En asetu ehdolle eduskuntavaaleissa

2.10.2014 · Aihe: Eduskuntatyö, Oden vaaliohjelma, _ 

Olen päättänyt jäädä pois eduskunnasta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mielenkiintoni on siirtynyt vaiheittain puoluepolitiikasta muunlaiseen vaikuttamiseen. Siksi katson, että on hyvä tehdä eduskunnassa tilaa jollekin motivoituneemmalle.

Yhteiskunnallista vaikuttamista en aio lopettaa, vaan jatkan Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana, bloggaajana, ammattiluennoijana, kolumnistina ja tietokirjailijana.

Minua kiinnostaa myös hallitustyöskentely yrityksissä, joiden toimiala vastaa osaamisalueitani ja maailmankuvaani. Olen tällä hetkellä jätteenkäsittelyn ja bioenergian alalla toimivan BMH Technology Oy:n hallituksessa.

En ole aikeissa hakea kansanedustajan sopeutumiseläkettä. Kansanedustajilla on ainakin toistaiseksi kiinteä eläkeikä, 65 vuotta.

 

= = =

Oden vaaliohjelman valmistelu tällä blogilla jatkuu häiriöttä. Ehdotukset ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Kommentit

60 Vastausta artikkeliin “En asetu ehdolle eduskuntavaaleissa”

  1. Realisti kirjoitti 2.10.2014 kello 16:24

    Valitettava päätös. Eduskunnassa on pula omilla aivoillaan ajattelevista kansanedustajista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 68

  2. az kirjoitti 2.10.2014 kello 16:26

    Toivottavasti puoluepolitiikasta etäisyyttä ottavana ja osin irtautuvana voit lopulta ilmaista rehellisen kantasi energiapolitiikasta. Et voi olla yhtä hullu (anteeksi tämän sanan käyttö, mutta en löydä paremmin kuvaavaakaan) kuin useimmat puoluetoverisi, jotka todella ajattelevat, että muutaman vuosikymmenen päästä Suomi pystyisi pyörimään täysin ilman fossiili- tai ydinenergiaa. Saati, että tällainen siirtymä ei tulisi valtavan kalliiksi ja vaarantaisi sähkön turvattua saatavuutta.

    Järkevät, realistiset, luvuin ja laskelmin perustellut kokonaisnäkemykset ja julkiset keskustelunavaukset tulevaisuuden energiarakenteesta olisivat paikallaan. Grahn-Laasonen nimittäin vihjasi juuri koskien suojelun avaamisesta ja turpeen tukemisesta. Ehkä vihiä siitä, mitä voi olla luvassa seuraavan porvarihallituksen toimesta, jossa vihreät eivät ole mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 50

  3. Olli K kirjoitti 2.10.2014 kello 16:56

    Onhan tämä toisaalta surullista, koska olet ollut ehdottomia valopilkkuja suomalaisessa politiikassa. Odotan kuitenkin innolla luentojasi, kolumnejasi ja kirjallisia julkaisujasi.

    Kiitoksia Osmo hyvästä työstäsi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 74

  4. Etu-Tuuppari kirjoitti 2.10.2014 kello 17:04

    Vihreät alkaa olla pulassa ensi vaaleissa, kun isot nimet siirtyy muihin tehtäviin. Saas nähdä kuinka käy äänisaaliin. Nuorilla on nyt näytön paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  5. napander kirjoitti 2.10.2014 kello 17:57

    Aikansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Olipahan siinä kuitenkin yritystä, mutta ei se koskaan lähtenyt lentoon.

    Vihreillä kova työ pitää edes nykyiset asemansa tulevissa vaaleissa, vaikka vaalijärjestelmä demokratisoitui osin ja Helsinki sai lisäpaikan. Oulu lienee kaaoksessa yhä ja Tampereella ei ole isoa nimeä. Punapopulismi vie lisäksi kannatusta, kovat nimet jättävät ja puolue ei erotu muista edes ympäristöasioissa, eikä media varsinaisesti auta asiassa. Onpahan ainakin Helsingissä tilaa uusille, mutta todella näkyvät nousukkaat ovat aika vähissä. Kannatus tuskin nousee yli 8,5 % missään tilanteessa ja voi olla yhtä huono kuin edellinen. Sinänsä ikävä huomata, että eduskunnasta ei ole apua missään isossa asiassa.

    Huvittavaa, että joku luulee ydinvoiman suojelevan koskia tai soita. Kyllä nekin tuhotaan ihan vain sen takia, että talouskasvua pitää saada. Poliitikot yrittää kaivaa työpaikkoja ja kasvua mistä hyvänsä. Jatkuvaa kasvua tai korttitalo romahtaa. Kosket voi mennä sitten kaivosten takia ilman patojakin, ja suot näyttäytyvät Suomen öljydollareina aika monelle jatkossakin, vaikka ydinvoimaa tulisikin. Lopulta talouskasvupakko vaatii ottamaan kaiken irti mitä lähtee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. JTS kirjoitti 2.10.2014 kello 18:06

    “Poliitikkoja kuten vaippoja on syytä vaihtaa ja samasta syystä” (Robin Wllliams)

    Vaikka poliitikkona oleminen on ammttimaistunut, on erinomaista, että ihmiseiä siirtyy niin uusina Eduskuntaan kuin kokeneina pois Eduskunnasta tekemään jotain muuta.

    Toivottavasti edustamasi linja Vihreissä ei katoa vaan pikemminkin vhvistuu, Vasemmistoliiton hörhöjen kanssa on ihan turha kilpailla samoilla ideoilla. Kun SDP suuntaa kohti Perssuomalaisia ja ay-liikettä ja Kokoomus hölkkää selfieitä ottaen reuppasti oikealla, liberaaleille ja jonkinlaiseen älylliseen rehellisyyteen painottuvalle puolueelle lienee yhä laajeneva äänestäjäkunta tarjolla.

    Ehkä myös ympäristölle riittää useampi ajatus jatkossa.

    Vihreät tosin ovat aina onnistuneet olemaan puoleena itse itsensä vihollinen ja hölmöilemään oman menestyksen. Sääli, että epäpätevät avustajat laittoivat ministerin kiertoon – ja nurkkaan maalattuna tuli lähtö hallituksesta.

    Samalla tervetuloa politiikkaa uusi sukupolvi politiikkaan!

    Kunnoitettavaa, että jaksat ylläpiää tätä blogia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 40

  7. Tomi kirjoitti 2.10.2014 kello 18:29

    napander:

    Huvittavaa, että joku luulee ydinvoiman suojelevan koskia tai soita. Kyllä nekin tuhotaan ihan vain sen takia, että talouskasvua pitää saada. Poliitikot yrittää kaivaa työpaikkoja ja kasvua mistä hyvänsä. Jatkuvaa kasvua tai korttitalo romahtaa. Kosket voi mennä sitten kaivosten takia ilman patojakin, ja suot näyttäytyvät Suomen öljydollareina aika monelle jatkossakin, vaikka ydinvoimaa tulisikin. Lopulta talouskasvupakko vaatii ottamaan kaiken irti mitä lähtee.

    Minusta taas on huvittavaa on monen vihreän harrastama perustelematon talouskasvun vastustaminen. Tai, no, moni huonosti ajatteleva, kuvittelee, että perusteluksi kelpaa: rajaton kasvi rajallisessa tilassa on mahdotonta vai miten huonon ajattelun mestari, Linkola, sen muotoilikaan.

    Yrittäkää ymmärtää, että talouskasvu on monellakin tapaa ei pelkästään pelkästään mahdollista vaan tietyin ehdoin toivottavaa, koska se toinen tunnetuista mekanismeista, joka näillä näkymin pysäyttää väestöräjähdyksen. Kaupungistuminen on toinen mutta sekin riippuu talouskasvusta. Jotain naisten koulutusta voidaan toki suosia, mutta ilman työpaikkoja, jota markkinat tuottavat, sen vaikutus jää aivan liian vähäiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  8. diodi kirjoitti 2.10.2014 kello 18:34

    Toivotaan, että propellipää-vihreiden äänet eivät hajaudu liikaa Helsingin vaalipiirissä. Osmon paikan voi saada vain yksi eivätkä paikat varmasti lisäänny ääniharavan poisjäännin takia.

    Neljä paikkaa ja Otso Kivekäs tuli neljänneksi Helsingin Vihreiden jäsenäänestyksessä. Että silleen. Tiedätte mitä tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  9. Maaseutulainen kirjoitti 2.10.2014 kello 18:37

    napander:Huvittavaa, että joku luulee ydinvoiman suojelevan koskia tai soita.

    Energiaa tarvitaan se mikä tarvitaan. Jos se tuotetaan ydinvoimalla, ei koskia ja soita tarvita.

    Jos vihreiden takia suopuljaaminen lisääntyy, en anna sitä vihreille koskaan anteeksi. Sen verran on intiimi suhteeni suomalaisiin vesistöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  10. Seppo Korppoo kirjoitti 2.10.2014 kello 18:56

    Huono juttu.

    OSsta olisi varmasti ollut paljon hyötyä Eduskunnassa jatkossakin.

    Kun OS ei Eduskunnassa ole, todennäköisesti sen keskimääräinen älykkyysosamäärä laskee merkittävästi.

    Siellä on nimittäin liikaa sellaista porukkaa, joiden lähdöstä ÄO vaan nousee…

    Hyvää jatkoa OSlle kuitenkin uusissa haasteissa!

    Seppo Korppoo
    Joka toivoo, että viihdyt enemmän ja pidempään täällä yrittäjien joukossa, jossa on pöhinää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. Niko Sillanpää kirjoitti 2.10.2014 kello 19:16

    Ihmettelinkin Vihreän Langan pääkirjoitusta “mörköhallituksesta”.

    Ei liene epäselvää, että Oden vetäytyessä vihreät kaartaa vasemmalle, ilmeisesti esikuvana Ruotsin Miljöpartiet. Kaarroksen jyrkkyys jää nähtäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  12. Newyorkista kirjoitti 2.10.2014 kello 19:33

    Elikkäs näin. Mites se apulaiskaupunginjohtajan paikka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. az kirjoitti 2.10.2014 kello 21:03

    diodi:
    Neljä paikkaa ja Otso Kivekäs tuli neljänneksi Helsingin Vihreiden jäsenäänestyksessä. Että silleen. Tiedätte mitä tehdä.

    Otso Kivekkään blogilta ei oikein saa kuvaa siitä, mitä hänen nykyiset yhteiskunnalliset kantansa laajemmin ovat ja miksi. Hän kannattaa pyöräilyn helpottamista ja edesauttamista Helsingissä, se tulee selväksi ja julkisen sektorin IT-ratkaisujen tekemistä järjellisemmin, mutta niistä ei ole vielä oikein vaaliohjelmaksi.

    Aatteellinen tausta hänellä on anarkismissa, talonvaltauksessa, vapaassa liikkuvuudessa, tottelemattomuudessa, kaikenlaisessa yhteiskunnallisesti naiivissa ja haihattelevassa. No saahan jokainen meistä olla eri tavoin idiootti parikymppisenä, ja on ollutkin, se ei ole mikään synti, mutta äänestäjän olisi kiva tietää, missä määrin hän nykyään on irtautunut noista taustoista, ja millaista ajattelua edustaa ja millaisin perustein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  14. Tapio Osala kirjoitti 2.10.2014 kello 21:22

    az:
    Et voi olla yhtä hullu (anteeksi tämän sanan käyttö, mutta en löydä paremmin kuvaavaakaan) kuin useimmat puoluetoverisi, jotka todella ajattelevat, että muutaman vuosikymmenen päästä Suomi pystyisi pyörimään täysin ilman fossiili- tai ydinenergiaa.
    —-
    Järkevät, realistiset, luvuin ja laskelmin perustellut kokonaisnäkemykset ja julkiset keskustelunavaukset tulevaisuuden energiarakenteesta olisivat paikallaan.

    Kannattaisi tutustua muidenkin kuin vihreiden mielipiteisiin, esim. fil tri Pekka Peuran viime vuonna julkaistuun väitöskirjaan, jossa osoitetaan kuinka Suomi helposti pystyy olemaan energiaomavarainen uusiutuvilla energiamuodoilla.


    Tuo jälkimmäinen osa on kannatettava mutta siihen kannattaa ottaa mukaan (etablishemangista vapaita) riippumattomia tutkijoita. Esim. Pekka Peura.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. Kalle kirjoitti 2.10.2014 kello 21:40

    Positiivista tuossa ilmoituksessa on, että tämä blogi keskittyy enemmän Helsingin haasteiden ratkomiseen. Toisaalta, mitä jää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. Evert The NeveRest kirjoitti 2.10.2014 kello 21:56

    Valitettavsti jälleen yksi kärkipoliitikko ilmoittaa vetäytyvänsä eduskuntavaaleista.

    Suomi onko polittiisessa kriisissä. Vaalit ovat menneet pelleilyksi, jossa jokainen ehdokas puolueesta riippumatta vetää omaa linjaansa. Ja kun on tullut valituksi, sanotaa aprillia. Hallitusohjelma sekametelisoppa. Jokaisella ministerillä saa olla oma poliittinen ohjelma.

    Suomessa pitäisi pikaisesti mennä blokki- tai linjavaalien suuntaan, jolloin kolmiloikkaajien, tv-juontajien ja kaukoparantajien pitää tietää jotain poliitiikastakin, kun asettuvat tai valitaan ehdolle.

    Ruotsin kaltaisia tyylikkäitä blokkivaaleja Suomeen ei saada, kun siellä valitaan samalla valtuutetut kuntiin, maakäräjille ja valtioneuvostoon. Politiikka on korkeatasoista ja koherenttia eikä pelkällä pärställä pääse mihinkään.

    Eduskuntavaaleissa “blokkivaalit” voisivat teknisesti toteutua puolueiden valtakunnallisten vaaliliittojen kautta. Onnistuisivatkohan puolueet kokoamaan rivinsä kahden ja millaisen vaaliliiton taakse?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Patarumpu kirjoitti 2.10.2014 kello 23:52

    Kiitos edustamisestani! Äänestäminen oli aina niin helppoa…
    Ihailen päätöstäsi. Puoluepolitiikka ei ole ainoa eikä ehkä paraskaan keino vaikuttaa. Muutenkin ajattelen, että kuulut puoluepolitiikan laatikoiden ulkopuolelle. Kirjasi ja kirjoituksesi ovat olleet tärkeitä ajatteluni kehitykselle. Mielenkiinnolla tulevaa odottaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  18. Mikko H kirjoitti 3.10.2014 kello 0:17

    Ruotsin kaltaisia tyylikkäitä blokkivaaleja Suomeen ei saada

    No Ruotsi saattoi juurikin joutua umpikujaan tyylikkäiden jytkyvaaliensa päätteeksi. Saa nähdä.

    Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että ruotsalaismalliset ennen vaaleja muodostetut koalitiot ja selvästi ilmaistut ohjelmat tekisivät Suomen nykyisessä päättämättömyystilassa hyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  19. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 3.10.2014 kello 1:35

    Evert The NeveRest: Ruotsin kaltaisia tyylikkäitä blokkivaaleja Suomeen ei saada, kun siellä valitaan samalla valtuutetut kuntiin, maakäräjille ja valtioneuvostoon. Politiikka on korkeatasoista ja koherenttia eikä pelkällä pärställä pääse mihinkään.

    Siinä olet oikeassa että pelkällä pärställä ei pääse vielä mihinkään mutta muuten en pitäisi Ruotsin politiikkaa kovinkaan korkeatasoisena.

    Hallitus on käytännössä toimintakyvytön koska se ei suostu tekemään yhteistyötä radikaalin vasemmiston Vänsterin kanssa, kukaan oikeistoblokista (Alliansen) ei suostu tekemään yhteistyötä hallituksen kanssa ja mikään puolue ei suostu tekemään yhteistyötä Ruotsidemokraattien kanssa.

    Suomessa olisi skandaali jos jotain puoluetta kohtaan harjoitettaisiin poliittista väkivaltaa eikä pääministeri suostuisi tuomitsemaan tätä selväsanaisesti, mutta Ruotsissa tämä ei hetkauta ketään. Valtiopäivien puhemies kättelee kaikki muut puoluejohtajat paitsi yhden, eikä tämäkään hetkauta ketään. Kansanedustaja pitää päällään paitaa valtiopäivien istunnossa, jossa erästä puoluetta nimitetään rasisteiksi. Toinen kansanedustaja lataa Instagramiin kuvan, jossa hän on repinyt tietyn puhemiesehdokkaan vaalilipun kahtia. Nämäkään eivät hetkauta ketään.

    Haluankin nyt tässä kiittää suomalaisia politiikkoja siitä ettette ole vajonneet yhtä lapselliselle tasolle kuin Ruotsin politiikot. Pitäkää korkeaa tasoa yllä, vaikka olisitte eri mieltä jonkin puolueen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  20. az kirjoitti 3.10.2014 kello 1:54

    Tapio Osala: Kannattaisi tutustua muidenkin kuin vihreiden mielipiteisiin, esim. fil triPekka Peuran viime vuonna julkaistuun väitöskirjaan, jossa osoitetaan kuinka Suomi helposti pystyy olemaan energiaomavarainen uusiutuvilla energiamuodoilla.

    Siinä ei osoiteta missään tapauksessa mitään tuollaista. Mutta olen tavallaan kiitollinen, että mainitsit tämän. Linkki väitöskirjaan, jota tieteellisessä yhteiskunnassa ei olisi ikinä pitänyt hyväksyä: http://www.vei.fi/files/pdf/926/isbn_978-952-476-448-3.pdf

    Pikaluin sen lävitse saaden tuntuman sisällöstä ja pysähtyen tarkemmin kaikkiin kohtiin, joissa oli lukuja. Niitä ei ollut montaa. Yhdessä taulukossa bioenergia kattoi annetuilla riitauttamattomilla luvuilla Pohjanmaan maaseudun energiatarpeen, mutta ei enää Vaasan ja Pietarsaaren kanssa. Bioenergia myös edellytti riitauttamattomillakin luvuilla mittavia tukiaisia.

    Pääosa “väitöskirjasta” oli outoa filosofista maalailua (itse asiassa dialektista materialismia 2000-luvulla, johtopäätösten alussa siteerattiin Friedrich Engelsia!), jossa vilisivät evoluutio, sosiaalinen kehitys, rasismi, Oreskesin nollatutkimus skeptisistä tiedemiehistä suuren rahan misinformaation syöttäjinä, Euroopan tarve tuottaa energiastaan 100% uusiutuvilla vuonna 2050, jotta 2C lämpeneminen voidaan välttää, biokaasu, ydinjäteongelman ratkaisemattomuus, biokaasu vaikka tarvittava tekniikka on vasta kehitysasteella, teollisen vallankumouksen historia, lähdeviitteitä lineaarisiin kasvukäyriin, vaikka skaalautuvuus on alun kasvua paljon suurempi haaste, lähdeviitteitä löytäen toki kaikkeen, mitä haluaa väittää, vastakkaista väittävät lähteet pois jättäen, kulttuuristen muutosten tarve, Malthus ja Boserup, rajattomuuden ja teknologia-optimismin illuusiot, uusiutuvan energian yhteisöllinen hyväksyntä, väestönkasvu ja vaadittu väestönlasku ja paljon vastaavaa, käsitteet mikä mitäkin tarkoittaen, mahdottomina tavoitettavina, eivät numeroin laskettavina, outona postmodernismina, jossa hypittiin kategorioista ja aiheista toiseen valitun dialektisen ja holistisen lähestymistavan ohjaamana tai pikemmin ohjaamattomana.

    Tuo väitöskirja ei ikimaailmassa ole tiedettä. Se on yksi esimerkki lisää siitä, miten tieteiden pehmetessä tieteellinen metodi menee länsimaisessa akatemiassa rikki, hyvin usein, ja sen paikan ottaa ideologinen, mielivaltainen maalailu, joka vapautuu kaikista perusteluvastuun rajoitteista maalailla “tutkimus”kohdettaan aivan halujensa mukaan. Lähteensä etukäteen päätetyn vastauksen ohjaamana käsinpoimiva sekava mielipidekirjoitus tieteen nimen alla.

    Vastaväittelijän pitäisi tuoda jokin pönttö ja tulitikkuja mukaan väitöstilaisuuteen, joka pidettäisiin yliopiston ulkopihalla.

    Tuo “väitöskirja” ärsytti, koska se jälleen kerran todensi sitä pessimististä käsitystä, mikä minulla on sosiaalisten ja yhteiskunnallisten “tieteiden” tilasta.

    Jos jäi epäselväksi, mitä tarkoitan, niin vastaavia tuntemuksia kokeneita suosittelen katsomaan norjalaisen dokumentti-sarjan Hjernevask, niille, ketkä eivät ole sitä vielä nähneet: http://www.youtube.com/watch?v=cVaTc15plVs (englanninkielinen tekstitys, useampi osa, linkit oikeassa reunassa)

    Jos halutaan osoittaa, kuinka Suomi (tai EU, tai maailma) energiansa tuottaa jollakin arvioidulla tavalla, niin ensinnäkään taloudelliset huomiot virhemarginaaleineen ja epävarmuuksineen ovat aivan keskeisen tärkeitä. Koska todella paljon on kyllä mahdollista teoriassa, jos olemme vastineeksi valmiit tiputtamaan elintasoamme. Mitä emme ole.

    Vastaavasti on otettava huomioon vaihteluväli sähkönkulutuksen muutoksille. Toki voi tehdä tutkimuksen korkeimmalla poimittavalla arvolla energiatehokkuuden kasvusta ja sähkön kysynnän laskusta, eli vihreiden metodi, mutta silloin malli tuskin on realistinen. Sähkön tarve voi päinvastoin kasvaa merkittävästikin, jos esimerkiksi sähköautot lisääntyvät tai 3D-tulostus palauttaa tuotantoa Aasiasta takaisin Eurooppaan, mitä moni asiantuntija pitää todennäköisenä.

    Lisäksi on arvioitava muut oheisvaikutukset. Pienhiukkaset massiivisesta puunpoltosta, melu- ja maisemahaitat massiivisesta tuulivoimasta. Myös saatavuuden katkokset ja säätövoiman tarve.

    Mutta ennen kaikkea hinta ja sen talous-, kilpailukyky- ja työllisyysvaikutukset. Subventoitu työpaikka ei ole pidemmän päälle varsinaisesti uusi luotu työpaikka, ellei se muutu markkinaehtoisesti kannattavaksi.
    Epävarmuustekijät ja virhemarginaalit ovat keskeisen tärkeitä ottaa huomioon. Lainaus väitöskirjasta:

    There are very little really negative factors in a more comprehensive use of RES in the production of energy.

    Seuraten välittömästi:

    These negative factors could include for instance the pressure for more efficient harvesting of forests and resistance to the transformation of productive agricultural land to energy production, and these are both now issues for serious social and political discussion in Finland. It is also clear that the technology is not yet fully developed and still has many shortcomings and deficiencies, and the efficiency from many perspectives (e.g. performance by economic, energy, and environmental parameters) may be poor. Many people are also concerned that increasing the integration of RES might require too much and continuous public support. However, it is necessary to remember that the prevailing energy infrastructure has always been constructed by public support, and the public interest has traditionally been central in developing energy management in Finland.

    Jos CO2-talkoista tulee valtava taloudellinen lasku tukiaisten, kohonneen sähkönhinnan, kohonneiden polttoainekustannusten, karkaavien työpaikkojen ja vastaavien muodossa, niin on aivan selvä, että vaihtoehdon toteuttajat äänestetään pois vallasta ja malli peruutetaan ja korvataan sillä, millä nopeasti voidaan. Eli kivihiilellä.

    Joten alhainen sosiaalinen kynnys on tärkeä. Dialektinen filosofiointi ihmisten sosiaalisesta evoluutiosta ei paljoa auta. Mallin pitää olla realistinen myös ilman tällaista esoteerista herätystä. Eli sen pitää olla mahdollisimman edullinen. CO2-leikkaukset pitää tehdä mahdollisimman edullisiksi ja sosiaalisilta kynnyksiltään alhaisiksi, jotta tässä voidaan onnistua.

    CO2-päästöjä leikkaava paletti ilman ydinvoimaa, liuskekaasua (jonka suhteen Eurooppa voisi hyvin olla omavarainen, jos frakkaukseen ei kohdistuisi voimakasta poliittista vastustusta) ja geenimuunneltua bioenergiaa (jälleen vastustus) ei ole realistinen. Näiden ohessa kilpailukykyisesssä määrin aurinkoenergiaa ja kilpailukykyisessä ja sosiaalisesti hyväksyttävissä määrin tuulienergiaa. Väitän, ettei toisenlainen lähtökohta ole realistinen, niin kauan, kunnes näen uskottavasti numeroin toisin todistettavan. Tämän todistamisen luulisi olevan monen tahon keskeisen intressin. Se olisi kovaa poliittista valuuttaa onnistuessaan.
    Todisteiden ja mallien puute, tai niiden viitteiden tarkoitushakuinen käsinpoiminta silloin, kun niitä yritetään tuottaa, ja paljon yleisemmin mallien korvautuminen haaveilulla, puhuu erittäin vahvaa kieltään.

    Kaikki vihreää energiaa Euroopassa runsaassa mitoissa käyttämään pyrkineet maat ovat päätyneet myös lisäämään hiilenkäyttöään ja vihreän energian lasku on ollut vihreiden asiantuntijoiden arvioita suurempi ja saatu hyöty arvioita pienempi ja epävarmempi. Niin Saksassa, Tanskassa kuin etenkin Espanjassa.
    Sen sijaan ydinvoimaa suuresti hyödyntävällä Ranskalla on länsimaaksi poikkeuksellisen alhainen hiilijalanjälki.

    Näin kokonaisuutena, mitä kuvaa ei muuta se, että joku Ylen vihreä toimittaja haluaa tehdä kohu-uutisen siitä, miten aurinkosähkö keskellä kesää oli Saksassa sopivan hetken aikaa ja sopivasti määriteltynä fossiilisia halvempaa, pienessä skaalautumattomassa mitassaan.

    Jos halutaan osoittaa vaihtoehtojen ja skenaarioiden perusteltavuus, niin se on esitettävä numeroin, laajassa kontekstissaan talouden ja sosiaaliset ja demokraattiset kynnykset huomioiden, ja objektiivisuuteen pyrkien; virhemarginaaleineen, ei käsinpoimien ja haaveillen. Karkean numeraalisen perusteluvastuun pitäisi olla ehdoton perusedellytys, jonka pohjalta keskustelua rakentaa ja malleja edelleen kehittää.

    Jos ikinä Osmo tähän haasteeseen julkisena keskustelijana tartut, niin tämä toive; vähemmän haaveilua, enemmän, paljon enemmmän, numeroita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 49

  21. az kirjoitti 3.10.2014 kello 3:18

    Yllä on paljon kehuja. Niihin on helppo yhtyä. Koska vaikka miten kriittisesti joistakin Osmon näkemyksistä ja aiheiden vaikenemisesta ajattelisi, niin ei tarvitse kuin hetken miettiä, miten joukkoajattelevaa porukkaa ainakin 190 muuta edustajaa eduskunnassa ovat, ja Osmo näyttäytyykin heti paljon paremmassa valossa. Yksilölliset poliittiset avaukset ja pohdinta yleisestikin on hyvin vähäistä. Tämä on oikeastaan ainut laatuaan tällaisia vuorovaikutteisia blogeja.

    Siltikin kysyn, yllä olevaa pidempää viestiä ja sen väsyksiin toistunutta aihepiiriä vasten. Vaikka et ole jättämässä poliittista vaikuttamista, vain eduskunnan, niin miten näet poliittisen aatteellisen ja teoreettisen perintösi tätä kysymystä koskien, kysymystä, jota pidät maailman tärkeimpänä?
    Entä vihreiden suhteen tähän kysymykseen ja miten olet siihen pyrkinyt ja onnistunut vaikuttamaan? Haluaisitko suhteen olevan hyvin toisenlaisen?
    Median mukaan eduskuntaryhmänne päätös lähteä hallituksesta oli yksimielinen. Entä jos tämä johtaa hallituspohjaan – jossa vihreät olisivat muuten olleet mukana, mutta eivät nyt tule olemaan – joka viherpesee turpeen ja koskivoiman?

    Tiedän, että aiheesta inttäminen varmasti ärsyttää monia ja saman kirjoittaminen pitkästi eri muodoin on rasittavaa. Mutta järjen voimattomuus politiikan sosiaalisen puolen edessä on ulkoapäin erittäin vaikea hyväksyä. Se on kuin pysähdyskuva siitä, miksi on vaikea uskoa politiikan rationalisoitumiseen.

    Yksi yhden maailman kehittyneimmistä maista ja koulutetuimmista yhteiskunnista älykkäimmistä poliitikoista ei ole kyennyt pitkän uransa aikana tuottamaan perusteltua kokonaishahmotelmaa ongelmasta, jota pitää maailman ja maailman osana maansa tärkeimpänä, koska politiikan sosiaalinen puoli on mennyt sen edelle.
    Jos tämä on todenmukainen ja siten hyvin mahdollinen ja yleinenkin kuva läheltä ihmisen poliittisen toiminnan huippua, ja alaspäin on valtava kuilu pudotusta, niin mitä perusteita on olla optimistinen sen suhteen, että ihmiskunta kykenee tämän vuosisadan haasteet onnistuneesti navigoimaan?

    Hyvin voimaton kuva politiikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  22. Kalle Hänninen kirjoitti 3.10.2014 kello 6:12

    Harmi sinänsä että osaava liberaali ja humaani henkilö poistuu politiikan suurimmalta areenalta, mutta toisaalta ymmärrän päätöksen ainakin omalta kantiltani.
    On varmasti tuskastuttavaa teroittaa ihmisille siitä mistä ei tiedetä, kun päättäjien ja äänestäjien skenaarioissa katetaan kaikki tarpeelliseksi koettu. Tätä liberalismin elinehtoa kun on mahdotonta käsitellä niin kuin kaikkea muuta olevaista. Tarkoitan tietenkin yksiselitteisyyttä.

    Toivotan onnea ja menestystä sinulle Osmo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Kari kirjoitti 3.10.2014 kello 7:41

    Olenkohan ainoa, joka haavailee puolueettomasta demokratiasta? Puoluepolitiikka sotkee mielestäni varsinaisten asioiden käsittelyä aikalailla, keskittää valtaa PJ:lle, puhumattakaan ulkomaiden sisarpuolueiden vaikutuksista. Toki päättäjillä/ ihmisillä ylipäänsä tulee aina olemaan ideologioita, mutta niitä korostavat, kankeat järjestelmät tuntuvat ikäviltä. Myös äänestäjän kannalta voi olla hieman haastavampaa etsiä sopiva ehdokas pulueettomassa järjestelmässä, kun ehdokkaisiin pitäisi oikeasti tutustua. Ehdokkaat voisivat kuitekin vapaasti esitellä ideologiansa ja tavoitteensa politiikassa, niin kuin ennenkin, heitä ei vaan enää sitoisi puoluepolitiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  24. Evert The NeveRest kirjoitti 3.10.2014 kello 9:31

    Olen samaa mieltä Makkaratalon hautuumaan kanssa, että Ruotsidemokraattien kiusaaminen oli lapsellista ja se toimikin itseään vastaan ja puolue kaksinkertaisti äänimääränsä.

    Mutta sitä mieltä olen, että Ruotsissa politiikkaa on linjakasta. Siellä ei vaalitenteissä keksitä vastauksia hatusta vetäen kuten Suomessa. Politiikan ennustamattomuuden sanotaan vieneen jopa investoinihalut Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Jyrki Patomäki kirjoitti 3.10.2014 kello 10:16

    Tomi:
    Minusta taas on huvittavaa on monen vihreän harrastama perustelematon talouskasvun vastustaminen. Tai, no, moni huonosti ajatteleva, kuvittelee, että perusteluksi kelpaa: rajaton kasvi rajallisessa tilassa on mahdotonta vai miten huonon ajattelun mestari, Linkola, sen muotoilikaan.

    Yrittäkää ymmärtää, että talouskasvu on monellakin tapaa ei pelkästään pelkästään mahdollista vaan tietyin ehdoin toivottavaa..

    Sitaatissa myönnetään, että talouskasvu on suotavaa TIETYIN EHDOIN

    Tiede voi löytää uutta loputtomasti ja näin ollen on mahdollista kehittää yhä uusia sovellutuksia tavaroiden ja palveluiden. tuottamiseen.Talouskasvun edellytyksillä ei näyttäisi olevan rajoja. Meille on kuitenkin opetettu, että rajaton kasvu rajallisella maapallolla on mahdottomuus. Jos toistaisin tätä hokemaa, olisin yksi aikamme kiemurtelijoista.

    Kuitenkaan talouskasvu ei koskaan voi olla riittävä, sillä pääosin markkinoiden manipuloimina ihmisten tarpeet kasvavat aina vielä nopeammin kuin talous. Siksi talouskasvun hyväksi ”täytyy” tinkiä vastuullisesta tuotannosta. Jotka tämän yrittävät kiistää, ovat myös aikamme kiemurtelijoita.

    Vaikka talouskasvu olisi kuinka hurjaa tahansa, syntyvät ylimääräiset resurssit ihminen pystyy siitä huolimatta kohdentamaan niin, että uusiin innovaatioihin jää aina vain vähemmän rahaa ja muita edellytyksiä. Sitten hurjakin talouskasvu hiipuu ja viimein talouskasvu loppuu kokonaan.

    Realistin on lähdettävä siitä, että kuluttamista on pakko jatkaa, koska se on niin oleellinen osa nykykulttuuriamme. Kulttuurin muuttaminen on sitä paitsi äärimmäisen vaikeaa, mutta kulutuksen sisältöä on sen sijaan ollut mahdollista uudistaa ja tähän tarvitaan vihreitä. Kuluttamista on jo voitu ohjata sellaiseen, minkä tuottaminen ei tuhlaa energiaa, saastuttaa vähän, säästää luonnonvaroja ja tapahtuu eettisesti oikein. Apua siihen ei tule ydinvoimasta eikä siitä luopumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. Jorma Nordlin kirjoitti 3.10.2014 kello 10:38

    Eräs Vihreitä tunteva ystäväni totesi Soininvaaran uutisesta, että vanhemmat vihreät on savustettu pois ja “stalinistivihreät” ovat jääneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  27. Jyrki Patomäki kirjoitti 3.10.2014 kello 11:49

    Osmo tilittää motiivejaan. Mitkä ovat poliitikon motiivit?

    Minusta vastaukseksi ei riitä, että poliitikko on ammatti ammattien joukossa ja politiikan teko on vain keino saada parempi elanto. Sekään ei tunnu hyvältä, jos poliitikko sanoo ja tuntee, että hän tekee politiikkaa, koska se on kivaa ja siitä voi saada kuuluisuutta, mainetta ja kunniaa. Toki näinkin saa olla, mutta vain jos se auttaa hyvien asioiden ajamisessa ja niinhän se usein auttaakin, jollei mene överiksi.

    Oikea vastaus kuuluisi olla, että politiikan keinoin tuntee pystyvänsä parantamaan tiettyjä asioita tai jopa maailmaa. Sekin on kelvollinen syy lähteä ehdolle vaaleissa, jos on pyydetty auttamaan puolueen kasvua ja näin varmistamaan pätevän henkilön valituksi tuloa. Jos näillä motiiveilla tulee itsekin valituksi, ei haittaa vaikka on vain nöyrä äänestysnapin painaja.

    Kai aika moni tultuaan valituksi
    kunnanvaltuustoon, vasta sen jälkeen löytää motiivinsa puolueen oppi-isiltä. Jos tuntee tai uskoo toisten väitteitä, että olisi politiikkaan pätevä, silloin ehdokkaaksi asettumisen tulisi olla velvollisuus, joka syrjäyttää kivoja harrastuksia ja jopa työkiireitä.

    Poliitikon on myös osattava luopua, muttei liian herkästi, jollei ole korvaajia, joilla on mahdollisuus tulla valituiksi. Onko Osmon ajattelulle korvaajia? Osmo on ennenkin luopunut eikä ole ilmestynyt parempia korvaajia. Hän väistyi vihreiden pj.-paikalta, kun syytti itseään puolueensa vaalitappiosta. Tällainen logiikka on vaarallista, sillä kuka pystyy määrittelemään, mistä oikeasti huono vaalimenestys johtui.

    Ymmärrän kuitenkin, että on syytä antaa tilaa muille, mutta Osmolta se ei onnistu kuten vaikkapa Jutta Urpilaiselta (pakolla) SDP:ssä. Jos Osmo on mukana, media kysyy häneltä eikä puheenjohtajalta. Ei silti, Osmolta kysytään vihreiden mielipidettä, vaikka hän olisi vetäytynyt ulkomaille.

    Toki on tilanteita, joissa pitää väistyä, jos näyttää syylliseltä, oli syyllinen tai ei. Keskustan Antti Kaikkonen ei väistynyt, vaikka leimattiin syylliseksi. Se löi leiman koko puolueeseen ja puolue kärsi. Kuitenkaan Kaikkosta ei voitu menettelystä moittia, sillä siitä vahinko olisi vain paisunut.

    Jos Osmo muualla kuin kansanedustajana kokee mahdollisuutensa paremmiksi edistää tärkeitä asioita, se on kelpo syy vetäytymiselle. Vähän kuitenkin särähtää, kun hän valittaa motiivien puutetta kansanedustajana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.10.2014 kello 11:56

    Motivaation puute johtuu siitä, että en katso saaneeni riittävästi aikaan eduskunnassa. Lisäksi kansanedustajuus on estänyt minua toimimasta tehokkaasti muilla tavoilla. (huomattakoon, että pidin tätä hallitusta historiallisen huonona.) Minusta vähäiset aikaansaannokset ovat hyvä syy jäädä pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Antti kirjoitti 3.10.2014 kello 12:40

    Hyvä Osmo Soininvaara,

    Toivottavasti jaksat jatkaa tätä blogia vielä pitkään. En ole ihan aina ollut käsittelemistäsi asioista samaa mieltä kanssasi, mutta olen oppinut luottamaan siihen, että täältä löytyy parasta tietoa ajankohtaisten suurten yhteiskunnalisten kysymysten taustoista ja kokonaisuuksista. Tarve tällaiselle tiedonvälitykselle vain kasvaa kun entiset laatumediatkin reagoivat ahdinkoonsa hakemalla suurempien yleisöjen suosiota korostamalla henkilöitä, tunteita ja konflikteja asiatiedon kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  30. Anomuumi kirjoitti 3.10.2014 kello 17:39

    Kari:
    Olenkohan ainoa, joka haavailee puolueettomasta demokratiasta? Puoluepolitiikka sotkee mielestäni varsinaisten asioiden käsittelyä aikalailla, keskittää valtaa PJ:lle—

    Siirtoäänivaalitapa.

    Se radikaali idea, että rahvaan, ei puoluetoimistojen, tulisi päättää kenellä on mahdollisuus päästä läpi. Mitä siitäkin tulisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. Pekka T. kirjoitti 3.10.2014 kello 19:02

    Voi harmi. Ketä minä jatkossa äänestän? Ehdokkaista vain murto-osa on riittävän älykkäitä, laaja-alaisia ja suhteellisuudentajuisia, jotta heitä voisi hyvällä mielellä äänestää ja sitten vielä seurata tyytyväisenä heidän toimintaansa eduskunnassa. Ja tästä pienestä joukosta pitäisi vielä löytää suunnilleen saman arvomaailman jakava ehdokas. Osmo Soininvaara on nämä kovat ehdot täyttänyt, mutta eipä tule heti mieleen ketään muuta joka samalle tasolle yltäisi.

    Ymmärrän silti tätä ratkaisua. Kun politiikka kerran on mitä on, täytyy sen olla hyvin turhauttavaa ajattelevalle, vilpittömästi hyvään pyrkivälle ihmiselle. On siis syytä lausua suuret kiitokset Osmo Soininvaaralle kaikista näistä vuosista edustajanani. Toivon todella hartaasti, että tämän ratkaisun myötä jaksat entistä paremmin muita toimiasi, tämän blogin ylläpito mukaan lukien. Suomen paras blogi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Aapo Parviainen kirjoitti 3.10.2014 kello 20:48

    Blogin kannalta parempi näin, kuten totesin jo neljä vuotta sitten. Lissää höyryä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. åke kirjoitti 4.10.2014 kello 0:33

    Vihreissähän on tulossa sukupolven vaihdos jos ainakin Brax ja Soininvaara jäävät pois.

    Mites Sinnemäki? Ja Hautala?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.10.2014 kello 10:20

    Hautala on europarlamentissa, Sinnemäki harkitsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. mikko siitonen kirjoitti 4.10.2014 kello 5:33

    terve,

    olen vuosien mittaan kirjoittanut monenlaista kommenttia sivuillasi. Aina lopulta kannattanut ja aanestanyt. HYvaa jatkoa.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Pekka Peura kirjoitti 4.10.2014 kello 11:03

    Pahoittelen Osmo, että sivuillasi käydään tällaista keskustelua itse aiheen ohi. Koska kuitenkin tämä nimetön oli julkeasti ja törkeästi asettunut akateemisen tarkastusprosessin yläpuolelle, niin onhan sitä pikkuisen pakko kommentoida.
    Hän jos kuka on jo etukäteen päättänyt mielipiteensä. Nythän oli puhe uusiutuvan energian riittävyydestä, mutta asia taisi mennä vähän muualle. Monestihan on tapana, että toisen mielipiteet ja tekemiset ylimalkaan ensin mollataan, niin sitten saadaan omalle kannalle ikään kuin parempi painoarvo.
    Itse väitöstä arvioitaessa kannattaa muistaa, että minulla oli 2 esitarkastajaa, molemmat ulkomailta ja toinen USA:sta, Journal of Cleaner Production sarjan päätoimittaja. Juuri hän ehdotti väikkärin arvosanaksi laudaturia, eli korkeinta mahdollista; hän on tarkastanut satoja väitöskirjoja uransa aikana. Toinenkin kannatti eximiaa, mikä oli lopullinen arvosana. Se hyväksynnästä. Lisäksi näyttää siltä, että lukija on ottanut kantaa ns. yhteenvetoartikkeliin, kun perustiedot ovat neljässä erikseen julkaistussa artikkelissa – niistä kolme on julkaistu korkean impact factorin journalissa ja ne ovat käyneet vertaisarvioinnin, kuten kuuluukin. Kaikki ovat kansainvälisesti tunnettuja sarjoja, joihin on tunkua ja pyrkyä, joten siitä hyväksynnästä ei ole epäselvyyttä. Tässäkin mielessä kirjoittajan tolvaisut ovat kovasti loukkaavia mutta ennen kaikkea typeriä ja asiaa tuntemattomia.
    Muuten väitöskirjoissa on varmasti monestakin näkökulmasta “turhia” osia, jotka kuuluvat opinnäytteeseen. Niistä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä eikä varsinkaan nyt puhuttuun aiheeseen eli uusiutuvan energian potentiaaleihin. Sehän oli muutenkin vain osa väitöskirjan kokonaisuudessa. Tämä kaveri kuitenkin tölvii niilläkin tyyliin että evoluution pohdinnoilla ei voida niitä ja näitä asiota ratkaista … kuinka typerää, kuinka lapsellista!

    Tärkeämpi ero lienee siinä, että – kuten yleensäkin – maalimankuvat ja tiedekäsitys yleisellä tasolla törmäävät. Eräs uskovainen professori mollasi teosta ihan toisesta syystä, tässä selvästi positivistinen numeronikkari arvostelee ymmärtävää ja holisista ja laajasti asioita ymmärtävää tieteen otetta. Monestihan on historiasta tuttua, että juuri teknisten tieteiden edustajat rakastavat lukuja eivätkä oikein mitään muuta ymmärräkään. Tästä syytä tähän keskusteluun on turha mennä laajemmin. Valitettavan harvoin vain näkee sellaisia väitöskirjoja, joissa olisi jonkinlainen laajempi kehys, maailmankuavasta kumpuava ja filosofiseenkin kokonaisuuteen sijoittava ote – yleisempää on vain ladella dataa ja numeroina ilmaistavia tutkimustuloksia, kaavoja ja teknisiä detaljeja.

    Yhdessä asiassa hän on oikeassa: en ole väikkärissä ja numeroilla suoraan osoittanut, että Suomi voisi olla omavarainen uusiutuvalla energialla. Se väite on syntynyt yli 10 vuoden tutkimuksista, osittain omista aineistoista, joista osa on tässä nimenomaisessa julkaisussa ja osa myöhemmin saatuja, osittain kansainvälisestä vertailevasta kirjallisuudesta. Tätä asiaa on toki sivuttu discussion osassa väikkärissä. Kun tiedämme, että pelkällä bioenergialla ja siitäkin vain sellaisella fraktiolla joka jää kaikesta muusta käytöstä yli, päästään monen maakunnan tasolla yliomavaraisuuteen, ja kun tähän lisätään pelkästään nyt lupakäsittelyssä ja oikeasti vireillä olevat tuulivoimahankkeet, niin päästään sellaisiin lukuihin, että ne eivät jätä arvailujen varaa. Näistä kaikista luvuista puuttuu edelleen merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä (aurinko, maaperään ja veteen sitoutunut energia jne.). Nämä kaikki asiat yhteenvetäen syntyy väitteeni.

    Taloudesta esitetyt huomiot ovat todella amatöörimäisiä, niissä oletetaan suoraan että uusiutuva energia ei tule toimeen ilman tukia. Hän unohtaa (aktiivisesti), että fossiilienergiaa tuetaan globaalisti 10-kertaisesti verrattuna uusiutuvaan energiaan, ja vasta uutisoitiin että laskutavasta riippuen luvut Suomessa ovat tätkin dramaattisemmat – eli jos kaikki tuet poistettaisiin saman tien, fossiilienergia ei koskaan enää olisi kilpailukykyinen! Lisäksi pitää ottaa huomioon ja erityisesti tulevaisuutta pohtiessamme, että sekä tekniikka että talous ovat koko ajan muuttuvia systeemejä, joissa on ihan turha tuijottaa viivan alle jäävää lukua hetkellä t0. On myös turha väittää, että energia-alalla vallitsisi jotenkin markkinaehtoinen ja vapaa kilapilutilanne, kun tosiasiassa lait ja asetukset ja muut yhteiset pelinsäännöt sanelevat alan kannattavuuden, tällä hetkelle ne sanelevat, että nykyinen tuotantotapa on kannattava.

    Me taas tiedämme, millainen aluetaloudellinen merkitys energialla on ja millaiset rahasummat voitaisiin jättää omille alueille pelkästään uusiutuvaa energiaa käyttämällä – siinä on meille pysyviä ja ilman tukia luotuja työpaikkoja, rahassa mitattuna muutaman kestävyysvajeen verran. Hyvä esimerkki on Jepuan biokaasulaitos, sellaisia saisi 800-1000 Olkiluoto 3:n hinnalla, energiaa yhtä paljon vaikkakin pikkuisen vähemmän sähköä – parissa vuodessa, ilman 15 vuoden odotusaikaa, ja kaiken lisäksi rahat pysyisivät kotiamaassa. Se olisi oikeaa omavaraisuutta, päinvastoin kuin esimerkiksi ydinvoima, jossa raaka-aineet ja tekniikka tulevat ulkomaasta, usein myös osaaminen ja pääoma, ainoastaa tuotanto on omalla maaperällä kuten kivihiilituotannossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.10.2014 kello 15:14

    Pekka Peura,
    Tuo tarkoittamasi kirjoitus väitöskirjastasi oli niillä rajoilla, että julkaisenko vai en. Ajattelin, että väärät käsitykset eivät siitä katoa, että ne sensuroidaan. Tällä blogilla väärä väite kumotaan nopeasti, joten ne on paras julkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Petja Y kirjoitti 4.10.2014 kello 12:34

    Kari:
    Olenkohan ainoa, joka haavailee puolueettomasta demokratiasta? Puoluepolitiikka sotkee mielestäni varsinaisten asioiden käsittelyä aikalailla, keskittää valtaa PJ:lle, puhumattakaan ulkomaiden sisarpuolueiden vaikutuksista. Toki päättäjillä/ ihmisillä ylipäänsä tulee aina olemaan ideologioita, mutta niitä korostavat, kankeat järjestelmät tuntuvat ikäviltä. Myös äänestäjän kannalta voi olla hieman haastavampaa etsiä sopiva ehdokas pulueettomassa järjestelmässä, kun ehdokkaisiin pitäisi oikeasti tutustua. Ehdokkaat voisivat kuitekin vapaasti esitellä ideologiansa ja tavoitteensa politiikassa, niin kuin ennenkin, heitä ei vaan enää sitoisi puoluepolitiikka.

    Uskoisin että suurin ongelma puolueettomassa mallissa olisi että neuvotteleminen on vaikeaa jos on liikaa neuvottelijoita.
    Mutta toisaalta se ei liene ylitsepääsemätön ongelma, kansanedustajat voitaisiin vaikka jakaa eri ryhmiin jotka keskenään päättäisivät jostain tietystä politiikan osasta.
    Suurempi vaikeus lienee että valtiaita on yleensä hankala ylipuhua luopumaan vallastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. tcrown kirjoitti 4.10.2014 kello 17:22

    Pekka Peura: Kun tiedämme, että pelkällä bioenergialla ja siitäkin vain sellaisella fraktiolla joka jää kaikesta muusta käytöstä yli, päästään monen maakunnan tasolla yliomavaraisuuteen,

    Mitä relevanssia sillä on, että jossain perä-pihtiputaalla kasvaa enemmän metsää kuin mitä siellä perä-pihtiputaalla asuvat ihmiset ja teollisuus käyttävät, kun Suomen laajuudessa koko biomassan vuosikasvu ei riitä kattamaan primäärienergian käyttöä (merkittävä osa tuosta vuosikasvusta menee tällä hetkellä muualle kuin energiantuotantoon)? Ja jos kysymys asetetaan globaaliin mittakaavaan, ongelmat vain kasvavat (sivistynyt arvaus, ei lähdeviitettä).

    Jos joku väittää, että Suomen primäärienergian kulutus voidaan kattaa (suomalaisilla) uusiutuvilla, haluaisin nähdä numerot. Edes karkealla tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  40. az kirjoitti 4.10.2014 kello 17:23

    Keskustelun siirtäisi mieluusti toiseen ketjuun, jos sellainen olisi käytännöllisesti avoinna. Tuntuu hieman ilkeältä ja tunkeilevalta talloa Osmon eduskuntauran muistelua ja kiittelyä. Mutta blogihan on poliittinen ja aihe, energiapolitiikka, Osmon maailman tärkeimmäksi kuvaama, joten menköön sillä verukkeella. New Yorkissa oli juuri globaali kokous ja paljon puheita ja vähän sitoumuksia, vihreät lähtivät energiapolitiikan takia hallituksesta ja Grahn-Laasonen vihjaili turpeesta ja koskivoimasta. Ehdotan yleistä ketjua tästä tärkeästä aiheesta, minne tämänkin kommentin voisi silloin siirtää.

    .
    .
    .

    Pekka Peura:
    tämä nimetön oli julkeasti ja törkeästi asettunut akateemisen tarkastusprosessin yläpuolelle

    Kuulostaa joltakin muulta kuin tieteelliseltä instanssilta. En nyt kuitenkaan aio pyytää törkeyttäni ja julkeuttani anteeksi, koska on mielestäni täysin selvää, että tieteen ja tieteen käytäntöjen, metodien, sisältöjen pitää olla avoimesti kritisoitavissa.

    Hän jos kuka on jo etukäteen päättänyt mielipiteensä. Monestihan on tapana, että toisen mielipiteet ja tekemiset ylimalkaan ensin mollataan, niin sitten saadaan omalle kannalle ikään kuin parempi painoarvo.

    Minulla todella on vahva ennakkokäsitys, että metodit ja käytäntö menevät yleisesti rikki tieteiden ‘pehmetessä’, takaoven avautuessa kaikenlaiselle ideologiselle, näkemykselliselle, vertaisryhmälliselle ja itsensä todentamiselle tieteen objektiivisuuteen pyrkivien arvojen kustannuksella. Tämä käsitys kylläkin on muodostunut useiden vuosien kuluessa ja näen sen olevan erittäin perustellun.

    Itse väitöstä arvioitaessa kannattaa muistaa, että minulla oli 2 esitarkastajaa, molemmat ulkomailta ja toinen USA:sta, Journal of Cleaner Production sarjan päätoimittaja. Juuri hän ehdotti väikkärin arvosanaksi laudaturia, eli korkeinta mahdollista; hän on tarkastanut satoja väitöskirjoja uransa aikana. Toinenkin kannatti eximiaa, mikä oli lopullinen arvosana. Se hyväksynnästä. Lisäksi näyttää siltä, että lukija on ottanut kantaa ns. yhteenvetoartikkeliin, kun perustiedot ovat neljässä erikseen julkaistussa artikkelissa – niistä kolme on julkaistu korkean impact factorin journalissa ja ne ovat käyneet vertaisarvioinnin, kuten kuuluukin. Kaikki ovat kansainvälisesti tunnettuja sarjoja, joihin on tunkua ja pyrkyä, joten siitä hyväksynnästä ei ole epäselvyyttä.

    Alan auktoriteetteihin ja julkaisuihin vetoamiset eivät vakuuta. Jos katson metodien ja käytäntöjen olevan rikki, niin vastaavan suuntaisia käytäntöjä ja metodeja käyttävien auktoriteetti ja tittelit eivät tätä muuta. Käsitys siitä, että on kokonaisia ‘pehmeän’ tieteen aloja, jotka ovat tieteellisesti rikki, eivätkä siten juuri tiedettä, ei ole mitenkään harvinainen.

    Tässäkin mielessä kirjoittajan tolvaisut ovat kovasti loukkaavia mutta ennen kaikkea typeriä ja asiaa tuntemattomia.

    Tunnut ottavan asian kovin henkilökohtaisesti. Olen yhä sitä mieltä, ettei väitöskirjasi ole tiedettä, ja että tieteellisemmässä yhteiskunnassa sitä ei pitäisi hyväksyä. Tämä on kanta väitöskirjaasi ja sen sisältöön. Tämän pitäisi pysyä erillään siitä, että hyökkäisin sinun henkilöäsi vastaan.

    Muuten väitöskirjoissa on varmasti monestakin näkökulmasta “turhia” osia, jotka kuuluvat opinnäytteeseen. Niistä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä eikä varsinkaan nyt puhuttuun aiheeseen eli uusiutuvan energian potentiaaleihin. Sehän oli muutenkin vain osa väitöskirjan kokonaisuudessa. Tämä kaveri kuitenkin tölvii niilläkin tyyliin että evoluution pohdinnoilla ei voida niitä ja näitä asiota ratkaista … kuinka typerää, kuinka lapsellista!

    Sain pikalukea tuota kuvattua sisältöä kymmeniä sivuja ennen kuin törmäsin ensimmäisiin numeroihin. Sellainen “pohdinta”, mitä väitöskirjasi sisällöstä suuri osa on, on minusta tieteellisesti hyvin vähäarvoista tai arvotonta. Vastaavaan lähestymistapaan ja käytäntöihin törmää esimerkiksi naistutkimuksessa. Silloinkin minusta yksi sivullinen vankasti perusteltuja numeerisia tuloksia esimerkiksi kaksostutkimuksista on tieteellisesti paljon arvokkaampaa kuin sata sivua pohdintaa sukupuolisuuksista. Tämä on näkemys koskien tiedettä. Se voi olla jonkun mielestä typerä ja lapsellinen, se on silti koskien tiedettä. Se ei ole henkilökohtainen hyökkäys.

    Tärkeämpi ero lienee siinä, että – kuten yleensäkin – maalimankuvat ja tiedekäsitys yleisellä tasolla törmäävät. Eräs uskovainen professori mollasi teosta ihan toisesta syystä, tässä selvästi positivistinen numeronikkari arvostelee ymmärtävää ja holisista ja laajasti asioita ymmärtävää tieteen otetta. Monestihan on historiasta tuttua, että juuri teknisten tieteiden edustajat rakastavat lukuja eivätkä oikein mitään muuta ymmärräkään. Tästä syytä tähän keskusteluun on turha mennä laajemmin.

    Olisi mielenkiintoista mennä siihen keskusteluun ja nähdä, miten vastakysymysten ja perusteluvastuun edessä perustelisit kantaasi uusiutuvista ja bioenergiasta numeerisesti. Hinnan ohella potentiaalistakin on muita arvioita kuin käyttämäsi. Eikö esimerkiksi tällainen virhemarginaali ole sinusta tärkeä? Koska sitten, jos todella ruvetaan jotain vaihtoehtoa toteuttamaan, niin käytännön luvut ovat ne, millä on merkitystä.

    Valitettavan harvoin vain näkee sellaisia väitöskirjoja, joissa olisi jonkinlainen laajempi kehys, maailmankuavasta kumpuava ja filosofiseenkin kokonaisuuteen sijoittava ote – yleisempää on vain ladella dataa ja numeroina ilmaistavia tutkimustuloksia, kaavoja ja teknisiä detaljeja.

    Toivomiasi väitöskirjoja näkee pehmeissä tieteissä loputtomiin. Missä määrin erilaiset metodit ja käytännöt, lähestymistavat ovat perusteltuja riippuu toki aiheesta.

    Uusiutuvan energian potentiaalin ja siihen siirtymisen kustannusten pitäisi mielestäni olla erittäin numeerisia kysymyksiä.

    Yhdessä asiassa hän on oikeassa: en ole väikkärissä ja numeroilla suoraan osoittanut, että Suomi voisi olla omavarainen uusiutuvalla energialla. Se väite on syntynyt yli 10 vuoden tutkimuksista, osittain omista aineistoista, joista osa on tässä nimenomaisessa julkaisussa ja osa myöhemmin saatuja, osittain kansainvälisestä vertailevasta kirjallisuudesta. Tätä asiaa on toki sivuttu discussion osassa väikkärissä. Kun tiedämme, että pelkällä bioenergialla ja siitäkin vain sellaisella fraktiolla joka jää kaikesta muusta käytöstä yli, päästään monen maakunnan tasolla yliomavaraisuuteen, ja kun tähän lisätään pelkästään nyt lupakäsittelyssä ja oikeasti vireillä olevat tuulivoimahankkeet, niin päästään sellaisiin lukuihin, että ne eivät jätä arvailujen varaa.

    Ne jättävät hyvin paljon arvailujen varaan. Etenkin muutoksen hinnan osalta, mikä on erittäin keskeinen kysymys muutoksen realismin kannalta.

    Näistä kaikista luvuista puuttuu edelleen merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä (aurinko, maaperään ja veteen sitoutunut energia jne.). Nämä kaikki asiat yhteenvetäen syntyy väitteeni.

    Niistä luvuista puuttuvat myös epävarmuustekijät, virhemarginaalit ja kustannusarvio. Hinnan, skaalautuvuuden, sähkönsaannin tasaisuuden ja luotettavuuden lisäksi voi luvuissa epäillä olevan sellaista ilmaa, mikä tulisi ilmi vasta yritettäessä energiaa suuressa mitassa tuottaa. Ruokohelvestä esitettiin mitä suurimpia lukuja potentiaalista, myös ns. asiantuntijoiden toimesta, kunnes käytännössä ilmeni, että se tukki koneita, ei tuottanut toivotusti energiaa ja oli kärrättävä kaatopaikalle.

    Sinunkin arvioihisi liittyy paljon sellaisia muuttujia kuten “tekniikka edellyttää vielä paljon kehittämistä”.

    Taloudesta esitetyt huomiot ovat todella amatöörimäisiä, niissä oletetaan suoraan että uusiutuva energia ei tule toimeen ilman tukia.

    Väittäisin (ehkä vesivoimaa lukuun ottamatta) empirian hyvin vahvasti tätä julkean amatöörimäistä huomiota tukevan. Jos näin ei olisi, niin näkisimme valtavan yksityisen rahan virran kannattavaan uusiutuvaan energiaan. Mutta useiden maiden kokemusten perusteella siitä on vaikea saada kannattavaa tukiaisten avullakaan. Hiilen hinnan pitäisi nousta valtavasti, mikä edellyttäisi globaalia sopimusta, mitä ei ole olemassa, ja hyvin vaikea nähdä olevan tulossakaan.

    Hän unohtaa (aktiivisesti), että fossiilienergiaa tuetaan globaalisti 10-kertaisesti verrattuna uusiutuvaan energiaan, ja vasta uutisoitiin että laskutavasta riippuen luvut Suomessa ovat tätkin dramaattisemmat – eli jos kaikki tuet poistettaisiin saman tien, fossiilienergia ei koskaan enää olisi kilpailukykyinen!

    Tuon viimeisen kun vielä perustelisit niillä julkeilla numeroilla. Väitteesi on hieman samanlainen kuin, että koska maatalouden tehotuotantoa tuetaan runsaasti julkisin varoin, ei maatalouden tehotuotanto omillaan olisi enää koskaan kilpailukykyistä luomutuotannon kanssa! Tuista huolimatta tehotuotanto tuottaa ruoan halvemmalla kuin luomutuotanto. Kuten tuottavat fossiiliset energiaa paljon halvemmalla ja varmemmin kuin uusiutuva energia. Argumenttisi, joka myös väitöskirjassasi toistuu, on mittasuhteeton ja niiden mittasuhteiden hahmottamiseen ei oikein ole muuta keinoa kuin numerot.

    Lisäksi pitää ottaa huomioon ja erityisesti tulevaisuutta pohtiessamme, että sekä tekniikka että talous ovat koko ajan muuttuvia systeemejä, joissa on ihan turha tuijottaa viivan alle jäävää lukua hetkellä t0.

    Ei se ole turhaa. Jos viivan alle jäävä luku välillä t0-tx on kovin negatiivinen taloudellisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan, niin koko yhtälö heitetään demokratiassa poliittisesti romukoppaan. Näkihän sen vuoden 2008 talouskriisissä ja sitä seuranneessa eurokriisissä, kuinka taloudellinen kupru painoi heti ympäristön kaltaisia huolia taaemmaksi. Eivätkä eurokriisin muutamat prosentit BKT:sta ole todennäköisesti mitään verrattuna siihen, mikä olisi todellinen taloudellinen kustannus ja sen kesto ja pysyvyys, jos koko Suomea todella yritettäisiin saada pyörimään pelkillä uusiutuvilla.
    Globaalin sopimuksenkin alaisuudessa kynnys olisi hyvin korkea; ilman globaalia sopimusta mahdoton.

    On myös turha väittää, että energia-alalla vallitsisi jotenkin markkinaehtoinen ja vapaa kilapilutilanne, kun tosiasiassa lait ja asetukset ja muut yhteiset pelinsäännöt sanelevat alan kannattavuuden, tällä hetkelle ne sanelevat, että nykyinen tuotantotapa on kannattava.

    Lait, asetukset ja muut pelisäännöt vaikuttavat. Ne eivät muuta sitä, että fossiiliset ovat paljon edullisempi ja varmempi tapa tuottaa energiaa kuin uusiutuvat, laeista, asetuksista ja pelisäännöistä riippumatta. Eivätkä muuta sitä, että nämä edullisuus ja varmuus ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvin tärkeitä muuttujia. Siksi hinta-arviot ovat tärkeitä, siksi muutoskynnysten arvioiminen on tärkeää, ja mahdollisimman matalaan kynnykseen pyrkiminen, siksi erilaiset epävarmuustekijät ja virhemarginaalit ovat välttämättömiä malleille. Koska paperilta todellisuuteen siirrettäessä todellinen kapasiteetti, saannin varmuus ja muodostuva hinta ja ulkoisvaikutukset ovat ne, millä on merkitystä.

    Me taas tiedämme, millainen aluetaloudellinen merkitys energialla on ja millaiset rahasummat voitaisiin jättää omille alueille pelkästään uusiutuvaa energiaa käyttämällä – siinä on meille pysyviä ja ilman tukia luotuja työpaikkoja, rahassa mitattuna muutaman kestävyysvajeen verran.

    Ilman tukia luotuja työpaikkoja 15 miljardin euron verran? Ovatko sijoittajat siis vain tyhmiä? Vieläkö ihmetellään, miksi niitä numeerisia esityksiä pyydetään?

    Hyvä esimerkki on Jepuan biokaasulaitos, sellaisia saisi 800-1000 Olkiluoto 3:n hinnalla, energiaa yhtä paljon vaikkakin pikkuisen vähemmän sähköä – parissa vuodessa, ilman 15 vuoden odotusaikaa, ja kaiken lisäksi rahat pysyisivät kotiamaassa.Se olisi oikeaa omavaraisuutta, päinvastoin kuin esimerkiksi ydinvoima, jossa raaka-aineet ja tekniikka tulevat ulkomaasta, usein myös osaaminen ja pääoma, ainoastaa tuotanto on omalla maaperällä kuten kivihiilituotannossakin.

    Uskotko, että ihmiset, päättäjät, sijoittajat ovat vain tyhmiä, kun eivät huomaa mahdollisuutta, jossa ei ilmeisesti ole mitään huonoa tai epävarmaa esimerkiksi skaalautuvuuden osalta tai kannattavuuden, kun syöttötariffeja ei enää ole? Nykyisin biokaasulla tuotetaan sähköä parin hassun prosentin verran yhden ydinvoimalan sähköntuotannosta, vaikka biokaasulle on takuuhinta 83,5 euroa/MWh.

    Osmo Soininvaara:
    Pekka Peura,
    Tuo tarkoittamasi kirjoitus väitöskirjastasi oli niillä rajoilla, että julkaisenko vai en. Ajattelin, että väärät käsitykset eivät siitä katoa, että ne sensuroidaan. Tällä blogilla väärä väite kumotaan nopeasti, joten ne on paras julkaista.

    Mielenkiinnolla odotan, että näitä ‘vääriä väitteitä’ energiapolitiikasta vielä joskus kumoat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  41. Maria kirjoitti 4.10.2014 kello 17:46

    Puolisoni oli erittäin pahoillaan luettuaan tästä päätöksestä, äänestettyään sinua useammissa vaaleissa, mutta totesi sitten hetken kuluttua ilahtuneena, että onneksi on vielä Pekka Haavisto.

    Kiitos tekemästäsi työstä, seuraamme jatkossakin blogiasi ja kunnallispolitiikan kiemuroita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Tapio kirjoitti 4.10.2014 kello 18:26

    Pekka Peura: niistä kolme on julkaistu korkean impact factorin journalissa ja ne ovat käyneet vertaisarvioinnin, kuten kuuluukin.

    Menihän tuo Alan Sokalin tutkimus ”Transgressing the boundaries: Toward a transformative hermeneutics of quantum gravity” läpi vertaisarvioinneista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  43. Tapio kirjoitti 4.10.2014 kello 18:34

    az: Karkean numeraalisen perusteluvastuun pitäisi olla ehdoton perusedellytys, jonka pohjalta keskustelua rakentaa ja malleja edelleen kehittää.

    Aamen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  44. Rolle kirjoitti 5.10.2014 kello 8:17

    Pekka Peura, ennenkuin jatkat propagandaa “fossiilisten tuista”, kannattaa tutustua lähteisiin tarkemmin. Suurin osa noista on sitä, että öljyntuottajamaan kansalliinen öljy-yhtiö myy öljyä kotimaahansa alle maailmanmarkkinahinnan. Globaalilla markkinalla tämä lähinnä nostaa öljyn hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  45. Pekka Peura kirjoitti 5.10.2014 kello 16:28

    Tällä “tieteenfilosofian” riepottelulla on lähinnä kapakkajorinan arvo. Kun amatöörit puuttuvat filosofiaan, konseptuaaliseen integraatioon, tietoteoriaan tms. niin se on kaameeta kattella, se on kaukana keskustelusta. Ikään kuin tässä ja nyt voisi ratkaista, mikä on tiedettä, mikä ei, ikään kuin traditioilla ei olisi mitään merkitystä, ymmärrystä ei kaivata kunhan saadaan pelkkiä numeroita. Tätä rataa en aio jatkaa, se ei ole vaivan väärtti.

    Itse aiheessa pysyäkseni, kukaan ei ole toistaiseksi laskenut täydellisesti ja aukottomasti näitä uusiutuvan energian potentiaaleja koko valtakunnasta. Olen toki törmännyt moniin kalkyyleihin. Niitä ovat suoltaneet milloin konsultit, milloin virkamiesten joukot, joskus tutkijatkin. Yhteistä näille laskuharjoituksille on, että niillä on kovin vähän yhteistä. Laskentamenetelmät joko puuttuvat tai ne ovat vain aikaan ja paikkaan sopivasti räätälöityjä. Useimmiten ne sisältävät suuren joukon lähtöoletuksia, jotka kertovat enemmmän laskijasta ja hänen perusoletuksistaan ja jopa mielipiteistään kuin laskettavasta aiheesta.
    Hyvä esimerkki tästä on energiapotentiaalin määrittely. Useinhan lasketaan ns. teknistä tai taloudellista tai teknis-taloudellista potentiaalia. Tällä tarkoitetaan jonkinsortin (usein hyvin subjektiivista) arviota siitä, mikä olisi jollakin mittarilla mitattuna realistisesti hyödynnettävissä oleva uusiutuvan energian määrä. Ja kuin varmuuden maksimoimiseksi usein tämä potentiaali on murto-osa tarkastaltavan kohteen ns. maksimipotentiaalista. Oleellista on, että laskija on itse määritellyt tämän luvun – esimerkiksi niin, että hänen mielestään vaikkapa metsien tuotosta vain 10 prosenttia voidaan realistisesti käyttää energiaksi. Samasta syystä kaikkien potentiaalien kokonaissummaksi saadaan hyvin vaatimattomia lukuja. Vaikka näitä tunnutaan käytettävän valtakunnan tason ohjenuorina, en itse luota niihin.

    Kuten aiemmin viittasin, minun näkemykseni perustuu omiin aineistoihin, jotka ovat valtakuntaa pienemmiltä alueilta. Niissä pätevät ne periaatteet joihin aiemmin viittasin enkä niitä tässä enää toista. Oleellista kuitenkin on, että kaikkien laskemieni kuntien, kylien ja maakuntien tasolla potentiaalit ja energiataseet ovat juuri sitä mitä olen “luvannut” – pelkkä bioenergia ja siitäkin se fraktio joka jää kaikesta muusta käytöstä yli riittää usein yliomavaraisuuteen sähkössä ja lämmössä vuositasolla laskettuna, liikennepolttoaineet mukaanlukien tarvitaan jo muitakin uusiutuvan energian fraktioita. Tuulen ja auringon potentiaaleja on hiukan hankala ilmoittaa, koska ne ovat sen verran suuret, että niillä spekuloiminen ei tunnu mielekkäältä. Enempikin kannattaa kutakin yksittäistä kohdetta tarkasteltaessa laskeskella, että kuinka monta turbiinia tms. tarvitaan, että juuri tämän alueen energian tarve voidaan tyydyttää.

    Lopulta mikään arvio tai laskelma ei missään oloissa ja varmasti laske oikeaa tulosta, ne perustuvat kuhunkiin tilanteeseen ja sen hetkisiin prioritteetteihin esim. siitä mitä materiaaleja mihinkin voi eettisesti tai muilla perusteilla käyttää – laskelmat voivat olla vain suuntaa-antavia parhaimmillaankin. Tästäkin syystä tarkat lukuarvot eivät ole kovin tärkeitä, vaikka toki ymmärrän että numeroiden kanssa on helppo seurustella. Olivatpa uusiutuvan energian mahdollisuudet mitkä tahansa, niin tällä hetkellä on oleellista se, halutaanko niiden käyttöä vai ei – vai halutaanko odotella jotain idän ihmettä 10 vuoden rakennusvaiheen ajan noin ensialkuunsa. Kaikissa tapauksissa uusiutuvaa energiaa on tarjolla niin paljon, että sen kanssa riittää tekemistä ihan riittäväksi ajaksi lähitulevaisuudessa.

    Joku toinen puuttui tukiasiaan. IEA:n tilastot lienevät ihan suoraan suorista tuista eri energiamuodoille, taisivatpa olla noin 500 miljardia fossiilienergialle, reilusti alle 100 miljardia uusiutuville, niissä ei pitäisi olla epäselvyyttä lähteessäkään. Kotimaan uutisoinnissa oli tosiaan epätarkkuutta, enkä ole ihan kaikkia lukuja tarkistanut – siksi lausuinkin, että “laskutavasta riippuen”. Kuitenkin minusta on selvää, että fossiilienergiaa tuetaan dramaattisesti enempi kuin uusiutuvaa, vaikka yleensä puheen sävy on että uusiutuvaa ei saisi tukea markkinoiden tasapainon vuoksi.

    Ja vielä lopuksi näistä sijoittajien ym. tyhmyydestä: aikoinaan kännyköiden esiinmarssia edeltävänä aikana oli myös niitä tyhmiä, jotka eivät niihin sijoittaneet – on joukko innovaatioita, jotka syntyvät ajallaan, ja sijoittajat alkavat uskoa niihin vasta diffuusion edettyä heidän mielestään riittävästi. Juuri uutisoitiin USA:sta, että jopa Rockefellerit ja muut yltiörikkaat sijoittavat nykyään juuri ja nimenomaan uusiutuvan energian hyödyntämiseen, ja vetävät sijoituksiaan pois fossiilienergialta … mitenkäs sitten suu pannaan!?
    Kotimainen esimerkki on monesti mainostamani Jepua biokaasulaitos, jonka kaasulla Snellmanin ruokatalo on nyt täysin fossiilienergiavapaa oman alueen omalla uusiutuvalla energialla. Lehtitiedon mukaan Snellmanin investointi on noin 300000 €, ja sillä he saavat noin 200000 €:n säästön vuosittain, eli koko toimenpiteen takaisinmaksuaika on alle 2 vuotta. Joku siis uskoo asiaan, ja useammat alkavat niin tehdä, kun tällaisia esimerkkejä ilmaantuu ja ne tulevat yleiseen tietoisuuteen.

    az:
    Keskustelun siirtäisi mieluusti toiseen ketjuun, jos sellainen olisi käytännöllisesti avoinna. Tuntuu hieman ilkeältä ja tunkeilevalta talloa Osmon eduskuntauran muistelua ja kiittelyä. Mutta blogihan on poliittinen ja aihe, energiapolitiikka, Osmon maailman tärkeimmäksi kuvaama, joten menköön sillä verukkeella. New Yorkissa oli juuri globaali kokous ja paljon puheita ja vähän sitoumuksia, vihreät lähtivät energiapolitiikan takia hallituksesta ja Grahn-Laasonen vihjaili turpeesta ja koskivoimasta. Ehdotan yleistä ketjua tästä tärkeästä aiheesta, minne tämänkin kommentin voisi silloin siirtää.

    .
    .
    .

    Kuulostaa joltakin muulta kuin tieteelliseltä instanssilta. En nyt kuitenkaan aio pyytää törkeyttäni ja julkeuttani anteeksi, koska on mielestäni täysin selvää, että tieteen ja tieteen käytäntöjen, metodien, sisältöjen pitää olla avoimesti kritisoitavissa.

    Minulla todella on vahva ennakkokäsitys, että metodit ja käytäntö menevät yleisesti rikki tieteiden ‘pehmetessä’, takaoven avautuessa kaikenlaiselle ideologiselle, näkemykselliselle, vertaisryhmälliselle ja itsensä todentamiselle tieteen objektiivisuuteen pyrkivien arvojen kustannuksella. Tämä käsitys kylläkin on muodostunut useiden vuosien kuluessa ja näen sen olevan erittäin perustellun.

    Alan auktoriteetteihin ja julkaisuihin vetoamiset eivät vakuuta. Jos katson metodien ja käytäntöjen olevan rikki, niin vastaavan suuntaisia käytäntöjä ja metodeja käyttävien auktoriteetti ja tittelit eivät tätä muuta. Käsitys siitä, että on kokonaisia ‘pehmeän’ tieteen aloja, jotka ovat tieteellisesti rikki, eivätkä siten juuri tiedettä, ei ole mitenkään harvinainen.

    Tunnut ottavan asian kovin henkilökohtaisesti. Olen yhä sitä mieltä, ettei väitöskirjasi ole tiedettä, ja että tieteellisemmässä yhteiskunnassa sitä ei pitäisi hyväksyä. Tämä on kanta väitöskirjaasi ja sen sisältöön. Tämän pitäisi pysyä erillään siitä, että hyökkäisin sinun henkilöäsi vastaan.

    Sain pikalukea tuota kuvattua sisältöä kymmeniä sivuja ennen kuin törmäsin ensimmäisiin numeroihin. Sellainen “pohdinta”, mitä väitöskirjasi sisällöstä suuri osa on, on minusta tieteellisesti hyvin vähäarvoista tai arvotonta. Vastaavaan lähestymistapaan ja käytäntöihin törmää esimerkiksi naistutkimuksessa. Silloinkin minusta yksi sivullinen vankasti perusteltuja numeerisia tuloksia esimerkiksi kaksostutkimuksista on tieteellisesti paljon arvokkaampaa kuin sata sivua pohdintaa sukupuolisuuksista. Tämä on näkemys koskien tiedettä. Se voi olla jonkun mielestä typerä ja lapsellinen, se on silti koskien tiedettä. Se ei ole henkilökohtainen hyökkäys.

    Olisi mielenkiintoista mennä siihen keskusteluun ja nähdä, miten vastakysymysten ja perusteluvastuun edessä perustelisit kantaasi uusiutuvista ja bioenergiasta numeerisesti. Hinnan ohella potentiaalistakin on muita arvioita kuin käyttämäsi. Eikö esimerkiksi tällainen virhemarginaali ole sinusta tärkeä? Koska sitten, jos todella ruvetaan jotain vaihtoehtoa toteuttamaan, niin käytännön luvut ovat ne, millä on merkitystä.

    Toivomiasi väitöskirjoja näkee pehmeissä tieteissä loputtomiin. Missä määrin erilaiset metodit ja käytännöt, lähestymistavat ovat perusteltuja riippuu toki aiheesta.

    Uusiutuvan energian potentiaalin ja siihen siirtymisen kustannusten pitäisi mielestäni olla erittäin numeerisia kysymyksiä.

    Ne jättävät hyvin paljon arvailujen varaan. Etenkin muutoksen hinnan osalta, mikä on erittäin keskeinen kysymys muutoksen realismin kannalta.

    Niistä luvuista puuttuvat myös epävarmuustekijät, virhemarginaalit ja kustannusarvio. Hinnan, skaalautuvuuden, sähkönsaannin tasaisuuden ja luotettavuuden lisäksi voi luvuissa epäillä olevan sellaista ilmaa, mikä tulisi ilmi vasta yritettäessä energiaa suuressa mitassa tuottaa. Ruokohelvestä esitettiin mitä suurimpia lukuja potentiaalista, myös ns. asiantuntijoiden toimesta, kunnes käytännössä ilmeni, että se tukki koneita, ei tuottanut toivotusti energiaa ja oli kärrättävä kaatopaikalle.

    Sinunkin arvioihisi liittyy paljon sellaisia muuttujia kuten “tekniikka edellyttää vielä paljon kehittämistä”.

    Väittäisin (ehkä vesivoimaa lukuun ottamatta) empirian hyvin vahvasti tätä julkean amatöörimäistä huomiota tukevan. Jos näin ei olisi, niin näkisimme valtavan yksityisen rahan virran kannattavaan uusiutuvaan energiaan. Mutta useiden maiden kokemusten perusteella siitä on vaikea saada kannattavaa tukiaisten avullakaan. Hiilen hinnan pitäisi nousta valtavasti, mikä edellyttäisi globaalia sopimusta, mitä ei ole olemassa, ja hyvin vaikea nähdä olevan tulossakaan.

    Tuon viimeisen kun vielä perustelisit niillä julkeilla numeroilla. Väitteesi on hieman samanlainen kuin, että koska maatalouden tehotuotantoa tuetaan runsaasti julkisin varoin, ei maatalouden tehotuotanto omillaan olisi enää koskaan kilpailukykyistä luomutuotannon kanssa! Tuista huolimatta tehotuotanto tuottaa ruoan halvemmalla kuin luomutuotanto. Kuten tuottavat fossiiliset energiaa paljon halvemmalla ja varmemmin kuin uusiutuva energia. Argumenttisi, joka myös väitöskirjassasi toistuu, on mittasuhteeton ja niiden mittasuhteiden hahmottamiseen ei oikein ole muuta keinoa kuin numerot.

    Ei se ole turhaa. Jos viivan alle jäävä luku välillä t0-tx on kovin negatiivinen taloudellisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan, niin koko yhtälö heitetään demokratiassa poliittisesti romukoppaan. Näkihän sen vuoden 2008 talouskriisissä ja sitä seuranneessa eurokriisissä, kuinka taloudellinen kupru painoi heti ympäristön kaltaisia huolia taaemmaksi. Eivätkä eurokriisin muutamat prosentit BKT:sta ole todennäköisesti mitään verrattuna siihen, mikä olisi todellinen taloudellinen kustannus ja sen kesto ja pysyvyys, jos koko Suomea todella yritettäisiin saada pyörimään pelkillä uusiutuvilla.
    Globaalin sopimuksenkin alaisuudessa kynnys olisi hyvin korkea; ilman globaalia sopimusta mahdoton.

    Lait, asetukset ja muut pelisäännöt vaikuttavat. Ne eivät muuta sitä, että fossiiliset ovat paljon edullisempi ja varmempi tapa tuottaa energiaa kuin uusiutuvat, laeista, asetuksista ja pelisäännöistä riippumatta. Eivätkä muuta sitä, että nämä edullisuus ja varmuus ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvin tärkeitä muuttujia. Siksi hinta-arviot ovat tärkeitä, siksi muutoskynnysten arvioiminen on tärkeää, ja mahdollisimman matalaan kynnykseen pyrkiminen, siksi erilaiset epävarmuustekijät ja virhemarginaalit ovat välttämättömiä malleille. Koska paperilta todellisuuteen siirrettäessä todellinen kapasiteetti, saannin varmuus ja muodostuva hinta ja ulkoisvaikutukset ovat ne, millä on merkitystä.

    Ilman tukia luotuja työpaikkoja 15 miljardin euron verran? Ovatko sijoittajat siis vain tyhmiä? Vieläkö ihmetellään, miksi niitä numeerisia esityksiä pyydetään?

    Uskotko, että ihmiset, päättäjät, sijoittajat ovat vain tyhmiä, kun eivät huomaa mahdollisuutta, jossa ei ilmeisesti ole mitään huonoa tai epävarmaa esimerkiksi skaalautuvuuden osalta tai kannattavuuden, kun syöttötariffeja ei enää ole? Nykyisin biokaasulla tuotetaan sähköä parin hassun prosentin verran yhden ydinvoimalan sähköntuotannosta, vaikka biokaasulle on takuuhinta 83,5 euroa/MWh.

    Mielenkiinnolla odotan, että näitä ‘vääriä väitteitä’ energiapolitiikasta vielä joskus kumoat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. Rolle kirjoitti 5.10.2014 kello 17:33

    Pekka peura, kyllä tohtorismiehen pitäisi ymmärtää itse tutustua tilastoon, eikä viittailla niihin greenpeacen yms. uutisoinnin perusteella. Toistan, ennen kuin jatkat tuon “fossiilisten tuet” propagointia, tutustu siihen mitä IEA:n tilastossa oikeasti on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  47. Pekka Peura kirjoitti 5.10.2014 kello 20:14

    Totta puhuen en muista mistä tämän tiedon olen alunperin ottanut, IEA:n tilastoja kyllä tutkailin ja saattoipa olla että lähde oli Michael Jeffersonin artikkelissa, hänhän oli “Chief Economist of The Royal Dutch / Shell Group” ja sittemmin “Deputy Secretary-General of the World Energy Council”. niin että ihan fossiilienergian ytimestä. Juuri äsken katsoin:
    http://www.iea.org/publications/worldenergyoutlook/resources/energysubsidies/
    Luvuissa voi olla jotain eilaisuutta, tässä vuoden 2010 tilastoja.
    En ymmärrä mistä moinen sävy argumentojnnissa, voitko suomentaa? Greenpeacen uutisiin en ole tutustunut ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. Rolle kirjoitti 5.10.2014 kello 20:25

    Pekka Peura:
    Totta puhuen en muista mistä tämän tiedon olen alunperin ottanut, IEA:n tilastoja kyllä tutkailin ja saattoipa olla että lähde oli Michael Jeffersonin artikkelissa, hänhän oli “Chief Economist of The Royal Dutch / Shell Group” ja sittemmin “Deputy Secretary-General of the World Energy Council”. niin että ihan fossiilienergian ytimestä.Juuri äsken katsoin:
    http://www.iea.org/publications/worldenergyoutlook/resources/energysubsidies/
    Luvuissa voi olla jotain eilaisuutta, tässä vuoden 2010 tilastoja.
    En ymmärrä mistä moinen sävy argumentojnnissa, voitko suomentaa? Greenpeacen uutisiin en ole tutustunut ollenkaan.

    Argumentti on pitkälti sama kuin gp:n. Uusiutuvan tukien puolustelussa viitataan fossiilisten tukiin, jotka eivät asiallisesti ole yhteismitallisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  49. Saara kirjoitti 5.10.2014 kello 22:20

    Kari:
    Olenkohan ainoa, joka haavailee puolueettomasta demokratiasta? Puoluepolitiikka sotkee mielestäni varsinaisten asioiden käsittelyä aikalailla, keskittää valtaa PJ:lle, puhumattakaan ulkomaiden sisarpuolueiden vaikutuksista. Toki päättäjillä/ ihmisillä ylipäänsä tulee aina olemaan ideologioita, mutta niitä korostavat, kankeat järjestelmät tuntuvat ikäviltä. Myös äänestäjän kannalta voi olla hieman haastavampaa etsiä sopiva ehdokas pulueettomassa järjestelmässä, kun ehdokkaisiin pitäisi oikeasti tutustua. Ehdokkaat voisivat kuitekin vapaasti esitellä ideologiansa ja tavoitteensa politiikassa, niin kuin ennenkin, heitä ei vaan enää sitoisi puoluepolitiikka.

    Et tosiaankaan.

    Puoluepolitiikassa ei ole mitään järkeä modernissa maailmassa, jossa tilanteet ja olosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Paras tapa toimia tällaisessa ympäristössä on monipuolisen tiedon hankkiminen ja omien kantojen jatkuva ja joustava muokkaaminen saadun tiedon valossa. Puoluepolitiikka taas perustuu jämähtäneisyyteen ja pysähtyneisyyteen, ts. ideologioihin, jotka on muodostettu viime vuosituhannen puolella, mikä on nopea tie tuhoon.

    Lisäksi, kun puolueaktiiveja on toimivassa puolueessa oltava suurehko määrä, mikään puolue ei ainakaan itselleni näyttäydy houkuttelevana, koska jokaisessa yli 50% aktiivijäsenistä on ihmisiä, joille en haluaisi ääntäni antaa. Se, että löydän yksi tai kaksi äänestämisen arvoista henkilöä, on työn takana, ja tuntuu järjettömältä että heille annettu ääni voikin tosiasiassa nykyjärjestelmässä valua aivan toiselle saman puolueen edustajalle. Näin poliittisen vaikuttamisen tehokkuus vaikuttaisi intuitiivisesti arvioiden lähestyvän nollaa. Olemmeko me äänestäjät oikeasti niin typeriä, että meidän ei voi antaa vaikuttaa yhtään tämän tehokkaammin?

    Minä haluaisin äänestää ehdokasta, jonka päätöksentekokykyyn, moraaliin, tiedonhankintataitoihin, yhteistyötaitoihin ja elämänviisauteen minulla on korkea luottamus. En välttämättä ehdokasta, joka on kanssani eniten samaa mieltä asiakysymyksistä. Minulla kun ei mitenkään voi olla parasta mahdollista käsitystä kaikista asiakysymyksistä, ja jos olisi, mielipiteeni niistä saattaisivat olla aivan muuta kuin ne ovat tällä hetkellä. Toivoisin, että minua edustaisi henkilö, joka pyrkisi optimoimaan suuria kokonaisuuksia ja yhteistä hyvää jonkin pienen eturyhmän edun ajamisen sijaan, koska eturyhmien taistellessa keskenään maan sisällä, koko maa lopulta häviää kansainvälisessä kilpailussa.

    En ymmärrä mihin pysyviä puolueita oikeastaan edes tarvitaan. Miksi edustajat eivät voi muodostaa blokkeja kunkin asian kohdalla erikseen, sen mukaan mitä lopputulosta kukin pyrkii ajamaan? Poliittisia lehmänkauppoja olisi hankalampaa tehdä, mutta entä sitten? Nykyiset puolueet vaikuttavat silkalta savuverholta, jonka sisältämien pinnallisten ja ylimalkaisten puolueohjelmien ja markkinointibudjettien avulla äänestäjät harhautetaan uskomaan edustajista sellaista, mitä nämä tosiasiassa eivät edes ajattele tai aja. Kenen etua tällainen palvelee?

    Puolueet nurin ja jokainen edustajaksi haluava tiedottakoon arvoistaan ja ansioistaan netitse valtion ylläpitämässä maksuttomassa portaalissa. Jos sen kehittäjäksi voisi valita jonkin pienen innovatiivisen it-yrityksen (ei siis sitä T:llä alkavaa, joka nämä yleensä sössii heti alkuunsa), siihen voisi kehittää some-toiminnallisuuksia, jotka nostavat käyttäjien mielestä kuumimmat/tärkeimmät aiheet parhaiten näkyville. Siis innovatiiviset, asiansa osaavat ja aktiiviset edustajaehdokkaat saisivat parhaan näkyvyyden. Nykyinen rahalla mainostilan ostaminen ei tuo eduskuntaamme parhaita päättäjiä, mutta koska mainontaa tuskin voi kieltääkään, toimivin ratkaisu olisi kilpailla maksettua mainontaa vastaan alustalla, joka on aktiivisten äänestäjien näkökulmasta yksinkertaisesti mainoksia kiinnostavampi. Vaalikoneista ei siihen (yksin) ole; kysymykset ovat yleensä liian huonoja ja yksiuloitteisia välittämään todellista kuvaa ehdokkaan arvoista, ja etenkin taidoista ja asenteesta. Tv:n vaaliohjelmissa ehditään vain raapaista pintaa, osallistujat ovat toimittajien valitsemia, siis pääosin vanhastaan tunnettuja kehäraakkeja, ja aiheetkin yleensä samaa kymmeniä kertoja läpikäytyä viime vuosituhannen paradigman mukaista höttöä, jolta on tosielämän relevanssi kadonnut vuosia sitten. Ehdokkaan itsensä tuottama sisältö some-toiminnoilla palvelisi jo huomattavasti paremmin.

    Läpipäässeet edustajat voisivat sitten käyttää samaa alustaa aktiiviseen kommunikoimiseen äänestäjiensä kanssa, kun tekevät varsinaista työtään. Mm. jokainen äänestys ja miten edustaja äänesti, voisi ilmestyä automaattisesti edustajan profiilissa reaaliaikaisesti. Edustaja voisi jo istuntosalista naputella päätöksen alle kommenttinsa ja ottaa vastaan palautetta jne (mieluiten toki keskustelua tärkeistä aiheista jo ennen istuntoa). Näin äänestäjän kuluttajansuoja olisi huomattavasti nykyistä parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Saara kirjoitti 5.10.2014 kello 22:21

    Kiitokset Osmolle palvelusvuosista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Poth1ue1 kirjoitti 5.10.2014 kello 23:06

    Pekka Peura: Tällä “tieteenfilosofian” riepottelulla on lähinnä kapakkajorinan arvo. Kun amatöörit puuttuvat filosofiaan, konseptuaaliseen integraatioon, tietoteoriaan tms. niin se on kaameeta kattella, se on kaukana keskustelusta. Ikään kuin tässä ja nyt voisi ratkaista, mikä on tiedettä, mikä ei, ikään kuin traditioilla ei olisi mitään merkitystä, ymmärrystä ei kaivata kunhan saadaan pelkkiä numeroita. Tätä rataa en aio jatkaa, se ei ole vaivan väärtti.

    Tässä sitä vain entistä suuremmalla kauhulla odottelee, mitä tuubaa… eikunsiis… maailmankuvien inspiroimaa huippututkimusta onkaan odotettavissa, kun valtioneuvoston nimittämä strategisen tutkimusneuvoston shoppailema “yhteiskunnallisesti merkittävä” “tutkimus” pääsee kunnolla vauhtiin. Kaikki kritiikki tullaan ainakin ilmeisesti leimaamaan amatöörien kapakkajorinaksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  52. Pekka Peura kirjoitti 6.10.2014 kello 7:35

    Kertoisitko millä tavalla ne eroavat toisistaan. Minulle ei tuota tuskaa tunnustaa jos olen hakoteillä, mutta käsitykseni mukaan tuet joka tapauksessa kohdistuvat samaan arvoketjuun ja sillä tavalla vaikuttavat kokonaistalouteen oleellisesti.

    Rolle: Argumentti on pitkälti sama kuin gp:n. Uusiutuvan tukien puolustelussa viitataan fossiilisten tukiin, jotka eivät asiallisesti ole yhteismitallisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Tapio kirjoitti 6.10.2014 kello 9:58

    Pekka Peura: Ikään kuin tässä ja nyt voisi ratkaista, mikä on tiedettä, mikä ei, ikään kuin traditioilla ei olisi mitään merkitystä, ymmärrystä ei kaivata kunhan saadaan pelkkiä numeroita.

    Nimenomaan verifioitavien/falsifioitavien numeroiden ja kaavojen aikaansaanti vaatii asian ymmärtämistä, ei toisin päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  54. rolle kirjoitti 6.10.2014 kello 10:40

    Pekka Peura:
    Kertoisitko millä tavalla ne eroavat toisistaan. Minulle ei tuota tuskaa tunnustaa jos olen hakoteillä, mutta käsitykseni mukaan tuet joka tapauksessa kohdistuvat samaan arvoketjuun ja sillä tavalla vaikuttavat kokonaistalouteen oleellisesti.

    1) Uusiutuvan tuet ovat lähtökohtaisesti suoria tuotantotukia, maksetaan jonkinlaista preemiota tietyille suosituille tuotantoteknologioille.

    2) Tuet ovat hyvin erityyppisissä maissa. Ei kannata verrata länsimaisen demokratian markkinatalouden ratkaisuja diktatuuriin.

    3) IEA:n kuvaamia fossiilisten tukia käytetään erityisesti öljyntuottajamaissa, IEA ymmärtää fossiilisten tueksi öljyn myynnin kotimarkkinalle alle maailmanmarkkinahinnan. Öljy pidetään näin edullisena polttoaineena ja kansa tyytyväisenä. Tämä ei edes olisi mahdollista Euroopassa.

    4) ainoa yhtään minulla tiedossa oleva samankaltainen tuki Suomessa on turpeen kivihiiltä alempi vero, KEMERA on jotain samantyyppistä RES-tukien puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  55. Pekka Peura kirjoitti 6.10.2014 kello 12:30

    rolle: 1) Uusiutuvan tuet ovat lähtökohtaisesti suoria tuotantotukia, maksetaan jonkinlaista preemiota tietyille suosituille tuotantoteknologioille.

    2) Tuet ovat hyvin erityyppisissä maissa. Ei kannata verrata länsimaisen demokratian markkinatalouden ratkaisuja diktatuuriin.

    3) IEA:n kuvaamia fossiilisten tukia käytetään erityisesti öljyntuottajamaissa, IEA ymmärtää fossiilisten tueksi öljyn myynnin kotimarkkinalle alle maailmanmarkkinahinnan. Öljy pidetään näin edullisena polttoaineena ja kansa tyytyväisenä. Tämä ei edes olisi mahdollista Euroopassa.

    4) ainoa yhtään minulla tiedossa oleva samankaltainen tuki Suomessa on turpeen kivihiiltä alempi vero, KEMERA on jotain samantyyppistä RES-tukien puolella.

    Kuinka selittyy Suomessa tehty uutisointi, että (suora) tuki uusiutuvalle energialla oli (muistaakseni) 70-90 miljoonaa, mutta fossiilienergialle yli 2 mrd? Siellä on varmaan myös yhteismitattomuutta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Pekka Peura kirjoitti 6.10.2014 kello 14:20

    rolle: 1) Uusiutuvan tuet ovat lähtökohtaisesti suoria tuotantotukia, maksetaan jonkinlaista preemiota tietyille suosituille tuotantoteknologioille.

    2) Tuet ovat hyvin erityyppisissä maissa. Ei kannata verrata länsimaisen demokratian markkinatalouden ratkaisuja diktatuuriin.

    3) IEA:n kuvaamia fossiilisten tukia käytetään erityisesti öljyntuottajamaissa, IEA ymmärtää fossiilisten tueksi öljyn myynnin kotimarkkinalle alle maailmanmarkkinahinnan. Öljy pidetään näin edullisena polttoaineena ja kansa tyytyväisenä. Tämä ei edes olisi mahdollista Euroopassa.

    4) ainoa yhtään minulla tiedossa oleva samankaltainen tuki Suomessa on turpeen kivihiiltä alempi vero, KEMERA on jotain samantyyppistä RES-tukien puolella.

    Tässä lainaus IEAn metodisivulta:

    “Estimated based on the price-gap approach therefore understate total fossil-fuel subsidies as well as their impact on economic efficiency and trade.”
    … ja jatkaa:
    “Despite these limitations, the method is a valuable tool for estimating subsides and for undertaking comparative analysis of subsidy levels across economies to support policy development.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. rolle kirjoitti 6.10.2014 kello 15:02

    Pekka Peura: Kuinka selittyy Suomessa tehty uutisointi, että (suora) tuki uusiutuvalle energialla oli (muistaakseni) 70-90 miljoonaa, mutta fossiilienergialle yli 2 mrd? Siellä on varmaan myös yhteismitattomuutta…

    Tätä voisi jatkaa joskus myöhemmin jossain toisessa keskustelussa, ja omalta osaltani jätän vastaamisen nyt tähän viestiin (saat viimeisen sanan:)).

    Tuo uutisointi todellakin kaipaisi taustoitusta. Joko se on suora valhe tai tilasto-väkivaltaa. Jotkut tahot käyttävät huolettomasti termiä “ympäristölle haitalliset tuet”, johon tuo viitannee. Tässäkin taustojen selvitys on keskeistä. Laskelman tekijät laskevat ympäristölle haitalliseksi tueksi mm. teollisuuden kotitalouksia alemman sähköveron. Tähän sisältyy vähintään kaksi kummallisuutta:
    1) tueksi lasketaan se, että jotain verotetaan vähemmän kuin toista ja
    2) sähkönkäyttö oletetaan de facto ympäristölle vahingolliseksi teoksi.
    Lisäksi on hyvä muistaa, että kansainvälisesti Suomen energiantuotanto on verraten vähäpäästöistä, ympäristönormit tiukat ja teolliset prosessit tehokkaita (en etsi tähän lähdettä).

    Lainauksesi IEA:n metodisivulta menee ohi keskustelun teemasta. Metodiikasta riippumatta sitruunoiden ja päärynöiden vertailu ei ole järin hedelmällistä. Sillä että öljyntuottajamaa myy kotimaassa öljyä alle markkinahintojen ei voi perustella uusiutuvan tukia Euroopassa. Molemmat ovat markkinahäiriöitä, jälkimmäisen kohdalla voimme yrittää antaa markkinan toimia, mutta öljyntuottajamaan subventiolle emme oikein voi tehdä mitään. Vertaus on vähän sama kuin, että koska tuo potkaisi itseään nilkkaan, pitää meidän kolauttaa kyynärpäämme ovenkarmiin.

    Eli kun viittaa tilastoihin, pitää myös ymmärtää, mitä niihin tilastoihin on otettu mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  58. Pekka Peura kirjoitti 6.10.2014 kello 15:45

    rolle: Tätä voisi jatkaa joskus myöhemmin jossain toisessa keskustelussa, ja omalta osaltani jätän vastaamisen nyt tähän viestiin (saat viimeisen sanan:)).

    Tuo uutisointi todellakin kaipaisi taustoitusta. Joko se on suora valhe tai tilasto-väkivaltaa. Jotkut tahot käyttävät huolettomasti termiä “ympäristölle haitalliset tuet”, johon tuo viitannee. Tässäkin taustojen selvitys on keskeistä. Laskelman tekijät laskevat ympäristölle haitalliseksi tueksi mm. teollisuuden kotitalouksia alemman sähköveron. Tähän sisältyy vähintään kaksi kummallisuutta:
    1) tueksi lasketaan se, että jotain verotetaan vähemmän kuin toista ja
    2) sähkönkäyttö oletetaan de facto ympäristölle vahingolliseksi teoksi.
    Lisäksi on hyvä muistaa, että kansainvälisesti Suomen energiantuotanto on verraten vähäpäästöistä, ympäristönormit tiukat ja teolliset prosessit tehokkaita (en etsi tähän lähdettä).

    Lainauksesi IEA:n metodisivulta menee ohi keskustelun teemasta. Metodiikasta riippumatta sitruunoiden ja päärynöiden vertailu ei ole järin hedelmällistä. Sillä että öljyntuottajamaa myy kotimaassa öljyä alle markkinahintojen ei voi perustella uusiutuvan tukia Euroopassa. Molemmat ovat markkinahäiriöitä, jälkimmäisen kohdalla voimme yrittää antaa markkinan toimia, mutta öljyntuottajamaan subventiolle emme oikein voi tehdä mitään. Vertaus on vähän sama kuin, että koska tuo potkaisi itseään nilkkaan, pitää meidän kolauttaa kyynärpäämme ovenkarmiin.

    Eli kun viittaa tilastoihin, pitää myös ymmärtää, mitä niihin tilastoihin on otettu mukaan.

    OK – tässä se viimeinen sana, eikä kannata varmaan jatkaa jauhamista. Varmaan totta mitä kirjoitat, vaikkain haitallisista tuista uutisoitaessa näitä mainitsemiasi verohelpotuksia oli vain osa, ehkä noin puolet ilmoitetusta summasta. Enkä ihan ymmärtänyt miksi IEA pitää arviotaan jopa liian alhaisena, kyllähän ainakin osa tuista kohdistuu samaan arvoketjuun, olivat ne sitten luumuja tai mansikoita – metodiviittaus liittyi nimenomaan tuen laskentaan.
    Mutta otan opikseni: kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää, eikä päinvastoinkaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. J. M. Korhonen kirjoitti 7.10.2014 kello 10:08

    Uusiutuvan energian arvioidut potentiaalit Suomessa, etupäässä alan etujärjestöjen omien arvioiden mukaan.

    Biomassa: SYKE:n arvion mukaan kestävä potentiaali on noin 109 TWh lämpöenergiaa vuonna 2030. Lund et al. 2007 arvioivat maan äärimmäiseksi potentiaaliksi 428 TWh lämpöenergiaa jos aivan kaikki kasvava biomassa (ruoka mukaanlukien) riivitään kattiloihin. Biomassan suuri ongelma on sen hiilitaseeseen liittyvät kysymysmerkit: tähänastinen tutkimus on aika selvää siitä, että päästöjä biomassalla vähennetään vain jos sillä korvataan fossiilisia tai ehkä turvetta. Siitä on vielä kiistaa, kuinka paljon päästöjä vähennetään ja ovatko vähennykset todellisia vai yksinkertaistettuihin oletuksiin perustuvia.

    Vesivoima: Tuotanto keskimäärin 13 TWh, Kauppa- ja Teollisuusministeriön 2005 tekemän selvityksen mukaan teknistä (ei välttämättä taloudellista) lisäpotentiaalia 9,7 TWh jos vesiensuojelu lopetetaan. Jos vesiensuojelusta pidetään kiinni ja Vuotosta ei rakenneta, lisäysmahdollisuus – pienvesivoima mukaanlukien – 0,99 TWh.

    Tuulivoima: Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan (2011) “jopa” 30 TWh vuonna 2050. Greenpeacen mielestä 75 TWh.

    Aurinkosähkö: Arvioita välillä 4-20 TWh sähköä, “joskus.” Greenpeacen arvion mukaan pientuotannon maksimi on noin 14 TWh; tämä edellyttäisi kaikkien soveltuvien rakennuspintojen eli sekä kattojen että seinänosien paneloimista.

    Aurinkolämpö: Suurin osa arvioista toteaa potentiaaliksi “muutamia” terawattitunteja vuodessa. Greenpeace uskoo tämän syrjäyttävän kaukolämpövoimaloita, jolloin tuotantoa saadaan 23 TWh vuonna 2050.

    Lämpöpumput: lämmitykseen jollain aikavälillä 20-30 TWh Salmen (2012) kandityön laskelmista ekstrapoloiden. Greenpeacen mielestä 58 TWh vuonna 2050.

    Jätepohjainen biokaasu: Suomen Biokaasuyhdistyksen mukaan tekninen potentiaali 14 TWh, todellinen tuotannonlisäysmahdollisuus noin 9 TWh.

    Suomessa kulutetaan energiaa ennen kaikkea lämpönä, sähkönä, ja liikennepolttoaineina. Lämpöä tarvitaan vuodessa (hieman sääoloista riippuen) noin 90 TWh. Kaukolämpötuotanto on noin 37 TWh, josta tällä hetkellä puolet fossiilisilla. Sähköä tarvitaan noin 85 TWh vuodessa. Liikennepolttoaineita kuluu arviolta 50 TWh. Tästä voi sitten itse kukin tehdä omia arvioitaan energiatehokkuuden kehittymisestä ja konversiotarpeesta eri energiankuljetusmuodosta toiseen.

    Energia voidaan tuottaa joko lämpönä, sähkönä, tai kaukolämpövoimaloissa molempina. Lämmöstä saadaan sähköä suunnilleen niin, että kolme yksikköä lämpöä tuottaa yhden yksikön sähköä. Ylijäävä kaksi yksikköä lämpöä voidaan käyttää kaukolämmön tekemiseen, mutta ei juuri muuhun. Viimeistään kun kaukolämmön tarve, eli tällä hetkellä 37 TWh (trendi on laskeva) on tyydytetty, ylijäämälämmölle ei ole käyttöä ja se käytännössä joudutaan hukkaamaan; ts. maksimi sähköntuotanto kaukolämpövoimaloissa olisi noin 19 TWh. Lämpöä voidaan tehdä myös sähköstä, jolloin yhdestä yksiköstä sähköä saadaan aika lähelle yksi yksikkö lämpöä.

    Jos ilmastotavoitteet halutaan ottaa tosissaan, myös liikennepolttoaineet pitää korvata. Sopivasta energian ja hiilen lähteestä, kuten biomassasta, voidaan tehdä liikennepolttoainetta (esim. biokaasua tai biodieseliä), karkeasti sanoen suunnilleen samalla hyötysuhteella kuin sähköäkin eli kolmesta yksiköstä lämpöä yksi yksikkö liikennepolttoainetta. Mutta tällöin hukkalämpöä ei yleensä saada talteen. Kaikkien henkilöautojen muuttaminen sähkökäyttöiseksi vähentäisi liikennepolttoainetarvetta noin 25 TWh, mutta lisäisi sähköntarvetta 7-10 TWh. Kustannustehokasta tekniikkaa koko autokannan sähköistämiseen ei tosin ole vielä olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  60. Kaj Sotala kirjoitti 27.10.2014 kello 15:40

    Tapio: Menihän tuo Alan Sokalin tutkimus ”Transgressing the boundaries: Toward a transformative hermeneutics of quantum gravity” läpi vertaisarvioinneista.

    Ei mennyt. Social Text ei ollut vertaisarvioitu lehti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus