Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.4.2014

6.4.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Listaan tästä)

Koivusaari

Minua epäilyttää tässä suunnitelmassa kolme asiaa.

1)       Liika säästäminen. Kustannuksia on karsittu muun muassa tekemällä rannoista viistoja sen sijaan, että ne olisivat kaupunkimaisia jyrkkäreunaisia rantoja. Säästyy aika vähän, mutta kovasti kansoitelluille rannoille jyrkkäreunainen rantabulevardi on selvästi parempi.

2)       Moottoritiemäinen risteys on tolkuttoman suuri. Sopimalla valtion kanssa, että moottoritien päättymistä koskeva merkintä ja nopeusrajoitus 60 km/h siirretään kaupungin rajalle, säästyisi paljon maata ja rahaa. Tämä ei tarkoita vielä Länsiväylän bulevardisointia vaan moottoritieliittymien muuttamista maantieliittymiksi.

3)       Tehokkaamminkin voisi rakentaa. Kun Keilaniemessäkin on torneja, voisi niitä olla täälläkin. Ongelmana on pysäköinti, mutta siitä selviää sillä, että myy nykyisen määrän pysäköintipaikkoja huutokaupalla ja loput asukkaat ovat ilman pysäköintipaikkaa. Puolella helsinkiläisistä kotitalouksista ei ole autoa, joten eivät ne asunnot tyhjiksi jäisi. Pysäköintinormia on vastustettu sillä, että ihmiset ostavat asunnon ilman autopaikkaa ja pysäköivät sitten kaduilla vaikeuttaen muiden pysäköintiä. Täällä se on mahdotonta, joten ongelmaa ei ole.

Tällä asialla on kiire, minkä vuosi en halua sitä viivyttää ylimääräisillä palautuksilla, koska vuoren varmasti tuleville valituksillekin on jätettävä käsittelyaikaa. Tämä on yleiskaava ja vaikka viitesuunnitelmassa on paljon yksityiskohtia, päätämme nyt yleiskaavasta. Yleiskaavassa ei päätetä talojen korkeuksista eikä teiden leveyksistä. Kysyin viime viikolla virastopäälliköltä, onko mahdollista ponsittaa näitä asioita asemakaavoituksen ohjeeksi ja vastaus oli, että on mahdollista. Tällaista kolmea pontta suunnittelen.

Tässä yhteydessä ei myöskään päätetä, että kaupunki rakentaa veronmaksajien rahoilla pursiseuralle venepaikkoja hintaan 100 000 €/paatti.

Kivinokka, yleiskaavan suunnitteluperiaatteet

Kivinokka

Virasto esittää nykyisen mökkialueen muuttamista asuinalueeksi kuudelletuhannelle asukkaalle. Lisäksi viitesuunnitelmassa on hahmoteltu neljäntuhannen hengen asuttamista nykyisen Itäväylän varteen. Siirtolapuutarha-alue (suojeltu ja aidattu) jäisi oudosti keskelle asuinaluetta tuottaen suuren estevaikutuksen Kivinokan asukkaille ja eristäen alueen täysin Herttoniemestä muodostaen aikamoisen liikkumisesteen.

Alue on lähellä metrorataa mutta niin kaukana metroasemista, että joukkoliikenne perustuu liityntäbusseihin kuten Herttoniemen rannassakin.

Suunnitelmasta on yritetty tehdä niin vihreä kuin vain osataan, mutta sillä ei kyllä saa vihreitä tämän suunnitelman taakse. Sen sijaan ne kaavaillut 4000 asukasta lähempänä metroasemia ja Itäväylää olisivat kannatettavia. Ovatpa jotkut vihreissä kyseenalaistaneet myös tuon suljetun siirtolapuutarha-alueen olemassaolon, koska se palvelee vain mökinomistajia ja koska se oikeasti on lähellä metroa.

Kun Helsinkiä tiivistetään, on hyvä jättää myös kunnollisia viheralueita. Asumista ajatellen Kivinokka on kaukana metrosta, virkistystä ajatellen lähellä. Uimarannalle on pienempi kiire kuin aamulla töihin mentäessä.

Alueen käyttöön yleisenä virkistysalueena vaikuttaa se, että suuri osa alueista on yksityiskäytössä mökkialueena. Käyttöä muulle väellä on viisaasti avattu. En kuitenkaan voi ymmärtää, että aluetta puolustavat kaavailevat alueelle lisää mökkejä, joskin vuokrattavaksi lyhytaikaisesti. Minusta yleisessä käytössä olevia alueita tulisi lisätä eikä vähentää.

Asia jää pöydälle jo senkin vuoksi, että Vasemmistoliitolla on tuoli tyhjänä, eikä kaupunkisuunnittelulautakunnassa ole tapana tehdä päätöksiä tilapäisillä enemmistöillä.

Vuosaaren voimalan asemakaava

Yksi Helsingin energiavaihtoehdoista on rakentaa monipolttoainevoimala Vuosaareen. Se vapauttaisi Hanasaaren alueen asuntokäyttöön. Hanasaaren voimala uhkaisi myös blokeerata ratikkayhteydet Sompasaaresta (ja siis myös Kruunuvuoren rannasta) Kruununhakaan, mikä olisi pieni katastrofi Kalasataman ja Kruunuvuoren rannan liikenneyhteyksiä ajatellen. Polttoaine tulee laivoilla, mahdollisesti jopa valtamerilaivoille, joten sataman lähellä voimalan on sijaittava.

Tämä kaava tekee voimalan mahdolliseksi, mutta ei ole investointipäätös.

Liikenteen pitkän ajan kehittämisvaihtoehdot

Muun muassa Vallilan joukkoliikennekatu. Tämä jäi viimeksi ajan puutteen takia pöydälle. Asiasta ei tehdä päätöksiä vaan merkitään tiedoksi. Sen sijaan lautakunnassa varmaankin annetaan suullisia evästyksiä. Tälläkin on merkitystä: esittelijät kätkevät kaikki sanat ja tutkiskelevat niitä sydämessään.

Osa Mannerheiminaukiosta Tekla Hultinin aukioksi

Saadaankohan tästä naisasianaiset vastaan sotaveteraanit -asetelma? On kaunis tapa muistaa merkkihenkilöitä, mutta ennustan, että Tekla Hultinin aukion nimi ei tule syöpymään kansan tietoisuudeksi. Helsingissä on paljon paikannimiä, joita kansa ei käytä lainkaan.

Muutimme vastikään Uspenskin puiston Tove Janssonin puistoksi. Tällä on paremmat mahdollisuudet tulla käyttöön, koska huomattavasti suurempi osa suomalaisista tietää, kuka oli Tove Jansson kuin kuka oli Tekla Hultin. Uspenskin puisto ei muuten ollut virallisesti Uspenskin puisto vaan Katajanokan puisto, mutta tätä virallista nimeä ei kukaan käyttänyt, ei ainakaan Katajanokalla.

 

Kommentit

133 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.4.2014”

  1. Kunnallismies kirjoitti 6.4.2014 kello 11:19

    On turhaa nimetä Helsingin ydinkeskustaan aukio jonkun Tekla Hultinin mukaan, josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Sen sijaan esimerkiksi Päivälehden aukio olisi sopinut hyvin Sanomatalon ja Kiasman välissä sijaitsevan aukion nimeksi.

    Lisäksi ainakin kartan mukaan uusi aukio ulottuisi jyrkkien portaiden yli Postikujan ja Mannerheiminaukion puolelle, mikä voi aiheuttaa turhaa sekaannusta. Miten tällaiseen ratkaisuun on päädytty? Uusi aukio pitäisi rajoittaa alatasolle Sanomatalon ja Kiasman väliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. EKK kirjoitti 6.4.2014 kello 11:33

    Kivinokan suunnitelmassa Itäväylän ympäristö näyttää ihan hyvältä, jos kansi on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Myös kartanon ympäristö ok – alle kilometrin kävely metroasemalle, jos uusi silta rakennetaan. Mutta vetäisin rajan kartanon aluuesta länteen (suunnitelmassa olevan puiston kohdalle). Tällöin varsinainen Kivinokka käytännössä säästyisi, ja rakentamatta jäisivät ne asunnot, jotka joka tapauksessa olisivat kauimpana metrosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  3. Laajasalon lautturi kirjoitti 6.4.2014 kello 11:33

    Olisi todella lyhytnäköistä taloudenpitoa, jos käyttökuntoinen miljardiluokan voimala ajettaisiin jonkun raitiosillan takia alas ennen kuin se on tullut käyttöikänsä päähän.

    Voimalan käyttöikää pitäisi päinvastoin lisätä tekemällä korjausinvestointeja, niinkuin mihin tahansa laitokseen. Nämä myös parantaisivat laitoksen ympäristövaikutuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.4.2014 kello 12:22

    Hanasaaren laitoksen muttaminen puukäyttöiseksi on varsin kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Antsa kirjoitti 6.4.2014 kello 11:55

    OS:”Polttoaine tulee laivoilla, mahdollisesti jopa valtamerilaivoille, joten sataman lähellä voimalan on sijaittava.”

    Salmisaaressa kivihiilen kuljetus ratkaistiin tunnelikuljettimella ja säilytys luolalla. Minun puolestani Hanasaari saa mennä mutta karsastan sitä periaatetta, että toimivat olemassaolevat investoinnit vain tuhotaan ja rakennetaan jonnekin muualle uutta moninkertaisin kustannuksin.

    Ehdotan, että lateraaliajattelu otetaan kuntapäättäjien laiskanläksyksi. Liian usein tunnutaan veivaavan näennäisongelmien parissa, kun ei jakseta miettiä ratkaisuvaihtoehtoja kovin monelta kantilta. Veneiden talvisäilytystäkin voisi ajatella Augustin Ehrensvärdin oppeja noudattaen: Satama-allas pumpattaisiin talveksi tyhjäksi, kuten Suomenlinnassa.

    Yksi asia, mitä mielestäni pitäisi miettiä, jokaisen päätöksen yhteydessä on matkailu. Matkailuelinkeino saattaisi antaa meille työtä pitkälle tulevaisuuteen, myös alemman koulutustason työpaikkoja, mutta kaupunki ei useinkaan ajattele, miten kaupunkia pitäisi rakentaa myös turistin näkökulmasta. Tuleeko Koivusaaresta turistirysä? Ainakin metrolla turisti pääsisi sinne helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. Vantaalle asuntoja kirjoitti 6.4.2014 kello 12:58

    Nyt kun Rastilankin rantametsiin on päätetty rakentaa asuntoja, entistä tärkeämpää olisi, että edes Kivinokka säästettäisiin. Helsingin päättäjien tulisi osata arvostaa luontoalueitaan ja hienoja merenrantojaan. Kaupungin ongelmat eivät ratkea viimeisiä rantoja rakentamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  7. Jalankulkija kirjoitti 6.4.2014 kello 13:24

    OS: “Siirtolapuutarha-alue (suojeltu ja aidattu) jäisi oudosti keskelle asuinaluetta tuottaen suuren estevaikutuksen Kivinokan asukkaille ja eristäen alueen täysin Herttoniemestä muodostaen aikamoisen liikkumisesteen.”

    Ja millähän kriteereillä mitattuna Herttoniemen siirtolapuutarha on suljettu? Mökkien ylikö pitäisi päästä ajelemaan filarilla, tai pitkin jonkun ihmisen perunapenkkiä?

    Herttoniemen siirtolapuutarhaan pääsee jokaikisestä sen kulmasta, jossa suinkin on kulkukelpoinen tie. Ja näitä sisääntuloja on yhteensä 5. Luulisi riittävän kenelle tahansa. Vain osa alueesta on aidattua, koska aidan takana a) kulkee oja ja b) kaupunki haluaa varmistua siitä, että tontit eivät leviä muualle kuin vuokratulle maalle.

    Tällä palstalla on useaan otteeseen vaadittu aitojen poistoa eri siirtolapuutarhoista. Ei aidan takana aukea mikää aakee laakee, vaan siinä on yleensä jonkun mökki, porkkanapenkki tai nurmikko. Yleisiä alueita, hiekkateitä, urheilukenttiä ja muuta kulkukelpoista maastoa on ihan riittävästi.

    OS: “Ovatpa jotkut vihreissä kyseenalaistaneet myös tuon suljetun siirtolapuutarha-alueen olemassaolon, koska se palvelee vain mökin omistajia ja koska se oikeasti on lähellä metroa.”

    Ja tässähän taustalla kummittelee vihreän Mikko Särelän Kivinokka-ehdotus, jossa alueelle halutaan tunkea 30 000 asukasta.

    Kuinkahan monta kertaa täällä joutuu kertomaan, että siirtolapuutarhat ovat kaikille avoimia alueita, joiden yleisillä alueilla voi kulkea vapaasti. Miten olisi, jos lopetettaisiin tämä faktojen vääristely?

    Viime perjantaina Laiturilla pidetyssä Kivinokka-tilaisuudessa vihreä Elina Moisio kertoi olevansa onnellinen ja ylpeä siitä, että vihreät kannattavat yksimielisesti Kivinokan säilyttämistä virkistyskäytössä. Tämä “totuus” piti näköjään paikkansa peräti puolitoista vuorokautta.

    Niin kauan kuin Helsingin keskustassa pidetään rakentamattomina Josafatin kallioiden kaltaisia tyhjiä tontteja, kaikki argumentit kaupungin tiivistämisestä ovat pelkkää tyhjää höpinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.4.2014 kello 17:31

    Kuinkahan monta kertaa täällä joutuu kertomaan, että siirtolapuutarhat ovat kaikille avoimia alueita, joiden yleisillä alueilla voi kulkea vapaasti. Miten olisi, jos lopetettaisiin tämä faktojen vääristely?

    Alueesta voi tehdä tosiasiassa suljetun ilman, että se ympäröidään piikkilangoilla ja portille pannaan aseistettu vartia. Se kuinka suljettu alue tosiasiassa on, näkyy siitä, kuinka paljon sinne tulee satunnaisia ulkopuolisia. Ei juuri ketään. Siis toswiasiassa suljettu.

    Tässä Herttoniemen siirtolapuutarhan tapauksessa, mikäli Kivinokka rakennetaan, lyhin matka Herttoniemen metroasemalle ja kauppoihin kulkisi tuon siirtolapuutarhan läpi. Tätä tuskin kuitenkaan aiotaan tehdä. Siirtolapuutarhan kiertäminen jalan vie useita minuutteja joka päivä suuntaansa. Kyllä siinä on estevaikutus eikä ihan pieni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Simo Melenius kirjoitti 6.4.2014 kello 13:35

    Pysäköintinormia on vastustettu sillä, että ihmiset ostavat asunnon ilman autopaikkaa ja pysäköivät sitten kaduilla vaikeuttaen muiden pysäköintiä.

    Tarkoitit varmaan joko, että minimaaliset pysäköintipaikat määräävää normia on puolustettu tai pysäköintipaikkamaksimin määräävää normia on vastustettu?

    Tuota kadulle pysäköimistä mä en kuitenkaan joka tapauksesssa jotenkin vaan ymmärrä.

    Jos oletetaan, että 99,99% ihmisistä ei halua maksaa pysäköintiään sakoilla pysäköimällä laittomille paikoille pitkin jalkakäytäviä, niin:

    a) joko kadulla ei ole pysäköintipaikkoja, jolloin sinne ei voi pysäköidä. Ei ongelmaa.

    b) tai kadulla on pysäköintipaikkoja, jolloin niitä lienee tarkoitus käyttää asianmukaisen pysäköintimaksun tai asukaspysäköintimaksun maksettuaan. Maksaja pysäköi, ei ongelmaa.

    c) jos kadunvarren pysäköintipaikkoja ei ole vapaana, tämä ei johdu siitä, että asukkaille ei ole tehty omia paikkoja vaan siitä, että pysäköinti on liian halpaa. Nostetaan pysäköinnin hintaa ja/tai asukaspysäköintimaksua, kunnes paikkoja on tietty määrä vapaana. Ei ongelmaa.

    d) jos jotain edellisistä kohdista ei voi toteuttaa poliittisista syistä, niin ratkaisu ei ole se, että pakotetaan asukkaat maksamaan toistensa pysäköintipaikat normilla, koska halvoille pysäköintipaikoille on aina käyttöä tarpeeksi tiiviissä kaupunkiympäristössä. Jos pysäköintipaikkoja olisi ns. ylimääräisiä, alue ei enää olisi tiivistä kaupunkia. Ongelma on, mutta ratkaisu ei poista ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  10. Rolle kirjoitti 6.4.2014 kello 14:00

    Osmo Soininvaara:
    Hanasaaren laitoksen muttaminen puukäyttöiseksi on varsin kallista.

    Jos jossain hiilen käyttö on perusteltua, niin Helsingissä. Tiiviissä muodossa olevaa energiaa. Toinen vaihtoehto voisi olla Fortumin mainostama ydin-kaukolämpö.

    Otso Kivekkään blogissa jo ehdotin ajatusta rakentaa Laajasalon liikenneyhteydet kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa raitioyhteys Sompasaaren kautta Kalasataman metrolle ja toisessa vaiheessa, viimeistään Hana B:n tultua käyttöikänsä päähän, ja jos tarvetta edelleen on, viimeistellä sillat rakentamalla Sompasaaren ja Krunan välinen raitiosilta.

    Kevyelle liikenteelle voisi tehdä jo aiemmin kevyemmän sillan, joka on edullisempi ja helpompi rakentaa ottamaan huomioon hiilikuljetukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Pertti Rinne kirjoitti 6.4.2014 kello 14:31

    Koetas keksiä joku juju, millä saat edes osan kokoomuksen ryhmästä vastustamaan Kivinokan rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Siirtolapuutarha vaihtoon kirjoitti 6.4.2014 kello 15:21

    Jos Kivinokan hyvää sijaintia metroaseman kupeessa halutaan hyödyntää, suljettu siirtolapuutarha-alue voitaisiin ottaa asuntokäyttöön. Puutarhamökithän voi sieltä siirtää minne vaan uudelle alueelle. Tämä kuitenkin sillä edellytyksellä, että muu Kivinokka jätetään sitten rakentamatta kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  13. Sampsa kirjoitti 6.4.2014 kello 15:25

    Samaa mieltä tuosta Kivinokasta. Itäväylän kattamista on suunniteltu lisäksi Kulosaaren kohdalle. Yleiskaavan Visio 2050 piirsi Itäväylän päälle n. 460000 k-m2 sellaista uutta rakentamista mitä kukaan ei kaiketi vastusta.

    Kustannuspuolella vastaava Hämeenlinnan kansi maksoi 30 miljoonaa ja siihen päälle tehtiin 80000 k-m2 eli kerrosneliön hinnaksi tuli 375€. Jos tuo sisälsi myös kunnallistekniikan kannen sisään, se oli todella edullista rakentamista. Vesihuolto ja sähköt kun pitää tehdä joka tapauksessa. Saatiin hukkatila käyttöön ja samalla asumisviihtyvyys ylös, kun liikenteen melu väheni.

    Kannen kun toteuttaisi akselilla Kulosaari/Herttoniemi, selvittäisiin pitkälti nykyisellä joukkoliikenteellä ja virkistyalue tulisi vilkkaampaan käyttöön. Nuo pitäisi ehdottomasti rakentaa ensiksi ja miettiä sitten vasta Kivinokkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  14. Mikko H kirjoitti 6.4.2014 kello 15:30

    Sen sijaan esimerkiksi Päivälehden aukio olisi sopinut hyvin Sanomatalon ja Kiasman välissä sijaitsevan aukion nimeksi.

    Ennustan, että kukaan ei tule tietämään, onko tuolla Kiasman betonisella takapihalla nimi vai ei. Epäpaikassa tiivistyy Töölönlahden suunnittelumokat: Sanomatalossa ei ole kaupunkimaista katutason julkisivua vaan umpinainen peilaava lasi, ja Kiasma kääntää selkänsä juurikin keskeisimmän aukion suuntaan. Sittemmin Töölölahdella on tehty lisää samaa. Sadan vuoden aikana kertyi hyviäkin suunnitelmia (enkä tarkoita Aallon suunnitelmaa), mutta jostain syystä niiden toteuttaminen onnistuttiin välttämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  15. KKK kirjoitti 6.4.2014 kello 16:46

    Jos kerran kaupunkilla on rahaa Itäväylän kattamiseen, mieluummin käyttäisin ne rahat Itäväylän kattamiseen Kulosaaren ja Herttoniemen metroaseman kohdalla kuin Kivinokan kohdalla. Näiden asemien ympäristöt ovat Itäväylän vuoksi todella väljästi kaavoitettuja. Kattamalla Itäväylä asemien vierestä, saataisiin huomattavasti asuntoja erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  16. KariS kirjoitti 6.4.2014 kello 17:25

    Toivottavasti edes Vihreillä on munaa vaatia tuon täysin älyvapaan siirtolapuutarha-alueen kaavoittamista asunnoiksi ja sen vihreän jättämistä vaikka sinne Kivinokan nokkaan.

    Ai niin – siirtolapuutarhat ovat muutaman harvan varakkaan etuoikeus, jollaista vihreät puolustaa vaikka tuloksena olisi kuinka kehnoa kaupunkirakennetta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  17. Jalankulkija kirjoitti 6.4.2014 kello 18:14

    Osmo Soininvaara: Alueesta voi tehdä tosiasiassa suljetun ilman, että se ympäröidään piikkilangoilla ja portille pannaan aseistettu vartia. Se kuinka suljettu alue tosiasiassa on, näkyy siitä, kuinka paljon sinne tulee satunnaisia ulkopuolisia. Ei juuri ketään. Siis toswiasiassa suljettu.

    Tässä Herttoniemen siirtolapuutarhan tapauksessa, mikäli Kivinokka rakennetaan, lyhin matka Herttoniemen metroasemalle ja kauppoihin kulkisi tuon siirtolapuutarhan läpi. Tätä tuskin kuitenkaan aiotaan tehdä. Siirtolapuutarhan kiertäminen jalan vie useita minuutteja joka päivä suuntaansa. Kyllä siinä on estevaikutus eikä ihan pieni.

    Osmo, älä nyt viitsi puhua puuta heinää. Tulit juuri todistaneeksi, ettet ole koskaan käynyt Herttoniemen siirtolapuutarhassa (etkä varmaan missään muussakaan siirtolapuutarhassa).

    Tervetuloa koska tahansa kesällä paikan päälle katsomaan, kuinka paljon siellä käy “satunnaisia ulkopuolisia”. Jotka ovat kaikkea muuta kuin satunnaisia, ulkopuolisia kylläkin.

    Herttoniemen siirtolapuutarha on läheisten asuma-alueiden (siis esimerkiksi Herttoniemenrannan ja Kulosaaren) asukkaiden keskeinen ulkoilualue. Teillä pörrää päivittäin lapsiperheitä leikkikentällä, lenkkeilijöitä ja koiranomistajia (mikä sekään ei ole halveksitatva harrastus vaikkakaan ei kovassa kurssissa tällä tontilla).

    Ei kannattaisi esittää faktana asioita, joista ei ole minkäänlaista omakohtaista tietoa.

    Oikeassa olet vain siinä, että lyhin matka Herttoniemen metroasemalla ja kauppoihin kulkee siirtolapuutarhan läpi. Siksi sitä käyttävät joka ikinen päivä kymmenet ja kymmenet Kivinokkaan menijät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Ylermi kirjoitti 6.4.2014 kello 18:42

    Kun Vartiosaaressa ei nähty mitään arvoa, niin miksi oikeastaan tuollainen stereotyyppinen mustalaisleiri, kuten Kivinokan mökit, pitäisi säästää? Kunhan jättää suojaavan metsän kohti lahtea ja suojelualueita. Pikkumökkiä fiksumpi ratkaisu on ostaa teltta. Ei tarvitse sitoa rahojaan ja vapaa-aikaansa yhteen paikkaan ja kantaa huolta pääasiassa tyhjillään olevasta omaisuudestaan. Viljelypalstat sitten jatkossa talojen katoille ja pihoille, ei niille voi varata hehtaareittain rakennusmaata, jos sitä luontoa aikoo jättää ja samalla rakentaa tuhansia asuntoja vuosittain.

    Voimala purkuun ja uutta Vuosaareen. Kaupunki hyötyy valtavasti, jos tuo paikka vapautuu ja rakennetaan tehokkaasti. Kaikki järkisyyt puoltaa Vuosaarta, jos hiilestä siirrytään puuhun. Sinne voi sitten tuoda puudieselillä pellettiä ja haketta. Käyttöikään vetoaminen tuntuu tyhmältä, kun toisella puolella on valtavat hyödyt.

    Helsingin pitää hyödyntää merinäkymänsä siinä, että tarjoamalla hulppeita näkymiä merelle korkeista taloista syntyy suomalaisittain poikkeuksellisia asuntoja. Helsingissä vain on jätettävä maalaisjärki käyttämättä ja vältettävä Keilaniemen kohtalo, jossa tornit eivät ole millään tavoin osana kaupunkia, vaan täysin erillisiä. Toivottavasti tuo surkea suunnittelu Espoon puolella kannustaa ihmiset viihtymään ja tuomaan rahansa Helsingin keskustaan metrolla. Kai rakennusfirmoiltakin alkaa hihat palamaan tuohon autopaikkanormiin, kun se kaataa niiltäkin hankkeita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  19. Olli Vento kirjoitti 6.4.2014 kello 19:06

    Helsinkiä on mahdollista kehittää niin, että turvataan riittävät luontaiset virkistysalueet eri puolilla kaupunkia ja käytetään rakennettavat maa-alueet tehokkaammin. Hyvin tavoitettavat virkistysalueet tuovat hyötyjä myös kaupungille. Sairauksien ennaltaehkäisy on edullista terveydenhoitoa.

    Sopiviin kohtiin kaupunkia olisi perusteltua rakentaa korkeampia asuintaloja.

    Olisi hyvä tunnistaa yhä enemmän jo rakennettuja paikkoja, jotka voisivat vapautua muusta tarkoituksesta asuinkäyttöön. Motareiden muuttaminen asutuiksi bulevardeiksi on yksi esimerkki. Myös muunlaisia kohteita voi löytyä, kun yhteiskunta muuttuu ja kehittyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. Sakke kirjoitti 6.4.2014 kello 19:15

    O.S. kirjoitti 6.4.2014 klo 17.31: “Alueesta voi tehdä tosiasiassa suljetun ilman, että se ympäröidään piikkilangoilla ja portille pannaan aseistettu vartia. ”

    Tämä lienee Koivusaarenkin tulevaisuus, jos KSV:n nykysuunnitelmia lähdetään toteuttamaan! Eikö olisi yksinkertaisempaa sovittaa vain se Guggenheim-museo sinne Nokian myymälle(?) tontille pohjoispuolella ja tehdä eteläpuolelle pelkästään Helsingin tai vaikka koko Suomenlahden meriluontoa esittelevä luontokeskus. Jätettäisiin purjehtijoiden alueet veneilijöille ja matalikot vesilinnuille ja luonto rauhaan. Jussi saisi maamerkkinsä, vihreät luontoarvonsa, kokoomuslaiset säilytäisivät venepaikkansa ja muut kaupunkilaiset merimaisemansa! … Ai niin, ehkä SDP tarvitsee myös sen vanhusten pienen palvelutalon, josta grynderit voisivat varmaan järjestää heillekin mukavat vanhuudenpäivien viettopaikat. Kaikki voittaisivat!

    O.S.:”Se kuinka suljettu alue tosiasiassa on, näkyy siitä, kuinka paljon sinne tulee satunnaisia ulkopuolisia. Ei juuri ketään. Siis toswiasiassa suljettu.”

    Paljonko esim. Katajannokalle tulee ‘satunnaisia ulkopuolisia’? Pidätkö sitäkin ‘tosiasiassa suljettuna’ alueena?

    Entä mikä on Koivusaaren ympärille suunniteltujen merentäyttöalueiden ja rakennusten estevaikutus tavallisten kaupunkilaisten merinäkymille mm. Länsiväylältä ja sen varrelta, erityisesti etelän puolella etelään ja kaakkoon meren aavalle ulapalle sekä Telkkäkujan puolelta luoteeseen, reitiltä jota pyöräilijät myös paljon käyttävät?

    Katajaharjun rampin purku ja mutkikas kiertotie Koivusaaren kautta Espoon suuntaan lisäisi, paitsi autolikennettä Koivusaaressa, myös (lisäpituutena ja kaikkine risteyksineen) Lauttasaaressa asuvien matka-aikaa länteen mentäessä selvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.4.2014 kello 22:00

    Katajanokalle tulee tuhansia lauttamatkustajia, messuvieraita Canhaan satamaan ja asiakkaita ravintoloihin ja vaikka mitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jalankulkija kirjoitti 6.4.2014 kello 19:27

    KariS:
    Toivottavasti edes Vihreillä on munaa vaatia tuon täysin älyvapaan siirtolapuutarha-alueen kaavoittamista asunnoiksi ja sen vihreän jättämistä vaikka sinne Kivinokan nokkaan.

    Ai niin – siirtolapuutarhat ovat muutaman harvan varakkaan etuoikeus, jollaista vihreät puolustaa vaikka tuloksena olisi kuinka kehnoa kaupunkirakennetta

    Taas yksi besserwisser, jolla ei ole mitään oikeaa tietoa siirtolapuutarhoista. Tyypillisin siirtolapuutarhuri on noin seitsenkymppinen eläkkeellä oleva yksinelävä naisihminen, jolla ei ole autoa ja pieni eläke. Siinä teille todellisia varakkaita. Viimeksi kun siirtolapuutarhureista tehtiin kysely, keski-ikä oli 67 vuotta. Varakkaita joudut kyllä etsitään luupilla. Ja monet ovat viettäneet alueella kymmeniä vuosia. Nämäkö pitäisi ajaa sieltä pois?

    Samaa sarjaa on muuten suuri osa kesämajojen omistajista esimerkiksi Kivinokassa. Mutta tällä porukallahan ei ole tunnetusti mitään väliä. Kunhan saadaan grundereille rakennusmaata. 4000 asukasta Kivinokkaan tarkoittaisi Kulosaaren B-osaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. Ihmettelijä kirjoitti 6.4.2014 kello 20:00

    Muutamia faktoja, miksi Kivinokka kannattaa rakentaa:

    -Siirtolapuutarha tai mökkikylä ei palvele isoa yleisöä viheralueena vaan on pienen piirin käytössä
    -Mökkien häätämiseen ja alueen avaamiseen kaikille ei liene syytä ellei siellä rakenneta
    -Lähistöllä on paljon oikeasti hyviä viheralueita, Mustikkamaa, Viikki… eikö riitä?
    -Hyvällä suunnittelulla rannat jätetään hienoksi vihreäksi ei-privaatiksi reitiksi kaikille kaupunkilaisille
    -Metro on lähellä. Suurin osa Herttoniemestä, Herttoniemenrannasta ja Kulosaaresta saa raahautua 400-500 metrolle.
    -Hieno ranta-alue on kaupungin keskellä, mökkikylät ovat saaneet lähteä kehityksen jaloista paljon huonommillakin paikoilla. Katajanokallekin olisi voinut aikanaan jättää ne muutamat kalastajamajat..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  24. Sampsa kirjoitti 6.4.2014 kello 21:57

    KKK:
    Jos kerran kaupunkilla on rahaa Itäväylän kattamiseen, mieluummin käyttäisin ne rahat Itäväylän kattamiseen Kulosaaren ja Herttoniemen metroaseman kohdalla kuin Kivinokan kohdalla. Näiden asemien ympäristöt ovat Itäväylän vuoksitodella väljästi kaavoitettuja. Kattamalla Itäväylä asemien vierestä, saataisiin huomattavasti asuntoja erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien varten.

    Yleiskaavan Visio 2050 näyttää Kulosaaren ja Herttoniemenrannan kohdalta tältä:
    Visio 2050, liite moottoritiet, sivut 34-35 (ote)

    Vision yhteydessä on siis tehty luonnos motarin kannesta Kulosaaren metroasemalle ja Herttoniemen metroaseman länsipuolelle, mutta itäpuoli on ilmeisesti luonnostelematta.

    Taloudellisesti moottoriteiden kattaminen on kannattavaa puuhaa ja siihen tarvitaan veronmaksajan rahaa vain väliaikaisesti. Jos kannen tekemiseen sijoitetaan tuo 375€ / k-m2 ja parin vuoden päästä se myydään rakennusliikkeelle 900€ / k-m2, onhan siinä välissä kelpo kate. Viime viikon kokouksessa kaavoitettiin juuri väljästi Kruunuvuoren rantaan ja siellä pelkkä kunnallistekniikka maksaa 800-900€ / k-m2.

    Näillä lähtötiedoilla Kivinokan rakentamista on hankala perustella sillä, että tonttimaasta olisi pulaa. Lähempänä metroa on tonttimaata vaikka kuinka paljon. Näyttää enemmänkin siltä, että rannat halutaan pakolla rakentaa.

    Visio 2050 -aineisto kokonaisuudessaan:
    http://www.yleiskaava.fi/yleiskaava/aineistot

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  25. Ville T kirjoitti 6.4.2014 kello 21:59

    Entä, jos siirtolapuutarhojen paikalle rakentaisi taloja ja siirtolapuutarhat siirrettäisiin sinne, missä talot ovat?

    Uudet asukkaat olisivat lähempänä metroasemaa, mutta siirtolapuutarhat eivät olisi niin kaukana. Tonttien läpi ei tulisi niin paljon liikennettä. Siirto ei voisi maksaa ihan kohtuuttomia. Mökit varmaan siirtyisivät nosturiautolla. Pensaat ja ja monivuotiset kasvit käsipelillä. Puille ei voisi mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. Jalankulkija kirjoitti 6.4.2014 kello 22:53

    “Metro on lähellä. Suurin osa Herttoniemestä, Herttoniemenrannasta ja Kulosaaresta saa raahautua 400-500 metrolle.”

    Täytyisi varmaan järjestää näille nurkille joku opastettu kaupunkikiertoajelu, jotta ummikot asiaa tuntemattomat näkisivät, millaista oikeasti on Herttoniemessä – Herttoniemenrannassa – Kivinokassa.

    Herttoniemestä ja Herttoniemenrannasta pääsee sekä Herttoniemen että Kulosaaren metroasemalle bussilla 81. Ei siis tartte raahautua yhtään mihinkään.

    “-Siirtolapuutarha tai mökkikylä ei palvele isoa yleisöä viheralueena vaan on pienen piirin käytössä”

    Sen lisäksi ehdottaisin liikenteen laskentaa sekä Kivinokan portille että Herttoniemen siirtolapuutarhan läpikulkuteille. Sittenpähän nähtäisiin ihan faktana, kuinka paljon niissä käy päivittäin porukkaa. Saattaisitte hämmästyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 6.4.2014 kello 23:05

    Ihmettelijä:
    -Metro on lähellä. Suurin osa Herttoniemestä, Herttoniemenrannasta ja Kulosaaresta saa raahautua 400-500 metrolle.

    Metro ei ole lähellä. Ihminen on niin hidas eläin, että kävely Kulosaaren metroasemalta Kivinokan kärkeen tulee kestämään yli 10 minuuttia, eikä sellainen kävelymatka tule missään tapauksessa houkuttelemaan joukkoliikenteen käyttöön, kun autolla hurauttaa Stockalle vartissa.

    Bussilinja ei myöskään houkuttele joukkoliikenteen käyttöön, koska sen käyttäjämäärä tulee olemaan pieni ja näin ollen vuoroväli harva, koska bussilinjat ajetaan täsmälleen sillä vuorovälillä, jolla kaikki ihmiset mahtuvat kyytiin ruuhka-aikana ja jää jonkin verran vapaita istumapaikkoja. Käytännössä bussilinjan vuoroväli on varmaan 20 minuuttia. Lisäksi bussi ei ylipäänsä ole houkutteleva sellaisille ihmisiä joilla on mahdollisuus ostaa auto.

    Jos Kivinokkaan halutaan edes jonkinlainen joukkoliikenteen käyttöosuus, pitää sinne rakentaa raitiotie tai avata uusi metroasema siirtolapuutarhan kohdalle. Vaihtoehdoista edellinen tuottaa selvästi lyhyemmät kävelymatkat kuin jälkimmäinen.

    Olen ylipäänsä pettynyt että vielä nykyäänkin sunnitellaan tällaisia puhdasoppisia autolähiöitä, ja myös vihreät ovat mukana kannattamassa autolähöiden rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.4.2014 kello 7:33

    Ovatko vihreät kannattamassa Kivinokan rakentamista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. kommentti kirjoitti 6.4.2014 kello 23:13

    Kunnallismies: On turhaa nimetä Helsingin ydinkeskustaan aukio jonkun Tekla Hultinin mukaan, josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Sen sijaan esimerkiksi Päivälehden aukio olisi sopinut hyvin Sanomatalon ja Kiasman välissä sijaitsevan aukion nimeksi.

    Kuinka moni on lukenut Päivälehteä? Sehän oli nuorsuomalaisten poliittisen lehti, jonka julkaisu lopetettiin 110 vuotta sitten. Itse en tunne oikein minkään kaupungin aukioiden nimiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  30. kommentti kirjoitti 6.4.2014 kello 23:17

    Sampsa: Kustannuspuolella vastaava Hämeenlinnan kansi maksoi 30 miljoonaa ja siihen päälle tehtiin 80000 k-m2 eli kerrosneliön hinnaksi tuli 375€. Jos tuo sisälsi myös kunnallistekniikan kannen sisään, se oli todella edullista rakentamista. Vesihuolto ja sähköt kun pitää tehdä joka tapauksessa. Saatiin hukkatila käyttöön ja samalla asumisviihtyvyys ylös, kun liikenteen melu väheni.

    Kustannuspuolella kansi-investoinnit ovat todella edullisia tehdä. Kukaan vaan ei uskalla sanoa ääneen, mitä kustannuksia niistä tulee 40 vuoden päästä, kun tulee ensimmäinen peruskorjausikä vastaan. ja sen jälkeen. En ainakaan tiedä yhdessäkään kunnallisessa kansihankkeessa Suomessa pohditun poliittisessa keskustelussa yhtään mitään peruskorjausasioihin liittyen. Ratkaisu on ok, jos kannen omistaa joku yksityinen taho, joka myös hoitaa peruskorjaukset. Mutta esim. Tampereen kansihankkeessa kannen omistus on suunnitelmien mukaan Tampereen kaupungilla, ja kannen päälle tulee sitten satojen miljoonien eurojen rakennelmat. Siitä, mitä peruskorjaustarpeita kansirakennelmalle tulee ja missäkin vaiheessa sen elinikää, ei ole puhuttu mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  31. isoH kirjoitti 7.4.2014 kello 0:20

    Jalankulkija: Taas yksi besserwisser, jolla ei ole mitään oikeaa tietoa siirtolapuutarhoista.

    Kun tällä palstalla on asiantuntijoita, Jalankulkija tai joku muu siirtolapuutarhoista tietävä osaa varmasti kertoa, paljonko yhden mökin haltija maksaa tonttivuokraa kaupungille vuodessa?

    Sitä ihmettelen, että Helsingin asuinkerrostalojen tonttivuokrat nostetaan pilviin, mutta kaiketi kaupunki on tasa-arvoisesti nostanut siirtolapuutarhojen maksuja?

    Käsittääkseni siirtolapuutarhat eivät myöskään ole avoimia tiloja 365 d/ 24 h, vaan lähinnä osan aikaa kesällä, mutta väärän käsitykseni saa korjata.

    Kulttuurihistoriallinen merkitys siirtolapuutarhoilla on ja siksi niitä ei pidä jyrätä. Muita Kivinokan mökkejä en sen sijaan ymmärrä – missä avoimella aidattomalla alueella kulkee esimerkiksi kotirauhan alue, vai estävätkö siellä täällä olevat mökit käytännössä yleisen oleskelun alueella?

    Vielä vähemmän ymmärrän lisämökkien rakentamisen, ellei niistä sitten saada kunnon tuottoa kaupungille. Joko aito puisto/virkistysalue tai sitten rakennetaan asuntoja, eikä mitään subventoituja mökkejä parille onnekkaalle.(toivottavasti ei

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  32. mikko kirjoitti 7.4.2014 kello 4:00

    Terve,

    Kylla se teidan siirtolapuutarhalaistenne asenne jokaiseen lapikulkijaan on niin vihamielinen, ettei sen kautta moni uskalla kulkea. Korjatkaa ensin omaa kaytostanne vaikka vihaamiasi koiran taluttajia kohtaan, niin ehka joskus me muutkin helsinkilaiset ymmartaisimme teidan erikoispuutarhanne arvon.

    t. Mikko

    Jalankulkija: Osmo, älä nyt viitsi puhua puuta heinää. Tulit juuri todistaneeksi, ettet ole koskaan käynyt Herttoniemen siirtolapuutarhassa (etkä varmaan missään muussakaan siirtolapuutarhassa). Tervetuloa koska tahansa kesällä paikan päälle katsomaan, kuinka paljon siellä käy “satunnaisia ulkopuolisia”. Jotka ovat kaikkea muuta kuin satunnaisia, ulkopuolisia kylläkin.Herttoniemen siirtolapuutarha on läheisten asuma-alueiden (siis esimerkiksi Herttoniemenrannan ja Kulosaaren) asukkaiden keskeinen ulkoilualue. Teillä pörrää päivittäin lapsiperheitä leikkikentällä, lenkkeilijöitä ja koiranomistajia (mikä sekään ei ole halveksitatva harrastus vaikkakaan ei kovassa kurssissa tällä tontilla).Ei kannattaisi esittää faktana asioita, joista ei ole minkäänlaista omakohtaista tietoa.Oikeassa olet vain siinä, että lyhin matka Herttoniemen metroasemalla ja kauppoihin kulkee siirtolapuutarhan läpi. Siksi sitä käyttävät joka ikinen päivä kymmenet ja kymmenet Kivinokkaan menijät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.4.2014 kello 7:47

    Oikeassa olet vain siinä, että lyhin matka Herttoniemen metroasemalla ja kauppoihin kulkee siirtolapuutarhan läpi. Siksi sitä käyttävät joka ikinen päivä kymmenet ja kymmenet Kivinokkaan menijät

    En todellakaan ole käynyt Herttoniemen siirtolapuutarhassa, mutta moneen muuhun olen uskaltautunut. Yleensä niissä on yleisölle avoinna vain yksi portti, jotta ei syntyisi häiritsevää läpikulkua. Jos Herttoniemessä asia on toisin ja se on todella auki 24 H/vrk vuorokaudessa kesät talvet, silloinhan ei pelkäämääni estevaikutusta todellakaan synny. Jostain syystä virasto ei kuitenkaan ole johtanut kevyen liikenteen väylää Herttoniemen metroasemalle tätä kautta vaan on ryhtynyt puuhaamaan kiistanalaista siltaa Kulosaaren metroasemalle. Tuo siltahan käy tarpeettomaksi, jos siirtolapuutarhaväki toivottaa kevyen liikenteen reitin tervetulleeksi johdettavaksi oman alueensa läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 7.4.2014 kello 6:32

    Kysymys:
    Mistä on kyse, jos osa tietystä rajatusta joukosta suunnittelee rikoksen, esimerkiksi raiskauksen, valmistelee sen, ja selvittää samalla onko enemmistö tuosta rajatusta porukasta sen kannalla, ja jos sattuisi olemaan, lopulta päättäisi toteuttaa sen?

    Vastaus:
    Yksi ilmeinen oikea vastaus näyttäisi olevan: Koivusaaren osayleiskaava (25.3.2014 päivitys),
    joka merentäyttöineen ja lukuisine muine epäkohtineen ainakin maallikon (ja useimpien veneilijöidenkin) mielestä vaikuttaa edelleenkin suorastaan käsittämättömän julkealta, ympäristönsä pilaavalta suunnitelmalta.

    Eikö jokaisen kunnon kansalaisen tulisi pyrkiä ehkäisemään moiset, pahat aikeet silloinkin, jos raiskauksen kohteena on meriluonto ja sen maisemat, sekä kaupunkilaisten ulkoiluun, virkistykseen ja eri harrastuksiinsa (mm. veneily kaikkine eri vaiheineen) käyttämä alue ja sen ympäristö.

    Missä on laki ja missä on oikeus? Missä kulkee oikeamielisen vallankäytön raja?

    En olisi aikoinaan ikinä uskonut, että minulle olisi koskaan tullut tarvetta ryhtyä yhteistä ympäristöämme puolustamaan. Olin aiemmin kuvitellut, että Osmo kumppaneineen (muut luontoa ja lähiluontoakin arvostavat piirit mukaanlukien) olisivat saaneet asiat jo sellaiselle mallille, että siihen ei olisi ollut enää tarvetta. Toisaalta, Ukrainan tapaukset ovat viimeksi osoittaneet, että demokratiakaan (oikea tai ei) ei aina tunnu toimivan.

    Osmo, onko vuosikymmenten aika (Katajannokalla asuen?) päässyt näivettämään luontosuhteesi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  35. Juho Laatu kirjoitti 7.4.2014 kello 8:32

    Osmo Soininvaara:
    Ovatko vihreät kannattamassa Kivinokan rakentamista?

    Näin kaukaa katsoen Helsingin kunnallispolitiikka näyttäisi vähän siltä, että kaikki puolueet kannattavat mahtavaa ja kasvavaa Helsinkiä. Kokoomus ja demarit ehkä rakentavat Kivinokan. Vihreät rakentavat kokoomuksen kanssa Vartiosaaren. Muut kuin kokoomus rakentavat Talin golfkentän. (yksityiskohdat eivät välttämättä oikein)

    Juoni on siis se, että useimmiten löytyy enemmistö yhden puolueen suosikkialueen rakentamiseksi, koska tuon puolueen suosikkialue ei tietenkään ole muiden puolueiden suosikkialue. Kukaties joitain alueita rekennetaan jopa kostoksi, kun muut pilasivat ja rakensivat oman suosikkialueen. Mutta kaikki puolueet “hyötyvät”, koska Helsingin väkiluku kasvaa, ja oma puolue ei ollut syypää tietyn rakennetun alueen (vaikkapa Kivinokan) rakentamiseen. Tehokasta konsensuspolitiikkaa siis, kaikkien mahdollisten alueiden rakentamiseksi täyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.4.2014 kello 9:41

    Muu Suomi arvostelee Helsinkiä kaavoituksen hitaudesta ja siitä johtuvasta asuntopulasta. Helsingin hidfasta kaavoityusta on syytetty jopa Suomen taloudellisista vaikeuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Pekka Vuori kirjoitti 7.4.2014 kello 8:53

    “Niin kauan kuin Helsingin keskustassa pidetään rakentamattomina Josafatin kallioiden kaltaisia tyhjiä tontteja, kaikki argumentit kaupungin tiivistämisestä ovat pelkkää tyhjää höpinää.”

    Josafatin kallioiden ympärillä asuu puolen kilometrin säteellä yli 13 000 asukasta,eli enemmän kuin Lieksan kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  38. Tomi kirjoitti 7.4.2014 kello 9:30

    Alla suora lainaus kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta:

    “Kivinokan joukkoliikenne perustuisi metroon ja liityntäbussilinjaan. Alueesta on tarkoitus suunnitella mahdollisimman autoriippumaton.”

    Kuten suunnitelmasta näkyy, niin valtaosa rakennuskannasta on kaukana Metroasemista, joten julkinen liikenne perustuu voimakkaasti liityntäbussiin. Liityntäbussien varassa olevat kaupunginosat ovat nimenomaan kaikkein autoistuneimpia. Tuo liikenneutopia on täysin irralla todellisuudesta nykyisellä suunnitelmalla.

    Jos alueesta oikeasti halutaan vähäautoinen, niin rakentaminen on painotuttava paljon lähemmäs Herttoniemen metroasemaa, jolloin siirtolapuutarha on liipasimella. Toisena vaihtoehtona on hyväksyä nykyisellä suunnitelmalla, että tuonne muuttaa autoilevia ihmisiä, jolloin myös autoille pitää varata tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  39. vihreän teen lipittäjä kirjoitti 7.4.2014 kello 9:44

    “Herttoniemestä ja Herttoniemenrannasta pääsee sekä Herttoniemen että Kulosaaren metroasemalle bussilla 81. Ei siis tartte raahautua yhtään mihinkään.”

    Ja Herttoniemenrannasta pääsee myös Linnanrakentajantietä kulkevilla Laajasalon busseilla, joita menee solkenaan. Kivinokkaan olisi mahdotonta saada yhtä hyviä joukkoliikenneyhteyksiä etenkään tuolla asukasmäärällä. Ilmiselvä autolähiön paikka se on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. N kirjoitti 7.4.2014 kello 9:50

    Jalankulkija:
    Kuinkahan monta kertaa täällä joutuu kertomaan, että siirtolapuutarhat ovat kaikille avoimia alueita, joiden yleisillä alueilla voi kulkea vapaasti. Miten olisi, jos lopetettaisiin tämä faktojen vääristely?

    Jospa lopetettaisiin se faktojen vääristely. Siirtolapuutarha-alueilla ei voi kulkea vapaasti edes yleisillä alueilla. Esimerkiksi Marjaniemen siirtolapuutarhan portit ovat lukossa a) öisin (klo 22-07) ja b) talvisin (1.10.-30.4.).

    Siirtolapuutarhat ovat käytännössä yksityisiä puistoja, joissa ulkopuoliset saavat liikkua erillisiä käytäviä pitkin.

    Aika moni siirtolapuutarha sijaitsee nykyään alueella, joka otettaisiin varmasti rakennusmaaksi, jos vain voitaisiin, sillä ne sijaitsevat niin lähellä raideliikenneyhteyksiä, että siirtolapuutarhoina ne ovat lähes hukkakäytössä. Mieluummin tietysti ottaisin Marjaniemen siirtolapuutarhan paikalle oikean puiston kuin rakennuksia.

    Siirtolapuutarhoista täällä on keskusteltu ennenkin, mutta esimerkiksi Marjaniemessä siirtolapuutarhan takia matka Tulisuonkujan risteyksestä Itäväylän ylittävän kävelysillan risteykseen 250 metriä pitempi kuin se olisi, jos siirtolapuutarhan läpi voisi oikaista. Ei onnistu, koska pohjoisreunalla ei ole edes porttia, eikä se olisi edes auki talvisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  41. tpyyluoma kirjoitti 7.4.2014 kello 9:59

    Laajasalon lautturi:
    Olisi todella lyhytnäköistä taloudenpitoa, jos käyttökuntoinen miljardiluokan voimala ajettaisiin jonkun raitiosillan takia alas ennen kuin se on tullut käyttöikänsä päähän.

    Voimalan käyttöikää pitäisi päinvastoin lisätä tekemällä korjausinvestointeja, niinkuin mihin tahansa laitokseen. Nämä myös parantaisivat laitoksen ympäristövaikutuksia.

    Kysymys on nyt siitä, että se voimala vie Hanasaaren verran tilaa, ja lisäksi siitä että Helenille on joku päähänpinttymä että he ei voi elää sillan kanssa. Jos ei voi tehdä siltoja, niin Sompasaaresta tulee juurikin sellainen pussinperä kuin mitä tuossa Kivinokan kaavassa on ongelma. Lisäksi koko Kruunuvuoren ja muun Laajasalon liikenneyhteydet eivät lyhyesti sanottuna toimi.

    Kyse on kymmenien tuhansien ihmisten asunnoista, miljardien rakennusprojekteista ja kaupunkilaisten omistaman tonttimaan arvosta. Ja toisella puolella vaakakupissa on se että voi olla että tarttis tehdä jotain, esimerkiksi logistiikkaa, jotta saisi polttoainetta liikkumaan kilometrin verran.

    Lähdetäänkö nyt vaikka siitä, että Vantaan Energia tuottaa lämpönsä ja sähkönsä Martinlaaksossa, ja sinne tuskin tuodaan polttoaine jokilaivalla. Tai että koko Lahden kaupunki lämpiää hiilellä jonka satama on Loviisassa. Kuoleeko ne siellä kylmään ja ovatko energiayhtiöt konkurssikypsiä?

    Lyhyesti sanottuna, Helen saa toki todeta että olisi kiva jos mikään ei muuttuisi kaupungissa, mutta ei me nyt voida koko kaupunki siltä pohjalta pyörittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  42. N kirjoitti 7.4.2014 kello 10:00

    Jalankulkija: Osmo, älä nyt viitsi puhua puuta heinää. Tulit juuri todistaneeksi, ettet ole koskaan käynyt Herttoniemen siirtolapuutarhassa (etkä varmaan missään muussakaan siirtolapuutarhassa).

    Tervetuloa koska tahansa kesällä paikan päälle katsomaan, kuinka paljon siellä käy “satunnaisia ulkopuolisia”. Jotka ovat kaikkea muuta kuin satunnaisia, ulkopuolisia kylläkin.

    Oikeassa olet vain siinä, että lyhin matka Herttoniemen metroasemalla ja kauppoihin kulkee siirtolapuutarhan läpi. Siksi sitä käyttävät joka ikinen päivä kymmenet ja kymmenet Kivinokkaan menijät.

    Jos Kivinokkaan rakennettaisiin, asukkailla on tarve päästä kulkemaan metroasemalle ja kauppoihin
    muulloinkin kuin kesällä päiväsaikaan. Talvella ja öisin portin on varmasti tuollakin lukittu. Jos ei ole, voisin vaikka lyödä vetoa, että uusiin taloihin vedoten siirtolapuutarha-alue vaadittaisiin aidatuksi ja lukituksi, jotta Kivinokan asukkaiden häiriöt voitaisiin ohjata siirtolapuutarha-alueen ulkopuolelle.

    Menepä itse käymään jollakin siirtolapuutarha-alueella talvella, niin näet, kuinka vähän siellä on ulkopuolisia. Muistutan tässä vielä siitä, että esimerkiksi Marjaniemen siirtolapuutarhassa oli ennen talvisin latu, joka kiersi pitkin käytäviä. Sen käyttö loppui, kun alue aidattiin 2000-luvun alussa. Samoin aita tuhosi lasten pulkkamäen. Suurimman osan vuodesta siirtolapuutarhat ovat tiheästi asutulla alueelle pelkkia esteitä, joiden virkistysarvo rajoittuu kaupunkia kauniimpaan maisemaan, jota ei kuitenkaan pääse katsomaan läheltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  43. N kirjoitti 7.4.2014 kello 10:04

    Jalankulkija:
    Sen lisäksi ehdottaisin liikenteen laskentaa sekä Kivinokan portille että Herttoniemen siirtolapuutarhan läpikulkuteille. Sittenpähän nähtäisiin ihan faktana, kuinka paljon niissä käy päivittäin porukkaa. Saattaisitte hämmästyä.

    Tätä kannatan. Ehdotan mittausjaksoksi 1.1.-31.1. Saattaisitte hämmästyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  44. Puukortti kirjoitti 7.4.2014 kello 10:08

    Kivinokkaan esitetään nyt puukerrostalovaltaista kaupunginosaa, jossa olisi 6000 asukasta. Kaupunki on keksinyt keppihevosekseen puutalorakentamisen, jotta Helsingin loputkin merenrannat saadaan rakennettua asunnoiksi. Viimeksi tätä puukorttia käytettiin, kun päättäjiä yritettiin taivutella suopeaksi Guggenheimin museohankkeelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. tpyyluoma kirjoitti 7.4.2014 kello 10:10

    kommentti: Kustannuspuolella kansi-investoinnit ovat todella edullisia tehdä. Kukaan vaan ei uskalla sanoa ääneen, mitä kustannuksia niistä tulee 40 vuoden päästä, kun tulee ensimmäinen peruskorjausikä vastaan. ja sen jälkeen.

    No tuon Itäväylän kannen kustannusarvio on 165 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan, ja tosiaan toi korjaus olisi aikanaan. Sen sijaan metron tunnelointi on verrattaen halpaa, 50 milliä, joka sekin on toki aika posketon summa. Viraston luvut:

    Kattaminen ja tunnelointi
    • Metron tunnelointi 50 milj. euroa
    • Itäväylän betonikansi 150 milj. euroa
    • Itäväylän linjauksen muuttaminen 15 milj. euroa

    KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 255 – 265 milj. euroa
    (n. 850 €/k-m²)
    TONTTITULOT YHTEENSÄ (307 000 k-m²) 190 milj. euroa

    Vaikka neliöitä on saatu oikein kivasti, niin ei tää motarinvarsien rakentaminen noilla kansilla ja tunneleilla oikein etene. Bulevardisoimalla saa suurin piirtein kerrosneliömäärän murtaosalla kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  46. tpyyluoma kirjoitti 7.4.2014 kello 10:18

    2) Moottoritiemäinen risteys on tolkuttoman suuri. Sopimalla valtion kanssa, että moottoritien päättymistä koskeva merkintä ja nopeusrajoitus 60 km/h siirretään kaupungin rajalle, säästyisi paljon maata ja rahaa. Tämä ei tarkoita vielä Länsiväylän bulevardisointia vaan moottoritieliittymien muuttamista maantieliittymiksi.

    Jos nyt haetaan sellaista mitään ei muuteta Länsiväylällä -vaihtoehtoa, niin ilmeinen vaihtoehto on vaan jättää se liittymä tekemättä. Ajatushan oli osin kai korvata Katajaharjun liittymä sillä, samalla kun se katetaan, mutta kun toi ei etene niin miksi ihmeessä? Eli tehdään vaan kevyehkö rinnakkaiskatu Hanasaaren ja Koivusaaren liittymien välillä, jota kautta Koivusaaren liikenne kulkee. Tuo ei ole iso liikennemäärä. Mallia voi katsoa Hanasaaaren bussipysäkistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  47. tpyyluoma kirjoitti 7.4.2014 kello 10:19

    Äh, kirjoitin: Eli tehdään vaan kevyehkö rinnakkaiskatu Hanasaaren ja Koivusaaren liittymien välillä, jota kautta Koivusaaren liikenne kulkee. Ja tarkoitin tietenkin Hanasaaren ja Katajaharjun liittymien välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  48. Jalankulkija kirjoitti 7.4.2014 kello 10:34

    Osmo Soininvaara: En todellakaan ole käynyt Herttoniemen siirtolapuutarhassa, mutta moneen muuhun olen uskaltautunut. Yleensä niissä on yleisölle avoinna vain yksi portti, jotta ei syntyisi häiritsevää läpikulkua. Jos Herttoniemessä asia on toisin ja se on todella auki 24 H/vrk vuorokaudessa kesät talvet, silloinhan ei pelkäämääni estevaikutusta todellakaan synny. Jostain syystä virasto ei kuitenkaan ole johtanut kevyen liikenteen väylää Herttoniemen metroasemalle tätä kautta vaan on ryhtynyt puuhaamaan kiistanalaista siltaa Kulosaaren metroasemalle. Tuo siltahan käy tarpeettomaksi, jos siirtolapuutarhaväki toivottaa kevyen liikenteen reitin tervetulleeksi johdettavaksi oman alueensa läpi.

    Kevyt liikenne sekä jalan että fillarilla on kulkenut Kivinokasta Herttoniemeen ja takaisin jo vuosikymmeniä Herttoniemen siirtolapuutarhan läpi Lumikellontietä pitkin. Kummassakaan päässä ei ole suljettavaa porttia, eikä siirtolapuutarhassa ole muutenkaan talveksi suljettavia portteja.

    Toinen juttu on se, että alueella ei ole talvikunnossapitoa, koska se ei ole muutenkaan talvella erityisessä aktiivikäytössä. Lumikeleillä läpi pääsee siis suksilla mutta huonosti fillarilla tai jalkaisin.

    Kukaan ei ole varmaan laskenut läpikulkijoiden päivittäisiä määriä koska he eivät herätä mökkiläisissä mitään intohimoja. Mutta jos kulkijoita on tunnissa parikymmentä, se tarkoittaa päivässä useampaa sataa henkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Juho Laatu kirjoitti 7.4.2014 kello 10:36

    Osmo Soininvaara:
    Muu Suomi arvostelee Helsinkiä kaavoituksen hitaudesta ja siitä johtuvasta asuntopulasta. Helsingin hidfasta kaavoityusta on syytetty jopa Suomen taloudellisista vaikeuksista.

    Helsinkiläiset arvelevat pelastavansa maalaiset susilta ja omalta jälkeenjääneisyydeltään rakentaessaan heille kerrostaloreservaatteja kaupunkiin. Muut kunnat haluaisivat pitää nuo asukkaat itsellään, eivätkä siis haluaisi tulla “pelastetuiksi”. En ole vielä kuullut kunnasta, joka haluaisi lähettää asukkaansa Helsinkiin. 🙂

    Helsinkiläiset uskovat oman kaupunkinsa elättävän koko Suomen, joten he ehkä pitävät Suomen huonon taloustilanteen syynä sitä, että kaikkia Suomalaisia ei ole vielä saatu siirettyä Helsinkiin. Muualla Suomessa ihmiset eivät näe kovin suurta eroa siinä, hitsaavatko he metallia Helsingissä vai muualla. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Jalankulkija kirjoitti 7.4.2014 kello 10:38

    Pekka Vuori:
    “Niin kauan kuin Helsingin keskustassa pidetään rakentamattomina Josafatin kallioiden kaltaisia tyhjiä tontteja, kaikki argumentit kaupungin tiivistämisestä ovat pelkkää tyhjää höpinää.”

    Josafatin kallioiden ympärillä asuu puolen kilometrin säteellä yli 13 000 asukasta,eli enemmän kuin Lieksan kaupungissa.

    Entäs sitten? Rakentamaton tontti on rakentamaton tontti. Vieressä on Brahen kenttä ja vastapäätä Tauno Palon puisto, joten liikunta- ja virkistyspaikkoja riittää. Josafatin kalliot eivät ole mikään puisto vaan hengenvaarallinen jyrkänne hyvillä liikenneyhteyksillä ja vieressä kulkevalla kunnallistekniikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Jalankulkija kirjoitti 7.4.2014 kello 11:02

    “Kun tällä palstalla on asiantuntijoita, Jalankulkija tai joku muu siirtolapuutarhoista tietävä osaa varmasti kertoa, paljonko yhden mökin haltija maksaa tonttivuokraa kaupungille vuodessa?”

    Helsingin kaupunki vuokraa siirtolapuutarhat niitä hallinnoiville siirtolapuutarhayhdistyksille, joka perii ja tilittää kaupungille sen määrittelemät vuokrat. Vuokra on sidottu indeksiin, ja se nousee vuosittain. Tämänvuotinen vuokra on 1,37 euroa neliöltä. Keskimääräinen tontinkoko on noin 400 neliötä, joten vuokraa kertyy suunnilleen 550 euroa.

    Sen lisäksi vuokralaiset maksavat yhdistykselle vedestä, sähköstä, jätehuollosta ja yleisten alueiden hoidosta (nurmikot, leikkikentät, urheilukentät, yleiset tilat jne.) Mökkiläiset siis kustantavat suureksi osaksi yleisten alueiden ylläpidon, jotka ovat kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Siirtolapuutarha-alueet ovat käsittääkseni ainoa puistoksi kaavoitettu alue, jonka ylläpidon kustantavat yksityishenkilöt.

    Neliövuokra on sama kuin Talin golfkentällä kuitenkin sillä erotuksella, että kaupunki subventoi Talin golfareita maksamalla vuokrasta vuodessa valtaosan eli noin puoli miljoonaa euroa.

    “Käsittääkseni siirtolapuutarhat eivät myöskään ole avoimia tiloja 365 d/ 24 h, vaan lähinnä osan aikaa kesällä, mutta väärän käsitykseni saa korjata.”

    Mökit ovat kevytrakentaisia lautamökkejä, jotka eivät sovellu talvikäyttöön, joten käyttö on talvella vähäistä ja aikaisemmin se oli jopa kokonaan kiellettyä.

    Herttoniemen siirtolapuutarhan alue sen sijaan on avoin kesät talvet, ja sen teillä voi vapaasti hiihtää, fillaroida, kävellä ja ulkoiluttaa koiria. Alueelle pääsee viidestä eri nurkasta, ja siellä kulkee päivittäin runsaasti mm. lapsiperheitä ja koiranomistajia. Se on myös suosittu matkailukohde, jossa Kulosaaren diplomaatit kuljettavat vieraitaan ihastelemassa suomalaisten mökkikulttuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  52. a_l kirjoitti 7.4.2014 kello 11:37

    Luulenpa, että Helsingin rantojen rakentamista tullaan 20-30 vuoden päästä pitämään 2010-luvun Turun tautina. Lyhytnäköisen voitontavoittelun vuoksi tehdään peruuttamatonta vahinkoa kaupunkiympäristölle, ja usein vielä todella huonolla laadulla ja maulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  53. Jalankulkija kirjoitti 7.4.2014 kello 13:42

    N: Tätä kannatan. Ehdotan mittausjaksoksi 1.1.-31.1. Saattaisitte hämmästyä.

    Näköjään täällä ei kannata yrittää käydä asiallista keskustelua. Harmi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Jalankulkija kirjoitti 7.4.2014 kello 13:50

    “Talvella ja öisin portin on varmasti tuollakin lukittu. Jos ei ole, voisin vaikka lyödä vetoa, että uusiin taloihin vedoten siirtolapuutarha-alue vaadittaisiin aidatuksi ja lukituksi, jotta Kivinokan asukkaiden häiriöt voitaisiin ohjata siirtolapuutarha-alueen ulkopuolelle.”

    Hoh hoijaa. Alkaa mennä jankuttamiseksi. Taidat hävitä vetosi. Herttoniemen siirtolapuutarhaa ei ole ympäröity aidalla, eikä se olisi edes teknisesti mahdollista. Kivinokan porukka on tallustellut alueen läpi ainakin 50 vuotta, jollei kauemmin. Jos Kivinokkaan rakennetaan suunniteltuja ökyasuntoja merinäköalalla, ei siirtolapuutarhan läpi kulje enää kukaan jalkaisin, koska kaikilla on autot. Vai luuleeko joku, että uudet asukit viitsisivät kävellä sieltä metroasemalle? Matkaa kertyy Kivinokan nykyiseltä portilta 1,9 kilometriä, ja peränurkasta vielä melkein toinen mokoma lisää. Ei sinne kukaan sitten enää kävele.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  55. Poth1ue1 kirjoitti 7.4.2014 kello 15:34

    tpyyluoma: Viraston luvut:

    KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 255 – 265 milj. euroa
    (n. 850 €/k-m²)

    Vaikka neliöitä on saatu oikein kivasti, niin ei tää motarinvarsien rakentaminen noilla kansilla ja tunneleilla oikein etene. Bulevardisoimalla saa suurin piirtein kerrosneliömäärän murtaosalla kustannuksia.

    Mitenkäs se kattaminen onnistui Hämeenlinnassa reilusti alle puoleen kerrosneliömetrihintaan? Ei kai virkamiehet, puolueiden kunnallisjärjestöt ja grynderit ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  56. Sampsa kirjoitti 7.4.2014 kello 16:38

    Mitenkäs se kattaminen onnistui Hämeenlinnassa reilusti alle puoleen kerrosneliömetrihintaan? Ei kai virkamiehet, puolueiden kunnallisjärjestöt ja grynderit ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

    Tuossa edellisessä laskelmassa oli otettu syntyväksi rakennusoikeudeksi 307000 k-m2, kun Visio 2050 piirsi 460000 k-m2. Alueelle ei rakenneta mitään ilman tunnelia, joten positiiviselle puolelle pitää laskea koko varanto.

    Sen lisäksi metron tunneloinnin järkevyyttä pitää miettiä. Metron viemä tila on alle neljäsosa motarin tilasta ja meluhaittakin paljon pienempi.

    Jos laskelmasta korjaa neliöt tuohon ylempään arvioon ja siivoaa metron pois, tulee lopputulokseksi 406€ / k-m2. Pitäisin myös käytettyä kerrosneliön myyntihintana 615€ / k-m2 melko maltillisena.

    Viime kädessähän saatavat kerrosneliöt riippuvat pitkälti suunniteltujen rakennusten korkeudesta. Jos taloja kasvattaa nykyisestä kerroksen ylöspäin, kerrosneliöt kasvavat 15-20%.

    Tonttimaan perustuskustannuksiin kerrosten lukumäärä ei juurikaan vaikuta. Helsingissä pitäisikin opetella rakentamaan myös ylöspäin. Palomääräykset muuttuvat vasta kahdeksannen kerroksen jälkeen eli sen verran ainakin kaikki uudet talot!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. teekkari kirjoitti 7.4.2014 kello 17:48

    Poth1ue1:
    Mitenkäs se kattaminen onnistui Hämeenlinnassa reilusti alle puoleen kerrosneliömetrihintaan? Ei kai virkamiehet, puolueiden kunnallisjärjestöt ja grynderit ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

    Hämeenlinnassa rakennettiin motarin päälle hehtaarihallia, mikä onnistuu motarin mukaan mitoitetuilla jänneväleillä. Itäväylälle olisi tarkoitus tehdä asuntoja, jolloin koko kansi jää pelkäksi (kolkoksi) pihaksi. Rakenneratkaisut ovat niin erilaiset.

    Hintä per kerrosneliö muodostuu aika erilaiseksi jos toisessa ratkaisussa neliöitä on moninkertaisesti enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. AV kirjoitti 7.4.2014 kello 17:53

    Mitenkäs se kattaminen onnistui Hämeenlinnassa reilusti alle puoleen kerrosneliömetrihintaan? Ei kai virkamiehet, puolueiden kunnallisjärjestöt ja grynderit ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

    Hämeenlinnalaisilla ei ole öljylähteitä, kultakaivoksia, ja maailman kymmenen suurimman firman pääkonttoreita kuten Helsingillä, joten heidän pitää laskea senttejä.
    Helsingissä on em. tekijöiden ansiosta niin paljon rahaa, etteivät tuollaiset summat ole kuin pyöristysvirheitä.

    Tämän takia Helsingillä on myös rahaa nykyisiin vaatimattomiin hallintokuluihin, ja varaa suunnitella koko maailman sairaus- ja sosiaalivakuutuksena toimimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  59. kaisu ervasti kirjoitti 7.4.2014 kello 17:54

    -Jos Kivinokan alkupää rakennetaan,viheralueen sisääntulo tukkeutuu ja upea tervaleppä lehto tuhoutuu sekä Kulosaaren kartanomiljöö kärsii!-Ei ole tarpeen nakertaa aluetta mistään kulmasta…-Nämä rakennus luonnokset ovat jossain kohdin suorastaan päättömiä,rakentaa nyt itäväylän päälle kansi ja siihen asuintaloja??!Kuulostaa näin maallikosta aivan dorkalta!-Miksi tänne pitää haalia sakkia enemmän kuin mahtuu,kohta ollaan todella sumpussa,Helsinki tukehtuu tähän rakennus vimmaan,ja samalla on kuitenkin valtava määrä asuntoja tyhjillään,kun ei taviksilla ole niihin varaa.-Suomi on suuri maa ja rakennus maata on pilvin pimein, nyt vaan päättäjät sellaista politiikkaa että ihmiset voivat asua ja saada elantonsa myös muualla Suomessa,työpaikat maakuntiin eikä ulkomaille!!!-Ja sitten ollaan hävittämässä viimeisetkin virkistysalueet,kuten tämä Kivinokka,koko ajan pauhaten “tiiviimmän kaupunki rakentamisen”puolesta;tätä menoa stadi tukehtuu,vaikka onkin meren rannalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  60. tpyyluoma kirjoitti 7.4.2014 kello 18:02

    Mitenkäs se kattaminen onnistui Hämeenlinnassa reilusti alle puoleen kerrosneliömetrihintaan? Ei kai virkamiehet, puolueiden kunnallisjärjestöt ja grynderit ihan noin paljoa voi välistä, vai voivatko.

    Niin kyseessä on siis arvio, ja siitä seurannee että ei tehdä koko katetta. Mutta jos keksit miten rahasta jota ei ole pääsee vetämään välistä, niin kerro mullekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  61. KKK kirjoitti 7.4.2014 kello 19:21

    Jalankulkija: Entäs sitten? Rakentamaton tontti on rakentamaton tontti. Vieressä on Brahen kenttä ja vastapäätä Tauno Palon puisto, joten liikunta- ja virkistyspaikkoja riittää. Josafatin kalliot eivät ole mikään puisto vaan hengenvaarallinen jyrkänne hyvillä liikenneyhteyksillä ja vieressä kulkevalla kunnallistekniikalla.

    Oletko koskaan käynyt katsomassa Josafatin kallioita kauniina kesäpäivänä? Ne ovat erittäin suosittu ajanviettopaikka. Ihmisiä per pinta-alayksikkö varmasti enemmän kuin Herttoniemen siirtolapuutarhassa. Jos noilla kulmilla haluaa täydennysrakennusta, kadun toisella puolella pari ryteikköistä ja vähäkäyttöistä puistoa, joiden paikalle itse rakentaisin asuintalot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  62. Pekka Pessi kirjoitti 7.4.2014 kello 20:05

    Hämeenlinnassa kattaminen maksoi 30 miljoonaa, rakennusoikeutta tuli kerrosneliöinä 45500, eli 660 € per kerrosneliö. Kulosaaressa taas kattaminen maksaisi 200 miljoonaa, kerrosneliöitä olisi luvassa 307000 joten katteen hinnaksi jää kerrosneliötä kohden 650 €. Jos valtion hommissa 660 € on reilusti puolet 650 €:sta, niin tuottavuusohjelmalla olisi kyllä vielä duunia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 7.4.2014 kello 20:42

    Osmo Soininvaara: «

    Ehkäpä se kaaivoitus olisi nopeampaa, jos sen kohteena eivät olisi kaupunkilaisten niin kovasti arvostamat ranta-alueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  64. Markku af Heurlin kirjoitti 7.4.2014 kello 21:43

    Juupas eipäs keskustelua. Yhden Kivinokan mäkinomistajan tunnen. Hänen ainoa omaisuutensa; taitaa olla kaupungilla kouluavustajana. Pientä mökkiä käyttää aika iso joukko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  65. Poth1ue1 kirjoitti 7.4.2014 kello 23:12

    teekkari: Hämeenlinnassa rakennettiin motarin päälle hehtaarihallia, mikä onnistuu motarin mukaan mitoitetuilla jänneväleillä. Itäväylälle olisi tarkoitus tehdä asuntoja, jolloin koko kansi jää pelkäksi (kolkoksi) pihaksi. Rakenneratkaisut ovat niin erilaiset.

    Voi pitää hyvinkin paikkansa, ettei suoraan moottoritien päälle Hämeenlinnassakaan ole rakennettu asuntoja. Välittömästi motarin kylkeen asuintaloja on kuitekin noussut peittäen entisen melualueen puskurina olleen hehtaariparkkipaikan. Ilman katetta tai kt 3 “bulevardisointia” tällainen asuntorakentaminen olisi tuskin ollut nykynormiston mukaan mahdollista, vai kuinka.

    Lienee toki ymmärrettävää, ettei moottoriteiden kattaminen ole mikään kaikialle ja joka paikkan sopiva ratkaisu, mutta alueilla, joissa esim. kaupallisilla palveluilla tai työpaikkakeskittymillä olisi kysyntää, ratkaisu voisi olla itsensä kustantava. Voisipa jopa ajatella, että ränsistyneet ja (joukko)liikentteellisesti hankalissa paikoissa olevat vanhat tehottomat kauppakeskukset kaavoitettaisiin tehokkaaseen asutorakentamiseen ja alueen uusi keskus rakennettaisiin metroaseman ja motarin päälle.

    Toki välittömästi motarin päälle voisi sijoittaa alueen parkkipaikat parkkitaloihin, mutta ehkä moottoriteiden säilyttäminen ja kohtuuhintaisten parkkipaikkojen rakentaminen on vain niin väärin, ettei se millään onnistu.

    Kaavoitetaan vaan lehmipolut sisäänajoväylien tilalle ja allokoidaan vapautuneelle alueelle kaupunkilaisille vaikka siirtolasikaloita ja -navettoja kunnon omavaraistalouteen siirtymistä varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. Poth1ue1 kirjoitti 7.4.2014 kello 23:16

    Pekka Pessi: Jos valtion hommissa 660 € on reilusti puolet 650 €:sta, niin tuottavuusohjelmalla olisi kyllä vielä duunia.

    Myönnän toki luottaneeni tässä keskusteluissa esitettyihin tietoihin. En sitten tiedä valehteliko tpyyluoma vai Virasto esim. mainituista 850 €/k-m^2 -luvuista, mutta ehkä sitä sitten olisi tosiaan viistainta olla kommentoimatta enää koskaan yhtään mitään ilman väitöskirjatutkumuksen tekemistä ko. aiheesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. Poth1ue1 kirjoitti 7.4.2014 kello 23:26

    tpyyluoma: Niin kyseessä on siis arvio, ja siitä seurannee että ei tehdä koko katetta. Mutta jos keksit miten rahasta jota ei ole pääsee vetämään välistä, niin kerro mullekin.

    No, jos pääsisin mukaan ruskeiden kirjekuorien ketjuun, niin en kait sitä tietoa täällä jakaisi. Jotenkin se vain on kummaa, että pelkkä rakentaminenkin on täällä muuhun maahan verrattuna järkyttävän kallista – vaikka luulisi, että mittakaavaedut ja halvat virolaiset raksaduunarit kääntäisivät suhteen päinvastaiseksi.

    Mutta hyvähän sitä kait on vetää jokaisesta mahdollisesta välistä ekstravoittoja, kun kaupungin despootit pitävät yllä keinotekoista niukkuutta rakennusmaasta ja pyrkivät samalla säätelyn avulla pelaamaan kaikki mahdolliset “markkinahäiriköt” pois pelistä. Mikäs siinä on grynderin gryndata – kunhan vaan muistaa aina välillä lähettää “pojat” vähän jeesaamaan johtavan virkamiehen kaupunkipalatsityömaalla jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  68. j-lu kirjoitti 8.4.2014 kello 0:44

    Markku af Heurlin:
    Juupas eipäs keskustelua. Yhden Kivinokan mäkinomistajan tunnen. Hänen ainoa omaisuutensa; taitaa olla kaupungilla kouluavustajana. Pientä mökkiä käyttää aika iso joukko.

    Vaikea sanoa miten esimerkkisi edustaa keskimääräistä siirtolapuutarhamäkin omistajaa, mutta ehkä kuitenkin paremmin kuin täälläkin esitetty stereotypiä hyväosaisista ja etuoikeutetuista mökinomistajista.

    Ne hyväosaiset ja etuoikeutetut, joita itse tunnen, eivät ikimaailmassa viettäisi aikaansa kymmenen neliön puuhäkissä vailla mukavuuksia ja toisten samanlaisissa puuhäkeissä punkkaavien ympäröimänä.

    En ymmärrä nimbyjä, enkä erityisemmin välitä siirtolapuutarhoistakaan, mutta Helsigin Kivinokka-suunnitelmissa ei ole mitään järkeä. Rakennettavaksi suunniteltu alue on liian kaukana metrosta jolloin lopputulema on, että tallotaan pienehkön mutta silti osalle kaupunkilaisista tärkeän henkireiän päälle, että saadaan pieni läntti huonoa kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  69. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.4.2014 kello 6:33

    kaisu ervasti:
    -Jos Kivinokan alkupää rakennetaan,viheralueen sisääntulo tukkeutuu ja upea tervaleppä lehto tuhoutuu sekä Kulosaaren kartanomiljöö kärsii!-Ei ole tarpeen nakertaa aluetta mistään kulmasta…-Nämä rakennus luonnokset ovat jossain kohdin suorastaan päättömiä,rakentaa nyt itäväylän päälle kansi ja siihen asuintaloja??!Kuulostaa näin maallikosta aivan dorkalta!-Miksi tänne pitää haalia sakkia enemmän kuin mahtuu,kohta ollaan todella sumpussa,Helsinki tukehtuu tähän rakennus vimmaan,ja samalla on kuitenkin valtava määrä asuntoja tyhjillään,kun ei taviksilla ole niihin varaa.-Suomi on suuri maa ja rakennus maata on pilvin pimein, nyt vaan päättäjätsellaista politiikkaa että ihmiset voivat asua ja saada elantonsa myös muualla Suomessa,työpaikat maakuntiin eikä ulkomaille!!!-Ja sitten ollaan hävittämässä viimeisetkin virkistysalueet,kuten tämä Kivinokka,koko ajan pauhaten “tiiviimmän kaupunki rakentamisen”puolesta;tätä menoa stadi tukehtuu,vaikka onkin meren rannalla…

    Mistä ilmestyisi se median ja koko kaupungin silmät avaava lapsi, joka huudahtaisi riittävän (ulkomaita myöten) kuuluvalla äänellä: “Katsokaa, mitä suuren luokan tyhmyyttä!” (Vrt. “Keisarilla ei ole vaatteita”)

    Ei kultamunia munivaa hanhea pidä ottaa hengiltä. “Kultaiset munat” ovat elämyksiä, joita ranta-alueillamme voi turistikin kokea, mutta jatkuva rantarakentaminen on juuri sitä “hanhen hengiltä ottoa”. Pettymys olisi suuri, kun tyhjilleen jäävät ökyasunnot peittäisivät parhaat näkymämme, ja rantamme, jollaisia ei mistään muualta löydy!

    Ekoturismi luontoalueiden äärelle on kasvuala. Miksei se voisi olla sitä myös Helsingissä, jossa esim. Koivusaarella olisi siihen hyvät tukikohdan edellytykset vaikkapa taidehoukuttimella (Guggenheim? kotimaisen taiteen nousevien kykyjen gallerialla?) täydennettynä. Metroasema takaisi kulkuyhteydet jopa isommallekin kävijäjoukolle, kuten mm. Lontoossa osaan sen museoista ja nähtävyyksistä.

    Koivusaari voisi todellakin olla Helsingin turismin uusi, kiehtova vetonaula. Ei merentäytöille ja liian tiiviille, maisemat peittävälle rakentamiselle. Nostetaan Helsinki mielummin maailmanluokkaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2014 kello 6:54

    Kuinkahan monta turtistia vuodessa käy nyt Koivusaarta ihailemassa – tuoma moottoriten melualuetta? Pahemmin pilattua saarta on vaikea Suomenlahdelta löytää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. isoH kirjoitti 8.4.2014 kello 7:42

    j-lu:

    , Rakennettavaksi suunniteltu alue on liian kaukana metrosta jolloin

    Samaa sanoi Kivinokasta myös Osmo, jos oikein ymmärsin. Olisikin kiva kuulla, miksi Talin golfkentän rakentamista pitäisi kiirehtiä, mutta Kivinokka jättää rakentamatta? Liikenneyhteyksien takia?!
    Molemmat ovat kaunista (kulttuuri ja luonnon)maisemaa, joka on ainakin osin rajoitetussa käytössä (mökit, siirtolapuutarha; urheilukentät, golfkenttä, suljettu kaatopaikka, siirtolapuutarha). Poliittisesti helpompi ajaa toista, liikenneyhteyksistä tai kaupunkin tasaisesta tiivistämisestä viis

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. Sampsa kirjoitti 8.4.2014 kello 8:12

    Pekka Pessi:
    Hämeenlinnassa kattaminen maksoi 30 miljoonaa, rakennusoikeutta tuli kerrosneliöinä 45500, eli 660 € per kerrosneliö. Kulosaaressa taas kattaminen maksaisi 200 miljoonaa, kerrosneliöitä olisi luvassa 307000 joten katteen hinnaksi jää kerrosneliötä kohden 650 €.

    “Hämeenlinnan keskuksen kokonaislaajuus on noin 83 000 bruttoneliötä, josta kauppakeskuksen osuus on noin 37 000, pysäköintilaitoksen noin 25 000 ja asuntojen noin 21 000 bruttoneliötä.”
    http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/projektit/25858.html

    “Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tutkittu Kivinokan ja Herttoniemen välistä metroradan ja Itäväylän kattamista. Kuvaan on yhdistetty myös 2000-luvun taitteessa tutkittua Kulosaaren tunnelivaihtoehtoa ja uutta rakentamista liikennealueen vapauttamalle alueelle. Rakennusoikeutta kuvassa on yhteensä n. 450 000 k-m2”
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-4.pdf, sivu 34

    Faktoja on moneen lähtöön, mutta nuo lienevät oikein? Noilla tulee Hämeenlinnaan tonttikustannukseksi 361,45€ k-m2 ja Herttoniemi/Kulosaaren 444,44€ k-m2, jos käytetään korkeinta 200 miljoonan kustannusarviota.

    Joka tapauksessa nuo luvut ovat sellaiset, että tuo pitäisi laskea kunnolla virkamiestyönä ja vaihtoehdot parilla eri asumistiheydellä.

    Kaupunkisuunnitteluviraston Kivinokan suunnitelmassa on 30 hyötyhehtaaria ja alueelle on suunniteltu 6000 henkeä. Siis 20 000 ihmistä/neliökilometri. Vertailun vuoksi:

    – Ruoholahti 5000 km2
    – Herttoniemenranta 8600 km2
    – Kruununhaka 12 000 km2
    – Kallio 16 500 km2

    Noilla asukastiheyksillä kaavakuvaan merkityt vihreät ovat lähinnä silmänlumetta. Asfalttia tulisi olemaan koko niemi (vrt. Herttoniemenranta) ja samalla voisi heittää hyvästit Natura-alueelle vieressä. Eikö nämä kattamiset / bulevardisoinnit tulisi tutkia ensin? Esimerkiksi bulevardisoinnista ei ole tehty mitään suunnitelmaa?

    Vaihtoehdot voisivat olla esimerkiksi:

    1. Tunnelointi sisältäen motarin ja metron
    2. Tunnelointi sisältäen vain motarin
    3. Bulevardisointi

    Jokaisesta kolmesta voisi tehdä hyötylaskemat sekä 5-6 kerroksisena (nykyinen rakentamistapa) että 8 kerroksisena. Rakennuspohjat voisi pitää molemmissa samana eli säädetään vain kerroksia. Hämeenlinnan keissi viittaa siihen, että joku noista vaihtoehdoista saattaisi olla Helsingin edullisin tonttimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  73. Antsa kirjoitti 8.4.2014 kello 9:10

    Osmo Soininvaara:
    Kuinkahan monta turtistia vuodessa käy nyt Koivusaarta ihailemassa – tuoma moottoriten melualuetta? Pahemmin pilattua saarta on vaikea Suomenlahdelta löytää.

    Lautakunta on nyt päättämässä yleiskaavasta siten, että Koivusaarta kohennetaan varaamalla moottoritien pahimmalla melualueella oleva Nokian saunan tontti asukkaiden virkistyspuistoksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. N kirjoitti 8.4.2014 kello 9:32

    Jalankulkija: Näköjään täällä ei kannata yrittää käydä asiallista keskustelua. Harmi.

    Keskustelua voidaan käydä, mutta siirtolapuutarhaväen on ihan turha yrittää esittää, että siirtolapuutarhat ovat avoimia alueita. Marjaniemi on tästä loistava esimerkki. Kun viereen rakennettiin Tulisuonalue vuosituhannen vaihteessa, hyvin nopeasti siirtolapuutarhan puolelta alettiin vaatia siirtolapuutarhan aitaamista, koska “lähitaloista tulee varkaita”, kuten eräs yhdistyksen johtotehtävissä silloin toiminut myöhemmin asian minulle ilmaisi.

    Kun aita valmistui, uuden asuinalueen puoleisia jalankulkuporttia (ja ajoittain muitakin portteja) pidettiin aluksi lukittuna myös päivisin. Lieneekö kaupunki myöhemmin kieltänyt porttien lukitsemisen sopimuksen vastaisena, mutta muutamaa vuotta myöhemmin portti alkoi pysyä auki. Asialliset yhteydenotot yhdistyksen johtoon eivät ainakaan auttaneet.

    Suuri osa siirtolapuutarhaväestä on mukavaa ja asiallista, mutta osa on todella ikävää sakkia. Nähtävästi heista keskimääräistä useampi hakeutuu yhdistysten johtotehtäviin, jos jotain voi päätellä siitä, miten asiallisiin yhteydenottoihin suhtauduttiin.

    Minulla oli ihan oikeasti alkuun hyvin myönteinen kuva siirtolapuutarhoista. Vaikka en pidä itseäni pitkävihaisena, 2000-luvun alun tapahtumat opettivat, että siirtolapuutarhoissa valtaa näyttää pitävän pieni ulkopuolisia pelkäävä sisäpiiri, eikä tilanne näytä muuttuvan. Se on todella harmillista, sillä siirtolapuutarhat voisivat olla oikeasti sellaisia virkistysalueita kuin täälläkin jotkut ovat kuvanneet. Ikävä kyllä käytännössä ne eivät sitä ole.

    Jos siirtolapuutarhaväki haluaa, että siirtolapuutarhoja kannattavat muutkin kuin he itse, voitaisiin vaikka aloittaa siitä, että kävelyportit pidetään auki lumettomana aikana, jotta siirtolapuutarhoissa voi ulkoilla muulloinkin kuin 5 kuukauden mittaisella kesäkaudella. Esimerkiksi tänä talvena lumikaan ei olisi ollut este. Lumisina talvina siirtolapuutarhan käytäville voitaisiin tehdä ladut, joita voisi jopa käyttää, jos portit ovat auki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  75. lurkki kirjoitti 8.4.2014 kello 10:35

    Poth1ue1:mutta ehkä moottoriteiden säilyttäminen ja kohtuuhintaisten parkkipaikkojen rakentaminen on vain niin väärin, ettei se millään onnistu.

    Tai sitten kaupungin rakentaminen ja parkkipaikkojen maksattaminen niiden käyttäjillä on vain niin väärin, ettei se millään onnistu. Näistä kun pitää valita, niin minä valitsen kaupungin ennen autoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. Jalankulkija kirjoitti 8.4.2014 kello 10:56

    KKK: Oletko koskaan käynyt katsomassa Josafatin kallioita kauniina kesäpäivänä? Ne ovat erittäin suosittu ajanviettopaikka. Ihmisiä per pinta-alayksikkö varmasti enemmän kuin Herttoniemen siirtolapuutarhassa. Jos noilla kulmilla haluaa täydennysrakennusta, kadun toisella puolella pari ryteikköistä ja vähäkäyttöistä puistoa, joiden paikalle itse rakentaisin asuintalot.

    Entäs Josafatin kalliot kauniina talvipäivänä? Olen ajanut siitä ohi yli 10 vuoden ajan keskimäärin kaksi kertaa päivässä, enkä ole vielä tähän mennessä nähnyt ketään kallioilla.

    Jos haluaa verrata aluetta siirtolapuutarhoihin, niin sitten vain sinne perittäväksi sama maanvuokra.

    Olisikohan syytä soveltaa vihreiden Enemmän kaupunkia Helsinkiin -periaatetta myös vihreiden reservaatteihin Alppilassa ja Kalliossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  77. Jalankulkija kirjoitti 8.4.2014 kello 11:12

    j-lu: Vaikea sanoa miten esimerkkisi edustaa keskimääräistä siirtolapuutarhamäkin omistajaa, mutta ehkä kuitenkin paremmin kuin täälläkin esitetty stereotypiä hyväosaisista ja etuoikeutetuista mökinomistajista.

    Ne hyväosaiset ja etuoikeutetut, joita itse tunnen, eivät ikimaailmassa viettäisi aikaansa kymmenen neliön puuhäkissä vailla mukavuuksia ja toisten samanlaisissa puuhäkeissä punkkaavien ympäröimänä.

    En ymmärrä nimbyjä, enkä erityisemmin välitä siirtolapuutarhoistakaan, mutta Helsigin Kivinokka-suunnitelmissa ei ole mitään järkeä. Rakennettavaksi suunniteltu alue on liian kaukana metrosta jolloin lopputulema on, että tallotaan pienehkön mutta silti osalle kaupunkilaisista tärkeän henkireiän päälle, että saadaan pieni läntti huonoa kaupunkia.

    Koko Kivinokan niemi on alusta alkaen ollut pienituloisten ja vähävaraisten kaupunkilaisten kesänviettoaluetta. Se oli paikka, johon köyhät ja autottomat pääsivät kesän viettoon minimikustannuksella ja julkisella liikenteellä.

    Mökkiläisten joukossa on edelleen erityisen paljon autottomia pienituloisia yksineläviä naishenkilöitä, jotka ovat viettäneet alueella vuosikymmeniä. Ja joilla ei olisi mitään realistisia mahdollisuuksia hankkia korvaavaa mökkiä jostain muualta.

    Kivinokan mökit ovat edelleen sähköttömiä, vessattomia ja eristämättömiä pikkumökkejä. Siis aika kaukana nykyajan ihanteista eli täysin varustetuista kakkosasunnoista. Mutta ihan riittäviä omalle kohderyhmälleen, joka ei haikaile luksuksen perään.

    Kiivnokan tuhoaminen olisi taas yksi jakso jatkosarjasta Köyhät kyykkyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  78. KKK kirjoitti 8.4.2014 kello 11:17

    Mielestäni Helsinkiin pitäisi saada lisää tiivistä korttelikaupunkia. En kuitenkaan ymmärrä, mitä järkeä on rakentaa muutaman tuhannen asukkaan tiivisti rakennettuja, mutta muusta kaupunkirakenteesta irrallisia saarekkeita.

    Asukasmäärä ei tälläisillä alueilla ole tarpeeksi suuri ylläpitämään monipuolista palverakenneta. Toisalta, tälläisillä alueilla ei ole myöskään mahdollista asua luonnonläheisessä ja rauhallisessa ympäristössä. Eli kenelle tälläinen alue on suunniteltu?

    Mielestäni Kivinokan rakentamiseen olisi syytä palata vasta sen jälkeen kuin Itäväylä on bulevardisoitu ja siirtolapuutarhan suojelustatus purettu. Tällöin on mahdollista tehdä Kivinokan eteläosasta muuhun kaupumkirakenteeseen integroitunut tiivis asuinalue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  79. Pekka Pessi kirjoitti 8.4.2014 kello 13:11

    Sampsa: Faktoja on moneen lähtöön, mutta nuo lienevät oikein? Noilla tulee Hämeenlinnaan tonttikustannukseksi 361,45€ k-m2 ja Herttoniemi/Kulosaaren 444,44€ k-m2, jos käytetään korkeinta 200 miljoonan kustannusarviota.

    Joo, mutta Kulosaaressa olet laskenut kustannukset per rakennusoikeus kannen päällä ja Hämeenlinnassa kattamisen kustannukset per toteutunut neliö, mukaanlukien autopaikat. Motarin kattamisen kustannukset per rakennusoikeus näyttävät olevan Hämeenlinnassa (30 milj.€, 45000 kerroneliötä) kympin tarkkuudella samat per neliö kuin Pyyluoman linkkaamassa KSV:n brosyyrissa Kulosaareen on laskettu (200 milj. €, 307 000 k-m2).

    Tietty jos on tarkoitus ratkaista koko Helsingin paikoitusongelmat keskitetysti rakentamalla tuhansittain parkkipaikkoja Kulikseen, täälläkin voisi päästä tohon Hämeenlinnan kustannustasoon, mutta se ei varsinaisesti ratkaise sitä ongelmaa, että kaupunki saa rahansa rakennusoikeudesta, parkkipaikat sen päälle ovat miinusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. KKK kirjoitti 8.4.2014 kello 13:32

    Jalankulkija: Entäs Josafatin kalliot kauniina talvipäivänä? Olen ajanut siitä ohi yli 10 vuoden ajan keskimäärin kaksi kertaa päivässä, enkä ole vielä tähän mennessä nähnyt ketään kallioilla.

    Jos haluaa verrata aluetta siirtolapuutarhoihin, niin sitten vain sinne perittäväksi sama maanvuokra.

    Olisikohan syytä soveltaa vihreiden Enemmän kaupunkia Helsinkiin -periaatetta myös vihreiden reservaatteihin Alppilassa ja Kalliossa?

    Minä en tiedä Alppilassa ja Kalliossa yhtään virkistysaluetta, joka olisi sallittu vain vihreiden äänestäjille. Mielestäni Alppilassa ja Kalliossa on monta paikka, jonne mahtuisi täydennysrakentamista. Eli kannatan Enemmän kaupunkia Helsinkiin -periaatetta myös Kalliossa ja Alppilassa. Josafatin kallioita en kuitenkaan haluaisi uhrata. Autosta käsin ei välttämättä saa oikeata käsitystä niiden käyttöasteesta, koska käyttäjät oleskelevat yleens ovat kallion päällä autoilija näkökentän ulottumattomissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  81. Marko Hamilo kirjoitti 8.4.2014 kello 13:45

    Osmo Soininvaara:
    Kuinkahan monta turtistia vuodessa käy nyt Koivusaarta ihailemassa – tuoma moottoriten melualuetta? Pahemmin pilattua saarta on vaikea Suomenlahdelta löytää.

    Siellä käyvät ne, jotka nauttivat Lauttasaaren, Hanasaaren ja Karhusaaren oikeasti kauniista ja jossain määrin melulta suojatuista rannoista. Mitä he tekevät Koivusaaressa: kävelevät nopeasti melualueen läpi päästäkseen Larusta Hanasaareen tai toiseen suuntaan. Eihän siellä edes ole vapaata rantaviivaa kuin parikymmentä metriä pursiseurojen takana. Ei siellä käy kukaan jolla ei ole venettä jommassa kummassa seurassa.

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Koivusaari+Picnic&srs=EPSG%3A3067&y=6671318&x=380579&lang=fi

    Tuossa siis on jostain syystä suojeltu alue. Sielläkö ihmiset käyvät? Vai syömässä eväitä moottoritien pientareella? Siinä sillan kulmilla Telkkäkujalla on usein kalastajia, mutta se kohtahan ei muuttuisi vaikka Koivusaari rakennettaisiin.

    Siinä Nurmiluodolla saattaa jokunen lintu pesiä, mutta minusta sinne asti voisi ihan hyvin rakentaa kaupunkia. Miksi suunnitelmat eivät ulotu sinne asti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  82. Marko Hamilo kirjoitti 8.4.2014 kello 13:48

    Tai ne pursiseurat voisi hyvin siirtää sinne ulommas niin, että Nurmiluodolta alkaisi aallonmurtaja. Miksi ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  83. a_l kirjoitti 8.4.2014 kello 14:21

    KKK:
    Mielestäni Helsinkiin pitäisi saada lisää tiivistä korttelikaupunkia. En kuitenkaan ymmärrä, mitä järkeä on rakentaa muutaman tuhannen asukkaan tiivisti rakennettuja, mutta muusta kaupunkirakenteesta irrallisia saarekkeita.

    Asukasmäärä ei tälläisillä alueilla ole tarpeeksi suuri ylläpitämään monipuolista palverakenneta. Toisalta, tälläisillä alueilla ei ole myöskään mahdollista asua luonnonläheisessä ja rauhallisessa ympäristössä. Eli kenelle tälläinen alue on suunniteltu?

    Pitää unohtaa höpinät autottomuudesta ja joukkoliikenneyhteyksistä. Ne ovat vain puheita.

    Kivinokasta on tulossa varakkaan väen merenrantalähiö, jossa on uimarannat ja venelaiturit omasta takaa. Siirtolapuutarha mukavasti eristää alueen hieman epämääräisestä Herttoniemestä.

    Syrjäinen ja rauhallinen sijainti on vain etu, koska matkat tultaisiin tekemään pääasiassa henkilöautolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  84. Pekka Pessi kirjoitti 8.4.2014 kello 14:50

    Poth1ue1: Myönnän toki luottaneeni tässä keskusteluissa esitettyihin tietoihin.

    Järkeä voi käyttää ja opetusta kannattaa seurata. Jos joku on liian halpaa ollakseen totta, se ei ole totta.

    En sitten tiedä valehteliko tpyyluoma vai Virasto esim. mainituista 850 €/k-m^2 -luvuista

    Hehhee. Hämeenlinnassa vastaavat tonttikustannukset per rakennusoikeusneliö olivat 1010 €. Täytyy vain ihmetellä minkäkokoisiin ruskeisiin kirjekuoriin siellä on täytynyt turvautua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  85. Jalankulkija kirjoitti 8.4.2014 kello 15:40

    “Jos siirtolapuutarhaväki haluaa, että siirtolapuutarhoja kannattavat muutkin kuin he itse, voitaisiin vaikka aloittaa siitä, että kävelyportit pidetään auki lumettomana aikana, jotta siirtolapuutarhoissa voi ulkoilla muulloinkin kuin 5 kuukauden mittaisella kesäkaudella. Esimerkiksi tänä talvena lumikaan ei olisi ollut este. Lumisina talvina siirtolapuutarhan käytäville voitaisiin tehdä ladut, joita voisi jopa käyttää, jos portit ovat auki.”

    Sinä puhut Marjaniemestä, minä Herttoniemestä. Joko täällä ei viitsitä lukea vastauksia tai sitten yritetään tarkoituksella vääristellä faktoja.

    Tämä on nyt arviolta kymmenes kerta, kun yritän saada tätä porukkaa uskomaan, että a) Herttoniemen siirtolapuutarhaa ei ole ympäröity aidalla, b) Herttoniemen siirtolapuutarhassa ei ole portteja vaan 5 sisäänkäyntiä, c) portit eivät ole talvella kiinni, koska niitä ei ole, d) kuka tahansa voi kulkea alueella kesällä ja talvella kelistä riippuen jalkaisin, fillarilla tai suksilla. Jos lunta on 1,5 metriä, kävely, hiihto ja fillarointi on vaikeaa. Jos talvella ei ole lunta, tiet voivat olla märkiä mutta silti kulkukelpoisia. Alueella ei ole talvikunnossapitoa. Autoilu on kielletty huoltoajoa lukuunottamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  86. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.4.2014 kello 15:52

    Osmo Soininvaara:
    Kuinkahan monta turtistia vuodessa käy nyt Koivusaarta ihailemassa – tuoma moottoriten melualuetta? Pahemmin pilattua saarta on vaikea Suomenlahdelta löytää.

    Kuulunet siihen joukkoon, jonka päätöksillä maatamme eduskunnassa ja kaupunkiamme valtuustossa hallitaan. Mikä estää asettamasta nopeusrajoituksia ja melunormeja, ja käyttämästä ns. hiljaista asfalttia, jotka auttaisivat asiaan?

    Tunnen alueen hyvin, koska kuljen sen läpi päivittäin, välillä useitakin kertoja, ja olen käynyt siellä monasti aamuvarhaisella ja kävellyt saaren poikki yömyöhäiselläkin. Mielestäni nykyisen Länsiväylän aiheuttama ongelma voidaan ratkaista, ei lisäkaistoin ja/tai talomuurein, vaan inhimillisemmin keinoin. Jos tuuli puhaltaa etelästä ei nykymelu saaren sillä puolella juuri haittaa. Tai päinvastoin. Ruuhka-ajat ovat tietysti pahin aika melun kannalta.

    Etkö ymmärrä miten upea paikka tuo muutoin on? Jos melu ja muut liikenteen päästöt saataisiin hallintaan (ja sehän on vain ympäristönormeista kiinni, tulevaisuudessa onnistuu, jos tahtoa on) paikasta saisi kehitettyä vaikka aivan lyömättömän ulkoilu-, virkistys-, purjehdus-, melonta- ja taidenautinto- sekä meriluontokeskuksen Helsingin kaupungille. Paikalle pääsisi metrolla ja vaikka uusilla, päästöttömillä vesibusseilla tai lautoilla, jollaisia mm. Bristolissa ja Hampurissa on jo kokeiltu tai ollut käytössä jo jonkin aikaa.

    Tästä Koivusaaresta voisi näistä lähtökohdista kehittää upean paikan, ympäristönsä säästäen, ainakin verrattomasti paremman kuin KSV:n nykysuunnitelmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. Koti-isä kirjoitti 8.4.2014 kello 16:26

    a_l:Kivinokasta on tulossa varakkaan väen merenrantalähiö, jossa on uimarannat ja venelaiturit omasta takaa. Siirtolapuutarha mukavasti eristää alueen hieman epämääräisestä Herttoniemestä.

    Juuri näin. Mallia voi käydä katsomassa vaikkapa Jollaksessa. Isoja taloja monen auton talleineen sinne tänne ripoteltuna ja seutubussissa satunnaisia matkaajia. Talojen ympärillä korkeat aidat sekä paljon Yksityisalue / Läpikulku kielletty -kylttejä.

    Ja miksi siirtolapuutarhassa pitäisi saada oikaista jokaisen palstan läpi, jos ei edes kerrostalon pihan poikki saisi kävellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2014 kello 16:47

    Ennakkotietona lautakunnasta todettakoon, että tarkoitus on, että kevyen liikenteen yhteys johdettaisiin siirtolapuutarhan läpi. Perun siis kaikki pahat puheeni sen estevaikutuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Seppo Honkanen kirjoitti 8.4.2014 kello 17:03

    Kaupungin voi nähdä sakkilautana, jossa on vihreitä ja ruskeita ruutuja sikin sokin. Ne voi olla eri kokoisia, Helsingin tapauksessa myös sinisiä.

    Kivinokka sopii kuin nakki silmään Kulosaaren ja Herttoniemen ruskeiden ruutujen väliin. Viikissä sen sijaan on kaksi vihreää ruutua vierekkäin, pelloille sijoittaisin tornin.

    Valkoposkihanhilla on siivet…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  90. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.4.2014 kello 18:10

    Kivikaupungin kasvatti: Kuulunet siihen joukkoon, jonka päätöksillä maatamme eduskunnassa ja kaupunkiamme valtuustossa hallitaan. Mikä estää asettamasta nopeusrajoituksia ja melunormeja, ja käyttämästä ns. hiljaista asfalttia, jotka auttaisivat asiaan?

    Tunnen alueen hyvin, koska kuljen sen läpi päivittäin, välillä useitakin kertoja, ja olen käynyt siellä monasti aamuvarhaisella ja kävellyt saaren poikki yömyöhäiselläkin. Mielestäni nykyisen Länsiväylän aiheuttama ongelma voidaan ratkaista, ei lisäkaistoin ja/tai talomuurein, vaan inhimillisemmin keinoin. Jos tuuli puhaltaa etelästä ei nykymelu saaren sillä puolella juuri haittaa. Tai päinvastoin. Ruuhka-ajat ovat tietysti pahin aika melun kannalta.

    Etkö ymmärrä miten upea paikka tuo muutoin on? Jos melu ja muut liikenteen päästöt saataisiin hallintaan (ja sehän on vain ympäristönormeista kiinni, tulevaisuudessa onnistuu, jos tahtoa on) paikastasaisi kehitettyä vaikka aivan lyömättömän ulkoilu-, virkistys-, purjehdus-, melonta- ja taidenautinto- sekä meriluontokeskuksen Helsingin kaupungille. Paikalle pääsisi metrolla ja vaikka uusilla, päästöttömillä vesibusseilla tai lautoilla, jollaisia mm. Bristolissa ja Hampurissa on jo kokeiltu tai ollut käytössä jo jonkin aikaa.

    Tästä Koivusaaresta voisi näistä lähtökohdista kehittää upean paikan, ympäristönsä säästäen, ainakin verrattomasti paremman kuin KSV:n nykysuunnitelmin.

    Lisäyksenä edelliseen: ne vasta ehdotuksen asteella olevat taidegalleriat (tai Guggenheim) eivät ole ulkona, vaan sisätiloissa. Ne voisi osin rakentaa kulkemaan vaikka Länsiväylän molemmin puolin, ja kevyesti siltamaisena rakenteena osin sen yllä, korkeutta tarpeen mukaan ja lasiseinäisinä. Ne toimisivat myös meluesteenä!

    Vastaavalla periaatteella voisi liityntäparkin suunnalla olla jälleen Länsiväylän molemmin puolin lasiseinäiset pitkät ja kapeat maisemakahvilat, jotka eivät juuri peittäisi näkyvyyttä, mutta sallisivat maisemien ihailun molempiin suuntiin, jopa 1-kerroksisina (kunhan ikkunat pestäisiin riittävän usein, huomaa positiivinen vaikutus palveluammateille). Sosiaali- yms. seiniä vaativat tilat voisivat olla lähempänä saaren keskiosaa, missä näköestevaikutusta ei juuri ilmenisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  91. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2014 kello 20:59

    Lisäyksenä edelliseen: ne vasta ehdotuksen asteella olevat taidegalleriat (tai Guggenheim) eivät ole ulkona, vaan sisätiloissa. Ne voisi osin rakentaa kulkemaan vaikka Länsiväylän molemmin puolin,

    Miten ajattelit vielä saada tuollaiset galleriat kannattamaan? Ne toimivat vain kaupungin kävelyvyöhykkeellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Antsa kirjoitti 8.4.2014 kello 18:14

    Koivusaaren osayleiskaavasta ja arkkitehtikilpailun voittajan reunaehdoista todettakoon, että todennäköisesti KSV noudattaa vain ikiaikaista käytäntöä, että yksityisen maanomistajan maille ei kaavoiteta mitään mutta tontti ollaan valmiita lunastamaan ojanpohjan hinnalla ilman pakkolunastusta.

    Nyt on Nokia myynyt saunansa kaupungille, joten kaavoitus voidaan aloittaa taas alusta puhtaalta pöydältä. Sitä paitsi voidaan taas järjestää uusia arkkitehtikilpailuja ja liikennesuunnitteluosasto voi piirtää sadannen ehdotuksen pyörätien paikasta tai kiihdytyskaistan muodosta.

    Tosin Nokian saunan vieressä lienee vielä toinen yksityinen tontti, jolle ei tietenkään kuuna päivänä pidä myöntää mitään rakennusoikeutta vaan se on merkittävä vanhan käytännön mukaan kokonaan puistoksi. Ettei vaan yksityinen hyödy kaavoituksesta. No sittenkun perikunta on kypsynyt ja luovuttaa omaisuutensa nimellishintaan voidaan suunnitella kaikki uudelleen. Tosin lähtökohdat ovat sitten heikommat, kun alun perin mentiin perse edellä puuhun.

    No tämä on sitä kunnallista demokratiaa. Toivottavasti olen väärässä. Joka asiassa. Jää nähtäväksi, ken elää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  93. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.4.2014 kello 18:35

    Marko Hamilo:
    Tai ne pursiseurat voisi hyvin siirtää sinne ulommas niin, että Nurmiluodolta alkaisi aallonmurtaja. Miksi ei?

    Pursiseurat ovat tällä hetkellä oivallisesti sijoittuneet. Niiden siirtäminen etelän suuntaan johtaisi merentäyttöihin sekä rakentamiseen meriluontoalueelle. Et ole tainnut vielä nähdä, miten talven jälkeen Nurmiluodolle palanneet linnut siellä juuri nyt keväästä ja paluusta kotikonnuilleen riemuitsevat?

    Kannas, tai kaksi, vai miten se ehdottamasi yhteys nyt sitten nurmiluodolle tehtäisiinkään, rikkoisi kauniin maiseman, ei vain Länsiväylän suunnasta, mm. sen eteläpuolella kulkevalta ulkoilijoidenkin käyttämältä tieltä, vaan myös Riihilahden rannan ulkoilutieltä, jota monet pyöräilijätkin käyttävät.

    Myös Sauna-seuralla olisi saunarauha (vilvoittavine hetkineen saunalaiturilla) mennyttä tuollaisen rakentamisen jälkeen. Suomessa kun ollaan, olisi tuo ehdotuksesi tältäkin osin jo melkein pyhäinhäväistykseen rinnastettavissa oleva teko!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. Sampsa kirjoitti 8.4.2014 kello 18:37

    Pekka Pessi: Joo, mutta Pyyluoman linkkaamassa KSV:n brosyyrissa Kulosaareen on laskettu (200 milj. €, 307 000 k-m2).

    Tuosta KSV:n laskelmasta, jossa käsitellään Kivinokan rakennusoikeuden hintaa, on melko kätevästi sivuutettu pysäköintihallin kustannus. Täysin autottomana Kivinokkaan saa talot tuolla hinnalla, mutta jos mennään normaalisti, sinne tulisi autopaikat n. 1000-2000 autolle.

    Oulussa 900 auton luola maksoi 76,5 miljoonaa ja tässä kaavoitusmallissa se tulisi kaupungin maksettavaksi. Melko merkittävä osuus suhteessa projektin kokonaishintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  95. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2014 kello 20:50

    Tarkoitus on erottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta. Tuo hinta koskee asuntoja, autoille on oma hintansa. Ei sekään ole tässä kallis, tuskin yli 30 000 euroa, paljon halvempi siis kuin vaikkapa Arabianrannassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 8.4.2014 kello 18:54

    Kävin katsomassa Vallilan siirtolapuutarhaa. Alue oli aidattu piikkilanka-aidalla, portti oli lukossa eikä siinä edes lukenut milloin portti sattuisi olemaan auki. Kai sentään alueesta peritään markkinavuokra, kun kyseessä on käytännössä yksityisalue? (Herttoniemen siirtolapuutarhassa ei porttia tosiaan ole.)

    Raitiotiestä todettakoon etten edelleen ymmärrä mihin vastustus perustuu. Siellä on jäänteenä sepelura ja sen vieressä sopivasti ryteikköä johon laajentaa pari metriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  97. ze kirjoitti 8.4.2014 kello 21:18

    Sampsa:

    Kaupunkisuunnitteluviraston Kivinokan suunnitelmassa on 30 hyötyhehtaaria ja alueelle on suunniteltu 6000 henkeä. Siis 20 000 ihmistä/neliökilometri. Vertailun vuoksi:

    – Ruoholahti 5000 km2– Herttoniemenranta 8600 km2– Kruununhaka 12 000 km2– Kallio 16 500 km2

    Noilla asukastiheyksillä kaavakuvaan merkityt vihreät ovat lähinnä silmänlumetta. Asfalttia tulisi olemaan koko niemi (vrt. Herttoniemenranta) ja samalla voisi heittää hyvästit Natura-alueelle vieressä.

    En kannata Kivinokan gryndaamista, koska alue on pussinperällä. Ihan sivuhuomiona kuitenkin, että 30 hehtaaria pienellä alueella voi asukastiheys pompata vaikka 50 000:een ja silti mahtuu puistoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  98. Poth1ue1 kirjoitti 8.4.2014 kello 22:19

    Kivikaupungin kasvatti: Pursiseurat…

    Myös Sauna-seuralla…

    Miksi ihmeessä joillaikin enemmän tai vähemmän sisäänpäinlämpeävillä seuroilla pitäisi olla joku saneluoikeus siihen, miten kaupunkia kehitetään?

    Ok. Jos ko. köörit omistavat harrastustensa vaatimat maa-alueet, niin sitten toki heillä pitäisi olla oikeus vaikuttaa vahvasti näiden alueden tulevaan käyttöön. Jos – ja kun – kyse on kuitenkin jostain kaupungin vuokramaasta, niin ei hemskatti kai jostain pitkästäkään vuokrasuhteesta synny missään nimessä mitään hamaan maailmanloppuun asti ulottuvaa nautintaoikeutta!?

    Mutta tää on just tätä – kun kansalainen on merkannut “nautintaoikeutensa” vaikkapa viereisen tontin koirankusetusryteikköön tai johonkin lauttasaarelaiseen 1950-luvun näkymään oman asunnon parvekkeelta, niin eihän mikään tosiaan saisi ikimaailmassa loukata tätä v…n “nautintaoikeutta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  99. Poth1ue1 kirjoitti 8.4.2014 kello 22:30

    Osmo Soininvaara:
    Tarkoitus on erottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta. Tuo hinta koskee asuntoja, autoille on oma hintansa. Ei sekään ole tässä kallis, tuskin yli 30 000 euroa, paljon halvempi siis kuin vaikkapa Arabianrannassa.

    Eikös sitten pitäisi myös erottaa joukkoliikenteen hinta mm. kunnallisveroista ja asumisen hinnasta? Taitaisi piljetin hinta pompsahtaa vähintään tuplaksi, jos edes suorat tariffituet lakkautettaisiin – ja jos kustannukset laskettaisiin vihreiden “yksityisautolaskurilla”, niin silloin lyhinkin matka kannattaisi taatusti enemmin taittaa jostain persianlahdenmaasta tilatulla yksityisellä luksushelikopterilla…

    Juu, ja kyllä tosiaan toimiva joukkoliikenne on aina myös jokaisen peltilehmäpaimenen etu, mutta mitäs jos edes vähän yrittettäisiin käyttää perusteluina jokseenkin kritiikinkestäviä argumentteja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  100. Poth1ue1 kirjoitti 8.4.2014 kello 22:44

    Pekka Pessi: Hehhee. Hämeenlinnassa vastaavat tonttikustannukset per rakennusoikeusneliö olivat 1010 €. Täytyy vain ihmetellä minkäkokoisiin ruskeisiin kirjekuoriin siellä on täytynyt turvautua.

    Mä en nyt vieläkään kaikista sinun opastavaisista selityksistä huolimatta kyennyt ymmärtämään näitä laskelmia ja sitä kuinka järkyttävän totaalisen väärässä olenkaan kommentteineeni ollutkaan.

    Eli josko vielä viitsisit pariin kertaan selittää asian juurta jaksaen eksponenttiaalisesti paksunevaa rautalankaa käyttäen – ihan vaan sen vuoksi, ettei tämä nyt jää mitenkään epäselväksi kenellekään normaalille kansalaiselle.

    Tietenkään itsenikaltainen valtion suojatyöpaikassa luumuileva “latva-bee-kakkonen” ei tajua tästäkään mitään vaikka selitys olisi sormiväreillä maalattu ja laululeikin kautta dramatisoitu. Eihän tällainen etelän syöttöporsas varmaankaan tajua edes sitä, että tulee kalossin kuva persaukseen – sama röhkinä sitä vaan jatkuu jossain koivusaaren kupeeseen kyhätyn pinkopahvimajan suojissa.

    *oink*

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.4.2014 kello 23:17

    Osmo Soininvaara:
    Kuinkahan monta turtistia vuodessa käy nyt Koivusaarta ihailemassa – tuoma moottoriten melualuetta? Pahemmin pilattua saarta on vaikea Suomenlahdelta löytää.

    Väärin!

    Miten olisi Helsingin Naurissaari? Sehän löytyy jopa tämän kirjoitusketjun alussa olevasta viistoilmakuvasta! Kyllä Koivusaaresta löytyy luontoarvoja sekä yleishyödyllistä maisema-arvoa satunnaiselle kulkijalle rutkasti ao. Naurissaarta enemmän.

    Aika helposti tuo Naurissaari löytyi myös 2000-luvulla, kun kävin valokuvaamassa sitäkin aluetta siellä tuolloin työn alla olleen rakennuksen perustan rakennusvaiheen aikaan.

    Haluaisitko nähdä paikasta ottamani valokuvan tuolta ajalta tai tuoreemman? Edellisen pitäisi löytyä KSV:n kirjaamon arkistoimana, osana sinne vuonna 2008 lähettämääni, useita muitakin kuvia sisältävää palautettani Koivusaarta koskeviin suunnitelmiin. Näkymä Naurissaaren suunnasta Herttoniemenrantaa kohti (kuva 18 ao. palautteessa) oli tuolloin kuvallinen esimerkki rantarakentamisen vaikutuksista rantojemme näkymiin.

    Kulosaaren metroasemalta on sinne Naurissaareen lyhyehkö kävelymatka, eikä se matka ole mahdottoman pitkä Herttoniemen metroasemaltakaan. Nykyisin samainen rantapaikka (Naurissaari) on aidattu, ja veikkaanpa, että turvamiehet tulisivat varsin pikaisesti korjaamaan pois sen, joka sinne (tiettävästi A-lehtien) toimitalon tontille, väärälle puolelle aitaa, nykyisin eksyisi.

    Kyseinen rakennus peittää idän suunnalla osin merinäkymiä metrojunasta sen kulkiessa em. asemien välillä. Lyhyeksi kävi pätkä, minkä metrolla matkustava tavis merestä enää ehtii tuolla idässä Tullisaaren selän suuntaan jäljelle jääneellä pätkällä nähdä. Sekin lienee nykyisin liikaa, kun Länsimetro linjattiin kulkemaan koko matka tunnelissa. Kun Herttoniemenrannan aallonmurtajalta tilannetta katsoo, on mainitun rakennuksen fasadi osapuilleen idän ‘pitkän’ metrojunan pituinen.

    Koivusaaren tapauksessa joku yrittää peittää merinäkymät ulapalle (samoin kaakkoon) myös kävelijöiltä, pyöräilijöiltä ja autoilijoilta sekä busseilla matkustavilta, mm. turisteilta. Heille kaikille nuo näkymät ovat täällä Vironniemen länsipuolella sentään toistaiseksi vielä avoimemmat ja vapaammat!

    On muuten Naurissaari aika lähellä Kivinokkaa … , vaikka Itäväylä siinä välissä sitten onkin.

    Jos vielä toista esimerkkiä pahemmin pilatusta saaresta kaipaat voisin ehdottaa kandidaatiksi myös Koirasaarta (Laajasalon lounaisnurkalta, sen aiemman öljysataman eteläisin osa) ja kolmanneksi esimerkiksi ehdotan Helsingin Hanasaarta (siis sitä aluetta hiilikasojen ja voimalan alta). Iso-Pässi ja Morsian Lapinlahden eteläpuolella voisi myös liittää listallesi Koivusaarta pahemmin pilattuina saarina.

    Kaipaatko vielä lisää esimerkkejä vai pitäisiköhän sinut ja muu KSL:n väki pyytää luontoretkelle tutustumaan Koivusaareen ja sen ympäristöön esimerkiksi varhain tulevana sunnuntaiaamuna? Voisin ehkä minäkin toimia oppaana, jos muita ei oppaaksi löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  102. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 9.4.2014 kello 6:47

    Osmo Soininvaara: Miten ajattelit vielä saada tuollaiset galleriat kannattamaan? Ne toimivat vain kaupungin kävelyvyöhykkeellä.

    Sitä pitänee kysyä esimerkiksi täältä: “www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/didrichsenin-taidemuseo”. Paikka on juuri tällä hetkellä remontin alla, mutta veikkaan että syyskuussa tulossa oleva E. Munch’in töiden näyttely tulee vetämään sinne paljon kävijöitä.

    Taidenäyttelyn tai -gallerian kävijämäärään vaikuttaa toki aina paikan saavutettavuus. Kuusisaaressakin siihen ja esteettömyyteen nyt tehtävässä remontissa näemmä pyritään satsaamaan. Huom! Koivusaareen päässee joskus sentään jopa metrolla ja ehkä vesibusseillakin, näyttelyn kiinnostavuus ja toki myös markkinointi.

    Toimivan galleriakonseptin laatiminen on oma osaamisen tai ‘taiteen lajinsa’. Kaikilta se ei suju, mutta siinäkin lajissa osaajat menestyvät. Etkös sinäkin ole tässä jokin aika sitten peräänkuuluttanut näitä lisää Helsinkiin?

    Guggenheim voisi ‘nimenä’ houkutella (Koivusaaressakin) paikalle paljonkin kävijöitä, jotka suomalaisen meriluonnon eksotiikkaa ja suomalaisen arkkitehtuurin kaunista yhteensovittamista luontoympäristöön voisivat helpostikin eksyä myös alkuun vähemmän nimekkäiden suomalaisten nousevien kykyjen (siis ei pelkkien tuhertajien) töitä näkemään, ja heidän kohoamistaan maailmanmaineeseen avittamaan.

    KSV:n 25.3.2014 päivätty viimeisin Koivusaaren osayleiskaavasuunnitelma ei vain valitettavasti anna tähän parasta, luontevinta mahdollisuutta. Kehotan käymään ottamassa mallia Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksen onnistuneesta yhteensovittamisesta meriluonnon keskelle. Pidä asiassa kiirettä, sillä KSV:n Koivusaari-hanke on vaarassa tärvellä maisemat sieltäkin (Hanasaaresta) käsin.

    Etkö Osmo tajua, että jos nuo Jätkäsaaren kärjessä olevat valtavat soraläjät kuskataan nyt Koivusaaren ympärille, on kyseessä ympäristön katastrofaalinen pilaaminen? Haluatko uuden ison niitin vihreiden arvojen arkkuun Helsingin upean lähiluonnon pilaamisen edistäjänä?

    Koivusaaressa on kyse hyvin laajakantoisemmasta asiasta, mutta jostain syystä olen alkanut epäillä, että olet liian kovapäinen sen myöntääksesi? Eikö “Koijärven sankareita”, tai edes sinua yksin, enää kiinnosta edes mahdollisuus olla jopa pääroolissa Koivusaari-näytelmän viimeisessä osassa, joka voisi olla, ei “Der Untergang”, vaan “Kuninkaan paluu”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  103. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 9.4.2014 kello 7:16

    Kivikaupungin kasvatti: Sitä pitänee kysyä esimerkiksi täältä: “www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/didrichsenin-taidemuseo”. Paikka on juuri tällä hetkellä remontin alla, mutta veikkaan että syyskuussa tulossa oleva E. Munch’in töiden näyttely tulee vetämään sinne paljon kävijöitä.

    Taidenäyttelyn tai -gallerian kävijämäärään vaikuttaa toki aina paikan saavutettavuus. Kuusisaaressakin siihen ja esteettömyyteen nyt tehtävässä remontissa näemmä pyritään satsaamaan. Huom! Koivusaareen päässee joskus sentään jopa metrolla ja ehkä vesibusseillakin, näyttelyn kiinnostavuus ja toki myös markkinointi.

    Toimivan galleriakonseptin laatiminen on oma osaamisen tai ‘taiteen lajinsa’. Kaikilta se ei suju, mutta siinäkin lajissa osaajat menestyvät. Etkös sinäkin ole tässä jokin aika sitten peräänkuuluttanut näitä lisää Helsinkiin?

    Guggenheim voisi ‘nimenä’ houkutella (Koivusaaressakin) paikalle paljonkin kävijöitä, jotka suomalaisen meriluonnon eksotiikkaa ja suomalaisen arkkitehtuurin kaunista yhteensovittamista luontoympäristöön voisivat helpostikin eksyä myös alkuun vähemmän nimekkäiden suomalaisten nousevien kykyjen (siis ei pelkkien tuhertajien) töitä näkemään, ja heidän kohoamistaan maailmanmaineeseen avittamaan.

    KSV:n 25.3.2014 päivätty viimeisin Koivusaaren osayleiskaavasuunnitelma ei vain valitettavasti anna tähän parasta, luontevinta mahdollisuutta. Kehotan käymään ottamassa mallia Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksen onnistuneesta yhteensovittamisesta meriluonnon keskelle. Pidä asiassa kiirettä, sillä KSV:n Koivusaari-hanke on vaarassa tärvellä maisemat sieltäkin (Hanasaaresta) käsin.

    Etkö Osmo tajua, että jos nuo Jätkäsaaren kärjessä olevat valtavat soraläjät kuskataan nyt Koivusaaren ympärille, on kyseessä ympäristön katastrofaalinen pilaaminen? Haluatko uuden ison niitin vihreiden arvojen arkkuun Helsingin upean lähiluonnon pilaamisen edistäjänä?

    Koivusaaressa on kyse hyvin paljon laajakantoisemmasta asiasta, mutta jostain syystä olen alkanut epäillä, että olet liian kovapäinen sen myöntääksesi? Eikö “Koijärven sankareita”, tai edes sinua yksin, enää kiinnosta edes mahdollisuus olla jopa pääroolissa Koivusaari-näytelmän viimeisessä osassa, joka voisi olla, ei “Der Untergang”, vaan “Kuninkaan paluu”?

    Lisäyksenä edelliseen: muistaakseni Tolkienin kuuluisan kirjan hahmo, ‘Frodo Reppuli’ myös alkuun empi, ennen kuin otti ‘Sormuksen ritarin’ roolin ja lopulta ehkä tärkeimmän tehtävän ‘Mordorin’ pimeän vallan levittäytymisyrityksen torjunnassa, kyseisessä hienossa tarinassa (“Taru sormusten herrasta”), jossa synkkyyttä edustavat ja “pahan, kaikennäkevää silmää” kannattelevat tornitkin saatiin lopulta kaadettua. Tarinassa on mielestäni joitakin aika mielenkiintoisia yhtymäkohtia Koivusaarenkin osayleiskaavoitukseen, vaikkei tuo jälkimmäinen tietenkään kirjan juonta ihan noudata.

    Pahan voimat on kuitenkin karkotettavissa, jos yhteistuumin näin halutaan! Tämä on syytä muistaa aina silloin, kun meidän nykyisten helsinkiläisten (tai suomalaisten) kotikonnut ovat vaarassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  104. AV kirjoitti 9.4.2014 kello 8:47

    Marko Hamilo: tai toiseen suuntaan. Eihän siellä edes ole vapaata rantaviivaa kuin parikymmentä metriä pursiseurojen takana. Ei siellä käy kukaan jolla ei ole venettä jommassa kummassa seurassa.
    linkki poistettu

    Tuossa siis on jostain syystä suojeltu alue. Sielläkö ihmiset käyvät? Vai syömässä eväitä moottoritien pientareella?

    Siinä suojellulla alueella on hieno siirtolohkare, jota käytetään boulderointiin. Se ranta on muutenkin aika kiva löhöilypaikka kesäiltoina, liikenteen melu ei paljoa häiritse. En väitä, että tähän ei sen takia saisi rakentaa, mutta varsin yllättävissä paikoissa saattaa käydä ihmisiä, vaikka itse ei siellä kävisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  105. lurkki kirjoitti 9.4.2014 kello 11:21

    Poth1ue1: Eikös sitten pitäisi myös erottaa joukkoliikenteen hinta mm. kunnallisveroista ja asumisen hinnasta? […] mutta mitäs jos edes vähän yrittettäisiin käyttää perusteluina jokseenkin kritiikinkestäviä argumentteja?

    Ja tämä oli esimerkki siitä kritiikistä, johon pitäisi vastata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  106. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 9.4.2014 kello 11:52

    Poth1ue1: Miksi ihmeessä joillaikin enemmän tai vähemmän sisäänpäinlämpeävillä seuroilla pitäisi olla joku saneluoikeus siihen, miten kaupunkia kehitetään?

    Ok. Jos ko. köörit omistavat harrastustensa vaatimat maa-alueet, niin sitten toki heillä pitäisi olla oikeus vaikuttaa vahvasti näiden alueden tulevaan käyttöön. Jos – ja kun – kyse on kuitenkin jostain kaupungin vuokramaasta, niin ei hemskatti kai jostain pitkästäkään vuokrasuhteesta synny missään nimessä mitään hamaan maailmanloppuun asti ulottuvaa nautintaoikeutta!?

    Mutta tää on just tätä – kun kansalainen on merkannut “nautintaoikeutensa” vaikkapa viereisen tontin koirankusetusryteikköön tai johonkin lauttasaarelaiseen 1950-luvun näkymään oman asunnon parvekkeelta, niin eihän mikään tosiaan saisi ikimaailmassa loukata tätä v…n “nautintaoikeutta”.

    Merkittävimmät näkymät, jotka Koivusaaren osayleiskaavasuunnitelma toteutuessaan peittäisi, ovat pitkiä näkymiä merelle, ja nimenomaan JULKISILTA alueilta Helsingissä:

    1: Näkymät sektorille kaakko-lounas välillä Espoon/Helsingin raja – Koivusaari,

    2: Näkymät luoteeseen, Telkkäkujalta siltoineen,

    3: Näkymät Riihilahden rannalta länteen, Hanasaareen ja sen eteläpuolitse Westendin suuntaan

    Näiden ohella on toki vielä muitakin näkymiä, joita Koivusaaren rakentaminen rankasti rajoittaisi.

    Maisemien osittainenkin peittyminen harmittaisi jälkikäteen, kuten metrojunassa Naurissaaren kohdalla on valitettavasti käynyt.

    Jos et tunne Naurissaarta tai sen historiaa, katso esim. tarina kolmen vuosikymmenen takaa “http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurissaaren_lahjusjupakka”. Tämä kiivas rakentamisinto Koivusaaren tapauksessa pistää ihmettelemään, toistaako historia nyt Koivusaaren kohdalla itseään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. Pekka Pessi kirjoitti 9.4.2014 kello 12:52

    Poth1ue1: Mä en nyt vieläkään kaikista sinun opastavaisista selityksistä huolimatta kyennyt ymmärtämään näitä laskelmia ja sitä kuinka järkyttävän totaalisen väärässä olenkaan kommentteineeni ollutkaan.

    Katsotaan mitä tuo sun arpoma kustannus 850 € rakennusoikeusneliö pitää sisällään, surffataan Hameenlinna.fi -sivustolle, katsotaan kateprojektin kulupuolelta kaupungin vastaavat kulut. 30 miljoonaa motarin kate, 12 miljoonaa tiejärjestelyihin, suunnittelu- ja projektikustannuksia sekä lisä- ja muutostöitä 2–3 miljoonaa. Yhteensä 45 miljoonaa. Jaetaan rakennusoikeuden määrällä, 44490 neliötä.

    Luvut on kyllä sen verran pyöreitä, että nousee epäilys, että Hämeenlinnassa on kustannuslaskennassa excelin sijaan käytetty timpurin kynää ja tupakkiaskin sisuspahvia.

    Mistä se uusi hattu on mahdollista noutaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  108. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 9.4.2014 kello 13:00

    Poth1ue1: Miksi ihmeessä joillaikin enemmän tai vähemmän sisäänpäinlämpeävillä seuroilla pitäisi olla joku saneluoikeus siihen, miten kaupunkia kehitetään? …

    Ok. Jos ko. köörit omistavat harrastustensa vaatimat maa-alueet, niin sitten toki heillä pitäisi olla oikeus vaikuttaa vahvasti näiden alueden tulevaan käyttöön. Jos – ja kun – kyse on kuitenkin jostain kaupungin vuokramaasta, niin ei hemskatti kai jostain pitkästäkään vuokrasuhteesta synny missään nimessä mitään hamaan maailmanloppuun asti ulottuvaa nautintaoikeutta!?

    Mutta tää on just tätä – kun kansalainen on merkannut “nautintaoikeutensa” vaikkapa viereisen tontin koirankusetusryteikköön tai johonkin lauttasaarelaiseen 1950-luvun näkymään oman asunnon parvekkeelta, niin eihän mikään tosiaan saisi ikimaailmassa loukata tätä v…n “nautintaoikeutta”.

    Vaikken Sauna-Seuran jäsen olekaan, muistuttaisin ihan aluksi siitä, että sauna, joka ei ole sisäänlämpiävä, vaan päästää kaikki lämmöt harakoille, tuhlaa energiaa ja ihan turhaan. Saunan lämpö tulee pitää mieluiten sisällä, ihan kuten joillakin voisi olla syytä pitää pahimmat mölyt mahassa!

    Oliko ns. Villin Lännen valloitus intiaaneilta mielestäsi aikoinaan kaikin puolin OK?

    Intiaaneilla ja monilla muilla alkuperäiskansoillakaan ei ilmeisesti ollut aikoinaan minkäänlaista omistusoikeuden käsitettä, jota olisivat voineet maittensa viemiseen soveltaa. Ei se peruste säilyttää jotain arvokasta enää nykyisin aina yksityistä omistusoikeutta edellytä.

    Jos lisää väkeä kaupunkiimme halutaan, miksi sille pitäisi tuottaa kämpät paikoille, jossa alkuperäisväestölle, ympäristölle ja luonnolle sekä JULKISILLE maisemille koituvat haitat maksimoiden?

    PS. Se Naurissaaressa nykyisin sijaitseva toimistotalo on kyllä ihan hirmuisen pramea, katsoi sitä sitten Herttoniemenrannan aallonmurtajan, Kipparlahtea koillisessa reunustavan kallion tai vaikka ihan Risto Rytin tie 33:n kohdalta jalkakäytävältä. Tuosta rakennuksesta ja sen hulppeudesta tulee taasen mieleeni eräiden, maataan sittemmin hallitsemasta karkotettujen hallitsijoiden rakennuttamat muhkeat palatsit, ja toisaalta myös sanonta: “Raha puhuu!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  109. Sampsa kirjoitti 9.4.2014 kello 13:41

    Osmo Soininvaara:
    Tarkoitus on erottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta. Tuo hinta koskee asuntoja, autoille on oma hintansa. Ei sekään ole tässä kallis, tuskin yli 30 000 euroa, paljon halvempi siis kuin vaikkapa Arabianrannassa.

    Tuossa oletetaan 100 prosentin käyttöastetta, mikä on paljon se. Meillä omassa yhtiössä Herttoniemenrannessa myydään paikkoja alle 20 tuhannella (+vastike 50€/kk) ja niistä on myyty 40%. Monella naapurilla on kaksi autoa kadulla kesät talvet, kun ei huvita maksella tuollaisia ja luolasta on vielä vaikeampi lähteäkin. Teoreettisesti, jos tarvitsisi pysäköidä väärin, pelkästään koroilla ja vastikkeilla maksaisi 1600 euroa (26 kpl) pysäköintisakkoja per auto ennen kuin kannattaa investoida luolapaikkaan.

    Pitäisin myös melko epärealistisena 30000€ per paikka hinta-arviota. Sillä saisi 1000 auton luolan 30 miljoonalla. Esimerkiksi Vallilan raitiovaunuvarikon hintalappu oli 120 miljoonaa eikä se ollut juurikaan suurempi. Lisäksi:

    Oulun pysäköintilaitos 900 paikkaa ja 73,5 miljoonaa:
    http://www.forum24.fi/uutiset/oulun-sydan-valmistuu

    Tampereen Hämpin parkki 972 paikkaa ja 74 miljoonaa:
    http://jaakkostenhall.blogspot.fi/2013_10_01_archive.html

    Eli pysäköintiluolat valmistuvat Helsinkiin alle puoleen hintaan, mutta autokannet maksavat 1,5 kertaisesti vertailukohteisiin?

    Hämeenlinnassa tehtiin 230 metriä kantta 30 miljoonalla. Naurissalmen sillalta Herttoniemen liikennesolmuun on 800 metriä eli suoraan verraten kattamisen tulisi maksaa n. 104 miljoonaa (KSV laski 150 miljoonaa + metro 50 miljoonaa). Bulevardisointia ei ole tietääkseni tutkittu. Alueella asuvana pitäisin kattamista parempana vaihtoehtona, koska silloin häviää tuo jatkuvasti humiseva taustamelu. Bulevardissa melu vähän vaimenee, mutta ei niin paljon, että sillä olisi väliä asumisviihtyvyyden kannalta.

    Kannattaa myös huomioida, että Kivinokan pysäköintiluolasta saatavat kivet kipattaisiin rannoille täyttömaaksi (ns. rantabulevardi). Gryndausmielessä kiva juttu, mutta ekologisesti katastrofi Viikinlahdelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  110. ze kirjoitti 9.4.2014 kello 13:54

    Poth1ue1: Eikös sitten pitäisi myös erottaa joukkoliikenteen hinta mm. kunnallisveroista ja asumisen hinnasta? Taitaisi piljetin hinta pompsahtaa vähintään tuplaksi, jos edes suorat tariffituet lakkautettaisiin – ja jos kustannukset laskettaisiin vihreiden “yksityisautolaskurilla”, niin silloin lyhinkin matka kannattaisi taatusti enemmin taittaa jostain persianlahdenmaasta tilatulla yksityisellä luksushelikopterilla…

    Juu, ja kyllä tosiaan toimiva joukkoliikenne on aina myös jokaisen peltilehmäpaimenen etu, mutta mitäs jos edes vähän yrittettäisiin käyttää perusteluina jokseenkin kritiikinkestäviä argumentteja?

    Millä tavalla tuo ei ole kritiikinkestävä? Joukkoliikenne ei käsittääkseni ole sidottu asuntojen hintaan sillä tavalla, että se aiheuttaisi korkeampia rakennuskustannuksia. Kunnallisveroilla on aika vähän tekemistä tämän asian kanssa, koska niillä tuetaan autoilua, joukkoliikennettä ja aika hiton montaa muutakin asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  111. Antsa kirjoitti 9.4.2014 kello 15:33

    Kivikaupungin kasvatti:
    Haluaisitko nähdä paikasta ottamani valokuvan tuolta ajalta tai tuoreemman? Edellisen pitäisi löytyä KSV:n kirjaamon arkistoimana, osana sinne vuonna 2008 lähettämääni, useita muitakin kuvia sisältävää palautettani Koivusaarta koskeviin suunnitelmiin. Näkymä Naurissaaren suunnasta Herttoniemenrantaa kohti (kuva 18 ao. palautteessa) oli tuolloin kuvallinen esimerkki rantarakentamisen vaikutuksista rantojemme näkymiin.

    Perusta blogi, niin me kaikki voimme iloita kuvistasi. Vaikkapa wordpress.com on avoimen lähdekoodin ympäristö.

    Ehdotukseni pahiten pilatuksi saareksi on Sompasaari, jota joskus myös Loviisanlehdoksi kutsuttiin. Sallamaria Tikkanen on tehnyt ansiokasta työtä kadonneitten saarien historian tallentamisessa.

    “Sompasaari oli suuri, pyöreä, korkea ja kallioinen saari, jonka rantoja kiersi puiden varjostamat viehkeät polut. Saaren korkeimmalla kohdalla oli huvimaja ja näkötorni, jonka sakaraharjaisen tornin mainitsi erinomaisena näköalapaikkana jo Sakari Topelius kertomuksessaan ”Vinsentti Aallonhalkoja”. Helsinkiläiset tekivätkin mieluusti huviretkiään Sompasaaren kuuluisalle näköalatornille. Matka saareen taittui miellyttävästi aikataulun mukaan kulkevilla pienillä höyryaluksilla.”

    http://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  112. N kirjoitti 10.4.2014 kello 12:05

    Jalankulkija:
    Sinä puhut Marjaniemestä, minä Herttoniemestä. Joko täällä ei viitsitä lukea vastauksia tai sitten yritetään tarkoituksella vääristellä faktoja.

    Sinä vertaat Herttoniemeä ja Marjaniemeä nyt. Minä vertaan tilannetta Marjaniemessä 1990-luvulla Herttoniemen tilanteeseen 2010-luvulla, koska ne muistuttavat toisiaan.

    Marjaniemessäkään ei ollut aitoja vuonna 2000, kun uusi asuinalue valmistui. Ei tainnut mennä kuin pari vuotta, että alue aidattiin ja portit lukittiin. Jos ja kun Herttoniemessä siirtolapuutarhan viereen rakennetaan, aitoja ja portteja aletaan vaatia sinnekin ja lopputulos on sama kuin Marjaniemessä: suljettu alue, joka haittaa kulkemista suuren osan vuodesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  113. Jalankulkija kirjoitti 11.4.2014 kello 10:34

    N: Sinä vertaat Herttoniemeä ja Marjaniemeä nyt. Minä vertaan tilannetta Marjaniemessä 1990-luvulla Herttoniemen tilanteeseen 2010-luvulla, koska ne muistuttavat toisiaan.

    Marjaniemessäkään ei ollut aitoja vuonna 2000, kun uusi asuinalue valmistui. Ei tainnut mennä kuin pari vuotta, että alue aidattiin ja portit lukittiin. Jos ja kun Herttoniemessä siirtolapuutarhan viereen rakennetaan, aitoja ja portteja aletaan vaatia sinnekin ja lopputulos on sama kuin Marjaniemessä: suljettu alue, joka haittaa kulkemista suuren osan vuodesta.

    Kannattaa lukea kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmia eikä vain esitellä omia kuviteltuja oletuksia. Vanhankaupunginlahden ulkoilureitti on linjattu kulkemaan Herttoniemen siirtolapuutarhan läpi. En ole kuullut, että tällaisille reiteille olisi kauheasti rakennettu sulkuja ja portteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  114. Marko Hamilo kirjoitti 11.4.2014 kello 14:44

    Kivikaupungin kasvatti: Pursiseurat ovat tällä hetkellä oivallisesti sijoittuneet. Niiden siirtäminen etelän suuntaan johtaisi merentäyttöihin sekä rakentamiseen meriluontoalueelle. Et ole tainnut vielä nähdä, miten talven jälkeen Nurmiluodolle palanneet linnut siellä juuri nyt keväästä ja paluusta kotikonnuilleen riemuitsevat?
    Kannas, tai kaksi, vai miten se ehdottamasi yhteys nyt sitten nurmiluodolle tehtäisiinkään, rikkoisi kauniin maiseman, ei vain Länsiväylän suunnasta, mm. sen eteläpuolella kulkevalta ulkoilijoidenkin käyttämältä tieltä, vaan myös Riihilahden rannan ulkoilutieltä, jota monet pyöräilijätkin käyttävät.
    Myös Sauna-seuralla olisi saunarauha (vilvoittavine hetkineen saunalaiturilla) mennyttä tuollaisen rakentamisen jälkeen. Suomessa kun ollaan, olisi tuo ehdotuksesi tältäkin osin jo melkein pyhäinhäväistykseen rinnastettavissa oleva teko!

    Kun Riihilahden rannalta katsoo luoteeseen, siellähän on jo Keilaniemen rakennuksia ja purjeveneitä. Niitä purjeveneiden mastoja olisi sitten lännessä. Luontomaisema olisi edelleen lounaassa kuten ennenkin.

    Katselin kotoani kaukoputkella sinne Nurmiluodolle neljä vuotta. Oli siellä joskus haahka ja jokunen lokki. Kyllä ne varmaan sinne tulisivat vaikka 50-100 metrin päässä olisi aallonmurtaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  115. Marko Hamilo kirjoitti 11.4.2014 kello 14:53

    Kivikaupungin kasvatti: Merkittävimmät näkymät, jotka Koivusaaren osayleiskaavasuunnitelma toteutuessaan peittäisi, ovat pitkiä näkymiä merelle, ja nimenomaan JULKISILTA alueilta Helsingissä:

    1: Näkymät sektorille kaakko-lounas välillä Espoon/Helsingin raja – Koivusaari,

    2: Näkymät luoteeseen, Telkkäkujalta siltoineen,

    3: Näkymät Riihilahden rannalta länteen, Hanasaareen ja sen eteläpuolitse Westendin suuntaan

    1. Se komea merimaisema, jota itsekin olen bussin ikkunasta ihaillut varmaankin tuhansia kertoja, näkyy edelleen Westendin ja Karhusaaren välistä sekä Karhusaaren ja Hanasaaren välistä. Hanasaaren ja Koivusaaren välissä maisema voisi peittyä rakentamisen seurauksena 80 km/h kulkevasta kulkuneuvosta joitakin satoja millisekunteja aiemmin kuin nyt.

    Kun kuitenkin olemme yksimielisiä siitä, että ne maisemat ovat hienoja, eikö olisi upeaa, että Koivusaareen tulisi kaupunginosallinen ihmisiä, jotka saisivat niistä nauttia joko kävelemällä kotirapustaan kivenheiton päähän rantaan tai parhaimmillaan 30. kerroksen ikkunasta?

    2. Näkymät luoteeseen peittyisivät. Luoteessa on Keilaniemi korkeine taloineen. Nytkö pitää alkaa suojella sitä skylinea, joka kieltämättä varsinkin pimeällä näyttää tosi komealta pikki Manhattanilta?

    3. Riihilahden rannalta länteen näkymät eivät juuri muuttuisi nähtyjen ehdotusten mukaan. Jos aallonmurtajaa minun ehdotukseni mukaisesti siirrettäisiin etelämmäksi, maisemaan tulisi purjeveneiden mastoja. Minusta ne ovat hienoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  116. Marko Hamilo kirjoitti 11.4.2014 kello 14:59

    AV: Siinä suojellulla alueella on hieno siirtolohkare, jota käytetään boulderointiin. Se ranta on muutenkin aika kiva löhöilypaikka kesäiltoina, liikenteen melu ei paljoa häiritse. En väitä, että tähän ei sen takia saisi rakentaa, mutta varsin yllättävissä paikoissa saattaa käydä ihmisiä, vaikka itse ei siellä kävisi.

    Tuo suojeltu alue Koivusaaressa varmaankin voitaisiin jättää sillensä. Oleellista oli kuitenkin se, että tuolla käy hyvin harvoin kukaan, koska siinä aivan vieressä Karhusaaressa, Hanasaaressa ja Länsiulapanniemellä on paljon enemmän mukavia ja rauhallisia löhöilypaikkoja. Toki se voi olla jonkun yksilön mansikkapaikka juuri siksi, että siellä saa varmasti olla rauhassa muilta ihmisiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  117. Sakke kirjoitti 13.4.2014 kello 6:25

    Antsa: Perusta blogi, niin me kaikki voimme iloita kuvistasi. Vaikkapa wordpress.com on avoimen lähdekoodin ympäristö.

    Sakke:

    Ehdotukseni pahiten pilatuksi saareksi on Sompasaari …

    http://blogs.helsinki.fi/envirohist/helsinki-etusivu/tikkanen_1999/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  118. Sakke kirjoitti 13.4.2014 kello 6:53

    Täytynee pistää asia harkintaan … , mutta siinä on mm. omat ongelmansa, mm. tekijänoikeudelliset mutkansa, sillä en haluaisi, että Koivusaaresta ja sen ympäristöstä ottamani kuvat päätyvät gryndereitten käsiin. Omien oikeuksieni valvonta oikeusteitse voisi olla yksityshenkilölle turhan kallis ja aikaavievä prosessi. Toisaalta ajatus gryndereitten ja heidän kätyriensä, joita tällekin blogille näyttäisi osin eksyvän, “suohon laulamisesta” valokuvien voimalla on toki kutkuttava.

    Koivusaarella on monta ilmettä. Näin keväällä on luonto ehkä paljaimmillaan ja sen havaitsee selvästi, miten mm. metrotyömaa-alueiden ympäristö on käynyt ihmeen törkyiseksi. Toki rantojen roskaantumista tapahtuu myös myrskyjen tuotua meressä ajelehtivaa moskaa rannoille. Riihilahden rannalla olen nähnyt jo aiemminkin mm. räjäytystöissä käytetetyn sähkökaapelin jäännöksiä, lienevätkö olleet peräisin Koivusaaren metroaseman räjäytystöistä tai sitten ajelahtineet paikalle Jätkäsaaren kärjestä, mistä sitä metrotyömailta peräisin olevaa jätettä oli joidenkin uutistietojen mukaan päätynyt mereen enemmänkin (mm. Pihlajasaarenkin rannoille).

    Mitä tulee taas kysymykseen Helsingin pahiten pilatusta saaresta, on minulla se näkemys, että KSV ja jopa KSL pyrkivät koko ajan tuottamaan meille siihen kisaan uusia saarikandidaatteja. Se on mielestäni aivan käsittämätöntä, sillä mainittujen tahojenhan pitäisi pyrkiä, ainakin oman käsitykseni mukaan, tekemään entistä PAREMPAA Helsinkiä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  119. Saarelainen kirjoitti 13.4.2014 kello 13:38

    Osmo Soininvaara: Miten ajattelit vielä saada tuollaiset galleriat kannattamaan? Ne toimivat vain kaupungin kävelyvyöhykkeellä.

    Ajatus Guggenheimista Koivusaaressa tuntuu äkkiseltään kiinnostavalta. Upea meriluonto ja kulttuuri yhdessä.

    Bilbao on paljon Helsinkiä pienempi kaupunki (350 000 asukasta). Sikäläisessä Guggenheimissa oli pari vuotta sitten noin 960 000 kävijää, joista 65 prosenttia ulkomaisia. Suurinta osaa kiinnostaa tietysti itse rakennus, jota tullaan hämmästelemään pitkienkin matkojen takaa.

    Bilbaon Guggenheimissa ei muuten ole lainkaan autojen paikoitusta, joten metroasema sopisi täälläkin konseptiin hyvin. Rautatieasemalta on 8 minuuttia metrolla Koivusaareen.

    Tapiolassa taidemuseo EMMA on vetänyt vuosittain lähes 100 000 kävijää. Ilman wau-arkkitehtuuria, pelkästään hyvien näyttelyjen ja tapahtumien voimalla. Mihin sitten pystyisi Guggeli!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  120. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.4.2014 kello 22:50

    Marko Hamilo: Kun Riihilahden rannalta katsoo luoteeseen, siellähän on jo Keilaniemen rakennuksia ja purjeveneitä. Niitä purjeveneiden mastoja olisi sitten lännessä. Luontomaisema olisi edelleen lounaassa kuten ennenkin.

    Katselin kotoani kaukoputkella sinne Nurmiluodolle neljä vuotta. Oli siellä joskus haahka ja jokunen lokki. Kyllä ne varmaan sinne tulisivat vaikka 50-100 metrin päässä olisi aallonmurtaja.

    Keilaniemen tornitalot alkavat näkyä Riihilahden rannalle vasta Tiirasaarentien kohdalta etelään, jos sää on siihen riittävän kirkas. Tornitalojen ylimmät kerrokset voi joku tarkkasilmäinen tosin havaita jo Hakolahdenkujan jatkeen jälkeen (etelässä). Koivusaaren eteläosan tai uuden aallonmurtajan rakentaminen pilaisi maisemaa jo rannan koko pituudelta. Tätäkö haluat? Minä en sitä haluaisi.

    Ehdottamasi aallonmurtajan siirto ja/tai penger Riihilahden länsipuolella katkoisi koko pitkän upean selän, Riihilahden rannalta länteen, Linholmsfjärdenin suuntaan (ja sen yli), ja jo se muuttaisi avoimen ja pitkän näkymän rajusti katkaisemalla.

    En ole lintujen kokonaismäärää Nurmiluodolla koskaan kyennyt tarkasti laskemaan, mutta lauantaina 12.4. Koivusaaren siirtolohkareen suunnalta ottamassani valokuvassa näkyi siellä Nurmiluodolla olevan ainakin 12 haahkaa. Sen voin myös todeta, että kyllä siellä niitä lokkejakin oli, selvästi enemmän kuin vain “jokunen”. Muista linnuista luodolla ja sitä ympäröivillä kivillä ja vedessä (tai sukelluksissa) nyt puhumattakaan. Vaikuttaa vähän siltä, kuin pyrkisit jostain kumman syystä vähättelemään lintujen määrää Nurmiluodolla tai sen ympäristössä.

    Lintuja on Nurmiluodolla yleensä reilusti enemmän kuin mitä kaukoputkella voi nähdä. Kannattaisi ehkä ottaa käytöön kiikari, sillä (näet nimittäin!) “kaukoputkeen verrattuna kiikarilla on se etu, että sillä voidaan tarkastella laajoja kohteita ympäristöineen”, kuten lähde “http://tieku.fi/kysy-meilta/kiikareita-ja-kaukoputkia” toteaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  121. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.4.2014 kello 23:18

    Marko Hamilo: 1. Se komea merimaisema, jota itsekin olen bussin ikkunasta ihaillut varmaankin tuhansia kertoja, näkyy edelleen Westendin ja Karhusaaren välistä sekä Karhusaaren ja Hanasaaren välistä. Hanasaaren ja Koivusaaren välissä maisema voisi peittyä rakentamisen seurauksena 80 km/h kulkevasta kulkuneuvosta joitakin satoja millisekunteja aiemmin kuin nyt.

    Kun kuitenkin olemme yksimielisiä siitä, että ne maisemat ovat hienoja, eikö olisi upeaa, että Koivusaareen tulisi kaupunginosallinen ihmisiä, jotka saisivat niistä nauttia joko kävelemällä kotirapustaan kivenheiton päähän rantaan tai parhaimmillaan 30. kerroksen ikkunasta?

    Kohdassa 1. kirjoitin Länsiväylää tai sen viertä Helsinkiin tullessa, kaupungin rajan tällä puolen näkyvästä merimaisemasta. Jos olet sitä mieltä, että Helsinkiin tulijoille riittää jatkossa vain Espoon puolelta/puolella merelle avautuva maisema, niin vapaassa maassa on sinulla tähän toki oikeus.

    Espoon puolella Karhusaaren ja Hanasaaren välistä Länsiväylälle näkyvä kapea, ehkä noin 150 metrin kaistale merelle lounaaseen ei kuitenkaan ole avoin aavalle ulapalle asti. Lisäongelmana on se, että tuohon suuntaan, eli mm. Miessaaren, Tvijälpin ja Varsasaaren suuntaan nähdäkseen pitäisi Helsinkiin tullessa kääntää päätä pitkälti takaviistoon. Joissakin busseissa, ei kaikissa, on muutama istumapaikka myös selkä menosuuntaan, joten niillä istuen, tuon välin havainnointi, ikäänkuin takaperin, voi toki ehkä nopealta jopa onnistua. Aikaa siihen on tällä pätkällä kuitenkin kovin vähän, vain vajaat 7 sekuntia (jos nopeus on 80 km/h). Helsinkiin Länsiväylää tai sen viertä saapuvista tulee kaupunkiin kovin harva nopea ihminen selkä tulosuuntaan.

    Hanasaaren ja Koivusaaren välinen osuus on maiseman puolesta edellistä lyhyttä väliä paljon pidempi ja (ainakin toistaiseksi) myös avarampi. Mainittujen saarten muoto, pidempi etäisyys (karkeasti n. 400 metriä) ja keskinäinen sijainti, antaa Helsinkiin esim. Kehä I:n suunnasta saapuville (turkulaisillekin!)
    huomattavan paljon paremmat mahdollisuudet huomata tulevansa merikaupunkiin.

    Tätä Helsingin merellisyyttä korostaa merkittävällä tavalla myös kaupungin rajalla oleva iso kyltti, jossa on kaupunkimme nimi ja vaakuna. Kreivillisen kruunun, meriveneen ja aaltokoron (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Heraldiikka”) avulla jälkimmäinen viestittää tulijoille saapumisestaan maamme pääkaupunkiin, Helsinkiin.

    Mitä kertoisi Helsingistä tulijoille, jos tuon rajakyltin takana aukeava, vapaa, uljas merimaisema muutettaisiin Jätkäsaaren lounaisreunalla näkyvän louhe(?)/soravuoren kaltaiseksi kivikasaksi tai rakennuksiksi? Minusta tuo olisi kaupunkimme imagoarvoa alentavaa, ja suorastaan järjetöntä!

    Mainitsemisen arvoisena piirteenä näkymälle Koivusaaren länsipuolelta kaakkoon pidän myös sitä, että se ulapalle asti ulottuessaan mahdollistaa myös aika ajoin Helsinkiin saapuvien ja sieltä lähtevien matkustajalaivojen bongauksen, olemmehan kansainvälisessä satamakaupungissa. Tämänkin ilon olet siis ilmeisesti valmis rakentamisen alttarille uhraamaan, poistaen sen (tai sitä merkittävästi vähentäen) kaikilta niiltä Länsiväylää pitkin peräti noin 80 000 päivittäisessä ajoneuvossa sekä lisäksi tuota kautta pyörillä tai jalan jatkossa kulkevilta riistämään?

    Mitä tulee mainitsemiisi millisekunteihin, taidat nyt erehtyä ja viitata aikaan, jonka meren vilahdus tuolla välillä (1.) 25.3.2014 päivätyn osayleiskaavasuunnitelman mukaisen rakentamisen
    JÄLKEEN ehkä kestäisi. Taival, jonka pituus on noin 400 metriä, kestää nopeudella 80 km/h lähes 20 sekuntia.

    Ristiriita esittämäsi rakentamisen etujen ja sen yllä ilmaisematta jättämiesi lukuisten haittojen välillä on ilmeinen. Ensinnäkin, ao. maisemista voi nykyisin nauttia tavattoman paljon suurempi joukko ihmisiä (liki 80 000?) kuin esittämäsi kaupunginosallinen ihmisiä (5 000?). Ero on merkittävä. Riistäisit siis ilon merimaisemista 16-kertaiselta joukolta ihmisiä, jotta tuo
    pieni murto-osa, 1/16, saisi merinäköalat! Miksi?
    Pääsisiväthän viimeksimainitut rannoille kauempaakin, vaikka metrolla ja muilla julkisilla.

    Ajatus Koivusaaren rakentamisesta ja tuo esittämäsi argumentti tuovat mieleeni kuuluisan, nyt jo edesmenneen tšekin, Z. Miler’in ensimmäisen oman animaation otsikon “Miljonääri joka varasti auringon (1948), ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Zdenek_Miler”. Miler’in tunnetuimman hahmon, “Myyrän” ja kumppaneittensa seikkailut lienevät useimmille suomalaisillekin tuttuja. Eiköhän sieltä mahda löytyä kuvauksia kaupungistumisen leviämisestä ja sen haitallisista vaikutuksista. Osa “tiivistäjistä” saattaa ehkä luottaa siihen, että tiivistäminen auttaa vähentämään luonnon kärsimyksiä. Vahinko vain, että monelta heistä on saattanut ehkä epähuomiossa jäädä havaitsematta laajat “oheisvahingot”, joita Koivusaarenkin rakentaminen lähiluonnolle tuottaisi. Mm. anglosaksisessa maailmassa taitaa tämäntyyppisille asioille oma, parempi ilmaisunsa: “collateral damage”.

    Ei hätää, nykyinen valtuusto ei ole asiasta käsittääkseni vielä lopullista päätöstä tehnyt ja aiempien “hölmöjen päätösten” todella haitalliset seuraukset on siten mahdollista torjua.

    Espoossa havaitut ongelmat kalliiden asuntojen myynnissä (HS/12.4.2014) osoittavat ne varmaan gryndereillekin. Toisaalta, esim. Helsingin Eiranrannassa taisi joku lehdessä (HS) todeta jo aiemmin aika usean asunnon olleen tyhjiä, vaikka olisivatkin ensimyynnissä (tai hinnanalennuksin?) kaupaksi menneet. Moni varakas miljonääri ei kuitenkaan välttämättä kaipaa/tarvitse vuokralaisia kakkos- tai kolmosasuntoonsa, ulkomaisista omistajista puhumattakaan. Riski ao. uuden kaupunginosan muodostumisesta ns. kuolleitten sielujen kaupunginosaksi olisi siten ilmeinen ja argumenttisi perustaa jäytävä.

    Poikkeuksena voisivat toki olla sellaiset asunnot tai rakennukset, joiden avulla grynderit voisivat ehkä toteuttaa eräiden haaveet (tai heille mahdollisesti annetut lupaukset?) pilvenpiirtäjän ‘taivasosuudesta’, tai ainakin asuinpaikasta merimaisemin! Olisiko heitä todellakin kokonainen kaupunginosallinen? Eikö enemmistön saavuttaminen riitä? (Aiemmin olin minäkin melkoisen hyväuskoinen, mutta nyt olen alkanut epäillä aika ajoin, kun suunnitelmiaesitellään vain kartoilla ja viistoilmakuvin, eikä ihmissilmien korkeudelta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  122. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 14.4.2014 kello 23:45

    Marko Hamilo:
    2. Näkymät luoteeseen peittyisivät. Luoteessa on Keilaniemi korkeine taloineen. Nytkö pitää alkaa suojella sitä skylinea, joka kieltämättä varsinkin pimeällä näyttää tosi komealta pikki Manhattanilta?

    2. Jos olet tuolla seudulla aiemmin asunut, miksi unohdat kokonaan Koivusaaren koillisrannan ison ruovikon lintuineen, ja matalikot sen ympärillä, takana mm. Klippan, Porsta ja Leppäluoto.

    Lauantaiaamuna alueella käydessäni oli ilmassa hieman sumua/usvaa, eikä tuolloin haitannut lähiluonnon ystävää (minua ja muita ohikulkijoita) hiukkaakaan, että Keilaniemen rakennuksia ei tuolloin vallinneen kelin takia erottunut kovin hyvin. Lukuisat vesilinnut, isokoskelot, joutsenet, telkät ja tukkasotkat erottuivat sen sijaan erinomaisesti, kuten myös silkkiuikut pesänsä luona.

    On oikeastaan aika ihme, etteivät kaupungin (SYKEn, tai ministeriön) ympäristöviranomaiset ole tätä osaa Koivusaaresta jo rauhoittaneet. On se muuten vaan sen verran upea luontoretken kohde, ja lintuja voi siellä bongailla kätevästi Telkkäkujan sillalta, mistä tänä iltana näin vielä paikalle iltahämärissä liitelevän harmaahaikaran! Ja ajatteles, kohta (jos Siemens suo!) voi tuonne joku kiinnostunut tulla paikalle metrolla, ilman vaihtoja, jopa Ruoholahdesta, missä ei enää edes ruohoa taida kaikille (esim. koirille) tarjolla olla.

    Fortumin tornitalo, mm. juhlavalaistuksessaan itsenäisyyspäivän iltana, ja miksei joskus muulloinkin, voi näyttää komealta, kun sitä riittävän etäältä katselee. Katajaharjun sillalta ja Koivusaarentien mutkan kohdalta Lauttasaaressa se näkyy usein ongelmitta. Siellä kaukana se ei estä pitkiä näkymiä helsinkiläisiltä, elleivät sitten satu olemaan sen takana Keilaniementiellä. Uolevi taisi olla hyvinkin fiksu, kun ei aikoinaan mennyt peittämään helsinkiläisten näkymiä, vaan rakennutti tornitalonsa paljon etäämmälle. Ehkä hän älysi, että jos tornitaloja joutuu katselemaan liian läheltä, saa siitä vain niskansa kipeäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  123. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 15.4.2014 kello 23:04

    Marko Hamilo:

    3. Riihilahden rannalta länteen näkymät eivät juuri muuttuisi nähtyjen ehdotusten mukaan. Jos aallonmurtajaa minun ehdotukseni mukaisesti siirrettäisiin etelämmäksi, maisemaan tulisi purjeveneiden mastoja. Minusta ne ovat hienoja.

    Jos tarkoitat 25.3.2014 päivättyjä osayleiskaavadokumentteja niin olet kyllä erehtynyt pahasti. Niissähän on edelleen mukana tuo eteläisin merentäyttöalue. Se on jostain kumman syystä piirretty ulottumaan pitkälti ohi Koivusaaren ja Hanasaaren eteläkärkien välisen linjan. Näin ollen se rikkoisi pahasti kauniin harmonisen maiseman,jossa lähimpänä Riihilahtea on toki vielä Vaskiniemi.

    Ongelman suuruus paljastuu, kunhan muistamme nykyiset vaatimukset rakennusten perustukselta vaadittavasta korkeudesta merenpinnasta. Talothan olisivat siellä keinosaarella (tai -niemellä) kuin kakun päälle rakennettuja, poiketen räikeästi ympäristöstään. Etkö ole tainnut tulla ajatelleeksi tätä.

    Vaikka et ehkä enää asuisi Katajaharjussa, päässet jatkossakin vaikka metrolla mastoja ihailemaan. Viime kesänä oli tähän muuten vallan erinomainen mahdollisuus Helsingin Hietalahdessa, jonne suuret purjelaivat olivat Tall Ship Race tapahtumaan kokoontuneet. Kävitkö paikalla?

    Ennen alusten saapumista Helsinkiin minä taas onnistuin bongaamaan niistä yhden täystakiloidun merellä juuri tuolta Koivusaaren länsipuolelta sen havaiten, vaikka tunnistaminen ei ihan onnistunutkaan. Toivottavasti mahdollisuudet laivojen näkemiseen eivät jatkossa meiltä kummaltakaan heikkene.

    Pelkkien mastojen sijaan minusta on kuitenkin mukavampaa seurata purjeveneilijöiden touhuja, niin maalla (keväisin/syksyisin) kuin merelläkin, varsinkin kun tuuli pullistaa purjeet ja saa nuo veneet kevyesti liikkumaan, pienimmät optimisti- ja Zoom8-jollat mukaanlukien. Purjehduskurssien aikaan niitä näkee siellä monasti paljon.

    Osayleiskaavasuunnitelma ei valitettavasti paljoa piittaisi siitä, näkeekö kukaan Länsiväylän tai sen varren kulkija enää avomerta tai noita purjeveneitä. Suunnitelmahan pyrkii tiettävästi kaiketi maksimoimaan merinäköalat sinne rakennettaman ehdotettavista asunnoista. Viis siitä peittyvätkö merinäkymät muilta, tuntuu olleen suunnitelmien ohjaava periaate. Vaikuttaa siis melkoisen itsekkäältä ja röyhkeältäkin suunnitelmalta, eikö vain?

    Niin, ja itse asiassa, tuo Koivusaaren osayleiskaavasuunnitelmahan (25.3.2014) ajaisi veneseuratkin ahtaalle. Jos veneiden talvisäilytys siirtyy kovin pitkälle, haittaa se veneiden kunnostustöiden tekoa ja veneilyä muutenkin. Veneilyyn kuuluu paljon muutakin kuin veneen lilliminen laituripaikassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  124. Marko Hamilo kirjoitti 17.4.2014 kello 9:36

    Kivikaupungin kasvatti: En ole lintujen kokonaismäärää Nurmiluodolla koskaan kyennyt tarkasti laskemaan, mutta lauantaina 12.4. Koivusaaren siirtolohkareen suunnalta ottamassani valokuvassa näkyi siellä Nurmiluodolla olevan ainakin 12 haahkaa. Sen voin myös todeta, että kyllä siellä niitä lokkejakin oli, selvästi enemmän kuin vain “jokunen”. Muista linnuista luodolla ja sitä ympäröivillä kivillä ja vedessä (tai sukelluksissa) nyt puhumattakaan. Vaikuttaa vähän siltä, kuin pyrkisit jostain kumman syystä vähättelemään lintujen määrää Nurmiluodolla tai sen ympäristössä.

    Ei tarvitse vähätellä, tuo on vähän.

    Jos olet tuolla seudulla aiemmin asunut, miksi unohdat kokonaan Koivusaaren koillisrannan ison ruovikon lintuineen, ja matalikot sen ympärillä, takana mm. Klippan, Porsta ja Leppäluoto.

    Sielläkin on matalikkoja, joiden tuntumassa näkyy usein silkkiuikkuja, telkkiä ja koskeloita. Niitä on sitten koivusaarelaisten mukava katsella kotisaarensa rannoilta. Sinne ne saaret jäävät paikalleen. Mitään biodiversiteetti-hotspotia ei tuolla kuitenkaan ole. Se on Laajalahdella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  125. Marko Hamilo kirjoitti 17.4.2014 kello 9:49

    Kivikaupungin kasvatti: Jos tarkoitat 25.3.2014 päivättyjä osayleiskaavadokumentteja niin olet kyllä erehtynyt pahasti. Niissähän on edelleen mukana tuo eteläisin merentäyttöalue. Se on jostain kumman syystä piirretty ulottumaan pitkälti ohi Koivusaaren ja Hanasaaren eteläkärkien välisen linjan. Näin ollen se rikkoisi pahasti kauniin harmonisen maiseman,jossa lähimpänä Riihilahtea on toki vielä Vaskiniemi.

    Ongelman suuruus paljastuu, kunhan muistamme nykyiset vaatimukset rakennusten perustukselta vaadittavasta korkeudesta merenpinnasta. Talothan olisivat siellä keinosaarella (tai -niemellä) kuin kakun päälle rakennettuja, poiketen räikeästi ympäristöstään. Etkö ole tainnut tulla ajatelleeksi tätä.

    Vaikka et ehkä enää asuisi Katajaharjussa, päässet jatkossakin vaikka metrolla mastoja ihailemaan. Viime kesänä oli tähän muuten vallan erinomainen mahdollisuus Helsingin Hietalahdessa, jonne suuret purjelaivat olivat Tall Ship Race tapahtumaan kokoontuneet. Kävitkö paikalla?

    Ennen alusten saapumista Helsinkiin minä taas onnistuin bongaamaan niistä yhden täystakiloidun merellä juuri tuolta Koivusaaren länsipuolelta sen havaiten, vaikka tunnistaminen ei ihan onnistunutkaan. Toivottavasti mahdollisuudet laivojen näkemiseen eivät jatkossa meiltä kummaltakaan heikkene.

    Pelkkien mastojen sijaan minusta on kuitenkin mukavampaa seurata purjeveneilijöiden touhuja, niin maalla (keväisin/syksyisin) kuin merelläkin, varsinkin kun tuuli pullistaa purjeet ja saa nuo veneet kevyesti liikkumaan, pienimmät optimisti- ja Zoom8-jollat mukaanlukien. Purjehduskurssien aikaan niitä näkee siellä monasti paljon.

    Osayleiskaavasuunnitelma ei valitettavasti paljoa piittaisi siitä, näkeekö kukaan Länsiväylän tai sen varren kulkija enää avomerta tai noita purjeveneitä. Suunnitelmahan pyrkii tiettävästi kaiketi maksimoimaan merinäköalat sinne rakennettaman ehdotettavista asunnoista. Viis siitä peittyvätkö merinäkymät muilta, tuntuu olleen suunnitelmien ohjaava periaate. Vaikuttaa siis melkoisen itsekkäältä ja röyhkeältäkin suunnitelmalta, eikö vain?

    Niin, ja itse asiassa, tuo Koivusaaren osayleiskaavasuunnitelmahan (25.3.2014) ajaisi veneseuratkin ahtaalle. Jos veneiden talvisäilytys siirtyy kovin pitkälle, haittaa se veneiden kunnostustöiden tekoa ja veneilyä muutenkin. Veneilyyn kuuluu paljon muutakin kuin veneen lilliminen laituripaikassaan.

    Veneiden talvisäilytyksen poistaminen on kurja juttu näille seuroille. Jos tarkoitat tätä

    http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/Havainnekuva_kannella_netti_1.jpg

    niin on totta, että näkymä kaventuu Hanasaaren itäpuolella suunnassa SSE ehkä noin 20 asteella niiden näkökulmasta, jotka menevät siitä 80 km/h eli aiempi kaksi sekuntia avomerimaisemaa muuttuu yhdeksi sekunniksi.

    Toisaalta sitten 4000 asukasta ja kaikki jotka saaren läpi kulkevat pyörällä tai jalkaisin saavat mainiot maisemat rannoilta, jotka ovat julkisia.

    Näin isot laivat ystävän purjeveneestä käsin, kiitos kysymästä. Sinun kannattaa jatkossa käydä vaikka Koivusaaren eteläkärjessä ihailemassa maisemia, jotka ovat taatusti paremmat kuin nyt Koivusaaren ja Hanasaaren välissä. Pärjäät myös ilman kuulosuojaimia.

    Sieltä Riihilahden ja Vaskiniemen suunnasta rakennusmassat peittäisivät vain nykyistä Koivusaarta, lähinnä soramonttua jolla talvisäilytetään veneitä. Ainoa osa suunnitelmaa, jolla on edes vähäisiä aidosti kielteisiä vaikutuksia, on tuo lounainen täyttömaalle rakennettava “sormi”. Ehkä sen voisi jättää pois, jos itse saarelle rakennetaan pilvenpiirtäjiä aivan metroaseman viereen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  126. Sakke kirjoitti 19.4.2014 kello 6:08

    Osmo Soininvaara: «

    Kävin eilen, 18.4. Koivusaaressa, jälleen kerran enkä oikein ymmärrä, miksi haluat ylläpitää tuota, lähinnä Länsiväylä-kaistaletta ja metrotyömaa-aluetta lukuunottamatta, suurelta osin virheellistä mielikuvaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  127. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 21.4.2014 kello 23:45

    Marko Hamilo:
    1) Veneiden talvisäilytyksen poistaminen on kurja juttu näille seuroille.
    2) Jos tarkoitat tätä
    http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/Havainnekuva_kannella_netti_1.jpg
    niin on totta, että näkymä kaventuu Hanasaaren itäpuolella suunnassa SSE ehkä noin 20 asteella niiden näkökulmasta, jotka menevät siitä 80 km/h eli aiempi kaksi sekuntia avomerimaisemaa muuttuu yhdeksi sekunniksi.

    3) Toisaalta sitten 4000 asukasta ja kaikki jotka saaren läpi kulkevat pyörällä tai jalkaisin saavat mainiot maisemat rannoilta, jotka ovat julkisia.

    4) Näin isot laivat ystävän purjeveneestä käsin, kiitos kysymästä.

    5) Sinun kannattaa jatkossa käydä vaikka Koivusaaren eteläkärjessä ihailemassa maisemia, jotka ovat taatusti paremmat kuin nyt Koivusaaren ja Hanasaaren välissä. Pärjäät myös ilman kuulosuojaimia.

    6) Sieltä Riihilahden ja Vaskiniemen suunnasta rakennusmassat peittäisivät vain nykyistä Koivusaarta, lähinnä soramonttua jolla talvisäilytetään veneitä.

    7) Ainoa osa suunnitelmaa, jolla on edes vähäisiä aidosti kielteisiä vaikutuksia, on tuo lounainen täyttömaalle rakennettava “sormi”. Ehkä sen voisi jättää pois, jos itse saarelle rakennetaan pilvenpiirtäjiä aivan metroaseman viereen?

    Eri lauseiden/kohtien jaottelu numerointeineen yllä on kommentoijan tekemä.

    1) Se ei ole kurja juttu pelkästään asianomaisille seuroille, vaan myös paljon laajemmalle joukolle ihmisiä, ja itse asiassa myös Helsingin merellisyydelle. Merellisyyteen kuuluvat mm. veneitään vesillelaskua ja kesän purjehduskautta varten kunnostavat (ja syksyllä talviteloille laittavat) veneilijät kaupungin ranta-alueilla. Se, joka ei tätä ymmärrä, omaa mielestäni yksipuolisen käsityksen veneilystä ja Helsingin merellisyydestä (unohtaen mm. kaupunkimme vaakunan, jossa vene on kuvattu kruunun alla, kuin hallinnon erityisessä suojeluksessa olevana!)

    2) Miten ihmeessä voit väittää, että avomerimaisemaa olisi nyt kaksi sekuntia? Lentokoneellako siellä Länsiväylää pitkin luulet ihmisten liikkuvan? (300-400 m / 2 s = 150-200 m/s = 540-720 km/h) Aikamoinen lentoliikenne, kun
    tulevaisuuden skenaarion 78 000 ajopeliä siellä suhahtelisi!

    Upeaa maisemaa Helsinkiin tuota reittiä pitkin tullessa voi esimerkiksi turisti bussissaan ihailla lyhimmilläänkin noin 20 sekunnin ajan. Jos on enemmän liikennettä ja eteneminen hidastuu, on aikaa vielä enemmän.

    (Jos tarkoitit sekunneilla kaarisekunteja, eli kulmamittaa, olet silloinkin ihan hakoteillä, sillä niitä on yhdessä asteessa peräti 3600 kpl.)

    3) 4000 asukasta (tarkoitatko asunnon ostajia? se on eri asia kuin asukas tai tuloveron maksaja) eivät käsittäkseni SAA mitään, vaan heidän on asunto saadakseen siitä maksettava, elleivät sitten grynderit ole jo ääniä Koivusaaren rakentamista puoltamaan jotain muuta lupaamalla hankkineet. Mahdatko tuntea purjehtijoiden lisäksi päteviä tutkivia journalisteja?

    Koivusaaren läpi jalan tai pyörällä kulkevat eivät myöskään SAA mitään mainioita maisemia rannoilta, sillä heillä jo on sellaiset!

    Työmatkaansa kulkevat tuskin tulevat kulkemaan pitkin suunnitelman (25.3.2014) mukaisen polveilevan rantareitin kautta, vaan arvostavat suorempia reittejä, joita ovat myös tottuneempia käyttämään. Nämäkin reitit menevät ihan mutkalle, niin etelässä kuin pohjoisessakin, jos suunnitelma (25.3.2014) toteutetaan. Ehkä KSV:n tuoreimman suunnitelman tarkoitus onkin lisätä poljettavaa matkaa, pyöräilyhän kun on kuulemma terveellistäkin (Länsiväylän vieressä?).

    4) No comments

    5) Eteläisin kärki on tietääkseni rauhoitettu, eikä mieleeni tulisi liikkua siellä nyt lintuja häiritsemässä. Kuulosuojaimia en ole tuolla tarvinnut, enkä ole niitä linnuillakaan nähnyt.

    Maisemasektori kaakkoon (avomerelle, jossa laivat liikkuvat) väliltä Hanasaari-Koivusaari on upea mm. siitä syystä että sen molemmin puolin on saaria ja niemiä vuoronperään eri etäisyyksillä: Koivusaari vasemmalla, Tiirasaari oikealla, Länsiulapanniemi vasemmalla, Käärmeluodot oikealla …
    Koivusaaren rakentaminen peittäisi yli puolet tästä sektorista, ja rikkoisi lisäksi tökerösti maisemallisen harmonian.

    6) Tähän en voi muuta todeta kuin että et taida tuntea Koivusaarta ja sen ympäristöä.

    7) “Sormiahan” on tuossa 25.3. päivätyssä suunnitelmassa ikään kuin ameebassa, ks.esim. “http://en.wikipedia.org/wiki/File:Amoeba_%28PSF%29.svg”.
    Niistä “sormista” jokainen peittää maisemaa johonkin suuntaan. Vaikenet tyystin saaren pohjoisen osan nimekkeistä (tai “sormista”). Ne vasta maisemasektoria NWW-N nykyisestä kaventaisivatkin, mutta mm. sen täytön (louhetta/soraa/hiekkaa/betonia/terästä/lasia) 3-3.5 metriä merenpinnasta ylöspäin) alle jäävän ruovikon ja ja matalikon sekä niihin tukeutuvan eliöstön elinalueen totaalinen hävittäminen se vasta haitallinen teko olisi, minkä tietänet itsekin.

    En ole juristi, tai ympäristöalan asiantuntija, mutta maallikon mielestä tuollaisen merentäyttötouhun luulisi täyttävän jo ympäristörikoksen tunnusmerkit. Sellaisen rikoksen jälkeen ei taitaisi enää Telkkäkujalta telkkiä nähdä, eikä muuten näkisi Porstaa eikä Leppäluotoakaan.

    Miten olisi, jos palaisit pilvenpiirtäjistä takaisin(?) pilvilinnoihin. Niistä on yleensä vähemmän haittaa kuin ylikorkeista rakennuksista, joista talvisin tippuva lumi ja jää voivat olla vaaraksi ympäristölleen. Mahtipontista pilvenpiirtäjää tai asuinrakennuksia paremmin saattaisi Koivusaareen sopia jopa tyylikäs Guggenheim-museo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  128. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 5.7.2014 kello 11:45

    Osmo Soininvaara:
    Kuinkahan monta turtistia vuodessa käy nyt Koivusaarta ihailemassa – tuoma moottoriten melualuetta? Pahemmin pilattua saarta on vaikea Suomenlahdelta löytää.

    Osmo.
    Tiedoksesi vain, että sain tänä aamuna valokuvattua mm. harmaahaikaran lentoonlähdön Vaskilahdensalmen rannalta (2valokuvaa) ja lukuisia muita valokuvia siellä Koivusaaren vesillä, mm. silkkiuikuista ja muista vesilinnuista poikasineen. Yksittäisellä merimetsolla ei sellaista seurassaan kuitenkaan ollut. Ei tuo Koivusaari ole mielestäni lainkaan niin pahasti pilattu saari, kuin kommentistasi voisi päätellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  129. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 6.7.2014 kello 23:04

    Marko Hamilo: Tuo suojeltu alue Koivusaaressa varmaankin voitaisiin jättää sillensä. Oleellista oli kuitenkin se, että tuolla käy hyvin harvoin kukaan, koska siinä aivan vieressä Karhusaaressa, Hanasaaressa ja Länsiulapanniemellä on paljon enemmän mukavia ja rauhallisia löhöilypaikkoja. Toki se voi olla jonkun yksilön mansikkapaikka juuri siksi, että siellä saa varmasti olla rauhassa muilta ihmisiltä.

    Kiitos vinkistäsi, jonka muistin sattumoisin tänä aamuna, minkä jälkeen päätin löhöilyn sijaan (sitä kun en juuri harrasta) lähteä katsomaan, joko ne Koivusaaren mansikat olisivat kypsiä. Ja olivathan ne, vaikka suurin osa oli vielä raakileita! Aamulla ottamistani valokuvista tuli vähän harmillisesti osin epätarkkoja, joten toistin kuvausretken vielä illansuussa.

    Saa nähdä, miten nopeasti nuo loput ahomansikat siellä Koivusaaressa kypsyvät ja/tai sieltä ns. parempiin suihin katoavat! Yhden näkemäni jänön (tai rusakon) lisäksi ainakin lintuja paikalla riitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  130. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 4.2.2015 kello 23:50

    Osmo Soininvaara: Miten ajattelit vielä saada tuollaiset galleriat kannattamaan? Ne toimivat vain kaupungin kävelyvyöhykkeellä.

    Osmo, oletko jo ehtinut lukea lehdestä, kuinka moni kävi Kuusisaaressa, Didrichsenin galleriassa viime sunnuntaina päättyneessä näyttelyssä? Yli 70 000. Ja hyvin suuri osa heistä tuli paikalle busseilla, mitä olin itsekin aiemmin todistamassa ihan omin silmin. Osa tuli myös jalan ja jotkut fillareillakin. Väki odotti sisäänpääsyä siellä jonossa, jopa ulkona, talvisäässä.

    Osmo, sinun ei ehkä kannata ryhtyä taidegallerian tai -museon pitäjäksi! Ei ehkä edes Koivusaaressa, joka muuten oli esillä tänään (katso HS/4.2.2015/sivu B2-B3) yhtenä, mielestäni hyvinkin varteenotettavana ehdokkaana uuden suuren Tieteen ja tekniikan museon sijoituspaikaksi.

    Tuossapa kun saisi yhdistettyä esimerkiksi valoisat, lasiseinäiset, H-kirjaimen muotoisen museon käytävät, katettuun Länsiväylän ylittävään museon osaan ja vau-arkkitehtuuriin, joka säästäisi mm. saaren ruovikot, ja tarjoaisi upeat puitteet, sekä esteettömän pääsyn hissillä suoraan museoon huonojalkaisillekin.

    Purjehtijatkin ehkä kiittäisivät, kun heitä ei tarvitsisi siltä alueelta pois hätistellä. Jokin tuollainen saattaisi taitavasti toteutettuna olla samalla alkysysäys Helsingin bulevardisoinnille, eikä estäisi nykyisten, suht’ SUORIEN ja siksi toimivien, kevyen liikenteen väylien käyttöä. Sehän voisi ideana jopa toimia!

    Vau!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  131. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.2.2015 kello 11:47

    Minäkin kävin Munch-näyttelyssä. Hieno! Jos tuo galleria olisi ollut Töölönlahdella, kävijöitä olisi ollut puoli miljoonaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Sakke kirjoitti 5.2.2015 kello 21:38

    Osmo Soininvaara:
    Minäkin kävin Munch-näyttelyssä. Hieno! Jos tuo galleria olisi ollut Töölönlahdella, kävijöitä olisi ollut puoli miljoonaa.

    Olen samaa mieltä (ainakin ensimmäisestä asiasta)! Veikkaan silti, että jos se galleria ja näyttely olisi ollut Koivusaaressa, upeassa, ilmavan tilavassa, modernissa, parhaan vau-arkkitehtuurin luomuksessa, missä olisi esim. isot ikkunat länteen päin, olisi kävijöitä voinut olla ehkä vieläkin enemmän kuin Töölönlahden rannalla, ehkä jopa miljoona, varsinkin, jos gallerian lisäksi siellä olisi lisäksi se tekniikan museo. Jokaiselle jotakin!

    Pitää näet olla useita erilaisia houkuttimia. Pelkkä saavutettavuus ei aina riitä. Jos et usko niin katso vaikka täältä: “http://www.ateneum.fi/fi/picasso-näyttelyssä-314755-kävijää”. (Ateneum, Helsingin rautatieaseman vieressä, lienee ainakin saavutettavuudeltaan yksi Helsingin parhaista paikoista.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  133. Sakke kirjoitti 5.2.2015 kello 22:41

    Osmo Soininvaara:
    Minäkin kävin Munch-näyttelyssä. Hieno! Jos tuo galleria olisi ollut Töölönlahdella, kävijöitä olisi ollut puoli miljoonaa.

    Kävijämäärä riippunee ainakin osittain gallerian taidosta houkutella kävijöitä paikalle. Yleisön kiinnostuksen herättäminen on varmaankin onnistumisen ensimmäinen edellytys.

    Siellä Töölönlahden suunnalla voi olla muitakin, kilpailevia houkutuksia aika lähellä, mikä voi vähentää esim. jonkin kävijäryhmän osuutta. Alan parhaat taitajat osannevat löytää ja hyödyntää paikan synergia- tai muut hyödyt, muulloinkin kuin äitienpäivisin, Eltsun ajojen aikaan.

    Entäpä, jos joku organisoisi vaikkapa uudet “Länsiväylän La Velocipede -ajot”, lähtöpaikka Kivenlahdessa ja maali vaikka Koivusaaren kohdalla? (Tieosuus tuolloin suljettuna, tottakai!) Kisat voisivat alkaa pyöräkilpailuna, jatkua muutamassa eri sarjassa ja päättyä vaikkapa hevosettomien vaunujen kilpailuun! Suosio olisi taattu. Miksei kukaan ole tätä aiemmin keksinyt, vai onko Helsinki tai Espoo jo kieltänyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus