Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.8.2012

20.8.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Ullanlinnan ja Punavuoren suojelukaavat

Pöydältä

Kävin katsomassa As. Oy Koivun  pihaa. Aivan yllättävä keidas keskellä kivierämmaata. Ei olisi uskonut sellaista Tehtaankadulta löytävänsä. Kuva varsinaiselta pihalta (huomatkaa uusi tyylikäs Vauhtihirmu etualalla). Kyseinen ullakkoasunto tulisi jälkimmäisessä kuvassa näkyvälle kujamaiselle takapihalle parvekkeen taakse, jolloin kattoon jouduttaisiin pihan puolelle puhkaisemaan kattoikkunat. Kyse on nyt vähän siitä, halutaanko suojella rakennusta historiallisena esineenä vai asumismuotoa ja pihapiiriä. Kaikella kunnioituksella, ei tuo talo nyt mikään arkkitehtuurin merkkiteos ole, mutta pihapiiri on aivan ihana.

Kattoikkunan voi tehdä tyylikkäästi tai mauttomasti. Asia olisi helpompi ilman hallinto-oikeuden typerää kantaa, jonka mukaan millaiselle hirvitykselle tahansa pitää antaa rakennuslupa, ellei se ole suoraan kaavan vastainen. Tältä osin rakennuslaki pitäisi kirjoittaa uudestaan niin selväksi, ettei hallinto-oikeus pystyisi sitä noin tulkitsemaan. Poikkeamislupaan tietysti voi edellyttää tarkat piirustukset.

Herttoniemen megahertsin kaava

Tätä nyt ei ole olennaisesti muutettu lausuntojen perusteella, joten lautakunta on oikeastaan tämän jo kerran hyväksynyt. Nyt voi tietysti katua. Liityntäliikenteen paikkojen määrää on nostettu niin, että niitä on nyt 140. Sain tätä koskevan kohdan muutetuksi velvoittavasta muotoon voidaan rakentaa, koska en hyväksynyt että tällaisesta noin seitsemän miljoonan euron investoinnista päätetään ilman valmistelua asemakaavan yhteydessä. Jos minulla olisi seitsemän miljoonaa euroa käytettävänä joukkoliikenteen hyväksi, en toteuttaisi sillä liityntäpaikkoja 140 joukkoliikenteen käyttäjälle. Ostaisin vaikka ratikoita tai vetäisin yhden ratikkalinjan lisää. Ei näistä haittaa ole, mutta hirveä on hinta.

Rukatunturintien 5-7 rakentamistapaohje

Alue sijaitsee Mellunmäessä. Nämä rakentamistapaohjeet tähtäävät kaupunkikuvalliseen harmoniaan. Onko harmonisoinnista hyötyä vai haittaa, sitä voi käydä katsomassa Landbossa, jossa ei ole harmonisoitu.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta esittää tiukasti tehtäväalueeseensa liittyen, että alueella suosittaisiin lämmitysmuotona maalämpöä. En tiedä maalämmön vaikutuksesta kaupunkikuvaan, mutta energiapoliittisesti esitys on huono. Ymmärtääkseni Mellunmäki on kaukolämpöverkon piirissä. Kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä kaksinkertaistaa primaarienergian kulutuksen.

Lausunto HSL:n alustavasta toimintasuunnitelmasta

Pyysin tämän pöydälle tarkistaakseni, onko valtuustoryhmillä jo nyt halua sanoa jotain tariffitasosta. Sehän nousee Helsingin osalta yli neljä prosenttia. Tällaisia esityksiä ei tule, joten ei sitten sanota mitään. Kun lausunnossa jo nyt esitetään tuottavuuden nostamista, haluaisin konkretisoida asiaa niin, että liikennesuunnitteluosaston tulee tuottaa esityksiä ja vaikuttavuusarvioita toimista, joilla joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa Helsingin alueella.

En myöskään pidä tarkastusmaksun nostamisesta 100 euroon. Olisi ihan reilua, että pummilla matkustamista ja pummilla pysäköintiä kohdeltaisiin yhtäläisesti. Näyttölipun osalta on varsin inhimillistä unohtaa, että kausi onkin mennyt umpeen.

 

Kommentit

41 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.8.2012”

  1. Mikko kirjoitti 20.8.2012 kello 18:54

    As oy Koivu
    “Kyse on nyt vähän siitä, halutaanko suojella rakennusta historiallisena esineenä vai asumismuotoa ja pihapiiriä. Kaikella kunnioituksella, ei tuo talo nyt mikään arkkitehtuurin merkkiteos ole, mutta pihapiiri on aivan ihana.”

    Ihan vain mielenkiinnosta ja ymmärtääkseni tätä prosessia.

    Katsoin taloa Oikotien ilmakuvasta noiden kuviesi lisäksi ja en kyllä ihan heti keksi mitä erityisen suojeltavaa ko. rakennuksessa on tai miten ullakkoasunto huonontaisi kokonaisuuta. Vähissä on meillä suojelukohteet, jos tuosta pitää vääntää. Eihän tuo edes näy mihinkään – jollei ilmakuvia lasketa. Eikö suojelukohteiden tulisi sijaita paikassa, jossa yleisöllä on ne mahdollisuus edes nähdä. Joku tolkku sentään.

    Osmo, arvostan tuota sinun asioihin paneutumista. Melkoinen sitkeyden osoitus käydä paikalla. Kiitos!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Rolling Heurlin kirjoitti 20.8.2012 kello 19:06

    Toisessa kuvassa vasta hieno peli on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Teemu Kemppainen kirjoitti 20.8.2012 kello 19:10

    Päästitkö Bianchin eläkkeelle? Mikä tuli tilalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.8.2012 kello 21:47

    Kyllä. Bianci saavutti eläkeiän. Tilalle tuli belgialainen Ridley. Siitä vähän enemmän, kun kokemuista on kertynyt tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Rolling Heurlin kirjoitti 20.8.2012 kello 19:12

    “En tiedä maalämmön vaikutuksesta kaupunkikuvaan, mutta energiapoliittisesti esitys on huono. Ymmärtääkseni Mellunmäki on kaukolämpöverkon piirissä.”
    Siis asukkaiden on käytettävä kaukolämpöä, koska meitä käsketään. Ei sillä väliä, vaikka maalämpö olisi halvempaa. Jos maalämpö on halvempaa, niin miksi kaupunki ei itse rupea tarjoamaan sitä. Itse asiassa se saattaisi olla kohtuullisen helppoa kaupungille. Porataan esim. parkkialueille yms. reikiä. Jos kesällä tulee ylimääräsistä kuumaa vettä, niin työnnetään sitä johonkin reikään lämmittämään ja pumpataan siitä maalämpöä talvella. En tiedä toimiiko enkä ihan varmaan kannattavuutta, mutta ei kai sitä maalämpöä kukaan halua, jos kaukolämpö on halvempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. kuhlmey kirjoitti 20.8.2012 kello 21:22

    Tuohan (2.kuva) on vallan hieno kaurismäkeläinen miljöö, Nikander sieltä vilkuileekin verhojen takaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 20.8.2012 kello 21:41

    Kun lausunnossa jo nyt esitetään tuottavuuden nostamista, haluaisin konkretisoida asiaa niin, että liikennesuunnitteluosaston tulee tuottaa esityksiä ja vaikuttavuusarvioita toimista, joilla joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa Helsingin alueella.

    Ei näin. Meillä on niitä esityksiä ja suunnitelmia hyllyt täynnä, ongelma on se että mitään ei tehdä, koska tällä monivirastosirkuksella ei ole tirehtööriä. Mieluummin kysyt esimerkiksi että milloin esimerkiksi seuraavat asiat tehdään, ulkomuistista ja muut täydentää listaa:
    – Syväuraiset vaihteet ratikoihin. Nopeampia, meluaa ja tärisee vähemmän, H/K 10. Siis 10, ei 1,0.
    – Kasin nopeutussuunnitelma, valmistunut kaksi vuotta sitten, onko sitä yhtä kaistaviivaa edes saatu maalattua?
    – Pasilan aseman tuplapysäkki. Siellä seisoo nyt bussit hyvinkin kaksi minuuttia pysäkillä (58 johon paikkaa hoitsua kunnes kuski lyö ovet kiinni), kaikki muut bussit sekä ratikat, koska kiskot menee pysäkin läpi, seisoo perässä. Tämä odottaa kuulemma siitä että voipi olla keskuksen suunnittelukilpailun voittaja haluaa muuttaa sillaan suunnitelmia. Tossa menee kymmenen vuotta.
    – Tuolle pysäkille, samoin kuin ainakin Kaivokadulle sekä Länsitermiinaalin pitää palkata joku myymään lippuja. Voi yksityistää provikkaa vastaan.
    – Raitiovaunuliikenteen kehittämissuunnitelmassa on vaikka mitä, lukee sieltä, kuhan tekee edes jotain.
    – Bussiliikenteestä on oma muistaakseni satakohtainen pruju kaikkia pikku parannuksia. Hyytyi siihen kun katusuunnitteluun ei ole resursseja, niitä saa ostettua.
    – Pysäköintipaikat kiskojen vierestä pitää ainakin talveksi saada pois, kartat ja listat on olemasssa, esim. Laivurinkatu ja Liisankadun alku. Nillittäjille tiedoksi että puhutaan kokonaismäärästä joka on lähimpään tasalukuun pyöristettynä noin 0% kantakaupungin kadunvarsipaikoista, jos oikein hurjiksi heittäydytään ehkä 1%.

    Ja niin edelleen. Milloin ja mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Daniel Federley kirjoitti 20.8.2012 kello 21:56

    kuhlmey:
    Tuohan (2.kuva) on vallan hieno kaurismäkeläinen miljöö, Nikander sieltä vilkuileekin verhojen takaa.

    Täsmälleen sama tuli minullekin mieleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Juhani Salovaara kirjoitti 20.8.2012 kello 22:01

    On se ihme, ettei nykytalot osaa edes patinoitua. Lika vain valuu julkisivun kylppärinkaakeleissa tai elementti imee nokea ja kasvaa levää.

    Tuollainen pihapiiri kertoo vieraallekin monta tarinaa tai saa ainakin keksimään. Alemmassa kuvassa kurkkii hienosti jyrkkä muutos, joka tapahtui viimeistään 60-luvulla, jolloin taloista tuli kylmiä ja mykkiä. Ei paljoa puhele asukkaistaan nuo Tehtaankadun kuuskytlukulaiset, vaikka ovatkin jo puoli vuosisataa muistuttaneet kaupunkilaisia harmaasta räntäpäivästä jolloin sukat ovat märät.

    Kun kerran kaupungissa ei saa talot nousta toisiaan korkeammalle ja kaupunkilainen katselee toisen seinää ikkunastaan ja meren näkee vasta rannalta, niin olisi ihan mukavaa, jos seinistä tehtäisiin tuollaisia eläviä ja muuttuvia. Edes muutama yksityiskohta tuomaan persoonallisuutta, jos kokonainen viherseinä on vielä liikaa. Muuten tästä ajan tappamisesta syntymän ja kuoleman välillä, jota romantikot elämäksi kutsuvat, tulee aika helvetin tylsää, jos tämä kaupungin standardisointi tehokkuuden nimissä jatkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Joe kirjoitti 20.8.2012 kello 22:05

    Tarkastusmaksun ja parkkimaksun rinnastaminen ei ole kovin älyllistä. Auton voi parkkeerata väärin kun jotkut säännöt on aika hankalia. OK, ne pitäisi tietää. Pummilla suurin osa matkustaa tarkoituksella, busseissa kaikki. Matkustin ennen päivittäin metrolla ja bussilla. Vuoden aikana 1 tarkastus bussissa ja kaksi tarkastusta metroasemalla. Tarkastivat portaiden yläpäässä metroon meneviä!

    Parkkimaksut lisäksi maksetaan paremmalla prosentilla. Pummeille pitäisi keksiä joku rengaslukkoon verrattava laite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.8.2012 kello 22:42

    Jos pysäköin autonsa maksulliselle paikalle ja jättää maksamatta, miten se eroaa siitä, että matkustaa ratikassa pummilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. KariS kirjoitti 20.8.2012 kello 22:19

    Rolling Heurlin:
    “En tiedä maalämmön vaikutuksesta kaupunkikuvaan, mutta energiapoliittisesti esitys on huono. Ymmärtääkseni Mellunmäki on kaukolämpöverkon piirissä.”
    Siis asukkaiden on käytettävä kaukolämpöä, koska meitä käsketään. Ei sillä väliä, vaikka maalämpö olisi halvempaa.

    Osmo tarkoittaa Helsingin kaupungin energiapolitiikkaa, ei normaalilogiikan mukaista energiapolitiikkaa. Kaukolämpömonopolin rikkominen maalämmöllä on yksi kauhukuva, jota Helsingin päättäjät koettavat asukkaille maalailla, ja tekevät kaikkensa maalämmön kieltämiseksi. Jopa Vihreät toitottavat Helsigin kaasu- ja hiilivoiman erinomaisuutta

    Primäärienergialaskelmat ovat kaikenlaisten olettamusten, kertoimien, varassa. Niitä sopivasti ja valikoiden käyttäen saadaan kaukolämmön primäärienergian kulutus laskelmallisesti alhaiseksi. Todellisuudessa Helsinki siis kuitenkin tekee kaukolämpöään ja sähköään fossiilisilla polttoaineilla. Maalämpöpumppuja kierrättämään saattaisi joku ostaa päästötöntä vesi-, tuuli- tai ydinvoimasähköä. Se olisi päästöjen kannalta hyväksi, mutta silloin Helsingin Energia ei voisi (pakko)myydä kaupungin kassaan valuvaa monopolienergiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.8.2012 kello 22:38

    KariS
    Kaikki sähkönkulutus pitää aina käynnissä hinta-alueen viimeistä voimalaitosta ja se on melkein aina kivihiililauhdevoimala Porissa, Tanskassa, Puolassa tai Saksassa. Siksi on aivan oikein käyttää sähkön ominaispäästönä lauhdesähköä. Helsingin kaukolämmön ominaispäästönä taas on perusteltua käyttää Helsingin kaukolämmän tilastoituja ominaispäästöjä. Se on sitten makuasia, ottaako ne maakaasusta vai kivihiilestä. Kaukolämmössä lämmöntuotannon ominaispäästö lasketaan tietysti vastapaine- ja lauhdesähkön sähkötehojen erot5uksesta. Onko vaikea ymmärrää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tavallinen Teknikko kirjoitti 20.8.2012 kello 22:35

    Perin usein olen miettinyt, että mitenkä kippurasarvilla pyöräillessään ilman kurasuojia pystyy ajamaan siten, että sateella ei lennätä vettä tien pinnasta itsensä eikä takana-ajajienkaan silmille. Nääs kun itse kun ajan 200 euron fillarilla mikä taatusti ei lennätä vettä. Siinä on kurasuojat edessä ja takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.8.2012 kello 23:12

    Sateella takapyörä heittää vettä selkään, ei muualle. Täänkin voisi estää aika pienellä minilokasuojalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Sarkasmi on vaativa taiteenlaji kirjoitti 20.8.2012 kello 23:14

    “Kaupunkikuvaneuvottelukunta esittää tiukasti tehtäväalueeseensa liittyen, että alueella suosittaisiin lämmitysmuotona maalämpöä.”

    Hauskan kuivasti toteat tuon kaupunkikuvaneuvottelukunnan tehtäväalueen rajat. Monivirastosirkuksessa tehdään niin kuin viimeisenä jonossa oleva taho määrää.

    Monasti kuvaneuvottelukunnan heput ovat kyllä oikeasti myös hyvällä asialla, mutta tässä hihkun monopoliyrityksemme puolesta. Mistä ihmeestä ovat innostuneet keskelle kaupunkia määrittelemään maalämpöpumppuvyöhykkeen! Vaikka miten laskisi, nuo talvipakkasten viimeiset kilowattitunnit ovat saastuttavimmat.

    Kun on nähty kuinka Espoo hukkasi oman energialaitoksensa varallisuuden yksityistämisinnossaan, otan ilomielin vastaan jokaisen Helsingin Energian tehokkaalla toiminnallaan kuntalaisilleen tuottavan sentin. Ja hihittelen ihan pikkuisen vahingonilolla iloiten…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Sarkasmi on vaativa taiteenlaji kirjoitti 20.8.2012 kello 23:27

    “Kattoikkunan voi tehdä tyylikkäästi tai mauttomasti. Asia olisi helpompi ilman hallinto-oikeuden typerää kantaa, jonka mukaan millaiselle hirvitykselle tahansa pitää antaa rakennuslupa, ellei se ole suoraan kaavan vastainen. Tältä osin rakennuslaki pitäisi kirjoittaa uudestaan niin selväksi, ettei hallinto-oikeus pystyisi sitä noin tulkitsemaan. Poikkeamislupaan tietysti voi edellyttää tarkat piirustukset.”

    Aamen!

    MRL:ssä kaavoituksen ensimmäisenä tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. alleviivaisin tuosta sanan viihtyisän.

    Kaupunkikuvaneuvottelukunta on usein ainoa instanssi, joka pystyy edes jotenkin lausunnoissaan edellyttämään kaupunkikuvallisesti viihtyisää ympäristöä.

    Hieman kauhuissani odotan mitä seurauksia on jatkossa sillä , että MRL:ää kirjoitetaan nyt uudelleen ja asetttamisvaltuuksia siirretään ympäristöministeriöltä (lue rakentamisen ammattilaisilta) oikeusministeriöön (lue lakimiehille). Ikuisena optimistina toivon, että seurauksena on selkeämmät säännökset, pessimisti minussa odottaa kauhulla että teksteihin tulee yksityiskohtia, joissa ei ymmärretä tilasuuunnittelullisia seurauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. erkki kirjoitti 20.8.2012 kello 23:51

    “Onko harmonisoinnista hyötyä vai haittaa, sitä voi käydä katsomassa Landbossa, jossa ei ole harmonisoitu.”

    Itse pidän “harmonisoituja” pientaloalueita pääsääntöisesti aivan kauheina. Joitakin vanhoja puutaloalueita lukuunottamatta Helsingin viihtyisimmät pientaloalueet ovat mielestäni sellaisia joissa on sallittu rakentaa erinäköisiä ja -tyylisiä taloja. Rakennusvalvonta on toki tarpeen ylilyöntien välttämiseksi, mutta en näe mitään lisäarvoa siinä että kaikki talot pakotetaan toistensa kopioiksi.

    Vai johtuuko tämä siitä tulkinnasta että rakennuslupa on pakko myöntää jos hakemus ei ole kaavan tai rakennustapaohjeen vastainen, jolloin ohjeistus pyritään tekemään niin aukottomaksi ettei sinne jää porsaanreikiä jotka sallisivat jonkun Minas Morgul kopion rakentamisen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Daniel Federley kirjoitti 21.8.2012 kello 1:17

    tpyyluoma: Ei näin. Meillä on niitä esityksiä ja suunnitelmia hyllyt täynnä, ongelma on se että mitään ei tehdä, koska tällä monivirastosirkuksella ei ole tirehtööriä.

    Valitettavasti Tpyyluoma on oikeassa. Sieltä hyllystä voi valita minkä opuksen vaan, niitä on tehty kasakaupalla jo kohta 20 vuotta. Lähtee siitä sitten toteuttamaan. Selvitysten aika olkoon ohi, pitäisi olla toteutuksen aika. Kun virkamiehillä ei riitä rohkeutta, niin luottamusmiesten tehtävänä on antaa mandaatti, tai suora käsky.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. antti kirjoitti 21.8.2012 kello 6:47

    Eikös just muualta kaupungista saatu maalämpöreikien poraaminen kiellettyä, etteivät haittaa mahdollisia metro-, kaukolämpö-, parkki- yms luolien kaivelua? Mutta Mellunmäki on sitten noiden osalta valmis?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. KariS kirjoitti 21.8.2012 kello 8:05

    Osmo Soininvaara:
    KariS
    Kaikki sähkönkulutus pitää aina käynnissä hinta-alueen viimeistä voimalaitosta ja se on melkein aina kivihiililauhdevoimala Porissa, Tanskassa, Puolassa tai Saksassa. Siksi on aivan oikein käyttää sähkön ominaispäästönä lauhdesähköä. Helsingin kaukolämmön ominaispäästönä taas on perusteltua käyttää Helsingin kaukolämmän tilastoituja ominaispäästöjä. Se on sitten makuasia, ottaako ne maakaasusta vai kivihiilestä. Kaukolämmössä lämmöntuotannon ominaispäästö lasketaan tietysti vastapaine- ja lauhdesähkön sähkötehojen erot5uksesta. Onko vaikea ymmärrää?

    Ei ole vaikea ymmärtää.

    Olen alan insinöörinä joutunut perehtymään noihin laskentamenetelmiin, ja tiedän siellä olevan paljon “korjauskertoimia” yhteistuotantokaukolämmön eduksi. Siis Helsingin Energian käyttämissä laskentamenetelmissä. EN-standardin mukainen laskentamenetelmä antaa ihan toisen kuvan maalämmön ja kaukolämmön vertailussa.

    Siitä nyt ei vaan päästä mihinkään, että Helsinki tuottaa niin lämmön kuin sähkön fossiilisilla polttoaineilla, kun taas koko maan sähköntuotannossa noin kolmannes syntyy uusiutuvilla ja neljännes ydinvoimalla, jotka ovat kasvihuonekaasujen suhteen päästöttömiä. Tuo sähkö pyörittää maalämpöpumppujakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.8.2012 kello 9:02

    Helsinki omistaa kyllä myös ydinvoimaa.
    Myönnät kai nyt kuitenkin, että se lämpöpumppu pitää yllä hinta.alueen huonointa voimalaitosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 21.8.2012 kello 9:02

    Kaukolämpömonopolin rikkominen maalämmöllä on yksi kauhukuva, jota Helsingin päättäjät koettavat asukkaille maalailla, ja tekevät kaikkensa maalämmön kieltämiseksi.

    Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla maalämmön käytössä on tiettyjä infrastruktuuriin liittyviä esteitä. Kallioperä on nimittäin täynnä luolia. Näistä osa on merkitty julkisiin karttoihin, osa ei. Lisäksi on paljon kallioperää, joka on varattu tulevaa käyttöä varten.

    Kiinteistön omistajalla ei ole mitään laillista keinoa tietää, onko hänen maansa alla salainen kalliorakennelma tai tällaisen varaus. Koska näitä rakennelmia on aika paljon, ja niistä jotkut ovat jo vaurioituneet maalämpöporauksissa, oli ihan järkevää säätää maalämmön rakentaminen luvanvaraiseksi. Kallioperä on sellainen luonnonvara, jota tulee käyttää säästeliäästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 21.8.2012 kello 9:07

    tpyyluoma: Meillä on niitä esityksiä ja suunnitelmia hyllyt täynnä, ongelma on se että mitään ei tehdä, koska tällä monivirastosirkuksella ei ole tirehtööriä.

    Puhut asiaa. Tiedän kyllä ne kymmensivuiset luettelot liikennejärjestelysuunnitelmista, joista on hyväksyntäpäätös, mutta jotka odottavat toteuttamistaan siksi, että toteuttamisresurssit puuttuvat. Siellä on kevyen liikenteen, joukkoliikenteen ja yleisen katuliikenteen hankkeet taistelemassa paikasta auringossa.

    Ehdottomasti dominoivin puuttuva resurssi on raha. Lista on toiveiden tynnyri. Sen hankkeiden priorisointi on virastojen välisen työryhmän tehtävänä.

    Kaihoten voi muistella sitä kautta, kun HKL:n budjetissa oli Osmon taitavan budjettineuvottelutaktiikan jäljiltä kohtalaisen kokoinen vuosittainen määräraha pienten joukkoliikennehankkeiden toteuttamiseen.

    Kun joukkoliikenteen suunnittelu on seudullistunut ja liikenneinvestointien suunnittelu kuntatasolla, toteutuskuvio vain monimutkaistui. Onneksi kaupunkisuunnitteluun on saatu lisää joukkoliikenneosaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. tpyyluoma kirjoitti 21.8.2012 kello 10:58

    Siihen Megahertzin kortteliin liittyen yksi idea. Sikäli kun pysyn kärryillä, niin Itäväylän varteen tulee viisikerroksinen toimistotalo meluesteeksi, sen taakse kaksikerroksinen parkkihalli ja sen päälle kolme asuintornia. Toimitalot meluesteinä on huono idea, mutta kuitenkin tämä siis tarkoitta sitä että niitä asuintaloja ei tehdä ennen parkkihalli ja lupasyistä ennen toimistotaloa. Toimistolle kysyntä on huonoa, eikä sitä parkkihalliakaan välttämättä kannata rakentaa ennen asuintaloja ja toimistoa, eli tästä saa hyvin helposti ikiliikkujan josta seuraa ettei tehdä mitään.

    Voisiko asian hoitaa näin: Toimistotalo pois, tilalle viisikerroksinen parkkihalli, voi tehdä kerroksia sitä mukaa kun tarvitsee. Se koko hallin osuus kaavoitetaan asuintontiksi, mahtuu enemmänkin kuin ne pari tornia ja tulee parempaa katukuvaa, kun kahden parkkihallikerroksen sijaan kadun varressa on asuintaloja ja pihoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. pekka kirjoitti 21.8.2012 kello 11:01

    Ode:

    Myönnät kai nyt kuitenkin, että se lämpöpumppu pitää yllä hinta.alueen huonointa voimalaitosta.

    Samalla logiikalla sinun pitäisi vastustaa kaikkea sähkönkulutuksen lisäämistä kuten raideliikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.8.2012 kello 11:19

    Samalla logiikalla raideliikenteen sähkönkulutus tulee laskeas lauhdevoimalla tehdyksi. Ei sitä pidä vastustaa, vbaan päästöt pitää laskea rehellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Risto Vormala kirjoitti 21.8.2012 kello 11:38

    Tässä on sellainen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma, jonka kokonaisvaltaista toteuttamista kaipaan:

    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_14_Luotettavuuden_kehittamisohjelma_B-osa.pdf

    Monesti hyvät parannukset ovat todella pieniä, vaikkapa vain jonkun liikennemerkin tai kanttikiven siirto tai jonkun korokkeen pieni leikkaus, mutta se voi olla merkittävä bussin ulottuvuuksien tai sen ohjaamisen kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Juho Laatu kirjoitti 21.8.2012 kello 12:15

    Osmo Soininvaara:
    lämpöpumppu pitää yllä hinta.alueen huonointa voimalaitosta.

    Yksi lisätty lämpöpumppu lisää hiilivoiman käyttöä, sillä ydinvoimaloita ja vesivoimaloita on kiinteä määrä, ja niitä käytetään pääsäänöisesti täydellä teholla, ja siksi säätö ja lisääntynyt kulutus hoidetaan hiilivoimalla. Mutta jos lämpöpumppuja ja muita sähkönkäyttäjiä tulee paljon lisää, kai silloin yksi noista lämpöpumpuista aiheutta uuden ydinvoimalan rakentamisen tai kosken valjastamisen, ja tämä yksi lämpöpumppu saa näin aikaiseksi huomattavan hiilipäästöjen vähenemisen, ja vaihtaa useide muidenkin lämpöpumppujen sähkön hiilestä veteen tai ytimiin. Keskimäärin lämpöpumput eivät näin laskettuna käyttäisi hiilisähköä vaan normaalia “keskimääräistä” sähköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.8.2012 kello 12:51

    Katselin Lanbota googlen karttojen avulla:

    http://maps.google.com/maps?q=Landbo,+Finland&hl=en&ll=60.271733,25.19429&spn=0.004176,0.009667&sll=37.0625,-95.677068&sspn=53.741627,79.189453&oq=landbo&t=h&hnear=Landbo,+Finland&z=17&layer=c&cbll=60.271643,25.194389&panoid=c_AlK06cbe7ezZ9xRGixEw&cbp=12,163.95,,0,7.29

    …enkä kyllä keksinyt mitä kamalaa alueessa on.

    Ehkä joku arkkitehti saattaisi sitten paheksuen kertoa ettei aukotuksen ja massoittelun suhde muodosta harmonisia tilasarjoja tai vesiaiheen struktuuri transponoi negatiivisesti detaljien hierarkiaan…

    Tiedä sitten asuuko tuolla sen onnellisempia tai onnettomampia ihmisiä kuin Itä-Pasilassa tai Merihaassa mutta ainakin he ovat tehneet valintansa itse, eikä minulla ole syytä alkaa heitä siitä halveksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. a_l kirjoitti 21.8.2012 kello 12:51

    Osmo Soininvaara: Jos pysäköin autonsa maksulliselle paikalle ja jättää maksamatta, miten se eroaa siitä, että matkustaa ratikassa pummilla?

    Kummassakin tapauksessa pitäisi miettiä, paljonko on kohtuullista sakottaa inhimillisestä erehdyksestä. 100 euron lasku vanhaksi menneen kk-kortin omistajalle on melkoinen tapa muistaa kanta-asiakasta, 60 euroakin on tästä kova hinta.

    Vastaava tapaus parkkipuolella on parkkikiekon käyttämättä jättäminen ilmaisella, mutta kiekon käytön vaativalla paikalla. Joka taitaa olla muuten yksityisten parkkifirmojen leipäpuu.

    Risteysalueille ja kiskoille pysäköijille sekä tapapummeille pitäisikin olla eri taksa. Laki tietääkseni sallii jo nyt rengaslukon ja hinauksen käytön kustannuksineen? Molemmat tulisi ottaa Helsingissä säännölliseen käyttöön. Entä voisiko tarkastusmaksun määrätä tuplana kolmannesta ja useammasta liputta matkustamisesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elmo Allén kirjoitti 21.8.2012 kello 13:44

    Osmo Soininvaara:
    Samalla logiikalla raideliikenteen sähkönkulutus tulee laskeas lauhdevoimalla tehdyksi. Ei sitä pidä vastustaa, vbaan päästöt pitää laskea rehellisesti.

    Näin on. Ikävää, että nyt sekä VR että HKL/HSL (HKL:n tiedotteen mukaan myös HSL on tässä mukana, vaikka HKL:hän niitä junia liikuttaa) ovat vesipesseet sähkönsä vihreämmäksi. Mutta koska vesivoimaa ei voi lisätä, tarkoittaa se vain, että joku muu ostaa nyt sen saman hiilisähkön, jonka ne ostivat aikaisemmin. HSL:n hallituksessakin voisi ottaa esiin tällaiset todellisuuteen perustumattomat imagokampanjat.

    Se on sitten eri asia, jos sähkönostopäätöksellä saadaan aikaan vihreän sähkön lisäinvestointeja.

    Pekka tosin omassa kommentissaan sivuutti kokonaan sen seikan, että kyse on myös siitä, mikä kulkumuoto on energiatehokkain. Jos juna kulkeekin hiilisähköllä, on se silti parempi kuin kuljettaa ne kaikki junamatkustajat henkilöautoissaan öljyllä. Älyllisesti epärehellistä väittää, ettei ratikoita, metroja tai junia saisi ajaa hiilisähköllä, jos ne samaan aikaan kuitenkin vähentävät merkittävästi bensan ja dieselin kulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Daniel Federley kirjoitti 21.8.2012 kello 14:53

    Seppo Vepsäläinen:Ehdottomasti dominoivin puuttuva resurssi on raha. Lista on toiveiden tynnyri. Sen hankkeiden priorisointi on virastojen välisen työryhmän tehtävänä.

    Minä epäilen, että suurin puute on tekevistä virkamiehistä. Kun suunnitelmat on saatu mappiin, ketään ei enää kiinnosta eikä kellään ole aikaa. Hekilöresursseja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Pitäisi olla sellainen virastojen välinen yhdysmies, jonka tehtävänä on hoitaa raporttien toimenpiteet kuntoon. Esimerkiksi kasin nopeutusraportissa on kyllä mukana kalliita kohteita, joissa raha voi olla esteenä, mutta mukana on myös pikkurahalla tehtäviä pikaparannuksia, joista voi olla isokin apu. Silti niitäkään ei olla tehty ensimmäistäkään, koska kukaan ei ota vastuulleen asioiden eteenpäin laittamista.

    Myöskään liikennevaloetuuksien ohjelmoinnissa ei ole kyse rahasta vaan henkilöresursseista ja osaamisesta. Valosuunnittelijan palkkakulut saadaan moninkertaisina takaisin liikennöintikustannusten pienenemisen muodossa. Tosin kassa on eri, jos kulut menevät KSV:lle ja säästöt tulevat HSL:lle. Tuon voisi ratkaista niin, että HSL maksaa palkan ja virkamies istuu Kansakoulukadulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.8.2012 kello 15:30

    a_l
    Risteysalueille ja kiskoille pysäköijille sekä tapapummeille pitäisikin olla eri taksa.

    Jonkin verran sekä moraalista että käytännöllistä aste-eroa on seuraavissa:

    – auto laillisella paikalla mutta kiekko mennyt 5 min yli
    – auto maksullisella paikalla ja parkkilippu kokonaan ostamatta
    – auto kahden tunnin paikalla koko työpäivän
    – auto pysäköity suoraan suojatien eteen
    – auto jalkakäytävällä niin että voi jotenkin kiertää
    – auto ratikkakiskoilla niin että ei voi kiertää

    Kaupparatsu/tsuppari-tapauksissa tahallisella “joustavuudella” omaan liiketoimintaan muilta omittu hyöty nyt ainakin pitäisi saada ulosmitattua jotta itsekäs toiminta ei olisi liian kannattavaa.

    Ja oikeasti jakeluautoja ja taksejakin tulisi edes vähän valvoa niissä tapauksissa joissa viiden metrin päässä olevan laillisen kadunreunapaikan sijasta onkin päätetty vetää syyntakeettomina suoraan jalkakäytävälle oven eteen kun kerran “tekevät vain hommiaan”.

    Rengaslukkojen ohella kannattaisi käyttää myös hinauskoukkua – oman työmatkan varrella on seissyt yksi moneen kertaan laputettu ruostekasa kahden tunnin paikalla jo koko kesän. Vaan kun siirrosta tulee kaupungille kustannuksia joita ei sitten saada auton omistajalta takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jussi Ahtola kirjoitti 21.8.2012 kello 16:39

    Mielenkiintoisia kommentteja vuonna 2012. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun taloissa ei ole mitään suojeluarvoja eräiden mielestä siksi, ettei taloja näe. Onkohan Keski-Euroopan kaupungeilla sama logiikka? Vai johtuuko tämä turkulaistuneesta ajattelusta, jonka mukaan kaikki ennen sotia rakennettu pitää purkaa ja varsinkin jos se on puusta.
    No nimimerkki Mikko voi olla rauhassa, hänen mieltään järkyttäviä 1800-luvun lopun taloja on vain kourallinen. Muutoin nauhaikkunaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 21.8.2012 kello 17:00

    Daniel Federley: Minä epäilen, että suurin puute on tekevistä virkamiehistä. Kun suunnitelmat on saatu mappiin, ketään ei enää kiinnosta eikä kellään ole aikaa. Hekilöresursseja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Pitäisi olla sellainen virastojen välinen yhdysmies, jonka tehtävänä on hoitaa raporttien toimenpiteet kuntoon.

    Kuvio toimeenpanopuolella on muuttunut, kun suunnitteluorganisaatioita muutettiin. HSL on kyllä yrittänyt saada investointien toteutuksesta otetta tai ainakin oman käsityksensä prosessien pulmakohdista. Voi olla että sekin raportti saa pölyttymiskuoleman.

    Silloin kun vielä tapahtui pientenkin hankkeiden osalta eteenpäin menoa, HKL:llä oli aikaansaapa ja supliikilla siunattu yhdysmies. Kovin se tuntui kuitenkin eteneminen matelemiselta silloinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. pekka kirjoitti 21.8.2012 kello 19:35

    Elmo Allen:

    Pekka tosin omassa kommentissaan sivuutti kokonaan sen seikan, että kyse on myös siitä, mikä kulkumuoto on energiatehokkain. Jos juna kulkeekin hiilisähköllä, on se silti parempi kuin kuljettaa ne kaikki junamatkustajat henkilöautoissaan öljyllä. Älyllisesti epärehellistä väittää, ettei ratikoita, metroja tai junia saisi ajaa hiilisähköllä, jos ne samaan aikaan kuitenkin vähentävät merkittävästi bensan ja dieselin kulutusta.

    Kommenttini tarkoitus ei toki ollut vastustaa raideliikennettä (itse kannatan sähköllä toimivan liikenteen maksimointia, raideliikenteen lisäksi siis myös sähkö/hybridiautoilun edistämistä).
    Yritin (jälleen huonolla menestyksellä) esittää, että Oden argumentti vastustaa lämpöpumppuja (ja yleensäkin kaikkea sähkölämmitystä) viimeisen Tanskalaisen öljylaudelaitoksen päästöjen perusteella on mielestäni (edelleenkin) älyllisesti epärehellinen.
    Suomalaisissa kaupungeissa ei toki rationaalisesti ajatellen pitäisi käyttää lämpöpumppuja lämmitykseen, CHP-kaukolämpö (jopa kivihiilellä tehtynä) on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevämpää. Valitettavasti kuntapoliitikot vain käyttävät hallussaan olevaa sääntelemätöntä monopolia väärin ja ylihinnoittelevat kaukolämmön selkeästi lämpöpumppuja kalliimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.8.2012 kello 21:13

    Jussi Ahtola:
    taloissa ei ole mitään suojeluarvoja eräiden mielestä siksi, ettei taloja näe.

    Minä käsitin tuon ensimmäisen kommentin kyllä niin että ullakkoikkunalla ei pysty pilaamaan mitään suojeluarvoja jos se ei näy kadulle eikä juuri pihallekaan. Voi olla että käsitin väärin mutta itse olen juuri sitä mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Mikko kirjoitti 21.8.2012 kello 22:27

    Jussi Ahtola: Vai johtuuko tämä turkulaistuneesta ajattelusta, jonka mukaan kaikki ennen sotia rakennettu pitää purkaa ja varsinkin jos se on puusta.
    No nimimerkki Mikko voi olla rauhassa, hänen mieltään järkyttäviä 1800-luvun lopun taloja on vain kourallinen.

    Ei kai tätä purkamassa oltu, vaan haluttiin rakentaa yksi asunto lisää.

    Päätöksenteossa on minusta on hyvin oleellista, vaikuttaako lisärakentaminen oleellisesti talon näkyviin osiin. Tuossa kohtaa taloa ei minusta ole mitään erityistä suojeltavaa. Lisärakentamisen pystyy tekemään ihan tyylikkäästi ja varmasti talo säilyy paremmassa kunnossa, kun yhtiö saa lisärahoitusta remontteihin.

    Turkulaisesta ajattelusta en tiedä, minä kun en ole sieltä kotoisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. a_l kirjoitti 22.8.2012 kello 13:09

    Jussi Ahtola: Mielenkiintoisia kommentteja vuonna 2012. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun taloissa ei ole mitään suojeluarvoja eräiden mielestä siksi, ettei taloja näe. Onkohan Keski-Euroopan kaupungeilla sama logiikka? Vai johtuuko tämä turkulaistuneesta ajattelusta, jonka mukaan kaikki ennen sotia rakennettu pitää purkaa ja varsinkin jos se on puusta.No nimimerkki Mikko voi olla rauhassa, hänen mieltään järkyttäviä 1800-luvun lopun taloja on vain kourallinen. Muutoin nauhaikkunaa.

    Henkilökohtaisesti arvostan vanhaa rakennuskantaa, jota ei tule kylmästi tuhota uuden tieltä eikä toisaalta museoida kuolleeksi ja käyttökelvottomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Jussi Ahtola kirjoitti 23.8.2012 kello 15:07

    Ei ole pelkoa museoinnista Suomessa, kun lukee Hesarin puretut talot-sarjaa…

    Tosin Helsingissä läksyt opittiin aikoinaan, sen sijaan Turussa ollaan hävittämässä innokkaasti puutalomiljöitä (osa rakennettu 1800-luvulla).

    Purkutuomion on saanut Turunmaan sairaalan laajennuksen tieltä arvokas kokonaisuus (Vanhat puutalot ovat vuosilta 1831 sekä 1912)

    Lisäksi Turku tuhosi Wikelund ja Krogiuksen sinisen huvilan, koko kauppatorinsa (Wiklund on hirviö) ja purkuun menee myös asemanseudun puutalot. Nauhaikkunamainen DDR-kokonaisuus ei anna kunniaa kaupungin historialle, jota kovin korostetaan. Kuten eräs Gradu (Kivistö, Turun yliopisto) osoitti, Turussa (joka korostaa olevansa Suomen vanhin kaupunki) on surutta tuhottu noin kaksi kolmasosaa kaupungin keskustasta sotien jälkeen, mm. Engelin piirtämiä kivitaloja.

    Tämä on ilmeisesti kulttuuria, museoinnista ei pelkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus