Saako sote-keskus laskuttaa jonon ohittamisesta

Jos sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen val­it­see julkisen palveluin sijas­ta vaik­ka Mehiläisen, se ei tarkoi­ta jonot­tamisen pois­tu­mista eikä muutenkaan mitään, mikä vas­taa nyt yksi­ty­is­ten palvelu­jen käyt­töä. Mehiläi­nen saa kir­jau­tuneista poti­laista varsin vaa­ti­mat­toman vuosi­mak­sun eikä mitään muu­ta. Niin­pä se joutuu sään­nöstelemään kysyn­tää aivan samal­la taval­la jonoil­la kuin ter­veyskeskuk­set nyt.

Mehiläi­nen tulee luon­nol­lis­es­ti jatka­maan myös aitoa yksi­ty­is­lääkäri­palvelu­ja. Ne pitää jatkos­sa mak­saa kokon­aan itse, kos­ka Kela-kor­vauk­set pois­tu­vat. Se, jol­la aika on rahaa tai jol­la muuten vain on paljon rahaa, voi edelleen vali­ta yksi­tyiset palve­lut ja muut ovat jonois­sa, maakun­nan tai yksi­ty­is­ten asi­akkaina. Muu­tos ei siis ole suuri.

Vai tuleeko uusi välimuoto.

Saako Mehiläinen/Attendo/Terveystalo tar­jo­ta lis­tau­tuneille asi­akkailleen vaik­ka puoleen hintaan?

Saa­vatko ne siis ryhtyä myymään lis­tau­tuneille poti­laille jonos­sa ohittamista?

Voiko sitä mitenkään kieltää?

 

14 vastausta artikkeliin “Saako sote-keskus laskuttaa jonon ohittamisesta”

  1. Kieltämi­nen onnis­tuu hel­posti siten, että vaa­di­taan lail­la, että yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­iden hin­to­jen tulee olla riip­pumat­to­mia sote-lis­tauk­sista. Lain rikkomis­es­ta saatu rikoshyö­ty + sakko rangaistukseksi.

    Toinen asia on, kan­nat­taako täl­läi­nen laki säätää. Itse en ole asi­as­ta vielä mitään mieltä.

  2. Moni var­maan lis­tau­tu­isi Mehiläiseen jos se olisi riit­tävän edullista julkiseen ver­rat­tuna. Eikö asi­akas­mak­su­ja enää säänneltäisi?

    Ja miten asi­akaskun­ta jakau­tu­isi alku­vai­heessa? Jos Mehiläisen palveluille on huo­mat­ta­van suuri kysyn­tä, pääseekö se sit­tenkin val­it­se­maan asi­akkaansa? Kun kap­a­siteetin rajat tule­vat vas­taan, mil­lä perus­teel­la osa halukkaista joutuu val­it­se­maan jonkin muun?

  3. Eiköhän hom­ma toi­mi kuten nykyäänkin. Yhteiskun­ta mak­saa jotain. Sen jäl­keen asi­akas mak­saa — palvelun­tuot­ta­ja hin­noit­telee yhteiskun­nan osu­u­den näkymät­tömi­in. Main­os meil­lä tun­nis­sa lääkäri­in 50 e/käynti — samal­la rek­isteröidään asiakkaaksi. 

    Ham­maslääkäri­ase­mani toimii juuri noin nyky­is­ten Kela osioiden suh­teen. Ne ovat kuin alv-alen­nus, hin­ta o. Hin­ta ja alen­nus menee myyjälle kokonaan. 

    Siis: kap­i­taa­tiomak­su lisää lääkäri­ase­man tulo­ja per asi­akas mak­sun ver­ran. Asi­akas mak­saa iloiten, että hom­ma hoituu. Poikkeuk­se­na ne 20% köy­hempiä ja kipeämpiä, jot­ka täl­lä taval­la saadaan muiden riesak­si eikun kuluk­si ja jonottamaan. 

    Lentoy­htiöil­lä on jo hyvät esimerk­it. Silmäl­Sik­sup­pail­la myös — hin­nat alk jotain ja kaik­ki tulee lisänä­ma­jsys­ta, myös maksaminen. 

    Miten lisä­mak­su­jen per­im­i­nen kap­i­taa­tio­tu­lon päälle edes voitaisi­in estää? Ehkä valtiollistamalla. 

    Sote ei lisää yhtään lääkäriä eikä hoita­jaa minnekään.

  4. Voiko sitä mitenkään kieltää?

    Pitäisikö se kieltää, ja jos, niin miksi?

  5. Voisiko HUS tar­jo­ta jonon ohit­tamista rahal­la niis­sä leikkauk­sis­sa, joi­ta saa myös yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta? Ehkä huu­tokau­pal­la? Hyvä on, miten tämä eroaa yksityisestä?

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    On se vähän ongel­ma, jos saa lisää rahaa sil­lä, että piden­tää julkisen puolen odotusaikoja.

    Ei kai se noin mene? Jos ter­vey­den­hoitoy­htiö kimalaisel­la julkiseen hoitoon on pidem­mät jonot kuin muual­la, ceteris paribus asi­akkaat kaikkoa­vat. Jos moista ohi­tus­palvelua myy­dään, kai sen pitää olla julkisen velvoit­teen paran­nus, ei julkisen velvoit­teen kustannuksella?

    1. Kimalaisen kan­nat­taa säätää jonot niin, että vähän sairas­tavien jonot ovat lyhy­itä, kos­ka näistä pitää pitää kiin­ni ja paljon palvelu­ja käyt­tävil­lä niin pitkät, että nämä ymmärtävät siir­tyä muualle. Ter­veitä kan­nat­taa yli­hoitaa ja sairai­ta alihoitaa.

  7. Kil­pailu kan­nus­taa pitämään jono­tusa­jat lyhy­inä, ainakin halvim­mil­la poti­lail­la, etteivät karkaisi muualle. Kohta­lainen toimen­pide­mak­su paran­taisi tilan­net­ta tästäkin. Jäl­jelle jääväkin ongel­ma on iso, mut­ta ei ehkä niin paha kuin nyky­mallis­sa, jos­sa jonot ja muut ongel­mat ovat val­tavia. Tarvit­taes­sa voidaan säätää myös jonoille pitu­us­pe­rus­taiset hait­taverot, jot­ka mitoite­taan alakant­ti­in, ottaen huomioon nuo muut keinot ja se, että ongel­maa ei ole pakko pois­taa kokonaan.

  8. Mik­si esimerkik­si taval­li­sis­sa lääkäri­palveluis­sa ei voisi olla kak­si tai use­ampia nopeusta­so­ja ihan julkises­sakin järjestelmässä?

    Jos mak­sat extraa, saisit parem­paa (esimerkik­si nopeam­paa) palvelua, jos perus­ta­so riit­tää, selviäisit pienem­mil­lä kuluil­la. Varsinkin kun ollaan vaik­ka peruster­vey­den­hoi­dos­sa lisä­palveluil­la olisi mah­dol­lista saa­da merkit­tävästi lisä­tu­lo­ja, joiden avul­la voitaisi­in tuot­taa kokon­aisu­udessaan parem­pia terveyspalveluja. 

    Nykyi­nen “kaik­ki jonot­taa” jär­jestelmä on hyvin teho­ton. Se perus­tuu kuvitel­maan, että kaikkien jono­tu­sai­ka on samanarvoista. 

    Aika on rahaa, myös yhteiskun­nalle. Kun työn­tek­i­jä jonot­taa lääkäri­ase­mal­la tai on työkyvyt­tömänä esimerkik­si leikkausjonos­sa, hän ei voi tehdä työtä eikä yhteiskun­ta saa tuol­ta ajal­ta tulo­ja. Vähem­män tulo­ja tarkoit­taa huonom­pia julk­isia palveluita. 

    Toki on ole­mas­sa myös tilantei­ta, jois­sa pitää käyt­tää lääketi­eteel­listä hark­in­taa ketä hoide­taan juuri nyt. Esimerkik­si jos poti­laal­la on veren­vuo­to, pitäähän se hoitaa, mut­ta nämä ovat heti lääketi­eteel­lis­es­ti pri­or­isoita­vat tapauk­set kuitenkin aika pieni osa terveydenhoitoa.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Kimalaisen kan­nat­taa säätää jonot niin, että vähän sairas­tavien jonot ovat lyhy­itä, kos­ka näistä pitää pitää kiin­ni ja paljon palvelu­ja käyt­tävil­lä niin pitkät, että nämä ymmärtävät siir­tyä muualle. Ter­veitä kan­nat­taa yli­hoitaa ja sairai­ta alihoitaa.

    Toki, mut­ta niin­hän sen kan­nat­taa tehdä riip­pumat­ta siitä saako jonon ohi­tuk­sia myydä?

  10. Pet­teri: Mik­si esimerkik­si taval­li­sis­sa lääkäri­palveluis­sa ei voisi olla kak­si tai use­ampia nopeusta­so­ja ihan julkises­sakin järjestelmässä?

    Aika on rahaa, myös yhteiskun­nalle. Kun työn­tek­i­jä jonot­taa lääkäri­ase­mal­la tai on työkyvyt­tömänä esimerkik­si leikkausjonos­sa, hän ei voi tehdä työtä eikä yhteiskun­ta saa tuol­ta ajal­ta tulo­ja. Vähem­män tulo­ja tarkoit­taa huonom­pia julk­isia palveluita. 

    Ties vaik­ka nopeusta­so­ja epävi­ral­lis­es­ti olisikin jo. Kun muu­ta­ma vuosi sit­ten tarvitsin ensim­mäisen ja ain­oan ker­ran elämässäni erikois­sairaan­hoitoa, eräs mieleen­jääneimpiä asioi­ta oli se, miten innokkaasti ja heti kät­telyssä kaik­ki hoitoon osal­lis­tuneet halu­si­vat poikkeuk­set­ta tietää, olenko töissä.

    Kun itse sairaus ei ollut työperäi­nen, niin päät­telin, että kysymys oli luul­tavasti jostain täl­lais­es­ta. Siinä oli välil­lä jopa jotain hyytävää.

  11. Jos olen oikein ymmärtänyt, Kanadas­sa tämä on jär­jestet­ty niin, että vapaa hin­noit­telu on kiel­let­ty so. poti­laat on hoidet­ta­va niil­lä mak­suil­la, jot­ka julki­nen sairas­vaku­u­tus mak­saa. Tämä muis­tiku­va on suht van­has­ta Neil Mac­Donaldin kolum­nista CBC:llä. Miten tämä on käytän­nössä jär­jestet­ty en tiedä; yksi ilmeinen tapa olisi se, että em. vaa­timus kuu­luu palvelun­tar­jo­jan ja julkisen vaku­u­tus­laitok­sen väliseen sopimuk­seen so. ilman sopimus­ta voi hin­noitel­la vapaasti, mut­ta tätä ei juuri tapah­du, kos­ka sel­l­aisia poti­lai­ta jot­ka mak­saisi­vat hoiton­sa kokon­aan itse ei käytän­nössä ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.