Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.3.2013

21.3.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Listaan tästä)

Kokouksen tärkein asia on muistio Helsingin pysäköintipolitiikan kehittämisestä.

 

Lausunto Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta

Kaupunkisuunnittelun kannalta siitä nyt ei oikein voi sanoa muuta kuin, että järjestelmän pitäisi kehittyä kaupungin kasvun mukana, eikä siitä oikein muuta sanotakaan.

Keskuspuiston keskiosan asemakaava

Löytyi Helsingistä vielä kaavoittamaton alue. Kaava tuntuu rutiinilta, jotain lisärakentamista liikunnalle sallitaan ja Raide-Jokeriin varaudutaan. Kaipaisin vähän apua niiltä, joilla on alueelle parempi paikallistuntemus, sillä minä yleensä viiletän vain ohi fillarilla silmät tiukasti tiehen kohdistettuina.

Helsingin pysäköintipolitiikka

Muistioon pääsee tästä. Tämä on todella merkittävä paperi. Koko mietintö kannattaa lukea, sillä siinä on varsin oivaltavia havaintoja. Toteutuessaan tämä mullistaisi pysäköintipolitiikan. Erimielisyydet eivät poistuisi, mutta kaiken kaikkiaan päästäisiin rationaalisempaan tilanteeseen. Kyse on melkoisista taloudellisista arvoista. Pysäköintiin investoidaan Helsingissä liki sata miljoonaa euroa vuosittain. Harmi, että tämä tuli vasta nyt. Jätkäsaaressa sitä olisi tarvittu.

Toimenpide-ehdotuksina on muun muassa:

  • Asuin- ja työpaikkatonttien autopaikkamäärien laskentaohjeiden tarkistaminen.
  • Asukaspysäköintijärjestelmän maantieteellinen laajentaminen. Asukaspysäköinnin hinnan korottaminen 680 euroon vuodessa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2014 hintatasoksi esitetään 170 euroa. Asukaspysäköinnin erillinen talvi- ja kesähinnoittelu siten, että talvikuukaudet ovat kesäkuukausia kalliimpia.
  • Yrityspysäköinnin kehittäminen uudella tuotteella, joka mahdollistaa pysäköinnin kaikilla vyöhykkeillä.
  • Yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa siten, että asukkaille tarjotaan nykyistä houkuttelevampia mahdollisuuksia korkealaatuiseen laitospysäköintiin.
  • Asunnon ja pysäköintipaikan hintojen erottaminen. Niin sanotun huutokauppamallin pilotointi asuntotuotantoon liittyvissä pysäköintipaikoissa.
  • Alueellisesti keskitettyjen pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen. Edistettäessä alueellisten pysäköintiyhtiöiden perustamista kaupungilla tulee olla valmius lähteä yhtiöiden osakkaaksi ainakin toiminnan alkuvaiheessa.
  • Pysäköintivirhemaksuja koskevan lakialoitteen tekeminen valtiolle siten, että pysäköintivirhemaksu nostetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksun tasolle. Samalla raitioliikennettä estävästä väärinpysäköinnistä tai invapaikalle pysäköinnistä esitetään 500 euron maksu ja liian lähelle suojatietietä, jalkakäytävälle tai yhteiskäyttöauton paikalle pysäköinnistä 250 euron maksu.
  • Pysäköintiin liittyvien mobiilipalveluiden kehittäminen. Muun muassa pysäköinnin maksamisessa on pitkällä aikajänteellä tavoitteena luopua pysäköintiautomaateista ja siirtyä mobiilimaksamiseen.
  • Pysäköinnin progressiivinen hinnoittelu kivijalkaliikkeiden edustoilla. Progressiivisessa hinnoittelussa lyhytaikainen pysäköinti on edullista ja pitempiaikainen pysäköinti suhteessa selvästi kalliimpaa. Progressiivisella hinnoittelulla parannetaan asiakkaiden asiointimahdollisuuksia kivijalkaliikkeissä.

Lasse Männistö on tuoreeltaan kommentoinut mietintöä blogissaan. Ei ole täysin mahdotonta, että tästä päästään yhteisymmärrykseen.

Pari huomautusta Lassen ajatuksista:

Lasse hyväksyy asukaspysäköintitunnuksen hinnan korottamisen ja ilmeisesti myös (?) korotetun talvikuukausien maksun. Hän ei kuitenkaan hyväksy, että päätetään, kuinka korkealle hinta nousee, vaan esittää, että sitä nostetaan asteittain, kunnes kysyntä ja tarjonta ovat tyydyttävässä tasapainossa. Vaikea väittää vastaan, koska olen esittänyt itsekin samaa. Luulisin, että tällä menettelyllä päädytään jokseenkin samoille luvuille, sillä onhan tuota kokeiltu muissa kaupungeissa. Mutta kokeillaan niin nähdään.

Lasse hyväksyy sen, että osa pysäköintipaikoista kaavoitetaan mahdollistavana vaan ei pakottavana ja toteutetaan, kun tai jos maksuhalukasta kysyntää ilmenee. Ymmärrän ajatuksen, jos sen takana on epäily, että muu ei ole fyysisesti mahdollista, koska talojen alle paikat kannattaa kaivaa ennen kuin talo rakennetaan päälle. En ymmärrä sen sijaan, että tämä olisi periaate silloinkin, kun vaikka koko pysäköinti voidaan toteuttaa maanpäällisissä laitoksissa, joita voidaan rakentaa kysynnän kasvun tahdissa.

 

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.3.2013”

  1. Kalle kirjoitti 21.3.2013 kello 22:27

    Vesi on tarvehierarkiassa tärkeämpi kuin pysäköinti. 😉 Se siitä.

    Pysäköinti on saatu huonolla suunnittelulla ja väärällä asumisen pääomittamisella todella sekaisin. Jos asuntorakentaminen pääomitus Suomessa olisi terveellä pohjalla, ei pysäköinnin säätely parantaisi tilannetta. Nyt poliitikot pelaavat grynderin taskuun ja kaiketi saavat siitä oman siivunsa. Häviäjä on asukas Helsingissä, jonka pysäköintikustannukset ovat kohtuuttoman korkeat ja pysäköintipaikkoja on liian vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Nappe kirjoitti 22.3.2013 kello 0:56

    Toivottavasti saatte pysäköintipolitiikan hyväksyttyä. Kok+ps+sdp pitää tajuta että tässä ei ole valinnanvaraa. Toivottavasti tulee uusia yksityisiä parkkihalliyrittäjiä. Töölöhän on seuraavaksi saamassa parkkihallin, vaikkakin taitaa olla ensisijaisesti hotelleille tarkoitettu, niin paikkoja pitäisi riittää myös ympäristön asukkaille.

    Pirkkolasta voin alueen asukkaana sanoa että kaavassa ei ole mitään ongelmaa. Pari toivomusta olisi toki. Pirkkolantien ja Kehä I kevyenliikenteen sillat pitäisi leventää niin että kaikki ulkoilijat mahtuisivat talvella silloille. Ongelmana on ollut että kävelijät tallaavat ladut. Tulevaisuudessa pitäisi myös saada talveksi luisteluhiihtoa harrastaville oma latu välille Laakso-Paloheinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2013 kello 10:23

    Hotelli ei tarvitse 700 auton parkkipaikkaa. Harva lentokoneella tuleva turisti ottaa autoa mukaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juhani Salovaara kirjoitti 22.3.2013 kello 7:32

    Vesihuoltoraporttiakin kannattaisi vihreiden tarkastella pysäköintipaikkojen tavoin, koska nykyinen vedenpuhdistus ei toimi. Kun jäte- ja hulevedet menevät samaan järjestelmään, niin joutuvat sitten dumppaamaan ne mereen ja Vantaaseen. Kunniakkaasti kunnalliset vesihuoltajat eivät edes itse julkaisseet vuotojaan, ennen kuin kansalaisyhteisö alkoi kiukutella. Taitaa nytkin olla vähän niin ja näin. Uudistuksia toki tehdään ja kapasiteettia nostetaan, mutta tähän asti se on ollut lähinnä voivottelua ja alimitoitusta, vaikka asiat voitaisiin tehdä kerralla kuntoon, jos ei olisi 15 eri lusikkaa samassa sopassa. Nyt jos sitten tulevat tarpeet alimitoitetaan, kuten metron kanssa kävi, niin ei kiva. Vaikka järkivihreät kokkarit eivät arvostaneet uhanalaisen taimenen palautusta ja nousemista Vantaaseen, niin minusta se on aika hienoa, joten vesi pitää laittaa yhtä arvokkaaseen kuntoon kuin kalat. Kovin heikko uskottavuus on myös helsinkiläisillä poliitikoilla mennä kovistelemaan toisia Itämeren maita, kun oma kaupunki ja joki syöttää pahimmillaan raakaa jätevettä mereen.

    Kivijalkaliikkeiden huomiointi pysäköinnissä on hyvä, mutta uusilla alueilla olisi parempi, kun kuljetusten sujuvuus huomioitaisiin jo suunnittelussa, ettei tulisi Aleksin tapaista aamupäivähärdelliä kävelykaduille. Ja samalla toki estettäisiin koko asiakaspysäköinti ja tehtäisiin nykyiselle homo sapiensille outoa kävelykaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2013 kello 10:38

    Ymmärtääkseni Helsingissä on hyvin vähän viemäreitä, joissa jätevedet ja sadevedet menevät sekaisin. Sellainen on Mechelinkadun alla, mutta tämän korjaamista asukkaat voimakkaasti vastustavat. Suunnittelemme Helsinkiä, emme naapurikuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 22.3.2013 kello 8:56

    Tästä on ollut aiemminkin puhetta mutta saisitteko pysäköinninvalvontaan tehoa ja palvelua myös niissä tapauksissa kun auto ei ole keskustan kalliilla maksupaikalla ilman maksua vaan jalkakäytävällä, pyörätiellä tai lähiöiden piazzoilla pankkiautomaattien ja veikkauspisteiden edessä miten sattuu muiden riesana.

    Niitä korotettuja maksuja kannattaisi varmaan käydä perimässä nykyistä kauempanakin ilman että kaikki “tuotto” häviää matkakuluihin. Kaupunkilaisten kun olisi hyvä olla alueesta riippumatta yhdenveroisia tässäkin suhteessa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  7. Joel Jalkanen kirjoitti 22.3.2013 kello 10:55

    Keskuspuistosta:

    – Miksei maakaasuputki kulje Hämeenlinnanväylän vartta? Nyt se koukkaa luontotietojärjestelmän mukaan Metsoluokkaa I olevan korven (=herkähkö kosteikko) läpi.

    – Tarkoittaako Pirkkolan metsätien kaduksi muuttaminen tien levenemistä? Nämä tämmöiset hyvin, hyvin varovasti.

    Ite ehkä rakentaisin ton kokonaan uuden hallin mieluummin noiden nykyisten urheiluhallien itä- tai eteläpuolelle, jottei keskuspuisto kapenisi itä-länsisuunnassa (mukaanlukien reunavaikutus). En tosin nyt muista alueen topografiaa yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  8. Joel Jalkanen kirjoitti 22.3.2013 kello 11:02

    Niin ja onhan listalla myös Itiksen risteyssuunnitelma. Havainnekuvat-tiedosto perustelee aika hyvin, miksi koko hanke pitää kuopata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  9. ij kirjoitti 22.3.2013 kello 11:04

    Ehdotus on hyvä, ja toivottavasti tästä saadaan rakentava kompromissi aikaan valtaapitävien puolueiden kesken.

    Ehdottaisin lisäksi hieman pohdittavaksi, miten tämä ehdotus myydään asukkaille, ettei ruokita eri puolueiden liikennepersuja. Lainaan tässä FB:sta erään vanhenevan kantakaupunkilaisen vuodatuksen liikennesuunnitelmasta:

    Kantakaupungissa ei suunnitelman mukaan asu ketään vähävaraista ja heikkovoimaista ihmistä, joka tarvitsee autoa päivittäin. Kantakaupunkilaiset ovat nuoria, perheellisiä rikkaita ja vahvoja, jotka joutavat hoitamaan asiansa ja kantamaan tavaransa ratikoilta tai kaukaisilta pysäköintiaulueita. Tähän tullaan kun vain nuoret tietävät, miten kaupunkia pitää kehittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  10. ij kirjoitti 22.3.2013 kello 11:31

    Pari tarkennusta tietämättömälle:

    1. Koskisiko pysäköinnin markkinahinta myös vuokrataloyhtiöitä?

    2. Maksaako sosiaaliturva pysäköinnin kustannukset toimeentulotuen saajille?

    Lisäksi työryhmä totesi johtopäätöksissään,
    että vuokrataloissa pysäköinnin ja asumisen
    kustannuksia ei voida käytännössä erottaa
    toisistaan. (s. 39)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. N kirjoitti 22.3.2013 kello 12:29

    Tästä on ollut aiemminkin puhetta mutta saisitteko pysäköinninvalvontaan tehoa ja palvelua myös niissä tapauksissa kun auto ei ole keskustan kalliilla maksupaikalla ilman maksua vaan jalkakäytävällä, pyörätiellä tai lähiöiden piazzoilla pankkiautomaattien ja veikkauspisteiden edessä miten sattuu muiden riesana.

    Kulkuväylien tukkimisen estäminen pitäisi olla pysäköinninvalvonnan tärkein tehtävä. Vaikka maksuista luistelu on sekin ikävää, mitään todellista vaaraa ei parkkiruudussa oleva auto aiheuta.

    Vaaraa ja haittaa sen sijaan on siitä, että jalankulkijat pakotetaan kiertämään ajoradan kautta tai estetään bussipysäkin käyttö, kuten teki eilen erään helsinkiläistaksin kuljettaja Sörnäisissä. Auto seisoi jalkakäytävällä keskellä bussipysäkkiä niin, että bussia ei saanut pysäkille niin, että taksi ei olisi tukkinut jotain ovea. Ja miksi moinen? Taksikuskin piti päästä Lidliin ostoksille.

    Olen soitellut noista törkeimmistä väärinpysäköinneistä valvontapyyntöjä, mutta ei siitä ole mitään hyötyä, sillä kertaakaan en ole vielä nähnyt tarkastajien tulevan paikalle. Eräässäkin tapauksessa pysäköity auto tukki jalkakäytävän poliisiaseman edessä tunnin ajan sen jälkeen, kun soitin asiasta. Mistä tiedän? Siitä, että soitin asiasta menomatkalla ja paluumatkalla auto seisoi samalla paikalla, eikä siinä ollut parkkisakkoa.

    Facebookissa on hyviä esimerkkikuvia vastaavista tapauksista ryhmässä “Minä pysäköin pyörätielle”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  12. Ville kirjoitti 22.3.2013 kello 12:41

    Osmo Soininvaara: Ymmärtääkseni Helsingissä on hyvin vähän viemäreitä, joissa jätevedet ja sadevedet menevät sekaisin.

    Käsittääkseni jossain määrin ongelmana Helsingissä on, että vettä säästetään liikaa ja jätevesi on liian konsentroitunutta… Vesi- ja viemärijärjestelmän toiminnan kannalta olisi parempi, että vettä lotrattaisiin enemmän 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  13. newyorkista kirjoitti 22.3.2013 kello 13:30

    Osmo Soininvaara:
    Suunnittelemme Helsinkiä, emme naapurikuntia.

    Niin. Ehkä kannattaisi ainakin miettiä, mitä mahdolliset naapurikuntien yhdistämiset tuovat mukanaan. Hallituksella näyttäisi ainakin olevan kova kiire ja tilanne yllättää byrokraatit. Tulevaisuudenhallintaa nääs.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 22.3.2013 kello 13:57

    N: Kulkuväylien tukkimisen estäminen pitäisi olla pysäköinninvalvonnan tärkein tehtävä. Vaikka maksuista luistelu on sekin ikävää, mitään todellista vaaraa ei parkkiruudussa oleva auto aiheuta.

    Löysin aikaisemman kommenttini asiaan:

    http://www.soininvaara.fi/2012/08/20/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista-21-8-2012/#comment-217750

    Pysäköinninvalvonnassa on sama byrokratian, laiskuuden ja myös oikeiden resurssipuutteen aiheuttama harha kuin liikennevalvonnassa yleensä: keskitytään helppoihin rahastuskohteisiin ja samaan aikaan oikeasti haitalliset tapaukset pääsevät jatkamaan toimintaansa.

    Jolloin ns. kunnon kansalaiset alkavat vähin erin miettiä että miksipä minäkään enää välittäisin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  15. Daniel Federley kirjoitti 22.3.2013 kello 14:04

    Ville: Käsittääkseni jossain määrin ongelmana Helsingissä on, että vettä säästetään liikaa ja jätevesi on liian konsentroitunutta… Vesi- ja viemärijärjestelmän toiminnan kannalta olisi parempi, että vettä lotrattaisiin enemmän

    Vettä pitäisi ehdottomasti käyttää nykyistä enemmän. Vesilaitos joutuu huuhtelemaan putkia, kun niitä käytetään liian vähän. Käytännössä tämä merkitsee juomakelpoiseksi puhdistetun hanaveden juoksuttamista Töölönlahteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. antti kirjoitti 22.3.2013 kello 14:22

    Joel Jalkanen:
    Niin ja onhan listalla myös Itiksen risteyssuunnitelma. Havainnekuvat-tiedosto perustelee aika hyvin, miksi koko hanke pitää kuopata.

    Saas nähdä. KSV esittää “kaukalo”. Prisma haluaa “rampit”. Mahtaako esitys muuttua lautakunnan käsittelyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Mikko Särelä kirjoitti 22.3.2013 kello 15:23

    Voisiko noista Itäkeskuksen vaihtoehdoista pyytää havainnekuvia, jossa on:

    1. autoja sen verran kuin niitä ennustetaan ruuhka-aikaan olevan
    2. jotka olisi otettu jalankulkijan näkökulmasta
    3. jotka visualisoisivat vaihtoehtojen vaikutuksia Itäkeskuksen keskustalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  18. Risto Koivunen kirjoitti 22.3.2013 kello 15:50

    Joel Jalkanen:
    Ite ehkä rakentaisin ton kokonaan uuden hallin mieluummin noiden nykyisten urheiluhallien itä- tai eteläpuolelle, jottei keskuspuisto kapenisi itä-länsisuunnassa (mukaanlukien reunavaikutus). En tosin nyt muista alueen topografiaa yms.

    Nykyisen jäähallin itäpuolella on sangen suosittu lasten uima- ja leikkipaikka. Ajatus sen korvaamisesta jollakin hallilla ei oikein innosta.

    Vastaavasti uimahallin eteläpuolella on uimahalliin liittyvää ulkoaluetta (käytössä kesäisin), ja siellä hallissa taitaa olla sisällä isot etelään osoittavat ikkunat. Eli siihen eteläpuolelle pitäisi jättää tilaa uimahallin ja uuden hallin väliin.

    Lisäksi kannattaa huomata, että siinä tulevan palloiluhallin pohjoispuolella on jo nyt isohko pysäköintialue. Kaventaisiko tuo palloiluhalli keskuspuistoa pahemmin kuin tuo nykyinen pysäköintialue?

    PS: iso peukku lumenkaatopaikan siirtämiselle Metsäläntien viereen. Se nykyinen paikka (joka ei tosin tänä talvena ole ollut käytössä) vaatii kuormien ajattamista Maunulan majan nurkilla kulkevien hiekkateiden kautta, jotka eivät oikein ole ihanteellisia raskaalle liikenteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. pekka kirjoitti 22.3.2013 kello 17:08

    Daniel Federley:

    Ville:

    Käsittääkseni jossain määrin ongelmana Helsingissä on, että vettä säästetään liikaa ja jätevesi on liian konsentroitunutta… Vesi- ja viemärijärjestelmän toiminnan kannalta olisi parempi, että vettä lotrattaisiin enemmän

    Vettä pitäisi ehdottomasti käyttää nykyistä enemmän. Vesilaitos joutuu huuhtelemaan putkia, kun niitä käytetään liian vähän. Käytännössä tämä merkitsee juomakelpoiseksi puhdistetun hanaveden juoksuttamista Töölönlahteen.

    Ja kuitenkin taas tällä viikolla meitä kaikkia on mediassa syyllistetty vedenkäytöstä oikein urakalla maailman vesipäivän kunniaksi.

    Ympäristöjärjestöt syövät omaa (heikohkoa) uskottavuuttaan kopioimalla Suomeen kaikki hörhökampanjat maailmalta miettimättä ollenkaan onko kyseinen asia relevantti meillä.

    Liian pitkälle mennyt veden säästäminen on todellinen ongelma viemäreiden toiminnan kannalta. Kylmää vettä pitäisi voida käyttää surutta. Vesimaksutkin pitäisi jotenkin järkevöittää etteivät ne ohjaisi liialliseen säästämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  20. Joel Jalkanen kirjoitti 22.3.2013 kello 17:51

    Risto Koivunen: Nykyisen jäähallin itäpuolella on sangen suosittu lasten uima- ja leikkipaikka. Ajatus sen korvaamisesta jollakin hallilla ei oikein innosta.

    Vastaavasti uimahallin eteläpuolella on uimahalliin liittyvää ulkoaluetta (käytössä kesäisin), ja siellä hallissa taitaa olla sisällä isot etelään osoittavat ikkunat. Eli siihen eteläpuolelle pitäisi jättää tilaa uimahallin ja uuden hallin väliin.

    Lisäksi kannattaa huomata, että siinä tulevan palloiluhallin pohjoispuolella on jo nyt isohko pysäköintialue. Kaventaisiko tuo palloiluhalli keskuspuistoa pahemmin kuin tuo nykyinen pysäköintialue?

    PS: iso peukku lumenkaatopaikan siirtämiselle Metsäläntien viereen. Se nykyinen paikka (joka ei tosin tänä talvena ole ollut käytössä) vaatii kuormien ajattamista Maunulan majan nurkilla kulkevien hiekkateiden kautta, jotka eivät oikein ole ihanteellisia raskaalle liikenteelle.

    Onhan siinä sen uimapaikan pohjoispuolella tilaa (?) Tosin pointti tosta parkkipaikasta.

    Metsäläntien lumenkaatopaikalta pitää vaan sit kattoa, ettei ihan tolkuttomia määriä skeidaa valu sinne korpeen. Töitä vesi-insinööreille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Pekka Taipale kirjoitti 22.3.2013 kello 20:36

    pekka: Ympäristöjärjestöt syövät omaa (heikohkoa) uskottavuuttaan kopioimalla Suomeen kaikki hörhökampanjat maailmalta miettimättä ollenkaan onko kyseinen asia relevantti meillä.

    Tosiaan. Mietin tässä juuri, miten kestän kohta tulossa olevan Earth Hourin aiheuttaman myötänolouden.

    http://www.project-syndicate.org/commentary/earth-hour-s-counterproductive-symbolism-by-bj-rn-lomborg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Elina kirjoitti 23.3.2013 kello 0:05

    Kysymys Osmolle: Jos kantakaupungin asukaspysäköintimaksua talvisaikaan nostetaan reilusti, lopulta 80 euroon kuukaudessa sillä perusteella, että “talvella kunnossapitokustannukset ovat merkittävästi lumetonta aikaa korkeammat” (suora lainaus kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä s. 51), hoitaako kaupunki sitten tätä (“todellisia kustannuksia vastaavaa”) maksuani vastaan lumet pois asukaspysäköintipaikoilta? Vai saanko jatkossakin lapioida paikkani itse tyhjäksi marraskuusta maaliskuuhun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. toke kirjoitti 23.3.2013 kello 12:10

    Daniel Federley:
    Liian pitkälle mennyt veden säästäminen on todellinen ongelma viemäreiden toiminnan kannalta. Kylmää vettä pitäisi voida käyttää surutta. Vesimaksutkin pitäisi jotenkin järkevöittää etteivät ne ohjaisi liialliseen säästämiseen.

    Kannataisko taas sen oikean tiedon haltijoiden avata sitä tiedon arkkuaan tästäkin asiasta? Hitusen hilpeää valittaa siitä, että toiset harrastaa tiedonvälitystä, kun sitten oma viestintä on nollaa.
    Ihan simppelisti nyt voisi ekaks vaikka ilmoittaa kuinka paljon vettä pitäisi käyttää per lärvi, kun huomioon otetaan sekä viemäriverkoston että vedenkäytön ekonomis-ekologinen optimointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. juminy kirjoitti 23.3.2013 kello 20:27

    Liian pitkälle mennyt veden säästäminen on todellinen ongelma viemäreiden toiminnan kannalta. Kylmää vettä pitäisi voida käyttää surutta. Vesimaksutkin pitäisi jotenkin järkevöittää etteivät ne ohjaisi liialliseen säästämiseen.

    Jos ajatellaan vähän sitä mitä laatikon ulkopuolelta voi löytyä, niin eikös se, että vettä täytyy tuhlata, jotta viemärimme toimivat, kerro vain siitä, että viemärijärjestelmä ei ole ihan mahdollisimman järkevä. Ei tosiaan ehkä tee mitään Suomen oloissa, mutta mahdollisesti muuallakin on samoja ongelmia. Vois olla tekniikka, joka ei vaadi puhtaan veden tuhlaamista, jonkinlainen vientituote.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.3.2013 kello 22:36

    Vettä ei pidä “tuhlata” viemäreiden takia vaan jotta vesi ei seisoisi putkistossa liian kauan, enne kuin teet siitä kahvia. Viemäriin voi aina syöttää sadevettä hallitusti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Koti-isä kirjoitti 24.3.2013 kello 21:40

    Nappe:
    Pirkkolantien ja Kehä I kevyenliikenteen sillat pitäisi leventää niin että kaikki ulkoilijat mahtuisivat talvella silloille. Ongelmana on ollut että kävelijät tallaavat ladut. Tulevaisuudessa pitäisi myös saada talveksi luisteluhiihtoa harrastaville oma latu välille Laakso-Paloheinä.

    Tuskin kannattaa niin leveitä siltoja alkaa kevyelle liikenteelle rakentamaan, että niihin sopii rinnakkain sekä täysleveä latu-ura (molemmin puolin perinteinen ja keskellä luistelu) että aurattu kävely- ja pyöräilyosa. Latu-urien keskiosa kävellään pilalle ainakin Pirkkolan eteläpuolella joka tapauksessa, olivat urat miten leveitä tahansa. Toisaalta yhdistelmä aurattu puoli sekä latu-ura on mahdoton, koska aurattu puoli pitää hiekoittaa ja hiekka päätyy aina lopulta latu-uralle.

    Jonkinlaista ratkaisua tälle latu-urilla kävelylle kuitenkin omasta ja muiden lukemattomien hiihtäjien puolesta toivoisi. Latu-urien ylläpitoon kun kaupunki panostaa talven mittaan erittäin kiitettävästi ja merkittävästi (ja todennäköisesti jokaiselle sijoitetulle eurolle saadaan huikea kate, kun ihmiset liikkuvat ja pysyvät terveempinä, niin suosittua hiihto tänäkin talvena on ollut).

    Kyse ei voi olla siitä, ettei kävelijöille vaihtoehtoisia reittejä olisi. Keskuspuistossa pohjoisesta etelään kulkee pääsääntöisesti 3 – 4 uraa, joista 1 – 2 on latu-urina.

    Yksi vaihtoehto voisi olla hiihdon profiilin nostaminen. Faktahan on, että Helsingin Keskuspuisto on valtakunnan mitassa yksi merkittävimpiä hiihtokeskuksia. Jonka ladut saattavat olla jopa paremmin hoidetut kuin missään muualla. Ei Lapinkaan hiihtokeskuksissa laduilla kävellä. Jos täälläkin ladut olisivat osa selvästi merkittyä ja rajattua hiihtoreitistöä, ehkä kävelijät arvostaisivat niitä eri tavoin kuin nykyään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Koti-isä kirjoitti 25.3.2013 kello 9:11

    Elina:
    Jos kantakaupungin asukaspysäköintimaksua talvisaikaan nostetaan reilusti, lopulta 80 euroon kuukaudessa sillä perusteella, että “talvella kunnossapitokustannukset ovat merkittävästi lumetonta aikaa korkeammat” …, hoitaako kaupunki sitten tätä (“todellisia kustannuksia vastaavaa”) maksuani vastaan lumet pois asukaspysäköintipaikoilta? Vai saanko jatkossakin lapioida paikkani itse tyhjäksi marraskuusta maaliskuuhun?

    Olettaisin, että saat jatkaa lapiointia. Ja että hinnan korotuksella laskennallisesti turvataan rahoitus hoidon nykytasolla. Ja se että jokaisen pysäköidyn auton ympäristö hoidettaisiin puhtaaksi lumesta tai lumia ei nopeasti aurattaisi autopaikoille vaan siirrettäisiin johonkin muualle maksaisi vielä paljon enemmän. Aivan samalla periaatteella lumet siirretään nykyisin autotieltä vaikkapa viereiselle kevyen liikenteen väylälle ja siirretään siitä pois sitten ehkä joskus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Hapannaama kirjoitti 25.3.2013 kello 11:30

    Koti-isä: Olettaisin, että saat jatkaa lapiointia. Ja että hinnan korotuksella laskennallisesti turvataan rahoitus hoidon nykytasolla.

    Noin minäkin oletan… eli kerran talvessa katu (esim. Kruununhaassa Kruununhaankatu) aurataan ja lumet viedään pois (jos viedään) ja kerran keväällä katu putsataan. Molempiin menee noin tunti, maks kaksi… paikkoja on n. 14 eli 4kk x 80 euroa x 14 = 4480 euroa… tuntihinta “kunnossapidolle” on siis vaivaiset reilun tuhat euroa:) Mitään muunlaista kunnossapitoa en ole esim. mainitsemallani katuosuudella vuosikausiin havainnut. Ja sama pätee aika moneen muuhunkin katuun. Liekö sitten jossain muualla kantakaupungissa enemmän kunnossapitoa?

    Mielenkiintoista tässä keskustelussa on tuo autopaikkojen “vapauttaminen” lyhytaikaista asiointia varten (hinnoittelussa suosittaisiin lyhytaikaista pysäköintiä)… toisaalta puhutaan autoliikenteen rajoittamisesta kantakaupungissa ja sitten tulee näitä ehdotuksia, joilla autoliikennettä halutaankin ilmiselvästi lisätä kantakaupungissa. Lopputulema tulee olemaan varmaankin tällaisessa lähestymistavassa kokoomuksen ajaman linjan mukainen… tulee keskustatunneli sekä autoyhteys siltoja pitkin keskustasta Laajasaloon. Muuten ei saada autoilevia asiakkaita eli näytä lyhytaikaisia pysäköijiä lisää kantakaupunkiin…

    Ja mitä tulee auton tarpeeseen kantakapungissa vs. muualla niin sukuloinnin ja muun Hki-Espoo-Vantaa -alueen ulkopuolella asioimisen osalta tarve tuskin eroaa suurestikaan asuinpaikasta riippumatta. Ja jos ja kun tuo asukaspysäköinti kantakaupungissa laajenee ja kallistuu, odottaisin vihreiltä vastuullisuutta ja vaatimusta matkakuluvähennysten kokonaan poistamiseksi. Eli että oikeasti suosittaisiin joukkoliikennettä ja ihmisten asumisen sijoittautumista joukkoliikenneyhteyksien mukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  29. tpyyluoma kirjoitti 25.3.2013 kello 12:01

    Lasse hyväksyy sen, että osa pysäköintipaikoista kaavoitetaan mahdollistavana vaan ei pakottavana ja toteutetaan, kun tai jos maksuhalukasta kysyntää ilmenee. Ymmärrän ajatuksen, jos sen takana on epäily, että muu ei ole fyysisesti mahdollista, koska talojen alle paikat kannattaa kaivaa ennen kuin talo rakennetaan päälle.

    Tarkkana nyt tän kanssa, ei ole noin yksinkertaista. Muuten mainiossa rapparissa lukee:

    Pysäköintitaloissa ja kellareissa autopaikkojen rakentamiskustannukset ovat 20 000 – 40 000 euroa ja kalliopysäköinnissä jopa yli 50 000 euroa autopaikkaa kohden.

    Tuo on siis 50-150% ero rakennuskustannuksia, ja kohtuullisen hyvä argumentti keskitettyä laitoksia kohtaan. Mutta kun ei se ero käytännössä noin suuri ole, mitä näitä seurannut niin ne kansi/kellaripaikatkin huitelee 40 000 tienoilla. Kts. esim. Att:n perusteellinen lausunto, he kuitenkin rakennettuvat näitä työkseen:

    Autopaikka pysäköintiluolassa maksaa noin 50 000 -60 000 euroa / autopaikka… Kannen alle sijoittuvien autopaikkojen rakennuskustannus on ollut noin 35 000 euron ja 50 000 euron välissä.

    Tuo on siis 0-80% ero. Kun vielä otetaan huomioon että laitoksissa vuorottelupysäköinti on helpompaa järjestää, niin esimerkiksi oletuksella -20% pienempi paikkatarve sen vuoksi, luolapysäköinti voi tulla jopa halvemmaksi per pysäköijä. Ja kyllä niitä luolia nyt on tähänkin saakka louhittu jälkikäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Elina kirjoitti 25.3.2013 kello 12:30

    Hapannaama: Noin minäkin oletan… eli kerran talvessa katu (esim. Kruununhaassa Kruununhaankatu) aurataan ja lumet viedään pois (jos viedään) ja kerran keväällä katu putsataan. Molempiin menee noin tunti, maks kaksi… paikkoja on n. 14 eli 4kk x 80 euroa x 14 = 4480 euroa… tuntihinta “kunnossapidolle” on siis vaivaiset reilun tuhat euroa:) Mitään muunlaista kunnossapitoa en ole esim. mainitsemallani katuosuudella vuosikausiin havainnut. Ja sama pätee aika moneen muuhunkin katuun. Liekö sitten jossain muualla kantakaupungissa enemmän kunnossapitoa?

    Mielenkiintoista tässä keskustelussa on tuo autopaikkojen “vapauttaminen” lyhytaikaista asiointia varten (hinnoittelussa suosittaisiin lyhytaikaista pysäköintiä)… toisaalta puhutaan autoliikenteen rajoittamisesta kantakaupungissa ja sitten tulee näitä ehdotuksia, joilla autoliikennettä halutaankin ilmiselvästi lisätä kantakaupungissa. Lopputulema tulee olemaan varmaankin tällaisessa lähestymistavassa kokoomuksen ajaman linjan mukainen… tulee keskustatunneli sekäautoyhteys siltoja pitkin keskustasta Laajasaloon. Muuten ei saada autoilevia asiakkaita eli näytä lyhytaikaisia pysäköijiä lisää kantakaupunkiin…

    Ja mitä tulee auton tarpeeseen kantakapungissa vs. muualla niin sukuloinnin ja muun Hki-Espoo-Vantaa -alueen ulkopuolella asioimisen osalta tarve tuskin eroaa suurestikaan asuinpaikasta riippumatta. Ja jos ja kun tuo asukaspysäköinti kantakaupungissa laajenee ja kallistuu, odottaisin vihreiltä vastuullisuutta ja vaatimusta matkakuluvähennysten kokonaan poistamiseksi. Eli että oikeasti suosittaisiin joukkoliikennettä ja ihmisten asumisen sijoittautumista joukkoliikenneyhteyksien mukaisesti.

    Itseäni ärsyttävät maksujen noston perusteluissa (huolimattomasti?) käytetyt karkeat yleistykset. Kaupunki jaetaan ratikka-, raide- ja bussikaupunkiin, joiden sisällä kunkin alueen asukkaiden oletetaan pääosin asioivan. Ainakaan kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen perusteella virkamiehille ei ole tullut mieleen, että kantakaupungissa (“ratikkakaupungissa”) asuvat saattavat käydä töissä alueen ulkopuolella ja jopa paikoissa, joihin Helsingin ja koko pk-seudun poikittaisliikenteen surkeuden takia on mahdotonta päästä kohtuullisessa ajassa muuten kuin henkilöautolla. Vaalitaan stereotypiaa, jonka mukaan kantakaupungissa asuvat tarvitsevat autoa vain mökkimatkoihin ja viedäkseen koiraa metsään juoksemaan (hinnannostorintamaan liittyneen HS:n jokseenkin tarkoitushakuinen gallup-poiminta viime viikolta).

    Myös Hapannaaman suunnitelmista nostama perustelu autopaikkojen vapauttamisesta lyhytaikaista asiointia varten on mielenkiintoinen. Esimerkiksi Vallilassa tällaisen asiointipysäköinnin tarve on hyvin vähäinen ja kadunvarsilla on joka tapauksessa aina tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  31. tpyyluoma kirjoitti 26.3.2013 kello 7:57

    Tuota jälkikäteen hallien rakentamista http://tolkku.blogspot.fi/2013/03/parkkihalleja-kysynnan-mukaan.html selvitin ja pähkin</aA, ja ainakin toteutuneiden kustannusten perusteella ja sivuvaikutukset huomioon ottaen on vaikea ymmärtää miten se tulee kalliimmaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Matti Kinnunen kirjoitti 26.3.2013 kello 12:11

    tpyyluoma: Tuota jälkikäteen hallien rakentamista http://tolkku.blogspot.fi/2013/03/parkkihalleja-kysynnan-mukaan.html selvitin ja pähkin</aA, ja ainakin toteutuneiden kustannusten perusteella ja sivuvaikutukset huomioon ottaen on vaikea ymmärtää miten se tulee kalliimmaksi?

    Voisiko selitys löytyä maaperästä? Tähän asti rakennetut isot hallit on tehty kallioon. Nyt sitten on ranta-aluielle jouduttu rakentamaan halleja mutaan tms.

    Voisiko olla silleensä, että Kalasatamassa/Jätkäsaaressa yms on mahdotonta rakentaa jälkikäteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Pekka Pessi kirjoitti 26.3.2013 kello 20:02

    Jätkässä pysäköintiluola kyllä louhitaan kallioon eikä kustannuksissakaan ole hirveästi eroa kannen alle sijoitettavien ja luolapaikkojen välillä. Tosin Jätkään ei varmaan mahtuisi kahta-kolmea luolaa.

    Huolena näyttäisi kaavoittajalla olevan kustannusten kohdistuminen eri kiinteistöjen kesken, kustannusten kohdistumisella käyttäjien kesken nyt niin väliä. Luottamus siihen, että paikkoja rakennettaisiin tarpeen mukaan on kovin matalalla. Ehkäpä paikkoja on hankala saada jälkikäteen rakennettua lisää kun niiden hinnat on ensin kaavasäätelyllä painettu naurettavan alhaalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Pekka Pessi kirjoitti 26.3.2013 kello 20:24

    Hapannaama: Mielenkiintoista tässä keskustelussa on tuo autopaikkojen “vapauttaminen” lyhytaikaista asiointia varten (hinnoittelussa suosittaisiin lyhytaikaista pysäköintiä)… toisaalta puhutaan autoliikenteen rajoittamisesta kantakaupungissa ja sitten tulee näitä ehdotuksia, joilla autoliikennettä halutaankin ilmiselvästi lisätä kantakaupungissa.

    Autopaikkojen vapauttaminen lyhytaikaista asiointia varten ensisijassa vähentää autoliikennettä. Tietysti voi käydä niin, että jos autoilu alkaa ihan oikeasti sujua, niin se
    lisääntyy.

    Joku 4 euron keskustatunnelimaksu sujuvoittaisi ihmeesti keskustassa liikkumista. Sen voisi vaikka kerätä ihan sillä varjolla että kun maksaa tunnelimaksun, niin keskustatunnelia ei rakenneta eikä tunneliin suuntaavaa läpikulkuliikennettä tule keskustan sisääntuloväyliä ruuhkauttamaan…

    Panen kyllä toivoni tässä pysäköintikokoomukseen, sosialiparkkeeraavaan puolueeseen ja peruspysäköijiin, kyllä ne pitävät huolen siitä että kaikkialla riittää pysäköityjä tai ainakin ruuhkassa seisovia peltilehmiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. ristiin-rastiin kirjoitti 27.3.2013 kello 1:15

    Pekka Pessi: Autopaikkojen vapauttaminen lyhytaikaista asiointia varten ensisijassa vähentää autoliikennettä

    Tässä on oikeastaan sama ilmiö havaittavissa kuin pyörien pysäköinnissä. Ihminen valitsee helposti hetkellisesti halvimman vaihtoehdon vaikka pitäisi kierrellä, tai on stressipiikki pysähtyä Manskulla kaistalleettä saa peruutettua taskuun. Yhtälailla Pasilan aseman lukittavat maksulliset pyöräkaapit on (poistettiin?) tyhjillään, ja ylätasolla ketjulukkokaaos. Varmaankin jokaiselle kadulla asiointipysäköintiä etsivälle olisi kokemukseni mukaan nykyisissä halleissa tilaa (pl. jokunen alkuilta joulun alla), mutta se heti raksuttava tuntihinta iskee nyt-heti-just – ja mentaaliriski on, että päästyään hallista ulos (monta maksullista minuuttia) ja käveltyään (taas monta minuuttia) pikkuputiikin eteen siinä onkin just vapaa, halvempi paikka. Kadulla voi vielä maksaa puoli tuntia ja tulla 40 minuutin päästä pikkupikkuriskillä, hallissa puomi ei aukea ennen kuin käytetty aika on maksettu kokonaan. Kuitenkaan katuhintaa ei voi nostaa yli sen mitä hallissa maksetaan, kun hallien hinnat kallistuisivat varmasti vastaavasti. Tai ajatusleikki: millä hintatasolla hallit eivät enää kehtaisi velottaa edes yhtä paljoa kuin kadulla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Hörhö kirjoitti 27.3.2013 kello 13:47

    Pekka Pessi: Autopaikkojen vapauttaminen lyhytaikaista asiointia varten ensisijassa vähentää autoliikennettä. Tietysti voi käydä niin, että jos autoilu alkaa ihan oikeasti sujua, niin selisääntyy.

    Onkohan tästä olemassa jotain tutkimusaineistoakin? Siis vertailua sen osalta, miten paljon kierron nopeuttaminen vaikuttaa liikennemäärään vs. kuinka paljon turhaa liikennettä vapaan paikan etsiminen aiheuttaa?

    Toisin sanoen, jos tiedät, että tn. löydät vapaan paikan helposti, lähdetkö sittenkin mieluummin liikkeelle omalla autolla kuin julkisilla välineillä? Vastakohta tietenkin voisi olla, että tietää ettei tn. löydä vapaata paikkaa ja joko menee muualle tai jättää kokonaan lähtemättä.

    PS. Joskus miettii sitäkin, että kun työmatkalaisia subventoidaan verotuksessa työmatkakulujen vähennyksessä ja he kuitenkin kuluttavat merkittävästi käyttämiään teitä, niin onko tämä oikeudenmukaista alkuunkaan? Eikö heidän juuri pitäisi maksaa enemmän teidän kunnossapidosta (tai rakentamisesta)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Pekka Pessi kirjoitti 27.3.2013 kello 20:18

    ristiin-rastiin: siinä onkin just vapaa, halvempi paikka.

    Ne katupaikat pitäisikin hinnoitella sen mukaisesti, ettei noin pääse käymään. Jos paikka on vapaa, se johtuu siitä että se on kalliimpi kuin se huonompi paikka hallissa tai luolassa. Asiointia varten luola tai halli on huonompi – eli sen pitäisi siis olla halvempi – kuin kadulla oleva paikka, ellei se nyt sitten satu olemaan kyseisen asiointipisteen omaan käyttöön rakennettu.

    Hörhö: Onkohan tästä olemassa jotain tutkimusaineistoakin?

    San Fransiscosta lähinnä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus