Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

12.10.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016 

Yksi kiistanaihe yleiskaavassa ovat teollisuusalueiden säilyttäminen teollisuusalueina sen sijaan että ne muutettaisiin asuinalueiksi. Tämä koskee ennen kaikkea Pitäjänmäkeä ja Herttoniemeä, jossain määrin myös Vallilaa. Virasto puolustaa näitä varauksia suorastaan aggressiivisen innokkaasti.

Yhtenä perusteluna on, että valmistava tuotanto tulee vielä palaamaan Kiinasta, kun palkat Kiinassa lähestyvät eurooppalaisia palkkoja.    Tässä argumentissa on kaksi ongelmaa:

  1. Jos teollisuus lähtee Kiinasta sen takia, että palkat Kiinassa nousevat, ne eivät palaa Eurooppaan tai eivät ainakaan Suomeen, vaan etsivät uusia halvan työvoiman maita. Niitä kyllä löytyy.
  2. Minäkin uskon, että tuotanto palaa Kiinasta Eurooppaan, mutta ei palkkatason lähestymisen vuoksi (palkkatasot kyllä lähestyvät) vaan koska tuotanto automatisoituu. Mitä vähemmän tehtaassa on henkilökuntaa, sitä pienempi merkitys on sillä, millaista palkkaa siellä maksetaan. Jossain vaiheessa logistiikkakustannukset ylittävät palkkaeron vaikutuksen. Silloin valmistava teollisuus kyllä palaa Eurooppaan, mutta ei Herttoniemeen eikä Pitäjänmäelle. Työpaikat eivät palaa minnekään, vaan katoavat. Jos logistiikkakulut ajavat teollisuutta Aasiasta Eurooppaan, pyrkiikö se ylipäänsä syrjäiseen Suomeen vai jonnekin lähemmäs kuluttajia? Puolaan? Tämä kysymys saa oikeastaan ajattelemaan koko Suomen tulevaisuutta aika synkein mielin.
  3. Jos tuotanto ei tuota juuri lainkaan työpaikkoja ja vaatii siksi työntekijää kohden paljon tilaa ja tuottaa paljon tavaraliikennettä, tällaisen suuren robotin oikea sijaintipaikka ei ole keskellä kaupunkia vaan jossain moottoritien ja rautatien risteyskohdassa.

 

Herttoniemen teollisuusalue on aika ongelmallinen, koska se sijaitsee metroaseman vieressä. Tätä hyvä sijaintia teollisuus sen paremmin kuin autokauppa eivät oikein pysty käyttämään hyväkseen. Siellä pitäisi olla joko toimistoja – paljon työntekijöitä neliötä kohden – tai asumista. Teollisuudesta sijaintia voisi hyödyntää sellainen toiminta, joka tuottaa paljon asiakaskäyntejä; korjaustoimintaa tai jotain designtuotantoa ehkä.

Vihreät ovat vaatineet sekoitettua rakennetta sekä Pitäjänmäelle että erityisesti Herttoniemeen. Molemmissa on kaupungin kannalta tärkeä työnantaja, Herttoniemessä Planmeca ja Pitäjänmäellä ABB. Nämä eivät halua asutusta lähelleen, koska pelkäävät asukkaiden valittavan aamuisesta rekkaliikenteestä.

Olemme suunnittelemassa asutusta kaupunkibulevardien varrelle uskoen, että liikenteen melu on hoidettavissa rakennusten äänieristyksellä. Ei sen pitäisi olla ongelma täälläkään.

Vaikka ymmärrän tietyn itsekkyyden työpaikkojen kaavoituksessa, kuvitelma saada teollisuutta Herttoniemeen on aika optimistinen. Narulla ei voi työntää; vaikka kuinka kaavoitamme jonnekinm teo9llisuutta, ei se sinne tule, jos paikka on huono. Herttoniemen teollisuusalue on nyt aika surkeassa tilassa, kun kiinteistön omistajien ei kannata pitää rakennuksiaan kunnossa. Jos olisin yrittäjä, hakisin teollisuustonttia Vantaalta kehä III:n tuntumasta.

(Itsekkyyden ymmärrän niin kauan kun naapuruskuntien välinen miinussummapeli on säännöiltään näin destruktiivista, mutta toivon vakaasti, että tästä painajaisesta joskus päästään. Näillä säännöllä nyt kuitenkin pelataan)

Sinne pitäisi saada asumista ainakin rakennusten ylimpiin kerroksiin, vaikka jotain  liiketoimintaa olisikin alimmissa kerroksissa.

Herttoniemessä maanomistajat haluavat teollisuuden sijaan asuntoja, koska asunnoista maksetaan enemmän. Kaupunkisuunnittelijoiden mielestä tämä on keinottelua, ekonomisti taas näkee asian niin, että asunnoilla on Herttoniemellä on asuntoihin suhteellinen etu.

Aivan hölmö ei suunnittelijoiden halu narulla työntämiseen ole. Kun kaavoitetaan teollisuutta paikkoihin, joissa teollisuus ei viihdy, tuotetaan hyvin halpaa toimitilaa. Halpa toimitila voi toimia generaattorina kaikenlaiselle luovuudelle, josta joskus voi kehittyä ihan maksukykyisiä yrityksiä. Tämä on nähty Berliinissä. Tällaiselle luovalle hipsteriyritysalueelle löytyisi kuitenkin parempi paikka Vallilassa.

Koska poliittinen enemmistö haluaa Herttoniemeen teollisuusalueen, toivoisin, että talojen yläkerroksiin sallittaisiin kuitenkin asutusta. Se takaisi, että ne talot kannattaa rakentaa.

Tiukka raja teollisuuden, toimistojen ja asumisen välillä on muutekin vähän mennyttä aikaa.

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Yleiskaava 2016: teollisuusalueet”

  1. JTS kirjoitti 12.10.2015 kello 18:50

    Näin juuri. Maan hinta / tontin vuokra ohjaa varsin nopeasti avarammille paikoille ja vaikka lentokentän melualueelle.

    Vallilla on jo nyt toimistokortteleita ja ihan hyvä niin. Erityvahvistetut trukin kestävät välipohjat antavat toki muuneltavuutta tiloihin, mutta teollisuus on aina mieluummin yhdessä kerroksessa ilman hissejä.

    Teollisuus pitäisi ymmärtää hieman laajemmin kuin aikaisemmin. Melua ja pölyä tulee enää varsin vähän nykynormeilla ja laitteilla. Eeektroniikan kanssa esimerkiksi oleellista on, etteivät rakennukset tärise.

    Teollinen toiminta yhdistettynä asuntoihin on vähän onnetonta, ainakin rakentanmisen olisi oltava ihan erilaista normeiltaan.

    Korjaamotyylistä palveluiden pk-yritystilaa taas voisi olla tarjolla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Osa autokorjaamoista on paikoissa, jonne ilman autoa ei pääse – jätä siinä menopeli päiväksi kahdeksi huoltoon. Silloin tasapainoillaan pysäköinnin ja muun liikkumisen sekä kannattavien julkisten yhteyksien välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  2. Anonyymi kirjoitti 12.10.2015 kello 19:22

    Neljäs vaihtoehto on että tuotanto ei muuta mihinkään vaan katoaa kokonaan. Sen sijaan tavarat tuotetaan hajautetusti 3D-tulostimilla tai vastaavilla laitteilla paljon pienemmässä mittakaavassa. Sen sijaan että maassa on yksi tehdas joka suoltaa satatuhatta muovihärpäkettä päivässä, muovihärpäkkeet tuotetaan itse kunkin kodeissa tai pienissä firmoissa siellä täällä tulostamalla tarpeen vaatiessa. Pelkkiä yksikkökustannuksia tuijottamalla voisi sanoa että näin ei käy, koska on aina halvempaa tuottaa tavaraa suuressa mittakaavassa kuin pienessä, mutta toisaalta tulostamalla tavarat voidaan personalisoida. Toisaalta, halvoissa rojuissa, jos tavara maksaa 10 senttiä tehdä tehtaassa ja 50 senttiä tulostamalla niin kuluttajalla ei välttämättä ole tuolla hintaerolla paljon merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. Kalle kirjoitti 12.10.2015 kello 21:02

    Koko ajatus on vähän ongelmallinen sen takia, ettei yleiskaavassa pitäisi olla merkintää, onko tontti varattu teollisuudelle, toimitilaksi vai asunnoiksi. Tontin omistaja tietää paremmin, mihin tontti sopii, kuin virkamies saati poliitikko. Virkamiehellä ja poliitikolla ei ole euroakaan omaa rahaa pelissä.

    Jotenkin tuntuu, että kaavassa puuhastellaan, eikä keskitytä oleelliseen: ruutukaava, raskas rata ja motarit. Nyt tehdään merkintöjä, jotta niitä voidaan muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  4. Olli kirjoitti 13.10.2015 kello 9:33

    Vielä lisää tuosta hajautetusta tuotannosta. Se menee juuri kuten Anonyymi kirjoitti, tavaraa tuotetaan lähellä kuluttajaa ja kulutuspaikkaa. Vielä yksi askel pidemmälle tuosta on vaikkapa rakennustyömaa. Sinne ei kauan ajella rekkarallilla elementtejä, sinne ajetaan yksi elementtiprintteri ja se printtaa elementtejä sitä mukaa kun nosturit niitä ylös kiskovat ja robotit niitä sinne asettelevat.

    Ja tämä tapahtuu melko pian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. hupsis kirjoitti 13.10.2015 kello 9:41

    Anonyymi:
    Neljäs vaihtoehto on että tuotanto ei muuta mihinkään vaan katoaa kokonaan. Sen sijaan tavarat tuotetaan hajautetusti 3D-tulostimilla tai vastaavilla laitteilla paljon pienemmässä mittakaavassa. Sen sijaan että maassa on yksi tehdas joka suoltaa satatuhatta muovihärpäkettä päivässä, muovihärpäkkeet tuotetaan itse kunkin kodeissa tai pienissä firmoissa siellä täällä tulostamalla tarpeen vaatiessa. Pelkkiä yksikkökustannuksia tuijottamalla voisi sanoa että näin ei käy, koska on aina halvempaa tuottaa tavaraa suuressa mittakaavassa kuin pienessä, mutta toisaalta tulostamalla tavarat voidaan personalisoida. Toisaalta, halvoissa rojuissa, jos tavara maksaa 10 senttiä tehdä tehtaassa ja 50 senttiä tulostamalla niin kuluttajalla ei välttämättä ole tuolla hintaerolla paljon merkitystä.

    Mietippä hieman, katsele vaikka ympärillesi missä ikinä oletkin ja laske erilaisia asioita ympärilläsi jotka ovat tehtaassa tuotettu, vaikka vain ruiskupuristetuja muoviosia. Nyt mieti, kuinka paljon sinua huvittaisi näitä päivät pitkät tulostella ja “kustomoida” ?

    Ymmärrän kyllä että teollisuus on ikävää ja kapitalismia ja pajatoiminta ah niin hipihtävää ja 3d tulostuksesta puhuminen muodikasta, mutta epäilen vahvasti todellista halua muuttaa takaisin aikaan ennen teollista vallankumousta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  6. hupsis kirjoitti 13.10.2015 kello 9:44

    Ai niin, itse asiaan unohtui sanoa, että jos ajatte ABB:n pois Pitäjänmäeltä niin älkää ainakaan kuvitelko että se muuttaa johonkin muualle Helsingin seudulla, ei muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  7. TTK kirjoitti 13.10.2015 kello 11:23

    ABB ei halua asutusta lähelleen? Vahinko on jo tapahtunut Hiomotiellä, Volttikujan kohdalta Hiomotie 30:n asti. Strömbergin asuinalue on melkein tehtaan pääporttia vastapäätä.

    Anonyymi:
    Toisaalta, halvoissa rojuissa, jos tavara maksaa 10 senttiä tehdä tehtaassa ja 50 senttiä tulostamalla niin kuluttajalla ei välttämättä ole tuolla hintaerolla paljon merkitystä.

    Jos joku muovihela maksaa 10 senttiä tehtaan portilla, niin se maksaa yksittäin ostettuna kaupassa todennäköisesti euron tai kaksi. Logistiikka ja vähittäismyynti ottaa leijonanosan kuluttajahinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. Mikko H kirjoitti 13.10.2015 kello 11:47

    Anonyymi: Sen sijaan että maassa on yksi tehdas joka suoltaa satatuhatta muovihärpäkettä päivässä, muovihärpäkkeet tuotetaan itse kunkin kodeissa tai pienissä firmoissa siellä täällä tulostamalla tarpeen vaatiessa.

    Tuohon en usko hetkeäkään, koska yksinkertaisten härpäkkeiden kanssa satatuhatta suoltava laitos on niin paljon tehokkaampi ja pystyy varmistamaan tasaisen laadun. 3d-tulostimilla on kyllä silti käyttötarkoituksensa ja ne varmaankin tulevat muuttamaan maailmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  9. Liian vanha kirjoitti 13.10.2015 kello 13:25

    Tuotannolla on kaksi suuntaa:Jokaisella markkina-alueella on keskitettyä tuotantoa, lähinnä kokoonpanoa.

    Volyymit ovat suuria,jotta koneet olisivat tehokkaassa käytössä.Sijainnin pitää olla keskeinen, jotta jakelu toimisi
    Se merkitsee, että Suomen kaltaiseen peräkylään sitä ei kannata tuoda, robotiikka toimii kun valmistettavat määrät ovat suuria

    Suomessa onnistuu paremin osatuotanto eli valmistetaan johonkin suurempaa kokonaisuuteen osia, joissajoiden määrät ovat pieniä eivätkä logistiikka- eikä palkkakulut vaikuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Rolling Heurlin kirjoitti 13.10.2015 kello 13:45

    Anonyymi: Toisaalta, halvoissa rojuissa, jos tavara maksaa 10 senttiä tehdä tehtaassa ja 50 senttiä tulostamalla niin kuluttajalla ei välttämättä ole tuolla hintaerolla paljon merkitystä.

    3D-tulostuksella on paikkansa, mutta verrattuna ruiskupuristettuihin muoviosiin ollaan ihan eri sarjassa. Ruiskupuristettuja osia voi tulla tuhansia siinä ajassa kun on yksi tulostettu.
    “Halpa roju” voi olla esim. kännykän kuori tai vaikka mehupullon korkki. Kumpikin on muuten kohtuullisen tarkka tuote. Ja siinä on vasta yksi osa kokonaisuudeesta.Kun koko tuote on valmiina, niin hintaero on aivan toista luokkaa. Voisi olla hyvä kuulla esimerkkejä teollisuustuotteista, joita tosiaan valmistettaisiin kotona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  11. R. V. kirjoitti 13.10.2015 kello 19:42

    Kalle:
    Koko ajatus on vähän ongelmallinen sen takia, ettei yleiskaavassa pitäisi olla merkintää, onko tontti varattu teollisuudelle, toimitilaksi vai asunnoiksi. Tontin omistaja tietää paremmin, mihin tontti sopii, kuin virkamies saati poliitikko.

    Kaavoitus on ratkaisu siihen, että tontin arvo riippuu voimakkaasti sen viereisten tonttien käytöstä. Esimerkiksi omakotitalon viereen rakennettava paperitehdas laskenee omakotitalon arvoa huomattavasti. Tämän vuoksi omakotitalon omistajan on syytä saada tietää mitä naapurit saavat tehdä tontillaan.

    Huomaa, että tontin omistaja saa edelleen tehdä mitä haluaa tontillaan, kunhan huomioi naapurinsa kaavojen mukaisesti.

    Oletko vielä tämän jälkeen sitä mieltä, että kaavoitusta ei tarvita? Eli osaatko kertoa millä muulla tavalla tontin arvon riippuvuus lähimaastosta voidaan poistaa ainakin suurelta osin, tai oletko sitä mieltä että asialla ei ole merkitystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Touko Mettinen (nimimerkki) kirjoitti 13.10.2015 kello 20:05

    Suhtaudun toki avoimin mielin, mutta tämä Ollin kertoma rakennustyömaalla tapahtuva 3D-printtaus kyllä herätti mielessäni kysymyksen:

    Enää eivät rekat tuo niitä seinäelementtejä mutta kaiketi sitten mustetta (betonia) siihen printteriin? Eli mikä muuttuu?

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. TL kirjoitti 13.10.2015 kello 20:54

    3D printtaus tulee joskus osaksi tuotantoprosesseja, mutta se ei tule osaksi kansalaisten arkea. Automaattinen logistiikka ja automaattiset kasaajat pitävät huolta siitä, että tavaraa tuotetaan edelleen keskitetysti. Koska se on tehokkaampaa ja laadukkaampaa.

    Talojen rakennus mullistuu älykkäiden koulutettavien robottien myötä, sellaisten jotka osaavat hakea tavaraa eri pinoista, pilkkoa ja asentaa niitä. Tai kuvitelkaa esim. tuollainen yhdistettynä Boston Dynamicsin uusimpiin käveleviin robotteihin: http://www.hs.fi/tiede/a1441502722172
    Vielä on kömpelöä, mutta odottakaapa muutama vuosi vielä.
    http://bgr.com/2015/08/18/google-boston-dynamics-humanoid-robot-video/

    Tuosta muutaman vuoden kuluttua ilmestyy kokkaavia, siivoavia yms. kotitalousrobotteja, jotka tarvittaessa osaavat kutoa villasukan tai vaihtaa hajonneen lampun.

    3D tulostimet tulevat siis lähinnä keskusvarastoille, kansalaiset vain tilaavat mitä tarvitsevat. Automaattinen logistiikka on isompi juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Jussi Airaksinen kirjoitti 13.10.2015 kello 21:04

    ABB:ta ja muita teollisuustoimijoita voi huolestuttaa se, että jos toiminnalle tarvitsee tulevaisuudessa hakea ympäristölupaa tai esimerkiksi muuttaa olemassaolevaa lupaa, sitä ei voida myöntää, jos liian lähelle on kaavoitettu asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Jysky kirjoitti 13.10.2015 kello 21:06

    Touko Mettinen (nimimerkki):
    Suhtaudun toki avoimin mielin, mutta tämä Ollin kertoma rakennustyömaalla tapahtuva 3D-printtaus kyllä herätti mielessäni kysymyksen:

    Enää eivät rekat tuo niitä seinäelementtejä mutta kaiketi sitten mustetta (betonia) siihen printteriin?Eli mikä muuttuu?

    Touko Mettinen

    Ehkäpä Olli ajatteli käyttää tuohon tarkoitukseen transportaation sijaan teleportaatiota!

    Betonin kanssa ei liene yhtä haitallista, kuin esim. matkustajaliikenteessä, jos jokin siirrettävä lähetyserä sattuisi kehityshistorian alkuvuosina katoamaan bittiavaruuteen!

    Minä taasen jäin pohtimaan sitä, miten nopeasti nuo printatut elementit kuivuvat ja nopeuttaako vai hidastaako tuollainen printtaaminen rakentamisen tahtia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. peksu kirjoitti 13.10.2015 kello 21:18

    Olli:
    Vielä lisää tuosta hajautetusta tuotannosta. Se menee juuri kuten Anonyymi kirjoitti, tavaraa tuotetaan lähellä kuluttajaa ja kulutuspaikkaa. Vielä yksi askel pidemmälle tuosta on vaikkapa rakennustyömaa. Sinne ei kauan ajella rekkarallilla elementtejä, sinne ajetaan yksi elementtiprintteri ja se printtaa elementtejä sitä mukaa kun nosturit niitä ylös kiskovat ja robotit niitä sinne asettelevat.

    Ja tämä tapahtuu melko pian.

    Näinhän tapahtui ennen (1970-luvulle asti), jokaisella työmaalla oli omat betoniasemat ja elementit “printattiin” työmaalla, sitten huomattiin että elementtien “printtaaminen” keskitetysti elementtitehtaassa on tehokkaampaa kuin paikan päällä “printtaminen”. Esimerkiksi ontelolaattojen “printtaus” on järkevämpää tehdä lämpimässä tehdashallissa, sellaisen tehdashalin rakentaminen jokaiselle rakennustyömaalle on aika suuri kustannus kuten myös betonitehtaan rakentaminen jokaiselle rakennustyömaalle.

    http://www.alvarinmetalli.fi/alvarinmetalli/?portfolio=elematic

    kuvissa ontelolaattaprinttereitä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  17. hupsis kirjoitti 14.10.2015 kello 9:36

    Olli:
    . Vielä yksi askel pidemmälle tuosta on vaikkapa rakennustyömaa. Sinne ei kauan ajella rekkarallilla elementtejä, sinne ajetaan yksi elementtiprintteri ja se printtaa elementtejä sitä mukaa kun nosturit niitä ylös kiskovat ja robotit niitä sinne asettelevat.

    Ja tämä tapahtuu melko pian.

    Rakennustyömailla noin on toimittu ennen elementtejä, kun seinät ja lattiat valetaan paikalleen tulee betonimyllystä letku (“printteri”) ja siinä sitten printtaillaan ihan taloon kohdilleen, ei tartte edes nosturilla nostella…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  18. Liian vanha kirjoitti 14.10.2015 kello 11:01

    Olli: Vielä yksi askel pidemmälle tuosta on vaikkapa rakennustyömaa. Sinne ei kauan ajella rekkarallilla elementtejä, sinne ajetaan yksi elementtiprintteri ja se printtaa elementtejä sitä mukaa kun nosturit niitä ylös kiskovat ja robotit niitä sinne asettelevat.

    Ei se 3d printterikään tyhjästä materiaalia luo vaan printattavaan hilavitkuttimeen on raaka-aineet edelleen ajettava rakennuspaikalle.

    Talon kohdalla se tarkoittaa edelleen rekkarallia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. tuen maksaja kirjoitti 14.10.2015 kello 20:44

    Jysky: Ehkäpä Olli ajatteli käyttää tuohon tarkoitukseen transportaation sijaan teleportaatiota!

    Betonin kanssa ei liene yhtä haitallista, kuin esim. matkustajaliikenteessä, jos jokin siirrettävä lähetyserä sattuisi kehityshistorian alkuvuosina katoamaan bittiavaruuteen!

    Minä taasen jäin pohtimaan sitä, miten nopeasti nuo printatut elementit kuivuvat ja nopeuttaako vai hidastaako tuollainen printtaaminen rakentamisen tahtia?

    Betoneissa on erilaisia laatuja eri tarkoituksiin. Ellen aivan väärin muista, niin Näsinneula valettiin jatkuvalla valulla sitä mukaan kun alempi osa kuivui.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Petja Y kirjoitti 14.10.2015 kello 20:56

    R. V.: Kaavoitus on ratkaisu siihen, että tontin arvo riippuu voimakkaasti sen viereisten tonttien käytöstä. Esimerkiksi omakotitalon viereen rakennettava paperitehdas laskenee omakotitalon arvoa huomattavasti. Tämän vuoksi omakotitalon omistajan on syytä saada tietää mitä naapurit saavat tehdä tontillaan.

    Huomaa, että tontin omistaja saa edelleen tehdä mitä haluaa tontillaan, kunhan huomioi naapurinsa kaavojen mukaisesti.

    Oletko vielä tämän jälkeen sitä mieltä, että kaavoitusta ei tarvita? Eli osaatko kertoa millä muulla tavalla tontin arvon riippuvuus lähimaastosta voidaan poistaa ainakin suurelta osin, tai oletko sitä mieltä että asialla ei ole merkitystä?

    Sille on syitä miksi tehtaita ei saa tehdä asuinalueille, mutta toisinpäin en oikein näe mitään syytä rajoittaa mihin alueille asuntoja (tai toimistoja) saa tehdä.
    Toisaalta sitten monet tehtaatkin ovat nykyään päästöttömiä (myös melu) joten ehkä optimaalinen tapa olisi tehdä korkeamman päästöluokan alueita joille saa tehdä kaikkea mitä ei asuntojen lähelle haluta (saastuttavaa teollisuutta, ydinvoimaloita, kaupungin vuokra-asuntoja :), ja matalamman päästöluokan alueita mihin asunnot, toimistot ja muut asumista häiritsemättömät asiat sopivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Erkki Niini kirjoitti 14.10.2015 kello 22:04

    Ainoa, mitä ABB tarvitsee seudulla, on kansainvälinen lentokenttä. KoneOY on Hyvinkäällä paljon paremmassa asemassa, sama lentokenttä lähellä, mutta verrattomasti halvemmat asunnot. Ai mitäkö asuntohinnat vaikuttavat. Tuollaisen vientiyrityksen työvoimakustennukset ovat yli 70%. Tässä ovat mukana erilaisten alihankkijoiden, siivoojien, autonkuljettajien, työterveyshenkilöiden ja muiden kustannuksat. Jos nämä kaikki joutuvat asumaan kalliilla seudulla, tulee siitä melkoinen summa. Mistähän ne rahat tulevat. Olisivatkohan ne jotenkin mukana yrityksen (ABB tai Kone) tuotteiden kustannuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. max kirjoitti 14.10.2015 kello 22:13

    Liian vanha: Ei se 3d printterikään tyhjästä materiaalia luo vaan printattavaan hilavitkuttimeen on raaka-aineet edelleen ajettava rakennuspaikalle.

    Talon kohdalla se tarkoittaa edelleen rekkarallia

    Pieni rekkaralli on tyystin hyväksyttävää koska ei tarvitse enää tyytyä tällaiseen vanhentuneella tekniikalla:

    https://puronmutka.files.wordpress.com/2014/07/dsc_5081.jpg

    Kun printataan niin tulos tällainen tai en näe oikein järkeväksi tulostaa matalampaa laatua kun se sentään sujuu kuin tanssi (firmojen arvostukset korkeita, korkeampia kuin betonialalla, minulla on siis vankat perusteet odotusarvolle):

    https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/71/6c/46/716c46ec7b31c92bc0b9ee0212d58401.jpg

    Kelpaa köyhänkin kirmata sisäfutsalia poikasensa kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Sakke kirjoitti 14.10.2015 kello 22:40

    Mikko H: Tuohon en usko hetkeäkään, koska yksinkertaisten härpäkkeiden kanssa satatuhatta suoltava laitos on niin paljon tehokkaampi ja pystyy varmistamaan tasaisen laadun. 3d-tulostimilla on kyllä silti käyttötarkoituksensa ja ne varmaankin tulevat muuttamaan maailmaa.

    Juu. Onhan se hienoa, jos voi seuravien kolmen vuoden aikana tulostaa 3D-tulostimella itselleen, ihan vain kotonaan, vaikkapa kaksi muovista kampaa (tässä muovijätteeseen kohta hukkuvassa maailmassa). Tuollaisesta laitteesta on varmaan moni poika valmis maksamaan aluksi vähintään pari tonnia, ehkä enemmänkin. On se sentään niin hieno ja vielä joka kodissa (ainakin myyjien mukaan) myös tarpeellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. mikko siitonen kirjoitti 15.10.2015 kello 5:20

    Terve TL,

    et kai sina kuvittele, etta se 3d tekniikka tahan jaa.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 15.10.2015 kello 13:26

    Off topic

    Päivän Le Mondsesta:

    Vers la fin de l’avantage fiscal du gazole

    Le gouvernement veut rapprocher, d’ici cinq ans, le prix du gazole et celui de l’essence pour lutter contre « la diésélisation massive du parc automobile ».

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. R. V. kirjoitti 15.10.2015 kello 13:41

    Petja Y: Sille on syitä miksi tehtaita ei saa tehdä asuinalueille, mutta toisinpäin en oikein näe mitään syytä rajoittaa mihin alueille asuntoja (tai toimistoja) saa tehdä.
    Toisaalta sitten monet tehtaatkin ovat nykyään päästöttömiä (myös melu) joten ehkä optimaalinen tapa olisi tehdä korkeamman päästöluokan alueita joille saa tehdä kaikkea mitä ei asuntojen lähelle haluta (saastuttavaa teollisuutta, ydinvoimaloita, kaupungin vuokra-asuntoja :), ja matalamman päästöluokan alueita mihin asunnot, toimistot ja muut asumista häiritsemättömät asiat sopivat.

    Kaavan tekeminen rakennusten ja niiden käytön oheisvaikutusten mukaan voisi olla ihan järkevä tapa määrittää kaava. Joka tapauksessa tälläiset rajoitukset ovat (käsittääkseni useimpien ihmisten mielestä) aivan tarpeellisia toisin kuin nimimerkki Kalle kirjoitti.

    Lisäisin määritettävien asioiden listaan myös rakennusten korkeuden ja mahdollisesti etäisyyden tontin rajasta. Nämä taitavatkin jo olla nykykaavoissa ainakin implisiittisesti. Rakennusten väritys menee jo hankalammaksi, ja nykysuomessa asia on käsittäkseni ratkaistu sääntelemällä väritystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. TL kirjoitti 16.10.2015 kello 10:45

    mikko siitonen: Terve TL,
    et kai sina kuvittele, etta se 3d tekniikka tahan jaa.
    t. Mikko

    Ottaisin mielelläni kotiin esimerkiksi Genelecin laadukkaat kaiuttimet (2000€), tai sähköpolkupyörän (2000€). Nuo varmaan pystyy tulostamaankin elektroniikkoineen ja akkuineen ehkä 5-10 vuoden kuluttua parhailla teollisuustulostimilla.

    Mutta minulla on tiettyjä epäilyksiä esimerkiksi materiaalitekniikan suhteen, jos lähdetään “tulostamaan” vaikkapa tietyssä jännityksessä olevia kudottuja kevlar-elementtejä tai titaanidiskantteja. Polkupyörien rungot ja akutkin on ehkä parempi ja halvempi massatuottaa.

    Ehkä ne toimivat molekyylitason tulostimet tulevat joskus. Maailma mullistuu silloin rajusti. Sitä odotellessa.

    Uskon ennemmin siihen, että kaupunkeihin ja kyliin tulee 3D tulostuspalveluita, joissa saa tarvittaessa teetettyä mitä haluaa, tietyissä materiaalitekniikan rajoissa. Ja 3D-tulostimien oheen tulee automaattisia kasauslaitteita, jotka osaavat massatuotetuista materiaaleista jatkojalostaa erilaisia esineitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Ville kirjoitti 16.10.2015 kello 21:25

    Luovan luokan merkitys kaupunkien kehityksessä on mielenkiintoinen. Esim. Berliinissä ja New Yorkissa luova luokka on etsiytynyt halpoihin kaupunginosiin, minkä jälkeen keskiluokka ja sitten ylempi keskiluokka ovat tulleet perässä, kun alueesta on tullut trendikäs – ja lopulta kaupunginosasta on voinut tulla kaupungin kallein. Tätä ennen luova luokka on etsinyt uuden halvan alueen ja sitten sama uudelleen, Berliinissä jo useamman kerran. Suomessa ongelmana on, että meillä ei oikein ole noita halpoja kaupunginosia eli ylen määrin vanhaa asuntokantaa vajaakäytössä. Berliininkin dynaamisuus on kärsinyt, kun pääkaupunkina hintataso on noussut. Saksassa vuokra-asumisen suoja on kuitenkin omaa luokkaansa, mikä on jonkin verran lievittänyt kehitystä. Suomessa luovan luokan pitää olla hyvin toimeentulevaa luovaa luokkaa, mikä on hieman eri asia kuin ulkomaisten esimerkkien luova luokka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. tuen maksaja kirjoitti 17.10.2015 kello 18:52

    Markku af Heurlin:
    Off topic

    Päivän Le Mondsesta:

    Vers la fin de l’avantage fiscal du gazole

    Le gouvernement veut rapprocher, d’ici cinq ans, le prix du gazole et celui de l’essence pour lutter contre « la diésélisation massive du parc automobile ».

    Aivan, ihan just noin. Mutta tämä on hienompi:

    http://www.iflscience.com/health-and-medicine/cancer-patient-receives-3d-printed-titanium-ribcage

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Petteri kirjoitti 17.10.2015 kello 22:01

    Ville:
    Luovan luokan merkitys kaupunkien kehityksessä on mielenkiintoinen. Esim. Berliinissä ja New Yorkissa luova luokka on etsiytynyt halpoihin kaupunginosiin, minkä jälkeen keskiluokka ja sitten ylempi keskiluokka ovat tulleet perässä, kun alueesta on tullut trendikäs – ja lopulta kaupunginosasta on voinut tulla kaupungin kallein.

    Onko kyse samoista vai eri henkilöistä tai pikemminkin, missä suhteessa? Kuinka moni 20-vuotias rutiköyhä luova muuttaja on 35-vuotiaana hyvinvoiva trendikäs menestyjä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. j-lu kirjoitti 18.10.2015 kello 12:34

    Piposta vedän arvion, että Herttoniemen peltihallikylän rakentaminen asunnoiksi työllistäisi seuraavan sadan vuoden aikana enemmän kuin ne peltihallit työllistävät. Siis henkilötyövuosia laskettaessa.

    Tietysti rakentamisen työllistävä vaikutus siirtyy suhteellisen helposti jonnekin muualle. Myös Vantaalle ja Espooseen.

    KSV on tässä asiassa pahasti kujalla, mutta vahinko ei välttämättä ole suuri. Ihan hyvä, että asuinrakentamiseen hyvin sopivia alueita säilyy myös jälkipolville. Ehkä ne osaavat myös kaavoittaa paremmin: vähemmän tuhlailevasti ja pilkkujen kohdista määräillen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. anon kirjoitti 20.10.2015 kello 10:44

    Markku af Heurlin:
    Off topic

    Päivän Le Mondsesta:
    Vers la fin de l’avantage fiscal du gazole

    Le gouvernement veut rapprocher, d’ici cinq ans, le prix du gazole et celui de l’essence pour lutter contre « la diésélisation massive du parc automobile ».

    Ihan ymmärrettävää, mutta jos globaalisti tai vain Euroopassa pyritään siirtymään kokonaan biodieseliin, niin tuossa mennään mahdollisesti aivan väärään suuntaan. Noissa (uusissa) laitoksissa käsittääkseni tehdään kemiallisesti tasan niin puhdasta polttoainetta kuin vain halutaan eli muut kuin hiilidioksidipäästöt ovat oleellisesti pienemmät.

    j-lu: Tietysti rakentamisen työllistävä vaikutus siirtyy suhteellisen helposti jonnekin muualle. Myös Vantaalle ja Espooseen.

    Ainakin puolet valuu suoraan Viroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Kalle kirjoitti 22.10.2015 kello 23:11

    R. V.:
    …Oletko vielä tämän jälkeen sitä mieltä, että kaavoitusta ei tarvita? Eli osaatko kertoa millä muulla tavalla tontin arvon riippuvuus lähimaastosta voidaan poistaa ainakin suurelta osin, tai oletko sitä mieltä että asialla ei ole merkitystä?

    Kaavoitusta tarvitaan. Tarvitaan tonttien rajat, katujen, moottori- ja rautateiden linjaukset jne. Ei tarvita, eikä saa olla ohjausta esimerkiksi asuin- ja toimistotalojen välillä. Kaavoituksessa on mopo karannut jo ajat sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. anonyymi kirjoitti 23.10.2015 kello 17:21

    Petja Y: Sille on syitä miksi tehtaita ei saa tehdä asuinalueille, mutta toisinpäin en oikein näe mitään syytä rajoittaa mihin alueille asuntoja (tai toimistoja) saa tehdä.

    Ehkä koska se on vain vaihtoehtoinen tapa päätyä tilanteeseen, jossa tehtaita on asuinalueella?
    Tai sitten meille voi tulla merkittävä osuus asuntoja, jotka eivät täytä asumisen miniminormeja. Ne normit nyt kuitenkin ovat olemassa ihan syystä, vaikkeivat kaikki ihan tarpeellisia tai optimaalisia olisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Pohjoismaiden suurin autokaupan keskittymä, mutta kuinka pitkään? | Helsinki 2050 kirjoitti 25.10.2015 kello 8:30

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus