa kek­si­mään pyö­rää uudel­leen. Sil­lä sitä­hän tuo RAI-vou­ho­tus on. Meil­lä on jo lakiin kir­jat­tu edel­ly­tys hoi­to­tar­peen kar­toit­ta­mi­ses­ta sekä työ­ka­lun eli mit­ta­rin käy­tös­tä. Kun on saa­tu aikai­sek­si toi­mi­va sys­tee­mi, aje­taan se toi­mi­va­na sisään, min­kä jäl­keen voi­daan pois­taa lais­ta 0,7‑mitoitus.

      RAI itses­sään ei siis ole mikään pelas­tus, vas­taa­via sys­tee­me­jä käy­te­tään jo nyt, vie­lä­pä lain edel­lyt­tä­mä­nä. Osa­taan­ko / halu­taan­ko kar­toi­tus­ten tulok­sia käyt­tää hoi­to­työ­tä teh­des­sä, on se kysy­mys sekä miten asia kor­ja­taan / pai­ka­taan nopeasti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. KTe:

        Sit­ten voi­daan alkaa kek­si­mään pyö­rää uudel­leen. Sil­lä sitä­hän tuo RAI-vou­ho­tus on. Meil­lä on jo lakiin kir­jat­tu edel­ly­tys hoi­to­tar­peen kar­toit­ta­mi­ses­ta sekä työ­ka­lun eli mit­ta­rin käy­tös­tä. Kun on saa­tu aikai­sek­si toi­mi­va sys­tee­mi, aje­taan se toi­mi­va­na sisään, min­kä jäl­keen voi­daan pois­taa lais­ta 0,7‑mitoitus.

        Sinul­la on ihail­ta­va usko sii­hen, että oli­si iki­nä poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta ottaa tuo­ta mitoi­tus­ta pois. Kuka polii­tik­ko halu­aa liit­tää nimen­sä sii­hen, että hän ehdot­taa sitä, että van­hus­ten hoi­toon lai­te­taan vähem­män ihmi­siä töi­hin? Kukaan ei voi tuom­moi­sen­kal­tais­ta leik­kaus­ta ehdot­taa ilman, että oppo­si­tio ja kel­tai­nen leh­dis­tö tuo­mit­see hänet välit­tö­mäs­ti van­hus­ten riis­tä­jäk­si ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, että joku inno­vaa­tio on tipaut­ta­nut tar­peen hoi­ta­jil­le pie­nem­mäk­si. Tek­no­kraat­ti­ses­sa unel­mas­sa tie­ten­kin tilan­ne oli­si toi­nen, mut­ta kun me eläm­me täs­sä Suo­mes­sa, jos­sa veron­mak­sa­jien piik­kiin lai­te­taan Mat­ti Nykä­sen hau­ta­jai­set niin on vain jär­ke­väm­pää jät­tää lyö­mät­tä tätä lukua kon­kreet­ti­ses­ti kir­joi­hin ihan samal­la lail­la, kun lais­ta ei löy­dy mää­räys­tä hei­nä­töi­den teki­jöis­tä per heh­taa­ri pel­toa. Lai­te­taan sen sijaan jul­ki­sen sek­to­rin osta­jien val­von­ta kun­toon teke­mäl­lä varoit­ta­va esi­merk­ki paris­ta val­von­tan­sa huo­nos­ti suo­rit­ta­nees­ta kun­nan­joh­ta­jas­ta ja lai­te­taan samal­la huo­not toi­mit­ta­jat kovil­le oikeas­ti seu­raa­mal­la sitä työ­suo­ri­tus­ta niin väi­tän, että nykyi­sil­lä­kin sää­dök­sil­lä saa­tai­siin pal­jon parem­pia tuloksia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Hävet­tää olla suo­ma­lai­nen. Van­hus­asia halu­taan siir­tää yli vaa­lien ja pii­lot­taa jon­ne­kin valio­kun­taan, joka yrit­tää kek­siä jip­po­ja, joil­la asia hoi­tui­si hal­val­la. Ei tuos­sa auta muu kuin enem­män käsi­pa­re­ja hoi­to­työ­hön, robo­tit, val­vo­jat ja orga­ni­saat­to­rit eivät rat­kai­se. Mis­sä ovat kan­sain­vä­lis­ten ihmi­soi­keus­so­pi­mus­ten ja perus­tus­lain asian­tun­ti­jat, eikö suo­ma­lais­ten van­hus­ten häpel­li­nen koh­te­lu lain­kaan kiin­nos­ta. Muka­vam­paa puhua ulko­mai­den ihmisoikeusrikkomuksista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Mis­sään tapauk­ses­sa ei saa luo­da jär­jes­tel­mää, jos­sa pal­ve­lun­tuot­ta­ja saa teh­tyä tulos­ta sii­tä, että poti­las saa­daan huo­nom­paan kuntoon.

    Näi­tä on suo­mes­sa näh­ty aiem­min­kin ja esmerk­ke­jä löy­tyy paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. nimet­tä:
      Mis­sään tapauk­ses­sa ei saa luo­da jär­jes­tel­mää, jos­sa pal­ve­lun­tuot­ta­ja saa teh­tyä tulos­ta sii­tä, että poti­las saa­daan huo­nom­paan kuntoon.

      Näi­tä on suo­mes­sa näh­ty aiem­min­kin ja esmerk­ke­jä löy­tyy paljon.

      Tämä jär­jes­tel­mä­jä meil­lä on jo nyt. Kun­ta sääs­tää rahaa mitä hal­vem­mal­la se hoi­taa vanhuksensa.

      Ainoa kei­no miten tilan­ne voi edes teo­rias­sa muu­tua van­huk­sen etua mukai­le­vak­si om se, raha kul­kee van­huk­sen kaut­ta. Kai­kis­sa muis­sa ske­naa­rios­sa mak­sa­jan kan­nat­taa ostaa hal­vin­ta mikä täyt­tää lain vaa­ti­muk­set, todel­li­ses­ta laa­dus­ta välittämättä.

      Vain jos osta­ja ostaa juu­ri kysei­nen van­hus-yksi­lö mie­les­sään nii­tä pal­ve­lui­ta mitä kuka­sin sat­tuu tar­vit­se­maan, voi hän käyt­tää rahat sii­hen, mikä aut­taa juu­ri sitä van­hus­ta eni­ten. Jos van­hus­ten olot jää­vät lii­an huo­noik­si, mak­set­ta­vat tuet ovat lii­an pieniä.

      Ongel­mak­si jää huo­no­kun­toi­sim­pien tapauk­ses­sa se, että hoi­det­ta­van ja edun­val­vo­jan int­res­sit eivät ole yhte­ne­vät, mut­ta ovat ne sen­tään aina yhte­ne­väm­mät kuin täy­sin van­huk­sen edun ohit­ta­vas­sa nyky­jär­jes­tel­mäs­sä jos­sa van­huk­sen pahoin­pi­te­ly ja heit­teil­le­jät­tö on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vin­ta ja pii­lot­tuu päät­tä­jäl­tä excel tau­lu­kon numeroiksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ja tuos­sa Koti vs. van­hain­ko­ti asias­sa shp:t ja kun­nat sääs­tä­vät omia raho­ja val­tion rahoil­la. Noin puo­let kun­tien sääs­tä­mäs­tä sum­mas­ta tulee suo­raan val­tiol­le mm. lää­ke­lu­ku­jen ja asu­mis­tuen muo­dos­sa. Näin muis­te­li­sin Sit­ran tut­ki­neen asi­aa Tam­pe­reen pal­ve­lu­muu­tok­sen yhtey­des­sä muu­ta­ma vuo­si sitten. 

    Ja täs­sä kun mene­tet­tiin suo­raan puo­let, niin lisäk­si vie­lä tulee koti­sai­raan­hoi­ton pii­ris­sä ole­va noin 5–6 ker­tai­nen sai­raa­la­päi­vien mää­rä ver­rat­tu­na van­hain­ko­dis­sa ole­viin. Koto­na asu­va ja pal­ve­lui­den pii­ris­sä ole­va on kui­ten­kin kes­ki­mää­rin kuu­kau­den — kak­si kuu­kaut­ta sairaalassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Täs­sä kai­kes­sa kan­nat­taa pitää mie­les­sä se yksi peik­ko. Ahneus. Isoil­le hoi­vay­ri­tyk­sil­le van­hus­ten­hoi­to on ensi­jai­ses­ti vain yksi rahan­te­ko­kei­no sii­nä mis­sä mikä muu­kin. Ihmis­ten hyvä hoi­va ja työn­te­ki­jät ovat sii­nä pelk­kiä kulue­riä. Tätä kuvaa hyvin Mar­ja Aar­nio-Iso­han­nin lausu­mat (dif.fi 21.12.2016 Mar­ja Aar­nio-Iso­han­ni ja Timo Rita­kal­lio kehot­ta­vat iloit­se­maan myös tois­ten menestyksestä)

    Hoi­va-alal­la menes­ty­mi­nen kat­so­taan usein nega­tii­vi­sek­si asiak­si. Olem­me teh­neet Espe­ris­sä lähes 90 yri­tys­kaup­paa ja val­tao­sas­sa kau­pois­ta myy­jä­puo­lel­la on ollut nais­yrit­tä­jiä. Lähi­hoi­ta­jas­ta­kin voi tul­la miljonääri.”

    Yri­ty­sos­tos­sa tie­dät, mitä saat. Espe­ris­sä pro­ses­sit ovat kun­nos­sa ja meil­lä on erit­täin hyvä 100 päi­vän inte­graa­tio­suun­ni­tel­ma. Orgaa­ni­ses­sa kas­vus­sa voi olla käyt­tö­as­te­ris­ki. Hoi­va-alal­la hen­ki­lös­tö­ku­lut ovat 60 pro­sent­tia lii­ke­vaih­dos­ta, ja jos ne kas­va­vat vaik­ka 10 pro­sent­tia, se on 12 mil­joo­naa euroa ja kaik­ki tulok­ses­ta pois.”

    Hie­noa on lähi­hoi­ta­jan mil­jo­nää­rik­si tulo, hie­noa jos tulos kas­vaa, kun työn­te­ki­jöi­den pal­kat pide­tään alhaalla. 

    Rita­kal­lion ja Aar­nio-Iso­han­nin mie­les­tä hmi­nen on tur­haan kateel­li­nen. Espe­rin­kin hoi­to­ko­deis­sa asu­vien pitäi­si iloi­ta, kun jot­kut teke­vät tulos­ta ja rikas­tu­vat. Iloit­set­ko sinä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Toi­nen mitoi­tuk­seen vähin­tään yhtä pal­jon vai­kut­ta­va teki­jä kuin hoi­toi­suus on hoi­ta­jien ja hei­dän työ­joh­ton­sa laa­tu. Meil­lä on eri­lai­sia hoi­ta­jia: iso­ja ja vah­vo­ja, pie­niä ja heik­ko­ja, ahke­ria ja taas lais­ko­ja. Samoin on hyvin­kin eri­ta­sois­ta hoi­to­työn joh­ta­jia. Tätä puol­ta ei kukaan ole uskal­ta­nut vie­lä nos­taa pöydälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Näin hoi­to-alan ihmi­se­nä, joka on työs­ken­nel­lyt pal­ve­lu­ko­deis­sa, pidän Oden kan­taa yksi­löl­li­ses­tä mitoi­tuk­ses­ta kai­kin muu­ten puo­lin parem­pa­na. Epäi­len kui­ten­kin, että tuli­si­ko se kos­kaan toteu­tu­maan, vai hau­tau­tui­si­ko se kai­ken maa­il­man komi­teoi­hin vaa­lien jäl­keen. Pel­kään myös, että sen val­mis­te­lus­sa asian­tun­ti­joi­na tul­tai­siin kuun­te­le­maan pää­osin yksi­tyis­fir­mo­jen omis­ta­ja­puol­ta, eikä tar­peek­si asiakkaita/omaisia tai hoi­to­työn tekijöitä.

    Sen sijaan “Vaa­li-kii­mas­sa” teh­ty 0,7 mitoi­tus­pää­tös antai­si meil­le hätäen­sia­pua lisä­kä­si­pa­rin muo­dos­sa aamu- ja iltavuorossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Pitää nyt kui­ten­kin muis­taa, että täs­sä jupa­kas­sa puhu­taan lai­tos­hoi­dos­ta. Soi­nin­vaa­ra tuo ansiok­kaas­ti esiin, että pie­nem­män hoi­va­tar­peen omaa­via pide­tään “väki­sin” koto­naan, vaik­ka oli­si ihmi­sar­vois­ta, että haluk­kaat pää­si­si­vät lai­tos­hoi­toon, oli lai­tos sit­ten tuet­tua asu­mis­ta tai ihan vuo­de­paik­kaa osastolla.

    Aivan oikein on myös­kin, että asiak­kai­den hoi­va­tar­ve tulee mää­ri­tel­lä jo pel­käs­tään sen­kin vuok­si, että on talou­del­li­ses­ti jär­je­tön­tä pitää 0,5- tai 0,7‑mitoitusta 0,2‑tarpeen asia­kas­ta var­ten. Jos kui­ten­kin samas­sa yksi­kös­sä on 0,2–1,2‑hoivatarpeisia ja hoi­ta­ja­kes­kiar­vo on vaik­ka­pa tuo 0,7, voi­daan työt mää­ri­tel­lä sen mukaan, että jokai­nen saa hoi­vaa tar­peen­sa mukaan.
    Tuo kes­ki­mää­räi­nen hoi­ta­ja­mää­rä tulee kokoon myös sil­loin, jos ale­taan las­ke­maan hoi­va­tar­vet­ta erik­seen. Jokai­nen, joka hie­man mate­ma­tiik­kaa ymmär­tää, voi sen las­kea. Hoi­ta­ja­mi­toi­tus tulee olla suo­raan ver­ran­nol­li­nen asia­kas­kun­nan hoi­van tar­pee­seen ja jos koko­nais­tar­ve on 0,7, on se 0,7, vaik­ka miten päin laskisi.

    Perin kum­mal­li­nen perus­te­lu 0,7‑mitoituksen lakiin kir­jaa­mi­sen vas­tus­ta­mi­sel­le on, että se hei­ken­tää hoi­don tasoa, kun nykyi­sel­lään mitoi­tus on suo­si­tuk­se­na 0,5, eikä sitä(kään) tupa­ta nou­dat­ta­maan. Miten hoi­ta­ja­mää­rän lisää­mi­nen hei­ken­tää hoi­don tasoa?

    Oli­si kovas­ti hyvä pereh­tyä ihan vaan teol­li­suu­teen, jos­sa työn­te­ki­jä­mi­toi­tus­ta pyri­tään pitä­mään juu­ri oikea­na jokais­ta työ­teh­tä­vää koh­ti. Pro­ses­si voi­daan mita­ta vaik­ka minuu­teis­sa ja mää­ri­tel­lä sit­ten sii­hen sopi­va mää­rä teki­jöi­tä, toi­set kokoai­kai­ses­ti, toi­set osan aikaa ja muun ajan muus­sa pro­ses­sis­sa. Kai­kes­ta voi­daan las­kea — ja las­ke­taan­kin — mitoi­tus ja sen mukaan toimitaan.

    Kyl­mä rea­li­teet­ti on, että hoi­va­lai­tok­sis­sa on muun, kuin hoi­va­työn hen­ki­lö­kun­ta vähen­net­ty niin mini­miin, kuin mah­dol­lis­ta ja näyt­tää sil­tä, että usein on men­ty sen­kin alle. Hoi­ta­jat teke­vät sit­ten nii­tä­kin töi­tä oman työn­sä ohessa.
    Mel­ko help­po on aja­tel­la, että jos lai­tos­huol­ta­jia ja mui­ta ei-hoi­to­työn teki­jöi­tä lisät­täi­siin, (heil­lä on usein pie­nem­pi palk­ka­kin) sai­si­vat asiak­kaat enem­män hoi­vaa jo ole­mas­sa ole­val­ta hoitajamäärältä.

    Kukaan ei ole vie­lä pys­ty­nyt esit­tä­mään käy­tän­nön todel­lis­ta lis­taa hen­ki­lö­koh­tai­sen mitoi­tuk­sen sovel­ta­mi­ses­ta lai­tok­ses­sa ja tätä on sen­tään vään­net­ty jo vuo­si­tol­kul­la. Kaik­ki puhu­vat vain ylei­sel­lä pitäi­si-tasol­la. Niin minä­kin, kun en ole alan asian­tun­ti­ja. Koko ikä­ni teol­li­suu­des­sa pal­kan­saa­ja­na ja yrit­tä­jä­nä toi­mi­nee­na ymmär­rän kui­ten­kin pro­ses­sien kuluis­ta ja se ei perus­pe­ri­aat­teil­taan poik­kea, oli sit­ten kysy­mys metal­li­vers­taas­ta tai hoitolaitoksesta.
    Täl­lä het­kel­lä kysy­mys on sii­tä, että jotain on teh­tä­vä ja kos­ka mui­ta todel­li­sia vaih­toeh­to­ja ei kukaan ole pys­ty­nyt esit­tä­mään, on rat­kai­su koro­te­tun hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­sen mää­rit­tä­mi­nen lakiin.

    Yri­tyk­sis­sä kyl­lä teh­dään kaik­ki voi­ta­va, että työ­teh­tä­vät jae­taan mah­dol­li­sim­man kustannustehokkaasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. KTe: Perin kum­mal­li­nen perus­te­lu 0,7‑mitoituksen lakiin kir­jaa­mi­sen vas­tus­ta­mi­sel­le on, että se hei­ken­tää hoi­don tasoa, kun nykyi­sel­lään mitoi­tus on suo­si­tuk­se­na 0,5, eikä sitä(kään) tupa­ta nou­dat­ta­maan. Miten hoi­ta­ja­mää­rän lisää­mi­nen hei­ken­tää hoi­don tasoa?

      Yksin­ker­tai­ses­ti meka­nis­mi on se, että jos nykyi­sel­lä 0,5 mitoi­tuk­sel­la kaik­ki alle 0,7 asiak­kaat on pidet­ty väki­sin koti­hoi­dos­sa, niin 0,7 mitoi­tuk­sel­la lai­tos­hoi­toon otet­ta­van raja vede­tään 0,9:ään. Eli sys­te­maat­ti­nen heit­teil­le­jät­tö lisään­tyy, samal­la kuin ali­mie­hi­tys pysyy kes­ki­mää­rin samana.

      Ongel­ma on raha, ja sitä ei mitoi­tus­pe­rus­tet­ta muut­ta­mal­la saa yhtään lisää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Noin­han se on, pait­si että…

        Tuo ajat­te­lu edel­lyt­tää, että saman tien, kun mitoi­tus sää­de­tään ja sää­dös­tä ale­taan täyt­tä­mään toi­mi­pis­teis­sä, teh­dään pai­kois­sa myös puh­dis­tus ja siir­re­tään vähän­kin kyke­ne­viä asiak­kai­ta kotiin. Sil­lä toi­men­pi­teel­lä väl­tyt­täi­siin ehkä jopa koko­naan lisärekrytoinneilta.
        Todel­li­suu­des­sa pyö­rät eivät ala pyö­ri­mään välit­tö­mäs­ti, eikä edes pie­nel­lä viiveellä.
        Mitoi­tuk­sen laki­kir­jaus saat­tai­si kyl­lä aidos­ti vai­kut­taa teh­tä­viin lai­tos­hoi­to­pää­tök­siin, mut­ta vai­ku­tus ei lyhyel­lä aika­vä­lil­lä ole merkittävä.

        Se kiis­tä­mä­tön perus­asia on tämä: täl­lä het­kel­lä lai­tok­sis­sa ole­vat asiak­kaat saa­vat lii­an vähän hoi­vaa, joh­tuen nimen omaan sii­tä, että hoi­ta­ja­mää­rä on lii­an pie­ni. Sitä ei nopeas­ti kor­ja­ta sil­lä, että ale­taan tut­kia, miten saa­tai­siin esim. Hol­lan­nin sys­tee­mi integroi­tua meil­le tai muu­ta sel­lais­ta. Se pai­ka­taan nopeas­ti sää­tä­mäl­lä minimimitoitus.
        Nopean kor­jaus­liik­keen läh­det­tyä toi­mi­maan, voi­daan sit­ten oikein ajan kans­sa miet­tiä ja kehit­tää tar­ve­pe­rus­tai­sen sys­tee­min käyttöönottoa.

        0,7‑mitoituksen lakiin kir­jaa­mi­sen vas­tus­ta­mi­nen on sama, kuin sanoi­si, että antaa tilan­teen nyt olla täs­sä, vaik­ka se onkin sur­kea, kos­ka jos­sain vai­hees­sa tule­vai­suu­des­sa, ajan­koh­das­sa, jota emme tie­dä, kehi­täm­me toi­mi­vam­man systeemin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        KTe, Mis­tä­hän otat välit­tä­mäs­ti 4500 kou­lu­tet­tua hoi­ta­jaa. Onko hei­tä noin pal­jon työttöminä?

        En mis­tään sel­lais­ta mää­rää heti pai­kal­la, se täs­sä onkin se vai­kein asia.
        Sii­tä huo­li­mat­ta jos­tain on läh­det­tä­vä, jos halu­taan edes jotain paran­nus­ta tapah­tu­vak­si nopeal­la aika­tau­lul­la. Jos — ja minä­hän en tie­dä muu­ta kuin mitä olen luke­nut — todel­la­kin on niin, että hoi­ta­jat sii­voa­vat, osal­lis­tu­vat ruo­an val­mis­tuk­seen (läm­mit­tä­mi­seen tms?) ja pyy­kin pesuun, on sii­nä pie­nel­tä osin hel­po­tuk­sen mah­dol­li­suus. Siis­ti­jöi­tä ja ruo­an­lait­ta­jia löy­ty­nee kui­ten­kin jon­kin ver­ran. Sil­lä jo käy­tän­nös­sä lisä­tään hoi­to­työ­tun­te­ja ilman, että tar­vit­see yhtään hoi­ta­jaa rekrytoida.

        Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on jää­nyt sel­lai­nen seik­ka huo­miot­ta, että hoi­toon tai hoi­vaan tule­val­le van­huk­sel­le teh­dään hoi­to­tar­ve­kar­toi­tus jo nyt. Ei se mikään uusi asia ole meil­lä­kään. THL:n sivuil­ta luin, että laki myös mää­rää, että sii­hen on olta­va mit­ta­ri, joten on siis lupa olet­taa, että sel­lai­sia myös on käy­tös­sä. Näyt­tää kui­ten­kin vah­vas­ti sil­tä, että toi­saal­ta kar­toi­tus­ten tulok­sia ei osa­ta käyt­tää, toi­saal­ta näyt­tää, ettei edes haluta.

        Hoi­ta­ja­mi­toi­tus on ensia­pu ja olen samaa miel­tä sii­nä, ettei se ole lopul­li­nen pelas­tus. Seu­raa­van edus­kun­nan (en sano hal­li­tuk­sen, kos­ka täl­lais­ten asioi­den pitäi­si olla kai­kil­le tär­kei­tä nimen omaan hoi­van tar­pees­sa ole­vien ihmis­ten näkö­kul­mas­ta, eikä omien taus­ta­ryh­mien etu­jen) tulee hoi­taa sit­ten pikim­mi­ten asiat sii­hen kun­toon, että hoi­to­tar­ve­kar­toi­tuk­set sata­var­mas­ti teh­dään ja nii­tä myös hoi­vas­sa käy­te­tään. Kun se puo­li toi­mii, voi­daan pur­kaa kai­ken­lai­set mitoi­tuk­set. Ainoa mitoi­tus on, että asia­kas tai poti­las saa hyvää hoivaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        KTe, Mis­tä­hän otat välit­tä­mäs­ti 4500 kou­lu­tet­tua hoi­ta­jaa. Onko hei­tä noin pal­jon työttöminä?

        Pahoit­te­len späm­mää­mis­tä, mut­ta en malt­ta­nut hiu­kan vil­kais­ta ja…
        TEM:n tilas­tois­sa Hel­sin­gis­sä oli Jou­lu­kuus­sa 2018 työttömänä:
        444 kpl nimik­keel­lä “sai­raan­hoi­ta­jat, käti­löt ym.”
        1948 kpl nimik­keel­lä “lähi­hoi­ta­jat, terv.huollon työnt. kodinhoit.”
        Ja nii­hin ei-hoi­to­työ­tä teke­viin­kin löytyy:
        1430 kpl nimik­keel­lä “ravin­to­la- ja suurtaloustyöntekijä”
        1056 kpl nimik­keel­lä “avus­ta­vat keit­tiö- ja ruokatyöntekijä”
        1763 kpl nimik­keel­lä “koti‑, hotel­li- ja toi­mis­to­sii­voo­ja ym.”

        Tämä siis Hel­sin­gis­sä, joten mark­ki­noil­la on aina­kin nimel­li­ses­ti tarjontaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Pahoit­te­len späm­mää­mis­tä, mut­ta en malt­ta­nut hiu­kan vil­kais­ta ja…
        TEM:n tilas­tois­sa Hel­sin­gis­sä oli Jou­lu­kuus­sa 2018 työttömänä:
        444 kpl nimik­keel­lä ”sai­raan­hoi­ta­jat, käti­löt ym.”

        Olet­ko kiin­nit­tä­nyt huo­mio­ta sii­hen, että hoi­to­työs­sä ole­vat vaa­tiv­bat sekä enem­män käsiä että sovel­tu­vuus­ko­kei­ta työntekijöille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        KTe, Mis­tä­hän otat välit­tä­mäs­ti 4500 kou­lu­tet­tua hoi­ta­jaa. Onko hei­tä noin pal­jon työttöminä?

        Ei mis­tään. Osa ongel­maa on se, että nykyi­set kou­lu­te­tu hoi­ta­jat teke­vät hoi­va­pal­ve­luis­sa ihan jotain muu­ta kuin kou­lu­te­tun hoi­ta­jan töi­tä. Eli sii­voa­vat, pese­vät pyyk­kiä, hoi­ta­vat ruo­kai­lut ym. teh­tä­viä joi­hin ei tar­vi­ta lähi- tai sai­raan­hoi­ta­jan kou­lu­tus­ta. Tämä sik­si, että nämä pör­riäi­set ovat pot­ki­neet tehos­tuk­sis­saan avus­ta­van hen­ki­lö­kun­nan mah­dol­li­sim­man tark­kaan pihalle.

        Osit­tai­nen paran­nus siis syn­tyy jo sil­lä, että avus­ta­vaa hen­ki­lös­töä pal­ka­taan lisää ja kou­lu­te­tut hoi­ta­jat pää­se­vät kes­kit­ty­mään kou­lu­tus­ta vas­taa­viin tehtäviin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Se, etg­tä hota­jia on 4500 vähem­män kuin tuo vaa­dit­tu 0,7 mitoi­tus mer­kit­see, että mitoi­tuk­seen pääs­täk­seen tar­vi­taan 4500 hoi­ta­jaa lisää. Hoi­toa jo nyku­yio­sel­lä hoi­ta­ja­mää­räl­lä paran­tai­si, nuo lii­an vähät hoi­ta­jat eivät sii­voai­si, mut­ta ei pie­nen­nä tuo­ta vaa­dit­ta­vaa pal­kat­ta­vien hoi­ta­jien määrää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. vk: Ei mis­tään. Osa ongel­maa on se, että nykyi­set kou­lu­te­tu hoi­ta­jat teke­vät hoi­va­pal­ve­luis­sa ihan jotain muu­ta kuin kou­lu­te­tun hoi­ta­jan töi­tä. Eli sii­voa­vat, pese­vät pyyk­kiä, hoi­ta­vat ruo­kai­lut ym. teh­tä­viä joi­hin ei tar­vi­ta lähi- tai sai­raan­hoi­ta­jan kou­lu­tus­ta. Tämä sik­si, että nämä pör­riäi­set ovat pot­ki­neet tehos­tuk­sis­saan avus­ta­van hen­ki­lö­kun­nan mah­dol­li­sim­man tark­kaan pihalle. 

        Kun­nat ovat arvioi­neet hoi­don laa­tua yhdel­lä luvul­la – mon­ta­ko hoi­ta­jaa on hoi­det­ta­vaa koh­den. Sitä saa mitä mit­taa: mitoi­tuk­sen mukai­set hoi­ta­jat nyt ovat pyyk­kää­mäs­sä, ruo­kaa lait­ta­mas­sa ja siivoamassa. 

        Osit­tai­nen paran­nus siis syn­tyy jo sil­lä, että avus­ta­vaa hen­ki­lös­töä pal­ka­taan lisää ja kou­lu­te­tut hoi­ta­jat pää­se­vät kes­kit­ty­mään kou­lu­tus­ta vas­taa­viin tehtäviin. 

        Eli pitäi­si toi­mia täy­sin päin­vas­toin kuin nyt toi­mi­taan, hoi­ta­ja­mi­toi­tus alas ja ote­taan käyt­töön eril­li­nen mitoi­tus avus­ta­val­le hen­ki­lö­kun­nal­le? Tämä oli­si jär­ke­vää poli­tiik­kaa, mut­ta jär­ki on pääs­syt kar­kaa­maan poli­tii­kas­ta kauas.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Ala­vu­den van­hus­ten hoi­don raken­nel­ma on aika mie­len­kii­toi­nen. Kun­ta on ensin ulkois­ta­nut kai­ken vas­tuun Pih­la­ja­lin­nal­le, joka taas on ulkois­ta­nut osan Attendolle

    Täs­sä on onnis­tut­tu poliit­ti­nen pää­tän­tä eris­tä­mään täy­sin kan­sa­lais­ten palvelusta. 

    Samat him­me­lit, jot­ka ovat tuhon­neet raken­ta­mi­sen laa­dun ulo­te­taan nyt palveluihin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Suo­mes­sa jak­se­taan vään­tää desi­maa­lis­ta mut­ta val­von­taan ei ole resursseja.

    Pait­si jos joku halu­aa myy­dä alko­ho­lia niin sit­ten hyvää tah­toa, resurs­se­ja ja desi­maa­le­ja tun­tuu pii­saa­van rajattomasti 😀

    Onhan meil­lä se 0,7 met­riä jon­ka saa kul­kea tuop­pi kädessä 😀 😀
    Jos­pa kos­sun kans­sa sai­si kävel­lä 0,3 met­riä ja kes­kio­luen kans­sa perä­ti 1,5?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Eikö van­huk­sel­le laa­di­ta hoi­to­suun­ni­tel­ma samaan tapaan kun päi­vä­ko­dis­sa laa­di­taan jokai­sel­le lap­sel­le oma suunnitelmansa?

    Van­huk­sen hoi­to­suun­ni­tel­mas­sa pitää olla esi­mer­kik­si, että van­hus­ta täy­tyy aut­taa ulos­ta­mi­ses­sa eli hoi­ta­ja käy­tän­nös­sä läm­pi­mäl­lä vedel­lä ja sor­mel­la aut­taa van­hus­ta, kun ei kyke­ne vaip­paan teke­mään jne.

    Edel­lä­mai­ni­tuil­le asioil­le voi­daan sit­ten aset­taa työ­mää­rä, jol­loin yhden van­huk­sen vaa­ti­ma koko­nais­työ­mää­rä vuo­ro­kau­des­sa, vii­kos­sa jne. voi­daan laskea.

    Tähän voi­si olla joku suun­nit­te­lu­työ­ka­lu, joka las­kee sit­ten samal­la työ­vuo­ro­lis­to­jen hoi­to­työ­tä teke­vien hen­ki­lö­mää­rät. Joku van­huk­sen etua val­vo­va voi­si sit­ten seu­ra­ta hoi­to­suun­ni­tel­man toteutumista.

    Sit­ten työ­ka­luun lisät­täi­siin poik­keus­ti­lan­tei­den lisä­re­surs­soin­ti­tar­ve erik­seen. Täl­lai­sen työ­ka­lun tuot­ta­man raport­ti­da­tan perus­tel­la voi­tai­siin tuot­taa tie­toa hoi­ta­ja­mi­toi­tus­ta var­ten eri tilan­teis­sa, jol­loin voi­tai­siin sää­tää hie­man yksi­tyis­koh­tai­sem­pi hoi­ta­ja­mi­toi­tus­vel­voi­te. Tie­ten­kin pitää olla tie­don paik­kan­sa­pi­tä­vyy­den tarkistamista.

    Vie­lä aika hei­kos­ti sovel­le­taan näis­sä teknologiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jor­ma Nord­lin:
      Eikö van­huk­sel­le laa­di­ta hoi­to­suun­ni­tel­ma samaan tapaan kun päi­vä­ko­dis­sa laa­di­taan jokai­sel­le lap­sel­le oma suunnitelmansa?

      Van­huk­sen hoi­to­suun­ni­tel­mas­sa pitää olla esi­mer­kik­si, että van­hus­ta täy­tyy aut­taa ulos­ta­mi­ses­sa eli hoi­ta­ja käy­tän­nös­sä läm­pi­mäl­lä vedel­lä ja sor­mel­la aut­taa van­hus­ta, kun ei kyke­ne vaip­paan teke­mään jne.

      Edel­lä­mai­ni­tuil­le asioil­le voi­daan sit­ten aset­taa työ­mää­rä, jol­loin yhden van­huk­sen vaa­ti­ma koko­nais­työ­mää­rä vuo­ro­kau­des­sa, vii­kos­sa jne. voi­daan laskea.

      Tähän voi­si olla joku suun­nit­te­lu­työ­ka­lu, joka las­kee sit­ten samal­la työ­vuo­ro­lis­to­jen hoi­to­työ­tä teke­vien hen­ki­lö­mää­rät. Joku van­huk­sen etua val­vo­va voi­si sit­ten seu­ra­ta hoi­to­suun­ni­tel­man toteutumista.

      Sit­ten työ­ka­luun lisät­täi­siin poik­keus­ti­lan­tei­den lisä­re­surs­soin­ti­tar­ve erik­seen. Täl­lai­sen työ­ka­lun tuot­ta­man raport­ti­da­tan perus­tel­la voi­tai­siin tuot­taa tie­toa hoi­ta­ja­mi­toi­tus­ta var­ten eri tilan­teis­sa, jol­loin voi­tai­siin sää­tää hie­man yksi­tyis­koh­tai­sem­pi hoi­ta­ja­mi­toi­tus­vel­voi­te. Tie­ten­kin pitää olla tie­don paik­kan­sa­pi­tä­vyy­den tarkistamista.

      Vie­lä aika hei­kos­ti sovel­le­taan näis­sä teknologiaa.

      Hoi­don tar­ve kar­toi­te­taan jo nyt. Sii­hen käy­te­tään ole­mas­sa ole­via työ­ka­lu­ja. Työn orga­ni­soin­tiin on ole­mas­sa luke­mat­to­mia työ­ka­lu­ja ja teol­li­suu­des­sa­han nii­tä myös menes­tyk­sek­kääs­ti käy­te­tään. Työn orga­ni­soin­tiin on myös ole­mas­sa sel­lai­nen­kin työ­ka­lu, kuin työn­joh­ta­ja, jota kai hoi­va­puo­lel­la osas­ton­hoi­ta­jak­si nimitetään.
      Kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta hom­ma ei peli­tä. Sik­si­kö, ettei osa­ta vai ettei viit­si­tä? Vai ettei ole ole­mas­sa riit­tä­viä resurs­se­ja orga­ni­soi­ta­vien töi­den suorittamiseen?

      Hoi­vao­sas­to­jen hen­ki­lö­kun­ta­mää­rä on myös ihan­ne­ta­pauk­ses­sa niin pie­ni, että töi­den orga­ni­soin­nin luu­li­si ole­van help­poa. Eri asia on, jos puhu­taan kym­me­nien ihmis­ten töi­den orga­ni­soin­nis­ta, mikä teol­li­suu­des­sa on arki­päi­vää. Siel­lä se kui­ten­kin onnistuu.

      Oli miten oli, kysees­sä on arvo­va­lin­ta, mikä hei­jas­tuu myös Soi­nin­vaa­ran — sekä myös minun ja usei­den mui­den — huo­leen sii­tä, että kus­tan­nuk­sia pelä­tes­sä koti­hoi­dos­sa ole­van van­huk­sen tila pääs­te­tään lii­an huo­nok­si ja kun hän sit­ten lopul­ta tulee lai­tos­hoi­toon, on hänen hoi­van tar­peen­sa suu­ri. Tämä on arki­päi­vää jo nyt ja tulee ilmei­ses­ti ole­maan tulevaisuudessakin.
      Ainoa pit­käl­le kes­tä­vä rat­kai­su on, että työn­te­ki­jä­mää­rä pys­ty­tään mää­rit­te­le­mään riit­tä­väk­si suh­tees­sa asiak­kai­den hoi­van tar­pee­seen näh­den, mikä yksin­ker­tai­ses­ti tar­koit­taa sitä, että ole­mas­sa ole­via työ­ka­lu­ja hyö­dyn­ne­tään aina pää­tök­sen teos­sa asti. Kuin­ka kau­an sii­hen menee, että näin kye­tään toi­mi­maan, onkin sit­ten eri asia, kun tähän­kään men­nes­sä ei sii­hen ole kyetty.

      Oli­si­ko sit­ten­kin parem­pi rat­kai­su lyhyel­lä täh­täi­mel­lä hoi­ta­ja­mi­toi­tus, jot­ta työn­joh­dol­le saa­tai­siin edes riit­tä­vät resurs­sit työn teet­tä­mi­seen asiak­kail­le riit­tä­väs­sä määrin?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Koti­hoi­don kus­tan­nus­las­kel­mat saa­daan heti uusik­si ja edul­li­sem­mik­si kun asun­to-ja kiin­teis­töyh­tiöt ryh­ty­vät palk­kaa­man hoi­ta­jia. Heti sääs­te­tään 30% kus­tan­nuk­sis­ta kun mat­koi­hin ei enää mene aikaa. Voi­si­vat­pa hoit­sut jopa itse asua saman yhtiön asun­nos­sa kuin hoi­det­ta­van­sa. Vie­lä voi­tai­siin tähän liit­tää myös lap­si­per­hei­den tar­vit­se­mat palvelut.

    Nykyi­sis­tä SOTE-osto­pal­ve­luis­ta vain har­vat ovat rää­tä­löi­neet pal­ve­lua­si­mis­ta juu­ri muis­ti­sai­rail­le sopi­vik­si. Sil­ti keh­taa­vat myy­dä pal­ve­lu­ja myös heil­le. Vaik­ka asuk­kaat asu­vat­kin itse­näi­ses­ti pal­ve­lua­su­mi­syk­si­kös­sä, muis­ti on men­nyt eikä ihmi­nen sik­si kyke­ne vaih­ta­maan ves­sa­pa­pe­ria tai likai­sia vaat­tei­ta ja laka­noi­ta puh­tai­siin. KAIKISTA UNOHDUKSISTA PITÄISI MAKSAA ERIKSEEN

    Edel­lä ole­va tar­koit­taa, että on aika perin­poh­jin pera­ta tämä asia ja luo­pua yksi­köis­tä, jot­ka eivät ymmär­rä hölk­kä­sen pöläh­dys­tä muis­ti­sai­rai­den tarpeista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Mie­tin het­ken tähän vas­taus­ta, kos­ka onhan sel­keäm­pää vaa­tia tiet­tyä vähim­mäis­laa­tua, jos ase­te­taan jokin sel­keä raja-arvo, esim. 0,7 jos­ta ei kukaan voi lip­sua perus­tuen johon­kin pai­kal­li­seen ken­ties vää­rin teh­tyyn arvioon.

    Havait­sin kui­ten­kin että täs­sä­kin logii­kas­sa on ongel­ma: ne van­huk­set, jot­ka hoi­toon kel­puu­te­taan mää­ri­tel­lään kui­ten­kin joten­kin sub­jek­tii­vi­ses­ti, eli kun­toar­vio teh­dään joka tapauk­ses­sa paikallisesti.

    Tämä siis efek­tii­vi­ses­ti kumo­aa toi­veen sii­tä, että 0,7 pois­taa sub­jek­tii­vi­sen arvioin­nin tar­peen — sub­jek­tii­vi­suus on yksi tosia­sia jos­ta ei pää­se eroon, kyse on vain miten tätä sub­jek­tii­vis­ta arvio­ta käy­te­tään. Ja jos argu­me­tin muo­toi­lee näin niin koen että Soi­nin­vaa­ra on oikeas­sa, argu­ment­ti vain pitäi­si muo­toil­la niin, että nekin joi­den hoi­don­tar­ve sub­jek­tii­vi­ses­ti arvioi­daan vähäi­sek­si voi­si­vat pääs­tä hoitoon.

    Ja kun sub­jek­tii­vi­suus ote­taan huo­mioon lais­sa voi­daan myös kiin­nit­tää huo­mio­ta parem­min sii­hen miten sitä mitataan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hoi­don tar­peen arvion­nin tekee Hol­lan­nis­sa riip­pu­mat­to­man taho. Se perus­tuu van­hus­ten osal­ta aika simp­pe­liin testiin,eikä mak­sa pal­jon. On kai sel­vä, että jos kun­ta jou­tuu irti­sa­no­maan opet­ta­jan perus­kou­lus­ta aina kun se ottaa van­hik­sen lai­tos­hoi­toon, raja lai­tos­hoi­toon opää­se­mi­ses­tä nousee koh­tuut­to­man kor­keak­si ja tulee joh­ta­maan heit­teil­le jät­töön rin­nas­tet­ta­viin tilan­tei­siin. Ja aivan turhaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hoi­don tar­peen arvion­nin tekee Hol­lan­nis­sa riip­pu­mat­to­man taho. Se perus­tuu van­hus­ten osal­ta aika simp­pe­liin testiin,eikä mak­sa pal­jon. On kai sel­vä, että jos kun­ta jou­tuu irti­sa­no­maan opet­ta­jan perus­kou­lus­ta aina kun se ottaa van­hik­sen lai­tos­hoi­toon, raja lai­tos­hoi­toon opää­se­mi­ses­tä nousee koh­tuut­to­man kor­keak­si ja tulee joh­ta­maan heit­teil­le jät­töön rin­nas­tet­ta­viin tilan­tei­siin. Ja aivan turhaan.

        Kun­tien peli­ti­la kutistuu.
        Mui­hin kuin laki­sää­tei­siin pal­ve­lui­hin menee enää murusia.

        Sit­ten lai­te­taan laki­sää­tei­set pal­ve­lut tais­te­le­maan kes­ke­nään. Jos van­huk­sil­le tulee hoi­ta­ja­mi­toi­tus, kou­lu jous­taa kos­ka ei opettajamitoitusta(vielä).
        Mitä sen jäl­keen? Puru­ra­ta­mi­toi­tus? harrastajateatterimitoitus?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Ensik­si: tar­vi­taan perä­lau­ta lakiin, sel­keä. Hyvän hoi­don ohjei­ta on ja ehkä nii­tä jos­sain nou­da­te­taan­kin, mut­ta ne ovat vain normeja.

    Toi­sek­si: kun on se digi­ta­li­saa­tio niin jokai­sen hoi­to­lai­to­ken asiak­kai­den hoi­va­tar­ve tie­de­tään joka het­ki ihan välit­tö­mäs­ti. Samoin tie­de­tään pai­kal­la ole­va hrn­ki­lö­kun­ta koko ajan 24/7. Jos hal­taan, tätä vopi myös val­voa reaa­lia­jas­sa 24/7 ja antaa sak­ko­ja, put­kaa, van­keut­ta johtajille. 

    Jos on nor­me­ja ja sosi­tuk­sia niin se on kuin ruo­kuok­sia ja toi­vo­tuk­sia jakai­si. Pel­leiyn on loputtava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. En ymmär­rä mik­si van­huk­sen pitäi­si pääs­tä van­hain­ko­tiin (tai val­tion yllä­pi­tä­mään hotel­li­ta­son asu­mi­seen, kuten leh­dis­tös­sä on puhut­tu) vain kos­ka sat­tuu ole­maan kes­ki­mää­räis­tä iäk­kääm­pi. Ongel­mat kuten yksi­näi­syys ja “tur­vat­to­muu­den tun­ne” (sil­loin kuin se objek­tii­vi­ses­ti kat­sot­tu­na on huo­nos­ti perus­tel­ta­vis­sa) ovat ensi­si­jai­ses­ti avo­hoi­don ja vapaa­eh­tois­sek­to­rin kaut­ta jär­jes­tet­tä­vis­sä, ei siten, että ote­taan hyvä­kun­toi­nen van­hus van­hain­ko­tiin jos­sa hän toden­nä­köi­ses­ti jämäh­tää sän­kyyn, menet­tää lihas­voi­man­sa ja kuo­lee vain nopeam­min. Pitäi­si resur­soi­da jon­ne­kin gerop­sy­kiat­rian pal­ve­lui­hin, kun ihmi­set elä­vät yhä van­hem­mik­si ja ovat entis­tä parem­pi­kun­toi­sia, jol­loin on aikaa kehit­tää psy­ko­so­si­aa­li­sia ongel­mia, ei lop­pu­vai­heen van­hain­ko­tei­hin. Myös­kin lie­nee van­huk­sen oma etu että hänen omai­suu­ten­sa käy­te­tään omaan hoi­toon­sa sii­nä mää­rin kun hänel­lä on varaa sen sijaan, että se siir­re­tään perin­tö­nä seu­raa­val­le suku­pol­vel­le, jol­la on var­maan rahaa ihan tar­peek­si omas­ta takaakin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.