NAIRU, katala juoni?

En ymmär­rä keskustelus­sa esi­in­tyvää vain­o­harhaiselta vaikut­tavaa asen­net­ta ns. NAIRU-teo­ri­aan. Kyse ei oikeas­t­aan ole edes teo­ri­as­ta vaan raken­netyöt­tömyy­den määritelmästä.

Kohta­laisen yksimielisiä ollaan siitä, että osa työt­tömyy­destä on suh­dan­nelu­on­toista ja osa rak­en­teel­lista. Raken­netyöt­tömyy­del­lä tarkoite­taan sitä työt­tömyy­den tasoa, jota nopeakaan talouskasvu ei kykene sulat­ta­maan. Raken­netyöt­tömyys kan­nat­taa ehkä jakaa vielä kitkatyöt­tömyy­dek­si ja varsi­naisek­si rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si sen selit­tämisek­si, mik­si huip­pusuh­dan­teenkin aikana ihan kuka tahansa voi joutua työt­tömäk­si kun varsi­nainen rak­en­teelli­nen työt­tömyys kohdis­tuu niihin, joil­la ei ole avoimia työ­paikko­ja vas­taavia omainain­suuk­sia tai jot­ka asu­vat vääräl­lä paikkakunnalla. 

NAIRU (Non-Accer­ere­it­ing Infla­tion Rate of Unem­ploy­ment) määrit­telee pien­im­män ajateltavis­sa ole­van työt­tömyysas­teen, jon­ka alle työt­tömyys ei voi painua kuin tilapäis­es­ti. Jos työt­tömyys las­kee tämän alle, työ­nan­ta­jat alka­vat kil­pail­la saatavil­la olev­as­ta työvoimas­ta nou­sevin tar­jouksin, mikä kiihdyt­tää inflaa­tio­ta ja heiken­tää maan kil­pailukykyä. Kus­tan­nus­ta­son nousu leikkaa vien­tiä ja tämä iskee takaisin palaut­ta­mal­la työt­tömyy­den NAIRU-tasoon tai pahim­mil­laan huo­mat­tavasti sen päälle.

Wikipedi­as­sa näköjään joku on kir­joit­tanut, että NAIRU-teo­ria on saanut hal­li­tuk­set luop­umaan  täystyöl­lisyy­den tavoit­telus­ta. Voi sitä toki tavoitel­la ja tavoitel­laankin, mut­ta se ei tule onnis­tu­maan kuin hyvin vähäk­si aikaa.  Sen, ettei työt­tömyys voi laskea nol­laan pitäisi olla selvää ainakin jokaisel­la marx­i­laiselle, sil­lä Marx kir­joit­ti työt­tömyy­den vält­tämät­tömyy­destä jo Pääo­mas­sa (Työt­tömien vara-armei­ja). Jokainen ymmärtää, että toim­i­til­a­markki­noil­la on mah­do­ton ja epä­toiv­ot­ta­va tilanne, jos­sa toimis­toti­laa ei ole lainkaan tyhjänä. Samas­ta syys­tä kitkatyöt­tömyyt­tä on ja tulee aina olemaan.

Sitä ei ole kukaan väit­tänyt, että tuo NAIRU-taso olisi jokin kiin­teä, olo­suhteista riip­puma­ton luku.  Se riip­puu siitä, kuin­ka suuri on kitkatyöt­tömyys ja kuin­ka suuri on varsi­nainen rak­en­teelli­nen työt­tömyys. Molem­mat riip­pu­vat olosuhteista.

Viime aiko­jen teknologi­nen ja alueelli­nen kehi­tys on lisän­nyt rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä kaikissa teol­lisu­us­mais­sa. Elinkeino­rakenne ja työssä vaa­dit­ta­vat taidot muut­tuvat nopeasti, minkä seu­rauk­se­na työvoimas­ta aiem­paa suurem­pi osa on väärän­laista tai asuu vääräl­lä paikkakun­nal­la. Suomen NAIRU-työt­tömyy­dek­si arvioiti­in 1980-luvul­la 2,5 % ja nyt esti­maatit liikku­vat jos­sain kuu­den pros­entin tietämissä.

Yksi rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den omi­naisu­us on niin san­ot­tu skill-bias. Työ­paik­ka olisi run­saasti hyvin koulute­tu­ille, mut­ta työt­tömis­sä on suh­teel­lis­es­ti paljon enem­män huonos­ti koulutettuja.

Rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä pahentaa

  • Nopea talouselämän raken­nemuu­tos, jos­sa van­ho­ja ammat­te­ja katoaa ja uusia syntyy.
  • Hajal­laan asum­i­nen. Pienet työ­markki­nat toimi­vat huonosti.
  • Suh­dan­netyöt­tömyys. Aina kun työt­tömyys suh­dan­nelu­on­tois­es­ti nousee, osa työt­tömik­si joutuneista jää pysyvästi työttömiksi
  • Heikot mah­dol­lisu­udet työn ja sosi­aal­i­tur­van yhdis­tämiseen. Eri­tyis­es­ti siel­lä, mis­sä asum­i­nen on kallista, yhteiskun­ta tukee kohta­laisen suurin sum­min työt­tömiä, mut­ta ei lainkaan pieni­palkkaisia, jol­loin huono­tuot­toisen työn tekem­i­nen ja/tai teet­tämi­nen muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si ja huono-osainen osa työvoimas­ta syr­jäy­tyy pysyvästi työttömiksi.
  • Omis­tusasum­i­nen. Työn perässä ei voi­da muut­taa, kos­ka asun­non vai­h­t­a­mi­nen on kohtu­ut­toman kallista.

Rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä vähennetään

  • Koulut­ta­mal­la  työvoimaa niin, että se taidoil­taan vas­taisi tar­jol­la ole­via työpaikkoja.
  • Madal­ta­mal­la ammatil­lisia raja-aito­ja. Meil­lä on run­saat 200 eri­laista toisen asteen koulu­tuk­sen alaa. Jos näi8llä kaikil­la on omat sul­je­tut työ­markki­nansa niin, että jokaiseen työ­paikkaan kel­paa vain yhdel­lä noista koulu­tushaaroista, on selvää, että yhteen­sopivu­u­songelmia syn­tyy paljon
  • Muut­ta­mal­la suuri­in kaupunkei­hin. Mitä erikois­tuneem­paa on työvoima, sitä suurem­pia etu­ja se saa suurista työmarkkina-alueista.
  • Edis­tämäl­lä palkko­jen sopeu­tu­mista. Jos eri­no­mais­es­ta työn­tek­i­jästä mak­se­taan yhtä paljon kuin selvästi huonom­mas­ta, selvästi huonom­man on vaikea päästä töi­hin. Suomes­sa pelkän perusk­oulun käynei­den keskimääräi­nen palkkata­so on sama kuin ammat­tik­oulun käynei­den, mut­ta työl­lisyysaste olen­nais­es­ti alempi.

57 vastausta artikkeliin “NAIRU, katala juoni?”

  1. Tiedän, että tämä on paljolti utopis­tista visioin­tia nykyisessä ilmapi­iris­sä, mut­ta oikeis­to­laisen perus­tu­lon varaan voisi kehitel­lä osit­taisia ratkaisumalle­ja kuvaami­isi talouden rak­en­teel­lisi­in ongelmi­in. Aikaa myöten kehit­ty­i­sivät oman­laisen­sa silp­putyö­markki­nat, osatyö­markki­nat, urakkatyö­markki­nat, mik­si niitä kut­suakin, jot­ka lisäi­sivät jous­toa, kausit­taisu­ut­ta ja dynaamisu­ut­ta talouteen. Niiden syn­tymistä voisi edesaut­taa myös tuke­val­la lain­säädän­nöl­lä, mm. vähen­tämäl­lä työ­nan­ta­jan sivuku­lu­ja tuot­tavia velvoit­tei­ta näil­lä työ­markki­noil­la, mikä alen­taisi kyn­nys­tä työl­listämiseen, vaik­ka tämän tas­apain­ot­ta­mi­nen nyky­is­ten työ­markki­noiden kanssa olisi toki haasteellista. 

    En kuitenkaan näe, että tuos­ta työ­markki­noiden prob­lemati­ikas­ta, mis­tä nyt viimeaikoina olet paljon kir­joit­tanut, päästään eroon ilman radikaalimpaa irtau­tu­mista siitä AY-henkises­tä ajat­telus­ta, että työ voi tarkoit­taa vain työ­nan­ta­javelvot­teil­la pin­taan asti kuor­mitet­tua sään­nöl­listä ja vak­i­tu­ista palkkatyötä.

    Oikeis­to­lainen perus­tu­lo on teo­ri­as­sa toimi­va väline mar­gin­aaliv­eroast­ei­den lasku­un, mata­la­palkkat­uek­si (täl­löin de fac­to yhteiskun­ta ottaa epä­suo­raan osan velvot­tei­den taakas­ta kan­net­tavak­seen mak­samansa perus­tu­lon muo­dos­sa), ja uuden­lais­ten työ­paikko­jen ja laa­jem­pi­en työ­markki­noiden synnyttämiseen.

    Mut­ta kaiken poh­jal­la tuon perus­tu­lon täy­ty­isi olla riit­tävän mata­la lähtö­ta­soltaan, jot­ta dynaamiset vaiku­tuk­set toteu­tu­isi­vat (so. kuin­ka houkut­tel­e­vaa työ olisi ja kuin­ka kalli­ik­si jär­jestelmä tulisi yhteiskun­nalle) ja se tarvit­sisi tuek­seen vält­tämät­tä työ­nan­ta­javelvoit­tei­den ja sivuku­lu­jen vähen­tämistä palkkauskyn­nys­ten alen­tamisek­si, joten sitä on perustel­tua kut­sua oikeis­to­laisek­si perus­tu­lok­si. Tai mik­sei protes­tant­tisek­si perustuloksi.

    Vasem­mis­to­lainen perus­tu­lo ei ole toteutet­tavis­sa, kos­ka se ei syn­nytä kuvat­tu­ja dynaamisia vaiku­tuk­sia, on hyvin kallis jär­jestelmä ja on pidem­män päälle yhteiskun­ta­moraalis­es­ti kestämätön. Jo nykyisel­lä 300 euron lisä­tien­estien rajal­la on help­po osoit­taa tilantei­ta, jois­sa mar­gin­aaliv­eroaste nousee nopeasti 100%:iin. Kun ihmiset tajua­vat tämän, niin työ­moraalin kanssa tulee kas­vavia ongelmia. Kyse ei sil­loin ole niinkään perus­tu­losta vaan tosi­asial­lisem­min sosi­aal­i­tukien kas­vat­tamis­es­ta, mikä vain lop­ul­ta pahen­taisi noi­ta kuvaami­asi rak­en­teel­lisia ongelmia.

    Korkeam­mat sosi­aal­ituet voitaisi­in säi­lyt­tää oikeis­to­laisen perus­tu­lon jär­jestelmässä harkin­nan­varaisi­na, mitä ne ovat paljolti nyt­tenkin, jot­ta muut­tunut jär­jestelmä ei jät­täisi esimerkik­si syvän masen­nuk­sen takia työkyvyt­tömiä heiken­tyneeseen tilanteeseen.

  2. Näyt­tävät nuo työ­markki­noiden ongelmapesäk­keet syn­tyvän isois­sa kaupungeis­sa, Tam­pere työt­tömiä 17%, Turku 14%, Helsin­ki 10. Vaik­ka julkisen puolen suo­jatyö­paikat sijait­se­vat juuri niissä.

    Käytän­tö näyt­tää toimi­van juuri päin­vas­toin kuin teoriasi.

    1. Kat­sopas noiden kaupunkien TYÖL­LISYYSastei­ta. Kaupun­git houkut­tel­e­vat hyväo­saisia ja huono-osaisia. Mut­ta tuo­hon argu­ment­ti­in eivät liity kun­nan rajat ja sik­si pitäisi kat­soa koko kaupunkia, siis “kaupunkiseu­tua”, johon kulu­vfat myös kaupunke­ja ympäröivät “repub­likaanivyöhyk­keet”.

  3. Osmo: “NAIRU (Non-Accer­ere­it­ing Infla­tion Rate of Unem­ploy­ment) määrit­telee pien­im­män ajateltavis­sa ole­van työt­tömyysas­teen, jon­ka alle työt­tömyys ei voi painua kuin tilapäisesti.”

    Siis se ‘Non-Accel­er­at­ing’ tarkoit­taa kai työt­tömyysastet­ta, joka ei kiihdytä inflaatiota.
    Ajateltavis­sa on toki kaiken­laista ja inflaa­tio­takin on monenlaista.

  4. Ymmärtääk­seni voimakkaim­min NAIRUa kri­ti­soi­vat talousti­eteessä vah­vasti Key­ne­siläiseen koulukun­taan nojaa­vat. He ovat taipu­vaisia tulk­it­se­maan rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den johtu­van pikem­minkin kysyn­tähäir­iöistä kuin markki­noiden muutoksista.

    Tämä selit­tää mik­si inflaa­tio­ta kiihdyt­tämätön työt­tömyysaste on esimerkik­si Demareille punainen vaate. Heistä se on tekosyy jät­tää tuke­mat­ta puut­teel­lista kysyntää.

  5. NAIRU:n ongel­ma on siinä, että inflaa­tion ja työl­lisyy­den kytkös on riip­pu­vainen siitä, mitä sys­teemin vapausas­teet ovat. Jos meil­lä olisi esimerkik­si sel­l­ainen kesku­pank­ki, joka painaisi rahaa kiihtyväl­lä tahdil­la aina kun työt­tömyys nousisi tietyn rajan yli ja alka­isi kiristää rahapoli­ti­ikkaa aina kun työt­tömyys lask­isi jokin toisen rajan ali, niin inflaa­tio ja työt­tömyys oli­si­vat melko vah­vasti kytköksissä. 

    Kul­takan­nas­sa tilanne on osin myös täl­lainen, kos­ka kul­ta on pro-syk­li­nen. Sen­si­jaan mod­erin kesku­pankkipoli­ti­ikan olois­sa, jois­sa keskus­pank­ki pitää yllä “uskot­tavaa” rahapoli­ti­ikkaa ja sen sal­limis­sa rajois­sa har­joit­taa elvy­tys­tä, mitään NAIRUa ei ole ole­mas­sakaan. Sitä ei ole eikä tule, kos­ka vapausas­teet eivät sal­li tilanteen kehit­tyvän siihen. Val­tio ei esimerkik­si voi elvyt­tämäl­lä läh­estyä NAIRUa, kos­ka keskus­pank­ki nos­taa koron kun inflaa­tiouh­ka tulee. 

    Täl­lä nyt tavoit­te­len vain sitä, että NAIRU on hyvä työkalu ana­lyysi­in, mut­tei mikään “totu­us”.

  6. Ehdo­tus: Kaik­ki muodol­liset pili­palipätevyy­det (työ­tur­val­lisu­usko­rt­ti, hygien­ia­pas­si, tuli­työko­rt­ti, trukkiko­rt­ti, jne.) tar­jolle perusk­oulu­un valin­naisik­si kursseiksi.

    Juurikin hant­ti­hom­mi­in ja ns. työn syr­jään on hiton­moi­sen han­kala päästä kiin­ni ilman mitään täl­laisia pätevyyk­siä (joiden tarve on luo­tu sään­te­lyl­lä, ei ne muuten olisi tieto- ja taito­vaa­timuk­sil­taan niin olemat­to­mia). Ja työt­tömälle se 100 euron (tms.) kurssi­mak­su on aika helkutin kallis, etenkin kun se on vain sel­l­ainen mil­lä pelataan itselle hiukan parem­pi onnis­tu­mis­to­den­näköisyys työnhaussa.

    Tun­tuu siltä, että tätä turhaa sään­te­lyä halu­taan vain lisätä. Mikäs siinä, mut­ta voisiko tämän tehdä niin että yhteiskun­ta esimerkik­si esit­tämäni kaltaisel­la mallil­la huole­htisi siitä että tulevil­la työikäisil­lä on näitä pili­palipätevyyk­siä jo valmiiksi.

  7. os työt­tömyys las­kee tämän alle, työ­nan­ta­jat alka­vat kil­pail­la saatavil­la olev­as­ta työvoimas­ta nou­sevin tar­jouksin, mikä kiihdyt­tää inflaa­tio­ta ja heiken­tää maan kil­pailukykyä. Kus­tan­nus­ta­son nousu leikkaa vien­tiä ja tämä iskee takaisin palaut­ta­mal­la työt­tömyy­den NAIRU-tasoon tai pahim­mil­laan huo­mat­tavasti sen alle.

    Jos on kel­lu­vat val­u­ut­takurssit, niin inflaa­tio vain las­kee val­u­ut­takurssia eikä siten määritelmäl­lis­es­ti vaiku­ta vien­ti­hin­toi­hin, eli kilpailukykyyn.

    1. Jos on kel­lu­vat val­u­ut­takurssit, niin inflaa­tio vain las­kee val­u­ut­takurssia eikä siten määritelmäl­lis­es­ti vaiku­ta vien­ti­hin­toi­hin, eli kilpailukykyyn.

      Jos taas ollaan eurossa, kil­pailukyky menee.

  8. Uno­hdit ilmeiseti tarkoituk­sel­la iän raken­netyöt­tömyyt­tä aiheut­ta­vana tekijänä.

    Jo +40-vuo­ti­aan on vaikea työll­si­tyä uud­estaan,. jos on menet­tänyt työapaikkansa.Sen sijaan jos työ­suhde jatkuu niin henkilö voi jatkaa 68 saakka.
    Eri­tyiseti jul­lkisel­la sek­to­ril­la tehdään van­hu­useläkeikään saak­ka, sen sijaan yksi­tyisel­lä se on harvinaista.

    Niin­pä +55-vuo­ti­aista työl­li­sistä jo yli puo­let on julkisen sek­torin työl­lisiä vaik­ka hei­dän osuuten­sa kaik­ista työl­li­sistä on vain n 25 %

    Tämä näkyy +50-vuo­ti­ait­ten korkeana työt­tömyytenä ja eri­tyis­es­ti pitkäaikaistyöt­tömyy­dessä, sil­lä n 70 % pitkäaikaistyöt­tömistä on +50-vuo­ti­ai­ta.

    Jostain syys­tä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la osaami­nen “van­hen­tuu ” ja työt­tömäk­si jääneestä +50-vuo­ti­aas­ta tulee raken­netyötön, siis ongel­ma­jäte poli­itikko­jen silmissä

    Toisin on Ruot­sis­sa vaik­ka työ­markki­nat , työvoima etc ovat saman­laiset. Siel­lä ei sal­li­ta ikäsyr­jin­tää mut­ta ei se toisaal­ta ole johtanut nuortenkaan syrjimiseen

    Eri­tyis­es­ti tämä nykyi­nen rakenne sor­sii alim­man koulu­tuk­sen saaneita.He tekevät yhtä pitkän työu­ran kuin korkeastikoulutetut,.

    Mut­ta korkeasti koulutet­tu viet­tää hauskan nuoru­u­den julk­isil­la varoil­la ja tekee sit­ten 30-ikävuo­den jäl­keen töitä 65–68:een ja ansait­see lisäbonuk­sen eläkkeeseen.

    Duu­nari potk­i­taan pihalle +50-vuo­ti­aana ja viimeiset vuodet ennen eläköi­tymistä hän on soosun ruokittavana.Eläkeputken pää on jo niin korke­lal, että työt­tömistä har­va pääsee enää putkeen.

    Kun eläke alkoi kerään­tyä vas­ta 23-vuo­ti­aana ja työmarkkinatuesta/sossunavustuksista ei ker­ry eläket­tä niin hän on eläk­keel­läkin sos­sun asiakas.

    Eikä työkyvyt­tömyy­seläkekään pelas­ta , ker­tymä tulev­as­ta ajas­ta on huono ja lasken­nan poh­jan ole­va palk­ka todel­lista pienempi.

    Parem­pi kuitenkin kuin eläkeputkesta ker­tyvä, kun min­unkin eläkeput­ki vai­h­tui työkyvyt­tömyy­dek­si niin eläke nousi 8 %.

    Ja eläke­jär­jestelmän epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta halu­taan vain lisätä, samoin rakennetyöttömyyttä-

    Eläkeiän nos­t­a­mi­nen Suomes­sa lisää vain raken­netyöt­tömyyt­tä, työ­nan­ta­jathan ovat jo ilmoit­ta­neet , etteivät he halua +60-vuo­ti­a­ta työntekijöitä

    1. Ruot­sis­sa suurin osa palkanko­ro­tuk­sista on henkilöko­htaisia. Sik­si siel­lä ikään­tynei­den palkat kas­va­vat mui­ta hitaam­min, mikä on sekä oikeu­den­mukaista (asun­to­lainat mak­set­tu) että järkevä, kos­ka työ­nan­ta­jal­la ei ole houku­tus­ta vai­h­taa 60-vuo­ti­as­ta halvem­paan ja tehokkaam­paan 35-vuotiaaseen.

  9. Muut aspek­tit tääl­lä on keskustel­tu hyvin, mut­ta lisään vielä huo­mau­tuk­sen siitä, että mielestäni (ja monien muidenkin mielestä) sel­l­aiset täyspäiväis­ten vak­i­tu­is­ten töi­den palkat, jot­ka eivät riitä kun­nol­liseen toimeen­tu­loon ja joi­ta joudu­taan palkkaa­maan sosi­aal­i­tur­val­la tai joiden vuok­si joudut­taisi­in tule­vaisu­udessa ole­maan perus­tu­lo­jär­jestelmän net­tosaa­jia, on rak­en­teelli­nen virhe ja uhkaa lisätä myös julk­isia meno­ja hal­lit­se­mat­tomasti. Olen kir­joit­tanut aikaisem­min aiheesta blogikir­joituk­sen Uuteen Suomeen ja sen perässä on myös käy­ty keskustelua:

    http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149269-pikaruokalatyontekijoiden-minimipalkkavaatimuksista

  10. Tiukkapipois­t­en NAIRU-ajat­telijoiden mukaan ei kan­na­ta vaikut­taa kysyn­tään, kos­ka kuitenkin palataan työt­tömyy­dessä NAIRU-tasolle. Sik­si val­tion rooli on ajet­ta­va minimiin.

    Osmo kuitenkin mainit­see, että suh­dan­netyöt­tömyys aiheut­taa pysyvää työt­tömyyt­tä. Joten var­maankin laman aikana kan­nat­taa elvyt­tää? Kun val­tion akti­ivisin ottein työt­tömyyt­tä ei päästetä älyt­tömän korkealle, laman jäl­keen palataan pienem­pään NAIRU-työt­tömyy­teen kuin ilman elvytystä.

    1. Siitä, että maas­sa on rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, ei ole talousti­eteil­i­jödin kesku­udessa mitään erim­ielisyyt­tä eikä siitäkään, että suh­den­natyöt­tömyyt­tä pitää välttää.

  11. Lis­tasi rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den syistä ja helpo­tuk­sista on tarkoituk­sel­lisen puutteellinen.

    Syitä
    — Himovero­tus, koti­taloudet eivät pysty työl­listämään. Ei syn­ny palveluita-
    — Huono ostovoima suh­teessa palkkakus­tan­nuk­seen. Sama asia.
    — Palkkakus­tan­nus, liian suuri. Yri­tys­ten kyn­nys­palkata kasvaa.
    — Julki­nensek­tori tap­paa suomen liian suuri ja teho­ton. Sik­si palkkakus­tan­nuk­set veroi­neen ja siihen vaikut­tavi­nen alvei­neen ovat jär­jet­tömäl­lä tasolla.
    — Yrit­täjyyt­tä liian vähän. Yllä syitä. Myös yrit­täjien vero ja alv liian suuri. Pie­nil­lä yri­tyk­sil­lä alv raja on 8500. Pitäisi olla 50000 sil­lä voisi jo elät­tää itsensä.
    — Kaik­ki tämä vaatii nimeno­maan julkisensek­torin tehostamista ja purkamista. Sehän ei osmolle sovi. Vaan ennem­min määrätään taas jokin tyh­mä vero ja sit­ten taas pieni koti­talous tai sanomale­hti vähen­nys tai jotain täysin jär­jetön­tä paskaa kor­jaa­maan sitä peru­songel­maa, joka on-

    Liian suuri julki­nensek­torin ja siitä aiheut­va jär­jetön kokonaisveroaste. 

    Pitäisi alkaa puut­tumaan rak­en­teen ongelmiin.
    Ulko­maiseen kysyn­tään emme pysty juuri vaikut­ta­maan. Kun se alkaa voimme helpot­taa työl­listymistä palkkakus­tan­nuk­sia leikkaa­mal­la. Käteen­jäävää palkaa emme voi vähen­tää. Siis, voimme vähen­tää siitä välil­lisiä kulu­ja ja ne pekkaset esim.

    Tämä vaatii, että vih­doin julkisel­lakin­sek­to­ril­la ale­taan kat­so­maan työn­te­hoku­u­den perään. Sinne samat työa­jat ja lomat kuin yksi­tyiselle puolelle. Nyt siel­lä on hulp­peat edut ja vapaat, aiheut­taen jatku­vaa sijais­tus­ta. Julki­nen on myös huono työ­nan­ta­ja kukaan ei kan­na vas­tu­u­ta. Sik­si tuot­ta­mi­nen on yksi­ty­is­tet­tävä. Ollaan samal­la viival­la. Minäkin olen koko ikäni ollut yksi­tyisel­lä töis­sä. Olen var­masti parem­pi ja tehokkaampi sähköasen­ta­ja kuin kun­nan­vesi­laitok­sen kaveri, jon­ka hom­maa min­ullekin tar­jot­ti­in val­tu­us­tossa ollessa.
    Tässä saataisi­in sitä lisä­työvoimaakin ja autet­taisi­in kestävyysvajetta.
    Mut­ta ei. Vihreät, demar­it, vasem­mis­toli­it­to, koko­muus ovat virit­tyneet siihen, että. Koul­u­laitos joka kopi­oiti­in DDR:ä on maail­man paras, vaik­ka hel­vetin kallis. Peruster­vey­den­huolto, joka kopi­oiti­in puo­las­ta, noh jos ei ihmiset sitä muuten ymmär­rä käyt­tää, niin pakote­taan ja lopete­taan kaik­ki muu.
    Vihreät ovat itsekkin saa­neet alkun­sa DDR lab­o­ra­toris­sa, niin kai ne nyt sit­ten ovat saavut­ta­mas­sa tavoit­teen­sa, kun suomes­sa viimeisetkin vapau­den ja hyv­in­voin­nin rippeet romutetaan. 

    Kyl­lä jokainen pitää viimeiseen velka­mil­jardi­in asti kiin­ni omista eduistaan.

    Sikäli uskon, että tätä val­tiososial­is­mia enem­män on oike­as­sa taloudelli­nen tosi­a­sia. Joskus tämä kor­jaa itsen­sä ja olemme jälleen tehokas yhteiskun­ta. Emme ehkä näin oikeu­den­mukainen, jos ajatel­laan vaik­ka ter­vey­den­hoidon saatavu­ut­ta tai koulu­tus­ta. Mut­ta itse tämän halu­amme romuttaa.

    Koitet­tais nyt säi­lyt­tää ter­vy­den­hoito ja koulu­tus muus­ta tin­git­täis. Mut ei oop­er­an­tädin täy­tyy vetää se viimeinen oodi pun­vi­her­pipertäjien hienolle yleisölle yhteiskun­na­mak­samana. Kyl­lä syöpään voi silti kuolla.

  12. Kiitos hyvästä ja valai­sev­as­ta kir­joituk­ses­ta. Oheinen väit­teesi min­ua kuitenkin hie­man epäi­lyt­tää. Olisiko sin­ul­la antaa lähdeviitettä?

    OS: “Suomes­sa pelkän perusk­oulun käynei­den keskimääräi­nen palkkata­so on sama kuin ammat­tik­oulun käynei­den, mut­ta työl­lisyysaste olen­nais­es­ti alempi.”

    Ainakin vielä tois­taisek­si mon­et ammat­tik­oulun käyneet perus­du­u­nar­it (putkimiehet, sähkömiehet, paperite­htaan työläiset, kam­paa­mon pitäjät…) tien­aa­vat varsin hyvin.

    1. OS: “Suomes­sa pelkän perusk­oulun käynei­den keskimääräi­nen palkkata­so on sama kuin ammat­tik­oulun käynei­den, mut­ta työl­lisyysaste olen­nais­es­ti alempi.”

      Tästä on kuva Juhanan kanssa tekemässämme rapor­tis­sa “Lisää mata­la­palkkatyötä”. Jos ehdin, liitän sen kuvan tuo­hon artikke­li­in. Kom­ment­ti­in kuvan lait­ta­mi­nen on kovin työlästä.

  13. Tapio Pel­to­nen:Tun­tuu siltä, että tätä turhaa sään­te­lyä halu­taan vain lisätä. 

    Kokoa­jan vain tulee lisää sään­te­lyä ja sään­töä eikä van­hat koskaan poistu. 

    Joi­han tääl­lä on todet­tu että ennen pien­ten rönt­genku­vien ottamista varten ei tarv­in­ut vuosien koulu­tus­ta mut­ta nykyään tarvit­see. Juuri viime vuon­na sairaankul­je­tuk­sen hin­nat räjäh­tivät käsi­in kun tuli uusia sään­nök­siä, samaan aikaan mon­ela alueel­la palve­lu­ta­so­las­ki. Koh­ta teräs­rak­en­teen hit­sisaumaa ei saa tehdä jos ei ole lähet­tänyt testi­palas­ta tarkastet­tavak­si. Mon­et pienet hoivakodit ovat ongelmis­sa kun uudet sään­nöt vaa­ti­vat kaikille asukeille henkilöko­taisia suihku­ja elikkä kalli­ita remontteja. 

    Sit­ten ihme­tel­lään että mik­si vain jät­timäiset kan­sain­väliset fir­mat, eli sem­moi­set joil­la on varaa palkata henkilöitä hoita­maan vain ja ain­oas­taan näitä säätelya­sioi­ta, pärjäävät.

    Täl­lä vauhdil­la Euroop­pa yksinker­tais­es­ti säätelee itsen­sä hengiltä.

  14. Inflaa­tio ei ehkä vaiku­ta vien­ti­hin­toi­hin kel­lu­vas­sa kurssis­sa, mut­ta (palkka)inflaatio kiihtyy sitäkin kovem­min. Kos­ka inflaa­tio nos­taa korko­ja (ellei niitä manip­u­loi­da), kil­pailupuolel­la pääo­man ja työvoiman nou­se­vat nimel­liskus­tan­nuk­set tap­pa­vat nopeam­min fir­mat joiden tulot jäävät jäl­keen, tuotan­to las­kee ja/tai keskittyy.

    Ei työvoiman kysyn­tää pysty manip­u­loimaan määrään­sä enem­pää ilman että kustannukset/haitat alka­vat kumu­loitua. Niis­sä olois­sa jois­sa NAIRU on jos­sain määrin voimas­sa, yksii näitä hait­to­ja välit­tävä mekanis­mi (ja osin hait­ta itsessään) on inflaa­tio. Muis­sa tilanteis­sa hait­ta ilme­nee vain toisel­la tavalla.

  15. Rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä pahentaa
    ◾Nopea talouselämän raken­nemuu­tos, jos­sa van­ho­ja ammat­te­ja katoaa ja uusia syntyy.
    ◾Hajal­laan asum­i­nen. Pienet työ­markki­nat toimi­vat huonosti.

    Tähän voisi vielä lisätä eri­laiset hal­li­tuk­sen suun­nitel­mat vähen­tää työ­matkako­r­vauk­sia. Toisaal­ta edel­lytetään työtä otet­tavak­si vas­taan entistä kauem­paa 80 km säteel­lä, mut­ta toisaal­ta vähen­netään työ­matkako­r­vaus­ta. Ris­tiri­itaisia vieste­jä hallitukselta !

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­sopas noiden kaupunkien TYÖL­LISYYSastei­ta. Kaupun­git houkut­tel­e­vat hyväo­saisia ja huono-osaisia. Mut­ta tuo­hon argu­ment­ti­in eivät liity kun­nan rajat ja sik­si pitäisi kat­soa koko kaupunkia, siis “kaupunkiseu­tua”, johon kulu­vfat myös kaupunke­ja ympäröivät “repub­likaanivyöhyk­keet”.

    Jos repub­likaanivyöhyk­keeseen las­ke­taan Espoo ja Van­taa, ei se paljoa tilan­net­ta muu­ta. Espoon työt­tömyys 9% ja Van­taan 11%. Paras tilanne pk-seudul­la on Nur­mi­järvel­lä ja Sipoossa.

    Työl­lisyysaste on myös laskenut Helsingis­sä vuodes­ta 1990 78-> 70 % luokkaan. Voimakkaam­min kuin muual­la Suomes­sa. Paras työl­lisyysaste näyt­tää ole­van Ahve­nan­maal­la (78%)ja Poh­jan­maan ran­nikon kun­nis­sa (När­piö, Luo­to, Korsnäs jne).

  17. Pari asi­aa huomiok­si. Työ­markki­noiden kit­ka ei ole nous­sut pelkästään palk­ka- ja irti­sanomiskus­tan­nusten vuok­si, vaan myös osin edel­li­sistä johtuen rekry­toin­nista on tul­lut mon­imutkaista. Rekry­toin­tipros­es­si, ensik­seen, kestää hel­posti usei­ta kuukau­sia, 3 kk on kai min­i­mi muual­la pait­si esimerkik­si yliopis­to­jen määräaikaisten pro­jek­ti­tutk­i­joiden kohdal­la (joil­la alle vuo­den määräaikaisuuksia).

    Kun kuun­te­len, miten valmis­tunut DI työl­listyi 70-luvul­la, kuulen hyvin eri­laisen tari­nan. Usein vain kävelti­in parin sopi­van fir­man kont­tori­in ja kysyt­ti­in, olisiko osaa­jalle töitä. Ihmisiä palkat­ti­in tuol­ta seisomalta.

    Nyt fir­man pitää ensin bud­je­toi­da uusi työn­tek­i­jä, lait­taa hake­mus auki, saa­da 200 hake­mus­ta, joista useimpia ei koskaan ehditä edes vilka­ista ja sit­ten on haas­tat­telu­jen ja psykol­o­gis­ten testien vuoro. Pros­es­si on teho­ton: kos­ka hake­muk­sia tulee ylet­tömästi, joutuu myös hak­i­ja kir­joit­ta­maan kuhunkin tehtävään ja fir­maan sovitet­tu­ja hake­muk­sia kym­meniä, jopa sato­ja kappaleita.

    Pros­essin sat­un­naisu­u­den vuok­si (hake­muk­sia ei todel­lakaan ehditä käy­dä läpi, vaan sat­un­nais­es­ti poim­i­taan jokunen päältä) ja hake­musten kir­joit­tamisen hitau­den vuok­si on selvää, että keskimäärin kestää kuukau­sia ennen kuin työ­paik­ka on saatu. Näin, ellei satu ole­maan hyvää tuuria ja kon­tak­te­ja joiden kaut­ta työl­listyy suoraan.

    200–300 hake­mus­ta per posi­tio on tietenkin jär­jetön­tä voimavaro­jen tuh­laus­ta. Miten tämän saisi kor­jat­tua, onkin sit­ten han­kalampi kysymys. Kier­toa pitäisi saa­da nopeutet­tua ja yksinker­tais­tet­tua huo­mat­tavasti. Pahoin pelkään, ettei työ­paikko­jen han­kkimis­es­ta tule helpom­paa ja nopeam­paa, ellei irti­sanomiskyn­nys­tä madal­leta huo­mat­tavasti tai koeaikaa ryhdytä todel­la käyt­tämään (ote­taan töi­hin kokeeksi).

    Eikä edes irti­sanomiskyn­nyk­sen madal­t­a­mi­nen helpota kovin paljoa: asiantun­ti­jate­htävien (ja muidenkin) kohdal­la yhtiölle aiheutuu ajal­lis­ten ja rahal­lis­ten resurssien tuh­laus­ta jos työn­tek­i­jä osoit­tau­tuu vääräk­si tehtävään­sä ja pros­es­si joudu­taan aloit­ta­maan uudelleen. Olen ker­ran ollut irti­sanomis­päätöstä koeaikana tekemässä, eikä päätös todel­lakaan ollut yhtiölle helppo.

  18. az: Aikaa myöten kehit­ty­i­sivät oman­laisen­sa silp­putyö­markki­nat, osatyö­markki­nat, urakkatyö­markki­nat, mik­si niitä kut­suakin, jot­ka lisäi­sivät jous­toa, kausit­taisu­ut­ta ja dynaamisu­ut­ta talouteen. Niiden syn­tymistä voisi edesaut­taa myös tuke­val­la lainsäädännöllä

    Sep­po S: Osmo kuitenkin mainit­see, että suh­dan­netyöt­tömyys aiheut­taa pysyvää työt­tömyyt­tä. Joten var­maankin laman aikana kan­nat­taa elvyttää?

    Niin­pä. Jos työ­markki­noiden dynaamisu­us lisään­tyy ja varsinkin jos sitä lähde­tään tietois­es­ti lisäämään, val­tion pitää entistä enem­män toimia vas­ta­syk­lis­es­ti ja toimia muutenkin työt­tömyys­tur­van suh­teen parem­min. Kun kum­mas­sakin asi­as­sa nytkin men­nään täysin eri suun­taan ja yritetään säästää lamas­sa, ihme­tyt­tää, miten tämä voisi onnis­tua kun tilanne on dynaamisu­u­den vuok­si pahempi.

  19. OECD selit­tää NAIRU:n taso­ja ja muu­tok­sia vähän raadol­lisim­mil­la muut­tu­jil­la kuin OS. Tärkeim­mät selit­täjät heil­lä ovat:

    ‑veroki­ila m.l. sekä palk­ka- että kulutusverot
    ‑rahan reaal­i­hin­ta m.l. inflaa­tioko­r­jaus ja pankkien marginaalit
    ‑työt­tömyysko­r­vausten taso ja kesto
    -(palvelu)markkinoiden säätely
    ‑työn­tek­i­jöi­den järjestäytymisaste
    ‑min­imi­palkan taso 

    Ei ihme, että vasem­mis­to vastustaa.

    Rehellisyy­den nimessä on syytä korostaa, etteivät havaitut kor­re­laa­tiot ole kovin vahvo­ja. Aja­tus­mal­li­na NAIRU on kuitenkin mielenkiintoinen.

    1. Nuo kaik­ki liit­tyvät rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den torjumisen
      en, ei siihen, että rak­en­teelli­nen työt­tömyys määritel­lään NAIRUna. Nuo toimet ovat kaik­ki monien kohteek­si joutu­vien kannal­ta raskai­ta. Voi olla perustelua vali­ta korkeampi työt­tömyys niiden sijaan, mut­ta val­in­ta on tehtävä avoimesti.

  20. Epäi­lyke­seni todel­lakin ovat myöskin, että työ­markki­nat ovat menos­sa tilanteeseen, jos­sa suurim­mal­la osalle ihmi­sistä ei vält­tämät­tä ole mitään työtä tar­jol­la. Toisin­sa­noen hei­dän mar­gin­aal­i­tuot­tavuuten­sa las­kee lähelle nol­laa. Markki­nat ratkai­se­vat täl­laisen hm.. ongel­man tap­pa­mal­la täl­laiset ihmiset sukupu­ut­toon (vrt. hevoset). En usko, että halu­amme täl­laista yhteiskuntaa.

    Lukekaa Cowenin kir­ja The Aver­age Is Over, olemme hyvinkin toden­näköis­es­ti matkalla Pare­to-jakau­maa muis­tut­tavaan työ­jakau­maan. Tähän voidaan vielä heit­tää vähäisen kasvun pitkä kausi, ja avot.

    Teknolo­gia on kauan kom­pen­soin­ut ihmis­ten type­r­yyt­tä. Oikeasti ain­oa mis­tä näk­isin, että voimme saa­da iso­ja tehokku­us­gaine­ja (talouskasvua) on koor­di­naa­tion tehost­a­mi­nen. Täl­lä tarkoi­tan poli­ti­ikkaa, demokra­ti­aa jne. Kos­ka nämä ongel­mat ovat ihmis­ten psykolo­gias­sa (kuin­ka moni teistä irti­sanou­tu­isi yri­tyk­sen hyvä nimis­sä tai ilmi­antaisi hyvä kol­le­gan yri­tyk­sen hyvän nimis­sä?) ja osit­tain älykkyy­dessä, en näe että niitä voi kor­ja­ta mitenkään helposti.

  21. Rak­en­teelli­nen työt­tömyys teol­lisu­us­mais­sa pysyy korkeana kos­ka Kiina ja muut kaukoidän banaani­val­tiot kil­pail­e­vat työn hinnalla.

  22. Iso­jen kaupunkien korkeampi työl­lisyysaste liit­tyy kai lähin­nä suureen julk­isten työ­paikko­jen osu­u­teen, jol­loin töis­sä voidaan roikkua mah­dol­lisim­man pitkään. Samaan liit­tyy, että kaupunkien lapset­tomien nais­ten ei tarvitse hoitaa lap­sia kes­ki-iässä ja työ muut­tuu elämän ain­oak­si sisäl­lök­si van­hem­miten. Ei silti hyvä yhteiskun­nan kannalta.

  23. ij:
    200–300 hake­mus­ta per posi­tio on tietenkin jär­jetön­tä voimavaro­jen tuh­laus­ta. Miten tämän saisi kor­jat­tua, onkin sit­ten han­kalampi kysymys. 

    Tämä numero on tekni­ikan ja talouden ammat­ti­lais­ten värväyk­sessä työsken­televiltä, olen kuul­lut use­am­mal­takin. Kos­kee eri­tyis­es­ti Helsinkiä ja Tam­peretta jos­sa niin työ­paikko­ja kuin ammat­ti­laisi­akin on eniten. Eli työ­markki­noiden suu­ru­us vain pahen­taa hakemiskäytän­nön tehottomuutta.

    Pienem­mäl­lä paikkakun­nal­la ongel­mana on erikoisam­mat­tien työ­paikko­jen harv­inaisu­us, mut­ta eipä niitä hak­i­joitakaan niin mon­taa ole per työ­paik­ka. Hake­muk­sia ei kuitenkaan tarvitse kir­joit­taa massoittain.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa suurin osa palkanko­ro­tuk­sista on henkilöko­htaisia. Sik­si siel­lä ikään­tynei­den palkat kas­va­vat mui­ta hitaam­min, mikä on sekä oikeu­den­mukaista (asun­to­lainat mak­set­tu) että järkevä, kos­ka työ­nan­ta­jal­la ei ole houku­tus­ta vai­h­taa 60-vuo­ti­as­ta halvem­paan ja tehokkaam­paan 35-vuotiaaseen. 

    Ruot­sis­sa on kyl­läkin yleistynyt suurim­mis­sa kaupungeis­sa riskialtis tren­di, jon­ka mukaan asun­to­lain­o­ja ei juurikaan lyhen­neltäisi, vaan ikään kuin jäätäisi­in pankin vuokralaisik­si. Lisäk­si Ruot­sis­sa suurin pidäke siihen, ettei 60-vuo­ti­ai­ta vai­hde­ta työelämässä nuorem­pi­in, on lain­säädän­tö ja työe­htosopimuk­set, jot­ka on laa­dit­tu mon­esti eri­tyis­es­ti van­hempi­en työn­tek­i­jöi­den työ­suhtei­den suo­jaamista silmälläpitäen.

  25. Liian van­ha:
    Uno­hdit ilmeiseti tarkoituk­sel­la iän raken­netyöt­tömyyt­tä aiheut­ta­vana tekijänä.

    Jo +40-vuo­ti­aan on vaikea työll­si­tyä uud­estaan,. jos on menet­tänyt työapaikkansa.Sen sijaan jos työ­suhde jatkuu niin henkilö voi jatkaa 68 saakka.
    Eri­tyiseti jul­lkisel­la sek­to­ril­la tehdään van­hu­useläkeikään saak­ka, sen sijaan yksi­tyisel­lä se on harvinaista.

    Niin­pä +55-vuo­ti­aista työl­li­sistä jo yli puo­let on julkisen sek­torin työl­lisiä vaik­ka hei­dän osuuten­sa kaik­ista työl­li­sistä on vain n 25 %

    Tämä näkyy +50-vuo­ti­ait­ten korkeana työt­tömyytenä ja eri­tyis­es­ti pitkäaikaistyöt­tömyy­dessä, sil­lä n 70 % pitkäaikaistyöt­tömistä on +50-vuo­ti­ai­ta.

    Jostain syys­tä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la osaami­nen “van­hen­tuu ” ja työt­tömäk­si jääneestä +50-vuo­ti­aas­ta tulee raken­netyötön, siis ongel­ma­jäte poli­itikko­jen silmissä

    Toisin on Ruot­sis­sa vaik­ka työ­markki­nat , työvoima etc ovat saman­laiset. Siel­lä ei sal­li­ta ikäsyr­jin­tää mut­ta ei se toisaal­ta ole johtanut nuortenkaan syrjimiseen

    Eri­tyis­es­ti tämä nykyi­nen rakenne sor­sii alim­man koulu­tuk­sen saaneita.He tekevät yhtä pitkän työu­ran kuin korkeastikoulutetut,.

    Mut­ta korkeasti koulutet­tu viet­tää hauskan nuoru­u­den julk­isil­la varoil­la ja tekee sit­ten 30-ikävuo­den jäl­keen töitä 65–68:een ja ansait­see lisäbonuk­sen eläkkeeseen.

    Duu­nari potk­i­taan pihalle +50-vuo­ti­aana ja viimeiset vuodet ennen eläköi­tymistä hän on soosun ruokittavana.Eläkeputken pää on jo niin korke­lal, että työt­tömistä har­va pääsee enää putkeen.

    Kun eläke alkoi kerään­tyä vas­ta 23-vuo­ti­aana ja työmarkkinatuesta/sossunavustuksista ei ker­ry eläket­tä niin hän on eläk­keel­läkin sos­sun asiakas.

    Eikä työkyvyt­tömyy­seläkekään pelas­ta , ker­tymä tulev­as­ta ajas­ta on huono ja lasken­nan poh­jan ole­va palk­ka todel­lista pienempi.

    Parem­pi kuitenkin kuin eläkeputkesta ker­tyvä, kun min­unkin eläkeput­ki vai­h­tui työkyvyt­tömyy­dek­si niin eläke nousi 8 %.

    Ja eläke­jär­jestelmän epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta halu­taan vain lisätä, samoin rakennetyöttömyyttä-

    Eläkeiän nos­t­a­mi­nen Suomes­sa lisää vain raken­netyöt­tömyyt­tä, työ­nan­ta­jathan ovat jo ilmoit­ta­neet , etteivät he halua +60-vuo­ti­a­ta työntekijöitä

    Yksi­tyisel­lä puolel­la koulu­tuk­sel­la ei ole merk­i­tys­tä. Yli 50v akateeminen/korkeakoulutettu on kuraa työ­nan­ta­jille. Heistä pyritään eroon, ja heitä ei palkata huoli­mat­ta hyvästä koulu­tuk­ses­ta ja vankas­ta työkoke­muk­ses­ta. Asia näkyy selvästi työt­tömyy­den tilastoista.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa suurin osa palkanko­ro­tuk­sista on henkilöko­htaisia. Sik­si siel­lä ikään­tynei­den palkat kas­va­vat mui­ta hitaam­min, mikä on sekä oikeu­den­mukaista (asun­to­lainat mak­set­tu) että järkevä, kos­ka työ­nan­ta­jal­la ei ole houku­tus­ta vai­h­taa 60-vuo­ti­as­ta halvem­paan ja tehokkaam­paan 35-vuotiaaseen.

    Ns. tehokkaampi 35v on koke­mat­tomampi ja tekee asiantun­ti­jate­htävis­sä enem­män virheitä. Kaikkein vaar­al­lisin tyyp­pi työ­maal­la on nopea, tehokas munaa­ja, jon­ka jäljiltä virheitä riit­tää muiden korjattavaksi.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa suurin osa palkanko­ro­tuk­sista on henkilöko­htaisia. Sik­si siel­lä ikään­tynei­den palkat kas­va­vat mui­ta hitaam­min, mikä on sekä oikeu­den­mukaista (asun­to­lainat mak­set­tu) että järkevä, kos­ka työ­nan­ta­jal­la ei ole houku­tus­ta vai­h­taa 60-vuo­ti­as­ta halvem­paan ja tehokkaam­paan 35-vuotiaaseen.

    Taas suur­ta tietämät­tömyyt­tä todel­lis­es­ta työelämästä.Kaivoin viime vuon­na tilas­ton siitä, miten koro­tuk­set määräy­tyvät Ruotsissa

    N 13 % :lla koro­tus oli henkilöko­htainen ja lopuil­la muo­toa henkilöko­htainen +osa henkilökohtaissiin.

    Valitet­tavasti tuo sivu oli jo häipynyt kir­jain­merkin takaa, mut­ta jos epäilee voi kaivel­la van­ho­ja blogeja.

    Suomes­sa nou­date­taan samaa käytän­töä: Ylim­mät toim­i­henkilöt saa­vat koro­tuk­sia henkilöko­htais­es­ti, mut­ta lopuil­la 90 % koro­tus on muo­toa yleiskorotus+joku määrä henkilökohtaisia .

    Mut­ta kaikkia rajoituk­sia rajoit­taa yleinen ja yri­tysko­hati­nen korotusvara.

    Ruotsin etu­na on edellen se, että siel­lä nou­date­taan yhden­laista keskitet­tyä sopimista.

    Niin­pä vien­ti­te­ol­lisu­us aloit­taa ja määrää koro­tus­ta­son, jota ei muut ylitä.Eikä tuo­hon TUPO-näytelmää tarvita.

    Kokoomus rikkoi tämän per­in­teen 2007 vaalivoit­toa tavoitel­lessaan ja se johti mon­e­ta­soiseen palkkak­isaan, joiden tulok­sista Suo­mi nyt nauttii.

    Ruo­sis­sa tulo­erot ovat säi­lyneet pienemp­inä kuin Suomes­sa, joten ei tuo Osmon heit­to siinäkään val­os­sa pidä paikkaansa.

    Ruot­si on lisäk­si aidosti tasa-arvoisem­pi yhteiskun­ta ja työn­tek­i­jöi­den myötämääräämisoikeus on laa­jem­pi, joten siel­lä palkko­jen jakami­nen pärstäk­er­toimel­la lop­puu lyhyeen.

    Var­ti­aisen jutut ovat kala­jut­tui­hin verrattavia.

    Ja mitä tulee palkkoi­hin niin Suomes­sakin palkat alak­vat laskea ikään­tymisen myötä , korkeim­mil­laan palk­ka on 35–49-vuotiaana , siis yksi­tyisel­lä sektorilla

    Val­ti­ol­la taas palk­ka aloit­taa jyrkän nousun 50-vuo­ti­aana , kun­nal­la loivan.

    http://www.stat.fi/til/pra/2007/pra_2007_2008-11–21_tie_001.html

    Ei siis siinäkään mitään eri­laista Ruot­si­in verrattuna

    Tun­tuu oudol­ta, että Eduskun­ta halu­aa määrätä kaik­ista yksi­tyisko­hdista työelämässä, mut­ta sieltä ei löy­dy yhtään oikeis­sa töis­sä ollut­ta ja päätös perus­tuu mitu-mentelmiin.

    Tan­skan mallia on aina kehut­tu, mut­ta siel­lä toimi­ikin kak­sikan­ta­malli eli työelämää ei säädel­lä laeil­la vaan työehtosopimukisilla.

    Tätäkään ei tunneta

    Ja vielä yleisem­min työlämän sään­te­ly perus­tuu ILOn sopimuk­si­in joi­ta on n 185

    Sopimuk­si­in ovat liit­tyneet läh­es kaik­ki maail­man val­tiot, Kiina ja USA taita­vat olla har­vo­ja poikkeuksia.

    Niin­pä työlain­säädän­tö on hyvin saman­laista eri mais­sa. Ero­ja tuo eri­lainen kult­tuuri, oikeuskäytän­tö ja eri­tyis­es­ti kor­rup­tio ja lakien nou­dat­ta­mi­nen esim Indone­si­as­sa arvio oli, että n 30–40 % yri­tyk­sistä nou­dat­taa työlainsäädäntöä

  28. Tapio Pel­to­nen: Ehdo­tus: Kaik­ki muodol­liset pili­palipätevyy­det (työ­tur­val­lisu­usko­rt­ti, hygien­ia­pas­si, tuli­työko­rt­ti, trukkiko­rt­ti, jne.) tar­jolle perusk­oulu­un valin­naisik­si kursseiksi.

    Näi­den määräys­ten taustal­la ovat vakuutusyhtiöt.

    Aikoinaan raken­nustyö­maid­en palot oli­vat yleisiä, palpt läh­tivät useim­miten laikkaleikkurista ja hitsauskipinöistä.

    Alukis vaku­u­tusy­htiöt puhi­vat seinille, mutta
    kun vaku­u­tus­mak­sut alkoi­vat nous­ta niin vaku­u­tusy­htiöi­den ääni nousi kuuluviin.

    Ja vaa­timuk­set tehti­in kat­taviksi määräyk­sik­si, sil­lä aina on ollut har­mai­ta yrittäjiä:niinpä jos vaa­tim­su ei ole kaikille sama niin kil­pailus­sa men­estyvät pinnarit.Jos talo sit­ten palaa niin yri­tys konkurssi­in ja kulut asiakkaille

    Laikkaleikkuri pyörii edelleen rak­sal­la , hit­si vähem­män mut­ta vahinko­jen määrä on laskenut, samoin korvaukset.

    Ja vaa­timus on, että ammat­ti­taito pide­tään yllä, joten 10 vuot­ta sit­ten perusk­oulus­sa han­kit­tu paperi on arvoton

  29. Tuos­ta kuvauk­ses­ta saa jonkin­laisen käsi­tyk­sen Ruotsin palkankorotustavoista

    Vuon­na 2013 tehty­jen sopimusten mukaan palkkata­so nousee kolmes­sa vuodessa 6,2 % ja siitä työn­tek­i­jöille noin puo­let on taku­u­nousua eli yleisko­ro­tus­ta, toim­i­henkilöil­lä vas­taavasti noin kolmasosa.

    Ylem­mille toim­i­henkilöille koro­tus on henkilökohtainen

    http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2013/04/10/ruotsissa-palkankorotukset-toteutetaan-paikallisesti/

  30. Ari: arkki­nat ratkai­se­vat täl­laisen hm.. ongel­man tap­pa­mal­la täl­laiset ihmiset sukupu­ut­toon (vrt. hevoset). En usko, että halu­amme täl­laista yhteiskuntaa.

    Toinen vai­h­toe­hto on se, että muo­dos­tuu pysyvä yhteiskun­nan ulkop­uolel­la rikok­sil­la elävä kur­jal­is­to. Kumpikaan ei ole hyvä asia. Jälkim­mäisessä eivät iskene kokon­aiskysyn­tään yhtä pahasti, mut­ta toki yhteiskun­nan pyörit­tämiskus­tan­nuk­set nou­se­vat rajusti.

  31. Liian van­ha: Näi­den määräys­ten taustal­la ovat vakuutusyhtiöt.

    Ja vaa­timus on, että ammat­ti­taito pide­tään yllä, joten 10 vuot­ta sit­ten perusk­oulus­sa han­kit­tu paperi on arvoton 

    Nämä pili­palipätevyy­det ovat tieto­taso­vaa­timuk­sil­taan niin olemat­to­mia, että niiden kohdal­la ei todel­lakaan voi puhua ammat­ti­tai­dos­ta. Tur­val­lisu­uskult­tuurin parane­m­i­nen on ollut kiin­ni jostain aivan muus­ta kuin näistä määräyksistä.

    Toisek­seen, kyseis­ten “pätevyyk­sien” sisäl­lön lask­isin hyvinkin kuu­lu­vak­si yleissivistykseen.

    Ja kyl­lä se 16-vuo­ti­aana perusk­oulus­sa han­kit­tu tuli­työko­rt­ti (voimas­saoloai­ka 5 vuot­ta) läm­mit­tää siinä kohtaa kun 19-vuo­ti­aana hakee kesätöitä.

  32. Ruotsin ikään­tyvät pitää osin töis­sä irti­sanomisjärjestys: last in, first out. Tämä toimii kohtu­ullisen hyvin, jos fir­man työvoimavähen­nyk­set ovat suh­teel­lisen pieniä. Sit­ten jos fir­mal­la menee todel­la huonos­ti ja pitkään, tämä pahen­taa vaikeuk­sia huo­mat­tavasti. Takavu­osi­na erään suuren ruot­salaisen elek­tron­i­ikkay­htiön ongel­mana oli, että tap­pi­op­utken ja liike­vai­h­don rom­ah­duk­sen aiheut­ta­man irti­sanomis­putken lop­putu­los oli fir­ma, jos­sa alle 40-vuo­tias oli harvinaisuus.

  33. Keskusteluis­sa ei ole tul­lut esille sitä, mikä merk­i­tys on sil­lä, että työ­markki­noil­la olevil­la ihmisil­lä on enem­män tai vähem­män kykyä ja halua luo­da uut­ta. Tuo­ta kyvykkyyt­tä ja ener­giaa on eri­tyis­es­ti 40–50 vuo­den ikäym­päristössä olevil­la. Sil­loin, kun työ­markki­noil­lamme oli 80–90 luvuil­la paljon tuon ikäistä suur­ta ikälu­okkaa kasvu oli voimakas­ta ja työt­tömyys alhaista 90-alun kri­isiä luku­unot­ta­mat­ta. Onko niin, että nykyisessä ikärak­en­teessamme on eräs rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä pahen­ta­va tek­i­jä? Ei ole riit­tävästi uut­ta luo­vaa voimaa. Sak­sas­sa maa­han­muu­ton kaut­ta sitä on saatu. Jos näin on, mei­dän olisi pystyt­tävä houkut­tele­maan Suomeen koulutet­tua väestöä.

  34. Tapio:
    OECD selit­tää NAIRU:n taso­ja ja muu­tok­sia vähän raadol­lisim­mil­la muut­tu­jil­la kuin OS. Tärkeim­mät selit­täjät heil­lä ovat:

    ‑veroki­ila m.l. sekä palk­ka- että kulu­tusverot-rahan reaal­i­hin­ta m.l. inflaa­tioko­r­jaus ja pankkien mar­gin­aalit-työt­tömyysko­r­vausten taso ja kesto-(palvelu)markkinoiden sääte­ly-työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisas­te-min­imi­palkan taso 

    Ei ihme, että vasem­mis­to vastustaa.

    Rehellisyy­den nimessä on syytä korostaa, etteivät havaitut kor­re­laa­tiot ole kovin vahvo­ja. Aja­tus­mal­li­na NAIRU on kuitenkin mielenkiintoinen.

    Veroki­ilakin on enem­män pro­pa­gan­daa kuin todel­lisu­ut­ta, siitä pitää kotilu­osvähen­nys huolen

    Mak­simivähen­nyk­sen saa kun per­he ostaa palvelu­ja 12000 eurol­la, se on n 400 tun­tia esim siivous­ta eli n 8 tun­tia viikossa.Kyllä sil­lä kämp­pä puh­taana pysyy.Katselin noi­ta siivouk­sen hin­to­ja netistä ja hin­nat keskit­tyvät 30 euron kah­ta puol­ta per tun­ti sisältäen alv:n

    Tuos­ta 12000 vähen­nys on 48000 eli todel­lista mak­set­tavaa jää 7200 eli 15 euroa tunnnista

    Tuos­ta linkistä voi käy­dä laskemassa

    http://www.etera.fi/kotitalous/laskurit/kotitalousvahennyslaskuri/?WT.mc.id=kotitalous-tyonantajana&WT.srch=1

    Ellei ole varaa tuo­honkaan niin itku kan­nat­taa siiv­ota itse ja olla hiljaa 

    Van­hempani ovat pien­i­t­u­loisia eläkeläisiä ja heil­läkin on vara ostaa siivouspalveluita.

    Kyl­lä tuo itku veroki­ilas­ta on enem­mänkin propagandaa.

    Esim Virossa veroki­ila on samaa luokkaa kuin Suomes­sa mut­ta verovähen­nyk­siä ei saa

  35. Tapio Pel­to­nen: Nämä pili­palipätevyy­det ovat tieto­taso­vaa­timuk­sil­taan niin olemat­to­mia, että niiden kohdal­la ei todel­lakaan voi puhua ammat­ti­tai­dos­ta. Tur­val­lisu­uskult­tuurin parane­m­i­nen on ollut kiin­ni jostain aivan muus­ta kuin näistä määräyksistä.

    Toisek­seen, kyseis­ten “pätevyyk­sien” sisäl­lön lask­isin hyvinkin kuu­lu­vak­si yleissivistykseen.

    Ja kyl­lä se 16-vuo­ti­aana perusk­oulus­sa han­kit­tu tuli­työko­rt­ti (voimas­saoloai­ka 5 vuot­ta) läm­mit­tää siinä kohtaa kun 19-vuo­ti­aana hakee kesätöitä.

    Muiden työn halvek­simi­nen näytt­tää ole­van nykyisen eli­itin muotijuttuja.

  36. Kari Koso­nen:
    Keskusteluis­sa ei ole tul­lut esille sitä, mikä merk­i­tys on sil­lä, että työ­markki­noil­la olevil­la ihmisil­lä on enem­män tai vähem­män kykyä ja halua luo­da uut­ta. Tuo­ta kyvykkyyt­tä ja ener­giaa on eri­tyis­es­ti 40–50 vuo­den ikäym­päristössä olevil­la. Sil­loin, kun työ­markki­noil­lamme oli 80–90 luvuil­la paljon tuon ikäistä suur­ta ikälu­okkaa kasvu oli voimakas­ta ja työt­tömyys alhaista 90-alun kri­isiä luku­unot­ta­mat­ta. Onko niin, että nykyisessä ikärak­en­teessamme on eräs rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä pahen­ta­va tek­i­jä? Ei ole riit­tävästi uut­ta luo­vaa voimaa. Sak­sas­sa maa­han­muu­ton kaut­ta sitä on saatu. Jos näin on, mei­dän olisi pystyt­tävä houkut­tele­maan Suomeen koulutet­tua väestöä.

    Suomes­sa on vapaana hyvää, sopi­vaa ja koulutet­tua työvoimaa. Ei sitä tarvitse ulko­mail­ta hakea.

  37. Liian van­ha: Muiden työn halvek­simi­nen näytt­tää ole­van nykyisen eli­itin muotijuttuja.

    Kävikö mielessä että kom­men­toi­ja on itse istunut noil­la kurs­seil­la? Työ­tur­val­lisu­usko­rt­tikin pitää uusia viiden vuo­den välein. Hohhoijakkaaa.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Jos taas ollaan eurossa, kil­pailukyky menee. 

    Tun­tu­isi hie­man oudol­ta, jos NAIRU olisi jotenkin kiin­ni täl­lai­sista asioista. 

    Toinen jut­tu on se, että jos tämä koko mekanis­mi riip­puu ulko­maid­en kanssa käy­dys­tä kau­pas­ta, tästä imp­likaa­tio on se, että sil­loin, kun sisä­markki­nat domi­noi­vat ulko­maankaup­paa, inflaa­tion nousu ei ryhty­isi rajoit­ta­maan työttmyy­den alenemista. 

    Ja kuten tääl­lä jotkut huo­maut­ti­vat, miten tämä teo­ria toimii sil­loin, kun keskus­pank­ki ote­taan mukaan kuvioon ja se joko rahan määrää kon­trol­loimal­la koit­taa saa­da inflaa­tion johonkin tar­get­tin tai sit­ten painaa rahaa työt­tömyy­den alas painamiseksi?

  39. Liian van­ha: Veroki­ilakin on enem­män pro­pa­gan­daa kuin todel­lisu­ut­ta, siitä pitää kotilu­osvähen­nys huolen

    Oletko tosi­aan sitä mieltä, että koti­talousvähen­nyk­sen seu­rauk­se­na veroki­ilaa ei palka­nsaa­jil­la ylipäätän­sä ole, ja että veroki­ilas­ta puhumi­nen on propagandaa?

    Huo­man­net myös, että OECD-mai­hin kuu­luu muitakin kuin Suo­mi ja Viro.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo kaik­ki liit­tyvät rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den torjumisen
    en, ei siihen, että rak­en­teelli­nen työt­tömyys määritel­lään NAIRUna. Nuo toimet ovat kaik­ki monien kohteek­si joutu­vien kannal­ta raskai­ta. Voi olla perustelua vali­ta korkeampi työt­tömyys niiden sijaan, mut­ta val­in­ta on tehtävä avoimesti.

    Epäilemät­tä, mut­ta mik­si juuri/vain palkkat­u­loil­la on inflaa­tio­ta kiihdyt­tävä vaiku­tus? Kyl­lä myös osin­got ja muut pääo­mat­u­lot lisäävät kulu­tuskysyn­tää ja siten myös inflaatiota.

  41. Nairu tangeer­aa Karl­Marx­in käsi­tyk­seen liikaväestön tarpeel­lisu­ud­es­ta kap­i­tal­is­mille. Ode mainit­seekin Marx­in aloituksessa.

    Sen jäl­keen ei ole ain­ut­takaan main­in­taa Marxista.

    On iro­nista, että kap­i­tal­is­mi kukkeim­mil­laan, ja siitä puhunut Marx on nuukah­tanut unholaan.

  42. Sylt­ty: Kävikö mielessä että kom­men­toi­ja on itse istunut noil­la kurs­seil­la? Työ­tur­val­lisu­usko­rt­tikin pitää uusia viiden vuo­den välein. Hohhoijakkaaa.

    Eikä sekään riitä. Kult­tuurin ja per­in­tei­den muut­ta­mi­nen on hidas­ta ja samo­ja asoi­ta pitää tois­taa vähin­tään 30 ker­taa, jot­ta uudet ajatuk­set istu­vat ihmiseen.

    Eri­tyis­es­ti ne tarvit­se­vat tois­toa, jot­ka istu­vat vain pakos­ta ja vas­ten­tah­tois­es­ti kurssilla

  43. NAIRUs­ta on tehty polit­tikan propag­na­davä­line, se ei ole enää tietelli­nen luku jos se koskaan on edes ollut sitä.

    1.NAIRU ei ole selkeästi las­ket­ta­va yleiseti hyväksyt­ty tun­nus­luku vaan se on enem­mänkin arvio, joka vai­htelee esit­täjän mukaan.

    Niin­pä Suomenkin NAIRUn arviot vai­htel­e­vat välil­lä 6–14 %
    https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2000/03/tiedote-2007–09-18–14-41–20-361118.

    Työt­tömien määränä se on jotain 180000–400000 eli melkoinen kansanryhmä.

    Kun NAIRU on korkea niin se on vapaut­tanut poli­itikot vas­tu­us­ta ja poli­itikko­jen on help­po syyt­tää työt­tömiä esim joustamattomuudesta.

    Ihmi­nen ei ole kuitenkaan rajat­toman jous­ta­va vaan sosi­aalise­na eläi­menä hänel­lä on siteet lähiy­hteisöön. Ja jos halu­taan sosi­aal­i­tur­vaa laskea läheis­ten varaan niin siihen muut­ta­mi­nen työn perässä ja yhteisöstä irtau­tu­mi­nen sopii huonosti.Pitäisi lopet­taa puheet vas­tu­us­ta läheis­ten hyv­in­voin­nista, kos­ka yhetiskun­ta ei sitä oikeasti halua.

    On lähin­nä stal­in­is­tista pro­pa­gan­daa puhua läheis­vas­tu­us­ta, jos läheiset ovat 1000 km päässä.

    Samoin ammat­tin­vai­h­to ei ole käden kään­teessä tapah­tu­va, se vaatii koulu­tuk­sen ja alkukoke­musken eli se 10000 tun­nin sään­tö , joka toimii nuorel­la aloit­teli­jal­la ‚toimii myös ammatinvaihtajilla.

    Näin NAIRUs­ta on tul­lut poli­it­tisen propan­gan­dan lyömävä­line, jota Osmokin käyt­tää surut­ta lyödäk­seen poli­it­tisia vastustajia.

    Ei sel­l­aisel­la tun­nus­lu­vul­la ole uskottavuutta

  44. Tapio: Oletko tosi­aan sitä mieltä, että koti­talousvähen­nyk­sen seu­rauk­se­na veroki­ilaa ei palka­nsaa­jil­la ylipäätän­sä ole, ja että veroki­ilas­ta puhumi­nen on propagandaa?

    Huo­man­net myös, että OECD-mai­hin kuu­luu muitakin kuin Suo­mi ja Viro.

    Suurim­mal­ta osalta koti­talouk­sien käyt­tämistä palveluista veroki­ila on pois­tet­tu verovähennyksillä.

    On siis puh­das­ta pro­pa­gan­daa väit­tää, että verokil­la estää siivoo­jan palka­amisen- Ellei nyt halua kodin ole­van siiv­ot­ta­vana 24/7.

    Ja veroki­ila on ole­mas­sa jokaises­sa maas­sa, paljon kehutus­sa Virossakin. Jos muul­la palve­lut pelaa­vat niin tuskin­pa syy on verokiilassa.

    Enem­mänkin ongel­ma on pienis­sä tulo­erois­sa, kun tulo­erot ovat suuret niin sil­loin on varaa pitää polveli­joi­ta esim min­ul­lakin oli Indone­si­as­sa mon­ta palvelijaa.Mutta kaikille piti jär­jestää asun­to talosta, jos­sa asuin

  45. Liian van­ha: Suurim­mal­ta osalta koti­talouk­sien käyt­tämistä palveluista veroki­ila on pois­tet­tu verovähennyksillä.

    On siis puh­das­ta pro­pa­gan­daa väit­tää, että verokil­la estää siivoo­jan palka­amisen- Ellei nyt halua kodin ole­van siiv­ot­ta­vana 24/7.

    Ja veroki­ila on ole­mas­sa jokaises­sa maas­sa, paljon kehutus­sa Virossakin. Jos muul­la palve­lut pelaa­vat niin tuskin­pa syy on verokiilassa.

    Enem­mänkin ongel­ma on pienis­sä tulo­erois­sa, kun tulo­erot ovat suuret niin sil­loin on varaa pitää polveli­joi­ta esim min­ul­lakin oli Indone­si­as­sa mon­ta palvelijaa.Mutta kaikille piti jär­jestää asun­to talosta, jos­sa asuin

    Ehkä NAIRU ja siivoo­jan palkkaamisen esteet ovat eri asioita. 

    Poli­itikot voivat vaikut­taa NAIRU­u­un kuten myös työmarkkinajärjestöt.

  46. Tapio: Oletko tosi­aan sitä mieltä, että koti­talousvähen­nyk­sen seu­rauk­se­na veroki­ilaa ei palka­nsaa­jil­la ylipäätän­sä ole, ja että veroki­ilas­ta puhumi­nen on propagandaa?

    Huo­man­net myös, että OECD-mai­hin kuu­luu muitakin kuin Suo­mi ja Viro.

    Tuo Viro oli heit­to niille , jot­ka pitävät Viroa verotaivaana

    Tuos­ta linkistä löy­tyy EU21 verokiilat.Suomessa n 42 % ja sil­lä Suo­mi on keskitasoa 

    Mut­ta esim Bel­gias­sa veroki­ila on yli 50 % ja Sak­sas­sa ja Itä­val­las­sa 48 % luokkaa.

    Mut­ta ei kukaan vakavasti väitä, että veroki­ila aiheut­taa näis­sä val­tiois­sa työt­tömyyt­tä, huo­mat­tavsti korkeam­mil­la veroki­iloil­la päästään parem­paan työl­lisyy­teen ja alem­paan työttömyyteen.

    Eikä kukaan ole väit­tänyt, että Itä­val­las­sa tai Sak­sas­sa ei ole palveluita ?

    https://www.vatt.fi/file/talouden%20rakenteet/osio_5.pdf

  47. Liian van­ha: Suurim­mal­ta osalta koti­talouk­sien käyt­tämistä palveluista veroki­ila on pois­tet­tu verovähennyksillä.

    Kun­nal­li­sis­sa palveluis­sa ei ole arvon­lisäveroa, mut­ta kau­pal­li­sis­sa palveluis­sa verovähen­nyk­siä saa hyvin rajoite­tusti — moni ei koti­talousvähen­nyk­sen alaisia palvelui­ta osta ollenkaan.

  48. Liian van­ha: Muiden työn halvek­simi­nen näytt­tää ole­van nykyisen eli­itin muotijuttuja.

    Arvostan kovastikin ammat­tik­oulu­ta­son ope­tus­ta ja ope­tus­sisältöjä, puhu­mat­takaan työkoke­muk­sen mukana kart­tuvista tiedoista ja taidoista. Sen sijaan 1 tai 2 päivän kurssil­la (tai vas­taaval­la itseopiskelul­la) ja stan­dar­d­oidul­la kokeel­la saavutet­tu “pätevyys” on yhtä tyhjän kanssa.

    Aivan eri asia ovat esim. hit­saus­lu­okat, joiden suorit­ta­mi­nen todel­la edel­lyt­tää vah­vaa osaamista.

  49. Seu­raa­vat, tuoreet inter­ven­tiot voivat pitkäl­lä tähtäimel­lä alen­taa NAIRU-astetta:

    (i) Työt­tömien 300e/kk “suo­jao­su­us”, joka ei pienen­nä työt­tömyysko­r­vaus­ta. Vaik­ka syr­jäseuduil­ta kokoaikai­sista ja vak­i­tu­i­sista työ­paikoista voikin olla pulaa, saat­taa tilalle löy­tyä kausilu­on­teista, ilman koulu­tus­ta suju­vaa suorit­tavaa työtä. Tien­var­ren vesakot voi niit­tää, naa­purin mum­mon nur­mikon ajaa jne. Pienu­rakoista hyö­tyy työtön, joka saa mielekästä tekemistä päivään­sä; tok­i­han työ tulee tehtyä.

    (ii) Opiskelun mah­dol­lis­t­a­mi­nen ansiosi­don­naisel­la päivära­hal­la. Jos erikois­tu­mista vaat­in­ut työ­paik­ka siir­tyy Kiinaan, palvelee työt­tömäk­si jäänyt asiantun­ti­ja yhteiskun­nan etua uudelleenk­oulut­tautues­saan työt­tömyy­den aikana uuteen ammattiin.

  50. Tapio Pel­to­nen: Arvostan kovastikin ammat­tik­oulu­ta­son ope­tus­ta ja ope­tus­sisältöjä, puhu­mat­takaan työkoke­muk­sen mukana kart­tuvista tiedoista ja taidoista. Sen sijaan 1 tai 2 päivän kurssil­la (tai vas­taaval­la itseopiskelul­la) ja stan­dar­d­oidul­la kokeel­la saavutet­tu “pätevyys” on yhtä tyhjän kanssa.

    Tur­val­lisu­udessa on kysymys asen­teesta ja sen muut­tamis­es­ta. TYö­tur­val­lisu­uskurssin tai minkä muun tahansa tuomit­sem­i­nen pili­pa­likurssik­si tekee siitä tosi­aan pili­pa­likurssin ja sen merk­i­tys kuoleentuu.

    Esimiehen ja työ­nan­ta­jan asenne ratkaisee miten kult­tuuri muuttuu/ei muutu.

    Esim olin 60-luvul­la rak­sal­la töis­sä aj sil­loin lanseer­at­ti­in kypärä­pakko. Sil­loiset rak­samiehet oli­vat sidan käyneitä jer­mu­ja ja kypärä oli lentänyt Syväril­lä ojaan eikä uut­ta halut­tu pistää päähän- Pää­vam­mat ja vaka­vat loukaan­tu­miset oli­vat yleisiä.

    Ei hei­hin puoli­huoli­mat­tomat keho­tuk­set purreet.

    Mut­ta seu­raa­vana vuon­na tialnne oli muut­tunut ja vaku­u­tusy­htiö ei enää kor­van­nut vahinkoja.
    Nuorelle mes­tar­ille oli mah­do­ton­ta saa­da kypärää päähän, mut­ta kun ruokatun­nil­la pöy­dälle nousi tuli­palokom­mu­nisti­na tun­net­tu luot­ta­mus­mies ja ilmoit­ti, että ellei aamul­la ole kypärä päässä niin lop­putili koittaa.Pari kokeili onneaan ja sai kopputilin .

    Sen jlkeen kypärä keikkui päässä kaikilla.

    Työ­suo­jelun vähät­telem­i­nen johtaa huonoon työkult­tuuri­in ja korkeisin kului­hin niin veron­mak­sajille kuin onent­to­muuk­sien uhreillekin

    Työn luonne on muut­tunut , mut­ta aivan samal­la taval­la ihmi­nen voi vam­mau­tua pysyvästi.

    Ei työ­ta­p­atur­mis­sa kuollei­den määrä ole koskaan ollut suuri, mut­ta vam­mau­tu­misia sat­tuu mon­in­ver­roin enem­män .Ei ole hauskaa viet­tää raa­jarikkona lop­pua elämää.

    ja esimies/työnantajan on muokat­tav asenne sel­l­aisek­si, että tur­val­lisu­ud­es­ta huole­hdi­taan osana amamttitaitoa.

    Jos esimies/työnantaja ilmoit­taa, että käytte nyt pili­pa­likurssin, jon­ka sisäl­löstä ei tarvitse välit­tää niin se on kyl­lä karhun­palvelus tuleville sukupolville ja sen jäl­keen fir­mas­sa ei ole turvallisuuskulttuuria.

    Jos kurssin sisältö ei vas­taa tarvet­ta niin mikään ei estä muokkaa­mas­ta sen sisältöä sopivaksi.On jär­jetön­tä pyörit­tää kurssia, joka ei vas­taa uusia olosuhteita.

    Mut­ta väärän asen­teen levit­tämi­nen on murhaamista

  51. Liian van­ha:
    Esim olin 60-luvul­la rak­sal­la töis­sä aj sil­loin lanseer­at­ti­in kypärä­pakko. Sil­loiset rak­samiehet oli­vat sidan käyneitä jer­mu­ja ja kypärä oli lentänyt Syväril­lä ojaan eikä uut­ta halut­tu pistää päähän- Pää­vam­mat javaka­vat loukaan­tu­miset oli­vat yleisiä.

    Raken­nuk­sille yleinen kypärä­pakko taisi tul­la vas­ta 2000-luvul­la. Toki aiem­minkin on ollut fir­ma- tai työ­maako­htaisia pakko­ja, mut­ta ennen 2000-lukua kypärän pitämi­nen oli hyvin harvinaista.

    Vieläkin kypärän pitämistä vas­taan pur­nataan — ja usein aiheesta: kypärä päässä on paha tehdä töitä ylös- tai alaspäin, kypärä rajaa näkökent­tää ylöspäin, ahtaisi­in tiloi­hin kypärä päässä on vaikea men­nä jne.

    Remont­ti­työ­mail­la, mis­sä asukkaat ovat pääl­lä, on has­su­ja tilantei­ta, kun työn­tek­i­jät ovat son­nus­tau­tuneet kypäri­in, huomiovärei­hin ja työ­tur­vak­enki­in, mut­ta kohteen pikku­lapset tem­meltävä jalois­sa normivaatteissaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.