Asuntoluento osa 10: saako kaupungissa asua?

14.9.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Jos Mannerheimintie tai Mechelinkatu rakennettaisiin nyt, niiden molemmille puolille tulisi jättää liki sadan metrin asumiselta rauhoitettu vyöhyke, koska ketään ei voi panna asumaan niin viheliäisiin oloihin, joita liikenteen vaivaamilla alueilla asuminen merkitsisi. Liikenteen haitat laskevat asuntojen hintoja noiden katujen varsilla, mutta hyvin haluttuja ne silti ovat.

Lontoossa lähiön (kaupunginosan) sisääntulotie on alueen pääkatu, jonka varrella ovat kaupat ja kapakat. Meillä lähiöt kääntävät selkänsä pääväylälleen. Lähiörakentamisen ihanteet valoisuudesta ja terveellisyydestä kirjattiin aikanaan lakiin ja ulotettiin saman tien koskemaan kaikkea rakentamista. Kaupunkia ei saa enää rakentaa, on rakennettava vain lähiöitä myös keskustoihin. Esimerkiksi Eliel Saarisen tien varteen ei saa rakentaa mitään, koska muutaman kerran tunnissa ohi ajava Jokeri-bussi tekee elämästä muuten sietämättömän. Muuten Eliel Saarisen tiestä tehtäisiin tien sijasta katu.

Näistä määräyksistä on huomattavaa haittaa kaupunkirakenteelle.

Jos Helsingin sisääntulotiet muutettaisiin kaduiksi ja kaupunki rakennettaisiin niihin kiinni, saataisiin asunnot sadalle tuhannelle ihmiselle. Muualta tulevien matka hidastuisi muutamalla minuutilla, mutta ne satatuhatta voittaisivat kymmeniä minuutteja.

Asuntojen rajaaminen kauas liikenteen kiroista oli paikallaan vielä 1980-luvun alussa, jolloin dieselmoottorit polttivat vain osan polttoaineesta ja jolloin bensiiniä oli terästetty lyijyllä eikä talojen äänieristystä osattu. Nyt rakennettavat talot ovat pystyssä vielä sadan vuoden kuluttua. Minkähänlaisia moottoreita autoissa on vaikkapa vuonna 2050? On täysin tarkoituksetonta säätää tulevien vuosikymmenten asumisesta jo nyt väistyneen mottoritekniikan ehdoilla.

 

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Asuntoluento osa 10: saako kaupungissa asua?”

  1. Lassi Hietanen kirjoitti 14.9.2012 kello 18:47

    Miksi Osmokin lähtee siitä että autoilu ei olennaisesti vähene? Autojen määrä on noin kuusinkertaistunut 40 vuodessa. 60-luvulla autoilu ei ollut vielä jokamiehen oikeus. Sama tulee tapahtumaan uudelleen, nopeammin ja toisen suuntaan. Ei kannata tehdä yhtään uutta tietä. Työpaikan pysäköinnille arvoksi 1000 euroa/kk luontaisetua ja verolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jim Beam kirjoitti 14.9.2012 kello 19:07

    Vissiinkin realismia vain ettei autoilu ole vähenemässä kun ihmiset eivät sitä halua vähentää. Katsotaan sitten kun kaikki autot kulkee sähköllä, jos vaikka sitten rakennettaisiin, muuten ei kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 14.9.2012 kello 19:20

    Mielenkiintoinen yksityiskohta lähiöissä on, että ne painostavat ihmisiä sosiaaliseen yhdenmukaisuuteen ja tehokkaasti hävittävät julkisen kaupunkitilan, jossa ihmiset voivat tavata toisiaan – siinä ohessa lähiöt tehokkaasti ehkäisevät poliittisen keskustelun ja kanssakäymisen. Tämä on ollut ehkä joskus ihan tarkoituskin 😉
    Lähiöitä on tosin erilaisia: on modernismin kerrostalolähiöitä ja amerikkalaistyyppisiä lähiöitä, joissa on pientalojen ruudukkoa silminkantamatotmiin. Puutarhakaupunki-ideologian mukaan kehityksen piti mennä: 1. asuminen ja työ kaupungissa, 2. työ kaupungissa asuminen maalla (raideyhteyden päässä!), 3. työ ja asuminen maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä. Tämän taustalla oli tietenkin sosiaaliset ongelmat kaupungeissa sekä puutteellinen teknologia, jonka vuoksi kaupungeissa oli paljon ilmansaasteita ja jätteitä yms. kaduilla. Sittemmin teknologia on kehittynyt ja kaupungeista on tullut miellyttäviä paikkoja, jolloin niiden positiivset puolet ovat alkaneet painaa vaakakupissa. Lähiöt ovat siten ehkä tietyn historiallisen kehityksen aiheuttama ilmiö, jolle ei enää tulevaisuudessa ole kysyntää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Metropolix kirjoitti 14.9.2012 kello 20:38

    Lassi: Valitettavasti uusia vastaavia epäkatumaisia, suoraan sanottuna maanteitä ollaan tekemässä keskelle Helsinkiä ja samat naurettavat normit estävät kaupungin tulemisen niiden laitaan muuten kuin toimistotalojen muodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jaakko Hirvonen kirjoitti 14.9.2012 kello 21:38

    “Jos Mannerheimintie tai Mechelinkatu rakennettaisiin nyt, niiden molemmille puolille tulisi jättää liki sadan metrin asumiselta rauhoitettu vyöhyke”

    Tämä ilmiö lienee taustalla Hämeentiellä Mäkelänkadun risteyksestä pohjoiseen olevalla pätkälä. Vasemmalla puolella on vanhempaa rakennuskantaa, joita erottaa kadusta vain jalkakäytävä. Oikealla puolella taas on uusia taloja, kaikki kymmenien metrien päässä tiestä ja talojen ja Hämeentien välissä jokseenkin turhan näköinen viheralue. Turhan siinä mielessä, että en ole milloinkaan nähnyt ketään siinä nurmikolla aikaansa viettämässä.

    http://goo.gl/maps/2FYSF

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 14.9.2012 kello 22:50

    Jos haluaa lisää verenpainetta:

    Niitä jonnekin haja-asutusalueella tarkoitettuja suojaetäisyyksiä ei lasketa nykyisillä liikennemäärillä. Ihmisten terveyden, rahanmenon, ja kaavoituksellisen biomassan maksimoimiseksi, ne lasketaan tulevilla liikennemäärillä.

    Esimerkiksi Kalasatamassa ongelma ei ole niinkään Sörnäisten rantatien liikenne nyt, vaan se että se korkeamman ilmoituksen eli Liikenne-ennusteen mukaan kaksinkertaistuu. Tyhmempi saattaa kysyä että mihin ihmeeseen se lisäliikenna mahtuu muualla katuverkolla, mutta ennuste sanoo noin sen takia että siinä on edellisen yleiskaavan mukaiset Kumpulan, Koskelan, jne. tunnelit sekä Keskustatunneli. Joten Sörnäisten tunneli. Oletetty tunnelivisio kokonaisuudessaan tosin maksaa noin kolme miljardia, eli sitä ei tehdä jollei Helsingistä löydy öljyä, mutta kun malli sano niin…

    VMP!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 14.9.2012 kello 23:23

    Jaakko Hirvonen:
    Tämä ilmiö lienee taustalla Hämeentiellä Mäkelänkadun risteyksestä pohjoiseen olevalla pätkälä. Vasemmalla puolella on vanhempaa rakennuskantaa, joita erottaa kadusta vain jalkakäytävä. Oikealla puolella taas on uusia taloja, kaikki kymmenien metrien päässä tiestä ja talojen jaHämeentien välissä jokseenkin turhan näköinen viheralue. Turhan siinä mielessä, että en ole milloinkaan nähnyt ketään siinä nurmikolla aikaansa viettämässä.

    Siinä on vanha puisto, joka ihan puistoesteettistä syistä haluttiin säilyttää. Hämeentiellä ei muuten ole suhteessa kovin paljon autoja, bussit on isompi päästöongelma siellä.

    Paljaalle silmällä bongattavia normikaistoja löytyy esim. Hermannin rantatien varresta. Kuvasommitelmia suhteessa vanhaan kaupunkirakenteeseen esim. http://hannuoskala.fi/2012/05/kaupunki-ei-ole-ongelma/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Timo H kirjoitti 14.9.2012 kello 23:40

    Eihän tohon voi kukaan aivoilla varustettu mitään sanoa, paitsi että; eikö kaikki ole tästä samaa mieltä? Ja jos joku ei ole, niin millä perusteella? OS on (taas) erittäin oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Heimo kirjoitti 15.9.2012 kello 0:50

    Asumisen normit pätevät varmaankin keskivertoihmiselle. Ja hyvä niin, että pientä ihmistä pyritään suojelemaan rakennusfirmojen voiton maksimoinnilta. Mutta pitääkö kaikille väkisin tarjota vain samaa keskimäärin hyvää?

    Muuttaessani Helsinkiin jouduin asumaan metsälähiöön, eikä ikkunastani näkynyt muuta kuin puita ja oravia. Moni olisi varmaan ollut onnellinen moisesta rauhasta, mutta minua se ahdisti. Tilanne korjautui, kun sain asunnon Mannerheimintien varresta. Yöunetkin paranivat, kun ympärillä oli rauhoittavia kaupunkiääniä.

    Miksi kauppakeskuksiin ei rakenneta asuntoja? Valtaosa ihmisistä varmaankin pitäisi asuntoa Sellon yläkerroksissa kamalana, mutta itse olisin opiskeluaikoina ollut erittäin tyytyväinen moiseen asumismuotoon. Moni vanhuskin olisi varmaan onnellinen, jos palvelut olisivat hissimatkan päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Poth1ue1 kirjoitti 15.9.2012 kello 1:36

    Lassi Hietanen:
    Työpaikan pysäköinnille arvoksi 1000 euroa/kk luontaisetua ja verolle.

    Hmmm… muutto Arizonaan tai Coloradoon ja seuraavaksi autoksi Cadillac Escalade 6,2 litran vee-kasilla – näin se on vissin sitten tehtävä.

    Tietysti Saksa, vapaiden nopeuksien autobahn ja AMG mersu on toki vielä harkinnassa mukana.

    (Joo… ihan tyhmä ja täysin turha kommentti, mutta mun solidaarisuus, epäitsekkyys ja idioottimaisuus reservit alkavat olemaan tyystin finaalissa…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. toke kirjoitti 15.9.2012 kello 1:50

    Ode: Esimerkiksi Eliel Saarisen tien varteen ei saa rakentaa mitään, koska muutaman kerran tunnissa ohi ajava Jokeri-bussi tekee elämästä muuten sietämättömän.

    Mielenkiintoista, kun kadun varrelle on vuoden 2003 jälkeen valmistunut 5 taloa ja 3 on rakentumassa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. JouniL kirjoitti 15.9.2012 kello 7:26

    Hyvä.

    Olen asunut Lontoossa ja tosiaan siellä on High Street jonka varrella on kaupat ja muut palvelut. Ne ovat pääliikenneväyliä. Asuntokadut ovat sitten rauhallisempia, usein suljettuja ja käytetään hidasteita.

    Näin pitäisi olla Suomessakin.

    Autot tulevat muuttumaan hiljaisemmiksi. Sähköauto on hiljainen. Dieselit toivottavasti jäävät pois pian.

    Asia jolle voitaisiin tehdä heti on kadun päällyste. Voitaisiin käyttä hiljaista asfalttia. Eron rengasmelussa huomaa jo Viroon mennessä. Yleensä Keskeisesä Euroopassa käytetään hiljaista asfalttia. Suomi ja osa Britteja käyttää meluisaa. Ero on huomattava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2012 kello 8:51

    Rengasmelu johtuu nastoista, jotka melkein kaikkialla muualla on kielletty kaupungeissa. Se estää myös hiljaisen asfaltin käyttöä, joten nastat meluavat kesälläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jaakko Hirvonen kirjoitti 15.9.2012 kello 9:06

    tpyyluoma: Siinä on vanha puisto, joka ihan puistoesteettistä syistä haluttiin säilyttää.

    Ok, kiitos tiedosta!

    Aloin myös miettiä, että näköjään kuitenkin on joillakin edellytyksillä mahdollista rakentaa asumista kiinni vilkasliikenteiseen katuun. Niin ikään Vallilasta löytyy esimerkki, missä paraikaa rakennetaan kerrostaloa alle kymmenen metrin päähän Teollisuuskadusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville kirjoitti 15.9.2012 kello 9:34

    Liikennemeluun vaikuttaa myös ajonopeus, joka vaikuttaa muutenkin siihen, syntyykö miellyttävää kävely-ympäristöä. Hitailla nopeuksilla autoliikenne on vähemmän pelottavaa, suojatien yli uskaltaa kulkea ja ajokaistoille riittää vähempi tila. Verratkaa esim. Mannerheimintietä Finlandia-talon pohjoispuolella ja Runeberginkatua Kampin metroaseman ympäristössä. Mannerheimintiellä juuri kukaan ei uskalla lähteä ylittämään suojatietä, kun taas Runeberginkadulla jalankulkijoille annetaan kiltisti tilaa. Kun auton nopeus kasvaa, käyttäytymistavat ratin takana muuttuvat. Pelkät nopeusrajoitukset eivät auta, ympäristön pitää muutenkin olla sellainen, että siellä ei tee mieli ajaa liian nopeasti. Hyvä esimerkki ovat Esplanadit, jotka hyvästä yrityksestä huolimatta ovat vieläkin liian nopea reitti. Shared space -konseptia voisi kokeilla molemmilla Espoilla, se varmasti hillitsisi nopeuksia. Samalla voisi ottaa valo-ohjauksen pois käytöstä Pohois-Espalla, niin ruuhka-aikojen liikenne olisi todennäköisesti nykyistä sujuvampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. pekka kirjoitti 15.9.2012 kello 9:50

    Heimo:

    Miksi kauppakeskuksiin ei rakenneta asuntoja? Valtaosa ihmisistä varmaankin pitäisi asuntoa Sellon yläkerroksissa kamalana, mutta itse olisin opiskeluaikoina ollut erittäin tyytyväinen moiseen asumismuotoon. Moni vanhuskin olisi varmaan onnellinen, jos palvelut olisivat hissimatkan päässä.

    Rakennetaanhan niihin. Myös Sellon päälle rakennetut asunnot ovat olleet suosittuja. Tapiolankin uuden keskustan liikkeiden päälle rakennetaan asuintaloja. Valitettavasti vaan ympäristö- ja arkkitehtimafiat saivat torpattua suunnitellut korkeat rakennukset pääkaupunkiseudun parhaalta paikalta: Kaikki palvelut kävelyetäisyydellä. Hissiyhteys metroon ja parkkihalliin.
    Keskusta-asumista parhaimmillaan, paljon parempaa kuin Helsingin keskustan uusilla alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2012 kello 11:11

    Yritimme saada Vuosaaressa asuntoja kaupan päälle, mutta se tyssäsi siihen, ettei tontilla ollut tilaa pysäköintipaikoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Syltty kirjoitti 15.9.2012 kello 10:18

    Osmo Soininvaara:
    Rengasmelu johtuu nastoista, jotka melkein kaikkialla muualla on kielletty kaupungeissa. Se estää myös hiljaisen asfaltin käyttöä, joten nastat meluavat kesälläkin.

    Toivottavasti kukaan ei kumminkaan keksi ehdottaa nastojen kieltämistä. Meinaan sen jälkeen lähtee kolarimäärät melkoiseen nousuun ja saattaapi jalankulkijoitakin jäädä talvisaikaan alle entistä enemmän.

    Nimimerkillä “ajoin yhden talven kitkoilla ja se riitti”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2012 kello 11:07

    Varmaanki kävisi niin, että autoilijat ajaisivast ilman nastoja vähän hitaammin. Vai onko käsitykseni autoilijoista liian optimistinen? Rättisitikat olivat aikanaan tilastojen valossa turvallisimpia autoja, mutta ne kiellettiin vaarallisina.
    Olen aika varma, että nastat tappavat enemmän kuin säästävät, sillä nastarenkaiden asfaltista ilman kautta keuhkoihin kuljettamat yhdisteet ovat hyvin epätarveellisiä. Luultavastiu suurin osa liikenteen aiheuttamista välillisistä kuolemista johtuu nastoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. AH kirjoitti 15.9.2012 kello 11:34

    Timo H:
    Eihän tohon voi kukaan aivoilla varustettu mitään sanoa, paitsi että; eikö kaikki ole tästä samaa mieltä? Ja jos joku ei ole, niin millä perusteella? OS on (taas) erittäin oikeassa.

    ELY-keskuksessa ollaan vankasti eri mieltä. Käytössä olevien normien perusteella Helsingin kantakaupungista suurin osa on täysin viheliäistä ja asuinkelvotonta ympäristöä.
    Normien perusteella paras asuinpaikka olisi metsälähiössä, jossa on riittävät etäisyydet kaikkeen häiritsevään ja ympärillä paljon pöpelikköä virkistymistä varten.
    Kyllähän ELY:n hyvää tarkoittavat tädit käytännön toimillaan tuhoavat mahdollisuudeen urbaaniin ja ekotehokkaaseen kaupunkiin. Siitä ei ole epäilystäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Syltty kirjoitti 15.9.2012 kello 11:52

    Osmo Soininvaara:
    Varmaanki kävisi niin, että autoilijat ajaisivast ilman nastoja vähän hitaammin.

    Tuo perustelu toimii ihan hyvin kaikkien muidenkin turvavarusteiden kohdalla, niin pyöräilykypärän, abs-jarrujen, turvavöiden ja jopa promillerajan kanssa. Taisi olla joku tutkimuskin, jonka mukaan autoilijat ajavat varovaisemmin kun ovat juoneet kaksi kaljaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Pekka Taipale kirjoitti 15.9.2012 kello 12:19

    Syltty: Toivottavasti kukaan ei kumminkaan keksi ehdottaa nastojen kieltämistä. Meinaan sen jälkeen lähtee kolarimäärät melkoiseen nousuun ja saattaapi jalankulkijoitakin jäädä talvisaikaan alle entistä enemmän.

    Nimimerkillä “ajoin yhden talven kitkoilla ja se riitti”

    Kyllähän nastojen kieltämistä ehdotetaan useinkin. Itse tykkään kitkoista; vuodessa on muutamia päiviä, jolloin nastarengas on ehdottomasti paljon parempi, mutta useimmiten kitkoilla on kivempaa.

    Liikenteessä tarvitaan silti jonkin verran nastarenkaitakin, muuten tiet kiillottuvat vaarallisen liukkaiksi ja mm. nastattomia käyttävät kuormurit ja bussitkin ovat pulassa.

    Muualla maailmassa nastat on usein kielletty, ei vain kaupungeissa vaan kaikkialla. Muualla maailmassa ei myöskään ole sellaisia talvia kuin täällä, eikä tuhlata rahaa talojen lämpöeristykseen tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Viherinssi kirjoitti 15.9.2012 kello 12:37

    Osmo Soininvaara:
    Rengasmelu johtuu nastoista, jotka melkein kaikkialla muualla on kielletty kaupungeissa. Se estää myös hiljaisen asfaltin käyttöä, joten nastat meluavat kesälläkin.

    HKR on viime vuosina laitellut hiljaista asfalttia pitkin kaupunkia. Tulokset ovat olleet mittausten mukaan odotetun hyviä (-3 – -4 dB), eivätkä kustannuksetkaan nouse aivan taivaisiin, vaikka ovatkin tavallista asvalttia korkeammat.

    Kaupunkinopeuksissa nastojen ja muiden talven tuholaisten (sepeli, hydrauliset iskut) iskuvoima on sen verran pieni, ettei kuluminen tule kohtuuttomaksi. Moottoritienopeuksissa nastat käytännössä estävät hiljaisen asfaltin käytön.

    Mutta miksei sitten Mannerheimintie ole hiljaista asfalttia? Siksi että jos tiellä on runsaasti liikennevaloja, kaivonkansia ja hidasteita, muut melulähteet nousevat niin paljon, ettei hiljaisesta asfaltista ole olennaista hyötyä. Kun se raskas diesel jyrähtää Kisiksen liikennevaloista liikkeelle, rengasmelu ei oikein enää kuulu.

    Tähänkin olisi lääkkeitä. Voitaisiin rajoittaa moottoriajoneuvojen kulkua kaupungissa niiden kiihdytyksessä tuottaman ohiajomelun perusteella. Henkilöautoissa on huomattavia eroja, ja esimerkiksi busseissa erot ovat erittäin suuria.

    Nastakieltokin on monessa paikassa kokeilemisen arvoinen ajatus, mutta ruuhkaisimmilla ja vilkkaimmilla reiteillä se ei auta suurimpiin ongelmiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2012 kello 17:11

    HSL on pikkuhilaa siirtynmässä hybridibusseihin, joiden ainakin pitäisi lähteä liikkelle äänettömästi. Täyssähköbussiakin kokeillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Viherinssi kirjoitti 15.9.2012 kello 12:50

    Osmo Soininvaara: Luultavastiu suurin osa liikenteen aiheuttamista välillisistä kuolemista johtuu nastoista.

    Nastoilla on iso vaikutus, mutta vaarallisesta pienaineksesta suuri osa on kotoisin polttomoottoreista. Nastat irrottavat lähinnä kiviainesta, joka ei ole samalla tavalla myrkyllistä, vaikka toki katupölyongelman kannalta erittäin hankalaa ja erityisesti sairaille hyvinkin vaarallista.

    Tämä ei ole puheenvuoro nastojen puolesta. Olen kuitenkin vähän skeptinen sen suhteen, kuinka suuria kansanterveydellisiä vaikutuksia nastakiellolla todellisuudessa saataisiin aikaan. Renkaiden irrottaman aineksen määrä vähenisi radikaalisti moottoriteiden ja maanteiden varsilla pääosin keskellä ei mitään. Sen sijaan kaupungin risteyksissä liukkautta pitäisi kuitenkin torjua jollain tavalla, jolla on sitten omat ongelmansa. Pölyn kannalta ei liene isoa eroa, tuleeko se kiviaines asvaltista vai hiekoitushiekasta (tai asvaltista hiekoitussepelin irrottamana).

    Nastat ovat kyllä varmasti haitallisia, mutta ilman kunnollisen vaihtoehtoskenaarion tarkastelua niiden todellinen haitallisuus jää vähän kysymysmerkiksi. Pahin pölyongelma on varsin lyhytaikainen ilmiö, joten sen kansanterveydellinen vaikutus lienee maltillinen verrattuna jatkuvasti ilmassa leijaileviin polttomoottorien päästöihin.

    On aika vaikea ymmärtää, miksi kaupungissa suvaitaan ajoneuvoja, jotka ovat kaukana parhaasta saatavilla olevasta teknologiasta, ja jotka hyvin mitattavasti saastuttavat ilmaa. Miksi katalysaattoriton bensiinimoottori tai hiukkasia ja typen oksideja puhkuva dieselmoottori pitäisi päästää pilaamaan yhteistä ilmaamme?

    Ehkä kaupungissa liikkuville moottoriajoneuvoille pitäisi hankkia kantakaupunkipassi. Se voisi sisältää riittävän pienet hengitysilmapäästöt, riittävän hiljaisen äänen ja vaikka sen nastattomuuden…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Viherinssi kirjoitti 15.9.2012 kello 12:54

    Ville: Mannerheimintiellä juuri kukaan ei uskalla lähteä ylittämään suojatietä, kun taas Runeberginkadulla jalankulkijoille annetaan kiltisti tilaa.

    Paikat eivät kuitenkaan taida olla ihan verrannollisia liikennemääriltäänkään? Tuo Mannerheimintien ylittäminen jostain Sokerin talon nurkilta on vähän jo extreme-laji; yksi kaista fillareita, kaksi kaistaa autoja, parit raitiovaunukiskot, kaksi kaistaa autoja. Ihme, ettei siinä enempää satu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 15.9.2012 kello 13:36

    Siitä on kai aika hyvä näyttö että useimmat turvallisuusparannukset esimerkiksi ajoneuvoissa eivät paranna turvallisuutta. Näin siksi että parantunut turvallisuus ulosmitataan varomattompaan ajotapaan. Kari Koskisen instant-klassikko ajo-opetuksen vaikutuksesta, eli kun sitä ei vaan oikein ole, http://mises.fi/post/55

    Liikennepoliittiset jakolinjat eivät muuten niinkään kulje auto/ratikka-akselilla, vaan niiden välillä jotka ymmärtävät dynaamisia kokonais/käyttäytymisvaituksia ja heidän jotka joko eivät ymmärrä, tai eivät halua ymmärtää syystä tai toisesta. Tässä kyseisessä liikenteen haitat kysymyksessä niin että ne haitat vaan kasvavat jos rakennetaan kauas terveysmetsään kun lähelle ei saa rakentaa, koska tuo tuottaa moninkertaisen määrän autoliikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. ristiin-rastiin kirjoitti 15.9.2012 kello 13:42

    Kukaan ei ole vielä kertonut
    1) mikä taho on normit määritellyt
    2) ja millä valtuuksilla kaavoittajia (tai muita päättäviä tahoja) sitovasti.

    Joku voi tässä maassa tehdä päätöksen, että niitä ei tarvitse noudattaa (vaikka sitten “jos melutaso sisällä on huippuruuhkatuntina alle x dB”), vaan kuka? Eduskunta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jani vaan kirjoitti 15.9.2012 kello 14:50

    Uusien tutkimustuloksien mukaan liikenteen melu ja päästöt ovat luultua haitallisempia terveydelle. Tästä syystä suojanormit ovat oikeassa ja esi-isämme tietämättömiä kaupunginrakentajia. Mielestäni asuinrakennuksia ei tule rakentaa 300 metriä lähemmäksi Kehä ykkösen ja lahdenväylän kaltaisia liikennevirtoja.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/105743-liikenteen-melu-syyna-moniin-sydankohtauksiin

    http://yle.fi/uutiset/liikenteen_paastot_lisaavat_astmariskia_luultua_enemman/5527879

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Olli kirjoitti 15.9.2012 kello 19:39

    Oma lukunsa liikennemelun suhteen on mukulakiviset runsasliikenteiset läpikulkukadut, kuten Caloniuksenkatu. Melua syntyy renkaista, erityisesti nastoitetuista, ja vielä epätasaisen pinnan synnyttämästä tärinästä. Katukuilussa melu ei vaimene ylemmissäkään kerroksissa. Kaupunkisuunnitteluvirasto vetoaa mukulakivien “komeuteen” kaupunkikuvan kannalta, kun sieltä kyselee mahdollisuutta saada hiljaisempi päällyste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Arkkitehti kirjoitti 15.9.2012 kello 19:59

    Matti Visanti kirjoitti Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä vuonna 2003 seuraavasti:

    ”Voisimme ajatuskokeena rakentaa nykyisen suomalaisen hallinnon käyttämistä rakentamis– ja suunnittelunormeista ihannekaupungin. Melko varmasti lopputuloksena olisi jonkinasteinen väljä lähiö. Se on väljä, vihreä ja siellä erilaiset toiminnot ovat toisistaan erillään. Se on neitseellisessä puhtaassa ympäristössä. Se on hajuton, mauton, äänetön, näkymätön ja muuttumaton. Siellä ei missään tapauksessa ole ennen kaupungeille niin tarpeellista ”tarpeetonta läpikulkuliikennettä” eikä harmillisia ja häiritseviä työpaikkoja.”

    Huoh…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Viherinssi kirjoitti 16.9.2012 kello 11:41

    tpyyluoma:
    Siitä on kai aika hyvä näyttö että useimmat turvallisuusparannukset esimerkiksi ajoneuvoissa eivät paranna turvallisuutta. Näin siksi että parantunut turvallisuus ulosmitataan varomattompaan ajotapaan. Kari Koskisen instant-klassikko ajo-opetuksen vaikutuksesta, eli kun sitä ei vaan oikein ole, http://mises.fi/post/55

    Ei enää liity aiheeseen, mutta ihailen optimistista suhtautumistasi ihmisluontoon! Liikenteessä kuolleiden määrä per liikennesuorite on pudonnut neljässäkymmenessä vuodessa jonnekin kymmenesosaan ihan vain sen takia, että ihmisluonto on muuttunut paremmaksi…

    Minä taas väitän, että ylivoimaisesti suurin osa liikenneturvallisuuden paranemisesta on johtunut teknologian ja liikenneympäristön kehittymisestä. Asennemuutokset ovat olleet vähäisempi tekijä.

    Ajo-ominaisuuksien paraneminen on kiistämättä tuonut tullessaan myös negatiivista takaisinkytkentää holtittomampien ajotapojen myötä. ABS-jarrut olivat tullessaan varuste, joka ei parantanutkaan liikenneturvallisuutta odotetusti, ja joidenkin arvioiden mukaan nelivetoisuus on toinen (kiihtyy kyllä talvella nopeammin kuin muut muttei pysähdy). Turvavöitä yritettiin lobata tällaisena (ajaa nopeammin, kun on vyöt), mutta tilastot olivat vahvasti toista mieltä.

    Ruotsalaisarvioiden mukaan ajonvakautusjärjestelmät vähentävät liukkaan kelin vakavia onnettomuuksia 30-40 %. Kaupungissa taas niinkin kummallinen laite kuin automaattivaihteisto voi lisätä liikenneturvallisuutta, kun ihmisen vajavaista huomiokykyä ei tarvitse suunnata vaihdekeppiin. Nämä parannukset koituvat myös auton ulkopuolelle.

    Renkaiden osalta olisin kuitenkin taipuvainen olemaan Osmon kannalla. Takaisinkytkentä huonosta pidosta on niin ilmiselvä, että tyhmäkin tajuaa sen ensimmäisen korjaamolaskun maksettuaan.

    Jos kaikki nastakuskit pakotettaisiin vaihtamaan kitkoihin, pito heikkenisi huonolla kelillä erittäin paljon kiillottumisilmiön vuoksi. Ensimmäinen talvi olisi liikenneturvallisuustilastoissa synkkä ainakin kevyen liikenteen osalta, mutta sen jälkeen autoilijat oppisivat ajamaan kelin mukaan ja tilanne normalisoituisi.

    Liikenteen sujuvuus heikkenisi huonolla kelillä selvästi, mutta kaaottiset ruuhkatilanteet eivät ole vaarallisia, ja niitäkin opittaisiin välttämään. Ihmiset oppivat kyllä tulemaan toimeen hankalissakin olosuhteissa.

    Vaikutuksiin voi tämän lisäksi vaikuttaa liukkaudentorjuntatoimenpiteillä. Yllä olen olettanut, että niihin ei laitettaisi yhtään sen enempää rahaa kuin nytkään.

    Aika vaikea nastakiellolle on liikenneturvallisuudesta pitkällä aikavälillä etsiä mitään absoluuttista estettä. Mutta ehkä ei kannata mennä toiseenkaan ääripäähän ja väittää, ettei siitä mitään seurauksia olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Viherinssi kirjoitti 16.9.2012 kello 11:49

    Osmo Soininvaara:
    HSL on pikkuhilaa siirtynmässä hybridibusseihin, joiden ainakin pitäisi lähteä liikkelle äänettömästi. Täyssähköbussiakin kokeillaan.

    Hienoja edistysaskeleita. Etenkin täyssähköbussi on varmasti hiljainen kiihdyttäessään. Muistaako kukaan 14:n trollikoiden kiihdytystä?

    Hybridibussi voi olla tai olla olematta hiljainen. Maailmalla kokeilemissani on ollut sekä että. Harvemmassa tapauksessa akustoa on niin paljon, ettei dieseliä kaivattaisi kiihdytykseen, vaikka jyrinä onkin vähäisempää.

    Toisaalta bussin hiljentäminen ei välttämättä tarvitse mitään ihmeellisempää sähkötekniikkaa mukaansa. Äänien eristämiseen ja vaimentamiseen on olemassa teknologiaa. Lisäksi bussipysäkin vieressä asuvat tietävät, että kaasubussin ja dieselbussin äänissä on aika selvä ero. Ääni on tässä suhteessa samanlainen asia kuin hengitysilmapäästöt; teknologiaa on, jos sitä vaaditaan. Rahaa se vähän maksaa.

    Bussit eivät myöskään ole mitenkään ainoa kiihdytysäänien lähde edes Mannerheimintiellä. Siellä kulkee pahaäänisiä henkilöautoja, jakeluliikennettä ja vaikka mopoja. Fokuksen kääntäminen vain yhteen paikkaan hukkaa sen toisaalta.

    On muuten vähän hassua, että lentomelusta löytyy vaikka mitä analyysiä Finavialta, ja liian meluisia vehkeitä jopa rajoitetaan. Kaupungin liikennemelusta tuntuu olevan paljon vähemmän tietoa, vaikka ongelma on suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Countryboy kirjoitti 16.9.2012 kello 15:33

    Aivan viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on saatu tulos, että asunnon- ja elinympäristön vihreys (etäisyys puistoon, metsää jne.)ja ihmisten terveys korreloivat. En tiedä mikä osuus tuloksissa on melulla ja miten sosiaaliluokan vaikutus on eliminoitu.

    Japanissa kuulemma määrätään metsäretkiä hoitokeinoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. toke kirjoitti 16.9.2012 kello 20:26

    Osmo Soininvaara:
    Yritimme saada Vuosaaressa asuntoja kaupan päälle, mutta se tyssäsi siihen, ettei tontilla ollut tilaa pysäköintipaikoille.

    Columbuksen 860:stä parkkipaikasta ei sitten olis lii’enny yhtään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2012 kello 20:36

    Kyse ei ollut Columbuksesta vaan pienemmästä kaupasta pohjoisempana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Maaria kirjoitti 16.9.2012 kello 20:47

    Osmo Soininvaara:
    HSL on pikkuhilaa siirtynmässä hybridibusseihin, joiden ainakin pitäisi lähteä liikkelle äänettömästi. Täyssähköbussiakin kokeillaan.

    Bongattiin eilen Johanneksenkirkon luona linjan 24 hybridibussi. Kesti vähän aikaa tajuta, että se bussihan on siinä pysäkillä ihan ajossa ja moottori käynnissä eikä tauolla sammutettuna, niin hiljainen oli käyntiääni. Ja ainakin alamäkeen liikkellelähtökin oli hiljainen. Toisaalta heti perään vastaan tuli toinen hybridi, ja sen ponnistellessa ylämäkeen tarvittiin dieselmoottori avuksi. Käyntiääni oli sen mukainen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 16.9.2012 kello 21:36

    Countryboy: Aivan viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on saatu tulos, että asunnon- ja elinympäristön vihreys (etäisyys puistoon, metsää jne.)ja ihmisten terveys korreloivat. En tiedä mikä osuus tuloksissa on melulla ja miten sosiaaliluokan vaikutus on eliminoitu.Japanissa kuulemma määrätään metsäretkiä hoitokeinoksi.

    Mikä on erinomaisen hyvä syy rakentaa tiiviisti. Esim. Mechelininkatu, heti talorivin jälkeen alkaa puisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Risto kirjoitti 16.9.2012 kello 23:39

    Countryboy:
    Aivan viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on saatu tulos, että asunnon- ja elinympäristön vihreys (etäisyys puistoon, metsää jne.)ja ihmisten terveys korreloivat. En tiedä mikä osuus tuloksissa on melulla ja miten sosiaaliluokan vaikutus on eliminoitu.

    Japanissa kuulemma määrätään metsäretkiä hoitokeinoksi.

    Äkkisältään tulee kyllä mieleen, että Japani yleisesti ei voi olla mikään erityisen hyvä esimerkki siitä, että suuri asukastiheys ja kaupngissa eläminen johtaisivat huonoon terveyteen ja lyhyeen elämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. toke kirjoitti 17.9.2012 kello 16:50

    Viherinssi: Muistaako kukaan 14:n trollikoiden kiihdytystä?

    En muista, lienivät olleen hiljaisia?
    Vois muuten nyt olla aika fiksu idea ladata niitä hybridin akkuja spårajohdoista…
    Isoon bussiin varmaan mahtuisi lisäksi superkondensaattori, jolla vois lähtee äänettömästi ylämäen pysäkiltäkin?
    Ja sitten taas toisaalta kilpailutuksen seurauksena dösät on keskimäärin niin vanhoja luuskia kuin mahdollista, joten teknisen kehityksen kärki tuskin muodostaa mitään merkitystä keskivertodösän ääneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2012 kello 16:52

    HSL on muokannut kilpailutusehtojaan niin, että nyt tulee kyllä paljon parempaa kalustoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Joel Jalkanen kirjoitti 17.9.2012 kello 17:40

    Countryboy:
    Aivan viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa on saatu tulos, että asunnon- ja elinympäristön vihreys (etäisyys puistoon, metsää jne.)ja ihmisten terveys korreloivat. En tiedä mikä osuus tuloksissa on melulla ja miten sosiaaliluokan vaikutus on eliminoitu.

    Japanissa kuulemma määrätään metsäretkiä hoitokeinoksi.

    http://www.helsinki.fi/henvi/yvv/sciencedays12/17042012_08_Kytta.pdf
    Dia 30. Etenkin alemmassa tuloluokassa viheralueiden terveyttävä vaikutus näkyy selvästi.

    Muistaakseni ainakin Jenkeissä ja Briteissä on nyt muotia jotkut “nature walkit”, joissa mennään voimaantumaan harmoniseen luontoon. Eli siis kävelemään metsään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus