Saako sote-keskus laskuttaa jonon ohittamisesta

22.3.2017 · Aihe: sote 

Jos sote-uudistuksen jälkeen valitsee julkisen palveluin sijasta vaikka Mehiläisen, se ei tarkoita jonottamisen poistumista eikä muutenkaan mitään, mikä vastaa nyt yksityisten palvelujen käyttöä. Mehiläinen saa kirjautuneista potilaista varsin vaatimattoman vuosimaksun eikä mitään muuta. Niinpä se joutuu säännöstelemään kysyntää aivan samalla tavalla jonoilla kuin terveyskeskukset nyt.

Mehiläinen tulee luonnollisesti jatkamaan myös aitoa yksityislääkäripalveluja. Ne pitää jatkossa maksaa kokonaan itse, koska Kela-korvaukset poistuvat. Se, jolla aika on rahaa tai jolla muuten vain on paljon rahaa, voi edelleen valita yksityiset palvelut ja muut ovat jonoissa, maakunnan tai yksityisten asiakkaina. Muutos ei siis ole suuri.

Vai tuleeko uusi välimuoto.

Saako Mehiläinen/Attendo/Terveystalo tarjota listautuneille asiakkailleen vaikka puoleen hintaan?

Saavatko ne siis ryhtyä myymään listautuneille potilaille jonossa ohittamista?

Voiko sitä mitenkään kieltää?

 

Kommentit

14 Vastausta artikkeliin “Saako sote-keskus laskuttaa jonon ohittamisesta”

  1. R. V. kirjoitti 22.3.2017 kello 20:10

    Kieltäminen onnistuu helposti siten, että vaaditaan lailla, että yksityisten terveyspalveluiden hintojen tulee olla riippumattomia sote-listauksista. Lain rikkomisesta saatu rikoshyöty + sakko rangaistukseksi.

    Toinen asia on, kannattaako tälläinen laki säätää. Itse en ole asiasta vielä mitään mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sode kirjoitti 22.3.2017 kello 20:46

    Moni varmaan listautuisi Mehiläiseen jos se olisi riittävän edullista julkiseen verrattuna. Eikö asiakasmaksuja enää säänneltäisi?

    Ja miten asiakaskunta jakautuisi alkuvaiheessa? Jos Mehiläisen palveluille on huomattavan suuri kysyntä, pääseekö se sittenkin valitsemaan asiakkaansa? Kun kapasiteetin rajat tulevat vastaan, millä perusteella osa halukkaista joutuu valitsemaan jonkin muun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2017 kello 21:59

    Ei asiakasmaksuja yksityisellä nytkään säädellä mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. JTS kirjoitti 22.3.2017 kello 21:32

    Eiköhän homma toimi kuten nykyäänkin. Yhteiskunta maksaa jotain. Sen jälkeen asiakas maksaa – palveluntuottaja hinnoittelee yhteiskunnan osuuden näkymättömiin. Mainos meillä tunnissa lääkäriin 50 e/käynti – samalla rekisteröidään asiakkaaksi.

    Hammaslääkäriasemani toimii juuri noin nykyisten Kela osioiden suhteen. Ne ovat kuin alv-alennus, hinta o. Hinta ja alennus menee myyjälle kokonaan.

    Siis: kapitaatiomaksu lisää lääkäriaseman tuloja per asiakas maksun verran. Asiakas maksaa iloiten, että homma hoituu. Poikkeuksena ne 20% köyhempiä ja kipeämpiä, jotka tällä tavalla saadaan muiden riesaksi eikun kuluksi ja jonottamaan.

    Lentoyhtiöillä on jo hyvät esimerkit. SilmälSiksuppailla myös – hinnat alk jotain ja kaikki tulee lisänämajsysta, myös maksaminen.

    Miten lisämaksujen periminen kapitaatiotulon päälle edes voitaisiin estää? Ehkä valtiollistamalla.

    Sote ei lisää yhtään lääkäriä eikä hoitajaa minnekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tcrown kirjoitti 22.3.2017 kello 22:30

    Voiko sitä mitenkään kieltää?

    Pitäisikö se kieltää, ja jos, niin miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2017 kello 23:31

    On se vähän ongelma, jos saa lisää rahaa sillä, että pidentää julkisen puolen odotusaikoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Krtek kirjoitti 22.3.2017 kello 23:49

    Voisiko HUS tarjota jonon ohittamista rahalla niissä leikkauksissa, joita saa myös yksityiseltä sektorilta? Ehkä huutokaupalla? Hyvä on, miten tämä eroaa yksityisestä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tcrown kirjoitti 23.3.2017 kello 7:38

    Osmo Soininvaara:
    On se vähän ongelma, jos saa lisää rahaa sillä, että pidentää julkisen puolen odotusaikoja.

    Ei kai se noin mene? Jos terveydenhoitoyhtiö kimalaisella julkiseen hoitoon on pidemmät jonot kuin muualla, ceteris paribus asiakkaat kaikkoavat. Jos moista ohituspalvelua myydään, kai sen pitää olla julkisen velvoitteen parannus, ei julkisen velvoitteen kustannuksella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.3.2017 kello 9:48

    Kimalaisen kannattaa säätää jonot niin, että vähän sairastavien jonot ovat lyhyitä, koska näistä pitää pitää kiinni ja paljon palveluja käyttävillä niin pitkät, että nämä ymmärtävät siirtyä muualle. Terveitä kannattaa ylihoitaa ja sairaita alihoitaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Nykymallissakin on pahat jonot kirjoitti 23.3.2017 kello 9:11

    Kilpailu kannustaa pitämään jonotusajat lyhyinä, ainakin halvimmilla potilailla, etteivät karkaisi muualle. Kohtalainen toimenpidemaksu parantaisi tilannetta tästäkin. Jäljelle jääväkin ongelma on iso, mutta ei ehkä niin paha kuin nykymallissa, jossa jonot ja muut ongelmat ovat valtavia. Tarvittaessa voidaan säätää myös jonoille pituusperustaiset haittaverot, jotka mitoitetaan alakanttiin, ottaen huomioon nuo muut keinot ja se, että ongelmaa ei ole pakko poistaa kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Petteri kirjoitti 23.3.2017 kello 11:50

    Miksi esimerkiksi tavallisissa lääkäripalveluissa ei voisi olla kaksi tai useampia nopeustasoja ihan julkisessakin järjestelmässä?

    Jos maksat extraa, saisit parempaa (esimerkiksi nopeampaa) palvelua, jos perustaso riittää, selviäisit pienemmillä kuluilla. Varsinkin kun ollaan vaikka perusterveydenhoidossa lisäpalveluilla olisi mahdollista saada merkittävästi lisätuloja, joiden avulla voitaisiin tuottaa kokonaisuudessaan parempia terveyspalveluja.

    Nykyinen “kaikki jonottaa” järjestelmä on hyvin tehoton. Se perustuu kuvitelmaan, että kaikkien jonotusaika on samanarvoista.

    Aika on rahaa, myös yhteiskunnalle. Kun työntekijä jonottaa lääkäriasemalla tai on työkyvyttömänä esimerkiksi leikkausjonossa, hän ei voi tehdä työtä eikä yhteiskunta saa tuolta ajalta tuloja. Vähemmän tuloja tarkoittaa huonompia julkisia palveluita.

    Toki on olemassa myös tilanteita, joissa pitää käyttää lääketieteellistä harkintaa ketä hoidetaan juuri nyt. Esimerkiksi jos potilaalla on verenvuoto, pitäähän se hoitaa, mutta nämä ovat heti lääketieteellisesti priorisoitavat tapaukset kuitenkin aika pieni osa terveydenhoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tcrown kirjoitti 23.3.2017 kello 12:38

    Osmo Soininvaara:
    Kimalaisen kannattaa säätää jonot niin, että vähän sairastavien jonot ovat lyhyitä, koska näistä pitää pitää kiinni ja paljon palveluja käyttävillä niin pitkät, että nämä ymmärtävät siirtyä muualle. Terveitä kannattaa ylihoitaa ja sairaita alihoitaa.

    Toki, mutta niinhän sen kannattaa tehdä riippumatta siitä saako jonon ohituksia myydä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tommi Uschanov kirjoitti 24.3.2017 kello 0:14

    Petteri: Miksi esimerkiksi tavallisissa lääkäripalveluissa ei voisi olla kaksi tai useampia nopeustasoja ihan julkisessakin järjestelmässä?

    Aika on rahaa, myös yhteiskunnalle. Kun työntekijä jonottaa lääkäriasemalla tai on työkyvyttömänä esimerkiksi leikkausjonossa, hän ei voi tehdä työtä eikä yhteiskunta saa tuolta ajalta tuloja. Vähemmän tuloja tarkoittaa huonompia julkisia palveluita.

    Ties vaikka nopeustasoja epävirallisesti olisikin jo. Kun muutama vuosi sitten tarvitsin ensimmäisen ja ainoan kerran elämässäni erikoissairaanhoitoa, eräs mieleenjääneimpiä asioita oli se, miten innokkaasti ja heti kättelyssä kaikki hoitoon osallistuneet halusivat poikkeuksetta tietää, olenko töissä.

    Kun itse sairaus ei ollut työperäinen, niin päättelin, että kysymys oli luultavasti jostain tällaisesta. Siinä oli välillä jopa jotain hyytävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Eino K kirjoitti 24.3.2017 kello 3:21

    Jos olen oikein ymmärtänyt, Kanadassa tämä on järjestetty niin, että vapaa hinnoittelu on kielletty so. potilaat on hoidettava niillä maksuilla, jotka julkinen sairasvakuutus maksaa. Tämä muistikuva on suht vanhasta Neil MacDonaldin kolumnista CBC:llä. Miten tämä on käytännössä järjestetty en tiedä; yksi ilmeinen tapa olisi se, että em. vaatimus kuuluu palveluntarjojan ja julkisen vakuutuslaitoksen väliseen sopimukseen so. ilman sopimusta voi hinnoitella vapaasti, mutta tätä ei juuri tapahdu, koska sellaisia potilaita jotka maksaisivat hoitonsa kokonaan itse ei käytännössä ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus