On isojen uudistusten aika

3.1.2013 · Aihe: Talouspolitiikka 

Sain lopulta lomakiireiltäni luetuksi Esko Ahon kirjoituksen Taloudessa ei ole paluuta entiseen. Kohuun verrattuna kirjoitus vaikutti pettymykseltä. Eihän Aho sanonut oikeastaan kuin, että menee huonosti eivätkä ongelmat ratkea itsestään, vaan tarttis tehdä jotain.

Tämän minäkin voin allekirjoittaa. Erityisesti Suomella menee huonosti. Olemme menettäneet nopeasti paljon. Emme ole enää eukalyptuksen vuoksi sellainen puunjalostuksen suurvalta kuin ennen. Lisäksi paperinkulutus laskee tai ei ainakaan kasva niin nopeasti kuin kuvittelimme, koska painetulla sanalla menee huonosti ja nettipohjaisilla julkaisuilla hyvin.

Jälkikäteen arvioiden selvisimme 90-luvun lamasta käsittämättömän ja epätodennäköisen onnenpotkun ansiosta. Ilman Nokiaa koko 2000-luku olisi ollut talouden alakuloa. Nyt kun Nokia-ihme alkaa olla historiaa, alakulo on täällä.

Konepajateollisuuden tilanne on jokseenkin hankala. Volyymituotteita ei Suomessa oikein kannata tehdä, koska yksikkökustannukset ovat kilpailijoihin nähden kalliita ja Suomen maantieteellinen sijainti hankala. Muu perustuukin sitten insinöörien osaamiseen, mutta kauanko se on kilpailijoihin nähden niin ylivertaista, että edes prototyyppien valmistaminen ja lyhyen sarjan tuotteet kannattaa tehdä täällä? Tehtaittemme kilpailuasemaa heikentää huomattavasti suomalaisten yritysten kansainvälistyminen. Tuotanto siirtyy pois Suomesta näiden yritysten sisällä. Siinä ei osaaminen auta kotimaista tuotantoa, koska osaaminen on kansainvälistyneen yrityksen omaisuutta.

Göran Persson kuvasi Suomen tilannetta eräässä tilaisuudessa samaksi kuin vuonna 1993, kuitenkin ilman Nokiaa ja 20 vuotta vanhemman väestön kanssa.

Mutta ei tämä tähän pääty. Suomi on hyvin riippuvainen vapaakaupasta ja rehdeistä pelisäännöistä. Kun ajat huononevat, populismi nouse ja nostaa protektionismia. Protektionismista kärsivät lopulta kaikki, mutta Suomen kaltaiset maat paljon muita enemmän. Ranskan päätös ottaa paljon puhuttu risteilytilaus Ranskaan hinnalla millä hyvänsä oli pelottava esimerkki siitä, mitä on tulossa.

Kaiken tämän päälle tulee ikääntymisestä aiheutuva huoltosuhteen heikkeneminen.

Euroopalla on omana ongelmanaan ilmeisen epäonnistunut yhteisvaluutta. Euro tuotti ensimmäisen kymmenen vuoden aikana paljon hyvää, mutta nyt se uhkaa syöstä euromaat pysyvään lamaan. Ongelman ei pitäisi olla ylipääsemätön, mutta euromaiden kyvyttömyys päätöksentekoon tekee siitä ylipääsemättömän.

Euromaiden kansantulo on suuruusluokaltaan 10 biljoonaa euroa, siis kymmenentuhatta miljardia euroa. Euroopan rahoituskriisissä puhutaan suurimmillaan sadoista miljardeista, mutta nämä roposet pääsevät nyt syöksemään koko maanosan lamaan, joka maksaa biljoonia. Suomelle lama maksaa jo nyt kaksikymmentä miljardia euroa menetettynä tulona joka vuosi, mutta meillä jaksetaan huutaa pää punaisena joistakin kymmenistä miljoonista, jotka jäävät saamatta korkoina, kun Kreikan lainaehtoja helpotetaan.

Euroalueen ongelmana on, että se yllyttää euromaita kilpaileviin sisäisiin devalvaatioihin, siis deflaatioon, jonka kaikki talouden oppisuunnat myöntävät tuhoisaksi. Sisäinen devalvaatio on kannattavaa yhdelle maalle, joka pystyy hyötymään muiden kustannuksella. Kaikkien ryhtyessä siihen kaikki kärsivät. Tällainen tuottaa pysyvän laman.

Valtio ottaa tänä vuonna velkaa vähintään seitsemän miljardia euroa. Pelkään pahoin, että tämä on rakenteellista alijäämää, joka meidän on kurottava kiinni veroja korottamalla ja menoja leikkaamalla – tai tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka vähentävät rakenteellista alijäämää.

Mitä siis pitäisi muuttaa?

Euromaiden päätöksentekokyky tulisi palauttaa. Ilman sitä ei voi tehdä oikein mitään. Tässä Suomi on yksimielisyysvaatimuksineen ollut tuottamassa enemmän haittaa kuin hyötyä. Mitähän meillä sanottaisi, jos Slovenia sisäpoliittisista syistä kaataisin jonkin täysin välttämättömän euroalueen uudistuksen, jota Suomi on ollut kannattamassa?

Meillä on tehtävä isoja uudistuksia sosiaaliturvaan ja työmarkkinoiden toimintaa. Näistä asioista Juhana Vartiainen on puhunut omalla silottamattomalla tyylillään. Sosiaaliturvan on edistettävä työn tarjonnan lisäämistä, kun se nyt heikentää sitä. Ruotsissa tässä on onnistuttu paljon paremmin. Suomessa edelleen sosiaali- ja talouspoliitikot pitävät toisiaan vastustajinaan. Tehokasta kompromissia ei edes yritetä edistää. Talouspoliitikkojen pitäisi havaita, että maailmassa vain sosiaalisesti vastuulliset maat menestyvät ja sosiaalipoliitikkojen pitäisi vastaavasti hyväksyä taloudelliset tosiasiat. Suuri ja haastava projekti on uudistaa hyvinvointiyhteiskunta korkean huoltosuhteen ja jälkiteollisen yhteiskunnan oloihin. Tähän aiheeseen tarkoitukseni on edelleen keskittyä tällä blogilla. Tässä asiassa Suomi on pudonnut pahasti kelkasta muiden maiden tehdessä kauaskantoisia uudistuksia. Niin hallituspuolueen kansanedustaja kuin olenkin, on pakko sanoa, ettei Suomessa ole kymmeneen vuoteen ollut kykyä kauaskantoisiin uudistuksiin ja tämä alkaa näkyä jälkeenjääneisyytenä.

Kasvavien yritysten on annettava investoida voittonsa yritykseen Viron tapaan. Yritysverotusta kehitetään meillä liiaksi vanhojen elefanttien toiveiden mukaan. Uusilla kasvuyrityksillä ei ole neuvottelupöydässä tuolia.

Veroastetta on pakko nostaa, mutta se ei saisi tapahtua tuloverotusta kiristämällä. Yleinen arvonlisäverokaan ei ole kovin hyvä vaihtoehto, koska se on työn tekemiselle tasavero (yrityksen maksavat arvonlisäveron palkoistaan, koroistaan ja voitostaan) eikä matalapalkkainen työ oikein kestä verokiilaa työn tekijän ja kuluttajan välillä. Ympäristö- ja erityisesti energiaverot ohjaisivat talouden kehitystä oikeaan suuntaan. Niin kauan kun näistä veroista ei saada kansanvälisiä, niitä ei voi sälyttää energiavaltaiselle perusteollisuudelle, valitettavasti. Kotitaloussähkö on Suomessa huomattavan halpaa muihin maihin verrattuna.

Valtiovallan ei pitäisi häärätä paljonkaan yritystukien puolella. Yritystuki tarkoittaa, että otetaan rahaa kannattavasta toiminnasta ja annetaan kannattamattomalle. Tämä voi heikentää talouden toimintaa sen sijaan, että se vahvistaisi sitä. Yritystukien sijasta tulisi parantaa markkinoiden toimintaedellytyksiä niin, että talous voisi itse löytää toimivat ratkaisut ja kannattavimmat toiminnot. Asiasta oli tänään Matti Kalliokoskelta hyvä kirjoitus Hesarissa.

Kotimaiseen riskirahoitukseen pitäisi saada paljon lisää muskeleita. Aivan liikaa hyviä suomalaisia oraalla olevia yrityksiä myydään ulkomaille, koska toimintaan ei löydy rahoitusta Suomesta.

Kommentit

263 Vastausta artikkeliin “On isojen uudistusten aika”

  1. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 3.1.2013 kello 12:32

    “Euroopan rahoituskriisissä puhutaan suurimmillaan sadoista miljardeista, mutta nämä roposet pääsevät nyt syöksemään koko maanosan lamaan, joka maksaa biljoonia.”

    “Yritystuki tarkoittaa, että otetaan rahaa kannattavasta toiminnasta ja annetaan kannattamattomalle.”

    Vielä kun meille selitettäisiin, mikä ero näillä kahdella asialla on? Muuten kuin ideologisessa mielessä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  2. Liian vanha kirjoitti 3.1.2013 kello 12:39

    “Tehtaittemme kilpailuasemaa heikentää huomattavasti suomalaisten yritysten kansainvälistyminen. Tuotanto siirtyy pois Suomesta näiden yritysten sisällä. Siinä ei osaaminen auta kotimaista tuotantoa, koska osaaminen on kansainvälistyneen yrityksen omaisuutta.”

    Yksi syy tehtaiden poismuuttoon on siinä, että Suomessa on helppoa ja halpaa irtisanoa.
    Esim Wärtsilän moottoriethaatn lopetuksen syyksi kerrottiin Suomen halvempi irtisanominen

    Samoin STX laski, että on halvempaa lopettaa tuotantoa Suomessa kuin Ranskassa ja niinpä tilaus siirrettiin Ranskaan.

    Suomesta kelpaa tietotaito ja STX voi omistajan määrätä suomaliset luovuttamaan osaamisensa Ranskaan.
    Sen jälkeen suomalaisille osaajille kenkää .

    Nyt Turku/Rauma on erityistukialuetta ja hallitus kylvää rahaa kaverille niin kuin Kemijärvellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  3. mertsi kirjoitti 3.1.2013 kello 12:59

    Aivan aluksi voisimme ryhtyä noudattamaan perussopimuksen no bailout sääntöä, että verenvuoto tyrehtyisi. Sen jälkeen voisimme ryhtyä hyödyntämään luontaisia vahvuuksiamme, metsiä, turvetta, mineraaleja ja venäjän läheisyyttä. Nyt me päinvastoin euroopan kautta rikkidirektiivein, kiotosopimuksin, raivauskielloin, tilakohtaisin kestävyysvaatimuksin ym ajamme metsän ja turpeen käyttöä alas ja yritämme vielä saada kaivosteollisuudenkin nousun pysäytettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  4. a_l kirjoitti 3.1.2013 kello 13:20

    Viitaten Kalliokosken artikkeliin, meidän muka markkinamyönteisin puolueemme eli Kokoomus on henkilösuhteita myöten pro business eli naimisissa EK:n ja finanssialan lobbareiden kanssa. Demarit jatkavat johdonmukaisesti Urpilaisen linjalla eli ovat täydellisen linjattomia, vassareita nolottaa olla koko hallituksessa ja te pienemmät puolueet ette saa mitään aikaan.

    Tämä talouskriisi on kotimaassakin ennen kaikkea päätöksenteon kriisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 47

  5. KariS kirjoitti 3.1.2013 kello 13:35

    “Eihän Aho sanonut oikeastaan kuin, että menee huonosti eivätkä ongelmat ratkea itsestään, vaan tarttis tehdä jotain.”

    Siihen perään Soininvaara listaa asioita joissa menee huonosti, eikä esitä yhtään konkreettista toimenpidettä – siis ehdottaa vain että tarttis tehdä jotain. Verotusta pitää Soininvaaran mukaan kiristää ja perään luetellaan lähes kaikki veromuodot – joita ei sitten voidakaan kiristää. Vain auto- ja alkoholivero taisi jäädä mainitsematta veroista joita ei voi nostaa.

    Kun meillä on eduskunnassakin 200 tuollaista samantasoita päättäjää, niin vaikka tarttis tehdä jotain niin ei tehdäkkään mitään. Aina on joku pieni äänekäs edunvalvontaryhmä, joka torppaa muutoksen. Päättäjät vain tanssivat niiden tahtiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 54

  6. Liian vanha kirjoitti 3.1.2013 kello 13:40

    Yksi virhesuunta on, että meillä pyritään vain luomaan huonotuottoisia työpaikkoja ja ihmisiä yritetään pakottaa niihin

    Sen sijan kannattaisi keskittyä siihen, että ns paskaduuneistakin muokataan korkeatuottoisempia ja parempia ja houkuttelevampia työpaikkoja

    Näinhän tehdään ns hyvätuottoisillekin töille, työolosuhteita ja etuuksia parannetaan koko ajan jopa työnantajien taholta.

    Kaikissa töissä on huonoja piirteitä, mutta kokonaisuus ratkaisee, paskaduunikin voi olla tekijälleen arvokas ,jos työllä elää ja leivän päälle jää muutakin kuin kieli.

    Ja jos tekijää arvostetaan.Juhlapuheet ovat vain puheita, todellisuus ratkaisee

    Ei Indonesiassakaan ketään saanut töihin ,jos nuo ehdot eivät täyttyneet, vaikka sosiaaliturva oli kannustava

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  7. Ila I kirjoitti 3.1.2013 kello 13:54

    Otsikko puuttuu. Saanko Ahon innoittamana esittää seuraavaa:

    ”Suomella kykyä kauaskantoisiin möhläyksiin”

    Sitä nimittäin on riittänyt. Suomalaiset yritysjohtajat ovat ihan itse päästäneet teollisuustuotannon halpamaihin sillä ajatuksella, että me fiksummat valkoiset täällä pakkasessa keskitymme korkean arvonlisäyksen ohjelmointiin ja muuhun vastaavaan. Esim. Saksassa koneenrakennukseen syntyy paljon lisää työpaikkoja, vaikka palkat ovat paremmat kuin Suomessa. Energiamuutos on suuri mahdollisuus teollisuudelle.

    Pahoittelu: Nollasuositeltu nimimerkkini on aiemmin antanut tahattomasti harhaanjohtavaa informaatiota Saksan Minijobs-järjestelmästä. Tyypillinen Minijob-työntekijä onkin läntisen Saksan maaseudulla asuva nainen. Kaikista työpaikoista on minijobeja Berliinissä vain 16 prosenttia mutta rikkaammassa Nordrhein-Westfalenissa 23 prosenttia. Suhteessa eniten minijobeja on Delmenhorstissa, 34 prosenttia. Systeemi kuitenkin työllistää ihmisiä, jotka suomalainen järjestelmä sijoittaisi kokonaan työvoiman ulkopuolelle tai loputtomiin koulutuksiin. Juhana Vartiainen viittaa Yhdysvaltoihin, mutta hän tarkoittaa pelkästään Disney –konsernia: se joka ei pääse/ ei ole menossakaan Disneylle töihin, ei sitten Suomessa Yhdysvaltojen mallin mukaan pääse mihinkään töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. JTS kirjoitti 3.1.2013 kello 14:11

    Asiaa.

    Julkisenpuolen tuottavuusvaje asia, joka on eniten omissa käsissä. Eteenkin siellä on palkkoja nostettava vain ja ainoastaan tuottavuuden parantuessa ja eläkeikää nostettava.

    Yksi osa Suomea on kansainvälistymisen hyväksyminen ja hyödyntäminen. Vientiyrityksilel oleellista on saada Suomeen työvoimaa ympäri maailmaa, jotta se vienti onnistuisi. Venäjn suhteen alkaa mennä varsin hitaasti jakeluun, että turismi tuottaa.

    Työelämään olisi saatava se 20 000 ulkomaalaista niin tekijöiksi kuin yrittäjiksi joka vuosi.
    Se myös mahdollistaisi yritysten kasvamisen.

    Suomalaisen työvoiman koulutus on saatava paremmin hyödynnettyä ihan kaikkialla, siis muuallakin kuin hamurilaisten paistamisessa ja myymisessä. Yliopistolaitoksen on syytä miettiä omaa toimintaansa, jotta sitä osaamista saadaan siirrettyä käytäntöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Tapio Peltonen kirjoitti 3.1.2013 kello 14:35

    Yksittäinen ehdotus, jolla ei ole suuren suurta merkitystä suuntaan tai toiseen, mutta joka kuvastaa laajempaa ongelmaa juuri kasvuyritysten ja valtioiden välisen innovaatiokilpailun kannalta.

    Luovutaan viimein valtionlaitosmonopoleista. Tästä olisi innovaatistrategisesti hirmuisen paljon hyötyä, ja tämä olisi likimain ilmaista valtiolle.

    Lähinnä mieleeni tulee kaksi seikkaa, jotka toimivat lähes puhtaasti juuri innovaatioveroina: Standardien tekijänoikeudet (tai siis aivan kohtuuttoman kalliit hinnat) ja merikartta-aineiston luettelosuoja. Toki EU-standardeja tarvitsevat ostavat kaiken mahdollisen Virosta, missä hinnat ovat noin viidesosa Suomen tasosta.

    Mutta standardeja on monella teollisuuden ja elinkeinotoiminnan alueella lakisääteinen velvoite noudattaa. Ne ovat osa lainsäädäntöä. Lainsäädännön kuuluisi olla avoimesti verkossa jokaisen kiinnostuneen luettavissa.

    Tämä mainitsemani yleinen ongelma on se, että meillä on paljon kokonaisyhteiskunnallisesti haitallista sääntelyä, joka on lähinnä virkavaltaisuutta virkavaltaisuuden (ja suoranaisen kiusanteon) vuoksi. Rahankeräyslaki taitaa viime aikoina näistä olla ollut eniten tapetilla. Osapuilleen missään muualla maailmassa ei vastikkeettomien lahjoitusten pyytäminen ole lähtökohtaisesti laitonta. Innovoi siinä sitten uusia joukkorahoitus tms. ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  10. Jaakko Stenhäll kirjoitti 3.1.2013 kello 14:48

    “Göran Persson kuvasi Suomen tilannetta eräässä tilaisuudessa samaksi kuin vuonna 1993, kuitenkin ilman Nokiaa ja 20 vuotta vanhemman väestön kanssa”.

    No, ei meillä nyt onneksi sentään kansantalous ihan yhtä suurella joutokäynnillä ole kuin tuolloin melkein tuplatyöttömyyden aikoina.

    Lisäisin toiveisiin sen, että Yhdysvallat pystyisivät jotenkin hoitamaan asiansa – sitä että vienti ei vedä ei voi loputtomiin torjua itsekseen. Muuten täyttä asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Lassi Hietanen kirjoitti 3.1.2013 kello 15:04

    =Olet Osmo oikeassa ettei valtiovallan/kuntien pidä hääriä yritystukien parissa. Ja olisi syytä vapauttaa kokonaan kaikki sellainen toiminta jota julkishallinto ei tee itse. Julkisen puolen on toki syytä valvoa että lakeja ja asetuksia noudatetaan. Jopa valvonta on vaikeaa jos on itse osallinen ko. bisneksessä.

    Menetimme jätehuolto- ja kierrätysliiketoiminnan ja tulevaisuudessa myös ko.alueen tekniikan vientimahdollisuudet, kun ala sosialisoitiin. Samoin on käymässä bussiliikenteelle. Terveys- ja sos.alan kilpailutus ei todellakaan toimi ja tappaa kotimaiset toimijat ja ala siirtyy ulkomaisille firmoille. Esimerkkejä on paljon muitakin.

    Kannattaisi todella miettiä, voiko palveluja ollenkaan kilpailuttaa yhteiskunnan kokonaistaloudellisuuden kannalta järkevästi. Jos esimerkiksi jokin työ Suomessa tulee tehdyksi vaikka 1000 miehellä tai naisella ja 500 huolto/erikoisautolla, niin jotta kilpailutus toimii ja saa enemmän kuin yhden järkevän tarjouksen, pitää Suomessa ollakin 1500 alan erkoisosaajaa ja 750 autoa ja näistä on aina 500 miestä työttömänä ja 250 autoa ruostuu takapihalla. Jos alan osaajia on tasan 1000 ja kaikki töissä, ei koskaan saa kuin yhden tarjouksen. Sen sijaan systeemi, jossa asiakas/kuntalainen ostaa itse palvelun suoraan yritykseltä, toimii, koska siirtymät eli asiakasmenetykset ovat hitaita.Nyt yhteiskunnan kilpailutuksessa yritys voi menettää kaikki asiakkaansa, kun antaa yhden sentin liian kalliin hinnan. Nämä alat siirtyvät monikansallislle yhtiöille, joilla myös ulkolaiset työntekijät. Suomalainen yrittäjä viisaasti välttää näitä aloja.

    Tehköön yhteiskunta itse sen, mitä pitää tärkeänä, omana työnään, vaikkei Esko ja Jyrkin sakki siitä pidäkään ja kunnat ja valtio pysyköön kokonaan erossa muusta liiketoiminnasta. Puhumattakaan mistään yritystuista. Yhteiskunta vain valvoo toimintaa, ei missään tapauksessa manageeraa (on suomeksi parittaa).

    Tällöin moni voi myös ostaa palvelun paikalliselta suomalaiselta yritykseltä jolla on paikallisia töissä.

    Lassi Hietanen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  12. Heikki kirjoitti 3.1.2013 kello 15:27

    Tässä kirjoituksessahan on harvinaisen paljon järkeä. Asian voisi sanoa myös niin, että Suomen rakenteet eivät kestä yli 2€/litra maksavaa bensaa.

    Jos joku haluaa kääriä hihat ylös, niin vahvistetaan EKP:n mandaattia, laillistetaan kannabis, bordellit ja eutanasia.

    Inflaatio tulee heti kun talous nousee, ja tämä vuosi näyttää hyvin vahvasti siltä. Kun taloudessa on tarpeeksi tiukkaa, niin kenties suomalaisetkin rupeavat jonkinlaisiin tekoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. TuomasO kirjoitti 3.1.2013 kello 15:42

    Hyvä kirjoitus.

    Aiheen ohi pakko mainita nyt viikkojen häiriön jälkeen, että tuo Twiittini-laatikko tuossa oikealla häiritsee lukemiseen keskittymistä yllättävän paljon. Mitään hyötyä ei ainakaan minulle siitä vieritysanimaatiosta ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Jorma Jurmu kirjoitti 3.1.2013 kello 15:47

    Maamme raaka-ainevaroja tulee jalostaa paljon korkeatsoisemmiksi kuin mitä tällä hetkellä tehdään!
    Valitettavasti suuntaus on päinvastoin jalostusastetta aleneva useissa teknologiayrityksissä ja metsäraaka-aineen jalostuksessa.
    Jalostusasteen nostamisella hyödynnetään raaka-ainevarojamme paljon kannattavemmin, vähennetään turhaa kuljetustarvetta, huolehditaan ilmastosta paremmin ja ennen kaikkea työllistetään suurempi osa tyvoimastamme!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  15. Panu Heinonen kirjoitti 3.1.2013 kello 15:48

    Hyvä kirjoitus. Tosin ohitat muutaman seikan liian nopealla olankohautuksella:

    Valtio ottaa tänä vuonna velkaa vähintään seitsemän miljardia euroa. Pelkään pahoin, että tämä on rakenteellista alijäämää, joka meidän on kurottava kiinni veroja korottamalla ja menoja leikkaamalla – tai tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka vähentävät rakenteellista alijäämää.

    Tätä leikkausmantraa ja velkapelkoa tulee nyt joka tuutista. Miksei media, poliitikot tai kukaan muukaan ota mukaan talousjärjestelmän toimintaperiaatteita ja valtiota siinä? Mitään keskustelua koko leikkausmantran perusteista ei näy missään. “Se nyt vaan on näin”, niinkö? Nyt valtiota käsitellään kuin yksityisenä toimijana muiden joukossa, mikä on perimmäinen syy koko eurokriisiin. Fakta on se, että mitä enemmän veroja korotetaan ja säästetään, sitä huonommin taloudessa menee. Tällaisessa tilanteessa valtion tulisi ottaa reilu rooli talouden pyörien rasvaamisessa ja tehdä suuria investointeja infraan yms. Ja rahoittaa tuo suoraan keskuspankista. Valtion velan määrällä ei ole mitään merkitystä, jos se on omasta keskuspankista, koska sitä ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Vai kuvitteleeko joku että USA maksaa joskus yli 16000 miljardin valtionvelkansa?


    Sosiaaliturvan on edistettävä työn tarjonnan lisäämistä, kun se nyt heikentää sitä.

    Työn tarjonnan lisääminen ei merkitse mitään jos työlle ei ole kysyntää. Siksi valtion tulisi vaikuttaa ensisijaisesti työn kysyntään eikä tarjontaan.


    Kasvavien yritysten on annettava investoida voittonsa yritykseen Viron tapaan.

    Tämä olisi erittäin hyvä juttu. Raha pitää saada kiertämään eikä makaamaan pankkitileillä. Investoinnit ovat ainoa asia, joka loppupeleissä pitää homman pyörimässä.


    Veroastetta on pakko nostaa

    Ei ole, koska suvereenin valtion maksukyky ei ole koskaan verotuksesta kiinni. Verotus poistaa rahaa kierrosta kun nyt tuon kierrossa olevan rahan määrää pitäisi nimenomaan nostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  16. tpyyluoma kirjoitti 3.1.2013 kello 15:48

    Ongelman ei pitäisi olla ylipääsemätön, mutta euromaiden kyvyttömyys päätöksentekoon tekee siitä ylipääsemättömän.

    Tässä lähestytään koko ajan pistettä, jossa voi ihan vakavissaan ruveta kysymään että nielläänkö vaan kaikkea muuta kuin triviaalit tappiot (en puhu nyt takuista, vaan häiriöistä talousjärjestelmälle) ja puretaan koko talousliitto. Ei semmoisestaa talousliitosta joka ei pysty tekemään talouspolitiikkaa ole kuin massiivista harmia. Esimerkiksi euron avulla piti päästä kilpadevalvaatioista, ja nyt on sitten kilpadeflaatiot edessä?

    Työn tarjonnan lisääminen toki hyvä, mutta mites se kysyntä? Eli jälkiteollinen yhteiskunta vaatisi myös verojärjestelmän joka ei rokota kohtuuttomasti palveluita. Tai sitten tuotetaan enemmän julkisia palveluita ja eletään korkeamman veroasteen kanssa.

    Se että teollisuus millään vippaskonstilla nostaisi talouden tai ainakaan parantaisi työllisyyttä ei ole tästä maailmasta. Ihan kirjaimellisesti, teolliset työpaikat ovat vähentyneet (lähde) ja rajusti globaalisti, toki enemmän teollisuusmaissa, ihan jo automaation takia. Koko toimialan suhteellinen merkitys on vähentynyt koko ajan. Saa olla melkoinen lapsenusko luojan valitsemaan kansaan, jos aikoo työllistää tämän maan tehtaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  17. JouniL kirjoitti 3.1.2013 kello 15:49

    Hyviä kommentteja.

    Tosiaan tänä päivänä nousee suuri huuto sanotaan mitä vain. Senpä vuoksi ei minustakaan siinä kirjoituksessa niin hirveän ihmeellistä ollut.

    Miksi tämä on mennyt tämmöiseksi. Kaikki muutokset estetään suurella huudolla oli ne hyvä tai huonoja. Senpä vuoksi ennusteeni tämän maan selviämisesti on pessimistinen.

    Pitää varmasti mennä kunnolla pohjalle ennen kuin ihmisille tulee valmius yrittää korjata asioita. Sitten kun oikeasti joutuu joka päivä miettimään mitenkä tästä päivästä selviää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. tpyyluoma kirjoitti 3.1.2013 kello 16:02

    Ja sivupolkuna lempiaiheeseeni, jos tässä maassa hyväksyttäisiin se että me olemme ihan normaali eurooppalainen palvelutalous, niin varmaan kannattaisi lakata aktiivisesti kehittämästä tämän saman maan yhdyskuntarakennetta suuntaan joka tekee palveluiden tuottamisesta mahdollisimman tehotonta. Ihan noin vaatimattomana toiveena hallintoalamaiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 73

  19. Kalle kirjoitti 3.1.2013 kello 16:08

    Aika monesta asiasta olen samaa mieltä, mutta hiukan itsekritiikkiä kaipaisin Nokiahuuman jälkeisenä aikana tahallaan hävitettyihin, matalamman tuottavuuden työpaikkoihin. 😀 Eivät yritykset niitä pahansuopuuttaan Suomesta siirrä, olemme vain kilpailukyvyttömiä. Veroasteemme yksinkertaisesti on karannut käsistä.

    Työpaikkakatoa kärjistää tahallaan vinoutettu yritysrakenne. Verotuksella on tuettu suuryrityksiä ja pyritty tappamaan pois pkt-sektori. Luulisi että viimeistään tässä tilanteessa alkaa se pkt-sektorinkin työpaikka kiinostamaan ja päästään eroon suurimmista hölmöilyistä, kuten perintövero. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  20. Jaakko Särelä kirjoitti 3.1.2013 kello 16:10

    Tähän ei ole muuta lisättävää kuin perustulo keinona työllistymisen edistäjänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 41

  21. Metsänpeikko kirjoitti 3.1.2013 kello 16:33

    “..maailmassa vain sosiaalisesti vastuulliset maat menestyvät..”. Röhönauru. “Kotitaloussähkö on Suomessa huomattavan halpaa muihin maihin verrattuna.” – Saiskos tästä jotain faktaa esille? Ja nimenomaan siirtoineen veroineen. Kiitos!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. Hannu Vilpponen kirjoitti 3.1.2013 kello 16:43

    Kiitos järkevästä puheenvuorosta. Paljonko yritystukien poistaminen alentaisi velkaantumistarvetta? Mistä palevluista pitäisi tinkiä? Näihin kysymyksiin ei juurikaan saa vastauksia en enempää poliitikoilta kuin talouelämältäkään. On hurskastelua puhua yleiseti vain yhteiskunnallisten kustannusten alentamisesta .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  23. Jari Mustonen kirjoitti 3.1.2013 kello 17:40

    Kotimaiseen riskirahoitukseen pitäisi saada paljon lisää muskeleita. Aivan liikaa hyviä suomalaisia oraalla olevia yrityksiä myydään ulkomaille, koska toimintaan ei löydy rahoitusta Suomesta.

    Tämä pisti silmään. Ei se niin ole, että vaihtoehdot ovat myynti ulkomaille tai riskisijoitus kotimaasta. Kyllä firman voi myydä myös Suomeen tai ulkomaalainen voi riskisijoittaa tänne.

    Nyt vain pitää vääntää maa sellaiseksi, että tänne kannattaa sijoittaa. Ongelma ei ole välttämättä sijoitettavien rahojen vähyys vaan sijoituskelpoisten yritysten vähyys. Sitä sitten sopii miettiä, että mistä se johtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  24. Anonymous kirjoitti 3.1.2013 kello 17:42

    Pelaamme samaa peliä Kiinan ja kumppaneiden kanssa rahasta, työpaikoista, vallasta jne. Kuitenkin he pelaavat aivan eri säännöillä kuin länsimaat. Sen lisäksi meillä monet päättäjät tekevät omia maaleja enemmän kuin vastustajan verkkoon. Se on varmaa että muut eivät pelaa meidän säännöillä, joten länsimaiden tulee ottaa muiden säännöt. Afganistanin maatalous,Dubain intialaiset orjat, Kiinalaiset työajat ja palkat jne. Toinen ainoa vaihto ehto on pelata omassa suljetussa liigassa. Kompromissit vain puhaltavat kuplaa ja mitä suurempi se on sitä pahemmin se puhkeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  25. Ila I kirjoitti 3.1.2013 kello 17:49

    Onko iso uudistus (blogissa) luonteeltaan tekninen vaiko moraalis-normatiivinen? Kumma kun ei vielä tähän aikaan näy yhtään kommentteja.

    On jossakin määrin ärsyttävää, että juuri Esko Aho nyt vaatii eurooppalaisen teollisen perustan säilyttämistä. Muistaakseni Aho kommentoi aikanaan Nokian johtajana samalla HS-palstalla Nokia Bochumin sulkemista siihen tyyliin, että eiväthän suuret globaalit yritykset enää mitään pysyviä tuotantolaitoksia rakenna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Raimo K kirjoitti 3.1.2013 kello 17:57

    Osmo: “Konepajateollisuuden tilanne on jokseenkin hankala. Volyymituotteita ei Suomessa oikein kannata tehdä, koska yksikkökustannukset ovat kilpailijoihin nähden kalliita ja Suomen maantieteellinen sijainti hankala. Muu perustuukin sitten insinöörien osaamiseen, mutta kauanko se on kilpailijoihin nähden niin ylivertaista, että edes prototyyppien valmistaminen ja lyhyen sarjan tuotteet kannattaa tehdä täällä? Tehtaittemme kilpailuasemaa heikentää huomattavasti suomalaisten yritysten kansainvälistyminen. Tuotanto siirtyy pois Suomesta näiden yritysten sisällä. Siinä ei osaaminen auta kotimaista tuotantoa, koska osaaminen on kansainvälistyneen yrityksen omaisuutta.”

    Tuotannon ei tarvitse olla ‘ylivertaista’, riittää kun se on laadukasta, kohtuuhintaista ja että sovitut toimitusajat pitävät – tämä viimeinen on nykymuotoisessa teollisuudessa erittäin tärkeä.
    Ja tuotannon siirtäminen ulkomaille ei aina tuota sitä mitä toivottiin. Sain juuri kuulla, että Wärtsilän lakkautetulla Turun dieselmoottoritehtaalla tehdään edelleen Wärtsilän dieseleitä Wärtsilälle – mutta nyt alihankkijan toimesta. Eli kannattaa jopa maksaa välikädelle, omana työnä olisi tietysti kilpailukykyisempää – niin että se siitä kilpailukyvyttömyydestä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  27. Raimo K kirjoitti 3.1.2013 kello 18:01

    Osmo: “Valtiovallan ei pitäisi häärätä paljonkaan yritystukien puolella. Yritystuki tarkoittaa, että otetaan rahaa kannattavasta toiminnasta ja annetaan kannattamattomalle. Tämä voi heikentää talouden toimintaa sen sijaan, että se vahvistaisi sitä.”

    Nyt pitäisi panostaa (taas) tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Se oli aikoinaan paljolti Nokian varassa, mutta nyt kun Nokia on mitä on, R&D näyttää romahtavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  28. Henrik Timonen kirjoitti 3.1.2013 kello 18:26

    Hei, paljon parempi kuin Ahon lähes täydellisen epäkonkreettinen kirjoitus, jonka tarkoitus on ehkä vain pohjustaa sisäisen devalvaation (palkanalennusten) välttämättömyyttä. Muutama seikka kirjoituksessasi kuitenkin askarruttaa. Jollakin tavalla tuntuu siltä, että globalisaatio nähdään usein vaihtoehdottomana ja hermeettisenä systeeminä, joka on pakko hyväksyä sellaisenaan, ellei halua leimautua “populistiksi”. Onko globalisaatiosta (ja vapaakaupasta) tullut aikamme pyhä lehmä?
    Kuinka voit esim. Kiinan esimerkin valossa perustella seuraavaa huomiotasi:
    “Talouspoliitikkojen pitäisi havaita, että maailmassa vain sosiaalisesti vastuulliset maat menestyvät”
    Ja sama asia on myös seuraavassa:
    “Suomi on hyvin riippuvainen vapaakaupasta ja rehdeistä pelisäännöistä. Kun ajat huononevat, populismi nouse ja nostaa protektionismia.”
    Mistä oikeastaan puhumme silloin kun puhumme protektionismista? Käymmekö ns. vapaakauppaa (piilo-)protektionistisen maiden kanssa? Kuinka käy sen, joka pelaa reilua peliä epäreiluissa kisoissa? Tämä on mielestäni yksi aikamme suurista kysymyksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  29. jouni lundqvist kirjoitti 3.1.2013 kello 18:27

    Hyvä kirjoitus, mutta etupäässä teoriaa/jargonia. Voiskos nuo neuvot tiivistää numeroituna hyvin lyhyesti viiteen osaan tyyliin, jos minä saisin päättää tekisin KONKREETTISESTI näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. Detmar kirjoitti 3.1.2013 kello 18:35

    Kirjoitus sisältää oikeita havaintoja.

    Piskuinen Suomi tulee vastaanottamaan Euroopan talouskriisin täyslaidallisen ilmeisen pikapuoliin. Olemmehan saaneet kaikki jo kuulla ontuvia analyyseja veronmaksajiemme vapaamatkustuksesta, tuottavuuden putoamisesta, työvoimamme kalleudesta ja nyt uusimpana palkanalennusepisodi ilman päätä ja häntää.

    Olen lukenut Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 2010 tilaaman raportin “Suomen kansainvälistyvä harmaa talous”, jonka sisältö on karmaisevaa luettavaa.

    Perinteisesti mainitut ravintola-, kuljetus- ja rakennusalat ovat kaikkien tiedossa, mutta finanssi- ja ssuuryritysten sektorit ovat erityisen vaiettuja. Mikäli todella pitää paikkansa, että yli 90% maamme luonnollisten henkilöiden kansainvälisessä sijoitustoiminnassa hankkimista tuotoista jää ilmoittamatta verottajalle, on kyseessä erittäin merkittävä sekä veronmenetys, että kansalaisten eriarvoisuutta lisäävästä tekijästä. Lisäksi toiminta on rikollista.

    Harmaan talouden torjunta näyttäisi olevan suurin saatavissa oleva yksittäinen tulonlähde valtiolle. Eräät arviot esittävät veronmenetysten olevan 10 miljardin luokkaa.

    Miksi tähän ei puututa, vaikka esim. Voima-julkaisun mukaan verottaja, talousrikospoliisit sekä Finanssivalvonta ovat kaikki tästä tietoisia.

    Mitä tapahtuu, kun kansa saa todenteolla tietää tästä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 61

  31. PHA kirjoitti 3.1.2013 kello 18:48

    Aivan samaa mieltä siitä, että valtion yritystukia pitäisi karsia – ja samallahan menisi niiden jakamiseen tarvittava byrokratiakin.

    Toinen erittäin tärkeä asia on tuo yritysverotuksen muutos niin, että se edistää yritysten kasvua ja varallisuuden jäämistä / kertymistä Suomeen.

    Ja kahta edeltävää kohtaa pitää todellakin täydentää kotimaisella riskirahoituksella. Aivan hirvittävää katsottavaa, miten suomalaisen osaamisen tuloksia myydään ulkomaille ennen kuin ne ehtivät kasvaa riittävästi kotimaisin voimin.

    Yksi asia jäi kuitenkin epäselväksi: toteat, että verotusta pitää kiristää, mutta sitten oikeastaan kiellät kaikki vaihtoehdot. Mikä siis olisi se veronkorotuslinja, jota sinä suosittelisit (noiden energiaverojen lisäksi)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  32. Tapio kirjoitti 3.1.2013 kello 18:50

    Yritystoiminnan reunaehtoja kehitetään ylipäätänsä liiaksi dinosaurusten ehdoilla niin työnantaja- kuin työntekijäpuolella. Esimerkiksi EK:n suurin palkkahuoli taitaa olla insinöörityön hinnan kurissa pitäminen, valmistuksenhan sen vaikuttaja-dinosaurukset voivat aina siirtää ulos Suomesta. SAK on lähtenyt ilomielin tähän mukaan.

    Yksi tärkeimmistä ja periaatteessa helpommista uudistuksista olisi saada (pk-)yrittäjäjärjestöt täysin valtuuksin mukaan neuvottelupöytiin.

    Viron yritysveromalli on hyvin mielenkiintoinen. Suomalainen tapa verottaa tulosta rankaisee eritoten kasvavia IT- ja palveluyrityksiä, jotka eivät esimerkiksi voi säädellä tulostaan poistoilla yhtä paljon kuin teollisuus. Jos tulosta tulee, osa kassavirrasta katoaa valtion kassaan.

    Jossain päin maailmaa (Kanadassa?) on kokeiltu sektorikohtaisia verolievennyksiä kompensoimaan tätä ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  33. JouniL kirjoitti 3.1.2013 kello 20:02

    Kanadasta palkattiin Britteihin pankinjohtaja pelastamaan maata lamasta.

    http://www.nytimes.com/2012/11/27/business/global/canadian-to-lead-bank-of-england.html?pagewanted=all&_r=0

    Kanada on nimittäin pärjännyt hyvin. Sieltä kannattaisi varmasti vilkuilla malleja tännekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  34. DDT kirjoitti 3.1.2013 kello 20:25

    Kyllä, huonosti menee. Jos euroalueen päätöksentekokyky ei tästä parane, niin vielä huonommin menee tästä eteenpäin. Muun muassa.
    Miten entisistä kriiseistä on selvitty? Kekkonen patisti pamfletissaan 1952 “Onko maallamme malttia vaurastua?” koko kansaa säästämään, jotta saataisiin isoja investointeja kasaan. Kuten näitä valtionyhtiöitä.
    Mielikuva siitä, miten 1970-luvun lamasta selvittiin, kirjoittajalta puuttuu. Voitte auttaa. Lähtölaukaus sille oli energiakriisi 1973 ja paremmat vuodet koittivat vasta 1980-luvun alussa. Pitkään sekin kesti.
    1990-luvun laman käänteestä on mielikuva siitä, kuinka iso laivatilaus kirkasti mielialoja. Vanhemmat ihmiset itkivät radiouutisia kuunnellessaan.
    Rahaa on. Olisiko tunteista kiinni? Käännös mielikuvissa? Jotain täytyy kääntää ajattelutavassa, jotta talouskäännös olisi mahdollinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. Eläkevaari kirjoitti 3.1.2013 kello 20:43

    Es­ko Aho kir­joit­ti Vie­ras­ky­nä-pals­tal­la (HS 29. 12.): “Ra­ken­teel­li­set heik­kou­det se­kä glo­baa­lin kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­ty­mi­nen ovat peit­ty­neet yk­si­tyi­sen ja jul­ki­sen ve­lan­oton luo­maan kup­laan sa­maan ta­paan kuin Suo­mes­sa 1980-lu­vun lo­pul­la.”

    Ainakin valtion velan osalta kirjoitus on täyttä puppua. Vuonna 1990 valtion velan määrä oli noin 9 miljardia euroa. Ahon hallituksen aikana vuoteen 1995 mennessä valtion velka nousi 60 miljardiin euroon. Ensi vuonna se on 96 miljardia. Yksityisen velan määrä kylläkin kasvoi 1980 luvun lopulla Holkerin hallituksen harjoittaman “hallitun rakennemuutoksen” (lue väärän talouspolitiikan) johdosta,johon kuului mm. valuuttasäännöstelyn vääräaikainen vapauttaminen.

    http://www.treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  36. Rolle kirjoitti 3.1.2013 kello 20:53

    Metsänpeikko:
    “..maailmassa vain sosiaalisesti vastuulliset maat menestyvät..”. Röhönauru. “Kotitaloussähkö on Suomessa huomattavan halpaa muihin maihin verrattuna.” – Saiskos tästä jotain faktaa esille? Ja nimenomaan siirtoineen veroineen. Kiitos!

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Energy_price_statistics tai http://energia.fi/sahkomarkkinat/sahkon-hinta-ja-sopimukset/sahkomarkkinakatsaus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  37. Risto kirjoitti 3.1.2013 kello 20:56

    Euromaiden päätöksentekokyky tulisi palauttaa. Ilman sitä ei voi tehdä oikein mitään. Tässä Suomi on yksimielisyysvaatimuksineen ollut tuottamassa enemmän haittaa kuin hyötyä. Mitähän meillä sanottaisi, jos Slovenia sisäpoliittisista syistä kaataisin jonkin täysin välttämättömän euroalueen uudistuksen, jota Suomi on ollut kannattamassa?

    Tarvitsemmeko todella EU:lle kykyä tehdä entistä nopeammin ja tehokkaammin Euroopan taloutta tuhoavia päätöksiä? Olli Rehn tätä kirjoittaessani propagoi uutisissa laman syventämisen ja työttömyyden pahentamisen puolesta.

    Euromaiden päätöksentekokyky todellakin pitää palauttaa. Tähän ainoa mahdollinen keino on päätöksenteon estävistä rakennelmista keskeisimmän eli euron ja EKP:n puurkaminen. Turhanpäiväistä puuhastelua täällä jäsenmaissa on oikein mitään edes tehdä, jos talouden näyttäessä edes lieviä toipumisen merkkejä, EKP tulee ja tappaa sen korkoja nostamalla, kuten keväällä 2011.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  38. åke kirjoitti 3.1.2013 kello 21:10

    Olenkin odotellut tätä postausta. Hienoa, että Soininvaara sai tällaisen aikaiseksi. Tämä siitä syystä että:

    1- vihreät ovat tähän asti ottaneet talouskasvun saavutettuna etuna, josta sopii nauttia mutta jota voidaan sättiä ja moittia

    2- vihreät alkavat osoittaa mielenkiintoa talouteen mistä voidaan odottaa mielenkiintoisia avauksia “vihreään talouteen” eikä “vihreään köyhyyteen” kuten tähän asti.

    Joka tapauksessa tämä osoittaa, että Soininvaaralla on tiettyjä edelläkävijän ominaisuuksia. Samoin huomattiin blogauksessa “työvoimapulaa ei tule”. Ehkäpä muukin eliitti nyt luopuu tällaisesta retoriikasta kun kerran Soininvaarakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  39. åke kirjoitti 3.1.2013 kello 21:15

    Joo kansainvälistyminen on uhka suomelle. Puolalaiset konepajat tekevät vastaavia tuotteita mutta henkilöstökustannukset ovat 20% meistä. On selvää että konepajat siirtävät tuotantoaan sinne.

    Ja jos puolalainen insinööri olisikin vähemmän taitava kuin suomalainen niin suomalaiset kansainväliset firmat ystävällisesti siirtävät osaamisenkin puolaan. Näin ikään kuin varmistetaan omien konepajojen sulkeminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  40. \ö/ kirjoitti 3.1.2013 kello 21:38

    Metsänpeikko:
    “..maailmassa vain sosiaalisesti vastuulliset maat menestyvät..”. Röhönauru. “Kotitaloussähkö on Suomessa huomattavan halpaa muihin maihin verrattuna.” – Saiskos tästä jotain faktaa esille? Ja nimenomaan siirtoineen veroineen. Kiitos!

    On se vissiin vielä. Tosin Lilius tai joku sanoi takavuosina, että eurooppalaiset sähkömarkkinat yhdentyvät. eli esimerkiksi Saksan sähkön hinta ei laske, mutta Suomessa hinta nousee Saksan tasolle. Tai jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Andy kirjoitti 3.1.2013 kello 21:38

    Sosiaaliturvan kannustavuudesta:
    Uskooko joku ihan tosissaan, että noin 500€:n peruspäivärahalla (josta vieläpä otetaan 20% veroa eli käteen jää noin 400€) ja mahdollisella asumistuella joku eläisi, eikä hankkisi mieluummin töitä? Jos tuollaisen toimeentulon valitsee, niin on oltava jotain muita (pimeitä)tuloja. Väitän että jos joku työkelpoinen ei tuollaisesta toimeentulosta huolimatta kykene työllistymään niin ehkä on turha syyllistää heitä. Yhteiskunnassa on aina niitä, joilla homma ei oikein pelitä. On parempi pitää ne peruspäivärahalla kuin mielisairaalassa tai vankilassa. Tilastot ovat hyviä analyysikavereita mutta ne voivat jättää todellinen elämä piiloon.
    Mitä ansiosidonnaisiin työttömiin tulee niin työyhteisöjen ja työnantajien olisi syytä katsoa peiliin; miksi työyhteisöissä ei jakseta? Olisiko tässä kultamunaa tuottavuuden kasvulle?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  42. Shakeem kirjoitti 3.1.2013 kello 21:49

    Liian vanha:
    Yksi virhesuunta on, että meillä pyritään vain luomaan huonotuottoisia työpaikkoja ja ihmisiä yritetään pakottaa niihin

    Tätä se Vartiaisen työn tarjonnan lisääminen minusta tarkoittaa. Juhana viisaana miehenä puhuu paljon mutta ei sano mitään: tarjontaa lisätään, rakenteita uudistetaan, jälkiteolliseen sopeudutaan jne jne.

    Sosiaaliturvaa heikentämällä lisätään työn tarjontaa. Ei se sen vaikeampaa ole. Matalapalkka-alojen palkannousu pysähtyy sillä samalla hetkellä, koska alojen neuvotteluvoima TES-pöydässä rajoittuu hitusen sosiaaliturvan määrää korkeammaksi. Työn tarjonnan lisäämisessä on kysymys juuri tästä köyhimpien kurjistamisesta entisestään.

    Nordean pääekonomisti Roger Wessman on aika ajoin uskaltanut tuoda esiin tämän palkkadumppausideologian ongelmia. Jos tähtäimenä on matalan tuottavuuden kalsarituotanto, ei siihen erikoistumisessa sinänsä ole mitään pahaa, mutta harmillisesti suurimmat hyötyjät ovat ihan muita kuin haittojen kantajat. Voittajia ovat erilaiset “asiantuntijatehtävissä” ja muissa näennäisakateemisissa tehtävissä työskentelevät osaajat, joiden omaan vakinaisen työn maailman pitkine kesälomineen ei täten tarvitse sopeutua reaalimaailman olosuhteisiin. En tarkoita yksityisen sektorin globaalisti verrattain halpoja insinöörejä.

    Häviäjiä ovat Irwin Goodmanin juhlavalssin sanoja mukaillen erilaiset Sven Tuuvat, joita siellä Linnan valssiparketilla ei näy. Mutta kuinka saada oikeasti “rakenteellisten uudistusten” hyödyt ja haitat jakaantumaan oikeudenmukaisesti? En tiedä onko tässä Ruotsissa onnistuttu. Saksassa ei olla ainakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  43. Liian vanha kirjoitti 3.1.2013 kello 22:09

    Onhan tuota eläkeiän noston vaikutusta tutkittukin esim Suomen Pankissa ja havaittu, ettei eläkeiän nostolla ole juurikaan vaikutusta työvoiman tarjontaan

    http://www.suomenpankki.fi/fi/…/et_3TN_2011_tyovoimanTarjonta.pdf

    “Jos työurat pitenevät, työvoimapotentiaali supistuisi enimmillään noin 50 000 hengellä. Jos työurat jäisivät nykyisen pituisiksi, työvoima pienenisi peräti 83 000 hengellä. Työurien tuntuva piteneminenkään ei siten ratkaise ikääntymisestä johtuvaa tuotannon kasvupotentiaalin menetystä.”

    Etenkin kun työttömiä työnhakijoita on 400000 ja työn kokonaistarjonta yli 500000 henkeä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Shakeem kirjoitti 3.1.2013 kello 22:26

    Detmar:

    Harmaan talouden torjunta näyttäisi olevan suurin saatavissa oleva yksittäinen tulonlähde valtiolle. Eräät arviot esittävät veronmenetysten olevan 10 miljardin luokkaa.

    Miksi tähän ei puututa, vaikka esim. Voima-julkaisun mukaan verottaja, talousrikospoliisit sekä Finanssivalvonta ovat kaikki tästä tietoisia.

    Niinpä.

    Työn ei tarvitse olla edes harmaata saati mustaa saadakseen veroviranomaisten puntit tutisemaan. Kansainvälinen elementti riittää.

    Norwegian lentoyhtiöllä on asemapaikka Helsingissä, ei Tallinnassa, ja yhtiö käyttää aivan avoimesti virolaista vuokrahenkilöstöä. Tällaiset työntekijät ovat Suomessa verovelvollisia. He eivät kuitenkaan maksa verojaan Suomeen ja palkka tulee virolaisen Arpi-Aviation -henkilöstöpalveluyrityksen kautta kirjekuoressa, josta työntekijän tehtävä on sitten itse “maksaa” veronsa parhaaksi katsomaansa paikkaan.

    Yritäpä suomalaisena myydä työtäsi ilman verokiilaa ja jättää verosi maksamatta ansiotulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  45. Eero kirjoitti 3.1.2013 kello 22:29

    Päätöksen teossa vaikeinta on itse päättäminen. Selvittelyä ja raportteja voi tuottaa loputtomiin! Taas kerran ollaan tässä tilanteessa.

    OS voisi ottaa Sailaksen jättämän tyhjän tilan ja listata hallitukselle kymmenen kohdan ohjelman päätettäväksi?
    Sellaisia konkreettisia toimenpiteitä, joilla velkaantuminen TODELLA saadaan pysähtymään tämän hallituskauden aikana. Oikein hyvä että lista tulee hallituspuolueesta. Sittenpähän nähdään miten päätöksenteko menee!
    Sailas arvostettuna ja Suomen etua ymmärtävänä loi toimenpideohjelman, joka hieman takuten sittemmin toteutettiin. Aikaa tosin kului liikaa.
    Nyt OS on aika siirtyä hyvinvointivaltion pelastajaksi – messiaaksi – jota kiitellään myöhemmin. Edellytyksiä on!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  46. Helsingin Sanomat julkaisi mielipidesivuillaan tekstini elvyttämisestä ja rakenteiden… « Harri Juntunen kirjoitti 3.1.2013 kello 22:47

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Viherinssi kirjoitti 3.1.2013 kello 22:57

    tpyyluoma: jos tässä maassa hyväksyttäisiin se että me olemme ihan normaali eurooppalainen palvelutalous,

    Haluatko vielä avata sitä, mikä maa on mallina “normaalille eurooppalaiselle palvelutaloudelle”?

    Eivät meidän ongelmamme ole meidän omiamme. Saksalla menee hyvin, Ruotsilla menee hyvin. Kummallakin on vahva teollisuus, Saksa on pitänyt työvoiman hinnan aisoissa ja on muuten meitä tehokkaampi yhteiskunta. Ruotsalaisilla taas on hiukan toinen lähtötilanne esimerkiksi yksityisten pääomien suhteen kuin meillä.

    En näe, että olisi mitään meille helposti kopioitavaa mallia. Toki sekä Ruotsista että Saksasta olisi meille paljon opittavaa, mutta ehkei se niinkään liity yhteiskunnan elinkeinorakenteeseen sinänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  48. Viherinssi kirjoitti 3.1.2013 kello 23:03

    Anonymous: Pelaamme samaa peliä Kiinan ja kumppaneiden kanssa rahasta, työpaikoista, vallasta jne. Kuitenkin he pelaavat aivan eri säännöillä kuin länsimaat

    Eivät ihan välttämättä aina pelaa. Esimerkiksi Kiinassa tavallista kansalaista kiinnostaa huomattavan paljon hänen oma elintasonsa. Yhteiskuntarauha pysyy niin kauan kuin suurilla joukoilla elintaso nousee. Tämä taas nostaa automaattisesti työn kustannuksia, jonka jälkeen taloudessa Kiina tuleekin pelaamaan teollisuusmaiden sarjassa samoilla säännöillä.

    Toki voi olla niin, että vaikkapa Kiinassa politiikka toimii toisin kuin meillä. Mutta kun talouden lainalaisuudet ovat kuitenkin samoja, eroavaisuudet jäävät yksilötasolle. Isoja kansanryhmiä ei ole varaa jättää kehityksen ulkopuolelle, koska siitä seuraa yhteiskunnallisia pulmia.

    Orjuudesta… Metsästäjä-keräilijät eivtä käyttäneet orjia, koska orjan koko aika olisi mennyt oman hengissäpysymisen varmistamiseen kuten kaikilla. Ei ollut lisäarvoa. Maanviljelys toi orjat, ja sitten taas teknologistuminen vei orjien lisäarvon. Orjalla pystyy tekemään lähinnä samoja hommia kuin koneella, mutta kone on tehokkaampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  49. åke kirjoitti 3.1.2013 kello 23:06

    Vielä yksi idea: tärkeä asia tulevaisuudessa on venäjän kielen osaamisen kehitys. Nythän osaaminen on nollilla vaikka juuri oli uutisissa, että maahan tulvii venäläisiä turisteja. Joilla on rahaa…

    Ällistyttävästi sen sijaan hallitus satsaa ruotsin kielen nopeampaan oppimiseen ja haluaa aikaistaa kielen aloittamista. Koskas täällä on viimeksi nähty ruotsalainen turisti?? Ruotsissakin ihmiset lähinnä pyytelee anteeksi, että ei ole käynyt suomessa eikä aiokaan käydä. Kyllä Katainen ja kumppanit ovat aika kovia haistamaan uusia mahdollisuuksia kansantaloudessa…. ei voi kuin ihmetellä… talousneroja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 41

  50. Kari Haataja kirjoitti 3.1.2013 kello 23:07

    “Euroopalla on omana ongelmanaan ilmeisen epäonnistunut yhteisvaluutta. Euro tuotti ensimmäisen kymmenen vuoden aikana paljon hyvää, mutta nyt se uhkaa syöstä euromaat pysyvään lamaan. Ongelman ei pitäisi olla ylipääsemätön, mutta euromaiden kyvyttömyys päätöksentekoon tekee siitä ylipääsemättömän.”

    Onpa meillä tai muilla EU-mailla mikä tahansa valuutta, niin varmasti taloudessa ongelmia tulee. Onko USAssa dollarista huolimatta ollut aina vaan auvoisia talousaikoja? Ei se Britanniankaan talous omasta rahasta huolimatta ole kovin hyvässä tilassa. Tuskin se Ruotsinkaan talous omasta kruunusta huolimatta niin hyvin nyt menee.

    Päätöksenteko onkin se oikea ongelma. Vaikka meillä olisi oma markka, niin silloinkin se oma päätöksenteko on ollut monesti todella vaikeaa. Vain äärimmäisessä pakossa todella merkittäviä muutoksia tehdään. Kaikki haluavat olla voittajia muutoksissa.

    Monelta osin Osmolla ihan hyvä analyysi, muttei mitään uutta, jota jo ei tiedettäisi. Tosin odottaisin, että hän esittää mitä itse voimme tehdä sen sijaan, että syyttää Euroa ja EUta. On asioita, jotka ovat ihan meidän suomalaisten käsissä. Myös eduskunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Mikko H kirjoitti 3.1.2013 kello 23:10

    Henrik Timonen: Kuinka voit esim. Kiinan esimerkin valossa perustella seuraavaa huomiotasi:
    “Talouspoliitikkojen pitäisi havaita, että maailmassa vain sosiaalisesti vastuulliset maat menestyvät”

    En ole Osmo, mutta todettakoon, että Kiinan nousu on viime vuosiin asti perustunut lähinnä siihen, että lähes omavaraistaloudesta on siirtynyt teollisuuden palvelukseen hulvaton määrä erittäin halpaa työvoimaa. Nyttemmin Kiina on tietysti alkanut kilpailla myös osaamisella.

    Talouskasvu on monelta osin otettu kiinalaisten selkänahasta aika karuilla tavoilla. Länsimaisessa tai varsinkaan suomalaisessa mediassa ei juuri puhuta Kiinan yhteiskunnallisesta levottomuudesta. Se on maalle mittava ongelma. Suuria mielenosoituksia on jatkuvasti eri puolilla maata. Joku päivä sitten uutisissa oli kuin olikin juttu avoimesta kirjeestä Kiinan vallanpitäjille, jonka oli allekirjoittanut liuta sikäläisiä tutkijoita. Kirjeessä patistetiin päättäjiä tekemään uudistuksia jotta vältettäisiin väkivaltainen vallankumous.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  52. jukolanjussi kirjoitti 3.1.2013 kello 23:13

    Minä veikkaan, että siinä käy näin. Nämä Niinistöm ja kumppaneiden puheet omien palkkojensa alennuksesta ei ole merkki palkka-alesta yleisesti, vaan niillä haetaan hyväksyntää tuleville todella epäoikeudenmukaisille veronkorotuksille. Solidaarisuusveroa tullaan nostamaan selvästi kuten myös perintöveroa. Päättäjät yrittävätä näyttää olevansa samassa veneessä paljon työtä omaisuutensa eteineden kanssa, kun näiden omaisuus sosialisoidaan valtiolle.

    Siinä vain käy niin, että kun ihmiset huomaavat, että omat rahat viedään valtiolle viimeistään kuollessaa, niin miksi rehkiä turhaan? Miksi tehdä töitä sen takia, että muut saavat ottaa rennostì?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Raimo K kirjoitti 3.1.2013 kello 23:24

    Panu Heinonen:
    ‘snip’
    Ei ole, koska suvereenin valtion maksukyky ei ole koskaan verotuksesta kiinni. Verotus poistaa rahaa kierrosta kun nyt tuon kierrossa olevan rahan määrää pitäisi nimenomaan nostaa.

    Niinkö? Siis se raha, joka verotuksella kerätään, jää valtion kassaan ‘makaamaan’ – samalla tavalla kuin pankkitileillä ‘makaava’ raha?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  54. Jeesmies kirjoitti 3.1.2013 kello 23:36

    Yhteisöveron tuotto on n. 2 miljardia vuodessa ja yritystukia jaetaan karvan verran enemmän.

    Viron mallisesti yhteisövero pois ja tuottamattomien yritysten tuet pois niin lopputuloksena ollaan varmasti plussalla.

    Pääoma pois maleksimasta julkisen sektorin sekä tuottamattomien yritysten kassoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  55. Kalle kirjoitti 3.1.2013 kello 23:46

    Detmar:
    …Mikäli todella pitää paikkansa, että yli 90% maamme luonnollisten henkilöiden kansainvälisessä sijoitustoiminnassa hankkimista tuotoista jää ilmoittamatta verottajalle…

    EU:ssa riittävän suuret pääomat voivat aika vapaasti ja laillisesti päättää, mihin maahan veronsa maksavat. Tätä eivät kaikki ole vielä tajunneet. Vain me pienituloiset virkamiehet olemme sidottuja maksamaan veromme siihen maahan, jossa satumme asumaan ja työskentelemään.

    Pahimmillaan maksamme veromme eläkkeestämmekin Suomeen, vaikka asuisimme ja käyttäisimme jonkun toisen EU-maan palveluita. Ei kovin helposti perusteltavissa vaikkapa espanjalaisille.

    Rikolliseksi toiminta muuttuu vasta, kun jättää veronsa kokonaan maksamatta. Tämäkään ei ole ihan kaikille vielä selvinnyt, vaikka kohtuu monta EU-jäsenyysvuotta onkin takana. Verotus ei ole kansallinen asia EU:ssa, vaan tiukka kilpailu pitää huolen yhtenäisyydestä. Jos yrität verottaa liikaa, kuten Suomi nyt, häviät. Vilkaisin aikoinaan tuota mainittua paperia. Minusta se oli lähinnä marxilaisen taloustieteen kouristuksia ilman sidettä todellisuuteen.

    On todella helppoa saada nuo karanneet 90% verotuloista takaisin kotiin. Lasketaan pääomaverotus jotenkin järjelliselle tasolle, niin kaskummaa, verotulot kasvavat. Nykymenosta ei voi todeta kuin: ahneella olevan … lopun. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  56. Liian vanha kirjoitti 3.1.2013 kello 23:54

    On myös suuri ongelma on, mitkä ihmiset käsitetään työvoimaan kuuluvaksi, siis todellisuudessa
    Olen ollut töissä monessa maassa mutta eipä missään +60-vuotiasta pidetä työvoimaan kuuluvana eikä misään maassa Pohjoismiat lukuunottamatta ikääntyneiden työllisyys ole näin korkea .
    Ei ,vaikka sosiaaliturvaa ei ole

    Työvoimaa on vain se osa kansasta, jota työnantajat pitävät työvoimana.

    Eivätkä muut Pohjoismaat ole kaukana Suomesta ikääntyneiden työllisyydessä

    Kun Tanska lopetti varhaiseläkkeet ja ikääntyneiden työllistämisen eli Leppäsen lain niin ikääntyneiden työllisyys romahti Suomen tasolle ja kehityssuunta on alle Suomen tason .Tanska jää jälkeen Suomesta jo tänä vuonna.

    Suomen ikääntyneiden työllisyysastetta paarntaa julkisen sektorin ikärakenne, sillä lähes puolet julkisen sektorin työntekijöistä on +50-vuotiata.

    Eläköityminen lähivuosina pudottaa ikääntyneiden työllisyysastetta

    Ruotsin ikääntyneiden työllisyyaste on korkeampi, mutta se johtuu siitä, että Ruotsilla on Suomea laajempi julkinen sektori.

    Työtä jaetaan Ruotsissa myös osa-aikatyöllä, Suomessa työttömyydellä

    Kolmas tekijä Ruotsissa on työsopimuslaki, joka estää ikääntyneiden irtisanomisen.

    Ikääntyneiden ongelma on uudelleentyöllistyminen kaikissa maissa riippumatta sosiaaliturvasta tai ikääntyneen aiheuttamista kuluista

    Kun ikääntyneitä ei voi irtisanoa ensimmäisenä niin lopputulema on parempi työllisyysaste kuin Suomen vapaassa irtisanomisjärjestyksessä, koska näin vältytään paremmin uudelleentyöllistymisen ongelmalta.

    Huomasin, että ikääntyeniden työllisyysastetta on alettu manipuloida: Työkkäri pyrkii luokittelemaan +50-vuotiaan työvoiman ulkopuolelle.

    Silloin hän on täydellinen hylkiö yhteiskunnassa.

    Ihmettelin miten minua kohdeltiin järjettömästi työkkärissä, mutta kun useimmilla kohtalotovereillakin oli samnlainen kohtelu niin ainoa selitys on , että ikääntynyt pyritään siirtämään mahdollisimman nopeasti työvoiman ulkopuolelle .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  57. Hmmm kirjoitti 3.1.2013 kello 23:55

    Rolle: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Energy_price_statistics tai http://energia.fi/sahkomarkkinat/sahkon-hinta-ja-sopimukset/sahkomarkkinakatsaus

    Olen asunut kahdessa eri EUn ulkopuolisessa maassa ja molemmissa oli taloussähkö selkeästi kalliimpaa kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Tavallinen Teknikko kirjoitti 4.1.2013 kello 0:04

    Tää “Isojen Uudistusten aika” on taas tätä “hiljaa silmukkaa kaulassa kiristetään”-aikaa. Kuten tupakoinnin lopetuksen markkinointi julkisuudessa tehtiin. Joka päivä n. 10 vuoden ajan uutissa muistettiin muistuttaa, että tupakointia ei sallita kohtapuoleen missään.

    Mutta Niinistöstä vaan tehtiin presidentti kuten aikoinaan Pahvi-Saulilla hänen mainontaansa presidentiksi hyvällä menestyksellä aloitettiin.

    Siis viestini on se, että tässä maassa on ihan se ja sama mitä puoluetta/ehdokasta vaaleissa äänestää, sillä täällä ollaan järkeviä ja asiat tehdään verhojen takana yhteisymmärryksessä eri poliittisten tahojen kanssa.

    Nyt vaan on ajat niin, että työtömät pannaan maksamaan hyvinvoinnistaan (Niinistön 1.1.2013 kuvaamaan oleskelua yhteiskunnassa) tekemällä tyhjää. Aika harvinaista sinäällään. Että esim. katulyhtyjen vartiomistyöllä saadaan työttömät työllistymään “järkevästi”. Mitenhän Niinistö työllistäisi työttömät järkevään ja tuottavaan työhön.

    No YLEn toimintaa puolustaakseen tulee olla muutama riitä poliitikkojen tekemisistä ajankohtaisissa toimituksissa, jotta kansalaiset säilyttäisivät edes n. 50% äänestytason vaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  59. Marko Hamilo kirjoitti 4.1.2013 kello 0:36

    On keino muuttaa tulonsiirtojärjestelmä kannustavaksi ilman, että sen tasoa olisi pakko supistaa kohtuuttomaksi: muuttamalla se lainamuotoiseksi. Opintotuesta on hyvä aloittaa: ei palauttamalla sitä kokonaan markkinaehtoiseksi, vaan jonkinlaiseksi sosiaalilainaksi, jota maksetaan takaisin vain tietyn tulotason ylittävästä palkasta. Näin väärän koulutusinvestoinnin tehneitä ei rangaista riskinotosta.

    Perustulo olisi mahdollinen lainana niin, että jos vuoden aikana on järjestelmän nettosaaja, ainakin osaksi tuo merkittäisiin henkilökohtaiselle sotutilille vipiksi ja sitten jos / kun tilanne tulevina vuosina helpottuu, sitä vippiä sitten maksellaan pois pari prosenttiyksikköä korkeamman verotuksen muodossa.

    Sama pitäisi toteuttaa harkinnanvaraiselle toimeentulotuelle.

    Sitten on joukko syyperusteisia tukia jotka voisi pitää entiseen tapaan tulonsiirtona joita ei makseta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  60. Liian vanha kirjoitti 4.1.2013 kello 0:50

    “Nordean pääekonomisti Roger Wessman on aika ajoin uskaltanut tuoda esiin tämän palkkadumppausideologian ongelmia. Jos tähtäimenä on matalan tuottavuuden kalsarituotanto, ei siihen erikoistumisessa sinänsä ole mitään pahaa, mutta harmillisesti suurimmat hyötyjät ovat ihan muita kuin haittojen kantajat”

    Palkkadummppaustahan meillä tehdään monella tasolla.Maahanmuuttajat ovat hyvä esimerkki: Heitä käytetään häikäilemättä palkkojen ja työehtojen dumppaukseen

    Mutta vaikka maahanmuuttajien palkat ovat paljon alempia kuin kantasuomalaisten niin heidän työttömyysasteensa on moninkertainen kantasuomalaisiin verrattuna, yli 20 %.

    Miksiköhän heidän kohdallaan ei tuo markkinatalous toimi ? Asiantuntijat pitävät aina suomalaisen korkeaa palkkaa työllistymisen esteenä ? Miksi maahanmuuttajan matala palkka ei parannakaan työllistymistä ?

    Yleiseati maahanmuuttajan palkka on n 8 % pienempi kuin kantasuomalaisen mutta kun tarkastellaan maittain niin eurooppalaisen ja intialaisen palkka on n 30 % parempi kuin suomalaisen.

    Mutta iranilaisen, somalin etc palkka on 20-30 % pienempi kuin kantakansalaisen.

    Jostain syytä nuo teoriat toteutuvat huonosti käytännössä , onkohan vikaa teorioissa vai onko taas vika tyhmissä kansalaisissa ?

    Ja heitotkin osuvat usein kauas maalista: Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat huonoimpa ammateissa ,joissa palkka on sidottu suoritukseen eli laskee jos tuottavuus laskee eli kun tuottavuus iän myötä laskee niin palkkakin laskee automaattisesti ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  61. ML kirjoitti 4.1.2013 kello 1:43

    Osmo: Euroalueen ongelmana on, että se yllyttää euromaita kilpaileviin sisäisiin devalvaatioihin, siis deflaatioon, jonka kaikki talouden oppisuunnat myöntävät tuhoisaksi. Sisäinen devalvaatio on kannattavaa yhdelle maalle, joka pystyy hyötymään muiden kustannuksella. Kaikkien ryhtyessä siihen kaikki kärsivät. Tällainen tuottaa pysyvän laman.

    Entä miten sisäiset devalvaatiot vaikuttaisivat euromaiden kykyyn kilpailla rahaliittoon kuulumattomien maiden kanssa? Kiina, USA, Japani, muu Eurooppa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2013 kello 10:35

    Sisäinen devalvaatio ei auta kilpailussa muuta maailmaa vastaan, koska se siirtyy suoraan euron kurssiin. Eikä ainoastaan suoraan vaan odotusten vuoksi vähän suurennettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Seppo Nurmi kirjoitti 4.1.2013 kello 2:29

    TuomasO:
    Hyvä kirjoitus.

    Aiheen ohi pakko mainita nyt viikkojen häiriön jälkeen, että tuo Twiittini-laatikko tuossa oikealla häiritsee lukemiseen keskittymistä yllättävän paljon. Mitään hyötyä ei ainakaan minulle siitä vieritysanimaatiosta ole.

    Nappaat hiirellä kiinni selaimen ikkunan oikeaan laitaan ja kavennat ikkunan tämän palstan kokoiseksi. Siinä se.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Seppo S kirjoitti 4.1.2013 kello 2:42

    Yritystukien kokonaan lopettaminen kuuluu samaan oikeistohenkiseen linjaan, jossa valtion roolia yritetään saada minimiin. Uskotaan, että markkinat hoitaa kaikki hommat.

    Mutta monet esimerkit kuten Japanin ja Kiinan talouden nousut osoittavat sen, että kyllä julkisilla tukirahoilla on merkitystä. Kysymys on enemmänkin tukirahojen viisaasta käytöstä.

    Monet kasvavat tulevaisuuden toimialat ovat usein alussa kannattamattomia. Joten yritystukia pitäisi jakaa siten, että vanhoilta kannattavilta toimialoilta siirretään rahaa uusille vielä kannattamattomille kasvaville menestystoimialoille.

    Yrityskonsernien portfoliojohtamisessa puhuttiin takavuosina rahan siirrosta vanhoilta lypsylehmiltä uusille tähdille.

    Mutta vaikeaa tietenkin on tietää milloin mikäkin uusi toimiala lähtee lentoon. Ja on myös nähty, että vanhoiksi kuolemanaloiksi tuomitut toimialat saattavat nopeasti uudistua menestystarinoiksi.

    Lisäksi suhdanteita kannattaisi myös ajatella. Laman aikana ei kannattaisi ryhtyä ajamaan alas tiukalla linjalla vanhoja työpaikkoja. Ne toimet pitäisi tehdä noususuhdanteessa. Mutta valitettavasti silloin poliitikot eivät ajattele leikkauksia eikä uudistuksia vaan pelkästään rahan jakamista. Ja samaan virheeseen sortuvat liian usein myös ahneet isopalkkaiset yritysjohtajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. T.Sipilä kirjoitti 4.1.2013 kello 4:20

    Ei tuottavan ja järkevän työn keksimisen työttömille pitäisi olla millään tavalla vaikeaa, jos loogisesti seuraa listaa yhteiskuntamme pahimmista ongelmista.
    On kauhea kestävyysvaje seurauksineen, se johtuu ikääntymisestä. Tilannetta pitää helpottaa pidentämällä työuria, mutta ongelmana tässä on töissä jaksaminen.
    Töissä jaksamista pitää helpottaa palkkaamalla kaikki työttömät, vaikka osin yhteiskunnan tuella, työpaikoille työssäjaksamisavustajiksi.
    Ei siinä oikeastaan muuta tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  66. Tiedemies kirjoitti 4.1.2013 kello 6:03

    Vänkäsin vuosia sitä vastaan, että EKP ottaisi nominaalisen kasvun targetin. Olen edelleenkin sitä vastaan pitkän aikavälin strategiana, mutta rahapolitiikan olisi hyvä Eurotasolla nyt aktivoitua. Sitä on hitaasti ja salavihkaisesti kyllä toteutettukin, mutta markkinoille on haluttu antaa silti kuva, että ollaan inflaatiohaukkoja, joten raha ei ole liikkunut ihan niin ripeästi kuin “pitäisi”.

    Osmo on oikeassa siinä, että finanssikriisin sadat miljardit ovat pikkurahaa verrattuna BKT:n biljooniin (eli tuhansiin miljardeihin). Tässä nyt on vaan sellainen aika keskeinen ongelma, että pelkään että mistä sitä lisäarvoa kulutettavaksi tulee?

    Sisäiset devalvaatiot tarkoittavat sitä, että kulutusta ja kustannustasoa karsitaan. Väite että tämä kurjistaa kaikkia, ei oikein ole totta. Ei hyvinvointi synny siitä, että kulutetaan mitä tahansa, vaan siitä että voidaan kuluttaa sellaisia asioita joilla on elämänlaadun kannalta jotain positiivista merkitystä. Jos kaikki tyytyvät vähempään, niin kaikki voittavat ihan samalla tavalla kuin yksilö voittaa siinä että hän tyytyy vähempään.

    EKP voi tosiaan auttaa tässä sillä, että rahaa on nominaalisten sitoumusten täyttämiseen. Vaikka olen itse jossain määrin “inflaatiohaukka”, niin tavallaan sisäinen devalvaatio – jos siitä seuraa deflaatio – on vielä epäreilumpi implisiittinen uudelleenneuvottelu lainaehdoille kuin inflaatio, koska inflaatiota vastaan yleensä voi suojautua, velallisella ei ole mitään keinoa suojautua deflaatiolta. Muuten kuin alunperinkin olla ottamatta lainaa, mutta tämä nyt on austerity-moralismia. Vaikka katsonkin että julkista sektoria pitäisi kuohia, paikoin rajustikin, niin en näe tässä moralismissa mitään mieltä.

    Olen jo aiemmin urputtanut suomalaisen korporatismin ja suuruudenpalvonnan haitoista. Suomalaiselle poliitikolle ja AY-jyrälle iso firma joka työllistää 10 000 on paljon tarkoituksenmukaisempi kuin 100 yritystä työllistämässä 100 henkeä per yritys. Tälle on selityksenä se, että a) isoja monoliittejä tykätään palvoa koska on alemmuuskompleksi b) monoliittejä on helpompi kupata, ja c) niillä voi päteä. Kunnallisella tasolla tämän näkee esimerkiksi siinä vaikka Prisma tai Citymarketti pellolla on kuntapäättäjälle henkseleiden paukuttelun paikka, vaikka se työllistäisi puolet siitä mitä sen syrjäyttämät kaupat ja kerrannaisvaikutuksinaan lisäisi vaikka bensakuluja jne koko kuntaan.

    Tämä näkyi myös siinä miten STX:n laivatilaukseen suhtaudutaan ja miten edelleen pähkäillään kabineteissa sitä miten saataisiin jostain “uusi nokia”. Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa, ja minusta historiankirjoitus jossa Nokia “pelasti Suomen” on revisionismia. Monella paikkakunnalla softateollisuus on päässyt kukoistamaan vasta kun Nokia on laittanut pillit pussiin. Pienissä firmoissa insinöörit tekevät oikeita töitä eivätkä odottele YT-lottoarvonnan tuloksia vuodesta toiseen lamaantuneena.

    Saarikangas kiteytti homman niin, että yhden STX:n tilauksen työllistävän vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittaisiin “tuhat Roviota”, ilmeisesti kuvitelleen olevansa nokkela. Roviolla on 500 työntekijää, joten todellinen suhdeluku on 40. Ja jo 40 samantasoista firmaa tuottaisi paitsi yli kolminkertaisen liikevaihdon verrattuna yhteen STX:n tilauksiin, tästä olisi huomattavan paljon suurempi osa aitoja vientituloja, ja liikevoiton ollessa yli 60 prosenttia liikevaihdosta, investointi- ja kasvumahdollisuudet ihan eri sfääreissä. Yksikin Rovio itseasiassa tuottaa enemmän voittoja ja tosiasiallisia vientituloja kuin koko hiton telakka.

    Meillä on sellainen kummallinen kuvitelma, että kaikki muu kuin isojen materiaalimöykkyjen kokoonpano savun ja kipinöiden lentäessä tai muuten isojen koneiden pyöriessä on ainoaa “oikeaa” vaurautta. Tällaisesta fetissistä nyt ihan ekana pitäisi päästä eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 75

  67. Tiedemies kirjoitti 4.1.2013 kello 6:06

    Ja siis ylläolevaa ei nyt pidä lukea minään raskaan teollisuuden haukkumisena. Raskas teollisuus ja “savuava ja kipinöivä” teollisuus on ihan OK, mutta sitä voi tienata muullakin tavalla. Ja se on työllisyyden kannalta ihan se ja sama, minkäkokoisissa yrityksissä ne työntekijät ovat, jos ne yritykset tuottavat omistajilleen voittoja ja maksavat palkkoja, näistä maksetaan verot. Ei sillä, että verojenmaksu olisi joku itsetarkoitus tai hyvinvoinnin lähde, mutta jääpähän vähemmän vajeita paikattavaksi myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  68. SW kirjoitti 4.1.2013 kello 8:53

    ” Suomelle lama maksaa jo nyt kaksikymmentä miljardia euroa menetettynä tulona joka vuosi, mutta meillä jaksetaan huutaa pää punaisena joistakin kymmenistä miljoonista, jotka jäävät saamatta korkoina, kun Kreikan lainaehtoja helpotetaan.”
    Osmo, tässä logiikkasi pettää, kun puolustelet STX telakan lainan epäämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  69. Heikki S kirjoitti 4.1.2013 kello 8:54

    Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta Osmo!

    Säästöjä kun haetaan niin aina tulee esiin tämä syntipukki nimeltä julkisen sektorin palkankorotukset. Julkisen sektorin korotukset ovat kalliita sen vuoksi, että siellä työskentelee niin tuhottoman paljon ihmisiä, että prosentin nousu palkoissa on pienehkössä sairaanhoitopiirissä kustannukseltaan n. miljoonan. Yksittäisen työntekijän kannalta tämä on aivan nappikauppa, kuten jokainen matematiikkansa käynyt ymmärtää, että 2500 € palkassa korotus on sen 25 euroa. Nykyisellä inflaatiotahdilla ja kiristyvien verojen aikana tuo prosentin korotus ei tuo lisää ostovoimaa vaan menee kustannusnousujen kattamiseen. Eli ei sillä Sari Sairaanhoitaja juuri rikastu, joten eiköhän unohdeta tämä peukaloruuvi ja keskitytä olennaiseen.

    Sen sijaan julkista sektoria, ja etenkin sosiaali ja terveyshuoltoa vaivaa vakava rakenteellinen tehottomuus ja kustannusten hallitsematon kasvu. Tämä on huomattavasti monimutkaisempi asia ja edellyttää rohkeaa rakenteellista uudistamista. Mm. sairaanhoitopiireistä on tehty syntipukki kustannusten kasvuun, mutta todellista ongelmaa olisi syytä etsiä siitä, että terveyspalveluiden kysyntä kasvaa ja kunnat kaunistelevat omaa tasettaan terveyspalveluiden alibudjetoinnilla.

    Ensimmäisenä tulisi laittaa siis sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus uuteen uskoon, esim. Ruotsia matkien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  70. tpyyluoma kirjoitti 4.1.2013 kello 8:59

    Viherinssi: Haluatko vielä avata sitä, mikä maa on mallina “normaalille eurooppalaiselle palvelutaloudelle”?

    No Ruotsi tulee mieleen. Maan vientituotteiden kärkeä on nyt esimerkiksi kauppakonseptit. Kaupungistusmisaste muuten jotain päälle 80%, Suomessa ulkomuistista edelleen alle 70%.

    Vaikkapa näin:

    Tärkeimpien tuotantosektorien – alkutuotanto, jalostus, palvelut – keskinäinen suhde on muuttunut viimeisten 30 vuoden aikana ratkaisevasti. Suomi on muuttunut maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi, ja siksi myös liikenteelliset tarpeet ovat muuttuneet. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä…

    Suomi on eurooppalaisittain tarkastellen suuri ja harvaanasuttu maa. Suomen teollisuustoiminta on jakautunut lähes koko maan alueelle. Kuljetus- ja liikennevirrat ovat pääosin pieniä ja etäisyydet pitkiä.

    Suomen maantieteellisen aseman vuoksi kuljetusten merkitys ulkomaankaupassa on huomattava. Yksityisistä kulutusmenoista liikenteen osuus on noin viidennes. Maantieteelliset seikat, kuten Suomen sijainti Euroopan reuna-alueella, liittyvät pysyvästi kuljetusten toimintaympäristöön ja muuttuvat vain hitaasti. Suomalaisten tuotteiden kilpailukyvyn lisärasituksena ovat kuljetusetäisyys, aikaviive ja kustannuksia lisäävät ilmasto-olosuhteet. Suomi on Keski-Eurooppaan verrattuna hyvin harvaanasuttu…

    Yhteiskunta on asettanut tavoitteeksi ihmisten hyvinvoinnin edistämisen ja edellytysten luomisen sen perustana olevalle tuotantotoiminnalle koko valtakunnan alueella. Tämä onkin merkinnyt huomattavaa panostustarvetta liikenteeseen ja kuljetuksiin… Suomen kaltaiselta pieneltä maalta kilpailussa menestyminen edellyttää jatkuvaa tehokkuuden lisäämistä sekä sisäisissä että ulkomaan kauppaa, erityisesti vientiä, palvelevissa kuljetuksissa.

    Suomessa logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on keskimäärin 11 prosenttia, kun se Keski-Euroopassa on 4-8,5 prosenttia. Ero johtuu paitsi maantieteellisistä olosuhteista myös Suomen teollisuuden alhaisesta jalostusasteesta… Kotimaan kuljetussuorite asukaslukuun suhteutettuna on 1,9-kertainen EU:n keskiarvoon verrattuna.

    EK:n mukaan logistiikkakustannusten osuus muuten 14%. Maantieteelle ei voi mitään, mutta kyllä me tehdään tuo harva asutus ja pitkät etäisyydet ihan itsekin. Kaupunkiseututasolla suomalaisittain tiheä Helsingin seutu on tiheydeltään ja siten kuljetuskustannuksiltaan hyvää amerikkalaista tasoa, eli umpisurkea, puhutaan suuruusluokasta pari-kolme BKT% eroa ihan keskivertoon vastaavan kokoiseen eurooppalaiseen kaupunkiin.

    Ja toi näkyy ihan kaikessa. Teollisuudenkin kustannuksissa, kaupan kuluttajahinnoissa, jakelukustannuksissa, vaihtotaseessakin, jne. ja tietenkin indikoi myös pienempiä asiakasvirtoja eli huonompaa palvelujen tuottavuutta, sekä kulkee käsi kädessä pienempien kasaantumishyötyjen kanssa. Mitäs me tehdään asialle? No tuetaan nimenomaan pitkiä kuljetuksia, työ- ja asiointimatkoja ja kaavoitetaan kaikkea muuta paitsi tiivistä. Pää. Seinä. Kipu.

    Jos suomalaisella ihan oikeasti menee liikkumiseen parikymmentä prosenttia tuloistaan, niin tarvitseeko ihmetellä minkä takia tämä on ehkä Euroopan ankein kuluttajamarkkina muille yksityisille palveluille? Mulla maksaa liikkuminen pari prosenttia tuloista, enkä voi sanoa pistäväni tuota erotusta sukan varteen.

    Eivät meidän ongelmamme ole meidän omiamme. Saksalla menee hyvin, Ruotsilla menee hyvin. Kummallakin on vahva teollisuus, Saksa on pitänyt työvoiman hinnan aisoissa ja on muuten meitä tehokkaampi yhteiskunta. Ruotsalaisilla taas on hiukan toinen lähtötilanne esimerkiksi yksityisten pääomien suhteen kuin meillä.

    En näe, että olisi mitään meille helposti kopioitavaa mallia. Toki sekä Ruotsista että Saksasta olisi meille paljon opittavaa, mutta ehkei se niinkään liity yhteiskunnan elinkeinorakenteeseen sinänsä.

    Ei minulla ole tietenkään mitään teollisuutta vastaan ja se on monella tavalla rakenteellisesti tärkeä osa taloutta. Mutta:

    Ensinnäkin Ruotsissa tai Saksassa on hyvin vaikea nähdä mitään teollisyystyöpaikkojen kasvua.

    Toiseksi teolllisuuden suhteellinen merkitys on pienentynyt niin Saksassa kuin Ruotsissa vaikka lasku näyttää näissä maissa pysähtyneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  71. Väinö Riikkilä kirjoitti 4.1.2013 kello 9:30

    Nyt Osmo haukkasit sen verran ison palan kakusta, että vastaukset sirpaloituu väkisinkin. Kuten esimerkiksi harmaan talouden kuriin saaminen, kannatettava ajatus, mutta ei ratkaise kansantalouden koko ongelmaa.

    Pitäisikö pikemminkin lähteä siitä, miltä haluamme Suomen näyttävän vaikkapa 20 tai 30 vuoden kuluttua? Kun tästä löytyy edes jonkinmoinen yksimielisyys, on helpompi lähteä etsimään keinoja tuon vision toteuttamiseksi. Ehdottamani aikajänne on pitkä, mutta nähdäkseni viittaat nyt sen verran isoihin asioihin, että niiden muuttaminen ei onnistu vuodessa tai parissa mitenkään.

    Tiedän, että näin ei politiikassa yleensä toimita, homma on pikemminkin reaktiivista, tehdään ja toimitaan sitten kun joku tekijä siihen pakottaa. Niinpä touhu on pahimmillaan suunnittelematonta ja sekavaa – kuvannee hyvin nykyistä tilannetta. Mutta olisi mukava kokeilla, saadaanko näin edes karkean tason visio aikaiseksi, josta jatkaa eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  72. K. Uokka kirjoitti 4.1.2013 kello 9:49

    Tavallinen Teknikko:

    Nyt vaan on ajat niin, että työtömät pannaan maksamaan hyvinvoinnistaan (Niinistön 1.1.2013 kuvaamaan oleskelua yhteiskunnassa) tekemällä tyhjää. Aika harvinaista sinäällään. Että esim. katulyhtyjen vartiomistyöllä saadaan työttömät työllistymään “järkevästi”. Mitenhän Niinistö työllistäisi työttömät järkevään ja tuottavaan työhön.

    Eikö olisi hyvä lähtökohta että jokainen kantaisi oman kortensa ja tekisi työllä sen rahan mitä elämiseen tarvitsee? (Sairaus, opiskelu, eläkeläisyys toki ottaen huomioon)

    Nyt jos työtä ei löyty, järjestäköön yhteiskunta sitten jotain kunnes löytyy. Kai tämä olisi parempi malli kuin antaa ilmaista rahaa kouraan vastikkeetta.

    Toinen ongelma on että kyllä mä tunnen monta työtöntä jotka eivät oikeastaan edes eti töitä, koska menee ihan ok ja on paljon vapaa-aikaa. Vapaa-ajan viettäminen ja leppoistaminen on ihan ok juttu, kunhan ei samaan aikaan vaadita muita tekemään töitä sun puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  73. a_l kirjoitti 4.1.2013 kello 9:58

    Konkretiaa on helppo vaatia, mutta voihan toimenpiteitä itsekin kommenttiosiossa esittää.

    Markkinoista:

    Sen sijaan että Esko Ahon hyvien veljien hengessä yksityistetään julkiset palvelut luonnollisiksi monopoleiksi, puretaankin lakisääteiset monopolit ja kartellit. VR, apteekit, taksit, Matkahuolto, Veikkaus, RAY… kaikkien aika on siirtyä historiaan. Tämä ei silti tarkoita vodkaa ruokakauppoihin, vaan esim alkoholikaupan toiminta voi edelleen olla luvanvaraista ja säänneltyä.

    Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö ja harmaa talous pitää saada loppumaan. Ennen lainsäädännön muuttamista pitää valvoville viranomaisille myöntää tarvittavat resurssit.

    Yristystukien leikkaamisen voi aloittaa tuotekehitystuista, jotka alalle pyrkivien startupien esteenä ovat haitallisia markkinoiden ja kansantalouden kehitykselle.

    Rahoituksesta:

    Verotuksen tulee ohjata yritystä kasvuun taseen kasvattamisen sijaan. Listatun ja listaamattoman yrityksen verokohtelu yhtenäistetään, eli listaamattoman yrityksen osinkojen osittainen verottomuus poistetaan.

    Joukkorahoitus lailliseksi. Kertoo jotain maan tilasta, että rahattomille saa myöntää pikavippeja, mutta kirjailija ei saa hakea kirjallensa etukäteen lukijoilta rahoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  74. Koti-isä kirjoitti 4.1.2013 kello 10:19


    Valtio ottaa tänä vuonna velkaa vähintään seitsemän miljardia euroa. Pelkään pahoin, että tämä on rakenteellista alijäämää, joka meidän on kurottava kiinni veroja korottamalla ja menoja leikkaamalla – tai tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka vähentävät rakenteellista alijäämää.

    “Pelkään pahoin”. Sentään. Harva poliitikko uskaltaa sanoa tätä järisyttävää faktaa ääneen tälläkään varmuustasolla.

    Eikö tässä olisi riittävän konkrettinen motiivi ja kohta lähteä uudistamaan Suomi-nimistä toimijaa? Hyväksytään, että sen on tultava toimeen omillaan, aivan kuten mikä tahansa talous, sinun tai minun, ilman mahdollisuutta vippaskonsteihin kuten rahan painaminen keskuspankin toimesta tms. Tulot vastaamaan menoja JA menot vastaamaan tuloja.

    Edelleen ehdottaisin, että korjaustoimenpiteissä otettaisiin huomioon se tosiasia, että tämä maa on jälkiteollinen yhteiskunta, jossa infrastruktuuri on rakennettu ja ihmisten keskimääräinen elintaso saavuttanut ja ylittänyt sen rajan, joka mahdollistaa onnellisen elämän. Joten ei enää huijata itseämme vaan unohdetaan lopultakin vaihtoehtojen joukosta se naiivi olettama, että lisää mitä tahansa kuluttamalla ja entistä enemmän “töitä” tekemällä kaikki ratkeaisi.

    Rakennustyö on tehty. On aika keskittyä ylläpitämään onneamme ja sopeuttaa yhteiskunta ja sen mekanismit ja resurssit vallitsevaan olotilaan. Kerran vuodessa jokaiselle kansalaiselle hankittu uusi kiinalaisten tekemä iPad ei rakenteellista alijäämää poista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  75. Liian vanha kirjoitti 4.1.2013 kello 10:25

    Näyttää siltä, että Vartiaisen kyvyt ja ajatukset tähtäävät siihen, että ihmisiä voi karkoittaa työpaikasta kiusaamalla ja ihmisarvoa polkemalla.
    Ainakin hän kehui näin tapahtuneen entisessä työpaikassa KOnjunkturinstituutissa

    Ja työttömät pitää pistää kaivamaan aamulla kuoppa ja täyttämään se iltapäivällä….

    Näin Suomi pelastuu…..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. TL kirjoitti 4.1.2013 kello 10:30

    Risto: Tarvitsemmeko todella EU:lle kykyä tehdä entistä nopeammin ja tehokkaammin Euroopan taloutta tuhoavia päätöksiä?

    Ehkä ne päätökset olisivat tietylle osalle Eurooppaa hyväksi, mutta Suomelle tuhoisia. Olen aina vastustanut Euroopan Unionin liittovaltiota. Tänä vuonna näin ensimmäistä kertaa tuttavalla EU:n ruoka-apu paketteja, mikä hätkähdytti.

    http://www.vino.fi/blog/2012/12/04/vihreat-nuoret-euroopan-unionista-liittovaltio/

    Reilu vuosi sitten kirjoitin täällä että näen nyt Euroopassa aseellisten konfliktien mahdollisuuden. Ja Hesarissakin mainittiin nyt että Eurooppa on punaiselle Ristille potentiaalinen kriisialue.

    Nyt olen joulukuussa alkanut ymmärtämään kuinka aseelliset separatistijärjestöt syntyvät. Tuosta voitte päätellä mielipiteeni EU:n liittovaltiosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  77. nos kirjoitti 4.1.2013 kello 10:55

    On isojen uudistusten aika. Suomi eroaa eurosta, koska järjestelmä on viallinen ja johto epäpätevä tai korruptoitunut. ELYt ja AVIt puretaan ainakin siten, että Temmi ei päätä ympäristöhallinnon ym. rahoista. Julkisrahoitteinen sektoritutkimus lopetetaan tutkimuksen riippumattomuuden takaamiseksi – otetaan takaisin käyttöön komiteamietintöjärjestelmä laaja-alaisen ja tasapuolisen lain valmistelutyön takaamiseksi. Julkisen sektorin menoja leikataan inflaation avulla. Kuntauudistus lopetetaan, ja annetaan tehokkaimman organisaation voittaa luopumalla terveydenhuollon pakkoliitoksista. Tehdään kuitenkin pakkoliitoksia tiettyjen alueiden osalta infran tehokkuuden turvaamiseksi. Sitra ja muut verorahoja käyttävät sillisalaatit lopetetaan ja lisätään ministeröiden vastuuta tuista tehden tukiverkosto läpinäkyväksi. Leikataan valtionosuuksia niiden kuntien osalta, joiden lakisääteiset menot suhteessa kokonaismenoihin ovat alle tietyn rajan. Tehdään erityistarkastus/-selvitys työeläkejärjestelmässä ja yksinkertaistetaan järjestelmää. Otetaan sähkön siirtoverkko valtiolle ja kansallistetaan vesivoima. Tehdään riippumattomuusselvitys koko julkisen sektorin osalta tuomioistuinlaitosta myöten. Selvitetään kaikki ne lainsäädännölliset seikat, jotka aiheuttavat eri väestöryhmien syrjintää työmarkkinoilla. Jatketaan ympäristoverotuksen painottamista selvittäen mahdollisuuksia progression liittämiseksi osaksi kulutusverotusta.Terästetään kuluttajansuojaa vastapainoksi vähäiselle kilpailulle. Noo vitsi vitsi. Leikataan palkkoja erityisesti iäkkäiltä ihmisiltä ja potkitaan porukkaa pois julkisen sektorin suorittavalta portaalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  78. Ari Heinonen kirjoitti 4.1.2013 kello 10:59

    Ympäristöverot vaikuttavat ALV:n tavoin, etenkin pienituloisiin joilla ei välttämättä ole varaa uusimpaan energiatehokkaimpaan tekniikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2013 kello 11:21

    Ympäristöveroilla ja alv:llä on samanlaisia tulonjakovaikutuksia, mutta tulonjakovaikutukset voidaan aina kompensoida. ALV vaikuttaa työn verokiilaan eri tavalla, eikä sen kompensointi on hankalampaa.Kun matalatuottoisen työn kannattavuus on nytkin heikkoa, alv:n korotus tekee siitä entistä heikompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Myyntimies kirjoitti 4.1.2013 kello 11:45

    KariS:
    “Eihän Aho sanonut oikeastaan kuin, että menee huonosti eivätkä ongelmat ratkea itsestään, vaan tarttis tehdä jotain.”

    Siihen perään Soininvaara listaa asioita joissa menee huonosti, eikä esitä yhtään konkreettista toimenpidettä – siis ehdottaa vain että tarttis tehdä jotain. Verotusta pitää Soininvaaran mukaan kiristää ja perään luetellaan lähes kaikki veromuodot – joita ei sitten voidakaan kiristää. Vain auto- ja alkoholivero taisi jäädä mainitsematta veroista joita ei voi nostaa.

    Kun meillä on eduskunnassakin 200 tuollaista samantasoita päättäjää, niin vaikka tarttis tehdä jotain niin ei tehdäkkään mitään. Aina on joku pieni äänekäs edunvalvontaryhmä, joka torppaa muutoksen. Päättäjät vain tanssivat niiden tahtiin

    kyllähän se on tosi asia että nykyinen hallitus on aivan yhtä surkea kuin se 80 luvun lopun hallitus joka ajoi Suomen suohon.Nykyiseltä hallitukselta ei ole tullut yhtään ehdotusta tilanteeseen kun työpaikat ropisevat täältä. Tämä tilanne heikkenee silmissä.Laivatilaus meni Ranskalaisille niin kaikki puhuu että ne otti sen väkisin mistä se tiedetään kun kukaan ei tiedä faktoja vai tietääkö Osmo. 50 miljoonaa oli naurettavan pieni summa ja tilaus olisi tullut telakan johtajan mukaan.Kyllä Ahon hallitus joutui tekemään aivan valtavan työn edellisen hallituksen jäljiltä.Iiro Viinaselle suuri kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  81. Pöh kirjoitti 4.1.2013 kello 11:48

    Suomen talous kasvoi vuoden 2007 paikkeilla nopeammin kuin suurin piirtein minkään muun maan talous. Sitten tapahtui jotain, ja nyt olemme kuulemma tippuneet noin maailman parhaasta rupusakkiin. Jos esimerkiksi Soininvaaraa on uskominen, on tehtävä valtaisia rakenteellisia uudistuksia, jotta kilpailukyky saataisiin takaisin.

    Miten sitten tapahtui 2007 jälkeen, mitä tyhmyyksiä Suomen taloudessa ja rakenteissa tehtiin?

    Hmm … minulle tulee mieleen lähinnä toi finanssikriisi ja sitten eurokriisi. Niistä seurasi muistaakseni maailmanlaajuinen taantuma ja erityisesti investointihyödykkeiden kysynnän raju lasku.

    Suomen rakenteet sen sijaan eivät ole mihinkään muuttuneet, siis nämä, joiden vallitessa Suomi kuului maailman kilpailukykyisimpiin.

    Sen kyllä uskon, että suhdannepolitiikkaa on taas ollut niin vaikeaa että metsään on menty. Ja siksi, joo, siltä osin rakenteisiin pitää puuttua, että palkankorotukset ja muut kustannustekijät joustavat paremmin.

    Soininvaaralla on ketunhäntä kainalossa kun hän yrittää tuputtaa omia yleisratkaisujaan väittämällä suhdannekriisiä rakennekriisiksi. Hän ei ole ainoa, mikä kannattaa nyt pitää mielessä.

    En kuitenkaan väitä, että Suomen rakenteet olisivat ihanteelliset, kaukana siitä. Itse asiassa Suomessa on paljon valtavan kallista rakenteellista tehottomuutta jota voisi hyvin purkaa nyt, kun muutenkin menee huonosti.

    Maataloustuet tulevat tietysti ensimmäisenä mieleen (joita Soininvaara ei edes mainitse). Jos päälle laitettaisiin osa aluetuista, olisi budjettivaje jo ainakin bruttona laskettuna paikattu. Nuorisotyöttömyys on myös sietämätön erityisesti siksi, että se on ulkolaisista esimerkeistä päätellen korjattavissa.

    No, onneksi Suomessa on tehottomuutta. Jos ei olisi purettavaa, olisimme pulassa tulevina vuosikymmeninä, kun on pitää jatkuvasti juosta nopeammin pysyäkseen paikallaan vai miten se meni.

    Tosin voi tässä niinkin käydä, että EU:ssa taloudellinen toiminta jatkaa keskittymistään omien ikiaikaisten lakiensa mukaan. Jos Suomi silloin tuomittu osoittautumaan periferiaksi, taistelu on jo menetetty. Siinä tapauksessa hyvän elintason perässä pitää muuttaa keskuksiin. Näinhän se aina menee.

    Toivon, että en kirjoituksellani pilannut tunnelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  82. Myyntimies kirjoitti 4.1.2013 kello 11:50

    Eläkevaari:
    Es­ko Aho kir­joit­ti Vie­ras­ky­nä-pals­tal­la (HS 29. 12.): “Ra­ken­teel­li­set heik­kou­det se­kä glo­baa­lin kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­ty­mi­nen ovat peit­ty­neet yk­si­tyi­sen ja jul­ki­sen ve­lan­oton luo­maan kup­laan sa­maan ta­paan kuin Suo­mes­sa 1980-lu­vun lo­pul­la.”

    Ainakin valtion velan osalta kirjoitus on täyttä puppua. Vuonna 1990 valtion velan määrä oli noin 9 miljardia euroa. Ahon hallituksen aikana vuoteen 1995 mennessä valtion velka nousi 60 miljardiin euroon. Ensi vuonna se on 96 miljardia.Yksityisen velan määrä kylläkin kasvoi 1980 luvun lopulla Holkerin hallituksen harjoittaman “hallitun rakennemuutoksen” (lueväärän talouspolitiikan) johdosta,johon kuului mm. valuuttasäännöstelyn vääräaikainen vapauttaminen.

    http://www.treasuryfinland.fi/public/default.aspx?contentid=8481

    Oli muuten siinä hallituksessa demari valvarainministerinä jakoi rahaa sinne tänne

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. JTS kirjoitti 4.1.2013 kello 12:05

    Veroja ei pysty enää korottamaan, veropohjaa ja verokertymää voi ehkä vielä laajentaa vähän.

    ALV:n korotuksissa tie on kuljett loppuun. Kunnllisverossa aivan sama asia monessa kunnassa, 20 on ihan ylärajaa ja sen yläpuolella jo kriisitunnelma. Yhteisöverotuksessa ei myöskään ole nostamista enää.

    Julkisen puolen tuottavuus. Hoitajia on paha vähentää, hyviäkin esimerkkejä löytyy. 300 kuntaa on pahasti liikaa – jopa sen takia, että silloin ainakin 30 000 kuntapäättäjää pitäisi saada ymmärtämään vaikeiden rtakaisujen perusteet ja seuraukset.

    Tulonsiirtoja ja palveluita on leikattava, eikä vain peruskoulun luokkakoon kasvattamisella. Julksien sektorin palkkoja on alennettava kautta linjan vaikka ovatkin osin jo pieniä.

    Voivottelun sijaan olisi myös tehtävä asioita.
    Asioita on myös tehtävä uusilla tavoilla, ihan kokonaan.

    Yliopistojen yrittäjäkoulutukset ovat oikeasta assiaa. Globalisaatio tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajat ovat todellakin voimavara, jota on käytettävä muuhunkin kuin siivoamiseen. Eikä yliopisto-opiskelijoita ole järkeä pitää hapurilaispaikoissa hommissa… Uuden sukupolven jäänmurtajien myynti ratkaise meiteollisuuden tulevaisuuden eivätkä loistoristeilijät. Muutama ikäluokka voi käydä neljän kuukauden intin – 60-luvulla sekin jo kokeiltiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  84. Lepotila zZ kirjoitti 4.1.2013 kello 12:10

    Heikki S:
    Julkisen sektorin korotukset ovat kalliita sen vuoksi, että siellä työskentelee niin tuhottoman paljon ihmisiä, että prosentin nousu palkoissa on pienehkössä sairaanhoitopiirissä kustannukseltaan n. miljoonan. Yksittäisen työntekijän kannalta tämä on aivan nappikauppa, kuten jokainen matematiikkansa käynyt ymmärtää, että 2500 € palkassa korotus on sen 25 euroa. Nykyisellä inflaatiotahdilla ja kiristyvien verojen aikana tuo prosentin korotus ei tuo lisää ostovoimaa vaan menee kustannusnousujen kattamiseen. Eli ei sillä Sari Sairaanhoitaja juuri rikastu, joten eiköhän unohdeta tämä peukaloruuvi ja keskitytä olennaiseen.

    Yritän avata tämän kappaleen argumentit.
    1.
    Koska suurelle ihmisjoukolle pienetkin palkankorotukset ovat todella kalliita ja eivät tunnu missään, niitä ei kannata tehdä? (Pienet heikennyksetkään eivät tuntuisi missään. -Ehdotan 1€ maksua, joka ei tunnu missään, jokaiselle suomalaiselle, sen voi maksaa minun tililleni. Jokainen matematiikkansa käynyt voi ymmärtää, että kyseessä ei ole minulle vain nappikauppaa, vaan minä oikeasti rikastuisin. Se siis kannattaa tehdä.)

    2.
    Korotus ei olisi todellinen korotus, koska se ei lisäisi ostovoimaa, vaan sen söisi inflaation ja veronkorotusten luoma kustannusnousu. – Eikö tämä tarkoita sitä, että korotuksesta luopuminen merkitsee ostovoiman alenemista? Vai korreloivatko inflaatio ja veronkiristykset yksi yhteen julkisen sektorin palkankorotusten kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  85. Kalle kirjoitti 4.1.2013 kello 12:28

    Väinö Riikkilä:
    …Kuten esimerkiksi harmaan talouden kuriin saaminen, kannatettava ajatus, mutta ei ratkaise kansantalouden koko ongelmaa…

    Jos saataisiin edes harmaa talous määriteltyä oikein, oltaisiin jo aika pitkällä. Suomessa on yhä vanhakantaisia, ajastaan jälkeenjääneitä tahoja, joiden mielestä on harmaata taloutta maksaa veronsa toiseen EU-maahan. MIten on mahdollista näin monen EU-jäsenysvuoden jälkeen? 😉

    EU:n idea ja vahvuus on pääoman, työvoiman ja tavaran vapaa liikkuvuus. 🙂 Yhteisö on riittävän iso alue ollakseen tehokas sisämarkkina ja valtioiden välinen vääntö takaa sen, että aina löytyy vähintään joku nurkka jossa on ymmärretty poistaa vahingollinen sääntely.

    Huonoa, tehotonta talous ja veropolitiikkaa harjoittavat maat häviävät, mikä on ihan oikein. Kreikka hävisi, koska se ei ole saanut veropohjaa pitäväksi. Suomi häviää ahneuksissaan.

    Osmo Soininvaara:
    …Kun matalatuottoisen työn kannattavuus on nytkin heikkoa, alv:n korotus tekee siitä entistä heikompaa.

    Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Miksi pitäisi yrittää paikata tehtyä virhettä, kun voi yrittää korjata tilanteen? 😉 Tietysti jonkin verokiilajutun ratkaisu matemaattisesti entistä hienommalla virityksellä tyydyttää joitakin, mutta yleisesti ottaen vain KISS toimii. Lasketaan veroaste kilpailukykyiseksi, niin talous toimii ilman purkkavirityksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  86. Syltty kirjoitti 4.1.2013 kello 12:36

    Osmo Soininvaara:
    Sisäinen devalvaatio ei auta kilpailussa muuta maailmaa vastaan, koska se siirtyy suoraan euron kurssiin. Eikä ainoastaan suoraan vaanodoytusten vuoksi vähän suurennettuna.

    Nyt tässä kyllä unohdetaan eurokriisin perimmäiset syyt: oliivimaiden tuottavuuden romahdus suhteessa Saksaan. Jos saksalaiset nostavat palkkojaan, (kuten nyt tapahtuu) ja kaikki muut tekevät sisäisen devalvaation, niin tällöin saadaan olennaisesti korjattua kilpailukykyeroja.

    Tänä vuonna esimerkiksi IG Metall sai parhaat korotukset palkkoihin kahteenkymmeneen vuoteen. Höpötykset siitä että “kun kaikki tekevät sisäisen devaltaation” on täyttä pölhöpopulismia. Euroalueella sisäistä devalvaatiota tarvitaan siellä missä palkkojen nousu on tuhonnut hintakilpailukyvyn, muualla niitä pitää nostaa.

    Suomessa ei tarvita nimellisiä palkanalennuksia, mutta ehdottomasti palkkamalttia ja mahdollisesti alta inflaatiokorotusten tulevat yleiskorotukset. Liukumat kyllä pitää huolen tuottavien työntekijöiden palkoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  87. Otto Tamminen kirjoitti 4.1.2013 kello 13:01

    Voisi sanoa, että Suomessa ei ymmärretä kestävää kehitystä: sitä että siihen kuuluu taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen osa.

    Taloudellinen osa tarkoittaa väistämättä pro business -menoa. Mikään ei toimi ellei talouspolitiikka ole pro business henkeen ja vereen.

    Sosiaalinen osa on hoidossa hyvinvointivaltion avulla. Tuottavuutta, säästöjä ja hienosäätöä sinne kuitenkin tarvitaan.

    Ympäristöosassa on parannettavaa, mutta ongelma on, että sillä tontilla häärää klassisia “hörhöjä”, jotka eivät ymmärrä kestävän kehityksen muita osia kunnolla. Esimerkiksi Ympäristöhallinnon Ympäristö-lehdessä annetaan palstatilaa ihmisille, jotka eivät edes hyväksy koko taloudellista osaa kestävässä kehityksessä!

    Lyhyesti: kaikkein suurin ongelma Suomessa on, että vain EK, yrittäjät ja Kokoomus ymmärtävät kunnolla kestävän kehityksen taloudellista osaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  88. K. Uokka kirjoitti 4.1.2013 kello 13:15

    Koti-isä:

    Rakennustyö on tehty. On aika keskittyä ylläpitämään onneamme ja sopeuttaa yhteiskunta ja sen mekanismit ja resurssit vallitsevaan olotilaan.

    Olen tosi tyytyväinen ettei yhteiskunnassa ajateltu näin 50v sitten. Tai edes lähihistoriassa: kännykkä, pc ja internet on ihan hienoja asioita.

    Itseasiassa toivottavasti en koskaan nää tilannetta jossa todetaan “kaikki on nyt tehty, mitään uutta ei tarvitse enää keksiä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  89. » Ajaako panssarivaunu työuraa? Hannu Oskala kirjoitti 4.1.2013 kello 13:48

    Suosittele: Thumb up 0

  90. Pekka Taipale kirjoitti 4.1.2013 kello 14:07

    Osmo Soininvaara: Ympäristöveroilla ja alv:llä on samanlaisia tulonjakovaikutuksia, mutta tulonjakovaikutukset voidaan aina kompensoida.

    Joo, eli siis jos vaikka halutaan pienentää hiilipäästöjä, niin säädetään hiilivero, mutta helpotetaan sitä, jotta pieni- ja keskituloiset eivät joutuisi vähentämään polttoaineenkulutustaan ja antamaan talojensa viiletä/lämmetä, ja matkailemaan vähemmän.

    Jolloin veropolitiikan seurauksena hiilipäästöt pysyvät ennallaan, mutta valtio saa kiristettyä progressiivista verotusta ja lisää rahaa.

    Mikä taitaakin olla kaiken “ympäristöverotuksen” tavoite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  91. Pöh kirjoitti 4.1.2013 kello 14:28

    Kuvittelin kiteytysmielessä (vrt. viestini yllä) kolme henkilöä, jotka katsovat nykykriisiä eri näkökulmasta:

    A:n mielestä nykykriisi johtuu pitkälti Suomen talouden suurista rakenteellisista ongelmista. Suomalainen teollisuus ei ole enää kilpailukykyistä ja siksi pitää kiirehtiä Suomen muuttamista jälkiteolliseksi taloudeksi. Pitää siis panostaa palvelualojen kehittämiseen. Teollisuutta sen sijaan on turha tukea.

    B:n mielestä kriisin syynä on jossain määrin suhdanteet mutta myös rakenteelliset ongelmat. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn on nimittäin annettu rapautua. Siksi pitää teollisuuden kustannuksia laskea, tehdä investoinnit houkutteleviksi ja muutenkin parantaa teollisuuden toimintaympäristöä.

    C puolestaan väittää, että menossa on pääasiassa suhdannekriisi. Siksi ei ole syytä olettaa, että Suomen vuosikymmeniä hyvin vaurautta kasvattanut talous olisi juuri nyt, globaalin kaksoistaantuman iskiessä mennyt epäkuntoon. Julkisen talouden velkaantumiseen ja huoltosuhteen ´heikentymiseen on silti puututtava. Nykykriisi ei kuitenkaan kerro miten, vaan on mietittävä pitempiä kaaria, esimerkiksi Suomen pitkän ajan vahvuuksia ja heikkouksia.

    Näinhän se politiikka menee. Halusinkin vain huomauttaa, että liikkeellä on juuri nyt paljon väkeä, jotka ajavat omia ja taustaryhmiensä tavoitteita talouskriisin varjolla. Eihän se tarkoita, että he välttämättä väärässä olisivat.

    Muuten, Nokian osuudeksi BKT:sta arvioitiin parhaimmillaan muistaakseni kolmisen prosenttia. Sitä paitsi, jos Nokiaa ei olisi ollut, ei porukka tyhjänpanttina olisi istunut tai kaalia viljellyt. Siksi veikkaan, että Suomen talouden kasvuluvut eivät olisi näyttäneet kovin erilaiselta vaikka Batman ei olisikaan ilmestynyt paikalle.

    Ja siksi, että talouksilla on taipumus lamojen jälkeen pulpahtaa aika pian takaisin pinnalle. Lamoja tulee ja menee, mutta yhteiskunnan perusrakenteet pysyvät ja ne määräävät talouden tason ja kasvun pitkällä tähtäimellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  92. Sepi kirjoitti 4.1.2013 kello 15:21

    Minkä verran julkisen sektorin palkka-ale pudottaisi valtion menoja?

    Jos esim. leikattaisiin yli 30 000e:n menevää palkanosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palkanosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Tuolla leikkurilla 40 000e vuodessa tienaavalta leikattaisiin prosentti, 50 000e tienaavalta 2% ja siitä ylöspäin sitten nopeasti enemmän.

    Tulopuolen kerrannaisvaikutusten laskemiseen tarvitaan niitä salaisia VM:n malleja joihin meille kuolevaisille ei pääsyä suoda.

    Yksityisen puolen palkkoihin ei tarvitse nähdäkseni juuri koskea, mutta ne hiton tuloloukut pitäisi saada pois. Sekä kotihoidontuen ja vastaavien aiheuttamat keskiluokkaisten kotiäitien loukut, että etenkin ne pienituloisten työelämään pääsyn kanssa taistelevien loukut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  93. Ville kirjoitti 4.1.2013 kello 16:47

    Jos työpaikkoja halutaan luoda lisää – varsinkin palvelualoille – siinä voisi auttaa, että verot ja eläkemaksut muutettaisiin progressiivisiksi. Vähäisemmästä laskutuksesta suhteellinen prosentti olisi pienempi, jolloin yritystoiminnan kannattavuuskynnys laskisi. Aloittamisen tekisi helpommaksi yhden luukun järjestelmä maksuihin ja ilmoituksiin – nythän byrokratiaa päinvastoin taas lisättiin, kun työttömyysvakuutusmaksut erotettiin työeläkemaksuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  94. Liian vanha kirjoitti 4.1.2013 kello 16:56

    Sepi:
    Minkä verran julkisen sektorin palkka-ale pudottaisi valtion menoja?

    Jos esim. leikattaisiin yli 30 000e:n menevää palkanosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palkanosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Tuolla leikkurilla 40 000e vuodessa tienaavalta leikattaisiin prosentti, 50 000e tienaavalta 2% ja siitä ylöspäin sitten nopeasti enemmän.

    Tulopuolen kerrannaisvaikutusten laskemiseen tarvitaan niitä salaisia VM:n malleja joihin meille kuolevaisille ei pääsyä suoda.

    Yksityisen puolen palkkoihin ei tarvitse nähdäkseni juuri koskea, mutta ne hiton tuloloukut pitäisi saada pois. Sekä kotihoidontuen ja vastaavien aiheuttamat keskiluokkaisten kotiäitien loukut, että etenkin ne pienituloisten työelämään pääsyn kanssa taistelevien loukut.

    Julkisen sektorin palkkamenot ovat n 27 miljardia euroa. Muistaakseni nettona.

    Jos halutaan alijäämä tasoittaa palkkoja leikkaamalla niin tarvitaan n 30 % leikkaus.

    Jos kysynnän ei haluta heikkenevän niin palkat pitää jäädyttää n 7-8 vuodeksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. JouniL kirjoitti 4.1.2013 kello 17:29

    Eipä niin yksityisen puolen palkkoihin tarvitse koskea.

    Laivatkin menee niin hienosti kaupaksi, ja firma on kupattu rahasta tyhjäksi.

    Lasketaan julkisen puolen palkkoja niin laivat revitään käsistä.

    Niin se menee…..

    Joopa joo…..

    Sepi:
    Minkä verran julkisen sektorin palkka-ale pudottaisi valtion menoja?

    Jos esim. leikattaisiin yli 30 000e:n menevää palkanosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palkanosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Tuolla leikkurilla 40 000e vuodessa tienaavalta leikattaisiin prosentti, 50 000e tienaavalta 2% ja siitä ylöspäin sitten nopeasti enemmän.

    Tulopuolen kerrannaisvaikutusten laskemiseen tarvitaan niitä salaisia VM:n malleja joihin meille kuolevaisille ei pääsyä suoda.

    Yksityisen puolen palkkoihin ei tarvitse nähdäkseni juuri koskea, mutta ne hiton tuloloukut pitäisi saada pois. Sekä kotihoidontuen ja vastaavien aiheuttamat keskiluokkaisten kotiäitien loukut, että etenkin ne pienituloisten työelämään pääsyn kanssa taistelevien loukut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. jukolanjussi kirjoitti 4.1.2013 kello 17:49

    Pekka Taipale: Joo, eli siis jos vaikka halutaan pienentää hiilipäästöjä, niin säädetään hiilivero, mutta helpotetaan sitä, jotta pieni- ja keskituloiset eivät joutuisi vähentämään polttoaineenkulutustaan ja antamaan talojensa viiletä/lämmetä, ja matkailemaan vähemmän.

    Jolloin veropolitiikan seurauksena hiilipäästöt pysyvät ennallaan, mutta valtio saa kiristettyä progressiivista verotusta ja lisää rahaa.

    Mikä taitaakin olla kaiken “ympäristöverotuksen” tavoite.

    tässäpä tuli paljoon asiaa. Eikö olisi yksinkertaisinta vain järjestää uudet vaalit blokkijaolla. Vasemmiston suuret veronkorotukset “rikkaille” vastaan toinen vaihtoehto. Tuskin vihervasemmisto yksin voisi nostaa veroja enempää mitä tämä hallitus. Mikä virka kokoomukselle jää, jos kaikki tehdään vasemmiston pillin mukaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  97. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2013 kello 18:05

    KariS:

    Verotusta pitää Soininvaaran mukaan kiristää ja perään luetellaan lähes kaikki veromuodot – joita ei sitten voidakaan kiristää. Vain auto- ja alkoholivero taisi jäädä mainitsematta veroista joita ei voi nostaa.

    Olen esittänyt jo aiemmin omistusasumisen verotukien vähentämistä, mistä saisi helposti miljardin. Nyt tuki valuu vain hintoihin ja pahentaa asuntotilannetta. Samasta syystä kaupunkimaan kiinteistöveroa voisi nostaa – siis maapohjaan kohdistuvaa veroa. Yleensäkin kannattaa verottaa hyödykkeitä, jotka ovat luonnostaan niukkoja. Energiaverojen nosto nyt vaikka Saksan tai Tanskan tasolle toisi roimasti rahaa.

    Yritystukia voisi vähentää rutkasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Ville kirjoitti 4.1.2013 kello 19:38

    Osmo Soininvaara:
    Yritystukia voisi vähentää rutkasti.

    Epäilen, että yritystuet monesti aiheuttavat yrityksille enemmän haittaa kuin hyötyä. Tukien hakeminen ja raportointi vie paljon resursseja, joten vaikka a) projekti olisi tehty vaikka tukia ei olisi saatu tai b) projektia ei olisi tehty ilman tukia, koska se ei ole riittävän hyödyllinen, yrityksen resurssit tulevat käytetyksi johonkin muuhun kuin tuottavaan työhön tai toiminnan kehittämiseen taloudellisesti järkevällä tavalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  99. anonyymi kirjoitti 4.1.2013 kello 20:52

    Viherinssi: Orjuudesta… Metsästäjä-keräilijät eivtä käyttäneet orjia, koska orjan koko aika olisi mennyt oman hengissäpysymisen varmistamiseen kuten kaikilla. Ei ollut lisäarvoa. Maanviljelys toi orjat, ja sitten taas teknologistuminen vei orjien lisäarvon. Orjalla pystyy tekemään lähinnä samoja hommia kuin koneella, mutta kone on tehokkaampi.

    Luuletko tosiaan, että isot pomot ymmärtävät tämän?
    Tuohon päädytään vähitellen höyläämällä ja kurjistamalla “säästöjen” vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  100. anonyymi kirjoitti 4.1.2013 kello 20:54

    Kari Haataja: Onko USAssa dollarista huolimatta ollut aina vaan auvoisia talousaikoja? Ei se Britanniankaan talous omasta rahasta huolimatta ole kovin hyvässä tilassa.

    USA:ssa osavaltiot leikaavat lamassa minkä ehtivät syventäen lamaa tai ainakin estäen toipumisen. Liittovaltio on jumissa eikä saa mitään investoinetja tehtyä ja kovasti sielläkin ollaan leikkaamassa. Briteissäkin lähdettiin lamassa leikkaamaan.
    Eivät osaa makrotalousteoriaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  101. anonyymi kirjoitti 4.1.2013 kello 21:03

    K. Uokka: Toinen ongelma on että kyllä mä tunnen monta työtöntä jotka eivät oikeastaan edes eti töitä, koska menee ihan ok ja on paljon vapaa-aikaa.

    Oliko “leppoistaminen” oma vaihtoehto vai tilanne johon ensin sopeuduttiin ja sitten totuttiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  102. anonyymi kirjoitti 4.1.2013 kello 21:05

    jukolanjussi: Mikä virka kokoomukselle jää, jos kaikki tehdään vasemmiston pillin mukaan?

    Saahan se edelleenkin valitella, miten työttömät laiskiaiset eivät hommaa itselleen työpaikkaa ja miten työntekijöille pitää maksaa palkkaa ja miten pomoilla on niin matalat palkat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  103. anonyymi kirjoitti 4.1.2013 kello 21:14

    Lepotila zZ: Koska suurelle ihmisjoukolle pienetkin palkankorotukset ovat todella kalliita ja eivät tunnu missään, niitä ei kannata tehdä? (Pienet heikennyksetkään eivät tuntuisi missään. -Ehdotan 1€ maksua, joka ei tunnu missään, jokaiselle suomalaiselle, sen voi maksaa minun tililleni. Jokainen matematiikkansa käynyt voi ymmärtää, että kyseessä ei ole minulle vain nappikauppaa, vaan minä oikeasti rikastuisin. Se siis kannattaa tehdä.)

    Tämän kolikon toisella puolella on saatu tuloerot räjähtämään käsiin. Tämä kasvattaa pahoinvointia ja nyt meillä on yhä suurempi yläluokka ihmisiä, joita ei työväen kokonaistilanne oikeastaan kiinnosta, koska se ei heitä koske.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  104. Syltty kirjoitti 4.1.2013 kello 22:43

    Osmo Soininvaara:
    Yritystukia voisi vähentää rutkasti.

    Ja rahat olisi arvetenkin siirrettävä sosiaalietuuksiin…?

    Tämän takiahan Suomessa on niin paljon yritystukia. Koska nimelliset veroprosentit täytyy vasemmiston mielestä pitää mahdollisimman korkeana, ei oikeastaan koskaan voida alentaa kunnolla veroja, vaan keksitään tapoja ensin verottaa ja sitten kierrättää samat rahat takaisin verotettaville.

    Samasta syystä tuloverojen keventämisessä harrastettiin automaattisten vähennysten kasvattamista veroprosenttien viilaamisen sijasta. Kun lätkäistään kaikille vaikkapa 1000 euron vähennys niin kukaan ei voi syyttää että suositaan rikkaita vaikka sama oltaisiin voitu tekemällä viilaamalla veroprosentteja samassa suhteessa.

    Etuna poliitikot pääsevät tuossa välissä vähän ohjailemaan rahoja omille lempiprojekteille ja tietenkin paukuttelemaan henkseleitä, kun “näillä keinoilla turvataan työllisyys”. Verojen laskuhan se tarkoittaisi vain kainsainvälisen suurpääoman voittojen turvaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  105. Syltty kirjoitti 4.1.2013 kello 22:45

    Ville:
    Jos työpaikkoja halutaan luoda lisää – varsinkin palvelualoille – siinä voisi auttaa, että verot ja eläkemaksut muutettaisiin progressiivisiksi.

    Joo, syntyisi työpaikkoja ainakin verottajalle ja tilitoimistoihin, jotka laskeskelisivat noita progressioita sekä tietenkin IT-firmoihin, jotka sitten puukottaisivat verojärjestelmät hoitamaan monimutkaisten progressioiden hanskaamisen.

    Kuulostaa todella hyvältä idealta. Voitas samalla heittää sinne muutama satunnainen vähennyskin jotta saadaan maksimaalinen työllistävä vaikutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  106. Poth1ue1 kirjoitti 4.1.2013 kello 22:45

    Sepi:
    Minkä verran julkisen sektorin palkka-ale pudottaisi valtion menoja?

    Jos esim. leikattaisiin yli 30 000e:n menevää palkanosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palkanosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Tuolla leikkurilla 40 000e vuodessa tienaavalta leikattaisiin prosentti, 50 000e tienaavalta 2% ja siitä ylöspäin sitten nopeasti enemmän.

    Siitä vaan ihan vapaasti. Sillä sekunnilla kun tuollainen päätös tehdään, niin minä aloitan italialaisen lakon – tai itseasiassa lopetan tehtävieni tekemisen tyystin ja käytän työaikani 100% töiden hakuun (mielellään ulkomailta).

    Onhan se nimittäin aivan sylvältä sieltä minne aurinko ei yleensä paista, ettei julkisensektorin asiantuntijatehtävissä nykyinen luokkaa 20% yksityissektoria alempi palkkataso enää riitäkään kaikenmaailman sosialisteille ja muille populisteille. Ei – pitää vielä leikata palkkatasoa entisestään ja hyvälläsäkällä lisätä päälle vielä arhinmäkeläinen progressiota kiristävä kateusvero.

    Haluavatko ihmiset ihan oikeasti, että heidän verorahojaan “tuhlaavat” pelkästään vastavalmistuneet idiootit ja kehäraakit, jotka eivät vajavaisten taitojensa tai henkilökohtaisten ongelmiensa takia saisi töitä mistään muualta? Ilmeisesti?

    Vai ovatko nämä äänekkäimmät räksyttäjät itseasiassa pelkästään saamapuolella olevia “lepoistajia” ja taivaanrannanmaalareita, joille on yksilysti kuinka paljon nettoveronmaksajien rahoja haaskataan – kunhan niitä vain haaskataan mahdollisimman paljon?

    Ja kun moni on nyt varmaakin kerinnyt jo imuroimaan säkillisen herneitä nenäänsä, niin kyllä minunkin mielestä julkisen sektorin pitää säästää – se ei vain ole missään mielessä järkevää millään juustohöylällä ja kaikkia koskevalla palkkojen alennuksella. Kyllä säätöjen pitää lähteä siitä, että karsitaan turhia palveluita ja byrokratiaa – ja että tehostetaan jäljellejääviä palveluita niin hyvin kuin pystytään.

    Tällaiset toiveet siis ainakin yhdeltä yli 70 000 € ansaitsevalta julkisen sektorin “syöttöporsaalta”, jota ilman näitä viimepäivien peeloiluitakin veetuttaa kuin pientä oravaa, jolla käypy jäässä, mm. se, että vaikka omat tehtävät ja vastuut kasvavat vuosi vuodelta, niin palkka ei muutu mihinkään – ei kait voikaan muuttua, kun kuulema valtio ei anna eurosentin senttiä palkkausrakenteen korvaamiseen, vaan kaikki saavat tyytyä samaan VES-korotukseen – raatoi sitten kuinka tahansa tai lusmuili päivät pitkät korttia pelaamassa kahvihuoneessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  107. eemil kirjoitti 4.1.2013 kello 22:56

    Meillä on tehtävä isoja uudistuksia sosiaaliturvaan ja työmarkkinoiden toimintaa.

    Onko se uudistus kansalaispalkka ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  108. Poth1ue1 kirjoitti 4.1.2013 kello 23:07

    Onko tämä “uudistusten aika” nyt sitten viesti yli 5000 €/kk ansaitseville “suurituloiselle” se, että “lopeta kuluttaminen nyt heti välittömästi ja varaudu tulo- ja välillisten verojen korotuksiin”? Ja onko samassa viestissä vielä lisävaroitus julkisen sektorin “syöttöporsaille” tyyliin “varaudu lisäksi palkanalennuksiin ja kulutuksen lopettamisen lisäksi keskity maksamaan velkasi pois, käytä työaikasi CV:si päivittämiseen ja jätä laiva ennen kuin se uppoaa”?

    No, minä aikakin olen ymmärtänyt vihjailut ja kaikki suunnitelmat kestokulutushyödykkeiden hankkimisesta tältä – ja varmaankin ensi vuodenkin osalta on nyt nollattu. Ei vaihdu auto, ei tule remotteja kotiin, ei hankita kotimaisia huonekaluja eikä mitään muutakaan. Päivittäistavaroiden ja palveluiden kulutuksestakin pitää varmaankin leikata kaikki mitä pystyy – ja keskittyä lyhentämään lainoja niin paljoin kuin vain ikinä kykenee.

    Tällähän se kansantalous ja työllisyysaste tosiaankin lähtee nousuun…

    Sinänsä on kyllä saanut ihan hyvät naurut, kun on taas seurannut tätä pölhöpopulistista kansanoopperaa – joka ikinen kynnelle kykenevä demagogi jalkapallohuliganeista alkaen julistaa kirkkain otsin, että kaikkien on osallistuttava talkoisiin – ehdotetut toimenpiteet tosin koskevat vain yli 5000 €/kk ansaitsevien palkkojen alennusta ja raippaverotusta. Näinpä, näin – “kaikki osallistujat” supistuvat ikäänkuin yllättäen jälleen kerran parhaiten ansaitsevaan 10%… Kyl mää oon valla kauhia hämmästyny…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2013 kello 23:18

    Raimo K:

    Tuotannon ei tarvitse olla ‘ylivertaista’, riittää kun se on laadukasta, kohtuuhintaista ja että sovitut toimitusajat pitävät – tämä viimeinen on nykymuotoisessa teollisuudessa erittäin tärkeä.

    Konepajateollisuuden tuotteet ovat pääasiassa investointihyödykkeitä, joten niiden markkinat ovat siellä, missä investoidaan, siis Aasiassa. Euroopassahan noudatetaan woodoo -talousteoriaa ja tervehdytetään taloutta lopettamalla tuotannollista toimintaa säästöjen nimissä. Markkinoiden ollessa Itä-Aasiassa, tuotteen on oltava aika ylivertainen, että se kannattaa valmistaa Suomessa ja kuljettaa Aasiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2013 kello 23:36

    Tiedemies:
    Väite että tämä kurjistaa kaikkia, ei oikein ole totta. Ei hyvinvointi synny siitä, että kulutetaan mitä tahansa, vaan siitä että voidaan kuluttaa sellaisia asioita joilla on elämänlaadun kannalta jotain positiivista merkitystä. Jos kaikki tyytyvät vähempään, niin kaikki voittavat ihan samalla tavalla kuin yksilö voittaa siinä että hän tyytyy vähempään.

    Väite deflaation haitallisuudesta ei lähde tuosta vaan siitä, että deflaation oloissa reaalikorot ovat väkisin korkeita, koska nimelliskorko ei voi olla nollaa pienempi ja siitä, ettei mitään kannata hankkia, koska sen saa kohta halvemmalla. Vaikka sisäinen devalvaatio toteutettaisiin kertarysäyksellä ja yritettäisiin välttää pitkäaikainen deflaatiokierre, tuo kertarysäyskin nostaisi velkojen reaaliarvoja ja velkaisempi kansantalous on varovaisempi kansantalous.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. JTS kirjoitti 4.1.2013 kello 23:42

    Suomessa suunnittelu- ja insinöörityö on globaalisti kohtuuhintaista.
    Rautakourapuolella on myös huippuosaamista, jota osin voidaan korvata pitkälle viedyllä valvonnalla ja ohjeistuksella.

    Kansantaloudessa IPR tuotot ovat harmaata aluetta, jota ei osata tilastoida. Kännykän 70 euron tehdashinnasta laitteen ja kokoonpanon osuus on alle 5 viisi euroa, muu on epämateriaalista.

    Siis: paljon suunnittelua ja tuotanto-osaamista vaativaa piensarjatuotantoa voidaan tehdä Suomessa. Eteenkin jos yliopistot saadaan mukaan talkoisiin.

    PK-yritykset tekevät näitä hommia, joten enemmän kuin suurteollisuutta 50 – 150 hengen firmoista ja göobaalilta markkinalta rahaa ja työtä saadaan. Nämä valitettavasti myydään helposti maailmalle. Siksi yritysveroa on järkevöitettävä Oden kuvaamalla tavalla heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  112. Ville kirjoitti 4.1.2013 kello 23:44

    Syltty: Joo, syntyisi työpaikkoja ainakin verottajalle ja tilitoimistoihin, jotka laskeskelisivat noita progressioita sekä tietenkin IT-firmoihin, jotka sitten puukottaisivat verojärjestelmät hoitamaan monimutkaisten progressioiden hanskaamisen.

    Kuulostaa todella hyvältä idealta. Voitas samalla heittää sinne muutama satunnainen vähennyskin jotta saadaan maksimaalinen työllistävä vaikutus.

    Yksinkertaisin tapa tehdä progressio on kuten kunnallisverossa eli veroa aletaan maksaa tasaprosentilla vasta tietynkokoisista tuloista lähtien. Tämä taitaa olla joku perusvähennys nimeltään. (Palvelualojen) verokiilaa voitaisiin helpottaa tähän tapaan esim. niin, että arvonlisäverosta ja eläkemaksuista tulisi työntekijöittäin henkilökohtainen vähennys. Ei olisi hirveän monimutkaista. Käytännössä tämä on vähän sama asia, kuin että perustettaisiin Osmon ehdottama toinen arvonlisävero, josta voi vähentää palkkakuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  113. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.1.2013 kello 23:47

    Sepi:
    Jos esim. leikattaisiin yli 30 000e:n menevää palkanosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palkanosaa 10%:lla, niin paljonko menot vähenisivät?

    Minä en pysty allekirjoittamaan tätä kaunaa julkisen sektorin korkeapalkkaisia työntekijöitä, siis opettajia ja lääkärejä ja muita sellaisia kohtaan. Jos me todella pudottaisimme terveyskeskuslääkärien palkkoja noin vaan kostomielessä, mitä luulisitte lääkärien tekevän? Tai jos tekisimme saman opettajille, mikä olisi Suomen sijoitus Pisa-tutkimuksessa 20 vuoden kuluttua?
    Julkisen sektorin kohdalla on suuri ongelma palkka-asteikon yläpäässä, koska samanlaisesta työstä yksityisellä saa paljon suurempaa palkkaa. Aika pienenkin yrityksen toimitusjohtaja saa suurempaa palkkaa kuin pääministeri tai Helsingin kaupunginjohtaja. Näihin kahteen virkaan varmaankin löytyy päteviä hakijoita pienemmälläkin palkalla, mutta on aikamoinen ongelma, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ei pysty kilpailiemaan terävimmistä suunnittelijoista, mutta sen tehtävänä on kuitenkin suunnitella kaupunkia.
    Julkisella sektorilla palkkaerot ovat yksityisiä pienempiä, minkä seurauksena pienipalkkaisessa työssä maksetaan yksityisiä paremmin ja asiantuntijatehtävissä yksityisiä huonommin.
    Julkisessa sektorissa on paljon painolastia, mutta silloin on kyse organisaatioiden kankeudesta ja huonosta toiminnasta. Siihen pitää puuttua, eikä se tapahdu karkottamalla parhaat voivat muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Oikeistodemari kirjoitti 4.1.2013 kello 23:47

    No ei se nyt ihan pelkkä Nokia ollut. Sä oot Osmo jämähtänyt sinne 90-luvulle. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  115. a_l kirjoitti 4.1.2013 kello 23:50

    Osmo Soininvaara: Olen esittänyt jo aiemmin omistusasumisen verotukien vähentämistä, mistä saisi helposti miljardin. Nyt tuki valuu vain hintoihin ja pahentaa asuntotilannetta. Samasta syystä kaupunkimaan kiinteistöveroa voisi nostaa – siis maapohjaan kohdistuvaa veroa. Yleensäkin kannattaa verottaa hyödykkeitä, jotka ovat luonnostaan niukkoja. Energiaverojen nosto nyt vaikka Saksan tai Tanskan tasolle toisi roimasti rahaa.

    Yritystukia voisi vähentää rutkasti.

    Asuminen ja energia eivät ole niukkuushyödykkeitä vaan välttämättömyyksiä. Missä ne asuu joilla ei ole varaa veronmaksuun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  116. Ville kirjoitti 5.1.2013 kello 0:03

    Osmo Soininvaara: on aikamoinen ongelma, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ei pysty kilpailiemaan terävimmistä suunnittelijoista, mutta sen tehtävänä on kuitenkin suunnitella kaupunkia.

    Tämä vertaus sattui vähän huonosti, koska kaupunkisuunnitteluvirastossa on töissä paljon arkkitehteja ja arkkitehtien palkat yksityisellä puolellakaan eivät yleisesti ottaen ole erityisen hyvät ja helposti jäävät julkisen puolen palkkoja huonommiksi. Insinöörien osalta asia on varmasti toinen.
    Yleisemminkin perustason töissä julkisella puolella voi saada ihan kilpailukykyistä palkkaa – esim. hoitoalan palkkausta on pidetty alhaisena, mutta usein yksityiset yritykset maksavat julkista sektoria huonommin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  117. a_l kirjoitti 5.1.2013 kello 0:05

    Osmo Soininvaara: Konepajateollisuuden tuotteet ovat pääasiassa investointihyödykkeitä, joten niiden markkinat ovat siellä, missä investoidaan, siis Aasiassa.

    Markkinoiden ollessa Itä-Aasiassa, tuotteen on oltava aika ylivertainen, että se kannattaa valmistaa Suomessa ja kuljettaa Aasiaan.

    Suomesta viedään Aasiaan melkoiset määrät niinkin ylivertaisia tuotteita kuin puutavaraa, rakennuskiveä ja metalliromua, sellusta ja paperista puhumattakaan.

    Ei investointihyödykkeiden Aasian vienti ainakaan rahtikustannuksiin kaadu. Koneita myymällä ne saksalaisetkin porskuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  118. Liian vanha kirjoitti 5.1.2013 kello 0:10

    Osmo Soininvaara: Minä en pysty allekirjoittamaan tätä kaunaa julkisen sektorin korkeapalkkaisia työntekijöitä, siis opettajia ja lääkärejä ja muita sellaisia kohtaan. Jos me todella pudottaisimme terveyskeskuslääkärien palkkoja noin vaan kostomielessä, mitä luulisitte lääkärien tekevän? Tai jos tekisimme saman opettajille, mikä olisi Suomen sijoitus Pisa-tutkimuksessa 20 vuoden kuluttua?
    Julkisen sektorin kohdalla on suuri ongelma palkka-asteikon yläpäässä, koska samanlaisesta työstä yksityisellä saa paljon suurempaa palkkaa. Aika pienenkin yrityksen toimitusjohtaja saa suurempaa palkkaa kuin pääministeri tai Helsingin kaupunginjohtaja. Näihin kahteen virkaan varmaankin löytyy päteviä hakijoita pienemmälläkin palkalla, mutta on aikamoinen ongelma, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ei pysty kilpailiemaan terävimmistä suunnittelijoista, mutta sen tehtävänä on kuitenkin suunnitella kaupunkia.
    Julkisella sektorilla palkkaerot ovat yksityisiä pienempiä, minkä seurauksena pienipalkkaisessa työssä maksetaan yksityisiä paremmin ja asiantuntijatehtävissä yksityisiä huonommin.
    Julkisessa sektorissa on paljon painolastia, mutta silloin on kyse organisaatioiden kankeudesta ja huonosta toiminnasta. Siihen pitää puuttua, eikä se tapahdu karkottamalla parhaat voivat muualle.

    Julkinen sektori takaa 10-15 vuotta pidemmän työuran kuin yksityinen. Se on selvää rahaa

    Ollaan palaamassa vanhojen arvojen piiriin eli julkinen sektori tarjoaa kapean, mutta pitkän leivän.

    Ja eläke-edutkin ovat palanneet entiselleen eli 2,2 % kertymään per vuosi.

    Ja lomaa 7 viikkoa per vuosi

    Ja kevyen työn, jonka määrää voi itse säädellä
    Eikä pomo voi määräillä

    Kaikki rahanarvoista.
    Näyttää sitä, että virkamiehen ahneudella ei ole rajaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  119. Poth1ue1 kirjoitti 5.1.2013 kello 0:35

    Osmo Soininvaara:
    Julkisessa sektorissa on paljon painolastia, mutta silloin on kyse organisaatioiden kankeudesta ja huonosta toiminnasta. Siihen pitää puuttua, eikä se tapahdu karkottamalla parhaat voivat muualle.

    Vähintäänkin kymmenen peukkua tälle!

    Voitaisko me jo rohjeta odottaa sellaista, että kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut lakkaisivat pelkäämästä ylimmän virkamieskunnan hyvävelikerhoa, ja uskaltaisivat vaatia asioiden järjestelyä tämän vuosituhannen tarpeiden pohjalta sen sijaan, että edelleenkin noudatettaisiin Hänen Majesteettinsa Suomen Suurruhtinaan antamia säädöksiä waltionhoidosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  120. Kalle kirjoitti 5.1.2013 kello 1:16

    Sepi: …Jos esim. leikattaisiin yli 30 000e:n menevää palkanosaa 5%:lla ja yli 50 000e menevää palkanosaa 10%:lla, niin paljonko …

    Ongelma eivät ole 40 000€ tai 50 000€ vuodessa tienaavat. Heidän palkkansa ovat eurooppalaisessa vertailussa joka tapauksessa keskivertoa pienempiä. Ongelma on palkkahaitarin alapää. Ns. pienituloiset tienaavat Suomessa varsinkin suljetulla sektorilla kohtuuttoman hyviä palkkoja. Ai niin, sitähän ei saa sanoa ääneen. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  121. Kalle kirjoitti 5.1.2013 kello 1:30

    Hannu Oskalalle täytyy todeta, ettei noihin Poutvaaran lukuihin kannata hirveästi perustaa mitään. Kaveri ymmärtää ongelmatiikasta suurin piirtein sen verran mitä sika helmistä ja levittelee valheellisia “laskelmiaan”, vaikka asiasta on hänelle huomautettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  122. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2013 kello 10:48

    Kalle väittää, ettei Poutvaaran lukuihin yleusen asevelvollisuuden hinnasta kannata perustaa, koska ne ovat Kallen mielestä väärin. Olisi kiva kuulla jokin perustelu. Ekon omistien mielestä yleinen asevelvollisuus on erittäin kallista, koska se viivyttää nuorten miesten pääsyä opintoihin ja työelämään vuodella tai kahdella. Juuri asevelvollisuuden suuren kansantaloudellisen hinnan takia muut maat ovat siitä luoipuneet. Ja tietysti myös sikisi, että se on aika huonoa maanpuolustusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Touko Mettinen kirjoitti 5.1.2013 kello 1:48

    Puhut protektionismista, mikä voidaan varmaan määritelä nationalismin ilmentymäksi. Tähän asti olemme sivistyneessä Euroopassa hiukan olleet (pienissä piireissä) huolissamme venäläisestä nationalismista/ protektionismista, muistetaan nyt vaikkapa heidän lapsiasiamiehensä, ja hänen ilmeisen suora ohjeistus vallan huipulta. Samoin meillä kummastutti yhtäkkinen suomalaisen ruuan maahantuontikielto.

    Olen tähän asti kuvitellut, että EU on näisä asioissa hyvä selkänoja, mutta viime päivinä olen joutunut miettimään toisin: jos Ranskan teollisuusministeri (tms?) jo kesällä julistaa pelastavansa maansa telakat ja syksyn mittaan niin myös näyttää tekevän, olen ns. satavarma, että terhakka ministerimme Vapaavuori saa oikein ystävällisen ja mitäänsanomattoman vastauksen sekä Ranskalta että EU:n komissiolta ja jos he ystävällisyyttään alentuvat jotakin selittämään, he viitannevat johonkin liikesalaisuuteen.

    Meillä on tämmöinen ydinvoimalan rakentamiseen liittyvä muutaman miljardin erimielisyys samaisten ranskalaisten kanssa. Voisitko joku hälventää pelkojani: minä pelkään, että gäppi on liian suuri ja siksi suomalaisille sanotaan, että artisti maksaa. Koska Ranska ei maksa. Ja juttu ei siis mene tuomioistuimeen – ainakaan puolueettomaan.

    Touko Mettinen
    tätäkö tää on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  124. Kimmo kirjoitti 5.1.2013 kello 3:44

    Kun kerran keskustelu suurista, rakenteellisista muutoksista on avattu, niin heitetään rohkeasti lista suurista muutoksista.
    1. Työnajan pidentäminen:
    – Korkeakouluun valinta suoraan ylioppilaskokeen tuloksilla. Jos nykyiset ylioppilaskokeet eivät mittaa oikeita asioita, niin muutetaan niitä. Vaikutus: ei yhteiskunnalle kalliita välivuosia.
    – Kanditutkinto pääsääntöinen yliopistotutkinto, tämän jälkeen suoraan työelämään. Maisteriopinnot lähtökohtaisesti suoritetaan muutaman vuoden työnteon jälkeen ja ovat opiskelijalle maksulliset. Vaikutus: työelämään siirrytään huomattavasti nykyistä nuorempina. Samalla korkeakoukouluopintojen kustannukset valtiolle pienentyvät.
    – Varusmiespalveluun kutsuttavien määrät puolitetaan. Nykyisen laajuinen varusmiespalvelu on kallista yhteiskunnalle ja sotilaallisesti tehoton. Vaikutus: siirtyminen työelämään nopeutuu vuodella.
    – Työtuntien määrän kasvattaminen 3 tunnilla viikossa ilman palkkojen nousua. Palkkojen leikkaus heikentää ostovoimaa, mutta työtuntien kasvattaminen lisää tuottavuutta. Vaikutus: Suomen kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.
    – Eläkeiän nostaminen 2 vuodella. Vaikutus: pienentää painetta eläkemaksujen nousulle.
    2. Verotuksen yksinkertaistaminen ja veronkeroon tehostaminen
    – Yritysverotuksessa siirtyminen Viron malliin. Vaikutus: Yrityksille syntyy mahdollisuus ja intressi suuremmille investoinneille ilman, että valtio pitkällä aikavälillä menettäisi verotuloja.
    – Arvonlisä- ja ennakonpidätysveroissa siirtyminen laajaan käännettyyn verovelvollisuuteen. Veronkeruun ja maksun painopiste siirtyy ketjun alkupäähän, jolloin verovalvonta on helpompaa ja tehokkaampaa. Vaikutus: harmaan talouden määrä pienenee.
    3.Hallinnon yksinkertaistaminen
    – Siirtyminen yksinkertaiseen perustulomalliin. Nykyinen harkinnanvarainen tukipolitiikka vaatii tehottoman hallinnon joka ei tuota lisäarvoa. Vaikutus: tuottamattoman hallinnon pienentäminen (ja alhaisen tuottavuuden työn aseman pareneminen)
    – Kuntien määrän pienentäminen, ei pitkiä suoja-aikoja päällekkäisille viroille. Vaikutus: hallinnon tehostuminen.
    3. Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen. Ehdotus on tabu, mutta nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei ole huoltosuhteen osalta tehokasta. Erityisesti humanitaarinen maahanmuutto on huoltosuhdetta heikentävä. Vaikutus: Valtion menojen pienentyminen

    On selvää, että jokaiselle yllä olevalle ehdotukselle löytyy erittäin suuri vastustus Suomessa. Kyse on vain siitä, mikä hinta maksetaa, jos niitä ei toteuteta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  125. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 5.1.2013 kello 6:38

    Kun Suomi tuntuu velkaantuvan useampana vuotena peräkkäin miljardeilla euroilla vaikka leikkauksia on jo tehty, eikö olisi korkea aika ottaa todelliseksi leikkauskohteeksi myös esimerkiksi kehitysapu? Ei ole mitenkään kestävää pidemmän päälle maksaa ulkomaille vuosittain miljardin verran kehitysapua, joka on velkarahalla rahoitettua. Lopulta velkataakka kasvaa kestämättömän suureksi ja silloin romahtaa paljon muutakin kuin kyky ottaa lisää velkaa kehitysavun ja muun vähemmän tarpeellisen rahoittamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  126. Rolle kirjoitti 5.1.2013 kello 9:40

    Osaa julkisen sektorin palkoista saisi kohtuullistettua ihan vain parantamalla työvoiman tarjontaa. Ilmeinen parannuskohde olisi lääkärit ja aloituspaikkojen lisääminen, mitä lääkäriliitto kynsin ja hampain vastustaa. Taitavat lääkärit olla aliedustettuja yliopistoissa ja yliedustettuja arkadianmäellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  127. Henri Weijo kirjoitti 5.1.2013 kello 11:09

    Jos kiinnostaa, niin pari vuotta sitten täällä Aalto Yliopistossa kansantaloustieteen laitoksella tehtiin kandityö (LINKKI, ja juu, ei ole gradu saatikka väitöskirja, mutta kuulemani mukaan kansiksen laitoksella tätä taputeltiin poikkeuksellisen hyvin tehtynä kandityönä), jossa laskettiin asevelvollisuuden todellisia kustannuksia verrattuna palkka-armeijaan.

    Iso osa argumentista perustui Hollannin kokemuksiin, joka kahtena vuotena 1970-luvulla jätti budjettikriisissä (?) kutsumatta kaksi ikävuosikertaa miehiä. Näiden kahden vuosikerran koko eliniän kumulatiiviset tulot olivat noin neljä prosenttia intin käyneitä korkeampia. Merkittävä ero.

    Loppukaneetti summaa tutkielman sisällön:

    In my opinion, the evidence against the draft is so overwhelming that it is puzzling why we still use, especially to such excess. Plain and simple, the Finnish draft is unambiguously more costly to our society than an all-volunteer force would be and all non-economic arguments have mainly to do with just holding up the political status quo.

    Kandissa keskustellaan toki myös armeijan kulttuurillisesta merkityksestä (miesten koulu ja maanpuolustustahto jne.), mutta ne eivät ole osa laskelmia tietenkään. Näillä on kuitenkin merkitystä yhteiskunnalle tavoilla, jotka eivät ehkä numeroina näy (yleinen luottamus, yhteisöllisyyskin ehkä). Mutta puhtaasti BKT-näkökulmasta yleistä asevelvollisuutta on hyvin hankala puolustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  128. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.1.2013 kello 11:30

    Asevelvollisuuden hintaa nostaa vielä se, että swe syrjäyttää miehiä jatko-opinnoista, erityisesti korkeakouluopinnoista, mistä saamme tietysti osittain kiittää täysin irrationaalista pääsykoekäytäntöä. Sinä aikana kun naiset pänttäävät pääsykoekirjojen alaviitteitä ulkoa, miehet haaskaavat aikaansa kasarmeilla. Tämä vinouttaa huomattavasti korkeakouluihin valittavien sukupuolijakaumaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Syltty kirjoitti 5.1.2013 kello 11:11

    Rehellisyyden nimissä aina kun ehdotetaan asevelvollisuudesta luopumista, pitäisi myös samalla määrärahojen korottamista.

    Jos ainoastaan lakkautetaan asevelvollisuus niin puolustuskyky tipahtaa ilman vastaavia panostuksia rahoitukseen.

    Asevelvollisuushan on vain rahan siirtämistä taskusta toiseen, valtio jättää rahallisesti panostamatta puolustukseen, mutta käyttää hallinnollista päätöstä ja kustannukset kannetaan budjetin ulkopuolelta.

    Nykyinen tankintöyssyihin ja kivien heittelyyn perustuva räsypekka-armeija ei muutu yhtään tulivoimaisemmaksi sillä, että tankintöyssyjen lukumäärä puolitetaan ja jäljellejääneille jaetaan samat kävyt kuin ennenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  130. timo kirjoitti 5.1.2013 kello 11:26

    Pienyritystukien poistaminen tässä ja nyt olisi erittäin tyhmää. Vahvuutemme on koulutettu ja innovatiivinen väestö, (patenttien määrä per capita maailman 2 tai 3 suurin), heikkoutemme riski- ja business rahoittajien vähäisyys. Tukien nopea lopetus johtaisi vain lisääntyneeseen työttömyyteen.
    Tukia voidaan ajaa alas sitä mukaa kun pienyritysten rahoitusmahdollisuudet nousevat “länsimaiselle” tasolle.
    Oikeasti pitäisi yksinkertaistaa ja helpottaa rajusti 1-10 hlön yritysten käynnisttämista, verotusta, ja kirjanpitoa. Kokrkp on aikaajoin elehtinyt mediassa yrittämisen edistämisestä. Käytännössä kokrkp EI halua että pienyrittäminen lisääntyy, se saattaisi kilpailla kokrkp:n korporaattikaverien firmojen kanssa. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein rakennusalalta, IT hankkeisiin.
    Kummaa tässä on että vas-sdp-vihr-kd tuntuis nielevän kiltisti kaiken mitä kokrkp syöttää.
    Nopea helpotus saataisiin siirtmällä verotuksella rahaa rikkailta köyhille. Tällöin raha lähtisi osinkotileiltä ja osakeomistuksista ym. oikeasti kiertoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  131. Tapio kirjoitti 5.1.2013 kello 11:53

    Ville: Epäilen, että yritystuet monesti aiheuttavat yrityksille enemmän haittaa kuin hyötyä. Tukien hakeminen ja raportointi vie paljon resursseja, joten vaikka a) projekti olisi tehty vaikka tukia ei olisi saatu tai b) projektia ei olisi tehty ilman tukia, koska se ei ole riittävän hyödyllinen, yrityksen resurssit tulevat käytetyksi johonkin muuhun kuin tuottavaan työhön tai toiminnan kehittämiseen taloudellisesti järkevällä tavalla…

    Täysin samaa mieltä. Yritysten alkutaivalta voisi tukea vero- tai työnantajamaksuhelpotuksilla ja lähes automaattisilla starttirahoilla.

    Mainitsemiesi ongelmien lisäksi yritystuet ovat synnyttäneet kokonaisen konsulttien armeijan, joka toimii eräänlaisena papistona syntisten yritysten ja taivaallisten rahoittajien välillä.

    Tukia ei tule, ellei anomukseen ole sisällytetty tiettyjä maagisia sanoja ja lauseita, joihin rahoitupäätöksen valmistelija voi perusteluissaan viitata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  132. Tapio kirjoitti 5.1.2013 kello 12:29

    JTS: PK-yritykset tekevät näitä hommia, joten enemmän kuin suurteollisuutta 50 – 150 hengen firmoista ja göobaalilta markkinalta rahaa ja työtä saadaan. Nämä valitettavasti myydään helposti maailmalle. Siksi yritysveroa on järkevöitettävä Oden kuvaamalla tavalla heti.

    Monet ulos myydyt yritykset ovat menestyneet uudessa omistuksessa hyvin, osa niistä on kuitenkin lähtenyt Suomesta. Onnistunut yritysverouudistus saattaisi vähentää tätä ulosliputusta.

    Yritysten myyntiin vaikutaa paitsi kiusaus rahastaa saavutettu menestys myös se, että meillä on ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella huutava pula osaavista kasvuvaiheen organisoijista ja ennen kaikkea tuotteistajista ja vaativien tuotteiden ja järjestelmien myyjistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  133. JTS kirjoitti 5.1.2013 kello 12:30

    Miksi kuntapuolella ja eteenkin terveydenhuollossa on enää ‘virkoja’?

    Ministeriöissä ne voi ymmärtää, silloin ei opposition ihmisiä potkita muuten vain pois. Mutta kunnan vahtimestarit ‘virkamiehiä’?

    Voisi helpottaa johtamista, uudistamista ja tekisi tasa-arvoisemmaksi. Nyt kikkaillaan vuorilla ja kunta-TES:n sisällöllä.

    (Asevelvollisuus voisi olla oma aiheensa, kun siihen aina palataan. )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  134. Jouni Martikainen kirjoitti 5.1.2013 kello 13:34

    JTS:
    Miksi kuntapuolella ja eteenkin terveydenhuollossa on enää ‘virkoja’?

    Laisäädäntö edellyttää julkista valtaa käyttävien olevan virkasuhteessa. So. esim. pakkohoitopäätöstä ei saa tehdä työsuhteinen tai ulkopuolisen palveluntuottajan palveluksessa oleva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  135. Ässä kirjoitti 5.1.2013 kello 14:17

    JTS:
    Miksi kuntapuolella ja eteenkin terveydenhuollossa on enää ‘virkoja’?

    Kunnallisessa terveydenhuollossa on virkoja käytännössä vain lääkäreillä. Ja niitä on pakko olla ainakin sen vuoksi että hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vain virkasuhtessa oleva lääkäri voi kirjoittaa ns. tarkkailulähetteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  136. NukkuMatti kirjoitti 5.1.2013 kello 14:23

    Osmo,

    Tämä peräänkuuluttamasi “isojen uudistusten aika” tarvitsisi kattavan ja konkreettisen uudistusohjelman. Kirjoituksesi ei vielä anna sellaiseen riittävästi aineksia.

    Jos uudistukset tehdään kokonaisuutena suunnitellen, niin ne saadaan myös helpommin läpi, kun kaikki pannaan osallistumaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

    Seuraavassa on oma näkemykseni tarvittavista uudistuksista. Lähtökohtana tulee olla, että ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle valtakunnan mediaanin eivät kärsi taloudellisesti lainkaan nykytilanteeseen verrattuna.

    Alla listaamani toimet ovat kokonaisuus ja sellaisena sitä pitää arvioida. Vain joidenkin yksittäisten osien toteuttaminen siitä voi muuttaa kokonaisvaikutuksen aivan toiseksi. Lista on laadittu mututuntumalla ja sen taloudellisten vaikutusten tarkka arvioiminen vaatisi mittavan taloudellisen analyysin. Uudistuksen yksityiskohdat voi kiinnittää vasta tällaisen analyysin jälkeen (esim. perustulon taso, ansiotuloveron nousumalli eli progressiokäyrän muoto nollasta ylöspäin, eri arvonlisäverokannat).

    Toimenpidelista:

    – perustulon toteuttaminen ns. negatiivisen tuloveron avulla siten, että jokainen ansaittu euro lisää kansalaisen tuloja ja että jokainen lisäeuro kasvattaa käteen jäävää tuloa sitä enemmän mitä pienemmät kokonaistulot ovat (ansiotulojen veroaste voisi alkaa nollasta ja kohota tulojen mukana siten, että yli miljoonan euron vuositulosta veroa menee 55-60%, jonka jälkeen progressio ei enää kiristy, vaan maksimi marginaaliveroprosentti on noin 55-60%)

    – selvästi kevennetään ansiotulojen verotusta niiden henkilöiden kohdalla, jotka ansaitsevat alle mediaanipalkan verran, ja aavistuksen verran kiristetään verotusta eniten ansaitsevan kymmenyksen joukossa (esim. siten että suurimmista ansiotuloista veroa menee 55% nykyisen noin 50% sijaan, eläkkeissä aivan ylimmän tuloluokan veroprosentti voisi olla selvästi enemmänkin kuin 55%), muilla pidetään verotus ennallaan

    – vähennetään työehtosopimusten yleissitovuutta lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, jotta vaikeuksissa olevat yritykset voisivat pelastaa työpaikkoja palkkojen alentamisella johdon, omistajien ja työntekijöiden yhteisellä sopimuksella

    – muutetaan työmarkkinaneuvotteluja ja työehdoista sopimista siten että pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavat yrittäjäjärjestöt ovat mukana muiden ns. kolmikannan jäsenten tavoin

    – työmarkkinaneuvotteluissa lähtökohdaksi otettaisiin palkkamaltti siten, että alle mediaanipalkan verran ansaitsevilla palkka pysyy ennallaan ja yli mediaanipalkan verran ansaitsevilla palkka voi myös laskea joillain aloilla (esim. julkisella sektorilla ja sellaisilla vientialoilla, joilla kilpailykykyongelma on erityisen paha), yleistä palkanalennusta ei tavoitella, ja palkka-alen kohteeksi joutuvilla aloilla alennukset toteutetaan siten, että käteen jäävä tulo pienenee sitä enemmän mitä enemmän ansaitsee

    – lasketaan yhteisövero Ruotsin tasolle

    – nostetaan arvonlisävero Ruotsin tasolle

    – uudistetaan (työ)eläkejärjestelmä (esim. Ruotsin mallin mukaan)

    – osana eläkejärjestelmän uudistusta työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnassa aletaan huomioida tuotot koko kansantalouden osalta ja myös välilliset vaikutukset eikä vain ko. yhtiölle tuleva suora tuotto (ks. esim. http://tinyurl.com/abnwwhm)

    – toteutetaan kunta- ja sote-uudistus Ruotsin malliin (tai sopivasti em. mallia paremmaksi kehittäen)

    – helpotetaan yritysten sukupolvenvaihdoksia (vinkkejä löytyy Ruotsista ja Perheyritysten liiton kannanotoista, perintövero ym.)

    – kansainvälisten konsernien sisäisten lainojen korkojen verovähennysoikeutta pitää edelleen kiristää ja säätää säännökset yhtä kireiksi kuin Ruotsissa, jotta verokeinottelu konsernien sisäisillä lainoilla vähenee (Suomessa vastikään laadittu laki oli ymmärtääkseni löperömpi kuin Ruotsin vastaava)

    – nostetaan kotitalouksien energiaveroa (kuten Osmo yllä ehdotti)

    – poistetaan omistusasumisen kohtuuton tukeminen verovähennysten keinoin (mm. oman asunnon pankkilainan korkojen verovähennysoikeutta pienennetään nykyistä rivakammin poistaen se lopulta kokonaan)

    – toteutetaan tietullit kuten Ruotsisssa tai vielä älykkäämmin (heikentämättä kuitenkaan kokonaisuutena ammattiliikenteen kannattavuutta ja lisäämättä syrjäseuduilla autoilun kustannuksia)

    – poistetaan ns. autoetu sellaisista työsuhteista, joissa autoa ei tarvita työkäytössä

    – otetaan yritysverotukseen mallia Virosta siltä osin, että yrityksen voittoa verotetaan vasta, kun se maksetaan yrityksestä tai Suomesta ulos (tällä pyritään parantamaan yritysten taloudellista kuntoa ja kannustamaan investointeihin Suomessa)

    – poistetaan pienten listaamattomien yritysten kohdalla omistajan oikeus nostaa yrityksestä tuloa verottomasti 90000 euroon asti (em. tuloa voitaisiin myös verottaa progressiivisesti, jos tällaisen tulon asettaminen pääomatuloveron alaiseksi kokonaisuudessaan vähentää liikaa yritystoiminnan houkuttelevuutta)

    – työskennellään määrätietoisesti EU:ssa ja kansainvälisesti veroparatiisien kitkemiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  137. NukkuMatti kirjoitti 5.1.2013 kello 14:54

    Kalle: Ongelma eivät ole 40 000€ tai 50 000€ vuodessa tienaavat. Heidän palkkansa ovat eurooppalaisessa vertailussa joka tapauksessa keskivertoa pienempiä. Ongelma on palkkahaitarin alapää. Ns. pienituloiset tienaavat Suomessa varsinkin suljetulla sektorilla kohtuuttoman hyviä palkkoja…

    Kerrotko vielä, että mikä tässä onkaan se ongelma?

    Itse en usko lainkaan, että koulutetun työvoiman karkaaminen maasta olisi merkittävä uhka. Maastamuutto on pysynyt samansuuruisena koko 2000-luvun, vaikka Suomen väkiluku on kasvanut koko ajan:
    http://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/2011/muutl_2011_2012-04-27_kuv_001_fi.html

    Minusta ongelma on pikemminkin se, että tuloerot ovat kasvaneet jo pitkän aikaa ja ovat nyt huomattavasti suuremmat kuin 80-luvulla tai parikymmentä vuotta sitten:

    http://www.stat.fi/til/tjkt/2011/tjkt_2011_2012-12-14_tie_001_fi.html

    http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03-07_001.html?s=0

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  138. Kalle kirjoitti 5.1.2013 kello 15:36

    Osmo Soininvaara:
    Kalle väittää, ettei Poutvaaran lukuihin yleusen asevelvollisuuden hinnasta kannata perustaa…

    Poutvaara vertaa appelsiineja ja mustekaloja saaden tulokseksi että saunan lauteet ovat parhaat keltaisina. Hänen luvuillaan ei ole minkäänlaista yhtymäkohtaa todellisuuteen. Jokainen voi tehdä virheitä ja se on hyväksyttävää. Kun levittää virheellistä tietoa, vaikka asiasta on huomautettu, ei ole enää hyväksyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  139. jukolanjussi kirjoitti 5.1.2013 kello 15:43

    anonyymi: Saahan se edelleenkin valitella, miten työttömät laiskiaiset eivät hommaa itselleen työpaikkaa ja miten työntekijöille pitää maksaa palkkaa ja miten pomoilla on niin matalat palkat.

    Mutta vasemmistoblokkihallitus tuskin nostaisi veroja enempää, mitä tämä hallitus tulee tekemään. Olisi kaikkien kannalta hyvä, jos uudet vaalit järjestettäisiin. Nythän SDP käyttää suurempaa ääntä, mitä sillä on, koska se tulkitsee, että persuja äänestävät ovat demareita.

    Hyvinvointivaltio alkaa käydä taakaksi, kun verot nousevat kohtuuttomiksi. Asiaan liittyen eilen tuli yleltä suomalaisen MIT-proffan haastattelu yleltä. Todella hyvä haastattelu, mikä liittyy tämänkin blogin yleisiin ja useisiin aiheisiin. Löytyy varmaan areenasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  140. Catilina kirjoitti 5.1.2013 kello 16:05

    Jos käyttää julkista valtaa, pitää olla virka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  141. Hupsis kirjoitti 5.1.2013 kello 16:22

    anonyymi: Tämän kolikon toisella puolella on saatu tuloerot räjähtämään käsiin. Tämä kasvattaa pahoinvointia ja nyt meillä on yhä suurempi yläluokka ihmisiä, joita ei työväen kokonaistilanne oikeastaan kiinnosta, koska se ei heitä koske.

    Tuloerot vain eivät ole räjähtäneet mihinkään ja niillä ei ole mitään vaikutusta pahoinvoinnin lisääntymiseen tai oikeastaan mihinkään muuhun, puhdasta populismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  142. NukkuMatti kirjoitti 5.1.2013 kello 17:12

    Pitkästä toimenpidelistastani edellä unohtui yksi asia, joka todennäköisesti lisää muiden listalla mainittujen toimenpiteiden hyväksyttävyyttä suuren yleisön keskuudessa:

    – uuden auton hankintahintaan lisättävä autovero tulee Suomessa laskea Ruotsin tasolle ja vähäpäästöisen auton hankinnan verokannustimet asettaa vielä paremmiksi kuin Ruotsissa (veron riippuvuus CO2-päästöistä voimakkaammaksi kuin nykyään)

    Sitten vielä pari toimenpidettä, jotka eivät välttämättä olisi kovin suosittuja, mutta joiden suorat ja etenkin välilliset taloudelliset vaikutukset olisivat huomattavat (vähentää sairaskuluja ja pidentää työuria, http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkoholivero):

    – alkoholiveron maltillinen nosto

    – kaupoissa myytävän keskioluen laimentaminen samaan alkoholipitoisuuteen kuin Ruotsissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  143. Saara kirjoitti 5.1.2013 kello 17:12

    Tiedemies:
    Meillä on sellainen kummallinen kuvitelma, että kaikki muu kuin isojen materiaalimöykkyjen kokoonpano savun ja kipinöiden lentäessä tai muuten isojen koneiden pyöriessä on ainoaa “oikeaa” vaurautta. Tällaisesta fetissistä nyt ihan ekana pitäisi päästä eroon.

    Erinomainen kirjoitus kokonaisuudessaan. On hämmentävää, että annamme edelleen suuryritysten määräillä ja jätämme maan suurimman työllistäjän ja eniten kasvupotentiaalia omaavan toimijan (pk-yritykset) seuraamaan menoa syrjästä.

    Ville: Epäilen, että yritystuet monesti aiheuttavat yrityksille enemmän haittaa kuin hyötyä. Tukien hakeminen ja raportointi vie paljon resursseja, joten vaikka a) projekti olisi tehty vaikka tukia ei olisi saatu tai b) projektia ei olisi tehty ilman tukia, koska se ei ole riittävän hyödyllinen, yrityksen resurssit tulevat käytetyksi johonkin muuhun kuin tuottavaan työhön tai toiminnan kehittämiseen taloudellisesti järkevällä tavalla…

    Tuet pitäisi suunnata pienille vientiyrityksille, jotka eivät toistaiseksi pysty toimimaan kunnolla ilman tukea, koska edustavat tulevaisuuden kasvualaa. Silloin niillä olisi aidosti kansantaloutta kohentava ja työllisyyttä lisäävä vaikutus. Ongelma on tietenkin siinä, että tulevaisuuden kasvualoja ja usein myös sitä, millä perusteella tuen saajat kannattaisi valita ko. alan sisältä, on vaikeaa tunnistaa.

    Villi arvaukseni silti on, että tukea voisi myöntää vaikka täysin harkitsemattomasti kaikille riittävän pienille ja innovatiivisille toimijoille, ja se voisi hyvinkin osoittautua kannattavaksi pitkällä aikavälillä. Suuri osa tuettavista menisi konkurssiin, mutta samalla saataisiin varmasti myös muutama ylimääräinen menestystarina aikaan. Tärkeintä olisi pyrkiä kaikin keinoin varmistamaan, että ne joilla on oikeasti edellytykset menestyä, saisivat alkuvaiheessa kaiken mahdollisen avun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  144. Raimo K kirjoitti 5.1.2013 kello 17:57

    JTS:
    Miksi kuntapuolella ja eteenkin terveydenhuollossa on enää ‘virkoja’?

    Ministeriöissä ne voi ymmärtää, silloin ei opposition ihmisiä potkita muuten vain pois. Mutta kunnan vahtimestarit ‘virkamiehiä’?

    Voisi helpottaa johtamista, uudistamista ja tekisi tasa-arvoisemmaksi. Nyt kikkaillaan vuorilla ja kunta-TES:n sisällöllä.

    (Asevelvollisuus voisi olla oma aiheensa, kun siihen aina palataan. )

    Eipä ole kunnissa enää montakaan virkaa eikä vahtimestareitakaan (paitsi suurimissa kaupungeissa).
    Terveyskeskusten suhteen olen kyllä samaa mieltä, virkasuhteessa ei tarvitsisi olla kuin johtavia ylilääkäreitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  145. Mika kirjoitti 5.1.2013 kello 18:04

    Osmo Soininvaara:
    Kalle väittää, ettei Poutvaaran lukuihin yleusen asevelvollisuuden hinnasta kannata perustaa, koska ne ovat Kallen mielestä väärin. Olisi kiva kuulla jokin perustelu. Ekon omistien mielestä yleinen asevelvollisuus on erittäin kallista, koska se viivyttää nuorten miesten pääsyä opintoihin ja työelämään vuodella tai kahdella. Juuri asevelvollisuuden suuren kansantaloudellisen hinnan takia muut maat ovat siitä luoipuneet. Ja tietysti myös sikisi, että se on aika huonoa maanpuolustusta.

    Eipäs unohdeta millä kansanedustaja äänestää.
    Siellähän oli 200 asevelvollista tekemässä testausta Tiedon toimittamaan äänestysjärjestelmään muutaman euron päivähinnalla. Halvemman hintaluokan testaaja taitaa maksaa 70 euroa tunti. Joten eduskunta säästi about satatonnia päivässä tuolla.

    Kun suo palaa ja tarvitaan tuhat sammuttajaa roudataan bussikaupalla varusmiehiä hommiin. Nämä ei maanpuolustukselliset asiat joita varusmiehet tekevät nollapalkalla tuppaavat helposti unohtumaan laskelmista. Sama juttu siviilipalvelusmiehillä jotka tekevät myös kansakuntaa hyödyttäviä hommia.

    Ja jos muistelen omaa nuoruuttani niin taisi useampi vuosi mennä “hukkaan” ihan siviilipalvelustani riippumatta, “huonoon elämään”. No, noiden vuosien ansiosta sentään koen eläneeni – nyt saa maksaa veroja ja olla poliittisesti korrekti vielä pari vuosikymmentä.

    Irtiottoa orjayhteiskunnasta ja poliittisesta korrektiudesta toivon nykyisiltäkin nuorilta, on oikein haistattaa yhteiskunnalle joka itse haisee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  146. Risto kirjoitti 5.1.2013 kello 18:35

    Osmo Soininvaara:
    Asevelvollisuuden hintaa nostaa vielä se, että swe syrjäyttää miehiä jatko-opinnoista, erityisesti korkeakouluopinnoista, mistä saamme tietysti osittain kiittää täysin irrationaalista pääsykoekäytäntöä. Sinä aikana kun naiset pänttäävät pääsykoekirjojen alaviitteitä ulkoa, miehet haaskaavat aikaansa kasarmeilla. Tämä vinouttaa huomattavasti korkeakouluihin valittavien sukupuolijakaumaa.

    Onko tuosta jotain konkreettista statistiikka todisteeksi? Armeijaanhan kuitenkin voi mennä ja mennään usein ensimmäisen opiskeluvuoden, tai ainakin niiden pääsykokeiden jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  147. Viherinssi kirjoitti 5.1.2013 kello 18:49

    Syltty: Rehellisyyden nimissä aina kun ehdotetaan asevelvollisuudesta luopumista, pitäisi myös samalla määrärahojen korottamista.

    Ei kai mitenkään välttämättä.

    Kaikkiaan pitäisi kysyä kaksi kysymystä:

    1. Mitä uhkia vastaan haluamme puolustautua?
    2. Pitääkö se tehdä yksin?

    Näiden vastauksista sitten seuraa hintalappu. Jos haluamme pitää yksin puoliamme isoa vihollisvaltiota vastaan traditionaalisessa sodassa talvisodan tapaan, nykyinen puolustuskykymme on todennäköisesti kovin riittämätön. Ruotsissa paikallinen sotapäällikkö juuri arvioi, että viikon kestäisi puolustus tuossa tilanteessa, ja Ruotsin puolustusbudjetti on kuitenkin suuruusluokaltaan tuplat meihin.

    Eli ylläolevaan lainaukseen palatakseni: On mahdollista myös esittää ammattiarmeijaan siirtymistä nostamatta määrärahoja. Silloin kuitenkin pitää hyväksyä puolustuskyvyn jonkinasteinen aleneminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  148. TPi kirjoitti 5.1.2013 kello 18:50

    Poth1ue1: Siitä vaan ihan vapaasti. Sillä sekunnilla kun tuollainen päätös tehdään, niin minä aloitan italialaisen lakon – tai itseasiassa lopetan tehtävieni tekemisen tyystin ja käytän työaikani 100% töiden hakuun (mielellään ulkomailta).

    Onhan se nimittäin aivan sylvältä sieltä minne aurinko ei yleensä paista, ettei julkisensektorin asiantuntijatehtävissä nykyinen luokkaa 20% yksityissektoria alempi palkkataso enää riitäkään kaikenmaailman sosialisteille ja muille populisteille. Ei – pitää vielä leikata palkkatasoa entisestään ja hyvälläsäkällä lisätä päälle vielä arhinmäkeläinen progressiota kiristävä kateusvero.

    Haluavatko ihmiset ihan oikeasti, että heidän verorahojaan “tuhlaavat” pelkästään vastavalmistuneet idiootit ja kehäraakit, jotka eivät vajavaisten taitojensa tai henkilökohtaisten ongelmiensa takia saisi töitä mistään muualta? Ilmeisesti?

    Vai ovatko nämä äänekkäimmät räksyttäjät itseasiassa pelkästään saamapuolella olevia “lepoistajia” ja taivaanrannanmaalareita, joille on yksilysti kuinka paljon nettoveronmaksajien rahoja haaskataan – kunhan niitä vain haaskataan mahdollisimman paljon?

    Ja kun moni on nyt varmaakin kerinnyt jo imuroimaan säkillisen herneitä nenäänsä, niin kyllä minunkin mielestä julkisen sektorin pitää säästää – se ei vain ole missään mielessä järkevää millään juustohöylällä ja kaikkia koskevalla palkkojen alennuksella. Kyllä säätöjen pitää lähteä siitä, että karsitaan turhia palveluita ja byrokratiaa – ja että tehostetaan jäljellejääviä palveluita niin hyvin kuin pystytään.

    Tällaiset toiveet siis ainakin yhdeltä yli 70 000 € ansaitsevalta julkisen sektorin “syöttöporsaalta”, jota ilman näitä viimepäivien peeloiluitakin veetuttaa kuin pientä oravaa, jolla käypy jäässä, mm. se, että vaikka omat tehtävät ja vastuut kasvavat vuosi vuodelta, niin palkka ei muutu mihinkään – ei kait voikaan muuttua, kun kuulema valtio ei anna eurosentin senttiä palkkausrakenteen korvaamiseen, vaan kaikki saavat tyytyä samaan VES-korotukseen – raatoi sitten kuinka tahansa tai lusmuili päivät pitkät korttia pelaamassa kahvihuoneessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  149. Viherinssi kirjoitti 5.1.2013 kello 18:53

    timo: Oikeasti pitäisi yksinkertaistaa ja helpottaa rajusti 1-10 hlön yritysten käynnisttämista, verotusta, ja kirjanpitoa.

    Minä en ole oikein koskaan ymmärtänyt tämän asian monimutkaisuutta. Yrityksen perustaminen ei ole mitenkään ihmeellisen vaikeaa, ja tilitoimisto hoitaa ihan kohtuuhintaan kaiken byrokratian.

    Oman kokemukseni mukaan tällaisten “helpottaa rajusti” toiveiden takana olevat todelliset toiveet liittyvät vaikkapa siihen, että yritystoimintaa olisi paljon helpompi pyörittää, kun ei tarvitsisi maksaa palkan sivukuluja tai veroja tuloksesta…

    Todellisiakin pulmia on. Yksi niistä on se, että kasvuhaluisen ja -kykyisen yrittäjän kohdalla tarjolla olevat instrumentit ovat sellaisia, että on mukavampi tehdä jotain muuta. Jos konkurssissa menee talo alta, yrittäjyys ei ole kovin kiehtova vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  150. TPi kirjoitti 5.1.2013 kello 18:53

    Tota noin, miks sä et sitten ole jo lähtenyt sinne ulkomaille? Eiks sun ylimaalliset kykysi ja älykkyytesi olekaan riittäneet superpalkatun työn saantiin sieltä unelmien ulkomailta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  151. Viherinssi kirjoitti 5.1.2013 kello 19:18

    tpyyluoma: No Ruotsi tulee mieleen. Maan vientituotteiden kärkeä on nyt esimerkiksi kauppakonseptit.

    Ruotsin vienti on noin 150 miljardia euroa vuodessa. Vientituotteita ovat koneet, moottoriajoneuvot, paperituotteet, sellu, puu, rautajalosteet, sotatarvikkeet, ruoka ja vaatteet.

    Aika vaikea tuosta on mitään ihan mahdotonta eroa Suomeen nähdä. Rättejä meillä ei osata tehdä, emmekä me osaa b2c-myyntiä. Mutta eipä taida Ikean tai Henkkamaukan liikevaihdosta kovin iso osa päätyä lopulta ruotsalaisia noin yleensä rikastuttamaan, ts. kansantaloudelle niistä ei ehkä ole ihan numeroittensa väärtisti iloa.

    Totta kuitenkin on, että ruotsalaiset ovat monessa asiassa meitä etevämpiä. Kaupanteko on tärkein niistä asioista. Lisäksi siellä on paljon enemmän yksityisiä pääomia, eikä koko maan taloutta resetoitu 70 vuotta sitten. Siellä myös ymmärretään yksilöiden menestystä joissakin asioissa paremmin kuin Suomessa.

    Mutta mitä me voisimme sieltä oppia tai kopioida? Se kai tässä se tärkeämpi kysymys on. Joitain työelämään ja verotukseen liittyviä asioita varmasti on, joissa kannattaisi ottaa oppia. Mutta en näe mitään ihmeellistä “palveluyhteiskunta”-nimistä konseptia, jonka voisi Ruotsista vipata.

    Suomi on harvaanasuttu maa, joka on maantieteellisesti hankalassa paikassa ja köyhä pääomista ja resursseista. Jos muut ovat yhtä fiksuja kuin me, joudumme tyytymään muita alempaan elintasoon. Kansainvälisessä kilpailussa tämä voi tulla näkymään koko ajan selvemmin. (Onneksi toistaiseksi muut ovat olleet pääosin vielä hölmömpiä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  152. Kalle kirjoitti 5.1.2013 kello 19:35

    Osmo Soininvaara: …Euroopassahan noudatetaan woodoo -talousteoriaa ja tervehdytetään taloutta lopettamalla tuotannollista toimintaa säästöjen nimissä…

    Aika hyvä termi. Kun tuohon vielä lisää sen, että mitä ei muuten saada hengiltä, niin se verotetaan kilpailukyvyttömäksi. Kyllä sillä taloudellinen toimeliaisuus saadaan lopetettua tehokkaasti.

    Veroparatiiseja pidetään joissakin piireissä talousteoreettisesti nykyisen Länsi-Euroopan ja USA:n pelastajina! Jos niitä ei olisi, olisi kaikki taloudellinen toiminta loppunut jo ajat sitten täältä. Sen takia varmaan jokaisella EU-maalla on jokin tapa laillistaa verosuunnittelu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  153. Pekka Taipale kirjoitti 5.1.2013 kello 21:29

    anonyymi: Tämän kolikon toisella puolella on saatu tuloerot räjähtämään käsiin.

    Eh? Suomen tuloerot ovat maailmanlaajuisessa tarkastelussa erityisen pienet. Lisäksi voimme ola varsin varmoja, että ne ovat viime aikoina nimenomaan pienentyneet rajusti (tilastoista tämä ei tietenkään vielä näy). Ongelmamme ei ole tuloerojen räjähdys, vaan pikemminkin niiden romahdus, mikä romahduttaa myös verokertymää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  154. timo kirjoitti 5.1.2013 kello 22:50

    Viherinssi: Minä en ole oikein koskaan ymmärtänyt tämän asian monimutkaisuutta. Yrityksen perustaminen ei ole mitenkään ihmeellisen vaikeaa, ja tilitoimisto hoitaa ihan kohtuuhintaan kaiken byrokratian.

    Oman kokemukseni mukaan tällaisten “helpottaa rajusti” toiveiden takana olevat todelliset toiveet liittyvät vaikkapa siihen, että yritystoimintaa olisi paljon helpompi pyörittää, kun ei tarvitsisi maksaa palkan sivukuluja tai veroja tuloksesta…

    Todellisiakin pulmia on. Yksi niistä on se, että kasvuhaluisen ja -kykyisen yrittäjän kohdalla tarjolla olevat instrumentit ovat sellaisia, että on mukavampi tehdä jotain muuta. Jos konkurssissa menee talo alta, yrittäjyys ei ole kovin kiehtova vaihtoehto.

    Niin. Eihän se hirveän monimutkaista ole, ainakaan kokeneelle ja/tai paperin & pykälänvääntöön tottuneelle.
    Se mitä itse en ymmärrä on MIKSI pienyrityksen aloittamista ja pyörittämistä ei voisi tehdä äärimmäisen yksinkertaiseksi? Mikä olisi tämmöisen yksinkertaistamisen riski? Tulisi lisää pienyrityksiä?
    Kuten mainitset kyvykkäät ihmiset valitsevat rusinat pullasta, eivätkä aina viitsi ryhtyä yrittämään. Ja taas matalammalta ponnistavat kokevat nykyisen byrokratian monimutkaiseksi. Yksinkertaistetut viranomaiskäytännöt voisivat houkutella uusia yrittäjiä kummastakin ryhmästä. Halutaanko vai eikö haluta lisää pienyrittäjiä??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  155. Matti Pyhtilä kirjoitti 5.1.2013 kello 22:57

    Aukesivatko maailman talousalueiden rajat liian nopeasti? Eikö EU:sta ollut suojaa idän halpamaita vastaan, vaan sinne riensi puu- ja rautajalkateollisuutemme kännykkä korvallaan halpojen tuntipalkkojen ja raaka-aineiden perään? Eurooppa on kuitenkin hyvä yhteisö – järjestäytynyt ja kulttuurisesti vahva. Siinä luulisi olevan voimaa – ainakin joissakin sen jäsenissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  156. anonyymi kirjoitti 5.1.2013 kello 23:05

    Poth1ue1: Onhan se nimittäin aivan sylvältä sieltä minne aurinko ei yleensä paista, ettei julkisensektorin asiantuntijatehtävissä nykyinen luokkaa 20% yksityissektoria alempi palkkataso enää riitäkään kaikenmaailman sosialisteille ja muille populisteille.

    Ei muuten ole sosialistit tätä ensimmäisenä vaatimassa vaan ne kapitalistit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  157. anonyymi kirjoitti 5.1.2013 kello 23:23

    Henri Weijo: Näiden kahden vuosikerran koko eliniän kumulatiiviset tulot olivat noin neljä prosenttia intin käyneitä korkeampia. Merkittävä ero.

    Minusta ei ole ollenkaan selvää, että tämä olisi mitenkään yleistettävissä. Nuo ikäluokat saivat poimia rusinat pullasta. Esimerkiksi hintataso kuitenkin sopeutuu palkkoihin, joten tuossa kenties tehtiin vain tulonsiirto. Samaten maanpuolustustahto, yhteiskunnallinen koheesio, luottamus, jne. ovat kollektiivisia etuja, jotka häviävät, jos mukana ei ole ns. koko porukka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  158. anonyymi kirjoitti 5.1.2013 kello 23:27

    Pekka Taipale: Lisäksi voimme ola varsin varmoja, että ne ovat viime aikoina nimenomaan pienentyneet rajusti (tilastoista tämä ei tietenkään vielä näy).

    Niin no tämä varmaan johtuu lamasta. Ja huippu silti karkaa vaikka ehkä kaventuukin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  159. Sepi kirjoitti 6.1.2013 kello 0:32

    En ole sinänsä vihamielinen opettajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä kohtaan, mutta mietin vaan ääneen että miten valtion ja kuntien budjetit saisi edes etäisesti tasapainoon.
    Vihaksi pistää tietty lähinnä se

    Samalla voisi kysyä, että onko itseasiassa edes järkevää, että valtio kilpailee niistä parhaista työntekijöistä? Etenkin kun julkisen puolen johtajat ovat väkisinkin epäpäteviä johtuen aivan katastrofaalisesta nimityspolitiikasta, jossa oikea puoluekirja on aivan liian tärkeä kriteeri valinnalle…

    Eli paljonko yhteiskunta häviää, kun älykkäitä ihmisiä laitetaan poliittisten broilereiden johdettaviksi?

    Jos esim. lääkäreiden palkka-ale ajaisi puolentusinaa maan fiksuinta lääkäriä johonkin 100:n hengen agiiliin IT-konsulttipajaan tekemään meille uutta terveydenhoitoalan tietojärjestelmää ja nostamaan hieman läskimpää liksaa, niin saataisiinko noista puolentusinasta huippulääkäristä enemmän kansantaloudellista hyötyä, kuin heidän pitämisestään terveyskeskuksissa ja sairaaloissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  160. a_l kirjoitti 6.1.2013 kello 0:47

    Saara: Erinomainen kirjoitus kokonaisuudessaan. On hämmentävää, että annamme edelleen suuryritysten määräillä ja jätämme maan suurimman työllistäjän ja eniten kasvupotentiaalia omaavan toimijan (pk-yritykset) seuraamaan menoa syrjästä.

    Joo varmasti meillä on paljon talouden rakenteita jotka turhaan toimivat suuryritysten ehdoilla, mutta eivät suuret yritykset automaattisesti huonoja ole. Globaaleilla markkinoilla monikansallisen yrityksen pitää menestyäkseen tehdä jotain aivan hemmetin hyvin, ja tämä osaaminen leviää muuallekin. Suuryrityksillä voi olla pienessä maassa merkittävä rooli klustereiden synnyttämisessä.

    Tuet pitäisi suunnata pienille vientiyrityksille, jotka eivät toistaiseksi pysty toimimaan kunnolla ilman tukea, koska edustavat tulevaisuuden kasvualaa. Silloin niillä olisi aidosti kansantaloutta kohentava ja työllisyyttä lisäävä vaikutus. Ongelma on tietenkin siinä, että tulevaisuuden kasvualoja ja usein myös sitä, millä perusteella tuen saajat kannattaisi valita ko. alan sisältä, on vaikeaa tunnistaa.

    Villi arvaukseni silti on, että tukea voisi myöntää vaikka täysin harkitsemattomasti kaikille riittävän pienille ja innovatiivisille toimijoille, ja se voisi hyvinkin osoittautua kannattavaksi pitkällä aikavälillä. Suuri osa tuettavista menisi konkurssiin, mutta samalla saataisiin varmasti myös muutama ylimääräinen menestystarina aikaan. Tärkeintä olisi pyrkiä kaikin keinoin varmistamaan, että ne joilla on oikeasti edellytykset menestyä, saisivat alkuvaiheessa kaiken mahdollisen avun.

    Mielestäsi yrityksen suuruus on pahasta, mutta pienuus on jotenkin tavoiteltavaa? Niin tavoiteltavaa, että niille pitäisi jakaa automaattisesti julkista rahaa? Oma villi arvaukseni on, että taivaasta satava raha lisäisi sekä “pienten ja innovatiivisten” yritysten määrää, että valtion menoja.

    Menestyskelpoisen yrityksen muuten tunnistaa siitä että se menestyy.

    Teoriassa valtion tehtävänä ei koskaan ole jakaa tukea, vaan luoda edellytyksiä. Valitettavasti emme elä teoriassa ja kaikki eivät pelaa samoin säännöin. Joku roti silti pitää olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  161. Liian vanha kirjoitti 6.1.2013 kello 1:31

    Valtiota voi pitää jopa palkkajohtajana, valtion työntekijöiden palkat ovat korkeimmat useimmissa ryhmissä.

    Jotkut kunta-alan työntekijäryhmät häviävät yksityiselle

    Suurin häviäjä on yksityinen sektori.

    Tämä vääristää palkkakilpailua , yhteiskunnan ei tarvitse kilpailla tuotehinnoilla, jotn se mahdollisitaa vääristymän.

    Palkkaero yhteiskunnan hyväksi syö osaavan työvoiman yksityiseltä
    Etenkin kun yhteiskunta tarjoaa paljon paremmt muut etuudet

    http://www.stat.fi/til/pra/2011/pra_2011_2012-10-19_tau_001_fi.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  162. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2013 kello 9:57

    Liian vanha vääristää taas kerran tilastoja. Valtion palkkalistoilla on huomattavan paljon korkeasti kouluettuja, koska valtiolla ei oikeinsuorittavia työpaikkoja ole. KoulutusALA eikerro mitään koulutusTASOSTA. STM:ssä palkkalistoilla oleva ylilääkäri ja yksityisessä vanhainkodissa oleva perushoitaja ovat samalta koulutusalalta, mutta mitä me heidän välisellään palkkavertailulla teemme?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. jv kirjoitti 6.1.2013 kello 5:15

    >OS: Samasta syystä kaupunkimaan kiinteistöveroa voisi nostaa – siis maapohjaan kohdistuvaa veroa.

    Miten arvelet tämän ehdotuksen toteutuessaan heijastuvan yhdyskuntarakenteen tiiviyteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  164. Shakeem kirjoitti 6.1.2013 kello 9:23

    Jonkun verran pitää perua puheita Vartiaisesta, sillä konkretiaa alkaa tipahdella. Työn tarjonnan lisäämisessä on kyse juuri tällaisesta varakkaille suunnatun hoivaamis- ja palveluyhteiskunnan luomisesta, missä henkensä pitimiksi köyhät pesevät Vartioiden, valtion eliittivirkamieskunnan jne jne. lattioita, maalaavat heidän kesämökkien ennestään valkoisia kuistin aitoja tms. matalapalkkatöitä.

    http://yle.fi/uutiset/vartiainen_lehdelle_tyottomille_tyovelvoite_enemman_matalapalkkatoita/6439282

    Yksi asia pistää silmään Vartiaisen kommenteissa. Jos kerran se työn tarjonnan lisääminen luo työvoiman kysyntää, miksi ihmeessä ihmisiä pitää pakottaa muihin kuin koulutusta vastaaviin tehtäviin? Eikö humanistien, ekonomien, lakimiesten tms. liika kouluttaminen lisääkään po. ammattilaisten kysyntää? Osmo varmasti osaa selittää.

    Jos näin ei tapahdu, opetus- ja työministeriössä pitäisi hälytyskellojen vihdoin soida. Jos korkeakoulutetut pakotetaan ylikoulutuksesta johtuen kaupan kassalle, pitäisi koulutusmääriä ihan oikeasti alkaa arvioida kriittisesti myös alaspäin. Koulutuspolitiikka on liian pitkään ollut aluepolitiikka ja työttömyystilastojen kaunistelua. Ylikouluttaminen yhteiskunnan varoilla ei voi olla hyväksyttävää verovarojen käyttöä.

    Oikeasti tietenkin jonkin ammattilaisten ylikouluttaminen ei lisää po. ammattilaisten kysyntää. Tästä on pidettävä tiukasti erossa tilanne, jossa esim. toimintojen sulkemisen seurauksena jää massoittain työttömiksi kokeneita tietyn alan koeteltuja ammattilaisia (vrt. Nokia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  165. pekka kirjoitti 6.1.2013 kello 10:43

    Ode:

    Aika pienenkin yrityksen toimitusjohtaja saa suurempaa palkkaa kuin pääministeri tai Helsingin kaupunginjohtaja.

    Mielestäni on aivan oikein, että johtavien poliitikkojen palkat ovat reilusti yritysjohtajien palkkoja pienempiä. Näinhän toimitaan tietääkseni jokseenkin kaikissa demokraattisissa valtioissa. Voisi melkein kärjistää, että mitä suurempia johtavien poliitikkojen palkat suhteessa yrityssektoriin ovat, sitä epädemokraattisemmasta valtiosta on kyse.

    Esimerkiksi USA:n presidentin palkka on vain $400000 (verollista), joka on siinä maassa todella pieni johtajan palkka.

    Yleisellä tasolla julkisen sektorin palkkatasoissa on ongelmana, että siellä ei ole koskaan mitään joustoja alaspäin. Viime vuosina julkinen sektori on ollut palkkajohtaja, vaikka palkanmaksukyky on romahtanut. Yksityisellä puolella sentään on jonkinlaista joustoa huonoina aikoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  166. Tuomo kirjoitti 6.1.2013 kello 11:58

    Tässä ehdotus julkisten menojen leikkaamiseksi. Tämä on karkea yleistys:

    Käydään läpi kaikki julkisen sektorin työpaikat, ihan kaikki. Lopetetaan kaikki, mitä ei välttämättä tarvita. Löytyy myös varmasti päällekkäisyyksiä, joista voidaan luopua. Työvoimaa vapautuu yksityiselle sektorille.

    Pieniä puroja esimerkiksi: Vapautetaan vihdoin kauppojen aukiolo, niin päästään eroon järjettömästä poikkeuslupabyrokratiasta. Löytyy varmasti muutakin tarpeetonta lupabyrokratiaa.

    Tarvitaanko vasta vuosi sitten perustettua virastoa, MEKUA, päättämääm aikuisten ihmisten puolesta, voidaanko Tuntematonta sotilasta katsoa klo 14 vai vasta klo 17.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  167. Syltty kirjoitti 6.1.2013 kello 12:10

    Shakeem:
    Työn tarjonnan lisäämisessä on kyse juuri tällaisesta varakkaille suunnatun hoivaamis- ja palveluyhteiskunnan luomisesta, missä henkensä pitimiksi köyhät pesevät Vartioiden, valtion eliittivirkamieskunnan jne jne. lattioita, maalaavat heidän kesämökkien ennestään valkoisia kuistin aitoja tms. matalapalkkatöitä.

    Parempi vaan että ovat kortistossa ja syrjäytyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  168. Syltty kirjoitti 6.1.2013 kello 12:19

    timo:
    Se mitä itse en ymmärrä on MIKSI pienyrityksen aloittamista ja pyörittämistä ei voisi tehdä äärimmäisen yksinkertaiseksi?

    Yrityksen perustaminen on äärimmäisen yksinkertaista. Jos löydät maksavan asiakkaan, voit päättää perustaa yrityksen sillä sekunnilla. Kaikki perustuspaperit voi sitten täytellä jälkikäteen. Lisäksi näitä perusjuttuja varten on kunnissa olemassa leegio kaikenmaailman yritysasiamiehiä. Täysipäiväisen yrittäjän kannattaa myös hankkia kirjanpitäjä, joka tekee tarvittavat ilmoitukset pientä korvausta vastaan.

    Sensijaan sivutoimisille yrittäjille byrokratia on selvä este. Muutaman satasen liikevaihdolla ei voi hankkia tilitoimistoa koska tuotto ei riitä kuluihin, niinpä s pitää tehdä itse.

    Se on sitten eri asia kuinka suuri merkitys sivutoimisilla yrityksillä on. Itse arvelen että marginaalinen.

    Silti byrokratiaa tulisi aina pyrkiä vähentämään. Siksipä minä vastustin tätä km-korvauspykällystä, sillä siinä on taas yksi uusi raja, joka pitää vain tietää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  169. Henri Weijo kirjoitti 6.1.2013 kello 12:30

    anonyymi: Minusta ei ole ollenkaan selvää, että tämä olisi mitenkään yleistettävissä. Nuo ikäluokat saivat poimia rusinat pullasta. Esimerkiksi hintataso kuitenkin sopeutuu palkkoihin, joten tuossa kenties tehtiin vain tulonsiirto. Samaten maanpuolustustahto, yhteiskunnallinen koheesio, luottamus, jne. ovat kollektiivisia etuja, jotka häviävät, jos mukana ei ole ns. koko porukka.

    Toki jotain odottamattomia muutoksia tulisi jotka sotkisi esim. noita Hollannin kokemuksien suoraa yleistettävyyttä. Mutta pitää muistaa että tuo nelisen prosenttia kumulatiivista tuloa lisää johtuu siis siitä, että he ovat yksinkertaisesti tehneet töitä PIDEMPÄÄN, eli se koulunkäynnin jälkeinen palkkakehitys alkoi vuotta puoltatoista aikaisemmin ja vastavuoroisesti työuran lopussa tuli sitä korkeampaa palkkaa puolisentoista vuotta pidempään. Palkkakehitys sinänsä vastasi varmasti normaalia.

    On muutenkin hyvin vaikea nähdä, että inflaatio söisi koko tuota neljän prosentin hyötyä. Eikö samalla logiikalla kannattaisi olla pidentämättä työuria muillakaan keinoin (esim. valmistumisaikoja lyhentämällä tai eläkeikää nostamalla) jos kerta inflaatio syö kaiken hyödyn?

    Mainitsin jo itsekin että asevelvollisuudella saattaa olla ennustamattomia ja merkittäviä vaikutuksia esim. kansalaisten keskinäiseen luottamukseen ja yhteisöllisyyteen, eli tästä olen samaa mieltä. Ainakin itselle intin käymisessä ehkä parasta oli se kun näki oikeasti sen läpileikkauksen Suomesta ja pääsi näkemään sen oman turvallisen keskiluokkaisen kasvatuskuplansa ulkopuolelle. Oli hyvin avartavaa.

    Tähän liittyen, lueskelin joulun alla Sixten Korkmanin “Utopia ja Talous” -kirjaa ja siinä hänkin kiinnittää huomiota että talousalueen sisäinen luottamus ennustaa todella vahvasti talouden toimintaa (julkishallinto toimii jne.). Tämä esimerkiksi isolta osin selittää Pohjois-Italian ja Etelä-Italian välisiä suuria tuottavuuseroja. En tietenkään usko että asevelvollisuudesta luopuminen avain välittömästi nakertaisi Suomen korkeaa luottamustasoa, mutta pidemmällä aikavälill (tyyliin vuosikymmenet) sillä voi olla jotain pientä vaikutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  170. NukkuMatti kirjoitti 6.1.2013 kello 12:43

    Näyttää Vartiainen taas olevan julkisuudessa työn tarjonnan lisäämisen tiimoilta, on kuulemma vaatinut Sunnuntaisuomalaisessa lisää matalapalkkatöitä. Mitähän tämä Vartiainen mahtaa ajatella perustulosta (ns. negatiivinen tulovero)? Eikö se johtaisi hänen toivomaansa lopputulokseen, mutta kannustavammin ja oma-aloitteista aktiivisuutta lisäten?

    Perustulo on ollut esillä niin kauan, että vähän alkaa usko jo loppua, että saadaanko sitä käytäntöön, ainakaan Suomessa. Eikö sitä kannattaisi pikaisesti kokeilla jossain päin Suomea määräaikaisesti, kuten maakunnallista kuntien yhteistyötä kokeiltiin Kainuussa? Sopivia kokeilukohteita voisi olla esimerkiksi Pohjois-Karjala tai Kainuu, joissa yleinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat melko korkeita, mutta väkeä on aika vähän, joten kokeilu ei missään tapauksessa voi tulla kovin kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  171. Viherinssi kirjoitti 6.1.2013 kello 13:02

    jv:
    >OS: Samasta syystä kaupunkimaan kiinteistöveroa voisi nostaa – siis maapohjaan kohdistuvaa veroa.

    Miten arvelet tämän ehdotuksen toteutuessaan heijastuvan yhdyskuntarakenteen tiiviyteen?

    Ei mitenkään. Sen sijaan kiinteistöjen hintaan se kyllä heijastuu alentavasti siirtämällä asumisen kustannuksia pääomasta juokseviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  172. Kalle kirjoitti 6.1.2013 kello 14:03

    pekka:
    Mielestäni on aivan oikein, että johtavien poliitikkojen palkat ovat reilusti yritysjohtajien palkkoja pienempiä…

    Poliitikkojen pienet palkat aiheuttavat rekrytointiongelman. Pätkätyöpoliitikoksi kannattaa lähteä lähinnä pienipalkkaisten virkamiesten. Kansanedustajat kuitenkin enemmän tai vähemmän ovat mukana lainvalmistelussa, joten lainsäädäntöä on “kehitetty” opettajien, lääkärien ja hoitsujen näkökulmasta. Se mikä on taloudellinen tai jopa henkinen kantokykymme, on unohdettu täysin.

    Minusta ennen kaikkea kansanedustajien palkkoja tulee nostaa huomattavasti nykyisestä. Se auttaa rekrytoimaan parempaa ainesta kannaltamme tärkeään tehtävään. Olisi ihan kiva saada joukkoon toinenkin laskutaitoinen – mielellään vielä yritystaustalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  173. Liian vanha kirjoitti 6.1.2013 kello 14:12

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha vääristää taas kerran tilastoja. Valtion palkkalistoilla on huomattavan paljon korkeasti kouluettuja, koska valtiolla ei oikeinsuorittavia työpaikkoja ole. KoulutusALA eikerro mitään koulutusTASOSTA. STM:ssä palkkalistoilla oleva ylilääkäri ja yksityisessä vanhainkodissa oleva perushoitaja ovat samalta koulutusalalta, mutta mitä me heidän välisellään palkkavertailulla teemme?

    Vaikka koulutusastetta tarkennetaan niin ero kaventuu vain hieman. Niin yksityisen ja julkisen ylempi korkeakouluaste tuottaa tulokseksi n 4700 euroa , muutam kymppi yksityien hyväksi, joten puheet 20 % eroista ovat hölynpölyä

    Ja kuntien henkilöstö on pääosin suoritushenkilöstöä, mutta ei juuri häviä yksityiselle eikä valtiolle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  174. tcrown kirjoitti 6.1.2013 kello 15:31

    Moni näyttää intoutuneen tekemään ehdotuksia julkisen sektorin budjetin paikkaamiseksi, joten ehkä minäkin kannan korteni kekoon. Aloitan ensin verotulojen kasvattamisella ja siirryn sitten menojen leikkaamiseen. Lopuksi käsittelen yritysverotusta.

    Ensinnäkin minua harmittaa, että kaiken maailman hipit saavat pössytellä päänsä sekaisin verovapaasti kun kunnon ihmiset jotutvat maksamaan kännäämisestään kovat verot. Eli kannabis verolle.

    Toiseksi minulla on sellainen ilmeisesti monen mielestä hyvinkin eriskummallinen perversio, että arvostan rahaa enemmän elinaikanani kuin kuoltuani. Tästä taas seuraa, että maksaisin veroni mieluummin vasta kuoltuani, joten kannattaisin perintöveron kiristämistä.

    Kolmanneksi, immateriaalioikeuksiin liittyvää varallisuutta ei veroteta tällä hetkellä mitenkään. Jätän toteutuksen yksityiskohdat tämän pohdinnan ulkopuolelle, mutta minun mielestäni olisi vähintäänkin kohtuullista, että näitä monopolioikeuksia verotettaisiin. Jos veron maksaminen ei maita, siirretään tämä varallisuus yhteiseen omistukseen.

    Sitten vielä jo Osmonkin mainitsemat haitta- ja kiinteistöverot, ja lisäksi erilaisten verovähennyksien raju karsinta, niin uskoisin, että budjetti alkaa näyttämään paremmalta aika pian. Pidemmällä aikavälillä tietysti valtion pitäisi myös myydä ydinjätteen “loppu”sijoituspalvelua.

    Menopuolella veronmaksajat ry on ansiokkaasti laskenut mihin julkisen sektorin rahat oikein menevät.

    http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menottehtavittain/

    Tuolta voidaan vähän arvioida leikkauskohteita. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen julkisen sektorin menoerä on eläkkeet. Osmo on useasti sanonut, että eläkkeillä on perustuslain takaama turva, mutta minun on tuota hieman vaikea ymmärtää niin kauan kuin minun eläkelipussani lukee, että alle 23 vuotiaana tekemästäni palkkatyöstä maksetuista eläkemaksuista ei eläkettä kerry. Mutta jos erilaisia älyttömiä eläkkeita ei muuten saada kuriin, niin ehdotan konfiskatorista 98% marginaaliveroa eläkkeisiin suomalaisten mediaanitulon ylittävältä osalta. En näe, että yhteiskunnan pitäisi maksaa kenellekään mediaanituloa suurempaa eläkettä. Pidemmällä aikavälillä ansiosidonnainen eläke pitäisi siirtää kokonaan yksityiselle sektorille. (kansaneläke eli perusturva toki pitää säilyttää julkisella sektorilla). Samoin ansiosidonnainen työttömyysturva on menoerä, jolla ei oikeastaan ole virkaa julkisella sektorilla, ja sen voisikin siirtää aika nopeasti vakuutusyhtiöille.

    Terveydenhoito on yksi julkisen sektorin suuria menoeriä. Sitä järkeistämällä (eri asia kuin leikkaaminen) voitaisiin päästä miljardiluokan säästöihin jos nyt vaikka Singapore otetaan jonkunlaiseksi mittatikuksi.

    Eniten noissa veronmaksajien numeroissa minua ihmetyttää kohta “yleiset hallintopalvelut”. Mikä ovat ne “yleiset hallintopalvelut” mihin tarvitaan lähes 6% julkisen sektorin kaikista menoista?

    Yritysverotuksessa on haasteita. Osmon ehdottama verotus vasta kun rahaa maksetaan ulos yrityksesta voisi olla parannus nykyiseen. Varsinkin jos vierasta ja omaa pääomaa kohdeltaisiin samalla tavalla. Minua vain edelleen kaivaa siirtohinnoittelu. Tai siis se, että siirtohinnoittelu mahdollistaa monikansallisten yritysten veron maksamisen (tai tarkemmin maksamatta jättämisen) siellä missä sattuu huvittamaan. Mitä tapahtuisi jos sanottaisiin, että kaikki (tai joku tietty minimiosuus, esim 50%) ulkomaiselle emoyhtiölle menevä rahavirta tulkittaisiin verotuksessa voitonmaksuksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  175. tcrown kirjoitti 6.1.2013 kello 15:40

    Ai niin, ja tulonsiirtoihin liittyen täysin raakilemainen ajatus alasammuttavaksi.

    Voitaisiinko tulonsiirtojen nettomaksajille antaa tulonsiirtojen suuruutta vastaava “arvopaperi” vastineeksi, joka olisi muuten vapaasti siirrettävissä, mutta joka vanhenee suhteellisen nopeasti (viikoissa/kuukausissa), ja “arvo” on ainoastaan tulonsiirtojen saajien hyödynnettävissä tuloverojen maksussa.

    Tällöin ainoa keino millä tulonsiirtojen maksajat ryhmänä pääsisivät hyötymään tuosta arvopaperista, olisi ostaa jotakin (työtä) tulonsiirtojen saajilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  176. Ässä kirjoitti 6.1.2013 kello 15:45

    pekka:
    Viime vuosina julkinen sektori on ollut palkkajohtaja, vaikka palkanmaksukyky on romahtanut. Yksityisellä puolella sentään on jonkinlaista joustoa huonoina aikoina.

    Mitä tarkoitat palkkajohtajalla tässä yhteydessä? Tämä väitehän on melko absurdi. Ainakin omalla alallani yksityisen sektorin palkat ovat vähintään 30% julkista sektoria korkeammat, ja työ yleensä selvästi kevyempää.

    Valtiolla tietääkseni matalasti koulutettujen alojen palkkaus on yksityistä sektoria hieman korkeampi, mutta korkeaa koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä puolestaan selvästi matalampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  177. Benjamin kirjoitti 6.1.2013 kello 17:15

    “Yleisellä tasolla julkisen sektorin palkkatasoissa on ongelmana, että siellä ei ole koskaan mitään joustoja alaspäin. Viime vuosina julkinen sektori on ollut palkkajohtaja, vaikka palkanmaksukyky on romahtanut.”

    Kyllähän moni kunta on lomauttanut 2000-luvulla työntekijöitään. Tänä vuonna ainakin Salo ja ilmeisesti myös Kouvola pistävät pakkolomalle henkilöstönsä jopa 3:ksi viikoksi. Siinä sitä “palkkajoustoa” kerrakseen, kun työtehtävien vähyys ei ole lomautusten taustalla (kuten yksityisen puolen lomautuksissa).

    Tuo hokema julkisen puolen “palkkajohtajuudesta” on todellisuutta vain teoriassa – ei käytännössä, koska julkisella puolella (varsinkaan) kunnissa ei tunneta palkkaliukumia “ylöspäin”. Toisekseen kuntapuolen keskiarvo- ja mediaanipalkat ovat selvästi alhaisempia kuin yksityisellä puolella: täten prosentuaalisesti korkeammat palkankorotukset eivät välttämättä tarkoita korkeampia palkankorotuksia faktuaalisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  178. Raimo K kirjoitti 6.1.2013 kello 18:33

    pekka:

    ‘snip’
    Yleisellä tasolla julkisen sektorin palkkatasoissa on ongelmana, että siellä ei ole koskaan mitään joustoja alaspäin. Viime vuosina julkinen sektori on ollut palkkajohtaja, vaikka palkanmaksukyky on romahtanut. Yksityisellä puolella sentään on jonkinlaista joustoa huonoina aikoina.

    Aika erikoista, että alhaisemmalla palkkatasolla (niinkuin itsekin toteat) voisi olla palkkajohtaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  179. Raimo K kirjoitti 6.1.2013 kello 18:36

    Osmo: “On isojen uudistusten aika”

    No antaapa tulla nyt yksikin konkreettinen ehdotus isoksi uudistukseksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  180. anonyymi kirjoitti 6.1.2013 kello 19:35

    Shakeem: Eikö humanistien, ekonomien, lakimiesten tms. liika kouluttaminen lisääkään po. ammattilaisten kysyntää?

    Ja mitä vaikutusta tällä on lääkäri- ja hoitajapulaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  181. Rogue kirjoitti 6.1.2013 kello 20:17

    Osmo Soininvaara: Valtion palkkalistoilla on huomattavan paljon korkeasti kouluettuja, koska valtiolla ei oikeinsuorittavia työpaikkoja ole.

    Valtion palkkalistoilla on paljon korkeakoulutettuja myös siksi, että valtio on asettanut moniin virkoihinsa keinotekoiset koulutusvaatimukset, joilla ei ole juurikaan relevanssia työn sisällön suhteen. En tosin osaa sanoa, missä määrin valtio harrastaa tällaista enemmän kuin yksityinen sektori. Luulis kuitenkin, ettei valtiolla pitäis noin teoriassa olla motiivia syrjäyttää huonommin koulutettua porukkaa työmarkkinoilta turhilla koulutusvaatimuksilla. Yksityisen sektorin osalta koulutuksen käyttäminen signaalina rekrytoinnissa on hitusen ymmärrettävämpää, koska yksityiselle yritykselle ei synny kustannuksia siitä, että joku huonommin koulutettu syrjäytyy työmarkkinoilta. Valtion ei ehkä samassa määrin kannattais mennä rekrytoinnissa siitä mistä aita on matalin, vaan antaa mahdollisuus myös huonommin koulutetuille silloin kun koulutuksella ei ole oleellista merkitystä työn sisällön kannalta. Koulutettujen on kuitenkin sitten helpompaa työllistyä yksityiselle sektorille kuin kouluttamattomien. Toki tietyiltä humanistisilta tai yhteiskuntatieteellisiltä aloilta on hankala työllistyä yksityiselle sektorille ollenkaan, mutta niitten osalta pitäiskin kysyä että onko koulutusmäärät optimaalisia nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  182. Kalle kirjoitti 6.1.2013 kello 21:48

    anonyymi: Ja mitä vaikutusta tällä on lääkäri- ja hoitajapulaan?

    Mihin hoitajapulaan? Jos itse olemme tehneet säännökset, joiden mukaan toimenpiteissä tarvitaan tupla miehitys parinkymmenen vuoden takaiseen, niin helpointa on purkaa sääntelyä. Kas kummaa, meillä ei ole hoitajapulaa. 😀 Ai niin, hyväätarkoittavia holhoavia säännöksiä ei saa Suomessa arvostella, olivat ne kuinka päättömiä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  183. Liian vanha kirjoitti 7.1.2013 kello 1:08

    Kalle: Mihin hoitajapulaan? Jos itse olemme tehneet säännökset, joiden mukaan toimenpiteissä tarvitaan tupla miehitys parinkymmenen vuoden takaiseen, niin helpointa on purkaa sääntelyä. Kas kummaa, meillä ei ole hoitajapulaa. Ai niin, hyväätarkoittavia holhoavia säännöksiä ei saa Suomessa arvostella, olivat ne kuinka päättömiä tahansa.

    Hoitaja- ja lääkäripula ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin valmistumismäärät eivät vastaa tarvetta. Aina on vuotoa ulos ammatista ja maastamuuttoa eli sisäänotto pitäsi olla vuotoa suurempi.

    Sairaanhoitaja-ja lääkärikoulutuksen sisäänottokriteeritkin ovat liian korkean.

    Siihen verrattuna, että tuomme maahan lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka ovat käyneet vaatimattomamman koulutuksen ja sisäänottokynnyskin on ollut matalampi.

    Ku lääkäreistä lähitulevaisuudessa eläköityy liki puolet niin 2020 myydyin kirja on Leikkaa-se- itse-kirja.

    Nykyinen sisäänotto ei riitä kattamaan poistumaa.

    Aikoinaan Uosukainen puolitti lääkäreiden aloituspaikat eivätkä ne vieläkään ole palautuneet entiselleen

    Lääkärinkoulutuksen rajoitusta on perusteltu sen kalleudella, mutta koulutetaanhan meillä metsäkoneenkuljettajiakin vaikka se takavuosina oli kallein koulutus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  184. järkeistämistä kirjoitti 7.1.2013 kello 8:46

    Kalle: Mihin hoitajapulaan? Jos itse olemme tehneet säännökset, joiden mukaan toimenpiteissä tarvitaan tupla miehitys parinkymmenen vuoden takaiseen, niin helpointa on purkaa sääntelyä. Kas kummaa, meillä ei ole hoitajapulaa. Ai niin, hyväätarkoittavia holhoavia säännöksiä ei saa Suomessa arvostella, olivat ne kuinka päättömiä tahansa.

    Voisi myös sitä raporttien kierjoittamista hiukan vähentää. Mitä järkeä on siinä, että hoitajan työajasta menee enemmän aikaa raportointiin kuin siihen oikeaan hoitajan työhön? Kukaan ei niitä miljoonia sivuja raportteja tule koskaan lukemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  185. järkeistämistä kirjoitti 7.1.2013 kello 8:50

    Kimmo:

    3. Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen. Ehdotus on tabu, mutta nykyinen maahanmuuttopolitiikka ei ole huoltosuhteen osalta tehokasta. Erityisesti humanitaarinen maahanmuutto on huoltosuhdetta heikentävä. Vaikutus: Valtion menojen pienentyminen

    On selvää, että jokaiselle yllä olevalle ehdotukselle löytyy erittäin suuri vastustus Suomessa. Kyse on vain siitä, mikä hinta maksetaa, jos niitä ei toteuteta.

    Ehdotus on tabu vain tietyissä poliittisissa ryhmissä. Parin ryhmän sisälläkin on sentään asiasta puhuvia ja yksi ryhmä tekisikin sille takuulla jotain, jos saa tarpeeksi ääniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  186. Panu Heinonen kirjoitti 7.1.2013 kello 9:11

    Raimo K: Niinkö? Siis se raha, joka verotuksella kerätään, jää valtion kassaan ‘makaamaan’ – samalla tavalla kuin pankkitileillä ‘makaava’ raha?

    Jos valtio tekee ylijäämäisiä budjetteja niin kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  187. Panu Heinonen kirjoitti 7.1.2013 kello 9:37

    Raimo K: Niinkö? Siis se raha, joka verotuksella kerätään, jää valtion kassaan ‘makaamaan’ – samalla tavalla kuin pankkitileillä ‘makaava’ raha?

    Jos valtio tekee ylijäämäisiä budjetteja niin kyllä. Verotus huonontaa ostovoimaa ja sitä kautta taloudessa kiertävän rahan määrää. Itsenäisen, suvereenin valtion ei tarvitse sopeuttaa menojaan “verotulojen” mukaan. Valtion luoma raha lähtee kiertämään taloudessa ja verotuksella tuota rahaa poistetaan kierrosta. Tässä mielessä valtion menot ovat aina ensin ja tulot vasta sitten – valtiohan määrää mitä valuuttaa se käyttää ja millä valuutalla verot tulee valtiolle maksaa. Tästä syystä valtion tulee kuluttaa ennen kun se voi veroja edes kerätä.

    Verotuksella tulisi ensisijaiseti olla ohjaileva rooli, jolloin esim. ympäristöhaittoja aiheuttavaa toimintaa verotetaan enemmän kuin vaikkapa palveluita. Valtion rahoitusasemaan sillä ei pitäisi olla merkitystä. Inflaation hillinnässä verotuksella on merkittävä rooli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  188. Raimo K kirjoitti 7.1.2013 kello 10:48

    Panu Heinonen: Jos valtio tekee ylijäämäisiä budjetteja niin kyllä. Verotus huonontaa ostovoimaa ja sitä kautta taloudessa kiertävän rahan määrää.
    ‘snip’

    Verotus huonontaa ostovoimaa niiden osalta, joilta vero peritään, mutta suuri osa palautuu tulonsiirtoina, yritystukina ja investointeina – eikä sekään raha, joka on pankkitillä, makaa siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  189. Syltty kirjoitti 7.1.2013 kello 12:33

    Yleensä setelirahoitusta valtion menojen rahoittamisessa ei pidetä hyvänä ideana ihan vaan sen takia, että koska se on niin kätevää, niin harvassa ovat ne poliitikot, jotka käyttäisivät setelirahoitusta vain ja ainoastaan silloin kun on tarvetta.

    Jos setelirahoitus on niin autuaaksitekevää niin miksi ihmeessä esimerkiksi EKP perussäännöissä on selvä kielto? Ihan turha väittää että kyllä tällä kertaa meitin poliitikot ovat niin fiksuja että painokoneet pysäytetään prikulleen silloin kun on tarvis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  190. seppo korppoo kirjoitti 7.1.2013 kello 13:30

    Suomessa on jo kauan ollut se tyyli, että ryhdittömät pelkuri- poliitikot pyytävät jotakuta virkamiestä kertomaan inhottavat tosiasiat kansalle.
    Ennen se oli Raimo sailas, nyt Juhana Vartiainen.
    Sitten “järkyttyneet” poliitikot ja ay-änkyrät teilaavat varsinkin parhaat ehdotukset.
    eiköhän tämä pienten eturyhmien terrori saisi jo loppua?
    tilalle voisi tulla vaikkapa maan etu…
    Seppo korppoo
    yrittäjä, joka täällä taas miekkailee seuraavaa kauppaa kotiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  191. a_l kirjoitti 7.1.2013 kello 13:40

    Viherinssi: Ei mitenkään. Sen sijaan kiinteistöjen hintaan se kyllä heijastuu alentavasti siirtämällä asumisen kustannuksia pääomasta juokseviin.

    Jostain syystä on vihreän ajattelun mukaista verottaa välittämättä verovelvollisen veronmaksukyvystä. Jos Helsingin kaupunki huomenna nostaa asuinkiinteistöni veroa, niin kyllä minun asumiskuluni faktisesti kallistuvat, sen sijaan että kulut siirtyisivät pääomista juokseviin kustannuksiin.

    Teorian mukaan kiinteistövero ei lainkaan vaikuta asuntojen myyntihintoihin tai vuokriin. Asiasta tehtyjen tutkimusten mukaan kuitenkaan esimerkiksi putkiremontit eivät täysimääräisesti siirry asuntojen hintaan. Myös arkikokemus tulee tätä havaintoa. Joka tapauksessa kysymys on lähinnä akateeminen, koska korkeamman kiinteistöveron tuoma ”hyöty”, realisoituisi vasta uusi asunto ostettaessa. Kaikki eivät kuitenkaan halua kotiaan myydä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  192. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.1.2013 kello 21:29

    Kiinteistövero ei teorian mukaan siirry vuokriin, mutta kyllä myyntihintoihin niitä laskevasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  193. Eero kirjoitti 7.1.2013 kello 13:44

    Panu Heinonen: Itsenäisen, suvereenin valtion ei tarvitse sopeuttaa menojaan “verotulojen” mukaan.

    Euromaat, ml. Suomi jonka kohtalosta tässä ketjussa keskustellaan, eivät ole tällä hetkellä rahapolitiikkansa suhteen suvereeneja. Lähimmäksi päässee Saksa (jonka maaperällä Suomenkin keskuspankki sattumalta sijaitsee). Käytännössä vaadit siis eroa eurojärjestelmästä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  194. seppo korppoo kirjoitti 7.1.2013 kello 14:19

    Voi tämän kai sanoa suoraankin:
    Suomeen on nyt kolmikannan toimesta puhallettu hyvinvointi-kupla, joka perustuu kasvavalta osin valetalouteen, eli lainaan.
    tämä kupla puhkeaa vääjäämättä.
    sen isompi pläjäys, mitä kauemmin kuplaan puhalletaan.

    seppo korppoo
    Yrittäjä, jolla ei ole varaa kuplia

    Ps: onhan se perverssiä, että yli puolet työllistävä pk-sektori on suljettu neuvottelupöytien ulkopuolelle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  195. Tapio kirjoitti 7.1.2013 kello 15:07

    Helppo ja nopeasti toteutettavissa oleva kasvavia pk-yrityksiä tukeva uudistus olisi n.s. business-enkelitoiminnan edelleen kehittäminen. Hallitus aloitti sen, mutta tulos jäi jostain syystä kovin vaisuksi.

    Kaikki kunnia virkamiehille ja pankkien yms. analyytikoille, mutta sitoutuminen yrityksen kehittämiseen on aivan toista luokkaa, jos siinä on kiinni merkittävä määrä omaa rahaa.

    Enkelisijoittajilla on useimmiten rutkasti monipuolista kokemusta ja valmiit verkostot, eli juuri niitä avuja, joita kasvavavat yritykset tarvitsevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  196. a_l kirjoitti 7.1.2013 kello 15:31

    järkeistämistä: Ehdotus on tabu vain tietyissä poliittisissa ryhmissä. Parin ryhmän sisälläkin on sentään asiasta puhuvia ja yksi ryhmä tekisikin sille takuulla jotain, jos saa tarpeeksi ääniä.

    Nämä ryhmät eivät puhu asiasta vaan asian vierestä. Ongelmana kun ei ole kouluttamattomien tulijoiden suuri määrä, vaan koulutettujen maahanmuuttajien pieni määrä ja huono työllistyminen. Suomi ei ole muuttajille kovin houkutteleva kohde.

    Suurimpana syynä lienee meikäläiset työmarkkinat jotka ovat taloustilanteesta johtuen täysin kuralla. Niitä harvoja koulutettuja maahanmuuttajia ei myöskään pystytä hyödyntämään, ja tämä on kyllä suomalaisten ihan oma vika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  197. JouniL kirjoitti 7.1.2013 kello 15:42

    Suurella rintaäänellä kirjoitetaan täyttä puppua.

    Todella liian vanha.

    Liian vanha: Hoitaja- ja lääkäripula ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin valmistumismäärät eivät vastaa tarvetta. Aina on vuotoa ulos ammatistaja maastamuuttoa eli sisäänotto pitäsi olla vuotoa suurempi.

    Sairaanhoitaja-ja lääkärikoulutuksen sisäänottokriteeritkin ovat liian korkean.

    Siihen verrattuna, että tuomme maahan lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka ovat käyneet vaatimattomamman koulutuksen ja sisäänottokynnyskin on ollut matalampi.

    Ku lääkäreistä lähitulevaisuudessa eläköityy liki puolet niin 2020 myydyin kirja on Leikkaa-se- itse-kirja.

    Nykyinen sisäänotto ei riitä kattamaan poistumaa.

    Aikoinaan Uosukainen puolitti lääkäreiden aloituspaikat eivätkä ne vieläkään ole palautuneet entiselleen

    Lääkärinkoulutuksen rajoitusta on perusteltu sen kalleudella, mutta koulutetaanhan meillä metsäkoneenkuljettajiakin vaikka se takavuosina oli kallein koulutus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  198. NukkuMatti kirjoitti 7.1.2013 kello 16:39

    Liian vanha: Hoitaja- ja lääkäripula ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin valmistumismäärät eivät vastaa tarvetta. Aina on vuotoa ulos ammatistaja maastamuuttoa eli sisäänotto pitäsi olla vuotoa suurempi.

    Olet oikeassa, ja tästä ei kärsi pelkästään julkinen sektori. Ei ole ymmärretty vieläkään, että kuinka paljon tarvetta ja kysyntää olisi lääketieteellisen koulutuksen saaneille ihmisille, sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

    Myös lääketeollisuus on vaikeuksissa, mutta he eivät ilmeisesti uskalla edes itselleen myöntää todellista syytä. Valitetaan vaan lääkekorvausten leikkausta ja rahan puutetta, vaikka todellinen ongelma on liian vähäinen työvoiman tarjonta, jonka vuoksi tekijöitä ei ole tai ne ovat niin kalliita ettei edes rahalla saa. Hoitotyö on luonnollisesti aina laitettava etusijalle, ja siitä pitää julkisen sektorin maksaa pian maltaita, kun tekijöitä. Vastikään päätetyt koulutuspaikkojen lisäykset eivät riitä vielä mihinkään, .

    Katso esim. seuraavat linkit:

    http://yle.fi/uutiset/laaketeollisuus_pelkaa_laaketutkimuksen_katoavan_suomesta/6438934

    http://yle.fi/uutiset/laaketutkimukset_vahissa_-_laaketeollisuus_huolissaan_laakarien_kiireesta/5071566

    Lainaus jälkimmäisen linkin uutisesta:
    “Kliininen tutkimus on vaikeutunut. Väitettä tukevat Halilan mukaan tilastotkin. Opetuksessa ja tutkimuksessa toimivien lääkärien määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt viidenneksen, kun samaan aikaan aikaan työssä olevien lääkärien määrä on kasvanut neljänneksen.”

    Lääkäriliitto tuhoaa jopa oman alansa tutkimuksen kehittymisen mahdollisuudet ahneella edunvalvontapolitiikallaan, joka on esteenä koulutusmäärien lisäämisellä tarvetta vastaavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  199. NukkuMatti kirjoitti 7.1.2013 kello 16:42

    NukkuMatti: Vastikään päätetyt koulutuspaikkojen lisäykset eivät riitä vielä mihinkään,…

    Jäi lause edellä kesken. Piti sanomani:

    Vastikään päätetyt koulutuspaikkojen lisäykset eivät riitä vielä mihinkään, koska Suomen väkiluku tulee kasvamaan lähivuosina merkittävästi, suuremmaksi kuin koskaan aiemmin, ja samaan aikaan väki on vanhempaa, ja todennäköisesti sairaampaa, kuin koskaan aikaisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  200. anonyymi kirjoitti 7.1.2013 kello 17:04

    järkeistämistä: Voisi myös sitä raporttien kierjoittamista hiukan vähentää. Mitä järkeä on siinä, että hoitajan työajasta menee enemmän aikaa raportointiin kuin siihen oikeaan hoitajan työhön? Kukaan ei niitä miljoonia sivuja raportteja tule koskaan lukemaan.

    Toisaalta niin kauan kuin on sekä keikkahoitajia että varsinkin keikkalääkäreitä, raportoinnin suuri määrä on pakollinen, jotta ihmisiä voidaan hoitaa tiedon eikä mutun perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  201. Saara kirjoitti 7.1.2013 kello 17:26

    a_l: Joo varmasti meillä on paljon talouden rakenteita jotka turhaan toimivat suuryritysten ehdoilla, mutta eivät suuret yritykset automaattisesti huonoja ole. Globaaleilla markkinoilla monikansallisen yrityksen pitää menestyäkseen tehdä jotain aivan hemmetin hyvin, ja tämä osaaminen leviää muuallekin. Suuryrityksillä voi olla pienessä maassa merkittävä rooli klustereiden synnyttämisessä.

    Mielestäsi yrityksen suuruus on pahasta, mutta pienuus on jotenkin tavoiteltavaa?

    En nyt sentään noin sanonut. Mutta jos yritys on tehnyt asioita hemmetin hyvin ja menestyy, en näe miksi valtion pitäisi tukea sen toimintaa. Lopullisena tavoitteena kaikilla yritystuilla pitäisi olla se, että tuettava yritys alkaa pyöriä ja tuottaa ilman tukia. Siksi suurten, menestysformaattinsa jo löytäneiden yritysten tukeminen tuntuu takapajuiselta.

    Oma villi arvaukseni on, että taivaasta satava rahalisäisi sekä “pienten ja innovatiivisten” yritysten määrää, että valtion menoja.

    Menestyskelpoisen yrityksen muuten tunnistaa siitä että se menestyy.

    Tuo on tietenkin ihan vakava ongelma, että helppo tuensaanti toisi markkinoille koko joukon turhia, vain tukien haalimiseksi perustettavia yrityksiä. En osaa heti sanoa, voisiko tätä hallita tehokkaasti ja samalla reilusti (tehokasta olisi mm. se, että tukea saisi ainoastaan yritykselle, joka olisi perustettu ennen kuin tällaisen tuen jakamista on alettu suunnitella, mutta reilua se ei olisi).

    Tulevaisuuden menestysalojen menestyskelpoiset yritykset eivät suinkaan välttämättä menesty tällä hetkellä. Silti, jos ja kun sellaisia maassamme on, niiden toimintaa olisi hyvä tukea sen verran, että pääsevät kehittämään tuotteitaan ja prosessejaan hyvissä ajoin ennen kuin kaikki muutkin älyävät lähteä samalle alalle. Sillä saataisiin aikaiseksi optimaalinen kilpailuasetelma niihin nähden, jotka ryhtyvät hommiin vasta sitten, kun menestyminen alalla on helppoa.

    Kuten sanottu, tällaisten alojen tunnistaminen on vaikeaa. Ellei suorastaan ylivoimaista. En tiedä, onko tukia jakavassa päässä kiinnitetty asiaan huomiota ja pyritty hankkimaan tulevien menestysalojen ja -toimintamallien tunnistamiseen liittyvää osaamista, mutta jos katsoo minkälaiseen toimintaan tukia on myönnetty, niin aika lailla menneisyyteen ne katseet näyttävät olevan suunnattu (disclaimer: en ole tutustunut aiheeseen itse, vaan ainoastaan kuunnellut muutaman perehtyneemmän tuttuni selostuksia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  202. Pasi kirjoitti 7.1.2013 kello 19:54

    Osmo voisitko avata meille sitä seikkaa että Suomen bruttokansantuote per kokoaikainen työntekijä on jotain 6000€ kuukaudessa. 160 miljardia euroa ja 4 miljardia työntuntia.
    Ei ole tarkoitus mitenkään vinoilla, vaan olisi kerrankin hienoa tietää mistä on kyse.
    En usko Esko Ahon yms. ajatuksiin, he katselevat maailmaa liiketalousopeilla&Kylmän sodan länsipropagandan tiedoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  203. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.1.2013 kello 21:21

    Osmo voisitko avata meille sitä seikkaa että Suomen bruttokansantuote per kokoaikainen työntekijä on jotain 6000€ kuukaudessa. 160 miljardia euroa ja 4 miljardia työntuntia

    En osaa tuota enää ulkoa, mutta se menee suunnilleen näin.
    Palkkojen osuus BKT:sta on noin puolet, vähän yli. Osuus on laskenut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana.
    BRUTTOkansantuote ei ole kokonaisuudessaan kenenkään tuloa. NETTOkansantuote sen sijaan on aina jokun tuloa. Nettokansantuotteesta on vähennetty poistot, investoinnit ovat sinä mukana.
    Se mikä ei ole palkkoja, on tavalla tai toisella yritysten voittoa tai pääomatuloa. Muistaakseni kuusi prosenttiaq BKT:sta on tuloa asuntojen omistamisesta, siis joko vuokratuloa tai laskennallista asuntotuloa – sitä jota monen mielestä ei ole olemassakaan, ei ainakaan, jos sitä pitäisi verottaa.
    Kaikki korkotulot ovat mukana BKT:ssa. Niitä on myös kotitalouksissa aika paljon, makaahan pankkitileillä lähes sata miljardia.
    Yrittäjätulo ei ole mukana tuossa palkkojen BKT-osuudessa eikä maataloustulo, joka kirjataan pääsoin pääomatuloksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  204. Pasi kirjoitti 7.1.2013 kello 20:12

    Osmo Soininvaara: Minä en pysty allekirjoittamaan tätä kaunaa julkisen sektorin korkeapalkkaisia työntekijöitä, siis opettajia ja lääkärejä ja muita sellaisia kohtaan.

    Heidän palkat maksetaan sillä rahalla joka laitetaan yritysten menot-otsikon alle. Siksi heitä vihataan. Yritysjohtajat eivät kykene ajattelemaan muuta kuin yritystään — onhan se tunnettu fakta, että yrittämistä kokeilleet kertovat että miten putkinäköistä touhu oli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  205. Countryboy kirjoitti 7.1.2013 kello 20:20

    Julkishallintoa voisi hieman karsia, kaikkea ei tarvi valvoa ja tilastoida, vaikka EU tätä byrokraattisen virkakulttuurin suurvaltana vaatiikin.

    Itsekin omaan pitkän kokemuksen julkiselta sektorilta. Tyypillistä on esim. ympöristöhallinnossa, että mitään virkaa ei voida lakkauttaa ja suunnata uudelleen. Tyypillistä valtion avuttomuutta on se, että vaaditaan aina uusia virkoja hoitamaan uusia tehtäviä. Esim. kaivoksia valvomaan ei juuri löydy väkeä, vaikka meillä on yli 2000 ympäristövirkamiestä ja 600 hengen Geologian tutkimuskeskus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  206. Pekka Taipale kirjoitti 7.1.2013 kello 22:21

    Osmo Soininvaara: Se mikä ei ole palkkoja, on tavalla tai toisella yritysten voittoa tai pääomatuloa.

    Unohdat nyt (mukavasti) tästä yhtälöstä tuotannon verot. Tuohon tulonjakoon liittyvä perinteinen tapahan on laskea bruttokansantuote yhtälöstä
    BKT = palkkakulut + voitot/korot + tuotannon/maahantuonnin verot

    Ja tämä jako Tilastokeskuksen sivuilta:

    http://www.findikaattori.fi/en/38

    Tästä nähdään: sitten kultaisen 1970-luvun kansantulon jako on muuttunut siten, että
    – voittojen ja korkojen (property and entrepreneurial income, net) osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan noin 25 prosentissa
    – palkkojen (compensation of employees) osuus on laskenut 65 prosentista 60 prosenttiin

    Miksi? Koska
    – tuonnin ja tuotannon verojen (taxes on production and imports) on kasvanut liki kymmenen tienoilta lähemmäs 15 prosenttia.

    Tämä ei toki estä suurta osaa ihmisistä uskomasta että palkkojen osuus BKT:stä on laskenut siksi että firmat keräävät niin paljon voittoja.

    (Palkkojen osuus muuten oli tietysti suurimmillaan 1990-luvun laman alkuvaiheessa, joten voimme odottaa, että samanlainen suuri piikki näkyy myös sitten joskus kun tarkastelemme vuotta 2012 historiallisessa kehyksessään.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  207. Eero kirjoitti 7.1.2013 kello 23:20

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistövero ei teorian mukaan siirry vuoksiin, mutta kyllä myyntihintoihin niitä laskevasta.

    Pääosin teoria on oikeassa, mutta turha luottaa sokeasti siihen ettei kiinteistöverolla ole mitään vaikutusta vuokratasoon. Ensinnäkin tarjonta vähenee kun asuntorakentamisen kannattavuus heikkenee, eli vuokrat nousee.

    Toisekseen tiedän, mm. omakohtaisesta kokemuksesta, että Helsingin vuokramarkkinoilla on vuokranantajia, jotka eivät teorianvastaisesti maksimoi voittoaan vaan heille riittää että omat kulut tulee katettua ja asunnon saa nopeasti ja helposti pitkäaikaiselle vuokralle. Kiinteistöverot nostaa noita kuluja ja siten keskimääräistä vuokratasoa.

    Näistä huolimatta pidän itsekin kiinteistöveroa oikein hyvänä verona (tai siis tarkemmin, yhtenä vähiten haitallisimmista).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  208. seppo korppoo kirjoitti 8.1.2013 kello 1:01

    Tuossa edellä Saara kirjoitti viisaasti.

    Ei ole mitenkään mahdollista luotettavasti ennustaa yritystenkin alkuvuosina mikä niistä tulee myöhemmin menestymään.

    Tätä on kyllä riittävästi tutkittu. Kovan yrittämisen lisäksi menestyminen riippuu niin paljon sattumasta ja hyvästä onnestakin.

    Yrittämiseen liittyy vielä suomessa erittäin korkea riski varsinkin riskirahoituksen ja työntekijöiden palkkaamisen, yms. osalta.

    Loppujen lopuksi ehkä vain yksi sadasta yrityksestä onnistuu täyttämään perustajiensa unelmista pääosan.

    Ja sitten kun sitä voittoa vuosien pakertamisen jälkeen rupeaa tulemaan, iskee suomen verottaja usein yli 50% verolla.

    Paras ratkaisu tämän ongelman ratkaisuun on tehdä yrittäminen niin edulliseksi, että
    rajukin yrittäjäriski kannattaa ottaa.

    Suomen tulevaisuuden kannalta tämän tilanteen korjaaminen on 1-luokan asia.

    Seppo korppoo
    Yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  209. Liian vanha kirjoitti 8.1.2013 kello 7:56

    “Niitä on myös kotitalouksissa aika paljon, makaahan pankkitileillä lähes sata miljardia.”

    Ote Suomen Pankin tilastosta. Eipä tuolla korolla merkittäviä tuottoja synny

    “Kotitalouksien talletuskanta oli marraskuun lopussa 82 mrd. euroa. Kannan keskikorko oli 0,77 %”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  210. Panu Heinonen kirjoitti 8.1.2013 kello 11:01

    Eero: Euromaat, ml. Suomi jonka kohtalosta tässä ketjussa keskustellaan, eivät ole tällä hetkellä rahapolitiikkansa suhteen suvereeneja. Lähimmäksi päässee Saksa (jonka maaperällä Suomenkin keskuspankki sattumalta sijaitsee). Käytännössä vaadit siis eroa eurojärjestelmästä?

    Olen sitä mieltä, että eurojärjestelmä nykyisellään ei millään toimi. Se, että valtioiden maksukyky on asetettu kyseenalaiseksi johtaa väistämättä kaaokseen – mikä näkyy jo Espanjassa. Olen nähnyt muutaman järkevän ratkaisuehdotuksen kriisiin ja ne kaikki liittyvät tavalla tai toisella EKP:n mandaatin muuttamiseen. Eräs mielenkiintoinen ehdotus on Euroopan investointipankin roolin kasvattaminen siten, että se voisi rahoittaa valtioiden investointihankkeita suoraan EKP:n luotottamana. Näin joka EMU-maahan saataisiin kaivattua kysyntää joka johtaa taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiseen ja työllisyyteen. (miltä kuulostaisi vaikkapa Euroopanlaajuinen älykäs energiaverkko tai huippunopeat junayhteydet?)

    Itseasiassa pelkään pahoin, että Espanjan tilanne voi johtaa aika pahaan lopputulokseen jos tätä asiaa ei ymmärretä.

    Raimo K: Verotus huonontaa ostovoimaa niiden osalta, joilta vero peritään, mutta suuri osa palautuu tulonsiirtoina, yritystukina ja investointeina – eikä sekään raha, joka on pankkitillä, makaa siellä.

    Tulonsiirrot ovat erittäin hyvä keino pitää raha liikkeellä. Ne joilla on vähän rahaa käytettävissä käyttävät todennäköisesti koko saamansa rahavarallisuuden elämiseen ja sitä kautta pitävät rahan kierrossa. Pankkitilillä oleva raha kyllä periaatteessa makaa siellä. Mihinkä se sieltä lähtisi ennen kuin sen käyttäjä käyttää?
    Perustulo olisi muuten erinomainen tapa saada valtion luomaa rahaa varmasti liikkeelle. (toisin kuin epämääräisten yritystuken kautta)

    Tässä artikkelissa on seikkaperäisesti kirjanpitoesimerkein osoitettu, miten valtion kulutus ja verotus toimii. Kannattaa lukea ajatuksella kerran jos toisenkin.
    http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/13/miksi-verotus-ei-rahoita-mitaan/

    Syltty:
    Yleensä setelirahoitusta valtion menojen rahoittamisessa ei pidetä hyvänä ideana ihan vaan sen takia, että koska se on niin kätevää, niin harvassa ovat ne poliitikot, jotka käyttäisivät setelirahoitusta vain ja ainoastaan silloin kun on tarvetta.

    Jos setelirahoitus on niin autuaaksitekevää niin miksi ihmeessä esimerkiksi EKP perussäännöissä on selvä kielto? Ihan turha väittää että kyllä tällä kertaa meitin poliitikot ovat niin fiksuja että painokoneet pysäytetään prikulleen silloin kun on tarvis.

    Ei oikeastaan edes ole olemassa muuta kuin setelirahoitusta. Pankista hakemasi uusi laina on aina uutta rahaa järjestelmään – siis tavallaan setelirahoitusta. Tulisi ymmärtää nykyrahan luonne. Se on aina jonkun nostamaa velkaa, jota syntyy ja tuhoutuu kun joku haluaa velkaantua tai joku maksaa velkaansa pois. Raha on siis rahoitusta – velan muuttamista rahamuotoon. Siksi ei tarvitse maksaa talolainaansa omalla työllä tai tavaralla suoraan talon myyjälle.
    Valtion rooli on yksityiseen toimijaan verrattuna erilainen. Valtio määrittelee oman valuuttansa ja määrää, että verot tulee maksaa tässä valuutassa. Tästä syystä valuutta säilyttää normaalioloissa aina arvonsa – sille on aina kysyntää. Sillä onko liikkellä tuhat vai miljardi valuuttaa, ei ole juuri merkitystä, jos talous pyörii suht normaalisti. EKP taas ei voi luoda rahaa yhtään enempää kuin sille on kysyntää. Ja tällaisessa taloustilanteessa on pula nimeomaan kysynnästä. Koska markkinat ovat jäässä ja yksityiset jo muutenkin korviaan myöten veloissa, pitäisi valtioiden tehdä rohkeasti alijäämäisiä budjetteja. Näin rahaa lähtee kiertoon ja yksityinen velkataakka kevenee, mikä parantaa yksityiden sektorin mahdollisuutta velkaantumiseen -> Talouskasvu. Hyperinflaation vaara on silloin jos talouden tuotantojärjestelmät romahtavat eikä tarjonta pysty vastaamaan kysyntään millään keinoin. Ei siis normaalioloissa.

    Tarve rahoitukselle on silloin kun pitäisi rakentaa tai rahoittaa jotain. Esimerkiksi Suomessa pitäisi rakentaa aika monta uutta koulua homeisten tilalle. Rahapula valtiolla on aina poliittinen valinta. Liian setelirahoituksen käyttämistä ehkäisee tehokkaasti valuuttakurssimekanismi (jos siis on oma valuutta…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  211. hupsis kirjoitti 8.1.2013 kello 11:46

    Osmo Soininvaara:
    Palkkojen osuus BKT:sta on noin puolet, vähän yli. Osuus on laskenut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana.

    Tämä pieni propaganda pläjäys näköjään sitten pääsee mukaan lähes joka kirjoitukseen. jos katsotaan viimeistä 35 vuotta niin palkkojen ossus on tippunut noin 65%:sta 60%:in.

    Ei kovin merkittävää ja lisäksi tämä 5% ei ole “mennyt” erilaisiin sijoitustuloihin vaan tuonnin ja tuotannon verojen kasvuun.

    Tietysti jos valitaan juuri “sattumalta” vertailukohdaksi 1992 saadaan tilasto näyttämään erilaiselta koska tuotanto (voitot ja sijoitustuotot) romahti. Palkat taas eivät muutu näin nopeasti, mutta tulivat sitten perässä kuitenkin.

    Ilmeisesti 1992 oli se työläisen huippuhetki tietyn suunnan poliitikkojen mielestä, aika monen ihmisen mielestä ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  212. zack kirjoitti 8.1.2013 kello 13:01

    Liian vanha: Hoitaja- ja lääkäripula ovat itseaiheutettuja.Kumpienkin valmistumismäärät eivät vastaa tarvetta. Aina on vuotoa ulos ammatistaja maastamuuttoa eli sisäänotto pitäsi olla vuotoa suurempi.

    Sairaanhoitaja-ja lääkärikoulutuksen sisäänottokriteeritkin ovat liian korkean.

    Siihen verrattuna, että tuomme maahan lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka ovat käyneet vaatimattomamman koulutuksen ja sisäänottokynnyskin on ollut matalampi.

    Ku lääkäreistä lähitulevaisuudessa eläköityy liki puolet niin 2020 myydyin kirja on Leikkaa-se- itse-kirja.

    Nykyinen sisäänotto ei riitä kattamaan poistumaa.

    Aikoinaan Uosukainen puolitti lääkäreiden aloituspaikat eivätkä ne vieläkään ole palautuneet entiselleen

    Lääkärinkoulutuksen rajoitusta on perusteltu sen kalleudella, mutta koulutetaanhan meillä metsäkoneenkuljettajiakin vaikka se takavuosina oli kallein koulutus

    Tässä viestissä on paljon virheitä. Kun nyt keväällä päätetyt sisääsnottomäärien nostot toteutetaan, niin lääkärikoulutuksessa on paljon enemmän paikkoja kuin Uosukaisen aikana. Mutta sisäänottotarvetta meistä kumpikaan on tuskin laskenut.

    Tästä ( http://economix.blogs.nytimes.com/2009/07/15/how-much-do-doctors-in-other-countries-make/)näemme, että lääkärien suhteellinen palkkataso on Suomesssa todella pieni verrattuna muihin Euroopan maihin. Miksi emme tekisi siis seuraavaa kompromissiratkaisua, joka tyydyttäisi molempia. Otetaan lääkikseen kaikki halukkaat sisälle. Samaan aikaan lääkärit voisivat nostaa työtaisteluin suhteellista palkkatasoaan esim. Eu-keskiarvoon. Tämä tietäisi kymmenien prosenttien palkannousua lääkäreille muiden palkkojen pysyessä nykyisellään. Töihin valittaisiin arvosanojen perusteella. Tässä voittaisivat kaikki. Töissä olevat lääkärit saisivat isompaa palkkaa, mutta lääkäreitä olisi kaikkialla myös työttömänä ja kansa olisi tyytyväinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  213. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2013 kello 21:00

    On vähän epäreilua verrata koulutettujen alojen pakkatasoa Suomen ja sellaisten maiden välillä, jossa koulutuksen joutuu itse maksamaan. Lääkäriksi kouluttautuminen maksaa monissa maissa yli satatuhatta euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  214. Spoileri kirjoitti 8.1.2013 kello 19:21

    Viherinssi: mahdollista myös esittää ammattiarmeijaan siirtymistä nostamatta määrärahoja. Silloin kuitenkin pitää hyväksyä puolustuskyvyn jonkinasteinen aleneminen.

    Tasavaltalaisideaaliin kuuluu, että maata puolustavat ne, joilla on steikki siinä. Jos tästä siirrytään pois lyhyen tähtäimen kassakriisin tai tänne periferiaan levinneiden poliittisten pilvilinnojen perusteella, katkeaa myös tasavaltalainen perinne.

    Palkka-armeijaan siirryttäessä aseet niitä jaetaan juuri niille, jotka haluavat niitä käyttää (tai joilla ei ole muuta vaihtoehtoa). Historiaa silmäilleenä sanoisin sitä huonoksi vaihtoehdoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  215. Raimo K kirjoitti 8.1.2013 kello 23:27

    Osmo Soininvaara:
    On vähän epäreilua verrata koulutettujen alojen pakkatasoa Suomen ja sellaisten maiden välillä, jossa koulutuksen joutuu itse maksamaan. Lääkäriksi kouluttautuminen maksaa monissa maissa yli satatuhatta euroa.

    Sehän vastaa meillä noin 1.5 vuoden palkkaa, bruttona kylläkin. Ja kandina voi aloittaa ko. palkan tienaamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  216. Liian vanha kirjoitti 9.1.2013 kello 5:35

    Virossa lääkäreiden palkkataso oli n 1700 euroa .

    http://yle.fi/uutiset/viron_laakarit_ja_sairaanhoitajat_lakkoon/6314359

    Lääkäreiden palkat vaihtelvat suuresti riippuen miten vahvassa asemassa he ovat työmarkkinoilla tai kykenevät vaikuttamaan koulutukseen/sääntelyyn

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  217. järkeistämistä kirjoitti 9.1.2013 kello 9:13

    a_l: Nämä ryhmät eivät puhu asiasta vaan asian vierestä. Ongelmana kun ei ole kouluttamattomien tulijoiden suuri määrä, vaan koulutettujen maahanmuuttajien pieni määrä ja huono työllistyminen.Suomi ei ole muuttajille kovin houkutteleva kohde.

    Suomi ei ole koulutetulle ammattilaiselle kovin houkutteleva kohde, mutta kyllä kelpaa jostain syystä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.

    Jostain syystä poliitikot ovat halunneet tehdä Suomesta tuollaisen maan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  218. Raimo K kirjoitti 9.1.2013 kello 10:27

    Keskustelu näyttää päätyvän siihen, että ainoa iso konkreettinen muutos olisi maahanmuuton rajoittaminen.
    Ai niin, onhan Osmon: “Kotimaiseen riskirahoitukseen pitäisi saada paljon lisää muskeleita.” – TEMin porukka siis kuntosalille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  219. Syltty kirjoitti 9.1.2013 kello 10:32

    Panu Heinonen:
    Ei oikeastaan edes ole olemassa muuta kuin setelirahoitusta.

    Kertoilit pitkät pätkät rahasta, mutta et vastannut etäisestikään varsinaiseen väitteeseeni.

    1. keskuspankkirahaa on määräämättömästi saatavilla, valtio voi ottaa sieltä niin paljon kuin haluaa
    2. ihmisillä ja samaten valtiolla on määrämättömästi menoja ja tarpeita. Maailma on täynnä hyviä asioita, joita tulisi edistää.
    3. minkä valtio päättää käyttää, menee julkisen sektorin kautta. Se miten tämä rahoitetaan, ei muuta todellisuutta kuin dynaamisten vaikutusten kautta.
    4. Jos valtio kiskaisee keskuspankista niin paljon rahaa että resursseja siirtyy yksityseltä puolelta julkiselle, niin sitten julkinen puoli paisuu kuin pullataikina ja yksityinen puoli kutistuu. Talous muuttuu samalla tehottomaksi.
    5. väität että kohdan 4 ongelmaa ei ole, koska rahaa otetaan vain niin paljon, että saadaan väliaikaisesti käyttämättömät resurssit hyötykäyttöön. Kun elvytys on tehnyt tehtävänsä, keskuspankkirahoitus lopetetaan.

    Kuka oikeasti uskoo että kohta 5 toteutuu? Kuka on se poliitikko, joka kertoo että rahahanat lyödään kiinni, elvytystoimenpiteiden kohteena olleet alat X ja Y romahtavat ja tulonsiirroista leikataan koska meillä menee nykyään niin hyvin?

    Ei semmoinen vain toimi. KP-rahoituksen aloittaminen on hellpoa, mutta lopettaminen vaikeata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  220. Liian vanha kirjoitti 9.1.2013 kello 10:33

    järkeistämistä: Suomi ei ole koulutetulle ammattilaiselle kovin houkutteleva kohde, mutta kyllä kelpaa jostain syystä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.

    Jostain syystä poliitikot ovat halunneet tehdä Suomesta tuollaisen maan.

    Tänne tulevat ovat käyneet läpi EU-suodatuksen ja päältä on viety parhaat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  221. Syltty kirjoitti 9.1.2013 kello 10:35

    Spoileri: Tasavaltalaisideaaliin kuuluu, että maata puolustavat ne, joilla on steikki siinä.

    Älä nyt viitsi, koska tuolla logiikalla naisilla ei ole osaa eikä arpaa Suomeen.

    Tasavaltalaiseen ideaan kuuluu myös se, että ne jotka eivät palvele, eivät myös päätä mistään.

    Palkka-armeijaan siirryttäessä aseet niitä jaetaan juuri niille, jotka haluavat niitä käyttää (tai joilla ei ole muuta vaihtoehtoa). Historiaa silmäilleenä sanoisin sitä huonoksi vaihtoehdoksi.

    Amerikkalaiset muuten perustelevat tuolla mahdollisimman vapaata aseenkanto-oikeutta. Varmaan tarvittas tännekin lisää vapauksia, koska muutenhan saattaa tuo asevelvollisuusarmeijakin ottaa vallan.

    Aseita kansalle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  222. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.1.2013 kello 20:17

    Euroopassa ei ole juuri yhtään asevelvollisuusarmeijaa vaan pekästään palkka-armeijoita. Mitä suuria vaikeuksia ne ovat viimeaikoina aiheuttaneet? Onko Tanskassa esimerkiksi suuri sotilasvallankumouksen uhka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  223. zack kirjoitti 9.1.2013 kello 10:36

    Osmo Soininvaara:
    On vähän epäreilua verrata koulutettujen alojen pakkatasoa Suomen ja sellaisten maiden välillä, jossa koulutuksen joutuu itse maksamaan. Lääkäriksi kouluttautuminenmaksaa monissa maissa yli satatuhatta euroa.

    kyllä ne muutkin koulutukset maksavat ulkomailla. Tuo suhdeluku osoittaa vain, että lääkäri ei tienaa suhteessa muihin ammateihin paljoa Suomessa toisin kuin netissä väitetään.
    kaikissa muissakin maissa k

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  224. zack kirjoitti 9.1.2013 kello 10:41

    Liian vanha:
    Virossa lääkäreiden palkkataso oli n 1700 euroa .

    http://yle.fi/uutiset/viron_laakarit_ja_sairaanhoitajat_lakkoon/6314359

    Lääkäreiden palkat vaihtelvat suuresti riippuen miten vahvassa asemassa he ovat työmarkkinoilla tai kykenevät vaikuttamaan koulutukseen/sääntelyyn

    Joo ja Virossa raksamies tienaa 200€ kuussa ja insinööri lääkärin verran. Oleellista tässä on lääkärin suhteellinen palkkataso.

    Baltian maissa lääkäriksi voi opiskella noin 50k€ kustannuksella, ei 100k€. Sisään pääsee kaikki halukkaat Suomesta. Ei muuta kuin opiskelemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  225. Tapio kirjoitti 9.1.2013 kello 11:48

    Osmo Soininvaara:
    On vähän epäreilua verrata koulutettujen alojen pakkatasoa Suomen ja sellaisten maiden välillä, jossa koulutuksen joutuu itse maksamaan. Lääkäriksi kouluttautuminenmaksaa monissa maissa yli satatuhatta euroa.

    Eri maiden palkkojen ja varsinkin nettopalkkojen vertailu on vaikeaa, sillä myös veroilla ja veroluontoisilla maksuilla katettu eläke- ja sosiaaliturva vaihtelee ja on usein huonompi kuin Suomessa. Eläkkeissä voi olla katto ja sosiaaliturva autaa ehkä vain vähävaraisia. Monissa maissa perheenpää käytännössä vastaa omasta ja vaimonsa eläkkeestä ja koko perheen sosialiturvasta.

    Kalliit yksityiset sairaus-, työkyvyttömyys- ja eläkevakuutukset ovat näissä maissa hyvin tavallisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  226. anonyymi kirjoitti 9.1.2013 kello 12:04

    Kalle: lainsäädäntöä on “kehitetty” opettajien, lääkärien ja hoitsujen näkökulmasta.

    Ai, senko vuoksi näiden työpaikkojen määrää on vähennetty ja vastuita kasvatettu sen näkymättä palkassa?

    Kalle: Olisi ihan kiva saada joukkoon toinenkin laskutaitoinen – mielellään vielä yritystaustalta.

    Joo, mutta he eivät ymmärrä makrotaloutta tai sitä että on olemassa muunkinlaisia ihmisiä. Heillä on liiketaloudellinen putkinäkö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  227. eggo kirjoitti 9.1.2013 kello 13:23

    Osmo Soininvaara:
    On vähän epäreilua verrata koulutettujen alojen pakkatasoa Suomen ja sellaisten maiden välillä, jossa koulutuksen joutuu itse maksamaan. Lääkäriksi kouluttautuminenmaksaa monissa maissa yli satatuhatta euroa.

    Useimmissa Euroopan maissa koulutus on käytännössä ilmaista ja palkat runsaasti suuremmat. Itä-Eurooppaan ei kannata verrata, siellä pimeät tulot iso osa kokonaisansioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  228. AnnaJ kirjoitti 9.1.2013 kello 13:24

    järkeistämistä: Suomi ei ole koulutetulle ammattilaiselle kovin houkutteleva kohde, mutta kyllä kelpaa jostain syystä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.Jostain syystä poliitikot ovat halunneet tehdä Suomesta tuollaisen maan.

    Ihan kuriositeettina on mainittava, mitä juuri tapahtui tänään töissä. Pomoni päivitteli erästä sinnikästä työnhakijaa, joka soittelee jatkuvasti ja kyselee töitä. Tämä koulutettu henkilö on alunperin keskieurooppalainen, eikä puhu montaa sanaa suomea. Englantiakin vähän huonosti. Eikä häntä siksi voi palkata meille( tekninen konsultointi ja suunnittelu on alamme). Itseäni vähän harmitti, siinähän sitä koulutettua maahanmuuttajatyövoimaa olisi tarjolla. Mutta ei kai voi mitään, alallamme on haasteellista menestyä muutenkin, ja kanssakäyminen asiakkaiden kanssa ilman suomenkieltä olisi vaikeaa. Pohdinpa vain, että miten tätä voisi muuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  229. NukkuMatti kirjoitti 9.1.2013 kello 13:52

    Raimo K: Sehän vastaa meillä noin 1.5 vuoden palkkaa, bruttona kylläkin. Ja kandina voi aloittaa ko. palkan tienaamisen.

    Osmon pointti taisi kuitenkin olla se, että ei ole oikein verrata esim. yksittäisen alan palkkatasoa toiseen maahan, jossa yleinen palkkataso muillakin aloilla voi olla Suomea selvästi korkeampi ja joissa yhteiskuntajärjestelmä on muutenkin erilainen. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lääkärikoulutuksen lisäksi moni muukin sellainen asia on ilmaista tai erittäin edullista, joka muissa maissa taas maksaa paljon tai on järjestetty eri tavoin (esim. lasten kouluttaminen esikoulusta alkaen, hoiva vanhuuden ajalle, jne.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  230. Tapio Peltonen kirjoitti 9.1.2013 kello 15:16

    a_l: Joka tapauksessa kysymys on lähinnä akateeminen, koska korkeamman kiinteistöveron tuoma ”hyöty”, realisoituisi vasta uusi asunto ostettaessa.Kaikki eivät kuitenkaan halua kotiaan myydä.

    Jos kiinteistöveron korotusta kompensoidaan alentamalla tuloverotusta, keskivertoisen asunnonomistajan talouteen vaikutus on nolla.

    Se kieltämättä on tosiasia, että kiinteistöverotus iskee kaikkein kipeimmin niihin, joilla on pienet tulot mutta suuri asuntovarallisuus. Eli esimerkiksi isossa ja kalliissa kauan sitten maksetussa asunnossa asuviin pienituloisiin eläkeläisiin. Näiden tapausten kohdalla nuoremmilla on mahdollisuus muuttaa halvempaan kämppään ja vanhuksilla on mahdollisuus sellaisiin järjestelyihin kuin käänteinen asuntolaina.

    Minun mielestäni korkeat kiinteistöverot ovat sellainen verotuksellinen keino, jossa USA on onnistunut erinomaisesti, ja sitä pitäisi ehdottomasti soveltaa myös meillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  231. a_l kirjoitti 9.1.2013 kello 16:35

    järkeistämistä: Suomi ei ole koulutetulle ammattilaiselle kovin houkutteleva kohde, mutta kyllä kelpaa jostain syystä oikein hyvin, jos ei osaa mitään.Jostain syystä poliitikot ovat halunneet tehdä Suomesta tuollaisen maan.

    Ihan faktojen perusteella kouluttamattomillekin kelpaavat paljon paremmin monet muut maat. Varsinkaan pakolaiset eivät silti aina pysty kohdettaan valitsemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  232. zack kirjoitti 9.1.2013 kello 16:58

    Osmo Soininvaara:
    On vähän epäreilua verrata koulutettujen alojen pakkatasoa Suomen ja sellaisten maiden välillä, jossa koulutuksen joutuu itse maksamaan. Lääkäriksi kouluttautuminenmaksaa monissa maissa yli satatuhatta euroa.

    Tämä asia on muuten aika mielenkiitnoinen. Jos tuon koulutuksen voi muissa maissa antaa lapselle verottomasti lahjana, niin tuo koulutushan ei todellisuudessa monen kohdalla edes ole maksullista, jos vanhemmat jättävät lapselle perintöä. Kallis koulutus verottomasti vai 100k€ perintö normaaliveroilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  233. Ville kirjoitti 9.1.2013 kello 19:28

    Liian vanha: Virossa lääkäreiden palkkataso oli n 1700 euroa .
    Lääkäreiden palkat vaihtelvat suuresti riippuen miten vahvassa asemassa he ovat työmarkkinoilla tai kykenevät vaikuttamaan koulutukseen/sääntelyyn

    Eiköhän aika olennaista ole maan yleinen palkkataso. Lääkärit tienaavat Virossa tuplasti keskipalkan verran, Suomessa lääkäreillä taitaa olla suhteellisesti jopa hiemana huonommat palkat. Erot verotuksessa ja hintatasossa parantavat vielä virolaisten lääkärien suhteellista asemaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  234. Ville kirjoitti 9.1.2013 kello 20:29

    zack: Baltian maissa lääkäriksi voi opiskella noin 50k€ kustannuksella, ei 100k€. Sisään pääsee kaikki halukkaat Suomesta. Ei muuta kuin opiskelemaan.

    Ainakin virolaisten kanssa on sovittu, että sinne otetaan vain tietty kiintiö suomalaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  235. Liian vanha kirjoitti 9.1.2013 kello 20:37

    Ville: Eiköhän aika olennaista ole maan yleinen palkkataso. Lääkärit tienaavat Virossa tuplasti keskipalkan verran, Suomessa lääkäreillä taitaa olla suhteellisesti jopa hiemana huonommat palkat. Erot verotuksessa ja hintatasossa parantavat vielä virolaisten lääkärien suhteellista asemaa.

    Virossa lääkärikoulutus ketää saman verran kuin Suomessa,6-7 vuotta.Opiskelu on myös kallista ja siihen nähden palkka on pieni

    Se on totta, että Virossa lääkärin palkka peilautuu yleiseen ansiotasoon monessa maassa siihen vaikuttaa enemmän työmarkkina-asema, esim USA:ssa.

    Lääkäreiden palkkojen hajonta on suuri ja riippuu monetsa tekijästä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  236. Palkka-ale vain työttömille kirjoitti 9.1.2013 kello 20:44

    Ei tarvitse alentaa kaikkien palkkoja. Alennetaan vain niiden palkkoja, joita nykypalkoilla uhkaavat potkut tai jotka eivät nykypalkoilla pääse töihin. Vartiaisen mieliksi myös niiden, jotka haluavat keventää työtehtäviään.

    Näin saadaan kaikki töihin ja kokonaiskysyntä ei silti laske vaan nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  237. Liian vanha kirjoitti 9.1.2013 kello 20:51

    zack: Joo ja Virossa raksamies tienaa 200€ kuussa ja insinööri lääkärin verran. Oleellista tässä on lääkärin suhteellinen palkkataso.

    Baltian maissa lääkäriksi voi opiskella noin 50k€ kustannuksella, ei 100k€. Sisään pääsee kaikki halukkaat Suomesta. Ei muuta kuin opiskelemaan.

    Enpä ole missään väittänyt opintokulujen olevan 100000 euroa Virossa

    Viittasin kommentillani vain Osmon väitteeseen, että lääkärin palkka on verrannollinen opintokuluihin.

    Näin ei suoraan ole vaan monet muutkin tekijät vaikuttavat, erityisesti työmarkkina-asema esim USA:n AMA on maalman voimakkasin ay-liike ja kykenee sanelemaan lääkäreiden koulutusmäärät ja jopa myöntää lääkärinoikuedet

    Tuo 1700 euroa on aika pieni palkka verrattuna noihin 50000 euronkin opintokuluihin.

    Suomalaisille se tarjoaa oivan keinon opiskella lääkäriksi, sillä suomalaiselle kulu on kohtuullinen.

    Olemme palaamassa 80-luvulle, kun korkeakouluopiskelu oli rajoitettua niin silloin muutti paljon nuoria opiskelemaan ulkomaille, monet varmaan muistavat Upsalan ekonomit.

    Moni jäi sille tielleen ja se taas huonontaa nyt huoltosuhdetta.

    Kannattaisi kouluttaa ainakin lääkäreitä enemmän kotimaassa, etenkin kun lähes ainoa ammtti, jossa jatkuvasti todetaan oikeaa ja todellista työvoimapulaa on lääkärin ammtti.

    Nyt Suomi harrastaa ryöstöä ja houkuttelee lääkäreitä ja sairaanhoitajia köyhemmistä maista, joissa on vielä suurempi pula alan ammattitaitoiseta tövoimasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  238. Ville kirjoitti 9.1.2013 kello 21:26

    Osmo Soininvaara:
    Euroopassa ei ole juuri yhtään asevelvollisuusarmeijaa vaan pekästään palkka-armeijoita. Mitä suuria vaikeuksia ne ovat viimeaikoina aiheuttaneet? Onko Tanskassa esimerkiksi suuri sotilasvallankumouksen uhka?

    Länsimaisissa palkka-armeijoissa on yleensä tiukka seula, keitä niihin otetaan (muukalaislegioona on poikkeus). Asevelvollisuusarmeijaan otetaan “kaikki”. Kumpi lienee vaarallisempaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  239. Raimo K kirjoitti 9.1.2013 kello 21:27

    zack:
    ‘snip’
    Baltian maissa lääkäriksi voi opiskella noin 50k€ kustannuksella, ei 100k€. Sisään pääsee kaikki halukkaat Suomesta. Ei muuta kuin opiskelemaan.

    No ainakin Tarton Yliopistossa “Eeltingimusena on nõutud SAT-testi bioloogia osa tulemus vähemalt 640 punkti.”
    Eli kaikki halukkaat pääsevät – jos läpäisevät ko. testin ja sen jälkeen haastattelun.
    Lukukausimaksu on 5500 EUR.
    Joten: ei muuta kuin opiskelemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  240. Raimo K kirjoitti 9.1.2013 kello 21:53

    Panu Heinonen:
    ‘snip’
    Pankkitilillä oleva raha kyllä periaatteessa makaa siellä. Mihinkä se sieltä lähtisi ennen kuin sen käyttäjä käyttää?
    ‘snip’

    Tuo ajattelu edustaa Aku Ankasta tuttua Roope-sedän rahasäiliömallia, mutta pankki ei toimi niin.
    Pankki lainaa rahan välittömästi eteenpäin, se ei makaa missään.
    Näin käy, vaikka raha olisi valtionkin pankkitilillä.

    Taloustieteiljöille ikuinen mysteeri on se, kuinka raha voi olla samanaikaisesti pankkitilillä ja liikkeellä, mutta se ei synnytä uutta rahaa – eräänlainen Schrödingerin rahakissa siis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  241. Panu Heinonen kirjoitti 9.1.2013 kello 23:24

    Raimo K: Tuo ajattelu edustaa Aku Ankasta tuttua Roope-sedän rahasäiliömallia, mutta pankki ei toimi niin.
    Pankki lainaa rahan välittömästi eteenpäin, se ei makaa missään.
    Näin käy, vaikka raha olisi valtionkin pankkitilillä.

    Taloustieteiljöille ikuinen mysteeri on se, kuinka raha voi olla samanaikaisesti pankkitilillä ja liikkeellä, mutta se ei synnytä uutta rahaa – eräänlainen Schrödingerin rahakissa siis.

    Tämä on yleinen harhaluulo. Pankki ei koskaan lainaa rahaa eteenpäin uusina lainoina vaan kaikki lainat ovat uutta tyhjästä luotua liikepankkirahaa. Pankkilaina on kirjanpitomerkintä, jossa synnytetään uutta rahaa ja tuota rahaa vastaava velkamerkintä. Kenenkään toisen tililtä ei katoa mitään kun laina nostetaan tai se raha siirretään toiseen pankkiin. Laina on siinä mielessä oikeastaan kokonaan väärä termi. Velka on parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  242. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2013 kello 11:37

    Ajattelin lopettaa tämän sivupolun tähän, koska se on aika kaukana alkuperäiusestä aiheesta ja tätä keskustelua varten ymmärtääkseni on oma, siihen erikoistunut bloginsa. On joskus mielenkiintoista kääntää koordinaatistoa ja siirtyä vaikkapa x,y, koordinaatistosta napakoordinaatistoon ja saada näin uusia innovaatioita. Tämä keskustelu siitä, onko kaikki raha aina uutta keskuspankkirahaa ja verotus likviditeetin pois vetämistä on aika hedelmätön. Käsitteet voi toki määritellä noinkin. Havaitsemme hetken tarkastelun jälkeen, että uusille ja vanhoille käsitteille on yksi yhteen muuntosuhde. Vaikka tämä uusi käsitteistö semanttisella tasolla puolustaa setelirahoitusta vähän niinkuin Kelvinasteikko poistaa celsiusasteikon nollan myyttisen vaikutuksen siihen, onko ulkona lämmin vai kylmä, se ei poista sen ongelmia eikä vanha käsitteistö toisaalta mitenkään kiellä setelirahoitusta. Se kielto on vain joidenkin korvien välisenä luutumana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  243. anonyymi kirjoitti 9.1.2013 kello 23:44

    AnnaJ: Pohdinpa vain, että miten tätä voisi muuttaa?

    Vastatkaa sille, että valitettavasti puutteellinen kielitaito on esteenä. Vinkatkaa vielä suomenkielen kurssille tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  244. Catilina kirjoitti 10.1.2013 kello 9:07

    Ville: Länsimaisissa palkka-armeijoissa on yleensä tiukka seula, keitä niihin otetaan (muukalaislegioona on poikkeus).

    Muukalaislegioonassa oli erittäin tiukka seula. ! kymmenestä pyrkijästä hyväksyttiin -70 -luvulla. Tänään on tuskin helpompaa. Alussa jo tehtiin selväksi, että “Galgenvögel” älkööt edes vaivautuko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  245. Catilina kirjoitti 10.1.2013 kello 9:11

    Jos suolakaivoksessa työskentelee 1700e/kk massakoulutettuja lääkäreitä, niin ei voi kuin toivoa, ettei vaan sairastu.
    Eräskin tällainen lähetti rintarauhasen patin rintakipulääkärille l. kardiologille. Mahtoi nauru kelvata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  246. Juho Laatu kirjoitti 10.1.2013 kello 11:00

    Osmo Soininvaara:
    Euroopassa ei ole juuri yhtään asevelvollisuusarmeijaa vaan pekästään palkka-armeijoita. Mitä suuria vaikeuksia ne ovat viimeaikoina aiheuttaneet? Onko Tanskassa esimerkiksi suuri sotilasvallankumouksen uhka?

    Yksi palkka-armeijan keskeinen ongelma on se, että sillä voidaan helposti operoida siellä, missä poliitikot sen kulloinkin haluavat operoivan. Poliitikot eivät ehkä näe tätä ongelmana, mutta tällainen toiminta aiheuttaa aika useinkin vaikeuksia joillekin.

    Asevelvollisuusarmeija keskittyy palkka-armeijaa enemmän oman maan puolustamiseen. Palkka-armeija taas joutuu asevelvollisuusarmeijaa helpommin ulkopolitiikan, kauppapolitiikan ja sisäpolitiikankin (ulkomailla käytettäväksi) käsikassaraksi, mahdollisesti huonosti harkittuihn tai itsekkäisiin operaatioihin maailmalle. Olemmeko samaa mieltä? Eikö tässä ole ainakin selvä riski aiheuttaa vaikeuksia? Vai eikö muille aiheutettuja vaikeuksia ja sitä kautta epäsuorasti itselle tulevia vaikeuksia lasketa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  247. Spoileri kirjoitti 10.1.2013 kello 11:07

    Syltty: Älä nyt viitsi, koska tuolla logiikalla naisilla ei ole osaa eikä arpaa Suomeen.

    Luet vähän liikaa viestiini. Kansalaisoikeuksia ei pidä kytkeä asepalvelukseen. En kannata laajaa aseiden omistusta, en pidä asepalveluksesta.

    Keskiluokalla on steikki, keskiluokalla on jotain hävittävää, joten keskiluokka puolustaa tapojaan ja omaisuuttaan. Vaihtoehdot on ostaa palvelua halukkailta tai niiltä, joilla ei ole parempaa vaihtoehtoa. Molemmissa tapauksissa keskiluokka voi leikkiä pasifistia ulkoistamalla “vaikeat asiat”.

    Osmo Soininvaara:
    Euroopassa ei ole juuri yhtään asevelvollisuusarmeijaa vaan pekästään palkka-armeijoita. Mitä suuria vaikeuksia ne ovat viimeaikoina aiheuttaneet? Onko Tanskassa esimerkiksi suuri sotilasvallankumouksen uhka?

    Uhka on varmasti pieni, mutta onko viime vuosikymmenten ihana, historiallisesti poikkeuksellisen elintason nousun ja talouskasvun aika sopiva tarkastelujakso? Eikö näissä jutuissa pitäisi dataan ulottaa muutama vaikea kriisi ja lama? Missä olosuhteissa ongelmia syntyy? Onko näiden olosuhteiden riski olemassa?

    Lukeeko kukaan enää historiaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  248. zack kirjoitti 10.1.2013 kello 11:15

    Näin ei suoraan ole vaan monet muutkin tekijät vaikuttavat, erityisesti työmarkkina-asema esim USA:n AMA on maalman voimakkasin ay-liike …

    Ammattilaisurheilijoilla on maailman voimakkain ay-liike. Miehet maksattavat stadioninsa veronmaksajilla ja ottavat lipputulot ja tv-oikeudet itselleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  249. Panu Heinonen kirjoitti 10.1.2013 kello 11:18

    Syltty: Kertoilit pitkät pätkät rahasta, mutta et vastannut etäisestikään varsinaiseen väitteeseeni.

    1. keskuspankkirahaa on määräämättömästi saatavilla, valtio voi ottaa sieltä niin paljon kuin haluaa
    2. ihmisillä ja samaten valtiolla on määrämättömästi menoja ja tarpeita. Maailma on täynnä hyviä asioita, joita tulisi edistää.
    3. minkä valtio päättää käyttää, menee julkisen sektorin kautta. Se miten tämä rahoitetaan, ei muuta todellisuutta kuin dynaamisten vaikutusten kautta.
    4. Jos valtio kiskaisee keskuspankista niin paljon rahaa että resursseja siirtyy yksityseltä puolelta julkiselle, niin sitten julkinen puoli paisuu kuin pullataikina ja yksityinen puoli kutistuu. Talous muuttuu samalla tehottomaksi.
    5. väität että kohdan 4 ongelmaa ei ole, koska rahaa otetaan vain niin paljon, että saadaan väliaikaisesti käyttämättömät resurssit hyötykäyttöön. Kun elvytys on tehnyt tehtävänsä, keskuspankkirahoitus lopetetaan.

    Kuka oikeasti uskoo että kohta 5 toteutuu? Kuka on se poliitikko, joka kertoo että rahahanat lyödään kiinni, elvytystoimenpiteiden kohteena olleet alat X ja Y romahtavat ja tulonsiirroista leikataan koska meillä menee nykyään niin hyvin?

    Ei semmoinen vain toimi. KP-rahoituksen aloittaminen on hellpoa, mutta lopettaminen vaikeata.

    Hyviä huomioita. En väitä omaavani oikeita ratkaisuja, mutta tämän hetkinen keskustelu on kovin jumiutunut tietynlaiseen käsitykseen talouden toiminnasta, mikä ei perustu nähdäkseni tosiseikkoihin. Se, että rahan olemus ymmärrettäisiin oikein mediassa ja muualla, edeauttaisi keskusteluissa esim. leikkausten tarpeista ja varsinkin niiden seurauksista.

    Meinasin kirjoittaa tähän pitkän pätkän vastauksia suoraan aiheesta, mutta oikestaan asiaa pitäisi tarkastella kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta. Ja sitten jos katsotaan maailman ongelmia ympäristön ja ihmiskunnan näkökulmasta, niitä voisi tiivistää oikeastaan kahteen merkittävään:
    -Ympäristön tuhoutuminen tavalla tai toisella
    -Köyhyys ja työttömyys

    Euroopassa on tällä hetkellä lähes 26 miljoonaa työtöntä. (lähde: google) Iso osa nuoria. Työntekijöistä ei siis ole pulaa. En oikein keksi, mitä kaikkea näille ihmisille pitäisi keksiä. Ei liene valtion homma keksiä väkisin tekemistä kaikille. Se on vastoin kysynnän ja tarjonnan logiikkaa eikä johtane kovin kestävään lopputulokseen.

    Sama koskee Suomea pienemmässä mittakaavassa. Työttömyyttä on ollut viime vuosikymmenet jatkuvasti melko paljon. Kuitenkin koko palkka- ja muu keskustelu tähtää siihen, että työvoiman tarjontaa pitää parantaa. Pitää olla pidempään töissä sekä nuorempana, että vanhempana. Pitää olla tehokas jne. Tällä hetkellä kysymys on kuitenkin oikeastaan siitä, että kenelle tuo kaikki työ pitäisi tehdä kun talous on pohjamudissa?

    Ilman merkittäviä valtioiden investointeja EKP:n avustuksella EMU tulee kaatumaan ennemmin tai myöhemmin – tavalla tai toisella. Toivottavasti ilman väkivaltaa. Toisaalta EKP:n rahoituksella voitaisiin tehdä merkittäviä investointeja kestävään teknologiaan ja sen kehittämiseen, jolloin saataisiin ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

    Vastauksena kysymykseen no. 5. Siinä vaiheessa kun työttömyysaste lähenee nollaa, lisäinvestoinnit alkavat aiheuttaa merkittävää inflaatiota (ei rahan määrän takia, vaan kysynnän ylittäessä tarjonnan) (eikä pelkästään valtion investoinnit vaan myös yksityiset!). Jos poliitikot tuossa vaiheessa ymmärtävät talouden toimintamekanismit (kuten tulee ymmärtää jos tuolle linjalle lähtevät) täytyy heidän ymmärtää siinä vaiheessa myös jarrutella noita investointeja. Tosin on kyseenalaista, onko EUROlla todellista vaaraa edes merkittävään inflaatioon koska valuutta-alue on niin iso ja valuutan rooli globaalisti niin merkittävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  250. zack kirjoitti 10.1.2013 kello 11:20

    Raimo K: No ainakin Tarton Yliopistossa “Eeltingimusena on nõutud SAT-testi bioloogia osa tulemus vähemalt 640 punkti.”
    Eli kaikki halukkaat pääsevät – jos läpäisevät ko. testin ja sen jälkeen haastattelun.
    Lukukausimaksu on 5500 EUR.
    Joten: ei muuta kuin opiskelemaan.

    Latviaan pääsee ilman koetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  251. zack kirjoitti 10.1.2013 kello 15:16

    Tuo 1700 euroa on aika pieni palkka verrattuna noihin 50000 euronkin opintokuluihin.

    Ei se koulutus vironkielisessä ohejlmassa maksa 50k€. Virolaiset lääkärit opiskelevat viroksi, mikä on paljon halvempi koulutusohjelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  252. Panu Heinonen kirjoitti 10.1.2013 kello 17:30

    Selvä juttu. Minusta tosin tämä käsitys rahan olemuksesta liittyy erittäin olennaisesti alkuperäiseen kirjoitukseen, jossa mm. esitetään veroasteen korottamista valtion rahoitusongelmaan – mikä on tietysti väärin jos rahajärjestelmän toiminta ymmärretään oikein.

    Itseasiassa väitän, että rahajärjestelmän ymmärrys on tärkein asia, jonka poliitikkojen ympäri Eurooppaa tulisi sisäistää tämän kriisin ratkaisemiseksi. Valtavirtainen talousteoria on näyttänyt kyntensä ja ajanut koko EMUn ennennäkemättömään ahdinkoon. Eikä uutisten perusteella ole näköpiirissä toistaiseksi suunnanmuutosta.

    Olisi hyvä, jos vaikka tekisit ihan tätä tarkoitusta varten oman blogipostauksen, jossa pohdiskelisit omaa näkemystäsi rahajärjestelmän toiminnasta, eurosta jne. Saman kaltainen debattihan on käynnissä nyt Yhdysvalloissa, jossa kiistellään valtion velkakaton nostosta sekä eräänä kiertoratkaisuna siihen tuhannen miljardin arvoisen (!!!) kolikon lyömistä:
    http://neweconomicperspectives.org/2013/01/what-is-it-about-money-that-scares-the-bejesus-out-of-people.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  253. anonyymi kirjoitti 11.1.2013 kello 11:09

    Ville: Länsimaisissa palkka-armeijoissa on yleensä tiukka seula, keitä niihin otetaan

    Siltikin mukaan päätyy suurelta osin tietynlaista porukkaa.

    Onko muuten maailmalta esimerkkiä ammattilaisarmeijan maanpuolustuskyvystä?

    zack: Ammattilaisurheilijoilla on maailman voimakkain ay-liike. Miehet maksattavat stadioninsa veronmaksajilla ja ottavat lipputulot ja tv-oikeudet itselleen.

    Kyllä se on se urheilijoiden vastapuoli eli urheiluteollisuus, joka noita diilejä järjestelee. Hehän noita poliitikkoja ja virkamiehiä voitelevatkin.
    Urheilijat eivät kauheasti rimpuile tätä vastaan ja he toki ottavat oman osansa tuloista, koska heistähän koko bisnes kumpuaa.

    Panu Heinonen: Valtavirtainen talousteoria on näyttänyt kyntensä ja ajanut koko EMUn ennennäkemättömään ahdinkoon. Eikä uutisten perusteella ole näköpiirissä toistaiseksi suunnanmuutosta.

    Itävaltalainen koulukunta ja reaganiitit..

    Saman kaltainen debattihan on käynnissä nyt Yhdysvalloissa, jossa kiistellään valtion velkakaton nostosta sekä eräänä kiertoratkaisuna siihen tuhannen miljardin arvoisen (!!!) kolikon lyömistä

    Ei se nyt ihan samankaltainen ole. Kikkailua ehdotetaan, koska taas odotetaan republikaanien kiristävän Obamaa velkakaton korottamisella. Kyseessähän on (taas) siitä “hauska” tilanne, että kyse on rahasta, joka on jo käytetty ja jonka käyttämiseen on annettu mandaatti. Kattokaan (tai sen korottamatta jättäminen) ei liene edes perustuslain mukainen, jos lainsäädännölliset maksusitoumukset katsotaan velaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  254. Samuli Saarelma kirjoitti 11.1.2013 kello 16:37

    Spoileri:
    Palkka-armeijaan siirryttäessä aseet niitä jaetaan juuri niille, jotka haluavat niitä käyttää (tai joilla ei ole muuta vaihtoehtoa). Historiaa silmäilleenä sanoisin sitä huonoksi vaihtoehdoksi.

    Jaetaan missä tilanteessa? Silloin, kun maa joutuu ulkoisen hyökkäyksen kohteeksi, niin minusta tuossa periaatteessa ei ole mitään erityisen huonoa. Turha niille, jotka eivät vihollista halua ampua, mitään pyssyjä on jaellakaan.

    Silloin, kun taas eletään rauhantilassa, niin aseet ovat armeijan varikoilla. Eivät tavalliset reserviläiset pääse niihin käsiksi yhtään sen helpommin kuin pääsisivät ammattiarmeijan puitteissakaan. Tarvittaessa niitä jakelevat tai ovat jakelematta sieltä ne, joilla on avaimet varikon oviin. Niin asevelvollisuus- kuin ammattiarmeijankin oloissa nämä ovat ammattisotilaita. Jopa asevelvollisuutta suorittavien varusmiesten aseet ovat pääosan ajasta lukitussa asetelineessä (eikä heillä muutenkaan niihin aseisiin olisi paukkuja, vaikka sen telineen auki saisivatkin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  255. Samuli Saarelma kirjoitti 11.1.2013 kello 18:06

    Osmo Soininvaara: Muistaakseni kuusi prosenttiaq BKT:sta on tuloa asuntojen omistamisesta, siis joko vuokratuloa tai laskennallista asuntotuloa – sitä jota monen mielestä ei ole olemassakaan, ei ainakaan, jos sitä pitäisi verottaa.

    Pitääkö tämä tosiaan paikkaansa? Wikipedian mukaan: “Bruttokansantuote lasketaan Suomessa arvonlisäysmenetelmällä. Tässä menetelmässä tuotantoyksiköiden aikaansaamat (brutto)arvonlisät lasketaan yhteen ja saatu summa on BKT.”

    En ymmärrä, miten tuosta asuntotulot saadaan mukaan. Eihän siinä minkään arvo lisäänny. Lisäksi asuntotulon huomiointi johtaa kaksoislaskentaan siinä mielessä, että rakentaminen todennäköisesti lasketaan jo mukaan BKT:hen. Kun talo rakennetaan, se tulee mukaan BKT:hen (arvoa on lisätty talon arvo – rakennustarvikkeet verran). Kun siinä asutaan, se tulee mukaan uudestaan asuntotulona. Tässä ei minusta ole mitään järkeä.

    Jos asumista haluttaisiin huomioida, niin ennemminkin tuossa BKT:n arvonlisäyslaskennassa voisi ajatella asuntojen arvonnousun huomiointia BKT:hen. Tämäkin olisi minusta omituista laskentaa, mutta ainakin perusteltumpaa kuin asunnon kulutuksen laskeminen tuotannoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  256. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2013 kello 22:03

    En ymmärrä, miten tuosta asuntotulot saadaan mukaan. Eihän siinä minkään arvo lisäänny. Lisäksi asuntotulon huomiointi johtaa kaksoislaskentaan siinä mielessä, että rakentaminen todennäköisesti lasketaan jo mukaan BKT:hen

    Tuon logiikan mukaan myöskään vyokria ei pitäisi laskea, mutta kyllä ne maksetaan. BKT:ta nostaa se, että virtanen asuu Lahtisen omistamassa asunnossa uokralla ja Lahtrinen Virtasen omistamassa. BKT ei voi mitenkään laskea siitä, että he muuttavat omiin asuntoihinsa ja lopettavat maksamasta vuokraa toisilleen.
    Tai yleisemmin. Jos kaksi maata ovat muuten samanlaisia, mutta toisessa asutaan vuokralla ja toisessa omistetaan itse omat asunnot, miten tämä jälkimmäiknen voisi olla tämän takia köyhempi?
    On kuitenkaan päätä kansantulolaskelmista, joten olen väärä valitusosoite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  257. Evert The NeveRest kirjoitti 11.1.2013 kello 22:07

    Ihan vakavissani kysyn.

    Kertokaa minulle, minkälainen on se maksu tai taloudellinen transaktio tms. jota EI lasketa mukaan BKT:hen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  258. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2013 kello 9:30

    evert,
    Jos ostat jotain satasella ja myyt eteenpäin satasella, BKTei kasva senttiäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  259. Ville kirjoitti 12.1.2013 kello 10:08

    Samuli Saarelma: Kun talo rakennetaan, se tulee mukaan BKT:hen (arvoa on lisätty talon arvo – rakennustarvikkeet verran). Kun siinä asutaan, se tulee mukaan uudestaan asuntotulona. Tässä ei minusta ole mitään järkeä.

    Minusta siinä on järkeä, että käyttöarvon kehittyminen näkyy BKT:ssa. Kun rakennetaan jotain tietylle alueelle, se nostaa myös olemassa olevien rakennusten ja infran arvoa. Tämä kasvattaa varallisuutta ja mahdollisesti myös hyvinvointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  260. Matti Kinnunen kirjoitti 13.1.2013 kello 15:22

    timo: Kuten mainitset kyvykkäät ihmiset valitsevat rusinat pullasta, eivätkä aina viitsi ryhtyä yrittämään.

    Miksi jokaisen kyvykkään pitäisi ryhtyä yrittäjäksi ja palkata kyvyttömiä töihin yritykseensä? Eikö ole ihan OK, että kyvykkäitäkin on tarjolla työntekijöiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  261. Poth1ue1 kirjoitti 15.1.2013 kello 1:14

    Ville: Länsimaisissa palkka-armeijoissa on yleensä tiukka seula, keitä niihin otetaan (muukalaislegioona on poikkeus). Asevelvollisuusarmeijaan otetaan “kaikki”. Kumpi lienee vaarallisempaa?

    Noh – ainakin rapakon takaisessa vapauden ihmemaassa asevoimien rekrytointivaatimuksia on pitänyt laskea niin alas, ettei niitä käytännössä enää edes olemassa – ts. esim. huume- ja väkivaltarikoksista kärähtäneet jengiläiset kelpaavat ihan mainiosti. Anglosaksisen maailman meren tämän puolisesta osasta kuuluu myös uutisia siitä, ettei riveihin hakeudu riittävästi väkeä jonka äo olisi kengännumeroa suurempi – ja tästä taas syntyy ongelmia siinä suhteessa, että jotain kenttälapiota monimutkaisempaa vekotinta käyttämään on himppasen vaikea löytää adekvaatteja kandidaatteja tykinruuan seasta.

    Valitettava faktahan on, että kaikista sankaritaruista huolimatta sota on aina ollut fiksujen ja aloitekykyisten miesten “harrastus” – ja nykyinen sodankäytin on tässä suhteessa 1000x vaativampaa. Joten aikalailla hirvittäisi jättää maanpuolustus “ku en päässy amikseen” -tyyppien varaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  262. Tapio kirjoitti 16.1.2013 kello 21:10

    Hyvin keskeinen ja vielä Suomen Eduskunnan käsissä oleva asia on verotuksen uudistaminen.

    Pari huomiota, joita aiemmin ei ole käsitelty:

    – Ruotsin perintöverotus lienee ainakin yritysten perimyksen osalta Viron yhteisöverotuksen tapainen: Perijät maksavat veron vasta, kun he myyvät yrityksen tai muuten ulosmittaavat perintöään.

    Suomessa (PKT-yritysten) perijät useimmiten joutuvat repimään verorahat yrityksestä heti kun pesä on jaettu, mikä tuskin parantaa sen tulevaisuuden näkymiä.

    – Suomi ikääntyy, ikäihmiset raihnaistuvat ja heidän voimansa vähenevät. He ostaisivat mielellään hyvin monenlaisia yksinkertaisia palveluja, jos ne olisivat riittävän halpoja.

    Eläkeläisillä kotitalousvähennyksen vähennysprosentti voisi olla korkeampi tai, mikä olisi ehkä järkevämpää, korkea prosentti ulottuisi esim 800 EURoon asti, jonka jälkeen vähennysprosentti olisi matalampi.

    Ihan hyvä, että tietokonegurun lasku hyväksytään nykyisin kotitalousvähennyksen piiriin, mutta me kotona asuvat seniorit ostaisimme mielellään myös sellaisia työsuorituksia, joissa ei korkeaa koulutusta tarvita. Kunhan niihin olisi varaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  263. Evert The NeveRest kirjoitti 25.1.2013 kello 12:04

    Suomessa eläkeikää on yritetty nostaa muokkaamalla mielipideilmastoa, sopimalla siitä kolmikannassa ja tarjoamalla superkertymiä.

    Ruotsissa iloinen taksikuski Bengt-Åke Augustsson 68 ajaa yhä taksia, koska mm.

    “Den deltidsjobbande pensionär som tjänar 10 000 i månaden betalar 770 kronor i skatt. Det är mindre än åtta procent. Den som är yngre får skatta mer än det dubbla.”

    Myös työantaja hyötyy.

    Även för arbetsgivarna är det ekonomiskt fördelaktigt med “pensionärsanställda”. Arbetsgivaravgiften sjunker, från över 31 procent till drygt 10 procent.

    Tämä esimerkkitapaus löytyy täältä:
    http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=4373412

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus