Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiis­tanai­he yleiskaavas­sa ovat teol­lisu­usaluei­den säi­lyt­tämi­nen teol­lisu­usalueina sen sijaan että ne muutet­taisi­in asuinalueik­si. Tämä kos­kee ennen kaikkea Pitäjän­mäkeä ja Hert­toniemeä, jos­sain määrin myös Vallilaa. Viras­to puo­lus­taa näitä varauk­sia suo­ras­taan aggres­si­ivisen innokkaasti.

Yht­enä perustelu­na on, että valmis­ta­va tuotan­to tulee vielä palaa­maan Kiinas­ta, kun palkat Kiinas­sa läh­estyvät euroop­palaisia palkko­ja.    Tässä argu­men­tis­sa on kak­si ongelmaa:

  1. Jos teol­lisu­us läh­tee Kiinas­ta sen takia, että palkat Kiinas­sa nou­se­vat, ne eivät palaa Euroop­paan tai eivät ainakaan Suomeen, vaan etsivät uusia hal­van työvoiman mai­ta. Niitä kyl­lä löytyy.
  2. Minäkin uskon, että tuotan­to palaa Kiinas­ta Euroop­paan, mut­ta ei palkkata­son läh­estymisen vuok­si (palkkata­sot kyl­lä läh­estyvät) vaan kos­ka tuotan­to automa­ti­soituu. Mitä vähem­män tehtaas­sa on henkilökun­taa, sitä pienem­pi merk­i­tys on sil­lä, mil­laista palkkaa siel­lä mak­se­taan. Jos­sain vai­heessa logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ylit­tävät palkkaeron vaiku­tuk­sen. Sil­loin valmis­ta­va teol­lisu­us kyl­lä palaa Euroop­paan, mut­ta ei Hert­toniemeen eikä Pitäjän­mäelle. Työ­paikat eivät palaa min­nekään, vaan katoa­vat. Jos logis­ti­ikkaku­lut aja­vat teol­lisu­ut­ta Aasi­as­ta Euroop­paan, pyrki­ikö se ylipään­sä syr­jäiseen Suomeen vai jon­nekin lähem­mäs kulut­ta­jia? Puo­laan? Tämä kysymys saa oikeas­t­aan ajat­tele­maan koko Suomen tule­vaisu­ut­ta aika synkein mielin.
  3. Jos tuotan­to ei tuo­ta juuri lainkaan työ­paikko­ja ja vaatii sik­si työn­tek­i­jää kohden paljon tilaa ja tuot­taa paljon tavar­ali­iken­net­tä, täl­laisen suuren robotin oikea sijain­tipaik­ka ei ole keskel­lä kaupunkia vaan jos­sain moot­tori­tien ja rauta­tien risteyskohdassa.

 

Hert­toniemen teol­lisu­usalue on aika ongel­malli­nen, kos­ka se sijait­see metroase­man vier­essä. Tätä hyvä sijain­tia teol­lisu­us sen parem­min kuin autokaup­pa eivät oikein pysty käyt­tämään hyväk­seen. Siel­lä pitäisi olla joko toimis­to­ja – paljon työn­tek­i­jöitä neliötä kohden – tai asum­ista. Teol­lisu­ud­es­ta sijain­tia voisi hyö­dyn­tää sel­l­ainen toim­inta, joka tuot­taa paljon asi­akaskäyn­te­jä; kor­jaus­toim­intaa tai jotain design­tuotan­toa ehkä.

Vihreät ovat vaati­neet sekoitet­tua raken­net­ta sekä Pitäjän­mäelle että eri­tyis­es­ti Hert­toniemeen. Molem­mis­sa on kaupun­gin kannal­ta tärkeä työ­nan­ta­ja, Hert­toniemessä Plan­meca ja Pitäjän­mäel­lä ABB. Nämä eivät halua asu­tus­ta lähelleen, kos­ka pelkäävät asukkaiden valit­ta­van aamuis­es­ta rekkaliikenteestä.

Olemme suun­nit­tele­mas­sa asu­tus­ta kaupunkibule­var­di­en var­relle uskoen, että liiken­teen melu on hoidet­tavis­sa raken­nusten äänieristyk­sel­lä. Ei sen pitäisi olla ongel­ma täälläkään.

Vaik­ka ymmär­rän tietyn itsekkyy­den työ­paikko­jen kaavoituk­ses­sa, kuvitel­ma saa­da teol­lisu­ut­ta Hert­toniemeen on aika opti­misti­nen. Narul­la ei voi työn­tää; vaik­ka kuin­ka kaavoita­mme jon­nek­inm teo9llisuutta, ei se sinne tule, jos paik­ka on huono. Hert­toniemen teol­lisu­usalue on nyt aika surke­as­sa tilas­sa, kun kiin­teistön omis­ta­jien ei kan­na­ta pitää raken­nuk­si­aan kun­nos­sa. Jos olisin yrit­täjä, hak­isin teol­lisu­us­tont­tia Van­taal­ta kehä III:n tuntumasta.

(Itsekkyy­den ymmär­rän niin kauan kun naa­pu­ruskun­tien väli­nen mii­nus­summapeli on sään­nöiltään näin destruk­ti­ivista, mut­ta toivon vakaasti, että tästä paina­jais­es­ta joskus päästään. Näil­lä sään­nöl­lä nyt kuitenkin pelataan)

Sinne pitäisi saa­da asum­ista ainakin raken­nusten ylimpi­in ker­roksi­in, vaik­ka jotain  liike­toim­intaa olisikin alim­mis­sa kerroksissa.

Hert­toniemessä maan­omis­ta­jat halu­a­vat teol­lisu­u­den sijaan asun­to­ja, kos­ka asun­noista mak­se­taan enem­män. Kaupunkisu­un­nit­telijoiden mielestä tämä on keinot­telua, ekon­o­misti taas näkee asian niin, että asun­noil­la on Hert­toniemel­lä on asun­toi­hin suh­teelli­nen etu.

Aivan hölmö ei suun­nit­telijoiden halu narul­la työn­tämiseen ole. Kun kaavoite­taan teol­lisu­ut­ta paikkoi­hin, jois­sa teol­lisu­us ei viihdy, tuote­taan hyvin hal­paa toim­i­ti­laa. Hal­pa toim­i­ti­la voi toimia gen­er­aat­to­ri­na kaiken­laiselle luovu­udelle, jos­ta joskus voi kehit­tyä ihan mak­sukyky­isiä yri­tyk­siä. Tämä on nähty Berli­inis­sä. Täl­laiselle luo­valle hip­steriyri­tysalueelle löy­ty­isi kuitenkin parem­pi paik­ka Vallilassa.

Kos­ka poli­it­ti­nen enem­mistö halu­aa Hert­toniemeen teol­lisu­usalueen, toivoisin, että talo­jen yläk­er­roksi­in sal­lit­taisi­in kuitenkin asu­tus­ta. Se takaisi, että ne talot kan­nat­taa rakentaa.

Tiuk­ka raja teol­lisu­u­den, toimis­to­jen ja asumisen välil­lä on muutekin vähän men­nyt­tä aikaa.

35 vastausta artikkeliin “Yleiskaava 2016: teollisuusalueet”

  1. Näin juuri. Maan hin­ta / ton­tin vuokra ohjaa varsin nopeasti avaram­mille paikoille ja vaik­ka lento­ken­tän melualueelle.

    Vallil­la on jo nyt toimis­toko­rt­telei­ta ja ihan hyvä niin. Eri­ty­vahvis­te­tut trukin kestävät välipo­h­jat anta­vat toki muuneltavu­ut­ta tiloi­hin, mut­ta teol­lisu­us on aina mielu­um­min yhdessä ker­rokses­sa ilman hissejä.

    Teol­lisu­us pitäisi ymmärtää hie­man laa­jem­min kuin aikaisem­min. Melua ja pölyä tulee enää varsin vähän nykynormeil­la ja lait­teil­la. Eeek­tron­i­ikan kanssa esimerkik­si oleel­lista on, etteivät raken­nuk­set tärise.

    Teolli­nen toim­inta yhdis­tet­tynä asun­toi­hin on vähän onneton­ta, ainakin rak­en­tan­misen olisi olta­va ihan eri­laista normeiltaan.

    Kor­jaamo­tyylistä palvelu­iden pk-yri­tys­ti­laa taas voisi olla tar­jol­la hyvien kulkuy­hteyk­sien var­rel­la. Osa autoko­r­jaamoista on paikois­sa, jonne ilman autoa ei pääse — jätä siinä menopeli päiväk­si kahdek­si huoltoon. Sil­loin tas­apain­oil­laan pysäköin­nin ja muun liikku­misen sekä kan­nat­tavien julk­isten yhteyk­sien välillä.

    Vastaa

  2. Neljäs vai­h­toe­hto on että tuotan­to ei muu­ta mihinkään vaan katoaa kokon­aan. Sen sijaan tavarat tuote­taan hajaute­tusti 3D-tulostimil­la tai vas­taav­il­la lait­teil­la paljon pienem­mässä mit­takaavas­sa. Sen sijaan että maas­sa on yksi tehdas joka suoltaa satatuhat­ta muovi­här­päket­tä päivässä, muovi­här­päk­keet tuote­taan itse kunkin kodeis­sa tai pienis­sä fir­moissa siel­lä tääl­lä tulosta­mal­la tarpeen vaaties­sa. Pelkkiä yksikkökus­tan­nuk­sia tui­jot­ta­mal­la voisi sanoa että näin ei käy, kos­ka on aina halvem­paa tuot­taa tavaraa suures­sa mit­takaavas­sa kuin pienessä, mut­ta toisaal­ta tulosta­mal­la tavarat voidaan per­son­al­isoi­da. Toisaal­ta, halvois­sa rojuis­sa, jos tavara mak­saa 10 sent­tiä tehdä tehtaas­sa ja 50 sent­tiä tulosta­mal­la niin kulut­ta­jal­la ei vält­tämät­tä ole tuol­la hin­taerol­la paljon merkitystä.

    Vastaa

  3. Koko aja­tus on vähän ongel­malli­nen sen takia, ettei yleiskaavas­sa pitäisi olla merk­in­tää, onko tont­ti varat­tu teol­lisu­udelle, toim­i­ti­lak­si vai asun­noik­si. Ton­tin omis­ta­ja tietää parem­min, mihin tont­ti sopii, kuin virkamies saati poli­itikko. Virkamiehel­lä ja poli­itikol­la ei ole euroakaan omaa rahaa pelissä.

    Jotenkin tun­tuu, että kaavas­sa puuhastel­laan, eikä keski­tytä oleel­liseen: ruu­tukaa­va, raskas rata ja motar­it. Nyt tehdään merk­in­töjä, jot­ta niitä voidaan muuttaa.

    Vastaa

  4. Vielä lisää tuos­ta hajaute­tus­ta tuotan­nos­ta. Se menee juuri kuten Anonyy­mi kir­joit­ti, tavaraa tuote­taan lähel­lä kulut­ta­jaa ja kulu­tu­s­paikkaa. Vielä yksi askel pidem­mälle tuos­ta on vaikka­pa raken­nustyö­maa. Sinne ei kauan ajel­la rekkar­allil­la ele­ment­te­jä, sinne aje­taan yksi ele­ment­tiprint­teri ja se print­taa ele­ment­te­jä sitä mukaa kun nos­tu­rit niitä ylös kisko­vat ja robot­it niitä sinne asettelevat.

    Ja tämä tapah­tuu melko pian.

    Vastaa

  5. Anonyy­mi:
    Neljäs vai­h­toe­hto on että tuotan­to ei muu­ta mihinkään vaan katoaa kokon­aan. Sen sijaan tavarat tuote­taan hajaute­tusti 3D-tulostimil­la tai vas­taav­il­la lait­teil­la paljon pienem­mässä mit­takaavas­sa. Sen sijaan että maas­sa on yksi tehdas joka suoltaa satatuhat­ta muovi­här­päket­tä päivässä, muovi­här­päk­keet tuote­taan itse kunkin kodeis­sa tai pienis­sä fir­moissa siel­lä tääl­lä tulosta­mal­la tarpeen vaaties­sa. Pelkkiä yksikkökus­tan­nuk­sia tui­jot­ta­mal­la voisi sanoa että näin ei käy, kos­ka on aina halvem­paa tuot­taa tavaraa suures­sa mit­takaavas­sa kuin pienessä, mut­ta toisaal­ta tulosta­mal­la tavarat voidaan per­son­al­isoi­da. Toisaal­ta, halvois­sa rojuis­sa, jos tavara mak­saa 10 sent­tiä tehdä tehtaas­sa ja 50 sent­tiä tulosta­mal­la niin kulut­ta­jal­la ei vält­tämät­tä ole tuol­la hin­taerol­la paljon merkitystä.

    Mietip­pä hie­man, kat­se­le vaik­ka ympärille­si mis­sä ikinä oletkin ja laske eri­laisia asioi­ta ympäril­läsi jot­ka ovat tehtaas­sa tuotet­tu, vaik­ka vain ruiskupuris­te­tu­ja muoviosia. Nyt mieti, kuin­ka paljon sin­ua huvit­taisi näitä päivät pitkät tulostel­la ja “kus­to­moi­da” ?

    Ymmär­rän kyl­lä että teol­lisu­us on ikävää ja kap­i­tal­is­mia ja paja­toim­inta ah niin hip­i­htävää ja 3d tulostuk­ses­ta puhumi­nen muodikas­ta, mut­ta epäilen vah­vasti todel­lista halua muut­taa takaisin aikaan ennen teol­lista vallankumousta.

    Vastaa

  6. Ai niin, itse asi­aan uno­h­tui sanoa, että jos ajat­te ABB:n pois Pitäjän­mäeltä niin älkää ainakaan kuvitelko että se muut­taa johonkin muualle Helsin­gin seudul­la, ei muuta.

    Vastaa

  7. ABB ei halua asu­tus­ta lähelleen? Vahinko on jo tapah­tunut Hiomotiel­lä, Volt­tiku­jan kohdal­ta Hiomotie 30:n asti. Ström­ber­gin asuinalue on melkein tehtaan pää­port­tia vastapäätä.

    Anonyy­mi:
    Toisaal­ta, halvois­sa rojuis­sa, jos tavara mak­saa 10 sent­tiä tehdä tehtaas­sa ja 50 sent­tiä tulosta­mal­la niin kulut­ta­jal­la ei vält­tämät­tä ole tuol­la hin­taerol­la paljon merkitystä. 

    Jos joku muovi­hela mak­saa 10 sent­tiä tehtaan por­tilla, niin se mak­saa yksit­täin ostet­tuna kau­pas­sa toden­näköis­es­ti euron tai kak­si. Logis­ti­ik­ka ja vähit­täis­myyn­ti ottaa lei­jo­nanosan kuluttajahinnasta.

    Vastaa

  8. Anonyy­mi: Sen sijaan että maas­sa on yksi tehdas joka suoltaa satatuhat­ta muovi­här­päket­tä päivässä, muovi­här­päk­keet tuote­taan itse kunkin kodeis­sa tai pienis­sä fir­moissa siel­lä tääl­lä tulosta­mal­la tarpeen vaatiessa.

    Tuo­hon en usko het­keäkään, kos­ka yksinker­tais­ten här­päkkei­den kanssa satatuhat­ta suolta­va laitos on niin paljon tehokkaampi ja pystyy varmis­ta­maan tasaisen laadun. 3d-tulostimil­la on kyl­lä silti käyt­tö­tarkoituk­sen­sa ja ne var­maankin tule­vat muut­ta­maan maailmaa.

    Vastaa

  9. Tuotan­nol­la on kak­si suuntaa:Jokaisella markki­na-alueel­la on keskitet­tyä tuotan­toa, lähin­nä kokoonpanoa.

    Volyymit ovat suuria,jotta koneet oli­si­vat tehokkaas­sa käytössä.Sijainnin pitää olla keskeinen, jot­ta jakelu toimisi
    Se merk­it­see, että Suomen kaltaiseen peräkylään sitä ei kan­na­ta tuo­da, roboti­ik­ka toimii kun valmis­tet­ta­vat määrät ovat suuria

    Suomes­sa onnis­tuu paremin osat­uotan­to eli valmis­te­taan johonkin suurem­paa kokon­aisu­u­teen osia, jois­sajoiden määrät ovat pieniä eivätkä logis­ti­ik­ka- eikä palkkaku­lut vaikuta.

    Vastaa

  10. Anonyy­mi: Toisaal­ta, halvois­sa rojuis­sa, jos tavara mak­saa 10 sent­tiä tehdä tehtaas­sa ja 50 sent­tiä tulosta­mal­la niin kulut­ta­jal­la ei vält­tämät­tä ole tuol­la hin­taerol­la paljon merkitystä.

    3D-tulostuk­sel­la on paikkansa, mut­ta ver­rat­tuna ruiskupuris­tet­tui­hin muoviosi­in ollaan ihan eri sar­jas­sa. Ruiskupuris­tet­tu­ja osia voi tul­la tuhan­sia siinä ajas­sa kun on yksi tulostettu.
    “Hal­pa roju” voi olla esim. kän­nykän kuori tai vaik­ka mehupul­lon kork­ki. Kumpikin on muuten kohtu­ullisen tark­ka tuote. Ja siinä on vas­ta yksi osa kokonaisuudeesta.Kun koko tuote on valmi­ina, niin hin­taero on aivan toista luokkaa. Voisi olla hyvä kuul­la esimerkke­jä teol­lisu­us­tuot­teista, joi­ta tosi­aan valmis­tet­taisi­in kotona.

    Vastaa

  11. Kalle:
    Koko aja­tus on vähän ongel­malli­nen sen takia, ettei yleiskaavas­sa pitäisi olla merk­in­tää, onko tont­ti varat­tu teol­lisu­udelle, toim­i­ti­lak­si vai asun­noik­si. Ton­tin omis­ta­ja tietää parem­min, mihin tont­ti sopii, kuin virkamies saati poliitikko.

    Kaavoitus on ratkaisu siihen, että ton­tin arvo riip­puu voimakkaasti sen viereis­ten tont­tien käytöstä. Esimerkik­si omakoti­talon viereen raken­net­ta­va paperite­hdas laske­nee omakoti­talon arvoa huo­mat­tavasti. Tämän vuok­si omakoti­talon omis­ta­jan on syytä saa­da tietää mitä naa­pu­rit saa­vat tehdä tontillaan.

    Huo­maa, että ton­tin omis­ta­ja saa edelleen tehdä mitä halu­aa ton­til­laan, kun­han huomioi naa­purin­sa kaavo­jen mukaisesti.

    Oletko vielä tämän jäl­keen sitä mieltä, että kaavoitus­ta ei tarvi­ta? Eli osaatko ker­toa mil­lä muul­la taval­la ton­tin arvon riip­pu­vu­us lähi­maas­tos­ta voidaan pois­taa ainakin suurelta osin, tai oletko sitä mieltä että asial­la ei ole merkitystä?

    Vastaa

  12. Suh­taudun toki avoimin mielin, mut­ta tämä Ollin ker­toma raken­nustyö­maal­la tapah­tu­va 3D-print­taus kyl­lä herät­ti mielessäni kysymyksen:

    Enää eivät rekat tuo niitä seinäele­ment­te­jä mut­ta kaiketi sit­ten mustet­ta (beto­nia) siihen print­teri­in? Eli mikä muuttuu?

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

  13. 3D print­taus tulee joskus osak­si tuotan­to­pros­esse­ja, mut­ta se ei tule osak­si kansalais­ten arkea. Automaat­ti­nen logis­ti­ik­ka ja automaat­tiset kasaa­jat pitävät huol­ta siitä, että tavaraa tuote­taan edelleen keskite­tysti. Kos­ka se on tehokkaam­paa ja laadukkaampaa.

    Talo­jen raken­nus mullis­tuu älykkäi­den koulutet­tavien robot­tien myötä, sel­l­ais­ten jot­ka osaa­vat hakea tavaraa eri pinoista, pilkkoa ja asen­taa niitä. Tai kuvitelkaa esim. tuol­lainen yhdis­tet­tynä Boston Dynam­ic­sin uusimpi­in kävele­vi­in robot­tei­hin: http://www.hs.fi/tiede/a1441502722172
    Vielä on köm­pelöä, mut­ta odot­takaa­pa muu­ta­ma vuosi vielä.
    http://bgr.com/2015/08/18/google-boston-dynamics-humanoid-robot-video/

    Tuos­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua ilmestyy kokkaavia, siivoavia yms. koti­talous­ro­bot­te­ja, jot­ka tarvit­taes­sa osaa­vat kutoa vil­la­sukan tai vai­h­taa hajon­neen lampun.

    3D tulostimet tule­vat siis lähin­nä keskus­varas­toille, kansalaiset vain tilaa­vat mitä tarvit­se­vat. Automaat­ti­nen logis­ti­ik­ka on isom­pi juttu.

    Vastaa

  14. ABB:ta ja mui­ta teol­lisu­us­toim­i­joi­ta voi huolestut­taa se, että jos toimin­nalle tarvit­see tule­vaisu­udessa hakea ympäristölu­paa tai esimerkik­si muut­taa ole­mas­saol­e­vaa lupaa, sitä ei voi­da myön­tää, jos liian lähelle on kaavoitet­tu asuntoja.

    Vastaa

  15. Touko Met­ti­nen (nim­imerk­ki):
    Suh­taudun toki avoimin mielin, mut­ta tämä Ollin ker­toma raken­nustyö­maal­la tapah­tu­va 3D-print­taus kyl­lä herät­ti mielessäni kysymyksen:

    Enää eivät rekat tuo niitä seinäele­ment­te­jä mut­ta kaiketi sit­ten mustet­ta (beto­nia) siihen printteriin?Eli mikä muuttuu?

    Touko Met­ti­nen

    Ehkäpä Olli ajat­teli käyt­tää tuo­hon tarkoituk­seen trans­portaa­tion sijaan teleportaatiota! 

    Betonin kanssa ei liene yhtä haitallista, kuin esim. matkus­ta­jali­iken­teessä, jos jokin siir­ret­tävä lähety­serä sat­tuisi kehi­tyshis­to­ri­an alku­vu­osi­na katoa­maan bittiavaruuteen! 

    Minä taasen jäin pohti­maan sitä, miten nopeasti nuo print­atut ele­men­tit kuiv­u­vat ja nopeut­taako vai hidas­taako tuol­lainen print­taami­nen rak­en­tamisen tahtia?

    Vastaa

  16. Olli:
    Vielä lisää tuos­ta hajaute­tus­ta tuotan­nos­ta. Se menee juuri kuten Anonyy­mi kir­joit­ti, tavaraa tuote­taan lähel­lä kulut­ta­jaa ja kulu­tu­s­paikkaa. Vielä yksi askel pidem­mälle tuos­ta on vaikka­pa raken­nustyö­maa. Sinne ei kauan ajel­la rekkar­allil­la ele­ment­te­jä, sinne aje­taan yksi ele­ment­tiprint­teri ja se print­taa ele­ment­te­jä sitä mukaa kun nos­tu­rit niitä ylös kisko­vat ja robot­it niitä sinne asettelevat.

    Ja tämä tapah­tuu melko pian.

    Näin­hän tapah­tui ennen (1970-luvulle asti), jokaisel­la työ­maal­la oli omat beto­ni­ase­mat ja ele­men­tit “print­at­ti­in” työ­maal­la, sit­ten huo­mat­ti­in että ele­ment­tien “print­taami­nen” keskite­tysti ele­ment­tite­htaas­sa on tehokkaam­paa kuin paikan pääl­lä “print­ta­mi­nen”. Esimerkik­si ontelo­laat­to­jen “print­taus” on järkeväm­pää tehdä lämpimässä tehdashal­lis­sa, sel­l­aisen tehdashalin rak­en­t­a­mi­nen jokaiselle raken­nustyö­maalle on aika suuri kus­tan­nus kuten myös betonite­htaan rak­en­t­a­mi­nen jokaiselle rakennustyömaalle.

    http://www.alvarinmetalli.fi/alvarinmetalli/?portfolio=elematic

    kuvis­sa ontelolaattaprinttereitä

    Vastaa

  17. Olli:
    . Vielä yksi askel pidem­mälle tuos­ta on vaikka­pa raken­nustyö­maa. Sinne ei kauan ajel­la rekkar­allil­la ele­ment­te­jä, sinne aje­taan yksi ele­ment­tiprint­teri ja se print­taa ele­ment­te­jä sitä mukaa kun nos­tu­rit niitä ylös kisko­vat ja robot­it niitä sinne asettelevat.

    Ja tämä tapah­tuu melko pian.

    Raken­nustyö­mail­la noin on toimit­tu ennen ele­ment­te­jä, kun seinät ja lat­ti­at vale­taan paikalleen tulee beton­imyllystä letku (“print­teri”) ja siinä sit­ten print­tail­laan ihan taloon kohdilleen, ei tartte edes nos­turil­la nostella…

    Vastaa

  18. Olli: Vielä yksi askel pidem­mälle tuos­ta on vaikka­pa raken­nustyö­maa. Sinne ei kauan ajel­la rekkar­allil­la ele­ment­te­jä, sinne aje­taan yksi ele­ment­tiprint­teri ja se print­taa ele­ment­te­jä sitä mukaa kun nos­tu­rit niitä ylös kisko­vat ja robot­it niitä sinne asettelevat.

    Ei se 3d print­terikään tyhjästä mate­ri­aalia luo vaan print­at­tavaan hilav­itkut­timeen on raa­ka-aineet edelleen ajet­ta­va rakennuspaikalle.

    Talon kohdal­la se tarkoit­taa edelleen rekkarallia

    Vastaa

  19. Jysky: Ehkäpä Olli ajat­teli käyt­tää tuo­hon tarkoituk­seen trans­portaa­tion sijaan teleportaatiota! 

    Betonin kanssa ei liene yhtä haitallista, kuin esim. matkus­ta­jali­iken­teessä, jos jokin siir­ret­tävä lähety­serä sat­tuisi kehi­tyshis­to­ri­an alku­vu­osi­na katoa­maan bittiavaruuteen! 

    Minä taasen jäin pohti­maan sitä, miten nopeasti nuo print­atut ele­men­tit kuiv­u­vat ja nopeut­taako vai hidas­taako tuol­lainen print­taami­nen rak­en­tamisen tahtia?

    Betoneis­sa on eri­laisia laatu­ja eri tarkoituk­si­in. Ellen aivan väärin muista, niin Näsin­neu­la valet­ti­in jatku­val­la val­ul­la sitä mukaan kun alem­pi osa kuivui.

    Vastaa

  20. R. V.: Kaavoitus on ratkaisu siihen, että ton­tin arvo riip­puu voimakkaasti sen viereis­ten tont­tien käytöstä. Esimerkik­si omakoti­talon viereen raken­net­ta­va paperite­hdas laske­nee omakoti­talon arvoa huo­mat­tavasti. Tämän vuok­si omakoti­talon omis­ta­jan on syytä saa­da tietää mitä naa­pu­rit saa­vat tehdä tontillaan.

    Huo­maa, että ton­tin omis­ta­ja saa edelleen tehdä mitä halu­aa ton­til­laan, kun­han huomioi naa­purin­sa kaavo­jen mukaisesti.

    Oletko vielä tämän jäl­keen sitä mieltä, että kaavoitus­ta ei tarvi­ta? Eli osaatko ker­toa mil­lä muul­la taval­la ton­tin arvon riip­pu­vu­us lähi­maas­tos­ta voidaan pois­taa ainakin suurelta osin, tai oletko sitä mieltä että asial­la ei ole merkitystä?

    Sille on syitä mik­si tehtai­ta ei saa tehdä asuinalueille, mut­ta tois­in­päin en oikein näe mitään syytä rajoit­taa mihin alueille asun­to­ja (tai toimis­to­ja) saa tehdä.
    Toisaal­ta sit­ten mon­et tehtaatkin ovat nykyään päästöt­tömiä (myös melu) joten ehkä opti­maa­li­nen tapa olisi tehdä korkeam­man päästölu­okan aluei­ta joille saa tehdä kaikkea mitä ei asun­to­jen lähelle halu­ta (saas­tut­tavaa teol­lisu­ut­ta, ydin­voimaloi­ta, kaupun­gin vuokra-asun­to­ja :), ja mata­lam­man päästölu­okan aluei­ta mihin asun­not, toimis­tot ja muut asum­ista häir­it­semät­tömät asi­at sopivat.

    Vastaa

  21. Ain­oa, mitä ABB tarvit­see seudul­la, on kan­sain­vä­li­nen lento­kent­tä. KoneOY on Hyvinkääl­lä paljon parem­mas­sa ase­mas­sa, sama lento­kent­tä lähel­lä, mut­ta ver­rat­tomasti halvem­mat asun­not. Ai mitäkö asun­to­hin­nat vaikut­ta­vat. Tuol­laisen vien­tiyri­tyk­sen työvoimakusten­nuk­set ovat yli 70%. Tässä ovat mukana eri­lais­ten ali­hankki­joiden, siivoo­jien, autonkul­jet­ta­jien, työter­veyshenkilöi­den ja muiden kus­tan­nuk­sat. Jos nämä kaik­ki joutu­vat asumaan kalli­il­la seudul­la, tulee siitä melkoinen sum­ma. Mis­tähän ne rahat tule­vat. Oli­si­vatko­han ne jotenkin mukana yri­tyk­sen (ABB tai Kone) tuot­tei­den kustannuksissa.

    Vastaa

  22. Liian van­ha: Ei se 3d print­terikään tyhjästä mate­ri­aalia luo vaan print­at­tavaan hilav­itkut­timeen on raa­ka-aineet edelleen ajet­ta­va rakennuspaikalle.

    Talon kohdal­la se tarkoit­taa edelleen rekkarallia 

    Pieni rekkar­al­li on tyystin hyväksyt­tävää kos­ka ei tarvitse enää tyy­tyä täl­laiseen van­hen­tuneel­la tekniikalla:

    https://puronmutka.files.wordpress.com/2014/07/dsc_5081.jpg

    Kun print­ataan niin tulos täl­lainen tai en näe oikein järkeväk­si tulostaa mata­lam­paa laat­ua kun se sen­tään sujuu kuin tanssi (fir­mo­jen arvos­tuk­set korkei­ta, korkeampia kuin beto­nialal­la, min­ul­la on siis vankat perus­teet odotusarvolle):

    https://s‑media-cache-ak0.pinimg.com/736x/71/6c/46/716c46ec7b31c92bc0b9ee0212d58401.jpg

    Kel­paa köy­hänkin kir­ma­ta sisä­fut­salia poikasen­sa kanssa.

    Vastaa

  23. Mikko H: Tuo­hon en usko het­keäkään, kos­ka yksinker­tais­ten här­päkkei­den kanssa satatuhat­ta suolta­va laitos on niin paljon tehokkaampi ja pystyy varmis­ta­maan tasaisen laadun. 3d-tulostimil­la on kyl­lä silti käyt­tö­tarkoituk­sen­sa ja ne var­maankin tule­vat muut­ta­maan maailmaa. 

    Juu. Onhan se hienoa, jos voi seu­ravien kol­men vuo­den aikana tulostaa 3D-tulostimel­la itselleen, ihan vain koton­aan, vaikka­pa kak­si muo­vista kam­paa (tässä muovi­jät­teeseen koh­ta hukku­vas­sa maail­mas­sa). Tuol­lais­es­ta lait­teesta on var­maan moni poi­ka valmis mak­samaan aluk­si vähin­tään pari ton­nia, ehkä enem­mänkin. On se sen­tään niin hieno ja vielä joka kodis­sa (ainakin myyjien mukaan) myös tarpeellinen.

    Vastaa

  25. Off top­ic

    Päivän Le Mondsesta:

    Vers la fin de l’avantage fis­cal du gazole

    Le gou­verne­ment veut rap­procher, d’ici cinq ans, le prix du gazole et celui de l’essence pour lut­ter con­tre « la diéséli­sa­tion mas­sive du parc automobile ».

    Vastaa

  26. Pet­ja Y: Sille on syitä mik­si tehtai­ta ei saa tehdä asuinalueille, mut­ta tois­in­päin en oikein näe mitään syytä rajoit­taa mihin alueille asun­to­ja (tai toimis­to­ja) saa tehdä.
    Toisaal­ta sit­ten mon­et tehtaatkin ovat nykyään päästöt­tömiä (myös melu) joten ehkä opti­maa­li­nen tapa olisi tehdä korkeam­man päästölu­okan aluei­ta joille saa tehdä kaikkea mitä ei asun­to­jen lähelle halu­ta (saas­tut­tavaa teol­lisu­ut­ta, ydin­voimaloi­ta, kaupun­gin vuokra-asun­to­ja :), ja mata­lam­man päästölu­okan aluei­ta mihin asun­not, toimis­tot ja muut asum­ista häir­it­semät­tömät asi­at sopivat. 

    Kaa­van tekem­i­nen raken­nusten ja niiden käytön oheis­vaiku­tusten mukaan voisi olla ihan järkevä tapa määrit­tää kaa­va. Joka tapauk­ses­sa täl­läiset rajoituk­set ovat (käsit­tääk­seni useimpi­en ihmis­ten mielestä) aivan tarpeel­lisia toisin kuin nim­imerk­ki Kalle kirjoitti.

    Lisäisin määritet­tävien asioiden lis­taan myös raken­nusten korkeu­den ja mah­dol­lis­es­ti etäisyy­den ton­tin rajas­ta. Nämä taita­vatkin jo olla nykykaavois­sa ainakin implisi­it­tis­es­ti. Raken­nusten väri­tys menee jo han­kalam­mak­si, ja nyky­suomes­sa asia on käsit­täk­seni ratkaistu sään­telemäl­lä väritystä.

    Vastaa

  27. mikko siito­nen: Ter­ve TL,
    et kai sina kuvit­tele, etta se 3d tekni­ik­ka tahan jaa.
    t. Mikko

    Ottaisin mielel­läni koti­in esimerkik­si Gen­elecin laadukkaat kaiut­timet (2000€), tai sähköpolkupyörän (2000€). Nuo var­maan pystyy tulosta­maankin elek­tron­i­ikkoi­neen ja akkuineen ehkä 5–10 vuo­den kulut­tua parhail­la teollisuustulostimilla. 

    Mut­ta min­ul­la on tiet­tyjä epäi­lyk­siä esimerkik­si mate­ri­aalitekni­ikan suh­teen, jos lähde­tään “tulosta­maan” vaikka­pa tietyssä jän­ni­tyk­sessä ole­via kudot­tu­ja kevlar-ele­ment­te­jä tai titaani­diskant­te­ja. Polkupyörien run­got ja akutkin on ehkä parem­pi ja halvem­pi massatuottaa. 

    Ehkä ne toimi­vat molekyyl­i­ta­son tulostimet tule­vat joskus. Maail­ma mullis­tuu sil­loin rajusti. Sitä odotellessa.

    Uskon ennem­min siihen, että kaupunkei­hin ja kyli­in tulee 3D tulostus­palvelui­ta, jois­sa saa tarvit­taes­sa teetet­tyä mitä halu­aa, tietyis­sä mate­ri­aalitekni­ikan rajois­sa. Ja 3D-tulostimien oheen tulee automaat­tisia kasaus­lait­tei­ta, jot­ka osaa­vat mas­sat­uote­tu­ista mate­ri­aaleista jatko­jalostaa eri­laisia esineitä.

    Vastaa

  28. Luo­van luokan merk­i­tys kaupunkien kehi­tyk­sessä on mie­lenki­in­toinen. Esim. Berli­inis­sä ja New Yorkissa luo­va luok­ka on etsiy­tynyt halpoi­hin kaupungi­nosi­in, minkä jäl­keen keskilu­ok­ka ja sit­ten ylem­pi keskilu­ok­ka ovat tulleet perässä, kun alueesta on tul­lut trendikäs — ja lop­ul­ta kaupungi­nosas­ta on voin­ut tul­la kaupun­gin kallein. Tätä ennen luo­va luok­ka on etsinyt uuden hal­van alueen ja sit­ten sama uudelleen, Berli­inis­sä jo use­am­man ker­ran. Suomes­sa ongel­mana on, että meil­lä ei oikein ole noi­ta halpo­ja kaupungi­nosia eli ylen määrin van­haa asun­tokan­taa vajaakäytössä. Berli­ininkin dynaamisu­us on kärsinyt, kun pääkaupunk­i­na hin­tata­so on nous­sut. Sak­sas­sa vuokra-asumisen suo­ja on kuitenkin omaa luokkaansa, mikä on jonkin ver­ran lievit­tänyt kehi­tys­tä. Suomes­sa luo­van luokan pitää olla hyvin toimeen­tule­vaa luo­vaa luokkaa, mikä on hie­man eri asia kuin ulko­mais­ten esimerkkien luo­va luokka.

    Vastaa

  30. Ville:
    Luo­van luokan merk­i­tys kaupunkien kehi­tyk­sessä on mie­lenki­in­toinen. Esim. Berli­inis­sä ja New Yorkissa luo­va luok­ka on etsiy­tynyt halpoi­hin kaupungi­nosi­in, minkä jäl­keen keskilu­ok­ka ja sit­ten ylem­pi keskilu­ok­ka ovat tulleet perässä, kun alueesta on tul­lut trendikäs – ja lop­ul­ta kaupungi­nosas­ta on voin­ut tul­la kaupun­gin kallein. 

    Onko kyse samoista vai eri henkilöistä tai pikem­minkin, mis­sä suh­teessa? Kuin­ka moni 20-vuo­tias rutiköy­hä luo­va muut­ta­ja on 35-vuo­ti­aana hyv­in­voi­va trendikäs menestyjä?

    Vastaa

  31. Pipos­ta vedän arvion, että Hert­toniemen pelti­hal­likylän rak­en­t­a­mi­nen asun­noik­si työl­listäisi seu­raa­van sadan vuo­den aikana enem­män kuin ne pelti­hal­lit työl­listävät. Siis henkilö­työvu­osia laskettaessa.

    Tietysti rak­en­tamisen työl­listävä vaiku­tus siir­tyy suh­teel­lisen hel­posti jon­nekin muualle. Myös Van­taalle ja Espooseen.

    KSV on tässä asi­as­sa pahasti kujal­la, mut­ta vahinko ei vält­tämät­tä ole suuri. Ihan hyvä, että asuin­rak­en­tamiseen hyvin sopivia aluei­ta säi­lyy myös jälkipolville. Ehkä ne osaa­vat myös kaavoit­taa parem­min: vähem­män tuh­lail­ev­asti ja pilkku­jen kohdista määräillen.

    Vastaa

  32. Markku af Heurlin:
    Off topic

    Päivän Le Mondsesta:
    Vers la fin de l’avantage fis­cal du gazole

    Le gou­verne­ment veut rap­procher, d’ici cinq ans, le prix du gazole et celui de l’essence pour lut­ter con­tre « la diéséli­sa­tion mas­sive du parc automobile ». 

    Ihan ymmär­ret­tävää, mut­ta jos globaal­isti tai vain Euroopas­sa pyritään siir­tymään kokon­aan biodieseli­in, niin tuos­sa men­nään mah­dol­lis­es­ti aivan väärään suun­taan. Nois­sa (uusis­sa) laitok­sis­sa käsit­tääk­seni tehdään kemi­al­lis­es­ti tasan niin puh­das­ta polt­toainet­ta kuin vain halu­taan eli muut kuin hiilid­iok­sidipäästöt ovat oleel­lis­es­ti pienemmät.

    j‑lu: Tietysti rak­en­tamisen työl­listävä vaiku­tus siir­tyy suh­teel­lisen hel­posti jon­nekin muualle. Myös Van­taalle ja Espooseen. 

    Ainakin puo­let val­uu suo­raan Viroon.

    Vastaa

  33. R. V.:
    …Oletko vielä tämän jäl­keen sitä mieltä, että kaavoitus­ta ei tarvi­ta? Eli osaatko ker­toa mil­lä muul­la taval­la ton­tin arvon riip­pu­vu­us lähi­maas­tos­ta voidaan pois­taa ainakin suurelta osin, tai oletko sitä mieltä että asial­la ei ole merkitystä? 

    Kaavoitus­ta tarvi­taan. Tarvi­taan tont­tien rajat, katu­jen, moot­tori- ja rautatei­den lin­jauk­set jne. Ei tarvi­ta, eikä saa olla ohjaus­ta esimerkik­si asuin- ja toimis­to­talo­jen välil­lä. Kaavoituk­ses­sa on mopo karan­nut jo ajat sitten.

    Vastaa

  34. Pet­ja Y: Sille on syitä mik­si tehtai­ta ei saa tehdä asuinalueille, mut­ta tois­in­päin en oikein näe mitään syytä rajoit­taa mihin alueille asun­to­ja (tai toimis­to­ja) saa tehdä. 

    Ehkä kos­ka se on vain vai­h­toe­htoinen tapa pää­tyä tilanteeseen, jos­sa tehtai­ta on asuinalueella?
    Tai sit­ten meille voi tul­la merkit­tävä osu­us asun­to­ja, jot­ka eivät täytä asumisen min­imi­norme­ja. Ne nor­mit nyt kuitenkin ovat ole­mas­sa ihan syys­tä, vaikkei­vat kaik­ki ihan tarpeel­lisia tai opti­maal­isia olisikaan.

    Vastaa
  35. Paluuviite: Pohjoismaiden suurin autokaupan keskittymä, mutta kuinka pitkään? | Helsinki 2050

Vastaa käyttäjälle Rolling Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.