Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.-8.11.2012

4.11.2012 · Aihe: Eduskuntatyö 

Olen sunnuntaista torstaihin Sitran kestävän talouden foorumissa Berliinissä.

Meitä on kolmisenkymmentä eri alojen edustajaa hahmottelemassa kestävän talouden strategiaa ja samalla valmistelemassa eräänlaista uutta talouspolitiikan johtamiskurssia. Blogin ylläpitoon voi siis tulla katkoksia. Toisaalta yritän raportoida foorumistamme, koska järjestäjät toivovat tälle mahdollisimman suurta avoimuutta.

Meillä on myös opma facebook-sivusto osoitteessa
http://www.facebook.com/KestavaTalous.

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.-8.11.2012”

  1. Syltty kirjoitti 4.11.2012 kello 14:45

    Eiklhän konsensus tule olemaan jotakin semmoista, että ajetaan suomalainen teollisuus alas ja korvataan vienti palveluilla, esimerkiksi myydään vaikkapa paidanpesupalveluita Kiinaan.

    Eli pahoin pelkään että hyvin vahvaa unelmahöttöä on luvassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juho Laatu kirjoitti 4.11.2012 kello 15:00

    Väistämättä tulee kyllä mieleen, että Berliini ei ehkä välttämättä ole aivan paras kokoontumispaikka Sitran kestävän talouden foorumille. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ilai I kirjoitti 4.11.2012 kello 15:28

    Edustaja on lähtenyt luokkaretkelle. Blogin kellokin näyttää siirtyneen takaisin kesäaikaan. Sitran sivujen mukaan

    “Ekskursion jokaisella päivällä on oma teemansa. Ensimmäisenä päivänä foorumi kuulee toimittajapaneelissa ensin siitä, kuinka taloudesta ja sen meneillään olevista kriiseistä puhutaan mediassa. Päivä jatkuu tutustumisella ruohonjuuritason taloudelliseen toimintaan, kuten berliiniläiseen paikallisvaluuttaan ja joukkorahoitusalustaan. Toisena päivänä ryhmä perehtyy kestäviin bisnesstrategioihin, sekä perinteisemmän yritysvastuun näkökulmasta, mutta myös tapaamalla yhteiskunnallisia yrittäjiä. Kolmannen päivän teemana on talouspolitiikka ja kestävyys, jolloin ryhmä paneutuu esimerkiksi eurokriisiin, Saksan työmarkkinareformiin ja energiauudistukseen.”

    http://www.sitra.fi/tapahtumat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ila I kirjoitti 4.11.2012 kello 14:54

    Ulkomaalainen lautakunta tulee silkkipytyt päässä seminaariin tutustumaan siihen, miten Berliinissä puhutaan kriiseistä ja työmarkkinauudistuksesta (Hartz IV, vihreiden ja demareiden hanke). Minä nyt sentään paikkaan tarvittaessa mini-jobien tekijöitä jos vaikka Lindan pitää syödä tai jos vanhempi mies yöpäällikkönä on tilapäisesti uupunut. Tämähän on säälittävin mahdollinen työmarkkina-asema, mutta miten siitä puhutaan:

    Das is sehr geil, ohne Scheisse also. Treseschlampfe schläfft. Wir warten bis Mullabfuhr, und blasen dicken Smoke bis Branderburger Tor. Bitte beachten Sie, sehr geehrte suomen sitran Lautakunta, die Lucke zwishen Bahnsteigkante und Zug-

    Hankkikaa nyt toki joku germaanisen filologian asiantuntija selvittämään, mistä edellä puhutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Seppo S kirjoitti 4.11.2012 kello 15:26

    Luulen, että saksalaisten pohjattomasta itsekkyydestä kannattaisi ottaa mallia ja keskittyä seminaarissa vain Suomen talouden uuteen selviytymisstrategiaan.

    Jos emme ole kilpailukykyisiä, niin joudumme ajamaan alas hyvinvointivaltiota ja silloin myös mahdollisuutemme rakentaa kestävää kehitystä heikkenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Evert The NeveRest kirjoitti 4.11.2012 kello 21:37

    Kestävää taloutta Saksassa!

    Nyt tulee ehkä julkaisukelvotonta tekstiä.

    Itäinen Suomi, erityisesti Mikkelin miehet ja Helsingin virkamiehet ja upseerit ovat aina olleet rähmällään Saksaan. Läntinen Suomi ja Lappi ovat olleet Saksa-vastaisia. Kuten ovat olleet muutkin Pohjoismaat. Suomi lähti sotaretkelle Hitlerin rinnalla Neuvostoliittoa vastaan ja hävisi sodan.

    Voisitte Saksassa ollessanne kysäistä korvauksi Lapin polttamisesta. Paimion motellin ankkalammikon hanhetkin söivät. Muistatte kai, miten 1970-luvulla saksalaiset viilettivät läpi Suomen Nordkapiin busseilla, joissa tavaratilat oli täynnä muonaa, eikä Suomesta ostettu pennin vertaa.

    Saksa on aina osannut käyttää hyväkseen muita. Jopa Itä-Saksan “pelastaminen” toi Saksalle halpaa työvoimaa. Siirtotyöläiset tuotiin halvaksi teollisuuden työvoimaksi. Ja vientiä on tuettu lainoittamalla ja jopa vastikeellisella kehitysavulla.

    Saksalaiset yritysten rakenne on erittäi hierarkkinen. Tietotekniikan käyttö yrityksissä on Suomeen verrattuna lapsen kengissä.

    Ammattiyhdistoiminta ja työsuhdeturva ovat paljon, paljon vahvempia kuin Suomessa. Tämäkin kestävä talous olis hyvä saada Suomeen.

    Pari päivää sitten vuoti julkisuuteen Merkelin sisäpiirilleen tarkoittama lausunto, että euro-kriisi kestää vielä viisi vuotta. Niin kauan siis vie aikaa, että Saksa saa kerättyä valtion ja pankkiensa velkasaatavat euromailta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tommi Uschanov kirjoitti 5.11.2012 kello 11:04

    Syltty:
    Eiklhän konsensus tule olemaan jotakin semmoista, että ajetaan suomalainen teollisuus alas ja korvataan vienti palveluilla, esimerkiksi myydään vaikkapa paidanpesupalveluita Kiinaan.

    Eli pahoin pelkään että hyvin vahvaa unelmahöttöä on luvassa.

    Sekä Saksassa että Suomessa palvelusektori tuottaa todellisuudessa BKT:stä noin kaksi kolmasosaa. Saksassa palveluiden BKT-osuus tosin on vielä muutaman prosenttiyksikön korkeampi kuin Suomessa.

    Mistä tämä sitten johtuu? Kenties siitä, että Saksassa ei ole juututtu Adenauerin aikaiseen unelmahöttöön savupiipputeollisuudesta vaan tajuttu, että myös palveluja voi viedä ja viedäänkin. “Korvataan vienti palveluilla” on yhtä järkevästi sanottu kuin “korvataan autot Mersuilla” tai “korvataan puhelimet Samsungeilla”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jokkis kirjoitti 5.11.2012 kello 12:10

    Toivottavasti edes Berliinissä on kestävää kehitystä. Täällä Suomessa, vihreiden ollessa hallituksessa!, Talvivaara päästää luontoon mitä huvittaa. Uusia kaivoksia kaavaillaan ja Talvivaara hakee lupaa toimintansa kaksikertaistamiseen. Tämä on sitä suomalaista kestävää kehitystä!

    Miten vihreät ovat niin hiljaa näistä kaivoksista. Miten Talvivaara saa edelleen jatkaa? Luulisi tämän mittaluokan asian olevan edes jonkinlainen kynnyskysymys vihreille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty kirjoitti 5.11.2012 kello 13:33

    Evert The NeveRest: Suomi lähti sotaretkelle Hitlerin rinnalla Neuvostoliittoa vastaan ja hävisi sodan.

    Ja hyvästä syystä lähtikin. Ilman operaatio Barbarossaa NL olisi vienyt loppuun talvella 40-41 sen minkä aloitti -39.

    Koska Hitler oli päättänyt kaataa Neuvostoliiton, lupaa hoitaa etupiirijako loppuun valloittamalla liittolaiseksi kaavailtu Suomi ei tullut. Lupaa viedä homma finlaaliin kyseli Molotov Berliinissä syksyllä 1940 ja tästä on useita sakalaisia lähteitä eikä NL:n kaavailema kohtalo Suomelle jäänyt kenellekään epäselväksi.

    Eli kaikenlainen jossittelu siitä kuinka olisi pitänyt talvisodan jälkeen jäädä puolueettomaksi voidaan lopullisesti unohtaa suomettumisen ajan harhaisina päiväunina ja tyhjänpäiväisenä toiveajatteluna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Syltty kirjoitti 5.11.2012 kello 16:44

    Tommi Uschanov: Sekä Saksassa että Suomessa palvelusektori tuottaa todellisuudessa BKT:stä noin kaksi kolmasosaa. Saksassa palveluiden BKT-osuus tosin on vielä muutaman prosenttiyksikön korkeampi kuin Suomessa.

    Ensinnäkin, mitä sitten? Ilmassa on kaikkea muuta kuin happea reilusti enemmän kuin 2/3, joten logiikallasi hapesta voi ihan hyvin nipsaista vaikka puolet pois ilman että tuntuu missään.

    Toiseksi Saksahan onkin perkeleellinen luokkayhteiskunta, jossa paskaduuneista ei makseta mitään. Ei semmoista tänne kaivata, mielummin istutetaan porukkaa kortistossa.

    Mutta meinaatko että palveluvienti voisi käytännössä olla muuta kuin teollisuuden palveluita? Koska jonkinlaista palveluvientiä me tarvitaan kun kerran oma teollisuus ajetaan alas. Kun ei ole teollisuutta, ei voi viedä teollisuustuotteita eikä kyllä valmistaa niitä edes kotimarkkinoille. Niinpä kaikki teollisuustuotteet pitää tuoda ja se pitää maksaa viennillä, tässä tapauksessa siis palveluviennillä.

    Mitä palveluita me viedään esimerkiksi Kiinaan? Voin omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta kertoa, että teollisuuden palveluiden vienti loppuu siinä vaiheessa, kun se koko teollisuuden haara on Kiinassa sillä siellä missä on tuotanto, on valmistusosaaminen. Siellä missä on valmistusosaaminen, on kohta parhaat suunnittelu ja T&K-insinöörit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tommi Uschanov kirjoitti 5.11.2012 kello 20:58

    Syltty: Mutta meinaatko että palveluvienti voisi käytännössä olla muuta kuin teollisuuden palveluita?

    Paitsi että palveluvienti voi olla muuta kuin teollisuuden palveluita, se on sitä jo nyt. Kuten EK toteaa: “Ulkomaankaupassa tärkeimpiä palveluja ovat liike-elämän palvelut. Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki-, tilinpito ja hallintopalveluita, mainonta ja markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita.”

    Aika lailla saa silmiä siristää, että saa kaiken tämän sullottua yleisotsikon “teollisuus” alle.

    Mitä palveluita me viedään esimerkiksi Kiinaan?

    No, esimerkiksi itse olen kielenkääntäjä ja palveluitani (käyttöohjeita, manuaaleja ym.) on viety Kiinaan useammankin kerran. En usko, että Kiina on suomen kääntäjien suhteen omavarainen ihan lähivuosikymmeninä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Syltty kirjoitti 6.11.2012 kello 8:29

    Tommi Uschanov: Paitsi että palveluvienti voi olla muuta kuin teollisuuden palveluita, se on sitä jo nyt. Kuten EK toteaa: “Ulkomaankaupassa tärkeimpiä palveluja ovat liike-elämän palvelut. Liike-elämän palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi laki-, tilinpito ja hallintopalveluita, mainonta ja markkinointitutkimuksia, t&k-palveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita.”

    Aika lailla saa silmiä siristää, että saa kaiken tämän sullottua yleisotsikon “teollisuus” alle.

    No T&K sekä insinööripalvelut menevät sinne.
    kyllä melko sujuvasti.

    Ongelma tässä on se, että meillä on tällä hetkellä paljon päteviä insinöörejä suhteessa kv-käytäntöjä osaaviin päteviin tilintarkastajiin ja kirjanpitajiin.

    No, esimerkiksi itse olen kielenkääntäjä ja palveluitani (käyttöohjeita, manuaaleja ym.) on viety Kiinaan useammankin kerran. En usko, että Kiina on suomen kääntäjien suhteen omavarainen ihan lähivuosikymmeninä

    Ihan kiva, mutta tuo on melko niche alue. En nimittäin usko että suurista massoista saadaan
    yhtä päteviä kielenkääntäjiä ja kynäniekkoja kuin sinusta. Lisäksi väitän pokerina, täysin tutustumatta tilastoihin, että palveluvienti Kiinaan on tällä hetkellä aivan murto-osa tavaraviennistä.

    Teollisuuden paras puoli on siinä, että siellä oli ja on edelleenkin paljon sellaista työtä, jossa pärjää vaikka ei pärjäisi akateemisissa pyrinnöissä. On päivänselvää että sinun, minun ja Osmon kaltaiset ihmiset pärjäävät melkolailla aina ja kaikkialla eikä meidän paljoa tarvitsisi mietiä tulevaisuutta, jos työvoimamme koostuisi sylttyjen, osmojen ja tommi uschanovien klooneista. Toinen teollisuuden hyvä puoli on sen farmauspotentiaali eli teollisessa toiminnassa tarvitaan paljon monen eri tason asiantuntijoita, ts. sieltä löytyy hyvin tikapuita ja urapolkuja aloittavasta insinööriopiskelijasta sinne kokonaisia sellutehdaskomplekseja rakennuttavaan projektinhoidon huippuammattilaiseen.

    Ei tämä nykyisenmallinen yhteiskunta pysy pystyssä jos vain kaikkein terävin 20% työväestöstä kykenee osallistumaan työelämään.

    (ei, en usko mihinkään mad max romahdukseen, mutta jos teollisuus ajetaan ulos ja keskitytään pelkästään aivan super-hyper laadukkaaseen toimintaa, niin materiaalista elintasoa tulee reivata reilusti alaspäin ksoak oita super-hyper laadukkaita työntekijöitä ei ole kuin murto-osa nykyisestä työvoimasta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Syltty kirjoitti 6.11.2012 kello 8:32

    Edelliseen jurnutukseen loivasti liittyen hyvä kolumni Suomen Kuvalehdessä:

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/nurkanvaltaaja/suomi-on-kerrassaan-ainutlaatuinen-paikka-aina-ennen-vaaleja

    Suomen ei tarvitse kilpailla työn hinnalla, koska tänne kuuluvat korkeapalkkaiset asiantuntijatehtävät. Näin on, koska kaikista suomalaisista voi kouluttaa insinöörejä. Jos nyt jälkinokialaisessa maailmassa suomalaiset eivät olekaan insinöörikansaa, maailman paras innovaatiojärjestelmä tekee kaikista kasvuyrittäjiä. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei tarvitse hoitaa avaamalla työmarkkinoita eikä huoltosuhteesta tarvitse välittää, koska täällä kultaisessa Pohjolassa voidaan luoda ainutlaatuinen tuottavuuden ja innovatiivisuuden taso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pekka Taipale kirjoitti 6.11.2012 kello 9:23

    Tommi Uschanov: No, esimerkiksi itse olen kielenkääntäjä ja palveluitani (käyttöohjeita, manuaaleja ym.) on viety Kiinaan useammankin kerran. En usko, että Kiina on suomen kääntäjien suhteen omavarainen ihan lähivuosikymmeninä.

    Niin, siis että kun Suomeen tuotavien kiinalaisten teollisuustuotteiden käyttöohjeiden ja manuaalien kääntäminen suomeksi tehdään (toistaiseksi) Suomessa, tämä jotenkin merkittävä osoitus siitä että palveluvienti on riippumatonta teollisuudesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. pekka kirjoitti 6.11.2012 kello 9:57

    Pekka Taipale:

    Niin, siis että kun Suomeen tuotavien kiinalaisten teollisuustuotteiden käyttöohjeiden ja manuaalien kääntäminen suomeksi tehdään (toistaiseksi) Suomessa

    Ei valitettavasti tehdä enää kaikkea käännöstyötäkään Suomessa. Kiinalaisessa halpatavarassa esiintyy koneellisesti käännettyjä käyttöohjeita. Toki tällaisten käännösten laatu on (vielä) luokatonta, mutta tekniikka edistyy silläkin alalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus